VAASAN VERKKOVIESTINTÄ VASAS WEBB- KOMMUNIKATION ASUNTOMESSUT 2008 BOSTADSMÄSSAN 2008 KAKSIKIELISIÄ JURISTEJA VAASASTA TVÅSPRÅKIGA JURISTER FRÅN VASA

Transkriptio

1 VAASAN VERKKOVIESTINTÄ VASAS WEBB- KOMMUNIKATION ASUNTOMESSUT 2008 BOSTADSMÄSSAN 2008 KAKSIKIELISIÄ JURISTEJA VAASASTA TVÅSPRÅKIGA JURISTER FRÅN VASA YHTEISHAUT OPPILAITOKSIIN GEMENSAM ANSÖKAN TILL SKOLOR SUVILAHDEN KIRJASTO SUNNANVIKS BIBLIOTEK TUNNUSTUSTA TARKAS- TUSLAUTAKUNNALLE REVISIONSNÄMND HAR FÅTT ERKÄNNANDE VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 1/2008 VASA STADS INFORMATIONSTIDNING

2 Pääkirjoitus Ledare Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/2008 Vasa stads informationstidning Sisältö, Innehåll Pääkirjoitus / Ledare 2 Vaasan verkkosivut vaativat paljon työtä 3 Vasas webbsidor är arbetskrävande 3 Ajankohtaista kaupungilta 4-5 Aktuellt från staden 4-5 Vaasasta alkaa tie kaksikieliseksi juristiksi 7 I Vasa börjar vägen 7 för en tvåspråkig jurist Vaasan verkkoviestinnän kehitysvaiheita 8-9 Utvecklingsskeden inom Vasas webbkommunikation 8-9 Vaasan ammattiopisto Vasa yrkesinstitut Tunnustusta Vaasan kaupungin tarkastuslautakunnalle 13 Vasa stads revisionsnämnd 13 har fått erkännande Muotoilujournalismin Vaasa-palkinto Vasapriset i designjournalistik Yliopistonranta vesitetään meren kautta 19 Universitetsstranden 19 förses med vatten via havet Suvilahden kirjaston uusi elämä 24 Ett nytt liv för Sunnanviks bibliotek 24 Pohjanmaan museo 25 Österbottens museum 25 Asuntomessut Bostadsmässan Tapahtumat / Evenemang 32 Toimitus/Redaktion Päätoimittaja/Huvudredaktör: Veli-Matti Laitinen Toimituskunta, Redaktörskår: Hannele Saloranta, Jenni Oksanen Kielenkäännökset, Översättningar: Vaasan kaupungin kielenkääntämö, Vasa stads översättningsbyrå Julkaisija ja kustantaja Utgivare och förläggare Vaasan kaupunki, Vasa stad PL/PB 3, Vaasa, Vasa Puh./Tfn (06) ISSN (Painettu, Tryckt) ISSN (Verkkolehti, Nättidningen) Taitto, Ombrytning: Mainostoimisto Grappa Oy, Vaasa Paino, Tryck: UPC-Print Vaasa Painos, Upplaga: kpl/st Seuraavat tiedotuslehdet ilmestyvät: ja Följande informationstidningar: och Vaasan positiivinen ongelma Vaasa kasvaa nopeaa tahtia. Loppuvuodesta meni asukkaan raja rikki. Pienten lasten määrä on myös ennätyksellisen suuri muuttajat ovat pääasiassa nuoria perheitä. Kaupungin työpaikka-, asumis- ja palvelutarjonta nähdään houkuttelevina, ja on hienoa, että Vaasaan halutaan tehdä perheelle koti. Tähän tilanteeseen kaupungin pitää vastata nopeasti palvelutarjonnalla. Kaikkein kiireisin tarve on päivähoidossa. Vuoden 2008 alussa päivähoitopaikkaa tarvitsee pitkälti toista sataa lasta. Heistä nelisenkymmentä on alle puolitoistavuotiaita. Päivähoidon tarve on kasvussa, samalla kun käynnissä on rakennemuutos monen perhepäivähoitajan jäädessä eläkkeelle. Perhepäivähoitajia ei ole enää helppo rekrytoida, joten on löydettävä uusia ratkaisuja. Niinpä vuonna 2008 valmistuu uusi päiväkoti Metsäkallioon, ja vuonna 2009 Gerbyyhyn. Myös Suvilahden päiväkodille etsitään uudet tilat. Eri puolille kaupunkia avataan uusia ryhmäperhepäivähoitopaikkoja. Kasvatusja opetusvirastossa on urakoitu, jotta jokaiselle lapselle löytyisi paikka. Jonkin verran lapsia joudutaan sijoittamaan myös kauemmas kodista, mikä voi koetella lapsiperheiden muutenkin täyttä arkea. Samalla, kun päivähoitopaikkoja lisätään, on Vaasa myös halunnut tukea perheiden mahdollisuuksia hoitaa kotonaan pienimpiä lapsia. Niin kutsuttua täsmälisää kotihoidon tukemiseen on maksettu vuoden 2007 aikana noin sadalle perheelle kuukaudessa, ja lisän avulla monet perheet ovat hoitaneet kotona alle puolitoistavuotiasta lastaan pidempään. Valtuusto päätti talousarviokokouksessaan , että lisää pidennetään vuonna 2008 kolmella kuukaudella, niin että sitä maksetaan siihen asti kunnes lapsi täyttää vuoden ja yhdeksän kuukautta. Varhaiskasvatuksen tarkoituksena on tukea vanhempien ensisijaista kasvatusvastuuta ja lapsen hyvää, tasapainoista kehitystä. Siihen pyrimme riittävillä ja laadukkailla päivähoitopalveluilla. Kaupungissa on jo kauan panostettu erityisvarhaiskasvatukseen, neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteystyöhön sekä monipuoliseen palvelutarjontaan esimerkiksi leikkipuistoilla ja avoimella päiväkotitoiminnalla. Uskon, että voimme edelleen turvata lapselle turvallisen ja virikkeellisen arjen Vaasassa kotien ja varhaiskasvatuksen hyvällä yhteistyöllä. Kristina Stenman Sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Vasas positiva problem Vasa växer nu snabbt. I slutet av året spräcktes gränsen på invånare. Antalet små barn är också rekordhögt det är framför allt unga familjer som flyttar in. Stadens utbud på arbetsplatser, bostäder och service upplevs som positivt, och det är fint att många familjer vill bilda sitt hem i Vasa. Staden ska snabbt kunna svara på den här situationen med sitt serviceutbud. Situationen är akutast inom dagvården. I början av år 2008 behövde långt över hundra barn en dagvårdsplats. Av dem var knappa fyrtio under ett och ett halvt år gamla. Dagvårdsbehovet ökar alltså, samtidigt som en strukturomvandling är på gång. Många familjedagvårdare går i pension inom de närmaste åren. Det är inte lätt att rekrytera nya familjedagvårdare, så vi behöver nya lösningar.år 2008 öppnas ett nytt daghem i Skogsberget och år 2009 i Gerby. Ett flertal gruppfamiljedaghem öppnas på olika håll i staden. På verket för fostran och utbildning har man jobbat hårt för att hitta en plats åt alla barn. En del barn måste placeras lite längre bort från hemmet, vilket kan belasta barnfamiljers nog så späckade vardag. Samtidigt som dagvårdsplatserna ökas, har Vasa också önskat stöda familjernas möjligheter att vårda sina minsta barn hemma. Det så kallade riktade stödet till hemvård har under år 2007 betalats åt drygt hundra familjer i månaden, och tack vare stödet har många familjer valt att längre sköta sina barn som är yngre än ett och ett halvt år i hemmet. Vid sitt budgetmöte den 3 december 2007 beslöt fullmäktige att för år 2008 förlänga tiden för utbetalande av tillägget med tre månader, så att det betalas ut tills barnet fyllt ett år och nio månader. Småbarnsfostran ska stöda föräldrarnas primära fostraransvar och en god och balanserad utveckling för varje barn. I Vasa eftersträvar vi detta genom tillräckliga dagvårdstjänster av hög kvalitet. Staden har redan länge satsat på specialdagvården, samarbete mellan rådgivningen och småbarnsfostran, samt ett mångsidigt serviceutbud bland annat med park- och öppet dagisverksamhet. Genom ett gott samarbete mellan hemmen och småbarnsfostran är jag övertygad om att vi också i framtiden kan säkra en trygg, stimulerande vardag för barnen i Vasa. Kristina Stenman Biträdande stadsdirektör för social-, hälsovårds- och bildningsväsendet Kuva/Bild: Jaakko J Salo

3 Vaasan verkkosivut vaativat paljon työtä Vaasan kaupungin hajautetusti tuotetut verkkosivut vaativat jatkuvaa päivitystyötä. Suurin osa päivittäjistä tekee sitä oman työnsä ohessa. Vaasan verkkoviestintä on ihmisten palvelua ihmisille. Vaasan viestintästrategia on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja siinä on tavoitteeksi asetettu muun muassa vakituinen työntekijä hoitamaan verkkoviestintää viestintäyksikköön. - Se on erittäin tarpeellista, koska tähän asti olen työskennellyt pääosin yksin ja vasta viime aikoina on mukana ollut tilapäisenä tiedotustyötä tekeviä. On vaikeaa tehdä verkkoviestinnän pitkälle kantavia suunnitelmia ja toteuttaa niitä, kun kyse on näin laajasta toiminnasta, kertoo Hannele Saloranta, Vaasan kaupungin tiedotuspäällikkö ja samalla verkkoviestinnän vastuuhenkilö. Vaasan kaupungin verkkosivuja on noin 4000, seitsemässä eri osiossa ja viidellä eri kielellä. Tiedon syöttäjiksi ja päivittäjiksi on nimettynä 158 työntekijää eri hallintokunnista, joista aktiivisia on noin puolet. He tekevät tätä työtä yleensä muun työn ohessa ja harva heistä päivittää tietoa päätoimisesti. Tiedotusvastaavia on noin 70 ja he vastaavat siitä, mitä tietoa sivuille syötetään. Nyt verkkoviestinnässä työskentelee Salorannan lisäksi opiskelija Jenni Oksanen. Viimeisenä vastuuta kantaa verkkopäätoimittaja, hallintojohtaja Veli-Matti Laitinen. Verkkoviestintää yksissä tuumin Vaasan kaupungin sisällä on pidetty yhteyttä säännöllisesti. Esimerkkeinä tästä ovat viestinnän kuukausikirje ja säännölliset tapaamiset, joiden tarkoituksena on kehittää luottamusta ja jakaa tietoa työyhteisössä. Silloin on aina mahdollista kysyä neuvoa tai ongelmaan ratkaisua helposti. Verkkosivuja eivät luo mitkään koneet eivätkä robotit vaan tekniikan takana ovat aina elävät ihmiset, jotka tietoa sivuille syöttävät ja jotka ovat tiedosta vastuussa. Pyrimme noudattamaan periaatetta, että jokaisella Vaasan verkkosivulla pitää olla viimeisen päivityksen päivämäärä ja mielellään koko nimi, kuka tietoa päivitti. Ei riitä, että verkkoon on luotu sivu, vaan sivulla olevaa tietoa pitää päivittää, mikä on suurin osa työstä. Vaasan verkkosivuilla on viikossa noin kävijää. Esitetyn tiedon on oltava oikein ja ajantasaista. Me kaikki pyrimme Vaasan verkkoviestinnässä toteuttamaan viestintää ohjaavia arvoja ja periaatteita työssämme. Teksti: Hannele Saloranta Vasas webbsidor är arbetskrävande Vasa stads webbsidor som skapas decentraliserat kräver kontinuerlig uppdatering. Största delen av dem som sköter uppdateringarna gör det vid sidan av sitt eget arbete. Vasas webbkommunikation är människors service till människor. Vasas kommunikationsstrategi har godkänts i stadsstyrelsen och där ställs bland annat som mål en ordinarie arbetstagare för att sköta webbkommunikationen vid kommunikationsenheten. - Det är ytterst nödvändigt, eftersom jag hittills huvudsakligen har arbetat ensam och först under den senaste tiden har personer som tillfälligt utför informationsarbete deltagit. Det är svårt att göra långsiktiga planer för webbkommunikationen och att förverkliga dem, då det är fråga om en så här omfattande verksamhet, säger Hannele Saloranta, Vasa stads informationschef och samtidigt ansvarsperson för webbkommunikationen. Vasa stad har ca webbsidor i sju olika delar på fem olika språk. För inmatningen och uppdateringen av uppgifterna har utsetts 158 arbetstagare från olika förvaltningar, av vilka ungefär hälften är aktiva. De utför det här arbetet i allmänhet vid sidan av sin egen uppgift och få av dem uppdaterar informationen på heltid. De informationsansvariga är ca 70 och de svarar för vilken information som sätts in på sidorna. Nu arbetar studerande Jenni Oksanen utöver Saloranta inom webbkommunikationen. I sista hand ligger ansvaret på webbhuvudredaktören förvaltningsdirektör Veli-Matti Laitinen. Webbkommunikation i samarbete Inom Vasa stad har man hållit kontakt regelbundet. Exempel på detta är kommunikationsenhetens månadsbrev och regelbundna träffar, vilkas syfte är att utveckla förtroendet och förmedla information i arbetssamfundet. Då är det alltid möjligt att lätt fråga om råd eller få en lösning på ett problem. Webbsidorna skapas inte av någon maskin eller robotar utan bakom tekniken finns alltid levande människor, som matar in informationen på sidorna och ansvarar för den. Vi strävar efter att följa principen att alla Vasas webbsidor skall ha datum på den senaste uppdateringen och gärna hela namnet på vem som uppdaterade uppgifterna. Det räcker inte med att sidan har skapats på webben utan den information som finns på sidan måste uppdateras och det utgör den största delen av arbetet. Vasas webbsidor har ca besökare per vecka. Den presenterade informationen skall vara riktig och tidsenlig. Vi strävar alla också vid webbkommunikationen efter att förverkliga de värden och principer som styr kommunikationen i vårt arbete. Text: Hannele Saloranta 3 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 1/2008

4 Kuva/Bild: Jaakko J Salo AJANKOHTAISTA KAUPUNGILTA AKTUELLT FRÅN STADEN hyväntekeväisyyteen. Monitori tekee kierrätyksessä yhteistyötä Stormossenin kanssa. SPR:n Monitori-kirpputori sijaitsee Meijerinkatu 9:ssä. Tiloissa toimii kirpputorin myymälä, lahjoitetun tavaran käsittelyosasto sekä toimistotilat. Jos haluat kysyä lisää Monitorin toiminnasta, työpaikoista ja lahjoituksista, soita myymäläpäällikkö Esa Peltomäelle, puh: Teatterin ja orkesterin hallinnonuudistus Vaasan kaupunginteatteri ja kaupunginorkesteri aloittivat toimintansa yhteisen johtokunnan alaisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunginorkesteri siirtyi pois kulttuurilautakunnan alaisuudesta teatterin johtokunnan alaisuuteen. Samalla kaupunginteatterin johtokunnan nimi muuttui kaupunginteatterin ja kaupunginorkesterin johtokunnaksi. Viranhaltijatasolla uuden kokonaisuuden johtamisesta vastaa johtoryhmä, jonka jäseniä ovat teatterinjohtaja, teatterin hallintojohtaja, orkesterin kapellimestari ja orkesterin intendentti. Hallinnonuudistus perustuu kaupunginvaltuuston päätökseen ja sen tavoitteena on tehostaa kulttuurilaitosten toimintaa sekä edesauttaa teatterin ja orkesterin seudullistamista. Jatkossa molemmat kulttuurilaitokset toimivat edelleen itsenäisesti esimerkiksi varsinaisen toimintansa, ohjelmistopäätösten ja talousarvioiden osalta. Talous-, tiedotus-, markkinointija muiden tukitehtävien saralla tehdään kuitenkin yhteistyötä, jonka tarkoituksena on palvella molempien kulttuurilaitosten perustehtävää. Teksti: Harri Hietikko, Vaasan kaupunginteatterin hallintojohtaja Monitori uudistuu Suomen Punaisen Ristin, Monitori-kirpputorilla toteutetaan uudistuksia vuoden 2008 alussa. Monitorilla otetaan käyttöön viivakoodijärjestelmä, alkuun lahjoitetun tavaran hinnoittelussa ja pian sen jälkeen vuokrapöytien tuotteiden hinnoittelussa. Tämä tulee nopeuttamaan asiakaspalvelua kassalla, myyntien seurantaa ja asiakkaille suoritettavia tilityksiä. Viikonloppujen aukioloaika muuttuivat vuoden 2008 alusta lähtien siten, että sunnuntait pidetään suljettuina. Lauantaina Monitori on auki normaalisti kello Monitori tarjoaa monenlaisia tehtäviä lahjoitetun tavaran lajittelussa, kuljetuksissa, asiakaspalvelussa ja kassatyössä. Monitorilla työskennellään palkkatuella ja työharjoittelussa. Pääasiallinen työaika on tuntia viikossa. Monitorilla työskentelee kerrallaan noin 60 henkilöä. Työskentelyjakson pituus vaihtelee kolmesta kuukaudesta vuoteen. Monitori ottaa vastaan erilaisia lahjoituksia vaatteista ja kodin pientarvikkeista huonekaluihin ja urheiluvälineisiin. Lahjoituksina otetaan vastaan myös kuolinpesiä. Kuljetuspalvelu noutaa veloituksetta suuremmat lahjoitukset. Monitorin myyntituotosta merkittävä osa menee Valinnat alkavat Vaasan yliopistossa Hakuaika Vaasan yliopiston opintoihin alkaa maaliskuussa ja päättyy toukokuussa. Yliopiston omassa kesävalinnassa ovat mukana hallintotieteiden ja humanistisen tiedekunnan pääaineet sekä teollisuusekonomikoulutuksen pääaine tietotekniikka. Muut kauppatieteelliset pääaineet ja tekniikka ovat mukana valtakunnallisissa yhteisvalinnoissa. Lisäksi soveltavan korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat hakea eri pääaineiden maisteriopintoihin erillisvalinnassa, joka päättyy Englanninkielisten maisteriohjelmien hakuaika on Vaasan yliopistoon otetaan lukuvuodeksi suomenkielisiin tutkintoihin yhteensä noin 600 ja englanninkielisiin maisteriohjelmiin noin 100 uutta opiskelijaa. Vaasan yliopiston kesävalinta Mitä voit vanhempana tehdä nuoren päihteiden käytön ehkäisemiseksi? Rakkaus ja huolenpito ovat kaiken perusta. Huomaa hyvä lapsessasi, kiitä ja kannusta. Vanhempana joudut joskus antamaan kielteistä palautetta lapsesi käytöksestä; näissäkin tilanteissa lapselle tulisi selkeästi viestittää, että häntä rakastetaan edelleen. Kuuntele lastasi. Tartu tilaisuuksiin keskustella lapsesi kanssa ikätasoon sopivalla tavalla erilaisista asioista, myös tupakasta, alkoholista ja huumeista. Ohjaa lastasi terveellisiin harrastuksiin. Huolehdi pienestä pitäen selkeistä rajoista ja perustele ne. Järjestäkää perheelle yhteistä aikaa. Tutkimukset ovat osoittaneet kuinka paljon lapsille merkitsee vanhempien kanssa yhdessä vietetty aika, ilman että aina tarvitsee lähteä jonnekin. Koti on arvokas asia! Tarvittaessa perheen on hyvä hakea apua lasten ja nuorten ongelmiin perehtyneiltä työntekijöiltä, esim. kouluterveydenhoitajalta, -kuraattorilta, -psykologilta tai Nuorisoasema Klaarasta. Nettiosoitteita: Vaasa> Nuorisoasema Klaara VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 1/2008 4

5 Teaterns och orkesterns förvaltningsreform Vaasan kaupunginteatteri och Vasa stadsorkester började sin verksamhet under en gemensam direktion. Det här betyder att stadsorkestern slutade att lyda under kulturnämnden och började istället lyda under teaterns direktion. Samtidigt ändrades direktionens namn till stadens teaters och stadsorkesters direktion. På tjänsteinnehavarnivå leds den nya helheten av en ledningsgrupp, vars medlemmar är teaterdirektören, teaterns förvaltningschef, orkesterns kapellmästare och orkesterns intendent. Förvaltningsreformen grundar sig på ett beslut av stadsfullmäktige och målet med reformen är att effektivera kulturinrättningarnas verksamhet samt att främja regionaliseringen av teatern och orkestern. I fortsättningen fungerar de båda kulturinrättningarna fortfarande självständigt när det gäller t.ex. den egentliga verksamheten, beslut om repertoaren och budgeten. Inom ekonomi, information, marknadsföring och andra stöduppgifter har man dock ett samarbete, vars syfte är att betjäna båda kulturinrättningarnas grunduppgifter. Text: Harri Hietikko, Vaasan kaupunginteatteris förvaltningschef Monitori förnyas I Finlands Röda Korsets, loppmarknad Monitori genomförs ändringar i början av På loppmarknaden tar man i bruk ett system med streckkoder, till en början när man prissätter varor som har donerats och kort därefter när man prissätter varorna på de hyrda borden. Det här kommer att försnabba kundbetjäningen vid kassan, uppföljningen av försäljningen och de redovisningar som görs för kunderna. Veckoslutens öppettider ändrades vid början av 2008 så att lopptorget hålls stängt på söndagarna. På lördagar är Monitori öppet kl Monitori erbjuder många slags uppgifter när det gäller sorteringen av donerade föremål, transporter, kundbetjäning och kassaarbete. På Monitori arbetar man med lönebidrag eller så är man i arbetspraktik. I regel är arbetstiden timmar i veckan. På Monitori arbetar ca 60 personer åt gången. Arbetsperioden varierar mellan tre månader och ett år. Monitori tar emot olika donationer, allt från kläder och husets små tillbehör till möbler och sportartiklar. Dödsbon tas också emot som donationer. Transporttjänsten hämtar utan kostnad större donationer. Av Monitoris försäljningsintäkter går en betydande del till välgörenhet. Monitori samarbetar med Stormossen inom återvinning. FRK:s loppmarknad Monitori finns på Mejerigatan 9. I utrymmena finns butiken, en behandlingsavdelning för de donerade föremålen samt kontorsutrymmen. Om du vill fråga mera om Monitoris verksamhet, arbetsplatser eller donationer, kan du ringa till butikschef Esa Peltomäki, tfn: Antagningen till Vasa universitet börjar Ansökningstiden till Vasa universitets utbildningar börjar i mars och slutar i maj. I universitetets egen sommarantagning ingår huvudämnena vid de förvaltningsvetenskapliga och humanistiska fakulteterna och även industriekonomins huvudämne datateknik. De övriga handelsvetenskapliga huvudämnena och tekniken finns med i de nationella, gemensamma antagningarna. Dessutom kan de som har avlagt en tillämpad högskoleexamen söka till olika huvudämnens magisterutbildningar i en särskild antagning som slutar För de engelskspråkiga magisterutbildningarna är ansökningstiden För de finskspråkiga examina antas till Vasa universitet inför läsåret sammanlagt ca 600 och till de engelskspråkiga magisterutbildningarna antas ca 100 nya studerande. Vasa universitets sommarantagning Vad kan du som förälder göra för att förebygga ditt barns rusmedelsbruk? Kärlek och omsorg är grunden till allt. Observera det goda hos ditt barn, beröm och uppmuntra. Som förälder blir du ibland tvungen att ge negativ feedback om ditt barns uppförande; också i de här situationerna ska du tydligt signalera att du fortfarande älskar honom/henne. Lyssna på ditt barn. Ta vara på tillfället att diskutera med ditt barn på ett sätt som är lämpligt för barnets ålder. Tala om olika saker, också om tobak, alkohol och droger. Vägled ditt barn till sunda hobbyer. Sätt upp tydliga gränser ända från att barnet är litet och motivera dem. Ordna så att familjen får gemensam tid. Undersökningar har visat hur mycket det betyder för barnen att ha fått spendera tid med sina föräldrar, utan att alltid behöva åka någonstans. Hemmet är värdefullt! Vid behov är det bra att skaffa hjälp från en yrkesperson som är insatt i barns och ungdomars problem, t.ex. skolhälsovårdaren, -kuratorn, -psykologen eller ungdoms-stationen Klaara. Internetadresser: Vaasa> Nuorisoasema Klaara Remontin jälkeen uusi alku Kuntsilla maaliskuussa Erilaiset vaativat korjaus ja remonttityöt valmistuvat maaliskuun alkuun mennessä Kuntsin modernin taiteen museossa. Remonttiin joutuu mm. museon ilmastointijärjestelmä. Museo on suljettuna remontin ja näyttelynvaihdon vuoksi tammikuusta maaliskuuhun saakka, jolloin Kuntsi avautuu jälleen yleisölle ja museolla vietetään re-openingia, eli uudelleen avaamista. Avaamisen myötä taidemuseotoiminta pääsee jälleen todenteolla käynnistymään. Kevättalven näyttelyohjelmaan kuuluu mm. nykytaidetta Swanljungin kokoelmasta ja kansainvälistä valokuvataidetta. En ny början för Kuntsi i mars efter renoveringen Till början av mars färdigställs ett antal krävande renoveringsarbeten i Kuntsis museum för modern konst. Bl.a. kommer museets ventilationssystem att åtgärdas. Museet är på grund av renoveringen och byte av utställning stängt från januari till mars, då Kuntsi åter öppnas för allmänheten och museet kan fira re-opening, d.v.s. nyinvigning. I och med öppningen kommer konstmuseiverksamheten igen i gång på allvar. I vårvinterns utställningsprogram ingår bl.a. nutidskonst ur Swanljungs samling samt internationell fotokonst. Kuva/Bild: Jaakko J Salo 5 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 1/2008

6 Vaasanseudun elinkeinoneuvonta yhdeltä luukulta Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Alatori 1 A Vaasa Puh. (06) Fax (06) info@vasek.fi Alatori 1 A, kolmas kerros on neuvoa kysyvän yrittäjän ja yrittäjäksi aikovan osoite, josta kannattaa aloittaa! Syyskuusta lähtien Vaasan torin laidalla toiminut VASEK tarjoaa maksutonta elinkeinoneuvontaa koko seudun yrityksille. Apua ja neuvoja yrityksen perustamiseen, kehittämiseen ja myös yrityksen omistajan- tai sukupolvenvaihdokseen antavat VASEKin yritysasiamiehet. Heillä on seudun sisällä omat aluevastuunsa ja myös toimialakohtaiset vastuut. Osaamista haasteisiin vastaamiseen löytyy kahdentoista hengen palvelutoimisto on olemassa nimenomaan seudun yrittäjiä ja koko seudun elinkeinoelämän kehittämistä varten. Yrittäjien apuna VASEK on Vaasanseudun kuntien yhteisesti omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö, joka perustettiin seudun yhteiseksi työrukkaseksi syksyllä Koska yritysten toiminnassa kuntarajoilla ei ole ratkaisevaa merkitystä, seudun kuntien omaa elinkeinoneuvontaa on asteittain annettu VASEKin tehtäväksi. Tammikuussa yhtiössä aloitti yritysasiamies, jonka aluevastuuna on Vaasa ja toimialavastuuna kansainvälistymispalvelut. Loppuvuodesta 2007 yhtiön hartioiden huomaan siirtyi Vaasanseudun uusyrityskeskus Startia, jonka tehtävänä on antaa aloittaville yrittäjille perusneuvontaa ja valmennusta. Elinkeinoneuvonnan tarjonta seudulla on näiden muutosten myötä nyt keskitetty yhteen paikkaan VASEKiin. Aina lähellä ja tavoitettavissa Yritysasiamiesten toimintatapaan ei yhtiön palvelutoimiston muutto Runsorista Vaasan torin laidalle vaikuta. Yritysasiamiehet ovat jatkossakin kentällä paikan päällä yritysten apuna. Muutto helpotti sen sijaan uusien asiakkaiden yhteydenottoja ja tapaamisia sekä yhteydenpitoa yhteistyökumppaneihin. Riittää, että yrittäjä tietää VASEKin; VASEK tuntee sen mahdollisuuksien verkon, joka eri tahojen kautta on yrittäjien ja yritysten käytössä. Vasaregionens näringslivsrådgivning från en och samma lucka Vasaregionens Utveckling Ab VASEK Nedre torget 1 A Vasa Tfn (06) Fax (06) info@vasek.fi Nedre torget 1 A, tredje våningen, är den adress som en företagare eller blivande företagare ska gå till för att be om råd! VASEK som från och med september har sitt kontor invid Vasa torg erbjuder gratis näringslivsrådgivning till alla företag i Vasaregionen. VASEKs företagsombudsmän erbjuder hjälp och råd om grundande och utveckling av företag och även om ägarbyte eller generationsväxling. De har egna ansvarsområden inom regionen och även branschvisa ansvarsområden. Det finns kunskap för att svara på utmaningarna servicekontoret med sina tolv anställda finns till speciellt för regionens företagare och för utvecklingen av hela regionens näringsliv. Hjälper företagarna VASEK är ett näringslivs- och utvecklingsbolag som ägs gemensamt av kommunerna i Vasaregionen och som grundades på hösten 2003 som ett gemensamt arbetsredskap i regionen. Eftersom kommungränserna inte är av avgörande betydelse för företagens verksamhet, har kommunernas näringslivsrådgivning stegvis överlåtits till VASEK. I januari började i bolaget en företagsombudsman, vars geografiska ansvarsområde är Vasa och branschvisa ansvarsområde internationaliseringstjänster. I slutet av år 2007 fick bolaget axla ansvaret för Vasaregionens nyföretagscentrum Startia, som ger grundläggande rådgivning och handledning till personer som ska starta ett företag. Regionens näringslivsrådgivning är nu tack vare de här förändringarna koncentrerad till ett ställe till VASEK. Alltid nära och anträffbara Flytten av servicekontoret från Runsor till huset bredvid Vasa torg påverkar inte företagsombudsmännens arbetssätt. Företagsombudsmännen finns även i fortsättningen på plats på fältet som hjälp åt företagen. Däremot underlättade flytten kontakter och möten med nya kunder samt upprätthållandet av kontakterna med samarbetsparterna. Det räcker att företagaren känner till VASEK; VASEK känner till det nätverk av möjligheter som genom olika aktörer står till förfogande för företagare och företag. VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 1/2008 6

7 Vaasasta alkaa tie kaksikieliseksi juristiksi Yksi Vaasan valttikorteista on Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Vaasan yksikkö, joka kouluttaa kaksikielisiä juristeja. Vaasassa oikeustiedettä voi opiskella sekä suomeksi että ruotsiksi. Vaasassa on vuodesta 1991 lähtien järjestetty Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan järjestämää, oikeustieteen kandidaatin tutkintoon tähtäävää koulutusta. Syksyllä 2005 opetus laajeni siten, että kolmivuotisen oikeusnotaarin tutkinnon opinnot voi suorittaa Vaasassa. Maisterivaiheen opinnot suoritetaan Helsingissä. Uusia opiskelijoita otetaan vuosittain 24, joista puolet on suomenkielisiä ja puolet ruotsinkielisiä. Pienryhmässä oppii parhaiten - Pienryhmissä kaikki tuntevat toisensa ja ovat ystäviä keskenään. Myös opettaja ehtii auttaa paremmin kaikkia, kuvailee Ulrika Jern, joka opiskelee ensimmäistä vuotta oikeustieteellisessä, pienryhmäopetuksen etuja. - Pienen yksikön hyötyjä ovat kirjojen ja opastuksen helppo saatavuus. Luentojen takia ei myöskään tarvitse vaihtaa paikkaa, kun kaikki tapahtuu samoissa tiloissa, kertoo toisen vuoden opiskelija Ilkka Puikkonen. Sekä Jern että Puikkonen ovat kotoisin Vaasasta, mikä teki Vaasan yksiköstä helpon valinnan. Kumpikin kiinnostui oikeustieteestä lukiossa. Kaksikielisen opetukseen he ovat olleet tyyty- väisiä, vaikka suomenkielisten mielestä opetusta voisi olla enemmänkin ruotsiksi. Tie auki tulevaisuuteen Oikeustieteen maisteri voi toimia monissa erilaisissa tehtävissä oikeuslaitoksissa, hallinnossa ja elinkeinoelämässä. Koulutus avaa tien myös moniin oikeushallinnon virkoihin. Puikkonen ja Jern haluaisivat toimia tulevaisuudessa ainakin asianajajina, mutta myös muut tehtävät kiinnostavat. - Opinnot ovat maistuneet hyvin ja työ asianajotoimistossa on hyvin monipuolista, kiteyttää Puikkonen mietteitään uravalinnastaan. Hän on tällä hetkellä harjoittelijana vaasalaisessa asianajotoimistossa. Jern on katsellut vierestä, juristin toimintaa ammatissaan ja huomannut sen olevan vaativaa, mutta mielenkiintoista. Oikeustieteen koulutuksen järjestää Helsingin yliopisto, mutta yhteistyötä tehdään myös Svenska Handelshögskolanin ja Vaasan yliopiston kanssa. Vaikka opintojen loppuosa järjestetään Helsingissä, on moni tullut takaisin töihin Vaasaan. - On hauskaa mennä Helsinkiin ja nähdä uusia paikkoja ja ihmisiä. Vaasa on kuitenkin kotikaupunki, joten toivon palaavani tänne, sanoo Jern. - Riippuu paljolti työtilanteesta, mihin kaupunkiin päädyn, toteaa Puikkonen. Monien toiveissa on, että jonain päivänä koko tutkinnon voisi suorittaa Vaasassa. Ilkka Puikkonen ja Ulrika Jern ovat tyytyväisiä Vaasan oikeustieteen opetukseen. Ilkka Puikkonen och Ulrika Jern är nöjda med Vasas juridiska utbildning. I Vasa börjar vägen för en tvåspråkig jurist Ett av Vasas trumfkort är Vasaenheten vid Helsingfors universitets juridiska fakultet, som utbildar tvåspråkiga jurister. I Vasa kan man studera juridik både på finska och på svenska. Sedan år 1991 har juridiska fakulteten vid Helsingfors universitet i Vasa ordnat en utbildning som syftar till juris kandidat-examen. Hösten 2005 utvidgades undervisningen så, att man i Vasa nu kan avlägga en treårig utbildning som leder till rättsnotarieexamen. Studier för magistersskedet avläggs i Helsingfors. Varje år tar man in 24 nya studerande, varav hälften är finskspråkiga och hälften svenskspråkiga. I små grupper lär man sig bäst - I de små grupperna känner alla varandra och är kompisar sinsemellan. Läraren hinner då också bättre hjälpa alla, beskriver Ulrika Jern, som är första årets studerande vid juridiska, fördelarna med undervisning i små grupper. - Fördelarna med en liten enhet är att det är lätt att få tag på böcker och att få handledning. Man behöver inte heller byta plats på grund av föreläsningarna, eftersom allt sker i samma utrymmen, berättar andra årets studerande Ilkka Puikkonen. Både Jern och Puikkonen är hemma från Vasa, vilket gjorde Vasaenheten till ett lätt val. Båda blev intresserade av juridik i gymnasiet. De har varit nöjda med den tvåspråkiga undervisningen, trots att de finskspråkiga tycker att undervisningen kunde gå ännu mera på svenska. Vägen öppen för framtiden En juris magister kan ha många olika uppgifter inom rättsväsendet, förvaltningen och näringslivet. Utbildningen öppnar också vägen för många tjänster inom rättsförvaltningen. Puikkonen och Jern skulle i framtiden vilja jobba som åtminstone advokater, men de är också intresserade av andra uppgifter. - Studierna har varit intressanta och arbetet på en advokatbyrå är mycket mångsidigt, sammanfattar Puikkonen sina tankar om sitt yrkesval. Han är just nu praktikant på en advokatbyrå i Vasa. Jern har från sidan följt med hur en jurist agerar i sitt yrke och noterat att yrket är krävande, men intressant. Det är Helsingfors universitet som ordnar den juridiska utbildningen, men man samarbetar också med Svenska Handelshögskolan och Vasa universitet. Trots att den sista delen av studierna ordnas i Helsingfors, är det många som har kommit tillbaka till Vasa för att jobba. - Det är roligt att fara till Helsingfors och se nya ställen och människor. Men Vasa är min hemstad, så jag hoppas att jag återvänder hit, säger Jern. - Vilken stad jag hamnar i beror mycket på arbetssituationen, konstaterar Puikkonen. Det är många som önskar att examen en dag helt skulle kunna avläggas i Vasa. Kuva ja teksti / Text och bild: Jenni Oksanen 7 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 1/2008

8 Vaasan verkkoviestinnän kehitysvaiheita Elämme tietoyhteiskunnassa, jonka syntymiseen on suuresti vaikuttanut web, Word Wide Web, WWW. Sehän tarkoittaa maailman laajuista tietoverkkoa. Vaasan kaupunki on ollut verkkoviestinnän kehityksessä mukana jo pitkään. Nykyisessä muodossa tunnetun webin ensimmäisen suunnitelman teki Tim Berners-Lee vuonna 1989 projektiehdotuksessaan CERNin tiedon hallinnan järjestämiseksi. Hän oli tuolloin työssä CERNissä, joka on vahvasti kansainvälinen fysiikan tutkimuslaitos Genevessä, Sveitsin ja Ranskan rajalla. Se on myös verkkoviestinnän ja tekniikan kehityksen kehto. Ongelmana oli tiedon hajautuneisuus ja häviäminen, mutta fyysikoiden yhteisössä tietoa haluttiin ja piti voida jakaa toisten tutkijoiden kanssa. Projektiehdotuksen tiivistelmä antaa kuvan samanlaisista ongelmista kuin lähes 20 vuotta sitten oli nyt ongelmat koskevat jo kaikkea sitä, mikä tietoakin koskee: Tämä ehdotus koskee sellaisen tiedon hallintaa, joka koskee kiihdyttimiä ja eksperimenttejä CERNissä. Siinä puututaan monimutkaisten kehittyvien järjestelmien tiedon hukkaamisen ongelmiin ja esitetään ratkaisu, joka perustuu hajautettuun hypertekstijärjestelmään. Wikipedian eli verkkotietosanakirjan mukaan hyperteksti on tietokoneissa periaate, joka mahdollistaa hyperlinkeiksi kutsutut ristiviittaukset eri dokumenttien välillä. Jos dokumentissa on teksti- ja numeromuotoisen tiedon lisäksi äänitiedostoja, grafiikka ja liikkuvaa kuvaa, sitä sanotaan hypermediaksi. WWW:hen kuuluu vuorovaikutteisuus ja vahva visuaalisuus, värit ja se, miltä verkkosivu näyttää. Vaasalaisia verkkoviestinnän kehityspolkuja Vaasan kaupungin verkkosivut ovat olleet olemassa vuodesta 1994 lähtien. Niitä edelsi Tikka niminen merkkipohjainen infopalvelu, jossa nuolinäppäimillä liikuttiin hakemistossa ja se vastasi nykyistä television tekstikehää. Suuri tekninen muutos tiedon syöttämisessä tapahtui 2001, kun FrontPage järjestelmän käytöstä siirryttiin helppokäyttöisempään, selainpohjaiseen SiteAdmin julkaisujärjestelmään. Vaasan kaupunki on ollut mukana ecitizen EU-hankkeessa, jossa kehitettiin ja pyrittiin lisäämään sähköisiä palveluita. Nyt on tavoitteena, että Vaasan kaupunkiorganisaatio esiintyy verkossa yhtenäisenä, tunnistettavana ja samassa tietojärjestelmässä. Tällöin esimerkiksi tekniikka toimii paremmin, haku on kattavampi ja saavutetaan suuren mittakaavan etuja. Verkkosivuja on noin 4000, joten rakennetta vaaditaan jo niiden määränkin vuoksi. Verkkokehitys sisältää paljon ja jatkuu sitkeänä kehittämistyönä edelleen. Verkkosivujen jatkuva päivitys on tarpeen, koska tieto muuttuu ajan kuluessa samoin kuin elämäkin muuttuu kaiken aikaa. Allekirjoittanut oli työssä CERNissä puolitoista vuotta ja näki tuon ensimmäisen version tekniset laitteet siellä. Myös työssään voi luovuuttaan käyttää ja tämä on keskeisin oivallus, jolla tietoyhteiskuntaa ja tulevaisuutta rakennetaan. Tänään tiedämme, että tästä innovaatiosta tuli maailmanlaajuinen menestys, joka on muuttanut ihmisten elämää suuresti. Teksti: Hannele Saloranta Kuva/Bild: Hannele Saloranta Tim Berners-Lee n idea hypetekstistä CERNissä syntyy Tim Berners-Lees idé om hypertext föds i CERN VaasalleTikka Vasa får Tikka Vaasan ensimmäiset verkkosivut Vasas första webbsidor BotniaNova syntyy BotniaNova föds VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 1/2008 8

9 Utvecklingsskeden inom Vasas webbkommunikation Vi lever i ett informationssamhälle, vars uppkomst till stor del har påverkats av webben, World Wide Web, WWW, som är ett världsomspännande datanät. Vasa stad har deltagit i utvecklingen av webbkommunikationen redan länge. Den första planen för webben i den nuvarande formen gjordes av Tim Berners-Lee år 1989 i ett projektförslag till organiserande av informationsförvaltningen vid CERN. Han arbetade då vid CERN, som är ett internationellt forskningsinstitut i fysik i Genève på gränsen mellan Schweiz och Frankrike. Det är också vaggan till webbkommunikationens och teknikens utveckling. Problemet var att informationen fanns utspridd och gick förlorad, men i fysikersamfundet ville och måste man kunna förmedla information mellan olika forskare. Projektförslagets sammandrag för närmare 20 år sedan ger en bild av liknande problem som idag nu gäller problemen redan allt det som även gäller informationen: Det här förslaget handlar om en sådan informationshantering som gäller acceleratorer och experiment vid CERN. Där ingriper man i problem med förlorad information i komplicerade system i utveckling och framlägger en lösning som baserar sig på ett distribuerat hypertextsystem. Enligt Wikipedia, dvs. nätencyklopedin är en hypertext en text som med hjälp av hyperlänkar är förbunden med andra texter. Om det i dokumentet utöver data i text- och sifferform finns ljudfiler, grafik och rörliga bilder, kallas det för hypermedia. Till WWW hör interaktivitet och en stark visualitet, färger och det hur webbsidan ser ut. Utvecklingsled i Vasa inom webbkommunikationen Vasa stads webbsidor har funnits sedan De föregicks av en teckenbaserad infoservice med namnet Tikka, där man med piltangenterna rörde sig i katalogen. Det motsvarade den nuvarande textslingan i teve. En stor teknisk förändring vid inmatningen av information skedde 2001, då man från att använda Front- Page-systemet övergick till det mer lättanvändbara, webbläsarbaserade SiteAdmin-publiceringssystemet. Vasa stad har varit med i EU-projektet ecitizen, där man utvecklade och strävade efter att öka den elektroniska servicen. Nu är målet att Vasas stadsorganisation skall framträda på webben i enhetlig, igenkännbar form och i samma datasystem. Då fungerar exempelvis tekniken bättre, sökningen är mera täckande och storskalefördelar nås. Webbsidorna är ca 4000, varvid en struktur krävs redan också på grund av mängden. Webbutvecklingen innehåller mycket och fortgår som ett ihärdigt utvecklingsarbete. En kontinuerlig uppdatering av webbsidorna är nödvändig, eftersom informationen ändras med tiden på samma sätt som också livet ändras hela tiden. Undertecknad arbetade på CERN i ett och ett halvt år och såg den tekniska apparaturen för den första versionen där. Även i sitt arbete kan man använda sin kreativitet och det här är en central insikt, på vilken informationssamhället och framtiden byggs upp. Idag vet vi att den här innovationen blev en världsomfattande framgång, som har ändrat människornas liv avsevärt. Text: Hannele Saloranta Vuosituhannen vaihde testaa Vaasankin verkkosivujen tekniikan Millennieskiftet testar också tekniken hos Vasas nätsidor. Julkistetaan Vaasan sivut, siirrytään FrontPagesta uuteen SiteAdmin julkaisujärjestelmään Vasas sidor publiceras 29.1, övergång från FrontPage till det nya SiteAdminpubliceringssystemet Kaikilla 446 Suomen kunnalla on verkkosivut. Alla 446 kommuner i Finland har webbsidor Saksankieliset sivut siirretään julkaisujärjestelmään tietojen päivityksen jälkeen De tyska sidorna överförs till publiceringssystemet efter uppdatering av uppgifterna Venäjänkielisten sivujen toteutus ja julkaisu ostetaan palvelutuottajalta. De ryska sidorna genomförs och publiceringen köps av en serviceproducent 9 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 1/2008

10 opiskelualan koodi Peruskoulupohjaiset aloitusapaikat Ylippilaspohjaiset aloituspaikat TEKNIIKKA Sepänkyläntie 16, VAASA 107 Autoalan perustutkinto Autoalan perustutkinto Autotekniikan koulutusohjelma: ajoneuvoasentaja 107 Autoalan perustutkinto Varaosamyynnin koulutusohjelma: varaosamyyjä Autoalan perustutkinto Varaosamyynnin koulutusohjelma: varaosamyyjä 857 Kone- ja metallialan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Valmistustekniikan koulutusohjelma: koneistaja, levyseppähitsaaja 857 Kone- ja metallialan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma: 18 kunnossapitoasentaja 885 Kone- ja metallialan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma: 2 kunnossapitoasentaja 945 Sähköalan perustutkinto Sähköalan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma: 2 automaatioasentaja 946 Sähköalan perustutkinto Sähköalan perustutkinto Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma: 2 elektroniikka-asentaja 155 Sähköalan perustutkinto Sähköalan perustutkinto Sähkö- ja energiatekniikan koulutusohjelma: sähköasentaja 910 Talotekniikan perustutkinto kiinteistönhoidon koulutusohjelma: kiinteistönhoitaja 12 (koulutus toteutuu työvaltaisin opetusmenetelmin) 858 Talotekniikan perustutkinto LVI-asennuksen koulutusohjelma: LVI-asentaja Talotekniikan perustutkinto LVI-asennuksen koulutusohjelma: LVI-asentaja 769 Rakennusalan perustutkinto * Maarakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma: 16 maarakennuskoneen kuljettaja 775 Rakennusalan perustutkinto * Maarakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma: 2 maarakennuskoneen kuljettaja Soveltuvuuskoe opiskelualan koodi LIIKETALOUS JA VIESTINTÄ Ruutikellarintie 2, VAASA 114 Liiketalouden perustutkinto 36 Peruskoulupohjaiset aloitusapaikat Ylippilaspohjaiset aloituspaikat 206 Liiketalouden perustutkinto, mahdollisuus kielikylpyyn asiakaspalvelun ja markkinoinnin koulutusohjelma: retailmerkonomi 16 taloushallinnon koulutusohjelma, toimistopalvelun ja tietohallinnon koulutusohjelma: merkonomi 133 Tietojenkäsittelyn perustutkinto Tietojenkäsittelyn perustutkinto Informaatioteknologiapalvelujen ja markkinoinnin koulutusohjelma, tietojärjestelmien kehittämisen koulutusohjelma: datanomi 452 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelma: 20 media-assistentti 444 Turvallisuusalan perustutkinto turvallisuusvalvoja, syksy 2009 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Ruutikellarintie 4, VAASA 335 Matkailualan perustutkinto Matkailualan perustutkinto Matkailun ohjelmapalvelujen koulutusohjelma: matkailupalvelujen tuottaja 20 Matkailun myynti- ja neuvontapalvelujen koulutusohjelma: matkailuvirkailija 146 Catering-alan perustutkinto Suurtalouden ruokatuotannon koulutusohjelma: 26 suurtalouskokki 152 Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Hotellipalvelun koulutusohjelma: hotellivirkailija Ravintolan ruokatuotannon koulutusohjelma: ravintolakokki Ravintolapalvelun koulutusohjelma: tarjoilija Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Ravintolan ruokatuotannon koulutusohjelma: ravintolakokki Koulutus tapahtuu työvaltaisin opetusmenetelmin. Suora haku oppilaitokseen Soveltuvuuskoe 861 Rakennusalan perustutkinto Talonrakennuksen koulutusohjelma: talonrakentaja Rakennusalan perustutkinto Talonrakennuksen koulutusohjelma: talonrakentaja Laboratorioalan perustutkinto Laboratorioalan koulutusohjelma: laborantti Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma: artesaani-vaatetusala 4 * Koulutus toteutetaan yhteistyössä Jalasjärven Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Koulutus alkaa Vaasassa syksyllä SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Ruutikellarintie 2, VAASA 873 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ensihoidon koulutusohjelma Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma Suu- ja hammashoidon koulutusohjelma Vammaistyön koulutusohjelma Vanhustyön koulutusohjelma Kuntoutuksen koulutusohjelma lähihoitaja 163 Hiusalan perustutkinto Hiusalan perustutkinto parturi-kampaajan koulutusohjelma parturi-kampaaja Kauneudenhoitoalan perustutkinto kosmetologin koulutusohjelma kosmetologi, syksy VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 1/

11 opiskelualan koodi Peruskoulupohjaiset aloitusapaikat Ylippilaspohjaiset aloituspaikat VAASAN AMMATTIOPISTON MUU KOULUTUSTARJONTA Ruutikellarintie 2, VAASA Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus. Suora haku oppilaitokseen. Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, VAUHTI Peruskoulun jälkeen ammatillisiin opintoihin orientoiva koulutus. Suora haku oppilaitokseen. Elämänhallintaan valmentava koulutus. Suora haku oppilaitokseen. Lähihoitajakolutus erityistä tukea tarvitseville. Suora haku oppilaitokseen Soveltuvuuskoe Linjens GEA-kod FÖRETAGSEKONOMI OCH KOMMUNIKATION Krutkällarvägen 2, VASA 114 Grundexamen inom företagsekonomi utbildningsprogrammet för kundbetjäning och marknadsföring: retail-merkonom utbildningsprogrammet för ekonomiförvaltning merkonom 20 utbildningsprogrammet för kontorsservice och dataförvaltning merkonom 133 Grundexamen i databehandling utbildningsprogrammet för IT-service och marknadsföring datanom 18 utbildningsprogrammet för utveckling av datasystem, datanom Grundskolbaserade studieplatser Studentbaserade studieplatser Urvalsprov Syksyllä 2008 alkava koulutus 452 Grundexamen i audiovisuell kommunikation utbildningsprogrammet för audiovisuell kommunikation, 20 medieassistent 444 Grundexamen inom säkerhetsbranschen utbildningsprogrammet för säkerhetsbranschen, 20 säkerhetsvakt TURISM-, KOSTHÅLLS- OCH EKONOMIBRANSCHEN Krutkällarvägen 4, VASA 152 Grundexamen inom hotell- och restaurangbranschen Grundexamen inom hotell- och restaurangbranschen utbildningsprogrammet för hotellservice: receptionist utbildningsprogrammet för matproduktion i restaurang: restaurangkock utbildningsprogrammet för restaurangservice: servitör 10 Utbildning som startar hösten 2008 vao@vaasa.fi Hallinto Administration Tekniikka Technology Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Health and Social Services, Physical Education Liiketalous ja viestintä Företagsekonomi och kommunikation Business and Communication Best Western Hotel Silveria Ruutikellarintie 2, Vaasa Krutkällarvägen 2, Vasa Sepänkyläntie 16, Vaasa Smedsbyvägen 16, Vasa Ruutikellarintie 2, Vaasa Krutkällarvägen 2, Vasa Ruutikellarintie 2, Vaasa Krutkällarvägen 2, Vasa Ruutikellarintie 4, Vaasa Krutkällarvägen 4, Vasa Puh. (06) Tfn (06) Puh. (06) Tfn (06) Puh. (06) Tfn (06) Puh. (06) Tfn (06) Puh. (06) Tfn (06) Fax (06) Fax (06) Fax (06) Fax (06) Fax (06) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Ruutikellarintie 4, Vaasa Puh. (06) Fax (06) Turism,- kosthålls- 11 och ekonomibranschen Krutkällarvägen 4, VAASAN Vasa KAUPUNGIN Tfn (06) TIEDOTUSLEHTI 1/2008 Tourism, Catering and Home Economics

12 Vaasan ammattiopisto tarjoaa turvallisuus- ja yrittäjyyskoulutusta Merkonomiopiskelijat Mia Fagerholm, Malin Nyström, Elina Vartio, Rebecka Enlund ja Sara Backlund suunnittelevat kalenteriaan. Merkonomstuderande Mia Fagerholm, Malin Nyström, Elina Vartio, Rebecka Enlund och Sara backlund planerar sin kalender Vaasan ammattiopisto kehittää jatkuvasti uusia koulutustuotteita. Media-assistenttikoulutus käynnistyi vuonna Tämän lisäksi koulutusohjelmistossa on luonnollisesti nykyaikaiset datanomi- ja merkonomikoulutukset sekä hotelli- ja ravintola-alan koulutukset, joihin kuuluvat tarjoilijan, kokin ja vastaanottovirkailijan koulutukset. Uutta tänä lukuvuonna on, että koulu on aloittanut panostuksen Nuoreen yrittäjyyteen (NY). Kolmannen vuosikurssin merkonomiopiskelijoilla on oma yritys lukuvuoden ajan. Opiskelijat perustavat lukuvuoden ajaksi oikealla rahalla harjoitusyrityksiä, jotka tuottavat palveluja tai tuotteita. Tavoitteena on, että yritys tuottaa voittoa. Nuoren yrittäjyyden hyvät puolet - NY on hyvä tapa työskennellä koulussa. Lisäksi työ on hauskaa ja mielenkiintoista, ajattelevat merkonomiopiskelijat Elina Vartio, Rebecka Enlund, Mia Fagerholm, Sara Backlund ja Malin Nyström. Heillä on NY-yritys, joka julkaisee kaksi kalenteria. Ajatuksena on NY-toiminnan kehittäminen siten, että kaikki koulutukset voivat tavalla tai toisella osallistua konseptiin tulevaisuudessa. Turvallisuusvalvojan koulutus Uutta syksyllä 2008 on turvallisuusalan peruskoulutus, joka täydentää nykyistä tarjontaa. Ammattinimike on turvallisuusvalvoja. Koulutus on kolmivuotinen ja suunnattu peruskouluopiskelijoille. Turvallisuus on tärkeä kaikille ihmisille ja nykypäivän yhteiskunnassa kaikilla aloilla on suuret turvallisuusvaatimukset. Turvallisuusvalvojan tehtäviin kuuluvat tietoturva, turvallisuusjärjestelmien asentaminen, vartijan tehtävät ja uhkaavien tilanteiden hallitseminen. Monikulttuurisessa ympäristössä vaaditaan sekä kielitaitoa että kulttuuristen erilaisuuksien ymmärtämistä, fyysistä ja psyykkistä voimaa sekä palveluhenkistä suhtautumista muihin ihmisiin. Ala kasvaa noin 10 prosenttia vuosittain, minkä takia turvallisuusvalvojista on puute tällä hetkellä. Työpaikat ovat vähittäiskaupan ja teollisuuden aloilla. Koulutukseen voi myös sisällyttää lukio-opintoja, niin kutsuttuja yhdistelmäopintoja, joiden avulla opiskelija saa laajan ammattikoulutuksen yhdistettynä hyvään yleissivistykseen. Monet nuoret hakeutuvat korkeakouluopintoihin ammattikoulutuksen jälkeen ja turvallisuusvalvoja voi hakea Poliisikouluun tai muuhun alan koulutukseen. Teksti: Marita Backlund, Liiketalous- ja viestintäyksikön opinto-ohjaaja Kuvat: Malin Nyman ja Joakim Klingenberg Vasa yrkesinstitut utbildar i säkerhet och företagande Media-assistentti Anna Forsberg kuvaa luontoaiheita kalenteriin. Medieassistent Anna Forsberg fotograferar naturmotiv till kalendern. Vasa yrkesinstitut utvecklar kontinuerligt nya utbildningsprodukter. År 2002 startade medieassistentutbildningen. Förutom detta nytillskott i utbildningsrepertoaren fins naturligtvis i moderna datanom- och merkonomutbildningar samt hotell- och restaurangutbildningarna, servitör, kock och receptionist. Nytt för detta läsår är att skolan inlett en satsning på Ung företagsamhet (UF). Det är merkonomstuderande på årskurs tre som driver ett eget företag under läsåret. Studerande grundar för ett läsår med riktiga pengar övningsföretag, som producerar produkter eller tjänster. Målet är att företaget skall gå med vinst. Vad är bra med Ung företagsamhet? Merkonomstuderandena Elina Vartio, Rebecka Enlund, Mia Fagerholm, Sara Backlund och Malin Nyström, som driver ett UF-företag och ger ut två kalendrar, tycker att Ung företagsamhet är ett bra sätt att jobba i skolan och dessutom är det roligt och intressant. Tanken är att utveckla UF-verksamheten så att samtliga utbildningar på något vis i framtiden kan delta i konceptet. Säkerhetsvakts utbildning Nytt hösten 2008 är en grundutbildning inom säkerhetsbranschen, som kompletterar det nu- varande utbudet. Yrkesbeteckningen är säkerhetsvakt. Utbildningen är treårig och riktar sig till grundskolstuderande. Säkerhet är viktigt för alla människor och i dagens samhälle ställs höga säkerhetskrav inom alla branscher. En säkerhetsvakt skall kunna arbeta med datasäkerhet, installation av säkerhetssystem, bevakningsuppgifter och bemästra hotfulla situationer. I en mångkulturell miljö krävs både språkkunskaper och en kulturell förståelse för olikheter, en fysisk och psykisk styrka och en serviceinriktad inställning till andra människor. Branschen växer med ca 10 % årligen, vilket innebär att det för närvarande är brist på säkerhetsvakter. Arbetsplatserna finns inom detaljhandeln och industrin. Utbildningen kan även innefatta gymnasiestudier, så kallade kombistudier och därmed får den studerande en bred yrkesutbildning i kombination med en bra allmänbildning. Många ungdomar söker vidare till högskolestudier efter en yrkesutbildning och en säkerhetsvakt kan söka sig till Polisskolan eller annan utbildning inom branschen. Text: Marita Backlund, Studiehandledare vid enheten för företagsekonomi och kommunikation Bilder: Malin Nyman och Joakim Klingenberg VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 1/

13 Tunnustusta Vaasan kaupungin tarkastuslautakunnalle Vaasan kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2006 nimettiin Vuoden Arviointikertomukseksi. Kilpailuun osallistui 62 tarkastuslautakunnan arviointikertomusta. Tarkastuslautakunnalla on kunnallishallinnossa erityinen asema. Se on kunnanvaltuuston ja - hallituksen lisäksi ainoa toimielin, joka kunnalla lain mukaan tulee olla. Tarkastuslautakunnan tehtävät on määrätty kuntalaissa. Tarkastuslautakunta järjestää hallinnon ja talouden tarkastuksen, valmistelee valtuuston päätettävänä olevan hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Lisäksi se arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen. Mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymän tarkastussäännön valtuuttamana Vaasan kaupungin tarkastuslautakunta voi arvioida myös palvelujen tuottamisen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Tarkastuslautakunta laatii vuosittain kaupunginvaltuustolle arviointikertomuksen. Arviointikertomukset ovat tarkastustoimen kotisivuilla / Julkiset palvelut / Kaupungin organisaatio / Arviointi ja tilintarkastus / Kertomukset. Vuoden Arviointikertomus Vuoden Arviointikertomus -palkinnon saaja julkaistiin Tunnustuspalkinnon kävivät noutamassa tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Heimo Hokkanen ja tarkastuspäällikkö Jussi Perttola. Vuoden Arviointikertomus - kilpailun järjesti PricewaterhouseCoopers. Tuomariston muodostivat tuomariston puheenjohtajana asiamies Antti Mykkänen Kunnallisalan kehittämissäätiöstä, kunnallistalouden professori Pentti Meklin Tampereen Yliopistosta, puheenjohtaja Veli-Pekka Sinervuo Suomen arviointiyhdistys ry:stä ja tuomariston sihteerinä Senior Manager Mikko Wennberg PricewaterhouseCoopers Oy:stä. Teksti: Jussi Perttola Kuva/Bild: Salli Hietikko Tarkastuspäällikkö Jussi Perttola ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Heimo Hokkanen noutivat Vuoden Arviointikertomus -tunnustuspalkinnon. Revisionschef Jussi Perttola och revisionsnämndens ordförande Heimo Hokkanen tog emot hederspriset Årets Utvärderingsberättelse. Vasa stads revisionsnämnd har fått erkännande Vasa stads revisionsnämnds utvärderingsberättelse för år 2006 utsågs till Årets Utvärderingsberättelse. I tävlingen deltog 62 revisionsnämnders utvärderingsberättelser. Revisionsnämnden har en speciell ställning i kommunalförvaltningen. Den är förutom kommunfullmäktige och styrelsen det enda organ som kommunen enligt lagen måste ha. Revisionsnämndens uppgifter är föreskrivna i kommunallagen. Revisionsnämnden ordnar granskningen av förvaltningen och ekonomin samt bereder de ärenden som gäller granskningen av förvaltningen och ekonomin och som fullmäktige skall fatta beslut om. Dessutom skall den bedöma huruvida de mål som fullmäktige har satt upp för verksamheten och ekonomin har uppnåtts. Ifall kommunens balansräkning visar ett underskott som inte har täckning, skall revisionsnämnden bedöma hur balanseringen av ekonomin har utfallit under räkenskapsperioden samt den gällande ekonomiplanens och åtgärdsprogrammets tillräcklighet. Bemyndigad av den revisionsstadga som har godkänts av Vasa stadsfullmäktige kan Vasa stads revisionsnämnd bedöma ändamålsenligheten i fråga om skötseln av serviceverksamheten. Revisionsnämnden utarbetar varje år en utvärderingsberättelse för stadsfullmäktige. Utvärderingsberättelserna finns på revisionsväsendets webbplats / Offentliga tjänster / Stadens organisation / Utvärdering och revision / Berättelser. Årets Utvärderingsberättelse Mottagaren av priset Årets Utvärderingsberättelse tillkännagavs Hederspriset togs emot av revisionsnämndens ordförande Heimo Hokkanen och revisionschef Jussi Perttola. Tävlingen Årets Utvärderingsberättelse ordnades av PricewaterhouseCoopers. Juryn bestod av ombudsman Antti Mykkänen (ordförande) från Kommunsektorns utvecklingsstiftelse, professorn i kommunalekonomi Pentti Meklin från Tammerfors universitet, ordförande Veli- Pekka Sinervuo från Finlands utvärderingsförening och som juryns sekreterare senior manager Mikko Wennberg från PricewaterhouseCoopers Oy. Text: Jussi Perttola 13 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 1/2008

14 Kiehtova Myrsky Kevään 2008 uutuus Vaasan kaupunginteatterissa on William Shakespearen upea klassikko MYRSKY. Näytelmän on ohjannut vierailijana islantilainen, Vaasassa asuva ohjaaja Stefán Sturla Sigurjønsson. Lavastuksen ja puvut on suunnitellut Liisa Ikonen. Näytelmään on säveltänyt musiikin islantilainen Hilmar Örn Hilmarsson. Myrsky on Shakespearen viimeinen mestariteos ja samalla hänen mystisimpiä ja kiehtovimpia näytelmiään. Tapahtumat sijoittuvat autiolle saarelle, jonne Milanon laillinen herttua Prospero on veljensä karkottamana joutunut maanpakoon yhdessä tyttärensä Mirandan kanssa. Vuosien kuluessa Prospero on kehittänyt maagisia kykyjään ja ottanut hallintaansa saaren salaperäiset voimat: keijut ja henkiolennot. Prosperon päämääränä on vielä kerran nousta Milanon hallitsijaksi ja kostaa petturiveljelleen. Maagisten voimiensa avulla Prospero nostattaa myrskyn, kun hänen veljensä on merellä, ja tämä päätyy jalosukuisine seurueineen autiolle saarelle. Myrsky on kuvaus vallanhalusta, kostosta ja anteeksiannosta, siinä on seikkailun lumoa, salaperäisyyttä ja komiikkaa. Prosperon osaa esittää näyttelijä Lasse Hjelt, joka juhlii roolissa 40-vuotista taiteilijauraansa. Muissa rooleissa nähdään mm. Usva Kärnä, Miika Korkiakoski, Joose Mikkonen, Hannes Lukinmaa, Risto Saarela, Karoliina Kudjoi, Hanna Julin, Lis Laviola, Marja Myllylä, Piia Mannisenmäki, Allu Tuppurainen, Ilkka Aro ja Olavi Saaristo. K E V Ä T V A A S A N K Kuvassa Juhas Lagström sekä Usva Kärnä. Kuvaaja: Jyrki Tervo. SUKELLUKSIA SATUUN JA SEIKKAILUUN PELASTAKAA RÖLLIMETSÄ Ohjaus ja käsikirjoitus Allu Tuppurainen Musiikin sävellys Allu Tuppurainen Lavastus, puvut ja erikoistehosteet Juhani Parviainen (vier.) Musiikin sovitus ja johto Christer Rönnholm (vier.) Suuri näyttämö Romeo Rölli keijuystävineen on valloittanut pienet ja suuret katsojat uudessa hauskassa seikkailussa. Näytelmä keräsi syksyllä jo runsaat 7000 katsojaa. Pääroolia Rölliä esittää Juha Lagström. VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 1/2008 Ikäsuositus: 14n. 5-vuotiaista alkaen.

15 -Teatterikouluun lähdin pyrkimään vanhemmilta salaa, vuonna Lukion viimeinen luokka sai jäädä, kun karkasin kotoa Teatterikoulun ruotsinkielisen linjan pääsykokeisiin. Pääsin ensi yrittämällä sisään ja valmistuin v Ensimmäiset roolini ammattilaisten kanssa tein Raaseporin kesäteatterissa, jossa olin mukana useana kesänä. Lasse Hjelt on ollut kiinnitettynä näyttelijänä mm. Åbo Svenska Teaterissa, Lilla Teaternissa,Wasa Teaterissa kolmeen otteeseen, Skolteaternissa, Norrbottensteaterissa Luulajassa, vaasalaisessa Nukketeatteri Peukalopotissa sekä Turun kaupunginteatterissa. Nykyinen kiinnitys Vaasan kaupunginteatterissa alkoi v Lasse on työskennellyt Vaasan kaupunginteatterissa kahdesti aiemminkin, v ja Kaksikielisenä Lasse näyttelee sujuvasti molemmilla kotimaisilla kielillä. Kuluneet vuodet ovat tuoneet myös paljon muita projekteja. Lasse on ohjannut kesäteatteria, mm. viisitoista kesää Petolahden ruotsinkielisessä kesäteatterissa. Hän on kirjoittanut ja ohjannut vuosittain pienoisnäytelmiä, mm. Tikanojan taidekotiin. Tällä hetkellä on Lassella työn alla näytelmä Davy Crockett perheen pienimmille teatterin omalla pikkunäyttämöllä. Lasse on toiminut myös aktiivisesti vaasalaisen maahanmuuttajien kulttuuriyhdistyksen Miran parissa. Vuosikymmenien muistoissa on monta hienoa roolia, alkaen Murphystä näytelmässä Yksi lensi yli käenpesän ja nimiroolista näytelmässä Van Gogh ja postinkantaja sekä Peukalopotin Gulliverista Lilliputtien maassa. - Tärkeintä minulle on näytteleminen. Ohjaaminen on kuitenkin antanut näyttelijäntyöhön uutta näkökulmaa, Lasse toteaa. - Hienointa näyttelijän työssä on mielikuvituksellinen matka roolihenkilön nahkoihin, ja ilmaisumuodon löytäminen sille. Se on näyttelijän ja ohjaajan ja koko työryhmän yhteinen matka, aina yhtä kiehtova! Teksti Kirsi Sand Näytelmäkuva Jyrki Tervo Muotokuva Studio Paschinsky Juhliva näyttelijä Lasse Hjelt: Minulla oli kova ääni ja osasin viheltää. Näyttelijä Lasse Hjelt viettää Myrskyssä 40-vuotistaiteilijajuhlaansa 15. maaliskuuta. Lasse on teatterialan todellinen monitoimimies: nelikymmenvuotisen uransa aikana hän on toiminut useissa eri ammattiteattereissa ja kesäteattereissa, näytellyt, ohjannut ja tehnyt käsikirjoituksia. Hyväntuulisen miehen energia, vauhti ja innostus on ehtymätöntä. -Innostus teatteriin tuli minulle jo kouluajoilta. Jouduin jo kansakoulun alaluokilla esiintymään koulun juhlissa, koska olin kovaääninen ja osasin viheltää! Ekaluokkalaisena esitin isälintua koulun näytelmässä. Sittemmin olin monena vuonna mukana Lohjalla sijaitsevan Virkkalan nuorisoseuran harrastajateatteritoiminnassa, kertoo Lasse. VAASAN KAUPUNGINETATTERI Pitkäkatu VAASA LIPUT Studio Ticket (1 /min +pvm) A U P U N G I N T E A T T E R I S S A KANSANKOMEDIAA JA MUSIKAALISÄVELIÄ Davy Crockett-kuvassa Lasse Hjelt. Kuva: Virpi Laakso. DAVY CROCKETT Käsikirjoitus Lasse Hjelt Ohjaus Markus Packalén Esittää Lasse Hjelt Ensi-ilta Pieni näyttämö Julia Jännittävä tarina perheen pikkunassikoille Davy Crockettista, vanhan Villin lännen sankarista, joka jo pikkupoikana nujersi nallekarhun ja oppi puhumaan puhvelien keiltä. Ikäsuositus: 3-vuotiaista alkaen. 15 Kuvaaja: Jyrki Tervo. Kuvassa: Karoliina Kudjoi, Petri Poikolainen. Maiju Lassila - Mikko Roiha VIISAS NEITSYT Ohjaus ja lavastus Mikko Roiha (vier.) Puvut Anna-Leena Kankaanpää (vier.) Ensi-ilta Suuri näyttämö Romeo Herkullinen kansankomedia naisesta, jonka ihanuus hurmaa kaikki kylän miehet. Näytelmän ohjaajana vierailee omintakeisista tulkinnoistaan tunnettu Mikko Roiha. Alan Menken - Howard Ashman PIENI KAUHUKAUPPA Ohjaus Georg Malvius (vier.) Musiikin johto Martti Tiainen Lavastus ja puvut Ellen Cairns (vier.) Koreografia Igor Barberic (vier.) Suuri näyttämö Romeo Lennokas ja hilpeä Broadway-musikaali laitakaupungin kukkakaupasta, nuoresta VAASAN rakkaudesta KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI ja ihmeellisestä 1/2008 ja karmivasta - Audreypuusta.

16 VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 1/

17 17 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 1/2008

18 Vaasan kaupunki järjestää yhdessä Design Forum Finlandin, Taideteollisen korkeakoulun ja Muovan kanssa valtakunnallisen Muotoilujournalismin Vaasa-palkinto kilpailun. Kilpailu on avoin kaikille kirjoittajille, joilta on julkaistu muotoiluun liittyvä juttu tai artikkelisarja missä tahansa Suomessa ilmestyvässä sanoma- tai aikakauslehdessä vuoden 2008 aikana. Jutun on käsiteltävä muotoilua, muuten aihe on vapaa. Palkintosumma on 5000 euroa. Vasa stad ordnar tillsammans med Design Forum Finland, Konstindustriella högskolan och Muova den nationella tävlingen Vasapriset i designjournalistik Tävlingen är öppen för alla skribenter som under 2008 har publicerat en artikel eller en artikelserie som rör design i vilken dagstidning eller tidskrift som helst som publiceras i Finland. Artikeln ska handla om design, men i övrigt är ämnet fritt. Prissumman är 5000 euro. muotoilujournalismipalkinto Journalismikilpailu edistää muotoilusta kirjoittamista Journalistiktävlingen befrämjar skrivande om design Muotoilujournalismikilpailu järjestetään toista kertaa. Ensimmäisen kerran kilpailu järjestettiin 2006, Vaasan 400-juhlavuonna, vuorineuvos Krister Ahlströmin aloitteesta. Tuolloin palkinnon voittivat Anna-Kaari Hakkarainen ja Tuomas Laitinen artikkelilla Vuokon aika. Haussa laadukas muotoilujuttu Kilpailun tavoitteena on kohottaa muotoilusta kirjoittamisen vaikuttavuutta ja tasoa sekä pyrkiä yleisesti edistämään alan monipuolista ja taitavaa kirjoittamista. Muotoilujournalismin laadun ja kattavuuden tulisi pysyä muotoilualan kehityksen mukana. Tarkoituksena on löytää laadukkaita ja syvällisiä muotoilujuttuja. Kilpailuaika on ja kilpailun voittaja julkaistaan vuoden 2009 keväällä. Kilpailun voittajasta päättää jury, jonka apuna ja kilpailutöiden esiarvioijana toimii asiantuntijaryhmä. Kilpailu on kaksikielinen eli siihen voi osallistua suomeksi ja ruotsiksi. Tävlingen i designjournalistik ordnas för andra gången. Första gången ordnades tävlingen under Vasas 400-årsjubileummsår 2006 på initiativ av bergsrådet Krister Ahlström. Då vann Anna-Kaari Hakkarinen och Tuomas Laitinen priset med artikeln Vuokon aika. En högklassig designartikel sökes Målet med tävlingen är att höja verkningsfullheten och nivån på skrivandet om design och att allmänt sträva efter att främja ett mångsidigt och kunnigt skrivande inom branschen. Designjournalistikens kvalitet och täckning borde följa med designbranschens utveckling. Målet är att hitta högklassiga och djuplodande designartiklar. Tävlingstiden är och tävlingens vinnare tillkännages våren En jury bestämmer vem som vinner tävlingen. Som juryns hjälp och förbedömare av tävlingsbidragen fungerar en sakkunniggrupp. Tävlingen är tvåspråkig, så man kan delta både på finska och på svenska. Teksti/Text: Jenni Oksanen Kirjoittaja toimii kilpailun suunnittelijana Skribenten fungerar som tävlingens planerare VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 1/

19 Yliopistonranta vesitetään meren kautta Vesijohtoa on upotettu mereen Palosaaren siltapenkereeltä kohti Tervahovinrantaa ja Salmikatua. Samalla saadaan Tervahovinrantaan veneiden jätevesien tyhjennyspurkupaikka ja vesipiste. Yliopistonrantaan Palosaarella on rakenteilla Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan ja Palosaaren yrityskeskuksen yhteinen hanke, Kiinteistö Oy Vaasan ylioppilastalo. Rakennukseen tulee tilat ylioppilaskunnalle, mutta suurin osa tiloista vuokrataan toimistotiloiksi. Samanaikaisesti peruskorjataan Senaatti-kiinteistölle siirtynyt Fabriikki-rakennus, joka saneerataan yliopiston opetus- ja tutkimustiloiksi. Muutoksia vesijohtoverkossa Alueen vesijohtoverkko on kulkenut pääsääntöisesti vanhan tehdasrakennuksen sisällä ja on siten kiinteistöön kuuluvaa. Sekä ylioppilastalo että Fabriikki tarvitsevat omat liittymänsä Vaasan Veden verkostoista. Viemäriin liittyminen ei ole ollut ongelma, koska katualueella ovat linjat olemassa. Koska Fabriikki vaatii käyttöveden lisäksi automaattisen sammutus- eli sprinklerijärjestelmän, päädyimme ratkaisuun, jossa 160 millimetrin vesijohto on upotettu mereen Palosaaren siltapenkereeltä ja johdettu yliopistonrannan kautta Tervahovinrantaan ja edelleen Salmikadulle nykyiseen vesijohtoon. Kokonaispituutta merilinjalle kertyy noin 1100 metriä ja maalle kaivettavaa osuutta noin 200 metriä. Vaasan Vesi on hakenut Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta luvan johdon sijoittamiselle meren pohjaan. Syvyyttä linjan kohdalla on 2-4 metriä ja vesijohdossa on 100 prosenttinen painotus, joka varmistaa johdon pohjassa pysymisen, vaikka se olisi jostain syystä tyhjä. 55 kilogramman betonipainoja on johdon ympärillä noin kahden metrin välein. Kustannukset Vaikka projekti kuulostaa ehkä hankalalta ja kalliilta, ovat kustannukset huomattavasti alhaisemmat verrattuna kaivamalla tehtävään vaihtoehtoon, jossa osan matkaa olisimme voineet hyödyntää kaukolämmön kaivantoa. Senaattikiinteistöt osallistuivat kustannuksiin sammutusveden osalta. Työ on toteutettu vuoden 2007 lopulla siten, että kiinteistöt ovat liitettävissä verkostoon tämän vuoden alkupuoliskolla. Merellisin terveisin Vaasan Vesi Jouni Salosensaari / suunnittelupäällikkö Universitetsstranden förses med vatten via havet Suunnitelma Yliopistonrannan uudesta vesijohdosta Planen för den nya vattenledningen vid universitetsstranden Vattenledningar har sänkts ned i havet från Brändö brobank mot Tjärhovsstranden och Sundsgatan. Samtidigt får man vid Tjärhovsstranden en tömningplats för avloppsvatten från båtar och ett tappställe. På universitetsstranden i Brändö bygger Vasa universitets studentkår och Brändö företagscentrum ett gemensamt projekt, dvs. fastighetsbolaget Vaasan ylioppilastalo. I byggnaden skall finnas utrymmen för studentkåren, men största delen av utrymmena hyrs ut som kontorslokaler. Samtidigt genomgår Fabriken, som övergått till Senatsfastigheter, en grundlig renovering och saneras som undervisningsoch forskningsutrymmen för universitetet. Ändringar i vattenledningsnätet Vattenledningsnätet på området har i regel gått inne i den gamla fabriksbyggnaden och hör således till fastigheten. Både studenthuset och Fabriken behöver egna anslutningar från Vasa Vattens nätverk. Anslutning till avloppet har inte varit något problem, eftersom linjerna finns på gatuområdet. Eftersom Fabriken utöver bruksvattnet behöver ett automatiskt släckningssystem, dvs. sprinklersystem, kom vi fram till en lösning där en vattenledning på 160 milli- meter har sänkts ned i havet från Brändö brobank och letts via universitetsstranden till Tjärhovsstranden och vidare till Sundsgatan till den nuvarande vattenledningen. Den totala längden på havslinjen blir ca 1100 meter och den andel som skall grävas på land ca 200 meter. Vasa Vatten har sökt hos Västra Finlands miljötillståndsverk om tillstånd att placera en ledning på havsbottnen. Djupet där linjen placeras är 2-4 meter och vattenledningen har 100-procentiga vikter, som säkerställer att ledningen hålls på bottnen, fastän den av någon orsak skulle vara tom. Betongvikter på 55 kilogram finns runt ledningen med cirka två meters mellanrum. Kostnader Fastän projektet kanske låter svårt och dyrt, är kostnaderna betydligt lägre än i det alternativ som skulle ha utförts genom grävning, där vi på en del av sträckan kunde ha utnyttjat det som grävts för fjärrvärmen. Senatsfastigheter deltog i kostnaderna vad gäller släckningsvattnet. Arbetet har genomförts i slutet av år 2007 så att fastigheterna kan anslutas till nätverket i början av det här året. Havsnära hälsningar Vasa Vatten Jouni Salosensaari / Planeringschef 19 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 1/2008

20 be wanted! Haku vamk-koulutuksiin alkaa Tilaa Hakijan opas tekstarilla: Lähetä sana esite + yhteystietosi numeroon (esite etunimi sukunimi osoite). Viesti maksaa normaalin tekstiviestin verran. >Tutkimuksia ja tekoja asuntomessuilla Vaasan ammattikorkeakoulu, vamk, osallistuu monin tavoin tulevan kesän asuntomessuille. Erityisesti rakennustekniikan sekä ympäristöteknologian opettajille ja opiskelijoille messut tarjoavat haastavia tehtäviä, joissa teoriat tulevat todeksi. Messujen onnistumisen tukena on vahvasti myös matkailun asiantuntijoita ja opiskelijoita. Teksti ja kuvat: Pia Liedes, Tarja Gromov VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 1/