MAKSUJA PITÄÄ NOSTAA.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAKSUJA PITÄÄ NOSTAA."

Transkriptio

1 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI Filosofin neuvo: Ahneita ei kannata kadehtia. Sivu Työelämän pelisääntöneuvotteluissa ei päästy maaliin. Sivut Ikääntyvä työtön turvautuu ammatin vaihtoon. Sivut TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS RAHASTON JOHTAJA JANNE METSÄMÄKI: MAKSUJA PITÄÄ NOSTAA. Sivut 6-9. Suomessa on kaupunkien asuntomarkkinat. Sivut

2 asuntomarkkinat. PÄÄKIRJOITUS TAPETTI Uuno Turhapuro kävi täällä? Kuntauudistus kaatui. Soteuudistus kaatui. Pisara-hanke kaatui. Metropolihanke kaatui. Paperittomien terveydenhoito kaatui. Lukion ja ammattikorkeakoulujen rahoituslaki kaatui On hyvä, että tämä hallitus on nyt työnsä tehnyt. Tai pitäisikö sanoa tekemättömyytensä tehnyt. Hallituksen loppusuoran kaatuilu alkoi jo muistuttaa uunoturhapuromaista huvinäytelmää. Hallituksen paljon puhutusta rakennepaketista taisi toteutua ainoastaan eläkeuudistus ja senkin neuvottelivat työmarkkinajärjestöt. Jotain pientä lillukanvartta on katkottu, mutta mainetekoja ei jää historian kirjoihin. Se tässä sitten mietityttääkin, että miten isosti tai pienesti uusi hallitus laittaa tuulemaan. Viittä vaille ennen vaaleja olemme saaneet kuulla erilaista työ-, vero-, säästö- ja kohennuspuhetta. Vaalien jälkeen selvää on, että muutos on edessä. Arvioin, että kun kansa nyt napisee, että tämä hallitus ei tehnyt mitään, muutaman kuukauden kuluttua kansa napisee siitä, että uusi hallitus tekee. Se, mitä edessä on, osuu jonkun kukkaroon, työpaikkaan, etuuteen tai tukeen, veikkaan. Koska se olisi itkuitta tapahtunut? Aina jotakuta ryhmää tai yksilöä sattuu. Erilaiset raportit, ruotsin ex-valtiovarainministerin Anders Borgin tuoreimpana, ovat listanneet Suomen talouden, työelämän ja kilpailukyvyn ongelmat ja haitat. Työmarkkinajärjestöt, poliitikot ja talousvaikuttajat jakavat saman käsityksen maan tilasta. Siitä ollaan yksimielisiä, että jotain on nyt todellakin tehtävä. Keinojen kohdalla yhteisymmärrys repeää. On tärkeä erottaa se, mitä ajetaan ideologisista syistä ja mikä on oikeasti tärkeää ja tarpeellista ja esimerkiksi kokoluokaltaan toimenpide, jolla oikeasti on merkitystä. Halua uskoa, että valistunut kansalainen kykenee tämän eron tekemään. Toivottavasti se myös ohjaa äänestyspäätöstä enemmän kuin esimerkiksi kravatin väri, kiva hymy tai nätti mekko. Itku vai kasakan nauru?» Mikä on totuus Putinin katoamisesta, kirkuvat mediaotsikot. Totuus taitaa olla, että Putin teki harkitun katoamistempun. Hävisi hetkeksi kuvista eikä tavannut ketään ja miehen propagandaosasto herätti epäilyt katoamisen syistä. Arvailujen jälkeen Putin ilmaantui koko lailla entisen näköisenä, piruili kameroille ja samanaikaisesti ilmoitettiin laajoista sotaharjoituksista Venäjällä ja vihjattiin ydinaseen käyttöön Krimin niemimaan kähinöissä. Media juoksi tämän kaiken perässä, niin meillä kuin maailmalla. Putin sai maksimaalisen julkisuuden. Taitavaa. En tosin tiedä, pitäisikö itkeä vai päästää kasakan nauru. (mlr) STTK-lehti Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:järjestölehti 40. vuosikerta Julkaisija STTK ry Päätoimittaja, toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Toimitus Käyntiosoite Mikonkatu 8 A, 6. kerros Postiosoite PL 421, Helsinki Puhelin (09) Telefax (09) Internet STTK:n toimiston henkilöstö: STTK-lehden posti: Ilmoitukset Kaupalliset ilmoitukset, myynti, trafiikki ja laskutus: toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset tulee tehdä kirjallisesti omaan jäsenliittoon EI keskusjärjestöön eikä lehden toimitukseen. Ulkoasu Ilkka Eskola/Hansaprint Oy Painopaikka HANSAPRINT 2015 / STTK15_02 Painos Lehden paperi GalerieFine Silk 70g Kannen kuva Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtajana Janne Metsämäki Kuva: Pekka Sipola Ilmestymis- ja aineistoaikataulu Numero 3/2015 Aineisto Ilmestyy ISSN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS RAHASTON TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI Filosofin neuvo: Ahneita ei kannata kadehtia. Sivu Työelämän pelisääntöneuvotteluissa ei päästy maaliin. Sivut Ikääntyvä työtön turvautuu ammatin vaihtoon. Sivut Suomessa on kaupunkien JOHTAJA JANNE METSÄMÄKI: MAKSUJA PITÄÄ NOSTAA. Sivut 6-9. Sivut sttk 2 *2015

3 SISÄLLYS 2 Pääkirjoitus. 4 Lyhyesti. 5 Työpaikoille kestävää työntekoa. 6 Rahastosta tuli rahan lainaaja. Ennätyspitkä taantuma koettelee Työttömyysvakuutusrahastoa. 10 Ahneus ja kateus ovat ihmisen osa. Filosofin mielestä rikasta on turha kadehtia, ellei hän ole saanut vaurautta vääryydellä. Pekka Sipola REMES Vaikka populistiset puolueet etenivät EU-parlamentissa, ne eivät ole nousseet hallitusvastuuseen kansallisvaltioissa. Ulkopoliittisen instituutin tutkijoiden Teemu Sinkkosen ja Tuomas Iso-Markun haastattelu aukeamalla Työelämän pelisääntöuudistukset jäätyivät. EK:lta puuttui pelisilmä. 14 Työtön laborantti aikoo isännöitsijäksi. Ikääntyvän työttömän työnhaku voi johtaa alan vaihtoon. 16 Työ muuttuu, mielenkiinto säilyy. Työelämän muutoksessa kiire on lisääntynyt. 18 Toimintaa vai diskuteerausta? Rajat ylittävä pelastustoiminta sujuu kulttuurieroista huolimatta. 20 Puhutaan toimeentulosta. 21 Tätä mieltä STTK. 22 Kaikkea ei mitata euroissa. Ei ainakaan yhteiskunnallisessa yrityksessä. 23 Työlounaalla. 24 Uusi Keskusjärjestö -hankkeessa Unohdetaan vanhat kuviot 25 Voi hyvin. 26 Euroopan poliittinen kenttä liikehtii. Poliittisesta kriisistä tutkijat eivät puhuisi. 28 Asuntovarallisuuden isojako muuttaa Suomea. Maalla asunnot halpenevat, kaupungeissa kallistuvat. 30 Kirjat. 31 Ristikko. 3 sttk 2 *2015

4 UUTISIA Koonnut: Tiina Laurila ja Marja-Liisa Rajakangas Työkyvyttömyyseläkkeet laskussa» Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suomalaisten kokonaismäärä on ollut tasaisessa laskussa viime vuodet. Vuoden 2014 lopulla työeläkejärjestelmästä oli työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä noin henkeä. Myös uusien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut. Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen kokoamista, työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista tiedoista. Erityisesti mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus on pudonnut, viimeisen kuuden vuoden aikana lähes kolmanneksen. - Muutos on erittäin positiivinen uutinen, sillä mielenterveyshäiriöt ovat olleet merkittävin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Myös työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on laskenut koko 2000-luvun. Viime vuosina hakemusten määrä on ollut matalimmillaan koko vuosituhannella. Hylkäysosuus on pysynyt viime vuosien aikana tasaisena, 25 prosentin tuntumassa. Työkyvyttömyyseläkkeiden laskun taustalla arvioidaan olevan monia eri syitä: parantunut työterveyshuollon toiminta, nopeutunut kuntoutukseen ohjaus ja työkykyjohtamisen yleistyminen työpaikoilla. Työeläkevakuuttajat tarjoavat asiakkailleen myös työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävää toimintaa. - Nyt nähdään, että panostukset näihin asioihin kantavat hedelmää. Työkyvyttömyyseläkkeiden merkittävä lasku on voitto sekä yhteiskunnan, työyhteisöjen että jokaisen työkykynsä säilyttäneen yksilön kannalta, sanoo Siimes. Takaisin töihin aiempaa nopeammin Vuonna 2012 tuli voimaan lainsäädännön muutos, 90 päivän sääntö, joka on tukenut myönteistä kehitystä. Nykyään työntekijän on toimitettava työterveyslääkärin lausunto Kelaan viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Lausunnossa arvioidaan jäljellä olevaa työkykyä ja töihin paluun mahdollisuuksia. - Uusien toimintatapojen myötä työkokeilut ja osasairauspäivärahan käyttö on lisääntynyt. Työntekijät ehtivät palata työhön ennen kuin edes ollaan niin pitkällä, että eläkehakemusta ruvetaan miettimään, sanoo Telan työkyky- ja kuntoutusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs. Kivekkään mukaan monilla paikkakunnilla erikoissairaanhoidon hoitojonot ovat lyhentyneet ja erilaiset leikkaukset saadaan tehtyä jo sairauspäivärahakauden aikana. Monien sairauksien hoito on myös tehostunut ja nykyään voidaan paljon aikaisempaa useammin palata työhön vaikeankin sairauden jälkeen. Hanna Hesse STTK:n nuoriso- ja opiskelijatoiminnan asiantuntijaksi Pardia tutki: Ehdokkaat kaipaavat valtionhallinnolta laatua Hanna Hesse (kuvassa) on aloittanut STTK:n nuoriso- ja opiskelijatoiminnasta vastaavana asiantuntijana. Työsuhde on määräaikainen ja kestää saakka. Hesse (26) on koulutukseltaan sosionomi (AMK). Hän on aiemmin työskennellyt järjestötehtävissä muun muassa Ammattiliitto Prossa ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyssä. Eduskuntavaaliehdokkaiden mielestä valtionhallintoa kehittäessä keskeisiksi päämääriksi tulee asettaa palvelujen saatavuuden, laadun ja valtionhallinnon osaamisen takaaminen, eikä esimerkiksi taloudellinen säästö tai henkilöstön vähentäminen. Tämä selviää Palkansaajajärjestö Pardian teettämästä tutkimuksesta. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä palvelujen laadun takaamisen tärkeydestä oli 93 prosenttia vastaajista, saatavuuden takaamisen tärkeydestä 92 prosenttia ja valtionhallinnon oman osaamisen takaamisen välttämättömyydestä 89 prosenttia vastaajista. Myös valtionhallinnon palvelujen riippumattomuutta ja tasapuolisuutta piti tärkeänä kehittämiskohteena 87 prosenttia vastaajista. Vastaajista 91 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että myös haja-asutusalueilla tulee varmistaa kansalaisille keskeisten palvelujen, kuten poliisin, verotoimiston ja Kelan asiantuntijoiden tarjoamat palvelut kohtuullisen etäisyyden päähän. Pardian puheenjohtaja Niko Simolan mukaan valtionhallinnon kehittäminen pitää vakauttaa. Viime vuosien määrärahaleikkausten ja henkilöstön jatkuvan vähentämisen vuoksi valtionhallinnon voimavarat ja resurssit eivät enää kohtaa. - Ilahduttavaa, että tulevat päättäjät asettavat valtionhallinnon kehittämisen painopisteiksi palveluiden laadun ja saatavuuden takaamisen, eikä menoleikkauksen tai henkilöstön määrän vähentämisen, Simola sanoo. Pron tutkimus: Palkkaero näkyy myös esimiehillä Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen korkeammin palkattuihin tehtäviin työuran aikana. Osa naisten osaamisesta jää työnantajalta käyttämättä. Prolaisista naisista seitsemän sadasta oli esimiesasemassa eli työskenteli esinaisina vuonna 2014, miehistä esimiehinä työskenteli 35 prosenttia. Prolaiset naiset tienasivat vuonna 2014 keskimäärin euroa ja miehet euroa. Esinaisten keskiarvopalkka oli euroa ja esimiesten euroa. Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimus on seurannut vuosina miesten ja naisten välistä palkkaeroa. Kun palkasta vakioidaan vaikuttavat taustatekijät, työn luonne ja työhön käytetty tuntimäärä, jäljelle jää kahdeksan prosentin selittämätön, vain sukupuolesta johtuva palkkaero. Tämä ero on pysynyt tarkasteluaikana ennallaan. Sama selittämätön ero löytyy myös esinaisten ja esimiesten palkkojen väliltä. Liiton hallitusohjelmatavoitteiden mukaan naisten ja miesten välisen 4 sttk 2 *2015

5 KOLUMNI tasa-arvon edistäminen tulee olla myös seuraavan hallituksen konkreettinen tavoite. Palkkaero on keskeinen tasa-arvon mittari. Yhteiskunta ei ole valmis vakuutusalan vaatimuksiin Paineet epätyypillisiin työaikoihin kasvavat jatkuvasti. Jo nyt vakuutusyhtiöissä käydään keskusteluja säännöllisestä viikonlopputyöstä ja iltaaikojen palvelun pidentämisestä. Hyvinvoiva finanssiala -tutkimuksen mukaan myös alan henkilöstö uskoo, että joustavat työajat lisääntyvät merkittävästi tulevaisuudessa. Kehitys huolestuttaa Vakuutusväen Liiton toiminnanjohtajaa Kirsi Kovasta. Epätyypilliset työajat aiheuttavat paljon ongelmia hyvin naisvaltaisella vakuutusalalla. Tuntityöläisten ja opiskelijoiden voimin säännöllistä pitkää ilta- ja viikonlopputyötä ala ei pysty pyörittämään. Yhteiskunta ei ole valmis 24/7-palveluun. Mihin esimerkiksi alalla työskentelevät saavat lapsensa hoitoon, jos he joutuvat säännöllisesti töihin viikonloppuisin ja iltaisin, Kovanen kysyy. Jo nyt vakuutusammattilaiset kärsivät aikapaineista, joiden koetaan heikentävän työsuorituksen laatua. Finanssialan työntekijät kokevat, että heiltä odotetaan tulevaisuudessa vahvaa kykyä reagoida muutoksiin sekä monialaista osaamista. Moniosaaminen vaatii erityisesti hyviä asiakaspalvelu-, myynti- ja vuorovaikutustaitoja sekä finanssialan tuntemusta. Samalla kuitenkin puolet vastanneista uskoo, että alalla on vahvat kasvunäkymät. Hyvinvoiva Finanssiala -hankkeessa ovat mukana työntekijäliitot Ammattiliitto Nousu ry, Ammattiliitto Pro ry, Vakuutusväen Liitto VvL ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry sekä työnantajan edustaja Finanssialan Keskusliitto. Hankkeen tavoitteena on lisätä finanssialan työhyvinvointia, tuottavuutta ja kilpailukykyä. Finanssialan työnantaja- ja työntekijäliittojen lisäksi hankkeen rahoittajia ovat SITRA ja Työsuojelurahasto. SuPer-Nuoret: Varhaiskasvatuksen ryhmäkoolla kikkailun loputtava Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin nuoret jäsenet esittävät huolensa varhaiskasvatuksen laadun puolesta. Varhaiskasvatuksessa lastenhoitajan tehtävissä työskentelevien nuorten mielestä lapsiryhmien koot ovat liian suuret ja ryhmäkoolla kikkaillaan. Ryhmien enimmäiskoolle ollaan uudessa varhaiskasvatuslakiehdotuksessa asettamassa rajoituksia. Nuorten mukaan suunta on oikea. On myös panostettava lakiuudistuksen loppuun saattamiseen. Lapsiryhmät saatetaan nimetä ryhmäasiakirjoissa eri ryhmiksi, vaikka ne toimivat samoissa tiloissa samaan aikaan. Samoissa ryhmätiloissa toimivat kaksi ryhmää tarkoittaa esimerkiksi alle kolmevuotiaiden kohdalla 24 lasta sekä kuutta hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa ammattilaista. Tilastoissa näkyy kaksi uuden ryhmäkokokirjauksen (12 lasta) mukaista ryhmää, mutta käytännössä samoissa tiloissa lapsijoukkoa hoidetaan usein yhteisvoimin, koska esimerkiksi ruokailuun, pukemisiin sekä perushoitoon ei ole muita tiloja. Tämä on esimerkki nykyisestä ryhmäkoolla kikkailusta, joka pitäisi pystyä uudella varhaiskasvatuslailla lopettamaan. Myös osa-aikaisesti hoidossa olevat lapset saattavat lisätä lasten määrää ryhmässä. Kuntien välillä on lapsiryhmien täytössä paljon eroja. Toisaalla lapsiryhmän koostumukseen kiinnitetään huomiota päivittäin, eli osaaikaisesti hoidettavat lapset ovat lapsiryhmässä eriaikaisesti. Toisaalla osa-aikaiset lapset saattavat tulla samanaikaisesti ryhmään ja nopeasti ryhmässä onkin esimerkiksi 25 kolme vuotta täyttänyttä lasta kasvattajien määrän pysyessä normaalisti kolmena. Tämä epäkohta, joka on lasten turvallisuusriski, voitaisiin poistaa selkeämmällä ohjeistuksella uudessa laissa. Työpaikoille kestävää työntekoa» Ay-liike on vakavan haasteen edessä. Työelämä on kovassa myllerryksessä ja työnteon vaatimukset lisääntyvät. Työntekijöiden työajat, jaksaminen, oma osaaminen ja solidaarisuus ovat koetuksella. Vanhojen rakenteiden murtuessa työelämän oikeuksien ja työntekijöiden hyvinvoinnin puolustamisessa on ponnisteltava entistä kovemmin. On saatava parempaa muutosturvaa, parannettava organisaatioiden toimintamalleja, lisättävä hyviä työpaikkoja ja turvattava palkkakehitys. Näillä toimilla parannetaan työn kestävyyttä. Meidän on toimittava myös itse niin kuin muille saarnaamme. Siksi homma on aloitettava varmistamalla ensin oman työpaikan kestävyys. Mitä konkreettisia asioita sitten voisi ja pitäisi tehdä? Ensimmäiseksi tarkistetaan ja korjataan työpaikan yhteistoimintakäytännöt, työura-, koulutus- ja tasa-arvosuunnitelmat, työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet. Kun työnteko on terveellä pohjalla, se näkyy työhyvinvointina, reiluna kohteluna, taloudellisuutena ja tehokkuutena sekä työolosuhteiden parannuksina. Tämän onnistumiseksi tarvitaan sitä paljon peräänkuulutettua luottamusta. Sopimuksia ja lain kirjaintakin voi käyttää perusteena. Toiseksi pidetään kirkkaana mielessä, että erilaisia materiaali-, tarjoilu- ja muita hankintoja tehtäessä tuotteiden alkuperämaan työntekijöiden oikeuksia on kunnioitettu. Myös suomalaisten tuotteiden ja palveluiden on kestettävä oikeudellinen ja moraalinen testi. Sosiaalinen media on armoton niille, jotka jäävät kiinni niin sanotusti housut nilkoissa. Kolmanneksi vilkaistaan ympärille ja arvioidaan, miten paljon työpäivän aikana syntyy erilaista jätettä ja palaa rahaa turhaan. Ympäristöllistä ja taloudellista kestävyyttä voi toteuttaa muun muassa energiatehokkuudella, jätteiden kierrätyksellä ja vähentämisellä, veden kulutusta tarkkailemalla tai suosimalla työmatkoilla julkisia liikennevälineitä ja pyöräilyä. Ammattiliitoissa on jo paljon hyviä käytäntöjä. Niiden levittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi palkansaajakeskusjärjestöt toteuttavat yhteistyönä koulutushankkeen Kestävä työ. Tämän vuoden kurssit on kohdennettu ammattiliittojen toimitsijoille ja hallintojen edustajille. Leila Kurki STTK:n työllisyyspoliittinen asiantuntija 5 sttk 2 *2015

6 Ennätyspitkä taantuma koettelee Työttömyysvakuutusrahastoa RAHASTOSTA TULI RAHAN LAINAAJA Työttömyysvakuutusrahaston päätehtävä on huolehtia suomalaisten työttömyysturvasta. Seitsemän vuotta jatkunut taantuma on muuttanut rahaston tilannetta. Uusi toimitusjohtaja Janne Metsämäki sai johdettavakseen rahaston, joka joutuu ottamaan lainaa. 6 sttk 2 *2015

7 7 sttk 2 *2015»

8 * Teksti: UP/Kari Leppänen * Kuvat: Pekka Sipola» Pitkä taloustaantuma on koetellut kovin kourin suomalaisten työttömyysturvasta huolehtivaa Työttömyysvakuutusrahastoa (TVR). Kun työttömyys on korkealla, rahaston tulovirrat ohenevat ja menot paisuvat. Työttömyysturvaetuudet eivät kuitenkaan ole olleet uhattuina missään vaiheessa. Aukkoa on paikattu lainarahalla ja nostamalla työttömyysvakuutusmaksua. Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtajana vuoden alusta toiminut Janne Metsämäki muistuttaa rahaston alkuperäisen ajatuksen olleen suhdannepuskurin kokoaminen. Vakuutusmaksuja oli määrä tasata puskuriin kertyneiden varoilla. Nyt ollaan uudessa tilanteessa. Puskuri on käytetty, eikä sitä enää ole. On otettu lainaa. Kun Työttömyysvakuutusrahasto aloitti 2000-luvun alussa, ajat olivat hyvät. Työnan- tajien, työntekijöiden ja valtion rahastolle suorittamat työttömyysvakuutusmaksut riittivät työttömyyskorvausten maksamiseen. Suhdannepuskuri täyttyi ja pariin otteeseen sitä käytettiin tarkoitukseensa, työttömyysvakuutusmaksujen tasaamiseen. Taantuman alkaessa puskurin sallittua enimmäiskokoa nostettiin nykyiseen 1,5 miljardiin euroon. Siihen ei kuitenkaan ikinä päästy. Taantuma jatkui ja jatkui, vaikka käänteen ennustettiin tapahtuvan hetkellä millä hyvänsä. Jyrkkä käänne Vielä vuosi 2013 oli Työttömyysvakuutusrahastolle olosuhteisiin nähden hyvä. Tilinpäätös osoitti ylijäämää ja suhdannepuskurissa oli 660 miljoonaa euroa. Työntekijöiden ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksua päätettiin alentaa. Vuosi 2014 olikin sitten aivan toista. Plussan puolelta heilahdettiin äkkiä miinukselle. Alijäämää syntyi puolisen miljardia euroa. Vuoden 2014 työttömyysvakuutusmaksujen alennus oli osa työmarkkinajärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimusta. Jälkikäteen voidaan tietysti arvioida, kuinka järkevää ja kaukonäköistä alentaminen oli. Jouduttiin turvautumaan lainaan. Alkanut vuosi ei näytä paremmalta eikä pelastusta ole näköpiirissä myöskään vuonna Tälle vuodelle sekä työnantajien että työntekijöiden vakuutusmaksua nostettiin 0,15 prosenttiyksiköllä. Metsämäki pitää selvänä, että myös ensi vuoden työttömyysvakuutusmaksuja pitää nostaa. En halua arvioida nostotarpeen suuruutta, mutta se on kuitenkin selvästi enemmän kuin tänä vuonna. Vuoden 2014 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,65 prosenttia palkasta. Työnantajan maksu on 0,8 prosenttia, kun yrityksen palkkasumma on noin 2 miljoonaa euroa. Sen ylittävältä osalta maksu on 3,15 prosenttia. 8 sttk 2 *2015

9 Velka on tilapäinen ratkaisu Rahasto voi ottaa velkaa enintään 1,5 miljardia euroa. Kun velkakatto tulee vastaan, pitää korottaa maksuja. Toinen vaihtoehto on leikata etuuksia, mutta se olisikin jo isompi juttu. Ne kuuluvat työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan neuvottelupöytiin. TVR on järjestelmässä toimeenpanija. Me voimme ottaa kantaa asioihin vain toimeenpanon näkökulmasta, toimitusjohtaja korostaa. Vakuutusrahaston velanotto on Metsämäen mukaan nähtävä tilapäiseksi ratkaisuksi. Nykynäkymän perusteella rahasto pääsee takaisin plussan puolelle vuonna Tuttu rahasto Koulutuksen ja työhistorian perusteella Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtajan paikka soveltuu mainiosti Metsämäelle. Oikeustieteen kandidaatti Janne Metsämäki, 54, valittiin TVR:n johtoon SAK:sta, jossa hän toimi viimeksi edunvalvontajohtajana. Metsämäki tuli SAK:n palvelukseen sosiaalipoliittisen yksikön lakimieheksi vuonna 1989 sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ministeriöissä hänellä on ollut myöhemminkin muutaman vuoden välipestejä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen (sd.) erityisavustajana sekä työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) valiosihteerinä. Metsämäki tuntee rahaston perin pohjin. Hän oli mukana jo 1990-luvulla, kun neuvoteltiin EMUpuskureista. Ne olivat keskeinen tekijä, joka sai ay-liikkeen kannattamaan euroon liittymistä. Siinä yhteydessä perustettiin TVR hallinnoimaan osaltaan EMU-puskuria. Lisäksi puskurirahaa on työeläkejärjestelmässä. Suomalainen malli Työttömyysvakuutusrahasto on työmarkkinajärjestöjen yhteistyöhön ja kolmikantasopimiseen pohjaavan konsensuksen tyylipuhdas tuote. Vuonna 1999 perustetun rahaston esihistoria ulottuu 1960-luvun alkuun. Työttömyysvakuutusrahastoa hallinnoivat työmarkkinajärjestöt jäsenkuntiensa eli maksajien edustajina. TVR:n korkein päättävä elin on hallintoneuvosto, jonka nimittää valtioneuvosto. Kolmasosa on palkansaajapuolen ja kaksi kolmasosaa työnantajien edustajia. Hallintoneuvoston nimittämä hallitus on koottu samalla periaatteella. Hallituksessa on parhaillaan kaikki palkansaajakeskusjärjestöjen johtajat. STTK:sta Antti Palola, SAK:sta Lauri Lyly ja Akavasta Sture Fjäder. Muita vastaavia työmarkkinajärjestöjen hallinnoimia laitoksia ovat työsuojelurahasto, koulutusrahasto ja työturvallisuuskeskus. Myös työeläkejärjestelmässä työmarkkinajärjestöillä on keskeinen rooli. KÄSI SYDÄMELLÄ Etuuksiin 3,6 miljardia Työttömyysvakuutusrahasto on keskeinen toimija suomalaisessa työttömyysturvajärjestelmässä. Päätehtävä on työttömyysturvaetuuksien rahoittaminen ja maksujen periminen sekä hallinnointi. Rahasto perii maksut noin työnantajalta. Se tulouttaa 29 työttömyyskassalle niille kuuluvan rahoituksen. Lisäksi rahasto huolehtii valtion kustantaman työttömyysturvan peruspäivärahan maksuista Kansaneläkelaitokselle. Viime vuonna TVR maksoi työttömyysturvaetuuksia kaikkiaan 3,6 miljardia euroa. Kaksi kolmasosaa siitä tulee ansiosidonnaista turvaa rahoittavilta työnantajilta ja työntekijöiltä sekä yksi kolmannes perusturvaa rahoittavalta valtiolta. TVR rahoittaa myös omaehtoista ammatillista koulutusta tukevan Koulutusrahaston toimintaa. Edellisen toimitusjohtajan Heikki Pohjan kaudella TVR kehittyi ja tehtävät lisääntyivät. Valtio ulkoisti menestyksellisesti työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä rahastolle. Samalla henkilöstö kasvoi noin sataan toimihenkilöön. Paljonko maraton vaatii harjoittelua?» Miltä ay-liike näyttää nyt, kun olet siirtynyt uusiin tehtäviin? Ay-liikkeen tilanne on hyvä. Erityisesti nyt, kun uutta keskusjärjestöhanketta ollaan vakavasti viemässä eteenpäin. Se on tarpeellinen ja hyvä hanke. Kuuletko hankkeessa historian siipien havinaa? Kyllä hanketta voi sanoa historialliseksikin. Aiheesta on puhuttu pitkään, mutta keskusjärjestöt eivät ole toistaiseksi vähentyneet kuin konkurssin kautta. Mikä on nopein aikasi maratonilla? 1980-luvulta nopein aika on Tällä vuosituhannella se on Kuinka usein vedät maratonin? Yleensä kerran vuodessa. Paljonko siihen pitää treenata? Semmoinen 3-4 kertaa viikossa. Kerran viikossa pitäisi juosta reilusti yli tunti, noin puolitoista tuntia. Muulloin sellaisia kymmenen kilometrin lenkkejä. Enemmänkin pitäisi juosta jos ehtisi. Ketä aiot äänestää kevään eduskuntavaaleissa? Vaimo (Tuula Haatainen) on ehdokkaana. Hän on ihan varteenotettava ehdokas. Harrastat historiaa. Onko sinulla erityistä kiinnostuksen kohdetta? Suomen 1900-luvun historia. Muutenkin 1900-luku ja sen maailmanpolitiikka. Sieltä löytyy aina uusia kiinnostavia näkökulmia. Onko viime aikoina löytynyt jotain mielenkiintoista? Luen parhaillaan Väinö Tannerin kirjaa Tarton rauhansopimuksesta Erittäin mielenkiintoinen. Löysin sen vanhempieni kirjahyllystä, varmaankin isoisäni peruja. 9 sttk 2 *2015

10 Filosofi Timo Airaksinen: Ahneus ja kateus ovat ihmisen osa Ahneuden voi tuomita vain, jos joku haluaa sellaista, johon hänellä ei ole oikeutta. Ison yrityksen johtajia on turha kadehtia, sanoo filosofian professori Timo Airaksinen. * Teksti: UP/Birgitta Suorsa * Kuvat: Lehtikuva ja kateus ovat toistensa vastinparit. Meissä jokaisessa Ahneus on kumpaakin, pohtii Timo Airaksinen. Asiaa voi ajatella ahneuden ja kateuden suhteena. Ihmiset syyttävät toisiaan ahneiksi, kun ovat itse kateellisia. Ja ahneet syyttävät toisia kateiksi, kun ovat itse ahneita. Vastinparit pelaavat hyvin yhteen. Ihmisessä on kumpaankin. Jokainen on jossain määrin ahne ja ajaa omaa etuaan. Se on osa ihmisluontoa. Ahneus on Airaksisen mukaan pahasta vasta, kun haluaa jotain sellaista, johon ei ole oikeutta. Niin kauan kuin on esimerkiksi ahne työlle ja tienaa hyvin, kellään ei pitäisi olla syytä kadehtia. Optiot ja isot osingot kuuluvat pääsääntöisesti samaan joukkoon. Toiset sanovat, että kaverit jakavat kavereille. Toiset väittävät, että kaikki on itse tienattua. Jotkut perustelevat optioita sitouttamisella. Kyse on lähestymistavasta. Ison yrityksen johto on isosti ahnetta. Siksihän he ovat huippupaikoilla. Elämässä ei menesty eikä pääse isoille paikoille, jollei ole ahne. Turha heitä on kadehtia, elleivät he ole vääryydellä saaneet asemaansa, Airaksinen sanoo. Optiot ja isot palkat Jos iso yritys haluaa sitouttaa antamalla optioilla, mikäs siinä. Sehän on omistajilta pois, Airaksinen sanoo. Valtionyhtiöt ovat eri juttu. Sekin hais- Roope-ankka on kaikkien vihan ja ihailun kohde - sukupolvesta toiseen esikuva pohjattomalle ahneudelle. kahtaa, jos monopoliyhtiöiden poliittisesti valittu johto saa itselleen ylimääräisiä etuja. Airaksinen huomauttaa, että korruptio on asia erikseen. Se on oikeaa ahneutta, johon reagoiminen ei ole kateutta. Yleensähän ihmiset kadehtivat isoja palkkoja toisiltaan. He yrittävät väittää, että on väärin saada suurta palkkaa. Yhtä aikaa johtajille jaettavat isot optiot ja palkansaajille jaettavat irtisanomiset kuulostavat ihan järjellisiltä, jos asiaa katsoo vain pankin omistajan näkökulmasta. He perustelevat, että johtajat ovat korvaa- mattomia, mutta työntekijät eivät. Työntekijät voi korvata koneella, ja pistää asiakkaat hoitamaan palvelunsa itse. Ilman johtajaa ei ole firmaa, mutta työntekijöistä voi aina karsia, Airaksinen kuvailee. Tämä on Airaksisen mukaan yksi variaatio työn ja pääoman ristiriidasta, aivan Karl Marxin mukaan. Kultainen sääntö Talouselämässä on turha odottaa kultaisen säännön noudattamista. Kohtele muita kuten toivot itseäsi kohdeltavan -sääntö 10 sttk 2 *2015

11 on Airaksisen mukaan syntynyt ihmisten kanssakäymisessä. Se sopii face to face -tilanteisiin. Kultaista sääntöä on hänen mukaansa mahdotonta noudattaa työmarkkinoilla. Jos ei ole mitään, mitä työmarkkinoilla myydä, on paha pyytää yhdenvertaista kohtelua. Työmarkkinat muuttuvat nopeasti. Airaksinen kertoo, että jos professorilla ei ole mitään myytävää yliopistolle, yliopisto mielellään lopettaisi laitoksen ja panisi henkilöstön ulos. Se on surullista, mutta totta. Talvisodan henki Yhteiskunta jakautuu entistä rikkaampiin ja entistä köyhempiin. Tämän pelätään rikkovan yhtenäiskulttuuria, toisista välittämistä. Airaksinen tuhahtaa: Mitä yhtenäiskulttuuria? Eihän sellaista ole Suomessa koskaan ollut. Se on bluffia ja propagandaa. Meillä on ollut rikkaat ja köyhät, suomenkieliset ja ruotsinkieliset, romanit ja valkolaiset, maalaiset ja kaupunkilaiset, kristityt ja ateistit. Työväenkulttuuri ja herraskainen kulttuuri ovat aina olleet yhtä kaukana toisistaan. Airaksinen muistuttaa, että vuosisata sitten maalaiset elivät kristittyä elämää, kun helsinkiläiset elivät synnin pesässä. Samaan propagandasanastoon kuuluvat Airaksisen mukaan yhteinen vene ja talvisodan henki. Ne ovat kummallisia myyttejä, joita on vääristelty ja käytetty erilaisiin poliittisiin tarkoituksiin. Kenellä meistä on aito muistikuva, millaista talvisodan henki oli? Se voitaisiin unohtaa ja katsoa, millaista on nykyaikana, Airaksinen esittää. Yhteiseen hiileen Talvisodan henkeä paremmin vertauskuvaksi sopisi Airaksisen mielestä yhteiseen hiileen puhaltaminen. Siihenkin tarvittaisiin yhteinen vihollinen. Lamasta ei siihen ole. Ei tämä mitään oikeaa lamaa ole, tämä on kituuttamista. Kukaan ei ole vielä päässyt kärsimään kunnolla. Rahaa riittää vielä, ja palvelut pelaavat, Airaksinen sanoo ja vertaa tilannetta 1990-luvun lamaan. Se oli komea lama. Poliitikot ajoivat Suomen konkurssiin, ja yrityksiä kaatui. Nyt kun ei ole päästy devalvoimaan, ei ole saatu konkurssiaaltojaan aikaiseksi. Vanhusten laiminlyödyt palvelut ja terveydenhuollon heikko taso ovat Airaksisen mielestä eri asia. Niiden surkeus ei johdu taloustilanteesta, vaan on paljon laaja-alaisempaa. Kun tulisikin kunnon lama, niin suomalaiset hätkähtäisivät, että tälle maalle pitää tehdä jotain, filosofi toteaa. Yhden miehen show» Entinen sisäministeri, näillä näkymin eduskunnassa viimeistä kauttaan istuskeleva kansanedustaja Kari Rajamäki teki viheliäisen tempun. Eduskunnan piti viimeisimpinä töinään käsitellä hallituksen esitystä niin sanottujen paperittomien oikeudesta saada Suomessa rajattuja terveydenhuollon palveluja. Rajamäki vastoin kaikkia pelisääntöjä pyysi eduskuntakäsittelyssä paperit pöydälle ja se merkitsi sitä, että lakiesitystä ei enää ehditty sääntöjen puitteissa käsitellä. Eduskunnan historiassa ei muisteta tilannetta, jossa hallituspuoleen edustaja kävelee eduskuntakäsittelyssä oman ministeriryhmänsä esityksen yli. Yksikään ministeri- tai oman puolueen kansanedustajakaveri ei myöskään asettunut Rajamäkeä tukemaan. Jotkut vaativat jopa hänen erottamistaan puolueesta. Jos hallituksen esitys olisi mennyt kuten piti, paperittomille olisi myönnetty oikeus saada lyhytkestoisia, välittömiä terveyspalveluja Suomessa. Tämä olisi helpottanut erityisesti lasten ja raskaana olevien naisten tilannetta. Myös kaikki terveydenhuollon piirissä toimivat ammattilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että paperittomia pitäisi hoitaa. Rajamäki perusteli temppuaan huonolla lakivalmistelulla. Määritelmän mukaan paperiton on hän, jolla ei ole oleskeluoikeutta Suomessa. Tähän voi johtaa moni tilanne. Paperittomuus ei kuitenkaan voi sivuuttaa ihmisoikeuksia. Ne ovat ohittamattomia tai ainakin niiden soisi olevan. Paperittomia on Suomessa arviolta Heitä hoidetaan nytkin, osin vapaaehtoispohjalta salassa, osin avoimesti esimerkiksi terveyskeskuksissa. Laki olisi tehnyt hommasta asiallista. Kari Rajamäki ja saman mieliset kuvittelevat, että jos laki olisi edennyt, tänne tulisi rajojen yli heti kymmeniä tuhansia pakolaisia, venäläisiä, pohjoisafrikkalaisia ja vaikka keitä hoidattamaan sairauksiaan. Tästä ei paperittomien kohdalla ole kyse vaan lähinnä hädänalaisessa tilanteessa olevien ihmisten ensisijaisesta auttamisesta. En koskaan lakkaa hämmästelemästä, miksi edelleenkin joku kuvittelee, että kaikki maailman kansainvaellukset papereilla tai ilman päätyisivät Suomeen. Näinhän ei tapahdu nytkään siitä yksinkertaisesta syystä, että kaukainen, kylmä ja outoa kieltä puhuva kansa ei ole erityisen vetovoimainen. Toinen, mitä en lakkaa hämmästelemästä, on halu ennestään kurjassa asemassa olevien lisälöylyttämiseen. Erityisen niljakasta siitä tekee se, että paremman elämän torppaa hyväosainen äijämeininki. Nyt olisi voinut työllään vaikuttaa konkreettisesti siihen, että jollain kanssakulkijalla olisi hitusen helpompi elämä. KOLUMNI 11 sttk 2 *2015

12 Työelämän pelisääntöuudistukset jäätyivät * Teksti: UP/Tiina Tenkanen * Kuvat: Lehtikuva Työelämän pelisääntöneuvottelut päättyivät tuloksettomina helmikuun puolessavälissä. Palkansaajajärjestöt STTK, SAK ja Akava totesivat, että neuvotteluja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kanssa on mahdotonta jatkaa. Neuvotteluasetelma oli vino. Palkansaajajärjestöt halusivat uudistaa työelämän neuvottelutapoja ja paneutua lakkojen syihin. Työnantaja ajoi kovia lakkosakkojen korotuksia, STTK:n johtaja Katarina Murto kiteyttää. Neuvottelut työelämän pelisääntöjen uudistamiseksi alkoivat jo ennen eläkeneuvotteluja ja jatkuivat tiiviisti niiden jälkeen. Tavoitteita valmisteltiin yhdessä SAK:n, STTK:n ja Akavan kanssa. Painotuseroja oli, mutta tavoitteet olivat samansuuntaiset ja yhteistyö hyvää. Murron mukaan palkansaajajärjestöt lähtivät aidosti neuvottelemaan neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. - Halusimme muun muassa selkeitä pelisääntöjä tilanteisiin, joissa työnantaja vaihtaa työnantajaliittoa, jonka seurauksena työntekijät joutuisivat halvemman työehtosopimuksen piiriin. Halusimme myös parannusta muun muassa luottamusmiehen työsuhdeturvaan, sopimuksettomien alojen palkankorotusten turvaamiseen, alipalkkausten sanktioihin sekä turvaamistoimien käytön rajaamiseen, Murto luettelee. Myös surulakkoja koskevissa kysymyksissä päästiin Murron mukaan melko pitkälle. Riittävää ymmärrystä ei palkansaajapuolen tavoitteille lopulta löytynyt. EK:lla ei ollut pelisilmää Työnantajapuolen keskeinen tavoite oli saada aikaan niin sanottu Ruotsin malli. Siinä kaikista työtaisteluista on varoitettava niin paljon aikaisemmin, että työtuomioistuin ehtii päättää työtaistelun laillisuudesta. Laittomiksi tuomituista työtaisteluista työnantajapuoli halusi jopa miljooniin euroihin kohoavia korvauksia ja hyvityssakkoja. Prosessi oli poikkeuksellinen. Vastapuoli ei osoittanut lainkaan ymmärrystä palkansaajien tavoitteisiin. Minusta EK:lla ei ollut oikein pelisilmää, Murto arvioi. Neuvottelutilanne vietiin lopulta keskusjärjestöjen hallintojen käsittelyyn. Palkansaajapuolen päätös oli selkeän yksimielinen: neuvottelut päätetään. Hyvityssakkojen määrä pysäytti neuvottelut, Murto kertoo. Seuraavina päivinä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kertoi, että työnantajapuoli olisi ollut vielä valmis neuvotteluihin. Hän muun muassa syytti SAK:ta lusikoiden nurkkaan heittämisestä. Tuo on tavanomaista retoriikkaa. Yritetään vierittää syyt neuvottelujen lopettamisesta toisen osapuolen niskaan, Murto kommentoi. Uudet neuvottelut alkavat Seuraavat neuvottelut koskevat työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkovuotta ja ne on määrä käydä kesäkuun 15. päivään mennessä. Näihin neuvotteluihin valmistautuminen on aloitettu, vaikka työrauhaneuvotteluista ei tulosta saatukaan, Murto toteaa. Katsotaan ensin vaalien tulokset ja hallitusohjelma. Neuvotteluissa sovitaan työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisusta. EK toivoo sopimusta ainakin seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. STTK ei Murron mukaan ole vielä linjannut, neuvotellaanko vuoden vai pitemmän ajan palkkaratkaisusta. - Nollakorotus ei tule kysymykseen. Palkankorotukset eivät oletettavasti tule kuitenkaan olemaan ruhtinaalliset, Murto ennakoi. Murron mukaan talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittaminen on tärkeää. STTK:n hallitusohjelmatavoitteissa muun muassa muutosturvan parantaminen, epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvät kysymykset, sukupuolten palkkatasa-arvo ja tasapuolisesti jakautuvat perhevapaat mallilla kuuluvat edistettäviin asioihin. Nämä asiat tulevat muissakin neuvotteluissa vastaan, joten työrauhaneuvottelut ei ollut ainoa paikka sopia työelämän kysymyksistä. Työrauhaneuvotteluista jäi paljon hyvää materiaalia tulevien neuvottelujen pohjaksi, Murto summaa. Järjestöjen neuvottelurutistus ei tällä kertaa riittänyt siihen, että olisi löydetty yhteisymmärrys sopimus- ja neuvottelujärjestelmän kehittämisestä. Kuvassa neuvotteluihin saapumassa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. 12 sttk 2 *2015

13 13 sttk 2 *2015

14 Työtön laborantti aikoo isännöitsijäksi * Teksti ja kuva: Arto Jokela Reilu kolmannes työttömistä laboranteista on yli viisikymppisiä. Anne Raille päätti vaihtaa alaa. Pöytyäläinen laborantti Anne Raille (51) ehti olla Turussa Leiraksen, sittemmin Lab Pharman palveluksessa vuodesta 1985 vuoteen Sitten tuotekehitys siirrettiin Teksasiin ja Raille jäi työttömäksi. Toisesta turkulaisesta lääketehtaasta, Baye- rin tuotekehityslaboratoriosta, löytyi pian puolentoista vuoden sijaisuus. Sen jälkeen hän on lähettänyt ison määrän hakemuksia kaikkiin realistisiksi katsomiinsa paikkoihin. Työhaastatteluihin hän on päässyt, mutta ei sen pidemmälle. Laborantin työt, kuten monen muunkin alan työt, ovat vähentyneet radikaalisti. Kehitykseen ovat vaikuttaneet laman lisäksi voimakas kansainvälistyminen. Todella monissa yksityisissä yrityksissä henkilöstön määrät ovat romahtaneet muutamassa vuodessa. Yritykset ovat siirtäneet toimintojaan ulkomaille ja ulkoistaneet laboratoriotöitä, Raille toteaa. Hänestä on huolestuttavaa, että julkisella puolella on tapahtunut jopa tutkimuspaikkojen lopettamisia. Tästä esimerkkinä VTT:n Turun yksikkö työtöntä laboranttia Tämän vuoden tammikuussa Suomessa työttömänä oli laboranttia. Avoimia paikkoja oli 35. Yhtä työpaikkaa kohden oli 30,4 hakijaa. Varsinais-Suomessa työttömiä laborantteja oli sata, avoimia työpaikkoja nolla. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että insinöörit kilpailevat samoista töistä. Työttömistä laboranteista reilu kolmannes (405) on yli viisikymppisiä. Ikärasismiako? Tuntuu siltä, että ikä on taakka. Monilla on tässä iässä monenlaista kremppaa, mutta Anne Raille on todennut, että yli viisikymppiselle laborantille ei nyky-suomesta löydy töitä. Suunnitelmissa on alan vaihto ja ensisijainen tavoite isännöitsijän ammatti. 14 sttk 2 *2015

15 itse olen saanut olla terveenä. Harmittaa, kun ei pääse osoittamaan työkykyä. Raille kertoo, että työttömäksi jäämisen jälkeen kesti monta vuotta ennen kuin hän antoi itselleen luvan uskaltaa elää ja olla onnellinen. Mietin yökaudet, miten elämä jatkuu tästä eteenpäin ja miten selviän. Työttömyyden myötä myös arvot ovat menneet uusiksi. Elämä on muutakin kuin työtä. Työttömyyden toista puolta edustaa esimerkiksi se, että hänellä on ollut aikaa olla 85-vuotiaan Alzheimer-tautia sairastavan isänsä tukena. Isona apuna elämän tasapainottamisessa ovat olleet vahvat verkostot ja osallistuva luonne. Raille on mukana esimerkiksi Pöytyän kunnallispolitiikassa ja ay-toiminnassa hän on Ammattiliitto Pron aktiivi. Tärkeitä ovat myös avopuoliso, perhe ja ystävät. Isännöitsijäksi tai lähihoitajaksi Anne Raille ei usko, että saa enää laborantin töitä ja suunnittelee uusille työurille lähtemistä. Ykköstavoitteena on isännöitsijän tutkinto. Kakkossuunnitelma on lähihoitajaksi opiskelu. Isännöitsijän työ kiinnostaa, sillä tunnen sitä hieman taloyhtiön hallituksen kautta ja olen tottunut iltamenoihin. Uuden ammatin hän toivoo saavansa oppisopimuksen kautta. Siinä pääsisi heti käsiksi työhön ja oppiminen olisi konkreettista. Työnhakijoita ltammikuun lopulla Pitkäaikaistyöttömät v v v. Työnhakijoita v v v v v v v. Työnhaun kesto v v. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleet pitkäaikaistyöttömät ikäryhmittäin v v v v v v v. Lähde: Työnvälitystilastot v Työnhaun keskimääräinen kesto viikkoina Ikääntyvä työllistyy vaikeammin Tammikuun työttömyystilaston mukaan työttömän keskimääräinen työllistymisaika on 51 viikkoa. Nuoret työllistyvät nopeammin kuin vanhat.» Esimerkiksi vuotiaalla keskimääräinen työttömyysaika on 25 viikkoa. Yli viisikymppisellä se on noin kaksi ja yli 55-vuotiailla kaksi ja puoli kertaa pidempi. Tylyjä ovat myös pitkäaikaistyöttömyyden ja iän suhdetta kuvaavat tilastot. Ennakointiasiantuntija Merja Toijonen Mikkelistä Etelä- Savon ely-keskuksesta sanoo, että työttömyysasteen valossa murros tapahtuu kuitenkin vasta 55 ikävuoden tienoilla. Kaikkien ikäryhmien työttömyysaste oli joulukuun lopussa 14 prosenttia. Yli 55-vuotiaiden ja alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli 18prosenttia. Kun suhdannetilanne paranee, nuorten työllistyminen helpottuu. Nuorilla on uudempi tieto, heidän työllistämisensä on usein edullisempaa ja heidän uskotaan olevan joustavampia, pohtii Toijonen työllistymisen perusteita. Markkinointi sopii insinöörille Toimihenkilöpuolella paras työllisyystilanne on terveys- ja sosiaalisektorilla. Huonoin tilanne on toimistotyöntekijöillä, joita oli tammikuussa työttömänä Vapaita työpaikkoja oli 159. Mitä yli viisikymppisen työttömäksi joutuvan toimihenkilön kannattaa tehdä? Aluksi tilannettaan kannattaa hahmottaa TE-toimistossa asiantuntijan kanssa. Toijosen mukaan omaehtoinen opiskelu on hyvä vaihtoehto. Työtöntä merkonomia hän ei ensisijaisesti kehottaisi kuitenkaan päivittämään tutkintoaan tradenomiksi. - Jos kuitenkin näin tekee, kannattaa valita mieluummin laskentatoimi kuin markkinointi. Jopa tilinpäätöstaitoisilla kirjanpitäjillä on näin laman aikana normaalitilannetta heikommin töitä. Kun suhdanteet paranevat, paranee myös heidän työllisyytensä. Ei markkinoinnin opiskelu silti kehno vaihtoehto ole. Se tarvitsee tuekseen kuitenkin muuta osaamista. Esimerkiksi insinöörille markkinoinnin opinnot voivat olla hyvä vaihtoehto. Merja Toijosen mielestä koulutukseen kannattaa lähteä aika nopeasti. Tähän kannustaa sekin, että omaehtoisen opiskelun aikana voi saada työttömyysturvaa. Mitä nopeammin pääsee alkuun, sen pidempään voi opintoja rahoittaa työttömyysturvalla. Anne Raillen päätöstä opiskella isännöitsijäksi tai lähihoitajaksi Toijonen pitää viisaana. Isännöitsijöiden ammattikunta on aika lailla ikääntynyttä ja siellä tulee olemaan tilaa, jos on valmis yrittäjämäiseen työhön. Jos taas on valmis tekemään kolmivuorotyötä, työllistyy lähihoitajana hyvin. 15 sttk 2 *2015

16 Työ muuttuu, mielenkiinto säilyy Työssä viihdytään. Työtehtävät ovat lisääntyneet, mutta jatkuva ylikuormittuminen on harvinaista. - Tutkijan havainnot ovat samankaltaisia kuin pitkän linjan toimihenkilöiden kokemukset. ylikin tulee käytettyä tehokkaasti. Osaan silti jättää työasiat työpaikalleni, enkä niitä kotona murehdi. Uusi talouspäällikkö toi tullessaan taloon muutama vuosi sitten työtapoihin joitakin muutoksia. Uusi toiminnanjohtajakin on piristänyt toimintaa. - Alussa työyhteisössä toki esiintyi pelkoja, että minkälaisen pomon saamme. Olen tullut esimiesteni kanssa aina toimeen. - Henkilökohtaisessa elämässäni olen huomannut, että iän myötä unen tarve on lisääntynyt. Nykyään täytyy mennä yhdeksän maissa illalla nukkumaan, jotta olisi virkeä työpäivän ajan. Olen vaihtanut lomarahojani vapaiksi, mikä mahdollistaa pienet lomat pitkin työvuotta. - Olen varmaankin joskus liikkunut enemmän kuin nykyään. Onneksi koira vaatii päivittäistä ulkoilua. Jos töissä on ollut paineita, niin metsään meneminen koiran kanssa helpottaa. Syksyllä myös marjastan ja sienestän ja kesällä harrastan puutarhaviljelyä. - Minun on mahdollista jäädä eläkkeelle * Teksti ja kuva: Mia Hemming työskennellyt 42 vuotta toimihenkilönä, joista viimeiset 35 -Olen vuotta Suomen Diabetesliitossa. Työni on ollut aika itsenäistä. Olen pääsääntöisesti aina tykännyt työstäni, enkä ole harkinnut missään vaiheessa työpaikan vaihtoa, sanoo 59-vuotias tamperelainen osastosihteeri Seija Frang. Työyhteisössä on välillä ollut kireä tunnelma, jos työntekijät ovat pelänneet yhteistoimintaneuvotteluja. Tai jos taloudellinen tilanne on pakottanut tehostamaan toimintoja niin, että se on stressannut. - Meillä on kuitenkin keskenämme hyvä yhteishenki. Lähes kaikilla 60:lla työntekijällä on pitkä työura takanaan. Välillä on työssä ollut kiirettä, mutta ei pitkäkestoisesti. - Diabetesliitto on järjestö, jolla on johtoryhmä. Periaatteessa kaikki johtoryhmän jäsenet ovat esimiehiäni, joilta kaikilta tulee minulle tehtäviä. Ne saattavat tulla kiireellisinä ja päällekkäin, jolloin työaika ja vähän Seija Frangin (oikealla) työpaikalla oli yhteistoimintaneuvottelut vuonna Lomautuksista neuvoteltiin, mutta niiltä vältyttiin. Anja Viilon työpaikalla esiintyy jo papereissa ikäjohtaminen, mutta muutospaineiden tähden sitä ei ole päästy toteuttamaan. 16 sttk 2 *2015

17 62-vuotiaana, ja niin varmaan teen. Mieskin jää suunnilleen samaan aikaan. Vaikka pidän työstäni, haluan päästä muiden hauskojen puuhien pariin. Kapeaa, mutta perusteellista - Yleisesti ottaen olen pitänyt työstäni maistraatin rekisterihallinnossa, jossa olen ollut vuodesta 1973, sanoo tamperelainen tarkastaja Anja Viilo, 63. Työtehtävät ja työn tekeminen ovat muuttuneet vuosien aikana. - Työni on muuttunut kapea-alaisemmaksi, mutta perusteellisemmaksi. Olen siirtynyt vähitellen pienistä toimistoista suureen: pienissä yksiköissä työni oli laaja-alaisempaa. Mutta onnekseni olen työskennellyt eri toimipisteissä, mikä on ylläpitänyt mielenkiintoa työtä kohtaan. En ole päässyt tylsistymään. Väki on vähentynyt, ja sen myötä rento työote harvinaistunut. - Paine on kasvanut, sillä täytyy tehdä paljon enemmän kuin aiemmin. Kiire on lisääntynyt, ja joskus ilmapiiri tuntuu siksi kireältä. Meillä oli yhteistoimintaneuvottelut vuoden alussa, joiden seurauksena määräaikaiset kohta lähtevät talosta. Jäljelle jääneet miettivät, miten ehtivät kaikki työt tekemään. - Pienemmissä toimistoissa työn tasaaminen oli helpompaa, isossa toimistossa olen satunnaisesti tehnyt ylitöitä. - Minulla on ollut kirjava joukko esimiehiä: niin hyviä kuin huonojakin ja siltä väliltä. Viime vuoteen asti olin Tampereen yksikön luottamusmies, jolloin työskentelin kaikkien esimiesten kanssa. Sinä aikana kehitettiin uusia työprosesseja jatkuvien organisaatiomuutosten myötä: muutoksesta on tullut pysyvä ilmiö. - Ihan selvästi ikä on tehnyt sen, että olen väsyneempi työpäivien jälkeen. En kuitenkaan pidä lomia putkeen, vaan otan pitkiä viikonloppuja. Ne sopivat minulle paremmin ja auttavat jaksamaan. Vapaapäivinä hoidan lapsen lapsiani, ja viikonloppuisin ulkoilen heidän kanssaan. Muuten en harrasta liikuntaa, mutta askelmittarin mukaan saatan työpäivän aikana ottaa peräti 8000 askelta. Käveleminen työpäivän aikana on lisääntynyt, vaikka toisin voisi kuvitella, sillä kaiken pitäisi siirtyä sähköisesti. Tuttuja juttuja» Viime vuosina suomalainen työelämä on näyttäytynyt julkisuuteen usein varsin negatiiviselta. Tutkija Lotta Harju Työterveyslaitokselta muistuttaa, ettei se ole koko totuus. Yleisesti ottaen tilanne muistuttaa enemmän Seija Frangin ja Anja Viilon kokemuksia: työssä viihdytään. - Meidän viimeisempien tutkimusten mukaan työntekijät eri aloilla kokevat työnsä pääasiallisesti aika myönteisesti. Tunnetaan työn imua, ihmiset iloitsevat työstään, työtä pidetään merkityksellisenä, päästään käyttämään kykyjään, kuulutaan johonkin porukkaan. Kaikki nämä ovat tärkeitä asioita ihmisen hyvinvoinnille, Harju muistuttaa. Frangia ja Viiloa ei työuupumus ole uriensa aikana uhannut: työperäinen uupumus on harvinaista. Työn henkinen kuormittavuus on 2000-luvulla laskenut. - Loppuun palaminen on suhteellisen vähäistä. Paljon useammin ihmiset iloitsevat työstään ja tuntevat sen merkitykselliseksi. Kuten Frangilla ja Viilolla, työntekijöiden työmäärä on kasvanut. Myös työhön liittyvä epävarmuus on lisääntynyt. - Nämä ovat aikamme työelämää leimaavia ilmiöitä alalla kuin alalla. Lisäksi niin sanottu ikäjohtaminen on korostunut viime vuosina, koska suuret ikäluokat ovat nyt ikääntyneitä työntekijöitä. He myös pysyvät työssään pidempään, sillä ikääntyneiden kokemus toimintakyvystään on parantunut huomattavasti runsaassa kymmenessä vuodessa. - Itse kuitenkin kaihdan ikäjohtamistermiä: kyse on työntekijät yksilöinä huomioivasta johtamisesta. 17 sttk 2 *2015

18 18 sttk 2 *2015

19 Rajan ylittävän pelastusalan yhteistyön haastava valinta: * Teksti: Jaakko Takalainen * Kuva: Ilkka Heino Suomessa on totuttu päämäärähakuiseen, jopa hyökkäävään toimintaan. Länsinaapurissa taas pohdiskellaan enemmän ja mennään aikaisemmin tauolle. Näin kuvaa Tornio-Haaparannan pelastusalan yhteistyötä palomies Jyrki Savolainen. Kulttuurieroja enemmän häntä kuitenkin hirvittävät henkilömitoitusten kutistumiset niin pelastuslaitoksessa kuin poliisissakin. Pitkän linjan palomies Jyrki Savolainen, 46, kertoo, millaista Tornion pelastuslaitoksen (virallisesti Lapin Pelastuslaitoksen Tornion toimipiste, Kemi ja Rovaniemi ovat kaksi muuta vakinaista toimipistettä) on yhteistyö rajan yli Haaparannan pelastuslaitoksen kanssa. - Yhteistyö on saumatonta. Kielitaitoa suomi-ruotsi on kohtuullisesti, ja jos se ei riitä, selvitetään asiat englanniksi. Rajan ylittäviä hälytyksiä on noin 20 kummallakin puolella vuodessa, toteaa Savolainen, joka on myös Lapin pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu ja Palomiesliitto SPAL:n varapuheenjohtaja. Ei mahdollisuutta ennakoimiseen Savolainen kertaa rajan ylittävän yhteistyön periaatteita. Pelastustoimen johto on aina siinä maassa, josta hälytys tulee. Tyypillisessä rakennuspalossa ruotsalaisen sopimuspalokunnan pitäisi olla liikkeellä Jyrki Savolaisen mukaan miehistön mitoituksista nipistäminen voi kostautua hallitsemattomina tilanteina Kemi-Tornion seudulla, jossa on paljon eri alojen teollisuutta ja erilaisia muun muassa kemikaaleihin liittyviä pelastustehtäviä. viidessä minuutissa. Ammattilaiset laittavat paremmaksi: Torniosta lähdön tavoiteaika on 60 sekuntia. Kun minuutissa lähdetään, pitää miettiä aika tarkkaan se, mitä ja miten paljon mitäkin tarvitaan. Siksi esimerkiksi vesipelastukseen lähdetään hitaammin, harkitummin, Savolainen sanoo. Hänen mielestään pelastustoimen kuten poliisin ja päivystävän terveydenhuollon pääpiirre on, että kaikkiin tilanteisiin ei voi aina valmistautua etukäteen. On vain valmiuksia ja valistuneita arvauksia. Suomalaista pelastustoimen lähtötapaa Savolainen kuvaa armeijamaiseksi. Mietitään tarpeet ja valitaan työkalut ja sitten tehdään ensi-isku. Sammutusta jatketaan kunnes tuli on taltutettu tai kohde menetetty. Palon alkuun pitää saada massiivisin sammutuskyky, koska kyse on usein minuuteista. Hukattua aikaa ei saa takaisin. Kolme kotia paloi, vene pelastettiin Vaikka Suomen ja Ruotsin kulttuurieroista on väännetty vitsiä, suomalainen armeijamallinen toimintatapa näyttäytyy erilaisena ruotsalaisen pelastuskäytännön rinnalla. - Ruotsissa palomestari voi neuvotella vakuutusyhtiön kanssa ja saada luvan sammutuksen lopettamiseen. Joskus loppuun palamisen salliminen on halvempaa jälkiraivauksen kannalta. Mutta meille tällainen ajattelutapa, luovuttaminen, on vieras, Savolainen toteaa. Kun kysyy käytännön työtapojen eroja, hän asettaa sanansa tarkasti ja ottaa esimerkin. Kaksi omakotitaloa paloi voimalla Ruotsin puolella kun suomalainen sammutusyksikkö tuli paikalle. Ruotsalaiset pyysivät suomalaiset heti eturintamaan ja alkoivat itse jo miettiä tauon paikkaa. Suomalaiset tekivät parhaansa, mutta tuli levisi kolmanteen taloon. Silloin ruotsalainen palomestari näytti käsimerkin: sammutus seis, saa palaa loppuun. - Olimme vähän ihmeissämme, että annetaanko vain olla. Kiskaisimme kuitenkin mahonkiveneen talon vierestä turvaan, sillä sekin olisi palanut kolmen omakotitalon mukana. Kulttuureissa on eroa, ja molemmissa on hyvät puolensa, summaa Savolainen. Hänen mukaansa molemmilla puolilla rajaa kultaisena sääntönä on, että ensin pelastetaan ihmiset ja sitten vasta rakennukset ja muu materia. Niitä kun saa kaupasta. Teollisuus ja iso alue vaatii vahvuudet Kulttuurieroja enemmän Jyrki Savolaista huolettaa henkilöstömitoituksista tinkiminen. Vaikka paperilla vähäisempikin miehistömäärä riittää keskimäärin, työn ennakoimattoman luonteen takia voidaan joutua tilainteisiin, josta ei selvitä kunnialla olipa asenne ja osaaminen kuinka hyvä tahansa. - Kun kuntapäättäjät etsivät säästöjä, helposti ajatellaan, että miehistömitoituksesta voi vähän nipistää. Vuorovalmiudessa meillä on yksi esimies ja viisi palomiestä. Laki edellyttää vain 1+3. Siispä säästetään, havainnollistaa Savolainen. - Mutta ei se käy, sillä isompi miehitys tarvitaan, koska alueella on muun muassa Outokummun jaloterästehdas, paperitehtaita, AGA:n kaasutehdas ja LNG-terminaali on tulossa. Meillä täytyy olla koko ajan perussammutuksen lisäksi valmius esimerkiksi kemikaalisukellukseen. Lapin pelastuslaitoksen vakinainen operatiivinen vahvuus (esimiehet, ylipalomiehet ja palomiehet) on 80: Torniossa 24, Kemissä 24 ja Rovaniemellä 32. Työsuojeluvaltuutetun näkövinkkelistä hän katsoo myös henkilöstön jaksamista ja työsuojelua. Toiminta-alueiden säteet Torniossa ja Kemissä on 60 kilometriä ja Rovaniemellä sata kilometriä, sammutusyksiköitä voidaan tarvita samaan aikaa kaukana toisistaan. - Kutistetuilla vahvuuksilla otetaan koko ajan riski, että jotain hallitsematonta ja peruuttamatonta tapahtuu, tiivistää Savolainen. Sama ongelma on Lapissa poliisillakin. Hänen mukaansa jos poliisiauto ajaa vastaa, kannattaa mahdollisesti siirtyä lottoamaan. Niin harvinainen näky poliisien virka-auto on ainakin Ylä-Lapissa. Kesken haastattelun kello tulee hälytys. Savolainen tulkkaa: pieni rakennuspalo. Hälytyksen saa päivystävä pelastusviranomainen ja sammutusyksikkö, josta todennäköisesti sammutusyksikkö lähtee paikalle. Savolaisen työvuoro loppui jo aamulla, joten hänen ei tarvinnut lähteä. 19 sttk 2 *2015

20 PUHUTAAN! PUHUTAAN! on STTK-lehden sarja, jossa puhutaan aikaamme liittyvistä kielteisistä ilmiöistä. Toimeentulon raja viritetty liian alas Teksti: Leena Seretin * Kuva: Pirjo Mailammi» Sosiaalituella elävän asemaa ei pitäisi kenenkään kadehtia. Suomi on saanut moitteita Euroopan neuvostolta siitä, että sosiaaliturva on keskipalkkaan verrattuna viritetty liian alas. Kelan toimihenkilöt näkevät arkityössään, että ihmisten hätä pärjätä kalliiden kustannusten maassamme on suuri. Jos ihminen joutuu Suomessa elämään Kelan maksaman peruspäivärahan, asumistuen ja kunnan toimeentulotuen turvin, hän joutuu tosissaan kamppailemaan selviytymisessään. Korkeimmillaan sosiaaliturva kaikkinensa on reilu tuhat euroa, josta asuminen lohkaisee suurimman palan etenkin pääkaupunkiseudulla. Kuntien maksamaa toimeentulotukea saa miltei henkilöä eli valtava määrä suomalaisista elää toimeentulon kipurajoilla. Pärjätäkseen edes jotenkuten työttömyyden ja tulottomuuden aikana Suomessa pitäisi vuokran ja verojen jälkeen jäädä elämiseen enemmän kuin muutama sata euroa. Tämä summa on isolle joukolle tavoittamattomissa. On kansallinen häpeä, että yksi maailman rikkaimmista maista ei kykene turvaamaan koko väestölleen ihmisarvoista elämää. Toki täytyy muistaa, että moniin maihin verrattuna Suomi sentään jotenkuten huolehtii kaikista kansalaisistaan. Kohti yhtä luukkua Kelan työntekijät kohtaavat asiakastyössään todella surullisia kohtaloita. Ammattilaisten täytyy jaksaa ja kestää rankkaa todellisuutta. Työtoverit ja tarvittaessa työterveyshuolto ovat tukena. Jos eduskunta päättää tänä keväänä siirtää kuntien nykyisin maksaman perustoimeentulotuen Kelalle, meidän työntekijöidemme haasteet kasvavat. Vaikka pyrkimys on siirtyä yhä enemmän sähköiseen etuushakemiseen, iso joukko syrjäytyneitä tarvitsee henkilökohtaista palvelua saadakseen itselleen lain hänelle sallimat etuudet. Sosiaalituilla elävien etu mielestäni on, että kuntien perustoimeentulotuki siirtyy Kelan käsiteltäväksi ja maksettavaksi. Suurin osa toimeentulotukea saavista on jo Kelan asiakkaita. Kelan on valtakunnallisena toimeenpanijana kohdeltava kaikkia ihmisiä yhdenvertaisesti, joten tuen saajien asema monin kohdin paranee. Kuntien monenkirjavat tulkinnat eivät pääse vaikuttamaan kansalaisen oikeuksiin. Köyhyys kätkeytyy Köyhyys ja varattomuus näyttäytyvät eri puolilla Suomea erilaisina. Itse olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta Pohjois- Pohjanmaalta ja työskennellyt Kelalla Jyväskylässä. Siellä on vielä tukiverkostoja, joilla tuen varassa elävä selviää. Muualla kuin pääkaupunkiseudulla voi elää sosiaalitukien varassa laadukkaampaa elämää kuin pääkaupunkiseudulla, jossa asuminen vie leijonan osan tuista. Toisaalta suurissa kaupungeissa köyhyys kätkeytyy massaan, eivätkä kanssaihmiset näe sitä ja reagoi. Tuska toimeentulon riittävyydestä näyttäytyy joka päivä Kelan asiakaspalvelussa työskenteleville, Heli Martinmäki sanoo. Heli Martinmäki» Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja neljättä vuotta» työskennellyt Kelan etuuskäsittelijänä Jyväskylässä, edelleen Kelan palkkalistoilla» Palkansaajajärjestö Pardian yksi varapuheenjohtaja» Kelan toimihenkilöissä jäsentä 20 sttk 2 *2015

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA On ammattiliiton jäsen 42 On vain työttömyyskassan jäsen Ei ole, mutta ollut aikaisemmin ammattiliiton jäsen Ei ole ammattiliiton jäsen, mutta luultavasti

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työttömien nuorten ääni Työttömien nuorten ääni -barometri* kurkistaa työttömyystilastojen taakse ja antaa työttömille nuorille äänen.

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot