Oulunkaaren kuntayhtymä Uusiutuvan energian yrityskeskus. Lämpöyrittäjyyden ja laatuhakkeen toimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulunkaaren kuntayhtymä Uusiutuvan energian yrityskeskus. Lämpöyrittäjyyden ja laatuhakkeen toimintasuunnitelma 2012-2014"

Transkriptio

1 Oulunkaaren kuntayhtymä Uusiutuvan energian yrityskeskus Lämpöyrittäjyyden ja laatuhakkeen toimintasuunnitelma vuosille Iin Micropolis Oy

2 1 Sisällysluettelo 1. Lämpöyrittäjyys Suomessa Yleistä lämpöyrittäjyydestä Lämpöyrittäjyyden keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Lämpöyrittäjyys Oulunkaarella ja lämpöyrittäjyyden kehittämishankkeet Uusiutuvan energian yrityskeskushanke Bioenergiapörssi Pohjoinen Uusiutuva Energia PUE Lämpöyrittäjyyden ja laatuhakkeen kehittämisen toimintasuunnitelma vuosille Toimintasuunnitelman toimenpiteet ja tavoitteet Toimintasuunnitelman toteutus... 11

3 2 1. Lämpöyrittäjyys Suomessa 1.1 Yleistä lämpöyrittäjyydestä Lämpöyrittäjyydessä lämmöntuottaja eli lämpöyrittäjä tuottaa lämpöä hankkimallaan polttoaineella ja myy tuottamaa lämpöä asiakkaalle. Usein lämpöyrittäjä tarjoaa lämmön kokonaistoimitusta, joka sisältää myös laitosinvestoinnin. V yli puolet uusista lämpölaitoksista oli lämpöyrittäjien investoimia. Kokonaistoimituksessa lämpöyrittäjä vastaa laitoksen polttoaineen hankinnan lisäksi laitoksen valvonnasta, puhtaanapidosta ja valvonnasta. Pääpolttoaineena on yleensä yrittäjän omista metsistä tai lähiseudulta hankittu puu. Myös puunjalostuksen sivutuotteet, peltobiomassat ja turve sopivat polttoaineeksi. (www.metsavastaa.net) Lämmön ostaja on aikaisemmin ollut useimmiten kunta, mutta yrityskohteiden määrä on viime aikoina kasvanut. Lämpöyrittäjyys tarjoaa kunnille, kaupungeille ja yrityksille paikallisen energiavaihtoehdon, jossa hyödynnetään oman paikkakunnan bioenergiatarjontaa ja käytetään lähialueen yrittäjien palveluja. Näin lämpöliiketoiminnan rahavirrat tukevat oman paikkakunnan taloudellista kehitystä. Lisäksi paikallisten energiavarojen käyttäminen vähentää energiatuotannosta syntyviä hiilidioksidipäästöjä ja näin se tukee kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa ja siihen liittyviä uusiutuvan energian edistämisohjelmia. TEMin Pk-bioenergiatoimiala raportin mukaan Suomessa oli vuoden 2010 alussa toiminnassa ainakin 455 lämpöyrittäjien hoitamaa lämpölaitosta. Uusia yrittäjiä on tullut alalle vuosittain noin 50 kpl. Taulukko 1. Lämpöyrittäjälaitosten lukumäärä ja kattilateho yhtiömuodoittain Lämpöyrittäjät käyttivät vuonna 2009 lämmöntuotannossaan kaikkiaan noin 1,1 miljoonaa irtokuutiometriä kiinteitä biopolttoaineita. Puupolttoaineiden määrä oli noin irtokuutiometriä. Loput olivat lähinnä pala- ja jyrsinturvetta. Myös viljanlajittelujätettä ja markkinakelvotonta viljaa sekä ruokohelpeä poltettiin yhteensä muutamia tuhansia irtokuutiometrejä. Lisätai varalämmönlähteenä lämpölaitoksissa oli yleensä polttoöljy. Lämpöyrittäjät käyttivät vuonna

4 metsähaketta noin irtokuutiometriä. Metsähakkeen lisäksi käytettiin sahauspintahaketta noin irtokuutiometriä sekä muita kiinteitä puupolttoaineita noin irtokuutiometriä. Lämpöyrittäjyyden yritysryhmässä toimipaikkakohtainen liikevaihto oli välillä Euroa. Hakeyritysryhmässä toimipaikkakohtainen liikevaihto oli huomattavasti suurempi vaihdellen 1,4 M eurosta 2,42 M euroon. Liikevaihdon kasvu on ollut lämpöyrittäjyysryhmässä voimakasta koko 2000-luvun, kun taas hakeyritysryhmässä kasvuvauhti on tasaantunut vuodesta 2008 lähtien 2000-luvun alun ripeähkö kasvun jälkeen. Lämpöyrittäjyyden osalta toiminta oli merkittävintä Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. On kuitenkin huomattava, että merkittävää osaa lämpöyrittäjätoiminnasta harjoitetaan maatalouden tuotantotoiminnan ohella, jolloin ko. liiketoiminnan tiedot eivät välity lämpöyrittäjyystilastoihin. Kuva 1. Lämpölaitosten alueellinen jakaantuminen vuonna 2009

5 4 1.2 Lämpöyrittäjyyden keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet TEMin PK-bioenergia toimialaraportissa nostetaan esiin toimialan keskeisiä menestystekijöitä, ongelmia ja kehittämistarpeita seuraavasti. Menestystekijät Suomen suurista metsävaroista johtuen puupohjaisten polttoaineiden osuus energiantuotannossa on merkittävä ja se tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Puupohjaisten ja yleensä koko bioenergia käytön lisäämisistä tukevat sekä kansalliset että kansainväliset sopimukset ja säädökset ja myös EU:n tavoitteet uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisestä. Bioenergia-alan menestyvät yritykset seuraavat aktiivisesti toimintaympäristössään tapahtuvia muutoksia, panostavat kehitystoimintaan ja ovat edelläkävijöitä uusien liiketoimintamallien soveltamisessa ja käyttöönotossa. Alalla menestyvien yritysten ominaispiirteitä ovat mm.: Asiakkuuden ja jakeluverkon hallinta Kilpailijoista poikkeavat liiketoiminta- ja palvelumallit Tietotekniikan käyttö toiminnan ohjauksessa Keskittyminen tiettyihin tuote- ja markkinasegmentteihin Logistiikan hallinta Tehokas tuotanto ja hallinto Raaka-ainevirtojen hallinta Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö Ongelmat Pk- bioenergia toimialaraportissa nostetaan bioenergia-alan markkinoiden ja tuotannon kehittymisen kannalta merkittävimmäksi ongelmaksi bioenergian kallis hinta suhteessa muihin energiamuotoihin nähden. Raportin mukaan kallis hinta johtuu eri muuttujista; raaka-aine on kallista, toimitusorganisaatioissa on puutteita, polttoaineiden vastaanotoissa ja käsittelyssä on ongelmia sekä polttoaine usein laadultaan riittämätöntä. Lisäksi tuotantolaitokset ovat usein hyötysuhteeltaan huonompia. Bioraaka-aineen korkea hinta johtuu pääosin puutteista korjuuteknologiassa ja logistiikassa. Lisäksi kilpailu perinteisen metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden kanssa on nostanut raaka-aineen kustannustasoa. Näitä ongelmia voidaan ratkaista panostamalla korjuuteknologioiden kehittämiseen ja raaka-aineen toimituksissa tehokkaisiin integroituihin korjuuketjuihin. Jos lämpöyrittäjä ei saa tarvitsemaansa energiapuuta omasta metsästä, aiheuttaa energiapuun vaihteleva hinta ongelmia yritystoiminnan kannattavuudelle. Hintavaihteluita tasataan energiapuulle maksettavien tukien kautta. Tällä hetkellä käytössä on ns. Kemera tuki (Kestävän metsätalouden rahoituslaki), jonka korvaa todennäköisesti ensi vuoden alusta PETU-laki (puuenergiatuki).

6 5 Esimerkki: Iin metsänhoitoyhdistys, Eero Alaraasakka/ Toukokuu 2011 Energiapuun saatavuus, käyttö ja hinta Iissä Iissä hakataan yksityismetsistä yhteensä kiintokuutiometriä (m3) tukkia ja kuitupuuta vuodessa. Lisäksi yksityismetsistä saadaan energiapuuta m3/vuosi. Puun kasvu Iin metsissä arvioidaan olevan yli m3/vuosi. Metsäisimmät alueet ovat rannikon ja radan välissä, jossa metsät kasvat hyvin. Kasvun arvioidaan olevan kiihtyvää vielä seuraavat 20 vuotta. Lähitulevaisuudessa toimenpiteitä vaativat rannikon ikääntyvät koivikot, jotka uudistuvat n. 50 vuoden välein. Monet koivikkoalueet lähestyvät tätä ikää. Puun saatavuuteen vaikuttaa merkittävästi maanomistus. Noin 1/3 omistajista on kaupungistuneita, osa heistä on aktiivisia mutta myös passiivisia metsänomistajia on paljon. Erityisesti yhteisomistukset eli perikunnat ovat usein vaikeasti saavutettavia ja passiivisia metsänomistajia. Kemera tuki (Kestävän metsätalouden rahoituslaki) tuki on välttämätön energiapuun saatavuuden kannalta. Tuki menee puunkorjaajalle, ei metsänomistajalle. Tuki on kiinteä n. 14 /m3 = n. 8 /MWh. Haastatteluhetkellä tukkipuun kantohinta oli n. 14 /m3 ja energiapuusta maanomistaja sai n. 7 /kuutio. Lämmöntuottajalle raaka-aine maksoi > 20 /Mwh. Raaka-aineen kuljetuksella ei ole suurta hintavaikutusta. Energiapuun lisääntynyt käyttö on lisännyt tuen kysyntää mutta vuotuinen rahamäärä ei ole kuitenkaan kasvanut. Iissä energiapuuta on käytetty keskimäärin n hake kuutiota (i-m3)/vuosi. Määrät ovat olleet jo pitkään lisääntymään päin. Esimerkiksi välillä 7/2010 4/2011 käyttö oli hakekuutiota (i-m3), joka vastaa vajaata 8000 m3(kiintokuutio). Alueen taloudelle tämä tarkoittaa seuraavaa; metsänomistajille jäi kantohintana noin tuloja, puunkorjuun työtuloja syntyi n ja lisäksi Kemera-tukia ohjautuu alueelle n Energiapuulle suurin hintaan vaikuttava tekijä on laitoksella maksettava hinta, /MWh. Vaihteluväli on laaja, n /MWh. Pienet laitokset, joihin menee vain vähän tavaraa, maksavat yleensä parempaa hintaa. Yhdestä kiintokuutiosta saadaan energiaa n. 2 MWh eli hinta laitoksella vaihtelee /k-m3. Kun tästä vähennetään haketuksen osuus, joka on n /k-m3, jää tienvarsihinnaksi /k-m3. Korjuu maksaa /k-m3 eli kantohintaa jää parhaillaan 14 ja huonoimmillaan mennään jopa 12 pakkasen puolelle. Pahimmillaan siis edes Kemera-tuen avulla ei jää maksettavaa pystyhintaa, mutta parhaimmillaan voi energiapuun myyjälle jäädä yli 20 /k-m3. Lyhyesti sanottuna yksiselitteistä pystyhintaa energiapuulle ei ole, vaan se riippuu korjuukustannuksista, haketuskustannuksista ja laitoshinnasta. Raaka-aineen hinnan lisäksi lämpöyrittäjyyden keskeiseksi ongelmaksi koetaan kuntien vähäinen aloitteellisuus alueellisten lämpölaitosten toteuttamisen näkökulmasta. Kuntien omistamat kiinteistöt muodostavat sen kriittisen massan, jolla alueellisista lämpölaitoksista voidaan saada liiketaloudellisesti kannattavia yksikköjä. Tästä syystä kunnan aliotteellisuus on usein ratkaisevassa asemassa lämpöyrittäjyyden aloittamisessa. Paikallinen puuenergialla toimiva lämpölaitos on lisäksi merkittävä aluetalouden ja työllisyyden kannalta. Yhden keskikokoisen (1 MW) alueellisen lämpölaitoksen lasketaan työllistävän 4 henkilöä raaka-aineen hankinnassa ja kuljetuksessa. Pk bioenergiaraportissa pidetään lämpölaitosten investointikustannuksia korkeana yksityisen yrittäjän näkökulmasta, koska kustannuksista merkittävä osuus kohdistuu lämmönjakoverkostoihin. Lisäksi investointien kuoletusaika on hyvin pitkä, vuotta. Raportissa esitetäänkin, että investointien tekeminen soveltuisi paremmin kunnille kuin yksityisille lämpöyrittäjille. Kehittämistarpeet

7 6 Kun Pk-bioenergian toimialaraportin pk-barometrissä kysyttiin alan yrityksiltä tärkeimpiä kasvukeinoja, nousi vastauksissa merkittävimmäksi kehityskohteeksi erilaisten yhteistyömuotojen etsiminen ja verkottuminen (45%). Muita tärkeitä kehityskohteita ovat myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. Kuva 2. Yritysten tärkeimmät kasvukeinot Kysyttäessä alan yrityksiltä millä alueilla yrityksillä on eniten kehittämistarvetta, merkittävimmiksi kehityskohteiksi nousivat tuotanto- ja materiaalitoiminnot, yhteistyö ja verkottuminen, henkilöstön kehittäminen ja koulutus sekä markkinointi ja myynti. Kuva 3. Yrityksien kehittämistarpeet

8 7 Lämpöyrittäjyyteen raportti esittää uusien liiketoimintakonseptien kehittämistä sekä energiaketjun osiin kuten o polttoaineen tuotanto ja myynti o lämmitysjärjestelmän suunnittelu ja myynti osana talotoimituksia o lämmitysjärjestelmien asennus, huolto ja kunnossapito että koko ketjun hallintaan pyrkiville yrityksille o energian tai polttoainejalosteen myynti loppuasiakkaalle Lämpöyrittäjyysliiketoiminnan kehittäminen johtaa kysynnän lisääntymiseen ja uusien tuotteiden tarpeeseen koko tuotantoketjussa sekä siihen liittyvässä laitevalmistuksessa. 2. Lämpöyrittäjyys Oulunkaarella ja lämpöyrittäjyyden kehittämishankkeet Kuva 4. Oulunkaaren kuntayhtymä 2.1 Uusiutuvan energian yrityskeskushanke Lämpöyrittäjyyttä on tuettu Oulunkaarella eri hankkeiden ja neuvontapalveluiden kautta jo useamman vuoden ajan. Vuonna 2008 alkaneessa ja kesäkuussa 2011 loppuvassa Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeessa tarjottiin liiketoiminnan kehittämispalveluja energia-alan yrityksille.

9 8 Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä eri käyttäjäryhmissä sekä edistää uusiutuviin energialähteisiin liittyviä elinkeinomahdollisuuksia alueella. Lämpöyrittäjyyden edistämiseksi hankkeessa on kartoitettu potentiaalia lämpöyrittäjyyskohteita erityisesti Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Iissä. Osassa selvitetyistä kohteista on öljyn vaihtaminen bioenergiaan toteutunut paikallisen lämpöyrittäjän toimesta. Suurimmassa osassa jo kartoitetuista kohteista on tiedossa vuosittainen energiakulutus mutta edellytykset lämpöyrittäjyydelle ovat vielä selvitysvaiheessa. Kartoitusta koko alueen potentiaalisista lämpöyrittäjyyskohteista ei hankkeen aikana ehditty toteuttaa mutta hankkeessa saatiin luotua hyviä toimintamalleja ja esimerkkejä lämpöyrittäjyydestä. Uusiutuvan energian yrityskeskus- hankkeen tuloksena Oulunkaarelle syntyi neljä uutta lämpö- ja hakeyritystä. Pudasjärven Energiaosuuskunta Hankkeen tuloksena syntyi Pudasjärven energiaosuuskunnalla, jolla on jo vastuullaan muun muassa Pudasjärven teollisuusalueen lämmöntoimitus ja useita kaupungin entisiä ja nykyisiä koulukiinteistöjä. Osuuskunnan toimialana on energiaraaka-aineen hankinta, jalostus ja myynti, harvennuspuun ja hakkuujätteen korjuu sekä nuorien metsien kunnostaminen. Osuuskunnan tarkoituksena on edistää kotimaisen energia käyttöä jäsentensä ammatin ja taloudenpidon tukemiseksi. Tervatien Lämpö Oy Hankkeen tuloksena syntyi Utajärvelle Tervantien Lämpö Oy, joka hoitaa Utajärven kunnan lämpölaitoksen ylläpidon ja energiapuun hankinnan. Tervetien Lämpö Oy on hyvä esimerkki liiketoimintakonseptista, jossa lämpöyrittäjyys on rakennettu siten, että hyödynsaajia ovat kaikki ketjun toimijat. Tervatien Lämpö Oy:n palvelun etu raaka-aine hankinnassa muihin energiapuun ostajiin verrattaessa on se, että yritys kerää nuorenmetsänhoitokohteilta energia- ja ainespuun samalla kertaa. Tämä tuo metsänomistajalle merkittävästi lisähyötyä kohteissa, joissa ainespuukertymältä pienissä kohteissa oleva kuitupuu olisi mennyt muiden energiapuuostajien korjuumenetelmissä energiapuun joukossa polttoon. Tervantien Lämmön korjuumenetelmän kautta metsänomistajan saama lisähyöty on hehtaaria kohden n euroa. Tervatien lämmön kautta metsänomistajalle on maksettu kesäkorjuukelpoisissa kohteissa energiapuusta n.7 euroa/m 3. Samalla Tervantien Lämpö Oy:n energiapuun paikallinen käyttö edistää nuorten metsien hoitoa Utajärvellä. (www.mhy.fi/utajärvi). Metsähake Uusituvan energian yrityskeskus -hankkeen avulla metsähakkeen käyttö on lisääntynyt Oulunkaarella vuodessa noin MWh, mikä korvaa vuosittain noin kaksi miljoonaa litraa kevyttä polttoöljyä. Hankkeessa syntyi kaksi uutta hakeyritystä. Lisäksi hankkeessa on kartoitettu ja arvioitu teknologioita, joilla hakkeesta saadaan laatuhanketta. Tästä esimerkkinä CCM Power Oy:n hakkeen kuivausteknologian evaluointi käytännön demonstraatiohankkeiden kautta. Lisäksi Uusituvan energian yrityskeskus- hanke on tuottanut useita selvityksiä ja raportteja uusiutuvan energian eri muotoihin liittyen. Selvitykset ovat saatavilla Oulunkaaren internetsivuilla osoitteessa

10 9 2.1 Bioenergiapörssi Uusiutuvan energian yrityskeskus -hankkeen tekemää työtä jatketaan Oulunkaaren kuntayhtymän ja Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskuksen Bioenergiapörssi-hankkeessa, joka käynnistää Uusituvan energian yrityskeskus -hankkeessa suunnitellun Bioenergiapörssin. Se on energia-alan yrityksille ja metsänomistajille sekä puuta ja haketta käyttäville kotitalouksille tarkoitettu sähköinen markkinapaikka. Pörssi toimii luotettavana ostajien ja myyjien kohtaamispaikkana, ja sen tavoite on lisätä energiapuukaupan määrää. Huutokauppasivustoon voi jo tutustua osoitteessa 2.2 Pohjoinen Uusiutuva Energia PUE Uusiutuvan energian yrityskeskus -hankkeen tekemää työtä jatketaan myös Micropolis Oy:n hallinnoimassa Pohjoinen Uusiutuva Energia hankkeessa. Hanke alkoi ja kestää vuoden 2013 loppuun. Hanke keskittyy erityisesti Oulunkaaren ja Oulun seudun uusituvan energia-alan toimijoiden verkottamiseen ja luomaan kiinteän yhteisön, joka on tunnistaa ja toteuttaa uusiutuvan energian kehittämisen yhteisiä visioita ja tavoitteita. Hankkeen tavoitteena on edistää alueen uusituvan energian yritysten kansallisen ja kansainvälisen liiketoiminnan kasvua sekä synnyttää uusia tuote- ja palveluliiketoimintoja, uusia monipuolisia alihankintaketjuja, uusia yrityksiä ja uusiutuvaan energiaan liittyviä investointeja. Hanke lisää myös oppi- ja tutkimuslaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Hanke on jaettu seuraaviin työpaketteihin: WP1 Yritysten, osaamisen ja tutkimuksen profilointi WP2 Yritysten markkinointiyhteistyö ja kansainvälistyminen WP3 Yritysten yhteistyöhankkeet, myös kv-hankkeet (esim. EU-hankkeet) WP4: Pilottihankkeet uusien liiketoimintojen, yritysten ja tuotteiden synnyttämiseksi Lämpöyrittäjyyden aktivointi ja siihen liittyvät verkottamis- ja kehittämistoimet ovat yksi osa PUEhankkeen toimenpiteistä.

11 10 3. Lämpöyrittäjyyden ja laatuhakkeen kehittämisen toimintasuunnitelma vuosille Toimintasuunnitelman toimenpiteet ja tavoitteet Oulunkaaren puuenergian tuotannon ja käytön lisäämiseksi ja paikallisen lämpöyrittäjyyden edistämiseksi ehdotetaan vuosille toimintasuunnitelmaa, joka pohjautuu seuraaviin toimenpiteisiin: LÄMPÖYRITTÄJYYS- KOHTEET OULUNKAA- RELLA julkiset kiinteistöt yrityskiinteistöt muut kiinteistöt KIINTEISTÖJEN OMISTA- JIEN TIEDOTTAMINEN LÄMPÖYRITTÄJYYDES- TÄ. AKTIVOINTI; erityisesti kuntien kiinteistöt LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ KIINNOSTUNEIDEN HEN- KILÖIDEN / TOIMIJOIDEN KARTOITUS LÄMPÖYRITTÄ- JYYDEN UUDET LIIKETOIMINTA- KONSEPTIT LÄMPÖYRITTÄJIEN VALMENNUS lupa-asiat tuet kannattavuuslaskennat mitoitukset laitehankinnat sopimukset tarjoukset raaka-aineen hankinta, laatuhake verkostoituminen, yhteistyö jne. TIEDOTTAMINEN LÄMPÖKAARI LÄMPÖYRITTÄJYYDELLÄ MINERAALIÖLJY- VAPAASEEN OULUNKAAREEN 2015 Kuva 5. Lämpöyrittämisen ja laatuhakkeen kehittämisen toimintasuunnitelma

12 11 Toimintasuunnitelman tavoitteena on: lisätä biopolttoaineiden käyttöä, tavoitteena mineraaliöljyvapaa Oulunkaari vuonna 2015 luoda uutta lämpöyrittäjyyttä Oulunkaarelle parantaa lämpöyrittäjyyden liiketoiminnan kannattavuutta neuvoa, ohjata ja tiedottaa lämpöyrittäjyyteen liittyvissä asioissa tarjota puolueetonta tietoa kiinteistöjen omistajille auttaa lämpöyrittäjiä neuvotteluissa ja sopimusasioissa auttaa lämpöyrittäjiä yhteistyössä ja verkostoitumisessa kansallisesti ja kansainvälisesti 3.2 Toimintasuunnitelman toteutus Toimintasuunnitelman totuttamiseksi ja työkaluksi ehdotetaan Lämpökaari -kehittämishanketta, joka keskittyy Oulunkaaren lämpöyrittäjyyden aktivoimiseen ja kehittämiseen. Hankkeen tehtävänä on tunnistaa ja kartoittaa koko Oulunkaaren alueella lämpöyrittäjyydelle sopivat lämmityskohteet. Kun kohteet on tunnistettu, hankkeessa edistetään aloittelevien tai toimintansa laajentamista suunnittelevien yrittäjien ja sopivien lämmityskohteiden kohtaamista Lämpökaari - kehittämishankkeen keskeisenä tehtävänä on myös aloittavien ja jo toimivien lämpöyrittäjien neuvominen ja valmentaminen kannattavaan lämpöyrittäjyyteen. Lämpökaari- hankkeessa jatketaan Uusituvan energian yrityskeskus -hankkeen alulle panemaan työtä Oulunkaaren lämpöyrittäjyyden kehittämisessä. Lämpökaari -hankkeessa hyödynnetään aikaisemman hankkeen hyviä käytänteitä ja saavutettuja tuloksia. Lämpökaari kehittämishankkeessa puututaan myös lämpöyrittäjyyden pullonkauloihin. Lämpökaari-hanke linkitetään käynnissä oleviin Bioenergiapörssi- ja PUE-hankkeisiin hyödyntäen käynnissä olevien hakkeiden toimintoja ja resursseja uusien lämpöyritysten syntymisessä ja olemassa olevien yritysten kehittämisessä. LÄMPÖYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMINEN OULUNKAARELLA LÄMPÖKAARI lämpöyrittäjyyden edellytykset lämpöyrittäjyyden uudet liiketoimintakonseptit lämpöyrittäjävalmennus BIOENERGIAPÖRSSI puuraaka-aineen saatavuus ja laatu raaka-aineen logistiikka sähköinen markkinapaikka PUE verkostoituminen ja yhteistyö alihankintaketjut tutkimus ja uudet teknologiat benchmarking; kansalliset ja kv- mallit Kuva 6. Yhteistyö lämpöyrittäjyyden kehittämisessä Oulunkaaren uusiutuvan energian hankkeissa

13 12 Lämpökaari kehittämishankkeen toteuttamiseen ehdotetaan seuraavia työpaketteja (Work Packages, WP): WP 1 LÄMPÖYRITTÄJYYDEN EDELLYTYKSET OULUNKAARELLA - MARKKINATUTKIMUS - systemaattinen markkinatutkimus Oulunkaaren yritysten ja julkisyhteisöjen lämmitysjärjestelmistä; lämpöyrittämisen kannalta potentiaalisten kohteiden tunnistaminen Oulunkaarella vuoden 2012 tilanteessa - lämpöyrittäjyydestä tiedottaminen kiinteistön omistajille - lämpöyrittäjyydestä kiinnostuneiden henkilöiden / toimijoiden tunnistaminen - WP1 toteutetaan heti hankkeen käynnistysvaiheessa, koska antaa suuntaa myöhemmille työpaketeille WP 2 LÄMPÖYRITTÄJYYDEN UUDET LIIKETOIMINTAKONSEPTIT - koko lämpöyrittäjyyden liiketoimintaketjun analysointi - uusien liiketoimintakonseptien tunnistaminen - sekä teknologinen että liiketoiminnallinen tarkastelu uudentyyppistä pilot-kohdetta Oulunkaarelta sisällytetään työpakettiin - erityistarkastelu: laatuhakkeen tuomat uudet liiketoimintamahdollisuudet Oulunkaarella ja parhaan mahdollisen kansallisen ja kansainvälisen laatuhaketietämyksen hankkiminen Oulunkaarelle WP3 LÄMPÖYRITTÄJÄVALMENNUS - pohjana Oulunkaaren Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeessa tehty yrittäjien kontaktointi ja neuvonta - lämpöyrittäjäkurssit, sisältäen perusasiat lämpöyrittäjyydestä - lämpöyrittäjävalmennus ja sparraus: kullekin yrittäjälle/yrittäjäkandidaatille nimettävän mentorin kanssa toteutettava henkilökohtainen valmennus, paneutuen mm. lämpöyrittäjyyden markkinointiin WP4 OULUNKAAREN LÄMPÖYRITTÄMISEN VIESTINTÄOHJELMA - www-sivujen hyödyntäminen - tiedotusyhteistyö ja yhteydet muihin hankkeisiin mm. Oulunkaaren bioenergiapörssi -hanke

14 13 - vuoden 2012 Pohjois-Pohjanmaan tilanteeseen päivitetyn, räätälöidyn Lämpöyrittäjä 2012 tiedotus CD:n toteuttaminen. MOTIVA on toteuttanut lämpöyrittäjyyteen perehdyttävän lämpöyrittäjyys CD:n vuonna Oulunkaaren hankkeessa toteutettava lämpöyrittäjyys CD tarjoaa Oulunkaaren olosuhteisiin sovelletun, etenkin potentiaalisille ja nykyisille lämpöyrittäjille ja heidän sidosryhmille suunnatun CD:n sisältäen mm. koulutus- ja asiantuntijavideot ja hyödyntäen soveltuvia internet linkkejä esim. Youtube. - konferenssit, seminaarit, tietoiskut WP 5 YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN - Oulunkaaren muut hankkeet, erityisesti Bioenergiapörssi ja PUE - yhteistyö ja verkostoituminen Pohjois-Pohjanmaan vastaavantyyppisten muiden hankkeiden kanssa - Benchmarking ja oppiminen Suomen muista vastaavista hankkeista ja hyvistä käytännöistä. Samalla myös Oulunkaaren lämpöyrittäjyyteen liittyvän osaamisen esittely kansallisesti - kansainväliset good practise kokemukset, konferenssit, seminaarit, asiantuntijat - parhaan mahdollisen kansallisen ja kansainvälisen laatuhake-tietämyksen hankkiminen Oulunkaarelle.

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyyden perusteet to 2.2.2012, Nurmes Lasse Okkonen FT, tuntiopettaja biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

PUUENERGIATOIMISTOhanke

PUUENERGIATOIMISTOhanke PUUENERGIATOIMISTOhanke HANKKEEN TAVOITTEET Mm: Energiapuun logistiikan ja verkostoyhteistyön kehittäminen ensijalostusprosessien kehittäminen. terminaalitoiminnan selvitys selvittää metsähakkeen kuivauksen/

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa L&T Uusiutuvat energianlähteet - L&T Biowatti Oy Suomen johtava valtakunnallinen energia- ja metsäsektorin palveluyritys Päätuote metsäenergia Liikevaihto n. 50

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus Energiaosuuskuntien puunhankinta Keski Pohjanmaalla Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos, Kannus Hyödyntämätöntä energiapuupotentiaalia Keski Pohjanmaan metsistä löytyisi runsaasti. Osuuskuntien

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011 Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät Jouni Pennanen 4.11.2011 Lämpöyritykset Suomessa Lämpöyritykset Suomessa Ilmastosopimuksen tavoitteet Kioton sopimus velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään 5,2

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000. Bioenergiayrittämisen monet mahdollisuudet Kokonaisvaltainen energiayrittäjyys Asko Sippola, 22.12.

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000. Bioenergiayrittämisen monet mahdollisuudet Kokonaisvaltainen energiayrittäjyys Asko Sippola, 22.12. KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000 Bioenergiayrittämisen monet mahdollisuudet Kokonaisvaltainen energiayrittäjyys Asko Sippola, 22.12.2010 Tervanpoltto ennen ja nyt "Se kuuluusa Kuurtanehen

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15 Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa Projektisuunnitelmasta Hankkeen tärkeimmät tavoitteet olivat seuraavat: l Energiaomavaraisuuden lisääminen kohdealueilla hyödyntämällä paikallisia

Lisätiedot

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Suomen yrittäjät: Kunnallisjohdon seminaari 19. - 20.5.2009 Tallinna, Hotelli Viru Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja Koneyrittäjien liitto

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Puun energiakäyttö. Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010. Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme

Puun energiakäyttö. Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010. Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Puun energiakäyttö Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010 Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Riittääkö raaka-ainetta? Energiametsät Harvennusten, peltojen, peltoheittojen

Lisätiedot

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

One1 alueelliset lähienergiaratkaisut. Harri Kemppi

One1 alueelliset lähienergiaratkaisut. Harri Kemppi One1 alueelliset lähienergiaratkaisut Harri Kemppi One1 Oy One1 Oy on suomalainen Clean Tech-yritys Toimintamme pohjautuu uusiutuvan energian teknologioiden kehittämiseen ja keskittämiseen lähilämpö/korttelilämpö-tyyppiseksi

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 8 Sisältö 3.1 Bioenergian tuotannon työturvallisuus... 3 3.2 Biomateriaalivirtojen hallinnan tietojärjestelmä... 4 3.3 Puupohjaisten

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA

LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA Urpo Hassinen Biomas-hanke Kesälahti 2.11.2012 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 1

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa Kemi 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus - metsätalous Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha ei rajoituksia 2,9 milj. ha! Talousmetsien puustopääoma

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Uusiutuva energia Astrum-keskus 2.12.2014. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuva energia Astrum-keskus 2.12.2014. Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Astrum-keskus 2.12.2014 Toimialapäällikkö Markku Alm Yritykset ja toimipaikat 871 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2013. laskua edelliseen vuoteen verrattuna 3 prosenttia

Lisätiedot

Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia

Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia vaikutuksia etsimässä MMM, HL, Leena A. Leskinen Ekologiset tarkastelut yksityismetsien aluetason yhteistoiminnallisessa suunnittelussa (MOSSE) Mitä on sosiaalinen?

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot