Yhteistyö. Vastuuhenkilöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteistyö. Vastuuhenkilöt"

Transkriptio

1 Tämä lyhyt opas kertoo pääasiat OK-hankkeen elinkaaresta ja toteuttamisesta. Se on tarkoitettu OK-hanketta hakeville ja käynnistäville järjestöille. Hankkeen toteuttajat löytävät tarkempia ohjeita myös Optima-verkkoympäristöstä. Oppaan aiheet: Yhteistyö Vastuuhenkilöt Optima OK-hankkeen elinkaari Hankkeen talous Riskit ja niiden ennakointi Arviointi Hankkeen alussa Toteutus ja seuranta Hankkeen lopussa Lähteitä OK-OPINTOKESKUS 2010 Paasivuorenkatu 2 A HELSINKI p. (09)

2 Yhteistyö OK-hankkeessa on oleellista yhteistyö OK:n ja hanketta toteuttavan järjestön välillä. Siinä missä järjestö pääasiallisesti toteuttaa hankkeen, OK kulkee kuitenkin rinnalla koko hankkeen ajan. OK:n henkilökunnan asiantuntemus on hyödynnettävissä hankkeen aikana erityisesti pedagogisissa kysymyksissä ja arvioinnissa. Tämän lisäksi OK tarjoaa järjestölle hankevalmennusta, jossa hankkeiden kesken on mahdollista saada vertaistukea. Kokemuksia voi vaihtaa hankkeiden kesken myös Optima-verkkoympäristössä, jossa hankkeiden hallinnointi myös tapahtuu. OK tiedottaa hankkeesta kotisivujen Hanketorilla ja edistää hankkeen näkyvyyttä omissa tilaisuuksissaan ja muita kanavia käyttäen. Suositeltavaa on, että hankkeesta tiedotetaan myös järjestön www-sivuilla. Yhteisiin tilaisuuksiin osallistuminen on oleellinen osa OK-hanketta, joten niihin tulee varata tarpeeksi aikaa. Tilaisuuksien päivämäärät ilmoitetaan Optimaan liitetyssä päivitettävässä kalenterissa. Järjestöjen on mahdollista toteuttaa hankkeita myös yhdessä. Toteutustapoja on kolme. Ensiksi voidaan toteuttaa yksi hanke, jossa yksi järjestö hoitaa tilinpidon ja rahaa järjestöjen välillä liikutetaan laskujen perusteella. Toinen vaihtoehto on toteuttaa kaksi hanketta, joilla on yhteisiä toimintoja. Koska OK-tukirahaa ei kuitenkaan voi kierrättää hankkeesta toiseen, tämä vaihtoehto vaatii erityistä huolellisuutta varojen käytössä. Kolmas vaihtoehto on, että yksi järjestö toteuttaa hankkeen, mutta koulutuksiin voi osallistua myös muiden järjestöjen edustajia. Kumppaneiden tulee olla OK:n jäsenjärjestöjä tai niiden jäsenorganisaatioita, esim. piirejä. Vastuuhenkilöt OK-hankkeista vastaavat opintokeskuksessa OK:n johtoryhmä, hankekoordinaattori ja hankepäälliköt. Sekä OK:ssa että hanketta toteuttavassa järjestössä johto johtaa hanketta ja hyväksyy sen sisällön sekä on viime kädessä vastuussa oman organisaation toiminnasta. OK:n johtoryhmä määrittelee hankkeiden ajalliset, tekniset ja kustannukselliset tavoitteet sekä hyväksyy hankesuunnitelman. Johtoryhmä nimeää OK-hankkeiden hankepäälliköt ja määrittelee muut hankkeessa tarvittavat henkilöresurssit sekä asettaa tarvittaessa hankkeelle oman johtoryhmän, johon kuuluu myös hanketta toteuttavan järjestön vastuullisia jäseniä. Hankkeen ohjausryhmän muodostavat järjestön hankevastaava ja OK:n hankepäällikkö sekä hankkeen kannalta muut olennaiset toteuttajat. Ohjausryhmän vastuulla on koulutuksen operatiivinen ohjaus ja toteutuksen koordinointi. Hankkeen (taloudellis-) juridinen vastuu kuuluu sille organisaatiolle, jolle rahoitus on hanketta koskevissa viranomaispäätöksissä myönnetty. 2

3 OK:n hankekoordinaattorin keskeiset tehtävät: Yhteistyön, kokemusten vaihtamisen ja verkostoitumisen mahdollistaminen järjestämällä esimerkiksi hankevalmennukset ja hankefoorumeita Hankkeiden seuranta ja raportointi, sopimusten koordinointi Hankkeiden toteuttamisen, hallinnoinnin ja arvioinnin tukeminen Optima-verkkoympäristön ylläpito OK:n hankepäällikön keskeiset tehtävät: Pedagoginen tuki ja ohjaus ja arvioinnin tukeminen Hankkeen seuranta, ohjauspalaverit ja osaltaan dokumentoinnista huolehtiminen Hankekansion hallinnointi Optimassa Hankkeen edustaminen rahoittajaan päin. Järjestön hankevastaavan keskeiset tehtävät: Yhdyshenkilönä toimiminen OK:n suuntaan ja hankkeen etenemisestä tiedottaminen OK:lle. Lomakkeiden, raporttien ja tilitysten täyttäminen ja tallentaminen Optimaan järjestön omaan kansioon ajallaan Arviointi osaltaan Hankkeesta tiedottaminen eri tahoille ja yhteistyökumppaneille. Hankkeen suunnittelu, johtaminen ja hallinnointi sekä kokoukset Osallistuminen hankkeen edustajana OK:n järjestämiin erilaisiin foorumeihin/valmennuksiin. Optima OK-hankkeen hallinto hoidetaan kokonaan Optima-verkkoympäristössä. Sinne tallennetaan toimintasuunnitelma, koulutuskalenteri, talousarvio, tilitykset ja kaikki tarvittavat raportit. Hankkeen alussa on hanketta toteuttavan järjestön ja OK:n välille laadittu sopimus. Sen nojalla hankkeen toteuttajille myönnetään Optiman käyttäjätunnus, jolloin asiakirjat voidaan tallentaa hankkeen kansioon. Optimassa kukin hanke saa oman kansion alakansioineen, jonne asiakirjoja voi tuoda omalta tietokoneelta. Hankkeessa käytettävät lomakkeet löytyvät hankkeiden työtilasta Lomakepankkikansiosta. Optimassa voidaan myös jakaa kokemuksia hankkeista, ja sinne dokumentoidaan myös hankevalmennuksen materiaalit. Hankkeiden sisäinen tiedotus hoidetaan lähinnä Optiman kautta. Optiman käyttöön opastetaan ensimmäisessä hankevalmennuksessa, ja apua voi kysyä myös hankepäälliköltä. Kirjalliset käyttöohjeet toimitetaan myös käyttäjille. OK-hankkeen elinkaari OK-hanke käynnistyy sopimuksen laatimisella ja toimintasuunnitelman ja talousarvion tekemisellä. Toteutuksen seurannan suhteen noudatamme yhtenäistä aikataulua. Seuraava kuvio kuvaa hankkeen elinkaarta: 3

4 KOKO HANKKEEN AJAN - Toteutuksen ja talouden seuranta - Arviointi - Työajan seuranta - ym. toimenpiteet ALKU Toimintasuunnitelma Koulutuskalenteri Talousarvio SEURANTA 1 Alkuraportti Kalenterin päivittäminen SEURANTA 2 Koulutuspalautteet Kalenterin päivittäminen SEURANTA 3 Talousseuranta Tilitys ennen palaveria Kalenterin päivittäminen LOPETUS Loppuraportti ja tilitys Tilastot: osall. luettelot & tiedot Kalenterin päivittäminen Hankkeen aluksi laaditaan toimintasuunnitelma, josta hankkeen tavoitteet käyvät ilmi, sekä päivitettävä koulutuskalenteri, johon listataan suunnitellut koulutustapahtumat toteutumistietoineen ja osallistujatilastoineen. Näiden lisäksi Optimaan tallennetaan tarkennettu talousarvio. Hankkeiden käynnistyspäivä vaihtelee vuosittain rahoituspäätösten mukaisesti. Yleensä OK-hankkeet päättyvät kalenterivuoden lopussa. Tästä johtuu, että hankekohtainen jousto on usein hankalaa toteuttaa. Yllä olevassa kuviossa mainittuihin toimintoihin palataan erillisissä luvuissa. Hankkeen talous Hanketta toteuttava järjestö vastaa hankkeen taloudenpidosta. Hankevastaavan tehtävä on toimittaa tilitykset ja niiden liitteet ajallaan Optimaan. Hankkeen tilitykset (2 kpl) tehdään yleensä elo-syyskuun vaihteessa ja joulukuun puolivälissä. Tilitys tehdään täyttämällä tilitys- ja työajanseurantalomakkeet ja tallentamalla ne sekä kirjanpitoraportti Optimaan järjestön omaan kansioon. Alla ohjeita hyväksyttävistä kuluista (tarkemmat ohjeet löytyvät Optimasta): Kouluttajien ja osallistujien matkakulut edullisimman kulkuneuvon mukaan. Osallistujien mahdolliset majoitus- ja ruokailukulut toteuman mukaan Koulutusmateriaali- ja aineistokulut. Jos tuotettu itse, merkitään materiaalin omakustannushinta. Maksetut opetuspalkkiot. Järjestön hankevastaavan ja muun hankkeen opetustoiminnassa mukana olevan järjestön oman työntekijän kohtuulliset palkkakulut henkilösivukuluineen. Tähän merkitään myös järjestön ulkopuolisille maksettavat opetuspalkkiot henkilösivukuluineen sekä lomakorvaukset. Palkkakulujen laskemiseen löytyvät ohjeet Optimasta. Muut maksetut palkkiot. Merkitään järjestön hankevastaavan kohtuulliset palkkakulut siltä ajalta, joka hankevastaavalta kuluu hankkeen hallinnointiin, suunnitteluun yms. Tähän merkitään myös järjestön 4

5 ulkopuolisille maksettavat palkkiot henkilösivukuluineen (muut kuin opetuspalkkiot) sekä lomakorvaukset. palkkakulujen laskemiseen löytyvät ohjeet Optimasta. Koulutustilojen ja opetusvälineiden vuokrat. Jos ovat omia, merkitään enintään yhtä paljon kuin ulkopuoliselta perittäisiin, tai vuokrakulu jyvitetään todellisesta kuukausivuokrasta. Omien tilojen vuokrakuluista pitää olla kyseisenä ajankohtana voimassa oleva hinnasto. Markkinointi ja tiedotus. Jos materiaali on itse tuotettu, merkitään materiaalin omakustannushinta. Koulutuksen postituskulut sisällytetään tähän erään. Yleiskulut (max. 5 % hankkeen kaikista kuluista). Tällä yleiskululla katetaan muita hankekuluja kuten postitus-, puhelin-, atk-kuluja sekä hallintohenkilöstön panosta. Hanketta varten kannattaa kirjanpitoon avata hankkeelle oma tili. Seurantaa helpottaa huomattavasti, jos hankkeen taloushallinto hoidetaan yhdessä paikassa ja esim. piirien kulut katetaan laskuttamalla liittoa. Järjestön omavastuu OK-hankkeesse on 50 %. Saadakseen hankesopimuksessa sovitun tukimäärän järjestön tulee olla tuottanut hankkeessa vähintään kaksinkertaisesti kuluja. Esimerkki tilityksestä: OK:lta haettava rahoitus (50%) esim euroa 5000 euroa : 0,5 = euroa = kulut yhteensä. Tämän verran kuluja pitää tilittää, jotta OK:lta tuleva rahoitus olisi tässä tapauksessa 5000 euroa. Omarahoitusosuus euroa euroa = 5000 euroa. Vapaaehtoista työtä ei merkitä omavastuuosuuteen. Hankkeen edetessä järjestö tekee OK:lle tilityksen/tilityksiä syntyneistä kuluista. OK maksaa järjestölle 50% tilityksen loppusummasta, maksimissaan kuitenkin OK:n myöntämän rahoituksen määrän. Järjestön omarahoitusosuudeksi jää 50% (jos tilityksiä on useampia, jokaisesta tilityksestä jää omarahoitusosuudeksi 50%). Näin omarahoitusosuus kertyy vähitellen. Omarahoitusosuutta ei voi "kerätä" erikseen 100-prosenttisesti, vaan se kertyy jokaisesta tilityksestä vähitellen. Riskit ja niiden ennakointi Kaikkiin hankkeisiin sisältyy erilaisia riskejä. Riskejä voidaan välttää, minimoida tai hallita muuten hyvällä etukäteissuunnittelulla. Riskien tunnistamiseen ja kirjaamiseen kannattaa hankkeen alussa nähdä jonkin verran vaivaa. Näin riskit on tiedostettu ja niistä on helpompi puhua. Järjestön sisällä kannattaa myös etukäteen sopia, kenen vastuulla kunkin riskin hallinta on. Selkeä vastuunjako jo sinällään auttaa riskien hallinnassa. Joissain projekteissa kannattaa myös riskianalyysin tekeminen. Analyysin ulottuvuudet ovat riskin todennäköisyys ja riskin merkitys. Molemmat pisteytetään joko pisteillä 1-3 tai 1-5 niin, että erittäin korkea todennäköisyys tai merkitys saa arvon 5. Nämä kaksi ulottuvuusarvoa kerrotaan toisillaan ja tulokseksi saadaan kullekin riskille oma riskikerroin. Riskien priorisointi tapahtuu kertoimen perusteella. Jos analyysin tuloksena saadaan monia sekä todennäköisiä että suuria riskejä, hankkeen suunnitelmaa joudutaan todennäköisesti muuttamaan perustavasti. 5

6 Riskinhallinnan keinoja ovat muun muassa ennakointi, eliminointi, jakaminen ja minimointi. Ennakointi on hyvää etukäteissuunnittelua. Riskin eliminointi on esimerkiksi sitä, että epäluotettavaksi tiedetyn yhteistyökumppanin tilalle etsitään uusi. Riskin jakamisella tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi koulutustilaisuudella on useampi toteuttaja. Minimoinnilla taas tarkoitetaan sitä, että toteutuvan riskin merkitys pienenee erilaisilla toimenpiteillä: esimerkiksi varavastaava kannattaa perehdyttää hankkeeseen kunnolla. Jos hankevastaava sairastuu, varavastaavan täytyy osata ottaa hanke käsiinsä. OK-hankkeissa seuraavat riskit ovat yleisiä ja niihin varautuminen on suotavaa, vaikka ei niitä olisikaan ennakoinut: Osallistujien puute. Useassa OK-hankkeessa jää tukia käyttämättä, koska hankkeen koulutuksiin ei saada rekrytoitua tarpeeksi osallistujia. Tämän riskin eliminoimiseksi voidaan toteuttaa mm. seuraavat toimenpiteet: Osallistujien profilointi. Keitä osallistujat ovat? Minkä ikäisiä, missä asuvat jne.? Mitkä ovat tämän ryhmän erityistarpeet? Osallistujien sidosryhmiä (esim. maahanmuuttajien yhdistykset) ja viranomaisia kannattaa myös konsultoida. Sairastuneiden tai vammaisten kohdalla voi ottaa yhteyttä myös heidän omaisiinsa. Viestintä. Oikeiden viestintäkanavien löytäminen on tärkeää. Esim. jos koulutuksen kohteet ovat iäkkäämpiä, kutsua ei kannata lähettää pelkästään sosiaalisen median kautta. Koulutuksen tavoitettavuus ja esteettömyys. Esimerkiksi vapaaehtoisten koulutuksen tulisi tapahtua sellaisiin aikoihin, että he pääsevät siihen osallistumaan. Koulutustilojen tulee vastata koulutettavien tarpeita esim. esteettömyyden suhteen. Koulutukseen voidaan järjestää lastenhoitoa jne. Yhteistyökumppanit. Yhteistyökumppani voi muuttaa suunnitelmiaan yllättäen tai vetäytyä hankkeesta, mikä voi johtaa koulutusten peruuntumiseen. Riski voidaan välttää esim. laatimalla kumppanin kanssa etukäteen kirjallinen sopimus. Myös varasuunnitelma on hyvä olla olemassa (esim. varalle on hankittu toinen kouluttaja). Monta toteuttajaa hankkeen sisällä. Jos hankekoulutuksia toteuttaa esim. usea järjestön piiri, on riskinä, että talous- ja muut raportit saadaan liian myöhään tai tieto ei kulje. Hankkeen vetäjän tulee ennalta sopia pelisäännöt toteuttajien kanssa. Mahdollisuuksien mukaan olisi hyvä hoitaa kirjanpito keskitetysti niin, että vain yksi organisaatio (esim. liitto) hoitaa kirjanpidon esim. piirien laskuttaessa tätä organisaatiota omien kulujensa mukaisesti. Jos hankkeen suunnitelmat muuttuvat keskeisesti jonkin riskitekijän takia, hankevastaavan tulisi ensin ottaa yhteyttä omaan hankepäällikköönsä. Myös OK:n hankekoordinaattori ja talouspäällikkö voivat auttaa. Suuret muutokset käsittelee OK:n johtoryhmä. Arviointi Hankkeeseen kuin hankkeeseen kuuluu oleellisesti arviointi. OK-hankkeessa tämä toteutetaan yhteistyössä järjestön ja OK:n välillä. Ennen hanketta vetäjien olisi hyvä pohtia tuekseen jonkinlainen ohjelmateoria: mitä suunnitellut toiminnot tuovat mukanaan ja millainen oletettu vaikutus niillä on? Teorian rakentaminen voi perustua olemassa olevaan tietoon, asiantuntijoiden tai toimijoiden haastatteluihin jne. Tämän jälkeen voidaan toimintasuunnitelman laatia tavoitteet, joita vasten arviointia olisi hyvä toteuttaa hankkeessa on vaikeaa toteuttaa arviointia, jos tavoitteet eivät ole kaikille selvät. Ohjelmateorian laatiminen auttaa myös hankkeiden toteuttajia keskittymään oleelliseen. 6

7 OK-hankkeissa kehitetään järjestön koulutusta. Koulutustilaisuuksista on hyvä kerätä palautetta. Se voidaan tehdä esim. lomakkeella (OK:lla on tarjolla mallilomake) tai palautekeskustelujen avulla. Usein erilaisten erityisryhmien kanssa keskustelut ovat huomattavasti hedelmällisempi tapa kerätä tietoa koulutuksen onnistumisesta kuin kirjallinen lomake. Epämuodollisempienkin menetelmien tuoma tieto pitää kuitenkin muistaa dokumentoida ja siihen tulee reagoida. Hyvä dokumentointi on arvioijan paras työkalu. Palaute jää järjestölle, mutta siitä käydään keskustelua hankepäällikön kanssa. Hankkeen muustakin sujumisesta on hyvä kerätä tietoa erityisesti oman työn kehittämistä varten. Keskustelujen dokumentointi, omien havaintojen, kokemusten ja ajatusten kirjaaminen jne. ovat tässä hyviä työvälineitä. Myös esimerkiksi kävijämäärien kirjaaminen auttaa arvioinnin toteuttamista. OK arvioi hankkeita seurantapalavereissa, jossa toteuttajien on myös mahdollista antaa palautetta OK:lle saamastaan palvelusta. Lisäksi hankkeen loppuarviointiin on mahdollista saada OK:lta tukea ja apua. Omaa raportointiaan varten OK kerää yhteisesti tietoa hankekoulutusten käyttäjiltä. Keruu tapahtuu sähköisesti, jolloin Optimaan tallennettavaan osallistujaluetteloon tulee liittää osallistujien sähköpostiosoitteet. Osallistujien kanssa voidaan lopuksi tehdä myös esimerkiksi ryhmähaastattelu, jonka toteuttamiseen on mahdollista saada ohjausta tai apua OK:lta. Hankkeen alussa Kun järjestöissä toteutetaan hanke, on huomattava, että niissä korostuu muihin resursseihin verrattuna ihmisten työ, sekä palkattujen että vapaaehtoisten. Tämän takia aluksi on syytä selvittää henkilöiden vastuut ja motivoida myös vapaaehtoiset. Vapaaehtoisten ajankäyttöön tulee myös kiinnittää huomiota: esimerkiksi jos heitä halutaan koulutuksiin, ne tulee pääsääntöisesti organisoida virka-ajan ulkopuolella. Tämä vaatii tietenkin työntekijöiltä muutoksia omaan ajankäyttöön. Hanke voidaan käynnistää esim. seminaarissa, tai siitä voidaan kirjoittaa juttu järjestön lehteen tai avata hankkeelle omat kotisivut jne. Tärkeintä on, että osallisilla on selkeä käsitys siitä, että hanke on käynnistynyt. Seuraavassa esitellään muistilista, jota voi käydä läpi hankkeen aloitusvaiheessa: TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO Ovatko valmiina ja aikataulutettu? Onko jakelu kunnossa? Onko taloudelliset resurssit varmistettu? Onko riskit analysoitu ja niihin varauduttu? Onko arviointi suunniteltu? HALLINTO JA TUKITOIMET Onko vastuut sovittu? Ovatko dokumentoinnin periaatteet ja työkalut valmiina? Seuranta? Tietotekniikka: onko kansiot luotu, käyttöoikeudet kunnossa jne.? HANKKEEN KÄYNNISTYS Ovatko aloitustapahtuman järjestelyt kunnossa? Kenet kutsutaan? TIEDOTTAMINEN Onko hankkeesta tiedotettu järjestön lehdessä/nettisivulla ym.? 7

8 Toimiiko sisäinen viestintä? Onko hankkeella viestintäsuunnitelma? SISÄLTÖ JA VASTUU Tietävätkö kaikki, mitä ovat tekemässä? Onko vastuuhenkilöt nimetty? Ovatko esim. koulutusten sisällöt suunniteltu? Aikataulu. IHMISET Työntekijöiden ja vapaaehtoisten sitouttaminen? Mitä ja miten? Perehdyttäminen: ohjeistukset, koulutukset jne. Onko hoidossa? Onko yhteiset pelisäännöt luotu? VERKOSTOT Onko kumppanit etsitty? Onko työnjako kumppaneiden kanssa sovittu? Kumppaneihin liittyvät riskit. MUUTA, MITÄ? OK-hankkeen onnistuneelle aloitukselle on keskeistä, että koulutukseen tai sen kehittämiseen (esim. materiaalien tuottaminen) suunnatut toimenpiteet saadaan käynnistettyä ripeästi. Tätä varten on hyvä tehdä suunnitelmia jo ennen rahoituksen varmistamista. Hankkeen toteutus ja seuranta Hankkeen etenemistä ja aikataulussa pysymistä seurataan koko hankkeen ajan. Erilaiset seuranta- ja arviointikokoukset niin järjestön sisällä kuin OK:n kanssa ovat tarpeellisia. OK-opintokeskus on aikuisoppilaitos. Opiskelu opintokeskuksen tuella on aikuisopiskelua, joka perustuu lakiin vapaasta sivistystyöstä (1998/632). Hankkeessa tapahtuvan koulutuksen tulee täyttää seuraavat kriteerit: koulutuksen tavoite on selkeästi määritelty ja se tukee hanketta kokonaisuutena koulutuksen kohderyhmä on selkeästi määritelty tilaisuus toteutetaan toimintasuunnitelman mukaan. Koulutusten etenemistä seurataan Optimaan tallennettavan koulutuskalenterin avulla. Kalenteriin kerätään tarvittavat tiedot OK:n tilastointia varten. OK-hanke on suunnitelmallista koulutustoimintaa, joten on tärkeää, että koulutustilaisuudet arvioituine aikatauluineen on päätetty jo hankkeen alkaessa. Aikataulumuutoksista, peruutuksista ym. tulee informoida OK:n hankepäällikköä niin pian kuin mahdollista. Koulutuksista kerätään osallistujaluettelo ja osallistujatietolomake. Niistä saatava tieto on erittäin tärkeää, kun OK raportoi hankkeista viranomaisille, joten niistä huolehtiminen on oleellista. On myös tärkeää, että osallistujilta kerätään osallistujaluetteloon sähköpostiosoitteet, jotta palautteen keräämistä ja arviointia voidaan toteuttaa myös sähköisesti. Hanketta toteuttava järjestö arkistoi osallistujaluettelot ja osallistujatietolomakkeet ja kokoaa niistä saatavat tiedot Optimaan keskitetysti vuoden lopussa. Hanke on kehittämistoimintaa, jolloin sen ei tule olla pelkästään sarja koulutuksia. Tavoitteena on yleensä kehittää ja testata uusi koulutusmalli, johon kuuluu materiaalit jne. Mallin dokumentointiin tulee hankkeen edetessä kiinnittää huomiota, että se tukisi järjestön toimintaa myös tulevaisuudessa. Hankkeessa tuotetut aineistot on hyvä tuoda myös OK.n tietoon. 8

9 SEURANTA OK seuraa hankkeiden etenemistä säännöllisesti ohjaus- tai seurantakeskustelujen avulla. Nämä käydään hankepäällikön ja -vastaavan välillä. Keskusteluissa kerätään tietoa hankkeesta, ja toteuttajien on niiden aikana mahdollista antaa myös palautetta OK:lle ja esittää toivomuksiaan. Yhteismitallisuuden varmistamiseksi keskustelujen runko on kaikille hankkeille sama, mutta keskustelut voivat sisältää muutakin, esim. pedagogista ohjausta. Ohjauskeskustelujen määrää ei myöskään ole rajoitettu, vaikka varsinaisia seurantapalavereja käydään hankkeen aikana kolme. Kaikille yhteiset seurantaan keskittyvät keskustelut ovat aiheiltaan ja aikatauluiltaan seuraavat: 1.: Käynnistys. Miten hanke on lähtenyt käyntiin? Tarpeet? jne. Ajoitus: n. 6-8 viikkoa hankkeen käynnistymisestä. 2.: Koulutukset ja niistä saatu palaute. Tässä neuvottelussa keskustellaan hankkeen koulutuksista ja niiden kehittämisestä. Ajoitus: kun ensimmäiset koulutukset on pidetty ja niistä kerätty palaute. Takarajana on yleensä ollut syyskuun loppu. 3.: Talous. Tässä keskustelussa käydään läpi hankkeen taloudenpitoa. Ajoitus: n. 3-4 viikkoa ensimmäisen tilityksen jälkeen. Seurannassa on oleellista myös hankkeen toteuttajien aktiivisuus. Mahdollisista epäkohdista tulee kertoa OK:lle. Ensisijaisesti otetaan yhteyttä hankepäällikköön. Hankkeen lopettaminen Hanketta lopettaessa on otettava huomioon sekä rahoittajan että oman organisaation tarpeet. OK raportoi hankkeista yhdessä rahoittajalle, mutta OK tarvitsee raporttiensa tueksi tietoa. OK-hankkeen loppuraportointi tapahtuu kahden viikon sisällä hankkeen päättymisestä. Tällöin Optimaan tuodaan loppuraportti, osallistujatiedot ja hyvät käytännöt. Lopputilitys tulee tehdä jo joulukuun puolessavälissä. Hankepäällikkö kirjoittaa hankkeen tuloksista tiivistelmän Hanketorille, ja hankekoordinaattorin tehtävän on raportoida hankkeista eteenpäin rahoittajille. Hyvä raportointi ja dokumentointi auttavat myös hankkeen toteuttajaa kohti uusia projekteja sekä toiminnan kehittämistä. Jos hankkeessa on tuotettu koulutusmateriaaleja jne., olisi hyvä lähettää niistä kopiot OK:lle. Hankkeissa kehitetään järjestöön uutta toimintaa, koulutusmalleja tai kehitetään toimintaa muuten. Että uudet mallit saadaan käyttöön, tähän tulee panostaa. Hankkeen päättäminen on suunnitelmallista ja se kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen hankkeen päättämistä. Tätä varten voidaan tehdä suunnitelma, jossa uusien mallien juurruttamiseksi tehtävät toimenpiteet on nimetty, keinot valittu, aikataulut asetettu ja vastuuhenkilöt nimetty. Juurruttaminen on pitkälti työntekijöiden ja vapaaehtoisten sitouttamista. Keinoja voivat olla esimerkiksi koulutus, viestintä ja konsultaatiot. Uudet asiat edellyttävät järjestössä muutosta ja poisoppimista tai luopumista vanhoista toimintamalleista. Tämä voi herättää myös vastustusta. On tärkeää kuulla jäseniä muutosten hetkillä ja neuvotella heidän kanssaan, koska se yleensä lisää tyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta. Myös järjestön johdon tulee antaa merkki sitoutumisesta hankkeen tuloksiin. 9

10 Hanketta toteuttaa ja sen toimintoihin osallistuu ihmisiä: järjestön työntekijöitä, vapaaehtoisia ja kumppaneita. Mukana olleita tulee muistaa kiittää, ja kumppanuussuhteita tulee vaalia myös hankkeen jälkeen. Hanke voidaan päättää eri tavoin: tulokset voidaan luovuttaa esim. järjestön johdolle, voidaan järjestää yhteinen seminaari, kirjoittaa tuloksista juttu järjestön lehteen jne. Alla on esitelty muistilista, jota voidaan käydä läpi hankkeen loppuvaiheissa: Hankkeen alasajovaihe Onko olemassa suunnitelma? Ovatko seuraavat asiat sovittu? Dokumentointi ja raportointi Onko kaikki dokumentoitu sovitusti? Arviointi? Ulkoinen ja sisäinen raportointi? Lopettamistilaisuus Järjestetäänkö? Jos, niin Päivämäärät (lopetus, raportointi) Lopettamistavat Seuranta, vaikuttavuuden arviointi Omistajuus : kuka vastaa uusista toiminnoista ym. projektin päätyttyä? Puuttuuko jotain? (varmistus) Onko kaikkia osallisia kuultu? Onko raportti kirjoitettu? Onko ulkoinen raportointi kunnossa? (OK ym. tahot) Entä talousraportointi? Onko järjestöä itseään varten tarpeeksi dokumentointia? (varmistus ja täydentäminen) Onko aika/ paikka sovittu ja varaukset tehty? Muut käytännöt? Materiaalit? Onko kaikki osalliset kutsuttu? Muut vieraat? Onko tilaisuuden funktio selvillä? Sisällölliset asiat Mitä opittiin? Mitä opittavaa jäi? Miten näitä kysymyksiä käsitellään? Päättyikö hanke selkeästi? Jatkon suunnittelu Koulutusmateriaalit? Dokumentointi, jatkokäyttö Muuta, mitä? Seuranta Onko suunnitelmaa? Uusien toimintojen käyttöönoton seuranta? Vaikuttavuusarviointi? ym. Käytäntöjen juurruttaminen Koulutus? Ohjeistukset? Vapaaehtoisten ja Muuta, mitä? työntekijöiden sitouttaminen? Verkostojen ylläpito Yhteistyökumppanit? Oliko yhteistyö hyvää? Halutaanko joistain kumppaneista luopua? Yhteydenpito jatkossa Yhteydenpidon muodot ja tiiviys? Jatkohankkeet? Osallisten palkitseminen ja huolto Miten kiitetään? Sitouttaminen ja motivointi? Muita tärkeitä kysymyksiä? Jälkitoimet? Lahja? Tapahtuma? ym. Miten suunniteltu? Onko jatkokoulutusta? Ovatko rakenteet kunnossa? (esim. vertaiskouluttajien omat ryhmät/foorumit) Onko kaikille vapaaehtoisille mielekkäitä tehtäviä? (varmistus, seuranta, resurssit) Kansioiden siivoaminen tietokoneelta jne. 10

11 Arviointimateriaalien säilytys? (etenkin, jos arkaluonteista tietoa) Muiden dokumenttien säilytys? Jokainen hanke on oma kokonaisuutensa, jolloin eri asiat painottuvat paitsi suunnittelussa, myös alasajossa ja päättämisessä. On kuitenkin tärkeää, että hanke (tai projekti) saa selkeän päätöksen, eivätkä asiat jää roikkumaan. Hanke voi toki poikia myös jatkohankkeen tai uusia ideoita, jotka vaativat jatkokehittelyä. OK-hankkeet ovat usein pienimuotoisia, jolloin niistä saatavat konkreettiset tulokset ovat usein selkeitä ja hallittavia. Koulutusmallien kaltaisten tuotteiden lisäksi olemme kiinnittäneet huomiota yksittäiseen oppijaan. Vuoden 2008 hankkeiden loppuarvioinnissa hankkeiden osallistujista yli 60 % arveli kykynsä toimia aktiivisena kasvaneen hankkeessa saamansa koulutuksen ja/tai ohjauksen ansiosta. Lisäksi osallistujat arvioivat keskimäärin kymmenen ihmisen hyötyvän heidän saamastaan koulutuksesta. Jo pelkästään hyötyjien määrä on hyvä kannustin hankkeiden toteuttamiseen! Tervetuloa toteuttamaan OK-hanke! 11

12 Lähteitä Dalhler-Larsen, Peter (2005) Vaikuttavuuden arviointi. Helsinki: Stakes. ( ). Gaskin, Katharine (2005) Risk Toolkit. How to take care of risk in volunteering. A guide for organisations. Lontoo: Volunteering England. A4D2-D987B885D1F3/0/Risk_toolkit.pdf ( ) Karvinen, Matti; Mykrä, Pekka; Paija, Leea & Saarto, Ari (2008) Mahdollisuuksien ja Uhkien Hallinta. Taskuopas. Helsinki: Sosiaali- ja Terveysturvan Keskusliitto ry. Keski-Petäjä, Timo (1999) Vapaa sivistystyö kolmannen sektorin oppimisfoorumi. Opintotoiminnan Keskusliitto. Helsinki. Kettunen, Sami (2003) Onnistu projektissa. WSOY. Helsinki OK-opintokeskus ( ) Hankevalmennuksen aineistot. Helsinki: OK-opintokeskus. Pelin, Risto (2004) Projektinhallinnan käsikirja. Espoo: Projektijohtaminen oy. Riikonen, Virve (1998) Toteutetaan projekti. Helsinki: Opintotoiminnan Keskusliitto ry. Viitala, Juha-Matti (2007) Projektinhallinta käytännössä Suurpartioleirin ohjelmalaakso Pajavainio. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu. https://oa.doria.fi/bitstream/handle/0024/29170/viitala.juha- Matti.pdf?sequence=1 ( ) 12

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Verkottumistapaaminen, Helsinki Sonja Heikkinen Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Lohjelman verkostoituminen Hankekortti Lohjelman ohjausryhmä

Lisätiedot

PROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY

PROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY PROJEKTIN SUDENKUOPAT f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Mitä sudenkuoppia esiintyy projektin eri prosesseissa (vaiheissa)? Miten ne voitaisiin välttää? Jouni Huotari 19.3.2012 2 Sudenkuoppia

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. Ohjausryhmä 13.2.2012 hankejohtaja Erja Oksman

POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. Ohjausryhmä 13.2.2012 hankejohtaja Erja Oksman POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle Ohjausryhmä 13.2.2012 hankejohtaja Erja Oksman Yleistä POTKU II: päätös helmikuun lopussa POTKU arvioitu hyväksi hankkeeksi! Avin valvonnallinen ohjauskäynti huhtikuussa

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

VERTAISOPINTO- RYHMÄT 2017

VERTAISOPINTO- RYHMÄT 2017 VERTAISOPINTO- RYHMÄT 2017 Mikä muuttuu? Vertaisopintoryhmät asioivat sähköisesti Sivisverkossa. Yhteyshenkilöllä on henkilökohtainen Sivisverkon käyttäjätunnus. Yhteyshenkilö voi samalla Sivisverkon käyttäjätunnuksella

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Eväitä ryhmäkeskusteluun ja yhteenvedot keskusteluista E+ kumppanuushankkeiden aloituskoulutus

Eväitä ryhmäkeskusteluun ja yhteenvedot keskusteluista E+ kumppanuushankkeiden aloituskoulutus Hyviä käytänteitä ja kokemuksia Eväitä ryhmäkeskusteluun ja yhteenvedot keskusteluista E+ kumppanuushankkeiden aloituskoulutus 21.9.2016 Keskustelua ryhmissä 1. Hyvän hankekokouksen järjestäminen 2. Tehtävien

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Marion Fields Suunnittelija, VTT, OK-opintokeskus 18.2.2016 1 OK-opintokeskus Valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos. Toteuttaa, tutkii,

Lisätiedot

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA!

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! Osaamisen kehittäminen 2014 2015 Tampereen kaupunginkirjasto Paula Rautaharkko, Susanna Lampola-Autio Tampereen kaupunginkirjaston perustehtävä: Kirjasto avaa ovet sivistykseen,

Lisätiedot

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Kuva: J. Lehmonen Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Rautalammin Konneveden luontomatkailun kehittämishanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2016 Rositsa Bliznakova ESITYSLISTA 1.Kokouksen avaus 2.Puheenjohtajan

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Koulutustoimikunnan suunnitelma kaudelle

Koulutustoimikunnan suunnitelma kaudelle Liite Hannu Anttonen 28.3.2016 Koulutustoimikunnan suunnitelma kaudelle 2016-2017 Koulutuksella ja valmennuksella kehitämme ja uudistamme klubien ja piirin johtamista tavoitteena tuloksellinen toiminta

Lisätiedot

Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa

Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa Nykytila opettajien ICT-ohjauksessa Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa on perustettu 40 opettajan vertaistukiverkosto.

Lisätiedot

Nero-rahoitus. Maarit Niva

Nero-rahoitus. Maarit Niva Nero-rahoitus Maarit Niva rahoittaja Oulun kaupunki valtuuston kullekin vuodelle myöntämä määräraha ennaltaehkäisevään työhön hyvinvoinnin palvelualueelle Huom! ta-päätös tulee joulukuussa v 2012 hyvinvointilautakunta

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

KOULUN JOHTORYHMÄPÄIVÄT VALMENNUSSEMINAARI

KOULUN JOHTORYHMÄPÄIVÄT VALMENNUSSEMINAARI KUTSU PU 2318B Etelä-Suomi 22.11.2013 Hyvinvointi ja peruspalvelut -yksikkö Opetus ja kasvatus -tulosryhmä Jakelussa mainituille KOULUN JOHTORYHMÄPÄIVÄT VALMENNUSSEMINAARI Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Riitta Mykkänen-Hänninen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Kouluttaja, työnohjaaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Julkaisut: Riitta Mykkänen-Hänninen:

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

1 Kuntoutuksen kehittäminen

1 Kuntoutuksen kehittäminen Terveysosasto Kuntoutusryhmä Lomake 4 Kehittämistyö 4.6.2014 Oma väylä hankkeen kuntoutuksen kehittämisprojekti vuosina 2015 2017 Palveluntuottaja 1 Kuntoutuksen kehittäminen Palveluntuottaja osallistuu

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? Tavoite: Jotta tietää mitä pitää tietää. Puheenjohtajan rooli ja osaaminen Miten johdat onnistuneen kokouksen? Mitä tehtäviä hallituksella on? Tehtävien

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli - EAKR 14.6.2016 Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli Toteutetaan kokonaan investointina tai

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Yritysyhteistyön muodot ja tavoitteet järjestön varainhankinnassa Carita Åkerblom. SOSTE cå 1

Yritysyhteistyön muodot ja tavoitteet järjestön varainhankinnassa Carita Åkerblom. SOSTE cå 1 Yritysyhteistyön muodot ja tavoitteet järjestön varainhankinnassa Carita Åkerblom SOSTE 20.9.2016 cå 1 Agenda Mitä yhteistyöllä tavoitellaan? Minkälaisia yritysyhteistyön muotoja on olemassa? Mitä pitää

Lisätiedot

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna Hyvä hankehallinto Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off 20.9.2016 Eeva-Kaisa Linna Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa CIMO, Helsinki 16.9.2016 Esityksen sisältö 1. Hankkeen sisäinen seuranta ja raportointi 2. Raportointi kansalliselle toimistolle & hankkeiden monitorointi a) Väliraportti

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla Jukka Kääriäinen (jukka.kaariainen@vtt.fi) VTT Oy 19.5.2015, Oskari-verkostopäivä Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta? Mikä on avoimen tuotteenhallintamalli?

Lisätiedot

Hankkeiden loppuraportointi

Hankkeiden loppuraportointi 15.11.2012 Hankkeiden loppuraportointi Sisältöraportointi Yleistä loppuraportoinnista Loppuraportin kautta vastuuviranomainen ja komissio saavat tiedot hankkeen toteutuksesta Raportointi on edellytys EU-rahoituksen

Lisätiedot

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC 2 5. 1 0. 2 0 1 6 Tiina Salonen Ohjelmapäällikkö, Kotkan kaupunki kulttuurituottaja (YAMK) MIKÄ ON TAPAHTUMA? = Tapahtumien avulla ihmiset kootaan yhteen jotain tarkoitusta varten

Lisätiedot