Osa 4 ELINKEINOELÄMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS PIRKANMAALLA. Jani Hanhijärvi Pomoottori ry & Kaakkois Pirkanmaan seutukunta 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osa 4 ELINKEINOELÄMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS PIRKANMAALLA. Jani Hanhijärvi Pomoottori ry & Kaakkois Pirkanmaan seutukunta 2009"

Transkriptio

1 Osa 4 ELINKEINOELÄMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS PIRKANMAALLA Jani Hanhijärvi Pomoottori ry & Kaakkois Pirkanmaan seutukunta 2009 Kuva vasemmalla Mainoshumina Oy 2007 Kuvat oikealla Marja Mönkkönen 2009

2 SISÄLTÖ Johdanto 3 Selvityksen taustaa 3 Selvityksen aineisto internet kysely ja yrityshaastattelut 4 Kaakkois Pirkanmaa elinkeinoelämän sijaintialueena 7 Sijainti ja tunnusluvut 7 Aluerakenteen erityispiirteet 10 Elinkeinoelämän profiloituminen 11 Kaakkois Pirkanmaa yrittäjien silmin 13 Elinkeinoelämän toimintaympäristön hyvät ja huonot puolet 13 Elinkeinoelämän erityispiirteet 15 Liikenneinfrastruktuurin merkitys 17 Elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittäminen: yrittäjänäkökulma 20 Kehittämistä rajoittavat seikat 20 Maankäyttö ja kaavoitus elinkeinotoiminnan kehittämisessä 22 Yrittäjien näkemyksiä kaavoituksen kehittämiseksi 25 Alueen imagon merkitys elinkeinoelämälle 27 Vuoropuhelu ja yhteistyö 31 Julkinen taho tukea ja vuoropuhelua 31 Muut yritykset yhteistyötä ja verkostoitumista 35 Yhteenveto 38 Lähteet 46 Liitteet Liite 1. Yrityskyselyiden kooste Liite 2. Yrityshaastatteluiden kooste 2

3 JOHDANTO Selvityksen taustaa Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla on Pälkäneen ja Kuhmalahden kuntien alueella toimiva maaseudun kehittämishanke. Tammikuussa 2008 käynnistyneen hankkeen yhtenä tarkoituksena on etsiä ratkaisuvaihtoehtoja Kaakkois Pirkanmaan maankäytön nykyisiin ja ennakoitavissa oleviin haasteisiin. Erityisen tärkeätä maankäytön suunnittelun tarkastelu on alueen elinvoimaisuuden ja maaseutumaisuuden näkökulmasta. Seutukunta onkin maaseutumaisesti profiloitunut, mikä näkyy selvästi mm. aluerakenteessa ja elinkeinotoiminnassa. Kaakkois Pirkanmaalla hanke on ajankohtainen etenkin siksi, että alue sijaitsee Tampereen seudun vaikutuspiirissä, minkä vuoksi monien alueellisen kehityksen komponenttien, kuten väestönkehityksen, suhteen on ennustettu kasvua. Myös maaseudun jo pitkään jatkunut yleinen rakennemuutos, Pälkäneen ja Luopioisten vuoden 2007 alussa tapahtunut kuntaliitos, sekä varsinkin seudun maankäytölliset haasteet ovat olleet muita syitä hankkeen käyntiin laittamiselle. Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla hanke jakautuu osaselvityksiin, joista on jo toteutettu Kaakkois Pirkanmaan väestöä, asumista ja palveluita tarkastelevat selvitykset (Mönkkönen 2008a, 2008b ja 2009). Tämä neljäs selvitys keskittyy seutukunnan elinkeinoelämään, ja tarkastelee teollisuus ja matkailualan yritysten toimintaympäristön kehittämistä. Selvityksen sisällöllisenä teemana on ennen kaikkea maankäyttö ja sen suunnittelu. Lisäksi selvityksen teon yhteydessä on tullut ilmi eräitä alateemoja, joiden on katsottu linkittyvän maankäyttöön näitä ovat: seutukunnan elinkeinoelämä: hyvät ja huonot puolet, sekä erityispiirteet, liikenneinfrastruktuurin merkitys, alueen imagon merkitys, julkinen hallinto, sen tarjoama tuki ja vuoropuhelu, sekä 3

4 yhteistyö ja verkostoituminen muiden yritysten kanssa. Vaikka elinkeinoselvityksen pääasiallinen teema onkin maankäyttö ja sen suunnittelu, ei tarkoituksena ole kuitenkaan ollut tuottaa kaavaa. Selvityksen tavoitteena on laajemmin ajateltuna tiedon hankinta ja sen analysointi, minkä avulla teollisuus ja matkailualan yritysten nykyisiä ja tulevia toimintamahdollisuuksia kyettäisiin paremmin arvioimaan maankäytön kehittämisen näkökulmasta. Selvityksen tarkoituksena on myös toimia pohja aineistona uuden Pälkäneen kunnan strategisen yleiskaavatyön valmistelussa. Luonteeltaan selvitys on siis pitkälti laadullinen ja pohjautuu paikallisten teollisuus ja matkailualan yrittäjien näkemyksiin, kokemuksiin ja kehittämisehdotuksiin. Selvityksen aineisto internet kysely ja yrityshaastattelut Selvityksen tärkeimpinä tietolähteinä ovat primääriaineiston asemassa olevat internet kysely ja yrityshaastattelut, jotka kohdistettiin teollisuus ja matkailualan yrityksiin. Sekä kyselyt että haastattelut suoritettiin siten, että valittavien yritysten kattavuus sekä sijainnillisesti, toimialallisesti että muiden tekijöiden suhteen oli mahdollisimman laaja. Tiedonkeruun aluksi marraskuussa 2008 suoritettiin internet kysely. Kyselystä lähetettiin tieto sähköpostin välityksellä 78 yritykseen; näistä 31 oli teollisuus ja 47 matkailualan yrityksiä. Yrityksistä Pälkäneellä sijaitsi 67 ja Kuhmalahdella 11. Marraskuun alussa tapahtuneen ensimmäisen sähköpostitiedotuksen lisäksi kyselystä tiedotettiin vielä kahdesti myöhemmin niitä, jotka eivät siihen olleet vastanneet. Lisäksi Pälkäneen kunnan ja yrittäjien iltakahvitilaisuudessa Aitoon Honkalassa sekä Kuhmalahden kunnan ja yrittäjien iltakahvitilaisuudessa Pohjan koululla oli mahdollisuus vastata kyselyyn kirjallisesti. Näin ollen yrityskysely tavoitti erittäin laajan joukon Kaakkois Pirkanmaan teollisuus ja matkailualan yrityksistä. Yhteensä kyselyyn saatiin 17 vastausta, joten vastausprosentiksi tuli 22. Vastausprosentti muodostui hieman odotettua pienemmäksi, mutta kuvaa hyvin muissa vastaavankaltaisissa selvityksissä suoritettujen kyselyiden vastaamisaktiivisuutta. 4

5 Kyselyvastausten pienehkön määrän vastapainona toimi laatu, sillä useilla yrittäjillä oli vahvoja mielipiteitä ja näkemyksiä tämä olikin internet kyselyn ensisijainen tavoite. Kyselyissä esille tulleet asiat tulivat käytännössä aina ilmi myös haastattelutilanteissa, joissa jo kyselyvaiheessa annettuja tietoja usein täsmennettiin tai hieman korjailtiin. Tämän vuoksi kysely ja haastatteluvastaukset on tässä selvityksessä analysoitu yhteisesti. Liitteenä on sekä yrityskyselyistä että haastatteluista tehdyt koosteet, joissa on nähtävillä tämän raportin tekstiä yksityiskohtaisempia tietoja (Liitteet 1. ja 2.). Internet kysely toimi erinomaisena seulana myös sille, mitä asioita tai teemoja yrittäjät pitävät kaikkein tärkeimpinä sekä elinkeinoelämää koskevan maankäytön suunnittelussa että laajemmin ajateltuna koko elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämisessä. Kyselyvastausten tulosten perusteella yrityshaastatteluiden suunnittelusta tuli helpompaa, koska etukäteen pystyi arvioimaan, minkälaiset asiat yrittäjiä eniten askarruttivat. Tällöin myös täsmentävien ja yrityskohtaisesti yksilöityjen kysymysten ennalta laadinta oli mahdollista. Erittäin tärkeä funktio internet kyselyllä oli lisäksi siinä, että vastaajien joukosta valittiin haastateltavat tahot. Pääsääntöisesti kyselyvastaukset olivat laadukkaita, ja niissä oli myös perusteltuja näkökantoja. 16 kyselyyn vastaajasta oli siten mahdollista valita 10 tahoa, joiden kanssa pyrittiin sopimaan haastatteluajankohta. Kymmenestä puhelimitse tavoitetusta yrityksen edustajasta yhdeksän suostui mielellään antamaan myös haastattelun. Kymmenes haastateltava valittiin kyselyyn vastanneiden ulkopuolelta. Kaikki haastattelutilanteet olivat luonteeltaan vapaamuotoisia. Niissä ei ollut tarkoituskaan edetä kysymys vastaus kysymys vastaus periaatteella, vaan keskustella avoimesti ja joustavasti elinkeinoselvityksen eri teemoista. Yhtä lukuun ottamatta haastattelut suoritettiin joko yrityksen toimitiloissa tai yrittäjän kotona joulukuun 2008 aikana. Aikatauluongelmien vuoksi yksi haastattelu suoritettiin puhelimitse tammikuussa Kestoltaan haastattelut olivat vajaasta tunnista hieman yli kahteen tuntiin. Kymmenestä haastattelusta viisi kohdistettiin teollisuusyritykseen ja viisi matkailualan yritykseen. Teollisuus ja matkailualan yritysten suhteen esiintyi myös tarkempaa toimialallista vaihtelua; esimerkiksi matkailualan yritykset tarjosivat mm. ravitsemuspalveluita, suoramyyntiä, ohjelma ja 5

6 elämyspalveluita sekä majoituspalveluita. Lisäksi yritykset olivat työntekijämäärältään varsin erikokoisia: pienimmissä oli yksi työntekijä ja suurimmissa useita kymmeniä työntekijöitä. Yritysten koossa oli vaihtelua myös liikevaihdon suhteen: pienimmissä yrityksissä vuotuinen liikevaihto oli alle euroa ja suurimmissa useita miljoonia euroja. Myös yritysten perustamisvuodet vaihtelivat merkittävästi: nuorin yritys oli vain noin vuoden ikäinen ja vanhin yritys oli perustettu jo 1940 luvulla. Lisäksi yritysten markkina alueet vaihtelivat, tosin useimmilla se oli joko Pirkanmaa tai koko Suomi. Merkittävää variaatiota esiintyi myös yritysten tonttimaan koossa ja kerrosneliöiden määrässä. Koska selvityksen sisällölliseksi teemaksi oli valittu maankäyttö, painotettiin haastateltavien yritysten valinnassa kuitenkin sellaisia, jotka tarvitsevat toimiakseen runsaasti fyysistä tilaa. Kymmenestä yrityshaastattelusta kahdeksan suoritettiin Pälkäneellä ja kaksi Kuhmalahdella; tämä suhde vastaa karkeasti sekä kuntien väestön että yritysten määrää. Lisäksi haastateltavien yritysten toimipisteet sijaitsivat eri puolella kuntia ja seutukuntaa: kuntakeskuksessa, kunnan reunamilla tai jossakin näiden välimaastossa. Kaksi haastateltavista oli naisia ja kahdeksan miehiä. Joissakin haastatteluissa oli mukana myös yrittäjien muuta perhettä, kaiken kaikkiaan kuulluksi tuli 15 henkilöä. Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla hankkeen yhtenä tavoitteena on tehdä laajaa sidosryhmäyhteistyötä. Tämä toteutui hyvin myös tässä elinkeinoselvityksessä: kyselyt tavoittivat määrällisesti erittäin laajan joukon seutukunnan yrittäjiä ja vähempilukuisissa haastatteluissa panostettiin laatuun. Jälkeenpäin arvioiden kymmenen haastattelua olivat varsin edustava otos Kaakkois Pirkanmaan teollisuus ja matkailualan yrityksistä. * * * Elinkeinoselvityksen valmistumiseen on myötävaikuttanut Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla hankkeen kehittämisryhmä, johon ovat kuuluneet Pomoottori ry:n puheenjohtaja Liisa Alanko, Pälkäneen kunnanjohtaja Esko Arasalo, Pälkäneen kehittämisjohtaja Rauno Haapanen, Kaakkois Pirkanmaan yritysasiamies Timo Isolähteenmäki, Kuhmalahden kunnanjohtaja Jarmo Kivineva, aluearkkitehti Marja Liisa Mytkäniemi ja Pomoottori ry:n hankekehittäjä Mikko Rissanen. Heiltä olen saanut arvokkaita kommentteja mm. käymissäni sähköpostikeskusteluissa sekä kehittämisryhmän kokouksessa Pälkäneen kunnantalolla

7 Ylivoimaisesti suurimman avun työhöni olen kuitenkin saanut Kaakkois Pirkanmaan Yrityspalvelukeskuksessa työskentelevältä hankekoordinaattori Marja Mönkköseltä, joka on avustanut selvityksen teon ensimetreistä lähtien aina raporttiluonnoksen kommentointiin saakka. Yrityspalvelukeskuksen yritysneuvoja Leena Köpältä olen puolestaan saanut monia matkailuelinkeinoon liittyviä hyödyllisiä tietoja ja näkemyksiä. Myös Pomoottori ry:n hankekehittäjä Merja Kirjasniemen näkemykset ovat vaikuttaneet selvityksen sisältöön. Lisäksi erityisen huomion ansaitsee Innovaxin Eero Veikko Niemi, joka on vastannut yrityskyselyn saamisesta sähköiseen muotoon. Kaikista tärkeimpinä tahoina elinkeinoselvityksen tekemisessä ovat luonnollisesti olleet ne yrittäjät, jotka ovat vastanneet yrityskyselyyn, antaneet yrityshaastattelun tai osallistuneet selvitystä koskevaan keskusteluun Pälkäneen/Kuhmalahden kunnan ja yrittäjien iltakahvitilaisuudessa syksyllä Haluan esittää kaikille edellä mainitsemilleni tahoille mitä suurimmat kollektiiviset kiitokset. KAAKKOIS PIRKANMAA ELINKEINOELÄMÄN SIJAINTIALUEENA Sijainti ja tunnusluvut Pälkäneen ja Kuhmalahden muodostama Kaakkois Pirkanmaan seutukunta sijaitsee nimensä mukaisesti Pirkanmaan itä ja kaakkoisosassa rajoittuen niin Tampereen seudun, Etelä Pirkanmaan ja Ylä Pirkanmaan seutukuntiin kuin myös Hämeen, Päijät Hämeen ja Keski Suomen maakuntiin. Sijainti usean maakuntarajan läheisyydessä on perinteisesti ollut merkki tietynlaisesta syrjäisyydestä ja asiointisuuntien hajautuneisuudesta. Tämä ei kuitenkaan Kaakkois Pirkanmaan kohdalla täysin pidä paikkaansa, sillä seutukunnan keskuksesta Pälkäneen Onkkaalasta on matkaa maakuntakeskus Tampereelle ainoastaan noin 35 km. Etelä Pirkanmaan Valkeakoskelle Onkkaalasta kertyy rei 7

8 lut 20 km, Hämeen maakuntakeskukseen Hämeenlinnaan hieman yli 40 km, Päijät Hämeen keskukseen Lahteen noin 90 km ja Helsinkiin noin 140 km. (http://kartat.eniro.fi/) Kuhmalahdelta matkat em. keskuksiin ovat pääsääntöisesti muutaman kymmenen kilometriä pidemmät; esimerkiksi Tampereelle tulee Kuhmalahden Kirkonkylästä matkaa noin 47 km ja Pohjasta, joka on kunnan hallinnollinen keskus, noin 55 km. Etelä Suomen maakuntakeskuksista Lahti on sekä Kuhmalahtea että Pälkänettä suunnilleen yhtä lähellä. Jyväskylä puolestaan on hieman lähempänä Kuhmalahtea kuin Pälkänettä. (http://kartat.eniro.fi/) Elinkeinoelämän ulkomaankuljetuksia ajatellen Suomen merkittävimpiin satamiin Pälkäneeltä kertyy Helsingin Vuosaareen 150 km, Turun satamaan 170 km, Rauman satamaan 180 km ja Porin Mäntyluodon satamaan 165 km, joten sijainti esim. meritse tapahtuvan ulkomaankaupan suhteen on keskeinen, ja vaihtoehtoisia satamia on runsaasti. Tampere Pirkkalan lentoasemalle on Pälkäneeltä matkaa noin 50 km ja Helsinki Vantaa lentoasemalle runsaat 130 km. (http://kartat.eniro.fi/) Myös sisävesiväylien suhteen seutukunnan sijainti on kohtuullisen hyvä, sillä sekä Pälkäneeltä että Kuhmalahdelta on yhteys Längelmäveden vesistöön. Lisäksi sulkujen kautta on saavutettavissa myös mm. Vanajavesi, Pyhäjärvi, Näsijärvi ja Vaskivesi, joka sijaitsee Virroilla. Kaakkois Pirkanmaalle Tampere maakunnallisena keskuksena on selvä ykkössuunta kun puhutaan työmatka ja asiointiliikenteestä. Silti etenkin Pälkäneellä on huomattava Hämeenlinnan vaikutus mm. työmatkaliikenteen suhteen. Sitä vastoin itäistä tai pohjoista vetovoimaa seutukunnassa on vain vähän, koska Päijänne rikkoo vahvat itä länsiyhteydet keskisessä Etelä Suomessa. Lisäksi Kaakkois Pirkanmaalta matka Lahteen tai Jyväskylään on jo melko pitkä työmatkaliikennettä ajatellen. Merkittäviä keskuksia Kaakkois Pirkanmaalla ovat keskustaajama Onkkaalan lisäksi Laitikkala, Harhala, Epaala, Luopioinen, Aitoo, Sappee ja Rautajärvi Pälkäneellä, sekä Kirkonkylä, Pohja ja Vehkajärvi Kuhmalahdella (Kuva 1.). Pälkäneen kuntakeskuksesta on matkaa Kuhmalahden Pohjaan 40 km, Kirkonkylään 33 km, Sappeeseen 25 km, Luopioisiin 23 km ja Aitooseen 14 km (http://kartat.eniro.fi/). On todettava, että kahden kunnan muodostamassa seutukunnassa välimatkat ovat Etelä Suomen mittakaava huomioiden kohtalaisen pitkiä, mikä saattaa hankaloittaa mm. erilaisten yhteistyöverkostojen syntymistä alueen yrittäjien kesken. 8

9 9 Kuva 1. Kaakkois Pirkanmaan seutukunta. (Karttakuva: Marja Mönkkönen).

10 Aluerakenteen erityispiirteet Kaakkois Pirkanmaan seutukunnassa on noin asukasta, joista Pälkäneellä asuu vajaa ja Kuhmalahdella reilu (Mönkkönen 2008a). Suomen 77 seutukunnasta (v. 2008) Kaakkois Pirkanmaa on asukasluvultaan kolmanneksi pienin. Tilastokeskus ennakoi seutukunnassa olevan vuonna 2040 reilu asukasta, mikä merkitsisi vuosittaisen väestönkasvun olevan hieman yli 0,5 %. Tällä hetkellä Pirkanmaan asukkaasta seudulla asuu vain 1,7 %. Seutukunnan pintaala on noin 960 km 2, mikä vastaa noin 6,5 % koko Pirkanmaasta. Alue on siis maakunnan keskiarvoon nähden harvaan asuttu. (http://www.kunnat.net/) Aluerakenteeltaan Kaakkois Pirkanmaa on muun Suomen tavoin vesistöjen pirstaloima ja asutukseltaan melko hajanaisiksi yhdyskunniksi muodostunut alue. Seutukunnan keskus Onkkaala sijaitsee maisemallisesti hienolla Mallasveden ja Pälkäneveden välisellä kannaksella. Kaakkois Pirkanmaan keskellä sijaitsee myös yksi Etelä Suomen laajimmista yhtenäisistä metsäalueista, 150 km 2 :n kokoinen Laipanmaa. Etenkin vesistöt ja erämaat aiheuttavat sen, että välimatkat muodostuvat seutukunnassa suhteellisen pitkiksi. Historiallisesti sijainti harjumaisella ja vesiteitse hyvin saavutettavalla alueella on kuitenkin ollut Pälkäneen kehitykselle suuri etu. Maisemallisesti upeat vesistöt, kannakset ja harjut sekä niiden myötä erilaiset suojelualueet synnyttävät alueesta kuitenkin tilkkutäkkimäisen mielikuvan luoden näin haasteita maankäytön kehittämiselle. Ilmiö on yleinen muuallakin Suomessa. Tämän vuoksi fyysisen perusrakenteen ja kaikenlaisen infrastruktuurin tuotanto ja ylläpito on kallista mm. kaavoituksellisten haasteiden vuoksi (mm. Hanhijärvi 2005). Nämä ovat seikkoja, joita lähes kaikkialla Suomessa tulee huomioida, mutta erityisen merkittäviä nämä ovat suunniteltaessa Kaakkois Pirkanmaan maankäyttöä. Tämän päivän aluerakenne muodostuu luonnonympäristön ohella myös rakennetusta ympäristöstä. Eräs merkittävimmistä aluerakenteen peruspilareista ovatkin liikenneväylät. Kaakkois Pirkanmaa rakentuu fyysisesti pääosin kolmen liikenneväylän varrelle, joista selvästi merkittävin on valtatie 12 (Kuva 1.). Se kulkee Tampereen ja Kangasalan kautta Pälkäneelle ja edelleen Lahteen. Seututiet 325 (Kangasala Kuhmalahti Kuhmoinen) ja 322 (Pälkäne Luopioinen Kuhmalahti [Pohja]) ovat valtatietä alempiasteiset väylät ja muovaavat osaltaan seudun sisäistä aluerakennet 10

11 ta. Nämä väylät ja niiden varrella sijaitsevat alueet ovat lähtökohtaisesti tärkeimmässä roolissa kun seudun maankäyttöä suunnitellaan. Aluerakenteen kehitys on viime vuosina painottunut suurilta osin väylien varsille ja on puhuttu mm. kehityskäytävistä. Tällainen kehityskäytäväajattelu ei rajoitu vain maamme merkittävimpien väylien etuoikeudeksi, vaan yhtä hyvin muidenkin väylien varrella sijaitsevien pienempien kuntien mahdollisuudeksi. Kaikkien ennusteiden mukaan Tampereen seutu elää vahvaa kasvuaan nyt ja tulevina vuosikymmeninä. Kaakkois Pirkanmaan seutu ja Kangasalan/Pälkäneen suunta on näillä näkymin toiseksi ilmeisin kehityssuunta purkamaan Tampereen seudun kasvupaineita. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta Pälkäne on miltei yhtä hyvin saavutettavissa kuin vaikkapa Etelä Pirkanmaan Lempäälä, jonka kasvunäkymät ovat tällä hetkellä kuitenkin huomattavasti Pälkänettä paremmat. Asukkaista ja yrityksistä kilpailtaessa Kaakkois Pirkanmaa ei nykyisessä tilanteessa kykene kamppailemaan yhtä hyvin kuin Etelä Pirkanmaa. Tulevaisuudessa tilanne saattaa kuitenkin muodostua tasaväkisemmäksi, mikäli seudun toimintaympäristö kokonaisuudessaan on virikkeellinen ja sen peruspalvelut ovat kunnossa mm. tonttitarjonnan osalta. Ympäristö ja turvallisuusnäkökantojen yleisen kohoamisen vuoksi Kaakkois Pirkanmaa maaseutumaisena ja rauhallisena ympäristönä on jo nyt paremmassa asemassa kuin moni muu Tampereen seudun naapurialue. Elinkeinoelämän profiloituminen Elinkeinorakenteeltaan Kaakkois Pirkanmaa on muun Suomen tavoin painottunut jalostukseen ja palveluihin, mutta silmiin pistävää on myös maa ja metsätalouden korkeahko osuus, 12,5 %. Työpaikkarakenteen mukaan maa ja metsätalouden osuus on vieläkin merkittävämpi, 15,6 %. Esimerkiksi Lounais, Luoteis ja Ylä Pirkanmaalla vastaavat lukemat pyörivät 10 %:n molemmin puolin Etelä Pirkanmaalla ja Tampereen seudulla vielä näitäkin huomattavasti pienemmissä lukemissa. (http://www.kunnat.net/). Kaakkois Pirkanmaa onkin perinteikästä maanviljelysseutua. Tänä päivänä etenkin pälkäneläisen maa ja metsätalouden suhteen merkittävää on suoramyynti ja erikoisviljelytilojen varsin korkea määrä verrattuna sekä muuhun Pirkanmaahan että koko Suomeen. 11

12 Matkailuelinkeinon suhteen Kaakkois Pirkanmaan ylivoimaisesti merkittävin toimija on Sappeen Matkailukeskus (ent. Sappeen Hiihtokeskus). Siellä vierailee vuosittain noin matkailijaa, mikä nostaa Sappeen Suomen kymmenenneksi merkittäväksi hiihtokeskukseksi. Laipanmaassa sijaitseva Sappee on kävijämäärältään Pirkanmaan neljänneksi merkittävin matkailukohde ja merkittävin talvimatkailukohde. Vuonna 1989 avatun Sappeen tavoite on tulevaisuudessa olla yhä enemmän kaikkien vuodenaikojen matkailukohde. Hiihtokeskuksen lisäksi alueella on jo nyt mm. kesäteatteri, frisbeegolf rata ja bikepark. Vuoren laelle on suunnitteilla näkötorni. Sappeen kasvuhakuisuudesta kertoo myös se, että alueella oli 540 vuodepaikkaa vuonna 2008, mutta tavoitteena on lähes vuodepaikkaa vuonna (Köppä 2008.) Matkailukohteista huomionarvoinen on myös Laitikkalan makukylä Pälkäneellä, jossa sijaitsee useita matkailuelinkeino ja elintarviketuotantoyrityksiä. Näistä tunnetuimmat ovat Rönnvikin Viinitila, Heikkilän tilan Juustola ja Katajan Liha Oy. Lähistöllä sijaitsee myös maankuulu Uotilan Leipomo Oy. Eri puolilla Kaakkois Pirkanmaata on myös runsaasti maatila, edustushuvila sekä muita majoituspalveluita tarjoavia yrityksiä. Seutukunnan elinkeinoelämään tuovat omalta osaltaan profiilia myös monet elämyspalveluita, kuten auto ja mönkijäsafareita, tarjoavat yritykset sekä Pälkäneellä että Kuhmalahdella. Sahalahden kunnan liityttyä vuonna 2005 Kangasalan kuntaan ja sitä myöten Tampereen seutukuntaan, Kaakkois Pirkanmaa profiloitui entistä enemmän pienyrittäjyyden suuntaan. Sahalahdella elintarviketeollisuudessa toimiva Saarioinen Oy nimittäin tarjosi peräti 2/3 kunnan silloisista työpaikoista ollen näin koko Kaakkois Pirkanmaan ylivoimaisesti suurin työllistäjä. Nykyään kaakkoispirkanmaalainen teollisuus on tunnettu muutamista rakennusteollisuuden yrityksistään sekä Aitoossa sijaitsevasta tekstiiliteollisuuden keskittymästä. Kaakkois Pirkanmaan merkittävimmät yksityisen sektorin työllistäjät vuonna 2008 on listattu taulukkoon 1. 12

13 Taulukko 1. Kaakkois Pirkanmaan merkittävimmät yksityisen sektorin työllistäjät. Teollisuus ja matkailualan yritykset on alleviivattu. (Pälkäneen kunta 2008d.) Aitoon Emäntäkoulu Oy, koulutus, Pälkäne 64 työntekijää, Tammet Oy, rakennusteollisuus, Pälkäne 55 työntekijää, Aapiskukko, liikenneasema, Pälkäne 49 työntekijää, Jaakko Pohjola Oy, kuljetusala, Pälkäne 48 työntekijää, Flagmore Oy, tekstiiliteollisuus, Pälkäne 47 työntekijää, Pälkäneen Putki ja Puhallin Oy, LVI ala, Pälkäne 46 työntekijää, Artekno Oy, muoviteollisuus, Pälkäne 42 työntekijää, Eridomic Oy, puusuurelementtiteollisuus, Pälkäne 32 työntekijää, Sappeen Matkailukeskus, matkailuala, Pälkäne 30 työntekijää, Printscorpio Oy, tekstiiliteollisuus, Pälkäne 25 työntekijää, Saarioisten taimistot, alkutuotanto, Pälkäne 25 työntekijää. KAAKKOIS PIRKANMAA YRITTÄJIEN SILMIN Elinkeinoelämän toimintaympäristön hyvät ja huonot puolet Tämän selvityksen luvut 3 5 perustuvat pääosin Kaakkois Pirkanmaan teollisuus ja matkailualan yrityksissä suoritettujen haastatteluiden sisältöön. Yrityshaastatteluiden aluksi pyydettiin arvioimaan seutukunnan tai vaihtoehtoisesti oman kunnan elinkeinoelämän toimintaympäristön hyviä ja huonoja puolia. Tarkoitus oli aluksi saada selville, minkälaisten asioiden yrittäjät kokevat olevan heille tärkeitä, ja mitkä seikat askarruttavat eniten mieltä. Alussa esille tulleisiin teemoihin palattiin haastatteluiden myöhemmässä vaiheessa vielä tarkemmin. 13

14 Sekä teollisuus että matkailualan yrityksissä Kaakkois Pirkanmaan elinkeinoelämän selvästi suurimmaksi positiiviseksi seikaksi koettiin alueen sijainti, joka nähtiin hyvänä tai jopa erinomaisena. Teollisuusyrityksille hyvä sijainti tarkoittaa ensisijaisesti tavarankuljetuksien nopeutta ja sujuvuutta sekä yritykseen että sieltä asiakkaille. Toissijaisesti teollisuusyrityksissä hyvän sijainnin on havaittu auttavan työvoiman saamisessa. Matkailualan yrityksissä sijainti koettiin matkailijoiden paikalle saapumisen vuoksi tärkeäksi seikaksi. Sijainnin merkitys taustoitti hyvin monia haastatteluiden kysymyksiä. Sijainnin havaittiin vaikuttavan mm. niin kaavoituspolitiikkaan, sidosryhmäyhteistyöhön kuin alueen imagoonkin. Kaakkois Pirkanmaan sijainti määriteltiin hyväksi mm. sen vuoksi, että se sijaitsee Helsinki Tampere Turku kolmion välittömässä läheisyydessä. Lähellä on useita maakuntakeskuksia, kuten Tampere ja Hämeenlinna. Myös matka Lahteen ja Helsinkiin oli useimpien vastaajien mielestä kohtuullinen. Kesä ja viikonloppumatkailun suhteen seudun todettiin sijaitsevan järkevän ajomatkan päässä Etelä Suomen isoimmista asutuskeskittymistä. Eräässä matkailualan yrityksessä sijainti nähtiin sen vuoksi erinomaisena, että yrityksen tiloissa järjestetään usein kokouksia, jolloin se on eri kaupungeista saapuville kokousvieraille optimaalinen sijaintipaikka kaikilla on kokouspaikalle jonkin verran matkaa, mutta kenelläkään sitä ei ole liikaa. Kokonaisuudessaan seutu sijaitseekin logistisesti erittäin hyvällä paikalla Etelä Suomea. Suomen valtatieverkoston rakentumisen suhteen Pälkäneellä on ollut onnea, sillä useiden eteläsuomalaisten kuntien kehittämismahdollisuuksista on veistetty pois iso siivu 1900 luvun puolivälin aikoihin kun maan päätieverkkoa suunniteltiin ja rakennettiin. Yrittäjien mukaan toinen positiivinen seikka Kaakkois Pirkanmaalla on alueen rauhallisuus, maaseutumaisuus ja kaunis luonto. Näiden merkitystä etenkin matkailualan yrittäjät korostivat. Runsas vesistö sekä harjumaiset maisemat yhdistettynä alueen keskellä sijaitsevaan Laipanmaan erämaahan toimivat vetonaulana niin matkailijoille kuin seudulle houkuteltaville uusille asukkaille. Laipanmaassa sijaitsevan Sappeen Matkailukeskuksen koettiin piristävän koko seudun matkailu ja elinkeinoelämää. Yhden muita selvästi vahvemman toimijan olemassaoloa pidettiin pääosin hyvänä, kunhan kaikkea kehitystä ei lasketa sen varaan. Hyvän sijainnin ja luonnonkauniin ympäristön yhtäaikaisuus saa aikaan sen, että seudun matkailupalveluiden etuna on lyhyt vihreä jalanjälki, koska sijaitaan lähellä asutuskeskuksia. 14

15 Kolmantena hyvänä puolena seudun elinkeinoelämässä koettiin se, että Pälkäne ja Kuhmalahti ovat kuntina pieniä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että erilaisten asioiden hoito on helpompaa ja vähemmän byrokraattista kuin isommissa kunnissa. Etenkin matkailualan yrittäjät kokivat suurena helpotuksena sen, että yhteydenpito kunnan johdon suuntaan käy suhteellisen vaivattomasti. Sekä Pälkänettä että Kuhmalahtea arvioitiin myös yrittäjäystävällisiksi kunniksi. Myös Pälkäneen hyvä imago sai eräältä haastateltavalta jo haastattelun alkuvaiheessa suitsutusta. Huonoiksi puoliksi seudun elinkeinoelämässä nähtiin se, että kuntien kaavoitus on varsin huonossa tilanteessa etenkin yritystonttien suhteen. Jos hyviksi puoliksi osoittautui kolme laajempaa kannatusta saanutta tekijää (1. sijainti, 2. maaseutumaisuus/luonto ja 3. kuntien pienuus), niin huonoista puolista laajempaa kannatusta sai ainoastaan maankäytön ja kaavoituksen ongelmat. Hieman yllättäen yksittäisiä mainintoja tuli myös julkisen tahon asenteista yrittäjyyttä kohtaan sama asia sai siis sekä kiitosta että kritiikkiä. Muutamaa haastateltavaa oli jäänyt vaivaamaan etenkin rakennuspuolen asioiden selvittely ja hoitaminen. Joidenkin yrittäjien mukaan virkamiehet tulkitsevat lakia liian kirjaimellisesti ja kaikista tiukimmalla mahdollisella tavalla erilaisissa lupa asioissa ja tukihakemuksissa. Myös matkailualan kehittäminen oli muutaman matkailuyrittäjän mielestä ollut Pälkäneellä liian vähäistä. Kommentteja saatiin myös syrjäteiden heikosta kunnosta, mikä on aiheuttanut muutamalle yritykselle pieniä ongelmia. Lisäksi erään kuhmalahtelaisen haastateltavan mukaan kunnan sijainti on huono sekä työvoiman saatavuus alueelle heikkoa. Elinkeinoelämän erityispiirteet Elinkeinoelämän toimintaympäristön hyvien ja huonojen puolien arvioimisen jälkeen haastateltavia pyydettiin arvioimaan, millä tavalla Kaakkois Pirkanmaa eroaa muista eteläsuomalaisista seuduista elinkeinoelämän toimintaympäristön suhteen. Kokoavana kysymyksenä esitettiin: Onko Kaakkois Pirkanmaalla olemassa joitakin erityispiirteitä, jotka profiloivat sitä ja sen elinkeinoelämää? Kysymys liittyi osittain jo edellä esitettyyn kysymykseen, jossa pyydettiin määrittelemään seutukunnan elinkeinoelämän toimintaympäristön hyviä ja huonoja puolia. Niinpä vastauksiksi 15

16 saatiin tässäkin yhteydessä hyvä sijainti, maaseutumaisuus ja kaunis järviluonto. Tällainen yhdistelmä ei ole Suomessa kovin yleinen, sillä useimmiten tietyn alueen etuna on joko hyvä sijainti tai kaunis luonto harvemmin nämä molemmat. Katsottaessa Etelä Suomen karttaa, ei vastaavia logistisessa mielessä erinomaisesti sijoittuvia alueita rauhallisen ja kauniin järviluonnon keskellä kovin montaa ole. Itä ja Keski Suomessa sijaitseva Järvi Suomi yltää parhaimmillaankin Helsinki Tampere moottoritien tuntumaan Hämeenlinnan ja Tampereen välille. Lähellä moottoritietä olevan seudut ovat kuitenkin Kaakkois Pirkanmaata selvästi teollistuneempia ja tiiviimmin asutettuja, jolloin luonnon kauneusarvot eivät pääse läheskään samalla tavalla oikeuksiinsa kuin Kaakkois Pirkanmaalla. Kulttuuriympäristöjen ja maisemansuojelualueiden runsaus linkittyy osaltaan kauniiseen luontoon. Nämä nähtiin profiloimassa seutukuntaa ja sen elinkeinoelämää kuitenkin myös negatiivisessa valossa kun hyvän sijainnin omaavia ja yrityskäyttöön soveltuvia tonttimaita ei voida kaavoittaa maisemansuojelualueille. Toisaalta matkailualan yrittäjät kokivat suojelualueiden olemassaolon yhtenä alueen vetovoimatekijöistä. Joka tapauksessa kulttuuriympäristöjen ja suojelualueiden runsaus etenkin pääväylien läheisyydessä luo Kaakkois Pirkanmaan elinkeinoelämälle sellaista profiilia, jota muilla seutukunnilla ei vastaavassa määrin ole. Kulttuuriympäristöt ja erilaiset suojelualueet on siis nähtävä seutukunnan elinkeinoelämän erityispiirteenä, josta on yrittäjien mukaan sekä hyötyä että haittaa. Myös lähiruokatilojen runsaus koettiin seudun elinkeinoelämän erityispiirteeksi. Kaakkois Pirkanmaa profiloituu varsin pienteollisuus ja pienyrittäjävaltaiseksi alueeksi. Seudulla ei ole edes yhtä isompaa tuotantolaitosta, joka selvästi miellettäisiin osaksi seutukuntaa ja sen elinkeinoelämää. Naapurissa Sahalahdella, joka tosin nykyään ei ole enää itsenäinen kunta, on Saarioinen. Samoin Mallasveden vastarannalla sijaitsevaa Valkeakosken seutua kuvastaa metsäteollisuus. Kaakkois Pirkanmaalla yhtä vahvaa teollisuudenalaa tai edes teollisuuslaitosta ei ole. Toisaalta seudun eri osista löytyy sille tyypillisiä teollisuuden tai matkailun aloja. Aitoo liitetään perinteisesti lippujen valmistukseen, Laitikkalan kylä elintarviketuotantoon ja Sappeen kylä matkailuun ja etenkin hiihtokeskukseen. 16

17 Erityispiirteeksi nähtiin myös se, että alueen vetovoimaisin matkailualue sijaitsee keskellä seutukuntaa, jossa ei kuitenkaan ole seutukunnan mittakaavassa merkittävää kylää tai kaupallista keskusta. Tällainen tilanne on samalla sekä haaste että mahdollisuus. Haaste se on siinä mielessä, että alueelle ei houkuttele minkään muun kuin matkailualueen itsensä vetovoima. Mahdollisuus se taas on sen suhteen, että matkailualueella on tilaa ja vaihtoehtoja kehittyä eri suuntiin ja erilaisiin vapaa ajan toimintoihin tukeutumalla. Kehittymistä rajoittavia seikkoja ei Sappeessa ole läheskään niin paljon kuin Pälkäneen tai Kuhmalahden kuntakeskusten tuntumassa. Liikenneinfrastruktuurin merkitys Kaakkois Pirkanmaan teollisuus ja matkailualan yrittäjät kokivat sijainnin ja siihen voimakkaasti kytköksissä olevan liikenneinfrastruktuurin olevan erittäin merkittäviä seikkoja seudun elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämisessä. Sijainnin merkitys erilaisten toimintojen kehittämisessä onkin viime vuosina ja vuosikymmeninä kohonnut huomattavasti niin alueellisen, maakunnallisen kuin koko maata koskevan kehittämisen suhteen. Tämä johtuu osaltaan siitä, että Suomen ja sen eri alueiden liikenteellinen sijainti on muuttunut talouden keskittymien ja tuotantojen virtojen myötä. Uuden teknologian tuotanto on osittain siirtymässä myös pienempien keskusten välisiin verkkoihin, jotka haastavat perinteisiä tuotannon keskittymiä (mm. Dicken 1998). Laajemmassa mittakaavassa tähän ovat vaikuttaneet Euroopan ja Aasian taloudellinen, teknologinen ja poliittinen murros. Euroopan integraatio, itäisen Euroopan uudet valtiot, globaali kauppa ja kansallisten rajojen madaltuminen muuttavat geopoliittista ja geoekonomista tilannetta sekä luovat uusia yhteyksiä, jonka osana ovat myös Kaakkois Pirkanmaa ja sen elinkeinoelämä. Karpin (2001) mukaan tällaisessa tilanteessa globaalien muutosvoimien ja tietyn maan paikallistalouksien (esim. Kaakkois Pirkanmaan) kehityksen yhteenkietoutuminen johtaa siihen, että liikenneinfrastruktuurin merkitys alueelliselle kehitykselle on aiempaa tärkeämpää. Liikenneinfrastruktuurin merkitys Pälkäneellä ja Kuhmalahdella on erityisen tärkeätä teollisuusyritysten kuljetuksien kannalta sekä matkailualan yritysten asiakkaiden houkuttelemisen kannalta. Kuntien kesken suhtautuminen ja etenkin tyytyväisyys liikenneinfrastruktuuriin erosi jonkin verran. Etenkin pälkäneläiset teollisuusyritysten edustajat kokivat liikenneinfrastruktuurin tason olevan 17

18 miltei paras mahdollinen. Mahdollisia puutteita ei juuri havaittu. Myös erikoiskuljetuksien kannalta sekä Pälkäneen sijainti että päätiestö olivat haastateltavien mukaan loistavassa kunnossa. Eräs pälkäneläinen teollisuusyrittäjä totesi kaikkien pääliikennesuuntien olevan hyvin saavutettavissa, sillä heidän asiakkaansa sijaitsevat vajaan 100 kilometrin säteellä. Myös Kankaanmaan alueen liittymäjärjestelyt (mm. Epaalan risteys) valtatielle 12 ovat hyvät. Viimeksi mainitussa asiassa kunta on alueen yrittäjien mukaan ollut aktiivisesti heidän tukenaan Tiehallinnon suuntaan. Kuhmalahdella seututie 325 (Kangasala Kuhmalahti Kuhmoinen) on kunnan ylivoimaisesti tärkein väylä, mutta sen kuntoon ei oltu kovinkaan tyytyväisiä. Kangasalan ja Sahalahden väli koettiin vielä kohtalaisen hyväksi, mutta Sahalahdelta Kuhmalahdelle ja edelleen Kuhmoisiin väylä ei ole lainkaan sellaisessa kunnossa kuin se haastateltavien mielestä kuuluisi olla. Varsinkin kesällä tiellä on kesämatkailun vuoksi merkittävää liikennettä. Lisäksi Saarioisten Sahalahden tehtailta lähtevät yhdistelmäajoneuvot ajavat pohjoiseen mennessään aluksi seututietä 325 Kuhmalahden ja Kuhmoisten kautta valtatielle 24 (ent. valtatie 4). Tie tulisi peruskorjata, mikä parantaisi liikenteen sujuvuutta. Kunnostus myös elävöittäisi aluetta, ja toisi haastateltavan mukaan myös lisää asukkaita Kuhmalahdelle. Kuhmalahden pääväylä seututie 325 jää selvästi jälkeen Pälkäneen pääväylästä valtatiestä 12, mikä näkyy haastateltavien mukaan selvästi kuntien kehittymismahdollisuuksia verratessa. Kaakkois Pirkanmaan matkailualan yrittäjät kokivat seudun liikenneinfrastruktuurin osittain täyttävän heidän tarpeensa. Etenkin Pälkäneelle johtava pääväylästö on hyvässä kunnossa, mutta siirtymä valtatieltä alempiasteiselle tieverkolle, joka johtaa itse matkailukohteeseen, on lähes poikkeuksetta liian kehnossa kunnossa. Tässä kohdassa näkyykin suuri ero: teollisuusyrityksille alueen pääväylästö on kaikki kaikessa, eikä oman toiminnan kannalta muuta juuri tarvita. Sen sijaan useimmilla matkailualan yrityksillä pääväylästön lisäksi alempiasteinen tieverkko näyttelee huomattavaa roolia, koska pääosa matkailuyrityksistä sijaitsee juuri tämän tieverkon varrella. Matkailukohteiden valinnassa on varaa, koska tarjonta on suurta niin Kaakkois Pirkanmaalla kuin muuallakin Suomessa. Vaikka matkailuyrityksen sijainti ja sinne johtavan tieverkon kunto voivatkin tuntua vähäpätöisiltä seikoilta, ovat ne silti usein ratkaisevassa asemassa kun matkailija lomakohdettaan valitsee. 18

19 Erittäin ongelmallisena asia koettiin Sappeen Matkailukeskukseen vievällä Sappeenvuorentiellä, joka on sorapintainen. Asfaltoimaton tie aiheuttaa yrittäjän mukaan kaksi merkittävää kävijämäärän notkahdusta, jotka osuvat kevään kelirikkoaikaan ja kesään. Keväisen kelirikon aikana useat laskettelemaan menevät matkailijat valitsevat mieluummin esimerkiksi Jämsässä sijaitsevan Himoksen kuin Pälkäneen Sappeen, koska jälkimmäiseen saavuttaessa viimeiset kaksi kilometriä ovat liian huonokuntoisia ja kuraisia. Asfaltoimattomuuden toinen merkittävä haitta on siinä, että kesäisin kierroksellaan olevat moottoripyöräilijät eivät poikkea Sappeeseen sorapinnan vuoksi. Sahalahden ja Luopioisten välillä sijaitseva Sappeentie on eräs maakunnan merkittävimmistä moottoripyöräreiteistä. Mahdollisuudet pyöräilijöiden houkuttelemiseksi Sappeenvuoren laen näköalapaikalle heikkenevät merkittävästi Sappeenvuorentien sorapinnan vuoksi. Lisäksi Sappeentien talvikauden kunnostusluokkaa voisi olla aiheellista kohottaa nykyisestä. Myös tien ja Sappeen kylän valaiseminen koettiin tärkeiksi hankkeiksi. Vastaavankaltainen ongelma ilmeni myös Pälkäneen Lovensalossa, jonne johtavan tien viimeiset kilometrit ovat matkailijoiden kannalta liian huonossa kunnossa. Tilanteen tekee erikoiseksi se, että Lovensalo sijaitsee Saarikylissä, joka on pääosin Kangasalan puolella. Ainoastaan Saarikylien eteläkärki Lovensalo on Pälkänettä. Alue on paitsi fyysiseltä sijainniltaan myös hallinnollisten rajojensa vuoksi ns. pussissa, koska sinne on matkattava Kangasalan kunnan kautta. Kunnan syrjäisemmissä osissa sijaitsevat matkailuyrittäjät kuvasivatkin tien olevan heidän käyntikorttinsa. Huonoista teistä on tullut myös asiakaspalautetta, mutta Sappeen Matkailukeskusta lukuun ottamatta yrittäjillä ei ollut varmaa tietoa siitä, onko joku jättänyt sen takia tulematta matkailukohteeseen. Liikenneinfrastruktuurin tason yleisestä tyytyväisyydestä huolimatta Kaakkois Pirkanmaan teollisuus ja matkailualan yrittäjät kokivat liikenteen palvelutason eli esimerkiksi julkisten liikenneyhteyksien olevan seudulle huonoja. Ongelma koskee paitsi teollisuusyrityksiä, joiden työntekijöiden on käytettävä työmatkoihinsa omia autoja, myös matkailualan yrittäjiä, joiden ei kannata markkinoida palveluitaan julkisten liikennevälineiden käyttäjille. Useimmissa tapauksissa ainoa pääsy matkailukohteeseen tapahtuu joko omalla kulkuneuvolla tai taksilla. Parempia julkisia liikenneyhteyksiä toivottiin etenkin pääkaupunkiseudun suuntaan, koska siellä arvioitiin olevan suurimmat mahdollisuudet matkailijoiden houkuttelemiseksi. 19

20 ELINKEINOELÄMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN: YRITTÄJÄNÄKÖKULMA Kehittämistä rajoittavat seikat Kaakkois Pirkanmaan teollisuus ja matkailualan yrittäjät totesivat seutukunnan elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämistä rajoittavien seikkojen juurtuvan seudun historiasta. Ehkä merkittävimmät näistä ovat kaavoitukselliset haasteet ja yritystonttien puute, jota tarkastellaan lähemmin seuraavassa alaluvussa. Kaiken kaikkiaan teollisuus ja matkailualan yrittäjät näkivät kehittämistä rajoittavat haasteet laajemmassa mittakaavassa. Suurimpana elinkeinoelämän kehittämistä rajoittavana seikkana koettiin olevan kunnollisen kuntastrategian puuttuminen molemmissa kunnissa. Strategian muodostamisessa mittakaavalla ei ole merkitystä sillä, onko iso vai pieni toimija eikä silläkään, onko yksityinen vai julkinen toimija. Erään haastateltavan mukaan strategian luominen julkisella puolella on kuitenkin selvästi haasteellisempaa kuin yksityisellä puolella, koska päätöksenteko on julkisella puolella huomattavasti mutkikkaampaa. Tätä taustaa vasten strategioiden epätarkkuus tai suoranainen puuttuminen olivat yrittäjien mukaan paremmin ymmärrettävissä. Elinkeinoelämän kehittämistä rajoittavana seikkana tuli ilmi seudun passiivisuus matkailuelinkeinon kehittämisessä ja Pirkanmaan matkailuyhteistyöhön osallistumisessa 1. Pälkäne ja Kuhmalahti ovat erään matkailuyrittäjän mukaan EU ja investointitukialuetta. Yrittäjä kysyi, onko mahdollista rakentaa tukipakettimahdollisuus, jonka myötä aloittava yritys voi saada mm. investointitukea. Yrittäjän mukaan Kaakkois Pirkanmaa kilpailee erilaisten tukien suhteen mm. Virtain kaupungin kanssa, mutta Kaakkois Pirkanmaan eduksi on laskettava paljon parempi sijainti. 1 Huom. Tilanne muuttui vuoden 2009 alussa kun Pälkäne ja Kuhmalahti liittyivät osaksi GoTampere matkailuyhteistyötä. 20

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Tonttiesite. Pälkäne Asukasluku 6717 (28.2.2015) 4200 vapaa-ajan asuntoa Pinta-ala 740 km², josta maapinta-ala 560 km² Asukastiheys 12 as.

Tonttiesite. Pälkäne Asukasluku 6717 (28.2.2015) 4200 vapaa-ajan asuntoa Pinta-ala 740 km², josta maapinta-ala 560 km² Asukastiheys 12 as. Tonttiesite Pälkäne Asukasluku 6717 (28.2.2015) 4200 vapaa-ajan asuntoa Pinta-ala 740 k, josta maapinta-ala 560 k Asukastiheys 12 as./k Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 Pälkäne (03) 579 11 www.palkane.fi

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Rivitalotontit 2/2016

Rivitalotontit 2/2016 Rivitalotontit 2/2016 Pälkäneen kunnan rivitalotontit Pälkäneen kunnalla on myynnissä rivitalotontteja Onkkaalassa (Lomakodin alue ja Lastenlinnan alue), Aitoossa ja Luopioisissa. Tontit myydään varausten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma Pälkäneen kunta Pälkäneen kunnanhallitus 18.3.2015 70 Pälkäneen kunnanvaltuusto 23.4.2015 19 1. Johdanto Maapoliittisen ohjelman tarkoituksena on edistää kuntastrategian toteutumista

Lisätiedot

Rivitalotontit 3/2016

Rivitalotontit 3/2016 Rivitalotontit 3/2016 Pälkäneen kunnan rivitalotontit Pälkäneen kunnalla on myynnissä rivitalotontteja Onkkaalassa (Lomakodin alue ja Lastenlinnan alue), Aitoossa ja Luopioisissa. Tontit myydään varausten

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Rivitalotontit 8/2016

Rivitalotontit 8/2016 Rivitalotontit 8/2016 Pälkäneen kunnan rivitalotontit Pälkäneen kunnalla on myynnissä rivitalotontteja Onkkaalassa, Aitoossa ja Luopioisissa. Tontit myydään varausten perusteella. Varausmaksu on 10 % tontin

Lisätiedot

Espoolaisten mielikuva Espoon yritysilmastosta on kehittynyt myönteisesti

Espoolaisten mielikuva Espoon yritysilmastosta on kehittynyt myönteisesti Tuula Miettinen Espoolaisten mielikuva Espoon yritysilmastosta on kehittynyt myönteisesti Espoon kaupungin yritysilmasto arvioitiin edellisvuosia paremmaksi Kantar TNS:n (ent. TNS Gallup) keväällä 2017

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA OSA 3. LIITE 2. PÄLKÄNEEN PALVELUT

PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA OSA 3. LIITE 2. PÄLKÄNEEN PALVELUT PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA OSA 3. LIITE 2. PÄLKÄNEEN PALVELUT LUETTELO PALVELUISTA Tähän luetteloon on listattu kunnalliset palvelut sekä niiden lisäksi arkielämässä päivittäin tai usein

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ YHTEENVETO MOTIIVISEMINAAREISTA 16.8.2013 Keski-Suomen rakennemalliyhdistelmästä Keski-Suomessa laaditaan strategiaa, jossa yhdistyvät maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman

Lisätiedot

Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet

Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Tutkimusosio Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkein ( % valtuutetuista pitää erittäin tai melko tärkeänä)

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu. Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015

Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu. Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015 Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015 Kehityskeskustelun ohjelma 1. Keskustelun avaus ja järjestäytyminen; Antti Jämsén 2. Edellisen kehityskeskusteluun

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

TEM/TK/VesaVirtanen 1

TEM/TK/VesaVirtanen 1 1 Aluebarometri 1-2/2009 Aluebarometri on työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton kaksi kertaa vuodessa teettämä internetkysely, jonka Tilastokeskus toteuttaa. Aluebarometri mittaa maan eri

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KEHITYSKUVA. Kyläprofilointi

PÄLKÄNEEN KUNNAN KEHITYSKUVA. Kyläprofilointi PÄLKÄNEEN KUNNAN KEHITYSKUVA Kyläprofilointi 5.6.2012 KYLÄPROFILOINTI Tarkastelu perustuu Paikkatietotarkasteluun - Maakuntakaava-merkinnät - Merkittävät kohteet - Väestö - Työpaikat - YKR-taajamatarkastelu

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma Kaisa Saario Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma 24.11.2011 Mitä on alueiden kilpailukyky? VERKOSTOT INFRA STRUKTUURI Imago YRITYKSET INSTI OSAAMINEN TUUTIOT ASUIN JA ELINYMPÄRISTÖ Linnamaa

Lisätiedot

Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi. FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.

Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi. FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1. Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.2017 2.6.2017 Page 1 Sisältö 1. Taajamien luonne, vahvuudet

Lisätiedot

Viljelyliikenne valtatie 13:lla välillä Mustola- Nuijamaa. Yhteenveto viljelijöille tehtyyn kyselyyn

Viljelyliikenne valtatie 13:lla välillä Mustola- Nuijamaa. Yhteenveto viljelijöille tehtyyn kyselyyn Viljelyliikenne valtatie 13:lla välillä Mustola- Nuijamaa Yhteenveto viljelijöille tehtyyn kyselyyn 1. YLEISTÄ Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto teki kesällä 2012 valtatien 13 välin Mustola- Nuijamaa

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky 2011

Alueiden kilpailukyky 2011 Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Seutukierros 8.9.2015

Seutukierros 8.9.2015 Seutukierros 8.9.2015 Kuhmoisten kunnan strategia 2014 - Pieni on kaunista Visio: Kuhmoinen on kolmen maakunnan rajalla oleva vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille läheinen kunta, jossa on hyvä olla tehdä

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN. Lähtökohta-analyysi 28.11.2011

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN. Lähtökohta-analyysi 28.11.2011 PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtökohta-analyysi 28.11.2011 LÄHTÖKOHTA-ANALYYSI: SISÄLTÖ Suunnittelutilanne Väestö asuminen Työpaikat Palvelut Liikenne Kulttuurinen

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura

Lisätiedot

KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller

KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky 2009 selvitys

Alueiden kilpailukyky 2009 selvitys selvitys 19.8. Tiina Tolvanen www.nk.chamber.fi Taustaa selvitys tarkastelee alueellisten tekijöiden vaikutusta yritystoimintaan. Tavoitteena on tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat yritysten sijoittumiseen

Lisätiedot

Kasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho

Kasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho Kasvun mahdollisuus positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa Esko Aho 24.8.2017 Toimeksianto Selvittää positiivisen rakennemuutoksen edistämiseen tarvittavaa toimintamallia ja käytännön

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Hallituksen puheenjohtaja, Ladec Oy Johtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus LADEC Oy Syntyi vuoden 2013 alussa Lahden tiede- ja

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Pälkäne. Kuntaraportti

Pälkäne. Kuntaraportti Pälkäne Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yritykset, työpaikat, työllisyys

Yritykset, työpaikat, työllisyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 Yritykset, työpaikat, työllisyys Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy, Espoon yrittäjät

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5190 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 22.11.2016 ASEMAKAAVA Halmeen teollisuusalueen laajennuksen eteläosa Kankaanpään kaupungin 4. kaupunginosaa (Tapala), tiloja

Lisätiedot