LUJITEMUOVIRAKENTEISTEN PURJELENTOKONEIDEN RAKENNEKORJAUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUJITEMUOVIRAKENTEISTEN PURJELENTOKONEIDEN RAKENNEKORJAUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Sovelletun mekaniikan laitos JARNO RUOTSALAINEN LUJITEMUOVIRAKENTEISTEN PURJELENTOKONEIDEN RAKENNEKORJAUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 3. marraskuuta Työn valvoja: Työn ohjaaja: Professori Olli Saarela DI Jarkko Aakkula

2 i TEKNILLINEN KORKEAKOULU Diplomityön tiivistelmä Tekijä: Jarno Ruotsalainen Työn nimi: Lujitemuovirakenteisten purjelentokoneiden rakennekorjausten suunnittelu ja toteutus Päivämäärä: Tiedekunta: Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Sivumäärä: Laitos: Sovelletun mekaniikan laitos Professuuri: Kul-34 Lentotekniikka Työn valvoja: Professori Olli Saarela Työn ohjaaja: Diplomi-insinööri Jarkko Aakkula Purjelentokoneiden lujitemuoveista valmistetut rakenteet vaurioituvat helposti esimerkiksi iskukuormien seurauksena. Rakennevauriot korjataan normaalisti paikkalaminoimalla. Lujitekerrokset märkälaminoidaan korjattavalle alueelle, jossa vaurion reunat on viistetty. Tyypilliset rakennevauriot korjataan purjelentokonevalmistajien korjausohjeiden mukaisesti. Lisäksi on olemassa yleisohjeita, jotka on tarkoitettu tarkentamaan valmistajien ohjeita. Tämän diplomityön tarkoituksena oli arvioida eri korjausmenetelmien toimivuutta ja käytettävyyttä käytännön korjauksissa. Työn tavoitteena oli todentaa korjausohjeiden mukaisten korjausmenetelmien oikeellisuus sekä selvittää parhaiten käytännössä toimivat korjausmenetelmät. Työssä tutkittiin sekä laskennallisesti että kokeellisesti vauriokorjauksen viistoutusparametrien vaikutusta korjauksen lujuuteen. Viistemenetelmistä tarkasteltiin hiottua suoraa viistettä ja revittyä porrasviistettä. Lisäksi kokeellisesti tutkittiin korjauksen muiden tekijöiden, kuten pinnankarheuden, vaikutusta. Tutkimuksessa käytettiin referenssilaminaattina PIK-20 -purjelentokoneen rungon kuorilaminaattia. Tutkimus aloitettiin tekemällä kirjallisuusselvitys lujitemuoveista ja niiden vauriokorjauksista. Erityisesti huomiota kiinnitettiin korjausohjeiden yhteneväisyyksiin ja eroavaisuuksiin. Laskennallisessa osuudessa määritettiin korjauksiin tarvittavat viistepituudet käyttämällä erilaisia analyysimenetelmiä. Tulosten oikeellisuus varmistettiin vetokokeilla. Sekä laskennallisesti että vetokokeista saatujen tulosten perusteella havaittiin useiden korjausohjeiden olevan optimistisia. Monet ohjeiden mukaiset viistepituudet ovat riittämättömiä palauttamaan rakenteelle sen alkuperäisen lujuuden. Vetokokeissa havaittiin myös pinnankarheudella olevan suuri merkitys liima-aineen ja liimattavan pinnan väliseen tartuntaan ja siten myös koko korjauksen lujuuteen. Työssä tutkittiin laskennallisesti ja kokeellisesti myös PIK-20 -purjelentokoneen perärungon vaurioitumista yhdistetyn taivutus-vääntö -kuormituksen seurauksena sekä syntyneen vaurion korjausmahdollisuuksia. Rungon rakennetta mallinnettiin lieriönmuotoisella koekappaleella, joka koestettiin taivuttamalla sitä vääntövarren kautta. Runkorakenne petti lommahtamalla. Vaurioituneen koekappaleen korjauksessa sovellettiin purjelentokoneiden käytännön korjauksissa käytettävää korjausmenetelmää. Kokeiden perusteella havaittiin, ettei korjaus heikennä alkuperäistä rakennetta vaikka se palauttaisi laminaatin vetomurtolujuudesta vain 50 %. Varmuusmarginaali murtolujuuteen on suuri, joten murtolujuuden pienentyessäkin kriittisenä pettämistapana säilyy epästabiliteetti. Korjauksen seurauksena rakenteen todellinen kuormankantokyky kasvaa, koska korjauspaikka lisää laminaatin paksuutta ja sen seurauksena epästabiliteetin aiheuttava kriittinen kuormitus kasvaa. Avainsanat: PIK-20 -purjelentokone, vauriokorjaus, suora viiste, revitty porrasviiste

3 ii HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Abstract of Master s Thesis Author: Jarno Ruotsalainen Title of the thesis: Design and implementation of structural repair for sailplanes made of reinforced plastic Date: 3 November 2009 Faculty: Faculty of Engineering and Architecture Number of pages: Department: Department of Applied Mechanics Professorship: Kul-34 Aeronautical Engineering Supervisor: Professor Olli Saarela Instructor: Jarkko Aakkula, M.Sc. (Tech.) Sailplanes made of reinforced plastic are easily impact damaged. Structural damages are normally repaired with composite patches. Repair plies are laminated on the repairable area with a wet lay-up technique. The edges of the damages are beveled. Typical structural damages are repaired according to the sailplane manufacturers repair manuals. General instructions have also been published to standardize and define the repair instructions. The purpose of this master s thesis was to evaluate the functionality and usability of the practical repairs. The aim of the research was to verify the used repair techniques and to determine the best repair methods. The taper parameters of damage repair were studied with both theoretical and experimental methods in this research. The studied beveling methods were sanded scarf joint and ripped stepped-lap joint. The effect of surface roughness on the strength of the repair was also studied. The reference laminate in this research was the fuselage laminate of the PIK-20 sailplane. A literature survey on damage repairs was also made. Attention was especially paid to similarities and differences of the repair manuals. In the theoretical part the required length of the bevel was calculated by using different analysis methods. The calculation results were validated with tensile tests. According to the results of theoretical and experimental analyses, the instructions of repair manuals are inadequate. In all cases, the ultimate strength of a repair was smaller than the strength of the original laminate. The surface roughness was also noticed to have great effect on the ultimate strength of repairing. It affects the adhesion between the adhesive and repairable laminate. The failure of PIK-20 sailplane s fuselage, caused by both bending and torsion loads, and the possibility of repairing the fuselage were also studied experimentally. The structure of the fuselage was modeled with a cylindrical specimen that was bent through the torsion bar. The failure mode of the fuselage structure was discovered to be instability. The damaged specimen was repaired by using repairing and beveling techniques which are used in practical repairs. The result of the fuselage test was that the damage will not decrease the strength of the original structure even if the ultimate tensile strength of the repaired laminate is 50 percent of the ultimate tensile strength of the original structure laminate. That is because the margin of safety to the fracture load is major. Even if the ultimate fracture strength decreases about 50 percent, the failure mode of the repaired structure is still instability. Keywords: PIK-20 sailplane, damage repair, scarf joint, ripped stepped-lap joint

4 iii ALKULAUSE Diplomityö tehtiin Teknillisen korkeakoulun Kevytrakennetekniikan laboratoriossa Ilmailuhallinnon tilauksesta. Haluan kiittää mielenkiintoisesta työn aiheesta ja ohjeista matkan varrella professori Olli Saarelaa sekä Ilmailuhallintoa ja etenkin DI Jyrki Laitilaa. Lisäksi kiitän DI Jarkko Aakkulaa työn ohjauksesta ja DI Patrik Söderströmiä työn kommentoinnista. Erityiskiitos kuuluu myös DI Hannu Korhoselle tarjotusta avusta ja vinkeistä koskien purjelentokoneiden käytännön korjauksia. Kiitos kuuluu myös koko Kevytrakennetekniikan laboratorion henkilökunnalle. Suurimmat kiitokset kuuluvat kihlatulleni Miralle. Olet ollut suurena apuna ja tukena tämän työn ja opintojeni loppuun viemisessä. Kiitos! Espoo Jarno Ruotsalainen

5 iv SISÄLLYSLUETTELO DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ...i ABSTRACT OF MASTER S THESIS...ii ALKULAUSE...iii SISÄLLYSLUETTELO...iv 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAVOITE JA ETENEMINEN LUJITEMUOVIT LENTOKONEISSA KÄYTTÖKOHTEET MATERIAALIT Matriisiaineet Lujitteet RAKENNETAVAT JA VALMISTUSTEKNIIKAT LUJITEMUOVIEN VAURIOITUMINEN KERROKSEN VAURIOITUMINEN Matriisisäröt Kuitumurtuma LAMINAATIN PETTÄMINEN Matriisisäröt Delaminaatio Kuitujen murtuminen ja laminaatin pettäminen LAMINAATIN ISKUNKESTÄVYYS VAURIOTARKASTUKSET Visuaalinen tarkastus Äänitarkastus Muita tarkastusmenetelmiä LUJITEMUOVILAMINAATIN KORJAAMINEN KORJAUKSEN SUUNNITTELU LUJUUDELLISET VAATIMUKSET Suora viiste Porrastettu viiste Kerrosten ladontajärjestys KORJAUSMENETELMÄT ERI RAKENTEILLE Kuorilaminaatti Kerroslevyrakenne ERITYYPPISTEN LAMINAATTIEN KORJAAMINEN Yksikerroksinen laminaatti Yhdensuuntaislaminaatti Kahden yhdensuuntaiskudoksen laminaatti...20

6 v Tasavaltainen kudos -laminaatti KORJAUSPAIKAN JÄLKIKOVETUS VAATIMUKSET KORJAUSOLOSUHTEILLE NYKYPÄIVÄN PURJELENTOKONEET YLEISTÄ PURJELENTOKONEISTA RAKENTEISIIN KOHDISTUVAT KUORMITUKSET Siipi Runko Ohjainpinnat MATERIAALIT Matriisiaineet Lujitteet RAKENNETAVAT JA VALMISTUSTEKNIIKAT Siipi Runko Vakaimet ja ohjainpinnat PURJELENTOKONEIDEN KORJAAMINEN PURJELENTOKONEIDEN KORJAUSMENETELMIÄ Hiottu suora viiste Repimällä porrastettu viiste Kerrosten ladontajärjestys PIK-20:N RUNKOLAMINAATIN KORJAAMINEN KORJAUSPAIKAN JÄLKIKOVETUS VAATIMUKSET KORJAUSOLOSUHTEILLE KORJAUKSEN LASKENNALLINEN TUTKIMUS YLEISTÄ LASKENTAMENETELMISTÄ Komposiitin rakenne Lujitekerroksen mikromekaaniset laskentamallit Lujitekerroksen makromekaniikka Kuitulujitetun laminaatin makromekaniikka Murtokriteerit MATERIAALIARVOT Kerrostaso Laminaattitaso VIISTEEN MITOITTAMINEN Yleistä Suora viiste Yhdensuuntaislujitteista koostuvan laminaatin jäykkyyssuhde Porrastettu viiste PIK-20:n runkolaminaatin korjaaminen suoralla viisteellä PIK-20:n runkolaminaatin korjaaminen porrastetulla viisteellä Yhteenveto viistepituuksista KORJAUKSEN KOKEELLINEN TUTKIMUS KOKEELLISEN OSION SUUNNITTELU...51

7 vi Tutkittavat parametrit Materiaalit Ladonta ja kerroskoot Koekappaleet Koesuunnitelma PERUSLAMINAATTIEN VALMISTUS Laminointi Jälkikovetus Koesarjojen leikkaus KORJAUKSEN VIISTEEN TYÖSTÖ Hiottu suora viiste Repimällä porrastettu viiste KORJAUSPAIKAN LAMINOINTI JÄLKIKOVETUS KOEKAPPALEIDEN VALMISTUS Leikkaus Kiinnitysvahvikkeiden liimaus Viimeistely KOESTUS Koejärjestelyt Koeproseduuri KOEKAPPALEIDEN VAURIOITUMINEN Suora viiste Repimällä porrastettu viiste TULOKSET Hiottu viiste Repimällä porrastettu viiste TULOSTEN TARKASTELU HIOTTU VIISTE REPIMÄLLÄ PORRASTETTU VIISTE PINNANKARHEUDEN VAIKUTUS ALIPAINEKOVETUKSEN VAIKUTUS PIK-20:N RUNGON VAURIOKORJAUS RUNKORAKENTEEN PETTÄMINEN KOESUUNNITELMA Koekappaleiden suunnittelu Muotin suunnittelu Koejärjestelyiden suunnittelu MUOTIN VALMISTUS Malli Muotin laminointi Liimaliparereunus Muotin viimeistely KOEKAPPALEIDEN VALMISTUS Koekappaleen puolikkaiden valmistus Puolikkaiden yhteenliimaus...82

8 vii Viimeistely Päätyvahvikkeiden laminointi ja kiinnityskappaleiden kiinnitys VAURIOITUNEEN KOEKAPPALEEN KORJAAMINEN Vaurioituneen alueen poistaminen ja tukeminen Viistoutus Korjauspaikan laminointi KOESTUS Koejärjestelyt Koeproseduuri TULOKSET Ehjä koekappale Korjattu koekappale Koekappaleen 1 tulostarkastelut Paksumpi koekappale JOHTOPÄÄTÖKSET KORJAUSMENETELMIEN TOIMIVUUS PARANNUSEHDOTUKSET VAURIOKORJAUKSIIN JATKOTUTKIMUSTARPEET YHTEENVETO...98 LÄHTEET...99 LIITE A. KORJAUSPARAMETREJA JA -MENETELMIÄ...A-1 LIITE B. PIK-20:N RUNKORAKENTEEN PETTÄMINEN...B-1 LIITE C. PAKSUN RUNKORAKENTEEN PETTÄMINEN...C-1 LIITE D. KOEJÄRJESTELYIDEN TYÖPIIRUSTUKSET...D-1

9 Johdanto 1 1. JOHDANTO Purjelentokoneet olivat ensimmäisiä ilma-aluksia, joissa alettiin laajasti käyttää rakennemateriaaleina kuitulujitettuja muoveja. Tietotaidon lisääntyessä myös käyttökohteet ja mahdollisuudet ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet. Lujitemuovien käytön lisääntymisen myötä myös tyypilliset vauriot ovat muuttuneet ja siten myös tarvittavat korjausmenetelmät. Purjelentokoneisiin voi syntyä rakennevaurioita esimerkiksi maastolaskujen seurauksena. Vauriot ovat tyypillisesti paikallisia iskuvaurioita. Rakenteiden integraalisuuden takia ne korjataan normaalisti paikkalaminoimalla. Purjelentokoneiden valmistajat ovat julkaisseet omat korjausohjeensa, joiden mukaisesti kaikki kyseisen valmistajan koneisiin tehtävät korjaukset tulisi suorittaa. Lujitemuovirakenteiden tyypillisiä vauriokorjauksia varten on laadittu myös yleisohjeita, jotka on tarkoitettu tarkentamaan ja yhtenäistämään valmistajien ohjeistuksia. Korjausohjeet kuitenkin eroavat suuresti toisistaan ja niiden oikeellisuutta sekä toimivuutta onkin vaikea arvioida. Korjauksen mitoituksen perusteena oleva teoreettinen tausta on harvoin esitetty. Tässä työssä tutkitaan rakennekorjauksen eri parametrien vaikutusta korjauksen lujuuteen. Tutkimus aloitetaan tekemällä kirjallisuusselvitys purjelentokoneiden vauriokorjauksiin kehitetyistä korjausohjeista. Erityisesti pyritään selvittämään ohjeiden yhteneväisyydet ja eroavaisuudet. Lisäksi kirjallisuusosuudessa tehdään yleiskatsaus nykypäivän purjelentokoneiden rakenteisiin sekä tutustutaan yleisellä tasolla kuitulujitettuihin muoveihin, niiden vaurioitumiseen ja korjaamiseen. Tutkimuksen toisessa osassa tutkitaan eri parametrien vaikutusta korjauksen lujuuteen sekä laskennallisesti että kokeellisesti. Tarkastelun kohteena on PIK-20 - purjelentokoneen takarungon laminaattirakenne. Työn lopussa tarkastellaan esimerkkitapauksena PIK-20 -purjelentokoneen rungon takaosan vaurioitumista ja mahdollisuuksia vaurion korjaamiseen. Tarkasteltava tilanne mallintaa niin sanottua telemark -laskeutumista, jossa koneella on horisontaali- ja vertikaalinopeuksien lisäksi myös pyörimisnopeutta pystyakselinsa ympäri. Pyörimisliikkeen pysähtyessä vakaimien hitausvoima aiheuttaa runkokuoreen taivutusmomentin lisäksi vääntömomentin.

10 Tutkimuksen tavoite ja eteneminen 2 2. TUTKIMUKSEN TAVOITE JA ETENEMINEN Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida purjelentokoneiden korjausohjeissa esitettyjen menetelmien toimivuutta ja käytettävyyttä käytännön vauriokorjauksissa. Työn tavoitteena on todentaa korjausohjeiden mukaisten korjausmenetelmien oikeellisuus sekä selvittää parhaiten käytännössä toimivat korjausmenetelmät. Tutkimuksen etenemistä kuvaava lohkokaavio on esitetty kuvassa 2.1. Tutkimuksen aluksi kartoitetaan olemassa olevia korjausohjeita ja etsitään niiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tarkoituksena on myös löytää mahdolliset tutkimukset ja testit, joihin korjausohjeet perustuvat. Samalla tehdään katsaus purjelentokoneen rakenteisiin sekä teoriaan lujitemuovien ja vauriokorjausten takana. Kun eri lähteiden ohjeiden yhteneväisyydet ja eroavaisuudet on löydetty, valitaan työssä tarkemmin tutkittavat korjausparametrit. Kirjallisuusselvitys purjelentokoneiden korjausohjeiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista Kirjallisuusselvitys purjelentokoneista ja niissä käytetyistä lujitemuovirakenteista Lujitemuovirakenteiden vauriokorjausmenetelmien kartoitus Koesuunnitelma ja tutkittavien parametrien valinta Vauriokorjauksen lujuuden kokeellinen määrittäminen Vauriokorjauksen lujuuden laskennallinen määrittäminen Tulosten käsittely ja analysointi Esimerkki: PIK-20:n perärungon vauriokorjaus Vauriokorjausmenetelmien analysointi Tutkimuksen johtopäätökset ja yhteenveto Kuva 2.1. Tutkimuksen eteneminen.

11 Tutkimuksen tavoite ja eteneminen 3 Työn toisessa osassa tutkitaan laskennallisesti valittujen parametrien vaikutusta korjauksen lujuuteen. Tarkoituksena on määrittää korjauspaikan geometrian kriittiset parametrit siten, että korjausliitos kestää saman kuormituksen kuin ehjä peruslaminaatti. Määritettyjen parametrien todenmukaisuus selvitetään myös vetokokeilla ja tuloksia verrataan laskennallisesti saatuihin. Kokeellisessa osassa selvitetään myös korjausproseduurin vaikutusta korjauksen lujuuteen ja verrataan proseduureja kirjallisuudesta löydettyihin ohjeisiin. Laskennallisten ja kokeellisten tulosten perusteella arvioidaan eri korjausmenetelmien toimivuutta ja käytettävyyttä käytännön vauriokorjauksissa. Tarkempaan tarkasteluun otetaan PIK-20 -purjelentokoneen rungon takaosan pettäminen yhdistetyn taivutus-vääntö -kuormituksen seurauksena. Kokeellisessa tarkastelussa koekappaleet valmistetaan purjelentokoneen perärunkoa vastaaviksi ja niille tehdään kuormituskokeita. Tarkoituksena on mallintaa todellisessa telemark - laskeutumisessa esiintyvää yhdistettyä kuormitustilaa ja sen seurauksena pettävää rungon kuorirakennetta. Vaurioituneet koekappaleet korjataan mahdollisuuksien mukaan aikaisemmissa tutkimuksissa hyviksi todennetuilla menetelmillä ja paikkalaminaatin parametreilla. Korjauksen jälkeen koekappaleet koestetaan uudestaan ja mitattuja murtoarvoja verrataan ehjän koekappaleen mittaustuloksiin. Tulosten vertailemisen perusteella tehdään johtopäätökset ja arviot korjauksen toimivuudesta ja käytettävyydestä vaurioituneelle perärungolle.

12 Lujitemuovit lentokoneissa 4 3. LUJITEMUOVIT LENTOKONEISSA Kuitulujitettujen muovien käytölle on lentokoneteollisuudessa kaksi pääasiallista syytä. Niiden keveyden ja lujuusominaisuuksien avulla tavoitellaan painonsäästöä, joka on oleellista lentokoneen suorituskykyä ja taloudellisuutta ajatellen. Toinen syy on tuotantokustannuksien alentaminen. Merkittäviin kustannussäästöihin on päästy vasta, kun materiaalit ja valmistusmenetelmät ovat kehittyneet tarpeeksi. Nykyään muovikomposiittirakenteilla voidaan saavuttaa %:n paino- ja kustannussäästöt, kun vertailukohtana on vastaava alumiininen rakenne. /Saarela 2007/ Myös muita lujitemuovien ominaisuuksia voidaan hyödyntää lentokonerakenteissa. Lujitemuoviset pintarakenteet saadaan perinteisiä pintarakenteita sileämmiksi, mikä tarkoittaa lentokoneissa pienempää ilmanvastusta. Etenkin purjelentokoneissa tätä ominaisuutta on hyödynnetty jo vuosikymmenien ajan KÄYTTÖKOHTEET Lujitemuoveja alettiin käyttää lentokonerakenteissa 1930-luvulla. Käyttökohteina olivat sekundääriset rakenteet. Pienkoneiden kantavia rakenteita alettiin valmistaa lujitemuoveista jo varhain luvulta lähtien kaikki suorituskykyiset purjelentokoneet ovat olleet lujitemuovirakenteisia. Nykypäivänä suurin osa pienkoneista valmistetaan lujitemuovista. Parantuneet materiaaliominaisuudet ja halventuneet raaka-aineiden hinnat ovat tehneet lujitemuovin käytön entistä houkuttelevammaksi. /Baker 2004/ /Saarela 2007/ Matkustajalentokoneissa lujitemuovirakenteet ovat yleistyneet hitaimmin. Rakenteiden tiukat turvallisuusvaatimukset ovat varmasti osasyy. Matkustajalentokoneissa lujitemuoveja alettiin käyttää muotosuojien ja luukkujen ohella myös ohjainpinnoissa. Tämän jälkeen lujitemuovit yleistyivät pyrstörakenteissa, moottorisuojissa ja potkureiden lavoissa. Viime vuosina käyttökohteiksi ovat tulleet myös primäärirakenteet. Esimerkiksi kehitysvaiheessa olevissa Airbus 350XWB- ja Boeing 787 -matkustajalentokoneissa siipi- ja runkorakenteet on tarkoitus valmistaa lujitemuovista. Näissä koneissa lujitemuovien osuus nouseekin jo noin puoleen rakennepainosta. /Saarela 2007/ 3.2. MATERIAALIT Lujitemuovit koostuvat matriisiaineesta ja lujitekuiduista. Matriisiaineen tehtävä on sitoa lujitekuidut toisiinsa. Lentokonerakenteissa käytetään aina jatkuvia lujitekuituja. Tällöin rakenteen mekaaninen suorituskyky saadaan maksimoitua. Lujitteita käytetään yhdensuuntaiskerroksina, kudoksina ja moniaksiaalilujitteina.

13 Lujitemuovit lentokoneissa 5 Lujitteiden osuus lujitemuovilaminaatissa riippuu paljon käytetystä valmistusmenetelmästä. Yleensä lujitteiden osuus koko laminaatista on lentokonerakenteissa tilavuusprosenttia. /Saarela 2007/ /Tsai 1988/ Matriisiaineet Lujitemuovien muoviosana käytetään pääsääntöisesti kertamuoveja. Ne ovat synteettisiä orgaanisia polymeerejä, jotka silloittumis- eli kovettumisreaktiossa kovettuvat nestemäisestä hartsista kiinteäksi aineeksi. Nimensä mukaisesti kertamuoveja ei voida lämmön avulla muovata uudelleen tai kierrättää. /Korhonen 2007/ /Peters 1998/ Lentokoneteollisuudessa käytetyimmäksi matriisimuoviksi on noussut epoksi. Tämä siksi, että epoksilla on hyvä lämmönkestävyys, pieni kovettumiskutistuma, hyvät mekaaniset ominaisuudet ja sitkeys. Lisäksi sen ominaisuuksia voidaan säädellä lähtöaineita muuttamalla. Epoksi voidaan kovettaa usealla eri kovetteella tai niiden yhdistelmällä. Kovete muodostaa noin 30 % kovettuneen hartsin verkkorakenteesta, joten sen ominaisuudet vaikuttavat voimakkaasti kovettuneen hartsin ominaisuuksiin. Tästä syystä kovetetta on annosteltava juuri oikeassa suhteessa. /Korhonen 2007/ /Peters 1998/ Epoksi sopii hyvin myös liima-aineeksi, koska sitä on helppo käsitellä ja sen kastelevuus on hyvä monelle eri materiaalille. Epoksilla voidaan liimata lujitemuovien lisäksi myös metallirakenteita. Yleensä käytettäessä epoksipohjaisia liimakalvoja liimasauman paksuudeksi saadaan 0,1-0,2 mm. Tällöin myös liitoksen tehokkuus on parhaimmillaan. Pastaliimoilla saadaan noin 0,5 mm paksuisia liimasaumoja, mutta tällöin liitoksen efektiivinen teho verrattuna liimakalvoihin on huonompi. Liimana käytettäessä epoksien kohdalla täytyy huomioida niiden käyttölämpötilarajoitukset ja heikko kestävyys kohtisuoraan vaikuttavia repiviä kuormia vastaan. /Lubin 1969/ Lujitteet Kertamuoveja lujitetaan kuiduilla ja täyteaineilla, koska lujittamattoman muovin lujuus ja jäykkyys eivät riitä teknisiin ja rakenteellisiin sovelluksiin. Lujitteiden pääasiallinen tehtävä on kantaa komposiittiin kohdistuvat kuormitukset. Kaupallisesti ja teollisesti merkittävin lujite on lasikuitu, jonka osuus kokonaislujitetuotannosta on yli 95 %. Lasikuitulaatuja on useampia. Yleisin tyyppi, noin 99 % kaikesta valmistetusta lasikuidusta, on E-lasia. Sen sähköiset ja mekaaniset ominaisuudet sekä kemiallinen kestävyys ovat hyvät. Lentokoneteollisuutta varten on kehitetty myös S- ja R-lasit, joiden lujuusominaisuudet ovat E-lasia parempia, mutta korkea hinta rajoittaa niiden käyttöä. /Lee 1993/ /Saarela 2007/ Lentokoneteollisuudessa käytetään lujitemateriaaleina myös hiili- ja aramidikuituja. Etenkin hiilikuidun käyttö on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Se on kevyempää, jäykempää ja lujempaa kuin lasikuitu. Hiilikuitua käytetäänkin

14 Lujitemuovit lentokoneissa 6 erityisesti painokriittisimmissä kohteissa sekä kohteissa, joissa tarvitaan erityistä jäykkyyttä tai lujuutta. Aramidikuidut tunnetaan paremmin kauppanimellä Kevlar. Aramidikuitu on lasi- ja hiilikuituja kevyempää ja oleellisin ero on sen suuri vetomurtovenymä ja tekstiilimäinen kuiturakenne. Kimmokerroin on korkeahko ja asettuu lasi- ja hiilikuitujen väliin. Huonoihin ominaisuuksiin kuuluvat esimerkiksi alhainen puristuslujuus ja huonohko tartunta matriisimuoviin. Aramidikuituja käytetään niiden iskunkestävyyden takia siiven ja vakaimien johtoreunojen lujitemateriaalina. /Lee 1993/ /Saarela 2007/ 3.3. RAKENNETAVAT JA VALMISTUSTEKNIIKAT Lujitemuoviset lentokoneosat ovat useimmiten levymäisiä tai kotelomaisia rakenteita. Kaaret ja pituusjäykisteet jäykistävät tarvittaessa levyjä ja koteloiden pintapaneeleita. Kerroslevyrakenteita käytetään paikoissa, joissa tarvitaan suurta taivutusjäykkyyttä pienellä massan lisäyksellä. Integroitujen kokonaisuuksien takia on pystytty vähentämään liitoksia. Näin on saavutettu myös paino- ja kustannussäästöjä. /Teng 2001/ Ensimmäiset lujitemuoviset lentokonerakenteet valmistettiin märkälaminoimalla. Sittemmin ovat yleistyneet prepreg-laminointi ja autoklaavikovetus, joka on pitkään ollut lentokoneenrakennuksen standardimenetelmä. Viime vuosina erilaiset injektiotekniikat ovat yleistyneet nopeasti. Myös muita menetelmiä käytetään jossain määrin lentokonerakenteiden valmistuksessa. Esimerkiksi erilaisten säiliöiden ja putkien valmistukseen käytetään kuitukelausta. /Soutis 2005/ /Teng 2001/

15 Lujitemuovien vaurioituminen 7 4. LUJITEMUOVIEN VAURIOITUMINEN Lujitemuovirakenteiden kuorimaisuudesta johtuen niiden mekaaninen käyttäytyminen määräytyy laminaatin taso-ominaisuuksista. Laminaatin tasoominaisuudet riippuvat kerrosten ominaisuuksista ja kuitujen suuntautumisesta eri kerroksissa. Kuitujen suuntautumisen takia laminaatin ominaisuudet ja pettämistapa riippuvat kuormitussuunnasta. Lujitemuoveissa kuidut kantavat pääosan kuitujen suuntaisista kuormista. Hartsin tehtävä on pitää kuidut halutussa suunnassa. Kuiduilla ei ole metalleille tuttua plastista muodonmuutosominaisuutta, vaan niiden jännitysvenymäkuvaaja on lähes lineaarinen murtokuormaan asti ja kerroksen pettäminen tapahtuu äkillisesti. Tässä luvussa selvitetään aluksi laminaatin yhden kerroksen vaurioitumismuodot, jonka jälkeen tarkastellaan koko laminaatin mahdollisia pettämismuotoja ja laminaatin iskunkestävyyttä. Lopuksi selvitetään laminaateille yleisimmin käytetyt vauriotarkastusmenetelmät KERROKSEN VAURIOITUMINEN Matriisisäröt Matriisiaineeseen syntyy säröjä kuormitustason kasvaessa kuituja vastaan kohtisuorassa suunnassa. Säröt kasvavat kunnes ne kohtaavat rajapinnan, kuten kuidun. Jos särö pääsee kasvamaan liian pitkäksi, leikkausjännitys voi aiheuttaa kuidun ja hartsin tartunnan pettämisen, jonka jälkeen särö jatkaa kasvamista kuidun suuntaan. Jos lasi- tai hiilikuitu on asianmukaisesti pintakäsitelty, liimasidos niiden ja epoksin välillä on niin suuri, ettei särö siinä etene. /Talreja 1987/ Vaikka käsinlaminoinnissa käytettyjen hartsien murtovenymät ovat melko suuria, pieniä säröjä syntyy matriisiaineeseen jo hyvin alhaisella venymätasolla. Pienet säröt eivät kuitenkaan sellaisenaan alenna kerroksen lujuutta tai jäykkyyttä. Kuormitustason kasvaessa säröt eivät varsinaisesti kasva, vaan pieniä säröjä tulee lisää. Lopulta pienet säröt yhtyvät ja kun on saavutettu optimaalista kuitujärjestystä vastaava venymätaso, on koko kerros säröytynyt. /Adams 1997/ /Korhonen 2007/ Laminoitaessa syntyneet ilmahuokoset tai huonosti kastuneet kuidut nopeuttavat säröjen syntymistä, koska ne toimivat valmiina alkusäröinä. Koska lasikuidulla on suurempi murtovenymä kuin jäykällä hiilikuidulla, tapahtuu lasikuitulujitetuissa kerroksissa enemmän matriisiaineen säröilyä ennen kuitujen murtumista. /Armstrong 1998/

16 Lujitemuovien vaurioituminen Kuitumurtuma Kerros pettää kuitujen suuntaan tapahtuvassa kuormituksessa, kun ehjät kuidut eivät enää pysty kantamaan kaikkea kuormaa. Yleensä kuidun katkeaminen tapahtuu kuidun heikoimmassa kohdassa tai paikallisen jännityshuipun, kuten matriisisärön kärjen kohdalla. Kuitulujitetun kerroksen todellinen murtovenymä on usein pienempi kuin kuidulle mitattu murtovenymä. Yhdensuuntaiskerroksessa murtovenymä pienentyy tyypillisesti % ja se johtuu kuitujen epätasaisesta kuormittumisesta. Kudoksissa tapahtuu edelleen vastaava murtovenymän pienentyminen johtuen kudonnan aiheuttamasta kuitujen mutkaisuudesta. /Korhonen 2007/ 4.2. LAMINAATIN PETTÄMINEN Laminaatin lopullinen pettäminen riippuu useasta eri tekijästä. Kerroksien ominaisuuksien lisäksi merkittäväksi tekijäksi muodostuu kerrosten suuntaus laminaatissa. Näin ollen samoista materiaaleista voidaan kerrossuuntia ja ladontajärjestystä vaihtelemalla valmistaa useita eri tavoin käyttäytyviä laminaatteja Matriisisäröt Vetokuormituksessa laminaatin jännitysvenymäkuvaaja on epälineaarinen, johtuen laminaatin sisäisestä säröilystä. Säröily alkaa ensin laminaatin 90 -kerroksissa ja sen jälkeen +45 /-45 -kerroksissa, kun niiden vetolujuudet ylittyvät. Säröt ulottuvat kyseisen kerroksen paksuuden läpi ja niitä esiintyy koko laminaatin leveydellä. Säröily lisää 0 suuntaan olevien kerrosten kuormitusta. Kun kerroksen säröilyä aiheuttava kuormitustaso on saavutettu, kasvaa säröjen määrä nopeasti. /Saarela 2007/ Puristuskuormituksessa laminaatin käyttäytyminen on lineaarisempaa, koska laminaatin 90 - ja +45 /-45 -kerrokset kantavat puristuskuormaa paremmin kuin vetokuormaa. Leikkauskuormituksessa +45 /-45 -kerrokset kantavat pääosan kuormasta ja matriisin säröily alkaakin ensimmäisenä 0 - ja 90 -kerroksissa. /Saarela 2007/ /Teng 2001/ Delaminaatio Delaminaatio tarkoittaa laminaatin kahden kerroksen irtoamista toisistaan. Kerrosten välistä delaminaatiota aiheuttavat muun muassa poikittaiset säröt matriisissa. Kerroksien poikittaissäröjen kärkien alueella vaikuttavat jännityskeskittymät voivat aiheuttaa suoraan kerrosten välistä delaminaatiota tai kuormituksen suuntaisia pitkittäissäröjä kriittisiin kerroksiin, jonka jälkeen delaminaatioita ilmenee molempien särötyyppien kärkien alueella. Delaminaatiota voi tapahtua myös laminaatin vapaassa reunassa. /Harris 2003/

17 Lujitemuovien vaurioituminen Kuitujen murtuminen ja laminaatin pettäminen Vetokuormituksessa syntyvät matriisisäröt lisäävät kriittisten kerrosten kuormitusta, joka aiheuttaa kiihtyvää kuitujen katkeamista. Kuitujen katkeaminen onkin lopulta laminaatin pettämisen kannalta kriittinen vauriotyyppi. Laminaatti pettää vetokuormituksessa, kun 0 -kerroksien ehjät kuidut eivät enää pysty kantamaan koko kuormaa, jolloin tapahtuu laajamittainen kuitujen katkeaminen. Puristuskuormituksessa lopullinen laminaatin pettäminen tapahtuu, kun 0 -kerrokset ovat kuormittuneet äärilujuuteensa. Laminaatin pettäminen aiheutuu usein kuitujen taittumisesta eli mikronurjahduksesta. Leikkauskuormituksessa ristikkäiset +45 /-45 -kerrokset kantavat kuormaa tehokkaasti kuormittuen omissa pääsuunnissaan vedolla ja puristuksella. Laminaatti pettää, kun +45 /-45 -kerroksien kuidut pettävät. /Saarela 2007/ 4.3. LAMINAATIN ISKUNKESTÄVYYS Toisin kuin metallit, laminaatit ovat haurautensa takia erittäin alttiita iskuvaurioille. Iskukuormien lisäksi suuret normaalikuormat voivat aiheuttaa laminaattiin paikallisia vaurioita. Laminaatin iskunkestävyys riippuu materiaali- ja laminaattiominaisuuksien lisäksi laminaatin koosta ja tuentatavasta. Tuentatapa on merkittävä, kun iskevän esineen nopeus on suhteellisen pieni, eli kun isku taivuttaa laminaattia ennen pinnan rikkoutumista. Iskevän esineen nopeuden kasvaessa laminaatin koon ja tuennan merkitys vähenee. Iskuvaurioon vaikuttavat tietenkin myös iskevän kappaleen massa, koko ja muoto. /Saarela 2007/ Kuvassa 4.1 on kuvattu laminaatin iskuvaurion riippuvuutta iskuenergian suuruudesta. Jos laminaattiin kohdistuva isku on suhteellisen matalaenerginen, syntyy tyypillisesti matriisin sisäistä säröilyä ja delaminoitumista. Laminaatin pinta ei juuri vaurioidu. Kerrosvaurioita syntyy voimakkaampien iskujen vaikutuksesta. Kerrosvaurioita esiintyy yleensä ensin vastakkaisella puolella, johon isku kohdistuu. Vaurio näkyy iskupinnallakin, kun isku on tarpeeksi voimakas. Pahimmassa tapauksessa isku läpäisee koko laminaatin. /Saarela 2007/

18 Lujitemuovien vaurioituminen 10 Kuva 4.1. Laminaatin vauriotyyppi riippuu iskuenergian suuruudesta. /Saarela 2007/ Kertamuovit, kuten epoksi, ovat tyypillisesti kestomuoveja hauraampia ja siten vaurioherkempiä. Kertamuovienkin sitkeyttä pystytään parantamaan huomattavasti seosaineilla. Matriisimuovin ominaisuuksien lisäksi laminaatin iskunkestävyyteen vaikuttaa lujitekuidun jäykkyys. Yleensä iskuvaurio alentaa laminaatin puristuslujuutta huomattavasti. Hyvin pieni vaurio, jota ei iskupinnalla välttämättä edes huomata, voi alentaa puristuslujuuden jopa puoleen ehjän laminaatin lujuusarvosta. Tämän takia lujitemuovirakenteet tulee tarkastaa huolellisesti vaurioiden varalta, jos niiden päälle tippuu esimerkiksi työkalu tai rakenteeseen kohdistuu mikä tahansa muu iskukuorma. /Saarela 2007/ 4.4. VAURIOTARKASTUKSET Lujitemuovien vauriotarkastukset tehdään ainetta rikkomattomin menetelmin. Tavoitteena on havaita ja mitata rakennetta heikentävät viat rikkomatta rakennetta. Yleisesti menetelmistä käytetään englanninkielisten termien lyhenteitä NDT (Non- Destructive Testing) ja NDI (Non-Destructive Inspection). NDT-menetelmillä on tarkoitus etsiä lujitemuovisista rakenteista esimerkiksi huokoisuutta, matriisisäröjä, kuitujen katkeamisia, kuitu/matriisi -sidosvaurioita ja kerrostenvälisiä delaminaatioita. Kaikkia vikatyyppejä ei pystytä havaitsemaan ja mittaamaan yhdellä tietyllä menetelmällä, joten usein joudutaan käyttämään useaa eri menetelmää Visuaalinen tarkastus Visuaalinen tarkastus on yleisin käytetty lujitemuovisten rakenteiden tarkastusmenetelmä. Yksinkertaisuudestaan huolimatta menetelmä sopii lujitemuoveille hyvin, eikä sen tehokkuutta sovi vähätellä. Haittapuolena on tarkastuksen subjektiivinen luonne.

19 Lujitemuovien vaurioituminen 11 Visuaalinen tarkastus sopii hyvin valoa läpäisevien laminaattien, kuten maalaamattomien lasikuitulaminaattien tarkastamiseen. Vioista voidaan havaita muun muassa halkeamat, ilmakuplat, hartsirikkaat ja -köyhät alueet sekä delaminaatiot. Valoa läpäisemättömissä laminaateissa voidaan havaita vain pintaan asti ulottuvat vauriot. Ydinaineen ja pintalaminaatin liimauksen vauriot näkyvät usein pinnan muodonmuutoksina. Jos liimausvaurio on suurella alalla, voi sen havaita paikallisesti painelemalla rakenteen pintaa. /Korhonen 2007/ /Saarela 2007/ Äänitarkastus Äänitarkastuksessa etsitään vikoja havainnoimalla rakenteen äänivastetta kuulotaajuudella. Yksinkertaisin ja yleisin menetelmä on koputuskoe, jossa rakennetta koputetaan sopivan painoisella esineellä, esimerkiksi kolikolla. Ehjän rakenteen koputusääni on kirkas ja terävä, kun vauriokohdissa ääni on matalampi ja soinniton. Koputuskoetta käytetään erityisesti delaminaatioiden etsimiseen. Suhteellisen pienetkin delaminaatiot pystytään havaitsemaan koputusmenetelmällä. Haittapuolena on tarkastuksen hitaus ja visuaalisen tarkastuksen tapaan kokeen subjektiivisuus. /Saarela 2007/ Muita tarkastusmenetelmiä Yksi yleisesti käytetty menetelmä lujitemuovien tarkastamiseen on ultraäänitarkastus. Ultraäänitarkastuksessa mitataan joko takaisin heijastuvaa tai rakenteen läpäisevää signaalia. Signaalin takaisinheijastuksia aiheuttavat sekä kappaleen rajapinnat että sisäiset epäjatkuvuuskohdat, kuten vauriot. Parhaiten ultraäänitarkastus soveltuu laminaattitason suuntaisten vikojen havaitsemiseen. Vioista voidaan havaita muun muassa huokoisuus, säröt ja delaminaatiot. Menetelmän erottelukyky on riippuvainen käytetyn ultraääniaallon taajuudesta ja luotaimen koosta. /Saarela 2007/ Muita vähemmän käytettyjä ainetta rikkomattomia tarkastusmenetelmiä ovat esimerkiksi radio- ja termografia. Radiografisista menetelmistä yleisin on röntgentarkastus. Tarkastuksessa rakennetta säteilytetään ja läpäisevästä säteilystä muodostetaan kuva filmille. Röntgentarkastuksessa käytetään matalaenergisiä säteitä, koska lujitekuidut ja matriisiaineet ovat säteilyn suhteen hyvin läpinäkyviä. Röntgentarkastuksilla havaitaan helpoiten paksuussuunnassa olevat isokokoiset viat, kuten kerroslevyn kennossa oleva vesi. Delaminaatioiden havaittavuus on huono. Röntgensäteiden lisäksi myös neutroni- ja gammasäteitä käytetään jonkin verran. /Saarela 2007/ Termisissä tarkastuksissa vikoja etsitään mittaamalla laminaatin pinnan lämpötilajakaumaa. Kappaleen pintaa lämmitetään erillisellä lämpölähteellä ja samalla seurataan pinnan lämpötilajakaumaa. Jos rakenne on ehjä, myös sen lämmönjohtavuusominaisuudet ovat paikasta riippumattomat. Vikakohdissa lämmönjohtavuus eroaa muusta rakenteesta ja pintalämpötiloihin syntyy paikallisia eroavaisuuksia. /Saarela 2007/

20 Lujitemuovilaminaatin korjaaminen LUJITEMUOVILAMINAATIN KORJAAMINEN Tässä luvussa esitetään yleisiä lujitemuovirakenteiden korjaamiseen liittyviä menetelmiä ja ohjeita. Ensin tarkastellaan korjauksen suunnittelun vaiheita ja korjauksille asetettuja lujuudellisia vaatimuksia. Tämän jälkeen käsitellään tyypillisten lujitemuovirakenteiden korjaamista ja korjausproseduurin muita vaiheita. Yleisten lujitemuovirakenteiden korjausohjeiden korjausparametreja on taulukoituna liitteessä A KORJAUKSEN SUUNNITTELU Suunniteltaessa vaurioituneen lujitemuovirakenteen korjaamista on syytä ymmärtää lujitemuovien perusteet, koska korjauksen tarkoituksena on palauttaa rakenteelle sen alkuperäinen lujuus ja jäykkyys. Korjauksen paikkarakenne tulisi suunnitella siten, että se pystyy välittämään rakenteeseen kohdistuvat kuormitukset. Tästä syystä on tunnettava alkuperäisen rakenteen ja käytettävien materiaalien ominaisuudet. Lisäksi on otettava huomioon korjauslaminoinnin mahdolliset puutteet lujitesisällön ja valmistusolosuhteiden osalta. Korjausolosuhteet saadaan harvoin vastaamaan koneen tai rakenteen valmistusolosuhteita. /EASA 2008/ /Saarela 2007/ Korjaustöihin ryhdyttäessä on oltava täysi varmuus laminaatissa käytettyjen lujitekudoksien laadusta, määrästä ja kuitukerroksien suunnista. Tarvittaessa tiedot tulee selvittää hiomalla laminaattia hiekkapaperilla tai polttamalla pienestä laminaatista irtileikatusta osasta hartsi pois, jolloin kuidut ja niiden suunnat tulevat selvästi näkyviin. Koepalan polttaminen toimii hyvin vain lasikuitulaminaateilla. Korjausta ja sen geometriaa suunniteltaessa on syytä edetä systemaattisesti. Kuvassa 5.1 on esitetty esimerkkiprosessi korjauksen ja paikan geometrian suunnitteluun. /RAAF 1995/

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Liimatun lujitemuovipalkiston vaatimukset ja tarkastusmenetelmät Valittuja esituloksia

Liimatun lujitemuovipalkiston vaatimukset ja tarkastusmenetelmät Valittuja esituloksia Liimatun lujitemuovipalkiston vaatimukset ja tarkastusmenetelmät Valittuja esituloksia Vene-ohjelman seminaari, Pietarsaari 29.11.2011 Max Johansson, Merja Sippola, Perttu Hintikka VTT 2 Rakenne ja Tausta

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI NO. MAT12-15050-008. DANSK NDT TEKNIK A/S:n ACOUSTOCAM-KOKEILUT

TUTKIMUSRAPORTTI NO. MAT12-15050-008. DANSK NDT TEKNIK A/S:n ACOUSTOCAM-KOKEILUT DANSK NDT TEKNIK A/S:n ACOUSTOCAM-KOKEILUT 1 Antti Ylhäinen Energia- ja ympäristötekniikan laitos Mikkelin ammattikorkeakoulu 2.8.2012 SISÄLTÖ 1 Johdanto... 2 2 Koelaminaatit... 3 3 Tulokset... 9 3.1 Delaminaatiovauriot...

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

POLTIX MUOTTISYSTEEMI OHJE

POLTIX MUOTTISYSTEEMI OHJE POLTIX MUOTTISYSTEEMI OHJE Tässä ohjeessa kuvataan muotinvalmistusta De Ijssel Coatingsin valmistamalla Poltix muottisystee- millä. Poltix muottisysteemistä on olemassa Standard- versio ja Premium- versio.

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2048 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2048 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2048 TUOTESELOSTE Araldite 2048 Kaksikomponenttinen metakrylaattiliima Ominaispiirteet Nopeasti kovettuva Hyvä tartunta moniin metalleihin ja muoveihin Ei vaadi täydellistä

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI Pysyvä ratkaisu uusprojekteihin vesitiivistää ja suojaa betonin Monikäyttöinen käsittely vanhoille rakenteille korjaa

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

Construction. Menetelmäohje saumojen huolto, puhdistus ja korjaus. Konsernin Construction -osasto

Construction. Menetelmäohje saumojen huolto, puhdistus ja korjaus. Konsernin Construction -osasto N : 850 58 03 Kirjoittanut: Ch. Voellm, suomentanut: K. Salo Versio 1 (06/12), suomennos (02/14) Menetelmäohje saumojen huolto, puhdistus ja korjaus Konsernin -osasto Kaikki tieto, ja erityisesti kaikki

Lisätiedot

YHTEENVETO N.D.E. SOLUTIONSIN TEKEMISTÄ AINETTA RIKKOMATTOMISTA TARKASTUKSISTA ISKU- JA DELAMINAATIOVAURIOITETUILLE LAMINAATEILLE

YHTEENVETO N.D.E. SOLUTIONSIN TEKEMISTÄ AINETTA RIKKOMATTOMISTA TARKASTUKSISTA ISKU- JA DELAMINAATIOVAURIOITETUILLE LAMINAATEILLE Tutkimusraportti MAT12-15050-001 FIXBOAT YHTEENVETO N.D.E. SOLUTIONSIN TEKEMISTÄ AINETTA RIKKOMATTOMISTA TARKASTUKSISTA ISKU- JA DELAMINAATIOVAURIOITETUILLE LAMINAATEILLE 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta

7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta 7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Keernoja käytetään valukappaleen muotojen aikaansaamiseksi sekä massakeskittymien poistoon. Kuva 23 A D. Ainekeskittymän

Lisätiedot

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin

Lisätiedot

Kuva1. Tyypillinen katevaurio.

Kuva1. Tyypillinen katevaurio. Tässä artikkelissa käsitellään suurien muovikatehalkeamien korjaamista kotikonstein ja ilman muovihitsaamista. Menetelmä sopii hyvin pitkien katehalkeamien korjaamiseen. Mikäli esimerkiksi kiinnikekannakkeita

Lisätiedot

Nanomateriaalien mahdollisuudet ja riskit Näkökohtia, muutoksia vuoden 2008 jälkeen?

Nanomateriaalien mahdollisuudet ja riskit Näkökohtia, muutoksia vuoden 2008 jälkeen? Nanomateriaalien mahdollisuudet ja riskit Näkökohtia, muutoksia vuoden 2008 jälkeen? OLLI IKKALA aakatemiaprofessori Department of Applied Physics, Aalto University School of Science (formerly Helsinki

Lisätiedot

Radio-ohjattavan F2007:n runko

Radio-ohjattavan F2007:n runko ASENNUS Radio-ohjattavan F2007:n runko Lehden nro 7 liitteenä on ominaisuuksiltaan ja mitoiltaan tärkeä osa. Se on pienoismallisi pohjalevy eli runko. Runko on suorakaiteen muotoinen, kärjestään kapeneva

Lisätiedot

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Porapaalujen kärkiosat... 3 1.2 Vaatimusten rajaus... 3 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 3 PORAPAALUJEN KÄRKIOSIEN

Lisätiedot

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät 25.1.2017 Jouni Punkki, Betoniviidakko Oy Esityksen sisältöä Esitellään kaksi Liikenneviraston Betoniviidakko Oy:llä teettämää

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2031 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2031 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2031 TUOTESELOSTE Araldite 2031 Musta kaksikomponenttinen epoksiliima Ominaispiirteet Tiksotrooppinen Sitkistetty Soveltuu metallien ja komposiittien liimaamiseen. Myös polyamidit.

Lisätiedot

WEBER.VETONIT TUOTTEET JA TYCROC TWP RAKENNUSLEVYT SEINÄÄN JA LATTIAAN

WEBER.VETONIT TUOTTEET JA TYCROC TWP RAKENNUSLEVYT SEINÄÄN JA LATTIAAN WEBER.VETONIT TUOTTEET JA TYCROC TWP RAKENNUSLEVYT SEINÄÄN JA LATTIAAN Ennen Tycroc TWP rakennuslevyjen asennusta täytyy varmistaa, että alusta on kuiva, luja, jäykkä ja vakaa sekä puhdas pölystä, öljystä,

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Hitsaustekniikkaa suunnittelijoille koulutuspäivä Hitsattujen rakenteiden lujuustarkastelu Tatu Westerholm

Hitsaustekniikkaa suunnittelijoille koulutuspäivä Hitsattujen rakenteiden lujuustarkastelu Tatu Westerholm Hitsaustekniikkaa suunnittelijoille koulutuspäivä 27.9.2005 Hitsattujen rakenteiden lujuustarkastelu Tatu Westerholm HITSAUKSEN KÄYTTÖALOJA Kehärakenteet: Ristikot, Säiliöt, Paineastiat, Koneenrungot,

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

SP106 EPOKSIHARTSISYSTEEMI

SP106 EPOKSIHARTSISYSTEEMI 1 SP106 EPOKSIHARTSISYSTEEMI SP106 on veneenrakennukseen kehitetty, puun liimaukseen, pintakäsittelyyn ja lasikudoksella pinnoittamiseen soveltuva liuotevapaa epoksihartsisysteemi. Sitä suositellaan yleisepoksina

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2029-1 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2029-1 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2029-1 TUOTESELOSTE Araldite 2029-1 Tummanharmaa kaksikomponenttinen polyuretaaniliima Ominaispiirteet Hyvät täyttöominaisuudet Keskipitkä avoin aika Liimaa mm. kuparia ja messinkiä

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer + verkko, kuivumisaika

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti 14.9.2016 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Diplomityö valmistui loppuvuonna 2015 Tampereen teknillisessä yliopistossa

Lisätiedot

LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa.

LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa. LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa. Järjestelmän rakenne sisältäpäin on seuraava: 1. Sisäseinärakenne

Lisätiedot

vink passion for plastics PTFE Tekniset tiedot

vink passion for plastics PTFE Tekniset tiedot vink passion for plastics Tekniset tiedot Tekniset tiedot polytetrafluorieteeni tunnetaan paremmin nimellä Teflon. Amerikkalainen DuPont kehitti materiaalin toisen maailmansodan aikana ja siitä tuli strateginen

Lisätiedot

ULTRALIFT TP. Ultralift TP ohutlevynostomagneetin käyttö- ja huolto-ohje alkuperäisestä suomennettu 12/2012

ULTRALIFT TP. Ultralift TP ohutlevynostomagneetin käyttö- ja huolto-ohje alkuperäisestä suomennettu 12/2012 ULTRALIFT TP Ultralift TP ohutlevynostomagneetin käyttö- ja huolto-ohje alkuperäisestä suomennettu 12/2012 Valmistaja: Maahantuoja: Eclipse Magnetics Ltd. Units 1-4 Vulcan Rd Sheffield S9 1EW England OY

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Veneteknologia. Andreas Tainio ALUMIINI- JA LUJITEMUOVIKAPPALEIDEN LIIMAUS VENETUOTANNOSSA

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Veneteknologia. Andreas Tainio ALUMIINI- JA LUJITEMUOVIKAPPALEIDEN LIIMAUS VENETUOTANNOSSA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Veneteknologia Andreas Tainio ALUMIINI- JA LUJITEMUOVIKAPPALEIDEN LIIMAUS VENETUOTANNOSSA Opinnäytetyö 2014 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Veneteknologia Tainio,

Lisätiedot

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 19.5.2016 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... - 2-1.1 Yleiskuvaus... - 2-1.2 Toimintatapa... - 3-1 MITAT JA MATERIAALIT... - 4-2.1 Kannaketyypit...

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2012 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2012 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2012 TUOTESELOSTE Araldite 2012 Kaksikomponenttinen epoksiliima Ominaispiirteet Nopeasti kovettuva Yleisliima Pieni kutistuma Luja ja sitkeä Soveltuu monien materiaalien liimaamiseen

Lisätiedot

Lumen teknisiä ominaisuuksia

Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumi syntyy ilmakehässä kun vesihöyrystä tiivistyneessä lämpötila laskee alle 0 C:n ja pilven sisällä on alijäähtynyttä vettä. Kun lämpötila on noin -5 C, vesihöyrystä, jäähiukkasista

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara? Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara? Betonin kesäkokous, Tampere 10.8.2012 Suomen Betoniyhdistys ry Betonilaboratorio tutkii Kolmas osapuoli edellyttää betonista tutkittavan Puristuslujuus Notkeus

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

RUISKUBETONOINTIOHJEET TECHNOPOLIS 1.6.2015. DI Seppo Petrow

RUISKUBETONOINTIOHJEET TECHNOPOLIS 1.6.2015. DI Seppo Petrow RUISKUBETONOINTIOHJEET TECHNOPOLIS 1.6.2015 DI Seppo Petrow Ruiskubetoni Ruiskubetoni terminä tarkoittaa käytännössä rakentamistapaa, joka sisältää seuraavat osa-alueet: ruiskubetoni materiaalina ruiskubetonointi

Lisätiedot

Eurokoodi 2016 seminaari

Eurokoodi 2016 seminaari Eurokoodi 2016 seminaari 8.12.2016 Lasirakenteiden suunnittelu Paavo Hassinen Pontek Oy Eurokoodi 2016 seminaari 8.12.2016 1 Lasirakenteiden lujuustekninen mitoitus Suomessa Kokemusperäinen tieto, kokeellinen

Lisätiedot

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500 Tapaninpäivän myrskytuhojen selvittämiseen liittyvät tiedotteet Tapaninpäivän poikkeuksellisen voimakas myrsky aiheutti ennen kokemattoman määrän vikoja yhtiömme jakeluverkolla. Kotisivuillamme julkaisimme

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN

Lisätiedot

ESIMAKUA ERISTERAPPAUSKIRJASTA

ESIMAKUA ERISTERAPPAUSKIRJASTA Julkisivuyhdistys 15-vuotisjuhlaseminaari Kalastajatorppa, Hki 18.11.2010 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos ESIMAKUA ERISTERAPPAUSKIRJASTA Esimakua Eristerappauskirjasta

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

PEM1272FIN 2011-01 SUOMI LISÄTARVIKEPAKKAUS HITW1 PÄÄTTEILLE JOTKA KORJATAAN JA/TAI PÄIVITETÄÄN HOTW1 PÄÄTTEIKSI HOTWRS1 ASENNUSOHJE

PEM1272FIN 2011-01 SUOMI LISÄTARVIKEPAKKAUS HITW1 PÄÄTTEILLE JOTKA KORJATAAN JA/TAI PÄIVITETÄÄN HOTW1 PÄÄTTEIKSI HOTWRS1 ASENNUSOHJE ASENNUSOHJE PEM1272FIN 2011-01 LISÄTARVIKEPAKKAUS HITW1 PÄÄTTEILLE JOTKA KORJATAAN JA/TAI PÄIVITETÄÄN HOTW1 PÄÄTTEIKSI HOTWRS1 SUOMI 2/16 HOTWRS1 PEM1272FIN 2011-01 YLEISTÄ - Tarkista, että olet valinnut

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen

Lisätiedot

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi 1(5) KOSTEUSMITTAUSTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN 2(5) 1 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Pienkerrostalohuoneisto Osoite Rakennusvuosi 1989 Käyttötarkoitus Asuinhuoneisto Tarkastuksen tilaaja(t) Tarkastuksen

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus

Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus Teräsrakenteiden T&K-päivät Helsinki 28. 29.5.2013 Jussi Jalkanen, Jyri Tuori ja Erkki Hömmö Sisältö 1. Maanjäristyksistä 2. Seismisten kuormien suuruus ja kiihtyvyysspektri

Lisätiedot

KUNINGASPALKKI LIIMAPUU

KUNINGASPALKKI LIIMAPUU KUNINGASPALKKI LIIMAPUU Yksilölliset puuratkaisut KUNINGASPALKKI LIIMAPUU YKSILÖLLISET PUURATKAISUT Kuningaspalkki liimapuu valmistetaan lujuuslajitellusta kuusi- ja mäntysahatavarasta. Lamellit sahataan

Lisätiedot

Hilti HIT-RE 500 + HIS-(R)N

Hilti HIT-RE 500 + HIS-(R)N HIS-(R)N Hilti HIT-RE 500 + Injektointijärjestelmä Hyödyt Hilti HIT-RE 500 330 ml pakkaus (saatavana myös 500 ml 500 ml ja 1400 ml pakkaus) Sekoituskärki BSt 500 S - soveltuu halkeilemattomaan betoniin

Lisätiedot

LINEAARIKÄYTÖT. AT ja ATL hammashihnojen valmistusohjelma: AT AT3 AT5 AT10 AT20 ATL ATL5 ATL10 ATL20. Lineaarikäytöt AT ja ATL hammashihnoilla:

LINEAARIKÄYTÖT. AT ja ATL hammashihnojen valmistusohjelma: AT AT3 AT5 AT10 AT20 ATL ATL5 ATL10 ATL20. Lineaarikäytöt AT ja ATL hammashihnoilla: LINEAARIKÄYTÖT Yleistä lineaarikäytöistä Pinoajat, lavaajat ja muut keräilyrobotit ovat tyypillisiä esimerkkejä lineaarikäytöistä. Perusajatuksena on käyttölaitteen pyörimisliikkeen muuttaminen pitkittäisliikkeeksi.

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

MAAKAUHAT LUMIKAUHAT

MAAKAUHAT LUMIKAUHAT FIN 2012 MAAKAUHAT Maakauha 400 400 1400 155 365 Maakauha 600 600 1700 215 455B Maakauha 850 850 1800 335 655C Maakauha 1000 1000 2100 365 655C Maakauha 1300 1300 2300 450 855C - Erilaisten maalajien kuormaukseen

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Käsitteelliset tehtävät Käsitteelliset tehtävät Ulkopuoliset virtaukset Miten Reynoldsin luku vaikuttaa rajakerrokseen?

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

Perusteet 5, pintamallinnus

Perusteet 5, pintamallinnus Perusteet 5, pintamallinnus Juho Taipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_4.pdf (Sama piirustus kuin harjoituksessa basic_4). Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja

Lisätiedot

PiiMat Oy FLEXCRETE Sivu 1 BETONIRAKENTEIDEN KORJAAMINEN 20.1.2006 1 ESITYÖT. 1.1 Pintarakenteet

PiiMat Oy FLEXCRETE Sivu 1 BETONIRAKENTEIDEN KORJAAMINEN 20.1.2006 1 ESITYÖT. 1.1 Pintarakenteet PiiMat Oy FLEXCRETE Sivu 1 1 ESITYÖT 1.1 Pintarakenteet Ennen betonikorjaus- tai pinnoitustöiden aloittamista on tilaajan edustajan kanssa käytävä läpi korjattavalla tai pinnoitettavalla alueella olevat

Lisätiedot

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m 1 HALLIN ROMAHDUS OLI IHAN TIPALLA - lunta katolla yli puoli metriä, mutta paino olennaisesti alle 180 kg neliölle KEHÄT HIEMAN TOISESTA NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATTI VTT-C-10100-13 Myönnetty 1.10.2013 Alkuperäinen englanninkielinen Xella kattoelementit Xella lattiaelementit EDUSTAJA/ VALMISTAJA Xella Danmark A/S Helge Nielsen Allé 7 DK-8723

Lisätiedot

Wallgard asennusohje 2014

Wallgard asennusohje 2014 Wallgard asennusohje 2014 1. Alusta 1.1 Alustan on oltava luja, puhdas, kuiva ja tasainen, imukykyinen, eikä halkeamia ei saa esiintyä. Kiinnitystä heikentävät maali- ja öljytahrat sekä pöly poistetaan.

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä olevaan

Lisätiedot

TEST REPORT Nro VTT-S Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts

TEST REPORT Nro VTT-S Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts TEST REPORT Nro VTT-S-04515-08 19.5.008 Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts Requested by: Hormex Oy TEST REPORT NRO VTT-S-04515-08 1 () Requested by Order Hormex Oy Linnanherrankuja

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

PL OULUN YLIOPISTO (7) KANDIDAATINTYÖTÄ KOSKEVAT OHJEET

PL OULUN YLIOPISTO (7) KANDIDAATINTYÖTÄ KOSKEVAT OHJEET PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PL 4000 90014 OULUN YLIOPISTO 10.3.2008 1(7) KANDIDAATINTYÖTÄ KOSKEVAT OHJEET Uuden tutkintorakenteen mukaisesta kandidaatintyöstä määrätään valtioneuvoston asetuksessa

Lisätiedot

Teräsbetonipaalujen kantokyky

Teräsbetonipaalujen kantokyky Teräsbetonipaalujen kantokyky Tilannetietoa tb-paalujen rakenteellisen kantokyvyn tutkimusprojektista Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Jukka Haavisto, TTY Esityksen sisältö Yleistä tb-paalujen kestävyydestä

Lisätiedot

Robotiikan tulevaisuus ja turvallisuus

Robotiikan tulevaisuus ja turvallisuus Robotiikan tulevaisuus ja turvallisuus NWE 2014 Satelliittiseminaari 4.11.2014 Jyrki Latokartano TTY Kone- ja Tuotantotekniikan laitos Suomen Robotiikkayhdistys ry Robottiturvallisuus? Kohti ihmisen ja

Lisätiedot

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat Vesa Anttila Kehityspäällikkö Rudus Oy Sirotepinnan levitys edellyttää oikeaa ajankohtaa sekä betonia, josta voi imeytyä vettä pinnoitteen

Lisätiedot

HSL-3 Raskas kiila-ankkuri

HSL-3 Raskas kiila-ankkuri HSL-3 Ankkurin tyyppi HSL-3 Kuusiokanta Mutterikanta HSL-3-B Momenttihattu HSL-3-SH Kuusiokolokanta (ei Suomessa) HSL-3-SK Uppokanta (ei Suomessa) Hyödyt - soveltuu halkeilemattomaan ja halkeilleeseen

Lisätiedot

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Diplomityö, Mikko Möttönen 2013 YIT Rakennus Oy Valvoja: Prof. Leena Korkiala-Tanttu Ohjaaja: DI Juha Vunneli Suihkuinjektointi

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

JUSSI-parviportaiden kokoamisohjeet

JUSSI-parviportaiden kokoamisohjeet MSJ-WOOD OY JUSSI-parviportaiden kokoamisohjeet Kokoamisohjeet suorille parviportaille MSJ-Wood 15.5.2010 www.jussi-portaat.fi Teit erinomaisen valinnan ostaessasi JUSSI-portaan. Ohjeen sisältö: Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta

Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta Turvaohje 6/2007 Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta SISÄLLYSLUETTELO 1. Turvaohjeen tarkoitus 2. Turvaohjeen velvoittavuus 3. Viranomaismääräykset 4. Määritelmiä 5.

Lisätiedot

Maakauhat. Lumikauhat

Maakauhat. Lumikauhat Maakauhat Maakauha 400 400 1400 155 355B Maakauha 600 600 1700 215 455B Maakauha 850 850 1800 335 655C Maakauha 1000 1000 2100 365 655C Maakauha 1300 1300 2300 450 855C - Erilaisten maalajien kuormaukseen

Lisätiedot

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen 6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi

Lisätiedot

Näin asennat. SUKA90S suihkukaapin:

Näin asennat. SUKA90S suihkukaapin: Näin asennat SUKA90S suihkukaapin: Huomioithan että tuote on ehjä. kokoamisessa tarvittavia osia ei joudu pakkauksen mukana roskiin. tuotteen lasiosat on huolellisesti suojattava kokoamisen yhteydessä.

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012 Työ 70-1351 KOHDE: TILAT: TILAAJA: Peltoniemenkuja 1 4, 01760 VANTAA Kytöpuiston koulun tiloissa toimivan hammashoitolan 2 kerroksen käytävä,

Lisätiedot

Lentokelpoisuustarkastajien kertausseminaari

Lentokelpoisuustarkastajien kertausseminaari Lentokelpoisuustarkastajien kertausseminaari 28.1.2014 Lentokelpoisuustarkastuksen tekeminen Jukka Parviainen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. LENTOKELPOISUUSTARKASTUKSEEN VALMISTAUTUMINEN (EASA ilma-alukset)

Lisätiedot

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina 1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

a) ruiskuvalamalla kierre suoraan kappaleeseen kierremeistin avulla b) asettamalla kappaleeseen kierteistetty metalli insertti c) lastuamalla

a) ruiskuvalamalla kierre suoraan kappaleeseen kierremeistin avulla b) asettamalla kappaleeseen kierteistetty metalli insertti c) lastuamalla Kierteet Technical University of Gabrovo Yordanka Atanasova Käännös: Sanna Nykänen, Tampereen teknillinen yliopisto Muovituotteeseen voidaan valmistaa kierteitä kolmella tavalla: a) ruiskuvalamalla kierre

Lisätiedot

L 99/10 Euroopan unionin virallinen lehti 5.4.2012

L 99/10 Euroopan unionin virallinen lehti 5.4.2012 L 99/10 Euroopan unionin virallinen lehti 5.4.2012 Suorakaiteen muotoinen tavara, jonka mitat ovat noin 60 300 cm ja joka koostuu kahdesta yhteenliimatusta kerroksesta (joista toinen on tekstiilikangasta

Lisätiedot

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 13. Savisideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Savisideaineet ovat luonnon tuotteita, jotka saadaan sitomiskykyiseksi kostuttamalla ne vedellä. Savella on taipumus imeä itseensä

Lisätiedot

1. Alkusanat. 2. Käyttötarkoitus. 3. Turvallisuusohjeet

1. Alkusanat. 2. Käyttötarkoitus. 3. Turvallisuusohjeet Minikaivurit Tuotenumero Avant 200-sarjaan A33153 Tuotenumero Avant 500- ja 600-sarjaan 250 mm kauhalla A32393 Tuotenumero Avant 500- ja 600-sarjaan 400 mm kauhalla A32394 2 1. Alkusanat Avant Tecno Oy

Lisätiedot

Kattamisohjeet. SBS-kumibituminen pintahuopa, 10 m x 0,7 m

Kattamisohjeet. SBS-kumibituminen pintahuopa, 10 m x 0,7 m Kattamisohjeet Katepal Oy PL 33, 37501 LEMPÄÄLÄ Palvelupuhelin (03) 375 9111 Fax (03) 375 0974 E-mail: katepal@katepal.fi www.katepal.fi Kuljetus ja varastointi Kuljetettava ja varastoitava pystyasennossa.

Lisätiedot

Asennusohje SureStep PUR, SafeStep, SafeStep Grip & SafeStep R12

Asennusohje SureStep PUR, SafeStep, SafeStep Grip & SafeStep R12 Kaikkein paraskaan lattiapäällyste ei ole hyvännäköinen tai toimiva, jos sitä ei asenneta ja hoideta oikein tai jos alusta ei ole ihanteellinen. Lue tämän vuoksi asennusohje huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot