Puhutaan hyvää Satakunnasta - Näkökulmia Satakuntaan ja sen hyvään tulevaisuuteen

Transkriptio

1 Satakuntavaltuuskunnan 20v. juhlaseminaari Puhutaan hyvää Satakunnasta - Näkökulmia Satakuntaan ja sen hyvään tulevaisuuteen Aika: Paikka: Torstai klo museokierros klo saakka Suomen kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, Helsinki Seminaarin avaus Seminaarin puheenjohtajana ja avaajana toimi Satakuntavaltuuskunnan puheenjohtaja, valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Katja Palonen. Avauspuheenvuorossaan hän toivotti kaikki tervetulleeksi Satakuntavaltuuskunnan perustamisjulistuksesta valituin sanoin. Hän totesi kaikilla läsnäolijoilla olevan kiinnostus ja kiintymys Satakuntaa kohtaan. Nykyajan haasteet ovat koko maan kattavia, mutta Satakunnalla on enemmän eväitä vastata näihin haasteisiin kuin monilla muilla alueilla. Maakunnassa usko yritysten uudistumiseen on vahva, se on näkynyt erilaisissa mittareissakin. Erityisesti pk-sektori on vahvistunut, Satakunnasta löytyy luovaa hulluutta innovaatiotoiminnassa ja se näkyy monella tavalla. Satakuntalaiset ovat Palosen mukaan jämptejä ja suoria, se pidetään mitä luvataan. Satakuntalaiset saattavat vaikuttaa tylyiltä, mutta sydän on lämmin. Huumori on usein vähän sisäänpäin kääntynyttä, mutta satakuntalaisuudesta ollaan aidosti ylpeitä, vaikkei kehuminen sovikaan. Satakuntavaltuuskunnan perustamisen aikaan 20 vuotta sitten nähtiin tarvetta verkostolle, joka vahvistaisi suhteita erityisesti valtiovallan suuntaan. Omaehtoinen aluepolitiikka merkitsi maakuntien liitoille uusia tehtäviä, aluekehitysvastuuta. Samalla haluttiin vahvistaa oman maakunnan identiteettiä. Valtuuskunnan perustamisesta vallitsi vahva yhtenäinen tahtotila, ja Satakuntaliitossa valmistelun käynnistivät Jouko Alm ja Tuula Telin. Yhtenä mallina toimi Pohjois- Karjalan valtuuskunta. Satakuntavaltuuskunnan toiminta perustuu verkostomaiseen yhteistyöhön ja keskusteluihin, tavoitteena on saada uusia näkökulmia maakunnan kehittämiseen. Valtuuskunnan jäsenistö edustaa laajasti eri aloja, ja jäsenten entistä parempaan hyödyntämiseen maakunnan kehittämisessä tulee panostaa entistä enemmän. Puheenjohtaja päätti puheenvuoronsa lainaukseen valtuuskunnan perustamisasiakirjoista ja toivomukseen siitä, että valtuuskunnan toiminta jatkuu aktiivisena myös seuraavat 20 vuotta. Yhteistyöverkostoa tarvitaan, kun tavoitteena on Satakunnan hyvä tulevaisuus. 1

2 Johdantopuheenvuorot seminaarin teemaan Näkökulmia Satakuntaan ja sen hyvään tulevaisuuteen Puheenjohtaja esitteli johdantopuheenvuorojen pitäjien taustaa ja Satakunta-sidoksia ennen kunkin puheenvuoron alkua. Toimitusjohtaja, vuorineuvos Sakari Tamminen, Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen totesi pitävänsä suurena kunniana päästä puhumaan hyvää Satakunnasta. Hän kertoi, että satakuntalaisuutta yritetään edistää pääkaupunkiseudulla monin tavoin, mm. Satakunta on monta ryhmä toimii Satakunnan Killan osana, ryhmä täytti 10 vuotta viime vuonna. Tamminen kertoi olleensa jo pitkän aikaa poissa Satakunnasta. Valmistellessaan puhetta hän tutustui maakunnan suunnitelmiin ja listasi mitkä mielikuvat Satakunnasta ensimmäisenä tulevat mieleen. 1) Satakunta on suurten yritysten maakunta, tänä päivänä kuitenkin menettänyt paljon suurta teollisuutta. Kolmasosa asiakaskunnasta on poistunut viime vuosina, telakkateollisuus yhtenä. Tämä on keskeinen viime vuosikymmenten asia, joka tuo haasteita tähänkin päivään. 2) Satakuntalainen vauraus on pitkälti maaperässä, viljelyksessä ja sitä kautta yrittäjyydessä. Kova työ on ollut arvossaan, vähemmän puhetta, enemmän tekemistä. Tässä mielessä yhtäläisyyttä ja yhteistä henkistä pohjaa on eteläpohjalaisten kanssa. Erona heihin on nimenomaan Satakunnan suurteollisuus, mikä ei luo samalla tavalla yrittäjyyttä. Satakunnan haaste on Tammisen mielestä sama kuin Suomen haaste, puuttuu keskisuuri teollisuus, joka on työllistämisen kannalta olennainen. 3) Satakunnan lähtökohtaan vaikuttaa se, että korkeakoulutus on pitkällä jänteellä ollut vähäisemmässä merkityksessä, mutta tilanne on nyt parantunut. Tammisen mielestä yrittäjyys on se pohja, jolle Satakunta voi luontaisesti rakentaa tulevaisuutta. Yrittäjyys on vastuunkantoa ja kovaa työtä, ja pitäisi myös hyväksyä vaurastuminen yrittäjyyden kautta tai purkaa kateus siten, että tekee itse paremmin. Valtakunnankin näkökulmasta Satakunta voisi olla yrittäjyydellä viemässä eteenpäin uudenlaista tulevaisuutta rakentamalla sellaista toimintaympäristöä, joka on suotuisa yrittäjyydelle. Sellainen julkinen rakenne, josta on poistettu kaikki yrittäjyyden esteet. Satakunta voisi osoittaa miten rakennetaan yrittäjyyttä ja kustannustehokkuutta tukevat rakenteet. Yrittäjyyteen ei Tammisen mielestä kuulu se, että se perustuu julkiseen tukeen. Riskinottoa pitäisi pyrkiä tukemaan. Satakunta voisi olla esimerkkinä siinä, että saisi median tukemaan yrittäjyyttä. Haaste on vaikeimmasta päästä, mutta ideana tulevaisuuteen. Median rooli on tärkeä asenteen rakentajana, sillä mediaan luottaa joka neljäs suomalainen ja tiedonvälitykseen joka toinen. Ay-liike täytyisi saada mukaan rakentamaan kilpailukykyistä ympäristöä. Jos verrataan kilpaileviin maihin, tarvittaisiin rakenteisiin ennakkoluulottomia joustoja. Tamminen ei tiedä ovatko tällaiset joustot toteutettavissa, mutta täytyisi yrittää. 2

3 Jos laajaa korkeakoulupohjaa ei ole, pitäisi keskittyä niihin aloihin, jotka tukevat maakunnan yrittäjyyttä tai yritystoimintaa. MUISTIO Eli tiivistäen, Satakunta voisi toimia esimerkkinä muulle Suomelle julkisen sektorin rakentamisella yrittäjyydelle suotuisana, kilpailukykyisenä ympäristönä. Tamminen uskoo, että Satakunnasta löytyy taisteluhenkeä, jolle rakentaa tällaista ja kääntää trendi toisenlaiseksi. Teollisuuden näkökulmasta mennään huonoon suuntaan Suomessa, tarvittaisiin hyvä esimerkkimaakunta. Siihen tarvitaan vakavasti työhön suhtautuva porukka, mille on hedelmällinen pohja Satakunnassa, joten jos jossain tässä voidaan onnistua niin Satakunnassa. Onnea ja menestystä Satakuntavaltuuskunnalle! Keskustelu Puheenvuoron jälkeen seminaariyleisöllä oli mahdollisuus kommentoida ja esittää kysymyksiä. Keskustelua käytiinkin mm. Rautaruukki Oyj:n myynnistä ja toiminnoista Satakunnassa (Kankaanpää), yritysten kansainvälistymisestä ja keskisuurten yritysten vähyydestä. Tamminen totesi, että rikkidirektiiviasetukset ym. joita tulee EU:lta ja eduskunnalta ajavat väistämättä yritykset fuusioihin muodostamaan vahvempia kokonaisuuksia. Rautaruukki on satsannut Kankaanpään yksikköön, ja siellä on sellaista rakentamisosaamista mitä Ruotsissa ei ole. Satakunnassa on perinteisesti ollut sotien jälkeen syntynyttä, sotakorvauksista ohjautunutta energiapainotteista teollisuutta kuten laivanrakennus ja selluteollisuus, ja yritykset ovat tukeneet suurteollisuutta enemmän kuin valmistaneet kansainvälisille markkinoille kuluttajapohjaisia tavaroita kuten esim. ruotsalaiset menestyneet vientiyritykset. Nyt on jo erilaistakin yrittäjyyttä esim. Angry Birds. Keskustelussa todettiin, että Suomessa kehittäminen on ollut tuotantopainotteista eikä markkinointiin tai logistiikan kehittämiseen ole satsattu yhtä paljon. Markkinointiosaaminen keskisuurissa yrityksissä on vajavaista koulutuksen puutteen vuoksi. Käytännön esimerkkinä tuote, jota ideoitiin ja valmistettiin, ja yritettiin sitten myydä Aasiaan tietämättä, että ko. markkinaalueella sitä pidettiin kuolemanvärisenä. Tuote ei mennyt kaupaksi. Satakunta voisi olla edelläkävijä yritysten markkinoinnin ja logistiikan kehittämisessä. Ylijohtaja Kirsi Varhila, osastopäällikkö, Sosiaali- ja terveysministeriö Puheenvuoronsa aikana Kirsi Varhila heijasti valkokankaalle ottamiaan kauniita ja puhuttelevia valokuvia Satakunnasta. Varhila totesi Satakunnan olevan monella tavalla hyvinvoivaa Länsi- Suomea. Tilanne voi hänen mielestään tällä hetkellä tuntua surkealta ajatellen esim. valtionosuusuudistuksen indikaattoreita, joiden mukaan alue olisi uudistuksen häviäjiä, mutta Länsi-Suomessa eletään pitkään ja sairastetaan vähän. Satakunnan sairaanhoitopiirillä on toiseksi suurin sairaala ja kapasiteettia laajentaakin toimintaansa. Toinen näkökulma hyvinvointiin on sote-uudistus ja sen haasteet Satakunnalle. Uudistuksen tavoitteena on vahva perustaso, ja siihen liittyy Varhilan mukaan kolme haastetta: 3

4 1) Päätöksenteon ja rahoituksen sijoittuminen samoihin käsiin, asiassa on monta kipeätä ratkaistavaa seikkaa. Miljoonapiirin syntyminen, Vaasan sairaanhoitopiirin mukaantulo on vahvistanut Satakunnan asemaa ja pakottanut myös Turun toimijat kuuntelemaan enemmän aluetta. 2) Toinen haaste on hallintomalli, vastuukunta vai kuntayhtymä? Kunnan itsehallinto on itseisarvo sinänsä, vastassa on palvelujen järjestäminen. Kyseessä on perustuslaillinen ongelma. 3) Kolmas haaste on erityisvastuualue (erva), onko niitä yksi vai viisi. Ministeriö saa paljon tulee palautetta ja kysymyksiä sote-uudistuksesta. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma tuli kaiken entisen valmistelun päälle. Kuntien tehtävien arviointi ja purkaminen on yksi iso haaste, moni tehtävä koskee nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Purku koskee säädösten ja normien, erilaisten suositusten osalta myös yksityisiä palvelujen tuottajia. Henkilöstön kelpoisuus, laitoshoidon purku, valvonta- ja tarkastustehtävien siirto kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Keskus- ja aluehallintouudistus koskettaa maakuntien liittojen toimintaakin. Ministeriö pyrkii saamaan sosiaalihuoltolain edes vähäksi aikaa lausunnolle yhtäaikaisesti sote-lain kanssa. Lama koetteli Satakuntaa karusti viimeksi. Nyt tilanne on Varhilan mielestä erilainen, koska Satakunnassa on virkeyttä ja toimeliaisuutta eri tavalla. Täytyy toivoa ja uskoa, että tästäkin lamasta selvitään ilman pysyviä haittoja. Varhila toivoo, että kuntatalouden säästöpaineessakin kunnat toivottavasti toimivat fiksusti terveydenhuollon palvelujen suhteen. Ne jotka eivät osaa tai pysty pyytämään apua ovat hekin meidän vastuullamme. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Tapio Huhtanen, Satakuntaliitto Tapio Huhtanen onnitteli 20-vuotiasta Satakuntavaltuuskuntaa ja totesi, että paljon on tehty ja paljon on vielä tehtävää Satakunnan hyvän tulevaisuuden eteen. Huhtasen mielestä Puhutaan hyvää Satakunnasta teema on hyvä, mutta velvoittaa pohtimaan mikä on tärkeää ja mihin voidaan suhtautua myönteisesti. Puheessaan hän haluaa tuoda esille maakunnan vahvuuksia, mahdollisuuksia ja voimavaroja, ja samalla antaa myös läsnäolijoille tehtäviä, mitä kukin voi tehdä asioiden eteenpäin viemiseksi. Ajankohtaisia ja tärkeitä globaalisti esillä olevia asioita ovat Huhtasen mukaan ruoka, puhdas vesi, energia, ilmasto ja uusimpana kyberuhka. Erityisesti kolme ensimmäistä ovat merkittäviä Satakunnan näkökulmasta. Satakunta tunnetaan vahvana ruokamaakuntana ja energiantuottajana. Elintarvikejalostuksessa Etelä-Satakunnan alue on noussut merkittäväksi alueeksi. Uutta luovana tekijänä alalla voisi nostaa esiin myös Pohjois-Satakunnan ja sen verkostoitumisen Etelä- Pohjanmaan kanssa. Puhetta on ollut myös eräänlaisen Satakunnan elintarvikelähettilään nimeämisestä. Löytyisikö esimerkiksi Satakuntavaltuuskunnan jäsenistöstä sellaista? Täällä on puhdas vesi, harjualueet Etelä- ja Pohjois-Satakunnassa ovat merkittäviä ja vesi vientituote useampaankin eri suuntaan. 4

5 Satakunta on Suomen energisin maakunta, josta löytyy ydinsähkötuotannon lisäksi täydellinen uusiutuvan energian kirjo ja monipuolista tutkimusta esim. bioenergian osalta. Asiantuntijalausunnon mukaan puuenergiasta käytetään Suomessa hyväksi vain noin puolet ja puolet menee hukkaan. Voisiko Satakunta olla lähienergian tuotannon pilottialue? Maakunnan metsät ovat valtaisat ja lähienergian tuottaminen voisi tuoda uusia työpaikkoja. Myös Honkajoella olevan Kirkkokallion teollisuuspuiston biotalous, jossa toisen yrityksen jäte on toisen energiaa, voisi löytää vientikohteen Kiinasta tai Afrikasta, jos joku rohkenisi työstää asiaa? Satakunnan Teollisuusvisio 2020 on kohta valmis. Visiossa on jaottelu yritystoiminnan ja julkisen sektorin suhteen. Yritystoiminnalta edellytetään jatkuvaa uusiutumista ja julkiselta sektorilta tukea muuttuvaan yritystoimintaan. Edellytyksinä yritystoiminnalle nähdään mm. kaavoitus ja liikenneyhteydet. Satakuntaliitto on etsinytkin pilottikohdetta megaluokan kaavoituskohteesta, mikä houkuttelisi suuria yrityksiä. Huhtanen onnittelee ja kiittää Raumaa rohkeudesta telakan ostamisen suhteen, toiminta kuvaa yhteistä tahtoa. Satakunnan sisältä päin katsottuna pk-sektori näyttäytyy poikkeavana muuhun Suomeen siinä, että Satakunnassa yritys- ja asumiskanta, erityisesti pk-yrityskanta jakautuu tasaisemmin koko maakuntaan. Tämä antaa erinomaiset mahdollisuudet pitää koko maakunta asuttuna. Huhtasen mukaan joissakin selvityksissä on arvioitu, että Suomeen riittäisi 6-8 isoa satamaa. Satakunnassa Porilla ja Raumalla on molemmilla erinomaiset edellytykset toimia, huolena ovat yhteydet maissa niille, jotka satamapalveluja käyttävät. Huhtanen uskoo, että satamien yhdistymiseen löytyy tahtotilaa tulevaisuudessa. Yksi tulevien vuosien elinkeinoelämää vilkastuttava ala maakunnassa on matkailu ja elämykset, mm. Yyteri ja Jämi hyvinä vetonauloina. Huhtanen uskoo, että tulevaisuudessa Jämi kilpailee hyvinkin matkailijoista, sillä siellä luontoarvot, kaavoitus, yritystoiminta ja EUrahoitusmahdollisuudet muodostavat hyvän kokonaisuuden. Satakunnan vesistöjen hyödyntäminen elinkeinotoimintaan vaatisi rohkeita ideoita ja ehkä pikkasen luovaa satakuntalaista hulluutta. Tuntuu valitettavasti siltä, että vesistöjen vetovoimaa ei ole osattu tuotteistaa. Kokemäenjoki ja Karvianjoki sekä maakunnan sadat järvet ovat mahdollisuuksia täynnä. Selkämeren kansallispuisto toivottavasti luo yrittäjyyttä, joka ulottuu muihin maakunnan vesistöihin. Tästä voisi Huhtasen mielestä kehittää vaikka ideakilpailun. Maakunnan elinvoimaisuuden kannalta Porin yliopistokeskuksen merkitys on huomattava. Hyvin suuri osa Porissa opiskelevista sijoittuu Satakuntaan valmistuttuaan, riippumatta siitä ovatko he satakuntalaislähtöisiä. Rahoituskysymys on tärkeä yliopistokeskukselle. Toisella asteella aloituspaikkojen väheneminen on huolena. Maakuntamme tunnetaan vahvasta kulttuurista ja monimuotoisista brändeistä. Kulttuuripuolella on monipuolinen tarjonta: mm. SuomiAreena, Pori Jazz, Villilä, Lallin retket Köyliönjärven jäällä, Ulvilan keskiaikainen kirkko, Pyhän Henrikin kappeli Kokemäellä, vanha Rauma, Vuojoen kartano Eurajoella, Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset Eurassa, Noormarkussa, Porin Pihlavassa, ja jopa F.E. Sillanpää aikoinaan. Viime kesänä käyty keskustelu Kankaanpään taidekoulun tulevaisuudesta toi hyvin esille maakuntahengen, sillä lähes poikkeuksetta koulua puolustettiin 5

6 yhteisesti kautta maakunnan. Taiteen opiskelupaikkojen valtakunnallinen väheneminen toivottavasti lisää Kankaanpään Taidekoulun vetovoimaa nykyisestään. Huhtanen toivoo, että yhteistyö Satakuntavaltuuskunnan ja Satakuntaliiton välillä jatkuu yhtä välittömänä kuin tähänkin asti. Satakunnalla on nyt iso haaste edessä, kun uusi ohjelmakausi vähentää käytettävissä olevaa kehittämisrahoitusta. Tämä asettaa toimijat uudenlaiseen valoon, joten kun saatte vinkkejä rahoitusmahdollisuuksista, kilauttakaa kaverille Satakuntaan! Puheenvuoronsa lopuksi Huhtanen kuvasi Satakunnan olevan kuin ikiaikainen honka: vahvat juuret kuvaavat historiaa, terve runko ihmisten yhteisöllisyyttä, moniulotteiset oksat yhteisön monimuotoisuutta ja harmoniaa, sekä terve latva uskoa tulevaan ja pyrkimystä parempaan. Nousee Satakunnan kansa, entisellä voimallansa, karhun kämmen lyö Hallintotieteiden tohtori Heikki Koski (Satakuntavaltuuskunnan perustajäsen ja 1. puheenjohtaja) Heikki Koski aloitti puheenvuoronsa kertomalla, että kun Satakuntavaltuuskunta perustettiin, tarkoitus oli tukea Satakuntaliittoa edunvalvontatyössä. Satakunnan Kansan uutisessa asiasta vuonna 1994 kirjoitettiin, että kyse on löyhästä, mutta ei löysästä yhteistyöstä. Valtuuskunnan jäsenten ainoa velvollisuus on ottaa vastaan tietoa, mutta perustamisessa mietittiin keinoja vaikuttaa maakunnan menestymiseen. Onnistumista on mahdotonta mitata, mutta varmaan jäsenet ovat seuranneet ehkä tavallista tarkemmin maakunnan asioita, puhuneet hyvää sopivissa yhteyksissä ja kertoneet maakunnan tarpeista. Millainen on Satakunnan asema nykymaailmassa? Onko maakunnalla meidän oloissamme hyvä tulevaisuus? Ensin on Kosken mielestä kysyttävä onko Satakuntaa ylipäänsä olemassa maakuntana tulevaisuudessa? Mikään ei hänen mielestään uhkaa tulevaisuutta maakunnan identiteetin kannalta. Myös taloudellisesti Satakunnalla on vahvuutensa: yhteydet länteen satamien kautta, on merkittävä energiamaakunta jo nyt, perinteinen vahva teollinen rakenne on edelleen monipuolistumassa, perinteisen maaseutualueen vahvuudet, bioenergia lupaava mutta ei helppo ala menestyä (pitkään yritetty), mutta hyvät edellytykset siihenkin kyllä. Hallinnollisena maakuntana Satakunta elää Kosken mielestä eräänlaisia kohtalon hetkiä. Mihin tarvitaan hallinnollisia maakuntia ja niiden välisiä rajoja? On pohdittava vaihtoehtoja. Yhtenä vaihtoehtona on Porin ja Rauman yhteisvastuu, mutta yhteistyön olisi noustava konkreettisemmalle tasolle nykyisestä. Satamien yhdistyminen toteutunee. Kuntauudistuksesta paljon riippuu maakuntaliiton jatko. Perustehtävät edellyttävät kyllä laajempaa toimijaa jatkossakin. Pitäisikö maakunnan laajentua Pirkanmaan tai muuhun suuntaan? Selvittelytyöhön ollaan valmiita. Suomi on kuitenkin suhteellisen pieni maa, jos on vahva keskushallinto ja vahvat kunnat, tarvitaanko siihen väliin verottavaa tasoa? Vastuualueena oma kaupunkiseutu tai koko maakunta. Uudistamistyössä näkökulma on tärkeä. Hyvien käytäntöjen omaksuminen on jäänyt vähemmälle huomiolle. 6

7 Henkisistä resursseista vastuu on yksin maakunnilla ja kunnilla. Löytyykö Satakuntaa riittävästi yhdistäviä tekijöitä? Tarvitaan riittävän isoja hankkeita. Aiemmin tällaisia olivat pyrkimys omaan lääniin ja isot yrityshankkeet, jotka vahvistivat yhtenäisyyttä. Liikenneasiat ovat nyt kärkihankkeita, jotka ovat kehityksen kannalta tärkeitä, mutta yksin ne tuskin riittävät maakuntaa koossa pitäviksi ja yhtenäisyyttä lisääviksi hankkeiksi. Yliopistokeskuksen osalta saatetaan tarvita yhtenäisyyttä puolustamiseen, mutta jatko ei riipu siitä miten tarkasti yliopistolaissa asiasta todetaan vaan siitä että sinne hakeutuu riittävästi opiskelijoita. Maakunnasta löytyy jatkossakin rahoitusta. Pohdittava miten yhteistyöstä hyödytään. Hyvä sijainti ja vahva tausta vahvistavat käsitystä, että Satakunnalla on edellytykset hyvään tulevaisuuteen. Kosken mukaan avainasemassa ovat satakuntalaiset itse, ja olennaisena yritystoiminta. Tarvitaan laajamittaista, entistä parempaa yhteistoimintaa, liittoutumista yli hallinnollisten rajojen, yhteisiä tavoitteita laajalti maakunnassa ja ihmisten tarpeisiin keskittyviä, ei irrallaan olevia suunnitelmia. Ennakkoluulotonta kehittämistä ja lobbausta. Yhteiskeskustelu Johdantopuheenvuorojen jälkeen käydyssä yhteiskeskustelussa nostettiin esiin mm. kulttuurin korkeakoulutukseen mukaantulon tärkeys ja merkitys yleensä, verkostoituminen, kansainvälisyys, sekä Porin ja Rauman yhteistyön merkitys. Myös mahdollisista Satakunnan sote-ratkaisuista keskusteltiin. Yhteistyöhön pitäisi pystyä myös tässä kysymyksessä. Ratkaisujen uskottiin kuitenkin löytyvän. Seminaariosuuden päätös Satakuntavaltuuskunnan puheenjohtaja Katja Palonen päätti tilaisuuden seminaariosuuden kiittämällä osanottajia ja kokoamalla yhteen esitettyjä ajatuksia. Hän totesi, että puheenvuoroissa ehdotettiin mm. Satakuntaa esimerkkimaakunnaksi yrittäjyyden ja median suhteen, ruokalähettiläiden rekrytoimista, ja edellä käymistä yrityspuistojen kaavoittamisessa. Puheenvuoroissa todettiin, että Satakunnalla on paljon hyviä lähtökohtia ja että mm. tämä seminaari on osoitus maakunnallisesta ylpeydestä ja uskosta tulevaisuuteen. Satakuntavaltuuskunnalla nähtiin olevan tärkeä rooli myös tulevaisuudessa, kuten todettua, löyhänä muttei löysänä yhteistyönä. Onnittelumalja ja museokierros Seminaariosuuden jälkeen juhlatilaisuus jatkui kokoontumisella ja onnittelumaljalla museon sisääntuloaulassa Akseli Gallen-Kallelan freskojen luona. Tämän jälkeen vuorossa oli opastettu tutustuminen Kansallismuseon näyttelyyn Satakunnan muinaisuuden ja vanhan ajan näkökulmasta. Tilaisuus päättyi klo Muistio: Marika Luoma Valokuvat: Tuula Telin 7