Luonnon monimuotoisuutta selvitetään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnon monimuotoisuutta selvitetään"

Transkriptio

1 JO 9 VUOTTA YMPÄRISTÖASIAA KOTIKUNNASTASI! 2/2004 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI SYYSKUU 2004 Luonnon monimuotoisuutta selvitetään Riihimäen paras perhospaikka on Perhospuisto Riihimäellä tavattiin viime kesänä 14 päiväperhoslajia, vaikka sateinen sää haittasikin perhosten lentoa. Sivu 6. Kuva: Teemu Tuominen Metsänokiperhosen saattoi nähdä viime kesänä. Epranoja solisee Herajoella. Vahteristossa on vielä arvokasta luontoa jäljellä Tuore kartoitus paljastaa, että Vahteriston pohjoisja koillisreuna, jossa jo on laajoja hakkuita, soveltuu parhaiten rakentamisalueeksi. Itäreunan korpialue sekä järeitä kuusia ja haapoja kasvava Vahteristonmäen itärinne soveltuisivat säilytettäväksi luonnontilaisen kaltaisina metsinä. Sivu 8. Hämeen ympäristökeskuksessa käynnistyi vuoden 2004 alussa viiden Kanta- Hämeen kunnan (Hausjärvi, Janakkala, Jokioinen, Loppi ja Riihimäki), ympäristöministeriön ja EU:n aluekehitysrahaston rahoittama kaksivuotinen yhteishanke, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden tilan selvittäminen sekä seurantaohjelman laatiminen alueelle. Luonnon monimuotoisuus Kivisenojan vanha metsä. eli biodiversiteetti on käsitteenä hyvin laaja ulottuen perintötekijöiden vaihtelusta monimutkaisiin eliöyhteisökokonaisuuksiin. Tässä hankkeessa keskitytään kuitenkin lähinnä vain erilaisten elinympäristöjen monimuotoisuuden tarkasteluun, mikä tarkoittaa arvokkaiden luontokohteiden kartoittamista sekä niiden vanhentuneiden tietojen ajantasaistamista ja täydentämistä. Kartoitusta pyritään tekemään erityisesti alueilla, joilla arvellaan olevan suurimmat käyttöpaineet lähivuosina. Kartoitettavat kohteet käsittävät hyvin monenlaisia luontotyyppejä, esimerkiksi erityyppisiä metsiä, lehtoja, harjuja, soita, kallioalueita, purojen varsia ja kulttuurivaikutteisia alueita. Kartoituksen yhteydessä arvioidaan myös kohteiden hoitotarve ja keinot sekä hoidon kiireellisyys monimuotoisuuden kannalta Hankkeen toinen merkittävä aihekokonaisuus on taajamaluonnon tai yleensä asutuksen lähistöllä sijaitsevan lähiluonnon arvokkaiden kohteiden kartoittaminen ja hoitotarpeen arviointi. Hyvät lähiluontokohteet ovat merkityksellisiä sekä asukkaiden virkistykseen että koulujen opetuskohteina. Maastotyöt ovat alkaneet tänä kesänä ja elokuun loppuun mennessä on kartoitettu hankekuntien alueelta yhteensä reilut sata arvokasta luontokohdetta, joista osa on lähiluonto- ja/tai opetuskohteita. Vihjeitä kartoitettavista kohteista ovat antaneet mm. hankekuntien ympäristöviranomaiset, opettajat sekä luontotutkijat ja -harrastajat. Joskus vihjeitä arvokkaista kohteista on saatu vain ilmakuvia ja peruskarttoja tarkastelemalla. MARITTA LIEDEN- POHJA-RUUHIJÄRVI Kirjoittaja on projektisuunnittelija Hämeen ympäristökeskuksen Alueidenkäyttöja luonnonsuojeluosastolla. Lehtokuusama viihtyy Vahteristossa Tässä se on, E.coli Kuva: Rauno Yrjölä Riihimäen vesikatastrofissa puhuttiin paljon E.colista. Pahamaineinen E.coli ei ole tyypillinen taudin aiheuttaja, vaan se toimii merkkiairuena siitä, että mukana saattaa olla myös taudin aiheuttajia. Siksi Riihimäellä annettiin juoma- ja ruokaveden keittokehotus, joka nyt on jo lopetettu. Sivu 3. Kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila E.coli-pesäkkeeet kasvamassa elatusaineessa.

2 2 Syyskuu 2004 Tulvasta voi jotakin oppiakin Tulva tuli ja meni, mutta jälkensä se jätti. Moni kipuilee yhä pilaantuneitten asuntojensa, huonekalujensa ja muiden tavaroittensa kanssa. Korvauksistakaan ei vielä oikein kukaan tiedä mitään, ja elämää on kuitenkin jatkettava. Riihimäen kaupunki on kiitettävällä ripeydellä ottanut tulvasta opikseen: parannuksia on tulossa ja kovimpia kokeneille kiinteistöille luvataan yksityiskohtaisia korjausneuvoja. Vesilaitos saa UV-laitteiston, joka tulevaisuudessa tappaa myös veteen joutuvat mahdolliset virukset, joten keittämään ei juomavettä ilmeisesti enää jouduta. Tämän kaltainen vesivahinko, joka Riihimäellä nyt on koettu, on ihmiselle melkoinen henkinen stressi. Olemme niin tottuneet puhtaaseen veteemme, ettei juomaveden juomakelvottomuutta millään oikein käsitä. Mitä pitäisi ajatella, kun huomaa, ettei vesijohtovesi kelpaa kissallekaan, tai kun tietää, että jos akvaarioon vaihtaa johtovettä, kalat kuolevat? Yhtäkkiä ihmisen valtaa kummallinen avuttomuus ja syvä pettymys siihen yhteiskuntaan, jonka erinomaisuutta on tottunut pitämään haavoittumattomana. Viisas ottaa kokemastaan opikseen. Tämänkin kesän tulvasta ja vesitilanteesta voisi oppia jotakin. Jo esi-isät ymmärsivät rakentaa talonsa kukkulalle. Heidän taloissaan ei myöskään ollut kellareita vaan ilmava rossipohja. Moni on varmaan seuraavaa asuntoa ostaessaan vallan uudella tavalla tarkkana. Rakennuspaikkaan ja sen ympäristöön tulee ilmeisesti kiinnitettyä entistä tiukempaa huomiota. Ja kerrostaloasunnon kyseessä ollessa tulee otettua selvää, miten juuri siinä talossa viemärivesi käyttäytyi siinä suuressa tulvassa. Varastoon kannattaa ostaa tarpeeksi iso kumipallo, jolla tulvan uhatessa voi tukkia kellarin viemärikaivon suuaukon tai vessanpöntön. Pallon saa pysymään paikoillaan kattoon tuetun riman avulla. Vettä ei tule sisään, eikä maksa paljon. Luonnollisesti vesi ei lähde toiseenkaan suuntaan. Olosuhteille ei tietenkään voida mitään, eikä kukaan tiedä milloin seuraava tulva tulee. Jokainen voi kuitenkin tehdä omalta pieneltä osaltaan jotakin. Kuormitusta voidaan vähentää. Suojakaistoja voi leventää. Pahimpaan varautuminen ei ole vain viranomaisten vastuulla. Ihminen kuvittelee hallitsevansa teknologiansa avulla luontoa ja ylittää sen reunaehdot. Jossakin vaiheessa luonto osoittaa voimansa. URPU-KAARINA YLI-LAURILA Vanhan korjaaminen on työ ja harrastus Rakennuskonservaattori Mikko Laurikainen on asunut kymmenen vuotta vanhaa puutaloa Riihimäen Rautatiepuistossa. Korjattavaa on riittänyt melkein joka vuodelle, eikä loppua näy. Hän tietää, että vanhan talon korjaaminen on pitkällinen työ, jossa kuluu rahaa ja aikaa, mutta se kannattaa. Asuimme Helsingin Roihuvuoressa kaksiossa, ja sen hinnalla saimme ostaa Riihimäen Rautatiepuistosta vanhan ison suojellun puutalon keskeltä kaupunkia, Laurikainen selvittää syytä miksi helsinkiläisistä tuli riihimäkeläisiä. Kymmenessä vuodessa 1860-luvulla rakennetussa talossa on uusittu vesi- ja viemäriputket ja sähköt, alakertaan on rakennettu kylpyhuone, vessa ja keittiö, ja ullakko on rakennettu asumiskäyttöön. Laurikaisen perheellä on 360 neliön talosta käytössä 145 neliötä. Lisäksi talossa on kaksi muuta asuntoa. Mikko Laurikainen korjaa vanhoja rakennuksia työkseen. Hänen yrityksensä Restaurointi Mikko Laurikaisen suurin työmaa juuri nyt on Mäntsälän Sepänmäen museoalueen korjaus. Työ alkoi viime vuonna, jolloin Mäntsälässä ahkeroi viisi miestä. Riihimäki-Seura palkitsi viime vuonna Mikko Laurikaisen kunniamaininnalla talousalueen vanhojen talojen suojelusta ja rakennusperinnön vaalimisesta. Ainakin osaksi kunniamaininta tuli siitä, kun Laurikainen pelasti Hyvinkäällä ns. Sinisen talon, vanhan parantolan entisen päärakennuksen. Hän teki huonokuntoisessa talossa hirsirungon korjauksen ja hoiti luvat kuntaan ja myi sitten osan huoneistoista eteenpäin. Vanhoja puutaloja puretaan turhaan Mikko Laurikainen vakuuttaa, että vanhan talon pystyy kunnostamaan järkevään hintaan. Mikko Laurikainen on valmistunut rakennuskonservaattoriksi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Miten helsinkiläispojasta tulee rakennuskonservaattori? Huomasin miten paljon puutaloja puretaan vain siksi, että laskelmissa on helppo osoittaa, ettei korjaaminen kannata. Insinööri laskee, että taloon kannattaa jättää vain hirsirunko ja muu rakentaa uutta. Konservaattori taas antaa arvon edellisten sukupolvien työlle ja hyväksyy sen, että seinät ovat vinossa, ikkunat ja ovet kuluneet ja muutkin elämisen merkit näkyvissä. Mikko Laurikainen vakuuttaa, että vanhan talon pystyy kunnostamaan järkevään hintaan. Halpaa se ei ole ja kovaa työtä se vaatii, mutta sitten arkea saattavat ilahduttaa korkeat huoneet ja vanhat kaakeliuunit. Hän painottaa myös talon alkuperän kunnioittamista. Meidän talo on ollut rautatien työläisten talo ja olemme korjanneet sitä talon tyylin mukaisesti. Harrastelijakin voi välttyä virheiltä Laurikainen tietää, että omatoiminen korjaaminen saattaa tulla tekijälle kalliiksi, jos tulee tehtyä pahoja virheitä. Hän muistuttaa, että asiantuntijan neuvontapalveluja voi ostaa, vaikkei koko korjaustyötä ostaisikaan. Muutaman tunnin konsultointi saattaa säästää pitkät pennit. Jos puuseppä valmistaa uudet ovet ja ikkunat vanhojen mallien mukaan, saa varautua melkoiseen laskuun. Laurikainen käyttää itse paljon Hyvinkään Purku ja Polttopuuta, josta saa varaosia ja kierrätystavaraa, esimerkiksi vanhoja ikkunoita ja ovia. Myös kierrätyskeskukset ovat hyviä penkomispaikkoja. Vinkkejä saa myös Talotohtorilta joko kirjasta tai netistä Hänen mukaansa suurimpia virheitä on rakentaa vessat ja kylpyhuoneet liian ahtaasti, jolloin rakenteet eivät tuuletu. Hän on sitä mieltä, että sauna olisi paras rakentaa erikseen piharakennukseen. Jokaisen paikan pitää päästä tuulettumaan. Puitakaan ei saisi istuttaa liian lähelle taloa. Istuttaessa kannatta miettiä, miten suureksi ne kasvavat. Pensaista pitäisi olla seinään vähintään metri. Jos puita on lähempänä, räystäät tukkiutuvat. Pahin kaikista on koivu, jonka lehdet ja siitepöly muodostavat helposti tukoksia. Eräs ongelma vanhassa puutalossa on saada yläkerran askeleet kuulumattomiksi alakertaan. Apua saadaan asentamalla lattiaan 5 sentin lasivilla ja cyproc-levy. Näin sadekesän päätteeksi on pakko kysyä miten kellari säilyy kuivana. Tietenkin edellytetään, että salaojat ovat kunnossa ja kellarinseinät ulkopuolelta vedeneristetty. Jos siitä huolimatta sade- tai viemärivettä pääsee kellariin, lattiassa olisi hyvä olla valmiina uppopumpun kokoinen kaivanto, josta vedet voi pumpata tarpeeksi kauas rakennuksesta.. Maalit omasta pajasta Itse voi tehdä maito- ja keittomaalit, jolloin säästää lisää. Maaleista tulee niin halpoja, että kannattaa ainakin kokeilla. Maitopohjainen maali on helpoin, sillä sitä ei tarvitse keittää, mutta sitä ei kannata tehdä kerralla suurta määrää, sillä tuoreena se ei säily monta päivää. Maalattuna se taas säilyy hyvänä pitkään. Sillä voi maalata hirsi-, lauta- ja muun puupinnan lisäksi sementtikattotiilet. Omalla katollani maitomaali on kestänyt hyvin 10 vuotta, Laurikainen antaa vinkin. Perinteistä punamultamaalia taas kannattaa tehdä kerralla tynnyrillinen, sillä keittoaika on useita tunteja. Tällä maalilla voi maalata puuta ja pärekattoa. Maitomaalin hinta jää alle euron litralta, ja maaliin voi käyttää myös hieman vanhentunutta, mutta ei kuitenkaan hapantunutta maitoa, jolloin maidon voi ostaa puoleen hintaan. Perinteisen punamullan litrahinta on noin 66 senttiä. Rohkeasti vaan korjaamaan, Mikko Laurikainen kannustaa. Teksti ja kuva: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Maitomaali (väri: punamulta) 10 l rasvatonta maitoa 3 kg punamultaa 1 kg sementtiä Sekoitetaan. Huom! Ei keitetä! Litralla peittyy 3-5 m2. Perinteinen punamulta 100 l vettä 4 kg rautasulfaattia 8 kg ruisjauhoja keitetään 200 litran peltitynnyrissä puuroksi. Lisätään 16 kg punamultaa ja keitetään 3 tuntia.

3 Syyskuu 2004 Miksi se tuli, mitä siitä seurasi? Se suuri tulva Keskiviikkona satoi koko päivän ja vesi nousi ensimmäisiin kellareihin Riihimäellä. Perjantaina satoi jälleen runsaasti. Ilmatieteen laitoksen mukaan vedentulo oli täysin poikkeuksellista. Koskaan aikaisemmin Vantaanjoen valumaalueella ei ollut satanut niin paljon niin lyhyenä aikana. Poikkeuksellisen runsaat ja kauan jatkuneet sateet saivat aikaan tulvan, kuten sittemmin saatiin lukea ja kuulla monesta välineestä. Huono-onnisimmat joutuivat kotonaan tai työpaikallaan kahlaamaan kellarin kautta nousseessa jätevedessä. Pitkään suurin osa riihimäkeläisistä keitti juomavetensä, kuten suositus kuului. Viemäriverkon mitoitus ei ole tehty tällaisille sateille, sanoo Riihimäen teknisen viraston johtaja, kaupungininsinööri Pertti Isokangas. Hän muistuttaa, että vesihuoltolaitos tukehtuu kustannuksiin, jos tulviin varaudutaan. Asiakkaathan sen kaiken maksavat, eivätkä heidän rahkeensa sellaista kestä. Kyllä ongelmat ovat tiedossa. Pahiten kärsineessä Peltosaaressa on joskus vuosikymmeniä sitten valittu tietty korkeustaso, jolle talot on rakennettu. Nyt kenen tahansa on helppo huomata, että tason tulisi olla hieman korkeampi. Peltosaaren tulevaisuuden tulvasuojeluun etsitäänkin nyt kuumeisesti keinoja. Sekaviemärit, joihin varsinaisen likaveden lisäksi päätyy myös sadevesi, ovat yleisiä suuressa osassa Suomea, myös Riihimäellä. Vasta 1970-luvulta lähtien on alettu rakentaa sadevesiviemärit erikseen. Vantaa on kohtalon joki Kaikki Salpausselän eteläpuolisten alueiden kuivatusjärjestelmät ovat kiinni Vantaasta. Menetämme paine-eroa eli sadevesiverkon kapasiteetti laskee Vantaan pinnan noustessa. Vantaalla on noin 50 kilometriä valuma-aluetta Riihimäen yläpuolella. Sieltä peräisin olevalle vedelle me emme yksin voi mitään, Pertti Isokangas painottaa. Isokangas sanoo, että nyt on tärkeintä saada syntymään Vantaanjoen suhteen hyvä yhteistyö ympäristöviranomaisten kanssa. On etsittävä tulvasuojeluratkaisuja niin, että uoman kapasiteetti saadaan riittäväksi tai virtaamaa tasattua myös poikkeustapauksessa, mutta niin, etteivät kalatalous ja virkistyskäyttö kärsi. Jos tässä onnistumme, riskialttius vähenee ja toimintakyky paranee. Vantaanjoen tila on jo pitkään huolestuttanut monia. Luonnollinen hajakuormitus muutti tulvan aikana jokivedet hapettomiksi ja aiheutti kalakuolemia. Luonnon kuormaahan on kaikkialla, mutta tulvassa kaikki huuhtoutuu vesistöihin rajusti. Heinäkuun lopun tulvassa Vantaanjokeen meni lisäksi useissa kohdin viemärivesiä. Avuksi pumppaus tai pallo Tulvaherkillä kiinteistöillä voidaan tehdä jotakin itsekin. Kiinteistö on mahdollista liittää viemäriverkkoon pumppauksen kautta. Sitä halvempi tapa ovat sulkulaitteet, mutta jos ne ovat käsikäyttöiset, on itse oltava kotona tulvan alkaessa tai mieluummin ennen alkua. Automaattiset laitteet eivät sovi vessavesille. Joku kuuluu ostaneen ison kumipallon ja tukeneen sen kattoon ulottuneen riman avulla kellarin viemärikaivon suun eteen. Ei noussut vesi kellariin. Kaikkia avo-ojia ei kanna- Myös yksityiset kaivot saastuivat Tulvat aiheuttivat tuhojaan myös lukuisissa kaivoissa haja-asutusalueella. Laboratoriosta saatujen tietojen mukaan välisenä aikana on tutkittu 144 yksityistä kaivoa, joista 110 oli rengaskaivoa ja 34 porakaivoa. Näistä on Lopelta 10, Hausjärveltä 31, Riihimäeltä 75 ja loput muilta paikkakunnilta. Huomiota herättää Riihimäen korkea osuus, sillä täällähän kuuluu 98 prosenttia väestöstä vesijohtoverkoston piiriin. Ilmeisesti osa tutkituista kaivoista on verkostoon kuuluvien pihakaivoja, joita ei normaalisti käytetä kuin nurmikon kasteluun. Nyt haluttiin tutkia, jospa se vesi olisi juotavaa, ettei tarvitsisi juoda keitettyä kloorivettä, Pirkko Sukula sanoo. Tosiasiassa kaivovesi ei monessa tapauksessa tainnut olla juotavaa. Viime kesän aikana kaivoja ei juuri tarvinnut käyttää kasteluun eli tutkittu vesi oli kaivossa seisonutta vettä tai tulvavettä. Pääasiassa tutkittiin veden mikrobiologista laatua (koliformit, E.coli ja enterokokit), kemiallisista analyyseistä eniten nitraattia, ammoniumia, nitriittiä ja permanganaattilukua. Selvästi eniten oli huomautettavaa mikrobiologisessa laadussa. Porakaivoista puolet ja rengaskaivoista hiukan yli puolet oli mikrobiologiselta laadultaan huonoja. Noin kolmasosasta kaivoista löytyi suolistoperäistä E.colibakteeria. Elokuun alkupuolella oli vielä suhteellisesti ottaen enemmän huonoja tuloksia, syyskuussa osa tutkimuksista on ollut kunnostuksen jälkeen otettuja uusintatutkimuksia, ja näissä on jo enemmän yksityisten kaivojen laatuvaatimukset täyttäviä tuloksia, Pirkko Sukula selvittää. ta tukkia. Meillä ei maisemassa ole enää sellaisia varastotiloja, joissa ylimääräiset vedet voisivat levätä. Pohjoiseen uusi runkoviemäri Tulossa on Riihimäen pohjoisen viemäröintialueen eli Juppalan ja Petsamon saneeraus. Sinne rakennetaan uusi runkoviemäri, joka on yhteinen Hausjärven kanssa, ja pumppaamot saneerataan. Aikaa kuluu ehkä kymmenen vuotta ennen kuin kaikki on valmista. Isokangas kertoo, että pahiten tulvassa kärsineet kiinteistöt saavat kaupungilta kirjeen, jossa tehdään toimenpide-ehdotuksia. Hän muistuttaa, että kaupungin viemäriverkkoon on liittynyt kiinteistöä, ja tulvatuhoja tapahtui vajaassa 150 kiinteistössä. Tilanne paranee, mutta kaikkeen tuskin pystymme tulevaisuudessakaan vastaamaan etukäteen, Pertti Isokangas pohtii. Ensin tulva, sitten juomaveden keittokehotus Talousvettä seurataan normaalisti näytteenotoin 1-2 viikon välein, jolloin näytteitä otetaan verkosta, lähtevästä puhtaasta vedestä ja pohjavesikaivoista. Tiistaina kaikki oli kunnossa. Tulvat alkoivat 28.7., ja seuraavana päivänä, torstaina 29.7 otettiin näyte pohjavesikaivoista. Perjantaina näyte osoitti, että siinä saattoi olla ongelma, joten otettiin lisää näytteitä, nyt myös lähtevästä vedestä ja verkostossa olevasta vedestä. Lauantaina varmistui, että verkostossa on jotakin tavallisuudesta poikkeavaa, joten aloitettiin suojaklooraus. Sunnuntaina terveyskeskuksesta ilmoitettiin parista potilaasta, joilla oli vatsaoireita. Maanantaina yksi pohjavesikaivo otettiin pois käytöstä, ja tiistaina 3.8. annettiin keittokehotus, summaa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän terveysvalvonnan johtaja Pirkko Sukula. Ei muuta syytä kuin tulva Kaupungininsinööri Pertti Isokangas peräänkuuluttaa yhteistyötä ympäristöviranomaisten ja vesilaitosten kesken. Laborantti Seija Koskinen-Räty viljelee E.coli-pesäkkeitä kasvamaan elatusaineessa. Pirkko Sukula seuraa tilannetta. Muuta syytä emme tiedä kuin että Herajoki tulvi. Sen vedenpinta oli noussut kaivoille johtavan tien pintaa korkeammalle. Tilanne oli se, että sadevesi täytti ojat, joihin myös hajaasutusalueiden jätevesiä ja peltojen valumavesiä purkautui, Pirkko Sukula sanoo. Ensin sokkikloorattiin vain yksi kaivo, sittemmin kaikki kolme kaivoa. Parhaimmillaan tai pahimmillaan klooria oli juomavedessä ainakin yhtä paljon kuin uimahallin vedessä. Vielä senkin jälkeen, kun keittokehotus on poistunut, lähtevän veden kloorausta jatketaan. Klooria tulisi olla jatkuvasti ja tasaisesti koko verkoston alueella, jotta kaikki taudinaiheuttajat kuolisivat. Bakteerit ovat koko ajan vähentyneet. Riihimäellä ei ikinä ole ollut vastaavaa tilannetta, Pirkko Sukula kertoo. Pahamaineinen E.coli Korvaukset Terveysvalvonnan tehtävänä on valvoa, että vesi täyttää talousvesiasetuksen vaatimukset. Jos vedestä löytyy ulosteperäisiä koliformeja, hälytyskellot alkavat soida. Pahamaineinen E.coli ei ole tyypillinen taudin aiheuttaja, vaan se toimii merkkiairuena siitä, että mukana saattaa olla myös taudin aiheuttajia. E.colia on vain ulosteessa eli ihmisten ja eläinten suolistossa. Koska se on merkkinä suoliston tuotteen joutumisesta veteen, mukana saattaa olla yhtä hyvin todellisia taudin aiheuttajia. Niistä viheliäimpiä ovat monet virukset. Oli onni, ettei liikkeellä ollut epidemian luokkaa olevia pahoja virustauteja, joten niitä ei ollut jätevedessäkään. Keittokehotuksen syy on se, että bakteerit kuolevat kloorissa, mutta virukset vain keitettäessä, Pirkko Sukula selvittää. Parannuksia vedenottamoon Riihimäen Herajoen vedenottamoon rakennetaan yksi kaivo lisää, nykyisiä kaivoja ylemmäs. Se mahdollistaa myös muiden kaivojen saneerauksen. Uusi kaivo tulee käyttöön jo tulevan talven aikana, ja sen jälkeen aloitetaan saneeraukset. Tämä kaikki tehdään, ettei vastaavaa, joka nyt koettiin, enää tapahtuisi. Siltä varalta, että vastaavaa vielä joskus tapahtuisi, vedenottamon toiminta varmistetaan hankkimalla vuoden 2004 loppuun mennessä UV-laitteisto, jolla saadaan juomaveden bakteerit ja mahdolliset virukset tapettua. Sellaisia on yleensä käytössä pintavesienkäsittelylaitoksissa, mutta ne tullevat lisääntymään myös pohjavesilaitoksissa. Teksti ja kuvat: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Tulvavahingoista on mahdollista hakea korvauksia vakuutusyhtiöiltä. Todennäköistä on, että ylivoimaisen esteen kyseessä ollessa vakuutus ei korvaa vahinkoja. Maa- ja metsätalousministeriöstä voi myös hakea korvauksia poikkeuksellisten tulvien aiheuttamista vahingoista, mutta hakuaika päättyi elokuun lopussa. Riihimäellä tällaisia korvaushakemuksia jätettiin viitisenkymmentä, Hausjärvellä neljä. Hyvitystä laatuvirheen vuoksi Kiinteistöt, jotka sijaitsevat juoma- ja ruoanlaittoveden keittokehotusalueella, saavat automaattisesti hyvitystä veden laatuvirheen perusteella tulevassa vesilaskussaan. Jättipottia ei kannata odottaa, sillä keittokehotus koski vain ruoanlaittoon ja juotavaksi käytettävää vettä. 3 Suunnitelmissa kaupunkiluontokeskus Ympäristöviestintää yhteistyönä Hämeessä HÄMY hankkeen syksyn yhtenä suururakkana on projektisuunnitelmassa kuvatun kaupunkiluontokeskuksen toimintamallin ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen yhteistyössä Hämeenlinnan LuontoAulanko hankkeen kanssa. Suunnitelman teon tausta-aineistoina ovat Aulanko-keskuksessa Hämeenlinnassa toteutetusta toiminnasta kerätty tieto ja Riihimäen seudun ympäristötalosta tehty hankesuunnitelma. Yhteistyön pontimena on halu parantaa tiedon kulkua ja tuoda vaikuttavuutta ympäristökasvatukseen, -valistukseen ja -tiedotukseen. Sisällöllisesti tavoitteena on malli, jossa seudun asukkaista, matkailijoista, yrittäjistä sekä muista toimijoista koostuva kohdejoukko saa mahdollisuuden perehtyä monipuolisesti ympäristöasioihin ja kaupunkiluontoon. Toiminnallisesti kaupunkiluontokeskuksen roolina on olla paikallisen ja seudullisen ympäristö- ja luontotoiminnan keskus sekä ympäristöasioiden koordinaattori ja tiedottaja. Toimintamallissa tarkasteltavia käytännön palveluprosesseja ovat mm. luontokoulutoiminta opetusohjelmineen, kurssit ja koulutus, retket, näyttelyt, tilojen sekä retkeily- ja luonnonharrastusvälineiden vuokraus ja lainaus, asiakaspalvelu, sisäinen ja ulkoinen viestintä, markkinointi, sidosryhmäyhteistyö, tilojen aukioloajat ja käytettävyys sekä taloushallinto. MAIJA VENÄLÄINEN Iloista Syksyä!

4 4 Syyskuu 2004 Stena ottaa metalliromua maksutta Metalliromun vastaanottokokeilu on alkanut Stena Metalliyhtymä Oy:ssä Riihimäellä hyvin. Näyttää siltä, että lähiseutujen asukkaat ovat saaneet tietoa metalliromukeräyksen muuttuneesta käytännöstä Riihimäen alueella ja löytäneet yrityksen aitojen sisäpuolelle Pajakadun varrelle. Materiaali on ollut valtaosin metallikierrätykseen sopivaa, mutta Stena Metalliyhtymä Oy muistuttaa, etteivät elektroniikkaromu, kylmälaitteet tai ongelmajätteet kuulu tavallisen metalliromun kierrätykseen. Niitä vastaanottavat yritykset veloittavat yleensä materiaalista käsittelykustannusten peittämiseksi. Stena Metalliyhtymä Oy ei veloita Riihimäen yksikköön tuodusta tavallisesta metalliromusta. Metallijäte päätyy raaka-aineeksi Kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Ympäristöasiat huomioon julkisissa hankinnoissa Julkinen sektori on vaikutusvaltainen suunnannäyttäjä muutettaessa kulutusta ympäristöä huomioivaan suuntaan. Jatkossa valtion ja kuntien hankinnoissa voidaan ottaa ympäristönäkökohdat aiempaa paremmin huomioon. Lainsäädäntö on uusien hankintadirektiivien myötä muuttumassa entistä selkeämmäksi ja sallivammaksi hankinnan ympäristöperusteiden suhteen. Aiemmin yleinen tulkinta oli, että tarjousten vertailuperusteista oli oltava hankkijalle rahallista hyötyä, jolloin vain harvoin pystyttiin valitsemaan ympäristön Joitakin henkilöitä on askarruttanut, käykö Stena Metalliyhtymä Oy vähittäiskauppaa käsittelemällään metalliromulla. Yrityksestä lähetettävä metalliromu ohjataan sulattavan teollisuuden raaka-aineeksi, eikä materiaalia näin ollen myydä vähittäiserissä. Kyseessä on yrityksen sisällä tehty päätös, johon vaikuttavat mm. työturvallisuusnäkökohdat. Stena Metalliyhtymä Oy:n kiinteistö on teollisuusaluetta, jossa liikkuu paljon raskasta kuljetuskalustoa ja työkoneita. Mikäli kiinteistön koko alueella liikkuisi paljon muita kuin yrityksen työntekijöitä, yksikössä olisi erittäin hankala työskennellä aiheuttamatta vaaraa sivullisille. Metalliromun keräyslava onkin siksi sijoitettu lähelle sisääntuloa, etäälle romun jalostustoiminnasta, jotta jalostusalueelle kulkeminen voidaan välttää. Stena Metalliyhtymä Oy pyytää ottamaan huomioon, että metallinkeräyslavalle tuotu romu on yrityksen omaisuutta, ja yritys on sitoutunut materiaalin asianmukaiseen kierrättämiseen. Näin ollen lavalta ei voida hakea tavaraa omaan käyttöön. Sama metalliromun keräyslava palvelee niin yksityisiä kuin yrityksiäkin maanantaista perjantaihin klo Tiedusteluihin metalliromun kierrätysasioissa vastaa Jarno Siira, p ARI MÄENPÄÄ Kirjoittaja työskentelee Stena Metalliyhtymä Oy:ssä. Lava odottaa metalliromua Stenan pihalla. kannalta paras vaihtoehto. Muutokseen on vaikuttanut suuresti EY:n tuomioistuimen päätös, joka koski suomalaista oikeustapausta: oikeutta käyttää bussien pakokaasupäästöjä ja melua HKL:n bussiliikenteen tarjousten vertailussa. Valmistumassa olevan pohjoismaisen tutkimuksen mukaan Suomessa ei juurikaan huomioida ympäristönäkökohtia suurissa julkisissa hankinnoissa: tarjouspyynnöistä vain kolmasosassa on pyydetty jonkinlaista selvitystä ympäristöasioista, kun Ruotsissa ja Tanskassa luku on kaksinkertainen. JÄRKI-hanke kunnostaa vesistöjä Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen - eli JÄR- KI-hankkeen keskeisiä toimia ovat olleet lasketusallaskosteikkojen suunnittelu ja rakentaminen, hoitokalastukset sekä ranta- ja vesikasvillisuuden niitot. Hankkeessa on myös koottu tietoa ja tehty uutta tietoa tuottavia tutkimuksia. Lisäksi JÄRKI-hanke on tiedottanut aktiivisesti järvien tilasta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista mm. tiedottein, yleisötilaisuuksin ja nettisivuilla (http:// yosasto/jarki/ ). Kullakin järvellä on oma toimintatyhmänsä ja lisäksi hankkeessa on teemaryhmiä. Kaikille järville on tekeillä hoito- ja käyttösuunnitelma. JÄRKI-hanke jatkuu vuoden 2005 loppuun. Seuraavassa on esitelty Riihimäen seudun järvien osalta hankkeessa vuosina 2003 ja 2004 toteutettuja tärkeimpiä toimia. JÄRKI-hankkeen toimet Loppijärvellä Valuma-alueen maanomistajille on tiedotettu valumavesien käsittelymenetelmistä, suojavyöhykkeiden perustamisesta, laskeutusaltaiden ja kosteikoiden rakentamisesta Lasketusaltaat-kosteikot: rakennettu kolme allasta (Kuosmanen 2 kpl, Uksela 1 kpl), suunniteltu 6 allasta, lisäksi toimivuustutkimusta Hoitokalastus syysnuottauksena Niitto Niittoa Paalijoella kesällä Järvi- ja ojavesinäytteenotot, happimittaukset Lintutarkkailu keväällä 2004 niittoilmoitukseen liittyen JÄRKI-hankkeen toimet Kesijärvellä Hoitokalastus: Kesijärvellä keväällä rysällä ja syksyllä nuottaamalla, saalis kg vuonna 2003, suurin osa saaliista oli lahnaa (80%) ja särkeä (16%). Myös Alasjärvellä hoitokalastettiin rysin keväällä Valuma-alueen maanomistajille on tiedotettu valumavesien käsittelymenetelmistä, suojavyöhykkeiden perustamisesta, laskeutusaltaiden ja kosteikoiden rakentamisesta; Pihtojan Forsmannin allas-kosteikkosuunnitelma valmistui 2004 Allasyleissuunnitelma valmistui 2004 Ojavesien laatua selvitetty näytteenotoin Opinnäytetyö Kesijärven kuormituksesta valmistui JÄRKI-hankkeen toimet Paalijärvellä Lintutarkkailu keväällä 2004 niittoilmoitukseen liittyen Paalijärven puolesta esite ilmestyi Opinnäytetyö Paalijärven kuormituksesta ja kunnostusvaihtoehdoista valmistui Paalijärven sedimenttitutkimukset osoittivat järven olleen useiden kymmenien vuosien ajan rehevä eikä sen piilevästössä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kaikkiaan Paalijärven sedimenttinäytteistä tavattiin 124 piilevätaksonia. Fosforijakeiden analyysin mukaan helposti liukenevan fosforin osuus oli sedimentissä melko alhainen. Järven itä- ja länsipäästä otettujen ruopattavuusnäytteiden viljavuus oli alhainen. Teksti ja kuva: HELI JUTILA Kirjoittaja on JÄRKI-hankkeen projektipäällikkö Lasketusaltaat-kosteikot: Ukselan altaalla rakentaja Pertti Telin Lopen Maa- ja Vesirakennus Oy:stä ja JÄRKI-hankkeen harjoittelija Anniina Simola maaliskuussa allasyleissuunnitelma valmistui, Kunausojan allassuunnitelma valmis Niitto Järvi- ja ojavesinäytteenotot, happimittaukset Hoitokalastusta Kesijärvellä keväällä Hausjärvellä puhdistetaan pilaantunutta maaperää Hämeen ympäristökeskus on antanut elokuussa päätökset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta kahdessa kohteessa Hausjärvellä. Toinen kohde sijaitsee Oittiin rakennettavan S-marketin tulevalla pysäköintialueella ja toinen Hikiässä osoitteessa Asematie 8. Molemmissa kohteissa maaperä on pilaantunut öljyyhdisteillä pitkän ajan kuluessa polttonesteiden varastoinnin, jakelun, ylitäyttöjen ja vuotojen seurauksena. Oitissa pilaantunutta maata on arvioitu olevan noin 400 tonnia ja Hikiässä noin 800 tonnia. Molemmat kohteet sijaitsevat ympäristöhallinnon vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokittelemilla pohjavesialueilla. Puhdistusmenetelmänä käytetään massanvaihtoa eli pilaantunut maa-aines kaivetaan pois ja kuljetetaan sellaiselle kiinteistölle tai laitokselle, jolla on lupa sen vastaanottoon ja käsittelyyn. Tilalle tuodaan puhdasta maa-ainesta. Alueet puhdistetaan sellaisiin haitta-ainepitoisuuksiin, etteivät ne rajoita alueen maankäyttöä. RIINA PAUNONEN

5 Syyskuu 2004 Jätteet oikeisiin osoitteisiin Riihimäellä Järjestetty jätteenkuljetus Biojätteet kompostiin Riihimäellä koko kunta kuuluu järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Kuntalaiset tekevät kaupungin kanssa sopimuksen jätteen keräyksestä. Taajamassa on käytössä kiinteistökohtaiset jäteastiat. Haja-asutusalueella käytetään pääasiassa yhteisiä keräyspisteitä. Musta-vaaleapussijärjestelmässä biojätteet kuuluvat mustaan pussiin. Pusseista eroteltu biojäte kompostoidaan Kapulan jätteenkäsittelyalueella. Kompostimulta on haluttua tavaraa, ja sitä käytetään mm. viherrakentamisessa. Ruokajätteen voi kompostoida myös itse lämpö- ja jyrsijäeristetyssä kompostorissa. Kompostointioppaita on saatavilla mm. ympäristönsuojeluyksiköstä ja Kiertokapulan jäteneuvonnasta. Puutarhajätteen kompostointiin riittää lautakehikkokin. Puutarhajätettä vastaanotetaan myös Kapulan jätteenkäsittelyalueella sekä soveltuvin osin Korttionmäen maankaatopaikalla ja Fortumin Riihimäen laitoksella. Puutarhajätteen avopoltto on sallittu vain taajama-alueen ulkopuolella. Hyötyjätteet kiertoon Jätteistä tulee aina erotella metalli-, lasi-, paperi- ja kartonkijäte. Oikeaan keräysastiaan toimitetusta lasista tehdään mm. uusiolasia ja lasivillaa, kartongista hylsykartonkia ja paperista ja metallista uusiomateriaaleja. Kymmenen asunnon kiinteistöissä on oltava omat astiat kullekin em. jätejakeelle, paperille jo neljän asunnon kiinteistöissä. Omakotitaloissa asuvien käytössä on yleisiä hyötyjätepisteitä. Ongelmajäte ei ole ongelma Ongelmajätteitä ei saa tai kannata jättää lojumaan nurkkiin. Yksityis- ja maatalouden pienet ongelmajäte-erät otetaan maksutta vastaan Kapulan jätteenkäsittelyalueella. Riihimäkeläisten käytettävissä ovat myös kaupungin varikon ja paloaseman keräyspisteet. Lisäksi Kiertokapula järjestää kerran vuodessa ongelmajätekierroksen, josta tiedotetaan yhtiön kotisivuilla ja paikallislehdissä. Keräyspisteisiin kelpaavia ongelmajätteitä ovat mm. maalit, öljyt ja öljyiset rätit, liuotinjätteet, loisteputket ja akut. Lääkejätteet voi viedä apteekkiin ja paristot hyötyjätepisteiden paristolaatikoihin. Ongelmajätteitä sisältävät kodin elektroniikka- ja kylmälaitteet tulee toimittaa erikseen maksua vastaan Kapulan jätteenkäsittelyalueelle. Entä ne kaikki muut jätteet? Erilaisille jäte-erille kuten esimerkiksi rakennusjätteelle, kestopuulle, renkaille ja asbestille on omat keräyspaikkansa. Kierrätysmahdollisuuksista ja erilaisten jätteiden oikeista sijoituspaikoista saa tietoa Kiertokapulan jäteneuvojalta. Oikeisiin paikkoihin toimitettuja jätteitä voidaan monesti vielä hyödyntää. Isot jätteet kuten rikkoutuneet huonekalut voi toimittaa Kapulan jätteenkäsittelyalueelle. Lisäksi kaupunki järjestää vuosittain suurille jätteille keräyskierroksen. Kierroksesta tiedotetaan etukäteen lehdessä. Suuret metalliesineet voi toimittaa maksutta Stena Metalliyhtymän pihalla olevalle lavalle Fiksu ei polta tai hylkää jätettä Jätteen polttaminen kotioloissa on kielletty. Kotitakassa lämpötilat jäävät niin alhaisiksi, että mm. muovit ja ruokajätteet palaessaan paitsi vaurioittavat tulisijan ja piipun rakenteita, voivat aiheuttaa myös terveyshaittoja. Rakennus- tai muun jätteen hylkääminen luontoon tai hautaaminen on laitonta puuhaa. Yhä useampi tienvarren jätekasa päätyykin nykyään poliisin tutkittavaksi. Nuukuus on jätteiden synnyn ehkäisyssä valttia. Fiksu kuluttaa vähemmän ja vie käyttökelpoiset tavarat kierrätyskeskukseen ja jätteet oikeisiin keräyspisteisiin. Teksti: MIRKKA ANTTALAINEN Soita juttuvinkkisi Ekokaareen! Puh Sinitiainen liehuttaa Vihreää lippua Luontokoulu Sinitiainen on toiminut lukuvuoden 2004 alusta alkaen Vihreä lippu -ohjelman alueellisena edistäjänä Riihimäen seudulla. Edistäjän roolissaan Sinitiainen järjestää Vihreä lippu infotilaisuuksia ja tiedottaa Vihreä lippu - ohjelmasta. Vihreä lippu -ohjelman avulla luontokoulu haluaa tarjota apuvälineitä ympäristökasvatuksen kehittämiseen, uusia ideoita, kansainvälisiä kontakteja sekä tavoitteellisuutta ympäristökasvatustoimintaan. Tähän Vihreä lippu on mainio väline, sillä siinä lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan projektin suunnittelemiseen. Ympäristökasvatus ei ole vain tiedon jakamista, vaan myös koulun tai päiväkodin arkielämässä toteutettavia konkreettisia parannuksia. Toistaiseksi Riihimäen seudun ainoa Vihreä lippu liehuu Kirjauksen päiväkodin pihalla ansaittuna ansiokkaasta ympäristötyöstä. Luontokoulun tavoitteena on saada seuraavien vuosien aikana Riihimäen seudun koulujen ja päiväkotien laadukas ja pitkäjänteinen ympäristökasvatustyö esille ja useita Vihreitä lippuja liehumaan sen merkiksi. Luontokoulu tukee uusia Vihreä lippu -ohjelmaan osallistuvia kouluja ja päiväkoteja mm. järjestämällä erilaisia koulutuksia. Vihreä lippu on kouluille ja päiväkodeille suunnattu kansainvälinen ympäristökasvatusohjelma. Se on osa eurooppalaisen ympäristökasvatusjärjestön FEE:n (Foundation for Enviromental Education) Eco-schools -ohjelmaa. Maailmalla Eco-Schools -ohjelmaan osallistuu noin koulua. Suomessa Vihreitä lippuja liehuu jo lähes 200. Lisätietoja Vihreä lippu ohjelman alueelliselta edistäjältä: Anna Kettunen, Riihimäen seudun Luontokoulu Sinitiainen Puh ,

6 6 Syyskuu 2004 Syyskuulumisia Riihimäen kierrätyskeskuksesta Kestävän kehityksen tiedottamista Lopella Siitä on taas aikaa, kun kierrätyskeskuksen toiminnasta on viimeksi kerrottu näin lehden välityksellä. Jos liiasta vedestä on paljon pahaa, niin aina jotain hyvääkin. Monen riihimäkeläisen kellarit on jouduttu siivoamaan ylimääräisistä tavaroista. Yhdenlaisen piikin olemme huomanneet täällä kierrätyksessäkin. On tullut selvää varastotavaraa, hyvää mutta kosteuden alta pois siirrettyä. On tullut kaakeleita ja kaikenlaista normaalia kellaritavaraa. Ilman vedenpaljoutta ne varmaan lojuisivat vielä kellarin kätköissä, osa aivan turhan panttina. Ilman tätä poikkeuksellisen runsasta vedentuloakin meillä on tavaraa riittänyt. Kulunut kesä on ollut taas vilkas. Kun ilmat eivät ole suosineet rantalomailua, kävijämääräkin on ollut kiitettävä läpi kesän. Yhdenlainen huomio onkin tehty viime kuukausien aikana. Asiakaskuntaamme on tullut paljon uusia kasvoja. Samalla on käynyt ilmi, että kierrätyskeskuksen toiminta on monelle epäselvää. On luultu että me henkilökunta täällä teemme työtä omaan lukuun ja saamme rahan omaan käyttöön. Asia ei kuitenkaan ole noin. Kaupunki tässä on organisaationa taustalla, ja raha, jota myydyistä tavaroista saadaan, menee toiminnan ylläpitämiseen. Vastuullista ympäristötiedon jakamista Raha ei kuitenkaan ole tärkein asia täällä kierrätyksessä. Tärkeämpää on asiakaspalvelu, tavaroiden elinkaaren pidentäminen ja erilainen vastuullinen ympäristötietouden jakaminen. On hyvä muistuttaa, että mikään laki ei velvoita julkista tahoa järjestämään kierrätyskeskustoimintaa. On kaupunkien ja kuntien omasta tahdosta kiinni, miten ne haluavat hoitaa tämän asian. Onneksi Riihimäellä on toimittu jo pidempään ympäristöpuolen asioissa järkevästi, ja myös kierrätyskeskustoiminta on jo vakiinnuttanut asemansa. Kesän loppumisesta kielii Kierrätyskeskuksen aukioloaikojen siirtyminen talviaikaan. Noudatamme taas talven aikatauluja ja olemme kevääseen asti avoinna seuraavasti: ma suljettu; ti, to, pe 10-17; ke 10-18; la JYRI LINDBLOM Kirjoittaja on kierrätyskeskuksen hoitaja Ympäristöviestintää yhteistyönä Hämeessä HÄMY hanke järjestää yhdessä Lopen ympäristölautakunnan kanssa kaksi tilaisuutta, joissa annetaan tietoa kestävän kehityksen prosessien ja sisällön yhdistämisestä kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Kestävän kehityksen päämääriin voidaan kunnissakin pyrkiä monin eri tavoin. Lopella on tähän mennessä pyritty edistämään kestävää kehitystä osana kunnan kokonaisstrategian ja toimialakohtaisten strategioiden sisällön säännöllistä kehittämistyötä. Tarkoituksena on kehittää kunnan strategioita yhä kestävämpään suuntaan sitomalla strategioiden kriittiset menestystekijät, tavoitteet ja aikataulut yhä konkreettisemmin kestävän kehityksen ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden perusteisiin. Järjestettävien tilaisuuksien tarkoituksena on antaa lisää tietoa aiheesta ja syventää ihmisten kokemusta siitä, millä tavalla luontoa ja ympäristöä suojaavat, kehittävät tai pahimmillaan vaarantavat toimet ja ratkaisut ovat saumaton osa kaikkea inhimillistä toimintaa. Asiat kehittyvät hyvään suuntaan vain silloin kun opimme ottamaan ympäristömme hyvinvoinnin huomioon kaikissa tekemisissämme ja suunnitelmissamme aivan samalla tavoin kuin nyt otamme huomioon ihmisen sosiaalisen, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin turvaamisen. Kaksi tilaisuutta Ensimmäinen tilaisuus järjestetään Lopen kunnan luottamushenkilöille iltapäivän mittaisena seminaarina Lopen kunnantalossa Alustajiksi on saapumassa asiantuntijoita Suomen Kuntaliitosta ja Hämeen ympäristökeskuksesta. Toinen tilaisuus järjestetään avoimena kaikille kuntalaisille alkuvuodesta Tilaisuuden ajankohdasta ja sisällöstä tullaan tiedottamaan tarkemmin lehti-ilmoituksilla ja kunnan internet-sivuilla. Kaupunkialueelta löytyi 20 lajia Riihimäen päiväperhoset lentelivät sateisenakin kesänä Riihimäen Seudun Luonnonsuojeluyhdistys on teettänyt perhoskartoituksen kaupungin keskustan alueella. Sateinen sää on haitannut perhosten lentoa, mutta kaksikymmentä lajia on silti jäänyt haaviin, kertoo kartoitusta tehnyt opiskelija Joel Röntynen. Kartoitusta on tehty neljällä eri paikalla ns. linjamenetelmällä. Vakiona pysyvä reitti kuljetaan läpi kerran viikossa ja reitin varrella lentävät perhoset lasketaan. Laskentapäiväksi valitaan aurinkoinen tai poutainen tuuleton päivä. Linjat on perustettu Riihimäen perhospuistoon, Kosteikkopuistoon, entisen ikkunalasitehtaan ja radan varren joutomaille sekä Urheilupuiston pururadan varrelle. Näillä neljällä paikalla on perhosille tyypillisiä elinympäristöjä ja sopivia ravintokasveja. Perhoset ovat muutosten mittareita Perhoset ovat hyviä elinympäristön muutosten mittareita. Kun sopivat ravintokasvit vähenevät tai häviävät, samalla vähenee myös perhoskanta. Nyt perustettuja reittejä on tarkoitus seurata tulevina vuosina ja saada samalla arvokasta tietoa lajistomuutoksista. Aikuiset perhoset imevät pitkällä imukärsällään kukista mettä. Hyvät medentuottajat taas houkuttelevat perhosia paikalle. Perhoskasvit ovat myös ilo silmälle värikkäine isoine kukkineen. Oheisessa taulukossa on lueteltu kotipuutarhaan sopivia kauniita lajeja, joiden avulla saa päiväperhosetkin lentelemään omassa puutarhassa. Perhosen elämässä tapahtuu täydellinen muodonvaihdos. Perhonen munii toukan ravintokasviin kymmenittäin tai sadoittain pieniä munia. Munasta kuoriutuu toukka, joka ahmii tauotta kasvien lehtiä. Kasvava toukka luo muutaman kerran nahkansa ja lopulta se koteloituu ja jää roikkumaan lehteen. Useimmat Suomen päiväperhoset talvehtivat koteloina ja kuoriutuvat seuraavana kesänä. Joillakin lajeilla, kuten kaaliperhosella, on kaksi sukupolvea vuodessa. Kesäsukupolven kehitys on siten varsin nopea. Kevään ensimmäiset lentäjät, sitruuna- ja nokkosperhonen sekä suruvaippa, talvehtivat aikuisina. Perhospuisto on ykköspaikka Herukkaperhonen nähtiin Riihimäellä , Paras perhospaikka Riihimäellä on ehdottomasti Perhospuisto. Joel Röntysen mukaan sieltä löytyi tänäkin kesänä lähes 20 eri lajia. Elokuun lopulla kukkaloistossa ruokaili muiden muassa kymmeniä neitoperhosia. Mutta hyvin perhoset viihtyvät myös ikkunalasitehtaan joutomailla. Kuivalla hietikolla kasvaa esimerkiksi mataroita, suolaheinää, virnoja, pietaryrttiä, erilaisia ristikukkaisia, ja niistä riittää syötävää. Tänä kesänä on havaittu 14 päiväperhoslajia, mm. tesmaperhosia, erilaisia sinisiipiä ja tietenkin lanttuperhosia. Urheilupuiston alueella ja Kosteikkopuistossa lajikirjo on ollut vaatimattomampi, vaikka sopivia ravintokasveja alueelta löytyykin. Yhtään suurta harvinaisuutta ei kartoituksessa ole löytynyt, mutta kokonaismäärä 20 lajia on hyvä saalis. Kesän epävakaat säät ovat vähentäneet perhoshavaintoja koko maassa, Röntynen toteaa. Luonnonsuojeluyhdistys on saanut Riihimäen kaupungilta tukea kartoituksen toteuttamiseen. Teksti: RITVA SIRÉN Kirjoittaja on Riihimäen Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry:n taloudenhoitaja. Kesällä 2004 Riihimäeltä tavatut perhoslajit Angervohopeatäplä (Brenthis ino) Auroraperhonen (Anthocharis cardamines) Herukkaperhonen (Polygonia c-album) Hohtosinisiipi (Polyommatus acarus) Hopeasinisiipi (Agrodiaetus amandus) Idänniittyperhonen (Coenonympha glycerion) Ketokultasiipi (Palaeochrysophanus hippothoe) Lanttuperhonen (Pieris napi) Lauhahiipijä (Thymelicus lineola) Loistokultasiipi (Heodes virgaureae) Naurisperhonen (Pieris rapae) Neitoperhonen (Inachis io) Niittysinisiipi (Cyaniris semiargus) Nokkosperhonen (Aglais urticae) Piippopaksupää (Ochlodes venatus) Pikkukultasiipi (Lycaena phlaeas) Sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni) Suruvaippa (Nymphalis antiopa) Tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus) Virnaperhonen (Leptidea sinapis) Parhaita mesikasveja Asterit (Aster) Hirvenjuuret (Inula) Leimut (Phlox) Meiramit (Origanum) Nauhukset (Ligularia) Punahatut (Echinacea) Punalatvat (Eupatorium) Punatähkät (Liatris) Purtojuuri (Succisa pratensis) Rautayrtit (Verbena) Retikat (Raphanus) Ruusuruohot (Knautia) Syrikät (Buddleia) Perhostoukkien ravintokasveja Isomaksaruoho (Sedum telephium) Kangasajuruoho (Thymus serpyllum) Kaunokit (Centaurea) Keltamaite (Lotus corniculatus) Keltasauramo (Anthemis tinctoria) Kohokit (Silene) Luumupuu (Prunus domestica) Matarat (Galium) Neilikat (Dianthus) Nokkoset (Urtica) Oratuomi (Prunus spinosa) Siankärsämö (Achillea) Tammi (Quercus robur) Ängelmät (Thalictrum) Metsänokiperhonen Kuva: Teemu Tuominen, Riihimäen luonnonsuojeluyhdistyksen arkisto Kuva: Rauno Yrjölä

7 Syyskuu 2004 Kiinan Suzhou ja Riihimäki ympäristö- ja koulutusalan yhteistyöhön Sykli kouluttaa kiinalaisopettajia Riihimäellä sijaitseva Suomen ympäristöopisto Sykli on kesästä lähtien elänyt kiinalaisittain, sillä heinäkuun lopulla viisi Suzhoun teknillisen yliopiston opettajaa saapui Suomeen kahdeksaksi viikoksi perehtymään suomalaiseen ympäristökoulutukseen ja ympäristöteknologiaan, ja syyskuun puolivälissä opettajaryhmä sai vahvistusta, kun Suzhousta saapui 15 ympäristöalan yrittäjän delegaatio. Projekti on kaksivuotinen. Parhaillaan Sykli hakee rahoitusta myös toiseen kiinalaiseen, Pekingin olympialaisiin liittyvään ympäristöhankkeeseen. Syklin yhteistyö kiinalaisen Suzhoun teknillisen yliopiston kanssa alkoi viime syksynä, jolloin Syklin rehtori Eeva Hämeenoja piti ympäristöjohtamisen kurssin Suzhoussa liittyen yliopiston kansainväliseen ympäristöalan asiantuntijoiden koulutukseen. Nyt on edetty toiseen vaiheeseen, ja kiinalaisopettajat Song Yinling, Zhao Dan, Jian Jingdong, Meng Beiqi ja Chen Kangli tulivat Suomeen, jotta voitiin luoda pohjaa ympäristökoulutuksen jatkoyhteistyölle ja löytää yhteistyökumppaneita ympäristöteknologian alueella. Ensimmäinen vierailuviikko vietettiin Turun saaristossa tutustumalla paikalliseen ympäristöön sekä Seilin saarella sijaitsevaan Saaristomeren tutkimuslaitoksen toimintaan. Kenttäjakson jälkeen Kiinalaisopettajien ryhmä vie mukanaan kotiin idean tavaroiden kierrätyksestä, tietoisuuden ympäristöasioiden tärkeydestä ja ihanan kokemuksen metsästä, jossa voi poimia marjoja. Kuvassa takana Eeva Hämeenoja ja Harry Zilliacus. vuorossa oli intensiivinen englanninkielen opiskelu aiheina työelämän tilanteet ja ympäristöenglanti. Sitten käsiteltiin tohtori Harry Zilliacuksen johdolla Suomen ja Kiinan keskeisimpiä ympäristöongelmia ja perehdyttiin suomalaiseen ympäristöasioiden hallintaan ja seurantaan. Vierailujakson loppuosan aikana keskityttiin ympäristöteknologisiin ratkaisuihin luentojen ja opintoretkien avulla. Suhteita ympäristöyrityksiin ja kaupunkiin Viimeksi Suomeen saapunut 15 kiinalaisen ympäristöalan yrittäjän delegaatio tutustuu ja solmii yhteistyösuhteita erityisesti suomalaisiin jätevedenpuhdistukseen ja jätehuoltoon erikoistuneisiin yrityksiin. Kiinalaiset osallistuvat Syklin vieraina myös ympäristöalan ammattimessuille. Riihimäen kaupungin kanssa järjestettävässä tapaamisessa suunnitellaan Suzhoun ja Riihimäen välistä ympäristö- ja koulutusalan yhteistyötä. Kiinalaisopettajat asuivat vierailunsa ajan Uudenmaan maaseutuopiston tiloissa, joten he saivat myös hieman kosketusta suomalaiseen maaseutumaisemaan. Vieraiden aktiivisena auttajana ja organisaattorina toimi Syklissä työskentelevä Zhao Rongxian (Mary), syntyperältään kiinalainen, joka on asunut Suomessa kuusi vuotta. Raikas ilma ja marjametsä Mikä Suomessa teki kiinalaisopettajiin suurimman vaikutuksen? Raikas ilma, ystävälliset ihmiset, Suomen Ympäristökeskuksen laboratorio. Teillä on paljon metsää, järvet ovat kauniit ja puhtaat, veden laatu on hyvä. Ruoka taas ei saanut kiitosta, ja kiinalaiset valmistivatkin iltaisin itse ateriansa majapaikassa. Suzhou on kaunis, historiallinen kaupunki, joka sijaitsee Kiinan nopeasti kehittyvällä itärannikolla, noin 90 kilometriä Shanghaista. Perinteisesti Suzhou on kuuluisa silkistään ja puutarhoistaan. Nykypäivänä se taas tunnetaan nopeasti kehittyvänä teollisuus- ja koulutuskaupunkina, joka myös painokkaasti kiinnittää huomioita ympäristöasioiden hallintaan ja kehittämiseen Teksti ja kuva: URPU-KAARINA YLI-LAURILA 7 Autottoman päivän teemana lasten liikenneturvallisuus Kansainväliseen Autoton päivä -tapahtumaan liittyviä aktiviteetteja järjestetään 22. syyskuuta lähes parillakymmenellä paikkakunnalla. Päivän aikana kaupungit, kunnat, liikunta- ja kansalaisjärjestöt sekä yritykset esittelevät tempauksin kestävän liikkumisen vaihtoehtoja. Tänä vuonna kansainvälisen Autottoman päivän teemana on Turvalliset kadut lapsille. Teemalla halutaan kiinnittää huomiota liikenneturvallisuuteen ja kaupunkien rooliin liikennesuunnittelussa. Lapsilla on oikeus turvallisiin kävely- ja pyöräilyväyliin, joita pitkin kulkea kouluun, leikkipuistoihin ja harrastusten pariin. MYYTÄVÄNÄ Käytetyt, kunnossa olevat kangaspuut. Puh

8 8 Syyskuu 2004 Autojen romutus muuttuu maksuttomaksi PUUSEE 2005 ulkokäymälän suunnittelukilpailu Käytäntö autojen toimittamisesta romutettavaksi muuttui Silloin tuli voimaan kaksi asetusta, jotka käytännössä tehostavat romuautojen jätekäsittelyä. Jatkossa henkilö- tai pakettiauton omistajalla on oikeus toimittaa vanha ajoneuvonsa kustannuksitta romutettavaksi. Hyväksytylle kerääjälle tai esikäsittelijälle toimitetusta ajoneuvosta annetaan omistajalle romutustodistus, joka on edellytys ajoneuvon poistamiseksi Ajoneuvohallintokeskuksen rekisteristä. Järjestelmä perustuu tuottajavastuuseen, jossa ajoneuvon valmistaja ja maahantuoja ovat vastuussa tuotteiden ja niiden osien uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä sekä siitä aiheutuvista kustannuksista. Pyrkimyksenä on edistää ajoneuvoista peräisin olevan jätteen määrän ja ympäristöhaitan ehkäisemistä, romuajoneuvojen hyödyntämistä ja niiden osien uudelleenkäyttöä sekä parantaa romuajoneuvojen jätehuollon ympäristönsuojelun tasoa. Uusi menettely sisältää EU:n romuajoneuvodirektiivissä asetettuja uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteita, jotka tulisi saavuttaa vuoden 2006 alkuun mennessä. Suomessa kertyy vuosittain noin romuajoneuvoa. Määrä lisääntyy lähivuosina kappaleeseen. Uusi käytäntö on siten tarpeellinen, jotta asetettuihin hyödyntämistavoitteisiin päästään. Uuden menettelyn käynnistäminen on alkuvaiheessaan, joten ennen vanhan auton toimittamista romutuskäsittelyyn kannattaa olla ennakolta yhteydessä romuajoneuvoja vastaanottavaan yritykseen ja varmistaa menettelyn toimivuus. Tuottajan vastuu koskee nyt romutettavien henkilöja pakettiautojen lisäksi keräyspaperia, pakkauksia ja renkaita. Vuonna 2005 järjestelmä laajenee koskemaan myös sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Aikaisemmin vastuu jätehuollon järjestämisestä on pääosin ollut jätteen haltijalla eli kuluttajalla itsellään tai kunnalla. Lisätietoja saa oman kunnan ympäristöviranhaltijoilta tai valtion ympäristöhallinnon internet-osoitteessa tai osoitteesta JUHA VIINIKKA Ulkokäymälä, huussi, puusee, hyyskä, pikkula, käyskä... Sillä on monta nimeä, ja se on jokaiselle tuttu mökiltä tai maalta. Se on myös ympäristöystävällinen ratkaisu käymäläjätteiden käsittelyyn ja lähes hajutonkin, kun sen tekee oikein. Mutta voisiko huussin tehdä vielä paremmin? Voisiko käyttömukavuutta parantaa? Onko liikuntarajoitteiset huomioitu? Entä huollon helppous? Nyt alkavan suunnittelukilpailun tavoitteena on edistää ulkokäymälän suunnitteluun ja käyttöön liittyvää osaamista, tuoda esille uusia käymäläratkaisuja ja -malleja ja saada nämä markkinoille. Kilpailijoiden tulee suunnitella uusi ulkokäymälä tai parantaa olemassa olevaa ratkaisua. Suunniteltavat tuotteet voivat olla esimerkiksi uusi käymälä tai käymälään liittyvä tuoteosa tai sitten eri tuoteosista koostuva kokonaisuus. Puuseen suunnittelussa tulee ottaa huomioon ulkokäymälän käyttöön liittyvät asiat sekä käymälän käyttäjän että käymälää huoltavan henkilön kannalta. Kilpailun suunnitteluosuus päättyy Voittajat julkistetaan maaliskuussa 2005 Lomapaikkamessuilla Turussa. Kilpailun palkinnot ovat 3000, 2000 ja 1000 euroa. Tuomaristo koostuu ympäristöalan ja ergonomian sekä muotoilun ja puutuoteteollisuuden asiantuntijoista. Kilpailun järjestäjinä toimivat käymäläasioita edistävä Käymäläseura Huussi ry Tampereelta ja suomalaisen puun käyttöä edistävä Varsipuu ry Turusta. Kilpailun säännöt: tai puh. (02) Lisätiedot: Toiminnanjohtaja Tapio Hirvonen, Varsipuu ry, Kuralankatu 2, Turku, puh. (02) , , Harsosammal on Vahteristosta hakkuiden ja ympäristön muuttumisen takia hävinnyt, mutta karhunsammal kasvoi siellä näin herkkänä toukokuussa Vahteriston luonto on kartoitettu Vahteriston luontoarvoista on kiistelty paikallisesti kohta 20 vuotta. Luontoammattilaisen näkemys alueesta on valmistunut syyskuun alkupuolella. Selvitys tilattiin varsinaisesti Vahteriston asemakaavoituksen pohjaksi. Kartoituksen laati helsinkiläinen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy. Alueesta haluttiin tehtäväksi tarkempi selvitys, koska Vahteristo on merkittävä Riihimäelle luonto- ja virkistysarvoiltaan, metsätaloudellisesti, ja lisäksi sieltä löytyy omakotitaloille uusia tonttialueita. Tutkimuksessa selvitettiin alueen linnusto, kasvillisuus ja luontotyypit. Lisäksi liito-oravan mahdollinen esiintyminen alueella selvitettiin erillistutkimuksena. Selvitykset ovat aina sidottuja omaan aikaansa Nyt tehty selvitys kuvastaa tämän hetken näkemystä koko Vahteriston alueen luontoarvoista. Tutkimus painottuu alueen koillisosaan. Patastenmäen vanhaan omakotialueeseen rajoittuvassa koillisosassa alkuperäinen luonto on eniten kärsinyt hakkuista ja myös sijaintinsa takia sieltä voisi löytyä omakotiasumiselle soveltuvia kohtia luontoa häiritsemättä. Liito-oravan esiintymiä metsäalueelta ei vuonna 2004 löytynyt. Arvokkaita osa-alueita Selvityksen mukaan Vahteriston arvokkainta luontoa on alueen itäreunassa oleva korpikuusikko, Huhtionmäen korpialue sekä pohjoisrinteessä oleva lähteikkö. Lähteiden alueelta löytyi vuonna 1997 uhanalainen harsosammal. Nyt todettiin, että alue oli muuttunut tälle valtakunnallisesti harvinaiselle sammallajille hakkuiden ja ympäristön muuttumisen takia sopimattomaksi, eikä sitä enää löytynyt. Erilainen linnusto eri osissa Patastenmäen omakotialueen puolella linnusto oli runsainta, mitään harvinaisuuksia ei kuitenkaan omakotialueen liepeillä havaittu pesivän. Lounaisosassa puolestaan löytyvät reviirit laajempia havumetsiä suosivilta lajeilta. Pesimispuuhissa havaittiin tiltaltti, pyy, käki ja palokärki. Kannanotto rakentamisalueisiin Vahteriston pohjois- ja koillisreuna, jossa jo on laajoja hakkuita, soveltuisi parhaiten rakentamisalueeksi. Yhteenvedossa on todettu alueet, joille on mahdollista halutessa rakentaa ottaen huomioon kasvillisuuden ja linnuston asettamat vaatimukset. Selvitysalueen pohjois- ja koillisreuna, jossa jo on laajoja hakkuita, soveltuisi parhaiten rakentamisalueeksi. Itäreunan korpialue sekä järeitä kuusia ja haapoja kasvava Vahteristonmäen itärinne soveltuisivat säilytettäväksi luonnontilaisen kaltaisina metsinä. Ne ovat samalla viheryhteys Hyvinkään suunnan metsiin. Virkistysreitti kaupungista kaakkoon voisi siirtyä uudelle linjaukselle lännemmäksi ja selvitysalueen länsireunan metsiä voitaisiin hoitaa virkistysmetsinä, onhan Vahteristonmäki laajin metsäalue keskustan tuntumassa. Selvitys kaupunkilaisten puntarissa Vahteriston luontoselvitys on luettavissa Riihimäen kaupunginkirjaston lehtilukusalissa sekä kaavoituspalveluiden asiakaspalvelussa Yritystalossa. Internetin kautta voi ladata luontoselvityksen tiedostomuodossa osoitteessa Teksti: JARI JOKIVUO Kuvat: RAUNO YRJÖLÄ Korpikuusikko Huhtionmäen itärinteessä on Vahteriston arvokkainta luontoa.

9 Syyskuu 2004 Kiertokapula haluaa jätteenpoltosta uudet tarjoukset Kiertokapula Oy on käynnistänyt toisen tarjouskierroksen jätteen energiahyötykäytöstä palveluperiaatteella. Yksi kierros jo ehdittiin käydä, mutta meille tulevat jätemäärät ovat vuodesta 2002 radikaalisti pienentyneet, joten tarvitaan uusi kierros, selvittää toimitusjohtaja Kari Mäkinen. Nyt siis etsitään energian hyötykäyttäjää, jolle Kiertokapula toimittaisi jätteen ja joka voisi käyttää sen hyväkseen polttamalla. Ensimmäisellä kierroksella oli loppuvaiheessa mukana kaksi tarjokasta, Hyvinkäällä Vapo/ Hyvinkään Lämpövoima ja Hämeenlinnassa Fortum/Vattenfall. Elokuun lopulla julistettiin uusi tarjouskilpailu, ja siitä käynnistyi 40 päivän ilmoittautumisaika. Tulokset ovat odotettavissa aikaisintaan maaliskuussa Miksi Kiertokapulaan päätyvät jätemäärät ovat parissa vuodessa pienentyneet? Asumisesta syntyvä jäte on pysynyt samoissa määrissä, mutta esimerkiksi teollisuudesta, rakentamisesta ja kaupasta tuleva hyvälaatuinen jäte ohjautuu useita reittejä pitkin. Markkinoille on tullut uusia toimijoita, Kari Mäkinen selvittää. Kaikella pyritään täyttämään tavoite, jonka mukaan vuoteen 2010 mennessä kaatopaikan penkkaan saa enää päätyä 20 prosenttia biohajoavaa jätettä. Siis puun, paperin, pahvin ja kartongin osuuden pitää vähentyä radikaalisti. Kunnilla on velvollisuus huolehtia jätteistä Kari Mäkinen siirtyi Kiertokapula Oy:n toimitusjohtajaksi joulukuun alussa Hänen edellinen postinsa oli Lahden Aluepalveluliikelaitoksen toimitusjohtajuus. Sitä ennen hän toimi Janakkalan kunnan teknisenä johtajana. Nyt hänen yhtiönsä alueella on 17 kuntaa. Kahdessa toimipaikassa, Hyvinkään Kapulassa ja Hämeenlinnan Karanojalla on työssä 40 henkilöä. Liikevaihto oli viime vuonna 9,4 miljoonaa euroa. Lain mukaan kunnilla on velvollisuus huolehtia asumisessa syntyvistä jätteistä, ja Kiertokapula on perustettu hoitamaan sitä velvollisuutta. Kiertokapula Oy:n jätteen loppusijoitusalueet ovat edelleen tulevaisuudessa Hyvinkään Kapulassa ja Hämeenlinnan Karanojalla. Tosin kummassakin paikassa nykyiset sijoitusalueet suljetaan. Karanojan uusi alue valmistuu jo kuluvan syksyn aikana. Kapulan ja Karanojan nykyiset alueet suljetaan marraskuun alussa 2007 ja maisemoidaan. Siitä lähtien Karanoja on Kiertokapulan ainoa jätteen loppusijoituspaikka. Kapulan aluetta joudutaan hoitamaan vielä 30 vuotta: penkassa kehittyvä metaanikaasu otetaan talteen ja ohjataan Hyvinkään Lämpövoimalle kuten nykyisinkin. Jätevedet johdetaan Hyvinkään kaupungin puhdistamolle. Kapulaan jätteen siirtokuormausasema Kiertokapula on kuntien työkalu, jolla on lakiin perustuva olemassaolon oikeutus, Kari Mäkinen sanoo. Kapulaan jää toimimaan biojätteen kompostointilaitos, josta valmistuva multa myydään. Alueelle jää myös pientuojien asema ja siirtokuormausasema, jossa etelästä pienemmillä autoilla tuodut jätteet kuormataan isoihin autoihin ja toimitetaan Hämeenlinnaan. Jätteen polttaminen voisi alkaa 2008, sillä silloin kaatopaikkatarve vähenee oleellisesti. Meidän on tutkittava, mitä siinä vaiheessa tehdään. Uusia linjauksia on tulossa, Kari Mäkinen valottaa. Selvää on, että olemme tehostamassa jätteen lajittelua, ja sitä ollaan ohjaamassa nykyistä enemmän hyötykäyttöön. Jätekuvioissa näkyy varmasti se, kun kotitalouskonekauppaan astuu voimaan tuottajan vastuu. Jo sitä ennen tapahtuu, sillä kuluvan syksyn aikana poistuvat vapautukset jätehuollosta. Kaikkien pitää liittyä järjestettyyn jätehuoltoon, ja kuntien velvollisuus on järjestää se. Jätemaksu kattaa myös ilmaispalvelut Jätetaksojen kalleutta kum- mastelevia Kari Mäkelä kehottaa muistamaan, että maksu sisältää melkoisen jäteveron, joka ensi vuonna nousee nykyisestä 23 eurosta tonnilta 30 euroon tonnilta. Lisäksi jätemaksuissa on 22 prosentin arvonlisävero. Kiertokapulan jätemaksu on porttimaksu, joka kattaa myös yhtiön antaman ilmaispalvelun. Näihin ilmaisiin palveluihin kuuluvat yli 300 hyötyjätepistettä, joihin ihmiset saavat maksutta toimittaa paperi-, lasi-, muovi- ja metallijätteensä. Myös vuosittain toimitettavat pienasiakkaiden ongelmajätekeräykset ovat maksuttomia. Lisäksi maksuttomia ovat neuvontapalvelut: viisi neuvojaa kiertää kentällä yrityksissä, kouluissa ja päiväkodeissa. Teksti ja kuva: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Lisälämpöä puulla turvallisesti ja haitattomasti Puulämmitys on nostanut suosiotaan taas viime vuosina. Vaikkei talossa puulla tai pelleteillä toimivaa keskuslämmityskattilaa olisikaan, on polttopuun käyttö myös lisälämmitykseen uuneissa ja takoissa yleensä taloudellisesti kannattavaa. Parhaimmillaan varaava tulisija tuo miellyttävän lämmön ja säästää kustannuksia. Pahimmillaan huonosti hoidettu tulisija tai virheellinen käyttö voivat aiheuttaa terveys- ja savuhaittoja. Alkutyöt ensin Puhtaaseen palamiseen voi vaikuttaa huolehtimalla hyvästä vedosta ja polttamalla sisällä jonkun aikaa lämmenneitä, kuivia, mielellään ylivuotisia puita. Ensin avataan pelti ja tarvittaessa poistetaan tuhkat ilmansaantia estämästä. Muistathan, että tuhkassa voi kyteä kekäleitä yllättävän pitkään. Jos veto on huono, voi hormia lämmittää ensin polttamalla poskikanavissa sanomalehteä tai vaikka hiustenkuivaajalla puhaltamalla. ja ei kun tuleksi Oleellista haitattomassa palamisessa on riittävä ilman saanti. Ilman pitää päästä kiertämään myös puiden välistä ja vapaata ilmatilaa pitää jättää 1/ 3 tulipesän korkeudesta, helloissa ja keskuslämmitysuuneissa enemmän. Ensimmäiseen pesälliseen laitetaan sytykettä ja pieni määrä ohuempaa puuta. Tulen jo roihutessa ovat isommat, hitaammin palavat halot parhaita lämmityksen kannalta. Puuta lisätään vähitellen pienissä erissä, mielellään kuoripuoli alaspäin, vasta kun entiset ovat palaneet lähes hiillokselle. Hyöty irti hiilloksesta Hiillos luovuttaa lämpönä jopa 40 prosenttia puun energiasisällöstä. Leivinuuneissa hiilloksen lämpö saadaan hyödynnettyä ns. jälkipalotilassa. Kun puu on hiilloksella, voi ilman määrää vähentää uunin luukkua sulkemalla. Kun sinisiä liekkejä ei enää näy, voi hormipeltiä laittaa pienemmälle. Lämmön säästämisessä ei pidä kuitenkaan ryhtyä yltiöpäiseksi: häkämyrkytysvaaran ehkäisemiseksi pelti suljetaan vasta kun hiillos on palanut kokonaan loppuun. Turvallisuus ennen kaikkea Älä koskaan jätä uunia valvomatta lämmityksen aikana. Toimi aina huolellisesti ja varovaisesti, jottei synny tulipalon tai häkämyrkytyksen vaaraa. Nuohous on tärkeää tulisijan turvallisuuden ja toimivuuden kannalta. Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että kiinteätä polttoainetta käyttävä tulisija hormeineen nuohotaan kerran vuodessa. Vain osan vuodesta käytössä olevan yksityisen loma-asunnon tulisijojen nuohoaminen on tehtävä kerran kolmessa vuodessa. Nuohouksesta saa lisätietoa aluepelastuslaitokselta puh tai Haitat kuriin Savuttavaan piippuun voi olla syynä kosteiden puiden, liian täyteen ahdetun tulipesän tai riittämättömän ilman saannin lisäksi myös asiaton polttoaine. Jätteistä, kuten muoveista, ruuantähteistä, vanerista ja käsitellystä puusta syntyy kotiuunin lämpötiloissa haitallisia yhdisteitä, jotka voivat vahingoittaa terveyttäsi ja syövyttää tulisijasi rakenteita. Uunin valmistaja tai muuraaja antaa parhaat käyttöohjeet valmistamalleen uunille. Kuitenkin vaikka ohjeita noudattaisi kuinka tarkkaan, tuuli voi silti puhaltaa savut naapurin pihalle. Ole siis tarkka ja huomaavainen tulisijasi käytön suhteen. MIRKKA ANTTALAINEN Lähde: Pökköä pesään varaavien uunien lämmitysohjeita opas, VTT Prosessit, ALTENET-ohjelma, Proweprojekti Koulukatu 14, Riihimäki. p Aukioloajat: ti-pe 11-17, la 12-16, su

10 10 Syyskuu 2004 Luontoetsivät lähdössä retkelle Luontoetsiviin luontoa tutkimaan Peruskoulun 2-6 -luokkalaisille suunnattu luontokerho Luontoetsivät on aloittanut syyskautensa Riihimäellä. Kerhoa ylläpitää Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys kaupungin tuella. Kerho kokoontuu kaupungin kerhotiloissa Mäkikuja 15:ssä 2. kerroksessa kello joka toinen torstai, mutta retkiä tehdään myös viikonloppuisin. Mukaan voi tulla seuraavalla kerralla Tänä syksynä kerholla on uutena vetäjänä biologian opiskelija MillaTuormaa. Tuormaan oma luontoharrastus lähti liikkeelle linnuista. Vapaa-aikanaan Milla harrastaa retkeilyä, luontovalokuvausta ja kirjoittamista. Hän on vetänyt lapsiryhmiä Luontokoulu Sinitiaisessa ja ollut ohjaajana mm. lasten luontoleireillä. Kerhoon voi tulla mukaan suoraan tai ilmoittautua etukäteen yhdistyksen kerhovastaavalle Tarja Heikkoselle, puh. (019) Kerhoon tulevan lapsen olisi hyvä osata jo kirjoittaa ja lukea eli kerho on suunnattu noin vuotiaille. Tänä syksynä retkeillään mm. Hatlammin suolla ja Piilolammella. Kerhossa tutkitaan sieniä, puita, tähtiä ja seurataan eläinten valmistautumista talveen ja lintujen syysmuuttoa. Retkikuljetuksiin tarvitaan vanhempien apua. Kerhon syyskauden maksu on 10 euroa. Hauskaksi oheislukemiseksi voi hankkia vuodeksi lasten luontolehden Siepon 16 euron hintaan. Teksti: TARJA HEIKKONEN Kuva: SEPPO SALLI Torholan Lammikko näytti hyvin vihreältä. Torholan Lammikko levän peitossa Hausjärven Torholan Lammikossa havaittiin elokuun alussa erittäin runsas sinileväesiintymä. Mitään erikoista syytä voimakkaaseen sinileväkukintaan ei tiedetä, mutta lämmin ja vähätuulinen sää, ravinteet sekä huono veden vaihtuvuus Lammikossa ovat luultavasti edesauttaneet kukintaa. Riihimäen luontokalenteri tekeillä Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys tuottaa ensi kertaa luonto- ja kotiseutukalenterin. Yhteistyökumppanina on Kamerakerho 50, jonka kanssa yhdistyksellä on ollut luontokuvaushankkeita. Seinäkalenteri on A 4-kokoinen ja sitä painetaan 200 kappaletta. Kokeiluerän myyntihinnaksi tulee noin 7 euroa, ja sitä voi tilata yhdistyksen kautta Aira Kankaalta, puh tai Marja Lukkaroiselta, puh tai Uudesta Kirjakaupasta Hämeenkatu 36. Odotettavissa on komeita kuvia kotikaupungin luonnosta ja kulttuurimaisemista sekä niihin liittyvät tekstit. Luontokalenterista ja yhdistyksen muusta toiminnasta ja tutkimuksista löytyy tietoa myös nettisivuilta riihimaki TARJA HEIKKONEN Sähkölaitteet kuluttavat kolmanneksen kodin energiasta Valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietetään Energiansäästöviikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta tarkoituksenmukaisesta energiankäytöstä. Tehokkaalla energiankäytöllä voidaan myös vähentää ympäristökuormitusta. Kotitalouksissa sähkölaitteiden osuus on noin kolmannes energian kokonaiskulutuksesta. Eniten keskimäärin kuluttavat ruoan kylmäsäilytys ja valaistus, mutta kodin viihde-elektroniikan ja tietotekniikan lisääntyessä niiden kuluttaman sähkön osuus kasvaa. Uusia laitteita hankittaessa kannattaa tarkistaa tuotteen energia- ja ympäristömerkinnät. Ne osoittavat, että laitteesta on saatavissa joko käyttöohjeessa tai myyjän kautta luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa energiankulutuksesta sekä ympäristöominaisuuksista. Energiamerkintä on nykyisin pakollinen kylmälaitteissa, kuten pakastimissa ja jääkaapeissa, pyykinpesukoneissa, astianpesukoneissa, kuivausrummuissa ja hehkulampuissa. Energiansäästön ja sähkölaskun pienentämisen kannalta kannattaa suosia A-luokan energiamerkittyjä laitteita. Kaikesta teknisestä kehityksestä huolimatta on otettava huomioon, että markkinoiden edistyksellisinkään laite ei takaa energiataloudellisuutta ja parasta lopputulosta, jos sitä ei sijoiteta ja käytetä oikein. Todellinen energiankulutus on aina riippuvainen käyttöolosuhteista ja -tavoista. Käyttäjä vaikuttaa suurelta osin itse sähkölaskun suuruuteen. Kodin kylmälaitteet Kylmäsäilytyslaitteiden tekninen kehitys on johtanut siihen, että markkinoille on tullut energiankulutukseltaan tehokkaampia laitteita, ja runsaasti sähköä kuluttavat ovat väistyneet. Kylmäsäilytyslaitteiden energiamerkintää on myös uudistettu ja luokitukseen on lisätty uudet, vähän energiaa kuluttavat A+ ja A++-luokat. Uudet merkinnät tulevat pakollisina voimaan vuoden 2005 alusta. Kylmäsäilytyslaitteiden oikealla sijoittelulla ja käytöllä voi vaikuttaa sähkökulutukseen. Kylmälaitteiden osuus on keskimäärin kolmannes kaikkien kotitalouskoneiden kuluttamasta sähköstä. Mistä tietää, onko kylmälaite energiasyöppö? - Jos jääkaappi tai pakastin käy suuren osan vuorokaudesta, voi epäillä tiivisteiden haurastumista tai termostaatin vioittumista. - Pakastin huurtuu nopeasti. - Mittaamalla laitteen energiankulutus sähköyhtiöltä lainattavalla kulutusmittarilla. Energiansäästövinkkejä: - Jätä kylmälaitteen ympärille riittävästi ilmankiertotilaa, varmista asia käyttöohjeesta. - Sijoita laite erilleen liedestä, astianpesukoneesta, lämpöpatterista ja muista lämpöä tuottavista laitteista sekä niin, ettei se ole suorassa auringonpaisteessa. - Liika kylmyys on tuhlausta, tarkista laitteen sisälämpötila lämpömittarista. - Älä unohda pakastuskytkintä turhaan päälle. - Jäähdytä sekä peitä ruuat ennen jääkaappiin tai pakastimeen laittamista. - Huolehdi kylmälaitteen kunnosta: likainen tiiviste vuotaa lämmintä ilmaa laitteen sisään ja taakse kertyvä pöly estää ilmankierron ja laite voi kuumeta. Astianpesukone Astianpesussa energiaa kuluu eniten pesuveden lämmitykseen. Kevyesti likaantuneet astiat kannattaa pestä matalamman lämpötilan ohjelmalla, sillä pesu 55 o C:ssa voi kuluttaa jopa puolet vähemmän sähköä verrattuna pesuun 65 o C:ssa. Lämminvesiliitäntä säästää koneen kuluttamaa sähköä yli 40 % ja lyhentää pesuaikaa minuuttia verrattuna siihen, jos kone käyttää kylmää tulovettä. Kuitenkin joissakin astianpesukoneissa kuivausohjelma saattaa vaatia toimiakseen kylmävesiliitännän tai kone voi olla varustettu lämmön talteenotolla. Uutta astianpesukonetta hankittaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös pesuaikaan. Laitteiden energiatehokkuuden sekä pesu- ja kuivauskyvyn parantuessa, myös pesuajat ovat pidentyneet. Energiansäästövinkkejä: - Älä sijoita astianpesukonetta kylmälaitteen viereen. - Puhdista tiivisteet ja siivilä säännöllisesti. - Älä jätä konetta päälle valvomatta. Astianpesukoneiden liitinten ja letkujen rikkoontumiset ovat aiheuttaneet paljon vesivahinkoja. Uunit ja liedet Kiertoilmauuni kannattaa valita etenkin silloin, kun uunia käytetään usein. Uunia ei tarvitse tehokkaan lämmönsiirron ansiosta esilämmittää ja paistolämpötila voi olla 20 o C alhaisempi kuin tavallisella ylä- ja alalämmöllä. Työtavoilla voidaan vaikuttaa huomattavasti ruoanvalmistuksen energiankulutukseen. Energiansäästövinkkejä: - Pidä keittotaso, uuni ja astiat puhtaina. Kiinnipalanut lika heikentää lämmönsiirtokykyä, pidentää kypsymisaikaa ja lisää energiankulutusta. - Käytä kannellisia ja paksupohjaisia keittoastioita. - Käytä vähintään samankokoista tai keittoaluetta hieman isompaa kattilaa. - Pienennä keittolevyn tehoa heti kiehumisen alettua. - Hyödynnä jälkilämpö sekä keittolevyllä että uunissa. 200 o C:een lämmitetyssä uunissa on vielä puolen tunnin kuluttua virrankatkaisusta lämpöä 120 o C. - Huomaa, että mikroaaltouuni on energiataloudellinen pienten ruoka-annosten kuumentamisessa. Pyykinpesukoneet ja kuivausrummut Pesulämpötila ja -ohjelma käytännössä ratkaisevat pyykinpesun energiatehokkuuden. Pyykit on hyvä lajitella likaisuuden ja tekstiilien hoito-ohjeiden mukaan. Vähän likaantuneen pyykin pesuun soveltuu usein pikapesuohjelma, joka kuluttaa 25 % vähemmän sähköä ja vettä kuin tavallinen pesuohjelma. Esipesua kannattaa käyttää vain todella likaisten vaatteiden pesuun, sillä se lisää vedenkulutusta noin kymmenen litraa. Mitä korkeampi pesulämpötila, sitä enemmän sähköä kuluu. Pesulämpötilan laskeminen 60 C:sta 40 C:een puolittaa sähkönkulutuksen ja vastaavasti pesulämpötilan nostaminen 60 C:sta C:een kaksinkertaistaa sähkönkulutuksen Kuivausrumpujen sijoituksessa on tärkeää, että laitteen luovuttama lämpö ja kosteus pääsevät haihtumaan. Ahtaassa ja lämpimässä paikassa kuivausaika pitenee ja sähkönkulutus kasvaa. Energiansäästövinkkejä: - Laita pyykinpesukone täyteen pyykkiä, mutta ei tupaten. Liian täyteen ahdetussa koneessa saattaa pesutulos kärsiä. - Tarkista vaatteen pesumerkistä sopiva pesuohjelma ja lämpötila. - Valitse kuivausrummun pariksi tehokkaasti linkoava pesukone. Tehokkaan lingon kierrosnopeus on vähintään kierrosta minuutissa. - Älä kuivaa liikaa. Ylikuivaus kutistaa ja rypistää pyykkiä. Mankeloitavat ja silitettävät vaatteet voi jättää kosteiksi jälkikäsittelyä varten. - Jos käytettävissä on edullinen yösähkö, hanki ajastimella varustettu kuivausrumpu. Se voi vähentää kuivauksen sähkökustannukset jopa puoleen. Tietokoneet Tietokoneiden energiankulutus on pääsääntöisesti riippuvainen suorittimen nopeudesta sekä näytön koosta. Tietokoneiden sähkönkulutuksen vähentämiseksi on kehitetty virransäästöjärjestelmiä. Valmistajasta ja laitteesta riippuen ne voivat kattaa koko laiteympäristön tai esimerkiksi pelkästään näytön. Järjestelmä vähentää virrankulutusta, jos laite on käyttämättä ennalta määritellyn ajan. Tietokoneille on myös kehitetty energia- ja ympäristömerkkejä. Energy Star TM - merkki takaa, että laitteessa on virranhallintajärjestelmä ja että laite siirtyy automaattisesti lepotilaan, kun sitä ei käytetä. TCO -ympäristömerkin myöntämisperusteissa on kiinnitetty huomiota näyttöjen ja tietokoneiden ergonomiaan, energiansäästöön, laitteiden elektromagneettiseen säteilyyn ja ympäristöystävällisyyteen. Energiansäästövinkkejä: - Sulje kone, kun sitä ei käytetä. - Ns. näytönsäästäjä ei ole energiankäytön kannalta suositeltava. - Valitse litteä TFT-näyttö perinteisen katodisädeputkinäytön sijasta. Litteiden näyttöjen sähkönkulutus on huomattavasti alhaisempi. - Jos kirjoittimessasi on virransäästöjärjestelmä, aseta se päälle. Sammuta kirjoitin, kun sitä ei pitkään aikaan käytetä. - Käytä ohjelmien esikatselutoimintoja, niin vältät turhia tulostuksia. - Käytä sähköpostia, se vähentää tulostusta, mutta älä tulosta paperille saamiasi sähköposteja. Lähteet ja lisätietoja: TAINA DAMMERT Kirjoittaja työskentelee Riihimäen kaupungin YKYhankkeessa.

11 Syyskuu 2004 Asiaa kaivoista Haja-asutusalueen kiinteistöt käyttävät laajoilla alueilla edelleen oman kaivon vettä. Ihminen juo noin kaksi litraa vettä vuorokaudessa. Taloudesta riippuen nelihenkinen perhe tarvitsee nykytaloudessa toimintoihinsa noin 700 litraa vettä vuorokaudessa. Maatiloilla tarvittava vesimäärä on moninkertainen riippuen mm. tuotantosuunnasta. Yleensä hyvin sijoitetusta kaivosta on mahdollista saada talouden käyttöön riittävä vesimäärä. Opiskeluuni liittyen suoritin Hämeen ammattikorkeakoulussa opinnäytteen haja-asutusalueen vesihuollosta. Suomen ympäristökeskuksen rahoittamassa opinnäytetyössäni suoritin vesineuvonnan ohella syksyllä 2003 kyselytutkimuksen, johon sisältyi 150 taloutta Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella. Tekemäni kyselytutkimuksen perusteella yli 90 prosenttia viimeisten vuosien kaivojen kuivumisesta ajoittui viimeiselle kahdelle vuodelle. Äskettäinen kuivuus oli siis todella poikkeuksellinen, ja yleensä vesi alueemme kaivoissa onneksi riittää. Yleisin kaivotyyppi on betonirengaskaivo, mutta kallioporakaivoja on myös runsaasti. Haja-asutusalueella käytetään pääsiassa moreenikerrostumista tai kallioperästä saatavaa pohjavettä. Maa- ja kallioperän vaihteluiden ja ominaisuuksien takia kaivoa ei voi rakentaa joka paikkaan. Kaivon tyyppi tulisikin valita rakennuspaikan ja pohjaveden saatavuuden mukaan. Kaivoveden laatuun vaikuttavat monet tekijät. Kaivon teossa pyritään hyödyntämään pohjavettä. Pohjavesi on Suomessa pääosin hyvälaatuista. Pohjaveden laatuun vaikuttavat maa- ja kallioperän rakenne, pohjaveden virtausolot sekä toiminnot veden muodostumisalueella. Valitettavasti myös Hämeessä on runsaasti pohjavesialueita jotka ovat pilaantuneet siinä määrin, ettei niitä voida hyödyntää juomaveden ottamiseen. Kalliopohjaveden laatuun vaikuttavat lisäksi kallioperän kivilaji, rakoilu sekä maapeite. Parhaita pohjavesialueita ovat harjut jotka koostuvat hiekasta ja sorasta. Vesi voi niissä tosin olla syvässä ja vaikeasti hyödynnettävissä. Keskimääräistä parempaa vettä Tekemäni tutkimuksen perusteella täällä juodaan valtakunnallisesti keskimääräistä parempilaatuista vettä. Tieto perustuu asukkaitten aistihavaintoihin, koska vesinäytteitä on otettu niukasti. Vesinäytteiden ottoa tulisikin selkeästi lisätä. Tavoite on, että vesinäyte otettaisiin kaivosta noin kolmen vuoden välein. Riihimäellä sijaitsevan laboratorion palveluita kannattaisikin käyttää enemmän. Mikäli vedenlaatuongelmia on, ne aiheutuvat yleensä liiallisesta veden rautapitoisuudesta. Kallioporakaivoissa esiintyy liiallisia määriä radonia ja uraania. Voimakkaitten sateitten jälkeen, kuten nyt kuluvana kesänä sekä keväällä, sulamisvesien liikkuessa kaivoihin pääsee pintavesiä. Pintavedet tuovat kaivoon mukanaan monenlaisia ongelmia, kuten jätevesiä. Lisäksi kannen kautta kaivoon voi mennä esimerkiksi jyrsijöitä. Kaivoveden laatu voi tällöin huonontua nopeasti bakteeritoiminnan seurauksena. Kaivon tekniseen kuntoon tulisikin kiinnittää huomiota ja korjata ilmenneet puutteet ajoissa. Uuden kaivon rakentaminen tai jo olemassa olevan korjaaminen on useimmille maaseudun asukkaille, mökkiläisistä puhumattakaan, harvinainen tapahtuma. Kaivopaikan valinnassa ja rakentamisessa tarvitaan monenlaista tietoa ja käytännön kokemusta. Kaivon rakentaja välttää monet ongelmat suunnittelemalla ja rakentamalla kaivon huolellisesti. Mikäli suunnittelet uuden kaivon rakentamista tai vanhan korjaamista neuvon tarvittaessa mahdollisuuksieni mukaan. Voitte ottaa yhteyttä myös vedenlaatuun liittyvissä kysymyksissä. Edelleen toimenkuvaani kuuluu myös neuvonta hajaalueiden jätevesiasioissa. TIMO PIIRAINEN Kirjoittaja on Hausjärven, Lopen ja Riihimäen vesihuoltoneuvoja Tietoa kaivoista myös internet-sivuilta Syksyn lauantaiset aukioloaikamme: klo Jätteidenkäsittelyalueemme ovat normaalisti avoinna klo Otamme puutarhajätteitä vastaan viikkoina 40-44/2004 minimimaksulla 5 /kuorma. Risut ja haravointijätteet on purettava jätteidenkäsittelyalueella eri kasoihin. Risut haketetaan (haketin ei pidä esim. hiekasta) ja haravointijätteet käytetään sellaisenaan kompostiaumojen seosaineeksi. Tervetuloa! 11 Kapulasillantie 10, Hyvinkää, Puh. (019) , Fax (019) Karanojantie 145, Hämeenlinna, Puh. (03) , Fax (03) Asukkaat paremmin huomioon kerrostalojen perusparantamisessa Putkiremontistakin käyttäjäkeskeinen prosessi Asuinkerrostalokantamme ikääntyy nopeasti. Jotta talot ja niissä olevat kodit vastaavat paremmin erilaisten asukasryhmien muuttuvia tarpeita ja vaatimuksia, tuotantokeskeisestä peruskorjauksesta on päästävä käyttäjälähtöiseen perusparantamiseen. Nykyisin asukkaat otetaan huonosti huomioon kerrostaloissa tehtävien putkiremonttien ja muiden isompien korjaushankkeiden yhteydessä. Ne häiritsevät monilla tavoin asukkaiden arkielämää ja varsinkin asukkaisiin kohdistuvassa viestinnässä on paljon parannettavaa. Ympäristöministeriö on käynnistänyt selvityksen, jossa analysoidaan käytössä olevat korjausrakentamisprosessit niihin osallistuvien eri osapuolien, erityisesti asukkaiden näkökulmasta. Tutkimuskohteina ovat taloyhtiöt, joissa peruskorjaus on valmisteilla, käynnissä tai se on päättynyt. Maaliskuuhun 2005 kestävän selvityksen pohjalta on tarkoitus käynnistää laajapohjainen käyttäjäkeskeisen perusparannusprosessin kehittäminen, jossa myös väestön ikääntymisen aiheuttamat muutostarpeet otetaan painokkaasti huomioon.

12 Ykkösosoitteeton 12 Syyskuu 2004 Luontoon liikkumaan! Riihimäki Su Vesijuoksuintro klo uimahallilla. Kouluttaja Johanna Kokko. Hinta 13 euroa + uimalamaksu. Ilmoittautuminen Su Liikkuva isäinpäivä klo Riihimäen urheilutalolla. Maksuton liikuntatapahtuma lapsiperheille. Urheiluseurat järjestävät liikuntapisteitä, joissa osallistujat saavat kokeilla eri lajeja. Seurojen ohjaajat ohjaavat lajipisteellä, opastavat ja avustavat. Ti ja ke Temmellyspäivät klo Riihimäen urheilutalolla alle kouluikäisille ja erityisluokkien oppilaille huoltajan kera. Luvassa väline- ja telinerata (pallot, tunnelit, trampoliinit, renkaat) ja kivaa yhdessä temmeltämistä. Maksuton. Lisätietoja: Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus, p , /Seija Hemmilä tai Loppi Su Poronpolku Lähdöt klo Tapahtumakeskus Riihisalo. Reitistöt 5, 13, 18, 24 ja 30 km. Osallistumismaksut: aikuiset 6 euroa, lapset 2 euroa, sis. vakuutuksen, kunniakirjan ja saunan. Maksulliset huoltopisteet reitillä ja maalissa. Su Poronpolun hiihto Lähdöt klo Tapahtumakeskus Riihisalo. Perinteiset ladut 5 35 km. Osallistumismaksu: aikuiset 6 euroa, lapset 2 euroa, sis. vakuutuksen, kunniakirjan ja saunan avantouinteineen. Lisätietoja: Sisko Keskitalo, puh Hausjärvi Ke uintimatka Serenaan klo Hinta n. 20 euroa (kuljetus+lippu), ennakkoilmoittautuminen liikuntatoimistoon. Ke Kuutamohiihto Ryttylässä klo 18 20, maksuton, hiihtoa, avanto ja sauna, makkaraa, tikkupullaa Su 6.3. Kallen Laturetki Hikiä-Oitti, klo 9-13, maksuton, ladut molemmille hiihtotyyleille. Viikoittain yli 10 liikuntakerhoa ympäri kuntaa. Lisätietoja: Hausjärven liikuntatoimi, puh Kotikunnan ympäristöviesti hausjärveläisille, loppilaisille ja riihimäkeläisille (ja muillekin halukkaille) Toimitus ja ilmoitukset: Ekokaari, PL 15, RIIHIMÄKI puh , faksi Toimituskunta: Mirkka Anttalainen Riihimäen ympäristönsuojelusuunnittelija Anna Kettunen Luontokoulu Sinitiainen Elina Mäenpää Riihimäen ympäristönsuojelupäällikkö Riina Paunonen Hausjärven ympäristösihteeri Maija Venäläinen Hämy-hankkeen projektipäällikkö Juha Viinikka Lopen ympäristöpäällikkö Päätoimittaja: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Taitto: Sirpa Kekkonen Jakelu kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy 2004 Seuraava Ekokaari ilmestyy toukokuussa 2005 Ekokaari ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. EKOKAAREN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN Suurin vaara elämässä ei ole se, että tavoittelemme jotain joka on liian korkealla, vaan se, että saavutamme sen, joka on liian matalalla. On parempi ymmärtää vähän kuin olla ymmärtämättä paljon. Ole kiitollinen ongelmistasi. Jos ne olisivat helpompia hoitaa, joku sinua kyvyttömämpi saattaisi ottaa sinun paikkasi. Positiivareiden Ajatusten aamiainen

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500 Tapaninpäivän myrskytuhojen selvittämiseen liittyvät tiedotteet Tapaninpäivän poikkeuksellisen voimakas myrsky aiheutti ennen kokemattoman määrän vikoja yhtiömme jakeluverkolla. Kotisivuillamme julkaisimme

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 13

Sisällys. Johdanto... 13 Sisällys Johdanto... 13 1 Välittäminen on asiakaspalvelua... 17 Määrän ja laadun vuoropuhelu... 17 Asiakkaan on ymmärrettävä, mistä hän maksaa... 19 Sekä ostaja että myyjä ovat asiakkaita... 23 Asiakas

Lisätiedot

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA III KESKIVIIKKO 14.9.2011 Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. Ryhmätyö 1 Ensimmäisessä ryhmätyössä osallistujat

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Ympäristöasiat taloyhtiössä

Ympäristöasiat taloyhtiössä Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 8.12.2016 8.00 Aamiainen 9.00 Tervetuloa! Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte Oy, Iida Miettinen ja Virpi Leppälä 10.00 Energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys

Lisätiedot

PIHAPIIRI SUOMALAISTEN PIHARAKENNUKSET. www.kimara.fi 1

PIHAPIIRI SUOMALAISTEN PIHARAKENNUKSET. www.kimara.fi 1 www.kimara.fi 1 Kimara mallisto on laajentunut kattamaan myös hieman kevyemmistä hirsistä toteutetut piharakennukset. Tyylikkäät ja laadukkaat rakennukset on suunniteltu nimenomaan isompien Kimara rakennusten

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä TEKNINEN: 805 /2013 1 4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä asiassa Rovaniemen kaupungin teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager

Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager 26.10.2016 15 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla

Lisätiedot

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta 2016 Julkinen 1 Tutkimuksen tausta, menetelmä ja tiedonkeruu Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puhelimelle sattuneita vahinkoja sekä rikkoutumisen riskitilanteita.

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus Mutku ry 21.3.2013 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Käsiteltävät aiheet Maaperän tilan tietojärjestelmä Tietojärjestelmän kohteet Alueiden kunnostaminen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Pilaantuneiden kohteiden hallinnointi Turussa

Pilaantuneiden kohteiden hallinnointi Turussa Pilaantuneiden kohteiden hallinnointi Turussa Fredrik Klingstedt 29.3.2012 Toimivalta maaperän puhdistamisessa Pilaantuneen maaperän puhdistamisen viranomaistehtävistä Turussa vastaa Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke. Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar

Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke. Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar Hankkeen osa-alueet Kartoitus tiedontarpeista Tulvatiedon tuottaminen ja

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3

Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3 Rantasalmen kunnanhallitus 6.2.2017 Poikkitie 2 58900 RANTASALMI Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3 Marja-Leena Neuvo kumppaneineen on

Lisätiedot

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Tuottajavastuuiltapäivä 2016 Tampere-talo 3.11.2016 Teemu Virtanen Johtava tuottajavastuuvalvoja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.10.2016 Pakkaukset

Lisätiedot

Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten

Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten Satu Jaakkonen, SYKE MUTKU-päivät 11.-12.3.2009 Hämeenlinna Taustaa Suomessa kunnostetaan nykyisin vuosittain kolmisensataa pilaantunutta maa-aluetta Yhteensä pilaantuneita

Lisätiedot

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Vesihuolto 2016 8.6.2016 Päivi Kopra Nurmijärven Vesi Nurmijärven Vesi Vesijohtoverkoston pituus 320 km Jätevesiverkoston pituus 290

Lisätiedot

Maaperän tilan tietojärjestelmä ja. Teija Haavisto / Suomen ympäristökeskus

Maaperän tilan tietojärjestelmä ja. Teija Haavisto / Suomen ympäristökeskus Maaperän tilan tietojärjestelmä ja maaperän pilaantuminen Teija Haavisto / Suomen ympäristökeskus Kohteiden kartoittaminen Tietoja kartoitettu 1980-luvun lopusta lähtien Saastuneiden maa-alueiden selvitys-

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Tuottajavastuuiltapäivä

Tuottajavastuuiltapäivä Tuottajavastuuiltapäivä 3.11.2016 Tuottajayhteisön näkökulma Kyösti Pöyry / Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy Tuottajavastuu ja tuottajayhteisöt Tuottajavastuu on jätelaissa (6. luku) kohdistettu

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

RIKALANMÄKI. Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme

RIKALANMÄKI. Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme RIKALANMÄKI Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme TERVETULOA RIKALANMÄELLE. Rikalanmäki Salon Halikon kulttuurimaisemassa yhdistää historialliset puitteet ja modernin palvelun. Meillä onnistutte luomaan

Lisätiedot

Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke. Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar

Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke. Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar Hankkeen osa-alueet Kartoitus tiedontarpeista Tulvatiedon tuottaminen ja

Lisätiedot

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

LEPAKOITA TARKKAILEMAAN!

LEPAKOITA TARKKAILEMAAN! Tiedote 17.8.2009 Risto Lindstedt LEPAKOITA TARKKAILEMAAN! EUROOPAN LEPAKKOYÖTÄ VIETETÄÄN LOPPUKESÄLLÄ Mikä on Lepakkoyö? Euroopan lepakoidensuojelusopimus EUROBATS suojelee lepakoita lainsäädäntöön vaikuttamalla,

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto. Neuvoja Miia Jylhä

Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto. Neuvoja Miia Jylhä Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto Neuvoja Miia Jylhä 31.102014 Turun Seudun Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö hoitaa kuntien puolesta lakisääteiset jätehuollon palvelutehtävät

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA 1/10 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. 1 MIKSI YKSITYISIÄ IHMISIÄ JA YHDISTYKSIÄ TARVITAAN KOSTEIKKOLUONNON EDISTÄMISEKSI? Aikoinaan:

Lisätiedot

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Pohjoinen hyvinvointialue Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Mitä hyvää on nykyisissä palveluissa? Hyvä palvelu; ammattitaitoiset työntekijät; kaikki palvelut pelaavat Haukiputaalla

Lisätiedot