KESTOVAIPPAOHJAUS- MATERIAALI PERHEVALMENNUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTOVAIPPAOHJAUS- MATERIAALI PERHEVALMENNUKSEEN"

Transkriptio

1 MiaMikaela Astikainen KESTOVAIPPAOHJAUS MATERIAALI PERHEVALMENNUKSEEN Tuotekehitystyö Kerimäen äitiys ja lastenneuvolalle Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyö MiaMikaela Astikainen Nimeke Kestovaippaohjausmateriaali perhevalmennukseen Tuotekehitystyö Kerimäen äitiys ja lastenneuvolalle Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ohjausmateriaali kestovaipoista Kerimäen äitiys ja lastenneuvolan käyttöön perhevalmennuksessa. Työn kohteena olivat neuvolassa työskentelevät terveydenhoitajat. Aikaisempaa kirjallista tietoa kestovaipoista oli käytettävissä hyvin vähän ja lähteinä käytettiin paljon toissijaista lähdeaineistoa. Huolimatta siitä, että internetlähteitä kestovaipoista on paljon, ei niitä haluttu ensisijaisesti käyttää tässä työssä. Työn menetelmänä käytettiin tuotekehitysprosessia, joka jakaantui neljään vaiheeseen: ideointiin, kehittely ja testausvaiheeseen, tuotteistamiseen ja lanseeraamiseen eli markkinoille tuomiseen. Tuloksena syntyi suunniteltu kestovaippaohjausmateriaali. Tuote lisää Kerimäen äitiys ja lastenneuvolan terveydenhoitajien mahdollisuuksia ympäristövastuulliseen hoito ja ohjaustyöhön. Asiasanat (avainsanat) Kestovaipat, ohjaus, perhevalmennus, tuotekehitys. Sivumäärä Kieli URN 15 s. + 2 liit. suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Leena Uosukainen Opinnäytetyön toimeksiantaja ItäSavon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) MiaMikaela Astikainen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree programme in Nursing, Public Health Nursing. Guidance material about reuseable diapers to be used in family preparation Product development work for Kerimäki maternity and child health centre. Abstract The purpose of this bachelor s thesis was to develop a guidance material about reuseable diapers for Kerimäki maternity and child health centre to be used in family preparation. The object of this work were the public health nurses working in the health centre. There was very little previous literature at hand about reuseable diapers and therefore secondary source material was used. Despite the fact that there is a lot of material of reuseable diapers in the internet, it wasn t wanted to be used as a primary source in this work. The method of this work was a product development process. The process can be separated into four stages: the idea, elaboration and testing, product creation and launching. As a result the guidance material about reuseable diapers was made. The product increases the possibilities of the public health nurses of the health centre to do environmentally responsible work in nursing. Subject headings, (keywords) Reuseable diapers, guidance, family preparation, product development. Pages Language URN 15 p. + 2 app. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Leena Uosukainen Bachelor s thesis assigned by ItäSavon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

4 SISÄLTÖ JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TAUSTAA KESTOVAIPPAKOKONAISUUDEN KOOSTAMINEN Imuosat Sisävaipat ja kuivaliinat Vaippakuori PERHEEN OHJAUS JA TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLATYÖSSÄ Ohjaussuhde Perhekeskeinen toimintatapa Perhevalmennus Ryhmäohjaus perhevalmennuksen menetelmänä Perhevalmennuksen sisältö Kerimäen äitiys ja lastenneuvolassa TUOTEKEHITYSPROSESSI Ideointi Kehittely ja testaus Tuotteistaminen Lanseeraus KESTOVAIPPAOHJAUSMATERIAALIN SISÄLTÖ Vaippamateriaalit ja kokonaisuudet Vaippojen pesu ja huolto Vaippojen hankinta ja kustannukset OPINNÄYTETYÖN EETTISYYTEEN JA LUOTETTAVUUTEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET Käyttäjätieto Vastuullisuus ja moraaliset kysymykset tuotekehityksessä Lähteiden käyttö ja kieliasu POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 JOHDANTO Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa materiaali kestovaippaohjaukseen perhevalmennuksen yhteyteen neuvolaan. Materiaali, jossa mm. esitellään erilaisia vaippavaihtoehtoja, käsitellään vaippojen huoltoa ja niiden hankkimista, tulee lastenneuvolan terveydenhoitajien käyttöön osaksi ohjaustoimintaa. Kestovaippaohjausmateriaalin tuottaminen on tärkeää, koska neuvolan henkilökunnalla ei välttämättä ole tarvittavaa tietotaitoa kestovaipoista ja niiden käytöstä, jotta he voisivat itsenäisesti rakentaa asiakkaidensa odotuksia vastaavaa materiaalia ohjausta varten. Tietoa kestovaipoista on paljon esim. Internetissä, mutta pienten lasten vanhemmat eivät välttämättä osaa hakea juuri omalle perheelleen sopivaa tietoa ja käyttää sitä. (Astikainen 2009, 20). Työn menetelmänä käytetään tuotekehitysprosessia, joka jakautuu neljään vaiheeseen: ideointi, kehittely ja testaus, tuotteistamiseen ja lanseeraus (Bergström & Leppänen 2003, 89). Prosessissa yhteistyökumppanina toimii Kerimäen lastenneuvola, johon kestovaippaohjausmateriaali on tarkoitus lanseerata.

6 2 OPINNÄYTETYÖN TAUSTAA 2 Tein sairaanhoitajaopintojeni opinnäytetyönä tutkimuksen vanhempien kiinnostuksesta kestovaippaohjausta kohtaan ja sain hyvin rohkaisevia tutkimustuloksia. Vanhemmat olivat kiinnostuneita saamaan kestovaippaohjausta neuvolasta ja toivoivat tietoa mm. erilaisista vaippakokonaisuuksista, vaippojen pesusta ja huollosta sekä vaippojen hankinnasta ja niiden aiheuttamista kustannuksista perheelle. Kestovaippaohjauksen antajaksi toivottiin terveydenhoitajan lisäksi toista kestovaipat lapselleen valinnutta vanhempaa. Ohjauksen ajankohdaksi toivottiin eniten raskausaikaa ja ohjausmuodoksi ryhmäohjausta. (Astikainen 2009, 22, ) Tällä perusteella perhevalmennus on oiva kanava tuoda esille tietoa kestovaipoista. Tämä tuotekehitystyö tehtiin tutkimukseni pohjalta, vastaten neuvolan asiakkaiden, vaippaikäisten lasten vanhempien tarpeeseen. 3 KESTOVAIPPAKOKONAISUUDEN KOOSTAMINEN Kestovaippoja on paljon erilaisia. Perhe voi valita lapselleen yksiosaisen helppovaipan, niin kutsutun all in one vaipan (Kestovaippaopas 2007, 6), jossa on kaikki vaippaan tarvittavat osat: imuosa, sisäeristysosa ja ulkoeristysosa tai koostaa eri osista itselleen sopivan vaipan. (Niemelä 2007, 92 93; Gylden (toim.) ) 3.1 Imuosat Vaipan imuosa voi olla esim. harsovaippa. Taiteltava harsovaippa on edullinen, monikäyttöinen ja nopeasti kuivuva vaippa. Harsovaippa on käytetyin vastasyntyneen vauvan vaippa, koska se pitää maitokakan hyvin sisällään, mutta harson voi taitella vaipaksi myös isommalle lapselle. (Niemelä 2007, 94; Peltonen (toim.) 2001, 197.) Imuosana voi käyttää myös erityisen imukykyistä hamppua tai bambua. (Niemelä 2007, 94.)

7 3.2 Sisävaipat ja kuivaliinat 3 Sisävaipat ovat muotoon ommeltuja, vaipan mallisia vaippoja, jotka istuvat sellaisenaan hyvin lapsen päällä. Muotoon ommeltua vaippaa ei tarvitse taitella ja se sisältää imuosan. (Niemelä 2007, 96.) Sisävaippa voi olla myös taskuvaippa, jonka sisään imuosa taitellaan (Kestovaipan rakenne 2009; Behm & Rahkonen 2007, 85). Sisävaipan materiaali voi olla esimerkiksi froteeta, flanellia tai mikrokuitufleecea. Vaippoja valmistetaan myös bambusta tai hampusta. (Niemelä 2007, 97.) Kuivaliina pitää kestovaipan pintakuivana (Behm & Rahkonen 2007, 48), mutta päästää kosteuden imeytymään vaipan sisään. Kuivaliina myös vähentää vaipan tahraantumista ja vaippa on helpommin huuhdeltavissa. Kuivaliinoja on pestäviä kankaisia ja paperisia kertakäyttöisiä. Silkkiset kuivaliinat ovat hyviä ärtyneelle iholle silkin hoitavien ominaisuuksien ansiosta. (Kestovaippaopas 2007, 7.) 3.3 Vaippakuori Sisävaipan tai imuosan päälle puetaan vaippakuori, joka pitää kosteuden vaipan sisällä, jotta se ei pääse vaatteille. Vaippakuori voi olla kosteussulullinen polyuretaanilaminoitu vaippakuori, mutta kuorena voi käyttää myös merino tai hahtuvavillasta valmistettuja vaippahousuja. Villa imee kosteuden sisäänsä, mutta tuntuu silti kuivalta ja lämpimältä lapsen ihoa vasten. (Niemelä 2007, 97, 99; Kestovaippaopas 2007, 6.) 4 PERHEEN OHJAUS JA TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLATYÖSSÄ 4.1 Ohjaussuhde Ohjaustilanne perustuu hoitajan ja asiakkaan vuorovaikutukseen. Ohjaussuhteen keskeisiä tekijöitä ovat hoitajan suhde asiakkaaseen, asiakkaan suhde hoitajaan sekä heidän yhteinen suhde toisiinsa. Jotta ohjaussuhde voi toimia, pitää hoitajalla ja asiakkaalla olla halu toimia yhdessä, heidän odotuksensa ohjauksen suhteen tulee olla yhteneväiset ja molemmilla pitää olla uskoa auttamisen mahdollisuuteen. (Kyngäs ym. 2007, 48.)

8 4 Vuorovaikutteisessa ohjaussuhteessa hoitaja tunnistaa asiakkaan erityisluonteen ja osaa osoittaa asiakkaalleen arvostusta, hyväksymistä, lämpöä ja kiinnostusta asiakasta ja hänen asioitaan kohtaan. Hyvässä ohjaussuhteessa hoitaja ymmärtää ja rohkaisee asiakasta ja osoittaa luottamusta. Asiakkaalla on turvallinen olo ohjaustilanteessa. (Kyngäs ym. 2007, 48.) 4.2 Perhekeskeinen toimintatapa Jotta terveydenhoitaja voi tehdä perhekeskeistä hoitotyötä, hänen on tunnettava perheen rakenne ja sen sosiaaliset verkostot, perheen elämäntilanne ja vanhempien yhteistoiminnan sujuvuus. Terveydenhoitaja ottaa huomioon jokaisen perheenjäsenen terveyden ja huolenaiheet sekä tapaa aika ajoin koko perheen yhdessä. Terveydenhoitajan toiminta suuntautuu perheen tarpeiden ja toiveiden perusteella. (Paavilainen 2007, 367; Ivanoff ym. 2004, ) Kotikäynnit ovat neuvolan keskeinen koko perhettä koskeva toimintatapa ja työmenetelmä (Paavilainen 2007, 366 ; Ivanoff ym. 2004, 29). Kotikäynnillä terveydenhoitaja näkee perheen elinympäristön. Suositusten mukaan ensimmäinen kotikäynti tulisi olla jo raskausaikana ja seuraavat pian lapsen syntymän jälkeen. Kotikäynnillä terveydenhoitajalla on tilaisuus tavata koko perhe, jos sen kaikki jäsenet ovat kotona käynnin aikana. (Paavilainen 2007, 366.) Neuvolat tarjoavat vanhemmille ja perheille vertaisryhmiä. Vertaisryhmät voidaan koota elämäntilanteen mukaan esim. isäryhmäksi, imetysryhmäksi tai parisuhderyhmäksi. Vertaistuki on vanhemmille voimaannuttavaa. (Paavilainen 2007, 366; Ivanoff ym. 2004, 24). Pienryhmätoiminta lisäksi lähentää terveydenhoitajaa ja asiakkaita, koska pienessä ryhmässä asiakkaan ja terveydenhoitajan (asiantuntijan) välinen valtaero pienenee, kun ryhmään osallistuvat itse ovat toimijoina. Erityisesti nuoret vanhemmat kaipaavat pienryhmätoimintaa. (Paavilainen 2007, ) Terveydenhoitajalla on työssään apuna erilaisia lomakkeita (Ivanoff ym. 2004, 32), jotka tukevat perheiden kanssa käytävää keskustelua. Terveydenhoitajalla on käytössää esim. vanhemmuuden roolikartta, parisuhteen roolikartta ja voimavaralomake.

9 5 Lomakkeet ovat kaikille perheille samanlaisia, jolloin ei synny leimaamista. Lomake voi toimia interventiona, jolloin arkojen asioiden puheeksiotto on helpompaa. (Paavilainen 2007, 367.) 4.3 Perhevalmennus Perhevalmennuksen tarkoituksena on valmistaa äitejä ja isiä sekä mahdollisia sisaruksia vauvan odotukseen, syntymään ja syntymän jälkeiseen aikaan. Käsite perhevalmennus otettiin Suomessa käyttöön 1980 luvulla, jolloin haluttiin korostaa, että vauvan tulo on koko perhettä koskeva asia. Aikaisemmin puhuttiin äitiys ja synnytysvalmennuksesta. (VehviläinenJulkunen 1999, 169; Ivanoff ym. 2004, 29.) Perhevalmennuksen päätavoitteet ovat mahdollisimman onnistunut synnytyskokemus, äidin luottamus itseensä ja terveydenhuoltojärjestelmään, vanhempien innostus löytää voimavaroja omasta ympäristöstään, vanhempien oppiminen ja omiin asioihin vaikuttaminen uudessa elämäntilanteessa sekä vanhempien raskaudenaikaisen terveydenhoidon ja perhevalmennuksen merkityksen ymmärtäminen. (Koski (toim.) 2007, 22.) Äidit haluaisivat keskustella perhevalmennuksessa mm. parisuhteesta ja vanhemmuudesta, raskaudenajan terveydenhoidosta, raskauden aikaisista tunteista, varhaisesta vuorovaikutuksesta ja synnytyskokemuksesta, lapsivuodeajasta ja imetyksestä, vauvaperheen arjesta ja vuorovaikutuksesta vauvan kanssa. (Koski (toim.) 2007, 22.) Perhevalmennus edistää vanhemman ja lapsen välistä positiivista suhdetta, auttaa äitiä selviytymään synnytyksestä ja antaa tukea vanhemmuuteen kasvussa. Perheet kuitenkin toivovat perhevalmennukseen enemmän ajankohtaista tietoa muun muassa lapsen hoidosta. Ohjausmenetelmien toivotaan lisäävän omatoimisuutta ja muiden samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien tapaamista. Perhevalmennuksen menetelmiä onkin kehitetty ryhmätoiminnan suuntaan. (VehviläinenJulkunen 1999, ) Ryhmäohjaus perhevalmennuksen menetelmänä Perhevalmennusryhmä koostuu vertaisryhmästä, jonka jäsenet ovat samankaltaisessa elämäntilanteessa. Ryhmän vetäjänä voi olla ohjaaja, yleensä terveydenhoitaja, tai oh

10 6 jaajapari. Perhevalmennusryhmät ovat yleensä pieniä, jolloin jokaisella osallistujalla on mahdollisuus aktiivisuuteen. Terveydenhoitajan tulee olla avoin ja herkkä ryhmän ilmapiirin muutoksille, jotta jokainen ryhmän jäsen voi tuntea itsensä hyväksytyksi ja kunnioitetuksi. Ryhmätilanteiden eteenpäin ohjaaminen on haasteellista, mutta valmistaa ohjaajaa tuleviin ryhmätilanteisiin. (Koistinen 2007, 436.) Ryhmäohjaus mahdollistaa vertaistuen ja monissa tilanteissa siinä saavutetaan parempia tuloksia kuin yksilöohjauksessa. Vanhemmat saavat ryhmissä toisiltaan vinkkejä ja tukea oman perheen arkeen. Vertaisryhmässä solmitut ihmissuhteet laajentavat perheen sosiaalista verkostoa. Sosiaalinen tuki vahvistaa vanhempien jaksamista ja vanhemmuuden laatua, jonka avulla he voivat paremmin selviytyä perhettä stressaavista tilanteista. Pärjäämisen tunne tuo luottamusta omaan vanhemmuuteen ja lisää herkkyyttä lapsen hoidossa. (Koistinen 2007, 437.) Perhevalmennuksen sisältö Kerimäen äitiys ja lastenneuvolassa Kerimäen neuvola käyttää samaa perhevalmennusrunkoa kuin muutkin Sosterin alueen neuvolat. Perhevalmennusrunko on tehty yhteistyössä muiden kuntien kanssa. (Malinen 2009.) Perhevalmennusryhmä kokoontuu neljä kertaa ennen synnytystä ja kerran synnytyksen jälkeen. Valmennukseen ovat tervetulleita molemmat vanhemmat. (Perhevalmennus 2008.) Ensimmäisellä kokoontumiskerralla valmennukseen osallistuvat tekevät ryhmätöitä toistensa kanssa tavoitteena ryhmäytyä ja saada vertaistukea synnytyksen jälkeiseen aikaan. (Malinen 2009.) Aiheina käsitellään vanhemmuutta ja varhaista vuorovaikutusta vauvan kanssa (Perhevalmennus 2008). Toisen kokoontumiskerran aiheena on synnytys (Perhevalmennus 2008). Synnytystä käsitellään ryhmän toiveiden mukaan. Kerimäen neuvolalla on synnytykseen liittyvää materiaalia esim. kivunlievityksestä ja synnytyksen kulusta. (Malinen 2009.) Synnytykseen liittyen puhutaan myös imetyksestä ja lapsivuodeajasta. Kolmannella kokoontumiskerralla jatketaan näistä aiheista. (Perhevalmennus 2008.)

11 7 Neljännen ryhmäkokoontumisen vetää lastenneuvolan terveydenhoitaja, jonka kanssa ryhmä käsittelee vauvan hoitoon liittyviä kysymyksiä (Perhevalmennus 2008). Kerimäellä on ollut tapana pyytää ryhmään mukaan tälle kerralle juuri synnyttänyt äiti vauvoineen kertomaan arjesta vauvan kanssa. Valmennusryhmässä on vieraillut myös esim. imetysryhmää vetävä äiti. (Malinen 2009.) 5 TUOTEKEHITYSPROSESSI 5.1 Ideointi Tuotekehitysprosessi etenee neljässä vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on ideointi ja ideoinnin arviointi. Ideointivaiheessa on hyvä olla paljon ideoita, joista valitaan parhaat. Ideoita voidaan saada esim. asiakkailta. Hyvä idea on myös vastaus asiakkaidensa tarpeisiin. Idean menestymismahdollisuudet ja kustannukset arvioidaan. (Bergström & Leppänen 2003, 89.) Idea kestovaippaohjauksen materiaalista perhevalmennukseen tuli jo sairaanhoitajatutkinnon opinnäytetyön teon aikana työn ohjaavalta opettajalta. Tutkimuksessa saatu hyvä palaute kestovaippaohjauksen mahdollisuutta kohtaan innosti lähteä tekemään jotain konkreettista ja käsin kosketeltavaa kestovaippaohjausta kaipaavien hyväksi. Kustannukset pidetään mahdollisimman pieninä. Tämä tarkoittaa esim. sitä, että tietotekniikkaa hyödynnetään mahdollisimman paljon. Ympäristöystävällisen hengen mukaisesti ei ole järkevää kuluttaa ylimääräistä paperimateriaalia, kun voidaan käyttää Power Point ohjelmalla valmisteltua esitystapaa. 5.2 Kehittely ja testaus Kehittely ja testausvaiheessa tuotteesta tehdään mallikappale, jonka ominaisuuksia testataan. Tällaisia ominaisuuksia ovat esim. käyttöominaisuudet ja ulkonäkö. Mallikappale testataan aidoissa oloissa. (Bergström & Leppänen 2003, 89.) Mallikappale esitettiin tietotekniikkaa hyväksi käyttäen, jolloin säästyi energiaa ja materiaalia.

12 8 Mallikappale ohjausmateriaalista tehtiin Microsoft Word ohjelmalla ja muokattiin esitysmuotoon Microsoft Power Point ohjelmalla testausta varten. Kuvituksena käytettiin Clip Art kuvia ja itse otettuja valokuvia vaipoista. Itse otettuihin kuviin päädyttiin tekijänoikeussyistä. Materiaalin tekstin lähteinä käytettiin Kestovaippainfon, Kestovaippayhdistys ry:n, ekokauppa Ekolon ja Kangastukun Internetsivuja, Jätelaitosyhdistyksen julkaisemaa Kestovaippaopasta sekä teoksia Kantoliina ja kestovaippa. Hyvinvointia vauvalle, äidille ja ympäristölle (Niemelä 2007) ja Hoidatko minua? Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö (Ivanoff ym. 2004). Vaippojen hankintakustannuksia kartoitettiin Kestovaippaoppaan avulla, mutta vaippojen hintoja selvitettiin myös satunnaisotoksilla eri kestovaippoja myyvistä Internetkaupoista. Tuotemerkkejä kerättiin empiirisesti Savonlinnan seudun marketeista ja pesupähkinöiden ominaisuuksissa lähteenä käytettiin Samu pesupähkinöiden tuoteselostetta. Testaus tapahtui neuvolassa testiryhmän kanssa. Testiryhmänä toimi Kerimäen äitiysneuvolan perhevalmennusryhmä, johon osallistui ensimmäistä lastaan odottavia äitejä yksin tai puolisoineen. Ryhmän vetäjinä toimivat kaksi äitiys ja lastenneuvolan terveydenhoitajaa, joista toinen oli opinnäytetyön työelämän yhteyshenkilö. Testausta varten materiaalia jouduttiin huomattavasti supistamaan rajallisen ajan vuoksi, mutta testaus oli kuitenkin mielestäni aito tilanne, koska materiaalista läpikäydyt asiat ennalta suunniteltiin ja sovittiin yhteistyössä testiryhmän kanssa. 5.3 Tuotteistaminen Tuotteistaminen tarkoittaa mm. tuotteen nimen ja pakkauksen sekä markkinointiviestinnän suunnittelua. (Bergström & Leppänen 2003, 89.) Tuotteistaminen tapahtui pitkälti jo testausvaiheessa. Tuotetta kuitenkin muokattiin vielä jonkin verran tämän jälkeen. Muokkauksen kohteena oli lähinnä yksityiskohtia liittyen tekstin ja kuvien esteettisyyteen, kuten kuvien ja tekstin sijoittelu symmetrisesti. Testauksessa saatu palaute oli hyvin niukkaa, mutta kuitenkin positiivista. Palautetta pyydettiin suullisesti perhevalmennusryhmään osallistuneilta ja paikalla olleelta äitiysneuvolan terveydenhoitajalta. Materiaali koettiin riittäväksi, sopivan pituiseksi ja selkeäksi. Terveydenhoitajalta saadun palautteen mukaan materiaali soveltuu hyvin ohjausmateriaaliksi. Testauksessa mukana ollut terveydenhoitaja oli yllättävän avoin

13 9 kestovaippaohjaukselle. Tämä voi johtua siitä, että hän oli toiminut terveydenhoitajana useita kymmeniä vuosia, jo silloin, kun kertakäyttövaippoja ei ollut kaikkien saatavilla ja terveydenhoitajan työtehtäviin kuului opastaa vanhempia harsovaippojen käytössä. (Malinen 2009.) Koska testauksessa käytettiin vain osaa materiaalin sisällöstä, voi materiaali kokonaisuudessaan olla liian pitkä käytettäväksi sellaisenaan ellei kestovaippaohjaukselle varata yhtä kokonaista perhevalmennuskertaa. Testauksessa aikaa käytettiin materiaalin esittelyyn, testiryhmän kysymyksiin ja palautekeskusteluun yhteensä noin kolmekymmentä minuuttia. Materiaali rakennettiinkin niin, että siitä voidaan valita käsiteltäväksi eri kokonaisuuksia esim. ryhmän toiveiden mukaan. Jokainen aiheosaalue sijoitettiin omalle sivulleen, jotka voidaan irrottaa kokonaisuudesta yksittäin käsiteltäviksi (Liite 1.). Valmis tuote muokattiin Microsoft Word ohjelmalla lopulliseen muotoonsa ja siirrettiin Microsoft Power Point ohjelmalle, muokattiin ja tallennettiin muistitikulle käyttöä varten. Aikaisemmin tarkoituksena oli tulostaa materiaali kalvoille, mutta ekologisista syistä päädyttiin edellä kuvattuun ratkaisuun. Samalle muistitikulle tallennettiin saatekirje, jossa käsiteltiin materiaalin käyttöön liittyviä seikkoja (Liite 2.). 5.4 Lanseeraus Tuotteistamisen jälkeen tuote lanseerataan eli se tuodaan markkinoille. Tuotetta tehdään tunnetuksi esim. mainonnalla ja esittelyillä. Lanseerauksen jälkeenkin tuotetta voidaan kehitellä ja parannella. (Bergström & Leppänen 2003, 89.) Valmis ohjausmateriaali lanseerattiin työn yhteistyökumppanina toimineeseen neuvolaan. 6 KESTOVAIPPAOHJAUSMATERIAALIN SISÄLTÖ Tutkimuksen mukaan vanhemmat kaipaavat eniten tietoa kestovaippojen materiaaleista ja erilaisista vaippakokonaisuuksista, vaippojen pesusta ja huollosta sekä niiden hankinnasta ja kustannuksista. Vaipoilta halutaan hyvää imukykyä, toimivuutta ja mu

14 kavuutta käytössä. Vanhemmat haluavat ohjausta siihen, mikä vaippa sopisi juuri heidän lapselleen. (Astikainen 2009, 20 21, 25.) 10 Erityishuomioitavina asioina materiaalissa käsiteltiin lapsen ihon hoitoa kestovaippojen käytön yhteydessä sekä mahdollista herkistymistä tai allergisoitumista vaippojen materiaaleille. Lapset voivat herkistyä esimerkiksi villan sisältämälle lanoliinille, jolloin villavaippahousuja ei voi käyttää (Kestovaippaopas 2007, 15). Ihonhoidon käsittelyn yhteydessä esiteltiin silkkiset hoitoliinat. Silkillä on ihoa hoitava vaikutus ja liina pitää kosteuden poissa vaipan pinnasta. Riisipaperi on kertakäyttöinen vaihtoehto hoitoliinalle. (Kestovaippaopas 2007, 7.) 6.1 Vaippamateriaalit ja kokonaisuudet Materiaalissa esiteltiin yleisimmät vaippamateriaalit, jotka lienevät puuvillaharso, frotee, flanelli, hamppu ja bambu (Kestovaippaopas 2007, 6; Sanasto 2009). Vaippakokonaisuuksista esiteltiin harsovaippa, muotoon ommellut sisävaippa ja taskuvaippa, polyuretaanilaminoitu kuorivaippa, villavaippahousut, allinone vaippa sekä hoitoliina. Nämä ovat yleisimpiä ja kokoamisen puolesta yksinkertaisia vaippoja (Kestovaippaopas 2007, 6; Kestovaipan rakenne 2009) ja sen vuoksi hyvät vaihtoehdot ensimmäistä kertaa kestovaippoja käyttävälle perheelle. Vaippojen erilaiset kiinnitysvaihtoehdot esiteltiin. Esitellyt vaipat voidaan kiinnittää tarroilla, neppareilla tai näpsyllä, joka on juuri kestovaippojen kiinnitystä varten kehitetty kiinnityssysteemi (Kestovaippaopas 2007, 6; Sanasto 2009). 6.2 Vaippojen pesu ja huolto Vanhemmat haluavat ohjausta kestovaippojen pesuun ja huoltoon, jotta vaipat kestäisivät käytössä ja olisivat pitkäikäisiä. Ekologisuus vaippojen huoltoasioissa kiinnostaa vanhempia. (Astikainen 2009, 25.) Vaippojen pesuun liittyvistä asioista käytiin läpi vaipoille sopivat pesulämpötilat, sopivat pesuaineet ja kuivatus. Vaippojen huollossa kiinnitettiin huomiota likaisten vaippojen säilytykseen. Ekologista pesuvaihtoehdoista esiteltiin biohajoava pesuaine ja pesupähkinät sekä annettiin vinkkejä ympäristöä ja vaippoja säästäviin pyykin

15 11 pesutottumuksiin. Ohjeet pidettiin mahdollisimman yksinkertaisina, kuitenkin muutama vaihtoehto esitellen, jotta ohjattaville ei tulisi tunnetta, että muistettavaa ja huomioonotettavia asioita olisi hirvittävän paljon. Tällainen voi vähentää vanhempien motivaatiota lähteä kokeilemaan kestovaippoja (Astikainen 2009, 19 20). 6.3 Vaippojen hankinta ja kustannukset Ohjausmateriaalissa kerrottiin, mistä kestovaippoja voi ostaa ja paljonko niiden hankkiminen maksaa. Vaippojen jälleenmyyjistä esiteltiin muutamia satunnaisotoksella painottaen Savonlinnan seudulla tai sitä lähinnä toimivia jälleenmyyjiä. Käytettyinä kestovaippoja voi ostaa esim. tuttavilta tai kirpputoreilta (Kestovaippaopas 2007, 12). Vaippojen pesu ja huoltokustannukset esitettiin myös ja kuinka paljon vaippoja tarvitsee hankkia lasta kohden. Niitä varten, jotka haluavat valmistaa kestovaippansa itse, materiaalissa kerrottiin, mitä tarvikkeita vaippojen valmistamiseen tarvitaan ja mistä vaippojen valmistamiseen saa kaavoja, ompelu ja neuleohjeita. Kierrätysmateriaalin käytön mahdollisuudet esitettiin. 7 OPINNÄYTETYÖN EETTISYYTEEN JA LUOTETTAVUUTEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET 7.1 Käyttäjätieto Kehitettävän tuotteen käyttäjätieto saatiin sairaanhoitajatutkinnon opinnäytetyön tutkimustuloksista. Siksi tämä tuotekehitysprosessi ei edellyttänyt käyttäjätutkimusta. On hyvä kuitenkin miettiä, millaista vastuuta käytettävissä oleva käyttäjätieto merkitsee tuotekehitysprosessissa. Käyttäjätiedon tuottaminen ei ole saanut aiheuttaa tutkittaville haittaa, tutkittavilla on täytynyt olla mahdollisuus tutkimuksesta kieltäytymiseen tai osallistumisen keskeyttämiseen, tutkittavien on täytynyt ymmärtää mihin he osallistuvat ja tutkijan on pitänyt tutkittavilta saamansa tiedon luottamuksellisena, eikä ole vääristellyt tutkimustuloksia. (Hyysalo 2006, )

16 7.2 Vastuullisuus ja moraaliset kysymykset tuotekehityksessä 12 Tuotekehityksen vastuullisuus ja moraaliset kysymykset sisältävät tiedon tuotteen ominaisuuksista ja tulevasta käytöstä. Tuote voi vaikuttaa esim. ympäristöön, hyvinvointiin tai työpaikalla koettuun yhteisöllisyyteen. Tuotteen luomat yhteensopimattomat edut ovat yksi tuotekehityksen eettinen kysymys. (Hyysalo 2006, 282, 284.) Kestovaippaohjaukselle on kysyntää ja se on hyödyksi lapsiperheille, mutta joudutaanko ohjaukseen käytettävät resurssit nipistämään jostain muusta yhtä tärkeästä terveydenhoitajan toiminnasta? Tuotteen ekologiset vaikutukset voivat tuntua vähäpätöisiltä, mutta kun niitä tarkastellaan lähemmin ne voivat olla suurempia, mitä on ajateltu (Hyysalo 2006, 285). Kestovaippaohjausmateriaalin tuottamisessa käytettiin hyväksi mahdollisimman paljon tietotekniikkaa, jonka avulla voitiin kuluttaa mahdollisimman vähän materiaalia. Valmis tuote tallennettiin muistitikulle ja annettiin yhteistyöneuvolan käyttöön. Tuote itsessään on ekologinen, koska se edistää ekologista tietoisuutta neuvolan asiakkaiden tai ainakin neuvolan perhevalmennukseen osallistuneiden keskuudessa ja antaa neuvolan terveydenhoitajille uuden kanavan ympäristövastuulliseen hoitotyöhön. Tekemällä tuotteesta toimiva ja helposti käytettävissä oleva ennakoidaan todennäköiset sosiaaliset ja psykologiset seuraukset. Toimimaton tuote aiheuttaa käyttäjälleen ajan tuhlaantumista ja mielipahaa. Muutoksen aikaansaamiseksi tehty tuote todennäköisesti aiheuttaa vain muutosvastarintaa, jos se ei toimi odotetulla ja halutulla tavalla. (Hyysalo 2006, ) 7.3 Lähteiden käyttö ja kieliasu Opinnäytetyön teksti on aina tekijän tulkinta erilaisista aineistoista ja lähteistä. Tämän vuoksi tulisi pyrkiä objektiivisuuteen käytettävissä olevan aineiston ja lähteiden suhteen. Objektiivisuutta on esim. se, että tekstin lähteet valitaan ja tulkitaan huolellisesti. (Hirsjärvi ym. 2007, ) Tavallisin lähteistä lainaamisen muoto on tiivistävä referointi. Tässä kirjoittaja käyttää lähteen tietoa omaan tarkoitukseensa, mutta kertoo sen tekstissä omin sanoin. Koke

17 13 maton kirjoittaja ja lähteiden käyttäjä, jonka tietomäärä saattaa olla pieni, saattaa tiivistävällä referoinnilla antaa tekstin lukijalle puoliraakaa lähdemateriaalia, joka hipoo suoraa lainaamista. Käytetyn lähteen asiasisältöä ei olla tällöin täysin ymmärretty tai on pelätty tiedon vääristymistä, jos sitä lähdetään tulkitsemaan vapaammin omassa tekstissä. (Hirsjärvi ym. 2007, 340.) Opinnäytetyön kirjoittajan on hillittävä persoonallisuuttaan, jos sen on taipumus näkyä tekstissä. Lukijalla tulee olla rauha kiinnittää huomionsa itse asiaan ja tehdä omat tulkintansa ja päättelynsä ilman, että huomio kiinnittyy opinnäytetyön kirjoittajaan tai hänen käyttämäänsä kieleen. Sanavalintojen tulee olla neutraaleja. Esimerkiksi affektiset, kirjoittajan tunteita kuvaavat ilmaisut eivät ole tieteellistä kieltä. (Hirsjärvi ym. 2007, 293.)

18 8 POHDINTA 14 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kestovaippaohjausmateriaali Kerimäen äitiys ja lastenneuvolalle perhevalmennuksessa käytettäväksi. Menetelmänä käytettiin tuotekehitysprosessia, jonka lopputuloksena materiaali syntyi. Tuotekehitysprosessi työn menetelmäksi oli hyvä valinta. Prosessin neljä vaihetta palvelivat hyvin käyttäjäänsä ja johtivat miellyttävään lopputulokseen. Työn tekeminen vaiheittain helpotti kokonaisuuteen liittyvien yksityiskohtien huomioonottoa. Materiaalin esitysmuodoksi suunniteltiin aluksi kalvoja, mutta myöhemmin kalvojen käyttö tuntui vanhanaikaiselta ja Kerimäen neuvolan kanssa yhteistyössä ollessa kävi ilmi, että siellä ei käytetä kalvoja perhevalmennuksessa, joten tästä esitysmuodosta luovuttiin. Tilalle otettiin muistitikku, jolle materiaali tallennettiin Microsoft Power Point ohjelmalla. Muistitikun käyttö kalvojen sijaan myös myötäilee työn ekologista henkeä. Kalvot olisivat myös maksaneet oman summansa, kun taas muistitikku saatiin ilmaiseksi eräästä hoitoalan ammattiliitosta. Esitystavan muuttamisella oli siis ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia. Kestovaippaohjausmateriaali lisää Kerimäen äitiys ja lastenneuvolan terveydenhoitajien mahdollisuuksia ympäristövastuulliseen hoito ja ohjaustyöhön. Yhteiskunnallisesti ympäristövastuullisuus on tärkeää kaikilla aloilla ja työpaikoilla tällaisena aikana, kun jokainen meistä joutuu miettimään valintojensa ekologisuutta ja ympäristöystävällisyyttä ilmastonmuutoksen läsnä ollessa. Lähteiden objektiivisen käytön kohdalla jäätiin miettimään lähteiden valinnan osuutta etsittäessä kirjallista materiaalia kestovaipoista. Kirjallista materiaalia kestovaipoista on hyvin vähän ja se johti myös sellaisten lähteiden käyttöön, jota muuten ei olisi käytetty ammattikorkeakoulutasoisessa opinnäytetyössä. Internetissä on paljon tietoa kestovaipoista ja Internetiä käytettiinkin paljon lähteenä sairaanhoitaja tutkinnon opinnäytetyössä, josta tämä terveydenhoitajatutkinnon työ on suora johdannainen. Nyt Internetlähteisiin ei haluttu turvautua, koska haluttiin paneutua kirjallisiin lähteisiin aivan jo mielenkiinnosta millaista lähdemateriaalia löytyisi esim. toissijaisista teoksista, jotka käsittelevät lastenhoitoa.

19 15 Ohjausmateriaalin rinnalle olisi vielä haluttu tuottaa opas sen käyttöön terveydenhoitajia varten. Rajallinen aika kuitenkin supisti oppaan yhden sivun mittaiseksi saatteeksi materiaalin yhteyteen. Tuotteen jatkokehittelynä ehdotetaankin siis kestovaippaohjausoppaan tuottamista.

20 LÄHTEET 16 Astikainen, Mia Kestovaippaohjauksen tarve vanhempien toiveita ja odotuksia. Savonlinna: Mikkelin ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Behm, Jukka & Rahkonen, Pekka Taskuvaippa ja vauvaradio. Lapsiperheen sanakirja. Jyväskylä: Gummerus. Bergström, Seija & Leppänen, Arja Markkinoinnin maailma. Helsinki: Edita. Gyldén, Outi (toim.) Suomalainen vauvakirja. Keuruu: WSOY. Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula Tutki ja kirjoita. Keuruu: Tammi. Hyysalo, Sampsa Käyttäjätieto ja käyttäjätutkimuksen menetelmät. Helsinki: Edita. Ivanoff, Päivi, Kitinoja, Helli, Palo, Raija, Riusku, Aija & Vuori, Anne Hoidatko minua? Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö. Porvoo: WSOY. Kestovaippaopas Jätelaitosyhdistys ry. Kestovaipan rakenne Kestovaippayhdistys ry. WWW sivut. Päivitetty Luettu Koski, Pirjo (toim.) Monikulttuurinen perhevalmennus. Helsinki: Edita. Koistinen, Paula Työtapoja ja menetelmiä neuvolatyöhön. Teoksessa Neuvolatyön käsikirja. Hämeenlinna: Tammi. Kyngäs, Helvi, Kääriäinen, Marja, Poskiparta, Marita, Johansson, Kirsi, Hirvonen, Eila & Renfors, Timo Ohjaaminen hoitotyössä. WSOY. Malinen, Raija Henkilökohtainen tiedonanto Terveydenhoitaja. Itä Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Malinen, Raija Sähköpostikeskustelu Terveydenhoitaja. ItäSavon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Niemelä, Minni Kantoliina ja kestovaippa. Hyvinvointia vauvalle, äidille ja ympäristölle. Karisto oy: Helmi Kustannus. Paavilainen, Riitta Perhe neuvolassa. Teoksessa Neuvolatyön käsikirja. Hämeenlinna: Tammi. Peltonen, Leeni (toim.) Suuri vauvakirja. WSOY. Perhevalmennus ItäSavon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.

21 17 Sanasto Kestovaippainfo. WWW sivut. Päivitetty Luettu VehviläinenJulkunen Perheen tukeminen raskauden aikana. Teoksessa Perhe hoitotyössä teoria, tutkimus ja käytäntö. Porvoo: WSOY.

22 18 LIITE 1. Kestovaippaohjausmateriaali (1) KESTOVAIPAT VALMISTUSMATERIAALIT PUUVILLAHARSO * KEVYT, KUIVUU NOPEASTI * SOPII ESIM. HARSOVAIPPOIHIN FROTEE * KÄYTETÄÄN ESIM. PYYHKEISSÄ * SOPII ESIM. IMUMATERIAALIKSI FLANELLI * PEHMEÄPINTAINEN * KÄYTETÄÄN ESIM. YÖASUISSA * SOPII ESIM. IMUMATERIAALIKSI BAMBU * ERITTÄIN IMUKYKYINEN * ANTIBAKTEERINEN * LÄMPIMÄLLÄ ILMALLA VIILEÄ, KYLMÄLLÄ ILMALLA LÄMMIN PÄÄLLÄ HAMPPU * ERITTÄIN IMUKYKYINEN * ANTIBAKTEERINEN * KESTÄVÄ MATERIAALI HARSOVAIPPA PUUVILLAHARSOA KÄYTTÖVALMIS SELLAISENAAN, EI TARVITSE IMUOSAA TAI TAITTELUA VAATII KUORIVAIPAN TAI VILLAVAIPPAHOUSUT KOSTEUSSULUKSI. VAATII KUORIVAIPAN TAI VILLAVAIPPAHOUSUT KOSTEUSSULUKSI KIINNITETÄÄN NÄPSYLLÄ, TARROILLA TAI NEPPAREILLA. KIINNITETÄÄN NÄPSYLLÄ (PAITSI PÖTKÖVAIPPA, JONKA KUORIVAIPPA PITÄÄ PAIKALLAAN). MATERIAALIT VAIHTELEVAT SELÄN PUOLELLA TÄYTTÖAUKKO, JOSTA IMUOSA (ESIM. PÖTKÖKSI TAITELTU HARSO) PUJOTETAAN VAIPAN SISÄÄN SAATAVISSA KOSTEUSSULULLA TAI ILMAN, JOLLOIN VAIPPA VAATII KOSTEUSSULUKSEEN KUORIVAIPAN TAI VILLAVAIPPAHOUSUT KIINNITETÄÄN TARROILLA TAI NEPPAREILLA VILLAVAIPPAHOUSUT MATERIAALIT VAIHTELEVAT TAITELLAAN SUORAKAITEEN MUOTOISEKSI PÖTKÖKSI, KOLMIOKSI TAI VAIPAN MUOTOON ORIGAMI TAITOKSELLA. TASKUVAIPPA MUOTOON OMMELTU SISÄVAIPPA 100% VILLAA PUETAAN HARSOVAIPAN, SISÄVAIPAN TAI KOSTEUSSULUTTOMAN TASKUVAIPAN PÄÄLLE PITÄMÄÄN KOSTEUS VAIPAN SISÄLLÄ SAATAVISSA LYHYT TAI PITKÄLAHKEISINA KIINNITETÄÄN VYÖTÄRÖNAUHALLA TAI RESORIT PITÄVÄT KUOREN PAIKALLAAN JOTKUT LAPSET ALLERGISOITUVAT VILLALLE, JOLLOIN VILLAISIA TEKSTIILEJÄ EI VOI KÄYTTÄÄ KUORIVAIPPA POLYURETAANILAMINOITUA (PUL) KANGASTA PUETAAN HARSOVAIPAN, SISÄVAIPAN TAI KOSTEUSSULUTTOMAN TASKUVAIPAN PÄÄLLE PITÄMÄÄN KOSTEUS VAIPAN SISÄLLÄ KIINNITETÄÄN TARROILLA TAI NEPPAREILLA HOITO JA KUIVALIINAT SILKKIÄ, POLYESTERIÄ, FLEECEÄ TAI KUITUPAPERIA. KANKAISET LIINAT OVAT PESTÄVIÄ, KUITUPAPERISET KERTAKÄYTTÖISIÄ. LIINA PITÄÄ KOSTEUDEN POISSA VAIPAN PINNASTA JA HELPOTTAA VAIPPOJEN HUOLTOA. ASETETAAN VAIPAN SISÄÄN LAPSEN IHOA VASTEN. SILKILLÄ ON IHOA HOITAVA VAIKUTUS.

23 LIITE 1. Kestovaippaohjausmateriaali (2) 19 ALLINONE (AIO) VAIPPA MATERIAALIT VAIHTELEVAT. SISÄLTÄÄ SISÄ JA KUORIVAIPAN ELI ON NS. HELPPOVAIPPA, JOKA PUETAAN KUIN KERTAKÄYTTÖINEN VAIPPA. JOISSAKIN MALLEISSA SISÄKANKAALLA EI OLE KUIVALIINAN OMINAISUUKSIA, JOLLOIN KUIVALIINAA VOI HALUTESSAAN KÄYTTÄÄ ERIKSEEN. PESU JA HUOLTO PESU 60 ASTEESSA RIITTÄÄ. JOS VAUVALLA ON INFEKTIO VAIPPA ALUEELLA, VAIPAT PESTÄÄN ASTEESSA. KUORIVAIPPOJA EI TARVITSE PESTÄ JOKAISEN KÄYTÖN JÄLKEEN. PULKUORELLE RIITTÄÄ HUUHTELU JA KUIVAUS. VILLAHOUSUT KUIVATAAN JA TUULETETAAN. KAKKAISET KUORET PESTÄÄN AINA. VAIPAT KUIVATETAAN NARULLA TAI KUIVAURUMMUSSA, JOS VAIPAN MATERIAALI SEN SALLII. KIINNITETÄÄN TARROILLA TAI NEPPAREILLA. NOUDATA AINA VAIPAN VALMISTAJAN PESU JA KUIVATUSOHJEITA. PESUAINEET LIKAISTEN VAIPPOJEN SÄILYTYS KESTOVAIPPOJEN PESUAINEEN TULISI SISÄLTÄÄ ALLE 5% SAIPPUAA. LIIKA SAIPPUA VOI TUKKIA VAIPAN KUIDUT JA SEN IMUKYKY HEIKKENEE. PESUAINE EI SAA SISÄLTÄÄ ZEOLIITTIA. ZEOLIITTI HEIKENTÄÄ VAIPAN IMUKYKYÄ. KOSTEUSSULULLISIIN VAIPPOIHIN EI SAA KÄYTTÄÄ VALKAISUAINETTA. VALKAISUAINE HEIKENTÄÄ KOSTEUSSULUN RAKENNETTA. HUUHTELUAINETTA EI TULE KÄYTTÄÄ. HUUHTELUAINE HEIKENTÄÄ VAIPAN IMUKYKYÄ. VAIPPOJA PEHMENTÄMÄÄN VOI KÄYTTÄÄ ETIKKAA HUUHTELUAINELOKEROSSA TAI KUIVATTAA VAIPAT KUIVAUSRUMMUSSA. HAJUSTEETTOMAT PESUAINEET SOPIVAT VAUVAN HERKÄLLE IHOLLE KÄYTÖN JÄLKEEN KAKKAISET VAIPAT HUUHDELLAAN. PISSAVAIPAT EIVÄT TARVITSE HUUHTELUA. JOS VAIPAN KANSSA KÄYTTÄÄ HOITOLIINAA, RIITTÄÄ YLEENSÄ PELKÄN LIINAN HUUHTELU. HUUHDELLUT VAIPAT SÄILYTETÄÄN ILMAVASTI PYYKKIKORISSA TAI LIOTETAAN VEDESSÄ ESIM. ÄMPÄRISSÄ. VETTÄ ON HYVÄ OLLA SEN VERRAN, ETTÄ VAIPAT PEITTYVÄT. HAJUJEN MUODOSTUMISTA EHKÄISEMÄÄN VOI LIOTUSVEDESSÄ KÄYTTÄÄ ETIKKAA TAI ILMASÄILYTYKSESSÄ OLEVIIN VAIPPOIHIN TIPUTTAA MUUTAMAN TIPAN ETEERISTÄ ÖLJYÄ. LIKAISIA VAIPPOJA EI OLE HYVÄ SÄILYTTÄÄ YLI 3 VRK HOMEHTUMISRISKIN VUOKSI. VILLAVAIPPAHOUSUJEN PESU JA HUOLTO PESTÄÄN VILLANPESUAINEELLA KÄSIN 30 ASTEESSA TAI VILLANPESUOHJELMALLA KONEESSA. MUOTOILLAAN KOSTEANA JA KUIVATETAAN TASON, ESIM. PYYKINKUIVAUSTELINEEN, PÄÄLLÄ. KÄSITELLÄÄN SILLOIN TÄLLÖIN LANOLIINILLA, JOTTA NIIDEN KOSTEUDENPITO SÄILYY. LANOLIINIA MYYVÄT ESIM. KESTOVAIPPOJEN JÄLLEENMYYJÄT. EKOLOGINEN PYYKKIHUOLTO PYYKINPESUAINEITA ON SAATAVILLA BIOHAJOAVINA ESIM. ECOVER TUOTESARJASSA. PESUPÄHKINÄT OVAT LUONNONTUOTE, JOTKA VOIDAAN KÄYTÖN JÄLKEEN LAITTAA BIOJÄTTEESEEN TAI KOMPOSTOIDA. * PESUPÄHKINÄT ERITTÄVÄT 40 ASTEEN LÄMPÖTILASTA ALKAEN PESUVETEEN SAPOIINIA, JOKA PESEE PYYKIN PUHTAAKSI JA PEHMEÄKSI. * PESUPÄHKINÖITÄ MYY KERIMÄELLÄ KULTAINEN MERIDIAANI, KITKANTIE 4. ZEOLIITITTOMASTA PESUAINEESTA EI KERRY JÄÄMIÄ PESUKONEESEEN, JOLLOIN PESUKONEEN KÄYTTÖIKÄ PIDENTYY. VAIPPAPYYKIN KUIVATTAMINEN NARULLA SÄÄSTÄÄ ENERGIAA. VAIPPOJEN PESU ALHAISIMMASSA NIILLE SOPIVASSA LÄMPÖTILASSA JA LINKOAMINEN MAX. 800 KPM SÄÄSTÄÄ VAIPPOJA JA ENERGIAA. HUUHTELUAINEEN SIJASTA VAIPPOJEN PESUSSA VOI KÄYTTÄÄ 23 RKL ETIKKAA HUUHTELUAINELOKEROSSA. MISTÄ KESTOVAIPPOJA VOI OSTAA? SAVONLINNASSA KESTOVAIPPOJA MYYVÄT CITYMARKET (MUUMI, PIKKU PIIA ) PRISMA (MUUMI ) MUITA JÄLLEENMYYJIÄ / VALMISTAJIA ITÄSUOMESSA BABYSTYLE OY, TASAVALLANKATU 22, KUOPIO IITU, HAAPANIEMENKATU 12, KUOPIO LASTENPUOTI POTITO, KATAJAKATU 12, LAPPEENRANTA LASTENTARVIKE OY, VOIMATIE 8, JOENSUU LASTENTARVIKE OY, SAVONKATU 24, KUOPIO LASTENTARVIKE OY, RATAKATU 28, LAPPEENRANTA LASTENTARVIKE OY, MAAHERRANKATU 14, MIKKELI PIENTEN VUOKSI, LAPPEENTIE 22, IMATRA SAMPSUKKA, HARAKKAKELLONTIE 9, JOENSUU TILKKUNEKKU, LÖNNROTINKATU 13 A 14, KUOPIO TIRSOKAS TMI, SAKSALANRAITTI 8 A 4, MIKKELI NETTIKAUPAT KÄYTETTYJÄ VAIPPOJA KANNATTAA KYSELLÄ YSTÄVILTÄ, TUTUILTA JA SUKULAISILTA JA KATSELLA KIRPPUTOREILTA SEKÄ NETTIKIRPPUTOREILTA PALJONKO KESTOVAIPAT MAKSAVAT? HARSOT: 1,90 3,00 /KPL, KUVIOLLISET ENEMMÄN MUOTOON OMMELTU SISÄVAIPPA: 15,50 19,90 /KPL TASKUVAIPPA: 13,40 22,50 /KPL ALLINONE: 17,50 23 /KPL KUORIVAIPPA: 10,40 28,50 /KPL VILLAVAIPPAHOUSUT: 11,00 24,90 /KPL PESTÄVÄ HOITO TAI KUIVALIINA: 1,80 2,50 /KPL KERTAKÄYTTÖINEN KUIVALIINA ( KPL): 4,50 6,50 HANKINTAKUSTANNUKSET YHTÄ LASTA KOHDEN: , PESUKUSTANNUKSET: 123 KERTAKÄYTTÖISTEN VAIPPOJEN HANKINTAKUSTANNUKSET YHTÄ LASTA KOHDEN

24 LIITE 1. Kestovaippaohjausmateriaali (3) 20 KUINKA PALJON VAIPPOJA TARVITAAN? KESTOVAIPPOJA KANNATTAA OSTAA ALUKSI VAIN MUUTAMIA JA KOKEILLA MIKÄ MALLI JA VAIPPAKOKONAISUUS ON OMALLE VAUVALLE SOPIVA JA MUKAVA KÄYTTÄÄ. VINKKEJÄ SOPIVAN VAIPAN VALINTAAN VOI KYSYÄ KESTOVAIPPAYHDISTYS RY:N TUKIHENKILÖILTÄ JOTTA VAIPPAPYYKKIÄ EI TARVITSISI PESTÄ JOKA PÄIVÄ, KANNATTAA VAIPPOJA HANKKIA 23 PÄIVÄN TARPEIKSI. PÄIVÄSSÄ SISÄVAIPPOJA JA ALLINONE:JA KULUU KESKIMÄÄRIN 7 KAPPALETTA, VASTASYNTYNEELLÄ ENEMMÄN, TAAPEROLLA VÄHEMMÄN. KUORIVAIPPOJA KULUU NOIN 3 KAPPALETTA PÄIVÄSSÄ. KESTOVAIPPOJEN RINNALLA VOI KÄYTTÄÄ KERTAKÄYTTÖVAIPPOJA, KUNNES KESTOVAIPPOJEN KÄYTTÖ SUJUU ONGELMITTA. KESTOVAIPPOJEN VALMISTAMINEN ITSE VAIPPOIHIN TARVITTAVIA KANKAITA VOI OSTAA KANGASKAUPOISTA (ESIM. EUROKANGAS) TAI KESTOVAIPPOJEN JÄLLEENMYYJILTÄ, JOIDEN VALIKOIMIIN KUULUU KESTOVAIPPAKANKAITA. KANGASKAUPAT MYYVÄT MYÖS MUITA VAIPPOIHIN TARVITTAVIA MATERIAALEJA KUTEN KOSTEUSSULKUKANGASTA, TARRANAUHAA, NEPPAREITA, KUMINAUHAA, KANTTINAUHAA JNE. VILLAVAIPPAHOUSUIHIN SOPIVAA PEHMEÄÄ HAHTUVALANKAA MYYVÄT JOTKUT KESTOVAIPPOJEN JÄLLEENMYYJÄT, MUTTA LANGAKSI KÄYVÄT KAIKKI KIERTÄMÄTTÖMÄT, HUOVUTTUVAT VILLALANGAT (ESIM. NOVITAN HUOPANEN LANKA, CITYMARKET). VAIPPAKAAVOJA JA NEULEOHJEITA VILLAVAIPPAHOUSUJEN NEULOMISEEN LÖYTYY ESIM. KESTOVAIPPAYHDISTYS RY:N JA KESTOVAIPPAINFON INTERNET SIVUILTA JA KÄSITYÖLEHDISTÄ. VAIPPOJEN VALMISTAMISEEN VOI KÄYTTÄÄ KIERRÄTYSMATERIAALEJA KUTEN KÄYTETTYJÄ LAKANOITA JA PYYHKEITÄ SEKÄ VANHOJA VAATTEITA. VAIPPAALUEEN IHON HOITO VAIPPA VAIHDETAAN RIITTÄVÄN USEIN, JOTTA MÄRKÄ VAIPPA EI HAUDO IHOA JA IHO PYSYY EHJÄNÄ. VAIPANVAIHDON YHTEYDESSÄ TEHDÄÄN ALAPESU VEDELLÄ TAI KOSTEILLA PESULAPUILLA PYYHKIMÄLLÄ. IHO JA TAIPEET TAPUTELLAAN HUOLELLISESTI KUIVIKSI. JOS IHO PUNOITTAA, SE RASVATAAN PERUSVOITEELLA JA TAIPEISIIN LAITETAAN TALKKIA. VAIPPAIHOTTUMA (PUNAINEN, NÄPPYLÄINEN, KARKEA, JOPA VETISTÄVÄ IHO) VOI JOHTUA YLIHERKKYYDESTÄ TEKSTIILIEN HUUHTELU, PESU TAI VÄRIAINEILLE, LIIAN HARVASTA VAIPANVAIHTOVÄLISTÄ, VÄKEVÄSTÄ VIRTSASTA, RIPULISTA, UUDESTA RUOKAAINEESTA TAI HIIVASIENESTÄ. * HUOLELLINEN ALAPESU JA KUIVAUS * ILMAKYLVYT ILMAN VAIPPAA JA HOUSUJA * PERUSVOIDE KOSTEUTTAA IHOA * SINKKIVOIDE MUODOSTAA IHON PINTAAN SUOJAAVAN KALVON * VAIKEISIIN TAPAUKSIIN 1% HYDROKORTISONIVOIDE * SILKKINEN HOITOLIINA HOITAA ÄRTYNYTTÄ IHOA

25 LIITE 2. Saatekirje (1) 21 Kerimäellä Hyvä kestovaippaohjausmateriaalin käyttäjä! Tämä terveydenhoitaja (AMK) opinnäytetyönä tuotettu tuotekehitystyö on tehty Kerimäen äitiys ja lastenneuvolan käyttöön perhevalmennuksen yhteyteen edistämään terveydenhoitajien ympäristövastuullista ohjaustoimintaa. Alla muutama vinkki materiaalin käyttöön ja kuinka se parhaiten palvelee neuvolan asiakkaita. Materiaalia on useammasta osaalueesta ja kokonaan läpikäytynä saattaa viedä huomattavasti aikaa. Materiaalia voidaan käyttää myös osittain. Perhevalmennusryhmän kanssa kannattaa keskustella ja yhdessä suunnitella, mitä osaalueita käydään läpi, mistä valmennukseen osallistuvat ovat kiinnostuneita. Kestovaippaohjauksen on perustuttava vapaaehtoisuuteen, joten paras ajankohta ohjaukselle voisi olla jonkin kokoontumiskerran lopussa tai omana ylimääräisenä kertana, jolloin niiden, joita kestovaipat eivät kiinnosta, ei tarvitse pakosta osallistua ohjaukseen. Vanhemmat arvostavat kestovaippaohjausta antavan henkilön omakohtaista kokemusta kestovaipoista (Astikainen 2009). Jos itselläsi ei ole kokemusta kestovaippojen käytöstä, voit tarvittaessa pyytää ohjaustilanteeseen mukaan esim. Kestovaippayhdistys ry:n tukihenkilön tai tuntemasi kestovaippoja lapsellaan

26 LIITE 2. Saatekirje (2) 22 käyttävän vanhemman. Myös kestovaippojen jälleenmyyjiä voi pyytää esittelemään tuotteitaan. Vanhemmat toivovatkin ohjaustilanteeseen kestovaippoja nähtäväksi. Varaa ohjaustilanteeseen aikaa vapaalle keskustelulle. Kestovaippaohjaustilanne voi luoda vanhemmille hyvän vertaistukikanavan kestovaippojen käytössä. Ohjauksen iloa kestovaippojen parissa! t. Mia Astikainen, terveydenhoitajaopiskelija

VAUVAUVAN KESTOVAIPPOJEN PIKAOPAS

VAUVAUVAN KESTOVAIPPOJEN PIKAOPAS VAUVAUVAN KESTOVAIPPOJEN PIKAOPAS Muistan kuinka itse reilut viisi vuotta sitten pyörin netissä etsimässä tietoa kestovaipoista. Olo oli toivoton. Kaiken tietotulvan keskellä ajattelin, ettei meillä ikinä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

Taipuisien tähystimien huolto. Välinehuollon alueellinen koulutuspäivä , Turku

Taipuisien tähystimien huolto. Välinehuollon alueellinen koulutuspäivä , Turku Taipuisien tähystimien huolto Välinehuollon alueellinen koulutuspäivä 19.5.2016, Turku Esityksen sisältö Tutkittua tietoa maailmalta Taysin tutkimus, viive taipuisien tähystimien huollossa Koko esityksen

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tuomas Kallinki Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014 TAIPUISIEN TÄHYSTIMIEN PUHDISTUS JA DESINFEKTIO Taipuisien tähystimien puhdistus tulee aloittaa välittömästi käytön jälkeen. Työntekijän suojavaatetuksena

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

VERTAISTUKEA JA PALVELUJA

VERTAISTUKEA JA PALVELUJA Satu Rautio-Hämäläinen VERTAISTUKEA JA PALVELUJA Esite Uuraisilla asuville neuvolapalvelujen käyttäjille Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyö Toukokuu 2010 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

yksilöllisiä ja testattuja laitostekstiilejä Mikrokuituiset toimipaikkapuvut

yksilöllisiä ja testattuja laitostekstiilejä Mikrokuituiset toimipaikkapuvut Mikrokuituiset toimipaikkapuvut 1989-380 MEDI / BRÅDIS OY Mitä puhdastilavaatetus tarkoittaa? Säädetty EU- standardissa EN 13795 Leikkausliinat, leikkaustakit ja puhdasilmapuvut, joita käytetään terveydenhuollon

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ Miksi tarvitaan ohjausta? Ohjaus käsitteenä mainitaan kaikissa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa Käsitys oppimisesta (learning) ja opettamisesta (teaching) sekä muutokset

Lisätiedot

LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA. Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät

LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA. Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät 11.5.2007 SISÄLTÖ 1 Johdanto 2 Mitä neuvolatyön vaikuttavuudella tarkoitetaan? 3 Miten

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

KOKOEKOseminaari. Kerttu Seikkula 10.02.2015

KOKOEKOseminaari. Kerttu Seikkula 10.02.2015 KOKOEKOseminaari Kerttu Seikkula 10.02.2015 Kierrätä pala Siljaa KOKOEKO- seminaari Kerttu Seikkula 10.02.2015 Tallink Silja haastoi nuoret suunnittelijat luomaan kierrätyshengessä uusia tuotteita - Kaksiosainen

Lisätiedot

Edut. Joustava hiuskiinne. Voimakas hiuskiinne. Suolasuihke. Muotoiluvoide. Muovailuvaha. Dust It Flex

Edut. Joustava hiuskiinne. Voimakas hiuskiinne. Suolasuihke. Muotoiluvoide. Muovailuvaha. Dust It Flex OSiS+ Session Label Klikkaa tästä saadaksesi tuotteista enemmän tietoa: Edut Joustava hiuskiinne Voimakas hiuskiinne Suolasuihke Muotoiluvoide Muovailuvaha Dust It Flex ASK Education kampaajille, osoittaa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

ZEN Hoitavat luonnonöljyt ja -vahat puulle

ZEN Hoitavat luonnonöljyt ja -vahat puulle ZEN Hoitavat luonnonöljyt ja -vahat puulle Säilytä puun ainutlaatuinen lämpö ja aito kosketus sisustuksesi puupinnoissa ja kodin käyttöesineissä. Puumateriaalissa yhdistyvät kauniisti luonnonläheinen ajattomuus

Lisätiedot

Martat Lapsiperheiden tukena Kirsi Rissanen ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry

Martat Lapsiperheiden tukena Kirsi Rissanen ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry Kotirumba rullaamaan Martat Lapsiperheiden tukena Kirsi Rissanen ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry Marttaliitto on perustettu v. 1899 Kansalaisjärjestönä Martat edistää kotien ja perheiden

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen. Raskausajan valmennukset Suuhygienistin ja fysioterapeutin valmennus Suuhygienisti ohjaa suun hyvinvointiin liittyvistä asioista. Fysioterapeutin valmennuksessa opastetaan ergonomiasta, raskausajan liikunnasta

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Heini Honkalatva & Elina Torro SRE9. Lokakuu Opinnäytetyö Kuntoutusohjaus ja suunnittelu Sosiaali, terveys ja liikunta ala

Heini Honkalatva & Elina Torro SRE9. Lokakuu Opinnäytetyö Kuntoutusohjaus ja suunnittelu Sosiaali, terveys ja liikunta ala Kaikkienpitäälähteäsieltäkolostaantoisten joukkoonkuuntelemaan... OmaishoitajienkuntoutuskurssilleosallistuneidenkokemuksiaOmakunto kurssista HeiniHonkalatva&ElinaTorro SRE9 Lokakuu2011 Opinnäytetyö Kuntoutusohjausja

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Lisähoitoa. Dansac-tarvikkeet. Dedicated to Stoma Care

Lisähoitoa. Dansac-tarvikkeet. Dedicated to Stoma Care Lisähoitoa Dedicated to Stoma Care Johdanto Sisältö Me Dansacilla olemme omistautuneet kehittämään ainutlaatuisia avannepusseja ja ihonsuojalevyjä, joiden avulla autamme parantamaan avannepotilaiden elämänlaatua.

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia LIITE 3 1(5) Odotuksia taidehankkeesta Potilaille suunnattuja taide potilaiden lisääviä odotuksia Potilaille sopivaa kattogalleriaa Uutta sisältöä potilaiden elämään Virkistystä potilaille Taide-elämyksiä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Pieni. EKG-opasvihko. lapsiperheille

Pieni. EKG-opasvihko. lapsiperheille Pieni EKG-opasvihko lapsiperheille PIENI EKG-OPASVIHKO LAPSIPERHEILLE Tässä pienessä EKG-opasvihkossa on lyhyesti kuvattu EKGtutkimus, eli sydänfilmin otto. Toivomme Teidän lukevan oppaan yhdessä lapsenne

Lisätiedot

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus Marjaana Pelkonen 6.10.2015 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Puhtaus mies. Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle.

Puhtaus mies. Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle. Puhtaus mies Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle. Puhtaus ei ole vain oma asiasi. Puhtaus on tärkeää, kun olet tekemisissä muiden

Lisätiedot

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti. Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto)

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti. Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti STKS Tietoaineistoseminaari 14.3.2012 Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) tietoisku Oppiva kirjasto

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Päivittäinen jalkineiden hoito

Päivittäinen jalkineiden hoito JALKINEIDEN HOITO 1. Perehdy jalkineiden hoidon ohjeisiin. 2. Tunnista jalkineiden materiaali ja puhdista jalkineet ohjeen mukaan. 3. Suojaspray suihkutetaan kengille ulkona. Suihkutusetäisyys kengistä

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä

Lisätiedot

Nopea, kätevä ja luotettava kahviratkaisu itsepalveluun

Nopea, kätevä ja luotettava kahviratkaisu itsepalveluun Nopea, kätevä ja luotettava kahviratkaisu itsepalveluun Tarvitsen ratkaisun, joka tarjoaa hyvää kahvia nopeasti. Mahdollisuuksia Kahvinjuojat ovat yhä vaativampia. He haluavat todella hyvää kahvia ja laajan

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot