Puhutaan hyvää Satakunnasta - Näkökulmia Satakuntaan ja sen hyvään tulevaisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puhutaan hyvää Satakunnasta - Näkökulmia Satakuntaan ja sen hyvään tulevaisuuteen"

Transkriptio

1 Satakuntavaltuuskunnan 20v. juhlaseminaari Puhutaan hyvää Satakunnasta - Näkökulmia Satakuntaan ja sen hyvään tulevaisuuteen Aika: Paikka: Torstai klo museokierros klo saakka Suomen kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, Helsinki Seminaarin avaus Seminaarin puheenjohtajana ja avaajana toimi Satakuntavaltuuskunnan puheenjohtaja, valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Katja Palonen. Avauspuheenvuorossaan hän toivotti kaikki tervetulleeksi Satakuntavaltuuskunnan perustamisjulistuksesta valituin sanoin. Hän totesi kaikilla läsnäolijoilla olevan kiinnostus ja kiintymys Satakuntaa kohtaan. Nykyajan haasteet ovat koko maan kattavia, mutta Satakunnalla on enemmän eväitä vastata näihin haasteisiin kuin monilla muilla alueilla. Maakunnassa usko yritysten uudistumiseen on vahva, se on näkynyt erilaisissa mittareissakin. Erityisesti pk-sektori on vahvistunut, Satakunnasta löytyy luovaa hulluutta innovaatiotoiminnassa ja se näkyy monella tavalla. Satakuntalaiset ovat Palosen mukaan jämptejä ja suoria, se pidetään mitä luvataan. Satakuntalaiset saattavat vaikuttaa tylyiltä, mutta sydän on lämmin. Huumori on usein vähän sisäänpäin kääntynyttä, mutta satakuntalaisuudesta ollaan aidosti ylpeitä, vaikkei kehuminen sovikaan. Satakuntavaltuuskunnan perustamisen aikaan 20 vuotta sitten nähtiin tarvetta verkostolle, joka vahvistaisi suhteita erityisesti valtiovallan suuntaan. Omaehtoinen aluepolitiikka merkitsi maakuntien liitoille uusia tehtäviä, aluekehitysvastuuta. Samalla haluttiin vahvistaa oman maakunnan identiteettiä. Valtuuskunnan perustamisesta vallitsi vahva yhtenäinen tahtotila, ja Satakuntaliitossa valmistelun käynnistivät Jouko Alm ja Tuula Telin. Yhtenä mallina toimi Pohjois- Karjalan valtuuskunta. Satakuntavaltuuskunnan toiminta perustuu verkostomaiseen yhteistyöhön ja keskusteluihin, tavoitteena on saada uusia näkökulmia maakunnan kehittämiseen. Valtuuskunnan jäsenistö edustaa laajasti eri aloja, ja jäsenten entistä parempaan hyödyntämiseen maakunnan kehittämisessä tulee panostaa entistä enemmän. Puheenjohtaja päätti puheenvuoronsa lainaukseen valtuuskunnan perustamisasiakirjoista ja toivomukseen siitä, että valtuuskunnan toiminta jatkuu aktiivisena myös seuraavat 20 vuotta. Yhteistyöverkostoa tarvitaan, kun tavoitteena on Satakunnan hyvä tulevaisuus. 1

2 Johdantopuheenvuorot seminaarin teemaan Näkökulmia Satakuntaan ja sen hyvään tulevaisuuteen Puheenjohtaja esitteli johdantopuheenvuorojen pitäjien taustaa ja Satakunta-sidoksia ennen kunkin puheenvuoron alkua. Toimitusjohtaja, vuorineuvos Sakari Tamminen, Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen totesi pitävänsä suurena kunniana päästä puhumaan hyvää Satakunnasta. Hän kertoi, että satakuntalaisuutta yritetään edistää pääkaupunkiseudulla monin tavoin, mm. Satakunta on monta ryhmä toimii Satakunnan Killan osana, ryhmä täytti 10 vuotta viime vuonna. Tamminen kertoi olleensa jo pitkän aikaa poissa Satakunnasta. Valmistellessaan puhetta hän tutustui maakunnan suunnitelmiin ja listasi mitkä mielikuvat Satakunnasta ensimmäisenä tulevat mieleen. 1) Satakunta on suurten yritysten maakunta, tänä päivänä kuitenkin menettänyt paljon suurta teollisuutta. Kolmasosa asiakaskunnasta on poistunut viime vuosina, telakkateollisuus yhtenä. Tämä on keskeinen viime vuosikymmenten asia, joka tuo haasteita tähänkin päivään. 2) Satakuntalainen vauraus on pitkälti maaperässä, viljelyksessä ja sitä kautta yrittäjyydessä. Kova työ on ollut arvossaan, vähemmän puhetta, enemmän tekemistä. Tässä mielessä yhtäläisyyttä ja yhteistä henkistä pohjaa on eteläpohjalaisten kanssa. Erona heihin on nimenomaan Satakunnan suurteollisuus, mikä ei luo samalla tavalla yrittäjyyttä. Satakunnan haaste on Tammisen mielestä sama kuin Suomen haaste, puuttuu keskisuuri teollisuus, joka on työllistämisen kannalta olennainen. 3) Satakunnan lähtökohtaan vaikuttaa se, että korkeakoulutus on pitkällä jänteellä ollut vähäisemmässä merkityksessä, mutta tilanne on nyt parantunut. Tammisen mielestä yrittäjyys on se pohja, jolle Satakunta voi luontaisesti rakentaa tulevaisuutta. Yrittäjyys on vastuunkantoa ja kovaa työtä, ja pitäisi myös hyväksyä vaurastuminen yrittäjyyden kautta tai purkaa kateus siten, että tekee itse paremmin. Valtakunnankin näkökulmasta Satakunta voisi olla yrittäjyydellä viemässä eteenpäin uudenlaista tulevaisuutta rakentamalla sellaista toimintaympäristöä, joka on suotuisa yrittäjyydelle. Sellainen julkinen rakenne, josta on poistettu kaikki yrittäjyyden esteet. Satakunta voisi osoittaa miten rakennetaan yrittäjyyttä ja kustannustehokkuutta tukevat rakenteet. Yrittäjyyteen ei Tammisen mielestä kuulu se, että se perustuu julkiseen tukeen. Riskinottoa pitäisi pyrkiä tukemaan. Satakunta voisi olla esimerkkinä siinä, että saisi median tukemaan yrittäjyyttä. Haaste on vaikeimmasta päästä, mutta ideana tulevaisuuteen. Median rooli on tärkeä asenteen rakentajana, sillä mediaan luottaa joka neljäs suomalainen ja tiedonvälitykseen joka toinen. Ay-liike täytyisi saada mukaan rakentamaan kilpailukykyistä ympäristöä. Jos verrataan kilpaileviin maihin, tarvittaisiin rakenteisiin ennakkoluulottomia joustoja. Tamminen ei tiedä ovatko tällaiset joustot toteutettavissa, mutta täytyisi yrittää. 2

3 Jos laajaa korkeakoulupohjaa ei ole, pitäisi keskittyä niihin aloihin, jotka tukevat maakunnan yrittäjyyttä tai yritystoimintaa. MUISTIO Eli tiivistäen, Satakunta voisi toimia esimerkkinä muulle Suomelle julkisen sektorin rakentamisella yrittäjyydelle suotuisana, kilpailukykyisenä ympäristönä. Tamminen uskoo, että Satakunnasta löytyy taisteluhenkeä, jolle rakentaa tällaista ja kääntää trendi toisenlaiseksi. Teollisuuden näkökulmasta mennään huonoon suuntaan Suomessa, tarvittaisiin hyvä esimerkkimaakunta. Siihen tarvitaan vakavasti työhön suhtautuva porukka, mille on hedelmällinen pohja Satakunnassa, joten jos jossain tässä voidaan onnistua niin Satakunnassa. Onnea ja menestystä Satakuntavaltuuskunnalle! Keskustelu Puheenvuoron jälkeen seminaariyleisöllä oli mahdollisuus kommentoida ja esittää kysymyksiä. Keskustelua käytiinkin mm. Rautaruukki Oyj:n myynnistä ja toiminnoista Satakunnassa (Kankaanpää), yritysten kansainvälistymisestä ja keskisuurten yritysten vähyydestä. Tamminen totesi, että rikkidirektiiviasetukset ym. joita tulee EU:lta ja eduskunnalta ajavat väistämättä yritykset fuusioihin muodostamaan vahvempia kokonaisuuksia. Rautaruukki on satsannut Kankaanpään yksikköön, ja siellä on sellaista rakentamisosaamista mitä Ruotsissa ei ole. Satakunnassa on perinteisesti ollut sotien jälkeen syntynyttä, sotakorvauksista ohjautunutta energiapainotteista teollisuutta kuten laivanrakennus ja selluteollisuus, ja yritykset ovat tukeneet suurteollisuutta enemmän kuin valmistaneet kansainvälisille markkinoille kuluttajapohjaisia tavaroita kuten esim. ruotsalaiset menestyneet vientiyritykset. Nyt on jo erilaistakin yrittäjyyttä esim. Angry Birds. Keskustelussa todettiin, että Suomessa kehittäminen on ollut tuotantopainotteista eikä markkinointiin tai logistiikan kehittämiseen ole satsattu yhtä paljon. Markkinointiosaaminen keskisuurissa yrityksissä on vajavaista koulutuksen puutteen vuoksi. Käytännön esimerkkinä tuote, jota ideoitiin ja valmistettiin, ja yritettiin sitten myydä Aasiaan tietämättä, että ko. markkinaalueella sitä pidettiin kuolemanvärisenä. Tuote ei mennyt kaupaksi. Satakunta voisi olla edelläkävijä yritysten markkinoinnin ja logistiikan kehittämisessä. Ylijohtaja Kirsi Varhila, osastopäällikkö, Sosiaali- ja terveysministeriö Puheenvuoronsa aikana Kirsi Varhila heijasti valkokankaalle ottamiaan kauniita ja puhuttelevia valokuvia Satakunnasta. Varhila totesi Satakunnan olevan monella tavalla hyvinvoivaa Länsi- Suomea. Tilanne voi hänen mielestään tällä hetkellä tuntua surkealta ajatellen esim. valtionosuusuudistuksen indikaattoreita, joiden mukaan alue olisi uudistuksen häviäjiä, mutta Länsi-Suomessa eletään pitkään ja sairastetaan vähän. Satakunnan sairaanhoitopiirillä on toiseksi suurin sairaala ja kapasiteettia laajentaakin toimintaansa. Toinen näkökulma hyvinvointiin on sote-uudistus ja sen haasteet Satakunnalle. Uudistuksen tavoitteena on vahva perustaso, ja siihen liittyy Varhilan mukaan kolme haastetta: 3

4 1) Päätöksenteon ja rahoituksen sijoittuminen samoihin käsiin, asiassa on monta kipeätä ratkaistavaa seikkaa. Miljoonapiirin syntyminen, Vaasan sairaanhoitopiirin mukaantulo on vahvistanut Satakunnan asemaa ja pakottanut myös Turun toimijat kuuntelemaan enemmän aluetta. 2) Toinen haaste on hallintomalli, vastuukunta vai kuntayhtymä? Kunnan itsehallinto on itseisarvo sinänsä, vastassa on palvelujen järjestäminen. Kyseessä on perustuslaillinen ongelma. 3) Kolmas haaste on erityisvastuualue (erva), onko niitä yksi vai viisi. Ministeriö saa paljon tulee palautetta ja kysymyksiä sote-uudistuksesta. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma tuli kaiken entisen valmistelun päälle. Kuntien tehtävien arviointi ja purkaminen on yksi iso haaste, moni tehtävä koskee nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Purku koskee säädösten ja normien, erilaisten suositusten osalta myös yksityisiä palvelujen tuottajia. Henkilöstön kelpoisuus, laitoshoidon purku, valvonta- ja tarkastustehtävien siirto kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Keskus- ja aluehallintouudistus koskettaa maakuntien liittojen toimintaakin. Ministeriö pyrkii saamaan sosiaalihuoltolain edes vähäksi aikaa lausunnolle yhtäaikaisesti sote-lain kanssa. Lama koetteli Satakuntaa karusti viimeksi. Nyt tilanne on Varhilan mielestä erilainen, koska Satakunnassa on virkeyttä ja toimeliaisuutta eri tavalla. Täytyy toivoa ja uskoa, että tästäkin lamasta selvitään ilman pysyviä haittoja. Varhila toivoo, että kuntatalouden säästöpaineessakin kunnat toivottavasti toimivat fiksusti terveydenhuollon palvelujen suhteen. Ne jotka eivät osaa tai pysty pyytämään apua ovat hekin meidän vastuullamme. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Tapio Huhtanen, Satakuntaliitto Tapio Huhtanen onnitteli 20-vuotiasta Satakuntavaltuuskuntaa ja totesi, että paljon on tehty ja paljon on vielä tehtävää Satakunnan hyvän tulevaisuuden eteen. Huhtasen mielestä Puhutaan hyvää Satakunnasta teema on hyvä, mutta velvoittaa pohtimaan mikä on tärkeää ja mihin voidaan suhtautua myönteisesti. Puheessaan hän haluaa tuoda esille maakunnan vahvuuksia, mahdollisuuksia ja voimavaroja, ja samalla antaa myös läsnäolijoille tehtäviä, mitä kukin voi tehdä asioiden eteenpäin viemiseksi. Ajankohtaisia ja tärkeitä globaalisti esillä olevia asioita ovat Huhtasen mukaan ruoka, puhdas vesi, energia, ilmasto ja uusimpana kyberuhka. Erityisesti kolme ensimmäistä ovat merkittäviä Satakunnan näkökulmasta. Satakunta tunnetaan vahvana ruokamaakuntana ja energiantuottajana. Elintarvikejalostuksessa Etelä-Satakunnan alue on noussut merkittäväksi alueeksi. Uutta luovana tekijänä alalla voisi nostaa esiin myös Pohjois-Satakunnan ja sen verkostoitumisen Etelä- Pohjanmaan kanssa. Puhetta on ollut myös eräänlaisen Satakunnan elintarvikelähettilään nimeämisestä. Löytyisikö esimerkiksi Satakuntavaltuuskunnan jäsenistöstä sellaista? Täällä on puhdas vesi, harjualueet Etelä- ja Pohjois-Satakunnassa ovat merkittäviä ja vesi vientituote useampaankin eri suuntaan. 4

5 Satakunta on Suomen energisin maakunta, josta löytyy ydinsähkötuotannon lisäksi täydellinen uusiutuvan energian kirjo ja monipuolista tutkimusta esim. bioenergian osalta. Asiantuntijalausunnon mukaan puuenergiasta käytetään Suomessa hyväksi vain noin puolet ja puolet menee hukkaan. Voisiko Satakunta olla lähienergian tuotannon pilottialue? Maakunnan metsät ovat valtaisat ja lähienergian tuottaminen voisi tuoda uusia työpaikkoja. Myös Honkajoella olevan Kirkkokallion teollisuuspuiston biotalous, jossa toisen yrityksen jäte on toisen energiaa, voisi löytää vientikohteen Kiinasta tai Afrikasta, jos joku rohkenisi työstää asiaa? Satakunnan Teollisuusvisio 2020 on kohta valmis. Visiossa on jaottelu yritystoiminnan ja julkisen sektorin suhteen. Yritystoiminnalta edellytetään jatkuvaa uusiutumista ja julkiselta sektorilta tukea muuttuvaan yritystoimintaan. Edellytyksinä yritystoiminnalle nähdään mm. kaavoitus ja liikenneyhteydet. Satakuntaliitto on etsinytkin pilottikohdetta megaluokan kaavoituskohteesta, mikä houkuttelisi suuria yrityksiä. Huhtanen onnittelee ja kiittää Raumaa rohkeudesta telakan ostamisen suhteen, toiminta kuvaa yhteistä tahtoa. Satakunnan sisältä päin katsottuna pk-sektori näyttäytyy poikkeavana muuhun Suomeen siinä, että Satakunnassa yritys- ja asumiskanta, erityisesti pk-yrityskanta jakautuu tasaisemmin koko maakuntaan. Tämä antaa erinomaiset mahdollisuudet pitää koko maakunta asuttuna. Huhtasen mukaan joissakin selvityksissä on arvioitu, että Suomeen riittäisi 6-8 isoa satamaa. Satakunnassa Porilla ja Raumalla on molemmilla erinomaiset edellytykset toimia, huolena ovat yhteydet maissa niille, jotka satamapalveluja käyttävät. Huhtanen uskoo, että satamien yhdistymiseen löytyy tahtotilaa tulevaisuudessa. Yksi tulevien vuosien elinkeinoelämää vilkastuttava ala maakunnassa on matkailu ja elämykset, mm. Yyteri ja Jämi hyvinä vetonauloina. Huhtanen uskoo, että tulevaisuudessa Jämi kilpailee hyvinkin matkailijoista, sillä siellä luontoarvot, kaavoitus, yritystoiminta ja EUrahoitusmahdollisuudet muodostavat hyvän kokonaisuuden. Satakunnan vesistöjen hyödyntäminen elinkeinotoimintaan vaatisi rohkeita ideoita ja ehkä pikkasen luovaa satakuntalaista hulluutta. Tuntuu valitettavasti siltä, että vesistöjen vetovoimaa ei ole osattu tuotteistaa. Kokemäenjoki ja Karvianjoki sekä maakunnan sadat järvet ovat mahdollisuuksia täynnä. Selkämeren kansallispuisto toivottavasti luo yrittäjyyttä, joka ulottuu muihin maakunnan vesistöihin. Tästä voisi Huhtasen mielestä kehittää vaikka ideakilpailun. Maakunnan elinvoimaisuuden kannalta Porin yliopistokeskuksen merkitys on huomattava. Hyvin suuri osa Porissa opiskelevista sijoittuu Satakuntaan valmistuttuaan, riippumatta siitä ovatko he satakuntalaislähtöisiä. Rahoituskysymys on tärkeä yliopistokeskukselle. Toisella asteella aloituspaikkojen väheneminen on huolena. Maakuntamme tunnetaan vahvasta kulttuurista ja monimuotoisista brändeistä. Kulttuuripuolella on monipuolinen tarjonta: mm. SuomiAreena, Pori Jazz, Villilä, Lallin retket Köyliönjärven jäällä, Ulvilan keskiaikainen kirkko, Pyhän Henrikin kappeli Kokemäellä, vanha Rauma, Vuojoen kartano Eurajoella, Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset Eurassa, Noormarkussa, Porin Pihlavassa, ja jopa F.E. Sillanpää aikoinaan. Viime kesänä käyty keskustelu Kankaanpään taidekoulun tulevaisuudesta toi hyvin esille maakuntahengen, sillä lähes poikkeuksetta koulua puolustettiin 5

6 yhteisesti kautta maakunnan. Taiteen opiskelupaikkojen valtakunnallinen väheneminen toivottavasti lisää Kankaanpään Taidekoulun vetovoimaa nykyisestään. Huhtanen toivoo, että yhteistyö Satakuntavaltuuskunnan ja Satakuntaliiton välillä jatkuu yhtä välittömänä kuin tähänkin asti. Satakunnalla on nyt iso haaste edessä, kun uusi ohjelmakausi vähentää käytettävissä olevaa kehittämisrahoitusta. Tämä asettaa toimijat uudenlaiseen valoon, joten kun saatte vinkkejä rahoitusmahdollisuuksista, kilauttakaa kaverille Satakuntaan! Puheenvuoronsa lopuksi Huhtanen kuvasi Satakunnan olevan kuin ikiaikainen honka: vahvat juuret kuvaavat historiaa, terve runko ihmisten yhteisöllisyyttä, moniulotteiset oksat yhteisön monimuotoisuutta ja harmoniaa, sekä terve latva uskoa tulevaan ja pyrkimystä parempaan. Nousee Satakunnan kansa, entisellä voimallansa, karhun kämmen lyö Hallintotieteiden tohtori Heikki Koski (Satakuntavaltuuskunnan perustajäsen ja 1. puheenjohtaja) Heikki Koski aloitti puheenvuoronsa kertomalla, että kun Satakuntavaltuuskunta perustettiin, tarkoitus oli tukea Satakuntaliittoa edunvalvontatyössä. Satakunnan Kansan uutisessa asiasta vuonna 1994 kirjoitettiin, että kyse on löyhästä, mutta ei löysästä yhteistyöstä. Valtuuskunnan jäsenten ainoa velvollisuus on ottaa vastaan tietoa, mutta perustamisessa mietittiin keinoja vaikuttaa maakunnan menestymiseen. Onnistumista on mahdotonta mitata, mutta varmaan jäsenet ovat seuranneet ehkä tavallista tarkemmin maakunnan asioita, puhuneet hyvää sopivissa yhteyksissä ja kertoneet maakunnan tarpeista. Millainen on Satakunnan asema nykymaailmassa? Onko maakunnalla meidän oloissamme hyvä tulevaisuus? Ensin on Kosken mielestä kysyttävä onko Satakuntaa ylipäänsä olemassa maakuntana tulevaisuudessa? Mikään ei hänen mielestään uhkaa tulevaisuutta maakunnan identiteetin kannalta. Myös taloudellisesti Satakunnalla on vahvuutensa: yhteydet länteen satamien kautta, on merkittävä energiamaakunta jo nyt, perinteinen vahva teollinen rakenne on edelleen monipuolistumassa, perinteisen maaseutualueen vahvuudet, bioenergia lupaava mutta ei helppo ala menestyä (pitkään yritetty), mutta hyvät edellytykset siihenkin kyllä. Hallinnollisena maakuntana Satakunta elää Kosken mielestä eräänlaisia kohtalon hetkiä. Mihin tarvitaan hallinnollisia maakuntia ja niiden välisiä rajoja? On pohdittava vaihtoehtoja. Yhtenä vaihtoehtona on Porin ja Rauman yhteisvastuu, mutta yhteistyön olisi noustava konkreettisemmalle tasolle nykyisestä. Satamien yhdistyminen toteutunee. Kuntauudistuksesta paljon riippuu maakuntaliiton jatko. Perustehtävät edellyttävät kyllä laajempaa toimijaa jatkossakin. Pitäisikö maakunnan laajentua Pirkanmaan tai muuhun suuntaan? Selvittelytyöhön ollaan valmiita. Suomi on kuitenkin suhteellisen pieni maa, jos on vahva keskushallinto ja vahvat kunnat, tarvitaanko siihen väliin verottavaa tasoa? Vastuualueena oma kaupunkiseutu tai koko maakunta. Uudistamistyössä näkökulma on tärkeä. Hyvien käytäntöjen omaksuminen on jäänyt vähemmälle huomiolle. 6

7 Henkisistä resursseista vastuu on yksin maakunnilla ja kunnilla. Löytyykö Satakuntaa riittävästi yhdistäviä tekijöitä? Tarvitaan riittävän isoja hankkeita. Aiemmin tällaisia olivat pyrkimys omaan lääniin ja isot yrityshankkeet, jotka vahvistivat yhtenäisyyttä. Liikenneasiat ovat nyt kärkihankkeita, jotka ovat kehityksen kannalta tärkeitä, mutta yksin ne tuskin riittävät maakuntaa koossa pitäviksi ja yhtenäisyyttä lisääviksi hankkeiksi. Yliopistokeskuksen osalta saatetaan tarvita yhtenäisyyttä puolustamiseen, mutta jatko ei riipu siitä miten tarkasti yliopistolaissa asiasta todetaan vaan siitä että sinne hakeutuu riittävästi opiskelijoita. Maakunnasta löytyy jatkossakin rahoitusta. Pohdittava miten yhteistyöstä hyödytään. Hyvä sijainti ja vahva tausta vahvistavat käsitystä, että Satakunnalla on edellytykset hyvään tulevaisuuteen. Kosken mukaan avainasemassa ovat satakuntalaiset itse, ja olennaisena yritystoiminta. Tarvitaan laajamittaista, entistä parempaa yhteistoimintaa, liittoutumista yli hallinnollisten rajojen, yhteisiä tavoitteita laajalti maakunnassa ja ihmisten tarpeisiin keskittyviä, ei irrallaan olevia suunnitelmia. Ennakkoluulotonta kehittämistä ja lobbausta. Yhteiskeskustelu Johdantopuheenvuorojen jälkeen käydyssä yhteiskeskustelussa nostettiin esiin mm. kulttuurin korkeakoulutukseen mukaantulon tärkeys ja merkitys yleensä, verkostoituminen, kansainvälisyys, sekä Porin ja Rauman yhteistyön merkitys. Myös mahdollisista Satakunnan sote-ratkaisuista keskusteltiin. Yhteistyöhön pitäisi pystyä myös tässä kysymyksessä. Ratkaisujen uskottiin kuitenkin löytyvän. Seminaariosuuden päätös Satakuntavaltuuskunnan puheenjohtaja Katja Palonen päätti tilaisuuden seminaariosuuden kiittämällä osanottajia ja kokoamalla yhteen esitettyjä ajatuksia. Hän totesi, että puheenvuoroissa ehdotettiin mm. Satakuntaa esimerkkimaakunnaksi yrittäjyyden ja median suhteen, ruokalähettiläiden rekrytoimista, ja edellä käymistä yrityspuistojen kaavoittamisessa. Puheenvuoroissa todettiin, että Satakunnalla on paljon hyviä lähtökohtia ja että mm. tämä seminaari on osoitus maakunnallisesta ylpeydestä ja uskosta tulevaisuuteen. Satakuntavaltuuskunnalla nähtiin olevan tärkeä rooli myös tulevaisuudessa, kuten todettua, löyhänä muttei löysänä yhteistyönä. Onnittelumalja ja museokierros Seminaariosuuden jälkeen juhlatilaisuus jatkui kokoontumisella ja onnittelumaljalla museon sisääntuloaulassa Akseli Gallen-Kallelan freskojen luona. Tämän jälkeen vuorossa oli opastettu tutustuminen Kansallismuseon näyttelyyn Satakunnan muinaisuuden ja vanhan ajan näkökulmasta. Tilaisuus päättyi klo Muistio: Marika Luoma Valokuvat: Tuula Telin 7

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

-2, SOTEOHRY :00 Sivu 2

-2, SOTEOHRY :00 Sivu 2 -2, SOTEOHRY 14.3.2016 9:00 Sivu 2 Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 3/2016 Aika 14.3.2016 kello 09:00 Paikka Läsnäolijat Huittisten kaupungintalo, Risto Rytin katu 36, Huittinen Euran kunta Eurajoen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Muistio 1 (10) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Aika 9.5.2016 kello 09:00-10:53 Paikka Kauttuan Klubi, Sepäntie 3, 27500 Eura Muistion vakuudeksi Rainer Lehti puheenjohtaja Aino-Maija Luukkonen

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 6/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 6/2016 Muistio 1 (11) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 6/2016 Aika 13.6.2016 kello 09:00-10:17 Paikka Karviatalo, Tyyni Tuulionk.12, Karvia Muistion vakuudeksi Rainer Lehti puheenjohtaja Maija Arola sihteeri

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Kokouskutsu/esityslista 1 (9) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Aika 9.5.2016 kello 09:00 Paikka Läsnäolijat Kauttuan Klubi, Sepäntie 3, 27500 Eura Euran kunta Eurajoen kunta Harjavallan kaupunki

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 3/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 3/2016 Muistio 1 (11) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 3/2016 Aika 14.3.2016 kello 09:00-10:02 Paikka Huittisten kaupungintalo, Risto Rytin katu 36, Huittinen Muistion vakuudeksi Rainer Lehti puheenjohtaja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEOHRY, :00, Esityslista 1

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEOHRY, :00, Esityslista 1 i SISÄLLYSLUETTELO SOTEOHRY, 23.1.2017 9:00, Esityslista 1-2 Läsnäolijat... 1 1 Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen... 2 2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen... 3 3 Satasoten ohjausryhmän

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Satakunnan markkinointi. Hyvä elämä Satakunnassa. Tiina Leino Satakuntaliitto

Satakunnan markkinointi. Hyvä elämä Satakunnassa. Tiina Leino Satakuntaliitto Satakunnan markkinointi Hyvä elämä Satakunnassa Tiina Leino Satakuntaliitto Satakunnan markkinointi on yhteistyötä Satakunnan markkinointi on koko maakunnan markkinointia: Mitä maakunnassa on, mitä tapahtuu,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja turvallisuus TKIfoorumi. Satakuntaliitto

Hyvinvointi ja turvallisuus TKIfoorumi. Satakuntaliitto Hyvinvointi ja turvallisuus TKIfoorumi Satakuntaliitto 22.11.2016 Teollisuuden kasvuohjelma Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma eli Teollisuuspilotti, on maakunnan yhteinen esitys teollisuuden kehittämisohjelmaksi

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016 Kokouskutsu/esityslista 1 (9) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016 Aika 12.9.2016 kello 09:00 Paikka Läsnäolijat Harjavalta-sali, Myllykatu 3 A, Harjavalta Euran kunta Eurajoen kunta Harjavallan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä?

Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä? Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä? Maija Valta Lapin Sote-Savotta hanke Lapin Liito Lapin liiton Sote-Savotta -hanke

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kenelle kuuluu elinvoima? Kunnallisjohdon 24. seminaari Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Kenelle kuuluu elinvoima? Kunnallisjohdon 24. seminaari Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Kenelle kuuluu elinvoima? Kunnallisjohdon 24. seminaari 18.5.2016 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Kenelle kuuluu elinvoima puheenvuoron rakenne Sote- ja maakuntauudistus Yrittäjien malli Mikä on kunnan

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 26.2.2013 Kaupunkistrategia 2020 Visio: - Korkeatasoinen palveluvarustus - Monipuolinen elinkeinorakenne ja vahva yrittäjyys - Erinomaiset yhteydet -

Lisätiedot

Satakuntaliitto, Pohjoisranta 1, Neuvotteluhuone 1, Pori

Satakuntaliitto, Pohjoisranta 1, Neuvotteluhuone 1, Pori Aika klo 9.00 10.40 Paikka Satakuntaliitto, Pohjoisranta 1, Neuvotteluhuone 1, 28100 Pori Läsnä: Huhtanen Tapio Kallio Reijo, ohjausryhmän puheenjohtaja Karvonen Marja/ Saari Maija Kaunistola Mari Laitinen

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle Soteuudistuksen kulmakivet ja eteneminen Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 14.2.2017 Sote -johdolle 1 14.2.2017 - Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Soteuudistuksen ja maakuntien

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Yrittäjien strategia vuoteen 2020

Etelä-Karjalan Yrittäjien strategia vuoteen 2020 Etelä-Karjalan Yrittäjien strategia vuoteen 2020 Etelä-Karjalan Yrittäjien strategia vuoteen 2020 22.9.2014 1 2 Etelä-Karjalan Yrittäjien strategia vuoteen 2020 SISÄLLYS ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJIEN STRATEGIA

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Yleisötilaisuus, Karvia, 8.2.2017 Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Manu Hollmén, Teemu Tervo

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

MISTÄ ELINVOIMAA SAADAAN?

MISTÄ ELINVOIMAA SAADAAN? MISTÄ ELINVOIMAA SAADAAN? Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 23.2.2017 1 1/2017 2/2017 3/2017 4/2017 5/2017 6/2017 8/2017 9/2017 10/2017

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto Elintarvikealan TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.3.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Satakurssi hanke (1.12.2015-31.10.2017) alue-ennakoinnin ja edunvalvonnan kehittäminen Tavoitteena Tiivistää maakunnan

Lisätiedot

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05 Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 17.12.2015 kello 16.00 - Paikka Osallistujat Iso kabinetti C-rakennus CP031 (ruokasalin käytävä). Esteetön sisäänkäynti (myös hissi) C-rakennuksen keskivaiheilta

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne Liikkuminen palveluna seminaari Älyliikenne Kuinka materiaalien käsittely tehostuu, arvoketjut Aki Jumppanen Toimitusjohtaja HUB logistics Älyliikenne Älyliikenteen perusajatus on luoda kansallista kilpailukykyä.

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto. Regional Council of Päijät-Häme Marja Koivula

Päijät-Hämeen liitto. Regional Council of Päijät-Häme Marja Koivula Päijät-Hämeen liitto Regional Council of Päijät-Häme Marja Koivula Tulevaisuus 2016-2040 Päijät-Häme 2040 Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeen liitto Kenen tuotosta? Kolme maakuntahallitusta ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen. Keski-Suomen tulevaisuudennäkymät ja tavoiteltava innovaatiorakenne työllisyyden vauhdittajana

Mauri Pekkarinen. Keski-Suomen tulevaisuudennäkymät ja tavoiteltava innovaatiorakenne työllisyyden vauhdittajana Mauri Pekkarinen Keski-Suomen tulevaisuudennäkymät ja tavoiteltava innovaatiorakenne työllisyyden vauhdittajana 15.1.2016 Aloittaneet yritykset maakunnittain (2015/1.vuosineljännes) Maakunta Aloittaneita

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Cursor. Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä. 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi

Cursor. Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä. 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi Cursor Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi Sisältö Yhteenveto Tavoitteet Tulokset Yhteenveto ja suositukset Liitteet Toteutus ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Risto Seppälä Metsämiesten Säätiö: Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 2.12.2013 Esityksen jäsentely Metsäalan määritelmä Selvityksen

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot