Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, pth yksikkö, PKSSK Heli Aalto, sosiaalityöntekijä, projektipäällikkö, Siun sote KASTE

Transkriptio

1 tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, pth yksikkö, PKSSK Heli Aalto, sosiaalityöntekijä, projektipäällikkö, KASTE

2 Sote integraatio käsitteenä Integraatio = eri prosessien, erilaisen osaamisen ja työkalujen yhdistäminen, mikä mahdollistaa integroituneen hoidon/palvelun Integroitunut hoito/palvelu On asiakas/potilaslähtöinen tuottaa lisäarvoa kansalaisen arjessa pärjäämiseen lisää hoidosta/palvelusta saatuja myönteisiä kokemuksia sekä parantaa hoitotuloksia (= vaikuttavuutta ) ja on tuotettu nykyistä kustannustehokkaammin Hallinnollinen integraatio on vain pieni osa muutosta!!! 2

3 Selvitysvaiheessa toteutettua(palvelutuotanto) 4/ /

4 Perustuslaki /731 2 : Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

5 Asukasosallisuus Asukkaiden marras- ja huhtikuu ( ) sekä kaikki kärryille kokonaisuus (menossa nyt) Asukasosallisuuden kehittäjäkumppanuus Pohjois- Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen kanssa -> jäsenjärjestöt ja muu järjestöverkosto o Jatkuva ja dynaaminen yhteistyö (tiiviit säännölliset työkokoukset teemoitettuna, työryhmissä työskentely) Erilaisia työmuotoja. Nyt työn alla mm. oppaan työstäminen sekä kansalaisraatien suunnittelu yhdessä Kuntaliiton kanssa, valtuuston iltakoulu ja eri sisällöillä toteutuvat kuntatapaamiset

6

7 Asukastiedon merkitys Asukasosallisuus ja asukkaiden tuottama tieto palvelujen tarpeesta ja laadusta n kehittämisen peruskivi (yhteensä 1800 palautetta asukkaiden marras- ja huhtikuun kautta) Kerätty tieto kokemustietoa -> tuodaan indikaattoritiedon rinnalle Asukkaat toivoivat parempaa yhteydensaantia palveluihin, luukuttamisen lopettamista, hyvää kohtaamista ja vuorovaikutusta

8 Kokemuksia koetusta - asukasosallisuus Toteutuksen laaja-alaisuuden mahdollisti : verkostojen ja osaamisen hyödyntäminen yhdessä sovitut pelisäännöt heittäytyminen ja yhteinen tahtotila hyvä suunnittelu (aikaa varattava) viestintä käytettävissä olevat hankeresurssit joustava yhteistyö

9 Asukaslähtöisen toiminnan mallinnus/ henkilöstö Kuntien ja kuntayhtymien sote henkilöstö moniammatillisissa kuntatyöpajoissa, nykytilanteen kuvaamisessa ja uuden toimintamallin mallintamisessa 8-10/2014 ( 300 sote- ammattilaista, 15 kpl ) muutostyöskentelyn kick off keskustelua asukaslähtöisestä työstä ja sen esteistä, puhetta muutospeloista ja iloista Nykytilanteen kuvaaminen asukkaan näkökulmasta käsin tapahtui 12 toiminnallisessa työryhmässä (200 soteammattilaista) 9/ /2014 ns. pullonkaulatyöskentely

10 Asukaslähtöisen toiminnan mallinnus/ henkilöstö Kaikissa ryhmissä oli lääketieteen, hoitotyön ja sosiaalialan professioiden edustus ( pth, esh, sosiaalipalvelut) Elämänkaarityöskentely (kevät 2015) kolmessa ryhmässä (yhteensä n. 70 osallistujaa) -> hahmoteltiin tulevaisuuden isoa kuvaa Nyt fokuksessa lähiesimiehet Lähiesimiesten rooli henkilöstölle tiedottamisessa ja työhyvinvoinnin tukemisessa muutostilanteessa on keskeinen. (Pohjois-Karjalan sote-hanke, Loppuraportti , Siun Sote : Miten tähän on tultu ja miten tästä eteenpäin) Lähiesimiestapaamiset (huhtikuu 2016), joissa kerättiin esimiesten ajatuksia ja tuen tarpeita sekä konkreettisia ehdotuksia jatkotyöskentelylle -> yhteinen työstö toimenpidesuunnitelmaksi 30.5.

11 Asukaslähtöisen toiminnan mallinnus/ yritykset Alueen yritykset: Pohjois-karjalan elinkeinoyhtiöt toteutti sähköisen kyselyn 400 sote toimialayrityksille vastauksia saatiin 119 kpl; palautekeskustelu kyselyn pohjalta 2/2015 ( 80 yritystä mukana) Yhteistyö elinkeinoyhtiöiden kanssa (yksittäisen toimijan kilpailuneutraliteetti) Teemapäivä Yhteinen savotta (paikalla n. 90 yritysten edustajaa) Ajankohtaisia kuulumisia kerrottu niin yhdistysten kuin yrittäjienkin tilaisuuksissa

12 Keskeisimmät tunnistetut ongelmakohdat yhteinen synteesi Yhteydensaanti Palveluiden koordinoimattomuus Osaamisen tuen tarvetta etulinjassa toimivilla ammattilaisella Kansalaisten arjen turvallisuuteen liittyvät ongelmat Näihin on lähdetty jo selvityshankkeen aikana lähdetty hakemaan ratkaisuja

13 Palvelurakenteen suurimmat muutospaineet Ikäihmisten palvelukokonaisuudet Mielenterveys- ja päihdepotilaiden palvelukokonaisuudet Kestävä tasapaino akselilla oma tuotanto ostopalvelu - palvelusetelitoiminta

14 Vastaanottopalvelut (kiireellinen ja kiireetön) Laboratorion näytteenotto Lääkinnällinen peruskuntoutus Kotiin annettavat palvelut Röntgen Työterveyshuolto Vammaisten työ- ja päivätoiminta Lähipalvelut Sähköiset palvelut Tehostettu palveluasuminen Yhteiset palvelut/resurssit Päihdehuollon peruspalvelut Erikoissairaanhoito Päihdekatkaisu Mielenterveystyön peruspalvelut Huume- ja sekakäyttäjien laitoshoito Mielenterveystyön tukipalvelut Perussosiaalityö Vaativa kuntoutus Päivystys 24/7 ja ensihoito Sosiaalityön erityispalvelut Lastensuojelun erityispalvelut Kouluterveydenhuolto Lääkärituki Erityistyöntekijät Sosiaalipäivystys Kasvatus- ja perheneuvonta Lastensuojelun avohuolto Vammaisten asumispalvelut Vammaisten erityispalvelut Suun terveydenhuolto Kuntouttava työtoiminta Asumispalvelut Terveyskeskussairaala Neuvolat 14

15 Toimeenpanovaiheen valmistelussa toteutettua ja toteutuvaa (palvelutuotanto) >

16 Palvelu paketit

17 Kansallisesti arvioidut kokonaisuudet Avovastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto Lapset- nuoret- perheet Aikuisten sosiaalipalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Vammaiset Lääkinnällinen kuntoutus Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ensihoito Päivystys Keskitetty erikoissairaanhoito Laaja-alainen palvelutarvearviointi

18 Toiminnallinen kehittäminen/ Palvelupakettiryhmät (noin 100 eri ammattiryhmän edustajaa) 1-4/ palvelukokonaisuuksien kunnittainen tilanneanalyysi kansallisen raportointi- ja seurantavälineen arviointi ja kehittäminen(stm/sitra ohjaa) - löydökset, ehdotukset tulevalle n viranhaltijajohdolle kehittämissuunnitelmien muodossa

19 Kansallisen palvelupakettipilotin tavoitteena on ollut Kuvata integroitu perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto, jotka ovat asiakaslähtöisiä, ohjattavia kokonaisuuksia. Kuvata toiminnallinen rakenne, joissa mukana ovat ennaltaehkäisevät ja omahoitoa tukevat tuotteet sekä digitaaliset palvelut korjaavien palvelujen ohella Hahmotella järjestämistä ja tuottamista tukeva rakenne, mikä on kuitenkin organisaatio- ja tuottajariippumaton, sillä tuotantotavat voivat sote alueittain vaihdella Hahmotella rakenne, joka mahdollistaa järjestämisen/tilaamisen ja tuottamisen raportoinnin läpinäkyvästi kokonaisuuksina sen on oltava samalla yhdenmukainen kustannuslaskentamalli koko valtakunnassa

20 Toiminnalliset kehittämisryhmät ( ) Työryhmissä on edustettuna moniammatillisesti kuntien ja PKSSK:n soteammattilaisia, jotka ovat ao. palvelukokonaisuuden vahvoja sisältöosaajia. Siun Soten lisäksi arviointityöhön osallistuvat Eksote ( kaikki palvelupaketit), Porvoo, Kuopio, Tampere, Kainuu ja Varsinais-Suomen shp ( yksittäiset palvelupaketit)

21 Kansallisen palvelupakettityön rinnalla tuotetaan Siun soten kehittämissuunnitelmat Työryhmät ovat laatineet tulevan Siun Soten toimivan johdon avuksi kehittämissuunnitelma, erityishuomio seuraavissa asioissa miten osaamisen tuki saadaan etulinjaan? miten palvelut koordinoidaan pallottelematta potilasta? miten potilaiden /asiakkaiden yhteydensaanti/yhteydenpito varmistetaan? miten painopiste siirtyy ennaltaehkäisevään suuntaan? Työryhmät kartoittavat hyviä käytänteitä, missä laatu, vaikuttavuus ja kustannusten hallinta yhdistyvät

22 Laadun, vaikuttavuuden ja tuottavuuden välinen tasapaino /Triple aim Laadullinen ulottuvuus /saatavuus Väestöterveys- ja hyvinvointi = vaikuttavuus Tuottavuus/kustannukset 22

23 Laadun mittaamisen ulottuvuudet Hoidon vaikuttavuus Hoidon turvallisuus Hoidon tekninen tehokkuus Potilas/asiakaskeskeisyys Tasa-arvo ( = equity) Oikea-aikaisuus -> laadukas hoito = kustannustehokas hoito!

24 Asukas- ja henkilöstöviestinnän toteutus Henkilöstöviestintä viikoittainen uutissähke, videotiedotteet kuukausittain videoituja henkilöstöinfoja palautetta ja kysymyksiä voi esittää netin kautta Sisäisen intran rakentaminen aloitettu Asukasviestintä Visuaalinen ilme suunnittelussa Uusien nettisivujen rakentaminen aloitettu Markkinointivideo julkaistu Yleisötilaisuuksia kunnissa keväällä ja syksyllä 2016 Syksyllä 2016 joka kotiin jaettava asukaslehti Sosiaalisessa mediassa käytössä Facebook, Twitter ja Youtube

25 Miten tästä eteenpäin? Osallisuus ei ole kertasuorite tai temppukokoelma o Osallisuus on monimuotoista ja -tahoista Osallisuuden merkitys on erityisen suuri ns. integraatioasiakkaiden kohdalla Osallisuus osana rakenteita, osana toimintaa Yhteistyötä vai kumppanuutta? o Molempi parempi : strategisia avauksia ja toimintatapojen yhdessä hiomista (esim. Karelia ammattikorkeakoulu, PKKY, Itä- Suomen yliopisto, PK-Sotu) o Asukkaan voimaantuminen

26 Miten tästä eteenpäin? Kehittämisen fasilitointia: sitoutunut johto, ongelmien tunnistaminen, konkretian kautta eteneminen, esimiesten osaaminen Muutos viedään asukas-työntekijä yhdyspintaan saakka

27 Lisätietoja