Päättäjä Matti Pohjola. Yli puolet länsieurooppalaisista yrityksistä on nostanut digitalisaation keskeiseen rooliin. Kuinka Suomessa?

Transkriptio

1 3 Kaesan Kotileipomo on kehittynyt tukeutumalla paikallisiin perinnetuotteisiin ja uusiin investointeihin. 8 Finnveran kaupan rahoitukseen myöntämät takaukset ja takuut vahvistavat yrityksen kilpailukykyä. nro Päättäjä Matti Pohjola Yli puolet länsieurooppalaisista yrityksistä on nostanut digitalisaation keskeiseen rooliin. Kuinka Suomessa? 6 Vientikauppa Tana Oy Kaiken, mikä ei kuulu strategiseen osaamiseemme, olemme ulkoistaneet kumppaniverkostollemme. 9

2 Pääkirjoitus Suunnannäyttäjä Kaapista ulos! Olemme fokusoineet toimintaamme niin, että aktiivisuutemme asiakkaiden suuntaan lisääntyy entisestään. Olemme myös muokanneet organisaatiomme tukemaan paremmin tätä tavoitetta. Haluamme kohdata yritykset, jotka eivät välttämättä muuten löytäisi meitä, mutta joiden menestystä rahoitusratkaisumme voivat edesauttaa. Haluamme vaikuttaa omalta osaltamme Suomen talouden nousuun. Asiakas- ja sidosryhmätyö ja sen hyvä hoitaminen on ollut meillä kaikilla aina ykkösprioriteettina. Muutoksen myötä aktivoidumme kertomaan palveluistamme niille yrityksille, jotka eivät aiemmin ole meitä tunteneet. Lähdemme hakemaan kontakteja itse ja rakentamaan aidosti peliä yhdessä yritysten ja muiden Team Finland -joukkueen pelaajien kanssa. Meillä on selkeä ja yksinkertainen tavoite: tuoda palveluita ja tietoa saataville huomattavasti entistä paremmin sekä yritys- että sidosryhmäkenttään ja nimenomaan omalla aktiivisella jalkatyöllä. Omaa sydäntäni lähellä oleva suomalaisten kasvuhakuisten ja -kykyisten yritysten metsästys on jo käynnistetty valtakunnallisella roadshowlla, joka siis toteutetaan yhdessä muiden Team Finland -toimijoiden ja alueellisten kumppaneiden kanssa. Joulukuun ensimmäisellä viikolla takana on 14 paikkakuntaa. Tästä se lähtee kaapista ulos! Titta Mantila rahoitusjohtaja, Finnvera Oyj Nuoret leipuriyrittäjät hakevat kasvua Kuhmossa toimivan Kaesan Kotileipomo Oy:n nuoret yrittäjät haluavat kehittää yrityksestään valtakunnallisen ja nykyaikaisen leipomon, joka nojaa perinteisiin tuotteisiin. teksti ja kuvat Martti Huusko Marianne Huusko (27) ja Henriikka Huusko (24) ovat omistaneet yrityksensä kolme vuotta. He rakentavat leipomostaan modernia yritystä, joka keskittyy kainuulaisiin rönttösiin, piirakoihin sekä ruis- ja spelttitikkuihin. Molemmat nuoret naiset kirjoittivat ylioppilaaksi Kuhmon yhteislukiosta ja opiskelivat sen jälkeen Helsingissä mielessään aivan muut alat. Marianne opiskeli Metropoliassa kulttuurituotantoa ja Henriikka liiketaloutta Haaga-Heliassa. Suunnitelmat menivät uusiksi, kun sisaruksille tarjoutui vuonna 2011 tilaisuus ostaa Kuhmossa vuodesta 1968 toiminut leipomo. Sukupolvenvaihdoksesta ei ollut kysymys, vaikka yrityksen oli perustanut Lentiirassa Mariannen ja Henriikan isomummu Elsa Heikkinen. Leipomon toimintaa olivat jatkaneet vuonna 1983 perustajan tyttäret. Toiminta jatkui Kaesan Kotileipomon nimellä, kun yritys muutti yritystalo Monitorin teollisuustiloihin. Syyskuussa 2011 yritys siirtyi isotädeiltä Huuskon sisarusten omistukseen. Tunnettuutta kamarimusiikin voimalla Kaesan Kotileipomo on kehittynyt koko toimintansa ajan tukeutumalla paikallisiin perinnetuotteisiin. Kaesan Kotileipomo Oy Leipomo, joka valmistaa perinteisiä rönttösiä, piirakoita, ruisleipää ja leivonnaisia sekä uutuutena ruis- ja spelttitikkuja. Liikevaihto 1,3 miljoonaa euroa vuonna 2014 Henkilöstöä 17 Tunnetuimpia tuotteita ovat pääkaupunkiseudullakin tutut rönttöset sekä piirakat, leivät, kukot ja erilaiset kahvileivät. Uutena tuoteryhmänä tuotannossa ovat nyt 2000-luvulla kehitetyt leipätikut. Hyvänä apuna markkinoinnissa on ollut yli 40 vuoden ajan Kuhmon Kamarimusiikkifestivaali. Kamarimusiikkivieraiden mukana on levinnyt tieto kaikkialle Suomeen ja ulkomaillekin kuhmolaisten leipomotuotteiden herkullisesta eksotiikasta. Parin toimintavuoden jälkeen Marianne ja Henriikka Huusko päättivät ryhtyä kehittämään leipomoaan. Tehoa tuotantoon Marraskuun 2014 lopulla leipomo muutti uusiin tiloihin aivan Kuhmon keskustaan. Samalla saatiin tehokäyttöön myös noin euron koneinvestoinnit. Investointien 2 info

3 Suunnannäyttäjä Omaan myymälään panostetaan, sillä se tuo jo noin kolmanneksen koko liikevaihdosta. Rönttösiä ja piirakoita valmistuu vauhdilla pinnavaunu-uunin paistosta viimeisteltäviksi. Suunnannäyttäjä Varhain aamulla tuotteet laitetaan leipomon myymälään esille. Henriikka Huusko vastaa leipomon tuotannosta. Leipomyrittäjät Henriikka ja Marianne Huusko panostavat tuotannon kehittämiseen. Taustalla uusi pinnavaunu-uuni. Kotileipomon ja sen tytäryhtiön, ravintola Neljän Kaesan, toimintoja järjestettiin uudelleen. Entisen tavaratalorakennuksen saneeratuissa tiloissa leipomolle on varattu 550 neliötä. 150 neliömetrin alueelle sijoittuu uusi myymälä ja kahvila. Uudistuksen yhteydessä Neljä Kaesaa muuttui lounasja tilausravintolaksi. Yrittäjät haluavat panostaa oman myymälän kehittämiseen, sillä sen myynti on jo nyt noin kolmannes koko leipomon liikevaihdosta. Kaesan Kotileipomon ja sen tytäryhtiön parikymmentä työntekijää ovat pääosin nuoria. Henkilökunnan keski-iäksi Henriikka Huusko laskee noin 30 vuotta. Mukavaa on, että meillä on myös kokeneempia työntekijöitä. Heiltä löytyy leipomotyössä tärkeää erityisosaamista, kokemusta ja vuosien tuomaa ammattitaitoa. Katso video osoitteessa: ytimen muodostavat paistoa parantavat kiviarina- ja pinnavaunu-uunit. Tuotantoon tuo reippaasti lisää tehoa uusi piirakkalinja. Silti leipomon tuotannosta vastaava Henriikka Huusko korostaa leivonnassa käsityön osuutta. Jokainen rönttönen ja piirakka on edelleen käsin rypytetty! Uusien toimitilojen remontti haukkasi melkoisen osan kehittämishankkeen budjetista. Markkinoinnista vastaava Marianne Huusko laskee muutostöiden vieneen noin euroa. Näin Kaesan Kotileipomo panostaa toimintansa kehittämiseen tänä vuonna noin miljoona euroa. Finnvera on ollut vuodesta 2011 lähtien yrittäjäsisarusten tukena. Isomummun perustaman leipomon osto oli mahdollista Finnveran ja pankin lainarahoituksen turvin. Finnvera oli tärkeä palikka, kun rakensimme yritysoston rahoituspakettia. Samalla tavoin Finnveran ja Kainuun ELY-keskuksen rahoituspäätösten jälkeen oli myös nyt toteutetulle investoinnille helpompi saada muuta rahoitusta, Henriikka ja Marianne Huusko toteavat. Leipomon toiminnan jatkuminen Kuhmossa ei ollut aivan itsestään selvää. ELY-keskuksen alueellisen kehittämisrahan ja investointituen määrä oli kuitenkin Kainuussa 35 prosenttia. Tämä tietenkin helpotti päätöstä jatkaa toimintaa juuri Kuhmossa, vaikka matka Etelä-Suomen suurille markkinoille onkin pitkä, Marianne Huusko sanoo. Uusi konsepti käyttöön Joulumarkkinoiden kynnyksellä tapahtuneen muuton myötä Kaesan Elsa Heikkinen perustaa leipomon Lentiirassa. Leipomo muuttaa pian Kuhmon keskustaan Elsa Heikkisen tyttäret Anja Heikkinen ja Helena Malinen leipomoyrittäjiksi. Muutto yritystalo Monitorin teollisuustiloihin ja nimen muuttuminen Kaesan Kotileipomoksi Sisarukset Marianne ja Henriikka Huusko ostavat yrityksen. Kehittämisinvestoinnit ja uusiin tiloihin siirtyminen info

4 Päättäjä Päättäjä Digitalisoi kaikki ja heti Tietotekniikkaa on opittava hyödyntämään paljon nykyistä tehokkaammin. Muuten putoamme teollisen internetin kehitysvauhdista. teksti Jukka Nortio kuva Sarri Kukkonen Yritysten on nostettava digitalisaatio strategiansa keskeiseksi muutosvoimaksi. Kaikki, mikä voidaan, kannattaa digitalisoida, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Matti Pohjola. Pohjola julkaisi syyskuun alussa Teknologiateollisuuden tilaaman raportin Suomi uuteen nousuun ict ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä. Digitalisaatiolla lisää liikevaihtoa Digitalisaatio koskee kaikkia liiketoimintaprosesseja taloushallinnosta asiakassuhteisiin. Pelkät laajakaistayhteydet ja verkkosivut eivät riitä, Pohjola sanoo. Yritysten digitalisaatio on Suomessa pitkälti passiivista tietotekniikan käyttöä. Harvalla yrityksellä toiminnanohjaus tai sähköinen kauppa ovat tuoneet selkeän tehokkuusnousun tai lisänneet liikevaihtoa. Meillä on parannettavaa tietotekniikan hyödyntämisessä. On vaara, että jämähdämme paikoilleen, kun muut painavat kaasua. Yli puolet länsieurooppalaisista yrityksistä on nostanut digitalisaation keskeiseen rooliin strategiassaan. En tiedä, kuinka moni suomalaisyritys on tehnyt näin, Pohjola tuumaa. Pk-sektori aidosti mukaan Digitalisaatio liittää yhteen teollisen valmistuksen ja siihen liittyvän palvelutuotannon. Pioneeriyritykset, kuten Kemppi, Rocla, Kone ja Ponsse, ovat tehneet tätä työtä menestyksellisesti jo vuosikaudet. Niiden liikevaihdosta jopa yli puolet on muuta kuin laitteita ja ohjelmistoja: huoltoa, etävalvontaa, rahoituspalveluita ja asiakkaiden prosessien suunnittelua. Monissa pk-yrityksissä ajatellaan, että digitalisaatio koskee vain isoja yrityksiä ja kuluttajasektoria. Digitalisaatio koskee jokaista yritystä ja toimialaa. Pk-sektorin yritysten on syytä ottaa nyt mallia isommista, Pohjola kannustaa. Kansainvälisiltä menestyjiltä kannattaa matkia tehokkaampia prosesseja ja toiminnan joustavuutta nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Prosessiosaamisessa automaation hyödyntäminen tuotannosta logistiikkaan ja taloushallinnosta asiakaspalveluun on avainasemassa. On suuri vaara, että suuret kansainväliset toimijat ottavat teollisen internetin markkinat haltuunsa seuraavan 5 10 vuoden aikana. Meidän on lähdettävä liikkeelle nyt, jos haluamme olla tässä kehityksessä mukana. Teollisen internetin toimijan ei tarvitse olla teollinen yritys. Palvelu- tai ohjelmistoalan toimija voi kehittää yhtä lailla uusia toimintatapoja ja palveluita teollisuuden tarpeisiin. Tämä on korkean arvontuotannon markkina, jossa käydään kovaa kilpailua. Osaaminen pitää kohdentaa teollisen internetin palveluihin, Pohjola kannustaa. Yhteisellä visiolla menestykseen Vuonna 2020 internetiin on kytketty arvioiden mukaan jopa 50 miljardia laitetta: autoja, paperikoneita, trukkeja ja kanavasulkuja. Tämä esineiden internet on talouden kasvun keskeinen moottori, jonka hyödyntäminen on vasta alkumetreillä. Jotta saamme tästä kehityksestä oman osamme, meidän pitää toimia suunnitelmallisesti ja yhdessä. Suomelta puuttuu selkeä visio. Meillä on kaikenlaisia cleantech- ja biotalousvisioita. Taloushistoria kuitenkin opettaa, että tulevaisuus rakennetaan yleiskäyttöisillä teknologioilla. Kun yksi käyttää, niin toistenkin kannattaa käyttää samaa tekniikkaa. Tämä pätee digitalisaatioon samalla tavalla kuin 1930-luvulla sähköön, Pohjola sanoo painokkaasti. Sanottua Digitalisaatio on keskeinen muutosvoima ainakin seuraavat pari vuosikymmentä. Tietotekniikka kyllä hankitaan, mutta hyötyjä ei saada, koska organisaatioiden toiminta ei muutu. Meillä on hyvät edellytykset pärjätä, sillä meillä on osaamista ja ihmisiä. Digitalisaatio lisää kaikkien tuottavuutta ja tehokkuutta, ei pelkästään huippuosaajien. 6 info

5 Kasvava yritys Kilpailukykyä kaupan rahoituksella teksti Diana Törnroos kuva Thinkstock Konepajasta menestyneeksi palveluviejäksi Kaatopaikkajyristä ja jätemurskaimista tunnettu Tana luopui omasta tuotannostaan. Keventynyt organisaatio ja verkostokumppanuudet toivat eväät kovaan kansainväliseen kasvuun. teksti Tuomas Lehtonen kuvat Petri Blomqvist Vientikauppa Paranna kilpailukykyäsi vientimarkkinoilla Finnveran takauksella ja takuulla Ostajalle ennakkomaksun takaus Valmistusaikainen rahoitus viejälle Maksuaikaa ostajalle Finnvera voi tarjota yhdessä pankkien kanssa monipuolisia ratkaisuja kaupan rahoituksen pullonkauloihin, kun yrityksellä on edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Tapoja on kolme. Kun yritys tekee toimitussopimuksen, ostaja maksaa yritykselle usein ennakkomaksun esimerkiksi 30 prosenttia kauppasummasta. Valistunut ostaja vaatii ennakkomaksulle kuitenkin pankkitakauksen. Finnvera voi jakaa tähän liittyvää riskiä yhdessä pankin kanssa. Yritys saa ennakkomaksun, ja valmistus pääsee alkamaan. Ennakkomaksut tuppaavat nykyisin olemaan kuitenkin aiempaa alempia, ja maksuerät ovat hyvin takapainotteisia. Valmistukseen jää rahoitusvajetta, jota pyrimme täyttämään valmistusaikaisella rahoituksella: pankki myöntää esimerkiksi lyhytaikaisen luoton, josta Finnvera takaa osan. Yritys saa näin rahoitusta valmistuksen ajaksi. Kolmas tapa on asiakasrahoitus. Siinä kotimaisen yrityksen ulkomaiselle asiakkaalle järjestetään maksuaikaa yhdessä kauppakumppaneiden pankkien kanssa. Tämä tapahtuu joko maksuajallisella remburssilla tai vekselisarjalla, joissa Finnvera on takuun antajana riskiä jakamassa. Viejän ulkomainen asiakas saa maksuaikaa, ja kotimainen yritys saa rahansa jo tavarantoimituksen yhteydessä. Näin voimme edistää suomalaisten yritysten ulkomaankauppaa. Asiantuntijana rahoituspäällikkö Timo Brigatti Finnvera Vuonna 1971 perustettu jyväskyläläinen Tana Oy on yksi suomalaisen konepajateollisuuden valopilkuista. Taantumasta häkeltymättä yritys kasvattaa vuosi toisensa jälkeen liikevaihtoaan ja markkinaosuuttaan. Tanan hallituksen puheenjohtaja Kari Kangas uskoo myynnin kasvavan kuluvalla tilikaudella yli 20 prosenttia. Tuotteista 95 prosenttia matkaa Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan. Kankaan mukaan Tanan vientitoiminnan onnistuminen on pitkälti kiinni maakohtaisten jälleenmyyjien osaamisesta ja mahdollisuudesta järjestää asiakasrahoitus. Arvoketjussa jokainen hakee käyttöpääomatehokasta toimintamallia. Asiakkaat ovat tottuneet saamaan konevalmistajilta konerahoitusta. Etenkin, kun kilpailijoinamme ovat isot toimijat, kuten Caterpillar. Tana tarvitseekin taustalleen paljon pääomaa. Finnveran yritys- ja vientirahoitus sekä lainatakaukset ovat olleet Tanalle tärkeitä yritystoiminnan käynnistymisestä lähtien. Viime aikoina Finnvera on myöntänyt luottovakuutuksia jälleenmyy- Kari Kangas kertoo, että energiapuuhakkurit ovat kuuluneet Tanan valikoimaan vuodesta 2012 lähtien. 650-hevosvoimainen hakkuri on integroitu kuorma-autoon. Tana Oy Kehittää ja markkinoi kaatopaikkajyriä, kiinteän jätteen repijöitä, energiapuuhakkureita sekä koneiden älykkäitä ohjaus- ja valvontajärjestelmiä. Henkilöstöä 25, työllistää verkoston kautta 200 Liikevaihto: 16 miljoonaa euroa (2013), 20 miljoonaa euroa (2014) 8 info

6 Vientikauppa Petteri Tiainen (vas.) valmistelee simulaattoria, jolla voidaan testata jätteenmurskaimen ohjausjärjestelmän toimivuus ja turvallisuus. Kari Kangas kertoo, että ohjausjärjestelmät voidaan asentaa asiakkaiden koneisiin verkon ylitse. Myös testaus voidaan tehdä toimistossa. Vastaajana tuotehallintapäällikkö Mirva Salenius Finnverasta Rahoitus jillemme, kun kaupallinen luottovakuutusyhtiö ei ole pystynyt kattamaan riskiä. Kanttia muuttumiseen Moni suomalainen asemoi Tanan perinteiseen konepajateollisuuden kenttään. Veikkaus menee kuitenkin metsään; vuonna 2008 Tana muutti strategiaansa ja lopetti oman tuotannon. Nykyään Tana-brändiä kantavat kaatopaikkajyrät, kiinteän jätteen repijät ja energiapuuhakkurit kootaan Toijala Worksin tehtaalla Akaassa. Keskitymme koneidemme käyttämiin älykkäisiin ohjaus- ja valvontajärjestelmiin sekä elektroniikkaan. Kaiken, mikä ei kuulu strategiseen osaamiseemme, olemme ulkoistaneet kumppaniverkostollemme, Kangas kertoo. Tana ei luopunut vain tehdashalleistaan ja haalaripukuisista asentajistaan. Koneiden myynnistä ja huolloista vastaavat nykyään 70 maakohtaista dealeria, ja osa suunnittelustakin on ulkoistettu. Tanan oma organisaatio on kutistunut 25 työntekijään. Oma henkilöstö vastaa tuotekehityksestä ja tekee yhteistyötä kumppaniverkoston kanssa. Pitkään toimineelle konepajayritykselle ei ollut helppoa luopua suuresta organisaatiosta ja siirtyä valmistajasta palvelujen tarjoajaksi. Loikkaan vaadittiin henkistä kanttia ja uskallusta. Halusimme hakea kasvua ja vähentää kiinteitä kuluja. Valmistus sitoi valtavasti pääomaa, joten päätimme ulkoistaa sen vähitellen. Nyt taseemme loppusumma on alle puolet liikevaihdosta ja nettokäyttöpääomamme alle 20 prosenttia. Kapasiteettimme ei lopu kesken, ja toimitusajatkin ovat liki puolet kilpailijoita lyhemmät, Kangas sanoo tyytyväisenä. Ratkaisu Finnvera voi vakuuttaa vientikaupat luottotappioiden varalta, jotka johtuvat useimmiten ostajayrityksen maksukyvyttömyydestä tai -haluttomuudesta tai ostajayrityksen sijaintimaasta. Finnvera voi tarjota vakuutusta kaikkiin luottokelpoisiin maihin ja luottokelpoisille ostajille sekä pitkän että lyhyen maksuajan vientikauppoihin. Poikkeuksena ovat EUmaihin ja muihin läntisiin teollisuusmaihin suuntautuvat lyhyen maksuajan (alle 2 vuotta) vientikaupat, joita Finnveralla on mahdollisuus vuosina vakuuttaa vain rajoitetusti. Vapaus luoda uutta Muutoksen myötä Tanan kassa on vahvistunut ja johdolta on vapautunut aikaa liiketoiminnan kehittämiseen. Yritys on käyttänyt vapautuneet resurssit täysin uudenlaisen palvelutuotteen luomiseen. Mikä tahansa työkone voidaan liittää can-väylän avulla koneohjausjärjestelmäämme ja linkittää samaan prosessiin meidän tuotteidemme kanssa. Ohjelmistollamme voidaan kerätä kattavasti tietoa työkoneiden toiminnasta ja hyödyntää tietoa liiketoimintaprosessien tehostamiseen. Tietoa saadaan esimerkiksi polttoaineen kulutuksesta ja koneen tehoista. Tanan loikka uuteen organisaatiorakenteeseen on ollut menestys. Kangas haluaakin rohkaista muita yrityksiä vastaaviin irtiottoihin. Oikeilla siirroilla voi todistetusti päästä jyräävän hyvään kasvuvauhtiin. Joukkovelkakirjalainasta uusi väylä rahoitukseen Finnvera on voinut lokakuun alusta lähtien merkitä EU-määritelmän mukaisten pienten ja keskisuurten yritysten joukkovelkakirjalainoja. Valtioneuvostolta saaduilla valtuuksilla Finnvera voi tehdä merkintöjä enintään 300 miljoonalla eurolla. teksti Marjo Seppälä kuva Laura Oja Minkälainen rahoitusmuoto on joukkovelkakirjalaina? Mirva Salenius: Joukkovelkakirjalainassa joukko lainan antajia tai sijoittajia merkitsee lainaa tarvitsevan yrityksen liikkeeseenlaskemaa joukkovelkakirjalainaa yhtäläisin ehdoin. Tästä rakenteesta johtuen lainan koko on tyypillisesti miljoonia tai jopa kymmeniä miljoonia euroja. Pienemmät rahoitustarpeet hoidetaan yleensä kahdenvälisin lainoin tai muilla rahoitusmuodoilla. Minkälaisia yrityksiä ja hankkeita Finnvera voi merkinnällä rahoittaa? MS: Yrityksen tulee olla EU:n pk-määritelmän täyttävä pieni tai keskisuuri yritys, jonka liiketoiminnan voidaan arvioida olevan kannattavaa. Finnveran joukkovelkakirjarahoitus soveltuu yrityksen yleisiin rahoitustarpeisiin, kuten toiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen, investointeihin tai pääomarakenteen järjestämiseen liittyviin tarpeisiin. Mitä muuta joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskemista harkitsevan yrityksen tulisi ottaa huomioon? MS: Finnvera merkitsee joukkovelkakirjalainaa markkinahintaan. Finnvera ei voi toimia joukkovelkakirjan ainoana merkitsijänä. Finnveran osuus toteutuneista merkinnöistä voi olla enintään 50 prosenttia. Joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskeva yritys tarvitsee liikkeeseenlaskua varten järjestäjän, joka yleensä on pankki tai pankkiiriliike. Järjestäjä perii käytännön toimista aiheutuvat niin kutsutut transaktiokustannukset yritykseltä. Finnveran saama valtuus oikeuttaa merkinnän tekemiseen ainoastaan joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskusta, joten se ei koske jälkimarkkinoilta ostettavia joukkovelkakirjoja eikä joukkovelkakirjalainoihin sijoittaviin rahastoihin tehtäviä sijoituksia. Kuinka Finnvera käsittelee hankkeet ja mihin rahoitusmuotoa harkitsevan tulee olla yhteydessä? MS: Finnvera tekee hankekäsittelyn yhteydessä normaalin yritystutkimuksen, jonka pohjalta päätös Finnveran osallistumisesta voidaan tehdä. Joukkovelkakirjalainarahoitusta harkitseva voi olla yhteydessä Finnveran pk-rahoituksen kasvu- ja kansainvälistyminen -tiimiin. Lisätietoja: 10 info

7 Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Vaihde Puhelinpalvelu Sähköposti Pääkonttorit Helsinki Kuopio Toimipisteet Helsinki Joensuu Jyväskylä Kajaani Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Aiheuttaako rahanpuute kasvukipuja? Jätä yhteydenottopyyntö Edustusto Pietari Julkaisija: Finnvera Oyj, Eteläesplanadi 8 (PL 1010), Helsinki Toimitus: Tuula Surkka, puh Osoitteenmuutokset: osoite@finnvera.fi Taitto: Alma 360 Painopaikka: Erweko Oy Jakelu: Yritykset ja sidosryhmät