Yhteistyö. Vastuuhenkilöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteistyö. Vastuuhenkilöt"

Transkriptio

1 Tämä lyhyt opas kertoo pääasiat OK-hankkeen elinkaaresta ja toteuttamisesta. Se on tarkoitettu OK-hanketta hakeville ja käynnistäville järjestöille. Hankkeen toteuttajat löytävät tarkempia ohjeita myös Optima-verkkoympäristöstä. Oppaan aiheet: Yhteistyö Vastuuhenkilöt Optima OK-hankkeen elinkaari Hankkeen talous Riskit ja niiden ennakointi Arviointi Hankkeen alussa Toteutus ja seuranta Hankkeen lopussa Lähteitä OK-OPINTOKESKUS 2010 Paasivuorenkatu 2 A HELSINKI p. (09)

2 Yhteistyö OK-hankkeessa on oleellista yhteistyö OK:n ja hanketta toteuttavan järjestön välillä. Siinä missä järjestö pääasiallisesti toteuttaa hankkeen, OK kulkee kuitenkin rinnalla koko hankkeen ajan. OK:n henkilökunnan asiantuntemus on hyödynnettävissä hankkeen aikana erityisesti pedagogisissa kysymyksissä ja arvioinnissa. Tämän lisäksi OK tarjoaa järjestölle hankevalmennusta, jossa hankkeiden kesken on mahdollista saada vertaistukea. Kokemuksia voi vaihtaa hankkeiden kesken myös Optima-verkkoympäristössä, jossa hankkeiden hallinnointi myös tapahtuu. OK tiedottaa hankkeesta kotisivujen Hanketorilla ja edistää hankkeen näkyvyyttä omissa tilaisuuksissaan ja muita kanavia käyttäen. Suositeltavaa on, että hankkeesta tiedotetaan myös järjestön www-sivuilla. Yhteisiin tilaisuuksiin osallistuminen on oleellinen osa OK-hanketta, joten niihin tulee varata tarpeeksi aikaa. Tilaisuuksien päivämäärät ilmoitetaan Optimaan liitetyssä päivitettävässä kalenterissa. Järjestöjen on mahdollista toteuttaa hankkeita myös yhdessä. Toteutustapoja on kolme. Ensiksi voidaan toteuttaa yksi hanke, jossa yksi järjestö hoitaa tilinpidon ja rahaa järjestöjen välillä liikutetaan laskujen perusteella. Toinen vaihtoehto on toteuttaa kaksi hanketta, joilla on yhteisiä toimintoja. Koska OK-tukirahaa ei kuitenkaan voi kierrättää hankkeesta toiseen, tämä vaihtoehto vaatii erityistä huolellisuutta varojen käytössä. Kolmas vaihtoehto on, että yksi järjestö toteuttaa hankkeen, mutta koulutuksiin voi osallistua myös muiden järjestöjen edustajia. Kumppaneiden tulee olla OK:n jäsenjärjestöjä tai niiden jäsenorganisaatioita, esim. piirejä. Vastuuhenkilöt OK-hankkeista vastaavat opintokeskuksessa OK:n johtoryhmä, hankekoordinaattori ja hankepäälliköt. Sekä OK:ssa että hanketta toteuttavassa järjestössä johto johtaa hanketta ja hyväksyy sen sisällön sekä on viime kädessä vastuussa oman organisaation toiminnasta. OK:n johtoryhmä määrittelee hankkeiden ajalliset, tekniset ja kustannukselliset tavoitteet sekä hyväksyy hankesuunnitelman. Johtoryhmä nimeää OK-hankkeiden hankepäälliköt ja määrittelee muut hankkeessa tarvittavat henkilöresurssit sekä asettaa tarvittaessa hankkeelle oman johtoryhmän, johon kuuluu myös hanketta toteuttavan järjestön vastuullisia jäseniä. Hankkeen ohjausryhmän muodostavat järjestön hankevastaava ja OK:n hankepäällikkö sekä hankkeen kannalta muut olennaiset toteuttajat. Ohjausryhmän vastuulla on koulutuksen operatiivinen ohjaus ja toteutuksen koordinointi. Hankkeen (taloudellis-) juridinen vastuu kuuluu sille organisaatiolle, jolle rahoitus on hanketta koskevissa viranomaispäätöksissä myönnetty. 2

3 OK:n hankekoordinaattorin keskeiset tehtävät: Yhteistyön, kokemusten vaihtamisen ja verkostoitumisen mahdollistaminen järjestämällä esimerkiksi hankevalmennukset ja hankefoorumeita Hankkeiden seuranta ja raportointi, sopimusten koordinointi Hankkeiden toteuttamisen, hallinnoinnin ja arvioinnin tukeminen Optima-verkkoympäristön ylläpito OK:n hankepäällikön keskeiset tehtävät: Pedagoginen tuki ja ohjaus ja arvioinnin tukeminen Hankkeen seuranta, ohjauspalaverit ja osaltaan dokumentoinnista huolehtiminen Hankekansion hallinnointi Optimassa Hankkeen edustaminen rahoittajaan päin. Järjestön hankevastaavan keskeiset tehtävät: Yhdyshenkilönä toimiminen OK:n suuntaan ja hankkeen etenemisestä tiedottaminen OK:lle. Lomakkeiden, raporttien ja tilitysten täyttäminen ja tallentaminen Optimaan järjestön omaan kansioon ajallaan Arviointi osaltaan Hankkeesta tiedottaminen eri tahoille ja yhteistyökumppaneille. Hankkeen suunnittelu, johtaminen ja hallinnointi sekä kokoukset Osallistuminen hankkeen edustajana OK:n järjestämiin erilaisiin foorumeihin/valmennuksiin. Optima OK-hankkeen hallinto hoidetaan kokonaan Optima-verkkoympäristössä. Sinne tallennetaan toimintasuunnitelma, koulutuskalenteri, talousarvio, tilitykset ja kaikki tarvittavat raportit. Hankkeen alussa on hanketta toteuttavan järjestön ja OK:n välille laadittu sopimus. Sen nojalla hankkeen toteuttajille myönnetään Optiman käyttäjätunnus, jolloin asiakirjat voidaan tallentaa hankkeen kansioon. Optimassa kukin hanke saa oman kansion alakansioineen, jonne asiakirjoja voi tuoda omalta tietokoneelta. Hankkeessa käytettävät lomakkeet löytyvät hankkeiden työtilasta Lomakepankkikansiosta. Optimassa voidaan myös jakaa kokemuksia hankkeista, ja sinne dokumentoidaan myös hankevalmennuksen materiaalit. Hankkeiden sisäinen tiedotus hoidetaan lähinnä Optiman kautta. Optiman käyttöön opastetaan ensimmäisessä hankevalmennuksessa, ja apua voi kysyä myös hankepäälliköltä. Kirjalliset käyttöohjeet toimitetaan myös käyttäjille. OK-hankkeen elinkaari OK-hanke käynnistyy sopimuksen laatimisella ja toimintasuunnitelman ja talousarvion tekemisellä. Toteutuksen seurannan suhteen noudatamme yhtenäistä aikataulua. Seuraava kuvio kuvaa hankkeen elinkaarta: 3

4 KOKO HANKKEEN AJAN - Toteutuksen ja talouden seuranta - Arviointi - Työajan seuranta - ym. toimenpiteet ALKU Toimintasuunnitelma Koulutuskalenteri Talousarvio SEURANTA 1 Alkuraportti Kalenterin päivittäminen SEURANTA 2 Koulutuspalautteet Kalenterin päivittäminen SEURANTA 3 Talousseuranta Tilitys ennen palaveria Kalenterin päivittäminen LOPETUS Loppuraportti ja tilitys Tilastot: osall. luettelot & tiedot Kalenterin päivittäminen Hankkeen aluksi laaditaan toimintasuunnitelma, josta hankkeen tavoitteet käyvät ilmi, sekä päivitettävä koulutuskalenteri, johon listataan suunnitellut koulutustapahtumat toteutumistietoineen ja osallistujatilastoineen. Näiden lisäksi Optimaan tallennetaan tarkennettu talousarvio. Hankkeiden käynnistyspäivä vaihtelee vuosittain rahoituspäätösten mukaisesti. Yleensä OK-hankkeet päättyvät kalenterivuoden lopussa. Tästä johtuu, että hankekohtainen jousto on usein hankalaa toteuttaa. Yllä olevassa kuviossa mainittuihin toimintoihin palataan erillisissä luvuissa. Hankkeen talous Hanketta toteuttava järjestö vastaa hankkeen taloudenpidosta. Hankevastaavan tehtävä on toimittaa tilitykset ja niiden liitteet ajallaan Optimaan. Hankkeen tilitykset (2 kpl) tehdään yleensä elo-syyskuun vaihteessa ja joulukuun puolivälissä. Tilitys tehdään täyttämällä tilitys- ja työajanseurantalomakkeet ja tallentamalla ne sekä kirjanpitoraportti Optimaan järjestön omaan kansioon. Alla ohjeita hyväksyttävistä kuluista (tarkemmat ohjeet löytyvät Optimasta): Kouluttajien ja osallistujien matkakulut edullisimman kulkuneuvon mukaan. Osallistujien mahdolliset majoitus- ja ruokailukulut toteuman mukaan Koulutusmateriaali- ja aineistokulut. Jos tuotettu itse, merkitään materiaalin omakustannushinta. Maksetut opetuspalkkiot. Järjestön hankevastaavan ja muun hankkeen opetustoiminnassa mukana olevan järjestön oman työntekijän kohtuulliset palkkakulut henkilösivukuluineen. Tähän merkitään myös järjestön ulkopuolisille maksettavat opetuspalkkiot henkilösivukuluineen sekä lomakorvaukset. Palkkakulujen laskemiseen löytyvät ohjeet Optimasta. Muut maksetut palkkiot. Merkitään järjestön hankevastaavan kohtuulliset palkkakulut siltä ajalta, joka hankevastaavalta kuluu hankkeen hallinnointiin, suunnitteluun yms. Tähän merkitään myös järjestön 4

5 ulkopuolisille maksettavat palkkiot henkilösivukuluineen (muut kuin opetuspalkkiot) sekä lomakorvaukset. palkkakulujen laskemiseen löytyvät ohjeet Optimasta. Koulutustilojen ja opetusvälineiden vuokrat. Jos ovat omia, merkitään enintään yhtä paljon kuin ulkopuoliselta perittäisiin, tai vuokrakulu jyvitetään todellisesta kuukausivuokrasta. Omien tilojen vuokrakuluista pitää olla kyseisenä ajankohtana voimassa oleva hinnasto. Markkinointi ja tiedotus. Jos materiaali on itse tuotettu, merkitään materiaalin omakustannushinta. Koulutuksen postituskulut sisällytetään tähän erään. Yleiskulut (max. 5 % hankkeen kaikista kuluista). Tällä yleiskululla katetaan muita hankekuluja kuten postitus-, puhelin-, atk-kuluja sekä hallintohenkilöstön panosta. Hanketta varten kannattaa kirjanpitoon avata hankkeelle oma tili. Seurantaa helpottaa huomattavasti, jos hankkeen taloushallinto hoidetaan yhdessä paikassa ja esim. piirien kulut katetaan laskuttamalla liittoa. Järjestön omavastuu OK-hankkeesse on 50 %. Saadakseen hankesopimuksessa sovitun tukimäärän järjestön tulee olla tuottanut hankkeessa vähintään kaksinkertaisesti kuluja. Esimerkki tilityksestä: OK:lta haettava rahoitus (50%) esim euroa 5000 euroa : 0,5 = euroa = kulut yhteensä. Tämän verran kuluja pitää tilittää, jotta OK:lta tuleva rahoitus olisi tässä tapauksessa 5000 euroa. Omarahoitusosuus euroa euroa = 5000 euroa. Vapaaehtoista työtä ei merkitä omavastuuosuuteen. Hankkeen edetessä järjestö tekee OK:lle tilityksen/tilityksiä syntyneistä kuluista. OK maksaa järjestölle 50% tilityksen loppusummasta, maksimissaan kuitenkin OK:n myöntämän rahoituksen määrän. Järjestön omarahoitusosuudeksi jää 50% (jos tilityksiä on useampia, jokaisesta tilityksestä jää omarahoitusosuudeksi 50%). Näin omarahoitusosuus kertyy vähitellen. Omarahoitusosuutta ei voi "kerätä" erikseen 100-prosenttisesti, vaan se kertyy jokaisesta tilityksestä vähitellen. Riskit ja niiden ennakointi Kaikkiin hankkeisiin sisältyy erilaisia riskejä. Riskejä voidaan välttää, minimoida tai hallita muuten hyvällä etukäteissuunnittelulla. Riskien tunnistamiseen ja kirjaamiseen kannattaa hankkeen alussa nähdä jonkin verran vaivaa. Näin riskit on tiedostettu ja niistä on helpompi puhua. Järjestön sisällä kannattaa myös etukäteen sopia, kenen vastuulla kunkin riskin hallinta on. Selkeä vastuunjako jo sinällään auttaa riskien hallinnassa. Joissain projekteissa kannattaa myös riskianalyysin tekeminen. Analyysin ulottuvuudet ovat riskin todennäköisyys ja riskin merkitys. Molemmat pisteytetään joko pisteillä 1-3 tai 1-5 niin, että erittäin korkea todennäköisyys tai merkitys saa arvon 5. Nämä kaksi ulottuvuusarvoa kerrotaan toisillaan ja tulokseksi saadaan kullekin riskille oma riskikerroin. Riskien priorisointi tapahtuu kertoimen perusteella. Jos analyysin tuloksena saadaan monia sekä todennäköisiä että suuria riskejä, hankkeen suunnitelmaa joudutaan todennäköisesti muuttamaan perustavasti. 5

6 Riskinhallinnan keinoja ovat muun muassa ennakointi, eliminointi, jakaminen ja minimointi. Ennakointi on hyvää etukäteissuunnittelua. Riskin eliminointi on esimerkiksi sitä, että epäluotettavaksi tiedetyn yhteistyökumppanin tilalle etsitään uusi. Riskin jakamisella tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi koulutustilaisuudella on useampi toteuttaja. Minimoinnilla taas tarkoitetaan sitä, että toteutuvan riskin merkitys pienenee erilaisilla toimenpiteillä: esimerkiksi varavastaava kannattaa perehdyttää hankkeeseen kunnolla. Jos hankevastaava sairastuu, varavastaavan täytyy osata ottaa hanke käsiinsä. OK-hankkeissa seuraavat riskit ovat yleisiä ja niihin varautuminen on suotavaa, vaikka ei niitä olisikaan ennakoinut: Osallistujien puute. Useassa OK-hankkeessa jää tukia käyttämättä, koska hankkeen koulutuksiin ei saada rekrytoitua tarpeeksi osallistujia. Tämän riskin eliminoimiseksi voidaan toteuttaa mm. seuraavat toimenpiteet: Osallistujien profilointi. Keitä osallistujat ovat? Minkä ikäisiä, missä asuvat jne.? Mitkä ovat tämän ryhmän erityistarpeet? Osallistujien sidosryhmiä (esim. maahanmuuttajien yhdistykset) ja viranomaisia kannattaa myös konsultoida. Sairastuneiden tai vammaisten kohdalla voi ottaa yhteyttä myös heidän omaisiinsa. Viestintä. Oikeiden viestintäkanavien löytäminen on tärkeää. Esim. jos koulutuksen kohteet ovat iäkkäämpiä, kutsua ei kannata lähettää pelkästään sosiaalisen median kautta. Koulutuksen tavoitettavuus ja esteettömyys. Esimerkiksi vapaaehtoisten koulutuksen tulisi tapahtua sellaisiin aikoihin, että he pääsevät siihen osallistumaan. Koulutustilojen tulee vastata koulutettavien tarpeita esim. esteettömyyden suhteen. Koulutukseen voidaan järjestää lastenhoitoa jne. Yhteistyökumppanit. Yhteistyökumppani voi muuttaa suunnitelmiaan yllättäen tai vetäytyä hankkeesta, mikä voi johtaa koulutusten peruuntumiseen. Riski voidaan välttää esim. laatimalla kumppanin kanssa etukäteen kirjallinen sopimus. Myös varasuunnitelma on hyvä olla olemassa (esim. varalle on hankittu toinen kouluttaja). Monta toteuttajaa hankkeen sisällä. Jos hankekoulutuksia toteuttaa esim. usea järjestön piiri, on riskinä, että talous- ja muut raportit saadaan liian myöhään tai tieto ei kulje. Hankkeen vetäjän tulee ennalta sopia pelisäännöt toteuttajien kanssa. Mahdollisuuksien mukaan olisi hyvä hoitaa kirjanpito keskitetysti niin, että vain yksi organisaatio (esim. liitto) hoitaa kirjanpidon esim. piirien laskuttaessa tätä organisaatiota omien kulujensa mukaisesti. Jos hankkeen suunnitelmat muuttuvat keskeisesti jonkin riskitekijän takia, hankevastaavan tulisi ensin ottaa yhteyttä omaan hankepäällikköönsä. Myös OK:n hankekoordinaattori ja talouspäällikkö voivat auttaa. Suuret muutokset käsittelee OK:n johtoryhmä. Arviointi Hankkeeseen kuin hankkeeseen kuuluu oleellisesti arviointi. OK-hankkeessa tämä toteutetaan yhteistyössä järjestön ja OK:n välillä. Ennen hanketta vetäjien olisi hyvä pohtia tuekseen jonkinlainen ohjelmateoria: mitä suunnitellut toiminnot tuovat mukanaan ja millainen oletettu vaikutus niillä on? Teorian rakentaminen voi perustua olemassa olevaan tietoon, asiantuntijoiden tai toimijoiden haastatteluihin jne. Tämän jälkeen voidaan toimintasuunnitelman laatia tavoitteet, joita vasten arviointia olisi hyvä toteuttaa hankkeessa on vaikeaa toteuttaa arviointia, jos tavoitteet eivät ole kaikille selvät. Ohjelmateorian laatiminen auttaa myös hankkeiden toteuttajia keskittymään oleelliseen. 6

7 OK-hankkeissa kehitetään järjestön koulutusta. Koulutustilaisuuksista on hyvä kerätä palautetta. Se voidaan tehdä esim. lomakkeella (OK:lla on tarjolla mallilomake) tai palautekeskustelujen avulla. Usein erilaisten erityisryhmien kanssa keskustelut ovat huomattavasti hedelmällisempi tapa kerätä tietoa koulutuksen onnistumisesta kuin kirjallinen lomake. Epämuodollisempienkin menetelmien tuoma tieto pitää kuitenkin muistaa dokumentoida ja siihen tulee reagoida. Hyvä dokumentointi on arvioijan paras työkalu. Palaute jää järjestölle, mutta siitä käydään keskustelua hankepäällikön kanssa. Hankkeen muustakin sujumisesta on hyvä kerätä tietoa erityisesti oman työn kehittämistä varten. Keskustelujen dokumentointi, omien havaintojen, kokemusten ja ajatusten kirjaaminen jne. ovat tässä hyviä työvälineitä. Myös esimerkiksi kävijämäärien kirjaaminen auttaa arvioinnin toteuttamista. OK arvioi hankkeita seurantapalavereissa, jossa toteuttajien on myös mahdollista antaa palautetta OK:lle saamastaan palvelusta. Lisäksi hankkeen loppuarviointiin on mahdollista saada OK:lta tukea ja apua. Omaa raportointiaan varten OK kerää yhteisesti tietoa hankekoulutusten käyttäjiltä. Keruu tapahtuu sähköisesti, jolloin Optimaan tallennettavaan osallistujaluetteloon tulee liittää osallistujien sähköpostiosoitteet. Osallistujien kanssa voidaan lopuksi tehdä myös esimerkiksi ryhmähaastattelu, jonka toteuttamiseen on mahdollista saada ohjausta tai apua OK:lta. Hankkeen alussa Kun järjestöissä toteutetaan hanke, on huomattava, että niissä korostuu muihin resursseihin verrattuna ihmisten työ, sekä palkattujen että vapaaehtoisten. Tämän takia aluksi on syytä selvittää henkilöiden vastuut ja motivoida myös vapaaehtoiset. Vapaaehtoisten ajankäyttöön tulee myös kiinnittää huomiota: esimerkiksi jos heitä halutaan koulutuksiin, ne tulee pääsääntöisesti organisoida virka-ajan ulkopuolella. Tämä vaatii tietenkin työntekijöiltä muutoksia omaan ajankäyttöön. Hanke voidaan käynnistää esim. seminaarissa, tai siitä voidaan kirjoittaa juttu järjestön lehteen tai avata hankkeelle omat kotisivut jne. Tärkeintä on, että osallisilla on selkeä käsitys siitä, että hanke on käynnistynyt. Seuraavassa esitellään muistilista, jota voi käydä läpi hankkeen aloitusvaiheessa: TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO Ovatko valmiina ja aikataulutettu? Onko jakelu kunnossa? Onko taloudelliset resurssit varmistettu? Onko riskit analysoitu ja niihin varauduttu? Onko arviointi suunniteltu? HALLINTO JA TUKITOIMET Onko vastuut sovittu? Ovatko dokumentoinnin periaatteet ja työkalut valmiina? Seuranta? Tietotekniikka: onko kansiot luotu, käyttöoikeudet kunnossa jne.? HANKKEEN KÄYNNISTYS Ovatko aloitustapahtuman järjestelyt kunnossa? Kenet kutsutaan? TIEDOTTAMINEN Onko hankkeesta tiedotettu järjestön lehdessä/nettisivulla ym.? 7

8 Toimiiko sisäinen viestintä? Onko hankkeella viestintäsuunnitelma? SISÄLTÖ JA VASTUU Tietävätkö kaikki, mitä ovat tekemässä? Onko vastuuhenkilöt nimetty? Ovatko esim. koulutusten sisällöt suunniteltu? Aikataulu. IHMISET Työntekijöiden ja vapaaehtoisten sitouttaminen? Mitä ja miten? Perehdyttäminen: ohjeistukset, koulutukset jne. Onko hoidossa? Onko yhteiset pelisäännöt luotu? VERKOSTOT Onko kumppanit etsitty? Onko työnjako kumppaneiden kanssa sovittu? Kumppaneihin liittyvät riskit. MUUTA, MITÄ? OK-hankkeen onnistuneelle aloitukselle on keskeistä, että koulutukseen tai sen kehittämiseen (esim. materiaalien tuottaminen) suunnatut toimenpiteet saadaan käynnistettyä ripeästi. Tätä varten on hyvä tehdä suunnitelmia jo ennen rahoituksen varmistamista. Hankkeen toteutus ja seuranta Hankkeen etenemistä ja aikataulussa pysymistä seurataan koko hankkeen ajan. Erilaiset seuranta- ja arviointikokoukset niin järjestön sisällä kuin OK:n kanssa ovat tarpeellisia. OK-opintokeskus on aikuisoppilaitos. Opiskelu opintokeskuksen tuella on aikuisopiskelua, joka perustuu lakiin vapaasta sivistystyöstä (1998/632). Hankkeessa tapahtuvan koulutuksen tulee täyttää seuraavat kriteerit: koulutuksen tavoite on selkeästi määritelty ja se tukee hanketta kokonaisuutena koulutuksen kohderyhmä on selkeästi määritelty tilaisuus toteutetaan toimintasuunnitelman mukaan. Koulutusten etenemistä seurataan Optimaan tallennettavan koulutuskalenterin avulla. Kalenteriin kerätään tarvittavat tiedot OK:n tilastointia varten. OK-hanke on suunnitelmallista koulutustoimintaa, joten on tärkeää, että koulutustilaisuudet arvioituine aikatauluineen on päätetty jo hankkeen alkaessa. Aikataulumuutoksista, peruutuksista ym. tulee informoida OK:n hankepäällikköä niin pian kuin mahdollista. Koulutuksista kerätään osallistujaluettelo ja osallistujatietolomake. Niistä saatava tieto on erittäin tärkeää, kun OK raportoi hankkeista viranomaisille, joten niistä huolehtiminen on oleellista. On myös tärkeää, että osallistujilta kerätään osallistujaluetteloon sähköpostiosoitteet, jotta palautteen keräämistä ja arviointia voidaan toteuttaa myös sähköisesti. Hanketta toteuttava järjestö arkistoi osallistujaluettelot ja osallistujatietolomakkeet ja kokoaa niistä saatavat tiedot Optimaan keskitetysti vuoden lopussa. Hanke on kehittämistoimintaa, jolloin sen ei tule olla pelkästään sarja koulutuksia. Tavoitteena on yleensä kehittää ja testata uusi koulutusmalli, johon kuuluu materiaalit jne. Mallin dokumentointiin tulee hankkeen edetessä kiinnittää huomiota, että se tukisi järjestön toimintaa myös tulevaisuudessa. Hankkeessa tuotetut aineistot on hyvä tuoda myös OK.n tietoon. 8

9 SEURANTA OK seuraa hankkeiden etenemistä säännöllisesti ohjaus- tai seurantakeskustelujen avulla. Nämä käydään hankepäällikön ja -vastaavan välillä. Keskusteluissa kerätään tietoa hankkeesta, ja toteuttajien on niiden aikana mahdollista antaa myös palautetta OK:lle ja esittää toivomuksiaan. Yhteismitallisuuden varmistamiseksi keskustelujen runko on kaikille hankkeille sama, mutta keskustelut voivat sisältää muutakin, esim. pedagogista ohjausta. Ohjauskeskustelujen määrää ei myöskään ole rajoitettu, vaikka varsinaisia seurantapalavereja käydään hankkeen aikana kolme. Kaikille yhteiset seurantaan keskittyvät keskustelut ovat aiheiltaan ja aikatauluiltaan seuraavat: 1.: Käynnistys. Miten hanke on lähtenyt käyntiin? Tarpeet? jne. Ajoitus: n. 6-8 viikkoa hankkeen käynnistymisestä. 2.: Koulutukset ja niistä saatu palaute. Tässä neuvottelussa keskustellaan hankkeen koulutuksista ja niiden kehittämisestä. Ajoitus: kun ensimmäiset koulutukset on pidetty ja niistä kerätty palaute. Takarajana on yleensä ollut syyskuun loppu. 3.: Talous. Tässä keskustelussa käydään läpi hankkeen taloudenpitoa. Ajoitus: n. 3-4 viikkoa ensimmäisen tilityksen jälkeen. Seurannassa on oleellista myös hankkeen toteuttajien aktiivisuus. Mahdollisista epäkohdista tulee kertoa OK:lle. Ensisijaisesti otetaan yhteyttä hankepäällikköön. Hankkeen lopettaminen Hanketta lopettaessa on otettava huomioon sekä rahoittajan että oman organisaation tarpeet. OK raportoi hankkeista yhdessä rahoittajalle, mutta OK tarvitsee raporttiensa tueksi tietoa. OK-hankkeen loppuraportointi tapahtuu kahden viikon sisällä hankkeen päättymisestä. Tällöin Optimaan tuodaan loppuraportti, osallistujatiedot ja hyvät käytännöt. Lopputilitys tulee tehdä jo joulukuun puolessavälissä. Hankepäällikkö kirjoittaa hankkeen tuloksista tiivistelmän Hanketorille, ja hankekoordinaattorin tehtävän on raportoida hankkeista eteenpäin rahoittajille. Hyvä raportointi ja dokumentointi auttavat myös hankkeen toteuttajaa kohti uusia projekteja sekä toiminnan kehittämistä. Jos hankkeessa on tuotettu koulutusmateriaaleja jne., olisi hyvä lähettää niistä kopiot OK:lle. Hankkeissa kehitetään järjestöön uutta toimintaa, koulutusmalleja tai kehitetään toimintaa muuten. Että uudet mallit saadaan käyttöön, tähän tulee panostaa. Hankkeen päättäminen on suunnitelmallista ja se kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen hankkeen päättämistä. Tätä varten voidaan tehdä suunnitelma, jossa uusien mallien juurruttamiseksi tehtävät toimenpiteet on nimetty, keinot valittu, aikataulut asetettu ja vastuuhenkilöt nimetty. Juurruttaminen on pitkälti työntekijöiden ja vapaaehtoisten sitouttamista. Keinoja voivat olla esimerkiksi koulutus, viestintä ja konsultaatiot. Uudet asiat edellyttävät järjestössä muutosta ja poisoppimista tai luopumista vanhoista toimintamalleista. Tämä voi herättää myös vastustusta. On tärkeää kuulla jäseniä muutosten hetkillä ja neuvotella heidän kanssaan, koska se yleensä lisää tyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta. Myös järjestön johdon tulee antaa merkki sitoutumisesta hankkeen tuloksiin. 9

10 Hanketta toteuttaa ja sen toimintoihin osallistuu ihmisiä: järjestön työntekijöitä, vapaaehtoisia ja kumppaneita. Mukana olleita tulee muistaa kiittää, ja kumppanuussuhteita tulee vaalia myös hankkeen jälkeen. Hanke voidaan päättää eri tavoin: tulokset voidaan luovuttaa esim. järjestön johdolle, voidaan järjestää yhteinen seminaari, kirjoittaa tuloksista juttu järjestön lehteen jne. Alla on esitelty muistilista, jota voidaan käydä läpi hankkeen loppuvaiheissa: Hankkeen alasajovaihe Onko olemassa suunnitelma? Ovatko seuraavat asiat sovittu? Dokumentointi ja raportointi Onko kaikki dokumentoitu sovitusti? Arviointi? Ulkoinen ja sisäinen raportointi? Lopettamistilaisuus Järjestetäänkö? Jos, niin Päivämäärät (lopetus, raportointi) Lopettamistavat Seuranta, vaikuttavuuden arviointi Omistajuus : kuka vastaa uusista toiminnoista ym. projektin päätyttyä? Puuttuuko jotain? (varmistus) Onko kaikkia osallisia kuultu? Onko raportti kirjoitettu? Onko ulkoinen raportointi kunnossa? (OK ym. tahot) Entä talousraportointi? Onko järjestöä itseään varten tarpeeksi dokumentointia? (varmistus ja täydentäminen) Onko aika/ paikka sovittu ja varaukset tehty? Muut käytännöt? Materiaalit? Onko kaikki osalliset kutsuttu? Muut vieraat? Onko tilaisuuden funktio selvillä? Sisällölliset asiat Mitä opittiin? Mitä opittavaa jäi? Miten näitä kysymyksiä käsitellään? Päättyikö hanke selkeästi? Jatkon suunnittelu Koulutusmateriaalit? Dokumentointi, jatkokäyttö Muuta, mitä? Seuranta Onko suunnitelmaa? Uusien toimintojen käyttöönoton seuranta? Vaikuttavuusarviointi? ym. Käytäntöjen juurruttaminen Koulutus? Ohjeistukset? Vapaaehtoisten ja Muuta, mitä? työntekijöiden sitouttaminen? Verkostojen ylläpito Yhteistyökumppanit? Oliko yhteistyö hyvää? Halutaanko joistain kumppaneista luopua? Yhteydenpito jatkossa Yhteydenpidon muodot ja tiiviys? Jatkohankkeet? Osallisten palkitseminen ja huolto Miten kiitetään? Sitouttaminen ja motivointi? Muita tärkeitä kysymyksiä? Jälkitoimet? Lahja? Tapahtuma? ym. Miten suunniteltu? Onko jatkokoulutusta? Ovatko rakenteet kunnossa? (esim. vertaiskouluttajien omat ryhmät/foorumit) Onko kaikille vapaaehtoisille mielekkäitä tehtäviä? (varmistus, seuranta, resurssit) Kansioiden siivoaminen tietokoneelta jne. 10

11 Arviointimateriaalien säilytys? (etenkin, jos arkaluonteista tietoa) Muiden dokumenttien säilytys? Jokainen hanke on oma kokonaisuutensa, jolloin eri asiat painottuvat paitsi suunnittelussa, myös alasajossa ja päättämisessä. On kuitenkin tärkeää, että hanke (tai projekti) saa selkeän päätöksen, eivätkä asiat jää roikkumaan. Hanke voi toki poikia myös jatkohankkeen tai uusia ideoita, jotka vaativat jatkokehittelyä. OK-hankkeet ovat usein pienimuotoisia, jolloin niistä saatavat konkreettiset tulokset ovat usein selkeitä ja hallittavia. Koulutusmallien kaltaisten tuotteiden lisäksi olemme kiinnittäneet huomiota yksittäiseen oppijaan. Vuoden 2008 hankkeiden loppuarvioinnissa hankkeiden osallistujista yli 60 % arveli kykynsä toimia aktiivisena kasvaneen hankkeessa saamansa koulutuksen ja/tai ohjauksen ansiosta. Lisäksi osallistujat arvioivat keskimäärin kymmenen ihmisen hyötyvän heidän saamastaan koulutuksesta. Jo pelkästään hyötyjien määrä on hyvä kannustin hankkeiden toteuttamiseen! Tervetuloa toteuttamaan OK-hanke! 11

12 Lähteitä Dalhler-Larsen, Peter (2005) Vaikuttavuuden arviointi. Helsinki: Stakes. ( ). Gaskin, Katharine (2005) Risk Toolkit. How to take care of risk in volunteering. A guide for organisations. Lontoo: Volunteering England. A4D2-D987B885D1F3/0/Risk_toolkit.pdf ( ) Karvinen, Matti; Mykrä, Pekka; Paija, Leea & Saarto, Ari (2008) Mahdollisuuksien ja Uhkien Hallinta. Taskuopas. Helsinki: Sosiaali- ja Terveysturvan Keskusliitto ry. Keski-Petäjä, Timo (1999) Vapaa sivistystyö kolmannen sektorin oppimisfoorumi. Opintotoiminnan Keskusliitto. Helsinki. Kettunen, Sami (2003) Onnistu projektissa. WSOY. Helsinki OK-opintokeskus ( ) Hankevalmennuksen aineistot. Helsinki: OK-opintokeskus. Pelin, Risto (2004) Projektinhallinnan käsikirja. Espoo: Projektijohtaminen oy. Riikonen, Virve (1998) Toteutetaan projekti. Helsinki: Opintotoiminnan Keskusliitto ry. Viitala, Juha-Matti (2007) Projektinhallinta käytännössä Suurpartioleirin ohjelmalaakso Pajavainio. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu. https://oa.doria.fi/bitstream/handle/0024/29170/viitala.juha- Matti.pdf?sequence=1 ( ) 12

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

Opas kurssin järjestämiseksi yhdessä KSL-opintokeskuksen kanssa 3.3.2015 1

Opas kurssin järjestämiseksi yhdessä KSL-opintokeskuksen kanssa 3.3.2015 1 Opas kurssin järjestämiseksi yhdessä KSL-opintokeskuksen kanssa 3.3.2015 1 KURSSIN JÄRJESTÄMISEN VAIHEET 3.3.2015 Opas kurssin järjestämiseksi 2 Kurssin järjestämisen vaiheet 1. Kurssituntivaraus Ideat

Lisätiedot

SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015

SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 Ohjelma 12.00 Tilaisuuden avaus Ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri Komission monitorointikäynnin tulokset Artsi Alanne SOLID-hankkeiden loppuraportointi Johanna Malmelin ja Artsi

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 2.10.2012 TOI hankkeiden aloituskoulutus Projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta Dokumentointi

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 13.10.2011 TOI hankkeiden aloituskoulutus TOI-projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta ja dokumentointi

Lisätiedot

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Korjausrakentamisen asukasviestintä Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Agenda Miten korjausrakentamisen viestintä poikkeaa muusta viestinnästä? Korjausrakentamisen viestinnän eteneminen

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Koordinaattorin roolikartta

Koordinaattorin roolikartta Projektin johtaminen Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 2.10.2013 TOI hankkeiden aloituskoulutus Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta Dokumentointi

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Vertaisopintoryhmien ohjeet vuonna 2014

Vertaisopintoryhmien ohjeet vuonna 2014 2014 Vertaisopintoryhmien ohjeet vuonna 2014 Hyvä opintoryhmän yhteyshenkilö! Nämä ohjeet kertovat, miten toteutat taloudellista tukea saavan vertaisopintoryhmän OK-opintokeskuksen kanssa onnistuneesti.

Lisätiedot

PROJEKTITOIMIN N A N O HJE

PROJEKTITOIMIN N A N O HJE RANUAN KUNTA Aapiskuja 6 B 97700 Ranua X 1 PROJEKTITOIMIN N A N O HJE HISTORIA Pvm. Versio Tekijä Hy väks y j ä / p vm 5.5. 2014 0. 1 Kunnanhallitus 1 Johdanto Projektitoiminnan ohje on suunnitelma toimintatavasta,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen)

hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) Projektijargonista hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) TOI-hankkeiden aloituskoulutus 13.10.2011 Paula Tyrväinen Mistä hankkeessa on kyse? Mitä haluatte muuttaa/kehittää = tavoitteet? Mitkä ovat hankkeenne

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

Jokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14)

Jokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14) 1 PROJEKTIN TUNNUSMERKIT Projekti on johonkin määriteltyyn tavoitteeseen pyrkivä, harkittu ja suunniteltu hanke, jolla on aikataulu, määritellyt resurssit ja oma projektiorganisaatio. Jokainen projekti

Lisätiedot

VIESTINTÄ PROJEKTISSA

VIESTINTÄ PROJEKTISSA VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Dokumentointi Dokumentointi on todellisen tapahtuman, ilmiön, idean tai rakenteen tarkkaa kuvaamista, joka

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON.

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. MIKÄ ON SOINTU? Anturiteknologiaan perustuva kotihoidon järjestelmä Auttaa suunnittelemaan, ennakoimaan, priorisoimaan ja kehittämään kotihoidon

Lisätiedot

Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma 2011-2013. Yhteistyöhankkeiden taloushallinto

Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma 2011-2013. Yhteistyöhankkeiden taloushallinto Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma 2011-2013 Yhteistyöhankkeiden taloushallinto Taloushallinto on pohjoisen ja etelän kuntien yhteinen asia Taloushallinto on pohjoisen ja etelän yhteinen asia!

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä

Lisätiedot

Liikkuvuushankkeen hallinto ja talous

Liikkuvuushankkeen hallinto ja talous Liikkuvuushankkeen hallinto ja talous Leonardo da Vinci -liikkuvuushankkeiden koulutus 2013 Hankkeen elinkaari Hankekausi 1.6.2013 31.5.2015 2014 2015 Mahdollinen paikan päällä tehtävä tarkastus Mahdollinen

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. Ohjausryhmä 13.2.2012 hankejohtaja Erja Oksman

POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. Ohjausryhmä 13.2.2012 hankejohtaja Erja Oksman POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle Ohjausryhmä 13.2.2012 hankejohtaja Erja Oksman Yleistä POTKU II: päätös helmikuun lopussa POTKU arvioitu hyväksi hankkeeksi! Avin valvonnallinen ohjauskäynti huhtikuussa

Lisätiedot

Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään

Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään TOI-hankkeiden aloituskoulutus 2.10.2012 Mistä hankkeessa on kyse? Mitä haluatte muuttaa/kehittää = tavoitteet? Mitkä ovat hankkeenne kohderyhmät paikallisesti, alueellisesti,

Lisätiedot

Yleistä budjetista ja taloushallinnosta

Yleistä budjetista ja taloushallinnosta Sopimuskoulutus hakukierroksella 2013 hyväksytyille Leonardo da Vinci -kehittämishankkeille (Transfer of Innovation) 30.8.2013 Yleistä budjetista ja taloushallinnosta Tiina Pärnänen, Kansainvälisen liikkuvuuden

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Tutkimushankkeiden riskienhallinta

Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot Jyväskylän yliopisto Kirsi Murtosaari Parityö Tutkimushankkeet: Kuvatkaa hankkeiden haasteita suunnittelu- ja toteutus- tai

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty

Lisätiedot

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Ohjelmarunko Hankestrategia Hankehakemus Hyvä muistaa hankkeen aikana Hankkeen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke-

Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Elämyksiä ja elinkeinoja Hevosen omistamisen kehittämishanke Projekti on hevosalan lajirajat ylittävä hevosen omistamisen

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Hankesuunnittelukoulutus / Laiffia landella -hanke

Hankesuunnittelukoulutus / Laiffia landella -hanke Hankesuunnittelukoulutus / Laiffia landella -hanke KÄSIKASSARA OHJAUSRYHMILLE 1 KÄSIKASSARA OHJAUSRYHMILLE 1. YLEISTÄ OHJAUSRYHMISTÄ MIKÄ OHJAUSRYHMÄ? Ohjausryhmän, hanketiimin, johtoryhmän, neuvottelukunnan

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

OK-opintokeskuksen. ammatillisen lisäkoulutuksen ohjeet 2015

OK-opintokeskuksen. ammatillisen lisäkoulutuksen ohjeet 2015 OK-opintokeskuksen ammatillisen lisäkoulutuksen ohjeet 2015 ohjeet päivitetty 16.1.2015 OK-opintokeskuksen 70-vuotisjuhlakuosi Hyvä koulutuksen toteuttaja! Tervetuloa toteuttamaan ammatillista lisäkoulutusta

Lisätiedot

JOEN YAWARA RY MAHDOLLINEN SEURATYÖNTEKIJÄN PALK- KAUS OPETUSMINISTERIÖN TUEN AVULLA

JOEN YAWARA RY MAHDOLLINEN SEURATYÖNTEKIJÄN PALK- KAUS OPETUSMINISTERIÖN TUEN AVULLA JOEN YAWARA RY MAHDOLLINEN SEURATYÖNTEKIJÄN PALK- KAUS OPETUSMINISTERIÖN TUEN AVULLA 7.3.2009 Joensuu SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 TOIMENKUVA...3 2.1 Talous...3 2.2 Kurssit...4 2.3 Muut...4 3 RAHOITUS...5

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja Versio: 1.0 Julkaistu: 15.12.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi 2007-2013 Tämä ohje on päivitetty komission asetuksen 846/2009 sisältämillä muutoksilla 1.3.2010 Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille EU-rahoitus velvoittaa

Lisätiedot

Henkilöstön tukeminen muutoksessa

Henkilöstön tukeminen muutoksessa Henkilöstön tukeminen muutoksessa Kuva aineistopankista, 200 dpi, pienennä case Helsingin yliopiston tietotekniikkaosasto (TIETOS) Pirkko Tikkanen, Helsingin yliopisto, Tietotekniikkaosasto IT2008 24.10.2008

Lisätiedot

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet 1.Keskitetyn ja säännöllisen alkutestaustoiminnan järjestäminen pääkaupunkiseudulla Testauksen

Lisätiedot

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus OTM-HANKE Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus Taustaa Aalto-yliopisto, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishanke opintohallinnon tietojärjestelmien modernisoinniksi

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Projektien laadullinen ja määrällinen seuranta

Projektien laadullinen ja määrällinen seuranta Projektien laadullinen ja määrällinen seuranta Mikko Hytönen ESR-hankkeiden käynnistysseminaari 15.3.2012 Helsinki Seuranta- ja raportointiaikataulut vuosittain Maksatushakemus 31.10. (ajalta 1.5.-31.8.)

Lisätiedot

KPEDUn KÄYTÖSSÄ OLEVAT KAIKILLE YHTEISET PALAUTEJÄRJESTELMÄT työkappale 10.10.2011/HH

KPEDUn KÄYTÖSSÄ OLEVAT KAIKILLE YHTEISET PALAUTEJÄRJESTELMÄT työkappale 10.10.2011/HH KPEDUn KÄYTÖSSÄ OLEVAT KAIKILLE YHTEISET PALAUTEJÄRJESTELMÄT työkappale 10.10.2011/HH palaute/arviointi keneltä muoto milloin mitä Henkilöstökysely työntekijät Wpol 1 krt/vuosi (syyskuu) työtyytyväisyys

Lisätiedot

PIIRIN TAPAHTUMIEN TALOUSOHJE

PIIRIN TAPAHTUMIEN TALOUSOHJE Piirin tapahtumia ovat piirin toimintasuunnitelmaan kirjatut tai piirin ryhmien erikseen järjestettäväksi päättämät tapahtumat, jotka piirihallitus on vahvistanut järjestettäväksi. Muiden tapahtumien osalta

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Hyviä käytänteitä ja kokemuksia

Hyviä käytänteitä ja kokemuksia Hyviä käytänteitä ja kokemuksia Eväitä ryhmäkeskusteluun ja yhteenvedot ryhmäkeskusteluista E+ kumppanuushankkeiden aloituskoulutus 17.9.2015 Keskustelua ryhmissä 1. Hyvän hankekokouksen järjestäminen

Lisätiedot

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstömuutokset < Työntekijä Henkilö jää pois niin että tiedetään

Lisätiedot

Lions K piiri toimintasuunnitelma kaudelle 2012 2013

Lions K piiri toimintasuunnitelma kaudelle 2012 2013 Lions K piiri toimintasuunnitelma kaudelle 2012 2013 Lions teema: Me Palvelemme Kansainvälisen presidentin teema: In a World of Service Palvelun Maailmassa Kotimainen teema: Palvelulla Hyvinvointia Piirin

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Toiminnantilastointi 13.12.2013

Toiminnantilastointi 13.12.2013 Toiminnantilastointi 13.12.2013 Toiminnan tilastointi 2014 Katja Kolehmainen Pohjois-Karjalan Martat ry yhdistyskoulutukset, tammikuu 2014 Toiminnan tilastointi Vuoden 2014 alusta käytössä sähköinen tilastointi.

Lisätiedot

NEPTON JÄSENTIETO - PERUSVERSIO käyttöohjeet lyhyesti

NEPTON JÄSENTIETO - PERUSVERSIO käyttöohjeet lyhyesti Suomen Voimisteluliitto NEPTON JÄSENTIETO - PERUSVERSIO käyttöohjeet lyhyesti Nepton perusversio on seuran yhteyshenkilörekisteri ja jäsenrekisteri. Perusversiota käyttää seurassa henkilö/t, jolle on annettu

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 -

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 - Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015-1 Yleiset sinettiseurakriteerit Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja -tavoista. Seura pitää huolta

Lisätiedot