Puhutaan hyvää Satakunnasta - Näkökulmia Satakuntaan ja sen hyvään tulevaisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puhutaan hyvää Satakunnasta - Näkökulmia Satakuntaan ja sen hyvään tulevaisuuteen"

Transkriptio

1 Satakuntavaltuuskunnan 20v. juhlaseminaari Puhutaan hyvää Satakunnasta - Näkökulmia Satakuntaan ja sen hyvään tulevaisuuteen Aika: Paikka: Torstai klo museokierros klo saakka Suomen kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, Helsinki Seminaarin avaus Seminaarin puheenjohtajana ja avaajana toimi Satakuntavaltuuskunnan puheenjohtaja, valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Katja Palonen. Avauspuheenvuorossaan hän toivotti kaikki tervetulleeksi Satakuntavaltuuskunnan perustamisjulistuksesta valituin sanoin. Hän totesi kaikilla läsnäolijoilla olevan kiinnostus ja kiintymys Satakuntaa kohtaan. Nykyajan haasteet ovat koko maan kattavia, mutta Satakunnalla on enemmän eväitä vastata näihin haasteisiin kuin monilla muilla alueilla. Maakunnassa usko yritysten uudistumiseen on vahva, se on näkynyt erilaisissa mittareissakin. Erityisesti pk-sektori on vahvistunut, Satakunnasta löytyy luovaa hulluutta innovaatiotoiminnassa ja se näkyy monella tavalla. Satakuntalaiset ovat Palosen mukaan jämptejä ja suoria, se pidetään mitä luvataan. Satakuntalaiset saattavat vaikuttaa tylyiltä, mutta sydän on lämmin. Huumori on usein vähän sisäänpäin kääntynyttä, mutta satakuntalaisuudesta ollaan aidosti ylpeitä, vaikkei kehuminen sovikaan. Satakuntavaltuuskunnan perustamisen aikaan 20 vuotta sitten nähtiin tarvetta verkostolle, joka vahvistaisi suhteita erityisesti valtiovallan suuntaan. Omaehtoinen aluepolitiikka merkitsi maakuntien liitoille uusia tehtäviä, aluekehitysvastuuta. Samalla haluttiin vahvistaa oman maakunnan identiteettiä. Valtuuskunnan perustamisesta vallitsi vahva yhtenäinen tahtotila, ja Satakuntaliitossa valmistelun käynnistivät Jouko Alm ja Tuula Telin. Yhtenä mallina toimi Pohjois- Karjalan valtuuskunta. Satakuntavaltuuskunnan toiminta perustuu verkostomaiseen yhteistyöhön ja keskusteluihin, tavoitteena on saada uusia näkökulmia maakunnan kehittämiseen. Valtuuskunnan jäsenistö edustaa laajasti eri aloja, ja jäsenten entistä parempaan hyödyntämiseen maakunnan kehittämisessä tulee panostaa entistä enemmän. Puheenjohtaja päätti puheenvuoronsa lainaukseen valtuuskunnan perustamisasiakirjoista ja toivomukseen siitä, että valtuuskunnan toiminta jatkuu aktiivisena myös seuraavat 20 vuotta. Yhteistyöverkostoa tarvitaan, kun tavoitteena on Satakunnan hyvä tulevaisuus. 1

