PROJEKTISTA YRITTÄJYYTEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTISTA YRITTÄJYYTEEN"

Transkriptio

1 PROJEKTISTA YRITTÄJYYTEEN Petri Pikkarainen Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia- ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 2 Tiivistelmä Petri Pikkarainen. Projektista yrittäjyyteen. Järvenpää, syksy 2006, 37 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (Amk) Tutkimukseni aiheena on Projektista yrittäjyyteen. Tutkimuksessani tarkastelen erilaisia yrittämisen mahdollisuuksia Järvenpään Jampassa toimineelle Jennit ja Jussit projektille. Jennit ja Jussit -projekti kesti syksystä 2004 kevääseen Projektin tarve tuli esille, kun Järvenpään kaupunki karsi kotihoidon palveluja ja muutti tarjoamansa palvelut lähinnä kotisairaanhoidollisiksi. Kaupungin tarjoamien palveluiden piiristä jäivät pois ne vanhukset, jotka eivät käyttäneet kotisairaanhoidon palveluja. Projektin avulla tuettiin asiakkaina olleiden vanhusten kotona asumista tarjoamalla siivous- ja asiointipalveluja asiakkaille. Tein työharjoitteluni kyseisessä projektissa syksyllä Haastattelin osaa projektin asiakkaista esittämällä heille viisi avointa kysymystä. Kysymysten tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden tyytyväisyys projektissa saamiinsa palveluihin sekä mahdolliset kehittämishaasteet. Opinnäytetyössäni tarkastelen kotihoidon tilannetta Itä-Suomen läänin alueella. Kyseinen kysely oli tehty entisen Kuopion läänin alueella luvun lopussa. Opinnäytetyössäni käyn läpi eri yritysmuotojen riskejä ja uhkia, mutta myös yritysten tuomia mahdollisuuksia Jennit ja Jussit -projektia huomioiden. Avainsanat: kotihoito, vanhukset, yrittäjyys, projekti

3 3 Abstract Petri Pikkarainen. From project to business. Järvenpää, Autumn Language: Finnish. 37 pages, 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The theme of this study is from project to business. In my study I observe different kinds of possibilities to make business based on a project called Jennit and Jussit located in Jamppa in Järvenpää. Jennit and Jussit-project was carried out from the autumn 2004 to the spring A need for this project came up while Järvenpää city cut off home help services and offered only health care services at home. Clients who did not need health care services at home were left out of services. The project supported older clients at home and services were like cleaning and small shopping. I did my practical training in the project in the autumn 2005 and interviewed some of the clients with five open questions. The purpose of the questions was to find out clients satisfaction to offered services and need for developments in clients point of view. In my final thesis comes up the situation of homecare in Järvenpää city. In my final thesis I observe the situation of homecare in Finland and I compare the results of my interviews to the results of other interviews. These interviews were carried out in the area of Kuopio in the beginning of In my final thesis I observe risks and threats of different forms of enterprises but also opportunities that they offer, 0considering also the project Jennit and Jussit. Keywords: homecare, old people, business, Project

4 4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1. JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET VANHUSTEN KOTONA ASUMISESTA Vanhukset Suomessa ja Järvenpäässä Kotihoidon yleiset tavoitteet HOIVAYRITTÄJYYS Hoivayrittäjyyden hyvät ja huonot puolet Hoivayrittäjyyden kasvu Hoivayrittäjyyden erityispiirteet ERILAISET YRITYSMUODOT Osuuskunta ja sen perustaminen Toiminimi Sosiaaliset yritykset KOTIHOIDOSTA Vanhustyön tutkimukseen perehtyminen Järvenpään kotihoidon tilanne Jennit ja Jussit projekti Tutkimusprosessin esittely Asiakas haastattelujen tulokset Työntekijöiden haastattelu SWOT- Analyysi hankkeesta Strengths - vahvuudet Weaknesses - heikkoudet Opportunities - mahdollisuudet Threats - uhat POHDINTA...31 LÄHTEET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. LIITTEET...35

5 5 Liite 1. Asiakkaille tehdyt kyselyt ja niiden vastaukset...35 Liite 2. Työntekijöille tehdyt kyselyt ja niiden vastaukset...37

6 6 1. JOHDANTO Olin syksyllä 2005 Työ, työyhteisö ja johtaminen -opintojaksonharjoittelussa Järvenpään Jampassa projektissa nimeltä Jampan Jennit ja Jussit. Projekti on päättynyt maaliskuun 2006 loppuun mennessä ja nyt haluttiin tietää, mitä mieltä asiakkaat ovat olleet palveluista ja mitä projekti on tarjonnut. Projektin päätyttyä siitä tehtiin loppuyhteenveto, johon opinnäytetyöni liitetään osaksi. Projektin kohderyhmänä toimi Jampan, Saunakallion ja Sorron alueilla eri asumismuodoissa asuvat ensisijaisesti eläkeläiset ja vajaakuntoiset sekä muut palveluja tarvitsevat. Haastattelemani asiakkaat olivat pääsääntöisesti eläkkeellä olevia naisia. Asiakkailla oli terveyden kanssa ongelmia ja siksi esimerkiksi kotona siivoaminen tai kaupassa käynti itsekseen enää sujunut. Haastatelluilla ei myöskään ollut sellaisia sukulaisia tai muita läheisiä, jotka olisivat voineet asioissa auttaa. Syksyllä 2004 ennen varsinaisen projektin alkamista tehtiin asiakkaiden luona haastattelukierros, jossa selvitettiin asiakkaiden avun tarvetta. Haastattelun tekivät Järvenpään Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat. Tulosten perusteella projektin palveluiksi muodostuivat kotona siivoaminen, kaupassa käynti, ruuanlaitto ja ikkunoiden pesu. Projektin oli tarkoitus tuottaa yritystoimintana ja siksi haastattelin asiakkaita kysymällä, mitä mieltä he olisivat, jos palvelun hinta tulisi nousemaan. Kotihoitopalvelut ovat ajankohtainen aihe nyt, kun kaikkia palveluja karsitaan. Muutenkin aihe on ollut esillä, koska asiakkaille ole enää aikaa muuhun kuin pelkkiin hoidollisiin toimenpiteisiin jos niihinkään. Kotipalvelutyö on tärkeää työtä niille, jotka sitä tarvitsevat. Usein vanhus tai apua tarvitseva on yksin, mikä lisää käynnin merkitystä entisestään pelkästään sosiaalisena kanssakäymisenä.

7 7 2. OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, Jenni ja Jussit -projektista saisi yrityksen. Opinnäytetyössä oli tarkoitus kartoittaa projektin erilaisia yritysmuotoja. Projektin työntekijät ja asiakkaat on myös huomioitu yrittäjyyttä silmällä pitäen haastattelemalla asiakkaita ja työntekijöitä kyseisestä asiasta. Kotihoitoyritystä perustettaessa on otettava huomioon kunnan tarpeet, tässä tapauksessa on selvitettävä se mitä vastaavaa Järvenpään kunnalla ja sen yrittäjillä on tarjota. Opinnäytetyöni on osa projektin loppuraporttia. Projekti loppui maaliskuun 2006 lopussa. Siksi päättötyöni tavoitteena oli tuoda esille projektin jatkomahdollisuudet ja tässä tapauksessa erilaiset yritysmuodot ja niiden mahdollisuudet projektin jatkona. Opinnäytetyössäni haastattelin projektin työntekijät ja osan asiakkaista. Molempien mielipiteet olivat tärkeitä. 3. VANHUSTEN KOTONA ASUMISESTA 3.1 Vanhukset Suomessa ja Järvenpäässä Suomessa on tarkasteltu yhä useammin vanhusväestön määrän lisääntymistä. Ennusteiden mukaan Suomessa vuonna 2030 on yli 65-vuotiaita noin 26,5 % koko väestöstä, kun vuonna 1996 heitä oli vain 14 %. Kodinhoidon tarvetta tarkastellessa on tärkeää arvioida apua tarvitsevien vanhusten määrää ja vanhusten määrän kasvua. Vanhuksen tullessa 75 vuoden ikään on avun tarpeen kotona selviytymisessä ennustettu kasvavan. Esimerkiksi vuoden 1987 tehdyn väestötutkimuksen mukaan vuotiaista 52 % ja yli 84-vuotiaista 63 % tarvitsevat kotiolosuhteissaan ollessaan toisten apua (Rissanen, 1998, 9-10.) Yksilökohtaiset erot ovat suuria vanhusten toimintakyvyissä. Avuntarve vähenee muun muassa sillä jos vanhuksella on käytettävissään oikeanlaiset apuvä-

8 8 lineet tai asunto. Avuntarpeeseen on myös osittain arvioitu vaikuttavan sukupuoleen. Yksin asuvien naisten onkin arvioitu saavan kotipalvelua vaikeammin kuin yksin asuvien miesten. Esimerkiksi Gredt Sundströmin (1991, 93) tutkimuksessa pohjoismaisista vanhuksista tuli esille, että naisille ei riitä pelkkä yksin asuminen kotiavun saamiseen, vaan heiltä vaaditaan myös huonokuntoisuutta, kun taas miehille on riittänyt pelkkä yksinasuminen perusteeksi kotiavulle. Avuntarpeen ero onkin perusteltu niin, että miehet ovat olleet kyvyttömämpiä tekemään kotitöitä. (Rissanen, 1998, 9-10.) Vuonna 1986 tehdyn elinkeinotutkimuksen mukaan miehet kuitenkin selvisivät paremmin kotitöistä kuin naiset. Kysymykset elinkeinotutkimuksessa liittyivät selviytymiseen elintarvikeostoksista, ruuanlaitosta, pyykistä, siivouksesta, riisuuntumisesta ja peseytymisestä. Yli 65-vuotiaista miehistä yli puolet ja naisista alle puolet selviytyi kaikista edellä mainituista kotitöistä. Ruuanlaitossa naiset kokivat selviytyvänsä miehiä paremmin. Yli 85- vuotiaista miehistä 22 % ja vain 13 % naisista katsoi selviytyvänsä kaikista kotitöistä. (Rissanen, 1998,10). Tulevaisuuden kotihoidon tarpeeseen vaikuttavat erityisesti omaisten ja yksityisten yritysten antaman avun ja hoidon määrässä tapahtuvat muutokset. Erilaisten järjestöjen ja vapaaehtoistyötekijöiden antaman avun muutosten merkitys kotihoidon tarpeelle on todennäköisesti vähäisempi, sillä vapaaehtoistyön ja järjestötoiminnan mahdollisuuksia on arvioitu heikoiksi kaikista vaativimmassa huolenpidossa. Jos järjestöt järjestävät ammatillisena, palkallisena ja maksullisena työnä, on järjestötoiminnan osalta tilanne aivan erilainen, koska usein on vaikeaa saada ammattitaitoista työntekijää. (Rissanen, 1998,10). 3.2 Kotihoidon yleiset tavoitteet Vanhuspolitiikan avulla on pyritty antamaan suosituksia vanhusten palvelujen tuottamiseen ja toteuttamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö linjasi suositukset suomalaisen vanhuspolitiikan lähtökohdat ja tavoitteet ideologisesti vuoteen 2001 hyvin vanhuslähtöisesti. Vanhuuspolitiikan tavoite- ja strategiasuunnitelmassa oli viisi teema- aluetta joihin keskityttiin. Teemat olivat työelämä, toimeentulo, asuminen ja elinympäristö, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä osallis-

9 9 tuminen, koulutus ja kulttuuri. Keskeisimpiä tavoitteita olivat kotona asuminen ja lähiympäristöstä saatu tuki. Avohuollon kehittämistä ja palvelujen monimuotoistamista painotettiin. Yhteistyötä paikallisella tasolla järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa korostettiin samalla, kun kiinnitettiin huomiota myös yksityiseen palveluntuotantoon kunnallisia palveluja täydentävänä (Vanhuspolitiikka vuoteen 2001, 1996). Mietintöä kritisoitiin ylioptimistisuudesta ja arveltiin, että sillä ei ollut toteutumisperusteita. Karisto (1996, ) on tutkimuksessaan arvioinut, että ehdotukset olivat poliittisia suosituksia, joiden toteutuminen edellytti yhteiskunnallisia reunaehtoja, kuten julkisen talouden kehittymistä. Epäiltiin, että yhteiskunnassa ei löytyisi sellaista konsensusta, jonka avulla näin laajoja ja kattavia toimenpiteitä voitaisiin toteuttaa. Niiden toteutuminen ei myöskään ollut millään tavalla varmistettavissa. Vanhustenhuollon konkreettiseen toteutumiseen ja eri tahon toimijoiden yhteistyöhön kuntatasolla olisi odotettu kannanottoja. (Tenkanen 2003, sivu19.) Laitospaikkojen vähentäminen ja avopalvelujen lisääminen on ollut vanhushuollon tavoitteena (Palvelurakennetyöryhmän muistio 1992). Kotona asumisen hyvissä puolissa korostettiin esimerkiksi tuttua elinympäristöä ja paikallisia palveluja. Tavoitteena vanhuspolitiikassa oli, että 90 % 75-vuotiaista asuisi kotona vuoteen 2001 mennessä. Tavoitteen toteutuminen oli miesten osalta onnistunut jo vuonna 1991, mutta naisten osalta vielä vuonna 1995 tavoite oli vaiheessa ja luku ylitettiin vielä yli 10 %:lla. Palvelurakenteen muutoksista kertovat raportit tuovat kuitenkin esiin varsin selvästi sen, että vastaavia avopaikkoja ei ole järjestetty, vaikka laitospaikkoja onkin lakkautettu. (Uusitalo, Parpo ja Hakkarainen 2000, ) Pulaa on syntynyt sekä laitos- että avohoidon palveluista. Se onkin johtanut vanhustenhuollossa vaikeaan tilanteeseen. Kasvava tarve on luonut paineet pääasiassa kunnalliseen kotihoitoon, jossa ei ole tarpeeksi resursseja vastata tarpeeseen. (Tenkanen, 2003, 20 21).

10 10 Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että vanhukset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Yhteiskunnan kannalta sitä on myös pidetty edullisempana vaihtoehtona, mutta taloudellisia laskelmia avopalvelujen kustannusesityksestä ei ole esitetty riittävästi. Pelkkä taloudellisten arvojen yksipuolinen käyttö vanhusten hoidossa ja palveluissa johtaa koviin ja vanhuutta väheksyviin arvoihin. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että vanhukset ja iäkkäät ihmiset saavat usein sosiaali- ja terveyspalveluja vasta sitten, kun jonkin asteinen toimintavajavuus on jo syntynyt. Julkisten palvelujen saannin kiristyminen on johtanut siihen, että vain huonokuntoisimmat saavat palveluita. (Uusitalo ym. 2000, 96 97). Ehkäiseviä palveluja ei ole ja erikoissairaanhoitoon pääseminen on vaikeutunut. Juuri ennalta ehkäisevä työ on todettu keskeiseksi vanhusten kotona selviytymistä tukevaksi toiminnaksi. Ehkäisevät kotikäynnit on yksi keino selvittää vanhusten avun tarvetta ja antaa ohjausta ja neuvontaa. (Heikkinen, Kauppinen ja Laukkanen 2003, Tenkanen, 2003, 21). Kaikilla osa-alueilla on huomattu puutteita, kun on tehty tutkimusta vanhusten toimintakyvyn tukemisesta. On huomattu, että kun fyysinen toimintakyky heikkenee myös sosiaaliset suhteet kärsivät. Mahdollisuudet osallistua erilaisiin harrastus- ja virkistystoimintaan vähenevät iän myötä ja niitä ei myöskään ole riittävästi saatavilla. Palvelujärjestelmiä onkin kritisoitu siitä, että niiden logiikka ei huomioi yksittäistä asiakasta riittävästi, vaan ne toimivat järjestelmän ehdoilla. (Tenkanen, 2003, ) Palvelut ovat joidenkin tutkijoiden mukaan aiheuttaneet asiakkaille jopa riippuvuutta. Myös asiantuntijavaltaa epäillään. Avoimempia ja joustavampia lähestymistapoja kaivataan vanhusten palvelujen tarjontaan järjestelmäkeskeisen vallankäytön sijaan. Tästä näkökulmasta vanhusten asemaa ei ole riittävästi huomioitu palvelujen käyttäjinä ja osallistujina oman elämänsä suunnitteluun. (Tenkanen, 2003, ) Vanhusten kannalta kotihoito ei ole vielä kehittynyt sillä tavoin, että he voisivat valita kotona asumisen vaihtoehdoksi palveluasumiselle tai laitoshoidolle. Kotiin saa apua vaihtelevasti asuinpaikasta ja palvelujärjestelmistä riippuen, mikä ai-

11 11 heuttaa eriarvoisuutta vanhenevan väestön keskuudessa. Laitospaikkoja on supistettu ja niin epäilläänkin, että laitoshoito on siirtynyt palvelutaloihin. Palvelu- ja ryhmäasumisen kehittyminen on saattanut johtaa siihen, että vanhuksille tarjotaan palveluasuntoja tai ryhmäasumista kotiin tuodun avun sijasta. (Tenkanen, 2003, ) Kotihoidon suhteellinen kattavuus on vuosina tilastojen mukaan vähentynyt 43 %, kun taas palveluasuminen on lisääntynyt 173 % (Uusitalo, Parpo ja Hakkarainen 2000, 79). Haja-asutusalueilla järjestettäviä palveluja kotiin on todennäköisesti vähentänyt palvelutalojen ja muiden vanhusten asumispalveluiden lisääntyminen. Palveluasuntojen sijainti taajamissa pakottaa usein vanhukset pois tutusta asuinympäristöstään muuton takia. Vanhuksille on todettu olevan erityisen tärkeitä oma koti ja tutuksi tullut asumisympäristö. Toisaalta erilaiset väliasumismuotoiset palvelut lisäävät vanhusten valintamahdollisuuksia, mutta eivät poista kotihoidon tarvetta. Ulkopuolisten antama tuki on tärkeää vanhuksen sopeutuessa uuteen asuinympäristöön. (Tenkanen, ) 4. HOIVAYRITTÄJYYS 4.1 Hoivayrittäjyyden hyvät ja huonot puolet Hoivayrittäjyyttä lähdetään aluksi määrittelemään hoivan ja yrittäjyyden käsitteillä, koska siitä ei ole yksiselitteistä ja yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Esimerkiksi Nykysuomen sanakirjassa siitä kerrotaan seuraavaa: hoiva tarkoittaa hoitoa, vaalintaa ja huolenpitoa. Hoivatyö on ihmistyötä, mikä erottaa sen esimerkiksi koneilla tehtävästä työstä. Sen lähikäsitteitä ovat terveydenhuoltoon liitetty hoito, esimerkiksi hoitokoti ja hoivakoti ja sosiaalipalvelujen perinteinen käsite huolenpito (Rissanen & Sinkkonen, 2004, 12). Hoiva ja sen määrittely on kulttuurisidonnaista. Suomalaisessa yhteiskunnassa hoiva sisältyy sekä yksityiseen että julkiseen toimintaan. Useimmiten hoiva on kuitenkin sidottu ammatilliseen toimintaan osana pohjoismaista hyvinvointival-

12 12 tiota. Vaikka omaishoito on edelleenkin keskeinen hoivan muoto esimerkiksi lasten ja vanhusten hoidossa, on tämä tehnyt perheiden ja omaisten antaman hoivan osittain melko näkymättömäksi. Välittäminen ja vastuunotto hoivan saajasta ovat muun muassa hoivaan liitettyjä ulottuvuuksia. Näin yksilöiden väliseen hoivasuhteeseen on liitetty toisinaan ainakin osittainen epätasainen valtasuhde. Yrittäjyydessä asiakas tulkitaan usein rationaaliseksi päätöksentekijäksi tai valitsijaksi, ei alisteiseksi toimijaksi, hoivayrittäjyydessä taasen alisteisuus ja valtasuhde ovat ongelmalliset. (Rissanen & Sinkkonen, 2004,12 13). Hoivan saajina voi olla monta erilaista asiakasta. Jollakin asiakkaalla voi olla rajallinen henkinen, sosiaalinen ja fyysinen toimintakyky, esimerkiksi osalla saattokodin asukkaista. Asiakkaina voi olla myös sellaisia, jotka elävät omaa elämäänsä aktiivisesti esimerkiksi pelkän siivouspalvelun kautta. Mahdollista onkin, että hoivayrittäjyys on yksi keino valtaistaa asiakkaita toteuttamaan itseään sekä kehittämään ja käyttämään voimavarojaan. (Rissanen & Sinkkonen, 2004,12 13). Yrittäjyys on toinen vaikeasti määriteltävä käsite hoivayrittäjyydessä. Siitä on myös useita eri määritelmiä, kuten Pia-Lena Leskisen tutkimus 1999 yrittäjyyden tarkastelu historiallisesti ja eri tieteenalojen näkökulmasta osoittaa. Kantasanana yrittäjyydessä on yrittää ja se kuvaa tietynlaista ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapaa. Ajatteluna yrittäminen on päämäärätietoista ja tahtovaa. Toimintana yrittäminen on ihmisen pyrkimystä, ahkerointia ja ponnistelua asettamiinsa tavoitteisiin tai valitsemiinsa päämääriin. Se on myös pyrkimystä hankkia toimeentulo itselleen ja luoda työpaikkoja mahdollisesti myös muille. (Rissanen & Sinkkonen, ) Yrittäjyys on yrittäjänä toimimista ja oman yrityksen perustaminen yksi yrittäjyyden keskeinen tunnusmerkki. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on ollut kauan yksityistä toimintaa, mutta omistajana on ollut usein joku kolmannen sektorin toimija, esimerkiksi yhdistys tai säätiö, tai yksityisyrittäjinä toimivat ammatinharjoittajat, esimerkiksi lääkärit tai hammaslääkärit. Ulkoinen ja sisäinen yrittäjyys on toisaalta usein erotettu. Ulkoinen yrittäjyys merkitsee toimimista itsenäisenä omistavana yrittäjänä. Sisäisellä yrittäjyydellä tarkoitetaan yrittäjämäistä ajatte-

13 13 lu-, toiminta- ja suhtautumistapaa minkä tahansa työyhteisön jäsenenä. (Rissanen & Sinkkonen, 2004, 14 15). Erilaisissa uusimmissa julkaisuissa on käytetty termiä hoivapalvelu sosiaali- ja terveyspalvelujen yläkäsitteenä, mutta esimerkiksi Mikko A. Salo 1998 on määritellyt hoivapalvelut niin, että ne ovat osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Hoivapalvelut helpottavat yksilön selviytymistä jokapäiväisessä elämässä Salon mukaan. Hänen mukaansa nämä palvelut perustuvat vuorovaikutukseen ja niihin kuuluvat hyvinvointia parantavat palvelut ja hoito, kodinhoito, asumispalvelut ja avustava hoito sekä sosiaalis- emotionaalinen tuki. (Rissanen & Sinkkonen, 2004, 14 15). Tiivistäen hoivayrittäjyydellä tarkoitetaan yrityspohjaista toimintaa, jonka pääasiallisia toimialueita ovat eri asiakasryhmien asumispalvelut sisältäen avo- ja laitospalvelut, kotihoidon, joka kattaa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon, sekä lasten päivähoidon, myös lasten päiväkotiyritykset. (Rissanen & Sinkkonen, 2004, 14 15). 4.2 Hoivayrittäjyyden kasvu Tilastot yksityisestä sosiaali- ja terveydenhuollosta ovat kehittyneet kattavammiksi vasta 2000-luvulla, mikä osoittaakin uutuutta suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yksityisten palvelujen tuottajien arviointiin antavan noin viidenneksen kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista vuonna Yksityisten sosiaalipalvelujen määrä on kasvanut erityisesti viime vuosina. Yksityisiä toimijoita oli 724 vuonna 1994 ja jo 3143 vuonna Vuoden 2002 lopussa sosiaalialan yrityksissä oli 8000 ja järjestöissä työtekijää (Stakes ). Terveyspalvelujen määrä on ollut viime vuosina kasvussa, vaikka määrä onkin vaihdellut luvulla. Yleisimmät toimialat ovat fysioterapia, lääkärinvastaanottotoiminta ja hammashoito. Itsenäisiä ammatinharjoittajia oli noin 7500 ja kokonaismäärä terveyspalveluja antavista yrityksistä vuonna 2001 oli noin

14 Kasvu on todennäköistä myös tulevaisuudessa (Rissanen & Sinkkonen, 2004,15). 4.3 Hoivayrittäjyyden erityispiirteet Hoivayrittäjyydessä on sen muusta yrittäjyydestä erottavia erityispiirteitä, joiksi tulkitaan pienyrittäjyyden, naisyrittäjyyden, eettisyyden ja ammatillisuuden kietoutuminen yrittäjyyteen, markkinoiden epätäydellisyys sekä valtion ja kuntien suorittama ohjauksen tietyt tyypit, jotka eivät kohdistu samassa muodossa ja samassa määrin muuhun yrittäjyyteen. (Rissanen & Sinkkonen, 2004, ) Pienyrittäjyys on ainakin vielä yksi hoivayrittäjyyden ominaisuus. Esimerkiksi raportoidussa 456 hoivayritystä käsittävässä kyselyssä vain yhdessä oli yli 50 työntekijää ja valtaosa (85 %) työllisti päätoimisesti 1-9 ihmistä. Pienyritysten kohtalo onkin yksi tulevaisuuden kysymyksistä ja se, miten niille käy suomalaisessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Kansainväliset kokemukset esimerkiksi Ruotsista ja Englannista osoittavat, että myös hoiva-alalle voi syntyä isoja yrityksiä tai perinteiset esimerkiksi kiinteistöhoitoon keskittyneet yritykset laajentavat toimintaansa alalle. Esimerkkejä on Suomestakin esimerkiksi ISS Care Partner. (Rissanen & Sinkkonen, 2004, ) Suomessakin on noussut esille naisten työllistymisen uusina mahdollisuuksina yrittäjyys ja itsensä työllistäminen. Esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriö on pyrkinyt edistämään sitä viimeksi TE- keskustan naisyrittäjäneuvojilla ja naisyrittäjien mentorointiohjelmilla. Naisten yritystoiminnassa on säilynyt kaksi tyypillistä erityispiirrettä, vaikka se onkin kasvanut ja monipuolistunut talouden muuttuessa. Naiset toimivat mieluummin yksittäis- kuin työnantajayrittäjiä. Lisäksi naisten yritystoiminta keskittyy vain muutamalle palveluajalle, joista hoivayrittäjyys on yksi keskeinen. Naisyrittäjyydestä on vähemmän tietoa kuin yrittäjyydestä yleensä. Naisyrittäjyydestä onkin Suomessa vasta luvulla kehitetty tiedonkeruuta. (Rissanen & Sinkkonen, 2004, 21 22) Itsenäisyyden ja riippumattomuuden lisäksi pyrkimys kahden tärkeän elämänalueen, perheen ja työn, joustavaan yhdistämiseen on naisten usein mainitse-

15 15 ma yrittäjäksi ryhtymisen tärkein motiivi. Naisten suurimmat ongelmat ja ristiriidat liittyvätkin juuri perheen ja työn yhdistämiseen. Edellisten lisäksi naisille yrittäjyydestä seuraavia henkisiä kustannuksia voivat olla vapaa-ajan niukkuus ja riittämättömyyden tunne. Esimerkiksi Anne Kovalainen ( ) toteaa, että naisyrittäjien ongelmat saattavat olla miesyrittäjiä enemmän sukupuolisidonnaisia ja ongelmaksi on todettu myös se, ettei naisia kannusteta ja kasvateta yrittäjyyteen. (Rissanen & Sinkkonen, 2004, 21 22) Rahoituksen vaikea saatavuus on ollut naisyrittäjien suurimpia kokemia ongelmia varsinkin aloitusvaiheessa. Osittain siihen liittynee naisten yritysten toimialat. Oikeiden verkostojen luominen on myös toinen vaikeus yrittäjyyden kannalta, sillä yleensä naisten verkostot muodostuvat ystävistä ja sukulaisista, eivätkä yrityksen kannalta tärkeistä ihmisistä. Lisäksi ongelmaksi saattaa muodostua naisten toimialoille sopivan yrittäjäkoulutuksen puute. Ammatillinen koulutus ja taito liittyvät yleensä naisyrittäjillä muuhun kuin yritystoimintaan. Ongelmaa onkin yritetty ratkaista viime vuosina erilaisilla yrittäjäkursseilla. Sitten onkin törmätty uuteen ongelmaan: naisyrittäjien vaikeuteen järjestää aikaa osallistuakseen kurssille. (Rissanen & Sinkkonen, 2004, 21 22) 5. ERILAISET YRITYSMUODOT Mahdollisuuksia yritystoiminnan perustamiseen on monia. Voi perustaa uuden yrityksen, ostaa jo valmiiksi toimivan yrityksen tai alkaa niin sanotuksi franchising-yrittäjäksi. Vaihtoehtoja uuden yrityksen perustajalle on useita, esimerkiksi toiminimi, avoinyhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. Liiketoiminnan kannalta kaikki edellä mainitut yritysmuodot ovat hyviä. Tärkeintä onkin miettiä, mihin yritystoiminnalla pyrkii tai pyritään. Toiminimi on paras ratkaisu silloin, jos yrityksen on tarkoitus turvata toimeentulo yhdelle henkilölle ja hänen perheelleen. Yritystoiminta on mahdollista aloittaa kolmella eri tapaa, jotka ovat perustamalla uusi yritys, ostamalla toimiva yritys tai ryhtymällä franchisingyrittäjäksi. Uuden yrityksen perustajalle on useita vaihtoehtoja, esimerkiksi: toiminimi, avoinyhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. Liiketoiminnan kannalta kaikki yritysmuodot ovat hyviä vaihtoehtoja. Tärkeintä on miettiä, mihin

16 16 yritystoiminnalla pyritään. Toiminimi on esimerkiksi silloin paras, kun ajattelee asiaa niin, että yrittämisen tarkoitus on turvata yhdelle henkilölle ja hänen perheelleen riittävä tulotaso. (Kuosmanen 2006, 7). 5.1 Osuuskunta ja sen perustaminen Osuuskunta on yhteisöyritys, jonka tarkoituksena on jäsentensä taloudenpidon ja elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenomistajat osallistuvat sen toimintaan ja käyttävät hyväkseen osuuskuntansa palveluja. Henkilöjäseniä tai yrityksiä voi kuulua osuuskuntaan. Osuuskunnan perustamiseen tarvitaan kuitenkin vähintään kolme henkilöä. Kun jäseniä on vähintään seitsemän eri talouksissa asuvaa, on jäsen osuus alle 15 %, jolloin jäsentä ei työttömyysturvalain mukaan lueta yrittäjäksi eli hän ei menetä työttömyyspäivärahaoikeuttaan. (Kuosmanen 2006, 8). Osuuspääoman muodostavat jäseniltä perittävät osuusmaksut jotka ovat kaikille osakkaille samansuuruiset. Lakisääteistä vähimmäispääomaa ei ole, vaan maksun määrä vaihtelee jäsenmäärän ja osuuskunnan säännöissä määritellyn osuusmaksun suuruuden mukaan. Osuuskunta vastaa henkilöjäsenten osalta työnantajavelvoitteista jäsenen työllistyessä. Myös pienyritykset voiva verkostoitua perustamalla osuuskunnan, jolloin osuuskunta hoitaa yrittäjien mainonnan, laskutuksen, kirjanpidon ja päivystyksen. Osuuskunnan kokouksissa päätetään osuuskunnan tilin päätöksen mukaisen ylijäämän jakamisesta jäsenille tai sen muusta mahdollisesta käytöstä. (Kuosmanen 2006, 8). Sääntöjen mukainen hallitus ja tilintarkastajat valitaan ylintä päätösvaltaa käytetäen jäsen ja ääni- periaatteella osuuskunnan kokouksessa. Hallitus valitsee puheenjohtajan ja yleensä myös toimitusjohtajan. Ellei säännöissä ole erikseen muuta mainittu, jäsenet vastaavat osuuskunnan sitoumuksista vain sijoittamallaan pääomalla. (Kuosmanen 2006, 8).

17 Toiminimi Toiminimi on yksinkertaisin tapa aloittaa yritystoiminta, silloin voi toimia yksityisenä elinkeinoharjoittajana. Yksityinen toiminimi ei ole erillinen oikeushenkilö. Yrittäjälle itselleen kuuluu vastuu päätöksenteosta ja toiminimeen koskevista asioista. Elinkeinon harjoittaja omistaa henkilökohtaisesti liikkeensä tai ammattiinsa kuuluvan omaisuuden. Vero- ja kirjanpitolain säädäntö edellyttävät kuitenkin, että yksityisliikkeen varat ja velat pidetään erillään yrittäjän yksityisistä varoista ja veloista. Kuten muutkin yritykset myös toiminimi yritys voi palkata muita työntekijöitä. (Kuosmanen 2006, 7). Toiminimen soveltuvuus on myös sellaisissa tilanteissa hyvä, joissa esimerkiksi aviopuolisot työskentelevät yhdessä toisen puolison yrityksessä. Usein sivutoiminen yrittäminen kannattaa aloittaa toiminimellä. Yritystoiminnan aloittaminen toiminimellä on nopeaa ja yksinkertaista. (Kuosmanen 2006, 7). Toiminimeä ei veroteta erikseen, vaan sen tulos (veronalaiset tulot vähennettynä vähennyskelpoisilla menoilla) jaetaan elinkeinoharjoittajan pääomatuloksi ja ansiotuloksi elinkeinotoimintaan kuuluvan nettovarallisuuden perusteella. Tuloksesta pääomatuloa on 20 % nettovarallisuudesta, loppuosan ollessa ansiotuloa. Elinkeinoharjoittaja voi halutessaan valita vaihtoehdon, jossa pääomatuloa on ainoastaan 10 % nettovarallisuudesta. Pääoma tulo lasketaan vuotuisena tuottona, jolloin tilikauden pituus vaikuttaa pääomatulon määrään. Jos tilikauden pituus on esimerkiksi 18 kk, on 30 % tuloksesta on pääomatuloa. (Kuosmanen 2006, 9). Pääoma- ja ansiotulo jaetaan puolisoiden kesken silloin jos puolisot harjoittavat yhdessä elinkeino toimintaa. Pääomatulo jaetaan niiden osuuksien perusteella, jotka puolisoilla on elinkeinotoimintaan kuuluvaan nettovarallisuuteen. Ansiotulo sen sijaan jaetaan puolisoiden työpanosten suhteessa. (Kuosmanen 2006, 9).

18 Sosiaaliset yritykset Sosiaaliset yritykset harjoittavat uudentyyppistä yritystoimintaa Suomessa. Sosiaalisella yrittämisellä nähdään olevan tarvetta suomalaisessa yhteiskunnassa lähinnä työttömyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Sosiaalinen yritystoiminta on markkinaorientoitunutta liiketoimintaa, joka on luotu parantamaan vajaakuntoisten ja muiden heikossa työllisyysasemassa olevien sosiaalista tilannetta. (www.elware.fi, Sosiaalisen yrityksen määritelmä.) Sosiaalisen yrityksen lähtökohtana on normaali yritystoiminta. Sen tulee löytää markkinat, joilla se voi toimia kannattavasti. Yritystoiminnan muoto voi olla mikä tahansa, mutta yritys ei tee voittoa jakaakseen sitä omistajilleen, vaan voitto käytetään toiminnan vahvistamiseen sekä työntekijöiden työllistymisen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Voitto on keino, ei päämäärä (www.elware.fi, Sosiaalisen yrityksen määritelmä.) Sosiaaliset yritykset tarjoavat uudenlaisen mahdollisuuden työllistää niitä, joilla on erityisiä vaikeuksia löytää töitä niin sanotuilta kovan rahan markkinoilta. Ne sijoittuvat suojatyökeskusten ja tavallisten yritysten välimaastoon. Ne pyrkivät tarjoamaan pysyviä työpaikkoja - eivät kuntoutusta - vajaakuntoisille, vammaisille, pitkäaikaistyöttömille ja maahanmuuttajille. (www.elware.fi, Sosiaalisen yrityksen määritelmä.) Suurin ero sosiaalisten yritysten ja perinteisten suojatyökeskusten välillä on vajaakuntoisen kohderyhmän asemassa ja osallistumisessa. Sosiaalisissa yrityksissä on myös muita työntekijöitä, usein enemmistönä, ja eri työntekijäryhmät ovat tasaveroisessa asemassa. Palkkaa maksetaan normaalien työmarkkinasopimusten mukaisesti, vähintään kansallisen minimipalkan mukaan. Vajaakuntoisten työntekijöidenkään toimeentulo ei saisi perustua pääosin avustuksille. Sosiaaliset yritykset tarjoavatkin todellista työtä ja vaativat myös kaikilta työntekijöiltään kunnon työpanoksen. (www.elware.fi, Sosiaalisen yrityksen määritelmä.)

19 19 Sosiaalinen yritys voi sekä toimia väylänä kohti avoimia työmarkkinoita että tarjota pysyviä työpaikkoja vaikeasti työllistyville henkilöille. Sosiaaliset yritykset ovat nousseet työllistymisen keinoina esille muun muassa Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa ja Equal -yhteisöaloiteohjelman kansallisessa asiakirjassa. Suomessa on käynnissä kuusi Equal -hanketta, jotka kehittävät tätä yritysmuotoa liiketoiminnan ja sosiaalisen tehtävän näkökulmista. (www.elware.fi, Sosiaalisen yrityksen määritelmä.) 6. KOTIHOIDOSTA 6.1 Vanhustyön tutkimukseen perehtyminen Perehdyin vanhustyön tutkimukseen joka oli tehty Itä-Suomen läänin alueella, siinä kartoitettiin vanhusten halukkuutta ostaa kotiapua. Haastattelu oli tehty vuosien välisenä aikana. Haastattelun perusteella noin kolmannes vanhuksista olisi valmis ostamaan apua hoivayritykseltä, jos kunnan palvelua ei olisi riittävästi saatavilla useimpien avun muotojen osalta. Eniten vastaajat olivat kiinnostuneita ostamaan siivousapua ja kuljetuspalveluita esimerkiksi lääkäriin tai kylään. Vähiten vanhukset ostaisivat apua hoivayritykseltä ruokailuun tai ruuan valmistukseen. Tähän tulokseen vaikutti todennäköisesti se, että vanhusten oli mahdollista ostaa valmis ateria ateriapalvelusta. Vähän yli puolet (52 %) tutkimukseen osallistuneista ei ostaisi yhtäkään avun muotoa hoivayritykseltä, vaikka he eivät saisi käyttämäänsä apua kunnalta. Mielenkiintoinen kysymys on, miten he selviytyisivät ja menettelisivät ilman kunnalta tulevaa apua. (Rissanen, 1999,127). Vanhemmat vastaajat olivat halukkaampia ostamaan apua hoivayrityksiltä. Ainut poikkeus oli kuljetuspalveluiden ostaminen, jota nuoremmat vastaajat ostaisivat vanhempia vastaajia mieluummin. Tulokseen vaikuttanee vastaajan fyysinen terveydentila. Enemmän apua tarvitsevien yli 84 vuotiaiden on pakko etsiä apua myös hoivayrityksiltä, jos kunnan palveluja ei ole saatavilla. Erot ikäryhmien välillä olivat kuitenkin melko vähäisiä eivätkä saaneet tilastollista merkitsevyyttä jo aineiston pienen koon vuoksi. (Rissanen, 1999,127).

20 20 Naiset ja miehet erosivat kuljetusten ja asiointiavun ostohalukkuudessa. Miehet olivat naisia halukkaampia ostamaan kuljetuspalveluja ja asioimisapua yksityiseltä hoivayritykseltä. Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelun asiakkaina naiset saivat kuitenkin miehiä useammin kunnalta asioimisapua. Mahdollisesti tulokseen vaikuttaa asiointiin liittyvät perinteet. Esimerkiksi asiointi eri virastoissa tai pankissa on vanhimmilla sukupolvilla perinteisesti kuulunut miehen tehtäviin. (Rissanen, 1999, ). Tutkimuksessa käsiteltiin keskeisesti aineiston koon vuoksi siivousta. ja siinä vanhukset saivat useimmiten siivousapua kerran kuussa kunnalta, mutta he arvioivat ostavansa sitä hoivayritykseltä useimmiten kerran kuukaudessa tai harvemmin. Tulevaisuudessa on tärkeää selvittää eri avunmuotojen ostohalukkuuden määrää suhteessa avuntarpeeseen. Mahdollisesti myös joitakin muita avunmuotoja kuin siivousta ostettaisiin kunnan apua harvemmin. (Rissanen, 1999, ). 6.2 Järvenpään kotihoidon tilanne Järvenpään kotihoidon on tarkoitus antaa henkilökohtaista hoitoa ja hoivaa vanhuksille, vammaisille, sairaille ja pitkäaikaissairaille sekä huolehtia kotona selviytymistä edistävien tukipalvelujen järjestämisestä. Ympärivuorokautisten palvelujen tarkoituksena on tukea ja edistää kotona selviytymistä mahdollisimman kauan. Asiakkaaksi hakeutuminen tapahtuu ottamalla yhteyttä oman alueen kotihoitoon, joka tekee puhelimessa kartoituksen palvelujen tarpeesta. Järvenpäässä toiminta on jaettu kahteen eri alueeseen eli pohjoiseen ja eteläiseen. Toiminnoista vastaavat kunkin alueen kotihoidon ohjaajat. Kotihoito toimii Järvenpäässä yhdistettynä kotihoitona, johon sisältyy sekä kotipalvelu- että kotisairaanhoito. Kotihoidossa työskentelee noin 60 työntekijää, he ovat pääasiassa hoitoalan koulutuksen saaneita työntekijöitä. Kotihoidolla on myös käytettävissä lääkäri-,

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) 338 Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen järjestämistapana 1.1.2014 alkaen HEL 2013-011715 T

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamisen vaiheet Oma tahto ja halu Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yritysmuodon valinta Yritystoiminnan luvanvaraisuuden

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut 1.1.2014 Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, joka ei selviydy omassa kodissaan tehostetun kotihoidon turvin. Asukkaan maksut koostuvat

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274 Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta Liite Peruspalvelulautakunta 11.12.2014 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos Jyta SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 2015 1. Säännöllinen kotihoito Henkilömäärä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot