Etelä-Pohjanmaan imagon jäljillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan imagon jäljillä"

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan imagon jäljillä KAJ ZIMMERBAUER Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Seinäjoki Kuten monessa muussakin maakunnassa myös Etelä-Pohjanmaalla on haluttu selvittää maakunnan imagoa. Taustalla on näkemys siitä, että Etelä-Pohjanmaata ei ole pidetty kovinkaan houkuttelevana maakuntana. Esimerkiksi maakunnan keskus, Seinäjoki, ei luo vetovoimaisia mielikuvia, eikä Seinäjoen seudun imago ja profiili kovinkaan vahvasti tue ulkopuolisen osaavan työvoiman sijoittumista seudulle. Tämän osoittaa esim. Raunio ja Linnamaan tutkimus (2001) Seinäjoen seudun markkinoinnista osaajia houkuttelevan paikkana asua ja elää. Mielikuvat liittyvät usein ensisijaisesti ihmisten pohjalaiseen luonteeseen, joka nähdään varsin negatiivisena. Toisaalta maakuntakeskuksen ja koko maakunnankin yleinen tunnettuus on heikko, eli oikeutetusti voidaan kysyä, onko maakunnalla imagoa lainkaan. Toisaalta keskustelua on herättänyt tietty Etelä-Pohjanmaata koskenut uutisointi. Lehtijutut Etelä-Pohjanmaasta auringonlaskun maakuntana tai Seinäjoesta tasaisena ja hiljaisena kaupunkina ovat aiheellisesti kiihdyttäneet keskustelua siitä millainen maakunnan imago on ja millainen sen pitäisi olla. Keskustelun seurauksena Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa käynnistyi kesällä 2001 Etelä-Pohjanmaan imagohanke. Hankkeelle annettiin tehtäväksi yhtäältä tutkia maakunnan imagoa ja toisaalta tehdä myös konkreettista imagon kehittämistyötä. Hanketta rahoittavat EAKR/Etelä-Pohjanmaan liitto ja maakunnan 27 kuntaa. Tutkimuksen tavoitteeksi asetettiin sekä maakunnan ulkoisen että sisäisen kuvan selvittäminen. Ulkoinen kuva tarkoittaa niitä mielikuvia joita muilla kuin Etelä-Pohjanmaalla asuvilla on Etelä-Pohjanmaasta, kun taas sisäinen kuva tarkoittaa maakunnassa asuvien näkemyksiä Etelä-Pohjanmaasta. Imagosta puhuttaessa on syytä ensin paneutua hieman imagon käsitteeseen. Suomen kielen perussanakirjan (1990) mukaan imago on henkilön, liikeyrityksen tm. usein tietoisesti itsestään antama kuva, joka on yhtäältä jokin ulkoinen, visuaalinen ja viestinnällinen ja toisaalta ihmismielen sisäinen mielikuva (sit. Karvonen 1997, 27). Tämä määritelmä liittää imagoon myös tietyn kohteen, tapahtuman tai henkilön lähettämien viestien havaitsemista ja tulkintaa eli tällöin yksilökohtaisen tulkinnan kautta mieleen syntyy tulkinnan kohdetta koskeva subjektiivinen tietorakenne. Imago siis nähdään vuorovaikutteisuuden tuloksena. Tähän liittyy myös ajatus siitä, että mielikuvaan vaikuttavat monet muutkin kuin itse kohteesta tulevat viestit eli esimerkiksi tietynlainen mainos ei luo aina samanlaista tulkintaa. Jos imagon ja mielikuvan käsitteisiin mennään syvemmälle, voidaan todeta, että imago on luonteeltaan viestinnällinen, kun taas mielikuva on enemmänkin psykologinen. Imago on siis esittämistä, merkkien ja erilaisten symbolien tuottamista, johon siihenkin tietenkin liittyy myös tulkintaa. Mielikuva on kuitenkin tulkinnallisempi viitaten psykologiseen merkitysten muodostamiseen saatujen tietojen perusteella kulloisessakin elämäntilanteessa. Tähän viittaa myös Grunig (1993) puhuessaan artistisesta ja psykologisesta imagosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietynlaisesta viestien tuotannosta ei automaattisesti seuraa tietynlaisia merkityksiä kaikille ihmisille, vaan tulkinnat ovat yksilöllisiä vaihdellen ajassa ja paikassa samankin ihmisen kohdalla. (Karvonen 1997, 32). Kuten Nikkarinen (2001, 52) osuvasti toteaa mielikuva on ihmisten käsitys alueen imagosta.

2 Perinteisesti imagoon on liittynyt myös jonkinlainen valetodellisuuden leima. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Daniel Boorstin (1962) piti imagoa ennen kaikkea petkutuksena, erilaisiin tilapäisiin tarpeisiin konstruoituna synteettisenä kuvana. Boorstinin teosta The Image, a guide to pseudo-events in America voidaan pitää jonkinlaisena kriittisen imagotutkimuksen klassikkona. Alueiden imagosta puhuttaessa on tärkeää tuoda esiin ja erotella vielä kaksi näkökulmaa - tai kuten Äikäs (2001, 69-75) sanoo - imagoresurssia, jotka liittyvät lähinnä imagojen kehittämiseen. Nämä ovat materiaaliset ja symboliset imagoresurssit. Lyhyesti sanottuna materiaalisilla imagoresursseilla tarkoitetaan fyysis-ympäristöllisiä tekijöitä kuten historiallisia rakennuksia, museoita, muistomerkkejä ja patsaita eli sitä, "mistä kaupunki tai alue tunnetaan vanhastaan". Symboliset imagoresurssit ovat puolestaan kulttuuriskäsitteellisiä tekijöitä kuten vaikkapa teknologiakeskuksia, ostoskeskuksia, gallerioita, mediatunnettuutta tai tuotettuja tapahtumia, asioita "joista kaupunki tai alue tunnetaan nykyisin" (kts. Äikäs 2001, 71). Käytännössä jaottelu materiaalisiin ja symbolisiin imagoresursseihin voidaan nähdä myös siten, että materiaaliset imagoresurssit luovat perustaa imagon rakentamiselle, joka lähtee alueen historiasta ja perinteistä, eli puhutaan alueiden perinteisistä tunnettuustekijöistä. Symboliset imagoresurssit taas ovat Äikkään (2001,69) mukaan lähinnä urbaanin ympäristön ominaisuuksia, joilla pyritään aktiivisesti luomaan mielikuvaa dynaamisesta, kansainvälistyvästä, elinkeinopolitiikaltaan monipuolisesta jokseenkin trendikkäästä paikasta. Ulkoinen kuva Sekä Etelä-Pohjanmaan ulkoinen että sisäinen kuva tutkittiin samaan aikaan. Käytännössä tämä tapahtui siten, että Etelä-pohjanmaan imagohankkeessa suunniteltujen kyselylomakkeiden perusteella Taloustutkimus Oy suoritti puhelinhaastatteluita sekä Etelä-Pohjanmaalla (sisäinen kuva) että muualla Suomessa (ulkoinen kuva). Kaiken kaikkiaan puhelinhaastatteluita tehtiin 1270 kappaletta siten, että ulkoisen kuvan osalta haastatteluita tehtiin 788 kpl ja sisäisen kuvan osalta 482. Muita kuin Etelä-Pohjanmaalla asuvia pyydettiin haastattelun aluksi mainitsemaan kaksi asiaa jotka Etelä-Pohjanmaasta tulevat ensimmäiseksi mieleen. Vastaukset voidaan tiivistää seuraaviin ryhmiin: 1. Tasainen maisema Eteläpohjalainen maisema, lakeus, korostui vastauksissa. Se on yleisin maakuntaan liittyvä mielikuva. Lakeus on peltomaisemaa, tasaista latomerta sekä viljavia peltoja. Maisema yhdistyy peltomaisena maanviljelyselinkeinoon, joka nähdään voimakkaana osana eteläpohjalaisuutta. Joissakin vastauksissa mainittiin myös suomaisema. Lisäksi mainittiin tulvivat joet. 2. Yrittäjyys ja elinkeinot Toinen selkeästi erottuva eteläpohjalaisuuteen liittyvä mielikuva on yrittäjähenkisyys. Yrittäjyys mainittiin paitsi yleisenä vireänä yrittäjyytenä tai yritteliäisyytenä, myös erilaisina toimialoina. Lisäksi Etelä-Pohjanmaa mainittiin paikkana, jossa "yritykset pärjää hyvin". Eri toimialoista korostuivat maanviljelys, puu- ja huonekaluteollisuus, turkistarhaus, metalliteollisuus, sekä erikseen mattokutomot 3. Puukko ja häjyt

3 Etelä-Pohjanmaasta tulee hyvin monelle ensimmäiseksi mieleen häjyt, puukot ja puukkojunkkarit. Vastauksissa mainittiin myös Häjyt -elokuva. Puukot yhdistettiin myös Kauhavaan ja puukkotehtaisiin. 4. Eteläpohjalainen luonne ja ihmiset Vastausten perusteella eteläpohjalaiseen kansanluonteeseen yhdistyy yritteliäisyys ja suorapuheisuus, rehellisyys ja ahkeruus, mutta myös itsekkyys ja itsellisyys, jopa itsepäisyys. Eteläpohjalaisia luonnehdittiin myös uskonnollisiksi ja isänmaallisiksi. Eteläpohjalaiset ovat myös jäyhiä mutta sanansa pitäviä, sekä "leveen ittetietoisia". Vastaukset voidaan tiivistää kuuteen esimerkkivastauspariin. Näissä tulevat ilmi maisemaan, kansanluonteeseen ja historiaan liittyvät asiat. Vastaukset ovat: Pellot ja jussipaita Rehellisyys ja suoruus Lehmät ja Juntit Lakeus ja viina Yrittäjyys ja murre Jämeräpäisyys ja puukko Näiden lisäksi vastauksissa tuotiin jonkin verran esiin eteläpohjalaista uskonnollista hartautta (körttiläisyyttä) ja tiukkapipoisuutta. Poliittisesti eteläpohjalaisuuteen liitettiin keskustalaisuus ja perussuomalaisuus. Vastauksia ei voi yleisesti ottaen pitää kovinkaan yllättävinä. Vahva perusolettamus oli, että lakeus, häjyt puukkoineen sekä yrittäjyys korostuisivat vastauksissa, ja näin kävikin. Silti jotakin yllättävääkin vastauksista löytyi. Esimerkiksi Tuurin kauppakeskus tunnettiin kohtuullisen hyvin. Toisaalta yllättävänä voidaan pitää myös tässä yhteydessä tulleita mainintoja maakunnan elinkeinorakenteesta. Etelä-Pohjanmaahan yhdistettiin vahvasti yleisen yrittäjyyden lisäksi turkistarhaus, maanviljely sekä huonekalu- ja puualan teollisuus. Samassa yhteydessä kysyttiin myös viidentoista eri adjektiivin kuvaavuutta. Vastausten perusteella Etelä-Pohjanmaata kuvaa ennen kaikkea kaksi laatusanaa: omaleimainen ja maatalousvaltainen. Heti näiden jälkeen tulivat sanat persoonallinen ja yritysystävällinen. Myös uskonnollisuus liitettiin suhteellisen vahvasti Etelä-Pohjanmaahan. Lisäksi eteläpohjalaisia ihmisiä pidettiin mukavina. Kaikkein huonoiten Etelä-Pohjanmaata kuvasivat sanat vasemmistolainen ja mitäänsanomaton. Pienenä yllätyksenä voidaan pitää sitä, että vain harva piti maakuntaa taantuvana. Tosin edelläkävijänäkään maakuntaa ei pidetty, enemmänkin yleisen elinvoimaisena siinä missä muutkin vastaavat alueet. Maakunnan voidaan siis sanoa olevan hyvin voimakkaasti muista erottuva, persoonallinen ja omaleimainen. Positiivisina asioina maakuntaan yhdistetään yritysystävällisyys, elinvoimaisuus ja tietyssä mielessä myös asukkaiden luonne. Ongelmallista on se, että maakunnan työllisyystilannetta pidetään huonona. Myös elinkeinorakenne nähdään varsin yksipuolisena. Etelä-Pohjanmaan elinkeinorakennetta kysyttiin vielä erikseen. Vastaajista 66% arvioi maakunnassa pääasiallisen toimeentulon saatavan maataloudesta. 19% arvioi teollisuuden olevan pääasiallisen toimeentulolähteen, ja palveluita piti tärkeimpänä 7% vastaajista. Mitä asioita Etelä-Pohjanmaalla sitten yleisesti pidetään hyvinä ja huonoina? Vastaus kysymykseen saatiin, kun jokaista vastaajaa pyydettiin kertomaan, mitkä

4 ovat Etelä-Pohjanmaan hyvät ja huonot puolet kun maakuntaa ajatellaan asuinelin ja työympäristönä. Hyvät puolet liittyvät yleisesti seuraaviin asioihin: Yleiset ominaisuudet Etelä-Pohjanmaan hyviksi puoliksi mainittiin esimerkiksi paikkakuntien turvallisuus ja ihmisystävällisyys, joka johtuu lähinnä kaupunkien pienestä koosta. Vastaavasti korostettiin sitä, että Etelä-Pohjanmaalla ei ole suurkaupunkien haittapuolia, eli rikollisuutta, huumeita yms. Maaseutumaiseen asumiseen miellettiin liittyväksi myös luonnonläheisyys ja asumisen väljyys. Myös saasteettomuus ja hiljaisuus liitettiin Etelä-Pohjanmaahan. Maininnat olivat tässä kohtaa pääosin hyvin yleisluontoisia eli niitä voisi käyttää periaatteessa mistä tahansa maaseutumaisesta maakunnasta. Toisaalta esim. maininnat vahvasta kulttuurista, talkootyön suuresta merkityksestä tai kylätoiminnasta liittyvät vahvasti nimenomaan Etelä-Pohjanmaahan Ihmiset Etelä-Pohjanmaan hyvinä puolina nähtiin myös ihmisten voimakas yritteliäisyys. Yritteliäisyyteen liittyvät näkemykset ahkerista ihmisistä. Hyvinä puolina nähtiin myös ihmisten ystävällisyys ja luotettavuus. Myös reiluiksi ja rehellisiksi eteläpohjalaiset ihmiset miellettiin. Yllättävää oli se, että isänmaallisuus ei tässä yhteydessä noussut esiin. Tämä johtunee joko siitä että asiaa ei nähdä positiivisena tai siitä että isänmaallisuutta ei yksinkertaisesti liitetä eteläpohjalaisuuteen. Ystävällisyys sen sijaan mainittiin usein, eli vaikka eteläpohjalaisia pidetään suorapuheisina ja osin itsekkäinäkin, koetaan ihmiset myös mukavina ja ystävällisinä. Luonto Etelä-Pohjanmaan hyväksi puoleksi nousi myös luonto, joka hieman yllättäen oli mielikuvissa vesistöistä luontoa ja maisemaa. Vaikka myös lakeutta ja tasaisuutta pidettiin maakunnan hyvänä puolena, korostui vastauksissa kuitenkin meri ja järvet. Etenkin meren läheisyys nähtiin maakunnan hyvänä puolena. Lisäksi luontoon liittyen mainittiin luonnon ja ilman puhtaus. Sijainti ja kulkuyhteydet Jonkin verran Etelä-Pohjanmaan hyvinä puolina pidettiin myös maakunnan keskeistä sijaintia, hyviä kulkuyhteyksiä ja lyhyitä etäisyyksiä muualle Suomeen. Toisaalta sijainti ja kulkuyhteydet nähtiin yleisesti myös maakunnan huonoina puolina, joten näkemykset ja mielikuvat ovat tältä osin hyvin ristiriitaiset. Kysymys on tietenkin paljolti siitä missä vastaaja itse asuu. Eläminen ja asuminen Elämiseen ja asumiseen liittyviä hyviä puolia Etelä-Pohjanmaalla ovat jo edelläkin mainitut asumisen väljyys ja yleinen rauhallisuus. Tilaa ja asumisen avaruutta sekä maaseutuasumisen turvallisuutta pidettiin yleisesti maakunnan etuina. Lisäksi myönteisenä nähtiin se, että asumiskustannukset ovat kohtuullisen pienet ja asuntoja on helposti saatavilla Elinkeinot ja talous Etelä-Pohjanmaan hyvinä puolina nähtiin myös jo mainituksi tullut yrittäjämyönteisyys. Toisaalta elinkeinoihin ja talouteen liittyvät myönteiset

5 asiat liittyivät osittain myös maatalouteen. Etelä-Pohjanmaata pidettiin hyvänä alueena maataloudelle, ja maatalouden vahva asema tuli tässäkin kohtaa esiin. Maatalous siis nähtiin positiivisena asiana. Hyväksi puoleksi nähtiin myös alueen taloudellinen vakaus. Tähän liittyivät näkemykset hyvistä työmahdollisuuksista sekä hyvästä työvoiman saatavuudesta. Maakunnan yritykset nähtiin hyvin menestyvinä pieninä teollisuusyrityksinä. Etelä-Pohjanmaan hyvinä puolina pidettiin myös hyviä tulevaisuudennäkymiä. Muuhun maahan verrattuna tilanne Etelä-Pohjanmaalla nähtiin kohtalaisen hyvänä, osin sijainnistakin johtuen. Etelä-Pohjanmaan huonot puolet liittyvät osin samoisin teemoihin kuin hyvätkin puolet. Tämä kertoo osittain siitä miten subjektiivisia mielikuvat ovat. Toisaalta selkeitä erojakin löytyy. Myös huonoja puolia voidaan ryhmitellä erilaisiin teemakokonaisuuksiin. Ne ovat: Maakunta Yleisellä tasolla maakuntaan liitettyjä negatiivisia piirteitä olivat mm. suurten keskusten ja yliopistokoulutuksen puuttuminen. Vaikka Seinäjoki tiedetään maakunnan keskukseksi, sitä pidetään kuitenkin kohtuullisen pienenä eikä kovinkaan elinvoimaisena. Etelä-Pohjanmaan huonoina puolina pidettiin myös tiettyä sisäänpäinkääntyneisyyttä, vanhoillisuutta ja taantuneisuutta. Myös muuttotappio liittyi näkemyksiin Etelä-Pohjanmaan huonoista puolista. Sijainti ja liikenne Kaikkein useimmin Etelä-Pohjanmaan huonoksi puoleksi mainittiin pitkät etäisyydet. Etäisyydet koettiin ongelmallisiksi siten, että työmatkoja pidettiin pitkinä mutta myös siten, että etäisyydet kasvukeskuksiin koettiin pitkinä. Toisaalta varsin yleisesti vain mainittiin etäisyyksien olevan pitkiä sen enempää asiaa tarkentamatta. Etäisyyksiin liittyy myös se näkemys, että palvelut ovat kaukana ja liikenneyhteydet ovat huonot. Näin ollen liikkuminen olisi hankalaa ja palveluiden saatavuus huonoa. Etelä-Pohjanmaa nähtiin myös suorastaan syrjäisenä paikkana, joka on kaukana paitsi pääkaupunkiseudusta, myös muista suurista kaupungeista. Elinkeinot Elinkeinoihin liittyy näkemys siitä, että Etelä-Pohjanmaalla on huono työllisyystilanne. Suuri työttömyys mainittiinkin hyvin usein maakunnan huonoja puolia kysyttäessä. Huono työllisyystilanne liitettiin etenkin maakunnan pienempiin kuntiin. Toisaalta huono työllisyystilanne miellettiin toimialakohtaiseksi niin että tietyillä, etenkin teknisillä ja naisvaltaisilla aloilla työtilanne olisi huono. Huonon työllisyystilanteen lisäksi Etelä-Pohjanmaan huonoksi puoleksi elinkeinoista puhuttaessa nähtiin teollisuuden ja etenkin suurteollisuuden puuttuminen. Lisäksi maakunnan elinkeinorakenne miellettiin yksipuoliseksi ja maatalousvaltaiseksi. Koska maatalous mielletään elinkeinona jokseenkin kuihtuvaksi tai ainakin entistä vähemmän työllistäväksi, on selvää että tämä vaikuttaa näkemyksiin myös agraariseksi mielletyn Etelä-Pohjanmaan työllisyystilanteesta. Toisaalta, kuten välimatkoistakin puhuttaessa, huonoa työllisyystilannetta ei kovinkaan usein selitetty tarkemmin. Voidaan kuitenkin todeta, että yleisellä tasolla Etelä-Pohjanmaa mielletään elinkeinojen suhteen maaseuduksi, jossa ei välttämättä ole teollisuustyöpaikkoja koska teollisuus ei ole tarpeeksi kehittynyttä.

6 Palvelut Etelä-Pohjanmaan huonoina puolina pidettiin myös heikkoa palvelutarjontaa. Palveluita nähtiin olevan tarjolla vähemmän kuin etelässä ja ne nähtiin kalliina. Palveluiden laatu miellettiin myös huonoksi. Lisäksi palveluiden todettiin olevan kaukana ja niiden heikentyvän jatkuvasti loppuakseen pian kokonaan. Palveluita ei juurikaan yksilöity, mutta terveydenhuoltopalvelut ja koulutusmahdollisuudet nousivat esiin. Terveydenhuollossa ongelmaksi miellettiin erikoisosaamisen puute, koulutuksen osalta huonoa oli mahdollisuuksien rajallisuus. Luonto Luontoon liittyvät kielteiset mielikuvat liittyvät maiseman tasaisuuteen joka samaistui yksitoikkoisuuteen. Maisemaa luonnehdittiin myös ankeaksi, ja vesistöjen puuttuminen nähtiin huonona asiana. Päällimmäisenä vastauksissa kuitenkin ilmeni liian tasaisuuden näkeminen kielteisenä ominaisuutena. Selkeästi maisemaan liittyvänä kielteisenä seikkana esiin nousivat myös tulvat. Asukkaat Eteläpohjalaisiin ihmisiin liittyvissä kielteisissä mielikuvissa esiin nousivat kateus, sulkeutuneisuus sekä itsepäisyys ja uppiniskaisuus. Eteläpohjalaiset ihmiset miellettiin myös uhoaviksi ja luonteeltaan sisäänpäinlämpiäviksi. Maisemaan liittyvän ankean tasaisuuden nähtiin ilmenevän myös ihmisten luonteessa, vaikkakin myös äkkijyrkkinä eteläpohjalaisia pidettiin. Omahyväisyyden ja itseluottamuksen koettiin olevan niin hallitsevaa ja voimakasta, että niistä nähtiin olevan jo suurta haittaa. Kulttuuri Myös eteläpohjalainen kulttuuri tuli esiin vastauksissa. Joko niin, että pohjalainen kulttuuri koettiin vaikeasti lähestyttäväksi tai toisaalta siten että alueen kulttuuritarjonta nähtiin heikkona. Tavallaan tässä tullaan taas luonteeseen liittyviin kysymyksiin eli jo edellä mainittuun sulkeutuneisuuteen ja tietynlaiseen me ja muut -asetelmaan pohjalaisessa ajattelussa. Sisäinen kuva Etelä-Pohjanmaan kehitystä pidetään maakunnassa kohtuullisen hyvänä. Vastaajista 34% arvioi Etelä-Pohjanmaan menneen asuin-, elin- ja työympäristönä menneen parempaan suuntaan, kun huonompaan suuntaan asioiden on kokenut menevän 20%. Tulevaisuudessa maakunnan asiat tulevat menevät nykyistä parempaan suuntaan 36% mielestä ja tulevaisuuden näki nykyistä huonompana 20% vastaajista. Ilahduttavaa on se, että Etelä-Pohjanmaan kehityksen tulevaisuudessa näki myönteisenä myös nuorempi sukupolvi. Uskoa maakunnan myönteisen kehittymisen suhteen siis löytyy, vaikka poismuuttoakin verrattain usein harkitaan. Tässä yhteydesä kannattaa tosin muistaa se, että vaikka maakunnan nähdään menevän parempaan suuntaan, saattavat muut maakunnat mennä mielikuvissa samaan suuntaan nopeammin. Etelä-Pohjanmaalla asuvien näkemysten mukaan maakunta selviää kasvukeskuksiin kohdistuvasta muuttoliikkeestä hieman paremmin kuin muut maakunnat. Prosenteissa kaikista vastanneista 27% uskoo Etelä-Pohjanmaan selviävän paremmin kuin muut maakunnat ja 11% näkee tilanteen olevan poismuuton kannalta tilanteen olevan maakunnassa muita vastaavia alueita huonomman. 58% prosenttia näkee tilanteen olevan muuttoliikkeen kannalta Etelä-Pohjanmaalla saman kuin muissa vastaavissa maakunnissa. Tässä kohtaa maakunnan kannalta positiivisimmat näkemykset ovat vuotiailla, toimihenkilöillä ja yrittäjillä sekä alueellisesti Kuusiokuntien ja Härmänmaan seutukunnissa asuvilla. Kriittisimmin asian taas näkevät

7 opiskelijat sekä Suupohjan ja Järviseudun väki. Tosin näissäkin ryhmissä näkemys on hyvin lähellä neutraalia. Etelä-Pohjanmaan ulkoinen ja sisäinen kuva näyttää eroavan eniten ostosmahdollisuuksien, harrastusmahdollisuuksien ja yleisen viihtyvyyden kohdalla. Kun ostosmahdollisuudet mieltää hyviksi 18% muualla asuvista, on luku Etelä-Pohjanmaalla peräti 38%. Harrastusmahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaalla pitää hyvinä puolestaan 17% vastaajista, kun luku maakunnassa asuvien kohdalla on 36%. Yleisen viihtyvyyden taas kokee Etelä-Pohjanmaalla olevan hyvä 19% muualla asuvista, kun maakunnan sisällä viihtyvyyttä pitää hyvänä 34% vastaajista. Tässä yhteydessä voidaan tietenkin kysyä onko Etelä-Pohjanmaan yleinen viihtyvyys, ostos- ja harrastusmahdollisuudet sekä asuntotilanne ja koulutusmahdollisuudet mainettaan parempia. Jos näin on, voidaan näitä ajatella asioiksi joilla maakunnan imagoa voitaisiin parantaa. Toisaalta taas kannattaa muistaa asioiden suhteellisuus ja kohderyhmän huomioonottaminen. Ei ole mitään mieltä lähteä kilpailemaan ostos- tai koulutusmahdollisuuksilla esim. pääkaupunkiseudun kanssa, kun taas asuntotilanne ja yleinen viihtyvyys tai turvallisuus voivat olla selkeitä valtteja. Imagon parantamisessa siis myös työn maantieteellinen kohdentaminen ja sisällön valitseminen sen mukaan on ensiarvoisen tärkeää. Eroja sisäisen ja ulkoisen kuvan välillä löytyy myös palveluita ja sijaintia koskevissa asioissa. Ensinnäkin voidaan todeta, että maakunnan sisällä Etelä- Pohjanmaata pitää sijainniltaan hyvin tai hiukan syrjäisenä 47% vastaajista, kun vastaava luku maakunnan ulkopuolella on 61%. Alueiden markkinoinnissa hyviä liikenneyhteyksiä tuodaan korostetusti esille, myös Etelä-Pohjanmaalla. Mielikuvissa tilanne on se, että sekä maakunnan sisällä että muualla 14% vastaajista pitää Etelä-Pohjanmaan liikenneyhteyksiä huonoina. Hyvinä liikenneyhteyksiä pitää muualla asuvista 40% ja eteläpohjalaisista 56%. Tässä valossa näyttää siltä, että hyviä liikenneyhteyksiä on kohtuullisen perusteltua markkinoida jatkossakin. Etelä-Pohjanmaan palvelutarjonta mielletään maakunnan sisällä paremmaksi kuin muualla. Hyvänä maakunnan palvelutarjontaa pitää 56% eteläpohjalaisista ja 30% muista. Toisaalta palveluja ei muuallakaan pidetä erityisen huonoina; vain 8% muualla asuvista mieltää Etelä-Pohjanmaan palvelutarjonnan huonoksi. Yllättävä tieto sikäli, että kysyttäessä Etelä-Pohjanmaan huonoja puolia palveluiden huonohko saatavuus nousi kohtuullisen voimakkaasti esiin. Eroja löytyy myös asenteisiin ja mielipiteisiin liittyvissä mielikuvissa. Ensinnäkin maakunnan sisällä eteläpohjalaisia pidetään hieman oikeistolaisempina kuin maakunnan ulkopuolella. Toisaalta muualla maakuntaa pidetään ahdasmielisempänä kuin maakunnan sisällä. Kun 14% muualla asuvista ilmoittaa liittävänsä maakuntaan voimakasta ahdasmielisyyttä, kokee Etelä-Pohjanmaalla asuvista maakunnan hyvin ahdasmieliseksi vain 9% haastatelluista. Tästä kaikesta voidaan tiivistäen sanoa se, että maakunnan sisäinen ja ulkoinen kuva eroaa toisistaan lähinnä omaleimaisuuden, palvelutarjonnan ja liikenneyhteyksien sekä elinvoimaisuuden ja asenteiden kohdalla. Erot ovat seuraavat: Etelä-Pohjanmaata pidetään maakunnan sisällä vieläkin omaleimaisempana kuin maakunnan ulkopuolella Etelä-Pohjanmaalla asuvat pitävät maakuntaa elinvoimaisempana kuin muualla asuvat Etelä-Pohjanmaalla pidetään maakunnan liikenneyhteyksiä ja palvelutarjontaa parempina kuin muualla

8 Etelä-Pohjanmaata pidetään paikallaan polkevana hieman useammin maakunnan sisällä kuin sen ulkopuolella Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä vielä mainita erojen ulkoisen ja sisäisen kuvan välillä olevan joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta melko pieniä. Pääpiirteissään ulkoinen ja sisäinen kuva muistuttavat ainakin tässä kohdin toisiaan, vaikkakin yleisesti maakunnan sisällä mielikuvat Etelä-Pohjanmaasta ovat hieman parempia kuin muualla. Sinänsä positiivisten asioiden korostuminen sisäisen kuvan kohdalla on aivan luonnollista. Myös Etelä-Pohjanmaalla asuvilta kysyttiin, mitä he pitävät maakunnan hyvinä ja huonoina puolina, kun ajattelevat maakuntaa asuin-, elin- ja työympäristönä. Vastuksia voidaan tiivistää hieman samaan tapaan kuin ulkoisenkin kuvan kohdalla, eli ensin joitakin teemoja, jotka nousivat esiin maakunnan hyvistä puolista kysyttäessä. Väestön luonne ja maakunnan henki Eteläpohjalaisia pidettiin reiluina, ystävällisinä ja omatoimisina. Meininki maakunnassa on suora ja reilu, eli se pidetään mikä luvataan. Etelä-Pohjanmaan mainetta pidettiin kaikin puolin hyvänä ja ihmisiä "tervehenkisinä". Lisäksi maakuntaa pidettiin virikkeellisenä ja toiminnallisena vahvan kulttuurin alueena. Etelä-Pohjanmaalla koettiin olevan sisua, tahtoa ja tekemisen meininkiä. Asuinympäristö Etelä-Pohjanmaalla asuvien näkemyksen mukaan maakunta on suhteellisen turvallinen ja rauhallinen, hyvä kasvuympäristö lapsille. Maaseutumainen ympäristö tarkoittaa myös asumisen väljyyttä ja tilantunnetta. Turvallisuus samaistuu myös vakauteen, eli arkipäivä koetaan vakaaksi, sellaiseksi jossa ei tarvitse pelätä. Asuinympäristönä Etelä-Pohjanmaa koetaan hyväksi myös siksi että eläminen on kohtuullisen edullista ja peruspalvelut ovat toimivat. Lisäksi koulutusmahdollisuuksia pidetään melko hyvinä. Myönteisenä pidetään myös maakunnan kaupunkirakennetta, eli kaupunkien ja maaseudun suhdetta. Hyvää on siis se, että myös hieman pienemmät keskukset tarjoavat kohtuulliset palvelut. Luonto Etelä-pohjanmaan luontoon liittyvinä myönteisinä asioina maakunnassa asuvat pitävät sen puhtautta, mutta myös sitä että se on periaatteessa aina lähellä. Lisäksi todettiin että ilma on hyvää ja raitista, ja maaseutu kaikin puolin rauhallista. Myös komeat maisemat mainittiin tässä yhteydessä, tosin vain harvoin. Sijainti, liikenneyhteydet yms Huomattava osa Etelä-Pohjanmaalla asuvista vastaajista piti maakunnan sijaintia hyvänä. Maakunnan miellettiin sijaitsevan keskellä Suomea ja välimatkat koettiin lyhyiksi. Lisäksi liikenneyhteydet nähtiin toimivina. Työelämä Työelämään liittyi myös paljon myönteistä. Esiin tuli luonnollisesti voimakas ja rehellinen yrittäjyys, mutta työympäristöä pidettiin yleisestikin hyvänä. Teollisuusrakennetta pidettiin lisäksi monipuolisena ja yrityksiä

9 erikoistuneina. Maatalous nähtiin luonnollisesti hyvin voimakkaana, mutta myös "uudenaikainen", keskuksiin sijoittunut teollisuus mainittiin. Etelä-Pohjanmaan työllisyystilannetta miellettiin tässä yhteydessä hyväksi. Seudun yleisen kehittymisen nähtiin tarjoavan kohtuullisen hyvin työpaikkoja ainakin tietyille aloille. Voimakas yrittäjyys nähtiin yhtenä hyvään työllisyyteen vaikuttavana seikkana. Myös Etelä-Pohjanmaan sisäisen kuvan kohdalla huonot puolet liittyvät osittain samoisin teemoihin kuin hyvätkin puolet. Teemat ovat siis pitkälti samoja, mutta niihin liittyvät näkemykset ja mielikuvat ovat osittain lähes päinvastaisia. Etelä-Pohjanmaalla asuvien mukaan maakunnan huonot puolet liittyvät lähinnä seuraaviin asioihin: Elinkeinorakenne ja työllisyys Ongelmana pidettiin lähinnä sitä, että töitä ei löydy kaikille, ei varsinkaan koulutetulle nuorisolle. Ongelmaa nähtiin myös maakunnan elinkeinorakenteen yksipuolisuudessa. Koettiin, että Etelä-Pohjanmaan perinteisesti vahvat elinkeinot eivät enää työllistä toivotulla tavalla. Korkean teknologian työpaikkoja toivottiin lisää samalla kun liikaa maatalousvaltaisuutta kritisoitiin. Huonona puolena pidettiin myös huonoa palkkatasoa, ainakin Etelä-Suomeen verrattuna. Elinkeinorakennetta ei myöskään pidetty sellaisena että se houkuttelisi paluumuuttajia. Kaiken kaikkiaan elinkeinorakennetta pidettiin yksipuolisena ja hieman vanhanaikaisena. Työttömyys, huoli työllisyyden vähenemisestä sekä yksipuolisesta elinkeinorakenteesta saivat ylivoimaisesti eniten mainintoja. Liikenne ja kulkuyhteydet Osa Etelä-Pohjanmaalla asuvista piti huonoina puolina pitkiä välimatkoja, pitkiä työmatkoja ja huonoja kulkuyhteyksiä. Julkista liikennettä pidettiin olemattomana ja tiestöjä huonokuntoisina. Huonoksi puoleksi nähtiin myös maakunnan etäisyys pääkaupunkiseudusta. Kuten aikaisemmin kävi ilmi, hyvinä puolina nousivat voimakkaasti esiin maakunnan sijainti, pienet etäisyydet, hyvä tiestö ja hyvä julkinen liikenne. Näyttääkin vahvasti siltä, että liikenteeseen ja kulkuyhteyksiin liittyvissä asioissa maakunnan väestön mielipiteet ovat jakautuneet jyrkästi kahtia. Syynä tähän lienee vastaajien maantieteellinen sijoittuminen maakunnan sisällä, eli Seinäjoella asuva henkilö näkee todennäköisesti asiat toisella tavalla kuin maakunnan reuna-alueella asuva henkilö. Koulutus Koulutuksen osalta viesti oli selvä, huonona puolena nähdään ennen kaikkea yliopistotasoisen koulutuksen sekä korkeakoulujen puute. Toisaalta ongelmaksi koettiin myös se, että koulutuspaikat eivät ole tasaisesti jakautuneet maakunnan sisällä. Koulutusmahdollisuuksia luonnehdittiin myös yleisesti heikoiksi. Yhteiskunta Etelä-Pohjanmaalla koettiin olevan myös joitakin yleisestä yhteiskunnallisesta kehityksestä johtuvia ongelmia. Tällaisiksi koettiin mm. myymälöiden, kyläkoulujen, postien ja pankkien sulkemiset. Lisäksi esiin nousi kuntakeskusten surkastuminen ja kaupunkien alikehittyneisyys. Myös erilaisten

10 kulttuuripalveluiden ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien puuttuminen mainittiin. Kuntatasolla huonona asiana pidettiin kuntien velkaisuutta, kuntien sisäänpäin kääntyneisyyttä, sekä yleistä kuntakeskeisyyttä. Väestö Yhtenä maakuntaan liittyvänä huonona puolena pidettiin myös muuttoliikkeeseen liittyviä ongelmia, lähinnä perifeerisimpien alueiden autioitumista sekä väestön ikärakenteen voimakasta vääristymistä. Koulutetun nuorison poismuuton nähtiin olevan todellinen ongelma. Muuttoliikkeen ja autioitumisen yhteys palveluiden loppumiseen tuli myös esiin. Huonona puolena pidettiin myös kaiken kaikkiaan liian vähäistä väkimäärää. Pohjalaisuus Pohjalaisuuteen liittyviä negatiivisia asioita tuli esiin varsin vähän. Esiin nousi lähinnä kateellisuus, sisäänpäin lämpenevyys, ahdasmielisyys, suvaitsemattomuus ja vanhoillisuus. Perinteiden negatiiviset vaikutukset nousivat myös esiin. Huono koulutustaso, ihmisten negatiivisuus ja maaston lisäksi myös luonteeseen liittyvä tasaisuus mainittiin myös. Mainintoja oli siis kuitenkin kaiken kaikkiaan suhteellisen niukasti. Luonto Myös luontoon ja maisemaan liittyviä huonoja puolia nousi esiin vähän. Lähinnä negatiivisena koettiin vesistöjen ja etenkin järvien vähyys. Eteläpohjalaista maisemaa luonnehdittiin "tasaisen tappavaksi". Kun sekä ulkoisen että sisäisen kuvan yhteydessä esiin tulleita Etelä- Pohjanmaahan liittyviä positiivisia ja negatiivisia asioita vertaillaan, voidaan eräitä yhtäläisyyksiä löytää. Ensinnäkin asumiseen ja asuinympäristöön liittyvät seikat nousevat myönteisesti esiin sekä muualla että maakunnan sisällä. Asumisen väljyys, kohtuulliset asumiskustannukset sekä asuinympäristön turvallisuus ja rauhallisuus nähdään kiistatta Etelä-Pohjanmaan hyvinä puolina. Toisaalta yhteistä sisäiselle ja ulkoiselle kuvalle ovat myös näkemykset myönteisistä eteläpohjalaisuuteen liittyvistä luonteenpiirteistä. Sekä ystävällisyys että yrittäjyys ja tietty konstailemattomuus kuuluu eteläpohjalaisuuteen niin maakunnassa asuvien kuin muidenkin mielestä. Negatiivisissa asioissa yhteistä ulkoiselle ja sisäiselle kuvalle oli mm. huonona pidetty työllisyystilanne, joka liitettiin etenkin nuoriin ja korkeasti koulutettuihin. Etelä-Pohjanmaan huonoina puolina nähtiin myös pitkät välimatkat ja maakunnan huono sijainti. Lisäksi negatiivista huomiota sai maakunnan yksipuolinen elinkeinorakenne ja väestörakenteen vinoutuminen. Ulkoisen ja sisäisen kuvan välillä oli tietenkin myös tässä kohdassa eroja. Esimerkiksi maakunnan syrjäisyys tuli esiin lähinnä ulkoisen kuvan kohdalla. Toiseksi tasainen maisema nähtiin ulkoisen kuvan yhteydessä selkeämmin huonona puolena. Erityisen mielenkiintoisia ovat näkemykset Etelä-Pohjanmaan palveluista. Ulkoisen kuvan kohdalla palveluiden häviäminen tai puuttuminen nousi selkeästi esiin, kun taas maakunnan sisällä näkemykset olivat varsin vaihtelevia. Osa piti palvelutarjontaa hyvinkin riittävänä ja tasokkaana, mutta toisaalta myös kritiikkiä tuli. Voisi oikeastaan todeta, että palvelut saivat maakunnan ulkopuolella negatiivista huomiota, kun taas maakunnan sisällä niitä ei nostettu kovinkaan voimakkaasti esiin, ainakaan kielteisessä mielessä.

11 Hyvien ja huonojen puolien erottelun jälkeen näyttää siltä, että Etelä- Pohjanmaan imago on asumiseen ja elinympäristöön liittyvissä asioissa varsin hyvä. Samoin eteläpohjalaiseen luonteeseen liittyy paljon myönteisiä mielikuvia. Toisaalta maakunnan työllisyystilanne mielletään huonoksi ja elinkeino- ja ikärakenne ongelmalliseksi. Hyvin selkeästi huonona puolena pidetään myös pitkiä välimatkoja, yhtäältä maakunnan sisällä ja toisaalta maakunnasta kasvukeskuksiin. Miten eteenpäin? Alueiden imagoa kohotetaan luonnollisesti markkinoinnin ja tiedottamisen avulla. Näin on tarkoitus tehdä myös Etelä-Pohjanmaalla. Teoriassa paikan tai alueen markkinointi, promootio, tarkoittaa lähinnä tietoista julkisuuden ja markkinoinnin käyttämistä tuotettaessa selektiivisiä kuvia jostakin maantieteellisestä alueesta tietylle kohderyhmälle. Toisaalta alueen markkinointia ei voida nähdä suppeasti pelkästään julkisen hallinnon tai politiikan spesifinä sektorina, vaan enemmänkin laajana ideologiana, joka eri aikoina saa erityyppisiä ilmenemismuotoja (Ward 1998, 3). Esimerkkinä ilmenemismuodoista voidaan mainita vaikkapa julkinen liikenne tai julkinen rakentaminen. Onkin tärkeää ymmärtää, että paikan promootio ei ole pelkkää mainosmateriaalin tuottamista vaan hyvien toimintaedellytysten luomista ja niistä tiedottamista. Niin positiivisilla kuin negatiivisillakin asioilla kun on taipumus kasaantua. Erilaisten alueiden markkinointi on kasvanut massiivisesti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana (Ward 1998, 1). Lähes jokainen kaupunki, alue tai jopa valtio myy itseään eri tavoin. Itseään markkinoivat sellaisetkin alueet, joiden lähtökohdat eivät välttämättä ole kovinkaan hyvät. Siksi ennen markkinointiin tai tiedotustoimintaan ryhtymistä onkin aina kysyttävä, mitkä ovat ne vahvuudet, jotka ovat aitoja ja joita muilla ei välttämättä ole. Hyvienkään asioiden kopiointi sellaisenaan ei tuo tulosta. Tärkeää on huomata, että markkinointikeinot ovat lisääntyneet. Perinteisten esitteiden ja julisteiden rinnalle on tullut pr-toimintaa, verohelpotuksia, kauppasopimuksia, kulttuuri- ja urheilutilaisuuksia, perinteitä, taidetta, arkkitehtuuria jne. Samaan aikaan paikka on myös entistä enemmän paketoitu eli tuotteistettu myytäväksi palvelujen paketiksi. Paikan markkinoinnin - tai yleensä alueesta puhumisen - lähtökohta on paikan hengen kääntäminen kieleksi. Kieli on kulttuurista koodia, joka on paitsi yhteisöllistä myös subjektiivista. Siihen liittyy siis aina tulkintaa, ensin lähettäjän ja sitten vastaanottajan taholta. Osittain tähän viitattiin jo käsiteltäessä imagon käsitettä Maakunnan tai yleensä paikan markkinoinnin ongelmat liittyvät imagon rakentamista ajatellen paikan kompleksiseen kokonaisuuteen. Kun Jorma Mukala toteaa kaupungin olevan liian suuri ja komplisoitu "tuote" jotta sille voidaan rakentaa suunnitelmallisesti imagoa, voidaan aiheellisesti kysyä, onko maakunnallisen imagon luominen suunnitelmallisesti lainkaan järkevää. Mukala toteaa myös, ettei kaupungilla ole selkeää viestiä, joka pitäisi saada perille (Virtanen 1999, 158). On siis hyvä miettiä tarkkaan, mikä on esimerkiksi Etelä- Pohjanmaan viesti maakuntana, hallinnollisena alueena. Yhtä kaikki, myös alueisiin liittyviä mielikuvia pyritään systemaattisesti parantamaan. Periaatteessa mielikuvien parantaminen ja kehittäminen voidaan Karvosen (1999) mukaan mieltää nelivaiheiseksi prosessiksi, joka käynnistyy tutkimuksella. Tutkimuksen tarkoituksena on ensin selvittää, millainen kuva ihmisillä meistä on. Tähän kysymykseen on Etelä-Pohjanmaan osalta nyt jo annettu joitakin vastauksia.

12 Kehittämistyön looginen jatke tutkimusvaiheen jälkeen liittyy tavoitteiden asettamisen eli käytännössä tavoitekuvan määrittelyyn. Kun tiedetään, mitä maakunnasta ajatellaan, voidaan kysyä, mitä maakunnasta pitäisi ajatella eli toisin sanoen määritellä jonkinlaista ideaalimaakunnan kuvaa, joka kuitenkin pohjautuu todellisuuteen. Tähän liittyy keskustelu siitä, mitkä ovat meidän vahvuutemme ja mitkä taas muiden. Ennen siirtymistä toimenpiteisiin tulisi määritellä resurssit ja aikataulut. Kolmas vaihe pitää sisällään käytännön toimenpiteet eli viestinnän ja markkinoinnin. Tähän voidaan katsoa kuuluvaksi sekä ulkoisen että sisäisen viestinnän, mutta myös eräänlaisen yhteisökulttuurin ja toimintatapojen kehittämisen. Usein (mm. resurssien puutteesta johtuen) tämä vaihe korostuu muiden kustannuksella. Neljännessä vaiheessa tarkastellaan, miten työssä ollaan onnistuttu. Siihen kuuluu tulosten mittailua, vertailua tavoitteisiin sekä mahdollisia korjaustoimia. Toimenpiteet auttavat kehittämään markkinointia ja tiedottamista edelleen. (Karvonen 1999, 119). Lopuksi Etelä-Pohjanmaa nähdään hyvin omaleimaisena ja persoonallisena maakuntana. Kuitenkin tuntuu, että imagon rakennuksessa alueiden ominaispiirteitä pyritään häivyttämään tai ne mainitaan hyvin retorisesti juuri perinnekulttuurista puhuttaessa. Etelä-Pohjanmaan persoonallisuus pelkistetään tarkoittamaan kaksifooninkisia ja jussipukua. Erottautuminen on nykyään hyvin vaikeaa ainakin, mitä tulee symbolisiin imagoresursseihin. Ehkä juuri tästä syystä alueelliset erot välittyvät paikkojen markkinoinnissa materiaalisten imagoresurssien kautta. Kun nykyisyydestä ei alueellisia ominaispiirteitä tahdo löytyä, otetaan avuksi vanhat stereotypiat. Etelä-Pohjanmaan ongelma lieneekin juuri tässä. Maakunnalla on vanhastaan hyvin voimakas identiteetti, ja sen kulttuuria on pidetty omaleimaisena. Asiat, joista maakunta tunnetaan vanhastaan, muodostavat voimakkaita mielikuvia Etelä- Pohjanmaasta. Sen sijaan symboliset imagoresurssit eli tekijät, joista maakunta tunnetaan nykyisin, ovat melko pienet. Mediatunnettuus on vähäistä, menestyviä (teknologia-)yrityksiä ja teknologiakeskuksia ei tunneta ja ostoskeskukset ja galleriatkin tuntuvat loistavan poissaolollaan, ainakin mielikuvissa. Symbolisissa imagoresursseissa kysymys on resurssien materialisoitumisesta. Prosessi on käänteinen verrattuna materiaalisiin imagoresursseihin. Kun materiaalisten imagoresurssien hahmottuminen liittyy konkreettisiin kohteisiin, jotka luovat alueille uusia imagomerkityksiä, symbolisten imagoresurssien kohdalla käsitteelliset maisemaan vaikuttavat teemat pyritään tekemään näkyviksi. Avainasemassa on tällöin eräänlainen tietoisesti idealisoitu kuva "imaginäärisestä tulevaisuuden paikasta". Esimerkiksi Oulussa teknologiaimago näkyy selkeästi kaupunkisuunnittelussa. Esimerkkinä tästä voidaan mainita Oulun kaupungin ja lentoaseman välinen tiesuunnitteluhanke. (Äikäs 2001, 72). Toisaalta symboliset imagoresurssit ovat ennen kaikkea urbaanin maiseman ominaisuuksia, joilla ohjataan aktiivisesti mielikuvaa dynaamisesta, kansainvälistyvästä sekä elinkeinorakenteeltaan monipuolisesta, tietyllä tavalla trendikkäästä paikasta (Äikäs 2001, 68). Mainitut määritelmät sopivat tutkimusaineiston perusteella kovin huonosti Etelä-Pohjanmaahan, joten voidaan kysyä, missä määrin symbolisten imagoresurssien vahvistaminen on järkevää. Imagon rakentamisessa ja rakentumisessa on tärkeää ponnistaa perinteistä ja tunnustaa olemassa olevat realiteetit. Omia vahvuuksia on syytä tuoda tarmokkaasti esiin, sillä hyvää imagoa ei välttämättä voi monistaa muualta.

13 Etelä-Pohjanmaan vahvuuksia ovat sen hyvä erottuminen muista maakunnista sekä voimakas yrittäjyysimago. Nämä koskevat sekä ulkoista että sisäistä kuvaa. Sisäinen kuva eroaa ulkoisesta lähinnä palveluita ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksia koskevissa asioissa, joten voidaan kysyä, tulisiko ulkoisen imagon rakentamisessa painottaa enemmän niihin liittyviä seikkoja. Lisäksi esiin nousi turvallisuus. Jos Etelä-Pohjanmaata ei nähdä edelläkävijämaakuntana tai jos sen symboliset imagoresurssit ovat vähäiset, ei välttämättä kannata huolestua. Pysyvyys, turvallisuus ja maanläheisyys voivat olla aivan yhtä hyviä määreitä kuin trendikkyys tai nuorekkuus. Kiireettömyys, rauhallisuus ja kodikkuus voivat olla paljon parempia kuvailuja kuin dynaamisuus, muodikkuus ja edelläkävijyys. Kysymys on loppujen lopuksi siitä, millaisia asioita nyt ja etenkin tulevaisuudessa arvostetaan. Lopuksi on syytä vielä korostaa, että imagon kehittyminen on usein hyvin sattumanvaraista. Tietoisen alueellisen markkinointiviestinnän merkitys ei välttämättä ole kovin suuri, vaan mielikuvat muodostuvat enemmänkin tiedotusvälineiden ja omien satunnaisten kokemuksien kautta. Toisaalta markkinoinnin ja varsinkaan määrätietoisen ja pitkäjänteisen tiedottamisen merkitystä ei kannata väheksyä. Etelä-Pohjanmaan osalta tilanne on se, että imagossa ei varsinaisesti ole mitään vikaa, mutta toisaalta se ei myöskään ole erityisen hyvä. Ongelmana on lisäksi heikko yleinen tunnettuus. Vaikka aluetta pidetään hyvin persoonallisena ja omaleimaisena, sitä ei välttämättä tunneta tarkemmin. Myönteinen mediatunnettuus olisikin tärkeää. Tutkimuksen jälkeen tiedetään hiukan paremmin millaisista asioista olisi syytä pitää enemmän meteliä. Lähteet Boorstin, Daniel J. (1964). The Image: A guide to pseudo-events in America. New York, Harper. Grunig, James (1993). Image and substance: Fron symbolic to behavioral relationships. Public relations review 19. Karvonen, Erkki (1997). Imagologia. Imagon teorioiden esittelyä, analyysiä, kritiikkiä. Tampere, Tampereen yliopisto. Karvonen, Erkki (1999). Elämää mielikuvayhteiskunnassa. Imago ja maine menestystekijöinä myöhäismodernissa maailmassa. Helsinki, Gaudeamus. Nikkarinen, Arto (2001). Etelä-Karjalan benchmarkingprojekti. Lappeenranta, teknillinen korkeakoulu. Raunio, Mika & Reija Linnamaa (2001). Seinäjoen seudun markkinointi osaajia houkuttelevana paikkana asua ja elää. Tampere, Tampereen yliopistopaino. Suomen kielen perussanakirja (1990). Helsinki, Valtion painatuskeskus. Ward, Stephen V. (1998). Selling Places. The Marketing and Promotion of Towns and Cities London, E & FN Spon. Virtanen, Pekka V (1999). Kaupungin imago. Tampere, Rakennustieto. Äikäs, Topi Antti (2001). Imagosta maisemaan. Esimerkkeinä Turun ja Oulun kaupunki-imagojen rakentaminen. Oulu, University press.

ALUEELLINEN VETOVOIMA

ALUEELLINEN VETOVOIMA ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

MIELIKUVAT KEMIÖNSAAREN KUNNAN VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ

MIELIKUVAT KEMIÖNSAAREN KUNNAN VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ MIELIKUVAT KEMIÖNSAAREN KUNNAN VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ Anna Sofia Nyholm Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2010 Tutkimuksen tausta Maaseutukunnissa uusien asukkaiden houkutteleminen on yleensä keskeinen

Lisätiedot

KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller

KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

MISTÄ RAKENTUU SEUTUKAUPUNKIEN VETOVOIMAISUUS? Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2019 Kaupunkikohtainen raportti: Rauma

MISTÄ RAKENTUU SEUTUKAUPUNKIEN VETOVOIMAISUUS? Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2019 Kaupunkikohtainen raportti: Rauma MISTÄ RAKENTUU SEUTUKAUPUNKIEN VETOVOIMAISUUS? Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2019 Kaupunkikohtainen raportti: Rauma Seutukaupunkien vetovoimatutkimus on 55:lle seutukaupungille toteutettu tutkimus

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Pyhäselkä. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Pyhäselkä. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pyhäselkä Pasi Saukkonen 3.11.2015 Pyhäselkä (112 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 10 % Oletko mielestäsi 1)

Lisätiedot

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Tuupovaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Tuupovaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 20.10.2015 (104 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Julkiset hankkijat ostopäätösten äärellä Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Julkiset hankkijat ostopäätösten äärellä Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Julkiset hankkijat ostopäätösten äärellä Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2018 kunnanvaltuutettujen,

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Toiminnan arviointi: omistajaohjaus

Toiminnan arviointi: omistajaohjaus 20.2.2017 Toiminnan arviointi: omistajaohjaus Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Toiminnan kehitys uusi rooli Sote- ja maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

Ristijärven kuntastrategia

Ristijärven kuntastrategia Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon

Lisätiedot

Kuinka huono imago muutetaan hyväksi

Kuinka huono imago muutetaan hyväksi Kuinka huono imago muutetaan hyväksi Future Workshop, Vaasa 19.5.2008 Tomi Lähteenmäki Porin kaupunki Poimintoja lähimenneisyydestä I New York Perustui hokemiseen Lahti - Business City Perustui nollafaktaan

Lisätiedot

Miten väestöennuste toteutettiin?

Miten väestöennuste toteutettiin? Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi. FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.

Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi. FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1. Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.2017 2.6.2017 Page 1 Sisältö 1. Taajamien luonne, vahvuudet

Lisätiedot

Tuhannet pendelöi töihin Salossa Työmatkapendelöintitutkimus 2019

Tuhannet pendelöi töihin Salossa Työmatkapendelöintitutkimus 2019 Tuhannet pendelöi töihin Salossa 2.5.2019 Työmatkapendelöintitutkimus 2019 Työssäkäyntialueet ja työssäkäyvien kulkemat työmatkat kodin ja työpaikan välillä ovat vuosikymmenien aikana pidentyneet. Yhä

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus

Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus 13.6.2017 13.6.2017 Hankkeen taustaa Valtuustoaloite Kainuussa pitkään jatkanut negatiivinen muuttotase vaatii erityistoimenpiteitä tilanteen

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky 2011

Alueiden kilpailukyky 2011 Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti Länsi-Turunmaan kaupungin strategiatyö Strategiatyöryhmän väliraportti Strategia Kuvaus siitä, miten valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän Luo tulevaisuudenkuvan ja osoittaa tavan sen saavuttamiseksi

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Henkilöstökysely maakuntastrategiasta 2018 Tulokset

Henkilöstökysely maakuntastrategiasta 2018 Tulokset Henkilöstökysely maakuntastrategiasta 2018 Tulokset Henkilöstökysely lähtökohta ja tavoitteet Uudelle maakunnalle laaditaan strategia, jossa linjataan maakunnan yhteiset strategiset tavoitteet ja toiminnan

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Mikkelin imagotutkimus Mikkeli matkailukohteena

Mikkelin imagotutkimus Mikkeli matkailukohteena Mikkelin imagotutkimus Mikkeli matkailukohteena Taloustutkimus Oy Jari Pajunen Mikkelin elinvoima- ja kilpailustrategian ohjausryhmä 15.6.2011 1 15.6.2011 Jari Pajunen Esityksen sisältö 1. Kuntien imagotutkimus

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

MENESTYVÄ JOHTAJA -kyselyraportti

MENESTYVÄ JOHTAJA -kyselyraportti MENESTYVÄ JOHTAJA -kyselyraportti Viestintä suomalaisessa johtajuudessa 12/2016 Ground Communications Menestyvä Johtaja -kysely Menestyvä Johtaja -kyselyn toteuttivat viestintätoimisto Ground Communications

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Joensuun seutu. Kasvun paikka. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Joensuun seutu. Kasvun paikka. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Joensuun seutu Kasvun paikka. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy priima_3_210x297mm.indd 1 9.1.2009 11:24:57 Elämisen laatua Joensuun seutu on vahva vastaus nykyihmisen unelmiin. Tarina omakotitaloasumisesta

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma Kaisa Saario Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma 24.11.2011 Mitä on alueiden kilpailukyky? VERKOSTOT INFRA STRUKTUURI Imago YRITYKSET INSTI OSAAMINEN TUUTIOT ASUIN JA ELINYMPÄRISTÖ Linnamaa

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 30.4.2013 KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Diasarjan lähteenä Innolink Research Oy:n tuottama raportti sekä tutkimushaastatteluiden tietokanta. 1 Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Innolink Research

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Joensuun asuntokupla?

Joensuun asuntokupla? Joensuun asuntokupla? Author : paul Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna sanoi Yle Uutisissa 16.1.: "Asuntokupla voi olla totta Helsingin sinkuilla ja dinkuilla*." Lyhyesti hänen mielestään

Lisätiedot

Vesannon elinvoimaryhmä

Vesannon elinvoimaryhmä Vesannon elinvoimaryhmä 26.7.2017 1. Kuntalaiskysely Mitä ja miksi kysytään (kysymykset)? Miten kysytään (sähköinen/paperi)? Milloin kysytään (aikataulu)? Miten organisoidaan (kulut, analyysit/raportointi)?

Lisätiedot

Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa. Tommi Lehtonen

Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa. Tommi Lehtonen Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa Tommi Lehtonen 2.2.2018 Jeremy Bentham (1748 1832) Yhteiskunnan tehtävä on lisätä onnellisuutta ja vähentää kärsimystä. 2.2.2018 2 John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria

Lisätiedot

Teollisen toiminnan mahdollisuudet Varsinais-Suomessa. Elinvoimainen Vakka-Suomi seminaari Jarkko Heinonen

Teollisen toiminnan mahdollisuudet Varsinais-Suomessa. Elinvoimainen Vakka-Suomi seminaari Jarkko Heinonen Teollisen toiminnan mahdollisuudet Varsinais-Suomessa Elinvoimainen Vakka-Suomi seminaari 2.7. Jarkko Heinonen Keskeiset toimintaedellytykset Mitkä alueen toimintaympäristötekijät vaikuttavat yrityksen

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 3: PALVELUTUOTANTO Ruralia-instituutti 2018 2 PALVELUTUOTANTO

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimushanke Kirjastopäivät, Jyväskylä

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimushanke Kirjastopäivät, Jyväskylä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimushanke 2016-2017 Kirjastopäivät, Jyväskylä 8.6.2017 - Kirjastot on rakennettu perinteistä kirjaston käyttöä ajatellen mutta toimivat nykyään kohtaamis-

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

TARINALLISTAMINEN Jari Nieminen

TARINALLISTAMINEN Jari Nieminen TARINALLISTAMINEN 11.12.2018 Jari Nieminen Tarinallistaminen Brändi Tarinankerronta Yrityskulttuuri Identiteetti BRÄNDI Brändi on tuote tai tuotemerkki, yritys, henkilö tai muu vastaava, jolle on syntynyt

Lisätiedot

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus

Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi MTT taloustutkimus 31.5.2011 Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet

Lisätiedot

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Analyysi Turun kaupungin brändistä 2018

Analyysi Turun kaupungin brändistä 2018 Analyysi Turun kaupungin brändistä 2018 Tutkimuksesta Kyselytutkimus Turun kaupungin brändistä, markkinoinnista ja viestinnästä. Tutkimusajankohta: 15.11-14.12.2018 Haastattelut tehtiin SSI:n Internetpanelin

Lisätiedot