2 Johdantopuheenvuorot seminaarin teemaan Näkökulmia Satakuntaan ja sen hyvään tulevaisuuteen Puheenjohtaja esitteli johdantopuheenvuorojen pitäjien taustaa ja Satakunta-sidoksia ennen kunkin puheenvuoron alkua. Toimitusjohtaja, vuorineuvos Sakari Tamminen, Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen totesi pitävänsä suurena kunniana päästä puhumaan hyvää Satakunnasta. Hän kertoi, että satakuntalaisuutta yritetään edistää pääkaupunkiseudulla monin tavoin, mm. Satakunta on monta ryhmä toimii Satakunnan Killan osana, ryhmä täytti 10 vuotta viime vuonna. Tamminen kertoi olleensa jo pitkän aikaa poissa Satakunnasta. Valmistellessaan puhetta hän tutustui maakunnan suunnitelmiin ja listasi mitkä mielikuvat Satakunnasta ensimmäisenä tulevat mieleen. 1) Satakunta on suurten yritysten maakunta, tänä päivänä kuitenkin menettänyt paljon suurta teollisuutta. Kolmasosa asiakaskunnasta on poistunut viime vuosina, telakkateollisuus yhtenä. Tämä on keskeinen viime vuosikymmenten asia, joka tuo haasteita tähänkin päivään. 2) Satakuntalainen vauraus on pitkälti maaperässä, viljelyksessä ja sitä kautta yrittäjyydessä. Kova työ on ollut arvossaan, vähemmän puhetta, enemmän tekemistä. Tässä mielessä yhtäläisyyttä ja yhteistä henkistä pohjaa on eteläpohjalaisten kanssa. Erona heihin on nimenomaan Satakunnan suurteollisuus, mikä ei luo samalla tavalla yrittäjyyttä. Satakunnan haaste on Tammisen mielestä sama kuin Suomen haaste, puuttuu keskisuuri teollisuus, joka on työllistämisen kannalta olennainen. 3) Satakunnan lähtökohtaan vaikuttaa se, että korkeakoulutus on pitkällä jänteellä ollut vähäisemmässä merkityksessä, mutta tilanne on nyt parantunut. Tammisen mielestä yrittäjyys on se pohja, jolle Satakunta voi luontaisesti rakentaa tulevaisuutta. Yrittäjyys on vastuunkantoa ja kovaa työtä, ja pitäisi myös hyväksyä vaurastuminen yrittäjyyden kautta tai purkaa kateus siten, että tekee itse paremmin. Valtakunnankin näkökulmasta Satakunta voisi olla yrittäjyydellä viemässä eteenpäin uudenlaista tulevaisuutta rakentamalla sellaista toimintaympäristöä, joka on suotuisa yrittäjyydelle. Sellainen julkinen rakenne, josta on poistettu kaikki yrittäjyyden esteet. Satakunta voisi osoittaa miten rakennetaan yrittäjyyttä ja kustannustehokkuutta tukevat rakenteet. Yrittäjyyteen ei Tammisen mielestä kuulu se, että se perustuu julkiseen tukeen. Riskinottoa pitäisi pyrkiä tukemaan. Satakunta voisi olla esimerkkinä siinä, että saisi median tukemaan yrittäjyyttä. Haaste on vaikeimmasta päästä, mutta ideana tulevaisuuteen. Median rooli on tärkeä asenteen rakentajana, sillä mediaan luottaa joka neljäs suomalainen ja tiedonvälitykseen joka toinen. Ay-liike täytyisi saada mukaan rakentamaan kilpailukykyistä ympäristöä. Jos verrataan kilpaileviin maihin, tarvittaisiin rakenteisiin ennakkoluulottomia joustoja. Tamminen ei tiedä ovatko tällaiset joustot toteutettavissa, mutta täytyisi yrittää. 2

3 Jos laajaa korkeakoulupohjaa ei ole, pitäisi keskittyä niihin aloihin, jotka tukevat maakunnan yrittäjyyttä tai yritystoimintaa. MUISTIO Eli tiivistäen, Satakunta voisi toimia esimerkkinä muulle Suomelle julkisen sektorin rakentamisella yrittäjyydelle suotuisana, kilpailukykyisenä ympäristönä. Tamminen uskoo, että Satakunnasta löytyy taisteluhenkeä, jolle rakentaa tällaista ja kääntää trendi toisenlaiseksi. Teollisuuden näkökulmasta mennään huonoon suuntaan Suomessa, tarvittaisiin hyvä esimerkkimaakunta. Siihen tarvitaan vakavasti työhön suhtautuva porukka, mille on hedelmällinen pohja Satakunnassa, joten jos jossain tässä voidaan onnistua niin Satakunnassa. Onnea ja menestystä Satakuntavaltuuskunnalle! Keskustelu Puheenvuoron jälkeen seminaariyleisöllä oli mahdollisuus kommentoida ja esittää kysymyksiä. Keskustelua käytiinkin mm. Rautaruukki Oyj:n myynnistä ja toiminnoista Satakunnassa (Kankaanpää), yritysten kansainvälistymisestä ja keskisuurten yritysten vähyydestä. Tamminen totesi, että rikkidirektiiviasetukset ym. joita tulee EU:lta ja eduskunnalta ajavat väistämättä yritykset fuusioihin muodostamaan vahvempia kokonaisuuksia. Rautaruukki on satsannut Kankaanpään yksikköön, ja siellä on sellaista rakentamisosaamista mitä Ruotsissa ei ole. Satakunnassa on perinteisesti ollut sotien jälkeen syntynyttä, sotakorvauksista ohjautunutta energiapainotteista teollisuutta kuten laivanrakennus ja selluteollisuus, ja yritykset ovat tukeneet suurteollisuutta enemmän kuin valmistaneet kansainvälisille markkinoille kuluttajapohjaisia tavaroita kuten esim. ruotsalaiset menestyneet vientiyritykset. Nyt on jo erilaistakin yrittäjyyttä esim. Angry Birds. Keskustelussa todettiin, että Suomessa kehittäminen on ollut tuotantopainotteista eikä markkinointiin tai logistiikan kehittämiseen ole satsattu yhtä paljon. Markkinointiosaaminen keskisuurissa yrityksissä on vajavaista koulutuksen puutteen vuoksi. Käytännön esimerkkinä tuote, jota ideoitiin ja valmistettiin, ja yritettiin sitten myydä Aasiaan tietämättä, että ko. markkinaalueella sitä pidettiin kuolemanvärisenä. Tuote ei mennyt kaupaksi. Satakunta voisi olla edelläkävijä yritysten markkinoinnin ja logistiikan kehittämisessä. Ylijohtaja Kirsi Varhila, osastopäällikkö, Sosiaali- ja terveysministeriö Puheenvuoronsa aikana Kirsi Varhila heijasti valkokankaalle ottamiaan kauniita ja puhuttelevia valokuvia Satakunnasta. Varhila totesi Satakunnan olevan monella tavalla hyvinvoivaa Länsi- Suomea. Tilanne voi hänen mielestään tällä hetkellä tuntua surkealta ajatellen esim. valtionosuusuudistuksen indikaattoreita, joiden mukaan alue olisi uudistuksen häviäjiä, mutta Länsi-Suomessa eletään pitkään ja sairastetaan vähän. Satakunnan sairaanhoitopiirillä on toiseksi suurin sairaala ja kapasiteettia laajentaakin toimintaansa. Toinen näkökulma hyvinvointiin on sote-uudistus ja sen haasteet Satakunnalle. Uudistuksen tavoitteena on vahva perustaso, ja siihen liittyy Varhilan mukaan kolme haastetta: 3

4 1) Päätöksenteon ja rahoituksen sijoittuminen samoihin käsiin, asiassa on monta kipeätä ratkaistavaa seikkaa. Miljoonapiirin syntyminen, Vaasan sairaanhoitopiirin mukaantulo on vahvistanut Satakunnan asemaa ja pakottanut myös Turun toimijat kuuntelemaan enemmän aluetta. 2) Toinen haaste on hallintomalli, vastuukunta vai kuntayhtymä? Kunnan itsehallinto on itseisarvo sinänsä, vastassa on palvelujen järjestäminen. Kyseessä on perustuslaillinen ongelma. 3) Kolmas haaste on erityisvastuualue (erva), onko niitä yksi vai viisi. Ministeriö saa paljon tulee palautetta ja kysymyksiä sote-uudistuksesta. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma tuli kaiken entisen valmistelun päälle. Kuntien tehtävien arviointi ja purkaminen on yksi iso haaste, moni tehtävä koskee nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Purku koskee säädösten ja normien, erilaisten suositusten osalta myös yksityisiä palvelujen tuottajia. Henkilöstön kelpoisuus, laitoshoidon purku, valvonta- ja tarkastustehtävien siirto kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Keskus- ja aluehallintouudistus koskettaa maakuntien liittojen toimintaakin. Ministeriö pyrkii saamaan sosiaalihuoltolain edes vähäksi aikaa lausunnolle yhtäaikaisesti sote-lain kanssa. Lama koetteli Satakuntaa karusti viimeksi. Nyt tilanne on Varhilan mielestä erilainen, koska Satakunnassa on virkeyttä ja toimeliaisuutta eri tavalla. Täytyy toivoa ja uskoa, että tästäkin lamasta selvitään ilman pysyviä haittoja. Varhila toivoo, että kuntatalouden säästöpaineessakin kunnat toivottavasti toimivat fiksusti terveydenhuollon palvelujen suhteen. Ne jotka eivät osaa tai pysty pyytämään apua ovat hekin meidän vastuullamme. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Tapio Huhtanen, Satakuntaliitto Tapio Huhtanen onnitteli 20-vuotiasta Satakuntavaltuuskuntaa ja totesi, että paljon on tehty ja paljon on vielä tehtävää Satakunnan hyvän tulevaisuuden eteen. Huhtasen mielestä Puhutaan hyvää Satakunnasta teema on hyvä, mutta velvoittaa pohtimaan mikä on tärkeää ja mihin voidaan suhtautua myönteisesti. Puheessaan hän haluaa tuoda esille maakunnan vahvuuksia, mahdollisuuksia ja voimavaroja, ja samalla antaa myös läsnäolijoille tehtäviä, mitä kukin voi tehdä asioiden eteenpäin viemiseksi. Ajankohtaisia ja tärkeitä globaalisti esillä olevia asioita ovat Huhtasen mukaan ruoka, puhdas vesi, energia, ilmasto ja uusimpana kyberuhka. Erityisesti kolme ensimmäistä ovat merkittäviä Satakunnan näkökulmasta. Satakunta tunnetaan vahvana ruokamaakuntana ja energiantuottajana. Elintarvikejalostuksessa Etelä-Satakunnan alue on noussut merkittäväksi alueeksi. Uutta luovana tekijänä alalla voisi nostaa esiin myös Pohjois-Satakunnan ja sen verkostoitumisen Etelä- Pohjanmaan kanssa. Puhetta on ollut myös eräänlaisen Satakunnan elintarvikelähettilään nimeämisestä. Löytyisikö esimerkiksi Satakuntavaltuuskunnan jäsenistöstä sellaista? Täällä on puhdas vesi, harjualueet Etelä- ja Pohjois-Satakunnassa ovat merkittäviä ja vesi vientituote useampaankin eri suuntaan. 4

5 Satakunta on Suomen energisin maakunta, josta löytyy ydinsähkötuotannon lisäksi täydellinen uusiutuvan energian kirjo ja monipuolista tutkimusta esim. bioenergian osalta. Asiantuntijalausunnon mukaan puuenergiasta käytetään Suomessa hyväksi vain noin puolet ja puolet menee hukkaan. Voisiko Satakunta olla lähienergian tuotannon pilottialue? Maakunnan metsät ovat valtaisat ja lähienergian tuottaminen voisi tuoda uusia työpaikkoja. Myös Honkajoella olevan Kirkkokallion teollisuuspuiston biotalous, jossa toisen yrityksen jäte on toisen energiaa, voisi löytää vientikohteen Kiinasta tai Afrikasta, jos joku rohkenisi työstää asiaa? Satakunnan Teollisuusvisio 2020 on kohta valmis. Visiossa on jaottelu yritystoiminnan ja julkisen sektorin suhteen. Yritystoiminnalta edellytetään jatkuvaa uusiutumista ja julkiselta sektorilta tukea muuttuvaan yritystoimintaan. Edellytyksinä yritystoiminnalle nähdään mm. kaavoitus ja liikenneyhteydet. Satakuntaliitto on etsinytkin pilottikohdetta megaluokan kaavoituskohteesta, mikä houkuttelisi suuria yrityksiä. Huhtanen onnittelee ja kiittää Raumaa rohkeudesta telakan ostamisen suhteen, toiminta kuvaa yhteistä tahtoa. Satakunnan sisältä päin katsottuna pk-sektori näyttäytyy poikkeavana muuhun Suomeen siinä, että Satakunnassa yritys- ja asumiskanta, erityisesti pk-yrityskanta jakautuu tasaisemmin koko maakuntaan. Tämä antaa erinomaiset mahdollisuudet pitää koko maakunta asuttuna. Huhtasen mukaan joissakin selvityksissä on arvioitu, että Suomeen riittäisi 6-8 isoa satamaa. Satakunnassa Porilla ja Raumalla on molemmilla erinomaiset edellytykset toimia, huolena ovat yhteydet maissa niille, jotka satamapalveluja käyttävät. Huhtanen uskoo, että satamien yhdistymiseen löytyy tahtotilaa tulevaisuudessa. Yksi tulevien vuosien elinkeinoelämää vilkastuttava ala maakunnassa on matkailu ja elämykset, mm. Yyteri ja Jämi hyvinä vetonauloina. Huhtanen uskoo, että tulevaisuudessa Jämi kilpailee hyvinkin matkailijoista, sillä siellä luontoarvot, kaavoitus, yritystoiminta ja EUrahoitusmahdollisuudet muodostavat hyvän kokonaisuuden. Satakunnan vesistöjen hyödyntäminen elinkeinotoimintaan vaatisi rohkeita ideoita ja ehkä pikkasen luovaa satakuntalaista hulluutta. Tuntuu valitettavasti siltä, että vesistöjen vetovoimaa ei ole osattu tuotteistaa. Kokemäenjoki ja Karvianjoki sekä maakunnan sadat järvet ovat mahdollisuuksia täynnä. Selkämeren kansallispuisto toivottavasti luo yrittäjyyttä, joka ulottuu muihin maakunnan vesistöihin. Tästä voisi Huhtasen mielestä kehittää vaikka ideakilpailun. Maakunnan elinvoimaisuuden kannalta Porin yliopistokeskuksen merkitys on huomattava. Hyvin suuri osa Porissa opiskelevista sijoittuu Satakuntaan valmistuttuaan, riippumatta siitä ovatko he satakuntalaislähtöisiä. Rahoituskysymys on tärkeä yliopistokeskukselle. Toisella asteella aloituspaikkojen väheneminen on huolena. Maakuntamme tunnetaan vahvasta kulttuurista ja monimuotoisista brändeistä. Kulttuuripuolella on monipuolinen tarjonta: mm. SuomiAreena, Pori Jazz, Villilä, Lallin retket Köyliönjärven jäällä, Ulvilan keskiaikainen kirkko, Pyhän Henrikin kappeli Kokemäellä, vanha Rauma, Vuojoen kartano Eurajoella, Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset Eurassa, Noormarkussa, Porin Pihlavassa, ja jopa F.E. Sillanpää aikoinaan. Viime kesänä käyty keskustelu Kankaanpään taidekoulun tulevaisuudesta toi hyvin esille maakuntahengen, sillä lähes poikkeuksetta koulua puolustettiin 5

6 yhteisesti kautta maakunnan. Taiteen opiskelupaikkojen valtakunnallinen väheneminen toivottavasti lisää Kankaanpään Taidekoulun vetovoimaa nykyisestään. Huhtanen toivoo, että yhteistyö Satakuntavaltuuskunnan ja Satakuntaliiton välillä jatkuu yhtä välittömänä kuin tähänkin asti. Satakunnalla on nyt iso haaste edessä, kun uusi ohjelmakausi vähentää käytettävissä olevaa kehittämisrahoitusta. Tämä asettaa toimijat uudenlaiseen valoon, joten kun saatte vinkkejä rahoitusmahdollisuuksista, kilauttakaa kaverille Satakuntaan! Puheenvuoronsa lopuksi Huhtanen kuvasi Satakunnan olevan kuin ikiaikainen honka: vahvat juuret kuvaavat historiaa, terve runko ihmisten yhteisöllisyyttä, moniulotteiset oksat yhteisön monimuotoisuutta ja harmoniaa, sekä terve latva uskoa tulevaan ja pyrkimystä parempaan. Nousee Satakunnan kansa, entisellä voimallansa, karhun kämmen lyö Hallintotieteiden tohtori Heikki Koski (Satakuntavaltuuskunnan perustajäsen ja 1. puheenjohtaja) Heikki Koski aloitti puheenvuoronsa kertomalla, että kun Satakuntavaltuuskunta perustettiin, tarkoitus oli tukea Satakuntaliittoa edunvalvontatyössä. Satakunnan Kansan uutisessa asiasta vuonna 1994 kirjoitettiin, että kyse on löyhästä, mutta ei löysästä yhteistyöstä. Valtuuskunnan jäsenten ainoa velvollisuus on ottaa vastaan tietoa, mutta perustamisessa mietittiin keinoja vaikuttaa maakunnan menestymiseen. Onnistumista on mahdotonta mitata, mutta varmaan jäsenet ovat seuranneet ehkä tavallista tarkemmin maakunnan asioita, puhuneet hyvää sopivissa yhteyksissä ja kertoneet maakunnan tarpeista. Millainen on Satakunnan asema nykymaailmassa? Onko maakunnalla meidän oloissamme hyvä tulevaisuus? Ensin on Kosken mielestä kysyttävä onko Satakuntaa ylipäänsä olemassa maakuntana tulevaisuudessa? Mikään ei hänen mielestään uhkaa tulevaisuutta maakunnan identiteetin kannalta. Myös taloudellisesti Satakunnalla on vahvuutensa: yhteydet länteen satamien kautta, on merkittävä energiamaakunta jo nyt, perinteinen vahva teollinen rakenne on edelleen monipuolistumassa, perinteisen maaseutualueen vahvuudet, bioenergia lupaava mutta ei helppo ala menestyä (pitkään yritetty), mutta hyvät edellytykset siihenkin kyllä. Hallinnollisena maakuntana Satakunta elää Kosken mielestä eräänlaisia kohtalon hetkiä. Mihin tarvitaan hallinnollisia maakuntia ja niiden välisiä rajoja? On pohdittava vaihtoehtoja. Yhtenä vaihtoehtona on Porin ja Rauman yhteisvastuu, mutta yhteistyön olisi noustava konkreettisemmalle tasolle nykyisestä. Satamien yhdistyminen toteutunee. Kuntauudistuksesta paljon riippuu maakuntaliiton jatko. Perustehtävät edellyttävät kyllä laajempaa toimijaa jatkossakin. Pitäisikö maakunnan laajentua Pirkanmaan tai muuhun suuntaan? Selvittelytyöhön ollaan valmiita. Suomi on kuitenkin suhteellisen pieni maa, jos on vahva keskushallinto ja vahvat kunnat, tarvitaanko siihen väliin verottavaa tasoa? Vastuualueena oma kaupunkiseutu tai koko maakunta. Uudistamistyössä näkökulma on tärkeä. Hyvien käytäntöjen omaksuminen on jäänyt vähemmälle huomiolle. 6

7 Henkisistä resursseista vastuu on yksin maakunnilla ja kunnilla. Löytyykö Satakuntaa riittävästi yhdistäviä tekijöitä? Tarvitaan riittävän isoja hankkeita. Aiemmin tällaisia olivat pyrkimys omaan lääniin ja isot yrityshankkeet, jotka vahvistivat yhtenäisyyttä. Liikenneasiat ovat nyt kärkihankkeita, jotka ovat kehityksen kannalta tärkeitä, mutta yksin ne tuskin riittävät maakuntaa koossa pitäviksi ja yhtenäisyyttä lisääviksi hankkeiksi. Yliopistokeskuksen osalta saatetaan tarvita yhtenäisyyttä puolustamiseen, mutta jatko ei riipu siitä miten tarkasti yliopistolaissa asiasta todetaan vaan siitä että sinne hakeutuu riittävästi opiskelijoita. Maakunnasta löytyy jatkossakin rahoitusta. Pohdittava miten yhteistyöstä hyödytään. Hyvä sijainti ja vahva tausta vahvistavat käsitystä, että Satakunnalla on edellytykset hyvään tulevaisuuteen. Kosken mukaan avainasemassa ovat satakuntalaiset itse, ja olennaisena yritystoiminta. Tarvitaan laajamittaista, entistä parempaa yhteistoimintaa, liittoutumista yli hallinnollisten rajojen, yhteisiä tavoitteita laajalti maakunnassa ja ihmisten tarpeisiin keskittyviä, ei irrallaan olevia suunnitelmia. Ennakkoluulotonta kehittämistä ja lobbausta. Yhteiskeskustelu Johdantopuheenvuorojen jälkeen käydyssä yhteiskeskustelussa nostettiin esiin mm. kulttuurin korkeakoulutukseen mukaantulon tärkeys ja merkitys yleensä, verkostoituminen, kansainvälisyys, sekä Porin ja Rauman yhteistyön merkitys. Myös mahdollisista Satakunnan sote-ratkaisuista keskusteltiin. Yhteistyöhön pitäisi pystyä myös tässä kysymyksessä. Ratkaisujen uskottiin kuitenkin löytyvän. Seminaariosuuden päätös Satakuntavaltuuskunnan puheenjohtaja Katja Palonen päätti tilaisuuden seminaariosuuden kiittämällä osanottajia ja kokoamalla yhteen esitettyjä ajatuksia. Hän totesi, että puheenvuoroissa ehdotettiin mm. Satakuntaa esimerkkimaakunnaksi yrittäjyyden ja median suhteen, ruokalähettiläiden rekrytoimista, ja edellä käymistä yrityspuistojen kaavoittamisessa. Puheenvuoroissa todettiin, että Satakunnalla on paljon hyviä lähtökohtia ja että mm. tämä seminaari on osoitus maakunnallisesta ylpeydestä ja uskosta tulevaisuuteen. Satakuntavaltuuskunnalla nähtiin olevan tärkeä rooli myös tulevaisuudessa, kuten todettua, löyhänä muttei löysänä yhteistyönä. Onnittelumalja ja museokierros Seminaariosuuden jälkeen juhlatilaisuus jatkui kokoontumisella ja onnittelumaljalla museon sisääntuloaulassa Akseli Gallen-Kallelan freskojen luona. Tämän jälkeen vuorossa oli opastettu tutustuminen Kansallismuseon näyttelyyn Satakunnan muinaisuuden ja vanhan ajan näkökulmasta. Tilaisuus päättyi klo Muistio: Marika Luoma Valokuvat: Tuula Telin 7

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Kuntauudistus seututilaisuus. Porin seutu, 11.2.2014 Promenadikeskus, Pori

Kuntauudistus seututilaisuus. Porin seutu, 11.2.2014 Promenadikeskus, Pori Kuntauudistus seututilaisuus Porin seutu, Promenadikeskus, Pori Tilaisuuden avaus Porin seutu, Ohjelma 10.00 10.05 Tilaisuuden avaus Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö 10.05

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan Osaamisprofiili 2013 Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 tausta-aineisto: Missä asioissa Satakunta erottuu osaamisellaan? Mikä on ainutlaatuista

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu 1 Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna? Keskiarvoprofiilit seutukunnan mukaan. Asteikko: 1 heikko 5 erittäin hyvä. Aikuiskoulutustarjonta

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky Satakuntaliitto 19.07.2013 2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky 2 5300 jäsenyrittäjää Työllistää 24 000 27 paikallisyhdistystä 300 luottamusyrittäjää 3 EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 1. Suomen

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 26.2.2013 Kaupunkistrategia 2020 Visio: - Korkeatasoinen palveluvarustus - Monipuolinen elinkeinorakenne ja vahva yrittäjyys - Erinomaiset yhteydet -

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet

Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet Onko Sinulla on kehittämisidea, joka koskee ihmisiä tai yrityksiä Länsi-Suomessa yli maakuntarajojen? Tavoitteenamme on jalostaa Sinun ja

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.2013 Satakuntaliitto Satakunnan 20 kunnan lakisääteinen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

18.9.2013. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

18.9.2013. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. MUISTIO 1 (3) 18.9.2013 KUNTAINFO Aika 18.9.2013 klo 9.30 11.45 Paikka Osallistujat Satakunnan keskussairaalan auditorio liite 1. Tilaisuuden avaus Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05 Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 17.12.2015 kello 16.00 - Paikka Osallistujat Iso kabinetti C-rakennus CP031 (ruokasalin käytävä). Esteetön sisäänkäynti (myös hissi) C-rakennuksen keskivaiheilta

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Esityksen runko 1. Hankkeen taustat, tavoitteet, toimenpiteet ja kohderyhmät. 2.

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Matkailuhanke syksy 2014 ja kevät 2015 LAATUKOULUTUKSET OSA 2, 3.11. ja 4.11.

Matkailuhanke syksy 2014 ja kevät 2015 LAATUKOULUTUKSET OSA 2, 3.11. ja 4.11. 1 Matkailuhanke syksy 2014 ja kevät 2015 LAATUKOULUTUKSET OSA 2, 3.11. ja 4.11. Satakunnan matkailuyrittäjien yhteistyön ja toimintaedellytysten kehittämishanke 2013-2014 Satakunnan matkailuyrittäjien

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Tervetuloa Satakuntaan!

Tervetuloa Satakuntaan! Tervetuloa Satakuntaan! Yksi Suomen 18 maakunnasta Historiallinen maakunta, joka on mainittu ensi kerran vuonna 1331 Suomen tunnetuin historiallinen löytö hirvenpää 5000 eaa. löytyi Huittisista Sijaitsee

Lisätiedot

Cursor. Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä. 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi

Cursor. Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä. 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi Cursor Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi Sisältö Yhteenveto Tavoitteet Tulokset Yhteenveto ja suositukset Liitteet Toteutus ja

Lisätiedot

SOTE alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa

SOTE alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Oulu, 3.2.2015 Pohjois Pohjanmaan ELY keskus, Kymmenen virran Sali, Veteraanikatu 1 alan kehittämiseen liittyvät muut alueelliset kehittäjäorganisaatiot. 10.00 Hyvinvointipalvelut mahdollisuus yrittäjyydelle

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA

5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 1 Keski-Suomen strategia 2040 ALUERAKENNE JA SAAVUTETTAVUUS Tavoitetila 2040: Monikeskuksinen aluerakenne

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto. Regional Council of Päijät-Häme Marja Koivula

Päijät-Hämeen liitto. Regional Council of Päijät-Häme Marja Koivula Päijät-Hämeen liitto Regional Council of Päijät-Häme Marja Koivula Tulevaisuus 2016-2040 Päijät-Häme 2040 Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeen liitto Kenen tuotosta? Kolme maakuntahallitusta ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne Liikkuminen palveluna seminaari Älyliikenne Kuinka materiaalien käsittely tehostuu, arvoketjut Aki Jumppanen Toimitusjohtaja HUB logistics Älyliikenne Älyliikenteen perusajatus on luoda kansallista kilpailukykyä.

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Pois syrjästä -hanke

Pois syrjästä -hanke Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot