Luonnon monimuotoisuutta selvitetään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnon monimuotoisuutta selvitetään"

Transkriptio

1 JO 9 VUOTTA YMPÄRISTÖASIAA KOTIKUNNASTASI! 2/2004 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI SYYSKUU 2004 Luonnon monimuotoisuutta selvitetään Riihimäen paras perhospaikka on Perhospuisto Riihimäellä tavattiin viime kesänä 14 päiväperhoslajia, vaikka sateinen sää haittasikin perhosten lentoa. Sivu 6. Kuva: Teemu Tuominen Metsänokiperhosen saattoi nähdä viime kesänä. Epranoja solisee Herajoella. Vahteristossa on vielä arvokasta luontoa jäljellä Tuore kartoitus paljastaa, että Vahteriston pohjoisja koillisreuna, jossa jo on laajoja hakkuita, soveltuu parhaiten rakentamisalueeksi. Itäreunan korpialue sekä järeitä kuusia ja haapoja kasvava Vahteristonmäen itärinne soveltuisivat säilytettäväksi luonnontilaisen kaltaisina metsinä. Sivu 8. Hämeen ympäristökeskuksessa käynnistyi vuoden 2004 alussa viiden Kanta- Hämeen kunnan (Hausjärvi, Janakkala, Jokioinen, Loppi ja Riihimäki), ympäristöministeriön ja EU:n aluekehitysrahaston rahoittama kaksivuotinen yhteishanke, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden tilan selvittäminen sekä seurantaohjelman laatiminen alueelle. Luonnon monimuotoisuus Kivisenojan vanha metsä. eli biodiversiteetti on käsitteenä hyvin laaja ulottuen perintötekijöiden vaihtelusta monimutkaisiin eliöyhteisökokonaisuuksiin. Tässä hankkeessa keskitytään kuitenkin lähinnä vain erilaisten elinympäristöjen monimuotoisuuden tarkasteluun, mikä tarkoittaa arvokkaiden luontokohteiden kartoittamista sekä niiden vanhentuneiden tietojen ajantasaistamista ja täydentämistä. Kartoitusta pyritään tekemään erityisesti alueilla, joilla arvellaan olevan suurimmat käyttöpaineet lähivuosina. Kartoitettavat kohteet käsittävät hyvin monenlaisia luontotyyppejä, esimerkiksi erityyppisiä metsiä, lehtoja, harjuja, soita, kallioalueita, purojen varsia ja kulttuurivaikutteisia alueita. Kartoituksen yhteydessä arvioidaan myös kohteiden hoitotarve ja keinot sekä hoidon kiireellisyys monimuotoisuuden kannalta Hankkeen toinen merkittävä aihekokonaisuus on taajamaluonnon tai yleensä asutuksen lähistöllä sijaitsevan lähiluonnon arvokkaiden kohteiden kartoittaminen ja hoitotarpeen arviointi. Hyvät lähiluontokohteet ovat merkityksellisiä sekä asukkaiden virkistykseen että koulujen opetuskohteina. Maastotyöt ovat alkaneet tänä kesänä ja elokuun loppuun mennessä on kartoitettu hankekuntien alueelta yhteensä reilut sata arvokasta luontokohdetta, joista osa on lähiluonto- ja/tai opetuskohteita. Vihjeitä kartoitettavista kohteista ovat antaneet mm. hankekuntien ympäristöviranomaiset, opettajat sekä luontotutkijat ja -harrastajat. Joskus vihjeitä arvokkaista kohteista on saatu vain ilmakuvia ja peruskarttoja tarkastelemalla. MARITTA LIEDEN- POHJA-RUUHIJÄRVI Kirjoittaja on projektisuunnittelija Hämeen ympäristökeskuksen Alueidenkäyttöja luonnonsuojeluosastolla. Lehtokuusama viihtyy Vahteristossa Tässä se on, E.coli Kuva: Rauno Yrjölä Riihimäen vesikatastrofissa puhuttiin paljon E.colista. Pahamaineinen E.coli ei ole tyypillinen taudin aiheuttaja, vaan se toimii merkkiairuena siitä, että mukana saattaa olla myös taudin aiheuttajia. Siksi Riihimäellä annettiin juoma- ja ruokaveden keittokehotus, joka nyt on jo lopetettu. Sivu 3. Kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila E.coli-pesäkkeeet kasvamassa elatusaineessa.

2 2 Syyskuu 2004 Tulvasta voi jotakin oppiakin Tulva tuli ja meni, mutta jälkensä se jätti. Moni kipuilee yhä pilaantuneitten asuntojensa, huonekalujensa ja muiden tavaroittensa kanssa. Korvauksistakaan ei vielä oikein kukaan tiedä mitään, ja elämää on kuitenkin jatkettava. Riihimäen kaupunki on kiitettävällä ripeydellä ottanut tulvasta opikseen: parannuksia on tulossa ja kovimpia kokeneille kiinteistöille luvataan yksityiskohtaisia korjausneuvoja. Vesilaitos saa UV-laitteiston, joka tulevaisuudessa tappaa myös veteen joutuvat mahdolliset virukset, joten keittämään ei juomavettä ilmeisesti enää jouduta. Tämän kaltainen vesivahinko, joka Riihimäellä nyt on koettu, on ihmiselle melkoinen henkinen stressi. Olemme niin tottuneet puhtaaseen veteemme, ettei juomaveden juomakelvottomuutta millään oikein käsitä. Mitä pitäisi ajatella, kun huomaa, ettei vesijohtovesi kelpaa kissallekaan, tai kun tietää, että jos akvaarioon vaihtaa johtovettä, kalat kuolevat? Yhtäkkiä ihmisen valtaa kummallinen avuttomuus ja syvä pettymys siihen yhteiskuntaan, jonka erinomaisuutta on tottunut pitämään haavoittumattomana. Viisas ottaa kokemastaan opikseen. Tämänkin kesän tulvasta ja vesitilanteesta voisi oppia jotakin. Jo esi-isät ymmärsivät rakentaa talonsa kukkulalle. Heidän taloissaan ei myöskään ollut kellareita vaan ilmava rossipohja. Moni on varmaan seuraavaa asuntoa ostaessaan vallan uudella tavalla tarkkana. Rakennuspaikkaan ja sen ympäristöön tulee ilmeisesti kiinnitettyä entistä tiukempaa huomiota. Ja kerrostaloasunnon kyseessä ollessa tulee otettua selvää, miten juuri siinä talossa viemärivesi käyttäytyi siinä suuressa tulvassa. Varastoon kannattaa ostaa tarpeeksi iso kumipallo, jolla tulvan uhatessa voi tukkia kellarin viemärikaivon suuaukon tai vessanpöntön. Pallon saa pysymään paikoillaan kattoon tuetun riman avulla. Vettä ei tule sisään, eikä maksa paljon. Luonnollisesti vesi ei lähde toiseenkaan suuntaan. Olosuhteille ei tietenkään voida mitään, eikä kukaan tiedä milloin seuraava tulva tulee. Jokainen voi kuitenkin tehdä omalta pieneltä osaltaan jotakin. Kuormitusta voidaan vähentää. Suojakaistoja voi leventää. Pahimpaan varautuminen ei ole vain viranomaisten vastuulla. Ihminen kuvittelee hallitsevansa teknologiansa avulla luontoa ja ylittää sen reunaehdot. Jossakin vaiheessa luonto osoittaa voimansa. URPU-KAARINA YLI-LAURILA Vanhan korjaaminen on työ ja harrastus Rakennuskonservaattori Mikko Laurikainen on asunut kymmenen vuotta vanhaa puutaloa Riihimäen Rautatiepuistossa. Korjattavaa on riittänyt melkein joka vuodelle, eikä loppua näy. Hän tietää, että vanhan talon korjaaminen on pitkällinen työ, jossa kuluu rahaa ja aikaa, mutta se kannattaa. Asuimme Helsingin Roihuvuoressa kaksiossa, ja sen hinnalla saimme ostaa Riihimäen Rautatiepuistosta vanhan ison suojellun puutalon keskeltä kaupunkia, Laurikainen selvittää syytä miksi helsinkiläisistä tuli riihimäkeläisiä. Kymmenessä vuodessa 1860-luvulla rakennetussa talossa on uusittu vesi- ja viemäriputket ja sähköt, alakertaan on rakennettu kylpyhuone, vessa ja keittiö, ja ullakko on rakennettu asumiskäyttöön. Laurikaisen perheellä on 360 neliön talosta käytössä 145 neliötä. Lisäksi talossa on kaksi muuta asuntoa. Mikko Laurikainen korjaa vanhoja rakennuksia työkseen. Hänen yrityksensä Restaurointi Mikko Laurikaisen suurin työmaa juuri nyt on Mäntsälän Sepänmäen museoalueen korjaus. Työ alkoi viime vuonna, jolloin Mäntsälässä ahkeroi viisi miestä. Riihimäki-Seura palkitsi viime vuonna Mikko Laurikaisen kunniamaininnalla talousalueen vanhojen talojen suojelusta ja rakennusperinnön vaalimisesta. Ainakin osaksi kunniamaininta tuli siitä, kun Laurikainen pelasti Hyvinkäällä ns. Sinisen talon, vanhan parantolan entisen päärakennuksen. Hän teki huonokuntoisessa talossa hirsirungon korjauksen ja hoiti luvat kuntaan ja myi sitten osan huoneistoista eteenpäin. Vanhoja puutaloja puretaan turhaan Mikko Laurikainen vakuuttaa, että vanhan talon pystyy kunnostamaan järkevään hintaan. Mikko Laurikainen on valmistunut rakennuskonservaattoriksi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Miten helsinkiläispojasta tulee rakennuskonservaattori? Huomasin miten paljon puutaloja puretaan vain siksi, että laskelmissa on helppo osoittaa, ettei korjaaminen kannata. Insinööri laskee, että taloon kannattaa jättää vain hirsirunko ja muu rakentaa uutta. Konservaattori taas antaa arvon edellisten sukupolvien työlle ja hyväksyy sen, että seinät ovat vinossa, ikkunat ja ovet kuluneet ja muutkin elämisen merkit näkyvissä. Mikko Laurikainen vakuuttaa, että vanhan talon pystyy kunnostamaan järkevään hintaan. Halpaa se ei ole ja kovaa työtä se vaatii, mutta sitten arkea saattavat ilahduttaa korkeat huoneet ja vanhat kaakeliuunit. Hän painottaa myös talon alkuperän kunnioittamista. Meidän talo on ollut rautatien työläisten talo ja olemme korjanneet sitä talon tyylin mukaisesti. Harrastelijakin voi välttyä virheiltä Laurikainen tietää, että omatoiminen korjaaminen saattaa tulla tekijälle kalliiksi, jos tulee tehtyä pahoja virheitä. Hän muistuttaa, että asiantuntijan neuvontapalveluja voi ostaa, vaikkei koko korjaustyötä ostaisikaan. Muutaman tunnin konsultointi saattaa säästää pitkät pennit. Jos puuseppä valmistaa uudet ovet ja ikkunat vanhojen mallien mukaan, saa varautua melkoiseen laskuun. Laurikainen käyttää itse paljon Hyvinkään Purku ja Polttopuuta, josta saa varaosia ja kierrätystavaraa, esimerkiksi vanhoja ikkunoita ja ovia. Myös kierrätyskeskukset ovat hyviä penkomispaikkoja. Vinkkejä saa myös Talotohtorilta joko kirjasta tai netistä Hänen mukaansa suurimpia virheitä on rakentaa vessat ja kylpyhuoneet liian ahtaasti, jolloin rakenteet eivät tuuletu. Hän on sitä mieltä, että sauna olisi paras rakentaa erikseen piharakennukseen. Jokaisen paikan pitää päästä tuulettumaan. Puitakaan ei saisi istuttaa liian lähelle taloa. Istuttaessa kannatta miettiä, miten suureksi ne kasvavat. Pensaista pitäisi olla seinään vähintään metri. Jos puita on lähempänä, räystäät tukkiutuvat. Pahin kaikista on koivu, jonka lehdet ja siitepöly muodostavat helposti tukoksia. Eräs ongelma vanhassa puutalossa on saada yläkerran askeleet kuulumattomiksi alakertaan. Apua saadaan asentamalla lattiaan 5 sentin lasivilla ja cyproc-levy. Näin sadekesän päätteeksi on pakko kysyä miten kellari säilyy kuivana. Tietenkin edellytetään, että salaojat ovat kunnossa ja kellarinseinät ulkopuolelta vedeneristetty. Jos siitä huolimatta sade- tai viemärivettä pääsee kellariin, lattiassa olisi hyvä olla valmiina uppopumpun kokoinen kaivanto, josta vedet voi pumpata tarpeeksi kauas rakennuksesta.. Maalit omasta pajasta Itse voi tehdä maito- ja keittomaalit, jolloin säästää lisää. Maaleista tulee niin halpoja, että kannattaa ainakin kokeilla. Maitopohjainen maali on helpoin, sillä sitä ei tarvitse keittää, mutta sitä ei kannata tehdä kerralla suurta määrää, sillä tuoreena se ei säily monta päivää. Maalattuna se taas säilyy hyvänä pitkään. Sillä voi maalata hirsi-, lauta- ja muun puupinnan lisäksi sementtikattotiilet. Omalla katollani maitomaali on kestänyt hyvin 10 vuotta, Laurikainen antaa vinkin. Perinteistä punamultamaalia taas kannattaa tehdä kerralla tynnyrillinen, sillä keittoaika on useita tunteja. Tällä maalilla voi maalata puuta ja pärekattoa. Maitomaalin hinta jää alle euron litralta, ja maaliin voi käyttää myös hieman vanhentunutta, mutta ei kuitenkaan hapantunutta maitoa, jolloin maidon voi ostaa puoleen hintaan. Perinteisen punamullan litrahinta on noin 66 senttiä. Rohkeasti vaan korjaamaan, Mikko Laurikainen kannustaa. Teksti ja kuva: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Maitomaali (väri: punamulta) 10 l rasvatonta maitoa 3 kg punamultaa 1 kg sementtiä Sekoitetaan. Huom! Ei keitetä! Litralla peittyy 3-5 m2. Perinteinen punamulta 100 l vettä 4 kg rautasulfaattia 8 kg ruisjauhoja keitetään 200 litran peltitynnyrissä puuroksi. Lisätään 16 kg punamultaa ja keitetään 3 tuntia.

3 Syyskuu 2004 Miksi se tuli, mitä siitä seurasi? Se suuri tulva Keskiviikkona satoi koko päivän ja vesi nousi ensimmäisiin kellareihin Riihimäellä. Perjantaina satoi jälleen runsaasti. Ilmatieteen laitoksen mukaan vedentulo oli täysin poikkeuksellista. Koskaan aikaisemmin Vantaanjoen valumaalueella ei ollut satanut niin paljon niin lyhyenä aikana. Poikkeuksellisen runsaat ja kauan jatkuneet sateet saivat aikaan tulvan, kuten sittemmin saatiin lukea ja kuulla monesta välineestä. Huono-onnisimmat joutuivat kotonaan tai työpaikallaan kahlaamaan kellarin kautta nousseessa jätevedessä. Pitkään suurin osa riihimäkeläisistä keitti juomavetensä, kuten suositus kuului. Viemäriverkon mitoitus ei ole tehty tällaisille sateille, sanoo Riihimäen teknisen viraston johtaja, kaupungininsinööri Pertti Isokangas. Hän muistuttaa, että vesihuoltolaitos tukehtuu kustannuksiin, jos tulviin varaudutaan. Asiakkaathan sen kaiken maksavat, eivätkä heidän rahkeensa sellaista kestä. Kyllä ongelmat ovat tiedossa. Pahiten kärsineessä Peltosaaressa on joskus vuosikymmeniä sitten valittu tietty korkeustaso, jolle talot on rakennettu. Nyt kenen tahansa on helppo huomata, että tason tulisi olla hieman korkeampi. Peltosaaren tulevaisuuden tulvasuojeluun etsitäänkin nyt kuumeisesti keinoja. Sekaviemärit, joihin varsinaisen likaveden lisäksi päätyy myös sadevesi, ovat yleisiä suuressa osassa Suomea, myös Riihimäellä. Vasta 1970-luvulta lähtien on alettu rakentaa sadevesiviemärit erikseen. Vantaa on kohtalon joki Kaikki Salpausselän eteläpuolisten alueiden kuivatusjärjestelmät ovat kiinni Vantaasta. Menetämme paine-eroa eli sadevesiverkon kapasiteetti laskee Vantaan pinnan noustessa. Vantaalla on noin 50 kilometriä valuma-aluetta Riihimäen yläpuolella. Sieltä peräisin olevalle vedelle me emme yksin voi mitään, Pertti Isokangas painottaa. Isokangas sanoo, että nyt on tärkeintä saada syntymään Vantaanjoen suhteen hyvä yhteistyö ympäristöviranomaisten kanssa. On etsittävä tulvasuojeluratkaisuja niin, että uoman kapasiteetti saadaan riittäväksi tai virtaamaa tasattua myös poikkeustapauksessa, mutta niin, etteivät kalatalous ja virkistyskäyttö kärsi. Jos tässä onnistumme, riskialttius vähenee ja toimintakyky paranee. Vantaanjoen tila on jo pitkään huolestuttanut monia. Luonnollinen hajakuormitus muutti tulvan aikana jokivedet hapettomiksi ja aiheutti kalakuolemia. Luonnon kuormaahan on kaikkialla, mutta tulvassa kaikki huuhtoutuu vesistöihin rajusti. Heinäkuun lopun tulvassa Vantaanjokeen meni lisäksi useissa kohdin viemärivesiä. Avuksi pumppaus tai pallo Tulvaherkillä kiinteistöillä voidaan tehdä jotakin itsekin. Kiinteistö on mahdollista liittää viemäriverkkoon pumppauksen kautta. Sitä halvempi tapa ovat sulkulaitteet, mutta jos ne ovat käsikäyttöiset, on itse oltava kotona tulvan alkaessa tai mieluummin ennen alkua. Automaattiset laitteet eivät sovi vessavesille. Joku kuuluu ostaneen ison kumipallon ja tukeneen sen kattoon ulottuneen riman avulla kellarin viemärikaivon suun eteen. Ei noussut vesi kellariin. Kaikkia avo-ojia ei kanna- Myös yksityiset kaivot saastuivat Tulvat aiheuttivat tuhojaan myös lukuisissa kaivoissa haja-asutusalueella. Laboratoriosta saatujen tietojen mukaan välisenä aikana on tutkittu 144 yksityistä kaivoa, joista 110 oli rengaskaivoa ja 34 porakaivoa. Näistä on Lopelta 10, Hausjärveltä 31, Riihimäeltä 75 ja loput muilta paikkakunnilta. Huomiota herättää Riihimäen korkea osuus, sillä täällähän kuuluu 98 prosenttia väestöstä vesijohtoverkoston piiriin. Ilmeisesti osa tutkituista kaivoista on verkostoon kuuluvien pihakaivoja, joita ei normaalisti käytetä kuin nurmikon kasteluun. Nyt haluttiin tutkia, jospa se vesi olisi juotavaa, ettei tarvitsisi juoda keitettyä kloorivettä, Pirkko Sukula sanoo. Tosiasiassa kaivovesi ei monessa tapauksessa tainnut olla juotavaa. Viime kesän aikana kaivoja ei juuri tarvinnut käyttää kasteluun eli tutkittu vesi oli kaivossa seisonutta vettä tai tulvavettä. Pääasiassa tutkittiin veden mikrobiologista laatua (koliformit, E.coli ja enterokokit), kemiallisista analyyseistä eniten nitraattia, ammoniumia, nitriittiä ja permanganaattilukua. Selvästi eniten oli huomautettavaa mikrobiologisessa laadussa. Porakaivoista puolet ja rengaskaivoista hiukan yli puolet oli mikrobiologiselta laadultaan huonoja. Noin kolmasosasta kaivoista löytyi suolistoperäistä E.colibakteeria. Elokuun alkupuolella oli vielä suhteellisesti ottaen enemmän huonoja tuloksia, syyskuussa osa tutkimuksista on ollut kunnostuksen jälkeen otettuja uusintatutkimuksia, ja näissä on jo enemmän yksityisten kaivojen laatuvaatimukset täyttäviä tuloksia, Pirkko Sukula selvittää. ta tukkia. Meillä ei maisemassa ole enää sellaisia varastotiloja, joissa ylimääräiset vedet voisivat levätä. Pohjoiseen uusi runkoviemäri Tulossa on Riihimäen pohjoisen viemäröintialueen eli Juppalan ja Petsamon saneeraus. Sinne rakennetaan uusi runkoviemäri, joka on yhteinen Hausjärven kanssa, ja pumppaamot saneerataan. Aikaa kuluu ehkä kymmenen vuotta ennen kuin kaikki on valmista. Isokangas kertoo, että pahiten tulvassa kärsineet kiinteistöt saavat kaupungilta kirjeen, jossa tehdään toimenpide-ehdotuksia. Hän muistuttaa, että kaupungin viemäriverkkoon on liittynyt kiinteistöä, ja tulvatuhoja tapahtui vajaassa 150 kiinteistössä. Tilanne paranee, mutta kaikkeen tuskin pystymme tulevaisuudessakaan vastaamaan etukäteen, Pertti Isokangas pohtii. Ensin tulva, sitten juomaveden keittokehotus Talousvettä seurataan normaalisti näytteenotoin 1-2 viikon välein, jolloin näytteitä otetaan verkosta, lähtevästä puhtaasta vedestä ja pohjavesikaivoista. Tiistaina kaikki oli kunnossa. Tulvat alkoivat 28.7., ja seuraavana päivänä, torstaina 29.7 otettiin näyte pohjavesikaivoista. Perjantaina näyte osoitti, että siinä saattoi olla ongelma, joten otettiin lisää näytteitä, nyt myös lähtevästä vedestä ja verkostossa olevasta vedestä. Lauantaina varmistui, että verkostossa on jotakin tavallisuudesta poikkeavaa, joten aloitettiin suojaklooraus. Sunnuntaina terveyskeskuksesta ilmoitettiin parista potilaasta, joilla oli vatsaoireita. Maanantaina yksi pohjavesikaivo otettiin pois käytöstä, ja tiistaina 3.8. annettiin keittokehotus, summaa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän terveysvalvonnan johtaja Pirkko Sukula. Ei muuta syytä kuin tulva Kaupungininsinööri Pertti Isokangas peräänkuuluttaa yhteistyötä ympäristöviranomaisten ja vesilaitosten kesken. Laborantti Seija Koskinen-Räty viljelee E.coli-pesäkkeitä kasvamaan elatusaineessa. Pirkko Sukula seuraa tilannetta. Muuta syytä emme tiedä kuin että Herajoki tulvi. Sen vedenpinta oli noussut kaivoille johtavan tien pintaa korkeammalle. Tilanne oli se, että sadevesi täytti ojat, joihin myös hajaasutusalueiden jätevesiä ja peltojen valumavesiä purkautui, Pirkko Sukula sanoo. Ensin sokkikloorattiin vain yksi kaivo, sittemmin kaikki kolme kaivoa. Parhaimmillaan tai pahimmillaan klooria oli juomavedessä ainakin yhtä paljon kuin uimahallin vedessä. Vielä senkin jälkeen, kun keittokehotus on poistunut, lähtevän veden kloorausta jatketaan. Klooria tulisi olla jatkuvasti ja tasaisesti koko verkoston alueella, jotta kaikki taudinaiheuttajat kuolisivat. Bakteerit ovat koko ajan vähentyneet. Riihimäellä ei ikinä ole ollut vastaavaa tilannetta, Pirkko Sukula kertoo. Pahamaineinen E.coli Korvaukset Terveysvalvonnan tehtävänä on valvoa, että vesi täyttää talousvesiasetuksen vaatimukset. Jos vedestä löytyy ulosteperäisiä koliformeja, hälytyskellot alkavat soida. Pahamaineinen E.coli ei ole tyypillinen taudin aiheuttaja, vaan se toimii merkkiairuena siitä, että mukana saattaa olla myös taudin aiheuttajia. E.colia on vain ulosteessa eli ihmisten ja eläinten suolistossa. Koska se on merkkinä suoliston tuotteen joutumisesta veteen, mukana saattaa olla yhtä hyvin todellisia taudin aiheuttajia. Niistä viheliäimpiä ovat monet virukset. Oli onni, ettei liikkeellä ollut epidemian luokkaa olevia pahoja virustauteja, joten niitä ei ollut jätevedessäkään. Keittokehotuksen syy on se, että bakteerit kuolevat kloorissa, mutta virukset vain keitettäessä, Pirkko Sukula selvittää. Parannuksia vedenottamoon Riihimäen Herajoen vedenottamoon rakennetaan yksi kaivo lisää, nykyisiä kaivoja ylemmäs. Se mahdollistaa myös muiden kaivojen saneerauksen. Uusi kaivo tulee käyttöön jo tulevan talven aikana, ja sen jälkeen aloitetaan saneeraukset. Tämä kaikki tehdään, ettei vastaavaa, joka nyt koettiin, enää tapahtuisi. Siltä varalta, että vastaavaa vielä joskus tapahtuisi, vedenottamon toiminta varmistetaan hankkimalla vuoden 2004 loppuun mennessä UV-laitteisto, jolla saadaan juomaveden bakteerit ja mahdolliset virukset tapettua. Sellaisia on yleensä käytössä pintavesienkäsittelylaitoksissa, mutta ne tullevat lisääntymään myös pohjavesilaitoksissa. Teksti ja kuvat: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Tulvavahingoista on mahdollista hakea korvauksia vakuutusyhtiöiltä. Todennäköistä on, että ylivoimaisen esteen kyseessä ollessa vakuutus ei korvaa vahinkoja. Maa- ja metsätalousministeriöstä voi myös hakea korvauksia poikkeuksellisten tulvien aiheuttamista vahingoista, mutta hakuaika päättyi elokuun lopussa. Riihimäellä tällaisia korvaushakemuksia jätettiin viitisenkymmentä, Hausjärvellä neljä. Hyvitystä laatuvirheen vuoksi Kiinteistöt, jotka sijaitsevat juoma- ja ruoanlaittoveden keittokehotusalueella, saavat automaattisesti hyvitystä veden laatuvirheen perusteella tulevassa vesilaskussaan. Jättipottia ei kannata odottaa, sillä keittokehotus koski vain ruoanlaittoon ja juotavaksi käytettävää vettä. 3 Suunnitelmissa kaupunkiluontokeskus Ympäristöviestintää yhteistyönä Hämeessä HÄMY hankkeen syksyn yhtenä suururakkana on projektisuunnitelmassa kuvatun kaupunkiluontokeskuksen toimintamallin ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen yhteistyössä Hämeenlinnan LuontoAulanko hankkeen kanssa. Suunnitelman teon tausta-aineistoina ovat Aulanko-keskuksessa Hämeenlinnassa toteutetusta toiminnasta kerätty tieto ja Riihimäen seudun ympäristötalosta tehty hankesuunnitelma. Yhteistyön pontimena on halu parantaa tiedon kulkua ja tuoda vaikuttavuutta ympäristökasvatukseen, -valistukseen ja -tiedotukseen. Sisällöllisesti tavoitteena on malli, jossa seudun asukkaista, matkailijoista, yrittäjistä sekä muista toimijoista koostuva kohdejoukko saa mahdollisuuden perehtyä monipuolisesti ympäristöasioihin ja kaupunkiluontoon. Toiminnallisesti kaupunkiluontokeskuksen roolina on olla paikallisen ja seudullisen ympäristö- ja luontotoiminnan keskus sekä ympäristöasioiden koordinaattori ja tiedottaja. Toimintamallissa tarkasteltavia käytännön palveluprosesseja ovat mm. luontokoulutoiminta opetusohjelmineen, kurssit ja koulutus, retket, näyttelyt, tilojen sekä retkeily- ja luonnonharrastusvälineiden vuokraus ja lainaus, asiakaspalvelu, sisäinen ja ulkoinen viestintä, markkinointi, sidosryhmäyhteistyö, tilojen aukioloajat ja käytettävyys sekä taloushallinto. MAIJA VENÄLÄINEN Iloista Syksyä!

4 4 Syyskuu 2004 Stena ottaa metalliromua maksutta Metalliromun vastaanottokokeilu on alkanut Stena Metalliyhtymä Oy:ssä Riihimäellä hyvin. Näyttää siltä, että lähiseutujen asukkaat ovat saaneet tietoa metalliromukeräyksen muuttuneesta käytännöstä Riihimäen alueella ja löytäneet yrityksen aitojen sisäpuolelle Pajakadun varrelle. Materiaali on ollut valtaosin metallikierrätykseen sopivaa, mutta Stena Metalliyhtymä Oy muistuttaa, etteivät elektroniikkaromu, kylmälaitteet tai ongelmajätteet kuulu tavallisen metalliromun kierrätykseen. Niitä vastaanottavat yritykset veloittavat yleensä materiaalista käsittelykustannusten peittämiseksi. Stena Metalliyhtymä Oy ei veloita Riihimäen yksikköön tuodusta tavallisesta metalliromusta. Metallijäte päätyy raaka-aineeksi Kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Ympäristöasiat huomioon julkisissa hankinnoissa Julkinen sektori on vaikutusvaltainen suunnannäyttäjä muutettaessa kulutusta ympäristöä huomioivaan suuntaan. Jatkossa valtion ja kuntien hankinnoissa voidaan ottaa ympäristönäkökohdat aiempaa paremmin huomioon. Lainsäädäntö on uusien hankintadirektiivien myötä muuttumassa entistä selkeämmäksi ja sallivammaksi hankinnan ympäristöperusteiden suhteen. Aiemmin yleinen tulkinta oli, että tarjousten vertailuperusteista oli oltava hankkijalle rahallista hyötyä, jolloin vain harvoin pystyttiin valitsemaan ympäristön Joitakin henkilöitä on askarruttanut, käykö Stena Metalliyhtymä Oy vähittäiskauppaa käsittelemällään metalliromulla. Yrityksestä lähetettävä metalliromu ohjataan sulattavan teollisuuden raaka-aineeksi, eikä materiaalia näin ollen myydä vähittäiserissä. Kyseessä on yrityksen sisällä tehty päätös, johon vaikuttavat mm. työturvallisuusnäkökohdat. Stena Metalliyhtymä Oy:n kiinteistö on teollisuusaluetta, jossa liikkuu paljon raskasta kuljetuskalustoa ja työkoneita. Mikäli kiinteistön koko alueella liikkuisi paljon muita kuin yrityksen työntekijöitä, yksikössä olisi erittäin hankala työskennellä aiheuttamatta vaaraa sivullisille. Metalliromun keräyslava onkin siksi sijoitettu lähelle sisääntuloa, etäälle romun jalostustoiminnasta, jotta jalostusalueelle kulkeminen voidaan välttää. Stena Metalliyhtymä Oy pyytää ottamaan huomioon, että metallinkeräyslavalle tuotu romu on yrityksen omaisuutta, ja yritys on sitoutunut materiaalin asianmukaiseen kierrättämiseen. Näin ollen lavalta ei voida hakea tavaraa omaan käyttöön. Sama metalliromun keräyslava palvelee niin yksityisiä kuin yrityksiäkin maanantaista perjantaihin klo Tiedusteluihin metalliromun kierrätysasioissa vastaa Jarno Siira, p ARI MÄENPÄÄ Kirjoittaja työskentelee Stena Metalliyhtymä Oy:ssä. Lava odottaa metalliromua Stenan pihalla. kannalta paras vaihtoehto. Muutokseen on vaikuttanut suuresti EY:n tuomioistuimen päätös, joka koski suomalaista oikeustapausta: oikeutta käyttää bussien pakokaasupäästöjä ja melua HKL:n bussiliikenteen tarjousten vertailussa. Valmistumassa olevan pohjoismaisen tutkimuksen mukaan Suomessa ei juurikaan huomioida ympäristönäkökohtia suurissa julkisissa hankinnoissa: tarjouspyynnöistä vain kolmasosassa on pyydetty jonkinlaista selvitystä ympäristöasioista, kun Ruotsissa ja Tanskassa luku on kaksinkertainen. JÄRKI-hanke kunnostaa vesistöjä Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen - eli JÄR- KI-hankkeen keskeisiä toimia ovat olleet lasketusallaskosteikkojen suunnittelu ja rakentaminen, hoitokalastukset sekä ranta- ja vesikasvillisuuden niitot. Hankkeessa on myös koottu tietoa ja tehty uutta tietoa tuottavia tutkimuksia. Lisäksi JÄRKI-hanke on tiedottanut aktiivisesti järvien tilasta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista mm. tiedottein, yleisötilaisuuksin ja nettisivuilla (http:// yosasto/jarki/ ). Kullakin järvellä on oma toimintatyhmänsä ja lisäksi hankkeessa on teemaryhmiä. Kaikille järville on tekeillä hoito- ja käyttösuunnitelma. JÄRKI-hanke jatkuu vuoden 2005 loppuun. Seuraavassa on esitelty Riihimäen seudun järvien osalta hankkeessa vuosina 2003 ja 2004 toteutettuja tärkeimpiä toimia. JÄRKI-hankkeen toimet Loppijärvellä Valuma-alueen maanomistajille on tiedotettu valumavesien käsittelymenetelmistä, suojavyöhykkeiden perustamisesta, laskeutusaltaiden ja kosteikoiden rakentamisesta Lasketusaltaat-kosteikot: rakennettu kolme allasta (Kuosmanen 2 kpl, Uksela 1 kpl), suunniteltu 6 allasta, lisäksi toimivuustutkimusta Hoitokalastus syysnuottauksena Niitto Niittoa Paalijoella kesällä Järvi- ja ojavesinäytteenotot, happimittaukset Lintutarkkailu keväällä 2004 niittoilmoitukseen liittyen JÄRKI-hankkeen toimet Kesijärvellä Hoitokalastus: Kesijärvellä keväällä rysällä ja syksyllä nuottaamalla, saalis kg vuonna 2003, suurin osa saaliista oli lahnaa (80%) ja särkeä (16%). Myös Alasjärvellä hoitokalastettiin rysin keväällä Valuma-alueen maanomistajille on tiedotettu valumavesien käsittelymenetelmistä, suojavyöhykkeiden perustamisesta, laskeutusaltaiden ja kosteikoiden rakentamisesta; Pihtojan Forsmannin allas-kosteikkosuunnitelma valmistui 2004 Allasyleissuunnitelma valmistui 2004 Ojavesien laatua selvitetty näytteenotoin Opinnäytetyö Kesijärven kuormituksesta valmistui JÄRKI-hankkeen toimet Paalijärvellä Lintutarkkailu keväällä 2004 niittoilmoitukseen liittyen Paalijärven puolesta esite ilmestyi Opinnäytetyö Paalijärven kuormituksesta ja kunnostusvaihtoehdoista valmistui Paalijärven sedimenttitutkimukset osoittivat järven olleen useiden kymmenien vuosien ajan rehevä eikä sen piilevästössä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kaikkiaan Paalijärven sedimenttinäytteistä tavattiin 124 piilevätaksonia. Fosforijakeiden analyysin mukaan helposti liukenevan fosforin osuus oli sedimentissä melko alhainen. Järven itä- ja länsipäästä otettujen ruopattavuusnäytteiden viljavuus oli alhainen. Teksti ja kuva: HELI JUTILA Kirjoittaja on JÄRKI-hankkeen projektipäällikkö Lasketusaltaat-kosteikot: Ukselan altaalla rakentaja Pertti Telin Lopen Maa- ja Vesirakennus Oy:stä ja JÄRKI-hankkeen harjoittelija Anniina Simola maaliskuussa allasyleissuunnitelma valmistui, Kunausojan allassuunnitelma valmis Niitto Järvi- ja ojavesinäytteenotot, happimittaukset Hoitokalastusta Kesijärvellä keväällä Hausjärvellä puhdistetaan pilaantunutta maaperää Hämeen ympäristökeskus on antanut elokuussa päätökset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta kahdessa kohteessa Hausjärvellä. Toinen kohde sijaitsee Oittiin rakennettavan S-marketin tulevalla pysäköintialueella ja toinen Hikiässä osoitteessa Asematie 8. Molemmissa kohteissa maaperä on pilaantunut öljyyhdisteillä pitkän ajan kuluessa polttonesteiden varastoinnin, jakelun, ylitäyttöjen ja vuotojen seurauksena. Oitissa pilaantunutta maata on arvioitu olevan noin 400 tonnia ja Hikiässä noin 800 tonnia. Molemmat kohteet sijaitsevat ympäristöhallinnon vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokittelemilla pohjavesialueilla. Puhdistusmenetelmänä käytetään massanvaihtoa eli pilaantunut maa-aines kaivetaan pois ja kuljetetaan sellaiselle kiinteistölle tai laitokselle, jolla on lupa sen vastaanottoon ja käsittelyyn. Tilalle tuodaan puhdasta maa-ainesta. Alueet puhdistetaan sellaisiin haitta-ainepitoisuuksiin, etteivät ne rajoita alueen maankäyttöä. RIINA PAUNONEN

5 Syyskuu 2004 Jätteet oikeisiin osoitteisiin Riihimäellä Järjestetty jätteenkuljetus Biojätteet kompostiin Riihimäellä koko kunta kuuluu järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Kuntalaiset tekevät kaupungin kanssa sopimuksen jätteen keräyksestä. Taajamassa on käytössä kiinteistökohtaiset jäteastiat. Haja-asutusalueella käytetään pääasiassa yhteisiä keräyspisteitä. Musta-vaaleapussijärjestelmässä biojätteet kuuluvat mustaan pussiin. Pusseista eroteltu biojäte kompostoidaan Kapulan jätteenkäsittelyalueella. Kompostimulta on haluttua tavaraa, ja sitä käytetään mm. viherrakentamisessa. Ruokajätteen voi kompostoida myös itse lämpö- ja jyrsijäeristetyssä kompostorissa. Kompostointioppaita on saatavilla mm. ympäristönsuojeluyksiköstä ja Kiertokapulan jäteneuvonnasta. Puutarhajätteen kompostointiin riittää lautakehikkokin. Puutarhajätettä vastaanotetaan myös Kapulan jätteenkäsittelyalueella sekä soveltuvin osin Korttionmäen maankaatopaikalla ja Fortumin Riihimäen laitoksella. Puutarhajätteen avopoltto on sallittu vain taajama-alueen ulkopuolella. Hyötyjätteet kiertoon Jätteistä tulee aina erotella metalli-, lasi-, paperi- ja kartonkijäte. Oikeaan keräysastiaan toimitetusta lasista tehdään mm. uusiolasia ja lasivillaa, kartongista hylsykartonkia ja paperista ja metallista uusiomateriaaleja. Kymmenen asunnon kiinteistöissä on oltava omat astiat kullekin em. jätejakeelle, paperille jo neljän asunnon kiinteistöissä. Omakotitaloissa asuvien käytössä on yleisiä hyötyjätepisteitä. Ongelmajäte ei ole ongelma Ongelmajätteitä ei saa tai kannata jättää lojumaan nurkkiin. Yksityis- ja maatalouden pienet ongelmajäte-erät otetaan maksutta vastaan Kapulan jätteenkäsittelyalueella. Riihimäkeläisten käytettävissä ovat myös kaupungin varikon ja paloaseman keräyspisteet. Lisäksi Kiertokapula järjestää kerran vuodessa ongelmajätekierroksen, josta tiedotetaan yhtiön kotisivuilla ja paikallislehdissä. Keräyspisteisiin kelpaavia ongelmajätteitä ovat mm. maalit, öljyt ja öljyiset rätit, liuotinjätteet, loisteputket ja akut. Lääkejätteet voi viedä apteekkiin ja paristot hyötyjätepisteiden paristolaatikoihin. Ongelmajätteitä sisältävät kodin elektroniikka- ja kylmälaitteet tulee toimittaa erikseen maksua vastaan Kapulan jätteenkäsittelyalueelle. Entä ne kaikki muut jätteet? Erilaisille jäte-erille kuten esimerkiksi rakennusjätteelle, kestopuulle, renkaille ja asbestille on omat keräyspaikkansa. Kierrätysmahdollisuuksista ja erilaisten jätteiden oikeista sijoituspaikoista saa tietoa Kiertokapulan jäteneuvojalta. Oikeisiin paikkoihin toimitettuja jätteitä voidaan monesti vielä hyödyntää. Isot jätteet kuten rikkoutuneet huonekalut voi toimittaa Kapulan jätteenkäsittelyalueelle. Lisäksi kaupunki järjestää vuosittain suurille jätteille keräyskierroksen. Kierroksesta tiedotetaan etukäteen lehdessä. Suuret metalliesineet voi toimittaa maksutta Stena Metalliyhtymän pihalla olevalle lavalle Fiksu ei polta tai hylkää jätettä Jätteen polttaminen kotioloissa on kielletty. Kotitakassa lämpötilat jäävät niin alhaisiksi, että mm. muovit ja ruokajätteet palaessaan paitsi vaurioittavat tulisijan ja piipun rakenteita, voivat aiheuttaa myös terveyshaittoja. Rakennus- tai muun jätteen hylkääminen luontoon tai hautaaminen on laitonta puuhaa. Yhä useampi tienvarren jätekasa päätyykin nykyään poliisin tutkittavaksi. Nuukuus on jätteiden synnyn ehkäisyssä valttia. Fiksu kuluttaa vähemmän ja vie käyttökelpoiset tavarat kierrätyskeskukseen ja jätteet oikeisiin keräyspisteisiin. Teksti: MIRKKA ANTTALAINEN Soita juttuvinkkisi Ekokaareen! Puh Sinitiainen liehuttaa Vihreää lippua Luontokoulu Sinitiainen on toiminut lukuvuoden 2004 alusta alkaen Vihreä lippu -ohjelman alueellisena edistäjänä Riihimäen seudulla. Edistäjän roolissaan Sinitiainen järjestää Vihreä lippu infotilaisuuksia ja tiedottaa Vihreä lippu - ohjelmasta. Vihreä lippu -ohjelman avulla luontokoulu haluaa tarjota apuvälineitä ympäristökasvatuksen kehittämiseen, uusia ideoita, kansainvälisiä kontakteja sekä tavoitteellisuutta ympäristökasvatustoimintaan. Tähän Vihreä lippu on mainio väline, sillä siinä lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan projektin suunnittelemiseen. Ympäristökasvatus ei ole vain tiedon jakamista, vaan myös koulun tai päiväkodin arkielämässä toteutettavia konkreettisia parannuksia. Toistaiseksi Riihimäen seudun ainoa Vihreä lippu liehuu Kirjauksen päiväkodin pihalla ansaittuna ansiokkaasta ympäristötyöstä. Luontokoulun tavoitteena on saada seuraavien vuosien aikana Riihimäen seudun koulujen ja päiväkotien laadukas ja pitkäjänteinen ympäristökasvatustyö esille ja useita Vihreitä lippuja liehumaan sen merkiksi. Luontokoulu tukee uusia Vihreä lippu -ohjelmaan osallistuvia kouluja ja päiväkoteja mm. järjestämällä erilaisia koulutuksia. Vihreä lippu on kouluille ja päiväkodeille suunnattu kansainvälinen ympäristökasvatusohjelma. Se on osa eurooppalaisen ympäristökasvatusjärjestön FEE:n (Foundation for Enviromental Education) Eco-schools -ohjelmaa. Maailmalla Eco-Schools -ohjelmaan osallistuu noin koulua. Suomessa Vihreitä lippuja liehuu jo lähes 200. Lisätietoja Vihreä lippu ohjelman alueelliselta edistäjältä: Anna Kettunen, Riihimäen seudun Luontokoulu Sinitiainen Puh ,

6 6 Syyskuu 2004 Syyskuulumisia Riihimäen kierrätyskeskuksesta Kestävän kehityksen tiedottamista Lopella Siitä on taas aikaa, kun kierrätyskeskuksen toiminnasta on viimeksi kerrottu näin lehden välityksellä. Jos liiasta vedestä on paljon pahaa, niin aina jotain hyvääkin. Monen riihimäkeläisen kellarit on jouduttu siivoamaan ylimääräisistä tavaroista. Yhdenlaisen piikin olemme huomanneet täällä kierrätyksessäkin. On tullut selvää varastotavaraa, hyvää mutta kosteuden alta pois siirrettyä. On tullut kaakeleita ja kaikenlaista normaalia kellaritavaraa. Ilman vedenpaljoutta ne varmaan lojuisivat vielä kellarin kätköissä, osa aivan turhan panttina. Ilman tätä poikkeuksellisen runsasta vedentuloakin meillä on tavaraa riittänyt. Kulunut kesä on ollut taas vilkas. Kun ilmat eivät ole suosineet rantalomailua, kävijämääräkin on ollut kiitettävä läpi kesän. Yhdenlainen huomio onkin tehty viime kuukausien aikana. Asiakaskuntaamme on tullut paljon uusia kasvoja. Samalla on käynyt ilmi, että kierrätyskeskuksen toiminta on monelle epäselvää. On luultu että me henkilökunta täällä teemme työtä omaan lukuun ja saamme rahan omaan käyttöön. Asia ei kuitenkaan ole noin. Kaupunki tässä on organisaationa taustalla, ja raha, jota myydyistä tavaroista saadaan, menee toiminnan ylläpitämiseen. Vastuullista ympäristötiedon jakamista Raha ei kuitenkaan ole tärkein asia täällä kierrätyksessä. Tärkeämpää on asiakaspalvelu, tavaroiden elinkaaren pidentäminen ja erilainen vastuullinen ympäristötietouden jakaminen. On hyvä muistuttaa, että mikään laki ei velvoita julkista tahoa järjestämään kierrätyskeskustoimintaa. On kaupunkien ja kuntien omasta tahdosta kiinni, miten ne haluavat hoitaa tämän asian. Onneksi Riihimäellä on toimittu jo pidempään ympäristöpuolen asioissa järkevästi, ja myös kierrätyskeskustoiminta on jo vakiinnuttanut asemansa. Kesän loppumisesta kielii Kierrätyskeskuksen aukioloaikojen siirtyminen talviaikaan. Noudatamme taas talven aikatauluja ja olemme kevääseen asti avoinna seuraavasti: ma suljettu; ti, to, pe 10-17; ke 10-18; la JYRI LINDBLOM Kirjoittaja on kierrätyskeskuksen hoitaja Ympäristöviestintää yhteistyönä Hämeessä HÄMY hanke järjestää yhdessä Lopen ympäristölautakunnan kanssa kaksi tilaisuutta, joissa annetaan tietoa kestävän kehityksen prosessien ja sisällön yhdistämisestä kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Kestävän kehityksen päämääriin voidaan kunnissakin pyrkiä monin eri tavoin. Lopella on tähän mennessä pyritty edistämään kestävää kehitystä osana kunnan kokonaisstrategian ja toimialakohtaisten strategioiden sisällön säännöllistä kehittämistyötä. Tarkoituksena on kehittää kunnan strategioita yhä kestävämpään suuntaan sitomalla strategioiden kriittiset menestystekijät, tavoitteet ja aikataulut yhä konkreettisemmin kestävän kehityksen ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden perusteisiin. Järjestettävien tilaisuuksien tarkoituksena on antaa lisää tietoa aiheesta ja syventää ihmisten kokemusta siitä, millä tavalla luontoa ja ympäristöä suojaavat, kehittävät tai pahimmillaan vaarantavat toimet ja ratkaisut ovat saumaton osa kaikkea inhimillistä toimintaa. Asiat kehittyvät hyvään suuntaan vain silloin kun opimme ottamaan ympäristömme hyvinvoinnin huomioon kaikissa tekemisissämme ja suunnitelmissamme aivan samalla tavoin kuin nyt otamme huomioon ihmisen sosiaalisen, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin turvaamisen. Kaksi tilaisuutta Ensimmäinen tilaisuus järjestetään Lopen kunnan luottamushenkilöille iltapäivän mittaisena seminaarina Lopen kunnantalossa Alustajiksi on saapumassa asiantuntijoita Suomen Kuntaliitosta ja Hämeen ympäristökeskuksesta. Toinen tilaisuus järjestetään avoimena kaikille kuntalaisille alkuvuodesta Tilaisuuden ajankohdasta ja sisällöstä tullaan tiedottamaan tarkemmin lehti-ilmoituksilla ja kunnan internet-sivuilla. Kaupunkialueelta löytyi 20 lajia Riihimäen päiväperhoset lentelivät sateisenakin kesänä Riihimäen Seudun Luonnonsuojeluyhdistys on teettänyt perhoskartoituksen kaupungin keskustan alueella. Sateinen sää on haitannut perhosten lentoa, mutta kaksikymmentä lajia on silti jäänyt haaviin, kertoo kartoitusta tehnyt opiskelija Joel Röntynen. Kartoitusta on tehty neljällä eri paikalla ns. linjamenetelmällä. Vakiona pysyvä reitti kuljetaan läpi kerran viikossa ja reitin varrella lentävät perhoset lasketaan. Laskentapäiväksi valitaan aurinkoinen tai poutainen tuuleton päivä. Linjat on perustettu Riihimäen perhospuistoon, Kosteikkopuistoon, entisen ikkunalasitehtaan ja radan varren joutomaille sekä Urheilupuiston pururadan varrelle. Näillä neljällä paikalla on perhosille tyypillisiä elinympäristöjä ja sopivia ravintokasveja. Perhoset ovat muutosten mittareita Perhoset ovat hyviä elinympäristön muutosten mittareita. Kun sopivat ravintokasvit vähenevät tai häviävät, samalla vähenee myös perhoskanta. Nyt perustettuja reittejä on tarkoitus seurata tulevina vuosina ja saada samalla arvokasta tietoa lajistomuutoksista. Aikuiset perhoset imevät pitkällä imukärsällään kukista mettä. Hyvät medentuottajat taas houkuttelevat perhosia paikalle. Perhoskasvit ovat myös ilo silmälle värikkäine isoine kukkineen. Oheisessa taulukossa on lueteltu kotipuutarhaan sopivia kauniita lajeja, joiden avulla saa päiväperhosetkin lentelemään omassa puutarhassa. Perhosen elämässä tapahtuu täydellinen muodonvaihdos. Perhonen munii toukan ravintokasviin kymmenittäin tai sadoittain pieniä munia. Munasta kuoriutuu toukka, joka ahmii tauotta kasvien lehtiä. Kasvava toukka luo muutaman kerran nahkansa ja lopulta se koteloituu ja jää roikkumaan lehteen. Useimmat Suomen päiväperhoset talvehtivat koteloina ja kuoriutuvat seuraavana kesänä. Joillakin lajeilla, kuten kaaliperhosella, on kaksi sukupolvea vuodessa. Kesäsukupolven kehitys on siten varsin nopea. Kevään ensimmäiset lentäjät, sitruuna- ja nokkosperhonen sekä suruvaippa, talvehtivat aikuisina. Perhospuisto on ykköspaikka Herukkaperhonen nähtiin Riihimäellä , Paras perhospaikka Riihimäellä on ehdottomasti Perhospuisto. Joel Röntysen mukaan sieltä löytyi tänäkin kesänä lähes 20 eri lajia. Elokuun lopulla kukkaloistossa ruokaili muiden muassa kymmeniä neitoperhosia. Mutta hyvin perhoset viihtyvät myös ikkunalasitehtaan joutomailla. Kuivalla hietikolla kasvaa esimerkiksi mataroita, suolaheinää, virnoja, pietaryrttiä, erilaisia ristikukkaisia, ja niistä riittää syötävää. Tänä kesänä on havaittu 14 päiväperhoslajia, mm. tesmaperhosia, erilaisia sinisiipiä ja tietenkin lanttuperhosia. Urheilupuiston alueella ja Kosteikkopuistossa lajikirjo on ollut vaatimattomampi, vaikka sopivia ravintokasveja alueelta löytyykin. Yhtään suurta harvinaisuutta ei kartoituksessa ole löytynyt, mutta kokonaismäärä 20 lajia on hyvä saalis. Kesän epävakaat säät ovat vähentäneet perhoshavaintoja koko maassa, Röntynen toteaa. Luonnonsuojeluyhdistys on saanut Riihimäen kaupungilta tukea kartoituksen toteuttamiseen. Teksti: RITVA SIRÉN Kirjoittaja on Riihimäen Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry:n taloudenhoitaja. Kesällä 2004 Riihimäeltä tavatut perhoslajit Angervohopeatäplä (Brenthis ino) Auroraperhonen (Anthocharis cardamines) Herukkaperhonen (Polygonia c-album) Hohtosinisiipi (Polyommatus acarus) Hopeasinisiipi (Agrodiaetus amandus) Idänniittyperhonen (Coenonympha glycerion) Ketokultasiipi (Palaeochrysophanus hippothoe) Lanttuperhonen (Pieris napi) Lauhahiipijä (Thymelicus lineola) Loistokultasiipi (Heodes virgaureae) Naurisperhonen (Pieris rapae) Neitoperhonen (Inachis io) Niittysinisiipi (Cyaniris semiargus) Nokkosperhonen (Aglais urticae) Piippopaksupää (Ochlodes venatus) Pikkukultasiipi (Lycaena phlaeas) Sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni) Suruvaippa (Nymphalis antiopa) Tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus) Virnaperhonen (Leptidea sinapis) Parhaita mesikasveja Asterit (Aster) Hirvenjuuret (Inula) Leimut (Phlox) Meiramit (Origanum) Nauhukset (Ligularia) Punahatut (Echinacea) Punalatvat (Eupatorium) Punatähkät (Liatris) Purtojuuri (Succisa pratensis) Rautayrtit (Verbena) Retikat (Raphanus) Ruusuruohot (Knautia) Syrikät (Buddleia) Perhostoukkien ravintokasveja Isomaksaruoho (Sedum telephium) Kangasajuruoho (Thymus serpyllum) Kaunokit (Centaurea) Keltamaite (Lotus corniculatus) Keltasauramo (Anthemis tinctoria) Kohokit (Silene) Luumupuu (Prunus domestica) Matarat (Galium) Neilikat (Dianthus) Nokkoset (Urtica) Oratuomi (Prunus spinosa) Siankärsämö (Achillea) Tammi (Quercus robur) Ängelmät (Thalictrum) Metsänokiperhonen Kuva: Teemu Tuominen, Riihimäen luonnonsuojeluyhdistyksen arkisto Kuva: Rauno Yrjölä

7 Syyskuu 2004 Kiinan Suzhou ja Riihimäki ympäristö- ja koulutusalan yhteistyöhön Sykli kouluttaa kiinalaisopettajia Riihimäellä sijaitseva Suomen ympäristöopisto Sykli on kesästä lähtien elänyt kiinalaisittain, sillä heinäkuun lopulla viisi Suzhoun teknillisen yliopiston opettajaa saapui Suomeen kahdeksaksi viikoksi perehtymään suomalaiseen ympäristökoulutukseen ja ympäristöteknologiaan, ja syyskuun puolivälissä opettajaryhmä sai vahvistusta, kun Suzhousta saapui 15 ympäristöalan yrittäjän delegaatio. Projekti on kaksivuotinen. Parhaillaan Sykli hakee rahoitusta myös toiseen kiinalaiseen, Pekingin olympialaisiin liittyvään ympäristöhankkeeseen. Syklin yhteistyö kiinalaisen Suzhoun teknillisen yliopiston kanssa alkoi viime syksynä, jolloin Syklin rehtori Eeva Hämeenoja piti ympäristöjohtamisen kurssin Suzhoussa liittyen yliopiston kansainväliseen ympäristöalan asiantuntijoiden koulutukseen. Nyt on edetty toiseen vaiheeseen, ja kiinalaisopettajat Song Yinling, Zhao Dan, Jian Jingdong, Meng Beiqi ja Chen Kangli tulivat Suomeen, jotta voitiin luoda pohjaa ympäristökoulutuksen jatkoyhteistyölle ja löytää yhteistyökumppaneita ympäristöteknologian alueella. Ensimmäinen vierailuviikko vietettiin Turun saaristossa tutustumalla paikalliseen ympäristöön sekä Seilin saarella sijaitsevaan Saaristomeren tutkimuslaitoksen toimintaan. Kenttäjakson jälkeen Kiinalaisopettajien ryhmä vie mukanaan kotiin idean tavaroiden kierrätyksestä, tietoisuuden ympäristöasioiden tärkeydestä ja ihanan kokemuksen metsästä, jossa voi poimia marjoja. Kuvassa takana Eeva Hämeenoja ja Harry Zilliacus. vuorossa oli intensiivinen englanninkielen opiskelu aiheina työelämän tilanteet ja ympäristöenglanti. Sitten käsiteltiin tohtori Harry Zilliacuksen johdolla Suomen ja Kiinan keskeisimpiä ympäristöongelmia ja perehdyttiin suomalaiseen ympäristöasioiden hallintaan ja seurantaan. Vierailujakson loppuosan aikana keskityttiin ympäristöteknologisiin ratkaisuihin luentojen ja opintoretkien avulla. Suhteita ympäristöyrityksiin ja kaupunkiin Viimeksi Suomeen saapunut 15 kiinalaisen ympäristöalan yrittäjän delegaatio tutustuu ja solmii yhteistyösuhteita erityisesti suomalaisiin jätevedenpuhdistukseen ja jätehuoltoon erikoistuneisiin yrityksiin. Kiinalaiset osallistuvat Syklin vieraina myös ympäristöalan ammattimessuille. Riihimäen kaupungin kanssa järjestettävässä tapaamisessa suunnitellaan Suzhoun ja Riihimäen välistä ympäristö- ja koulutusalan yhteistyötä. Kiinalaisopettajat asuivat vierailunsa ajan Uudenmaan maaseutuopiston tiloissa, joten he saivat myös hieman kosketusta suomalaiseen maaseutumaisemaan. Vieraiden aktiivisena auttajana ja organisaattorina toimi Syklissä työskentelevä Zhao Rongxian (Mary), syntyperältään kiinalainen, joka on asunut Suomessa kuusi vuotta. Raikas ilma ja marjametsä Mikä Suomessa teki kiinalaisopettajiin suurimman vaikutuksen? Raikas ilma, ystävälliset ihmiset, Suomen Ympäristökeskuksen laboratorio. Teillä on paljon metsää, järvet ovat kauniit ja puhtaat, veden laatu on hyvä. Ruoka taas ei saanut kiitosta, ja kiinalaiset valmistivatkin iltaisin itse ateriansa majapaikassa. Suzhou on kaunis, historiallinen kaupunki, joka sijaitsee Kiinan nopeasti kehittyvällä itärannikolla, noin 90 kilometriä Shanghaista. Perinteisesti Suzhou on kuuluisa silkistään ja puutarhoistaan. Nykypäivänä se taas tunnetaan nopeasti kehittyvänä teollisuus- ja koulutuskaupunkina, joka myös painokkaasti kiinnittää huomioita ympäristöasioiden hallintaan ja kehittämiseen Teksti ja kuva: URPU-KAARINA YLI-LAURILA 7 Autottoman päivän teemana lasten liikenneturvallisuus Kansainväliseen Autoton päivä -tapahtumaan liittyviä aktiviteetteja järjestetään 22. syyskuuta lähes parillakymmenellä paikkakunnalla. Päivän aikana kaupungit, kunnat, liikunta- ja kansalaisjärjestöt sekä yritykset esittelevät tempauksin kestävän liikkumisen vaihtoehtoja. Tänä vuonna kansainvälisen Autottoman päivän teemana on Turvalliset kadut lapsille. Teemalla halutaan kiinnittää huomiota liikenneturvallisuuteen ja kaupunkien rooliin liikennesuunnittelussa. Lapsilla on oikeus turvallisiin kävely- ja pyöräilyväyliin, joita pitkin kulkea kouluun, leikkipuistoihin ja harrastusten pariin. MYYTÄVÄNÄ Käytetyt, kunnossa olevat kangaspuut. Puh

8 8 Syyskuu 2004 Autojen romutus muuttuu maksuttomaksi PUUSEE 2005 ulkokäymälän suunnittelukilpailu Käytäntö autojen toimittamisesta romutettavaksi muuttui Silloin tuli voimaan kaksi asetusta, jotka käytännössä tehostavat romuautojen jätekäsittelyä. Jatkossa henkilö- tai pakettiauton omistajalla on oikeus toimittaa vanha ajoneuvonsa kustannuksitta romutettavaksi. Hyväksytylle kerääjälle tai esikäsittelijälle toimitetusta ajoneuvosta annetaan omistajalle romutustodistus, joka on edellytys ajoneuvon poistamiseksi Ajoneuvohallintokeskuksen rekisteristä. Järjestelmä perustuu tuottajavastuuseen, jossa ajoneuvon valmistaja ja maahantuoja ovat vastuussa tuotteiden ja niiden osien uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä sekä siitä aiheutuvista kustannuksista. Pyrkimyksenä on edistää ajoneuvoista peräisin olevan jätteen määrän ja ympäristöhaitan ehkäisemistä, romuajoneuvojen hyödyntämistä ja niiden osien uudelleenkäyttöä sekä parantaa romuajoneuvojen jätehuollon ympäristönsuojelun tasoa. Uusi menettely sisältää EU:n romuajoneuvodirektiivissä asetettuja uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteita, jotka tulisi saavuttaa vuoden 2006 alkuun mennessä. Suomessa kertyy vuosittain noin romuajoneuvoa. Määrä lisääntyy lähivuosina kappaleeseen. Uusi käytäntö on siten tarpeellinen, jotta asetettuihin hyödyntämistavoitteisiin päästään. Uuden menettelyn käynnistäminen on alkuvaiheessaan, joten ennen vanhan auton toimittamista romutuskäsittelyyn kannattaa olla ennakolta yhteydessä romuajoneuvoja vastaanottavaan yritykseen ja varmistaa menettelyn toimivuus. Tuottajan vastuu koskee nyt romutettavien henkilöja pakettiautojen lisäksi keräyspaperia, pakkauksia ja renkaita. Vuonna 2005 järjestelmä laajenee koskemaan myös sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Aikaisemmin vastuu jätehuollon järjestämisestä on pääosin ollut jätteen haltijalla eli kuluttajalla itsellään tai kunnalla. Lisätietoja saa oman kunnan ympäristöviranhaltijoilta tai valtion ympäristöhallinnon internet-osoitteessa tai osoitteesta JUHA VIINIKKA Ulkokäymälä, huussi, puusee, hyyskä, pikkula, käyskä... Sillä on monta nimeä, ja se on jokaiselle tuttu mökiltä tai maalta. Se on myös ympäristöystävällinen ratkaisu käymäläjätteiden käsittelyyn ja lähes hajutonkin, kun sen tekee oikein. Mutta voisiko huussin tehdä vielä paremmin? Voisiko käyttömukavuutta parantaa? Onko liikuntarajoitteiset huomioitu? Entä huollon helppous? Nyt alkavan suunnittelukilpailun tavoitteena on edistää ulkokäymälän suunnitteluun ja käyttöön liittyvää osaamista, tuoda esille uusia käymäläratkaisuja ja -malleja ja saada nämä markkinoille. Kilpailijoiden tulee suunnitella uusi ulkokäymälä tai parantaa olemassa olevaa ratkaisua. Suunniteltavat tuotteet voivat olla esimerkiksi uusi käymälä tai käymälään liittyvä tuoteosa tai sitten eri tuoteosista koostuva kokonaisuus. Puuseen suunnittelussa tulee ottaa huomioon ulkokäymälän käyttöön liittyvät asiat sekä käymälän käyttäjän että käymälää huoltavan henkilön kannalta. Kilpailun suunnitteluosuus päättyy Voittajat julkistetaan maaliskuussa 2005 Lomapaikkamessuilla Turussa. Kilpailun palkinnot ovat 3000, 2000 ja 1000 euroa. Tuomaristo koostuu ympäristöalan ja ergonomian sekä muotoilun ja puutuoteteollisuuden asiantuntijoista. Kilpailun järjestäjinä toimivat käymäläasioita edistävä Käymäläseura Huussi ry Tampereelta ja suomalaisen puun käyttöä edistävä Varsipuu ry Turusta. Kilpailun säännöt: tai puh. (02) Lisätiedot: Toiminnanjohtaja Tapio Hirvonen, Varsipuu ry, Kuralankatu 2, Turku, puh. (02) , , Harsosammal on Vahteristosta hakkuiden ja ympäristön muuttumisen takia hävinnyt, mutta karhunsammal kasvoi siellä näin herkkänä toukokuussa Vahteriston luonto on kartoitettu Vahteriston luontoarvoista on kiistelty paikallisesti kohta 20 vuotta. Luontoammattilaisen näkemys alueesta on valmistunut syyskuun alkupuolella. Selvitys tilattiin varsinaisesti Vahteriston asemakaavoituksen pohjaksi. Kartoituksen laati helsinkiläinen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy. Alueesta haluttiin tehtäväksi tarkempi selvitys, koska Vahteristo on merkittävä Riihimäelle luonto- ja virkistysarvoiltaan, metsätaloudellisesti, ja lisäksi sieltä löytyy omakotitaloille uusia tonttialueita. Tutkimuksessa selvitettiin alueen linnusto, kasvillisuus ja luontotyypit. Lisäksi liito-oravan mahdollinen esiintyminen alueella selvitettiin erillistutkimuksena. Selvitykset ovat aina sidottuja omaan aikaansa Nyt tehty selvitys kuvastaa tämän hetken näkemystä koko Vahteriston alueen luontoarvoista. Tutkimus painottuu alueen koillisosaan. Patastenmäen vanhaan omakotialueeseen rajoittuvassa koillisosassa alkuperäinen luonto on eniten kärsinyt hakkuista ja myös sijaintinsa takia sieltä voisi löytyä omakotiasumiselle soveltuvia kohtia luontoa häiritsemättä. Liito-oravan esiintymiä metsäalueelta ei vuonna 2004 löytynyt. Arvokkaita osa-alueita Selvityksen mukaan Vahteriston arvokkainta luontoa on alueen itäreunassa oleva korpikuusikko, Huhtionmäen korpialue sekä pohjoisrinteessä oleva lähteikkö. Lähteiden alueelta löytyi vuonna 1997 uhanalainen harsosammal. Nyt todettiin, että alue oli muuttunut tälle valtakunnallisesti harvinaiselle sammallajille hakkuiden ja ympäristön muuttumisen takia sopimattomaksi, eikä sitä enää löytynyt. Erilainen linnusto eri osissa Patastenmäen omakotialueen puolella linnusto oli runsainta, mitään harvinaisuuksia ei kuitenkaan omakotialueen liepeillä havaittu pesivän. Lounaisosassa puolestaan löytyvät reviirit laajempia havumetsiä suosivilta lajeilta. Pesimispuuhissa havaittiin tiltaltti, pyy, käki ja palokärki. Kannanotto rakentamisalueisiin Vahteriston pohjois- ja koillisreuna, jossa jo on laajoja hakkuita, soveltuisi parhaiten rakentamisalueeksi. Yhteenvedossa on todettu alueet, joille on mahdollista halutessa rakentaa ottaen huomioon kasvillisuuden ja linnuston asettamat vaatimukset. Selvitysalueen pohjois- ja koillisreuna, jossa jo on laajoja hakkuita, soveltuisi parhaiten rakentamisalueeksi. Itäreunan korpialue sekä järeitä kuusia ja haapoja kasvava Vahteristonmäen itärinne soveltuisivat säilytettäväksi luonnontilaisen kaltaisina metsinä. Ne ovat samalla viheryhteys Hyvinkään suunnan metsiin. Virkistysreitti kaupungista kaakkoon voisi siirtyä uudelle linjaukselle lännemmäksi ja selvitysalueen länsireunan metsiä voitaisiin hoitaa virkistysmetsinä, onhan Vahteristonmäki laajin metsäalue keskustan tuntumassa. Selvitys kaupunkilaisten puntarissa Vahteriston luontoselvitys on luettavissa Riihimäen kaupunginkirjaston lehtilukusalissa sekä kaavoituspalveluiden asiakaspalvelussa Yritystalossa. Internetin kautta voi ladata luontoselvityksen tiedostomuodossa osoitteessa Teksti: JARI JOKIVUO Kuvat: RAUNO YRJÖLÄ Korpikuusikko Huhtionmäen itärinteessä on Vahteriston arvokkainta luontoa.

9 Syyskuu 2004 Kiertokapula haluaa jätteenpoltosta uudet tarjoukset Kiertokapula Oy on käynnistänyt toisen tarjouskierroksen jätteen energiahyötykäytöstä palveluperiaatteella. Yksi kierros jo ehdittiin käydä, mutta meille tulevat jätemäärät ovat vuodesta 2002 radikaalisti pienentyneet, joten tarvitaan uusi kierros, selvittää toimitusjohtaja Kari Mäkinen. Nyt siis etsitään energian hyötykäyttäjää, jolle Kiertokapula toimittaisi jätteen ja joka voisi käyttää sen hyväkseen polttamalla. Ensimmäisellä kierroksella oli loppuvaiheessa mukana kaksi tarjokasta, Hyvinkäällä Vapo/ Hyvinkään Lämpövoima ja Hämeenlinnassa Fortum/Vattenfall. Elokuun lopulla julistettiin uusi tarjouskilpailu, ja siitä käynnistyi 40 päivän ilmoittautumisaika. Tulokset ovat odotettavissa aikaisintaan maaliskuussa Miksi Kiertokapulaan päätyvät jätemäärät ovat parissa vuodessa pienentyneet? Asumisesta syntyvä jäte on pysynyt samoissa määrissä, mutta esimerkiksi teollisuudesta, rakentamisesta ja kaupasta tuleva hyvälaatuinen jäte ohjautuu useita reittejä pitkin. Markkinoille on tullut uusia toimijoita, Kari Mäkinen selvittää. Kaikella pyritään täyttämään tavoite, jonka mukaan vuoteen 2010 mennessä kaatopaikan penkkaan saa enää päätyä 20 prosenttia biohajoavaa jätettä. Siis puun, paperin, pahvin ja kartongin osuuden pitää vähentyä radikaalisti. Kunnilla on velvollisuus huolehtia jätteistä Kari Mäkinen siirtyi Kiertokapula Oy:n toimitusjohtajaksi joulukuun alussa Hänen edellinen postinsa oli Lahden Aluepalveluliikelaitoksen toimitusjohtajuus. Sitä ennen hän toimi Janakkalan kunnan teknisenä johtajana. Nyt hänen yhtiönsä alueella on 17 kuntaa. Kahdessa toimipaikassa, Hyvinkään Kapulassa ja Hämeenlinnan Karanojalla on työssä 40 henkilöä. Liikevaihto oli viime vuonna 9,4 miljoonaa euroa. Lain mukaan kunnilla on velvollisuus huolehtia asumisessa syntyvistä jätteistä, ja Kiertokapula on perustettu hoitamaan sitä velvollisuutta. Kiertokapula Oy:n jätteen loppusijoitusalueet ovat edelleen tulevaisuudessa Hyvinkään Kapulassa ja Hämeenlinnan Karanojalla. Tosin kummassakin paikassa nykyiset sijoitusalueet suljetaan. Karanojan uusi alue valmistuu jo kuluvan syksyn aikana. Kapulan ja Karanojan nykyiset alueet suljetaan marraskuun alussa 2007 ja maisemoidaan. Siitä lähtien Karanoja on Kiertokapulan ainoa jätteen loppusijoituspaikka. Kapulan aluetta joudutaan hoitamaan vielä 30 vuotta: penkassa kehittyvä metaanikaasu otetaan talteen ja ohjataan Hyvinkään Lämpövoimalle kuten nykyisinkin. Jätevedet johdetaan Hyvinkään kaupungin puhdistamolle. Kapulaan jätteen siirtokuormausasema Kiertokapula on kuntien työkalu, jolla on lakiin perustuva olemassaolon oikeutus, Kari Mäkinen sanoo. Kapulaan jää toimimaan biojätteen kompostointilaitos, josta valmistuva multa myydään. Alueelle jää myös pientuojien asema ja siirtokuormausasema, jossa etelästä pienemmillä autoilla tuodut jätteet kuormataan isoihin autoihin ja toimitetaan Hämeenlinnaan. Jätteen polttaminen voisi alkaa 2008, sillä silloin kaatopaikkatarve vähenee oleellisesti. Meidän on tutkittava, mitä siinä vaiheessa tehdään. Uusia linjauksia on tulossa, Kari Mäkinen valottaa. Selvää on, että olemme tehostamassa jätteen lajittelua, ja sitä ollaan ohjaamassa nykyistä enemmän hyötykäyttöön. Jätekuvioissa näkyy varmasti se, kun kotitalouskonekauppaan astuu voimaan tuottajan vastuu. Jo sitä ennen tapahtuu, sillä kuluvan syksyn aikana poistuvat vapautukset jätehuollosta. Kaikkien pitää liittyä järjestettyyn jätehuoltoon, ja kuntien velvollisuus on järjestää se. Jätemaksu kattaa myös ilmaispalvelut Jätetaksojen kalleutta kum- mastelevia Kari Mäkelä kehottaa muistamaan, että maksu sisältää melkoisen jäteveron, joka ensi vuonna nousee nykyisestä 23 eurosta tonnilta 30 euroon tonnilta. Lisäksi jätemaksuissa on 22 prosentin arvonlisävero. Kiertokapulan jätemaksu on porttimaksu, joka kattaa myös yhtiön antaman ilmaispalvelun. Näihin ilmaisiin palveluihin kuuluvat yli 300 hyötyjätepistettä, joihin ihmiset saavat maksutta toimittaa paperi-, lasi-, muovi- ja metallijätteensä. Myös vuosittain toimitettavat pienasiakkaiden ongelmajätekeräykset ovat maksuttomia. Lisäksi maksuttomia ovat neuvontapalvelut: viisi neuvojaa kiertää kentällä yrityksissä, kouluissa ja päiväkodeissa. Teksti ja kuva: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Lisälämpöä puulla turvallisesti ja haitattomasti Puulämmitys on nostanut suosiotaan taas viime vuosina. Vaikkei talossa puulla tai pelleteillä toimivaa keskuslämmityskattilaa olisikaan, on polttopuun käyttö myös lisälämmitykseen uuneissa ja takoissa yleensä taloudellisesti kannattavaa. Parhaimmillaan varaava tulisija tuo miellyttävän lämmön ja säästää kustannuksia. Pahimmillaan huonosti hoidettu tulisija tai virheellinen käyttö voivat aiheuttaa terveys- ja savuhaittoja. Alkutyöt ensin Puhtaaseen palamiseen voi vaikuttaa huolehtimalla hyvästä vedosta ja polttamalla sisällä jonkun aikaa lämmenneitä, kuivia, mielellään ylivuotisia puita. Ensin avataan pelti ja tarvittaessa poistetaan tuhkat ilmansaantia estämästä. Muistathan, että tuhkassa voi kyteä kekäleitä yllättävän pitkään. Jos veto on huono, voi hormia lämmittää ensin polttamalla poskikanavissa sanomalehteä tai vaikka hiustenkuivaajalla puhaltamalla. ja ei kun tuleksi Oleellista haitattomassa palamisessa on riittävä ilman saanti. Ilman pitää päästä kiertämään myös puiden välistä ja vapaata ilmatilaa pitää jättää 1/ 3 tulipesän korkeudesta, helloissa ja keskuslämmitysuuneissa enemmän. Ensimmäiseen pesälliseen laitetaan sytykettä ja pieni määrä ohuempaa puuta. Tulen jo roihutessa ovat isommat, hitaammin palavat halot parhaita lämmityksen kannalta. Puuta lisätään vähitellen pienissä erissä, mielellään kuoripuoli alaspäin, vasta kun entiset ovat palaneet lähes hiillokselle. Hyöty irti hiilloksesta Hiillos luovuttaa lämpönä jopa 40 prosenttia puun energiasisällöstä. Leivinuuneissa hiilloksen lämpö saadaan hyödynnettyä ns. jälkipalotilassa. Kun puu on hiilloksella, voi ilman määrää vähentää uunin luukkua sulkemalla. Kun sinisiä liekkejä ei enää näy, voi hormipeltiä laittaa pienemmälle. Lämmön säästämisessä ei pidä kuitenkaan ryhtyä yltiöpäiseksi: häkämyrkytysvaaran ehkäisemiseksi pelti suljetaan vasta kun hiillos on palanut kokonaan loppuun. Turvallisuus ennen kaikkea Älä koskaan jätä uunia valvomatta lämmityksen aikana. Toimi aina huolellisesti ja varovaisesti, jottei synny tulipalon tai häkämyrkytyksen vaaraa. Nuohous on tärkeää tulisijan turvallisuuden ja toimivuuden kannalta. Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että kiinteätä polttoainetta käyttävä tulisija hormeineen nuohotaan kerran vuodessa. Vain osan vuodesta käytössä olevan yksityisen loma-asunnon tulisijojen nuohoaminen on tehtävä kerran kolmessa vuodessa. Nuohouksesta saa lisätietoa aluepelastuslaitokselta puh tai Haitat kuriin Savuttavaan piippuun voi olla syynä kosteiden puiden, liian täyteen ahdetun tulipesän tai riittämättömän ilman saannin lisäksi myös asiaton polttoaine. Jätteistä, kuten muoveista, ruuantähteistä, vanerista ja käsitellystä puusta syntyy kotiuunin lämpötiloissa haitallisia yhdisteitä, jotka voivat vahingoittaa terveyttäsi ja syövyttää tulisijasi rakenteita. Uunin valmistaja tai muuraaja antaa parhaat käyttöohjeet valmistamalleen uunille. Kuitenkin vaikka ohjeita noudattaisi kuinka tarkkaan, tuuli voi silti puhaltaa savut naapurin pihalle. Ole siis tarkka ja huomaavainen tulisijasi käytön suhteen. MIRKKA ANTTALAINEN Lähde: Pökköä pesään varaavien uunien lämmitysohjeita opas, VTT Prosessit, ALTENET-ohjelma, Proweprojekti Koulukatu 14, Riihimäki. p Aukioloajat: ti-pe 11-17, la 12-16, su

10 10 Syyskuu 2004 Luontoetsivät lähdössä retkelle Luontoetsiviin luontoa tutkimaan Peruskoulun 2-6 -luokkalaisille suunnattu luontokerho Luontoetsivät on aloittanut syyskautensa Riihimäellä. Kerhoa ylläpitää Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys kaupungin tuella. Kerho kokoontuu kaupungin kerhotiloissa Mäkikuja 15:ssä 2. kerroksessa kello joka toinen torstai, mutta retkiä tehdään myös viikonloppuisin. Mukaan voi tulla seuraavalla kerralla Tänä syksynä kerholla on uutena vetäjänä biologian opiskelija MillaTuormaa. Tuormaan oma luontoharrastus lähti liikkeelle linnuista. Vapaa-aikanaan Milla harrastaa retkeilyä, luontovalokuvausta ja kirjoittamista. Hän on vetänyt lapsiryhmiä Luontokoulu Sinitiaisessa ja ollut ohjaajana mm. lasten luontoleireillä. Kerhoon voi tulla mukaan suoraan tai ilmoittautua etukäteen yhdistyksen kerhovastaavalle Tarja Heikkoselle, puh. (019) Kerhoon tulevan lapsen olisi hyvä osata jo kirjoittaa ja lukea eli kerho on suunnattu noin vuotiaille. Tänä syksynä retkeillään mm. Hatlammin suolla ja Piilolammella. Kerhossa tutkitaan sieniä, puita, tähtiä ja seurataan eläinten valmistautumista talveen ja lintujen syysmuuttoa. Retkikuljetuksiin tarvitaan vanhempien apua. Kerhon syyskauden maksu on 10 euroa. Hauskaksi oheislukemiseksi voi hankkia vuodeksi lasten luontolehden Siepon 16 euron hintaan. Teksti: TARJA HEIKKONEN Kuva: SEPPO SALLI Torholan Lammikko näytti hyvin vihreältä. Torholan Lammikko levän peitossa Hausjärven Torholan Lammikossa havaittiin elokuun alussa erittäin runsas sinileväesiintymä. Mitään erikoista syytä voimakkaaseen sinileväkukintaan ei tiedetä, mutta lämmin ja vähätuulinen sää, ravinteet sekä huono veden vaihtuvuus Lammikossa ovat luultavasti edesauttaneet kukintaa. Riihimäen luontokalenteri tekeillä Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys tuottaa ensi kertaa luonto- ja kotiseutukalenterin. Yhteistyökumppanina on Kamerakerho 50, jonka kanssa yhdistyksellä on ollut luontokuvaushankkeita. Seinäkalenteri on A 4-kokoinen ja sitä painetaan 200 kappaletta. Kokeiluerän myyntihinnaksi tulee noin 7 euroa, ja sitä voi tilata yhdistyksen kautta Aira Kankaalta, puh tai Marja Lukkaroiselta, puh tai Uudesta Kirjakaupasta Hämeenkatu 36. Odotettavissa on komeita kuvia kotikaupungin luonnosta ja kulttuurimaisemista sekä niihin liittyvät tekstit. Luontokalenterista ja yhdistyksen muusta toiminnasta ja tutkimuksista löytyy tietoa myös nettisivuilta riihimaki TARJA HEIKKONEN Sähkölaitteet kuluttavat kolmanneksen kodin energiasta Valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietetään Energiansäästöviikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta tarkoituksenmukaisesta energiankäytöstä. Tehokkaalla energiankäytöllä voidaan myös vähentää ympäristökuormitusta. Kotitalouksissa sähkölaitteiden osuus on noin kolmannes energian kokonaiskulutuksesta. Eniten keskimäärin kuluttavat ruoan kylmäsäilytys ja valaistus, mutta kodin viihde-elektroniikan ja tietotekniikan lisääntyessä niiden kuluttaman sähkön osuus kasvaa. Uusia laitteita hankittaessa kannattaa tarkistaa tuotteen energia- ja ympäristömerkinnät. Ne osoittavat, että laitteesta on saatavissa joko käyttöohjeessa tai myyjän kautta luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa energiankulutuksesta sekä ympäristöominaisuuksista. Energiamerkintä on nykyisin pakollinen kylmälaitteissa, kuten pakastimissa ja jääkaapeissa, pyykinpesukoneissa, astianpesukoneissa, kuivausrummuissa ja hehkulampuissa. Energiansäästön ja sähkölaskun pienentämisen kannalta kannattaa suosia A-luokan energiamerkittyjä laitteita. Kaikesta teknisestä kehityksestä huolimatta on otettava huomioon, että markkinoiden edistyksellisinkään laite ei takaa energiataloudellisuutta ja parasta lopputulosta, jos sitä ei sijoiteta ja käytetä oikein. Todellinen energiankulutus on aina riippuvainen käyttöolosuhteista ja -tavoista. Käyttäjä vaikuttaa suurelta osin itse sähkölaskun suuruuteen. Kodin kylmälaitteet Kylmäsäilytyslaitteiden tekninen kehitys on johtanut siihen, että markkinoille on tullut energiankulutukseltaan tehokkaampia laitteita, ja runsaasti sähköä kuluttavat ovat väistyneet. Kylmäsäilytyslaitteiden energiamerkintää on myös uudistettu ja luokitukseen on lisätty uudet, vähän energiaa kuluttavat A+ ja A++-luokat. Uudet merkinnät tulevat pakollisina voimaan vuoden 2005 alusta. Kylmäsäilytyslaitteiden oikealla sijoittelulla ja käytöllä voi vaikuttaa sähkökulutukseen. Kylmälaitteiden osuus on keskimäärin kolmannes kaikkien kotitalouskoneiden kuluttamasta sähköstä. Mistä tietää, onko kylmälaite energiasyöppö? - Jos jääkaappi tai pakastin käy suuren osan vuorokaudesta, voi epäillä tiivisteiden haurastumista tai termostaatin vioittumista. - Pakastin huurtuu nopeasti. - Mittaamalla laitteen energiankulutus sähköyhtiöltä lainattavalla kulutusmittarilla. Energiansäästövinkkejä: - Jätä kylmälaitteen ympärille riittävästi ilmankiertotilaa, varmista asia käyttöohjeesta. - Sijoita laite erilleen liedestä, astianpesukoneesta, lämpöpatterista ja muista lämpöä tuottavista laitteista sekä niin, ettei se ole suorassa auringonpaisteessa. - Liika kylmyys on tuhlausta, tarkista laitteen sisälämpötila lämpömittarista. - Älä unohda pakastuskytkintä turhaan päälle. - Jäähdytä sekä peitä ruuat ennen jääkaappiin tai pakastimeen laittamista. - Huolehdi kylmälaitteen kunnosta: likainen tiiviste vuotaa lämmintä ilmaa laitteen sisään ja taakse kertyvä pöly estää ilmankierron ja laite voi kuumeta. Astianpesukone Astianpesussa energiaa kuluu eniten pesuveden lämmitykseen. Kevyesti likaantuneet astiat kannattaa pestä matalamman lämpötilan ohjelmalla, sillä pesu 55 o C:ssa voi kuluttaa jopa puolet vähemmän sähköä verrattuna pesuun 65 o C:ssa. Lämminvesiliitäntä säästää koneen kuluttamaa sähköä yli 40 % ja lyhentää pesuaikaa minuuttia verrattuna siihen, jos kone käyttää kylmää tulovettä. Kuitenkin joissakin astianpesukoneissa kuivausohjelma saattaa vaatia toimiakseen kylmävesiliitännän tai kone voi olla varustettu lämmön talteenotolla. Uutta astianpesukonetta hankittaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös pesuaikaan. Laitteiden energiatehokkuuden sekä pesu- ja kuivauskyvyn parantuessa, myös pesuajat ovat pidentyneet. Energiansäästövinkkejä: - Älä sijoita astianpesukonetta kylmälaitteen viereen. - Puhdista tiivisteet ja siivilä säännöllisesti. - Älä jätä konetta päälle valvomatta. Astianpesukoneiden liitinten ja letkujen rikkoontumiset ovat aiheuttaneet paljon vesivahinkoja. Uunit ja liedet Kiertoilmauuni kannattaa valita etenkin silloin, kun uunia käytetään usein. Uunia ei tarvitse tehokkaan lämmönsiirron ansiosta esilämmittää ja paistolämpötila voi olla 20 o C alhaisempi kuin tavallisella ylä- ja alalämmöllä. Työtavoilla voidaan vaikuttaa huomattavasti ruoanvalmistuksen energiankulutukseen. Energiansäästövinkkejä: - Pidä keittotaso, uuni ja astiat puhtaina. Kiinnipalanut lika heikentää lämmönsiirtokykyä, pidentää kypsymisaikaa ja lisää energiankulutusta. - Käytä kannellisia ja paksupohjaisia keittoastioita. - Käytä vähintään samankokoista tai keittoaluetta hieman isompaa kattilaa. - Pienennä keittolevyn tehoa heti kiehumisen alettua. - Hyödynnä jälkilämpö sekä keittolevyllä että uunissa. 200 o C:een lämmitetyssä uunissa on vielä puolen tunnin kuluttua virrankatkaisusta lämpöä 120 o C. - Huomaa, että mikroaaltouuni on energiataloudellinen pienten ruoka-annosten kuumentamisessa. Pyykinpesukoneet ja kuivausrummut Pesulämpötila ja -ohjelma käytännössä ratkaisevat pyykinpesun energiatehokkuuden. Pyykit on hyvä lajitella likaisuuden ja tekstiilien hoito-ohjeiden mukaan. Vähän likaantuneen pyykin pesuun soveltuu usein pikapesuohjelma, joka kuluttaa 25 % vähemmän sähköä ja vettä kuin tavallinen pesuohjelma. Esipesua kannattaa käyttää vain todella likaisten vaatteiden pesuun, sillä se lisää vedenkulutusta noin kymmenen litraa. Mitä korkeampi pesulämpötila, sitä enemmän sähköä kuluu. Pesulämpötilan laskeminen 60 C:sta 40 C:een puolittaa sähkönkulutuksen ja vastaavasti pesulämpötilan nostaminen 60 C:sta C:een kaksinkertaistaa sähkönkulutuksen Kuivausrumpujen sijoituksessa on tärkeää, että laitteen luovuttama lämpö ja kosteus pääsevät haihtumaan. Ahtaassa ja lämpimässä paikassa kuivausaika pitenee ja sähkönkulutus kasvaa. Energiansäästövinkkejä: - Laita pyykinpesukone täyteen pyykkiä, mutta ei tupaten. Liian täyteen ahdetussa koneessa saattaa pesutulos kärsiä. - Tarkista vaatteen pesumerkistä sopiva pesuohjelma ja lämpötila. - Valitse kuivausrummun pariksi tehokkaasti linkoava pesukone. Tehokkaan lingon kierrosnopeus on vähintään kierrosta minuutissa. - Älä kuivaa liikaa. Ylikuivaus kutistaa ja rypistää pyykkiä. Mankeloitavat ja silitettävät vaatteet voi jättää kosteiksi jälkikäsittelyä varten. - Jos käytettävissä on edullinen yösähkö, hanki ajastimella varustettu kuivausrumpu. Se voi vähentää kuivauksen sähkökustannukset jopa puoleen. Tietokoneet Tietokoneiden energiankulutus on pääsääntöisesti riippuvainen suorittimen nopeudesta sekä näytön koosta. Tietokoneiden sähkönkulutuksen vähentämiseksi on kehitetty virransäästöjärjestelmiä. Valmistajasta ja laitteesta riippuen ne voivat kattaa koko laiteympäristön tai esimerkiksi pelkästään näytön. Järjestelmä vähentää virrankulutusta, jos laite on käyttämättä ennalta määritellyn ajan. Tietokoneille on myös kehitetty energia- ja ympäristömerkkejä. Energy Star TM - merkki takaa, että laitteessa on virranhallintajärjestelmä ja että laite siirtyy automaattisesti lepotilaan, kun sitä ei käytetä. TCO -ympäristömerkin myöntämisperusteissa on kiinnitetty huomiota näyttöjen ja tietokoneiden ergonomiaan, energiansäästöön, laitteiden elektromagneettiseen säteilyyn ja ympäristöystävällisyyteen. Energiansäästövinkkejä: - Sulje kone, kun sitä ei käytetä. - Ns. näytönsäästäjä ei ole energiankäytön kannalta suositeltava. - Valitse litteä TFT-näyttö perinteisen katodisädeputkinäytön sijasta. Litteiden näyttöjen sähkönkulutus on huomattavasti alhaisempi. - Jos kirjoittimessasi on virransäästöjärjestelmä, aseta se päälle. Sammuta kirjoitin, kun sitä ei pitkään aikaan käytetä. - Käytä ohjelmien esikatselutoimintoja, niin vältät turhia tulostuksia. - Käytä sähköpostia, se vähentää tulostusta, mutta älä tulosta paperille saamiasi sähköposteja. Lähteet ja lisätietoja: TAINA DAMMERT Kirjoittaja työskentelee Riihimäen kaupungin YKYhankkeessa.

11 Syyskuu 2004 Asiaa kaivoista Haja-asutusalueen kiinteistöt käyttävät laajoilla alueilla edelleen oman kaivon vettä. Ihminen juo noin kaksi litraa vettä vuorokaudessa. Taloudesta riippuen nelihenkinen perhe tarvitsee nykytaloudessa toimintoihinsa noin 700 litraa vettä vuorokaudessa. Maatiloilla tarvittava vesimäärä on moninkertainen riippuen mm. tuotantosuunnasta. Yleensä hyvin sijoitetusta kaivosta on mahdollista saada talouden käyttöön riittävä vesimäärä. Opiskeluuni liittyen suoritin Hämeen ammattikorkeakoulussa opinnäytteen haja-asutusalueen vesihuollosta. Suomen ympäristökeskuksen rahoittamassa opinnäytetyössäni suoritin vesineuvonnan ohella syksyllä 2003 kyselytutkimuksen, johon sisältyi 150 taloutta Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella. Tekemäni kyselytutkimuksen perusteella yli 90 prosenttia viimeisten vuosien kaivojen kuivumisesta ajoittui viimeiselle kahdelle vuodelle. Äskettäinen kuivuus oli siis todella poikkeuksellinen, ja yleensä vesi alueemme kaivoissa onneksi riittää. Yleisin kaivotyyppi on betonirengaskaivo, mutta kallioporakaivoja on myös runsaasti. Haja-asutusalueella käytetään pääsiassa moreenikerrostumista tai kallioperästä saatavaa pohjavettä. Maa- ja kallioperän vaihteluiden ja ominaisuuksien takia kaivoa ei voi rakentaa joka paikkaan. Kaivon tyyppi tulisikin valita rakennuspaikan ja pohjaveden saatavuuden mukaan. Kaivoveden laatuun vaikuttavat monet tekijät. Kaivon teossa pyritään hyödyntämään pohjavettä. Pohjavesi on Suomessa pääosin hyvälaatuista. Pohjaveden laatuun vaikuttavat maa- ja kallioperän rakenne, pohjaveden virtausolot sekä toiminnot veden muodostumisalueella. Valitettavasti myös Hämeessä on runsaasti pohjavesialueita jotka ovat pilaantuneet siinä määrin, ettei niitä voida hyödyntää juomaveden ottamiseen. Kalliopohjaveden laatuun vaikuttavat lisäksi kallioperän kivilaji, rakoilu sekä maapeite. Parhaita pohjavesialueita ovat harjut jotka koostuvat hiekasta ja sorasta. Vesi voi niissä tosin olla syvässä ja vaikeasti hyödynnettävissä. Keskimääräistä parempaa vettä Tekemäni tutkimuksen perusteella täällä juodaan valtakunnallisesti keskimääräistä parempilaatuista vettä. Tieto perustuu asukkaitten aistihavaintoihin, koska vesinäytteitä on otettu niukasti. Vesinäytteiden ottoa tulisikin selkeästi lisätä. Tavoite on, että vesinäyte otettaisiin kaivosta noin kolmen vuoden välein. Riihimäellä sijaitsevan laboratorion palveluita kannattaisikin käyttää enemmän. Mikäli vedenlaatuongelmia on, ne aiheutuvat yleensä liiallisesta veden rautapitoisuudesta. Kallioporakaivoissa esiintyy liiallisia määriä radonia ja uraania. Voimakkaitten sateitten jälkeen, kuten nyt kuluvana kesänä sekä keväällä, sulamisvesien liikkuessa kaivoihin pääsee pintavesiä. Pintavedet tuovat kaivoon mukanaan monenlaisia ongelmia, kuten jätevesiä. Lisäksi kannen kautta kaivoon voi mennä esimerkiksi jyrsijöitä. Kaivoveden laatu voi tällöin huonontua nopeasti bakteeritoiminnan seurauksena. Kaivon tekniseen kuntoon tulisikin kiinnittää huomiota ja korjata ilmenneet puutteet ajoissa. Uuden kaivon rakentaminen tai jo olemassa olevan korjaaminen on useimmille maaseudun asukkaille, mökkiläisistä puhumattakaan, harvinainen tapahtuma. Kaivopaikan valinnassa ja rakentamisessa tarvitaan monenlaista tietoa ja käytännön kokemusta. Kaivon rakentaja välttää monet ongelmat suunnittelemalla ja rakentamalla kaivon huolellisesti. Mikäli suunnittelet uuden kaivon rakentamista tai vanhan korjaamista neuvon tarvittaessa mahdollisuuksieni mukaan. Voitte ottaa yhteyttä myös vedenlaatuun liittyvissä kysymyksissä. Edelleen toimenkuvaani kuuluu myös neuvonta hajaalueiden jätevesiasioissa. TIMO PIIRAINEN Kirjoittaja on Hausjärven, Lopen ja Riihimäen vesihuoltoneuvoja Tietoa kaivoista myös internet-sivuilta Syksyn lauantaiset aukioloaikamme: klo Jätteidenkäsittelyalueemme ovat normaalisti avoinna klo Otamme puutarhajätteitä vastaan viikkoina 40-44/2004 minimimaksulla 5 /kuorma. Risut ja haravointijätteet on purettava jätteidenkäsittelyalueella eri kasoihin. Risut haketetaan (haketin ei pidä esim. hiekasta) ja haravointijätteet käytetään sellaisenaan kompostiaumojen seosaineeksi. Tervetuloa! 11 Kapulasillantie 10, Hyvinkää, Puh. (019) , Fax (019) Karanojantie 145, Hämeenlinna, Puh. (03) , Fax (03) Asukkaat paremmin huomioon kerrostalojen perusparantamisessa Putkiremontistakin käyttäjäkeskeinen prosessi Asuinkerrostalokantamme ikääntyy nopeasti. Jotta talot ja niissä olevat kodit vastaavat paremmin erilaisten asukasryhmien muuttuvia tarpeita ja vaatimuksia, tuotantokeskeisestä peruskorjauksesta on päästävä käyttäjälähtöiseen perusparantamiseen. Nykyisin asukkaat otetaan huonosti huomioon kerrostaloissa tehtävien putkiremonttien ja muiden isompien korjaushankkeiden yhteydessä. Ne häiritsevät monilla tavoin asukkaiden arkielämää ja varsinkin asukkaisiin kohdistuvassa viestinnässä on paljon parannettavaa. Ympäristöministeriö on käynnistänyt selvityksen, jossa analysoidaan käytössä olevat korjausrakentamisprosessit niihin osallistuvien eri osapuolien, erityisesti asukkaiden näkökulmasta. Tutkimuskohteina ovat taloyhtiöt, joissa peruskorjaus on valmisteilla, käynnissä tai se on päättynyt. Maaliskuuhun 2005 kestävän selvityksen pohjalta on tarkoitus käynnistää laajapohjainen käyttäjäkeskeisen perusparannusprosessin kehittäminen, jossa myös väestön ikääntymisen aiheuttamat muutostarpeet otetaan painokkaasti huomioon.

12 Ykkösosoitteeton 12 Syyskuu 2004 Luontoon liikkumaan! Riihimäki Su Vesijuoksuintro klo uimahallilla. Kouluttaja Johanna Kokko. Hinta 13 euroa + uimalamaksu. Ilmoittautuminen Su Liikkuva isäinpäivä klo Riihimäen urheilutalolla. Maksuton liikuntatapahtuma lapsiperheille. Urheiluseurat järjestävät liikuntapisteitä, joissa osallistujat saavat kokeilla eri lajeja. Seurojen ohjaajat ohjaavat lajipisteellä, opastavat ja avustavat. Ti ja ke Temmellyspäivät klo Riihimäen urheilutalolla alle kouluikäisille ja erityisluokkien oppilaille huoltajan kera. Luvassa väline- ja telinerata (pallot, tunnelit, trampoliinit, renkaat) ja kivaa yhdessä temmeltämistä. Maksuton. Lisätietoja: Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus, p , /Seija Hemmilä tai Loppi Su Poronpolku Lähdöt klo Tapahtumakeskus Riihisalo. Reitistöt 5, 13, 18, 24 ja 30 km. Osallistumismaksut: aikuiset 6 euroa, lapset 2 euroa, sis. vakuutuksen, kunniakirjan ja saunan. Maksulliset huoltopisteet reitillä ja maalissa. Su Poronpolun hiihto Lähdöt klo Tapahtumakeskus Riihisalo. Perinteiset ladut 5 35 km. Osallistumismaksu: aikuiset 6 euroa, lapset 2 euroa, sis. vakuutuksen, kunniakirjan ja saunan avantouinteineen. Lisätietoja: Sisko Keskitalo, puh Hausjärvi Ke uintimatka Serenaan klo Hinta n. 20 euroa (kuljetus+lippu), ennakkoilmoittautuminen liikuntatoimistoon. Ke Kuutamohiihto Ryttylässä klo 18 20, maksuton, hiihtoa, avanto ja sauna, makkaraa, tikkupullaa Su 6.3. Kallen Laturetki Hikiä-Oitti, klo 9-13, maksuton, ladut molemmille hiihtotyyleille. Viikoittain yli 10 liikuntakerhoa ympäri kuntaa. Lisätietoja: Hausjärven liikuntatoimi, puh Kotikunnan ympäristöviesti hausjärveläisille, loppilaisille ja riihimäkeläisille (ja muillekin halukkaille) Toimitus ja ilmoitukset: Ekokaari, PL 15, RIIHIMÄKI puh , faksi Toimituskunta: Mirkka Anttalainen Riihimäen ympäristönsuojelusuunnittelija Anna Kettunen Luontokoulu Sinitiainen Elina Mäenpää Riihimäen ympäristönsuojelupäällikkö Riina Paunonen Hausjärven ympäristösihteeri Maija Venäläinen Hämy-hankkeen projektipäällikkö Juha Viinikka Lopen ympäristöpäällikkö Päätoimittaja: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Taitto: Sirpa Kekkonen Jakelu kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy 2004 Seuraava Ekokaari ilmestyy toukokuussa 2005 Ekokaari ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. EKOKAAREN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN Suurin vaara elämässä ei ole se, että tavoittelemme jotain joka on liian korkealla, vaan se, että saavutamme sen, joka on liian matalalla. On parempi ymmärtää vähän kuin olla ymmärtämättä paljon. Ole kiitollinen ongelmistasi. Jos ne olisivat helpompia hoitaa, joku sinua kyvyttömämpi saattaisi ottaa sinun paikkasi. Positiivareiden Ajatusten aamiainen

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon TIEDOTE 30.12.2015 Vapaa julkaistavaksi Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon Kaatopaikkakielto ei vaikuta asukkaan lajitteluun Biohajoavan eli orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Helsingin leikkipuistojen jätehuollon alkukartoituskysely

Helsingin leikkipuistojen jätehuollon alkukartoituskysely touko kesäkuu 2010 Helsingin sosiaalivirasto ja 4V-hanke Touko kesäkuussa kaikille Helsingin leikkipuistoille lähetettiin jätehuollon alkukartoituskyselyt, joiden tarkoituksena oli kartoittaa leikkipuistojen

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus

Lisätiedot

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 MIKSI JÄTTEET LAJITELLAAN? Tavoitteena on: - Vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää - Kierrättää käyttökelpoisia materiaaleja

Lisätiedot

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 3 2. KIINTEISTÖN JÄTEMAKSUT 4-6 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo Asiakaspalvelu, puh.

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Suomen Autokierrätys Oy Arto Silvennoinen Draivi tulevaisuusfoorumi09.10.2008 Velvollisuus romuajoneuvojen kierrätykseen äjtelain muutos syksyllä 2004 laajensi

Lisätiedot

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi.

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi. Tietokilpailu 2015 Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi Paikkakunta Joukkue 1. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 2. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 3.

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Ympäristökoulu Polku palvelee

Ympäristökoulu Polku palvelee Ympäristökoulu Polku palvelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Ajoneuvojen romutus Trafin kumppaniseminaari 29-30.9.2011

Ajoneuvojen romutus Trafin kumppaniseminaari 29-30.9.2011 Ajoneuvojen romutus Trafin kumppaniseminaari 29-30.9.2011 Romuautojen kierrätys Suomessa Tuottajayhteisö Suomen Autokierrätys Oy hoitaa autojen valmistajien ja maahantuojien puolesta henkilö- ja pakettiautojen

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA ROMUNKÄSITTELYLAITOS Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 28.4.2015 Raahen Romu Oy / Seuranta ja tarkkailusuunnitelma 28.4.2014 1/4 1. Laitokselle käsiteltäviksi hyväksyttävät materiaalit Raahen

Lisätiedot

KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE

KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE Tiedote 24.5.2012 klo 15 Kittilässä suuren tulvan vaara ohi Kittilässä vesi on laskenut huipustaan 53 cm ja ennusteiden mukaan vesi jatkaa laskua. Vedenpinta oli tänä

Lisätiedot

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet 30.10.2014 Caverion Suomi esitys Kierrätyshuoneet Jätteen putkikeräysjärjestelmä Asukasinfo 30.10.2014 Petri Pouttu Järjestelmän toimintaperiaate 1 2 3 4 5 6 Syöttöpisteet voivat sijaita sisällä tai ulkona

Lisätiedot

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 Sivu 1 / 5 TIEDOTE KOUVOLAN JA IITIN ISÄNNÖITSIJÖILLE 20.11.2013 Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 myös entiset Kuusankoski ja Anjalankoski yhtenäisen jätteenkuljetuksen ja

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Toiminnanhoitajan katsaus. Vuodet 2013-2014

Toiminnanhoitajan katsaus. Vuodet 2013-2014 Toiminnanhoitajan katsaus Vuodet 2013-2014 Vuosi 2013 Kuluja saatu huomattavasti karsittua Tilitoimiston palveluita käytetty aiempaa vähemmän,n. 10.000 kuin edellisenä vuonna Kokouksia aiempaa vähemmän

Lisätiedot

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet 29.10.2014 Caverion Suomi esitys Kierrätyshuoneet Jätteen putkikeräysjärjestelmä Asukasinfo 29.10.2014 Martti-Veikko Salo Järjestelmän toimintaperiaate 1 2 3 4 5 6 Syöttöpisteet voivat sijaita sisällä

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Vuorelan vesiepidemia 2012. Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut

Vuorelan vesiepidemia 2012. Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Vuorelan vesiepidemia 2012 Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Epidemiaepäily Tavanomaista enemmän vatsatautiin sairastuneiden yhteydenottoja Vuorelan terveysasemalle

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA Pirkanmaan ELY-keskus Jätehuollon vastuunjako Kunnat vastaavat asumisessa syntyneen jätteen sekä koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan jätteen jätehuollosta

Lisätiedot

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN 1 (5) TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveysosasto TsL 13. Ilmoitus 1 (5)

RIIHIMÄEN SEUDUN 1 (5) TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveysosasto TsL 13. Ilmoitus 1 (5) Ilmoitus 1 (5) RIIHIMÄEN SEUDUN 1 (5) Yleiseen käyttöön tarkoitettu sauna, uimahalli, kylpylä, kuntosali tai vastaava huoneisto 1. Ilmoituksen aihe 2. Toiminnanharjoittajan yhteystiedot Perustaminen tai

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Rakennusala KARTOITUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa rakennusalan yrityksessä. Tehtävänäsi

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Autoala KARTOITUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa sähkö-, elektroniikka- tai tietotekniikka-alan

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat Quide Lehtikuja Uusi SER -direktiivi (WEEE -direktiivi) julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä 24.7.2012 (2012/19/EU) Direktiivi tulee panna täytäntöön

Lisätiedot

JÄTENEUVONNAN PALVELUT JA LAINATTAVAT MATERIAALIT

JÄTENEUVONNAN PALVELUT JA LAINATTAVAT MATERIAALIT JÄTENEUVONNAN PALVELUT JA LAINATTAVAT MATERIAALIT Tehtävänä puhtaampi ympäristö ROUSKIKSEN JÄTENEUVONTA Jäteneuvonta opastaa asukkaita jätteen synnyn ehkäisyyn, lajitteluun, hyötykäyttöön ja kierrätykseen.

Lisätiedot

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen Heli Jutila Tuuloksen vesistöhanke 2011-2013 300 000 euroa kolmen vuoden aikana käytettäväksi tähän vesistöjen tilan parantamiseen kohteina ovat kaikki Tuuloksen

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2014. Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET

Jäteselviytyjät 2014. Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET Jäteselviytyjät 2014 Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Jätteiden lajittelu = a) laitetaan kaikki jätteet samaan astiaan b) laitetaan jokainen jäte omaan jäteastiaansa

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

2. Millä tavoin yritys pyrkii välttämään turhan jätteen syntymistä? Mainitse 2 3 esimerkkiä.

2. Millä tavoin yritys pyrkii välttämään turhan jätteen syntymistä? Mainitse 2 3 esimerkkiä. Kartoitus työssäoppimisjaksolla Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa sähkö-, elektroniikka- tai tietotekniikka-alan tuotantolaitoksessa,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500 Tapaninpäivän myrskytuhojen selvittämiseen liittyvät tiedotteet Tapaninpäivän poikkeuksellisen voimakas myrsky aiheutti ennen kokemattoman määrän vikoja yhtiömme jakeluverkolla. Kotisivuillamme julkaisimme

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI Hallitus 51 24.04.2015 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI 994/00.02.023.0230/2015 Hallitus 51 Esittelijä Toimialajohtaja Petri Kouvo Valmistelija

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA III KESKIVIIKKO 14.9.2011 Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. Ryhmätyö 1 Ensimmäisessä ryhmätyössä osallistujat

Lisätiedot

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen TuoPro Sisältö Kasteluveden laatuvaatimukset Kasteluvesilähteet, -menetelmät ja -laitteistot TuoPro-hankkeen analyysituloksia

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta. Jätehuoltopäivät 2012

Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta. Jätehuoltopäivät 2012 Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta Jätehuoltopäivät 2012 Jätteiden siirtoja maasta toiseen valvotaan, koska jätteet saattavat sisältää aineita, jotka ovat haitallisia ihmisten terveydelle ja ympäristölle

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ravintola-alan ympäristöasiat

Ravintola-alan ympäristöasiat Ravintola-alan ympäristöasiat Helsingin ympäristökeskus 03.11.2008 Ympäristökouluttaja Erja Mähönen Miljöönääri Oy Erja.mahonen@miljoonaari.fi Miksi? Laki vaatii - esim. jätelaki Hyvä yrityskansalaisuus

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU VEIKKOLAN KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAA Arttu 5D KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools ohjelmaa Idea sai alkunsa Tanskassa 1990

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 24.5.2014 Esityksen sisältö: - Renkajoen ja sen valuma-alueen

Lisätiedot

Vähennetään jätettä. Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa

Vähennetään jätettä. Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa JÄTEOPAS Vähennetään jätettä Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa toimenpiteitä, joiden ansiosta jätettä ei synny lainkaan haitallisten ja myrkyllisten aineiden käytön vähentämistä tuotteiden uudelleenkäyttöä

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS

KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS (Loppi n.70km Helsingistä) TO-SU 26.6.-29.6.2014 LAADUKKAASTA OHJELMASTA LÖYDÄT eli muutama hyvä syy

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Terveisin Mäntsälän Messut 2014-tiimi

Terveisin Mäntsälän Messut 2014-tiimi Mäntsälän Messut 2014 PL 2O 04601 Mäntsälä Irma Pesonen Puh 045 2090700 irma.peso@gmail.com Mäntsälän Messut 2014 järjestetään elokuussa Mäntsälän Suurlavalla. Messut tarjoavat yrittäjille, yhdistyksille

Lisätiedot