Osa 4 ELINKEINOELÄMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS PIRKANMAALLA. Jani Hanhijärvi Pomoottori ry & Kaakkois Pirkanmaan seutukunta 2009

Transkriptio

1 Osa 4 ELINKEINOELÄMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS PIRKANMAALLA Jani Hanhijärvi Pomoottori ry & Kaakkois Pirkanmaan seutukunta 2009 Kuva vasemmalla Mainoshumina Oy 2007 Kuvat oikealla Marja Mönkkönen 2009

2 SISÄLTÖ Johdanto 3 Selvityksen taustaa 3 Selvityksen aineisto internet kysely ja yrityshaastattelut 4 Kaakkois Pirkanmaa elinkeinoelämän sijaintialueena 7 Sijainti ja tunnusluvut 7 Aluerakenteen erityispiirteet 10 Elinkeinoelämän profiloituminen 11 Kaakkois Pirkanmaa yrittäjien silmin 13 Elinkeinoelämän toimintaympäristön hyvät ja huonot puolet 13 Elinkeinoelämän erityispiirteet 15 Liikenneinfrastruktuurin merkitys 17 Elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittäminen: yrittäjänäkökulma 20 Kehittämistä rajoittavat seikat 20 Maankäyttö ja kaavoitus elinkeinotoiminnan kehittämisessä 22 Yrittäjien näkemyksiä kaavoituksen kehittämiseksi 25 Alueen imagon merkitys elinkeinoelämälle 27 Vuoropuhelu ja yhteistyö 31 Julkinen taho tukea ja vuoropuhelua 31 Muut yritykset yhteistyötä ja verkostoitumista 35 Yhteenveto 38 Lähteet 46 Liitteet Liite 1. Yrityskyselyiden kooste Liite 2. Yrityshaastatteluiden kooste 2

3 JOHDANTO Selvityksen taustaa Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla on Pälkäneen ja Kuhmalahden kuntien alueella toimiva maaseudun kehittämishanke. Tammikuussa 2008 käynnistyneen hankkeen yhtenä tarkoituksena on etsiä ratkaisuvaihtoehtoja Kaakkois Pirkanmaan maankäytön nykyisiin ja ennakoitavissa oleviin haasteisiin. Erityisen tärkeätä maankäytön suunnittelun tarkastelu on alueen elinvoimaisuuden ja maaseutumaisuuden näkökulmasta. Seutukunta onkin maaseutumaisesti profiloitunut, mikä näkyy selvästi mm. aluerakenteessa ja elinkeinotoiminnassa. Kaakkois Pirkanmaalla hanke on ajankohtainen etenkin siksi, että alue sijaitsee Tampereen seudun vaikutuspiirissä, minkä vuoksi monien alueellisen kehityksen komponenttien, kuten väestönkehityksen, suhteen on ennustettu kasvua. Myös maaseudun jo pitkään jatkunut yleinen rakennemuutos, Pälkäneen ja Luopioisten vuoden 2007 alussa tapahtunut kuntaliitos, sekä varsinkin seudun maankäytölliset haasteet ovat olleet muita syitä hankkeen käyntiin laittamiselle. Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla hanke jakautuu osaselvityksiin, joista on jo toteutettu Kaakkois Pirkanmaan väestöä, asumista ja palveluita tarkastelevat selvitykset (Mönkkönen 2008a, 2008b ja 2009). Tämä neljäs selvitys keskittyy seutukunnan elinkeinoelämään, ja tarkastelee teollisuus ja matkailualan yritysten toimintaympäristön kehittämistä. Selvityksen sisällöllisenä teemana on ennen kaikkea maankäyttö ja sen suunnittelu. Lisäksi selvityksen teon yhteydessä on tullut ilmi eräitä alateemoja, joiden on katsottu linkittyvän maankäyttöön näitä ovat: seutukunnan elinkeinoelämä: hyvät ja huonot puolet, sekä erityispiirteet, liikenneinfrastruktuurin merkitys, alueen imagon merkitys, julkinen hallinto, sen tarjoama tuki ja vuoropuhelu, sekä 3

4 yhteistyö ja verkostoituminen muiden yritysten kanssa. Vaikka elinkeinoselvityksen pääasiallinen teema onkin maankäyttö ja sen suunnittelu, ei tarkoituksena ole kuitenkaan ollut tuottaa kaavaa. Selvityksen tavoitteena on laajemmin ajateltuna tiedon hankinta ja sen analysointi, minkä avulla teollisuus ja matkailualan yritysten nykyisiä ja tulevia toimintamahdollisuuksia kyettäisiin paremmin arvioimaan maankäytön kehittämisen näkökulmasta. Selvityksen tarkoituksena on myös toimia pohja aineistona uuden Pälkäneen kunnan strategisen yleiskaavatyön valmistelussa. Luonteeltaan selvitys on siis pitkälti laadullinen ja pohjautuu paikallisten teollisuus ja matkailualan yrittäjien näkemyksiin, kokemuksiin ja kehittämisehdotuksiin. Selvityksen aineisto internet kysely ja yrityshaastattelut Selvityksen tärkeimpinä tietolähteinä ovat primääriaineiston asemassa olevat internet kysely ja yrityshaastattelut, jotka kohdistettiin teollisuus ja matkailualan yrityksiin. Sekä kyselyt että haastattelut suoritettiin siten, että valittavien yritysten kattavuus sekä sijainnillisesti, toimialallisesti että muiden tekijöiden suhteen oli mahdollisimman laaja. Tiedonkeruun aluksi marraskuussa 2008 suoritettiin internet kysely. Kyselystä lähetettiin tieto sähköpostin välityksellä 78 yritykseen; näistä 31 oli teollisuus ja 47 matkailualan yrityksiä. Yrityksistä Pälkäneellä sijaitsi 67 ja Kuhmalahdella 11. Marraskuun alussa tapahtuneen ensimmäisen sähköpostitiedotuksen lisäksi kyselystä tiedotettiin vielä kahdesti myöhemmin niitä, jotka eivät siihen olleet vastanneet. Lisäksi Pälkäneen kunnan ja yrittäjien iltakahvitilaisuudessa Aitoon Honkalassa sekä Kuhmalahden kunnan ja yrittäjien iltakahvitilaisuudessa Pohjan koululla oli mahdollisuus vastata kyselyyn kirjallisesti. Näin ollen yrityskysely tavoitti erittäin laajan joukon Kaakkois Pirkanmaan teollisuus ja matkailualan yrityksistä. Yhteensä kyselyyn saatiin 17 vastausta, joten vastausprosentiksi tuli 22. Vastausprosentti muodostui hieman odotettua pienemmäksi, mutta kuvaa hyvin muissa vastaavankaltaisissa selvityksissä suoritettujen kyselyiden vastaamisaktiivisuutta. 4

5 Kyselyvastausten pienehkön määrän vastapainona toimi laatu, sillä useilla yrittäjillä oli vahvoja mielipiteitä ja näkemyksiä tämä olikin internet kyselyn ensisijainen tavoite. Kyselyissä esille tulleet asiat tulivat käytännössä aina ilmi myös haastattelutilanteissa, joissa jo kyselyvaiheessa annettuja tietoja usein täsmennettiin tai hieman korjailtiin. Tämän vuoksi kysely ja haastatteluvastaukset on tässä selvityksessä analysoitu yhteisesti. Liitteenä on sekä yrityskyselyistä että haastatteluista tehdyt koosteet, joissa on nähtävillä tämän raportin tekstiä yksityiskohtaisempia tietoja (Liitteet 1. ja 2.). Internet kysely toimi erinomaisena seulana myös sille, mitä asioita tai teemoja yrittäjät pitävät kaikkein tärkeimpinä sekä elinkeinoelämää koskevan maankäytön suunnittelussa että laajemmin ajateltuna koko elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämisessä. Kyselyvastausten tulosten perusteella yrityshaastatteluiden suunnittelusta tuli helpompaa, koska etukäteen pystyi arvioimaan, minkälaiset asiat yrittäjiä eniten askarruttivat. Tällöin myös täsmentävien ja yrityskohtaisesti yksilöityjen kysymysten ennalta laadinta oli mahdollista. Erittäin tärkeä funktio internet kyselyllä oli lisäksi siinä, että vastaajien joukosta valittiin haastateltavat tahot. Pääsääntöisesti kyselyvastaukset olivat laadukkaita, ja niissä oli myös perusteltuja näkökantoja. 16 kyselyyn vastaajasta oli siten mahdollista valita 10 tahoa, joiden kanssa pyrittiin sopimaan haastatteluajankohta. Kymmenestä puhelimitse tavoitetusta yrityksen edustajasta yhdeksän suostui mielellään antamaan myös haastattelun. Kymmenes haastateltava valittiin kyselyyn vastanneiden ulkopuolelta. Kaikki haastattelutilanteet olivat luonteeltaan vapaamuotoisia. Niissä ei ollut tarkoituskaan edetä kysymys vastaus kysymys vastaus periaatteella, vaan keskustella avoimesti ja joustavasti elinkeinoselvityksen eri teemoista. Yhtä lukuun ottamatta haastattelut suoritettiin joko yrityksen toimitiloissa tai yrittäjän kotona joulukuun 2008 aikana. Aikatauluongelmien vuoksi yksi haastattelu suoritettiin puhelimitse tammikuussa Kestoltaan haastattelut olivat vajaasta tunnista hieman yli kahteen tuntiin. Kymmenestä haastattelusta viisi kohdistettiin teollisuusyritykseen ja viisi matkailualan yritykseen. Teollisuus ja matkailualan yritysten suhteen esiintyi myös tarkempaa toimialallista vaihtelua; esimerkiksi matkailualan yritykset tarjosivat mm. ravitsemuspalveluita, suoramyyntiä, ohjelma ja 5

6 elämyspalveluita sekä majoituspalveluita. Lisäksi yritykset olivat työntekijämäärältään varsin erikokoisia: pienimmissä oli yksi työntekijä ja suurimmissa useita kymmeniä työntekijöitä. Yritysten koossa oli vaihtelua myös liikevaihdon suhteen: pienimmissä yrityksissä vuotuinen liikevaihto oli alle euroa ja suurimmissa useita miljoonia euroja. Myös yritysten perustamisvuodet vaihtelivat merkittävästi: nuorin yritys oli vain noin vuoden ikäinen ja vanhin yritys oli perustettu jo 1940 luvulla. Lisäksi yritysten markkina alueet vaihtelivat, tosin useimmilla se oli joko Pirkanmaa tai koko Suomi. Merkittävää variaatiota esiintyi myös yritysten tonttimaan koossa ja kerrosneliöiden määrässä. Koska selvityksen sisällölliseksi teemaksi oli valittu maankäyttö, painotettiin haastateltavien yritysten valinnassa kuitenkin sellaisia, jotka tarvitsevat toimiakseen runsaasti fyysistä tilaa. Kymmenestä yrityshaastattelusta kahdeksan suoritettiin Pälkäneellä ja kaksi Kuhmalahdella; tämä suhde vastaa karkeasti sekä kuntien väestön että yritysten määrää. Lisäksi haastateltavien yritysten toimipisteet sijaitsivat eri puolella kuntia ja seutukuntaa: kuntakeskuksessa, kunnan reunamilla tai jossakin näiden välimaastossa. Kaksi haastateltavista oli naisia ja kahdeksan miehiä. Joissakin haastatteluissa oli mukana myös yrittäjien muuta perhettä, kaiken kaikkiaan kuulluksi tuli 15 henkilöä. Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla hankkeen yhtenä tavoitteena on tehdä laajaa sidosryhmäyhteistyötä. Tämä toteutui hyvin myös tässä elinkeinoselvityksessä: kyselyt tavoittivat määrällisesti erittäin laajan joukon seutukunnan yrittäjiä ja vähempilukuisissa haastatteluissa panostettiin laatuun. Jälkeenpäin arvioiden kymmenen haastattelua olivat varsin edustava otos Kaakkois Pirkanmaan teollisuus ja matkailualan yrityksistä. * * * Elinkeinoselvityksen valmistumiseen on myötävaikuttanut Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla hankkeen kehittämisryhmä, johon ovat kuuluneet Pomoottori ry:n puheenjohtaja Liisa Alanko, Pälkäneen kunnanjohtaja Esko Arasalo, Pälkäneen kehittämisjohtaja Rauno Haapanen, Kaakkois Pirkanmaan yritysasiamies Timo Isolähteenmäki, Kuhmalahden kunnanjohtaja Jarmo Kivineva, aluearkkitehti Marja Liisa Mytkäniemi ja Pomoottori ry:n hankekehittäjä Mikko Rissanen. Heiltä olen saanut arvokkaita kommentteja mm. käymissäni sähköpostikeskusteluissa sekä kehittämisryhmän kokouksessa Pälkäneen kunnantalolla

7 Ylivoimaisesti suurimman avun työhöni olen kuitenkin saanut Kaakkois Pirkanmaan Yrityspalvelukeskuksessa työskentelevältä hankekoordinaattori Marja Mönkköseltä, joka on avustanut selvityksen teon ensimetreistä lähtien aina raporttiluonnoksen kommentointiin saakka. Yrityspalvelukeskuksen yritysneuvoja Leena Köpältä olen puolestaan saanut monia matkailuelinkeinoon liittyviä hyödyllisiä tietoja ja näkemyksiä. Myös Pomoottori ry:n hankekehittäjä Merja Kirjasniemen näkemykset ovat vaikuttaneet selvityksen sisältöön. Lisäksi erityisen huomion ansaitsee Innovaxin Eero Veikko Niemi, joka on vastannut yrityskyselyn saamisesta sähköiseen muotoon. Kaikista tärkeimpinä tahoina elinkeinoselvityksen tekemisessä ovat luonnollisesti olleet ne yrittäjät, jotka ovat vastanneet yrityskyselyyn, antaneet yrityshaastattelun tai osallistuneet selvitystä koskevaan keskusteluun Pälkäneen/Kuhmalahden kunnan ja yrittäjien iltakahvitilaisuudessa syksyllä Haluan esittää kaikille edellä mainitsemilleni tahoille mitä suurimmat kollektiiviset kiitokset. KAAKKOIS PIRKANMAA ELINKEINOELÄMÄN SIJAINTIALUEENA Sijainti ja tunnusluvut Pälkäneen ja Kuhmalahden muodostama Kaakkois Pirkanmaan seutukunta sijaitsee nimensä mukaisesti Pirkanmaan itä ja kaakkoisosassa rajoittuen niin Tampereen seudun, Etelä Pirkanmaan ja Ylä Pirkanmaan seutukuntiin kuin myös Hämeen, Päijät Hämeen ja Keski Suomen maakuntiin. Sijainti usean maakuntarajan läheisyydessä on perinteisesti ollut merkki tietynlaisesta syrjäisyydestä ja asiointisuuntien hajautuneisuudesta. Tämä ei kuitenkaan Kaakkois Pirkanmaan kohdalla täysin pidä paikkaansa, sillä seutukunnan keskuksesta Pälkäneen Onkkaalasta on matkaa maakuntakeskus Tampereelle ainoastaan noin 35 km. Etelä Pirkanmaan Valkeakoskelle Onkkaalasta kertyy rei 7

8 lut 20 km, Hämeen maakuntakeskukseen Hämeenlinnaan hieman yli 40 km, Päijät Hämeen keskukseen Lahteen noin 90 km ja Helsinkiin noin 140 km. ( Kuhmalahdelta matkat em. keskuksiin ovat pääsääntöisesti muutaman kymmenen kilometriä pidemmät; esimerkiksi Tampereelle tulee Kuhmalahden Kirkonkylästä matkaa noin 47 km ja Pohjasta, joka on kunnan hallinnollinen keskus, noin 55 km. Etelä Suomen maakuntakeskuksista Lahti on sekä Kuhmalahtea että Pälkänettä suunnilleen yhtä lähellä. Jyväskylä puolestaan on hieman lähempänä Kuhmalahtea kuin Pälkänettä. ( Elinkeinoelämän ulkomaankuljetuksia ajatellen Suomen merkittävimpiin satamiin Pälkäneeltä kertyy Helsingin Vuosaareen 150 km, Turun satamaan 170 km, Rauman satamaan 180 km ja Porin Mäntyluodon satamaan 165 km, joten sijainti esim. meritse tapahtuvan ulkomaankaupan suhteen on keskeinen, ja vaihtoehtoisia satamia on runsaasti. Tampere Pirkkalan lentoasemalle on Pälkäneeltä matkaa noin 50 km ja Helsinki Vantaa lentoasemalle runsaat 130 km. ( Myös sisävesiväylien suhteen seutukunnan sijainti on kohtuullisen hyvä, sillä sekä Pälkäneeltä että Kuhmalahdelta on yhteys Längelmäveden vesistöön. Lisäksi sulkujen kautta on saavutettavissa myös mm. Vanajavesi, Pyhäjärvi, Näsijärvi ja Vaskivesi, joka sijaitsee Virroilla. Kaakkois Pirkanmaalle Tampere maakunnallisena keskuksena on selvä ykkössuunta kun puhutaan työmatka ja asiointiliikenteestä. Silti etenkin Pälkäneellä on huomattava Hämeenlinnan vaikutus mm. työmatkaliikenteen suhteen. Sitä vastoin itäistä tai pohjoista vetovoimaa seutukunnassa on vain vähän, koska Päijänne rikkoo vahvat itä länsiyhteydet keskisessä Etelä Suomessa. Lisäksi Kaakkois Pirkanmaalta matka Lahteen tai Jyväskylään on jo melko pitkä työmatkaliikennettä ajatellen. Merkittäviä keskuksia Kaakkois Pirkanmaalla ovat keskustaajama Onkkaalan lisäksi Laitikkala, Harhala, Epaala, Luopioinen, Aitoo, Sappee ja Rautajärvi Pälkäneellä, sekä Kirkonkylä, Pohja ja Vehkajärvi Kuhmalahdella (Kuva 1.). Pälkäneen kuntakeskuksesta on matkaa Kuhmalahden Pohjaan 40 km, Kirkonkylään 33 km, Sappeeseen 25 km, Luopioisiin 23 km ja Aitooseen 14 km ( On todettava, että kahden kunnan muodostamassa seutukunnassa välimatkat ovat Etelä Suomen mittakaava huomioiden kohtalaisen pitkiä, mikä saattaa hankaloittaa mm. erilaisten yhteistyöverkostojen syntymistä alueen yrittäjien kesken. 8

9 9 Kuva 1. Kaakkois Pirkanmaan seutukunta. (Karttakuva: Marja Mönkkönen).

10 Aluerakenteen erityispiirteet Kaakkois Pirkanmaan seutukunnassa on noin asukasta, joista Pälkäneellä asuu vajaa ja Kuhmalahdella reilu (Mönkkönen 2008a). Suomen 77 seutukunnasta (v. 2008) Kaakkois Pirkanmaa on asukasluvultaan kolmanneksi pienin. Tilastokeskus ennakoi seutukunnassa olevan vuonna 2040 reilu asukasta, mikä merkitsisi vuosittaisen väestönkasvun olevan hieman yli 0,5 %. Tällä hetkellä Pirkanmaan asukkaasta seudulla asuu vain 1,7 %. Seutukunnan pintaala on noin 960 km 2, mikä vastaa noin 6,5 % koko Pirkanmaasta. Alue on siis maakunnan keskiarvoon nähden harvaan asuttu. ( Aluerakenteeltaan Kaakkois Pirkanmaa on muun Suomen tavoin vesistöjen pirstaloima ja asutukseltaan melko hajanaisiksi yhdyskunniksi muodostunut alue. Seutukunnan keskus Onkkaala sijaitsee maisemallisesti hienolla Mallasveden ja Pälkäneveden välisellä kannaksella. Kaakkois Pirkanmaan keskellä sijaitsee myös yksi Etelä Suomen laajimmista yhtenäisistä metsäalueista, 150 km 2 :n kokoinen Laipanmaa. Etenkin vesistöt ja erämaat aiheuttavat sen, että välimatkat muodostuvat seutukunnassa suhteellisen pitkiksi. Historiallisesti sijainti harjumaisella ja vesiteitse hyvin saavutettavalla alueella on kuitenkin ollut Pälkäneen kehitykselle suuri etu. Maisemallisesti upeat vesistöt, kannakset ja harjut sekä niiden myötä erilaiset suojelualueet synnyttävät alueesta kuitenkin tilkkutäkkimäisen mielikuvan luoden näin haasteita maankäytön kehittämiselle. Ilmiö on yleinen muuallakin Suomessa. Tämän vuoksi fyysisen perusrakenteen ja kaikenlaisen infrastruktuurin tuotanto ja ylläpito on kallista mm. kaavoituksellisten haasteiden vuoksi (mm. Hanhijärvi 2005). Nämä ovat seikkoja, joita lähes kaikkialla Suomessa tulee huomioida, mutta erityisen merkittäviä nämä ovat suunniteltaessa Kaakkois Pirkanmaan maankäyttöä. Tämän päivän aluerakenne muodostuu luonnonympäristön ohella myös rakennetusta ympäristöstä. Eräs merkittävimmistä aluerakenteen peruspilareista ovatkin liikenneväylät. Kaakkois Pirkanmaa rakentuu fyysisesti pääosin kolmen liikenneväylän varrelle, joista selvästi merkittävin on valtatie 12 (Kuva 1.). Se kulkee Tampereen ja Kangasalan kautta Pälkäneelle ja edelleen Lahteen. Seututiet 325 (Kangasala Kuhmalahti Kuhmoinen) ja 322 (Pälkäne Luopioinen Kuhmalahti [Pohja]) ovat valtatietä alempiasteiset väylät ja muovaavat osaltaan seudun sisäistä aluerakennet 10

11 ta. Nämä väylät ja niiden varrella sijaitsevat alueet ovat lähtökohtaisesti tärkeimmässä roolissa kun seudun maankäyttöä suunnitellaan. Aluerakenteen kehitys on viime vuosina painottunut suurilta osin väylien varsille ja on puhuttu mm. kehityskäytävistä. Tällainen kehityskäytäväajattelu ei rajoitu vain maamme merkittävimpien väylien etuoikeudeksi, vaan yhtä hyvin muidenkin väylien varrella sijaitsevien pienempien kuntien mahdollisuudeksi. Kaikkien ennusteiden mukaan Tampereen seutu elää vahvaa kasvuaan nyt ja tulevina vuosikymmeninä. Kaakkois Pirkanmaan seutu ja Kangasalan/Pälkäneen suunta on näillä näkymin toiseksi ilmeisin kehityssuunta purkamaan Tampereen seudun kasvupaineita. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta Pälkäne on miltei yhtä hyvin saavutettavissa kuin vaikkapa Etelä Pirkanmaan Lempäälä, jonka kasvunäkymät ovat tällä hetkellä kuitenkin huomattavasti Pälkänettä paremmat. Asukkaista ja yrityksistä kilpailtaessa Kaakkois Pirkanmaa ei nykyisessä tilanteessa kykene kamppailemaan yhtä hyvin kuin Etelä Pirkanmaa. Tulevaisuudessa tilanne saattaa kuitenkin muodostua tasaväkisemmäksi, mikäli seudun toimintaympäristö kokonaisuudessaan on virikkeellinen ja sen peruspalvelut ovat kunnossa mm. tonttitarjonnan osalta. Ympäristö ja turvallisuusnäkökantojen yleisen kohoamisen vuoksi Kaakkois Pirkanmaa maaseutumaisena ja rauhallisena ympäristönä on jo nyt paremmassa asemassa kuin moni muu Tampereen seudun naapurialue. Elinkeinoelämän profiloituminen Elinkeinorakenteeltaan Kaakkois Pirkanmaa on muun Suomen tavoin painottunut jalostukseen ja palveluihin, mutta silmiin pistävää on myös maa ja metsätalouden korkeahko osuus, 12,5 %. Työpaikkarakenteen mukaan maa ja metsätalouden osuus on vieläkin merkittävämpi, 15,6 %. Esimerkiksi Lounais, Luoteis ja Ylä Pirkanmaalla vastaavat lukemat pyörivät 10 %:n molemmin puolin Etelä Pirkanmaalla ja Tampereen seudulla vielä näitäkin huomattavasti pienemmissä lukemissa. ( Kaakkois Pirkanmaa onkin perinteikästä maanviljelysseutua. Tänä päivänä etenkin pälkäneläisen maa ja metsätalouden suhteen merkittävää on suoramyynti ja erikoisviljelytilojen varsin korkea määrä verrattuna sekä muuhun Pirkanmaahan että koko Suomeen. 11

12 Matkailuelinkeinon suhteen Kaakkois Pirkanmaan ylivoimaisesti merkittävin toimija on Sappeen Matkailukeskus (ent. Sappeen Hiihtokeskus). Siellä vierailee vuosittain noin matkailijaa, mikä nostaa Sappeen Suomen kymmenenneksi merkittäväksi hiihtokeskukseksi. Laipanmaassa sijaitseva Sappee on kävijämäärältään Pirkanmaan neljänneksi merkittävin matkailukohde ja merkittävin talvimatkailukohde. Vuonna 1989 avatun Sappeen tavoite on tulevaisuudessa olla yhä enemmän kaikkien vuodenaikojen matkailukohde. Hiihtokeskuksen lisäksi alueella on jo nyt mm. kesäteatteri, frisbeegolf rata ja bikepark. Vuoren laelle on suunnitteilla näkötorni. Sappeen kasvuhakuisuudesta kertoo myös se, että alueella oli 540 vuodepaikkaa vuonna 2008, mutta tavoitteena on lähes vuodepaikkaa vuonna (Köppä 2008.) Matkailukohteista huomionarvoinen on myös Laitikkalan makukylä Pälkäneellä, jossa sijaitsee useita matkailuelinkeino ja elintarviketuotantoyrityksiä. Näistä tunnetuimmat ovat Rönnvikin Viinitila, Heikkilän tilan Juustola ja Katajan Liha Oy. Lähistöllä sijaitsee myös maankuulu Uotilan Leipomo Oy. Eri puolilla Kaakkois Pirkanmaata on myös runsaasti maatila, edustushuvila sekä muita majoituspalveluita tarjoavia yrityksiä. Seutukunnan elinkeinoelämään tuovat omalta osaltaan profiilia myös monet elämyspalveluita, kuten auto ja mönkijäsafareita, tarjoavat yritykset sekä Pälkäneellä että Kuhmalahdella. Sahalahden kunnan liityttyä vuonna 2005 Kangasalan kuntaan ja sitä myöten Tampereen seutukuntaan, Kaakkois Pirkanmaa profiloitui entistä enemmän pienyrittäjyyden suuntaan. Sahalahdella elintarviketeollisuudessa toimiva Saarioinen Oy nimittäin tarjosi peräti 2/3 kunnan silloisista työpaikoista ollen näin koko Kaakkois Pirkanmaan ylivoimaisesti suurin työllistäjä. Nykyään kaakkoispirkanmaalainen teollisuus on tunnettu muutamista rakennusteollisuuden yrityksistään sekä Aitoossa sijaitsevasta tekstiiliteollisuuden keskittymästä. Kaakkois Pirkanmaan merkittävimmät yksityisen sektorin työllistäjät vuonna 2008 on listattu taulukkoon 1. 12

13 Taulukko 1. Kaakkois Pirkanmaan merkittävimmät yksityisen sektorin työllistäjät. Teollisuus ja matkailualan yritykset on alleviivattu. (Pälkäneen kunta 2008d.) Aitoon Emäntäkoulu Oy, koulutus, Pälkäne 64 työntekijää, Tammet Oy, rakennusteollisuus, Pälkäne 55 työntekijää, Aapiskukko, liikenneasema, Pälkäne 49 työntekijää, Jaakko Pohjola Oy, kuljetusala, Pälkäne 48 työntekijää, Flagmore Oy, tekstiiliteollisuus, Pälkäne 47 työntekijää, Pälkäneen Putki ja Puhallin Oy, LVI ala, Pälkäne 46 työntekijää, Artekno Oy, muoviteollisuus, Pälkäne 42 työntekijää, Eridomic Oy, puusuurelementtiteollisuus, Pälkäne 32 työntekijää, Sappeen Matkailukeskus, matkailuala, Pälkäne 30 työntekijää, Printscorpio Oy, tekstiiliteollisuus, Pälkäne 25 työntekijää, Saarioisten taimistot, alkutuotanto, Pälkäne 25 työntekijää. KAAKKOIS PIRKANMAA YRITTÄJIEN SILMIN Elinkeinoelämän toimintaympäristön hyvät ja huonot puolet Tämän selvityksen luvut 3 5 perustuvat pääosin Kaakkois Pirkanmaan teollisuus ja matkailualan yrityksissä suoritettujen haastatteluiden sisältöön. Yrityshaastatteluiden aluksi pyydettiin arvioimaan seutukunnan tai vaihtoehtoisesti oman kunnan elinkeinoelämän toimintaympäristön hyviä ja huonoja puolia. Tarkoitus oli aluksi saada selville, minkälaisten asioiden yrittäjät kokevat olevan heille tärkeitä, ja mitkä seikat askarruttavat eniten mieltä. Alussa esille tulleisiin teemoihin palattiin haastatteluiden myöhemmässä vaiheessa vielä tarkemmin. 13

14 Sekä teollisuus että matkailualan yrityksissä Kaakkois Pirkanmaan elinkeinoelämän selvästi suurimmaksi positiiviseksi seikaksi koettiin alueen sijainti, joka nähtiin hyvänä tai jopa erinomaisena. Teollisuusyrityksille hyvä sijainti tarkoittaa ensisijaisesti tavarankuljetuksien nopeutta ja sujuvuutta sekä yritykseen että sieltä asiakkaille. Toissijaisesti teollisuusyrityksissä hyvän sijainnin on havaittu auttavan työvoiman saamisessa. Matkailualan yrityksissä sijainti koettiin matkailijoiden paikalle saapumisen vuoksi tärkeäksi seikaksi. Sijainnin merkitys taustoitti hyvin monia haastatteluiden kysymyksiä. Sijainnin havaittiin vaikuttavan mm. niin kaavoituspolitiikkaan, sidosryhmäyhteistyöhön kuin alueen imagoonkin. Kaakkois Pirkanmaan sijainti määriteltiin hyväksi mm. sen vuoksi, että se sijaitsee Helsinki Tampere Turku kolmion välittömässä läheisyydessä. Lähellä on useita maakuntakeskuksia, kuten Tampere ja Hämeenlinna. Myös matka Lahteen ja Helsinkiin oli useimpien vastaajien mielestä kohtuullinen. Kesä ja viikonloppumatkailun suhteen seudun todettiin sijaitsevan järkevän ajomatkan päässä Etelä Suomen isoimmista asutuskeskittymistä. Eräässä matkailualan yrityksessä sijainti nähtiin sen vuoksi erinomaisena, että yrityksen tiloissa järjestetään usein kokouksia, jolloin se on eri kaupungeista saapuville kokousvieraille optimaalinen sijaintipaikka kaikilla on kokouspaikalle jonkin verran matkaa, mutta kenelläkään sitä ei ole liikaa. Kokonaisuudessaan seutu sijaitseekin logistisesti erittäin hyvällä paikalla Etelä Suomea. Suomen valtatieverkoston rakentumisen suhteen Pälkäneellä on ollut onnea, sillä useiden eteläsuomalaisten kuntien kehittämismahdollisuuksista on veistetty pois iso siivu 1900 luvun puolivälin aikoihin kun maan päätieverkkoa suunniteltiin ja rakennettiin. Yrittäjien mukaan toinen positiivinen seikka Kaakkois Pirkanmaalla on alueen rauhallisuus, maaseutumaisuus ja kaunis luonto. Näiden merkitystä etenkin matkailualan yrittäjät korostivat. Runsas vesistö sekä harjumaiset maisemat yhdistettynä alueen keskellä sijaitsevaan Laipanmaan erämaahan toimivat vetonaulana niin matkailijoille kuin seudulle houkuteltaville uusille asukkaille. Laipanmaassa sijaitsevan Sappeen Matkailukeskuksen koettiin piristävän koko seudun matkailu ja elinkeinoelämää. Yhden muita selvästi vahvemman toimijan olemassaoloa pidettiin pääosin hyvänä, kunhan kaikkea kehitystä ei lasketa sen varaan. Hyvän sijainnin ja luonnonkauniin ympäristön yhtäaikaisuus saa aikaan sen, että seudun matkailupalveluiden etuna on lyhyt vihreä jalanjälki, koska sijaitaan lähellä asutuskeskuksia. 14

15 Kolmantena hyvänä puolena seudun elinkeinoelämässä koettiin se, että Pälkäne ja Kuhmalahti ovat kuntina pieniä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että erilaisten asioiden hoito on helpompaa ja vähemmän byrokraattista kuin isommissa kunnissa. Etenkin matkailualan yrittäjät kokivat suurena helpotuksena sen, että yhteydenpito kunnan johdon suuntaan käy suhteellisen vaivattomasti. Sekä Pälkänettä että Kuhmalahtea arvioitiin myös yrittäjäystävällisiksi kunniksi. Myös Pälkäneen hyvä imago sai eräältä haastateltavalta jo haastattelun alkuvaiheessa suitsutusta. Huonoiksi puoliksi seudun elinkeinoelämässä nähtiin se, että kuntien kaavoitus on varsin huonossa tilanteessa etenkin yritystonttien suhteen. Jos hyviksi puoliksi osoittautui kolme laajempaa kannatusta saanutta tekijää (1. sijainti, 2. maaseutumaisuus/luonto ja 3. kuntien pienuus), niin huonoista puolista laajempaa kannatusta sai ainoastaan maankäytön ja kaavoituksen ongelmat. Hieman yllättäen yksittäisiä mainintoja tuli myös julkisen tahon asenteista yrittäjyyttä kohtaan sama asia sai siis sekä kiitosta että kritiikkiä. Muutamaa haastateltavaa oli jäänyt vaivaamaan etenkin rakennuspuolen asioiden selvittely ja hoitaminen. Joidenkin yrittäjien mukaan virkamiehet tulkitsevat lakia liian kirjaimellisesti ja kaikista tiukimmalla mahdollisella tavalla erilaisissa lupa asioissa ja tukihakemuksissa. Myös matkailualan kehittäminen oli muutaman matkailuyrittäjän mielestä ollut Pälkäneellä liian vähäistä. Kommentteja saatiin myös syrjäteiden heikosta kunnosta, mikä on aiheuttanut muutamalle yritykselle pieniä ongelmia. Lisäksi erään kuhmalahtelaisen haastateltavan mukaan kunnan sijainti on huono sekä työvoiman saatavuus alueelle heikkoa. Elinkeinoelämän erityispiirteet Elinkeinoelämän toimintaympäristön hyvien ja huonojen puolien arvioimisen jälkeen haastateltavia pyydettiin arvioimaan, millä tavalla Kaakkois Pirkanmaa eroaa muista eteläsuomalaisista seuduista elinkeinoelämän toimintaympäristön suhteen. Kokoavana kysymyksenä esitettiin: Onko Kaakkois Pirkanmaalla olemassa joitakin erityispiirteitä, jotka profiloivat sitä ja sen elinkeinoelämää? Kysymys liittyi osittain jo edellä esitettyyn kysymykseen, jossa pyydettiin määrittelemään seutukunnan elinkeinoelämän toimintaympäristön hyviä ja huonoja puolia. Niinpä vastauksiksi 15

16 saatiin tässäkin yhteydessä hyvä sijainti, maaseutumaisuus ja kaunis järviluonto. Tällainen yhdistelmä ei ole Suomessa kovin yleinen, sillä useimmiten tietyn alueen etuna on joko hyvä sijainti tai kaunis luonto harvemmin nämä molemmat. Katsottaessa Etelä Suomen karttaa, ei vastaavia logistisessa mielessä erinomaisesti sijoittuvia alueita rauhallisen ja kauniin järviluonnon keskellä kovin montaa ole. Itä ja Keski Suomessa sijaitseva Järvi Suomi yltää parhaimmillaankin Helsinki Tampere moottoritien tuntumaan Hämeenlinnan ja Tampereen välille. Lähellä moottoritietä olevan seudut ovat kuitenkin Kaakkois Pirkanmaata selvästi teollistuneempia ja tiiviimmin asutettuja, jolloin luonnon kauneusarvot eivät pääse läheskään samalla tavalla oikeuksiinsa kuin Kaakkois Pirkanmaalla. Kulttuuriympäristöjen ja maisemansuojelualueiden runsaus linkittyy osaltaan kauniiseen luontoon. Nämä nähtiin profiloimassa seutukuntaa ja sen elinkeinoelämää kuitenkin myös negatiivisessa valossa kun hyvän sijainnin omaavia ja yrityskäyttöön soveltuvia tonttimaita ei voida kaavoittaa maisemansuojelualueille. Toisaalta matkailualan yrittäjät kokivat suojelualueiden olemassaolon yhtenä alueen vetovoimatekijöistä. Joka tapauksessa kulttuuriympäristöjen ja suojelualueiden runsaus etenkin pääväylien läheisyydessä luo Kaakkois Pirkanmaan elinkeinoelämälle sellaista profiilia, jota muilla seutukunnilla ei vastaavassa määrin ole. Kulttuuriympäristöt ja erilaiset suojelualueet on siis nähtävä seutukunnan elinkeinoelämän erityispiirteenä, josta on yrittäjien mukaan sekä hyötyä että haittaa. Myös lähiruokatilojen runsaus koettiin seudun elinkeinoelämän erityispiirteeksi. Kaakkois Pirkanmaa profiloituu varsin pienteollisuus ja pienyrittäjävaltaiseksi alueeksi. Seudulla ei ole edes yhtä isompaa tuotantolaitosta, joka selvästi miellettäisiin osaksi seutukuntaa ja sen elinkeinoelämää. Naapurissa Sahalahdella, joka tosin nykyään ei ole enää itsenäinen kunta, on Saarioinen. Samoin Mallasveden vastarannalla sijaitsevaa Valkeakosken seutua kuvastaa metsäteollisuus. Kaakkois Pirkanmaalla yhtä vahvaa teollisuudenalaa tai edes teollisuuslaitosta ei ole. Toisaalta seudun eri osista löytyy sille tyypillisiä teollisuuden tai matkailun aloja. Aitoo liitetään perinteisesti lippujen valmistukseen, Laitikkalan kylä elintarviketuotantoon ja Sappeen kylä matkailuun ja etenkin hiihtokeskukseen. 16

17 Erityispiirteeksi nähtiin myös se, että alueen vetovoimaisin matkailualue sijaitsee keskellä seutukuntaa, jossa ei kuitenkaan ole seutukunnan mittakaavassa merkittävää kylää tai kaupallista keskusta. Tällainen tilanne on samalla sekä haaste että mahdollisuus. Haaste se on siinä mielessä, että alueelle ei houkuttele minkään muun kuin matkailualueen itsensä vetovoima. Mahdollisuus se taas on sen suhteen, että matkailualueella on tilaa ja vaihtoehtoja kehittyä eri suuntiin ja erilaisiin vapaa ajan toimintoihin tukeutumalla. Kehittymistä rajoittavia seikkoja ei Sappeessa ole läheskään niin paljon kuin Pälkäneen tai Kuhmalahden kuntakeskusten tuntumassa. Liikenneinfrastruktuurin merkitys Kaakkois Pirkanmaan teollisuus ja matkailualan yrittäjät kokivat sijainnin ja siihen voimakkaasti kytköksissä olevan liikenneinfrastruktuurin olevan erittäin merkittäviä seikkoja seudun elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämisessä. Sijainnin merkitys erilaisten toimintojen kehittämisessä onkin viime vuosina ja vuosikymmeninä kohonnut huomattavasti niin alueellisen, maakunnallisen kuin koko maata koskevan kehittämisen suhteen. Tämä johtuu osaltaan siitä, että Suomen ja sen eri alueiden liikenteellinen sijainti on muuttunut talouden keskittymien ja tuotantojen virtojen myötä. Uuden teknologian tuotanto on osittain siirtymässä myös pienempien keskusten välisiin verkkoihin, jotka haastavat perinteisiä tuotannon keskittymiä (mm. Dicken 1998). Laajemmassa mittakaavassa tähän ovat vaikuttaneet Euroopan ja Aasian taloudellinen, teknologinen ja poliittinen murros. Euroopan integraatio, itäisen Euroopan uudet valtiot, globaali kauppa ja kansallisten rajojen madaltuminen muuttavat geopoliittista ja geoekonomista tilannetta sekä luovat uusia yhteyksiä, jonka osana ovat myös Kaakkois Pirkanmaa ja sen elinkeinoelämä. Karpin (2001) mukaan tällaisessa tilanteessa globaalien muutosvoimien ja tietyn maan paikallistalouksien (esim. Kaakkois Pirkanmaan) kehityksen yhteenkietoutuminen johtaa siihen, että liikenneinfrastruktuurin merkitys alueelliselle kehitykselle on aiempaa tärkeämpää. Liikenneinfrastruktuurin merkitys Pälkäneellä ja Kuhmalahdella on erityisen tärkeätä teollisuusyritysten kuljetuksien kannalta sekä matkailualan yritysten asiakkaiden houkuttelemisen kannalta. Kuntien kesken suhtautuminen ja etenkin tyytyväisyys liikenneinfrastruktuuriin erosi jonkin verran. Etenkin pälkäneläiset teollisuusyritysten edustajat kokivat liikenneinfrastruktuurin tason olevan 17

18 miltei paras mahdollinen. Mahdollisia puutteita ei juuri havaittu. Myös erikoiskuljetuksien kannalta sekä Pälkäneen sijainti että päätiestö olivat haastateltavien mukaan loistavassa kunnossa. Eräs pälkäneläinen teollisuusyrittäjä totesi kaikkien pääliikennesuuntien olevan hyvin saavutettavissa, sillä heidän asiakkaansa sijaitsevat vajaan 100 kilometrin säteellä. Myös Kankaanmaan alueen liittymäjärjestelyt (mm. Epaalan risteys) valtatielle 12 ovat hyvät. Viimeksi mainitussa asiassa kunta on alueen yrittäjien mukaan ollut aktiivisesti heidän tukenaan Tiehallinnon suuntaan. Kuhmalahdella seututie 325 (Kangasala Kuhmalahti Kuhmoinen) on kunnan ylivoimaisesti tärkein väylä, mutta sen kuntoon ei oltu kovinkaan tyytyväisiä. Kangasalan ja Sahalahden väli koettiin vielä kohtalaisen hyväksi, mutta Sahalahdelta Kuhmalahdelle ja edelleen Kuhmoisiin väylä ei ole lainkaan sellaisessa kunnossa kuin se haastateltavien mielestä kuuluisi olla. Varsinkin kesällä tiellä on kesämatkailun vuoksi merkittävää liikennettä. Lisäksi Saarioisten Sahalahden tehtailta lähtevät yhdistelmäajoneuvot ajavat pohjoiseen mennessään aluksi seututietä 325 Kuhmalahden ja Kuhmoisten kautta valtatielle 24 (ent. valtatie 4). Tie tulisi peruskorjata, mikä parantaisi liikenteen sujuvuutta. Kunnostus myös elävöittäisi aluetta, ja toisi haastateltavan mukaan myös lisää asukkaita Kuhmalahdelle. Kuhmalahden pääväylä seututie 325 jää selvästi jälkeen Pälkäneen pääväylästä valtatiestä 12, mikä näkyy haastateltavien mukaan selvästi kuntien kehittymismahdollisuuksia verratessa. Kaakkois Pirkanmaan matkailualan yrittäjät kokivat seudun liikenneinfrastruktuurin osittain täyttävän heidän tarpeensa. Etenkin Pälkäneelle johtava pääväylästö on hyvässä kunnossa, mutta siirtymä valtatieltä alempiasteiselle tieverkolle, joka johtaa itse matkailukohteeseen, on lähes poikkeuksetta liian kehnossa kunnossa. Tässä kohdassa näkyykin suuri ero: teollisuusyrityksille alueen pääväylästö on kaikki kaikessa, eikä oman toiminnan kannalta muuta juuri tarvita. Sen sijaan useimmilla matkailualan yrityksillä pääväylästön lisäksi alempiasteinen tieverkko näyttelee huomattavaa roolia, koska pääosa matkailuyrityksistä sijaitsee juuri tämän tieverkon varrella. Matkailukohteiden valinnassa on varaa, koska tarjonta on suurta niin Kaakkois Pirkanmaalla kuin muuallakin Suomessa. Vaikka matkailuyrityksen sijainti ja sinne johtavan tieverkon kunto voivatkin tuntua vähäpätöisiltä seikoilta, ovat ne silti usein ratkaisevassa asemassa kun matkailija lomakohdettaan valitsee. 18

19 Erittäin ongelmallisena asia koettiin Sappeen Matkailukeskukseen vievällä Sappeenvuorentiellä, joka on sorapintainen. Asfaltoimaton tie aiheuttaa yrittäjän mukaan kaksi merkittävää kävijämäärän notkahdusta, jotka osuvat kevään kelirikkoaikaan ja kesään. Keväisen kelirikon aikana useat laskettelemaan menevät matkailijat valitsevat mieluummin esimerkiksi Jämsässä sijaitsevan Himoksen kuin Pälkäneen Sappeen, koska jälkimmäiseen saavuttaessa viimeiset kaksi kilometriä ovat liian huonokuntoisia ja kuraisia. Asfaltoimattomuuden toinen merkittävä haitta on siinä, että kesäisin kierroksellaan olevat moottoripyöräilijät eivät poikkea Sappeeseen sorapinnan vuoksi. Sahalahden ja Luopioisten välillä sijaitseva Sappeentie on eräs maakunnan merkittävimmistä moottoripyöräreiteistä. Mahdollisuudet pyöräilijöiden houkuttelemiseksi Sappeenvuoren laen näköalapaikalle heikkenevät merkittävästi Sappeenvuorentien sorapinnan vuoksi. Lisäksi Sappeentien talvikauden kunnostusluokkaa voisi olla aiheellista kohottaa nykyisestä. Myös tien ja Sappeen kylän valaiseminen koettiin tärkeiksi hankkeiksi. Vastaavankaltainen ongelma ilmeni myös Pälkäneen Lovensalossa, jonne johtavan tien viimeiset kilometrit ovat matkailijoiden kannalta liian huonossa kunnossa. Tilanteen tekee erikoiseksi se, että Lovensalo sijaitsee Saarikylissä, joka on pääosin Kangasalan puolella. Ainoastaan Saarikylien eteläkärki Lovensalo on Pälkänettä. Alue on paitsi fyysiseltä sijainniltaan myös hallinnollisten rajojensa vuoksi ns. pussissa, koska sinne on matkattava Kangasalan kunnan kautta. Kunnan syrjäisemmissä osissa sijaitsevat matkailuyrittäjät kuvasivatkin tien olevan heidän käyntikorttinsa. Huonoista teistä on tullut myös asiakaspalautetta, mutta Sappeen Matkailukeskusta lukuun ottamatta yrittäjillä ei ollut varmaa tietoa siitä, onko joku jättänyt sen takia tulematta matkailukohteeseen. Liikenneinfrastruktuurin tason yleisestä tyytyväisyydestä huolimatta Kaakkois Pirkanmaan teollisuus ja matkailualan yrittäjät kokivat liikenteen palvelutason eli esimerkiksi julkisten liikenneyhteyksien olevan seudulle huonoja. Ongelma koskee paitsi teollisuusyrityksiä, joiden työntekijöiden on käytettävä työmatkoihinsa omia autoja, myös matkailualan yrittäjiä, joiden ei kannata markkinoida palveluitaan julkisten liikennevälineiden käyttäjille. Useimmissa tapauksissa ainoa pääsy matkailukohteeseen tapahtuu joko omalla kulkuneuvolla tai taksilla. Parempia julkisia liikenneyhteyksiä toivottiin etenkin pääkaupunkiseudun suuntaan, koska siellä arvioitiin olevan suurimmat mahdollisuudet matkailijoiden houkuttelemiseksi. 19

20 ELINKEINOELÄMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN: YRITTÄJÄNÄKÖKULMA Kehittämistä rajoittavat seikat Kaakkois Pirkanmaan teollisuus ja matkailualan yrittäjät totesivat seutukunnan elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämistä rajoittavien seikkojen juurtuvan seudun historiasta. Ehkä merkittävimmät näistä ovat kaavoitukselliset haasteet ja yritystonttien puute, jota tarkastellaan lähemmin seuraavassa alaluvussa. Kaiken kaikkiaan teollisuus ja matkailualan yrittäjät näkivät kehittämistä rajoittavat haasteet laajemmassa mittakaavassa. Suurimpana elinkeinoelämän kehittämistä rajoittavana seikkana koettiin olevan kunnollisen kuntastrategian puuttuminen molemmissa kunnissa. Strategian muodostamisessa mittakaavalla ei ole merkitystä sillä, onko iso vai pieni toimija eikä silläkään, onko yksityinen vai julkinen toimija. Erään haastateltavan mukaan strategian luominen julkisella puolella on kuitenkin selvästi haasteellisempaa kuin yksityisellä puolella, koska päätöksenteko on julkisella puolella huomattavasti mutkikkaampaa. Tätä taustaa vasten strategioiden epätarkkuus tai suoranainen puuttuminen olivat yrittäjien mukaan paremmin ymmärrettävissä. Elinkeinoelämän kehittämistä rajoittavana seikkana tuli ilmi seudun passiivisuus matkailuelinkeinon kehittämisessä ja Pirkanmaan matkailuyhteistyöhön osallistumisessa 1. Pälkäne ja Kuhmalahti ovat erään matkailuyrittäjän mukaan EU ja investointitukialuetta. Yrittäjä kysyi, onko mahdollista rakentaa tukipakettimahdollisuus, jonka myötä aloittava yritys voi saada mm. investointitukea. Yrittäjän mukaan Kaakkois Pirkanmaa kilpailee erilaisten tukien suhteen mm. Virtain kaupungin kanssa, mutta Kaakkois Pirkanmaan eduksi on laskettava paljon parempi sijainti. 1 Huom. Tilanne muuttui vuoden 2009 alussa kun Pälkäne ja Kuhmalahti liittyivät osaksi GoTampere matkailuyhteistyötä. 20