Etelä-Pohjanmaan imagon jäljillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan imagon jäljillä"

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan imagon jäljillä KAJ ZIMMERBAUER Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Seinäjoki Kuten monessa muussakin maakunnassa myös Etelä-Pohjanmaalla on haluttu selvittää maakunnan imagoa. Taustalla on näkemys siitä, että Etelä-Pohjanmaata ei ole pidetty kovinkaan houkuttelevana maakuntana. Esimerkiksi maakunnan keskus, Seinäjoki, ei luo vetovoimaisia mielikuvia, eikä Seinäjoen seudun imago ja profiili kovinkaan vahvasti tue ulkopuolisen osaavan työvoiman sijoittumista seudulle. Tämän osoittaa esim. Raunio ja Linnamaan tutkimus (2001) Seinäjoen seudun markkinoinnista osaajia houkuttelevan paikkana asua ja elää. Mielikuvat liittyvät usein ensisijaisesti ihmisten pohjalaiseen luonteeseen, joka nähdään varsin negatiivisena. Toisaalta maakuntakeskuksen ja koko maakunnankin yleinen tunnettuus on heikko, eli oikeutetusti voidaan kysyä, onko maakunnalla imagoa lainkaan. Toisaalta keskustelua on herättänyt tietty Etelä-Pohjanmaata koskenut uutisointi. Lehtijutut Etelä-Pohjanmaasta auringonlaskun maakuntana tai Seinäjoesta tasaisena ja hiljaisena kaupunkina ovat aiheellisesti kiihdyttäneet keskustelua siitä millainen maakunnan imago on ja millainen sen pitäisi olla. Keskustelun seurauksena Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa käynnistyi kesällä 2001 Etelä-Pohjanmaan imagohanke. Hankkeelle annettiin tehtäväksi yhtäältä tutkia maakunnan imagoa ja toisaalta tehdä myös konkreettista imagon kehittämistyötä. Hanketta rahoittavat EAKR/Etelä-Pohjanmaan liitto ja maakunnan 27 kuntaa. Tutkimuksen tavoitteeksi asetettiin sekä maakunnan ulkoisen että sisäisen kuvan selvittäminen. Ulkoinen kuva tarkoittaa niitä mielikuvia joita muilla kuin Etelä-Pohjanmaalla asuvilla on Etelä-Pohjanmaasta, kun taas sisäinen kuva tarkoittaa maakunnassa asuvien näkemyksiä Etelä-Pohjanmaasta. Imagosta puhuttaessa on syytä ensin paneutua hieman imagon käsitteeseen. Suomen kielen perussanakirjan (1990) mukaan imago on henkilön, liikeyrityksen tm. usein tietoisesti itsestään antama kuva, joka on yhtäältä jokin ulkoinen, visuaalinen ja viestinnällinen ja toisaalta ihmismielen sisäinen mielikuva (sit. Karvonen 1997, 27). Tämä määritelmä liittää imagoon myös tietyn kohteen, tapahtuman tai henkilön lähettämien viestien havaitsemista ja tulkintaa eli tällöin yksilökohtaisen tulkinnan kautta mieleen syntyy tulkinnan kohdetta koskeva subjektiivinen tietorakenne. Imago siis nähdään vuorovaikutteisuuden tuloksena. Tähän liittyy myös ajatus siitä, että mielikuvaan vaikuttavat monet muutkin kuin itse kohteesta tulevat viestit eli esimerkiksi tietynlainen mainos ei luo aina samanlaista tulkintaa. Jos imagon ja mielikuvan käsitteisiin mennään syvemmälle, voidaan todeta, että imago on luonteeltaan viestinnällinen, kun taas mielikuva on enemmänkin psykologinen. Imago on siis esittämistä, merkkien ja erilaisten symbolien tuottamista, johon siihenkin tietenkin liittyy myös tulkintaa. Mielikuva on kuitenkin tulkinnallisempi viitaten psykologiseen merkitysten muodostamiseen saatujen tietojen perusteella kulloisessakin elämäntilanteessa. Tähän viittaa myös Grunig (1993) puhuessaan artistisesta ja psykologisesta imagosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietynlaisesta viestien tuotannosta ei automaattisesti seuraa tietynlaisia merkityksiä kaikille ihmisille, vaan tulkinnat ovat yksilöllisiä vaihdellen ajassa ja paikassa samankin ihmisen kohdalla. (Karvonen 1997, 32). Kuten Nikkarinen (2001, 52) osuvasti toteaa mielikuva on ihmisten käsitys alueen imagosta.

2 Perinteisesti imagoon on liittynyt myös jonkinlainen valetodellisuuden leima. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Daniel Boorstin (1962) piti imagoa ennen kaikkea petkutuksena, erilaisiin tilapäisiin tarpeisiin konstruoituna synteettisenä kuvana. Boorstinin teosta The Image, a guide to pseudo-events in America voidaan pitää jonkinlaisena kriittisen imagotutkimuksen klassikkona. Alueiden imagosta puhuttaessa on tärkeää tuoda esiin ja erotella vielä kaksi näkökulmaa - tai kuten Äikäs (2001, 69-75) sanoo - imagoresurssia, jotka liittyvät lähinnä imagojen kehittämiseen. Nämä ovat materiaaliset ja symboliset imagoresurssit. Lyhyesti sanottuna materiaalisilla imagoresursseilla tarkoitetaan fyysis-ympäristöllisiä tekijöitä kuten historiallisia rakennuksia, museoita, muistomerkkejä ja patsaita eli sitä, "mistä kaupunki tai alue tunnetaan vanhastaan". Symboliset imagoresurssit ovat puolestaan kulttuuriskäsitteellisiä tekijöitä kuten vaikkapa teknologiakeskuksia, ostoskeskuksia, gallerioita, mediatunnettuutta tai tuotettuja tapahtumia, asioita "joista kaupunki tai alue tunnetaan nykyisin" (kts. Äikäs 2001, 71). Käytännössä jaottelu materiaalisiin ja symbolisiin imagoresursseihin voidaan nähdä myös siten, että materiaaliset imagoresurssit luovat perustaa imagon rakentamiselle, joka lähtee alueen historiasta ja perinteistä, eli puhutaan alueiden perinteisistä tunnettuustekijöistä. Symboliset imagoresurssit taas ovat Äikkään (2001,69) mukaan lähinnä urbaanin ympäristön ominaisuuksia, joilla pyritään aktiivisesti luomaan mielikuvaa dynaamisesta, kansainvälistyvästä, elinkeinopolitiikaltaan monipuolisesta jokseenkin trendikkäästä paikasta. Ulkoinen kuva Sekä Etelä-Pohjanmaan ulkoinen että sisäinen kuva tutkittiin samaan aikaan. Käytännössä tämä tapahtui siten, että Etelä-pohjanmaan imagohankkeessa suunniteltujen kyselylomakkeiden perusteella Taloustutkimus Oy suoritti puhelinhaastatteluita sekä Etelä-Pohjanmaalla (sisäinen kuva) että muualla Suomessa (ulkoinen kuva). Kaiken kaikkiaan puhelinhaastatteluita tehtiin 1270 kappaletta siten, että ulkoisen kuvan osalta haastatteluita tehtiin 788 kpl ja sisäisen kuvan osalta 482. Muita kuin Etelä-Pohjanmaalla asuvia pyydettiin haastattelun aluksi mainitsemaan kaksi asiaa jotka Etelä-Pohjanmaasta tulevat ensimmäiseksi mieleen. Vastaukset voidaan tiivistää seuraaviin ryhmiin: 1. Tasainen maisema Eteläpohjalainen maisema, lakeus, korostui vastauksissa. Se on yleisin maakuntaan liittyvä mielikuva. Lakeus on peltomaisemaa, tasaista latomerta sekä viljavia peltoja. Maisema yhdistyy peltomaisena maanviljelyselinkeinoon, joka nähdään voimakkaana osana eteläpohjalaisuutta. Joissakin vastauksissa mainittiin myös suomaisema. Lisäksi mainittiin tulvivat joet. 2. Yrittäjyys ja elinkeinot Toinen selkeästi erottuva eteläpohjalaisuuteen liittyvä mielikuva on yrittäjähenkisyys. Yrittäjyys mainittiin paitsi yleisenä vireänä yrittäjyytenä tai yritteliäisyytenä, myös erilaisina toimialoina. Lisäksi Etelä-Pohjanmaa mainittiin paikkana, jossa "yritykset pärjää hyvin". Eri toimialoista korostuivat maanviljelys, puu- ja huonekaluteollisuus, turkistarhaus, metalliteollisuus, sekä erikseen mattokutomot 3. Puukko ja häjyt

3 Etelä-Pohjanmaasta tulee hyvin monelle ensimmäiseksi mieleen häjyt, puukot ja puukkojunkkarit. Vastauksissa mainittiin myös Häjyt -elokuva. Puukot yhdistettiin myös Kauhavaan ja puukkotehtaisiin. 4. Eteläpohjalainen luonne ja ihmiset Vastausten perusteella eteläpohjalaiseen kansanluonteeseen yhdistyy yritteliäisyys ja suorapuheisuus, rehellisyys ja ahkeruus, mutta myös itsekkyys ja itsellisyys, jopa itsepäisyys. Eteläpohjalaisia luonnehdittiin myös uskonnollisiksi ja isänmaallisiksi. Eteläpohjalaiset ovat myös jäyhiä mutta sanansa pitäviä, sekä "leveen ittetietoisia". Vastaukset voidaan tiivistää kuuteen esimerkkivastauspariin. Näissä tulevat ilmi maisemaan, kansanluonteeseen ja historiaan liittyvät asiat. Vastaukset ovat: Pellot ja jussipaita Rehellisyys ja suoruus Lehmät ja Juntit Lakeus ja viina Yrittäjyys ja murre Jämeräpäisyys ja puukko Näiden lisäksi vastauksissa tuotiin jonkin verran esiin eteläpohjalaista uskonnollista hartautta (körttiläisyyttä) ja tiukkapipoisuutta. Poliittisesti eteläpohjalaisuuteen liitettiin keskustalaisuus ja perussuomalaisuus. Vastauksia ei voi yleisesti ottaen pitää kovinkaan yllättävinä. Vahva perusolettamus oli, että lakeus, häjyt puukkoineen sekä yrittäjyys korostuisivat vastauksissa, ja näin kävikin. Silti jotakin yllättävääkin vastauksista löytyi. Esimerkiksi Tuurin kauppakeskus tunnettiin kohtuullisen hyvin. Toisaalta yllättävänä voidaan pitää myös tässä yhteydessä tulleita mainintoja maakunnan elinkeinorakenteesta. Etelä-Pohjanmaahan yhdistettiin vahvasti yleisen yrittäjyyden lisäksi turkistarhaus, maanviljely sekä huonekalu- ja puualan teollisuus. Samassa yhteydessä kysyttiin myös viidentoista eri adjektiivin kuvaavuutta. Vastausten perusteella Etelä-Pohjanmaata kuvaa ennen kaikkea kaksi laatusanaa: omaleimainen ja maatalousvaltainen. Heti näiden jälkeen tulivat sanat persoonallinen ja yritysystävällinen. Myös uskonnollisuus liitettiin suhteellisen vahvasti Etelä-Pohjanmaahan. Lisäksi eteläpohjalaisia ihmisiä pidettiin mukavina. Kaikkein huonoiten Etelä-Pohjanmaata kuvasivat sanat vasemmistolainen ja mitäänsanomaton. Pienenä yllätyksenä voidaan pitää sitä, että vain harva piti maakuntaa taantuvana. Tosin edelläkävijänäkään maakuntaa ei pidetty, enemmänkin yleisen elinvoimaisena siinä missä muutkin vastaavat alueet. Maakunnan voidaan siis sanoa olevan hyvin voimakkaasti muista erottuva, persoonallinen ja omaleimainen. Positiivisina asioina maakuntaan yhdistetään yritysystävällisyys, elinvoimaisuus ja tietyssä mielessä myös asukkaiden luonne. Ongelmallista on se, että maakunnan työllisyystilannetta pidetään huonona. Myös elinkeinorakenne nähdään varsin yksipuolisena. Etelä-Pohjanmaan elinkeinorakennetta kysyttiin vielä erikseen. Vastaajista 66% arvioi maakunnassa pääasiallisen toimeentulon saatavan maataloudesta. 19% arvioi teollisuuden olevan pääasiallisen toimeentulolähteen, ja palveluita piti tärkeimpänä 7% vastaajista. Mitä asioita Etelä-Pohjanmaalla sitten yleisesti pidetään hyvinä ja huonoina? Vastaus kysymykseen saatiin, kun jokaista vastaajaa pyydettiin kertomaan, mitkä

4 ovat Etelä-Pohjanmaan hyvät ja huonot puolet kun maakuntaa ajatellaan asuinelin ja työympäristönä. Hyvät puolet liittyvät yleisesti seuraaviin asioihin: Yleiset ominaisuudet Etelä-Pohjanmaan hyviksi puoliksi mainittiin esimerkiksi paikkakuntien turvallisuus ja ihmisystävällisyys, joka johtuu lähinnä kaupunkien pienestä koosta. Vastaavasti korostettiin sitä, että Etelä-Pohjanmaalla ei ole suurkaupunkien haittapuolia, eli rikollisuutta, huumeita yms. Maaseutumaiseen asumiseen miellettiin liittyväksi myös luonnonläheisyys ja asumisen väljyys. Myös saasteettomuus ja hiljaisuus liitettiin Etelä-Pohjanmaahan. Maininnat olivat tässä kohtaa pääosin hyvin yleisluontoisia eli niitä voisi käyttää periaatteessa mistä tahansa maaseutumaisesta maakunnasta. Toisaalta esim. maininnat vahvasta kulttuurista, talkootyön suuresta merkityksestä tai kylätoiminnasta liittyvät vahvasti nimenomaan Etelä-Pohjanmaahan Ihmiset Etelä-Pohjanmaan hyvinä puolina nähtiin myös ihmisten voimakas yritteliäisyys. Yritteliäisyyteen liittyvät näkemykset ahkerista ihmisistä. Hyvinä puolina nähtiin myös ihmisten ystävällisyys ja luotettavuus. Myös reiluiksi ja rehellisiksi eteläpohjalaiset ihmiset miellettiin. Yllättävää oli se, että isänmaallisuus ei tässä yhteydessä noussut esiin. Tämä johtunee joko siitä että asiaa ei nähdä positiivisena tai siitä että isänmaallisuutta ei yksinkertaisesti liitetä eteläpohjalaisuuteen. Ystävällisyys sen sijaan mainittiin usein, eli vaikka eteläpohjalaisia pidetään suorapuheisina ja osin itsekkäinäkin, koetaan ihmiset myös mukavina ja ystävällisinä. Luonto Etelä-Pohjanmaan hyväksi puoleksi nousi myös luonto, joka hieman yllättäen oli mielikuvissa vesistöistä luontoa ja maisemaa. Vaikka myös lakeutta ja tasaisuutta pidettiin maakunnan hyvänä puolena, korostui vastauksissa kuitenkin meri ja järvet. Etenkin meren läheisyys nähtiin maakunnan hyvänä puolena. Lisäksi luontoon liittyen mainittiin luonnon ja ilman puhtaus. Sijainti ja kulkuyhteydet Jonkin verran Etelä-Pohjanmaan hyvinä puolina pidettiin myös maakunnan keskeistä sijaintia, hyviä kulkuyhteyksiä ja lyhyitä etäisyyksiä muualle Suomeen. Toisaalta sijainti ja kulkuyhteydet nähtiin yleisesti myös maakunnan huonoina puolina, joten näkemykset ja mielikuvat ovat tältä osin hyvin ristiriitaiset. Kysymys on tietenkin paljolti siitä missä vastaaja itse asuu. Eläminen ja asuminen Elämiseen ja asumiseen liittyviä hyviä puolia Etelä-Pohjanmaalla ovat jo edelläkin mainitut asumisen väljyys ja yleinen rauhallisuus. Tilaa ja asumisen avaruutta sekä maaseutuasumisen turvallisuutta pidettiin yleisesti maakunnan etuina. Lisäksi myönteisenä nähtiin se, että asumiskustannukset ovat kohtuullisen pienet ja asuntoja on helposti saatavilla Elinkeinot ja talous Etelä-Pohjanmaan hyvinä puolina nähtiin myös jo mainituksi tullut yrittäjämyönteisyys. Toisaalta elinkeinoihin ja talouteen liittyvät myönteiset

5 asiat liittyivät osittain myös maatalouteen. Etelä-Pohjanmaata pidettiin hyvänä alueena maataloudelle, ja maatalouden vahva asema tuli tässäkin kohtaa esiin. Maatalous siis nähtiin positiivisena asiana. Hyväksi puoleksi nähtiin myös alueen taloudellinen vakaus. Tähän liittyivät näkemykset hyvistä työmahdollisuuksista sekä hyvästä työvoiman saatavuudesta. Maakunnan yritykset nähtiin hyvin menestyvinä pieninä teollisuusyrityksinä. Etelä-Pohjanmaan hyvinä puolina pidettiin myös hyviä tulevaisuudennäkymiä. Muuhun maahan verrattuna tilanne Etelä-Pohjanmaalla nähtiin kohtalaisen hyvänä, osin sijainnistakin johtuen. Etelä-Pohjanmaan huonot puolet liittyvät osin samoisin teemoihin kuin hyvätkin puolet. Tämä kertoo osittain siitä miten subjektiivisia mielikuvat ovat. Toisaalta selkeitä erojakin löytyy. Myös huonoja puolia voidaan ryhmitellä erilaisiin teemakokonaisuuksiin. Ne ovat: Maakunta Yleisellä tasolla maakuntaan liitettyjä negatiivisia piirteitä olivat mm. suurten keskusten ja yliopistokoulutuksen puuttuminen. Vaikka Seinäjoki tiedetään maakunnan keskukseksi, sitä pidetään kuitenkin kohtuullisen pienenä eikä kovinkaan elinvoimaisena. Etelä-Pohjanmaan huonoina puolina pidettiin myös tiettyä sisäänpäinkääntyneisyyttä, vanhoillisuutta ja taantuneisuutta. Myös muuttotappio liittyi näkemyksiin Etelä-Pohjanmaan huonoista puolista. Sijainti ja liikenne Kaikkein useimmin Etelä-Pohjanmaan huonoksi puoleksi mainittiin pitkät etäisyydet. Etäisyydet koettiin ongelmallisiksi siten, että työmatkoja pidettiin pitkinä mutta myös siten, että etäisyydet kasvukeskuksiin koettiin pitkinä. Toisaalta varsin yleisesti vain mainittiin etäisyyksien olevan pitkiä sen enempää asiaa tarkentamatta. Etäisyyksiin liittyy myös se näkemys, että palvelut ovat kaukana ja liikenneyhteydet ovat huonot. Näin ollen liikkuminen olisi hankalaa ja palveluiden saatavuus huonoa. Etelä-Pohjanmaa nähtiin myös suorastaan syrjäisenä paikkana, joka on kaukana paitsi pääkaupunkiseudusta, myös muista suurista kaupungeista. Elinkeinot Elinkeinoihin liittyy näkemys siitä, että Etelä-Pohjanmaalla on huono työllisyystilanne. Suuri työttömyys mainittiinkin hyvin usein maakunnan huonoja puolia kysyttäessä. Huono työllisyystilanne liitettiin etenkin maakunnan pienempiin kuntiin. Toisaalta huono työllisyystilanne miellettiin toimialakohtaiseksi niin että tietyillä, etenkin teknisillä ja naisvaltaisilla aloilla työtilanne olisi huono. Huonon työllisyystilanteen lisäksi Etelä-Pohjanmaan huonoksi puoleksi elinkeinoista puhuttaessa nähtiin teollisuuden ja etenkin suurteollisuuden puuttuminen. Lisäksi maakunnan elinkeinorakenne miellettiin yksipuoliseksi ja maatalousvaltaiseksi. Koska maatalous mielletään elinkeinona jokseenkin kuihtuvaksi tai ainakin entistä vähemmän työllistäväksi, on selvää että tämä vaikuttaa näkemyksiin myös agraariseksi mielletyn Etelä-Pohjanmaan työllisyystilanteesta. Toisaalta, kuten välimatkoistakin puhuttaessa, huonoa työllisyystilannetta ei kovinkaan usein selitetty tarkemmin. Voidaan kuitenkin todeta, että yleisellä tasolla Etelä-Pohjanmaa mielletään elinkeinojen suhteen maaseuduksi, jossa ei välttämättä ole teollisuustyöpaikkoja koska teollisuus ei ole tarpeeksi kehittynyttä.

6 Palvelut Etelä-Pohjanmaan huonoina puolina pidettiin myös heikkoa palvelutarjontaa. Palveluita nähtiin olevan tarjolla vähemmän kuin etelässä ja ne nähtiin kalliina. Palveluiden laatu miellettiin myös huonoksi. Lisäksi palveluiden todettiin olevan kaukana ja niiden heikentyvän jatkuvasti loppuakseen pian kokonaan. Palveluita ei juurikaan yksilöity, mutta terveydenhuoltopalvelut ja koulutusmahdollisuudet nousivat esiin. Terveydenhuollossa ongelmaksi miellettiin erikoisosaamisen puute, koulutuksen osalta huonoa oli mahdollisuuksien rajallisuus. Luonto Luontoon liittyvät kielteiset mielikuvat liittyvät maiseman tasaisuuteen joka samaistui yksitoikkoisuuteen. Maisemaa luonnehdittiin myös ankeaksi, ja vesistöjen puuttuminen nähtiin huonona asiana. Päällimmäisenä vastauksissa kuitenkin ilmeni liian tasaisuuden näkeminen kielteisenä ominaisuutena. Selkeästi maisemaan liittyvänä kielteisenä seikkana esiin nousivat myös tulvat. Asukkaat Eteläpohjalaisiin ihmisiin liittyvissä kielteisissä mielikuvissa esiin nousivat kateus, sulkeutuneisuus sekä itsepäisyys ja uppiniskaisuus. Eteläpohjalaiset ihmiset miellettiin myös uhoaviksi ja luonteeltaan sisäänpäinlämpiäviksi. Maisemaan liittyvän ankean tasaisuuden nähtiin ilmenevän myös ihmisten luonteessa, vaikkakin myös äkkijyrkkinä eteläpohjalaisia pidettiin. Omahyväisyyden ja itseluottamuksen koettiin olevan niin hallitsevaa ja voimakasta, että niistä nähtiin olevan jo suurta haittaa. Kulttuuri Myös eteläpohjalainen kulttuuri tuli esiin vastauksissa. Joko niin, että pohjalainen kulttuuri koettiin vaikeasti lähestyttäväksi tai toisaalta siten että alueen kulttuuritarjonta nähtiin heikkona. Tavallaan tässä tullaan taas luonteeseen liittyviin kysymyksiin eli jo edellä mainittuun sulkeutuneisuuteen ja tietynlaiseen me ja muut -asetelmaan pohjalaisessa ajattelussa. Sisäinen kuva Etelä-Pohjanmaan kehitystä pidetään maakunnassa kohtuullisen hyvänä. Vastaajista 34% arvioi Etelä-Pohjanmaan menneen asuin-, elin- ja työympäristönä menneen parempaan suuntaan, kun huonompaan suuntaan asioiden on kokenut menevän 20%. Tulevaisuudessa maakunnan asiat tulevat menevät nykyistä parempaan suuntaan 36% mielestä ja tulevaisuuden näki nykyistä huonompana 20% vastaajista. Ilahduttavaa on se, että Etelä-Pohjanmaan kehityksen tulevaisuudessa näki myönteisenä myös nuorempi sukupolvi. Uskoa maakunnan myönteisen kehittymisen suhteen siis löytyy, vaikka poismuuttoakin verrattain usein harkitaan. Tässä yhteydesä kannattaa tosin muistaa se, että vaikka maakunnan nähdään menevän parempaan suuntaan, saattavat muut maakunnat mennä mielikuvissa samaan suuntaan nopeammin. Etelä-Pohjanmaalla asuvien näkemysten mukaan maakunta selviää kasvukeskuksiin kohdistuvasta muuttoliikkeestä hieman paremmin kuin muut maakunnat. Prosenteissa kaikista vastanneista 27% uskoo Etelä-Pohjanmaan selviävän paremmin kuin muut maakunnat ja 11% näkee tilanteen olevan poismuuton kannalta tilanteen olevan maakunnassa muita vastaavia alueita huonomman. 58% prosenttia näkee tilanteen olevan muuttoliikkeen kannalta Etelä-Pohjanmaalla saman kuin muissa vastaavissa maakunnissa. Tässä kohtaa maakunnan kannalta positiivisimmat näkemykset ovat vuotiailla, toimihenkilöillä ja yrittäjillä sekä alueellisesti Kuusiokuntien ja Härmänmaan seutukunnissa asuvilla. Kriittisimmin asian taas näkevät

7 opiskelijat sekä Suupohjan ja Järviseudun väki. Tosin näissäkin ryhmissä näkemys on hyvin lähellä neutraalia. Etelä-Pohjanmaan ulkoinen ja sisäinen kuva näyttää eroavan eniten ostosmahdollisuuksien, harrastusmahdollisuuksien ja yleisen viihtyvyyden kohdalla. Kun ostosmahdollisuudet mieltää hyviksi 18% muualla asuvista, on luku Etelä-Pohjanmaalla peräti 38%. Harrastusmahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaalla pitää hyvinä puolestaan 17% vastaajista, kun luku maakunnassa asuvien kohdalla on 36%. Yleisen viihtyvyyden taas kokee Etelä-Pohjanmaalla olevan hyvä 19% muualla asuvista, kun maakunnan sisällä viihtyvyyttä pitää hyvänä 34% vastaajista. Tässä yhteydessä voidaan tietenkin kysyä onko Etelä-Pohjanmaan yleinen viihtyvyys, ostos- ja harrastusmahdollisuudet sekä asuntotilanne ja koulutusmahdollisuudet mainettaan parempia. Jos näin on, voidaan näitä ajatella asioiksi joilla maakunnan imagoa voitaisiin parantaa. Toisaalta taas kannattaa muistaa asioiden suhteellisuus ja kohderyhmän huomioonottaminen. Ei ole mitään mieltä lähteä kilpailemaan ostos- tai koulutusmahdollisuuksilla esim. pääkaupunkiseudun kanssa, kun taas asuntotilanne ja yleinen viihtyvyys tai turvallisuus voivat olla selkeitä valtteja. Imagon parantamisessa siis myös työn maantieteellinen kohdentaminen ja sisällön valitseminen sen mukaan on ensiarvoisen tärkeää. Eroja sisäisen ja ulkoisen kuvan välillä löytyy myös palveluita ja sijaintia koskevissa asioissa. Ensinnäkin voidaan todeta, että maakunnan sisällä Etelä- Pohjanmaata pitää sijainniltaan hyvin tai hiukan syrjäisenä 47% vastaajista, kun vastaava luku maakunnan ulkopuolella on 61%. Alueiden markkinoinnissa hyviä liikenneyhteyksiä tuodaan korostetusti esille, myös Etelä-Pohjanmaalla. Mielikuvissa tilanne on se, että sekä maakunnan sisällä että muualla 14% vastaajista pitää Etelä-Pohjanmaan liikenneyhteyksiä huonoina. Hyvinä liikenneyhteyksiä pitää muualla asuvista 40% ja eteläpohjalaisista 56%. Tässä valossa näyttää siltä, että hyviä liikenneyhteyksiä on kohtuullisen perusteltua markkinoida jatkossakin. Etelä-Pohjanmaan palvelutarjonta mielletään maakunnan sisällä paremmaksi kuin muualla. Hyvänä maakunnan palvelutarjontaa pitää 56% eteläpohjalaisista ja 30% muista. Toisaalta palveluja ei muuallakaan pidetä erityisen huonoina; vain 8% muualla asuvista mieltää Etelä-Pohjanmaan palvelutarjonnan huonoksi. Yllättävä tieto sikäli, että kysyttäessä Etelä-Pohjanmaan huonoja puolia palveluiden huonohko saatavuus nousi kohtuullisen voimakkaasti esiin. Eroja löytyy myös asenteisiin ja mielipiteisiin liittyvissä mielikuvissa. Ensinnäkin maakunnan sisällä eteläpohjalaisia pidetään hieman oikeistolaisempina kuin maakunnan ulkopuolella. Toisaalta muualla maakuntaa pidetään ahdasmielisempänä kuin maakunnan sisällä. Kun 14% muualla asuvista ilmoittaa liittävänsä maakuntaan voimakasta ahdasmielisyyttä, kokee Etelä-Pohjanmaalla asuvista maakunnan hyvin ahdasmieliseksi vain 9% haastatelluista. Tästä kaikesta voidaan tiivistäen sanoa se, että maakunnan sisäinen ja ulkoinen kuva eroaa toisistaan lähinnä omaleimaisuuden, palvelutarjonnan ja liikenneyhteyksien sekä elinvoimaisuuden ja asenteiden kohdalla. Erot ovat seuraavat: Etelä-Pohjanmaata pidetään maakunnan sisällä vieläkin omaleimaisempana kuin maakunnan ulkopuolella Etelä-Pohjanmaalla asuvat pitävät maakuntaa elinvoimaisempana kuin muualla asuvat Etelä-Pohjanmaalla pidetään maakunnan liikenneyhteyksiä ja palvelutarjontaa parempina kuin muualla

8 Etelä-Pohjanmaata pidetään paikallaan polkevana hieman useammin maakunnan sisällä kuin sen ulkopuolella Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä vielä mainita erojen ulkoisen ja sisäisen kuvan välillä olevan joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta melko pieniä. Pääpiirteissään ulkoinen ja sisäinen kuva muistuttavat ainakin tässä kohdin toisiaan, vaikkakin yleisesti maakunnan sisällä mielikuvat Etelä-Pohjanmaasta ovat hieman parempia kuin muualla. Sinänsä positiivisten asioiden korostuminen sisäisen kuvan kohdalla on aivan luonnollista. Myös Etelä-Pohjanmaalla asuvilta kysyttiin, mitä he pitävät maakunnan hyvinä ja huonoina puolina, kun ajattelevat maakuntaa asuin-, elin- ja työympäristönä. Vastuksia voidaan tiivistää hieman samaan tapaan kuin ulkoisenkin kuvan kohdalla, eli ensin joitakin teemoja, jotka nousivat esiin maakunnan hyvistä puolista kysyttäessä. Väestön luonne ja maakunnan henki Eteläpohjalaisia pidettiin reiluina, ystävällisinä ja omatoimisina. Meininki maakunnassa on suora ja reilu, eli se pidetään mikä luvataan. Etelä-Pohjanmaan mainetta pidettiin kaikin puolin hyvänä ja ihmisiä "tervehenkisinä". Lisäksi maakuntaa pidettiin virikkeellisenä ja toiminnallisena vahvan kulttuurin alueena. Etelä-Pohjanmaalla koettiin olevan sisua, tahtoa ja tekemisen meininkiä. Asuinympäristö Etelä-Pohjanmaalla asuvien näkemyksen mukaan maakunta on suhteellisen turvallinen ja rauhallinen, hyvä kasvuympäristö lapsille. Maaseutumainen ympäristö tarkoittaa myös asumisen väljyyttä ja tilantunnetta. Turvallisuus samaistuu myös vakauteen, eli arkipäivä koetaan vakaaksi, sellaiseksi jossa ei tarvitse pelätä. Asuinympäristönä Etelä-Pohjanmaa koetaan hyväksi myös siksi että eläminen on kohtuullisen edullista ja peruspalvelut ovat toimivat. Lisäksi koulutusmahdollisuuksia pidetään melko hyvinä. Myönteisenä pidetään myös maakunnan kaupunkirakennetta, eli kaupunkien ja maaseudun suhdetta. Hyvää on siis se, että myös hieman pienemmät keskukset tarjoavat kohtuulliset palvelut. Luonto Etelä-pohjanmaan luontoon liittyvinä myönteisinä asioina maakunnassa asuvat pitävät sen puhtautta, mutta myös sitä että se on periaatteessa aina lähellä. Lisäksi todettiin että ilma on hyvää ja raitista, ja maaseutu kaikin puolin rauhallista. Myös komeat maisemat mainittiin tässä yhteydessä, tosin vain harvoin. Sijainti, liikenneyhteydet yms Huomattava osa Etelä-Pohjanmaalla asuvista vastaajista piti maakunnan sijaintia hyvänä. Maakunnan miellettiin sijaitsevan keskellä Suomea ja välimatkat koettiin lyhyiksi. Lisäksi liikenneyhteydet nähtiin toimivina. Työelämä Työelämään liittyi myös paljon myönteistä. Esiin tuli luonnollisesti voimakas ja rehellinen yrittäjyys, mutta työympäristöä pidettiin yleisestikin hyvänä. Teollisuusrakennetta pidettiin lisäksi monipuolisena ja yrityksiä

9 erikoistuneina. Maatalous nähtiin luonnollisesti hyvin voimakkaana, mutta myös "uudenaikainen", keskuksiin sijoittunut teollisuus mainittiin. Etelä-Pohjanmaan työllisyystilannetta miellettiin tässä yhteydessä hyväksi. Seudun yleisen kehittymisen nähtiin tarjoavan kohtuullisen hyvin työpaikkoja ainakin tietyille aloille. Voimakas yrittäjyys nähtiin yhtenä hyvään työllisyyteen vaikuttavana seikkana. Myös Etelä-Pohjanmaan sisäisen kuvan kohdalla huonot puolet liittyvät osittain samoisin teemoihin kuin hyvätkin puolet. Teemat ovat siis pitkälti samoja, mutta niihin liittyvät näkemykset ja mielikuvat ovat osittain lähes päinvastaisia. Etelä-Pohjanmaalla asuvien mukaan maakunnan huonot puolet liittyvät lähinnä seuraaviin asioihin: Elinkeinorakenne ja työllisyys Ongelmana pidettiin lähinnä sitä, että töitä ei löydy kaikille, ei varsinkaan koulutetulle nuorisolle. Ongelmaa nähtiin myös maakunnan elinkeinorakenteen yksipuolisuudessa. Koettiin, että Etelä-Pohjanmaan perinteisesti vahvat elinkeinot eivät enää työllistä toivotulla tavalla. Korkean teknologian työpaikkoja toivottiin lisää samalla kun liikaa maatalousvaltaisuutta kritisoitiin. Huonona puolena pidettiin myös huonoa palkkatasoa, ainakin Etelä-Suomeen verrattuna. Elinkeinorakennetta ei myöskään pidetty sellaisena että se houkuttelisi paluumuuttajia. Kaiken kaikkiaan elinkeinorakennetta pidettiin yksipuolisena ja hieman vanhanaikaisena. Työttömyys, huoli työllisyyden vähenemisestä sekä yksipuolisesta elinkeinorakenteesta saivat ylivoimaisesti eniten mainintoja. Liikenne ja kulkuyhteydet Osa Etelä-Pohjanmaalla asuvista piti huonoina puolina pitkiä välimatkoja, pitkiä työmatkoja ja huonoja kulkuyhteyksiä. Julkista liikennettä pidettiin olemattomana ja tiestöjä huonokuntoisina. Huonoksi puoleksi nähtiin myös maakunnan etäisyys pääkaupunkiseudusta. Kuten aikaisemmin kävi ilmi, hyvinä puolina nousivat voimakkaasti esiin maakunnan sijainti, pienet etäisyydet, hyvä tiestö ja hyvä julkinen liikenne. Näyttääkin vahvasti siltä, että liikenteeseen ja kulkuyhteyksiin liittyvissä asioissa maakunnan väestön mielipiteet ovat jakautuneet jyrkästi kahtia. Syynä tähän lienee vastaajien maantieteellinen sijoittuminen maakunnan sisällä, eli Seinäjoella asuva henkilö näkee todennäköisesti asiat toisella tavalla kuin maakunnan reuna-alueella asuva henkilö. Koulutus Koulutuksen osalta viesti oli selvä, huonona puolena nähdään ennen kaikkea yliopistotasoisen koulutuksen sekä korkeakoulujen puute. Toisaalta ongelmaksi koettiin myös se, että koulutuspaikat eivät ole tasaisesti jakautuneet maakunnan sisällä. Koulutusmahdollisuuksia luonnehdittiin myös yleisesti heikoiksi. Yhteiskunta Etelä-Pohjanmaalla koettiin olevan myös joitakin yleisestä yhteiskunnallisesta kehityksestä johtuvia ongelmia. Tällaisiksi koettiin mm. myymälöiden, kyläkoulujen, postien ja pankkien sulkemiset. Lisäksi esiin nousi kuntakeskusten surkastuminen ja kaupunkien alikehittyneisyys. Myös erilaisten

10 kulttuuripalveluiden ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien puuttuminen mainittiin. Kuntatasolla huonona asiana pidettiin kuntien velkaisuutta, kuntien sisäänpäin kääntyneisyyttä, sekä yleistä kuntakeskeisyyttä. Väestö Yhtenä maakuntaan liittyvänä huonona puolena pidettiin myös muuttoliikkeeseen liittyviä ongelmia, lähinnä perifeerisimpien alueiden autioitumista sekä väestön ikärakenteen voimakasta vääristymistä. Koulutetun nuorison poismuuton nähtiin olevan todellinen ongelma. Muuttoliikkeen ja autioitumisen yhteys palveluiden loppumiseen tuli myös esiin. Huonona puolena pidettiin myös kaiken kaikkiaan liian vähäistä väkimäärää. Pohjalaisuus Pohjalaisuuteen liittyviä negatiivisia asioita tuli esiin varsin vähän. Esiin nousi lähinnä kateellisuus, sisäänpäin lämpenevyys, ahdasmielisyys, suvaitsemattomuus ja vanhoillisuus. Perinteiden negatiiviset vaikutukset nousivat myös esiin. Huono koulutustaso, ihmisten negatiivisuus ja maaston lisäksi myös luonteeseen liittyvä tasaisuus mainittiin myös. Mainintoja oli siis kuitenkin kaiken kaikkiaan suhteellisen niukasti. Luonto Myös luontoon ja maisemaan liittyviä huonoja puolia nousi esiin vähän. Lähinnä negatiivisena koettiin vesistöjen ja etenkin järvien vähyys. Eteläpohjalaista maisemaa luonnehdittiin "tasaisen tappavaksi". Kun sekä ulkoisen että sisäisen kuvan yhteydessä esiin tulleita Etelä- Pohjanmaahan liittyviä positiivisia ja negatiivisia asioita vertaillaan, voidaan eräitä yhtäläisyyksiä löytää. Ensinnäkin asumiseen ja asuinympäristöön liittyvät seikat nousevat myönteisesti esiin sekä muualla että maakunnan sisällä. Asumisen väljyys, kohtuulliset asumiskustannukset sekä asuinympäristön turvallisuus ja rauhallisuus nähdään kiistatta Etelä-Pohjanmaan hyvinä puolina. Toisaalta yhteistä sisäiselle ja ulkoiselle kuvalle ovat myös näkemykset myönteisistä eteläpohjalaisuuteen liittyvistä luonteenpiirteistä. Sekä ystävällisyys että yrittäjyys ja tietty konstailemattomuus kuuluu eteläpohjalaisuuteen niin maakunnassa asuvien kuin muidenkin mielestä. Negatiivisissa asioissa yhteistä ulkoiselle ja sisäiselle kuvalle oli mm. huonona pidetty työllisyystilanne, joka liitettiin etenkin nuoriin ja korkeasti koulutettuihin. Etelä-Pohjanmaan huonoina puolina nähtiin myös pitkät välimatkat ja maakunnan huono sijainti. Lisäksi negatiivista huomiota sai maakunnan yksipuolinen elinkeinorakenne ja väestörakenteen vinoutuminen. Ulkoisen ja sisäisen kuvan välillä oli tietenkin myös tässä kohdassa eroja. Esimerkiksi maakunnan syrjäisyys tuli esiin lähinnä ulkoisen kuvan kohdalla. Toiseksi tasainen maisema nähtiin ulkoisen kuvan yhteydessä selkeämmin huonona puolena. Erityisen mielenkiintoisia ovat näkemykset Etelä-Pohjanmaan palveluista. Ulkoisen kuvan kohdalla palveluiden häviäminen tai puuttuminen nousi selkeästi esiin, kun taas maakunnan sisällä näkemykset olivat varsin vaihtelevia. Osa piti palvelutarjontaa hyvinkin riittävänä ja tasokkaana, mutta toisaalta myös kritiikkiä tuli. Voisi oikeastaan todeta, että palvelut saivat maakunnan ulkopuolella negatiivista huomiota, kun taas maakunnan sisällä niitä ei nostettu kovinkaan voimakkaasti esiin, ainakaan kielteisessä mielessä.

11 Hyvien ja huonojen puolien erottelun jälkeen näyttää siltä, että Etelä- Pohjanmaan imago on asumiseen ja elinympäristöön liittyvissä asioissa varsin hyvä. Samoin eteläpohjalaiseen luonteeseen liittyy paljon myönteisiä mielikuvia. Toisaalta maakunnan työllisyystilanne mielletään huonoksi ja elinkeino- ja ikärakenne ongelmalliseksi. Hyvin selkeästi huonona puolena pidetään myös pitkiä välimatkoja, yhtäältä maakunnan sisällä ja toisaalta maakunnasta kasvukeskuksiin. Miten eteenpäin? Alueiden imagoa kohotetaan luonnollisesti markkinoinnin ja tiedottamisen avulla. Näin on tarkoitus tehdä myös Etelä-Pohjanmaalla. Teoriassa paikan tai alueen markkinointi, promootio, tarkoittaa lähinnä tietoista julkisuuden ja markkinoinnin käyttämistä tuotettaessa selektiivisiä kuvia jostakin maantieteellisestä alueesta tietylle kohderyhmälle. Toisaalta alueen markkinointia ei voida nähdä suppeasti pelkästään julkisen hallinnon tai politiikan spesifinä sektorina, vaan enemmänkin laajana ideologiana, joka eri aikoina saa erityyppisiä ilmenemismuotoja (Ward 1998, 3). Esimerkkinä ilmenemismuodoista voidaan mainita vaikkapa julkinen liikenne tai julkinen rakentaminen. Onkin tärkeää ymmärtää, että paikan promootio ei ole pelkkää mainosmateriaalin tuottamista vaan hyvien toimintaedellytysten luomista ja niistä tiedottamista. Niin positiivisilla kuin negatiivisillakin asioilla kun on taipumus kasaantua. Erilaisten alueiden markkinointi on kasvanut massiivisesti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana (Ward 1998, 1). Lähes jokainen kaupunki, alue tai jopa valtio myy itseään eri tavoin. Itseään markkinoivat sellaisetkin alueet, joiden lähtökohdat eivät välttämättä ole kovinkaan hyvät. Siksi ennen markkinointiin tai tiedotustoimintaan ryhtymistä onkin aina kysyttävä, mitkä ovat ne vahvuudet, jotka ovat aitoja ja joita muilla ei välttämättä ole. Hyvienkään asioiden kopiointi sellaisenaan ei tuo tulosta. Tärkeää on huomata, että markkinointikeinot ovat lisääntyneet. Perinteisten esitteiden ja julisteiden rinnalle on tullut pr-toimintaa, verohelpotuksia, kauppasopimuksia, kulttuuri- ja urheilutilaisuuksia, perinteitä, taidetta, arkkitehtuuria jne. Samaan aikaan paikka on myös entistä enemmän paketoitu eli tuotteistettu myytäväksi palvelujen paketiksi. Paikan markkinoinnin - tai yleensä alueesta puhumisen - lähtökohta on paikan hengen kääntäminen kieleksi. Kieli on kulttuurista koodia, joka on paitsi yhteisöllistä myös subjektiivista. Siihen liittyy siis aina tulkintaa, ensin lähettäjän ja sitten vastaanottajan taholta. Osittain tähän viitattiin jo käsiteltäessä imagon käsitettä Maakunnan tai yleensä paikan markkinoinnin ongelmat liittyvät imagon rakentamista ajatellen paikan kompleksiseen kokonaisuuteen. Kun Jorma Mukala toteaa kaupungin olevan liian suuri ja komplisoitu "tuote" jotta sille voidaan rakentaa suunnitelmallisesti imagoa, voidaan aiheellisesti kysyä, onko maakunnallisen imagon luominen suunnitelmallisesti lainkaan järkevää. Mukala toteaa myös, ettei kaupungilla ole selkeää viestiä, joka pitäisi saada perille (Virtanen 1999, 158). On siis hyvä miettiä tarkkaan, mikä on esimerkiksi Etelä- Pohjanmaan viesti maakuntana, hallinnollisena alueena. Yhtä kaikki, myös alueisiin liittyviä mielikuvia pyritään systemaattisesti parantamaan. Periaatteessa mielikuvien parantaminen ja kehittäminen voidaan Karvosen (1999) mukaan mieltää nelivaiheiseksi prosessiksi, joka käynnistyy tutkimuksella. Tutkimuksen tarkoituksena on ensin selvittää, millainen kuva ihmisillä meistä on. Tähän kysymykseen on Etelä-Pohjanmaan osalta nyt jo annettu joitakin vastauksia.

12 Kehittämistyön looginen jatke tutkimusvaiheen jälkeen liittyy tavoitteiden asettamisen eli käytännössä tavoitekuvan määrittelyyn. Kun tiedetään, mitä maakunnasta ajatellaan, voidaan kysyä, mitä maakunnasta pitäisi ajatella eli toisin sanoen määritellä jonkinlaista ideaalimaakunnan kuvaa, joka kuitenkin pohjautuu todellisuuteen. Tähän liittyy keskustelu siitä, mitkä ovat meidän vahvuutemme ja mitkä taas muiden. Ennen siirtymistä toimenpiteisiin tulisi määritellä resurssit ja aikataulut. Kolmas vaihe pitää sisällään käytännön toimenpiteet eli viestinnän ja markkinoinnin. Tähän voidaan katsoa kuuluvaksi sekä ulkoisen että sisäisen viestinnän, mutta myös eräänlaisen yhteisökulttuurin ja toimintatapojen kehittämisen. Usein (mm. resurssien puutteesta johtuen) tämä vaihe korostuu muiden kustannuksella. Neljännessä vaiheessa tarkastellaan, miten työssä ollaan onnistuttu. Siihen kuuluu tulosten mittailua, vertailua tavoitteisiin sekä mahdollisia korjaustoimia. Toimenpiteet auttavat kehittämään markkinointia ja tiedottamista edelleen. (Karvonen 1999, 119). Lopuksi Etelä-Pohjanmaa nähdään hyvin omaleimaisena ja persoonallisena maakuntana. Kuitenkin tuntuu, että imagon rakennuksessa alueiden ominaispiirteitä pyritään häivyttämään tai ne mainitaan hyvin retorisesti juuri perinnekulttuurista puhuttaessa. Etelä-Pohjanmaan persoonallisuus pelkistetään tarkoittamaan kaksifooninkisia ja jussipukua. Erottautuminen on nykyään hyvin vaikeaa ainakin, mitä tulee symbolisiin imagoresursseihin. Ehkä juuri tästä syystä alueelliset erot välittyvät paikkojen markkinoinnissa materiaalisten imagoresurssien kautta. Kun nykyisyydestä ei alueellisia ominaispiirteitä tahdo löytyä, otetaan avuksi vanhat stereotypiat. Etelä-Pohjanmaan ongelma lieneekin juuri tässä. Maakunnalla on vanhastaan hyvin voimakas identiteetti, ja sen kulttuuria on pidetty omaleimaisena. Asiat, joista maakunta tunnetaan vanhastaan, muodostavat voimakkaita mielikuvia Etelä- Pohjanmaasta. Sen sijaan symboliset imagoresurssit eli tekijät, joista maakunta tunnetaan nykyisin, ovat melko pienet. Mediatunnettuus on vähäistä, menestyviä (teknologia-)yrityksiä ja teknologiakeskuksia ei tunneta ja ostoskeskukset ja galleriatkin tuntuvat loistavan poissaolollaan, ainakin mielikuvissa. Symbolisissa imagoresursseissa kysymys on resurssien materialisoitumisesta. Prosessi on käänteinen verrattuna materiaalisiin imagoresursseihin. Kun materiaalisten imagoresurssien hahmottuminen liittyy konkreettisiin kohteisiin, jotka luovat alueille uusia imagomerkityksiä, symbolisten imagoresurssien kohdalla käsitteelliset maisemaan vaikuttavat teemat pyritään tekemään näkyviksi. Avainasemassa on tällöin eräänlainen tietoisesti idealisoitu kuva "imaginäärisestä tulevaisuuden paikasta". Esimerkiksi Oulussa teknologiaimago näkyy selkeästi kaupunkisuunnittelussa. Esimerkkinä tästä voidaan mainita Oulun kaupungin ja lentoaseman välinen tiesuunnitteluhanke. (Äikäs 2001, 72). Toisaalta symboliset imagoresurssit ovat ennen kaikkea urbaanin maiseman ominaisuuksia, joilla ohjataan aktiivisesti mielikuvaa dynaamisesta, kansainvälistyvästä sekä elinkeinorakenteeltaan monipuolisesta, tietyllä tavalla trendikkäästä paikasta (Äikäs 2001, 68). Mainitut määritelmät sopivat tutkimusaineiston perusteella kovin huonosti Etelä-Pohjanmaahan, joten voidaan kysyä, missä määrin symbolisten imagoresurssien vahvistaminen on järkevää. Imagon rakentamisessa ja rakentumisessa on tärkeää ponnistaa perinteistä ja tunnustaa olemassa olevat realiteetit. Omia vahvuuksia on syytä tuoda tarmokkaasti esiin, sillä hyvää imagoa ei välttämättä voi monistaa muualta.

13 Etelä-Pohjanmaan vahvuuksia ovat sen hyvä erottuminen muista maakunnista sekä voimakas yrittäjyysimago. Nämä koskevat sekä ulkoista että sisäistä kuvaa. Sisäinen kuva eroaa ulkoisesta lähinnä palveluita ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksia koskevissa asioissa, joten voidaan kysyä, tulisiko ulkoisen imagon rakentamisessa painottaa enemmän niihin liittyviä seikkoja. Lisäksi esiin nousi turvallisuus. Jos Etelä-Pohjanmaata ei nähdä edelläkävijämaakuntana tai jos sen symboliset imagoresurssit ovat vähäiset, ei välttämättä kannata huolestua. Pysyvyys, turvallisuus ja maanläheisyys voivat olla aivan yhtä hyviä määreitä kuin trendikkyys tai nuorekkuus. Kiireettömyys, rauhallisuus ja kodikkuus voivat olla paljon parempia kuvailuja kuin dynaamisuus, muodikkuus ja edelläkävijyys. Kysymys on loppujen lopuksi siitä, millaisia asioita nyt ja etenkin tulevaisuudessa arvostetaan. Lopuksi on syytä vielä korostaa, että imagon kehittyminen on usein hyvin sattumanvaraista. Tietoisen alueellisen markkinointiviestinnän merkitys ei välttämättä ole kovin suuri, vaan mielikuvat muodostuvat enemmänkin tiedotusvälineiden ja omien satunnaisten kokemuksien kautta. Toisaalta markkinoinnin ja varsinkaan määrätietoisen ja pitkäjänteisen tiedottamisen merkitystä ei kannata väheksyä. Etelä-Pohjanmaan osalta tilanne on se, että imagossa ei varsinaisesti ole mitään vikaa, mutta toisaalta se ei myöskään ole erityisen hyvä. Ongelmana on lisäksi heikko yleinen tunnettuus. Vaikka aluetta pidetään hyvin persoonallisena ja omaleimaisena, sitä ei välttämättä tunneta tarkemmin. Myönteinen mediatunnettuus olisikin tärkeää. Tutkimuksen jälkeen tiedetään hiukan paremmin millaisista asioista olisi syytä pitää enemmän meteliä. Lähteet Boorstin, Daniel J. (1964). The Image: A guide to pseudo-events in America. New York, Harper. Grunig, James (1993). Image and substance: Fron symbolic to behavioral relationships. Public relations review 19. Karvonen, Erkki (1997). Imagologia. Imagon teorioiden esittelyä, analyysiä, kritiikkiä. Tampere, Tampereen yliopisto. Karvonen, Erkki (1999). Elämää mielikuvayhteiskunnassa. Imago ja maine menestystekijöinä myöhäismodernissa maailmassa. Helsinki, Gaudeamus. Nikkarinen, Arto (2001). Etelä-Karjalan benchmarkingprojekti. Lappeenranta, teknillinen korkeakoulu. Raunio, Mika & Reija Linnamaa (2001). Seinäjoen seudun markkinointi osaajia houkuttelevana paikkana asua ja elää. Tampere, Tampereen yliopistopaino. Suomen kielen perussanakirja (1990). Helsinki, Valtion painatuskeskus. Ward, Stephen V. (1998). Selling Places. The Marketing and Promotion of Towns and Cities London, E & FN Spon. Virtanen, Pekka V (1999). Kaupungin imago. Tampere, Rakennustieto. Äikäs, Topi Antti (2001). Imagosta maisemaan. Esimerkkeinä Turun ja Oulun kaupunki-imagojen rakentaminen. Oulu, University press.

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Kuinka huono imago muutetaan hyväksi

Kuinka huono imago muutetaan hyväksi Kuinka huono imago muutetaan hyväksi Future Workshop, Vaasa 19.5.2008 Tomi Lähteenmäki Porin kaupunki Poimintoja lähimenneisyydestä I New York Perustui hokemiseen Lahti - Business City Perustui nollafaktaan

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, valtteri.hongisto@ttl.fi Turun ammattikorkeakoulu, valtteri.hongisto@turkuamk.fi +358 40 5851 888 Tulokset julkistettu

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

LIITE 2: YLEISÖKYSELYN TULOKSET, TIIVISTELMÄ

LIITE 2: YLEISÖKYSELYN TULOKSET, TIIVISTELMÄ TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN KUNTA / METSÄHALLITUS RUSTARIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 TAUSTATIEDOT... 1 2 SUUNNITTELUALUE... 3 3 TUULIVOIMA YLEISESTI... 4 4 VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

KIIKALAN HÄRJÄNVATSAN MAA-AINESOTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KIIKALAN HÄRJÄNVATSAN MAA-AINESOTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ASUKASKYSELY KIIKALAN HÄRJÄNVATSAN MAA-AINESOTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tämä kysely liittyy Kiikalan kunnan Saarenkylän harjualueen eli ns. Härjänvatsan alueen maa-ainesoton ympäristövaikutusten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto 23.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimushanke 2016-2017 Helsingin kaupunginkirjasto hallinnoi, mukana myös Espoo, Inari, Tampere ja Vihti

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011

Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 1 (56) Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO-Länsi-Uusimaa ohjelmalle Mikko Kesä Kaisa Mäki-Kihniä Juuso Heinisuo Innolink Research Oy 2011 2 (56) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA... 4 2. TULOKSET...

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Vetovoimasta elinvoimaa: houkutteleeko Keski-Suomi työntekijöitä ja yrityksiä?

Vetovoimasta elinvoimaa: houkutteleeko Keski-Suomi työntekijöitä ja yrityksiä? Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi V Vetovoimasta elinvoimaa: houkutteleeko Keski-Suomi työntekijöitä ja yrityksiä? MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Ari Kurlin Innolink Research Oy M E N E S T Y S Vetovoimasta elinvoimaa:

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1 3,05 3,07 3,14 3,02 2,94 3,35 3,21 3,27 3,29 3,18 3,33 3,14 3,49 3,49 3,61 3,57 3,59 3,57 3,27 3,39 3,27 3,14 3,32 3,06 3,26 3,18 3,25 3,18 3,09 3,17 3,11 3,07 3,15 3,44 3,61 3,58 3,58 3,51 3,59 3,43 3,32

Lisätiedot

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Kehittäjätapaaminen 17.11 Pasi Saukkonen Kyselyn lähtökohdat Kohderyhmänä kantakaupungin ulkopuoliset alueet (Pyhäselkä, Eno, Kiihtelysvaara, Tuupovaara)

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

MISTÄ ELINVOIMAA SAADAAN?

MISTÄ ELINVOIMAA SAADAAN? MISTÄ ELINVOIMAA SAADAAN? Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 23.2.2017 1 1/2017 2/2017 3/2017 4/2017 5/2017 6/2017 8/2017 9/2017 10/2017

Lisätiedot

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti Suomalaisen Työn Liiton toimeksiannosta kyselytutkimukset työikäisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Mukana olevat aluekeskukset

Mukana olevat aluekeskukset 31.8.2011 1 Mukana olevat aluekeskukset Pirkanmaan elokuvakeskus Valokuvakeskus Sisä-Suomen tanssin aluekeskus Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo Nykyaika Tamper een taidem useo -Pirka nmaan aluetai

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot