Oulunkaaren kuntayhtymä Uusiutuvan energian yrityskeskus. Lämpöyrittäjyyden ja laatuhakkeen toimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulunkaaren kuntayhtymä Uusiutuvan energian yrityskeskus. Lämpöyrittäjyyden ja laatuhakkeen toimintasuunnitelma 2012-2014"

Transkriptio

1 Oulunkaaren kuntayhtymä Uusiutuvan energian yrityskeskus Lämpöyrittäjyyden ja laatuhakkeen toimintasuunnitelma vuosille Iin Micropolis Oy

2 1 Sisällysluettelo 1. Lämpöyrittäjyys Suomessa Yleistä lämpöyrittäjyydestä Lämpöyrittäjyyden keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Lämpöyrittäjyys Oulunkaarella ja lämpöyrittäjyyden kehittämishankkeet Uusiutuvan energian yrityskeskushanke Bioenergiapörssi Pohjoinen Uusiutuva Energia PUE Lämpöyrittäjyyden ja laatuhakkeen kehittämisen toimintasuunnitelma vuosille Toimintasuunnitelman toimenpiteet ja tavoitteet Toimintasuunnitelman toteutus... 11

3 2 1. Lämpöyrittäjyys Suomessa 1.1 Yleistä lämpöyrittäjyydestä Lämpöyrittäjyydessä lämmöntuottaja eli lämpöyrittäjä tuottaa lämpöä hankkimallaan polttoaineella ja myy tuottamaa lämpöä asiakkaalle. Usein lämpöyrittäjä tarjoaa lämmön kokonaistoimitusta, joka sisältää myös laitosinvestoinnin. V yli puolet uusista lämpölaitoksista oli lämpöyrittäjien investoimia. Kokonaistoimituksessa lämpöyrittäjä vastaa laitoksen polttoaineen hankinnan lisäksi laitoksen valvonnasta, puhtaanapidosta ja valvonnasta. Pääpolttoaineena on yleensä yrittäjän omista metsistä tai lähiseudulta hankittu puu. Myös puunjalostuksen sivutuotteet, peltobiomassat ja turve sopivat polttoaineeksi. (www.metsavastaa.net) Lämmön ostaja on aikaisemmin ollut useimmiten kunta, mutta yrityskohteiden määrä on viime aikoina kasvanut. Lämpöyrittäjyys tarjoaa kunnille, kaupungeille ja yrityksille paikallisen energiavaihtoehdon, jossa hyödynnetään oman paikkakunnan bioenergiatarjontaa ja käytetään lähialueen yrittäjien palveluja. Näin lämpöliiketoiminnan rahavirrat tukevat oman paikkakunnan taloudellista kehitystä. Lisäksi paikallisten energiavarojen käyttäminen vähentää energiatuotannosta syntyviä hiilidioksidipäästöjä ja näin se tukee kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa ja siihen liittyviä uusiutuvan energian edistämisohjelmia. TEMin Pk-bioenergiatoimiala raportin mukaan Suomessa oli vuoden 2010 alussa toiminnassa ainakin 455 lämpöyrittäjien hoitamaa lämpölaitosta. Uusia yrittäjiä on tullut alalle vuosittain noin 50 kpl. Taulukko 1. Lämpöyrittäjälaitosten lukumäärä ja kattilateho yhtiömuodoittain Lämpöyrittäjät käyttivät vuonna 2009 lämmöntuotannossaan kaikkiaan noin 1,1 miljoonaa irtokuutiometriä kiinteitä biopolttoaineita. Puupolttoaineiden määrä oli noin irtokuutiometriä. Loput olivat lähinnä pala- ja jyrsinturvetta. Myös viljanlajittelujätettä ja markkinakelvotonta viljaa sekä ruokohelpeä poltettiin yhteensä muutamia tuhansia irtokuutiometrejä. Lisätai varalämmönlähteenä lämpölaitoksissa oli yleensä polttoöljy. Lämpöyrittäjät käyttivät vuonna

4 metsähaketta noin irtokuutiometriä. Metsähakkeen lisäksi käytettiin sahauspintahaketta noin irtokuutiometriä sekä muita kiinteitä puupolttoaineita noin irtokuutiometriä. Lämpöyrittäjyyden yritysryhmässä toimipaikkakohtainen liikevaihto oli välillä Euroa. Hakeyritysryhmässä toimipaikkakohtainen liikevaihto oli huomattavasti suurempi vaihdellen 1,4 M eurosta 2,42 M euroon. Liikevaihdon kasvu on ollut lämpöyrittäjyysryhmässä voimakasta koko 2000-luvun, kun taas hakeyritysryhmässä kasvuvauhti on tasaantunut vuodesta 2008 lähtien 2000-luvun alun ripeähkö kasvun jälkeen. Lämpöyrittäjyyden osalta toiminta oli merkittävintä Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. On kuitenkin huomattava, että merkittävää osaa lämpöyrittäjätoiminnasta harjoitetaan maatalouden tuotantotoiminnan ohella, jolloin ko. liiketoiminnan tiedot eivät välity lämpöyrittäjyystilastoihin. Kuva 1. Lämpölaitosten alueellinen jakaantuminen vuonna 2009

5 4 1.2 Lämpöyrittäjyyden keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet TEMin PK-bioenergia toimialaraportissa nostetaan esiin toimialan keskeisiä menestystekijöitä, ongelmia ja kehittämistarpeita seuraavasti. Menestystekijät Suomen suurista metsävaroista johtuen puupohjaisten polttoaineiden osuus energiantuotannossa on merkittävä ja se tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Puupohjaisten ja yleensä koko bioenergia käytön lisäämisistä tukevat sekä kansalliset että kansainväliset sopimukset ja säädökset ja myös EU:n tavoitteet uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisestä. Bioenergia-alan menestyvät yritykset seuraavat aktiivisesti toimintaympäristössään tapahtuvia muutoksia, panostavat kehitystoimintaan ja ovat edelläkävijöitä uusien liiketoimintamallien soveltamisessa ja käyttöönotossa. Alalla menestyvien yritysten ominaispiirteitä ovat mm.: Asiakkuuden ja jakeluverkon hallinta Kilpailijoista poikkeavat liiketoiminta- ja palvelumallit Tietotekniikan käyttö toiminnan ohjauksessa Keskittyminen tiettyihin tuote- ja markkinasegmentteihin Logistiikan hallinta Tehokas tuotanto ja hallinto Raaka-ainevirtojen hallinta Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö Ongelmat Pk- bioenergia toimialaraportissa nostetaan bioenergia-alan markkinoiden ja tuotannon kehittymisen kannalta merkittävimmäksi ongelmaksi bioenergian kallis hinta suhteessa muihin energiamuotoihin nähden. Raportin mukaan kallis hinta johtuu eri muuttujista; raaka-aine on kallista, toimitusorganisaatioissa on puutteita, polttoaineiden vastaanotoissa ja käsittelyssä on ongelmia sekä polttoaine usein laadultaan riittämätöntä. Lisäksi tuotantolaitokset ovat usein hyötysuhteeltaan huonompia. Bioraaka-aineen korkea hinta johtuu pääosin puutteista korjuuteknologiassa ja logistiikassa. Lisäksi kilpailu perinteisen metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden kanssa on nostanut raaka-aineen kustannustasoa. Näitä ongelmia voidaan ratkaista panostamalla korjuuteknologioiden kehittämiseen ja raaka-aineen toimituksissa tehokkaisiin integroituihin korjuuketjuihin. Jos lämpöyrittäjä ei saa tarvitsemaansa energiapuuta omasta metsästä, aiheuttaa energiapuun vaihteleva hinta ongelmia yritystoiminnan kannattavuudelle. Hintavaihteluita tasataan energiapuulle maksettavien tukien kautta. Tällä hetkellä käytössä on ns. Kemera tuki (Kestävän metsätalouden rahoituslaki), jonka korvaa todennäköisesti ensi vuoden alusta PETU-laki (puuenergiatuki).

6 5 Esimerkki: Iin metsänhoitoyhdistys, Eero Alaraasakka/ Toukokuu 2011 Energiapuun saatavuus, käyttö ja hinta Iissä Iissä hakataan yksityismetsistä yhteensä kiintokuutiometriä (m3) tukkia ja kuitupuuta vuodessa. Lisäksi yksityismetsistä saadaan energiapuuta m3/vuosi. Puun kasvu Iin metsissä arvioidaan olevan yli m3/vuosi. Metsäisimmät alueet ovat rannikon ja radan välissä, jossa metsät kasvat hyvin. Kasvun arvioidaan olevan kiihtyvää vielä seuraavat 20 vuotta. Lähitulevaisuudessa toimenpiteitä vaativat rannikon ikääntyvät koivikot, jotka uudistuvat n. 50 vuoden välein. Monet koivikkoalueet lähestyvät tätä ikää. Puun saatavuuteen vaikuttaa merkittävästi maanomistus. Noin 1/3 omistajista on kaupungistuneita, osa heistä on aktiivisia mutta myös passiivisia metsänomistajia on paljon. Erityisesti yhteisomistukset eli perikunnat ovat usein vaikeasti saavutettavia ja passiivisia metsänomistajia. Kemera tuki (Kestävän metsätalouden rahoituslaki) tuki on välttämätön energiapuun saatavuuden kannalta. Tuki menee puunkorjaajalle, ei metsänomistajalle. Tuki on kiinteä n. 14 /m3 = n. 8 /MWh. Haastatteluhetkellä tukkipuun kantohinta oli n. 14 /m3 ja energiapuusta maanomistaja sai n. 7 /kuutio. Lämmöntuottajalle raaka-aine maksoi > 20 /Mwh. Raaka-aineen kuljetuksella ei ole suurta hintavaikutusta. Energiapuun lisääntynyt käyttö on lisännyt tuen kysyntää mutta vuotuinen rahamäärä ei ole kuitenkaan kasvanut. Iissä energiapuuta on käytetty keskimäärin n hake kuutiota (i-m3)/vuosi. Määrät ovat olleet jo pitkään lisääntymään päin. Esimerkiksi välillä 7/2010 4/2011 käyttö oli hakekuutiota (i-m3), joka vastaa vajaata 8000 m3(kiintokuutio). Alueen taloudelle tämä tarkoittaa seuraavaa; metsänomistajille jäi kantohintana noin tuloja, puunkorjuun työtuloja syntyi n ja lisäksi Kemera-tukia ohjautuu alueelle n Energiapuulle suurin hintaan vaikuttava tekijä on laitoksella maksettava hinta, /MWh. Vaihteluväli on laaja, n /MWh. Pienet laitokset, joihin menee vain vähän tavaraa, maksavat yleensä parempaa hintaa. Yhdestä kiintokuutiosta saadaan energiaa n. 2 MWh eli hinta laitoksella vaihtelee /k-m3. Kun tästä vähennetään haketuksen osuus, joka on n /k-m3, jää tienvarsihinnaksi /k-m3. Korjuu maksaa /k-m3 eli kantohintaa jää parhaillaan 14 ja huonoimmillaan mennään jopa 12 pakkasen puolelle. Pahimmillaan siis edes Kemera-tuen avulla ei jää maksettavaa pystyhintaa, mutta parhaimmillaan voi energiapuun myyjälle jäädä yli 20 /k-m3. Lyhyesti sanottuna yksiselitteistä pystyhintaa energiapuulle ei ole, vaan se riippuu korjuukustannuksista, haketuskustannuksista ja laitoshinnasta. Raaka-aineen hinnan lisäksi lämpöyrittäjyyden keskeiseksi ongelmaksi koetaan kuntien vähäinen aloitteellisuus alueellisten lämpölaitosten toteuttamisen näkökulmasta. Kuntien omistamat kiinteistöt muodostavat sen kriittisen massan, jolla alueellisista lämpölaitoksista voidaan saada liiketaloudellisesti kannattavia yksikköjä. Tästä syystä kunnan aliotteellisuus on usein ratkaisevassa asemassa lämpöyrittäjyyden aloittamisessa. Paikallinen puuenergialla toimiva lämpölaitos on lisäksi merkittävä aluetalouden ja työllisyyden kannalta. Yhden keskikokoisen (1 MW) alueellisen lämpölaitoksen lasketaan työllistävän 4 henkilöä raaka-aineen hankinnassa ja kuljetuksessa. Pk bioenergiaraportissa pidetään lämpölaitosten investointikustannuksia korkeana yksityisen yrittäjän näkökulmasta, koska kustannuksista merkittävä osuus kohdistuu lämmönjakoverkostoihin. Lisäksi investointien kuoletusaika on hyvin pitkä, vuotta. Raportissa esitetäänkin, että investointien tekeminen soveltuisi paremmin kunnille kuin yksityisille lämpöyrittäjille. Kehittämistarpeet

7 6 Kun Pk-bioenergian toimialaraportin pk-barometrissä kysyttiin alan yrityksiltä tärkeimpiä kasvukeinoja, nousi vastauksissa merkittävimmäksi kehityskohteeksi erilaisten yhteistyömuotojen etsiminen ja verkottuminen (45%). Muita tärkeitä kehityskohteita ovat myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. Kuva 2. Yritysten tärkeimmät kasvukeinot Kysyttäessä alan yrityksiltä millä alueilla yrityksillä on eniten kehittämistarvetta, merkittävimmiksi kehityskohteiksi nousivat tuotanto- ja materiaalitoiminnot, yhteistyö ja verkottuminen, henkilöstön kehittäminen ja koulutus sekä markkinointi ja myynti. Kuva 3. Yrityksien kehittämistarpeet

8 7 Lämpöyrittäjyyteen raportti esittää uusien liiketoimintakonseptien kehittämistä sekä energiaketjun osiin kuten o polttoaineen tuotanto ja myynti o lämmitysjärjestelmän suunnittelu ja myynti osana talotoimituksia o lämmitysjärjestelmien asennus, huolto ja kunnossapito että koko ketjun hallintaan pyrkiville yrityksille o energian tai polttoainejalosteen myynti loppuasiakkaalle Lämpöyrittäjyysliiketoiminnan kehittäminen johtaa kysynnän lisääntymiseen ja uusien tuotteiden tarpeeseen koko tuotantoketjussa sekä siihen liittyvässä laitevalmistuksessa. 2. Lämpöyrittäjyys Oulunkaarella ja lämpöyrittäjyyden kehittämishankkeet Kuva 4. Oulunkaaren kuntayhtymä 2.1 Uusiutuvan energian yrityskeskushanke Lämpöyrittäjyyttä on tuettu Oulunkaarella eri hankkeiden ja neuvontapalveluiden kautta jo useamman vuoden ajan. Vuonna 2008 alkaneessa ja kesäkuussa 2011 loppuvassa Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeessa tarjottiin liiketoiminnan kehittämispalveluja energia-alan yrityksille.

9 8 Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä eri käyttäjäryhmissä sekä edistää uusiutuviin energialähteisiin liittyviä elinkeinomahdollisuuksia alueella. Lämpöyrittäjyyden edistämiseksi hankkeessa on kartoitettu potentiaalia lämpöyrittäjyyskohteita erityisesti Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Iissä. Osassa selvitetyistä kohteista on öljyn vaihtaminen bioenergiaan toteutunut paikallisen lämpöyrittäjän toimesta. Suurimmassa osassa jo kartoitetuista kohteista on tiedossa vuosittainen energiakulutus mutta edellytykset lämpöyrittäjyydelle ovat vielä selvitysvaiheessa. Kartoitusta koko alueen potentiaalisista lämpöyrittäjyyskohteista ei hankkeen aikana ehditty toteuttaa mutta hankkeessa saatiin luotua hyviä toimintamalleja ja esimerkkejä lämpöyrittäjyydestä. Uusiutuvan energian yrityskeskus- hankkeen tuloksena Oulunkaarelle syntyi neljä uutta lämpö- ja hakeyritystä. Pudasjärven Energiaosuuskunta Hankkeen tuloksena syntyi Pudasjärven energiaosuuskunnalla, jolla on jo vastuullaan muun muassa Pudasjärven teollisuusalueen lämmöntoimitus ja useita kaupungin entisiä ja nykyisiä koulukiinteistöjä. Osuuskunnan toimialana on energiaraaka-aineen hankinta, jalostus ja myynti, harvennuspuun ja hakkuujätteen korjuu sekä nuorien metsien kunnostaminen. Osuuskunnan tarkoituksena on edistää kotimaisen energia käyttöä jäsentensä ammatin ja taloudenpidon tukemiseksi. Tervatien Lämpö Oy Hankkeen tuloksena syntyi Utajärvelle Tervantien Lämpö Oy, joka hoitaa Utajärven kunnan lämpölaitoksen ylläpidon ja energiapuun hankinnan. Tervetien Lämpö Oy on hyvä esimerkki liiketoimintakonseptista, jossa lämpöyrittäjyys on rakennettu siten, että hyödynsaajia ovat kaikki ketjun toimijat. Tervatien Lämpö Oy:n palvelun etu raaka-aine hankinnassa muihin energiapuun ostajiin verrattaessa on se, että yritys kerää nuorenmetsänhoitokohteilta energia- ja ainespuun samalla kertaa. Tämä tuo metsänomistajalle merkittävästi lisähyötyä kohteissa, joissa ainespuukertymältä pienissä kohteissa oleva kuitupuu olisi mennyt muiden energiapuuostajien korjuumenetelmissä energiapuun joukossa polttoon. Tervantien Lämmön korjuumenetelmän kautta metsänomistajan saama lisähyöty on hehtaaria kohden n euroa. Tervatien lämmön kautta metsänomistajalle on maksettu kesäkorjuukelpoisissa kohteissa energiapuusta n.7 euroa/m 3. Samalla Tervantien Lämpö Oy:n energiapuun paikallinen käyttö edistää nuorten metsien hoitoa Utajärvellä. (www.mhy.fi/utajärvi). Metsähake Uusituvan energian yrityskeskus -hankkeen avulla metsähakkeen käyttö on lisääntynyt Oulunkaarella vuodessa noin MWh, mikä korvaa vuosittain noin kaksi miljoonaa litraa kevyttä polttoöljyä. Hankkeessa syntyi kaksi uutta hakeyritystä. Lisäksi hankkeessa on kartoitettu ja arvioitu teknologioita, joilla hakkeesta saadaan laatuhanketta. Tästä esimerkkinä CCM Power Oy:n hakkeen kuivausteknologian evaluointi käytännön demonstraatiohankkeiden kautta. Lisäksi Uusituvan energian yrityskeskus- hanke on tuottanut useita selvityksiä ja raportteja uusiutuvan energian eri muotoihin liittyen. Selvitykset ovat saatavilla Oulunkaaren internetsivuilla osoitteessa

10 9 2.1 Bioenergiapörssi Uusiutuvan energian yrityskeskus -hankkeen tekemää työtä jatketaan Oulunkaaren kuntayhtymän ja Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskuksen Bioenergiapörssi-hankkeessa, joka käynnistää Uusituvan energian yrityskeskus -hankkeessa suunnitellun Bioenergiapörssin. Se on energia-alan yrityksille ja metsänomistajille sekä puuta ja haketta käyttäville kotitalouksille tarkoitettu sähköinen markkinapaikka. Pörssi toimii luotettavana ostajien ja myyjien kohtaamispaikkana, ja sen tavoite on lisätä energiapuukaupan määrää. Huutokauppasivustoon voi jo tutustua osoitteessa 2.2 Pohjoinen Uusiutuva Energia PUE Uusiutuvan energian yrityskeskus -hankkeen tekemää työtä jatketaan myös Micropolis Oy:n hallinnoimassa Pohjoinen Uusiutuva Energia hankkeessa. Hanke alkoi ja kestää vuoden 2013 loppuun. Hanke keskittyy erityisesti Oulunkaaren ja Oulun seudun uusituvan energia-alan toimijoiden verkottamiseen ja luomaan kiinteän yhteisön, joka on tunnistaa ja toteuttaa uusiutuvan energian kehittämisen yhteisiä visioita ja tavoitteita. Hankkeen tavoitteena on edistää alueen uusituvan energian yritysten kansallisen ja kansainvälisen liiketoiminnan kasvua sekä synnyttää uusia tuote- ja palveluliiketoimintoja, uusia monipuolisia alihankintaketjuja, uusia yrityksiä ja uusiutuvaan energiaan liittyviä investointeja. Hanke lisää myös oppi- ja tutkimuslaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Hanke on jaettu seuraaviin työpaketteihin: WP1 Yritysten, osaamisen ja tutkimuksen profilointi WP2 Yritysten markkinointiyhteistyö ja kansainvälistyminen WP3 Yritysten yhteistyöhankkeet, myös kv-hankkeet (esim. EU-hankkeet) WP4: Pilottihankkeet uusien liiketoimintojen, yritysten ja tuotteiden synnyttämiseksi Lämpöyrittäjyyden aktivointi ja siihen liittyvät verkottamis- ja kehittämistoimet ovat yksi osa PUEhankkeen toimenpiteistä.

11 10 3. Lämpöyrittäjyyden ja laatuhakkeen kehittämisen toimintasuunnitelma vuosille Toimintasuunnitelman toimenpiteet ja tavoitteet Oulunkaaren puuenergian tuotannon ja käytön lisäämiseksi ja paikallisen lämpöyrittäjyyden edistämiseksi ehdotetaan vuosille toimintasuunnitelmaa, joka pohjautuu seuraaviin toimenpiteisiin: LÄMPÖYRITTÄJYYS- KOHTEET OULUNKAA- RELLA julkiset kiinteistöt yrityskiinteistöt muut kiinteistöt KIINTEISTÖJEN OMISTA- JIEN TIEDOTTAMINEN LÄMPÖYRITTÄJYYDES- TÄ. AKTIVOINTI; erityisesti kuntien kiinteistöt LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ KIINNOSTUNEIDEN HEN- KILÖIDEN / TOIMIJOIDEN KARTOITUS LÄMPÖYRITTÄ- JYYDEN UUDET LIIKETOIMINTA- KONSEPTIT LÄMPÖYRITTÄJIEN VALMENNUS lupa-asiat tuet kannattavuuslaskennat mitoitukset laitehankinnat sopimukset tarjoukset raaka-aineen hankinta, laatuhake verkostoituminen, yhteistyö jne. TIEDOTTAMINEN LÄMPÖKAARI LÄMPÖYRITTÄJYYDELLÄ MINERAALIÖLJY- VAPAASEEN OULUNKAAREEN 2015 Kuva 5. Lämpöyrittämisen ja laatuhakkeen kehittämisen toimintasuunnitelma

12 11 Toimintasuunnitelman tavoitteena on: lisätä biopolttoaineiden käyttöä, tavoitteena mineraaliöljyvapaa Oulunkaari vuonna 2015 luoda uutta lämpöyrittäjyyttä Oulunkaarelle parantaa lämpöyrittäjyyden liiketoiminnan kannattavuutta neuvoa, ohjata ja tiedottaa lämpöyrittäjyyteen liittyvissä asioissa tarjota puolueetonta tietoa kiinteistöjen omistajille auttaa lämpöyrittäjiä neuvotteluissa ja sopimusasioissa auttaa lämpöyrittäjiä yhteistyössä ja verkostoitumisessa kansallisesti ja kansainvälisesti 3.2 Toimintasuunnitelman toteutus Toimintasuunnitelman totuttamiseksi ja työkaluksi ehdotetaan Lämpökaari -kehittämishanketta, joka keskittyy Oulunkaaren lämpöyrittäjyyden aktivoimiseen ja kehittämiseen. Hankkeen tehtävänä on tunnistaa ja kartoittaa koko Oulunkaaren alueella lämpöyrittäjyydelle sopivat lämmityskohteet. Kun kohteet on tunnistettu, hankkeessa edistetään aloittelevien tai toimintansa laajentamista suunnittelevien yrittäjien ja sopivien lämmityskohteiden kohtaamista Lämpökaari - kehittämishankkeen keskeisenä tehtävänä on myös aloittavien ja jo toimivien lämpöyrittäjien neuvominen ja valmentaminen kannattavaan lämpöyrittäjyyteen. Lämpökaari- hankkeessa jatketaan Uusituvan energian yrityskeskus -hankkeen alulle panemaan työtä Oulunkaaren lämpöyrittäjyyden kehittämisessä. Lämpökaari -hankkeessa hyödynnetään aikaisemman hankkeen hyviä käytänteitä ja saavutettuja tuloksia. Lämpökaari kehittämishankkeessa puututaan myös lämpöyrittäjyyden pullonkauloihin. Lämpökaari-hanke linkitetään käynnissä oleviin Bioenergiapörssi- ja PUE-hankkeisiin hyödyntäen käynnissä olevien hakkeiden toimintoja ja resursseja uusien lämpöyritysten syntymisessä ja olemassa olevien yritysten kehittämisessä. LÄMPÖYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMINEN OULUNKAARELLA LÄMPÖKAARI lämpöyrittäjyyden edellytykset lämpöyrittäjyyden uudet liiketoimintakonseptit lämpöyrittäjävalmennus BIOENERGIAPÖRSSI puuraaka-aineen saatavuus ja laatu raaka-aineen logistiikka sähköinen markkinapaikka PUE verkostoituminen ja yhteistyö alihankintaketjut tutkimus ja uudet teknologiat benchmarking; kansalliset ja kv- mallit Kuva 6. Yhteistyö lämpöyrittäjyyden kehittämisessä Oulunkaaren uusiutuvan energian hankkeissa

13 12 Lämpökaari kehittämishankkeen toteuttamiseen ehdotetaan seuraavia työpaketteja (Work Packages, WP): WP 1 LÄMPÖYRITTÄJYYDEN EDELLYTYKSET OULUNKAARELLA - MARKKINATUTKIMUS - systemaattinen markkinatutkimus Oulunkaaren yritysten ja julkisyhteisöjen lämmitysjärjestelmistä; lämpöyrittämisen kannalta potentiaalisten kohteiden tunnistaminen Oulunkaarella vuoden 2012 tilanteessa - lämpöyrittäjyydestä tiedottaminen kiinteistön omistajille - lämpöyrittäjyydestä kiinnostuneiden henkilöiden / toimijoiden tunnistaminen - WP1 toteutetaan heti hankkeen käynnistysvaiheessa, koska antaa suuntaa myöhemmille työpaketeille WP 2 LÄMPÖYRITTÄJYYDEN UUDET LIIKETOIMINTAKONSEPTIT - koko lämpöyrittäjyyden liiketoimintaketjun analysointi - uusien liiketoimintakonseptien tunnistaminen - sekä teknologinen että liiketoiminnallinen tarkastelu uudentyyppistä pilot-kohdetta Oulunkaarelta sisällytetään työpakettiin - erityistarkastelu: laatuhakkeen tuomat uudet liiketoimintamahdollisuudet Oulunkaarella ja parhaan mahdollisen kansallisen ja kansainvälisen laatuhaketietämyksen hankkiminen Oulunkaarelle WP3 LÄMPÖYRITTÄJÄVALMENNUS - pohjana Oulunkaaren Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeessa tehty yrittäjien kontaktointi ja neuvonta - lämpöyrittäjäkurssit, sisältäen perusasiat lämpöyrittäjyydestä - lämpöyrittäjävalmennus ja sparraus: kullekin yrittäjälle/yrittäjäkandidaatille nimettävän mentorin kanssa toteutettava henkilökohtainen valmennus, paneutuen mm. lämpöyrittäjyyden markkinointiin WP4 OULUNKAAREN LÄMPÖYRITTÄMISEN VIESTINTÄOHJELMA - www-sivujen hyödyntäminen - tiedotusyhteistyö ja yhteydet muihin hankkeisiin mm. Oulunkaaren bioenergiapörssi -hanke

14 13 - vuoden 2012 Pohjois-Pohjanmaan tilanteeseen päivitetyn, räätälöidyn Lämpöyrittäjä 2012 tiedotus CD:n toteuttaminen. MOTIVA on toteuttanut lämpöyrittäjyyteen perehdyttävän lämpöyrittäjyys CD:n vuonna Oulunkaaren hankkeessa toteutettava lämpöyrittäjyys CD tarjoaa Oulunkaaren olosuhteisiin sovelletun, etenkin potentiaalisille ja nykyisille lämpöyrittäjille ja heidän sidosryhmille suunnatun CD:n sisältäen mm. koulutus- ja asiantuntijavideot ja hyödyntäen soveltuvia internet linkkejä esim. Youtube. - konferenssit, seminaarit, tietoiskut WP 5 YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN - Oulunkaaren muut hankkeet, erityisesti Bioenergiapörssi ja PUE - yhteistyö ja verkostoituminen Pohjois-Pohjanmaan vastaavantyyppisten muiden hankkeiden kanssa - Benchmarking ja oppiminen Suomen muista vastaavista hankkeista ja hyvistä käytännöistä. Samalla myös Oulunkaaren lämpöyrittäjyyteen liittyvän osaamisen esittely kansallisesti - kansainväliset good practise kokemukset, konferenssit, seminaarit, asiantuntijat - parhaan mahdollisen kansallisen ja kansainvälisen laatuhake-tietämyksen hankkiminen Oulunkaarelle.

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 7.5.2013 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali Alueella

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Konsortiossa 20 toimijaa, ij viidestä maasta Keskisuomalaiset

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

Elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn Parikkalan kunta Biotalouden päätösseminaari 27.1.2015

Elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn Parikkalan kunta Biotalouden päätösseminaari 27.1.2015 Elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn Parikkalan kunta Biotalouden päätösseminaari 27.1.2015 Kehittämisympyrä haaste ja mahdollisuus Aluekehittämisen näkökulma Alueen kehittäminen paikallisten mahdollisuuksien

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Paikallisen bioenergian käytön hyödyt

Paikallisen bioenergian käytön hyödyt Paikallisen bioenergian käytön hyödyt Yritysten energiatehokkuus- ja bioenergiaratkaisut käytännössä Kajaani 30.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus Suomen energia- ja ilmastostrategia Tavoitteena

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö Sitoumus 1 (5) "Heipat fossiiliselle öljylle Sitoumuksen antaja Sitoumuksen antajan yhteystiedot Sitoumuksen antajan tyyppi Sitoumuksen antajan toimiala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot