PROJEKTISTA YRITTÄJYYTEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTISTA YRITTÄJYYTEEN"

Transkriptio

1 PROJEKTISTA YRITTÄJYYTEEN Petri Pikkarainen Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia- ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 2 Tiivistelmä Petri Pikkarainen. Projektista yrittäjyyteen. Järvenpää, syksy 2006, 37 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (Amk) Tutkimukseni aiheena on Projektista yrittäjyyteen. Tutkimuksessani tarkastelen erilaisia yrittämisen mahdollisuuksia Järvenpään Jampassa toimineelle Jennit ja Jussit projektille. Jennit ja Jussit -projekti kesti syksystä 2004 kevääseen Projektin tarve tuli esille, kun Järvenpään kaupunki karsi kotihoidon palveluja ja muutti tarjoamansa palvelut lähinnä kotisairaanhoidollisiksi. Kaupungin tarjoamien palveluiden piiristä jäivät pois ne vanhukset, jotka eivät käyttäneet kotisairaanhoidon palveluja. Projektin avulla tuettiin asiakkaina olleiden vanhusten kotona asumista tarjoamalla siivous- ja asiointipalveluja asiakkaille. Tein työharjoitteluni kyseisessä projektissa syksyllä Haastattelin osaa projektin asiakkaista esittämällä heille viisi avointa kysymystä. Kysymysten tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden tyytyväisyys projektissa saamiinsa palveluihin sekä mahdolliset kehittämishaasteet. Opinnäytetyössäni tarkastelen kotihoidon tilannetta Itä-Suomen läänin alueella. Kyseinen kysely oli tehty entisen Kuopion läänin alueella luvun lopussa. Opinnäytetyössäni käyn läpi eri yritysmuotojen riskejä ja uhkia, mutta myös yritysten tuomia mahdollisuuksia Jennit ja Jussit -projektia huomioiden. Avainsanat: kotihoito, vanhukset, yrittäjyys, projekti

3 3 Abstract Petri Pikkarainen. From project to business. Järvenpää, Autumn Language: Finnish. 37 pages, 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The theme of this study is from project to business. In my study I observe different kinds of possibilities to make business based on a project called Jennit and Jussit located in Jamppa in Järvenpää. Jennit and Jussit-project was carried out from the autumn 2004 to the spring A need for this project came up while Järvenpää city cut off home help services and offered only health care services at home. Clients who did not need health care services at home were left out of services. The project supported older clients at home and services were like cleaning and small shopping. I did my practical training in the project in the autumn 2005 and interviewed some of the clients with five open questions. The purpose of the questions was to find out clients satisfaction to offered services and need for developments in clients point of view. In my final thesis comes up the situation of homecare in Järvenpää city. In my final thesis I observe the situation of homecare in Finland and I compare the results of my interviews to the results of other interviews. These interviews were carried out in the area of Kuopio in the beginning of In my final thesis I observe risks and threats of different forms of enterprises but also opportunities that they offer, 0considering also the project Jennit and Jussit. Keywords: homecare, old people, business, Project

4 4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1. JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET VANHUSTEN KOTONA ASUMISESTA Vanhukset Suomessa ja Järvenpäässä Kotihoidon yleiset tavoitteet HOIVAYRITTÄJYYS Hoivayrittäjyyden hyvät ja huonot puolet Hoivayrittäjyyden kasvu Hoivayrittäjyyden erityispiirteet ERILAISET YRITYSMUODOT Osuuskunta ja sen perustaminen Toiminimi Sosiaaliset yritykset KOTIHOIDOSTA Vanhustyön tutkimukseen perehtyminen Järvenpään kotihoidon tilanne Jennit ja Jussit projekti Tutkimusprosessin esittely Asiakas haastattelujen tulokset Työntekijöiden haastattelu SWOT- Analyysi hankkeesta Strengths - vahvuudet Weaknesses - heikkoudet Opportunities - mahdollisuudet Threats - uhat POHDINTA...31 LÄHTEET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. LIITTEET...35

5 5 Liite 1. Asiakkaille tehdyt kyselyt ja niiden vastaukset...35 Liite 2. Työntekijöille tehdyt kyselyt ja niiden vastaukset...37

6 6 1. JOHDANTO Olin syksyllä 2005 Työ, työyhteisö ja johtaminen -opintojaksonharjoittelussa Järvenpään Jampassa projektissa nimeltä Jampan Jennit ja Jussit. Projekti on päättynyt maaliskuun 2006 loppuun mennessä ja nyt haluttiin tietää, mitä mieltä asiakkaat ovat olleet palveluista ja mitä projekti on tarjonnut. Projektin päätyttyä siitä tehtiin loppuyhteenveto, johon opinnäytetyöni liitetään osaksi. Projektin kohderyhmänä toimi Jampan, Saunakallion ja Sorron alueilla eri asumismuodoissa asuvat ensisijaisesti eläkeläiset ja vajaakuntoiset sekä muut palveluja tarvitsevat. Haastattelemani asiakkaat olivat pääsääntöisesti eläkkeellä olevia naisia. Asiakkailla oli terveyden kanssa ongelmia ja siksi esimerkiksi kotona siivoaminen tai kaupassa käynti itsekseen enää sujunut. Haastatelluilla ei myöskään ollut sellaisia sukulaisia tai muita läheisiä, jotka olisivat voineet asioissa auttaa. Syksyllä 2004 ennen varsinaisen projektin alkamista tehtiin asiakkaiden luona haastattelukierros, jossa selvitettiin asiakkaiden avun tarvetta. Haastattelun tekivät Järvenpään Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat. Tulosten perusteella projektin palveluiksi muodostuivat kotona siivoaminen, kaupassa käynti, ruuanlaitto ja ikkunoiden pesu. Projektin oli tarkoitus tuottaa yritystoimintana ja siksi haastattelin asiakkaita kysymällä, mitä mieltä he olisivat, jos palvelun hinta tulisi nousemaan. Kotihoitopalvelut ovat ajankohtainen aihe nyt, kun kaikkia palveluja karsitaan. Muutenkin aihe on ollut esillä, koska asiakkaille ole enää aikaa muuhun kuin pelkkiin hoidollisiin toimenpiteisiin jos niihinkään. Kotipalvelutyö on tärkeää työtä niille, jotka sitä tarvitsevat. Usein vanhus tai apua tarvitseva on yksin, mikä lisää käynnin merkitystä entisestään pelkästään sosiaalisena kanssakäymisenä.

7 7 2. OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, Jenni ja Jussit -projektista saisi yrityksen. Opinnäytetyössä oli tarkoitus kartoittaa projektin erilaisia yritysmuotoja. Projektin työntekijät ja asiakkaat on myös huomioitu yrittäjyyttä silmällä pitäen haastattelemalla asiakkaita ja työntekijöitä kyseisestä asiasta. Kotihoitoyritystä perustettaessa on otettava huomioon kunnan tarpeet, tässä tapauksessa on selvitettävä se mitä vastaavaa Järvenpään kunnalla ja sen yrittäjillä on tarjota. Opinnäytetyöni on osa projektin loppuraporttia. Projekti loppui maaliskuun 2006 lopussa. Siksi päättötyöni tavoitteena oli tuoda esille projektin jatkomahdollisuudet ja tässä tapauksessa erilaiset yritysmuodot ja niiden mahdollisuudet projektin jatkona. Opinnäytetyössäni haastattelin projektin työntekijät ja osan asiakkaista. Molempien mielipiteet olivat tärkeitä. 3. VANHUSTEN KOTONA ASUMISESTA 3.1 Vanhukset Suomessa ja Järvenpäässä Suomessa on tarkasteltu yhä useammin vanhusväestön määrän lisääntymistä. Ennusteiden mukaan Suomessa vuonna 2030 on yli 65-vuotiaita noin 26,5 % koko väestöstä, kun vuonna 1996 heitä oli vain 14 %. Kodinhoidon tarvetta tarkastellessa on tärkeää arvioida apua tarvitsevien vanhusten määrää ja vanhusten määrän kasvua. Vanhuksen tullessa 75 vuoden ikään on avun tarpeen kotona selviytymisessä ennustettu kasvavan. Esimerkiksi vuoden 1987 tehdyn väestötutkimuksen mukaan vuotiaista 52 % ja yli 84-vuotiaista 63 % tarvitsevat kotiolosuhteissaan ollessaan toisten apua (Rissanen, 1998, 9-10.) Yksilökohtaiset erot ovat suuria vanhusten toimintakyvyissä. Avuntarve vähenee muun muassa sillä jos vanhuksella on käytettävissään oikeanlaiset apuvä-

8 8 lineet tai asunto. Avuntarpeeseen on myös osittain arvioitu vaikuttavan sukupuoleen. Yksin asuvien naisten onkin arvioitu saavan kotipalvelua vaikeammin kuin yksin asuvien miesten. Esimerkiksi Gredt Sundströmin (1991, 93) tutkimuksessa pohjoismaisista vanhuksista tuli esille, että naisille ei riitä pelkkä yksin asuminen kotiavun saamiseen, vaan heiltä vaaditaan myös huonokuntoisuutta, kun taas miehille on riittänyt pelkkä yksinasuminen perusteeksi kotiavulle. Avuntarpeen ero onkin perusteltu niin, että miehet ovat olleet kyvyttömämpiä tekemään kotitöitä. (Rissanen, 1998, 9-10.) Vuonna 1986 tehdyn elinkeinotutkimuksen mukaan miehet kuitenkin selvisivät paremmin kotitöistä kuin naiset. Kysymykset elinkeinotutkimuksessa liittyivät selviytymiseen elintarvikeostoksista, ruuanlaitosta, pyykistä, siivouksesta, riisuuntumisesta ja peseytymisestä. Yli 65-vuotiaista miehistä yli puolet ja naisista alle puolet selviytyi kaikista edellä mainituista kotitöistä. Ruuanlaitossa naiset kokivat selviytyvänsä miehiä paremmin. Yli 85- vuotiaista miehistä 22 % ja vain 13 % naisista katsoi selviytyvänsä kaikista kotitöistä. (Rissanen, 1998,10). Tulevaisuuden kotihoidon tarpeeseen vaikuttavat erityisesti omaisten ja yksityisten yritysten antaman avun ja hoidon määrässä tapahtuvat muutokset. Erilaisten järjestöjen ja vapaaehtoistyötekijöiden antaman avun muutosten merkitys kotihoidon tarpeelle on todennäköisesti vähäisempi, sillä vapaaehtoistyön ja järjestötoiminnan mahdollisuuksia on arvioitu heikoiksi kaikista vaativimmassa huolenpidossa. Jos järjestöt järjestävät ammatillisena, palkallisena ja maksullisena työnä, on järjestötoiminnan osalta tilanne aivan erilainen, koska usein on vaikeaa saada ammattitaitoista työntekijää. (Rissanen, 1998,10). 3.2 Kotihoidon yleiset tavoitteet Vanhuspolitiikan avulla on pyritty antamaan suosituksia vanhusten palvelujen tuottamiseen ja toteuttamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö linjasi suositukset suomalaisen vanhuspolitiikan lähtökohdat ja tavoitteet ideologisesti vuoteen 2001 hyvin vanhuslähtöisesti. Vanhuuspolitiikan tavoite- ja strategiasuunnitelmassa oli viisi teema- aluetta joihin keskityttiin. Teemat olivat työelämä, toimeentulo, asuminen ja elinympäristö, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä osallis-

9 9 tuminen, koulutus ja kulttuuri. Keskeisimpiä tavoitteita olivat kotona asuminen ja lähiympäristöstä saatu tuki. Avohuollon kehittämistä ja palvelujen monimuotoistamista painotettiin. Yhteistyötä paikallisella tasolla järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa korostettiin samalla, kun kiinnitettiin huomiota myös yksityiseen palveluntuotantoon kunnallisia palveluja täydentävänä (Vanhuspolitiikka vuoteen 2001, 1996). Mietintöä kritisoitiin ylioptimistisuudesta ja arveltiin, että sillä ei ollut toteutumisperusteita. Karisto (1996, ) on tutkimuksessaan arvioinut, että ehdotukset olivat poliittisia suosituksia, joiden toteutuminen edellytti yhteiskunnallisia reunaehtoja, kuten julkisen talouden kehittymistä. Epäiltiin, että yhteiskunnassa ei löytyisi sellaista konsensusta, jonka avulla näin laajoja ja kattavia toimenpiteitä voitaisiin toteuttaa. Niiden toteutuminen ei myöskään ollut millään tavalla varmistettavissa. Vanhustenhuollon konkreettiseen toteutumiseen ja eri tahon toimijoiden yhteistyöhön kuntatasolla olisi odotettu kannanottoja. (Tenkanen 2003, sivu19.) Laitospaikkojen vähentäminen ja avopalvelujen lisääminen on ollut vanhushuollon tavoitteena (Palvelurakennetyöryhmän muistio 1992). Kotona asumisen hyvissä puolissa korostettiin esimerkiksi tuttua elinympäristöä ja paikallisia palveluja. Tavoitteena vanhuspolitiikassa oli, että 90 % 75-vuotiaista asuisi kotona vuoteen 2001 mennessä. Tavoitteen toteutuminen oli miesten osalta onnistunut jo vuonna 1991, mutta naisten osalta vielä vuonna 1995 tavoite oli vaiheessa ja luku ylitettiin vielä yli 10 %:lla. Palvelurakenteen muutoksista kertovat raportit tuovat kuitenkin esiin varsin selvästi sen, että vastaavia avopaikkoja ei ole järjestetty, vaikka laitospaikkoja onkin lakkautettu. (Uusitalo, Parpo ja Hakkarainen 2000, ) Pulaa on syntynyt sekä laitos- että avohoidon palveluista. Se onkin johtanut vanhustenhuollossa vaikeaan tilanteeseen. Kasvava tarve on luonut paineet pääasiassa kunnalliseen kotihoitoon, jossa ei ole tarpeeksi resursseja vastata tarpeeseen. (Tenkanen, 2003, 20 21).

10 10 Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että vanhukset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Yhteiskunnan kannalta sitä on myös pidetty edullisempana vaihtoehtona, mutta taloudellisia laskelmia avopalvelujen kustannusesityksestä ei ole esitetty riittävästi. Pelkkä taloudellisten arvojen yksipuolinen käyttö vanhusten hoidossa ja palveluissa johtaa koviin ja vanhuutta väheksyviin arvoihin. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että vanhukset ja iäkkäät ihmiset saavat usein sosiaali- ja terveyspalveluja vasta sitten, kun jonkin asteinen toimintavajavuus on jo syntynyt. Julkisten palvelujen saannin kiristyminen on johtanut siihen, että vain huonokuntoisimmat saavat palveluita. (Uusitalo ym. 2000, 96 97). Ehkäiseviä palveluja ei ole ja erikoissairaanhoitoon pääseminen on vaikeutunut. Juuri ennalta ehkäisevä työ on todettu keskeiseksi vanhusten kotona selviytymistä tukevaksi toiminnaksi. Ehkäisevät kotikäynnit on yksi keino selvittää vanhusten avun tarvetta ja antaa ohjausta ja neuvontaa. (Heikkinen, Kauppinen ja Laukkanen 2003, Tenkanen, 2003, 21). Kaikilla osa-alueilla on huomattu puutteita, kun on tehty tutkimusta vanhusten toimintakyvyn tukemisesta. On huomattu, että kun fyysinen toimintakyky heikkenee myös sosiaaliset suhteet kärsivät. Mahdollisuudet osallistua erilaisiin harrastus- ja virkistystoimintaan vähenevät iän myötä ja niitä ei myöskään ole riittävästi saatavilla. Palvelujärjestelmiä onkin kritisoitu siitä, että niiden logiikka ei huomioi yksittäistä asiakasta riittävästi, vaan ne toimivat järjestelmän ehdoilla. (Tenkanen, 2003, ) Palvelut ovat joidenkin tutkijoiden mukaan aiheuttaneet asiakkaille jopa riippuvuutta. Myös asiantuntijavaltaa epäillään. Avoimempia ja joustavampia lähestymistapoja kaivataan vanhusten palvelujen tarjontaan järjestelmäkeskeisen vallankäytön sijaan. Tästä näkökulmasta vanhusten asemaa ei ole riittävästi huomioitu palvelujen käyttäjinä ja osallistujina oman elämänsä suunnitteluun. (Tenkanen, 2003, ) Vanhusten kannalta kotihoito ei ole vielä kehittynyt sillä tavoin, että he voisivat valita kotona asumisen vaihtoehdoksi palveluasumiselle tai laitoshoidolle. Kotiin saa apua vaihtelevasti asuinpaikasta ja palvelujärjestelmistä riippuen, mikä ai-

11 11 heuttaa eriarvoisuutta vanhenevan väestön keskuudessa. Laitospaikkoja on supistettu ja niin epäilläänkin, että laitoshoito on siirtynyt palvelutaloihin. Palvelu- ja ryhmäasumisen kehittyminen on saattanut johtaa siihen, että vanhuksille tarjotaan palveluasuntoja tai ryhmäasumista kotiin tuodun avun sijasta. (Tenkanen, 2003, ) Kotihoidon suhteellinen kattavuus on vuosina tilastojen mukaan vähentynyt 43 %, kun taas palveluasuminen on lisääntynyt 173 % (Uusitalo, Parpo ja Hakkarainen 2000, 79). Haja-asutusalueilla järjestettäviä palveluja kotiin on todennäköisesti vähentänyt palvelutalojen ja muiden vanhusten asumispalveluiden lisääntyminen. Palveluasuntojen sijainti taajamissa pakottaa usein vanhukset pois tutusta asuinympäristöstään muuton takia. Vanhuksille on todettu olevan erityisen tärkeitä oma koti ja tutuksi tullut asumisympäristö. Toisaalta erilaiset väliasumismuotoiset palvelut lisäävät vanhusten valintamahdollisuuksia, mutta eivät poista kotihoidon tarvetta. Ulkopuolisten antama tuki on tärkeää vanhuksen sopeutuessa uuteen asuinympäristöön. (Tenkanen, ) 4. HOIVAYRITTÄJYYS 4.1 Hoivayrittäjyyden hyvät ja huonot puolet Hoivayrittäjyyttä lähdetään aluksi määrittelemään hoivan ja yrittäjyyden käsitteillä, koska siitä ei ole yksiselitteistä ja yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Esimerkiksi Nykysuomen sanakirjassa siitä kerrotaan seuraavaa: hoiva tarkoittaa hoitoa, vaalintaa ja huolenpitoa. Hoivatyö on ihmistyötä, mikä erottaa sen esimerkiksi koneilla tehtävästä työstä. Sen lähikäsitteitä ovat terveydenhuoltoon liitetty hoito, esimerkiksi hoitokoti ja hoivakoti ja sosiaalipalvelujen perinteinen käsite huolenpito (Rissanen & Sinkkonen, 2004, 12). Hoiva ja sen määrittely on kulttuurisidonnaista. Suomalaisessa yhteiskunnassa hoiva sisältyy sekä yksityiseen että julkiseen toimintaan. Useimmiten hoiva on kuitenkin sidottu ammatilliseen toimintaan osana pohjoismaista hyvinvointival-

12 12 tiota. Vaikka omaishoito on edelleenkin keskeinen hoivan muoto esimerkiksi lasten ja vanhusten hoidossa, on tämä tehnyt perheiden ja omaisten antaman hoivan osittain melko näkymättömäksi. Välittäminen ja vastuunotto hoivan saajasta ovat muun muassa hoivaan liitettyjä ulottuvuuksia. Näin yksilöiden väliseen hoivasuhteeseen on liitetty toisinaan ainakin osittainen epätasainen valtasuhde. Yrittäjyydessä asiakas tulkitaan usein rationaaliseksi päätöksentekijäksi tai valitsijaksi, ei alisteiseksi toimijaksi, hoivayrittäjyydessä taasen alisteisuus ja valtasuhde ovat ongelmalliset. (Rissanen & Sinkkonen, 2004,12 13). Hoivan saajina voi olla monta erilaista asiakasta. Jollakin asiakkaalla voi olla rajallinen henkinen, sosiaalinen ja fyysinen toimintakyky, esimerkiksi osalla saattokodin asukkaista. Asiakkaina voi olla myös sellaisia, jotka elävät omaa elämäänsä aktiivisesti esimerkiksi pelkän siivouspalvelun kautta. Mahdollista onkin, että hoivayrittäjyys on yksi keino valtaistaa asiakkaita toteuttamaan itseään sekä kehittämään ja käyttämään voimavarojaan. (Rissanen & Sinkkonen, 2004,12 13). Yrittäjyys on toinen vaikeasti määriteltävä käsite hoivayrittäjyydessä. Siitä on myös useita eri määritelmiä, kuten Pia-Lena Leskisen tutkimus 1999 yrittäjyyden tarkastelu historiallisesti ja eri tieteenalojen näkökulmasta osoittaa. Kantasanana yrittäjyydessä on yrittää ja se kuvaa tietynlaista ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapaa. Ajatteluna yrittäminen on päämäärätietoista ja tahtovaa. Toimintana yrittäminen on ihmisen pyrkimystä, ahkerointia ja ponnistelua asettamiinsa tavoitteisiin tai valitsemiinsa päämääriin. Se on myös pyrkimystä hankkia toimeentulo itselleen ja luoda työpaikkoja mahdollisesti myös muille. (Rissanen & Sinkkonen, ) Yrittäjyys on yrittäjänä toimimista ja oman yrityksen perustaminen yksi yrittäjyyden keskeinen tunnusmerkki. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on ollut kauan yksityistä toimintaa, mutta omistajana on ollut usein joku kolmannen sektorin toimija, esimerkiksi yhdistys tai säätiö, tai yksityisyrittäjinä toimivat ammatinharjoittajat, esimerkiksi lääkärit tai hammaslääkärit. Ulkoinen ja sisäinen yrittäjyys on toisaalta usein erotettu. Ulkoinen yrittäjyys merkitsee toimimista itsenäisenä omistavana yrittäjänä. Sisäisellä yrittäjyydellä tarkoitetaan yrittäjämäistä ajatte-

13 13 lu-, toiminta- ja suhtautumistapaa minkä tahansa työyhteisön jäsenenä. (Rissanen & Sinkkonen, 2004, 14 15). Erilaisissa uusimmissa julkaisuissa on käytetty termiä hoivapalvelu sosiaali- ja terveyspalvelujen yläkäsitteenä, mutta esimerkiksi Mikko A. Salo 1998 on määritellyt hoivapalvelut niin, että ne ovat osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Hoivapalvelut helpottavat yksilön selviytymistä jokapäiväisessä elämässä Salon mukaan. Hänen mukaansa nämä palvelut perustuvat vuorovaikutukseen ja niihin kuuluvat hyvinvointia parantavat palvelut ja hoito, kodinhoito, asumispalvelut ja avustava hoito sekä sosiaalis- emotionaalinen tuki. (Rissanen & Sinkkonen, 2004, 14 15). Tiivistäen hoivayrittäjyydellä tarkoitetaan yrityspohjaista toimintaa, jonka pääasiallisia toimialueita ovat eri asiakasryhmien asumispalvelut sisältäen avo- ja laitospalvelut, kotihoidon, joka kattaa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon, sekä lasten päivähoidon, myös lasten päiväkotiyritykset. (Rissanen & Sinkkonen, 2004, 14 15). 4.2 Hoivayrittäjyyden kasvu Tilastot yksityisestä sosiaali- ja terveydenhuollosta ovat kehittyneet kattavammiksi vasta 2000-luvulla, mikä osoittaakin uutuutta suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yksityisten palvelujen tuottajien arviointiin antavan noin viidenneksen kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista vuonna Yksityisten sosiaalipalvelujen määrä on kasvanut erityisesti viime vuosina. Yksityisiä toimijoita oli 724 vuonna 1994 ja jo 3143 vuonna Vuoden 2002 lopussa sosiaalialan yrityksissä oli 8000 ja järjestöissä työtekijää (Stakes ). Terveyspalvelujen määrä on ollut viime vuosina kasvussa, vaikka määrä onkin vaihdellut luvulla. Yleisimmät toimialat ovat fysioterapia, lääkärinvastaanottotoiminta ja hammashoito. Itsenäisiä ammatinharjoittajia oli noin 7500 ja kokonaismäärä terveyspalveluja antavista yrityksistä vuonna 2001 oli noin

14 Kasvu on todennäköistä myös tulevaisuudessa (Rissanen & Sinkkonen, 2004,15). 4.3 Hoivayrittäjyyden erityispiirteet Hoivayrittäjyydessä on sen muusta yrittäjyydestä erottavia erityispiirteitä, joiksi tulkitaan pienyrittäjyyden, naisyrittäjyyden, eettisyyden ja ammatillisuuden kietoutuminen yrittäjyyteen, markkinoiden epätäydellisyys sekä valtion ja kuntien suorittama ohjauksen tietyt tyypit, jotka eivät kohdistu samassa muodossa ja samassa määrin muuhun yrittäjyyteen. (Rissanen & Sinkkonen, 2004, ) Pienyrittäjyys on ainakin vielä yksi hoivayrittäjyyden ominaisuus. Esimerkiksi raportoidussa 456 hoivayritystä käsittävässä kyselyssä vain yhdessä oli yli 50 työntekijää ja valtaosa (85 %) työllisti päätoimisesti 1-9 ihmistä. Pienyritysten kohtalo onkin yksi tulevaisuuden kysymyksistä ja se, miten niille käy suomalaisessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Kansainväliset kokemukset esimerkiksi Ruotsista ja Englannista osoittavat, että myös hoiva-alalle voi syntyä isoja yrityksiä tai perinteiset esimerkiksi kiinteistöhoitoon keskittyneet yritykset laajentavat toimintaansa alalle. Esimerkkejä on Suomestakin esimerkiksi ISS Care Partner. (Rissanen & Sinkkonen, 2004, ) Suomessakin on noussut esille naisten työllistymisen uusina mahdollisuuksina yrittäjyys ja itsensä työllistäminen. Esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriö on pyrkinyt edistämään sitä viimeksi TE- keskustan naisyrittäjäneuvojilla ja naisyrittäjien mentorointiohjelmilla. Naisten yritystoiminnassa on säilynyt kaksi tyypillistä erityispiirrettä, vaikka se onkin kasvanut ja monipuolistunut talouden muuttuessa. Naiset toimivat mieluummin yksittäis- kuin työnantajayrittäjiä. Lisäksi naisten yritystoiminta keskittyy vain muutamalle palveluajalle, joista hoivayrittäjyys on yksi keskeinen. Naisyrittäjyydestä on vähemmän tietoa kuin yrittäjyydestä yleensä. Naisyrittäjyydestä onkin Suomessa vasta luvulla kehitetty tiedonkeruuta. (Rissanen & Sinkkonen, 2004, 21 22) Itsenäisyyden ja riippumattomuuden lisäksi pyrkimys kahden tärkeän elämänalueen, perheen ja työn, joustavaan yhdistämiseen on naisten usein mainitse-

15 15 ma yrittäjäksi ryhtymisen tärkein motiivi. Naisten suurimmat ongelmat ja ristiriidat liittyvätkin juuri perheen ja työn yhdistämiseen. Edellisten lisäksi naisille yrittäjyydestä seuraavia henkisiä kustannuksia voivat olla vapaa-ajan niukkuus ja riittämättömyyden tunne. Esimerkiksi Anne Kovalainen ( ) toteaa, että naisyrittäjien ongelmat saattavat olla miesyrittäjiä enemmän sukupuolisidonnaisia ja ongelmaksi on todettu myös se, ettei naisia kannusteta ja kasvateta yrittäjyyteen. (Rissanen & Sinkkonen, 2004, 21 22) Rahoituksen vaikea saatavuus on ollut naisyrittäjien suurimpia kokemia ongelmia varsinkin aloitusvaiheessa. Osittain siihen liittynee naisten yritysten toimialat. Oikeiden verkostojen luominen on myös toinen vaikeus yrittäjyyden kannalta, sillä yleensä naisten verkostot muodostuvat ystävistä ja sukulaisista, eivätkä yrityksen kannalta tärkeistä ihmisistä. Lisäksi ongelmaksi saattaa muodostua naisten toimialoille sopivan yrittäjäkoulutuksen puute. Ammatillinen koulutus ja taito liittyvät yleensä naisyrittäjillä muuhun kuin yritystoimintaan. Ongelmaa onkin yritetty ratkaista viime vuosina erilaisilla yrittäjäkursseilla. Sitten onkin törmätty uuteen ongelmaan: naisyrittäjien vaikeuteen järjestää aikaa osallistuakseen kurssille. (Rissanen & Sinkkonen, 2004, 21 22) 5. ERILAISET YRITYSMUODOT Mahdollisuuksia yritystoiminnan perustamiseen on monia. Voi perustaa uuden yrityksen, ostaa jo valmiiksi toimivan yrityksen tai alkaa niin sanotuksi franchising-yrittäjäksi. Vaihtoehtoja uuden yrityksen perustajalle on useita, esimerkiksi toiminimi, avoinyhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. Liiketoiminnan kannalta kaikki edellä mainitut yritysmuodot ovat hyviä. Tärkeintä onkin miettiä, mihin yritystoiminnalla pyrkii tai pyritään. Toiminimi on paras ratkaisu silloin, jos yrityksen on tarkoitus turvata toimeentulo yhdelle henkilölle ja hänen perheelleen. Yritystoiminta on mahdollista aloittaa kolmella eri tapaa, jotka ovat perustamalla uusi yritys, ostamalla toimiva yritys tai ryhtymällä franchisingyrittäjäksi. Uuden yrityksen perustajalle on useita vaihtoehtoja, esimerkiksi: toiminimi, avoinyhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. Liiketoiminnan kannalta kaikki yritysmuodot ovat hyviä vaihtoehtoja. Tärkeintä on miettiä, mihin

16 16 yritystoiminnalla pyritään. Toiminimi on esimerkiksi silloin paras, kun ajattelee asiaa niin, että yrittämisen tarkoitus on turvata yhdelle henkilölle ja hänen perheelleen riittävä tulotaso. (Kuosmanen 2006, 7). 5.1 Osuuskunta ja sen perustaminen Osuuskunta on yhteisöyritys, jonka tarkoituksena on jäsentensä taloudenpidon ja elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenomistajat osallistuvat sen toimintaan ja käyttävät hyväkseen osuuskuntansa palveluja. Henkilöjäseniä tai yrityksiä voi kuulua osuuskuntaan. Osuuskunnan perustamiseen tarvitaan kuitenkin vähintään kolme henkilöä. Kun jäseniä on vähintään seitsemän eri talouksissa asuvaa, on jäsen osuus alle 15 %, jolloin jäsentä ei työttömyysturvalain mukaan lueta yrittäjäksi eli hän ei menetä työttömyyspäivärahaoikeuttaan. (Kuosmanen 2006, 8). Osuuspääoman muodostavat jäseniltä perittävät osuusmaksut jotka ovat kaikille osakkaille samansuuruiset. Lakisääteistä vähimmäispääomaa ei ole, vaan maksun määrä vaihtelee jäsenmäärän ja osuuskunnan säännöissä määritellyn osuusmaksun suuruuden mukaan. Osuuskunta vastaa henkilöjäsenten osalta työnantajavelvoitteista jäsenen työllistyessä. Myös pienyritykset voiva verkostoitua perustamalla osuuskunnan, jolloin osuuskunta hoitaa yrittäjien mainonnan, laskutuksen, kirjanpidon ja päivystyksen. Osuuskunnan kokouksissa päätetään osuuskunnan tilin päätöksen mukaisen ylijäämän jakamisesta jäsenille tai sen muusta mahdollisesta käytöstä. (Kuosmanen 2006, 8). Sääntöjen mukainen hallitus ja tilintarkastajat valitaan ylintä päätösvaltaa käytetäen jäsen ja ääni- periaatteella osuuskunnan kokouksessa. Hallitus valitsee puheenjohtajan ja yleensä myös toimitusjohtajan. Ellei säännöissä ole erikseen muuta mainittu, jäsenet vastaavat osuuskunnan sitoumuksista vain sijoittamallaan pääomalla. (Kuosmanen 2006, 8).

17 Toiminimi Toiminimi on yksinkertaisin tapa aloittaa yritystoiminta, silloin voi toimia yksityisenä elinkeinoharjoittajana. Yksityinen toiminimi ei ole erillinen oikeushenkilö. Yrittäjälle itselleen kuuluu vastuu päätöksenteosta ja toiminimeen koskevista asioista. Elinkeinon harjoittaja omistaa henkilökohtaisesti liikkeensä tai ammattiinsa kuuluvan omaisuuden. Vero- ja kirjanpitolain säädäntö edellyttävät kuitenkin, että yksityisliikkeen varat ja velat pidetään erillään yrittäjän yksityisistä varoista ja veloista. Kuten muutkin yritykset myös toiminimi yritys voi palkata muita työntekijöitä. (Kuosmanen 2006, 7). Toiminimen soveltuvuus on myös sellaisissa tilanteissa hyvä, joissa esimerkiksi aviopuolisot työskentelevät yhdessä toisen puolison yrityksessä. Usein sivutoiminen yrittäminen kannattaa aloittaa toiminimellä. Yritystoiminnan aloittaminen toiminimellä on nopeaa ja yksinkertaista. (Kuosmanen 2006, 7). Toiminimeä ei veroteta erikseen, vaan sen tulos (veronalaiset tulot vähennettynä vähennyskelpoisilla menoilla) jaetaan elinkeinoharjoittajan pääomatuloksi ja ansiotuloksi elinkeinotoimintaan kuuluvan nettovarallisuuden perusteella. Tuloksesta pääomatuloa on 20 % nettovarallisuudesta, loppuosan ollessa ansiotuloa. Elinkeinoharjoittaja voi halutessaan valita vaihtoehdon, jossa pääomatuloa on ainoastaan 10 % nettovarallisuudesta. Pääoma tulo lasketaan vuotuisena tuottona, jolloin tilikauden pituus vaikuttaa pääomatulon määrään. Jos tilikauden pituus on esimerkiksi 18 kk, on 30 % tuloksesta on pääomatuloa. (Kuosmanen 2006, 9). Pääoma- ja ansiotulo jaetaan puolisoiden kesken silloin jos puolisot harjoittavat yhdessä elinkeino toimintaa. Pääomatulo jaetaan niiden osuuksien perusteella, jotka puolisoilla on elinkeinotoimintaan kuuluvaan nettovarallisuuteen. Ansiotulo sen sijaan jaetaan puolisoiden työpanosten suhteessa. (Kuosmanen 2006, 9).

18 Sosiaaliset yritykset Sosiaaliset yritykset harjoittavat uudentyyppistä yritystoimintaa Suomessa. Sosiaalisella yrittämisellä nähdään olevan tarvetta suomalaisessa yhteiskunnassa lähinnä työttömyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Sosiaalinen yritystoiminta on markkinaorientoitunutta liiketoimintaa, joka on luotu parantamaan vajaakuntoisten ja muiden heikossa työllisyysasemassa olevien sosiaalista tilannetta. (www.elware.fi, Sosiaalisen yrityksen määritelmä.) Sosiaalisen yrityksen lähtökohtana on normaali yritystoiminta. Sen tulee löytää markkinat, joilla se voi toimia kannattavasti. Yritystoiminnan muoto voi olla mikä tahansa, mutta yritys ei tee voittoa jakaakseen sitä omistajilleen, vaan voitto käytetään toiminnan vahvistamiseen sekä työntekijöiden työllistymisen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Voitto on keino, ei päämäärä (www.elware.fi, Sosiaalisen yrityksen määritelmä.) Sosiaaliset yritykset tarjoavat uudenlaisen mahdollisuuden työllistää niitä, joilla on erityisiä vaikeuksia löytää töitä niin sanotuilta kovan rahan markkinoilta. Ne sijoittuvat suojatyökeskusten ja tavallisten yritysten välimaastoon. Ne pyrkivät tarjoamaan pysyviä työpaikkoja - eivät kuntoutusta - vajaakuntoisille, vammaisille, pitkäaikaistyöttömille ja maahanmuuttajille. (www.elware.fi, Sosiaalisen yrityksen määritelmä.) Suurin ero sosiaalisten yritysten ja perinteisten suojatyökeskusten välillä on vajaakuntoisen kohderyhmän asemassa ja osallistumisessa. Sosiaalisissa yrityksissä on myös muita työntekijöitä, usein enemmistönä, ja eri työntekijäryhmät ovat tasaveroisessa asemassa. Palkkaa maksetaan normaalien työmarkkinasopimusten mukaisesti, vähintään kansallisen minimipalkan mukaan. Vajaakuntoisten työntekijöidenkään toimeentulo ei saisi perustua pääosin avustuksille. Sosiaaliset yritykset tarjoavatkin todellista työtä ja vaativat myös kaikilta työntekijöiltään kunnon työpanoksen. (www.elware.fi, Sosiaalisen yrityksen määritelmä.)

19 19 Sosiaalinen yritys voi sekä toimia väylänä kohti avoimia työmarkkinoita että tarjota pysyviä työpaikkoja vaikeasti työllistyville henkilöille. Sosiaaliset yritykset ovat nousseet työllistymisen keinoina esille muun muassa Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa ja Equal -yhteisöaloiteohjelman kansallisessa asiakirjassa. Suomessa on käynnissä kuusi Equal -hanketta, jotka kehittävät tätä yritysmuotoa liiketoiminnan ja sosiaalisen tehtävän näkökulmista. (www.elware.fi, Sosiaalisen yrityksen määritelmä.) 6. KOTIHOIDOSTA 6.1 Vanhustyön tutkimukseen perehtyminen Perehdyin vanhustyön tutkimukseen joka oli tehty Itä-Suomen läänin alueella, siinä kartoitettiin vanhusten halukkuutta ostaa kotiapua. Haastattelu oli tehty vuosien välisenä aikana. Haastattelun perusteella noin kolmannes vanhuksista olisi valmis ostamaan apua hoivayritykseltä, jos kunnan palvelua ei olisi riittävästi saatavilla useimpien avun muotojen osalta. Eniten vastaajat olivat kiinnostuneita ostamaan siivousapua ja kuljetuspalveluita esimerkiksi lääkäriin tai kylään. Vähiten vanhukset ostaisivat apua hoivayritykseltä ruokailuun tai ruuan valmistukseen. Tähän tulokseen vaikutti todennäköisesti se, että vanhusten oli mahdollista ostaa valmis ateria ateriapalvelusta. Vähän yli puolet (52 %) tutkimukseen osallistuneista ei ostaisi yhtäkään avun muotoa hoivayritykseltä, vaikka he eivät saisi käyttämäänsä apua kunnalta. Mielenkiintoinen kysymys on, miten he selviytyisivät ja menettelisivät ilman kunnalta tulevaa apua. (Rissanen, 1999,127). Vanhemmat vastaajat olivat halukkaampia ostamaan apua hoivayrityksiltä. Ainut poikkeus oli kuljetuspalveluiden ostaminen, jota nuoremmat vastaajat ostaisivat vanhempia vastaajia mieluummin. Tulokseen vaikuttanee vastaajan fyysinen terveydentila. Enemmän apua tarvitsevien yli 84 vuotiaiden on pakko etsiä apua myös hoivayrityksiltä, jos kunnan palveluja ei ole saatavilla. Erot ikäryhmien välillä olivat kuitenkin melko vähäisiä eivätkä saaneet tilastollista merkitsevyyttä jo aineiston pienen koon vuoksi. (Rissanen, 1999,127).

20 20 Naiset ja miehet erosivat kuljetusten ja asiointiavun ostohalukkuudessa. Miehet olivat naisia halukkaampia ostamaan kuljetuspalveluja ja asioimisapua yksityiseltä hoivayritykseltä. Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelun asiakkaina naiset saivat kuitenkin miehiä useammin kunnalta asioimisapua. Mahdollisesti tulokseen vaikuttaa asiointiin liittyvät perinteet. Esimerkiksi asiointi eri virastoissa tai pankissa on vanhimmilla sukupolvilla perinteisesti kuulunut miehen tehtäviin. (Rissanen, 1999, ). Tutkimuksessa käsiteltiin keskeisesti aineiston koon vuoksi siivousta. ja siinä vanhukset saivat useimmiten siivousapua kerran kuussa kunnalta, mutta he arvioivat ostavansa sitä hoivayritykseltä useimmiten kerran kuukaudessa tai harvemmin. Tulevaisuudessa on tärkeää selvittää eri avunmuotojen ostohalukkuuden määrää suhteessa avuntarpeeseen. Mahdollisesti myös joitakin muita avunmuotoja kuin siivousta ostettaisiin kunnan apua harvemmin. (Rissanen, 1999, ). 6.2 Järvenpään kotihoidon tilanne Järvenpään kotihoidon on tarkoitus antaa henkilökohtaista hoitoa ja hoivaa vanhuksille, vammaisille, sairaille ja pitkäaikaissairaille sekä huolehtia kotona selviytymistä edistävien tukipalvelujen järjestämisestä. Ympärivuorokautisten palvelujen tarkoituksena on tukea ja edistää kotona selviytymistä mahdollisimman kauan. Asiakkaaksi hakeutuminen tapahtuu ottamalla yhteyttä oman alueen kotihoitoon, joka tekee puhelimessa kartoituksen palvelujen tarpeesta. Järvenpäässä toiminta on jaettu kahteen eri alueeseen eli pohjoiseen ja eteläiseen. Toiminnoista vastaavat kunkin alueen kotihoidon ohjaajat. Kotihoito toimii Järvenpäässä yhdistettynä kotihoitona, johon sisältyy sekä kotipalvelu- että kotisairaanhoito. Kotihoidossa työskentelee noin 60 työntekijää, he ovat pääasiassa hoitoalan koulutuksen saaneita työntekijöitä. Kotihoidolla on myös käytettävissä lääkäri-,

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) 338 Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen järjestämistapana 1.1.2014 alkaen HEL 2013-011715 T

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut 1.1.2014 Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, joka ei selviydy omassa kodissaan tehostetun kotihoidon turvin. Asukkaan maksut koostuvat

Lisätiedot

Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011

Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011 Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli ( ) Mies ( ) Nainen 2. Ikä ( ) Alle 12 v. ( ) 12-17 v. ( ) 18-24 v. ( ) 25-34 v. ( ) 35-44 v. ( ) 45-54 v. ( ) 55-64 v. (

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Seminaari: Työllisyys ja osuuskunnat 25.5.2010, Eduskunta, Helsinki Hanna Moilanen YTM, jatko-opiskelija

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Asiakasmaksut 1 Vanhus- ja vammaispalvelut 2013 KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT Ateriapalvelut Lounas koulussa/päiväkodissa 5,20 Lounas päiväkeskuksessa/palveluasumisessa 6,20 Kotiin toimitettu

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk JUUPAJOEN KUNNAN SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 (keltaisella merkityt muutoksia/tarkennuksia) Sosiaalihuoltolain (388/2008) mukaisista palveluista perittäviä maksuja, korvauksia ja vuokria

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot