Pasi Silander (toim.) MUUTOKSEEN. tietoyhteiskuntakehitykseen kouluissa ja opetustoimessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pasi Silander (toim.) MUUTOKSEEN. tietoyhteiskuntakehitykseen kouluissa ja opetustoimessa"

Transkriptio

1 Pasi Silander (toim.) Johtajuudella toimintakulttuurin MUUTOKSEEN tietoyhteiskuntakehitykseen kouluissa ja opetustoimessa

2 Tietoyhteiskunta syntyy visioista.

3 Pasi Silander (toim.) Johtajuudella toimintakulttuurin muutokseen tietoyhteiskuntakehitykseen kouluissa ja opetustoimessa

4 Helsingin kaupungin opetusviraston mediakeskus TOMUT-hanke TOMUT-hanke on Opetushallituksen rahoittama oppimisympäristön kehittämishanke. Ulkoasu ja taitto: Innocorp Oy / Milla Toro Paino: Staroffset, 2013 Painettu versio: ISBN Verkkoversio: ISBN Kirjasarjan ensimmäinen osa Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa (Silander, Ryymin & Mattila toim.) löytyy sähköisenä versiona osoitteesta:

5 Sisältö Näkökulma: Teknologiakäsitys koulun tietoyhteiskuntakehityksessä Marja Kylämä ja Pasi Silander 1 Asiantuntijuus ja johtajuus tietoyhteiskunnassa askartelua vai ajattelua? Essi Ryymin ja Pasi Silander 5 Työkaluja tulevaisuusjohtamiseen Hannu Linturi 15 Kompetenssien tiellä uuteen pedagogiseen toimintakulttuuriin Hannu Linturi 55 Oppimisympäristön kehittäminen on pedagogisen toimintakulttuurin muutosprosessi Pasi Mattila 75 Pelillisyys pedagogisessa toimintakulttuurissa Mauri Laakso 91 Toimintakulttuurin muutoksen työkalut:

6 Esipuhe Koulu muuttuu oppimalla Toimintaympäristön nopeassa muutoksessa ja tiedon jatkuvasti uusiutuessa muutoskyvykkyydestä on tullut yksi koulutusorganisaatioiden laadun mittari. Millainen koulutusorganisaatio vastaa oppijoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin? Millaista osaamista tämä kouluilta ja oppilaitoksilta vaatii? Millaista toimintakulttuuria se edellyttää? Peter Sengen oppivan organisaation malli on yksi tapa kuvata koulutusorganisaatiota muuttuvassa toimintaympäristössä. Oppiva organisaatio on systeemi, jolla on yhdessä rakennettu jaettu visio ja jossa jokainen on osallinen ja voi prosesseissa omalla toiminnallaan vaikuttaa kokonaisuuteen. Sen toiminta perustuu avoimuudelle ja keskustelulle, jotta toiminnan takana olevat ajattelu- ja toimintamallit saadaan näkyviksi ja ne kyetään jakamaan. Oppiva organisaatio toimii tavoitteisissa tiimeissä ja verkostoissa. Se rakentaa osaamisensa jatkuvan kehittämisen varaan siten, että yksilöt kehittävät omaa kapasiteettiaan yhteisten tavoitteiden suunnassa. Kehittymistä tapahtuu myös tiimeissä ja ryhmissä, joissa osaamisten synergioilla voidaan luoda uutta.

7 Verkostojen kautta organisaatioon saadaan sieltä puuttuvaa osaamista ja usein myös sellaisia interventioita, kuten toimintamallien muutoksia, joilla oppiva organisaatio kykenee uudistumaan. Koulu tai oppilaitos voisi olla huokoinen asiantuntijayhteisö, joka on avoin sekä oman yhteisönsä asiantuntijuuden kasvulle että rohkeampi hyödyntämään ulkopuolista asiantuntijuutta verkostoistaan. Oppivassa organisaatiossa ja muuttuvassa toimintaympäristössä toimiminen edellyttää jatkuvaa oppimista, vuorovaikutustaitoja ja kulttuurista osaamista, itsensä ilmaisua, monilukutaitoa, tietoteknologista osaamista, työskentelytaitoja sekä osallistumisen, vaikuttamisen ja vastuullisuuden taitoja. Kun tämä yhdistetään käsitykseen oppijasta aktiivisena toimijana, millainen oppivan organisaation mielikuva syntyy? Ketkä ovat toimijoita ja millainen on toimintakulttuuri? Määrittääkö sitä luokka tai rakennus? Miten kasvun ja oppimisen tavoitteet määrittyvät ja miten ne yhdessä pyritään saavuttamaan? Liisa Lind mediakeskuksen johtaja Helsingin opetusvirasto

8

9 Näkökulma: Teknologiakäsitys koulun tietoyhteiskuntakehityksessä Marja Kylämä ja Pasi Silander 1 Onko koulutusjärjestelmässämme riittävästi teknologiaymmärrystä? Miksi puhumme tekniikasta, kun pitäisi puhua teknologiasta? Vaillinainen ja epätäydellinen teknologiakäsitys opetuksen kehittämisen pohjalla on johtanut siihen, että opetusteknologiasta ei ole saatu riittävää hyötyä suhteessa panostuksiin. Teknologia on huomattavasti kehittynyt viime aikoina, mutta käsityksemme teknologiasta ja sen hyödyntämisestä ei. Kuinka voimme saada hyödyn teknologian kehittymisestä, jos emme osaa muuttaa omaa käsitystämme teknologiasta ja sen mahdollisuuksista? Tietoteknologia nähdään edelleen lähinnä mekaanisena työkaluna, esimerkiksi kirjoituskoneena tai sormeiltavana piirtoalustana. Teknologian sijasta usein puhutaankin vain tekniikasta kuolleesta raudasta ja teknisistä taidoista eli napin painamisesta siis ihan väärästä asiasta. Onko ajattelumme koulutusjärjestelmän sisällä vieläkään saavuttanut edes vuosikymmenien takaista ATK-paradigmaa, jossa tietoteknologia automaattisesti käsittelee tietoa? Vaikka tietoyhteiskunnan muuttuvista oppimiskäsityksistä ja tietokäsityksiä on käyty runsaasti keskustelua, teknologiakäsitystä ei ole juuri sivuttu. Relevantti keskustelu teknologiakäsityksestä ja sen muodostamisesta vaatisi tieteellistä teknologiaosaamista. On selvää, että itseoppineen amatöörin on vaikea lähteä muodostamaan mielekästä tai toimivaa kuvaa teknologiasta tai sen todellisista mahdollisuuksista oppimisessa ja opetuksessa. Tällöin teknologiakäsitys jää helposti ajatuksellisesti vain mekaniikan tasolle, kuten aktiivitauluihin tai tietokoneiden käyttöön popularisoituna sosiaalisen median työkaluina. Sosiaalinen media ja sen hypetys toimivatkin usein sumuverhona kehittymättömälle teknologiakäsitykselle. Oppijat eivät tällöin saa tarvittavia eväitä oikeasti hyödyntää teknologiaa ja ymmärtää teknologian syvällistä vaikutusta omaan toimintaansa ja yhteiskuntaan. Johtajuudella toimintakulttuurin muutokseen tietoyhteiskuntakehitykseen kouluissa ja opetustoimessa 1

10 Nykyisten opetussuunnitelmien perusteiden kontekstissa oppilaista kasvatetaan lähinnä ymmärtämättömiä tietotekniikan kuluttajia, mutta ei aktiivisia tuottajia, koska oppijoille ei opeteta esimerkiksi ohjelmointia tai yleensäkään tietokoneen toimintalogiikkaa. Miksi tietoteknologiaa ja tietokoneen toimintalogiikkaa (algoritmista ajattelua) ei opeteta esimerkiksi samalla hartaudella kuin nykyisin lukion matematiikassa derivointia ja integrointia? Miksi sitä ei koeta tärkeäksi? On myös aiheellista kysyä, millaisen teknologiakäsityksen pohjalta esimerkiksi uudet opetussuunnitelmat laaditaan tai julkista rahoitusta jaetaan opetuksen ja oppimateriaalien kehittämishankkeisiin. Jos edellä mainitut perustuvat mekanistiseen teknologiakäsitykseen, miten oppijoita voidaan ohjata ymmärrykseen perustuvaan tietoteknologian käyttöön mekanistisen työkalukäytön sijasta? On mielenkiintoista nähdä, miten tietoteknologian rooli nähdään tulevaisuuden sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa? 2 Näkökulma: Teknologiakäsitys koulun tietoyhteiskuntakehityksessä

11 Johtajuudella toimintakulttuurin muutokseen tietoyhteiskuntakehitykseen kouluissa ja opetustoimessa 3

12

13 Asiantuntijuus ja johtajuus tietoyhteiskunnassa askartelua vai ajattelua? Essi Ryymin ja Pasi Silander 2 Minkälaista on tietoyhteiskunnan asiantuntijuus? Sijaitseeko se organisaatioiden sisällä, yksittäisissä toimijoissa, asiantuntijoissa, johtajissa vai ulkopuolisissa verkostoissa? Kertooko organisaation strategia organisaation asiantuntijuudesta? Mitä jos asiantuntijat kertovat avoimesti strategian olevan itselleen jopa käsitteenä vieras ja vaikea; mitä asiantuntijuudelle on tällöin tapahtunut? Miten johtajuus on tukenut organisaation strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista? Näitä kysymyksiä joudutaan usein organisaatioissa pohtimaan. Perinteisessä, staattista tehtävää toteuttavassa organisaatiossa asiantuntijuutta ja asiantuntijoiden työtehtäviä voidaan kuvata hyvinkin yksityiskohtaisesti. Tietoyhteiskunnan jatkuva kehitys ja toimintakyvyn ylläpitäminen edellyttävät kuitenkin asiantuntijuudelta muuntautumiskykyä, dynaamisuutta ja proaktiivisuutta eli kykyä toimia muutoksessa aktiivisesti, luoda ja ohjata sitä. Missä asiantuntijuuden täytyy organisaatiossa sijaita, jotta se toimisi myös muutosagenttina? Tämän luvun tavoitteena on analysoida asiantuntijuutta tietoyhteiskunnassa, johtajuuden ja asiantuntijuuden keskinäistä riippuvuutta sekä esittää uusia lähestymistapoja ja työkaluja asiantuntijuuden, johtajuuden ja toimintakulttuurin kehittämiseen tietointensiivisessä organisaatiossa. Johtajuudella toimintakulttuurin muutokseen tietoyhteiskuntakehitykseen kouluissa ja opetustoimessa 5

14 Tietointensiivisen organisaation toimintakulttuuri on asiantuntijakulttuuri Johtajuus määrittelee organisaation asiantuntijuutta ja sen kehittymistä silloinkin, kun asiantuntijatehtävä on hyvin autonominen ja itseään johtava. Johtaja johtaa asiantuntijuutta aina organisaation visiolla, linjauksilla, tavoitteilla ja strategialla. Tietoyhteiskunnan organisaatiot ovat monimuotoisia ja verkostoituneita, ja tietointensiivinen toiminta on hajautunut eri sidosryhmiin ja toimijoihin. Nykyaikaisissa, dynaamisissa asiantuntijaorganisaatioissa tehtävillä ja yksittäisillä päätöksillä ei enää voida johtaa asiantuntijuutta ja asiantuntijatyötä. Tietointensiivisessä organisaatiossa asiantuntijakulttuuri muodostuu toimintakulttuurista, jossa asiantuntijuus on sitoutunut organisaation strategiseen ydintoimintaan, josta asiantuntijat vastaavat. Johtajuudelta odotetaan enemmän kuin resurssien allokointia, aikataulutusta tai toistuvaa perustehtävän määrittelyä. Johtajuudella huolehditaan organisaation tavoitteiden saavuttamisesta tukemalla ja ylläpitämällä asiantuntijuuden kulttuuria. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että asiantuntijat valtautetaan määrittelemään dynaamisesti tehtäväänsä ja työnkuvaansa jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa. Johtajuus kohdistuu siis laajasti organisaation strategiseen toimintaan, ei yksittäisiin työtehtäviin tai työn sisältöihin. Asiantuntijoita ei voida enää johtaa hallintomaisesti, tuotantolaitosmaisesti tai operatiivisen johtamisen keinoin. Asiantuntijuus ei ole samanlaisena toistuvaa, ylhäältä alas käskytettyä suorittamista tai rutiininomaisten prosessien toistamista. Jos asiantuntijuus on ajatuksellisesti tai toiminnallisesti hukassa, organisaation toimintakyky on luonnollisestikin heikko eikä organisaatio pysty reagoimaan yhteiskunnan muutoksiin. Tällä hetkellä yhteiskunnassa on kuitenkin havaittavissa heikkoja signaaleja autoritääriseen perinteeseen palaamisesta. Valtaa keskitetään, avoimen tiedon jakamisen sijasta tietoa rajoitetaan, asiantuntijatyöryhmiä ei valtauteta eikä niiden tuottamalle tiedolle anneta riittävää painoarvoa päätöksenteossa. Kertooko se vaikeuksista hyväksyä asiantuntijatyön uutta luonnetta? Tai kertooko se siitä, että uutta tietoyhteiskunnan edellyttämää asiantuntijuutta ja työtä ei osata johtaa? Autoritäärinen ja tekemistä korostava johtamismalli saattaa usein tuntua turvalliselta ja jämäkältä vaihtoehdolta tietoyhteiskunnan tapahtuma- ja informaatiokaaoksessa. Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä, vieläkö perinteinen johtajuuden malli toimii muuttuneessa kontekstissa, uudessa tilanteessa? 6 Asiantuntijuus ja johtajuus tietoyhteiskunnassa askartelua vai ajattelua?

15 Perinteinen, usein mekanistinen johtamisorientaatio lamaannuttaa helposti tietointensiiviseen organisaation toimintakulttuurin. Vaatimus vanhojen rutiinien ja rakenteiden sekä staattisen perustehtävän ylläpidosta on mieletön modernissa, alati muuttuvassa tietoyhteiskunnassa, jossa onnistuminen edellyttää avoimien ongelmien ratkaisemista, itseohjautuvuutta sekä uuden tiedon ja toimintatapojen luomista. Uutta toimintakulttuuria rakennettaessa tyypillinen virhe on mukauttaa uudet mallit osaksi vanhoja rakenteita ja toimintatapoja. Sama ilmiö on havaittavissa tietoteknologian soveltamisessa asiantuntijuuden ja johtajuuden välineenä; uudet välineet ja mediat mukautetaan jo olemassa olevaan toimintaan eikä niiden avulla luoda laadukkaampia tapoja toimia. Joskus jopa organisaation kehittämisen tueksi hankittujen valmentajien ja konsulttien on helpompi lähteä etsimään organisaation staattista perustehtävää tai käsittelemään muutospaineen herättämiä tuntemuksia kuin auttaa organisaatiota kehittymään kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Organisaation toimintakulttuuria ei voida muuttaa ilman johtajuuden kehittämistä. Siksi toimintakulttuurin muutokseen tähtäävät täydennyskoulutus ja valmennus, joissa johtajuus ei ole kehittämisen kohteena, ovat usein tuloksettomia. Organisaatiossa saatetaan tarvita samanlaista käsitteellistä muutosta ja paradigman uudelleen tarkastelua kuin opetus- ja oppimiskäsityksissä on viime aikoina tapahtunut. Samoin kuin opetuskulttuurin muutos on edellyttänyt ajattelun käsitteellistä muutosta, asiantuntijakulttuurinkin muutos edellyttää uutta systeemistä ajattelua ja uuteen toimintakulttuuriin murtautumista. Minkälaista asiantuntijuutta johtajuus tuottaa? Asiantuntijuuden kehittyminen organisaatiossa on riippuvaista johtajuudesta. Toisaalta asiantuntijuus on aina johtamisen ilmentymä (ks. kuva 2). Johtajuuden ja asiantuntijuuden välillä vallitsee tietoyhteiskunnassa uudenlainen riippuvuus, molemminpuolisuus ja vastavuoroisuus. Johtajuuden ja asiantuntijuuden keskinäisen suhteen laatu muokkaa sekä asiantuntijakulttuuria että johtajuutta. Parhaimmillaan johtajuus on jaettua johtajuutta, joka tukeutuu asiantuntijoiden hajautettuun kognitioon ja kollektiiviseen älyyn. Uuden ajan johtajuus mahdollistaa asiantuntijakulttuurin. Asiantuntijakulttuuri on toimintakulttuurin ilmentymä, jossa asiantuntijuus on ennen kaikkea ajatteluosaamista, kognitiivista asiantuntijuutta (ks. kuva 1). Tätä systeemistä asiantuntijuutta hyödynnetään parhaimmillaan organisaation strategian jatkuvassa uudelleen luomisessa, jolloin organisaation on mahdollista saavuttaa enemmän kuin eiliset tavoitteensa. Johtajuudella toimintakulttuurin muutokseen tietoyhteiskuntakehitykseen kouluissa ja opetustoimessa 7

16 Avoimien ongelmien ratkaiseminen Tietoteknologian hyödyntäminen asiantuntijuuden prosesseissa Ajattelun taidot ja hajautettu kognitio Uuden tiedon ja toimintatapojen luominen Kyky ajatella systeemisesti ja strategisesti Kuva 1. Asiantuntijakulttuurin edellyttämä kognitiivinen asiantuntijuus organisaatiossa. Johtajuus Kohde Toimintakulttuuri Asiantuntijuus Leadership Asiantuntija-ala Ajattelu ja hajautettu kognitio Dynaaminen Kognitiivinen asiantuntijuus Managerointi Yksittäiset työtehtävät Tekeminen Sisältö Riippuvainen Manageroiva asiantuntijuus Johtamattomuus Trivialiteetit Logistiikka Halvaantunut Askaroiva asiantuntijuus Kuva 2. Johtajuuden vaikutus asiantuntijakulttuuriin. 8 Asiantuntijuus ja johtajuus tietoyhteiskunnassa askartelua vai ajattelua?

17 Leadership ajattelun johtajuus Ajattelun johtaminen tarkoittaa asiantuntija-alan ajattelun johtamista, ei yksittäisten asiantuntijoiden ajattelun johtamista, vaan laaja-alaisesti sitä tietämystä, ymmärrystä ja osaamista, jota ala kollektiivisesti ja hajautetusti tuottaa. Ajattelun johtamisessa ajattelua ei pyritä yhdenmukaistamaan ja keskittämään, vaan päinvastoin. Johtajuuden pyrkimyksenä on rikastaa ja monipuolistaa ajattelua, aktivoida vuorovaikutusta ja ongelmanratkaisua sekä luoda tilaa ja työkaluja yhteiselle ajattelulle. Ajattelun johtajuus on viime kädessä kollektiivisen älyn ja älykkäiden verkostojen johtamisesta. Kollektiivinen äly ja älykkäät verkostot kuitenkin edellyttävät, että jokainen niiden toimija on asiantuntijuudessaan kognitiivisesti riittävällä tasolla. Ajattelun johtajuudessa luotetaan asiantuntijoiden osaamiseen. Tämä luottamus ilmenee siten, että johtaja valtauttaa asiantuntijan itse luomaan työn tekemisen käytänteet, työvälineet ja -menetelmät päästäkseen tavoitteisiin. Johtaja kommunikoi aktiivisesti asiantuntijoiden kanssa organisaation strategiasta ja tavoitteista. Managerointi substanssijohtajuus Jos johtaminen keskittyy asiantuntijan työn sisältöihin ja käytännön järjestelyihin, ensimmäinen tulkinta tilanteesta saattaa olla hyvinkin positiivinen: johtaja on kiinnostunut asiantuntijan työstä ja haluaa antaa siihen oman panoksensa. Lähemmin tarkasteltuna tämä ei kuitenkaan ole kestävä toimintatapa. Asiantuntijuus rakentuu vääränlaiseen riippuvuussuhteeseen. Johtajasta tulee helposti eräänlainen heikosti resursoitu substanssiasiantuntija, jolla ei välttämättä ole johtamistyönsä lisäksi käytössään samanlaista ajallista ja kognitiivista panosta työtehtävään kuin asiantuntijalla. Jos asiantuntija ei voi edistää työnsä sisältöjä itsenäisesti vaan hän joutuu hakemaan johtajalta jatkuvasti vahvistusta tai lupaa, organisaatioon rakentuu pitkällä aikavälillä epäitsenäinen asiantuntijakulttuuri. Johtajuuden ja asiantuntijuuden välinen suhde on tällöin vinoutunut. Riippuvaisessa asiantuntijakulttuurissa ei kyetä itsenäiseen ja luovaan ongelmanratkaisuun eikä asiantuntijayhteisö pysty enää toteuttamaan organisaation perustehtävää tai strategiaa. Asiantuntijuus on tällaisessa toimintakulttuurissa manageroivaa kohdistuen käytännön järjestelyihin ja rutiineihin. Management-johtajuuden kehittämisen haasteena on se, että käytännön toimiin keskittyminen antaa helposti sosiaalisesti suotavan ja toimeliaan vaikutelman eikä puuhakkaan toiminnan tulosten puutteita ole välttämättä helppo havaita. Manage- Johtajuudella toimintakulttuurin muutokseen tietoyhteiskuntakehitykseen kouluissa ja opetustoimessa 9

18 ment-tyyppinen toimintakulttuuri vallitsee helposti organisaatioissa, joista puuttuu strategia tai strategiaa ei ymmärretä tai joista puuttuu tavoitteiden määrittely tai itse toiminta mielletään tavoitteeksi. Toiminnasta aiheutuva asiantuntijakulttuurin uudistumattomuus tulee näkyviin vasta ajan kuluessa ja usein siinä vaiheessa, kun kehitysvaatimus on jo lähes mahdoton käsitellä organisaation omin voimin. Johtamattomuus Jos johtajuus kohdistuu ensisijaisesti asiantuntijuuden ja asiantuntija-alan kehityksen kannalta täysin triviaaliin toiminnan logistiikkaan, se rapauttaa pitkällä aikavälillä koko asiantuntijakulttuurin viemällä huomion ja energian tavoitteiden ja sisältöjen sijasta sivuseikkoihin. Tällöin asiantuntijakulttuuria voidaan kutsua halvaantuneeksi. Asiantuntijan, joka haluaa jatkuvasti kehittyä alallaan, haasteena onkin usein löytää työlleen johtajuus. Kehittyäkseen asiantuntijan on olennaista toimia älykkäissä verkostoissa, joissa alaspesifi ajattelu tulee näkyväksi ja samalla jatkuvasti haastetuksi ja rikastetuksi. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun asiantuntija altistuu jokapäiväisessä työssään halvaannuttavalle toimintakulttuurille. Johtajuus ja asiantuntijuus ovat toisiinsa kietoutuneita kognitiivisia systeemejä Täytyykö johtajan olla johtamansa alan sisältöasiantuntija, jotta hän voisi tuottaa johtajuudellaan dynaamista, uutta luovaa asiantuntijakulttuuria? Koska johtajan tärkein tehtävä on johtaa organisaation strategiaa, tavoitteita ja toimintaa, johtaja ei voi keskittyä yksittäisiin sisältöihin ja työtehtäviin. Asiantuntijatehtävät ja niiden hoitaminen saattavat toisaalta tuoda johtajalle kaivattua osaamisen ja hallinnan tunnetta, mutta tämä tapahtuu usein johtajuuden ja asiantuntijakulttuurin kustannuksella. Johtamiskäsityksen rakentaminen sekä johtamisen menetelmien ja kohteiden määrittely edellyttää vaativaa kognitiivista panostusta radikaalia käsitteellistä muutosta ja kehitystä ajattelussa. Pystyäkseen johtamaan asiantuntijakulttuuria ajattelun tasolla, johtajan on kuitenkin oltava osin alansa huippuasiantuntija. Tämä asiantuntijuus ei näyttäydy yksityiskohtaisena sisältöasiantuntijuutena vaan se on alaspesifien kognitiivisten prosessien asiantuntijuutta. Johtajan asiantuntijuus on hajautetun kognition rakentamista ja ohjaamista organisaation strategian ja tavoitteiden mukaisesti. 10 Asiantuntijuus ja johtajuus tietoyhteiskunnassa askartelua vai ajattelua?

19 Johtajuus ja asiantuntijuus organisaatiossa eivät ole hallintorakenteita, tehtävänkuvauksia tai asemia, vaan kyse on asiantuntijuuden ja johtajuuden toimintakulttuureista. Tästä näkökulmasta johtajuus ja asiantuntijuus ovat toisiinsa kietoutuneita kulttuurisia ja kognitiivisia systeemejä (ks. kuva 3). Asiantuntijaorganisaation toimintakulttuuria kehitetään johtajuutta kehittämällä Kun organisaation asiantuntijakulttuuria ja toimintaedellytyksiä halutaan kehittää ja tehostaa, se lähtee johtajuuden kehittämisestä. Ilman johtajuuden kehittämistä organisaation asiantuntija- ja toimintakulttuuria ei voida muuttaa dynaamiseksi. Tästä syystä esimerkiksi henkilöstön täydennyskoulutus on vaikuttavuudeltaan heikko instrumentti toimintakulttuurin tai organisaation asiantuntijuuden kehittämisessä. Tietointensiivisen organisaation asiantuntijuus on sitoutunut pitkälle organisaation johtajuuteen, sen menetelmiin ja kohteeseen. Kognitiivinen asiantuntijuus Irrallinen Dynaaminen Johtamattomuus Managerointi Leadership Halvaantunut Riippuvainen Irrationaalinen Askarteleva asiantuntijuus Kuva 3. Johtajuuden ja asiantuntijuuden suhde toiminta- ja asiantuntijakulttuuriin. Johtajuudella toimintakulttuurin muutokseen tietoyhteiskuntakehitykseen kouluissa ja opetustoimessa 11

20 Kuvaajan (kuva 3) avulla voidaan tarkastella tietointensiivisen organisaation tavoitteita, toimintaedellytyksiä ja asiantuntijakulttuuria suhteessa johtajuuteen (vaakaakseli) ja asiantuntijuuteen (pystyakseli). Kun niiden välinen dynamiikka ja mahdolliset ristiriitaisuudet tuodaan esille, organisaation toimintakulttuuria voidaan lähteä muuttamaan ja kehittämään. Kuvaaja toimii kognitiivisena, yhteisöllisenä toimintakulttuurin muutoksen työkaluna. Sen avulla voidaan identifioida kehityspolku uuteen asiantuntija- ja toimintakulttuuriin. Ohjeet kehityspolun identifiointiin: Identifioidaan organisaation tavoitteiden (T) ja vision (V) sijoittuminen kuvaajan nelikenttään. Tämä voidaan tehdä parhaimmillaan yhteisöllisesti keskustellen. Identifioidaan vallalla olevan toiminta- ja asiantuntijakulttuurin (TK, AK) sijoittuminen kuvaajan nelikenttään yhteisöllisesti asiantuntijoiden kanssa. Arvioidaan, miten organisaation johtajuus (J) sijoittuu vaaka-akselille ja merkitään se kuvaajaan. Arvioidaan, miten organisaation nykyiset asiantuntijatoiminnot (A) sijoittuvat pystyakselilla ja merkitään ne näkyviin. Kognitiivinen asiantuntijuus V Irrallinen A Dynaaminen T Johtamattomuus Halvaantunut TK Managerointi J A Riippuvainen AK A Leadership Irrationaalinen Askarteleva asiantuntijuus Kuva 4. Esimerkki, jossa havainnollistuu organisaation visioiden (V) ja tavoitteiden (T) epäsuhta vallalla olevaan toiminta- ja asiantuntijakulttuurin (TK, AK) ja johtamiseen (J). 12 Asiantuntijuus ja johtajuus tietoyhteiskunnassa askartelua vai ajattelua?

21 Kognitiivinen asiantuntijuus V Irrallinen A Dynaaminen T Johtamattomuus Halvaantunut TK Managerointi J A Riippuvainen AK A Leadership Irrationaalinen Askarteleva asiantuntijuus Kuva 5. Esimerkki, johon on kuvattu (katkoviivalla) tarvittava kehityspolku uuteen toimintaja asiantuntijakulttuuriin. Kuvaaja (kuva 5) havainnollistaa kehityspolkua uuteen toiminta- ja asiantuntijakulttuuriin, mikä edellyttää ensin johtajuuden kehittämistä (vaaka-akseli) manageroinnista kohti leadership-johtajuutta ja sen jälkeen kognitiivisen asiantuntijuuden kehittämistä osana asiantuntijakulttuuria. Tämä edellyttää asiantuntijoilta oman asiantuntijuudensa tietoista ja kriittistä arviointia (pystyakseli). Erityisesti on pohdittava sitä, onko oman asiantuntijuuden toiminnan kehittämisen fokuksessa yksittäiset työtehtävät ( askartelu ), käytännön järjestelyt ( managerointi ) vai dynaamisen, uutta luovan asiantuntijuuden ominaisuudet (ks. kuva 1) eli kognitiivinen asiantuntijuus? Johtajuudella toimintakulttuurin muutokseen tietoyhteiskuntakehitykseen kouluissa ja opetustoimessa 13

22

23 3 Työkaluja tulevaisuusjohtamiseen Hannu Linturi Murros Artikkelin näkökulmaksi on valittu aikojen murros eli oletus siitä, että olemme kahden aikakauden rajamaastossa. Murroksessa kaiken toiminnan järki eli rationaliteetti vaihtuu, kuten tapahtui myös silloin, kun ihmisyhteisöt siirtyivät paimentolaisuudesta maatalousaikaan tai maataloudesta teollisuusaikaan. Murroksen ensimmäisiä signaaleja on se, että väistyvän rationaliteetin mukaiset lainalaisuudet eivät käyttäydy johdonmukaisesti, jolloin entiset keinot toimia eivät enää tepsi. Muutos ei jätä yhtään instituutiota koskemattomaksi. Koulu uudistuu lähivuosina tavalla, jonka muodot eivät meille vielä yksiselitteisesti avaudu. Valittu näkökulma on oletus, ei tosiasia. Siitä ei vallitse tiede- eikä muissakaan yhteisöissä yksimielisyyttä enkä ensisijaisesti pyri argumentoimaan murroksen näkökulman puolesta. Murroksen tehtävä on tässä tarinassa metodinen. Se ohjaa katsomaan kulman taakse sitä, mitä ei vielä suoraan näe, mutta josta on jo paljon havaintoja ja signaaleita, jos niitä pysähdytään tutkimaan. Artikkelin tehtävä on esitellä työkaluja tällaiseen tutkimiseen. Tulevaisuustyökalusto esitellään johtamisen ja koulun kehittämisen näkökulmasta. Tilanne, päämäärä ja metodi Aristoteleen nimiin laitetaan usein ns. teon teoria, jonka mukaan hyvä teko syntyy kolmen asian ja tiedon hallinnasta. Ne ovat tilanne-, metodi- ja päämäärätieto. Teoriatulkinta on vapaamielinen, mutta se sopii pohjustamaan artikkelin johtoajatusta. Sen mukaan hyvä (järkevä, viisas) toiminta syntyy asetelmassa, jossa tunnetaan riittävän Johtajuudella toimintakulttuurin muutokseen tietoyhteiskuntakehitykseen kouluissa ja opetustoimessa 15

24 hyvin organisaation tilanne, päämäärä (tavoite, visio) ja keinot (metodit), joilla päämäärät tavoitetaan. Artikkelissa keskitytään päämääriin ja keinoihin eli siihen, miten visiota eli päämäärää voi tavoitella. Aristoteleen mukaan päämäärän asettamisen on lähdettävä siitä koulun todellisuudesta, missä eletään. Sitä tutkimalla ja siitä keskustelemalla on mahdollista nähdä, mitä koulu potentiaalisesti tai parhaimmillaan voisi olla. Vasta reaalisen kautta voi nähdä mahdollisen, todellisen kautta potentiaalisen. Tähän potentiaaliseen tulee pyrkiä, koska se ei ole Aristoteleen termein elämälle vieras päinvastoin se on paras mahdollinen tila, johon nykytilasta on mahdollisuus päästä. Päämäärä tulee siis asettaa käytännön todellisuuden ehdoilla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ihmiset, jotka elävät ja tekevät koulun todellisuutta, tulee ottaa mukaan tulevaisuuden tekemiseen. Heidän kauttaan tulee kuvatuksi sekä todellinen että potentiaalinen. Päämääriä ja tilanteita on yhtä paljon kuin koulujakin. Vaikka virallinen tavoite olisi kaikissa kouluissa sama eli paras mahdollinen oppiminen opetussuunnitelman perusteiden esittämällä tavalla, opetukset poikkeavat ainakin jossain määrin toisistaan. Oppiminen ei toteudu teoreettisessa maailmassa, vaan käytännön moninaisessa todellisuudessa. 1 Koulujen tulevaisuutta ei tehdä Opetushallituksessa, vaikka se suuntia viittookin. Tulevaisuusbarometrit viittaavat siihen, että eroavuudet lisääntyvät, olkoonkin, että samaan aikaan kasvaa koulujen välinen monimuotoinen kanssakäyminenkin. Kouluinstituution perustehtäväksi mielletään oppimisen aikaansaaminen ja vasta toissijaisesti ja välineellisesti opetuksen aikaansaaminen. Opetus voi kiihdyttää oppimista, mutta toisinkin päin voi käydä. Joka tapauksessa oppiminen on ihmisen kaiken toiminnan läpäisevä menestymisstrategia, jossa voidaan nähdä omalakista evoluutiokehitystä. Näkyvissä on, että oppimisen muodot ja oppimisympäristöt siirtyvät yhä enemmän verkkovälitteisiksi ja monimuotoisiksi. Niistä kehittymispaine on siirtymässä sosiaalisiin ja institutionaalisiin ratkaisuihin, joiden ennakointi on yksi tämän artikkelin motivaattoreista. Muutospainetta syntyy ympäristöstä ja koulun vierastamista oppimisen muodoista. Työelämä on nostanut esiin yhteistoiminnallisia oppimisen muotoja kuten tiimit ja oppivat organisaatiot. Niissä oppiminen tapahtuu ennen muuta aivojen välillä, kun koulussa vielä mitataan yksinomaan yhden pään tietämistä. Vielä dramaattisem- 1 Uurtimo, Yrjö (1997) Käytännön elämä ja kaikkeus Aristoteleella, Niin & Näin 2/1997, internetissä 16 Työkaluja tulevaisuusjohtamiseen

25 min lisääntyy eksosomaattinen oppiminen, joka ei enää tapahdukaan aivoissa tai aivojen välillä vaan niiden ulkopuolella. 2 Samalla, kun oppiminen muuttuu elinikäiseksi (life-long learning) niin yksilön kuin organisaatioiden tasolla, se myös laajentuu kaikenkattavaksi oppimiseksi (lifewide learning) eli erottamattomaksi osaksi kaikkea toimintaa. Life-wide learning tai life-course learning, kuten sitä on myös kutsuttu, edellyttää oppijalta jatkuvaa valmiutta oppia, olla vastuussa omasta oppimisestaan ja ikään kuin pysyä varuillaan ja valppaana. 3 Suomi on koulutuksen päätöksentekojärjestelmältään keskitetty maa, jossa systeemiä säädellään yhtenäisellä lainsäädännöllä. Lähinäköpiirissä ei ole peruslinjan tarkistuksia, vaikka viime vuosina onkin siirrytty lisääntyvään oppilaitosten autonomiaan. Autonomiaa säätelee paitsi keskushallinto, myös lisääntyvä riippuvuus menestymisestä koulutuksen ja supistuvien ikäluokkien markkinoilla. Yhä tärkeämmäksi murroksenhallintakeinoksi on muodostunut kyky liittoutua ja verkottua osaksi laajempaa oppimisen ekosysteemiä. Siinä on kyse yhtä lailla kyvystä tehdä yhteistyötä kaikenlaisten oppilaitosten kanssa, mutta myös muiden oppimisen kannalta kiinnostavien tahojen kanssa. Aspiraatio, keskustelu ja käsitteellistäminen Peter Senge oppivien organisaatioiden kollegoineen jakaa olennaiset työyhteisötaidot kolmeen kategoriaan. Aspiraatio on yksilöiden, tiimien ja koko yhteisön pyrkimystä suuntautua kohti sitä, mistä he todella välittävät. Silloin muutokset tapahtuvat, koska niitä halutaan eikä siksi, että niitä tarvitaan tai että on pakko. Sengen viidestä opinalasta (discipline) varsinkin henkilökohtainen hallinta (personal mastery) ja yhteinen visio (shared vision) kehittävät aspiraatiota. Monet tässä artikkelissa esiteltävät menetelmät tähtäävät aspiraatioon. Reflektio ja keskustelu (conversation) tekevät mahdollisiksi tarkastella erilaisia käyttäytymisen malleja ja ennakko-oletuksia sekä yksin että yhdessä. Oppimiskykyiset keskustelut vaativat osallistujiltaan kykyä reflektoida omaa ajatteluaan. Näitä kyky- 2 Linturi, Hannu (2003) Oppimisen kulttuurievoluutio verkossa. Teoksessa Tulevaisuudentutkimus. Toim. Kamppinen, Kuusi & Söderlund. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki. 3 Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2006) Kouluttomaan oppimiseen? Opetuksen ja kasvatuksen ristiriitaiset tulevaisuudenkuvat haasteena koulutuksen kehittämiselle. Futura 1/2006. Johtajuudella toimintakulttuurin muutokseen tietoyhteiskuntakehitykseen kouluissa ja opetustoimessa 17

Pasi Silander (toim.) MUUTOKSEEN. tietoyhteiskuntakehitykseen kouluissa ja opetustoimessa

Pasi Silander (toim.) MUUTOKSEEN. tietoyhteiskuntakehitykseen kouluissa ja opetustoimessa Pasi Silander (toim.) Johtajuudella toimintakulttuurin MUUTOKSEEN tietoyhteiskuntakehitykseen kouluissa ja opetustoimessa Tietoyhteiskunta syntyy visioista. Pasi Silander (toim.) Johtajuudella toimintakulttuurin

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

GLOBAALIT KUMPPANUUDET JA VAIKUTTAVUUS - TULEVAISUUDEN KUVIA- Aikuissosiaalityön päivät Lahti Miina Kaartinen & Marja Katisko TYÖPAJA

GLOBAALIT KUMPPANUUDET JA VAIKUTTAVUUS - TULEVAISUUDEN KUVIA- Aikuissosiaalityön päivät Lahti Miina Kaartinen & Marja Katisko TYÖPAJA GLOBAALIT KUMPPANUUDET JA VAIKUTTAVUUS - TULEVAISUUDEN KUVIA- Aikuissosiaalityön päivät Lahti Miina Kaartinen & Marja Katisko TYÖPAJA TYÖPAJA 4. Sosiaalialan globaalit kumppanuudet ja vaikuttavuus: Työpajassa

Lisätiedot

Oppivat koulut Oppimisen tulevaisuus barometrien ja OPS-hautomoiden jäljillä kohti kehittyvää koulua

Oppivat koulut Oppimisen tulevaisuus barometrien ja OPS-hautomoiden jäljillä kohti kehittyvää koulua Oppivat koulut Oppimisen tulevaisuus barometrien ja OPS-hautomoiden jäljillä kohti kehittyvää koulua Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Siilinjärvi 5.9.2014 Tiina Airaksinen Otavan Opisto OPS-hautomot

Lisätiedot

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa Tiina Sarisalmi 29.1.2013 Opetushallitus Oppivat verkostot asiantuntijayhteisöissä Riippumattomuus ajasta ja paikasta Yhteisöllisyys kuuluminen

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia. Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti

Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia. Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti Toimintaympäristön ja sen muutosten tarkastelu Ympäristön ilmiöiden ja muutosten systemaattista

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto. Yyterin kansainvälisyyspäivät Tiina Sarisalmi

Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto. Yyterin kansainvälisyyspäivät Tiina Sarisalmi Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto Yyterin kansainvälisyyspäivät 6.9.2013 Tiina Sarisalmi Koulujen kansainvälisen toiminnan kehittyminen Koulujen hankkeet, joita OPH koordinoi

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen 1 Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media

Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media Miikka Salavuo Turku 26.4.2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005 Tutkimus-, kehittämis- & koulutustehtävissä (JY

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Jussi Eerikäinen, 2014

Jussi Eerikäinen, 2014 Ennakointi on kuin shakin peluuta. Pelaajan on ennakoitava vastustajan tulevia siirtoja ja tehtävä valintoja, jotka saattavat muuttua jo seuraavien siirtojen aikana. Tavoitteena, visiona, on vastustajan

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Valtakunnallisetvirtuaaliopetuspäivät 23-24.11.2009 VesaPakarinen Mitä on opetuskulttuuri? Arvot Tavat Uskomukset Oletetut toimintatavat Oppimisympäristöt Muutos

Lisätiedot