Oikea rengasvalinta tärkeä myös nelivetoisissa autoissa

Transkriptio

1 1 Matteo Rizzi Anders Ydenius Oikea rengasvalinta tärkeä myös nelivetoisissa autoissa Yhä useampiin automalleihin voi valita nelivedon. Se vaatii kuitenkin hyväkulkuisuuden ja turvallisuuden puntarointia, mikä voi olla vaikeaa. Neliveto on hyväkulkuinen jäisellä pinnalla, mutta sen maksimaalinen hyödyntäminen lisää kitkan yliarvioimisen riskiä, jolloin nopeus saattaa kasvaa. Voimakkaassa jarrutuksessa nelivedolla ei ole merkitystä, vaan nopeus ja renkaat ovat tärkeimmät. Siksi nelivetoinen auto, jossa on huonot renkaat, voi talvella olla hyväkulkuinen, mutta vaarallinen liikenteessä. Neliveto on selvästi parempikulkuinen jäisellä pinnalla Folksam on tehnyt ainutlaatuisen testin, jossa mitattiin nelivedon ja kaksipyörävedon eroa. Nelivetoista Volvo V60-autoa verrattiin peilijäällä saman auton etuvetoiseen malliin erityyppisillä talvirenkailla: premium- ja budget-luokan nastarenkailla ja premium-luokan nastattomilla renkailla. Kuten VTI (Hjort et al, 2015) on aiemmin yhteistyössä pohjoismaisen rengas- ja vannevalmistajien järjestön STRO:n kanssa todennut, premium-luokan renkaiksi määritellään seuraavat 6 rengasmerkkiä: Michelin Bridgestone Goodyear Continental Nokian Pirelli Budget-luokan renkaita ei ole määritelty yhtä selkeästi, mutta ne ovat vähemmän tunnettujen valmistajien tuotteita ja huomattavasti halvempia kuin premium-merkkiset. Autot kiihdytettiin nollasta maksimiin 60 metrin matkalla ja jarrutettiin pysähdyksiin. Testit tehtiin tammikuussa 2016 sisätilaradalla Lapissa (Nokian White Hell-testauskeskuksessa Ivalossa), jotta ajopinta voitiin pitää mahdollisimman tasalaatuisena. Suurin mäen jyrkkyys, josta auto selviytyisi peilijäällä, laskettiin sitten auton keskikiihtyvyydestä (mäkilähdössä jyrkkyys olisi pienempi). Laskelmien perusperiaate selitetään alla.

2 2 Kun ajoneuvo, jonka massa on m, ajaa vakionopeudella ylös mäkeä (jonka jyrkkyys on kulma α), ajoneuvoon vaikuttaa painovoima mg, normaalivoima N jokaiseen pyörään ja vastavoima f r mäen tasoon pyörimisvastuksen vuoksi. Jotta ajoneuvo voi kulkea mäkeä ylös vakionopeudella vaaditaan voima F=ma, jossa a on radalla tehdyssä testissä saatu keskikiihtyvyys. F f r mg sin α = 0 Suurin jyrkkyys voitiin laskea tämän perusteella. On syytä painottaa, että 100 % vastaa 45 asteen kulmaa. Tulos osoittaa, että neliveto aina on parempikulkuinen kuin kaksipyöräveto, jopa kolminkertaisesti talvirenkaista riippuen. Neliveto ei lisää turvallisuutta liikenteessä kaikilla keleillä Vuonna 2015 Folksam tutki n Ruotsissa vuodesta 2003 alkaen tapahtunutta, poliisille ilmoitettua onnettomuutta. Tutkimuksessa verrattiin samoja henkilöautoja neli- tai kaksipyörävetoisina, myös ajonvakautukseen yhdistäen, esim.: Audi A3, A4 ja A6, BMW 3- ja 5- sarjat Mercedes C- ja E-luokka. Saab 9-3 Skoda Octavia Subaru Legacy Volvo V70, XC70, S80 ja V40 VW Golf ja Passat Vertailuun otettiin mukaan myös seuraavat autot, joissa ei ollut nelivetoa: Citroen C5 Ford Mondeo Hyundai i30 Kia Ceed Mazda 6 Opel Astra, Vectra ja Insignia Peugeot 407 Toyota Avensis

3 3 Katumaastureita ja isomoottorisia versioita ei otettu mukaan, jotta nelivedon vaikutus voitiin eristää. Aineiston laajuus käy ilmi alla olevasta taulukosta. Onnettomuuksien lukumäärä Keskim. vuosimalli Kuljettajien keski-ikä Miesten osuus ei ajonvakautusta ei 4x % ei ajonvakautusta 4x % ajonvakautus ei 4x % ajonvakautus 4x % Tilastollisena menetelmänä käytetään induced exposure-metodia (Evans 1998), joka analysoi erityyppisten onnettomuuksien osuuksia toisiinsa verrattuina, esimerkiksi yhden ajoneuvon onnettomuuksien suhdetta peräänajoihin. Jäisissä ja lumisissa olosuhteissa saadut tulokset esitetään alla. Onnettomuusriski on normalisoitu kaksipyörävetoisiin, ilman ajonvakautusta oleviin autoihin nähden. Neli- ja kaksipyörävetoisten autojen välinen ero ei ole merkitsevä. Ajonvakautusjärjestelmä vähensi onnettomuusriskiä jäällä ja lumella 47 %. Alla esitetään kaikissa keliolosuhteissa saadut tulokset samaan tapaan (normalisoituina kaksipyörävetoisiin, ilman ajonvakautusta oleviin autoihin nähden). Neli- ja kaksipyörävetoisten autojen välinen ero ei ole merkitsevä. Ajonvakautusjärjestelmä vähensi onnettomuusriskiä kaikissa keliolosuhteissa 29 %.

4 4 Jatkoanalyysit osoittivat, että nelivetoiset autot olivat useammin osallisina korkeammissa nopeuksissa tapahtuneisiin onnettomuuksiin. Yksi syy tähän saattaa olla, että neliveto voi antaa väärän kuvan keliolosuhteista. Tämä käy selvästi ilmi Folksamin testissä, joissa nelivetoiset, budget-luokan nastarenkailla varustetut autot olivat jonkin verran parempikulkuisia kuin kaksipyörävetoiset, premium-luokan nastarenkailla varustetut autot, mutta ensin mainittujen jarrutusmatka oli 20 prosenttia pitempi. dubb budget +20% odubb premium +11% dubb premium Tämä selittyy sillä, että nelivedolla ei jarrutuksen aikana ole periaatteessa mitään merkitystä, vaan jarrutusmatkan kannalta renkaat ovat ratkaisevat. Alla oleva kuva esittää jarrutusmatkan 30 km/h vauhdista peilijäällä eri talvirenkailla. Renkaiden valinnalla on siis suuri merkitys turvallisuuden kannalta myös nelivetoautoissa.

5 5 Viitteet Evans L. Antilock Brake Systems and Risk of Different Types of Crashes in Traffic. In proceedings of the 16 th ESV Conference; Ontario, Canada; paper number 98-S2-O-12. Hjort M, Eriksson O. Test av is- och snögrepp för slitna vinterdäck. Jämförelse av olika. VTI rapport 875, Linköping, Sverige.