MAKSUJA PITÄÄ NOSTAA.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAKSUJA PITÄÄ NOSTAA."

Transkriptio

1 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI Filosofin neuvo: Ahneita ei kannata kadehtia. Sivu Työelämän pelisääntöneuvotteluissa ei päästy maaliin. Sivut Ikääntyvä työtön turvautuu ammatin vaihtoon. Sivut TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS RAHASTON JOHTAJA JANNE METSÄMÄKI: MAKSUJA PITÄÄ NOSTAA. Sivut 6-9. Suomessa on kaupunkien asuntomarkkinat. Sivut

2 asuntomarkkinat. PÄÄKIRJOITUS TAPETTI Uuno Turhapuro kävi täällä? Kuntauudistus kaatui. Soteuudistus kaatui. Pisara-hanke kaatui. Metropolihanke kaatui. Paperittomien terveydenhoito kaatui. Lukion ja ammattikorkeakoulujen rahoituslaki kaatui On hyvä, että tämä hallitus on nyt työnsä tehnyt. Tai pitäisikö sanoa tekemättömyytensä tehnyt. Hallituksen loppusuoran kaatuilu alkoi jo muistuttaa uunoturhapuromaista huvinäytelmää. Hallituksen paljon puhutusta rakennepaketista taisi toteutua ainoastaan eläkeuudistus ja senkin neuvottelivat työmarkkinajärjestöt. Jotain pientä lillukanvartta on katkottu, mutta mainetekoja ei jää historian kirjoihin. Se tässä sitten mietityttääkin, että miten isosti tai pienesti uusi hallitus laittaa tuulemaan. Viittä vaille ennen vaaleja olemme saaneet kuulla erilaista työ-, vero-, säästö- ja kohennuspuhetta. Vaalien jälkeen selvää on, että muutos on edessä. Arvioin, että kun kansa nyt napisee, että tämä hallitus ei tehnyt mitään, muutaman kuukauden kuluttua kansa napisee siitä, että uusi hallitus tekee. Se, mitä edessä on, osuu jonkun kukkaroon, työpaikkaan, etuuteen tai tukeen, veikkaan. Koska se olisi itkuitta tapahtunut? Aina jotakuta ryhmää tai yksilöä sattuu. Erilaiset raportit, ruotsin ex-valtiovarainministerin Anders Borgin tuoreimpana, ovat listanneet Suomen talouden, työelämän ja kilpailukyvyn ongelmat ja haitat. Työmarkkinajärjestöt, poliitikot ja talousvaikuttajat jakavat saman käsityksen maan tilasta. Siitä ollaan yksimielisiä, että jotain on nyt todellakin tehtävä. Keinojen kohdalla yhteisymmärrys repeää. On tärkeä erottaa se, mitä ajetaan ideologisista syistä ja mikä on oikeasti tärkeää ja tarpeellista ja esimerkiksi kokoluokaltaan toimenpide, jolla oikeasti on merkitystä. Halua uskoa, että valistunut kansalainen kykenee tämän eron tekemään. Toivottavasti se myös ohjaa äänestyspäätöstä enemmän kuin esimerkiksi kravatin väri, kiva hymy tai nätti mekko. Itku vai kasakan nauru?» Mikä on totuus Putinin katoamisesta, kirkuvat mediaotsikot. Totuus taitaa olla, että Putin teki harkitun katoamistempun. Hävisi hetkeksi kuvista eikä tavannut ketään ja miehen propagandaosasto herätti epäilyt katoamisen syistä. Arvailujen jälkeen Putin ilmaantui koko lailla entisen näköisenä, piruili kameroille ja samanaikaisesti ilmoitettiin laajoista sotaharjoituksista Venäjällä ja vihjattiin ydinaseen käyttöön Krimin niemimaan kähinöissä. Media juoksi tämän kaiken perässä, niin meillä kuin maailmalla. Putin sai maksimaalisen julkisuuden. Taitavaa. En tosin tiedä, pitäisikö itkeä vai päästää kasakan nauru. (mlr) STTK-lehti Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:järjestölehti 40. vuosikerta Julkaisija STTK ry Päätoimittaja, toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Toimitus Käyntiosoite Mikonkatu 8 A, 6. kerros Postiosoite PL 421, Helsinki Puhelin (09) Telefax (09) Internet STTK:n toimiston henkilöstö: STTK-lehden posti: Ilmoitukset Kaupalliset ilmoitukset, myynti, trafiikki ja laskutus: toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset tulee tehdä kirjallisesti omaan jäsenliittoon EI keskusjärjestöön eikä lehden toimitukseen. Ulkoasu Ilkka Eskola/Hansaprint Oy Painopaikka HANSAPRINT 2015 / STTK15_02 Painos Lehden paperi GalerieFine Silk 70g Kannen kuva Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtajana Janne Metsämäki Kuva: Pekka Sipola Ilmestymis- ja aineistoaikataulu Numero 3/2015 Aineisto Ilmestyy ISSN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS RAHASTON TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI Filosofin neuvo: Ahneita ei kannata kadehtia. Sivu Työelämän pelisääntöneuvotteluissa ei päästy maaliin. Sivut Ikääntyvä työtön turvautuu ammatin vaihtoon. Sivut Suomessa on kaupunkien JOHTAJA JANNE METSÄMÄKI: MAKSUJA PITÄÄ NOSTAA. Sivut 6-9. Sivut sttk 2 *2015

3 SISÄLLYS 2 Pääkirjoitus. 4 Lyhyesti. 5 Työpaikoille kestävää työntekoa. 6 Rahastosta tuli rahan lainaaja. Ennätyspitkä taantuma koettelee Työttömyysvakuutusrahastoa. 10 Ahneus ja kateus ovat ihmisen osa. Filosofin mielestä rikasta on turha kadehtia, ellei hän ole saanut vaurautta vääryydellä. Pekka Sipola REMES Vaikka populistiset puolueet etenivät EU-parlamentissa, ne eivät ole nousseet hallitusvastuuseen kansallisvaltioissa. Ulkopoliittisen instituutin tutkijoiden Teemu Sinkkosen ja Tuomas Iso-Markun haastattelu aukeamalla Työelämän pelisääntöuudistukset jäätyivät. EK:lta puuttui pelisilmä. 14 Työtön laborantti aikoo isännöitsijäksi. Ikääntyvän työttömän työnhaku voi johtaa alan vaihtoon. 16 Työ muuttuu, mielenkiinto säilyy. Työelämän muutoksessa kiire on lisääntynyt. 18 Toimintaa vai diskuteerausta? Rajat ylittävä pelastustoiminta sujuu kulttuurieroista huolimatta. 20 Puhutaan toimeentulosta. 21 Tätä mieltä STTK. 22 Kaikkea ei mitata euroissa. Ei ainakaan yhteiskunnallisessa yrityksessä. 23 Työlounaalla. 24 Uusi Keskusjärjestö -hankkeessa Unohdetaan vanhat kuviot 25 Voi hyvin. 26 Euroopan poliittinen kenttä liikehtii. Poliittisesta kriisistä tutkijat eivät puhuisi. 28 Asuntovarallisuuden isojako muuttaa Suomea. Maalla asunnot halpenevat, kaupungeissa kallistuvat. 30 Kirjat. 31 Ristikko. 3 sttk 2 *2015

4 UUTISIA Koonnut: Tiina Laurila ja Marja-Liisa Rajakangas Työkyvyttömyyseläkkeet laskussa» Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suomalaisten kokonaismäärä on ollut tasaisessa laskussa viime vuodet. Vuoden 2014 lopulla työeläkejärjestelmästä oli työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä noin henkeä. Myös uusien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut. Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen kokoamista, työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista tiedoista. Erityisesti mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus on pudonnut, viimeisen kuuden vuoden aikana lähes kolmanneksen. - Muutos on erittäin positiivinen uutinen, sillä mielenterveyshäiriöt ovat olleet merkittävin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Myös työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on laskenut koko 2000-luvun. Viime vuosina hakemusten määrä on ollut matalimmillaan koko vuosituhannella. Hylkäysosuus on pysynyt viime vuosien aikana tasaisena, 25 prosentin tuntumassa. Työkyvyttömyyseläkkeiden laskun taustalla arvioidaan olevan monia eri syitä: parantunut työterveyshuollon toiminta, nopeutunut kuntoutukseen ohjaus ja työkykyjohtamisen yleistyminen työpaikoilla. Työeläkevakuuttajat tarjoavat asiakkailleen myös työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävää toimintaa. - Nyt nähdään, että panostukset näihin asioihin kantavat hedelmää. Työkyvyttömyyseläkkeiden merkittävä lasku on voitto sekä yhteiskunnan, työyhteisöjen että jokaisen työkykynsä säilyttäneen yksilön kannalta, sanoo Siimes. Takaisin töihin aiempaa nopeammin Vuonna 2012 tuli voimaan lainsäädännön muutos, 90 päivän sääntö, joka on tukenut myönteistä kehitystä. Nykyään työntekijän on toimitettava työterveyslääkärin lausunto Kelaan viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Lausunnossa arvioidaan jäljellä olevaa työkykyä ja töihin paluun mahdollisuuksia. - Uusien toimintatapojen myötä työkokeilut ja osasairauspäivärahan käyttö on lisääntynyt. Työntekijät ehtivät palata työhön ennen kuin edes ollaan niin pitkällä, että eläkehakemusta ruvetaan miettimään, sanoo Telan työkyky- ja kuntoutusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs. Kivekkään mukaan monilla paikkakunnilla erikoissairaanhoidon hoitojonot ovat lyhentyneet ja erilaiset leikkaukset saadaan tehtyä jo sairauspäivärahakauden aikana. Monien sairauksien hoito on myös tehostunut ja nykyään voidaan paljon aikaisempaa useammin palata työhön vaikeankin sairauden jälkeen. Hanna Hesse STTK:n nuoriso- ja opiskelijatoiminnan asiantuntijaksi Pardia tutki: Ehdokkaat kaipaavat valtionhallinnolta laatua Hanna Hesse (kuvassa) on aloittanut STTK:n nuoriso- ja opiskelijatoiminnasta vastaavana asiantuntijana. Työsuhde on määräaikainen ja kestää saakka. Hesse (26) on koulutukseltaan sosionomi (AMK). Hän on aiemmin työskennellyt järjestötehtävissä muun muassa Ammattiliitto Prossa ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyssä. Eduskuntavaaliehdokkaiden mielestä valtionhallintoa kehittäessä keskeisiksi päämääriksi tulee asettaa palvelujen saatavuuden, laadun ja valtionhallinnon osaamisen takaaminen, eikä esimerkiksi taloudellinen säästö tai henkilöstön vähentäminen. Tämä selviää Palkansaajajärjestö Pardian teettämästä tutkimuksesta. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä palvelujen laadun takaamisen tärkeydestä oli 93 prosenttia vastaajista, saatavuuden takaamisen tärkeydestä 92 prosenttia ja valtionhallinnon oman osaamisen takaamisen välttämättömyydestä 89 prosenttia vastaajista. Myös valtionhallinnon palvelujen riippumattomuutta ja tasapuolisuutta piti tärkeänä kehittämiskohteena 87 prosenttia vastaajista. Vastaajista 91 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että myös haja-asutusalueilla tulee varmistaa kansalaisille keskeisten palvelujen, kuten poliisin, verotoimiston ja Kelan asiantuntijoiden tarjoamat palvelut kohtuullisen etäisyyden päähän. Pardian puheenjohtaja Niko Simolan mukaan valtionhallinnon kehittäminen pitää vakauttaa. Viime vuosien määrärahaleikkausten ja henkilöstön jatkuvan vähentämisen vuoksi valtionhallinnon voimavarat ja resurssit eivät enää kohtaa. - Ilahduttavaa, että tulevat päättäjät asettavat valtionhallinnon kehittämisen painopisteiksi palveluiden laadun ja saatavuuden takaamisen, eikä menoleikkauksen tai henkilöstön määrän vähentämisen, Simola sanoo. Pron tutkimus: Palkkaero näkyy myös esimiehillä Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen korkeammin palkattuihin tehtäviin työuran aikana. Osa naisten osaamisesta jää työnantajalta käyttämättä. Prolaisista naisista seitsemän sadasta oli esimiesasemassa eli työskenteli esinaisina vuonna 2014, miehistä esimiehinä työskenteli 35 prosenttia. Prolaiset naiset tienasivat vuonna 2014 keskimäärin euroa ja miehet euroa. Esinaisten keskiarvopalkka oli euroa ja esimiesten euroa. Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimus on seurannut vuosina miesten ja naisten välistä palkkaeroa. Kun palkasta vakioidaan vaikuttavat taustatekijät, työn luonne ja työhön käytetty tuntimäärä, jäljelle jää kahdeksan prosentin selittämätön, vain sukupuolesta johtuva palkkaero. Tämä ero on pysynyt tarkasteluaikana ennallaan. Sama selittämätön ero löytyy myös esinaisten ja esimiesten palkkojen väliltä. Liiton hallitusohjelmatavoitteiden mukaan naisten ja miesten välisen 4 sttk 2 *2015

5 KOLUMNI tasa-arvon edistäminen tulee olla myös seuraavan hallituksen konkreettinen tavoite. Palkkaero on keskeinen tasa-arvon mittari. Yhteiskunta ei ole valmis vakuutusalan vaatimuksiin Paineet epätyypillisiin työaikoihin kasvavat jatkuvasti. Jo nyt vakuutusyhtiöissä käydään keskusteluja säännöllisestä viikonlopputyöstä ja iltaaikojen palvelun pidentämisestä. Hyvinvoiva finanssiala -tutkimuksen mukaan myös alan henkilöstö uskoo, että joustavat työajat lisääntyvät merkittävästi tulevaisuudessa. Kehitys huolestuttaa Vakuutusväen Liiton toiminnanjohtajaa Kirsi Kovasta. Epätyypilliset työajat aiheuttavat paljon ongelmia hyvin naisvaltaisella vakuutusalalla. Tuntityöläisten ja opiskelijoiden voimin säännöllistä pitkää ilta- ja viikonlopputyötä ala ei pysty pyörittämään. Yhteiskunta ei ole valmis 24/7-palveluun. Mihin esimerkiksi alalla työskentelevät saavat lapsensa hoitoon, jos he joutuvat säännöllisesti töihin viikonloppuisin ja iltaisin, Kovanen kysyy. Jo nyt vakuutusammattilaiset kärsivät aikapaineista, joiden koetaan heikentävän työsuorituksen laatua. Finanssialan työntekijät kokevat, että heiltä odotetaan tulevaisuudessa vahvaa kykyä reagoida muutoksiin sekä monialaista osaamista. Moniosaaminen vaatii erityisesti hyviä asiakaspalvelu-, myynti- ja vuorovaikutustaitoja sekä finanssialan tuntemusta. Samalla kuitenkin puolet vastanneista uskoo, että alalla on vahvat kasvunäkymät. Hyvinvoiva Finanssiala -hankkeessa ovat mukana työntekijäliitot Ammattiliitto Nousu ry, Ammattiliitto Pro ry, Vakuutusväen Liitto VvL ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry sekä työnantajan edustaja Finanssialan Keskusliitto. Hankkeen tavoitteena on lisätä finanssialan työhyvinvointia, tuottavuutta ja kilpailukykyä. Finanssialan työnantaja- ja työntekijäliittojen lisäksi hankkeen rahoittajia ovat SITRA ja Työsuojelurahasto. SuPer-Nuoret: Varhaiskasvatuksen ryhmäkoolla kikkailun loputtava Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin nuoret jäsenet esittävät huolensa varhaiskasvatuksen laadun puolesta. Varhaiskasvatuksessa lastenhoitajan tehtävissä työskentelevien nuorten mielestä lapsiryhmien koot ovat liian suuret ja ryhmäkoolla kikkaillaan. Ryhmien enimmäiskoolle ollaan uudessa varhaiskasvatuslakiehdotuksessa asettamassa rajoituksia. Nuorten mukaan suunta on oikea. On myös panostettava lakiuudistuksen loppuun saattamiseen. Lapsiryhmät saatetaan nimetä ryhmäasiakirjoissa eri ryhmiksi, vaikka ne toimivat samoissa tiloissa samaan aikaan. Samoissa ryhmätiloissa toimivat kaksi ryhmää tarkoittaa esimerkiksi alle kolmevuotiaiden kohdalla 24 lasta sekä kuutta hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa ammattilaista. Tilastoissa näkyy kaksi uuden ryhmäkokokirjauksen (12 lasta) mukaista ryhmää, mutta käytännössä samoissa tiloissa lapsijoukkoa hoidetaan usein yhteisvoimin, koska esimerkiksi ruokailuun, pukemisiin sekä perushoitoon ei ole muita tiloja. Tämä on esimerkki nykyisestä ryhmäkoolla kikkailusta, joka pitäisi pystyä uudella varhaiskasvatuslailla lopettamaan. Myös osa-aikaisesti hoidossa olevat lapset saattavat lisätä lasten määrää ryhmässä. Kuntien välillä on lapsiryhmien täytössä paljon eroja. Toisaalla lapsiryhmän koostumukseen kiinnitetään huomiota päivittäin, eli osaaikaisesti hoidettavat lapset ovat lapsiryhmässä eriaikaisesti. Toisaalla osa-aikaiset lapset saattavat tulla samanaikaisesti ryhmään ja nopeasti ryhmässä onkin esimerkiksi 25 kolme vuotta täyttänyttä lasta kasvattajien määrän pysyessä normaalisti kolmena. Tämä epäkohta, joka on lasten turvallisuusriski, voitaisiin poistaa selkeämmällä ohjeistuksella uudessa laissa. Työpaikoille kestävää työntekoa» Ay-liike on vakavan haasteen edessä. Työelämä on kovassa myllerryksessä ja työnteon vaatimukset lisääntyvät. Työntekijöiden työajat, jaksaminen, oma osaaminen ja solidaarisuus ovat koetuksella. Vanhojen rakenteiden murtuessa työelämän oikeuksien ja työntekijöiden hyvinvoinnin puolustamisessa on ponnisteltava entistä kovemmin. On saatava parempaa muutosturvaa, parannettava organisaatioiden toimintamalleja, lisättävä hyviä työpaikkoja ja turvattava palkkakehitys. Näillä toimilla parannetaan työn kestävyyttä. Meidän on toimittava myös itse niin kuin muille saarnaamme. Siksi homma on aloitettava varmistamalla ensin oman työpaikan kestävyys. Mitä konkreettisia asioita sitten voisi ja pitäisi tehdä? Ensimmäiseksi tarkistetaan ja korjataan työpaikan yhteistoimintakäytännöt, työura-, koulutus- ja tasa-arvosuunnitelmat, työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet. Kun työnteko on terveellä pohjalla, se näkyy työhyvinvointina, reiluna kohteluna, taloudellisuutena ja tehokkuutena sekä työolosuhteiden parannuksina. Tämän onnistumiseksi tarvitaan sitä paljon peräänkuulutettua luottamusta. Sopimuksia ja lain kirjaintakin voi käyttää perusteena. Toiseksi pidetään kirkkaana mielessä, että erilaisia materiaali-, tarjoilu- ja muita hankintoja tehtäessä tuotteiden alkuperämaan työntekijöiden oikeuksia on kunnioitettu. Myös suomalaisten tuotteiden ja palveluiden on kestettävä oikeudellinen ja moraalinen testi. Sosiaalinen media on armoton niille, jotka jäävät kiinni niin sanotusti housut nilkoissa. Kolmanneksi vilkaistaan ympärille ja arvioidaan, miten paljon työpäivän aikana syntyy erilaista jätettä ja palaa rahaa turhaan. Ympäristöllistä ja taloudellista kestävyyttä voi toteuttaa muun muassa energiatehokkuudella, jätteiden kierrätyksellä ja vähentämisellä, veden kulutusta tarkkailemalla tai suosimalla työmatkoilla julkisia liikennevälineitä ja pyöräilyä. Ammattiliitoissa on jo paljon hyviä käytäntöjä. Niiden levittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi palkansaajakeskusjärjestöt toteuttavat yhteistyönä koulutushankkeen Kestävä työ. Tämän vuoden kurssit on kohdennettu ammattiliittojen toimitsijoille ja hallintojen edustajille. Leila Kurki STTK:n työllisyyspoliittinen asiantuntija 5 sttk 2 *2015

6 Ennätyspitkä taantuma koettelee Työttömyysvakuutusrahastoa RAHASTOSTA TULI RAHAN LAINAAJA Työttömyysvakuutusrahaston päätehtävä on huolehtia suomalaisten työttömyysturvasta. Seitsemän vuotta jatkunut taantuma on muuttanut rahaston tilannetta. Uusi toimitusjohtaja Janne Metsämäki sai johdettavakseen rahaston, joka joutuu ottamaan lainaa. 6 sttk 2 *2015

7 7 sttk 2 *2015»

8 * Teksti: UP/Kari Leppänen * Kuvat: Pekka Sipola» Pitkä taloustaantuma on koetellut kovin kourin suomalaisten työttömyysturvasta huolehtivaa Työttömyysvakuutusrahastoa (TVR). Kun työttömyys on korkealla, rahaston tulovirrat ohenevat ja menot paisuvat. Työttömyysturvaetuudet eivät kuitenkaan ole olleet uhattuina missään vaiheessa. Aukkoa on paikattu lainarahalla ja nostamalla työttömyysvakuutusmaksua. Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtajana vuoden alusta toiminut Janne Metsämäki muistuttaa rahaston alkuperäisen ajatuksen olleen suhdannepuskurin kokoaminen. Vakuutusmaksuja oli määrä tasata puskuriin kertyneiden varoilla. Nyt ollaan uudessa tilanteessa. Puskuri on käytetty, eikä sitä enää ole. On otettu lainaa. Kun Työttömyysvakuutusrahasto aloitti 2000-luvun alussa, ajat olivat hyvät. Työnan- tajien, työntekijöiden ja valtion rahastolle suorittamat työttömyysvakuutusmaksut riittivät työttömyyskorvausten maksamiseen. Suhdannepuskuri täyttyi ja pariin otteeseen sitä käytettiin tarkoitukseensa, työttömyysvakuutusmaksujen tasaamiseen. Taantuman alkaessa puskurin sallittua enimmäiskokoa nostettiin nykyiseen 1,5 miljardiin euroon. Siihen ei kuitenkaan ikinä päästy. Taantuma jatkui ja jatkui, vaikka käänteen ennustettiin tapahtuvan hetkellä millä hyvänsä. Jyrkkä käänne Vielä vuosi 2013 oli Työttömyysvakuutusrahastolle olosuhteisiin nähden hyvä. Tilinpäätös osoitti ylijäämää ja suhdannepuskurissa oli 660 miljoonaa euroa. Työntekijöiden ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksua päätettiin alentaa. Vuosi 2014 olikin sitten aivan toista. Plussan puolelta heilahdettiin äkkiä miinukselle. Alijäämää syntyi puolisen miljardia euroa. Vuoden 2014 työttömyysvakuutusmaksujen alennus oli osa työmarkkinajärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimusta. Jälkikäteen voidaan tietysti arvioida, kuinka järkevää ja kaukonäköistä alentaminen oli. Jouduttiin turvautumaan lainaan. Alkanut vuosi ei näytä paremmalta eikä pelastusta ole näköpiirissä myöskään vuonna Tälle vuodelle sekä työnantajien että työntekijöiden vakuutusmaksua nostettiin 0,15 prosenttiyksiköllä. Metsämäki pitää selvänä, että myös ensi vuoden työttömyysvakuutusmaksuja pitää nostaa. En halua arvioida nostotarpeen suuruutta, mutta se on kuitenkin selvästi enemmän kuin tänä vuonna. Vuoden 2014 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,65 prosenttia palkasta. Työnantajan maksu on 0,8 prosenttia, kun yrityksen palkkasumma on noin 2 miljoonaa euroa. Sen ylittävältä osalta maksu on 3,15 prosenttia. 8 sttk 2 *2015

9 Velka on tilapäinen ratkaisu Rahasto voi ottaa velkaa enintään 1,5 miljardia euroa. Kun velkakatto tulee vastaan, pitää korottaa maksuja. Toinen vaihtoehto on leikata etuuksia, mutta se olisikin jo isompi juttu. Ne kuuluvat työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan neuvottelupöytiin. TVR on järjestelmässä toimeenpanija. Me voimme ottaa kantaa asioihin vain toimeenpanon näkökulmasta, toimitusjohtaja korostaa. Vakuutusrahaston velanotto on Metsämäen mukaan nähtävä tilapäiseksi ratkaisuksi. Nykynäkymän perusteella rahasto pääsee takaisin plussan puolelle vuonna Tuttu rahasto Koulutuksen ja työhistorian perusteella Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtajan paikka soveltuu mainiosti Metsämäelle. Oikeustieteen kandidaatti Janne Metsämäki, 54, valittiin TVR:n johtoon SAK:sta, jossa hän toimi viimeksi edunvalvontajohtajana. Metsämäki tuli SAK:n palvelukseen sosiaalipoliittisen yksikön lakimieheksi vuonna 1989 sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ministeriöissä hänellä on ollut myöhemminkin muutaman vuoden välipestejä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen (sd.) erityisavustajana sekä työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) valiosihteerinä. Metsämäki tuntee rahaston perin pohjin. Hän oli mukana jo 1990-luvulla, kun neuvoteltiin EMUpuskureista. Ne olivat keskeinen tekijä, joka sai ay-liikkeen kannattamaan euroon liittymistä. Siinä yhteydessä perustettiin TVR hallinnoimaan osaltaan EMU-puskuria. Lisäksi puskurirahaa on työeläkejärjestelmässä. Suomalainen malli Työttömyysvakuutusrahasto on työmarkkinajärjestöjen yhteistyöhön ja kolmikantasopimiseen pohjaavan konsensuksen tyylipuhdas tuote. Vuonna 1999 perustetun rahaston esihistoria ulottuu 1960-luvun alkuun. Työttömyysvakuutusrahastoa hallinnoivat työmarkkinajärjestöt jäsenkuntiensa eli maksajien edustajina. TVR:n korkein päättävä elin on hallintoneuvosto, jonka nimittää valtioneuvosto. Kolmasosa on palkansaajapuolen ja kaksi kolmasosaa työnantajien edustajia. Hallintoneuvoston nimittämä hallitus on koottu samalla periaatteella. Hallituksessa on parhaillaan kaikki palkansaajakeskusjärjestöjen johtajat. STTK:sta Antti Palola, SAK:sta Lauri Lyly ja Akavasta Sture Fjäder. Muita vastaavia työmarkkinajärjestöjen hallinnoimia laitoksia ovat työsuojelurahasto, koulutusrahasto ja työturvallisuuskeskus. Myös työeläkejärjestelmässä työmarkkinajärjestöillä on keskeinen rooli. KÄSI SYDÄMELLÄ Etuuksiin 3,6 miljardia Työttömyysvakuutusrahasto on keskeinen toimija suomalaisessa työttömyysturvajärjestelmässä. Päätehtävä on työttömyysturvaetuuksien rahoittaminen ja maksujen periminen sekä hallinnointi. Rahasto perii maksut noin työnantajalta. Se tulouttaa 29 työttömyyskassalle niille kuuluvan rahoituksen. Lisäksi rahasto huolehtii valtion kustantaman työttömyysturvan peruspäivärahan maksuista Kansaneläkelaitokselle. Viime vuonna TVR maksoi työttömyysturvaetuuksia kaikkiaan 3,6 miljardia euroa. Kaksi kolmasosaa siitä tulee ansiosidonnaista turvaa rahoittavilta työnantajilta ja työntekijöiltä sekä yksi kolmannes perusturvaa rahoittavalta valtiolta. TVR rahoittaa myös omaehtoista ammatillista koulutusta tukevan Koulutusrahaston toimintaa. Edellisen toimitusjohtajan Heikki Pohjan kaudella TVR kehittyi ja tehtävät lisääntyivät. Valtio ulkoisti menestyksellisesti työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä rahastolle. Samalla henkilöstö kasvoi noin sataan toimihenkilöön. Paljonko maraton vaatii harjoittelua?» Miltä ay-liike näyttää nyt, kun olet siirtynyt uusiin tehtäviin? Ay-liikkeen tilanne on hyvä. Erityisesti nyt, kun uutta keskusjärjestöhanketta ollaan vakavasti viemässä eteenpäin. Se on tarpeellinen ja hyvä hanke. Kuuletko hankkeessa historian siipien havinaa? Kyllä hanketta voi sanoa historialliseksikin. Aiheesta on puhuttu pitkään, mutta keskusjärjestöt eivät ole toistaiseksi vähentyneet kuin konkurssin kautta. Mikä on nopein aikasi maratonilla? 1980-luvulta nopein aika on Tällä vuosituhannella se on Kuinka usein vedät maratonin? Yleensä kerran vuodessa. Paljonko siihen pitää treenata? Semmoinen 3-4 kertaa viikossa. Kerran viikossa pitäisi juosta reilusti yli tunti, noin puolitoista tuntia. Muulloin sellaisia kymmenen kilometrin lenkkejä. Enemmänkin pitäisi juosta jos ehtisi. Ketä aiot äänestää kevään eduskuntavaaleissa? Vaimo (Tuula Haatainen) on ehdokkaana. Hän on ihan varteenotettava ehdokas. Harrastat historiaa. Onko sinulla erityistä kiinnostuksen kohdetta? Suomen 1900-luvun historia. Muutenkin 1900-luku ja sen maailmanpolitiikka. Sieltä löytyy aina uusia kiinnostavia näkökulmia. Onko viime aikoina löytynyt jotain mielenkiintoista? Luen parhaillaan Väinö Tannerin kirjaa Tarton rauhansopimuksesta Erittäin mielenkiintoinen. Löysin sen vanhempieni kirjahyllystä, varmaankin isoisäni peruja. 9 sttk 2 *2015

10 Filosofi Timo Airaksinen: Ahneus ja kateus ovat ihmisen osa Ahneuden voi tuomita vain, jos joku haluaa sellaista, johon hänellä ei ole oikeutta. Ison yrityksen johtajia on turha kadehtia, sanoo filosofian professori Timo Airaksinen. * Teksti: UP/Birgitta Suorsa * Kuvat: Lehtikuva ja kateus ovat toistensa vastinparit. Meissä jokaisessa Ahneus on kumpaakin, pohtii Timo Airaksinen. Asiaa voi ajatella ahneuden ja kateuden suhteena. Ihmiset syyttävät toisiaan ahneiksi, kun ovat itse kateellisia. Ja ahneet syyttävät toisia kateiksi, kun ovat itse ahneita. Vastinparit pelaavat hyvin yhteen. Ihmisessä on kumpaankin. Jokainen on jossain määrin ahne ja ajaa omaa etuaan. Se on osa ihmisluontoa. Ahneus on Airaksisen mukaan pahasta vasta, kun haluaa jotain sellaista, johon ei ole oikeutta. Niin kauan kuin on esimerkiksi ahne työlle ja tienaa hyvin, kellään ei pitäisi olla syytä kadehtia. Optiot ja isot osingot kuuluvat pääsääntöisesti samaan joukkoon. Toiset sanovat, että kaverit jakavat kavereille. Toiset väittävät, että kaikki on itse tienattua. Jotkut perustelevat optioita sitouttamisella. Kyse on lähestymistavasta. Ison yrityksen johto on isosti ahnetta. Siksihän he ovat huippupaikoilla. Elämässä ei menesty eikä pääse isoille paikoille, jollei ole ahne. Turha heitä on kadehtia, elleivät he ole vääryydellä saaneet asemaansa, Airaksinen sanoo. Optiot ja isot palkat Jos iso yritys haluaa sitouttaa antamalla optioilla, mikäs siinä. Sehän on omistajilta pois, Airaksinen sanoo. Valtionyhtiöt ovat eri juttu. Sekin hais- Roope-ankka on kaikkien vihan ja ihailun kohde - sukupolvesta toiseen esikuva pohjattomalle ahneudelle. kahtaa, jos monopoliyhtiöiden poliittisesti valittu johto saa itselleen ylimääräisiä etuja. Airaksinen huomauttaa, että korruptio on asia erikseen. Se on oikeaa ahneutta, johon reagoiminen ei ole kateutta. Yleensähän ihmiset kadehtivat isoja palkkoja toisiltaan. He yrittävät väittää, että on väärin saada suurta palkkaa. Yhtä aikaa johtajille jaettavat isot optiot ja palkansaajille jaettavat irtisanomiset kuulostavat ihan järjellisiltä, jos asiaa katsoo vain pankin omistajan näkökulmasta. He perustelevat, että johtajat ovat korvaa- mattomia, mutta työntekijät eivät. Työntekijät voi korvata koneella, ja pistää asiakkaat hoitamaan palvelunsa itse. Ilman johtajaa ei ole firmaa, mutta työntekijöistä voi aina karsia, Airaksinen kuvailee. Tämä on Airaksisen mukaan yksi variaatio työn ja pääoman ristiriidasta, aivan Karl Marxin mukaan. Kultainen sääntö Talouselämässä on turha odottaa kultaisen säännön noudattamista. Kohtele muita kuten toivot itseäsi kohdeltavan -sääntö 10 sttk 2 *2015

11 on Airaksisen mukaan syntynyt ihmisten kanssakäymisessä. Se sopii face to face -tilanteisiin. Kultaista sääntöä on hänen mukaansa mahdotonta noudattaa työmarkkinoilla. Jos ei ole mitään, mitä työmarkkinoilla myydä, on paha pyytää yhdenvertaista kohtelua. Työmarkkinat muuttuvat nopeasti. Airaksinen kertoo, että jos professorilla ei ole mitään myytävää yliopistolle, yliopisto mielellään lopettaisi laitoksen ja panisi henkilöstön ulos. Se on surullista, mutta totta. Talvisodan henki Yhteiskunta jakautuu entistä rikkaampiin ja entistä köyhempiin. Tämän pelätään rikkovan yhtenäiskulttuuria, toisista välittämistä. Airaksinen tuhahtaa: Mitä yhtenäiskulttuuria? Eihän sellaista ole Suomessa koskaan ollut. Se on bluffia ja propagandaa. Meillä on ollut rikkaat ja köyhät, suomenkieliset ja ruotsinkieliset, romanit ja valkolaiset, maalaiset ja kaupunkilaiset, kristityt ja ateistit. Työväenkulttuuri ja herraskainen kulttuuri ovat aina olleet yhtä kaukana toisistaan. Airaksinen muistuttaa, että vuosisata sitten maalaiset elivät kristittyä elämää, kun helsinkiläiset elivät synnin pesässä. Samaan propagandasanastoon kuuluvat Airaksisen mukaan yhteinen vene ja talvisodan henki. Ne ovat kummallisia myyttejä, joita on vääristelty ja käytetty erilaisiin poliittisiin tarkoituksiin. Kenellä meistä on aito muistikuva, millaista talvisodan henki oli? Se voitaisiin unohtaa ja katsoa, millaista on nykyaikana, Airaksinen esittää. Yhteiseen hiileen Talvisodan henkeä paremmin vertauskuvaksi sopisi Airaksisen mielestä yhteiseen hiileen puhaltaminen. Siihenkin tarvittaisiin yhteinen vihollinen. Lamasta ei siihen ole. Ei tämä mitään oikeaa lamaa ole, tämä on kituuttamista. Kukaan ei ole vielä päässyt kärsimään kunnolla. Rahaa riittää vielä, ja palvelut pelaavat, Airaksinen sanoo ja vertaa tilannetta 1990-luvun lamaan. Se oli komea lama. Poliitikot ajoivat Suomen konkurssiin, ja yrityksiä kaatui. Nyt kun ei ole päästy devalvoimaan, ei ole saatu konkurssiaaltojaan aikaiseksi. Vanhusten laiminlyödyt palvelut ja terveydenhuollon heikko taso ovat Airaksisen mielestä eri asia. Niiden surkeus ei johdu taloustilanteesta, vaan on paljon laaja-alaisempaa. Kun tulisikin kunnon lama, niin suomalaiset hätkähtäisivät, että tälle maalle pitää tehdä jotain, filosofi toteaa. Yhden miehen show» Entinen sisäministeri, näillä näkymin eduskunnassa viimeistä kauttaan istuskeleva kansanedustaja Kari Rajamäki teki viheliäisen tempun. Eduskunnan piti viimeisimpinä töinään käsitellä hallituksen esitystä niin sanottujen paperittomien oikeudesta saada Suomessa rajattuja terveydenhuollon palveluja. Rajamäki vastoin kaikkia pelisääntöjä pyysi eduskuntakäsittelyssä paperit pöydälle ja se merkitsi sitä, että lakiesitystä ei enää ehditty sääntöjen puitteissa käsitellä. Eduskunnan historiassa ei muisteta tilannetta, jossa hallituspuoleen edustaja kävelee eduskuntakäsittelyssä oman ministeriryhmänsä esityksen yli. Yksikään ministeri- tai oman puolueen kansanedustajakaveri ei myöskään asettunut Rajamäkeä tukemaan. Jotkut vaativat jopa hänen erottamistaan puolueesta. Jos hallituksen esitys olisi mennyt kuten piti, paperittomille olisi myönnetty oikeus saada lyhytkestoisia, välittömiä terveyspalveluja Suomessa. Tämä olisi helpottanut erityisesti lasten ja raskaana olevien naisten tilannetta. Myös kaikki terveydenhuollon piirissä toimivat ammattilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että paperittomia pitäisi hoitaa. Rajamäki perusteli temppuaan huonolla lakivalmistelulla. Määritelmän mukaan paperiton on hän, jolla ei ole oleskeluoikeutta Suomessa. Tähän voi johtaa moni tilanne. Paperittomuus ei kuitenkaan voi sivuuttaa ihmisoikeuksia. Ne ovat ohittamattomia tai ainakin niiden soisi olevan. Paperittomia on Suomessa arviolta Heitä hoidetaan nytkin, osin vapaaehtoispohjalta salassa, osin avoimesti esimerkiksi terveyskeskuksissa. Laki olisi tehnyt hommasta asiallista. Kari Rajamäki ja saman mieliset kuvittelevat, että jos laki olisi edennyt, tänne tulisi rajojen yli heti kymmeniä tuhansia pakolaisia, venäläisiä, pohjoisafrikkalaisia ja vaikka keitä hoidattamaan sairauksiaan. Tästä ei paperittomien kohdalla ole kyse vaan lähinnä hädänalaisessa tilanteessa olevien ihmisten ensisijaisesta auttamisesta. En koskaan lakkaa hämmästelemästä, miksi edelleenkin joku kuvittelee, että kaikki maailman kansainvaellukset papereilla tai ilman päätyisivät Suomeen. Näinhän ei tapahdu nytkään siitä yksinkertaisesta syystä, että kaukainen, kylmä ja outoa kieltä puhuva kansa ei ole erityisen vetovoimainen. Toinen, mitä en lakkaa hämmästelemästä, on halu ennestään kurjassa asemassa olevien lisälöylyttämiseen. Erityisen niljakasta siitä tekee se, että paremman elämän torppaa hyväosainen äijämeininki. Nyt olisi voinut työllään vaikuttaa konkreettisesti siihen, että jollain kanssakulkijalla olisi hitusen helpompi elämä. KOLUMNI 11 sttk 2 *2015

12 Työelämän pelisääntöuudistukset jäätyivät * Teksti: UP/Tiina Tenkanen * Kuvat: Lehtikuva Työelämän pelisääntöneuvottelut päättyivät tuloksettomina helmikuun puolessavälissä. Palkansaajajärjestöt STTK, SAK ja Akava totesivat, että neuvotteluja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kanssa on mahdotonta jatkaa. Neuvotteluasetelma oli vino. Palkansaajajärjestöt halusivat uudistaa työelämän neuvottelutapoja ja paneutua lakkojen syihin. Työnantaja ajoi kovia lakkosakkojen korotuksia, STTK:n johtaja Katarina Murto kiteyttää. Neuvottelut työelämän pelisääntöjen uudistamiseksi alkoivat jo ennen eläkeneuvotteluja ja jatkuivat tiiviisti niiden jälkeen. Tavoitteita valmisteltiin yhdessä SAK:n, STTK:n ja Akavan kanssa. Painotuseroja oli, mutta tavoitteet olivat samansuuntaiset ja yhteistyö hyvää. Murron mukaan palkansaajajärjestöt lähtivät aidosti neuvottelemaan neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. - Halusimme muun muassa selkeitä pelisääntöjä tilanteisiin, joissa työnantaja vaihtaa työnantajaliittoa, jonka seurauksena työntekijät joutuisivat halvemman työehtosopimuksen piiriin. Halusimme myös parannusta muun muassa luottamusmiehen työsuhdeturvaan, sopimuksettomien alojen palkankorotusten turvaamiseen, alipalkkausten sanktioihin sekä turvaamistoimien käytön rajaamiseen, Murto luettelee. Myös surulakkoja koskevissa kysymyksissä päästiin Murron mukaan melko pitkälle. Riittävää ymmärrystä ei palkansaajapuolen tavoitteille lopulta löytynyt. EK:lla ei ollut pelisilmää Työnantajapuolen keskeinen tavoite oli saada aikaan niin sanottu Ruotsin malli. Siinä kaikista työtaisteluista on varoitettava niin paljon aikaisemmin, että työtuomioistuin ehtii päättää työtaistelun laillisuudesta. Laittomiksi tuomituista työtaisteluista työnantajapuoli halusi jopa miljooniin euroihin kohoavia korvauksia ja hyvityssakkoja. Prosessi oli poikkeuksellinen. Vastapuoli ei osoittanut lainkaan ymmärrystä palkansaajien tavoitteisiin. Minusta EK:lla ei ollut oikein pelisilmää, Murto arvioi. Neuvottelutilanne vietiin lopulta keskusjärjestöjen hallintojen käsittelyyn. Palkansaajapuolen päätös oli selkeän yksimielinen: neuvottelut päätetään. Hyvityssakkojen määrä pysäytti neuvottelut, Murto kertoo. Seuraavina päivinä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kertoi, että työnantajapuoli olisi ollut vielä valmis neuvotteluihin. Hän muun muassa syytti SAK:ta lusikoiden nurkkaan heittämisestä. Tuo on tavanomaista retoriikkaa. Yritetään vierittää syyt neuvottelujen lopettamisesta toisen osapuolen niskaan, Murto kommentoi. Uudet neuvottelut alkavat Seuraavat neuvottelut koskevat työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkovuotta ja ne on määrä käydä kesäkuun 15. päivään mennessä. Näihin neuvotteluihin valmistautuminen on aloitettu, vaikka työrauhaneuvotteluista ei tulosta saatukaan, Murto toteaa. Katsotaan ensin vaalien tulokset ja hallitusohjelma. Neuvotteluissa sovitaan työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisusta. EK toivoo sopimusta ainakin seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. STTK ei Murron mukaan ole vielä linjannut, neuvotellaanko vuoden vai pitemmän ajan palkkaratkaisusta. - Nollakorotus ei tule kysymykseen. Palkankorotukset eivät oletettavasti tule kuitenkaan olemaan ruhtinaalliset, Murto ennakoi. Murron mukaan talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittaminen on tärkeää. STTK:n hallitusohjelmatavoitteissa muun muassa muutosturvan parantaminen, epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvät kysymykset, sukupuolten palkkatasa-arvo ja tasapuolisesti jakautuvat perhevapaat mallilla kuuluvat edistettäviin asioihin. Nämä asiat tulevat muissakin neuvotteluissa vastaan, joten työrauhaneuvottelut ei ollut ainoa paikka sopia työelämän kysymyksistä. Työrauhaneuvotteluista jäi paljon hyvää materiaalia tulevien neuvottelujen pohjaksi, Murto summaa. Järjestöjen neuvottelurutistus ei tällä kertaa riittänyt siihen, että olisi löydetty yhteisymmärrys sopimus- ja neuvottelujärjestelmän kehittämisestä. Kuvassa neuvotteluihin saapumassa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. 12 sttk 2 *2015

13 13 sttk 2 *2015

14 Työtön laborantti aikoo isännöitsijäksi * Teksti ja kuva: Arto Jokela Reilu kolmannes työttömistä laboranteista on yli viisikymppisiä. Anne Raille päätti vaihtaa alaa. Pöytyäläinen laborantti Anne Raille (51) ehti olla Turussa Leiraksen, sittemmin Lab Pharman palveluksessa vuodesta 1985 vuoteen Sitten tuotekehitys siirrettiin Teksasiin ja Raille jäi työttömäksi. Toisesta turkulaisesta lääketehtaasta, Baye- rin tuotekehityslaboratoriosta, löytyi pian puolentoista vuoden sijaisuus. Sen jälkeen hän on lähettänyt ison määrän hakemuksia kaikkiin realistisiksi katsomiinsa paikkoihin. Työhaastatteluihin hän on päässyt, mutta ei sen pidemmälle. Laborantin työt, kuten monen muunkin alan työt, ovat vähentyneet radikaalisti. Kehitykseen ovat vaikuttaneet laman lisäksi voimakas kansainvälistyminen. Todella monissa yksityisissä yrityksissä henkilöstön määrät ovat romahtaneet muutamassa vuodessa. Yritykset ovat siirtäneet toimintojaan ulkomaille ja ulkoistaneet laboratoriotöitä, Raille toteaa. Hänestä on huolestuttavaa, että julkisella puolella on tapahtunut jopa tutkimuspaikkojen lopettamisia. Tästä esimerkkinä VTT:n Turun yksikkö työtöntä laboranttia Tämän vuoden tammikuussa Suomessa työttömänä oli laboranttia. Avoimia paikkoja oli 35. Yhtä työpaikkaa kohden oli 30,4 hakijaa. Varsinais-Suomessa työttömiä laborantteja oli sata, avoimia työpaikkoja nolla. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että insinöörit kilpailevat samoista töistä. Työttömistä laboranteista reilu kolmannes (405) on yli viisikymppisiä. Ikärasismiako? Tuntuu siltä, että ikä on taakka. Monilla on tässä iässä monenlaista kremppaa, mutta Anne Raille on todennut, että yli viisikymppiselle laborantille ei nyky-suomesta löydy töitä. Suunnitelmissa on alan vaihto ja ensisijainen tavoite isännöitsijän ammatti. 14 sttk 2 *2015

15 itse olen saanut olla terveenä. Harmittaa, kun ei pääse osoittamaan työkykyä. Raille kertoo, että työttömäksi jäämisen jälkeen kesti monta vuotta ennen kuin hän antoi itselleen luvan uskaltaa elää ja olla onnellinen. Mietin yökaudet, miten elämä jatkuu tästä eteenpäin ja miten selviän. Työttömyyden myötä myös arvot ovat menneet uusiksi. Elämä on muutakin kuin työtä. Työttömyyden toista puolta edustaa esimerkiksi se, että hänellä on ollut aikaa olla 85-vuotiaan Alzheimer-tautia sairastavan isänsä tukena. Isona apuna elämän tasapainottamisessa ovat olleet vahvat verkostot ja osallistuva luonne. Raille on mukana esimerkiksi Pöytyän kunnallispolitiikassa ja ay-toiminnassa hän on Ammattiliitto Pron aktiivi. Tärkeitä ovat myös avopuoliso, perhe ja ystävät. Isännöitsijäksi tai lähihoitajaksi Anne Raille ei usko, että saa enää laborantin töitä ja suunnittelee uusille työurille lähtemistä. Ykköstavoitteena on isännöitsijän tutkinto. Kakkossuunnitelma on lähihoitajaksi opiskelu. Isännöitsijän työ kiinnostaa, sillä tunnen sitä hieman taloyhtiön hallituksen kautta ja olen tottunut iltamenoihin. Uuden ammatin hän toivoo saavansa oppisopimuksen kautta. Siinä pääsisi heti käsiksi työhön ja oppiminen olisi konkreettista. Työnhakijoita ltammikuun lopulla Pitkäaikaistyöttömät v v v. Työnhakijoita v v v v v v v. Työnhaun kesto v v. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleet pitkäaikaistyöttömät ikäryhmittäin v v v v v v v. Lähde: Työnvälitystilastot v Työnhaun keskimääräinen kesto viikkoina Ikääntyvä työllistyy vaikeammin Tammikuun työttömyystilaston mukaan työttömän keskimääräinen työllistymisaika on 51 viikkoa. Nuoret työllistyvät nopeammin kuin vanhat.» Esimerkiksi vuotiaalla keskimääräinen työttömyysaika on 25 viikkoa. Yli viisikymppisellä se on noin kaksi ja yli 55-vuotiailla kaksi ja puoli kertaa pidempi. Tylyjä ovat myös pitkäaikaistyöttömyyden ja iän suhdetta kuvaavat tilastot. Ennakointiasiantuntija Merja Toijonen Mikkelistä Etelä- Savon ely-keskuksesta sanoo, että työttömyysasteen valossa murros tapahtuu kuitenkin vasta 55 ikävuoden tienoilla. Kaikkien ikäryhmien työttömyysaste oli joulukuun lopussa 14 prosenttia. Yli 55-vuotiaiden ja alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli 18prosenttia. Kun suhdannetilanne paranee, nuorten työllistyminen helpottuu. Nuorilla on uudempi tieto, heidän työllistämisensä on usein edullisempaa ja heidän uskotaan olevan joustavampia, pohtii Toijonen työllistymisen perusteita. Markkinointi sopii insinöörille Toimihenkilöpuolella paras työllisyystilanne on terveys- ja sosiaalisektorilla. Huonoin tilanne on toimistotyöntekijöillä, joita oli tammikuussa työttömänä Vapaita työpaikkoja oli 159. Mitä yli viisikymppisen työttömäksi joutuvan toimihenkilön kannattaa tehdä? Aluksi tilannettaan kannattaa hahmottaa TE-toimistossa asiantuntijan kanssa. Toijosen mukaan omaehtoinen opiskelu on hyvä vaihtoehto. Työtöntä merkonomia hän ei ensisijaisesti kehottaisi kuitenkaan päivittämään tutkintoaan tradenomiksi. - Jos kuitenkin näin tekee, kannattaa valita mieluummin laskentatoimi kuin markkinointi. Jopa tilinpäätöstaitoisilla kirjanpitäjillä on näin laman aikana normaalitilannetta heikommin töitä. Kun suhdanteet paranevat, paranee myös heidän työllisyytensä. Ei markkinoinnin opiskelu silti kehno vaihtoehto ole. Se tarvitsee tuekseen kuitenkin muuta osaamista. Esimerkiksi insinöörille markkinoinnin opinnot voivat olla hyvä vaihtoehto. Merja Toijosen mielestä koulutukseen kannattaa lähteä aika nopeasti. Tähän kannustaa sekin, että omaehtoisen opiskelun aikana voi saada työttömyysturvaa. Mitä nopeammin pääsee alkuun, sen pidempään voi opintoja rahoittaa työttömyysturvalla. Anne Raillen päätöstä opiskella isännöitsijäksi tai lähihoitajaksi Toijonen pitää viisaana. Isännöitsijöiden ammattikunta on aika lailla ikääntynyttä ja siellä tulee olemaan tilaa, jos on valmis yrittäjämäiseen työhön. Jos taas on valmis tekemään kolmivuorotyötä, työllistyy lähihoitajana hyvin. 15 sttk 2 *2015

16 Työ muuttuu, mielenkiinto säilyy Työssä viihdytään. Työtehtävät ovat lisääntyneet, mutta jatkuva ylikuormittuminen on harvinaista. - Tutkijan havainnot ovat samankaltaisia kuin pitkän linjan toimihenkilöiden kokemukset. ylikin tulee käytettyä tehokkaasti. Osaan silti jättää työasiat työpaikalleni, enkä niitä kotona murehdi. Uusi talouspäällikkö toi tullessaan taloon muutama vuosi sitten työtapoihin joitakin muutoksia. Uusi toiminnanjohtajakin on piristänyt toimintaa. - Alussa työyhteisössä toki esiintyi pelkoja, että minkälaisen pomon saamme. Olen tullut esimiesteni kanssa aina toimeen. - Henkilökohtaisessa elämässäni olen huomannut, että iän myötä unen tarve on lisääntynyt. Nykyään täytyy mennä yhdeksän maissa illalla nukkumaan, jotta olisi virkeä työpäivän ajan. Olen vaihtanut lomarahojani vapaiksi, mikä mahdollistaa pienet lomat pitkin työvuotta. - Olen varmaankin joskus liikkunut enemmän kuin nykyään. Onneksi koira vaatii päivittäistä ulkoilua. Jos töissä on ollut paineita, niin metsään meneminen koiran kanssa helpottaa. Syksyllä myös marjastan ja sienestän ja kesällä harrastan puutarhaviljelyä. - Minun on mahdollista jäädä eläkkeelle * Teksti ja kuva: Mia Hemming työskennellyt 42 vuotta toimihenkilönä, joista viimeiset 35 -Olen vuotta Suomen Diabetesliitossa. Työni on ollut aika itsenäistä. Olen pääsääntöisesti aina tykännyt työstäni, enkä ole harkinnut missään vaiheessa työpaikan vaihtoa, sanoo 59-vuotias tamperelainen osastosihteeri Seija Frang. Työyhteisössä on välillä ollut kireä tunnelma, jos työntekijät ovat pelänneet yhteistoimintaneuvotteluja. Tai jos taloudellinen tilanne on pakottanut tehostamaan toimintoja niin, että se on stressannut. - Meillä on kuitenkin keskenämme hyvä yhteishenki. Lähes kaikilla 60:lla työntekijällä on pitkä työura takanaan. Välillä on työssä ollut kiirettä, mutta ei pitkäkestoisesti. - Diabetesliitto on järjestö, jolla on johtoryhmä. Periaatteessa kaikki johtoryhmän jäsenet ovat esimiehiäni, joilta kaikilta tulee minulle tehtäviä. Ne saattavat tulla kiireellisinä ja päällekkäin, jolloin työaika ja vähän Seija Frangin (oikealla) työpaikalla oli yhteistoimintaneuvottelut vuonna Lomautuksista neuvoteltiin, mutta niiltä vältyttiin. Anja Viilon työpaikalla esiintyy jo papereissa ikäjohtaminen, mutta muutospaineiden tähden sitä ei ole päästy toteuttamaan. 16 sttk 2 *2015

17 62-vuotiaana, ja niin varmaan teen. Mieskin jää suunnilleen samaan aikaan. Vaikka pidän työstäni, haluan päästä muiden hauskojen puuhien pariin. Kapeaa, mutta perusteellista - Yleisesti ottaen olen pitänyt työstäni maistraatin rekisterihallinnossa, jossa olen ollut vuodesta 1973, sanoo tamperelainen tarkastaja Anja Viilo, 63. Työtehtävät ja työn tekeminen ovat muuttuneet vuosien aikana. - Työni on muuttunut kapea-alaisemmaksi, mutta perusteellisemmaksi. Olen siirtynyt vähitellen pienistä toimistoista suureen: pienissä yksiköissä työni oli laaja-alaisempaa. Mutta onnekseni olen työskennellyt eri toimipisteissä, mikä on ylläpitänyt mielenkiintoa työtä kohtaan. En ole päässyt tylsistymään. Väki on vähentynyt, ja sen myötä rento työote harvinaistunut. - Paine on kasvanut, sillä täytyy tehdä paljon enemmän kuin aiemmin. Kiire on lisääntynyt, ja joskus ilmapiiri tuntuu siksi kireältä. Meillä oli yhteistoimintaneuvottelut vuoden alussa, joiden seurauksena määräaikaiset kohta lähtevät talosta. Jäljelle jääneet miettivät, miten ehtivät kaikki työt tekemään. - Pienemmissä toimistoissa työn tasaaminen oli helpompaa, isossa toimistossa olen satunnaisesti tehnyt ylitöitä. - Minulla on ollut kirjava joukko esimiehiä: niin hyviä kuin huonojakin ja siltä väliltä. Viime vuoteen asti olin Tampereen yksikön luottamusmies, jolloin työskentelin kaikkien esimiesten kanssa. Sinä aikana kehitettiin uusia työprosesseja jatkuvien organisaatiomuutosten myötä: muutoksesta on tullut pysyvä ilmiö. - Ihan selvästi ikä on tehnyt sen, että olen väsyneempi työpäivien jälkeen. En kuitenkaan pidä lomia putkeen, vaan otan pitkiä viikonloppuja. Ne sopivat minulle paremmin ja auttavat jaksamaan. Vapaapäivinä hoidan lapsen lapsiani, ja viikonloppuisin ulkoilen heidän kanssaan. Muuten en harrasta liikuntaa, mutta askelmittarin mukaan saatan työpäivän aikana ottaa peräti 8000 askelta. Käveleminen työpäivän aikana on lisääntynyt, vaikka toisin voisi kuvitella, sillä kaiken pitäisi siirtyä sähköisesti. Tuttuja juttuja» Viime vuosina suomalainen työelämä on näyttäytynyt julkisuuteen usein varsin negatiiviselta. Tutkija Lotta Harju Työterveyslaitokselta muistuttaa, ettei se ole koko totuus. Yleisesti ottaen tilanne muistuttaa enemmän Seija Frangin ja Anja Viilon kokemuksia: työssä viihdytään. - Meidän viimeisempien tutkimusten mukaan työntekijät eri aloilla kokevat työnsä pääasiallisesti aika myönteisesti. Tunnetaan työn imua, ihmiset iloitsevat työstään, työtä pidetään merkityksellisenä, päästään käyttämään kykyjään, kuulutaan johonkin porukkaan. Kaikki nämä ovat tärkeitä asioita ihmisen hyvinvoinnille, Harju muistuttaa. Frangia ja Viiloa ei työuupumus ole uriensa aikana uhannut: työperäinen uupumus on harvinaista. Työn henkinen kuormittavuus on 2000-luvulla laskenut. - Loppuun palaminen on suhteellisen vähäistä. Paljon useammin ihmiset iloitsevat työstään ja tuntevat sen merkitykselliseksi. Kuten Frangilla ja Viilolla, työntekijöiden työmäärä on kasvanut. Myös työhön liittyvä epävarmuus on lisääntynyt. - Nämä ovat aikamme työelämää leimaavia ilmiöitä alalla kuin alalla. Lisäksi niin sanottu ikäjohtaminen on korostunut viime vuosina, koska suuret ikäluokat ovat nyt ikääntyneitä työntekijöitä. He myös pysyvät työssään pidempään, sillä ikääntyneiden kokemus toimintakyvystään on parantunut huomattavasti runsaassa kymmenessä vuodessa. - Itse kuitenkin kaihdan ikäjohtamistermiä: kyse on työntekijät yksilöinä huomioivasta johtamisesta. 17 sttk 2 *2015

18 18 sttk 2 *2015

19 Rajan ylittävän pelastusalan yhteistyön haastava valinta: * Teksti: Jaakko Takalainen * Kuva: Ilkka Heino Suomessa on totuttu päämäärähakuiseen, jopa hyökkäävään toimintaan. Länsinaapurissa taas pohdiskellaan enemmän ja mennään aikaisemmin tauolle. Näin kuvaa Tornio-Haaparannan pelastusalan yhteistyötä palomies Jyrki Savolainen. Kulttuurieroja enemmän häntä kuitenkin hirvittävät henkilömitoitusten kutistumiset niin pelastuslaitoksessa kuin poliisissakin. Pitkän linjan palomies Jyrki Savolainen, 46, kertoo, millaista Tornion pelastuslaitoksen (virallisesti Lapin Pelastuslaitoksen Tornion toimipiste, Kemi ja Rovaniemi ovat kaksi muuta vakinaista toimipistettä) on yhteistyö rajan yli Haaparannan pelastuslaitoksen kanssa. - Yhteistyö on saumatonta. Kielitaitoa suomi-ruotsi on kohtuullisesti, ja jos se ei riitä, selvitetään asiat englanniksi. Rajan ylittäviä hälytyksiä on noin 20 kummallakin puolella vuodessa, toteaa Savolainen, joka on myös Lapin pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu ja Palomiesliitto SPAL:n varapuheenjohtaja. Ei mahdollisuutta ennakoimiseen Savolainen kertaa rajan ylittävän yhteistyön periaatteita. Pelastustoimen johto on aina siinä maassa, josta hälytys tulee. Tyypillisessä rakennuspalossa ruotsalaisen sopimuspalokunnan pitäisi olla liikkeellä Jyrki Savolaisen mukaan miehistön mitoituksista nipistäminen voi kostautua hallitsemattomina tilanteina Kemi-Tornion seudulla, jossa on paljon eri alojen teollisuutta ja erilaisia muun muassa kemikaaleihin liittyviä pelastustehtäviä. viidessä minuutissa. Ammattilaiset laittavat paremmaksi: Torniosta lähdön tavoiteaika on 60 sekuntia. Kun minuutissa lähdetään, pitää miettiä aika tarkkaan se, mitä ja miten paljon mitäkin tarvitaan. Siksi esimerkiksi vesipelastukseen lähdetään hitaammin, harkitummin, Savolainen sanoo. Hänen mielestään pelastustoimen kuten poliisin ja päivystävän terveydenhuollon pääpiirre on, että kaikkiin tilanteisiin ei voi aina valmistautua etukäteen. On vain valmiuksia ja valistuneita arvauksia. Suomalaista pelastustoimen lähtötapaa Savolainen kuvaa armeijamaiseksi. Mietitään tarpeet ja valitaan työkalut ja sitten tehdään ensi-isku. Sammutusta jatketaan kunnes tuli on taltutettu tai kohde menetetty. Palon alkuun pitää saada massiivisin sammutuskyky, koska kyse on usein minuuteista. Hukattua aikaa ei saa takaisin. Kolme kotia paloi, vene pelastettiin Vaikka Suomen ja Ruotsin kulttuurieroista on väännetty vitsiä, suomalainen armeijamallinen toimintatapa näyttäytyy erilaisena ruotsalaisen pelastuskäytännön rinnalla. - Ruotsissa palomestari voi neuvotella vakuutusyhtiön kanssa ja saada luvan sammutuksen lopettamiseen. Joskus loppuun palamisen salliminen on halvempaa jälkiraivauksen kannalta. Mutta meille tällainen ajattelutapa, luovuttaminen, on vieras, Savolainen toteaa. Kun kysyy käytännön työtapojen eroja, hän asettaa sanansa tarkasti ja ottaa esimerkin. Kaksi omakotitaloa paloi voimalla Ruotsin puolella kun suomalainen sammutusyksikkö tuli paikalle. Ruotsalaiset pyysivät suomalaiset heti eturintamaan ja alkoivat itse jo miettiä tauon paikkaa. Suomalaiset tekivät parhaansa, mutta tuli levisi kolmanteen taloon. Silloin ruotsalainen palomestari näytti käsimerkin: sammutus seis, saa palaa loppuun. - Olimme vähän ihmeissämme, että annetaanko vain olla. Kiskaisimme kuitenkin mahonkiveneen talon vierestä turvaan, sillä sekin olisi palanut kolmen omakotitalon mukana. Kulttuureissa on eroa, ja molemmissa on hyvät puolensa, summaa Savolainen. Hänen mukaansa molemmilla puolilla rajaa kultaisena sääntönä on, että ensin pelastetaan ihmiset ja sitten vasta rakennukset ja muu materia. Niitä kun saa kaupasta. Teollisuus ja iso alue vaatii vahvuudet Kulttuurieroja enemmän Jyrki Savolaista huolettaa henkilöstömitoituksista tinkiminen. Vaikka paperilla vähäisempikin miehistömäärä riittää keskimäärin, työn ennakoimattoman luonteen takia voidaan joutua tilainteisiin, josta ei selvitä kunnialla olipa asenne ja osaaminen kuinka hyvä tahansa. - Kun kuntapäättäjät etsivät säästöjä, helposti ajatellaan, että miehistömitoituksesta voi vähän nipistää. Vuorovalmiudessa meillä on yksi esimies ja viisi palomiestä. Laki edellyttää vain 1+3. Siispä säästetään, havainnollistaa Savolainen. - Mutta ei se käy, sillä isompi miehitys tarvitaan, koska alueella on muun muassa Outokummun jaloterästehdas, paperitehtaita, AGA:n kaasutehdas ja LNG-terminaali on tulossa. Meillä täytyy olla koko ajan perussammutuksen lisäksi valmius esimerkiksi kemikaalisukellukseen. Lapin pelastuslaitoksen vakinainen operatiivinen vahvuus (esimiehet, ylipalomiehet ja palomiehet) on 80: Torniossa 24, Kemissä 24 ja Rovaniemellä 32. Työsuojeluvaltuutetun näkövinkkelistä hän katsoo myös henkilöstön jaksamista ja työsuojelua. Toiminta-alueiden säteet Torniossa ja Kemissä on 60 kilometriä ja Rovaniemellä sata kilometriä, sammutusyksiköitä voidaan tarvita samaan aikaa kaukana toisistaan. - Kutistetuilla vahvuuksilla otetaan koko ajan riski, että jotain hallitsematonta ja peruuttamatonta tapahtuu, tiivistää Savolainen. Sama ongelma on Lapissa poliisillakin. Hänen mukaansa jos poliisiauto ajaa vastaa, kannattaa mahdollisesti siirtyä lottoamaan. Niin harvinainen näky poliisien virka-auto on ainakin Ylä-Lapissa. Kesken haastattelun kello tulee hälytys. Savolainen tulkkaa: pieni rakennuspalo. Hälytyksen saa päivystävä pelastusviranomainen ja sammutusyksikkö, josta todennäköisesti sammutusyksikkö lähtee paikalle. Savolaisen työvuoro loppui jo aamulla, joten hänen ei tarvinnut lähteä. 19 sttk 2 *2015

20 PUHUTAAN! PUHUTAAN! on STTK-lehden sarja, jossa puhutaan aikaamme liittyvistä kielteisistä ilmiöistä. Toimeentulon raja viritetty liian alas Teksti: Leena Seretin * Kuva: Pirjo Mailammi» Sosiaalituella elävän asemaa ei pitäisi kenenkään kadehtia. Suomi on saanut moitteita Euroopan neuvostolta siitä, että sosiaaliturva on keskipalkkaan verrattuna viritetty liian alas. Kelan toimihenkilöt näkevät arkityössään, että ihmisten hätä pärjätä kalliiden kustannusten maassamme on suuri. Jos ihminen joutuu Suomessa elämään Kelan maksaman peruspäivärahan, asumistuen ja kunnan toimeentulotuen turvin, hän joutuu tosissaan kamppailemaan selviytymisessään. Korkeimmillaan sosiaaliturva kaikkinensa on reilu tuhat euroa, josta asuminen lohkaisee suurimman palan etenkin pääkaupunkiseudulla. Kuntien maksamaa toimeentulotukea saa miltei henkilöä eli valtava määrä suomalaisista elää toimeentulon kipurajoilla. Pärjätäkseen edes jotenkuten työttömyyden ja tulottomuuden aikana Suomessa pitäisi vuokran ja verojen jälkeen jäädä elämiseen enemmän kuin muutama sata euroa. Tämä summa on isolle joukolle tavoittamattomissa. On kansallinen häpeä, että yksi maailman rikkaimmista maista ei kykene turvaamaan koko väestölleen ihmisarvoista elämää. Toki täytyy muistaa, että moniin maihin verrattuna Suomi sentään jotenkuten huolehtii kaikista kansalaisistaan. Kohti yhtä luukkua Kelan työntekijät kohtaavat asiakastyössään todella surullisia kohtaloita. Ammattilaisten täytyy jaksaa ja kestää rankkaa todellisuutta. Työtoverit ja tarvittaessa työterveyshuolto ovat tukena. Jos eduskunta päättää tänä keväänä siirtää kuntien nykyisin maksaman perustoimeentulotuen Kelalle, meidän työntekijöidemme haasteet kasvavat. Vaikka pyrkimys on siirtyä yhä enemmän sähköiseen etuushakemiseen, iso joukko syrjäytyneitä tarvitsee henkilökohtaista palvelua saadakseen itselleen lain hänelle sallimat etuudet. Sosiaalituilla elävien etu mielestäni on, että kuntien perustoimeentulotuki siirtyy Kelan käsiteltäväksi ja maksettavaksi. Suurin osa toimeentulotukea saavista on jo Kelan asiakkaita. Kelan on valtakunnallisena toimeenpanijana kohdeltava kaikkia ihmisiä yhdenvertaisesti, joten tuen saajien asema monin kohdin paranee. Kuntien monenkirjavat tulkinnat eivät pääse vaikuttamaan kansalaisen oikeuksiin. Köyhyys kätkeytyy Köyhyys ja varattomuus näyttäytyvät eri puolilla Suomea erilaisina. Itse olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta Pohjois- Pohjanmaalta ja työskennellyt Kelalla Jyväskylässä. Siellä on vielä tukiverkostoja, joilla tuen varassa elävä selviää. Muualla kuin pääkaupunkiseudulla voi elää sosiaalitukien varassa laadukkaampaa elämää kuin pääkaupunkiseudulla, jossa asuminen vie leijonan osan tuista. Toisaalta suurissa kaupungeissa köyhyys kätkeytyy massaan, eivätkä kanssaihmiset näe sitä ja reagoi. Tuska toimeentulon riittävyydestä näyttäytyy joka päivä Kelan asiakaspalvelussa työskenteleville, Heli Martinmäki sanoo. Heli Martinmäki» Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja neljättä vuotta» työskennellyt Kelan etuuskäsittelijänä Jyväskylässä, edelleen Kelan palkkalistoilla» Palkansaajajärjestö Pardian yksi varapuheenjohtaja» Kelan toimihenkilöissä jäsentä 20 sttk 2 *2015

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA On ammattiliiton jäsen 42 On vain työttömyyskassan jäsen Ei ole, mutta ollut aikaisemmin ammattiliiton jäsen Ei ole ammattiliiton jäsen, mutta luultavasti

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, toukokuu 2012 26.6.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA 1.12.2012 Jukka Koskipirtti Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.12.2012 0,7 marraskuun palkkasummasta Sähköpostikysely

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 Jukka Koskipirtti 1 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkierä 2011 ja 2012 1.5.2011 apteekkierä 0,5 huhtikuun palkkasummasta 1.12.2012 apteekkierä 0,7 marraskuun

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Lokakuun työllikatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Läsnä pj. Arto Satonen /kok vpj. Jukka Gustafsson /sd (1 5 ) jäs. Susanna Haapoja /kesk (1 5 ) Merja Kyllönen /vas (1 2 ) Esa Lahtela /sd

Läsnä pj. Arto Satonen /kok vpj. Jukka Gustafsson /sd (1 5 ) jäs. Susanna Haapoja /kesk (1 5 ) Merja Kyllönen /vas (1 2 ) Esa Lahtela /sd TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 41/2009 vp Torstai 28.5.2009 kello 12.15 14.17 Läsnä pj. Arto Satonen /kok vpj. Jukka Gustafsson /sd (1 5 ) jäs. Susanna Haapoja /kesk (1 5 ) Hannakaisa Heikkinen

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot