Kohtaamisia rajapinnoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohtaamisia rajapinnoilla"

Transkriptio

1 Kohtaamisia rajapinnoilla Työskentely taiteen ja hyvinvoinnin kentällä on haastavaa. Se vie tekijänsä kahden osaamisalueen rajapinnalle: tehdäänkö tässä nyt taide;a vai terapiaa? Työpajan ohjaajat: Anne Karkkunen ja Sisko Karinen 1

2 Kohtaamisia rajapinnoilla Työpajan tavoi;eena on toiminnallisesc syventyä taiteen ja hyvinvoinnin rajapintoihin tarkastella oman osaamisen rajoja ja haasteita 2

3 Työskentelyn lähtökohta: Taide ei ole terapiaa. Mu7a taide voi olla terapeu9sta, hyvinvoin;a tuo7avaa. TERAPEUTTISUUS Terapia (psykoterapia, mm. eri taideterapiat): - > terapiasopimus - > koulute;u psykoterapeud (Valvira) - > työskentely suhteessa - > päämääränä mielen rakentuminen /rakenteiden korjaaminen ja vahvistaminen TERAPEUTTISUUS Taide ja toiminta: - > voi olla joko terapeudsta = hoitavaa, ehey;ävää, ymmärrystä lisäävää, elämää jäsentävää, uusia näköaloja avaavaa, mu;a ei sellaisenakaan väl;ämä;ä vain hyvältä tuntuvaa - > voi olla hajo;avaa, kasvua ehkäisevää jopa tuhoisaa, eikä sellaisenakaan väl;ämä;ä vain pahalta tuntuvaa 3

4 Mitkä ovat terapeudsia tekijöitä? (Yalom) Toivon herä;äminen: elämä voi muu;ua Universaalisuus: en ole yksin kokemuksineni, tunteineni Altruismi: myötätunnon herääminen Korvaava perhekokemus: ryhmässä tulen nähdyksi ja kuulluksi toisin kuin esim. lapsuuden perheessäni Sosiaalisten taitojen kehi;yminen 4

5 Mitkä ovat terapeudsia tekijöitä? (Yalom) Mallista oppiminen/samastuminen Ryhmän koheesio, vetovoimaisuus Katarsis: tunteen vapautuminen/helpotus EksistenCaaliset tekijät: kokemus olemisesta itsenä ja suhteessa toisiin, merkitykset Tieto: kaikenlainen elämää koskevan Cedon lisääntyminen 5

6 Miten varmistetaan, e;ä työskentely lisää hyvinvoinca: Ohjaajan rooli keskeinen: ohjaaja valitsee työskentelyn muodon ja vastaa työskentelyn prosessista. Ohjaaja huolehci rii;ävästä jakamisesta: mitä tämä oli minulle, mihin tämä minut vie? Työskentelyn kaari voi mahdollistaa jakamista: pysähdytään jakamaan/ sanoi;amaan kokemusta. Ø Tästä seuraa helposc ohjaajalle tasapainoilua tekemisen ja puhumisen mahdollistamisen välillä (työnohjaus au;aa!! ). Epämääräinen ei väl;ämä;ä selkiydy hec, mu;a tärkeää, e;ä se saa sanoja ja e;ei se jää kenenkään yksin kanne;avaksi. IntensiteeCn säätely 6

7 IntensiteeCn säätely Ylivireysvyöhyke: Puolustuksen toimintajärjestelmä SympaaDsen hermoston taistele tai pakene reakco Sopiva vireysvyöhyke: Sosiaalisen sitoutumisen järjestelmä ParasympaaDsen hermoston vatsanpuoleisen kiertäjähermon akcivisuus Alivireysvyöhyke: Puolustuksen toimintajärjestelmä ParasympaaDsen hermoston selänpuoleisen kiertäjähermon akcvoituminen 7

8 Vireysvyöhykkeet ja sietoikkuna Ylivireysvyöhyke: PUOLUSTUKSEN TOIMINTAJÄRJESTELMÄ sympaadsen hermoston taistele tai pakene reakco Sopiva vireysvyöhyke: SOSIAALISEN SITOUTUMISEN JÄRJESTELMÄ Vatsanpuoleisen kiertäjähermon (osa parasympaadsta hermostoa) akcivisuus Tilanteissa, jotka eivät ole uhkaavia, sosiaalisen sitoutumisen järjestelmä säätelee sympaadsta hermostoa, mikä helpo;aa vuorovaikutusta ympäristön kanssa ja au;aa muodostamaan myönteisiä kiintymyssuhteita ja sosiaalisia siteitä: leikki, hoiva, tutkiminen, energian säätely ja suvunjatkaminen mahdollista Alivireysvyöhyke: PUOLUSTUKSEN TOIMINTAJÄRJESTELMÄ aiscmusten suhteellinen vähäisyys, tunteiden turtuminen, kyvy;ömyys kogniciviseen työstämiseen, vähentynyt fyysinen liike. Selänpuoleisen kiertäjähermoston jähme;ymis - reakco 8

9 Miten varmistetaan, e;ä työskentely lisää hyvinvoinca: Mitä turvallisempi ryhmä on, sitä mahdollisempaa on työskennellä. Ø Ø ü ü ü Ohjaajan tehtävä on huolehca, e;ä ryhmä on turvallinen, sietoikkunassa Välillä tämä tarkoi;aa paitsi työskentelyä myös siitä puhumista, sen jakamista, mitä tekeminen herä;ävää tämä ei tarkoita, e;ä työskentely olisi tylsää, jännityksetöntä eikö leikki parhaimmillaan ole tosi innostavaa ja jänskää, kaikenlaisilla tunteilla mauste;ua mu;a tämä tarkoi;aa sitä, e;ä vireyscla pysyy sellaisena, e;ä kukaan ryhmäläinen ei joudu olemaan sietämä;ömässä jännityksen tai jähme;yneisyyden Cloissa ja samalla: emme koskaan Cedä, mitä jonkun kirjan lukeminen tai elokuvan katsominen lukijassa tai katsojassa herä;ää eikä silc kirjojen lukemista tai elokuvien katsomista pidetä tuhoisana 9

10 Käsitys ajasta à Tulevaisuus Päivä, tunteja Tunnit, minuutit Minuutit, sekunnit Ajantaju puuttuu Toiminnan ohjaus à Toiminnan taso à Korkeat aivoalueet Abstrakti ajattelu Subkortikaaliset alueet + limbinen järjestelmä Konkreetti ajattelu Limbinen järjestelmä + väliaivot Väliaivot + aivorunko Aivorunko + autonominen hermosto Emootiot Reaktiot Refleksit Mantelitumakkeen viesti à RAUHA VALPPAUS HÄLYTYS PELKO KAUHU 10

11 TURVASSA TAI UHATTUNA TURVA: HYMYILY LIIKKUMINEN KOHTI PUOLEEN KÄÄNTYMINEN, TURVAUTUMINEN KATSEKONTAKTI TUTKIMINEN LEIKKI (on myös joskus riehumista) HOIVA UHKA: FYYSINEN VETÄYTYMINEN JÄNNITTYNEISYYS YLI- JA ALIVIREYSTILAT: - > riehuminen, päämäärätön/ sisällyksetön liikkuminen, - > kiihtymys, taisteleminen/ pakeneminen - > jähme;yminen, lamaantuminen, vel;ous, poissaolevuus 11

12 RYHMÄN OHJAAMINEN Ryhmää voisi kuvata joukkona atomeja, jotka liikkuvat lakkaama7a, törmäilevät kaiken aikaa toisiinsa ja muu7avat toisiansa joka kerta toisiaan koske7aessaan. Katso: Borgen & Pollard & Norman & Amundson & Westwood: Työ;ömien ryhmäohjaus, Salo & Chydenius: Toimintaterapia mielenterveystyössä, Jauhiainen & Eskola : Ryhmäilmiö,Niemistö, R. Ryhmän luovuus ja kehitysehdot Peavy Sosiodynaaminen ryhmäohjaus ; AnDla Tanssin aika ; Lindqvist Unelma rohkeasta elämästä Koonnut A.Karkkunen 12

13 RYHMÄOHJAUKSEN TÄRKEÄT OSATEKIJÄT *ryhmän tavoi;eet ja työskentely *jäsenten tarpeet ja roolit *ryhmäprosessit *ohjaajan toimintatavat ja taidot *ryhmän ohjelman suunni;elu 13

14 RYHMÄPROSESSIT = NE VOIMAT, jotka vaiku;avat siihen, miten ryhmä toimii Ohjaajan tehtävä au;aa ryhmää tulemaan Cetoiseksi ryhmäprosesseista. 1. VIESTINTÄ *viescnnän rakenne: verkko vai ohjaajakeskeisyys vai muu... *ryhmän alkuvaiheen häcköidyt johtopäätökset toisten sanomisista ja ehkä arvostelevista huomautuksista. Ohjaajan malli! 2. NORMIT *säännöt, ohjeet, jo;a tavoite saavutet. > turvallisuus, tärkeyden tunne. Luo;amuksellisuuden takaaminen, säännöt jäsenten välisestä palau;eesta. 3. PÄÄTÖKSENTEKO Miten toimitaan? Äänestys? Keskustelu? Kuullaanko kaikkia? 4. KONFRONTOINTI Ongelman esille o;aminen. Mekanismit, jotka vaikeu;avat - estävät ryhmän edistymistä. HETI REAGOINTI! ERON esille tuominen > mitä nyt on tapahtumassa ja mitä pitäisi tapahtua?! 5. LUOVA KONFLIKTIENRATKAISU * voimakkaat mielipide - erot: kiistaclanteet ja eturiscriidat *oletukset, uskomukset * väli;äjä 14

15 RYHMÄN OHJELMAN SUUNNITTELU 1. KENELLE: kohderyhmä 2. MITÄ: ryhmän tavoite, mitä ryhmän tarkoitus saada aikaan 3. MISSÄ JA MILLOIN 4. MITEN RYHMÄ PÄÄSEE TAVOITTEESEENSA: työskentelyn suunni;elu 15

16 RYHMÄN KEHITYKSEN VAIHEET 1. suunni;eluvaihe * mikä on ryhmän TARKOITUS JA TAVOITTEET * seulontaprosessi > esimerkiksi haasta;elu yksilöllisesc 2. aloitusvaihe 3. siirtymävaihe 4. työskentelyvaihe 5. päätösvaihe 6. jälkivaihe * jäsenten joukkoon kuuluminen! Riippuvuus ohjaajasta. *ryhmäläiset etsivät tapaa suhtautua ryhmään *luo;amus < > omat henkilökohtaiset asiat. Normit. *luo;amus lisääntyy, vastuu omasta ja toisten oppimisesta, uskalletaan o;aa riskejä * epäily, ahdistus > onko ryhmästä mihinkään... * vastahakoisuus ryhmäläisillä * siirtyminen * sitoutuminen * luo;aminen *voimakas sitoutuminen ryhmän tavoi;eisiin, sitoutuminen toisiin, tuo;eliaiasuus * itsenäisyys, toisiin luo;aminen. * tehtäväkeskeiset harjoitukset Kokonaisuuden muodostaminen, mitä opi;u. IntegroinC. Tunteet esiin. Pois jääminen. ArvioinC yhdessä ryhmän kanssa. Ryhmässä olleet voisivat hyödyntää oppimiaan taitoja - asioita. Ryhmätapaaminen - yksilötapaaminen. 16

17 RYHMÄN OHJAAMINEN MENETTELYTAVAT JA TAIDOT * ryhmän ohjaajan henkilökohtaiset ominaisuudet Avoin (varma omista näkemyksistä, hyväksyy toisten) - au;aa o;amaan riskejä. Paljastavat jotain sisimmästään. Ei ole vaarallista olla oma itsensä. Ryhmän johtaja on KESKEINEN vaiku;aja - omat arvot, standardit, odotukset. Ohjaajan persoonallisuus. Tietoisuus itsestä (vahvuudet - heikkoudet), mocvaacot, tarpeet, suvaitsevaisuus, myönteinen asenne (TOIVO - keinoja löytyy!), ihmisiin suuntautunut, paneutuva (lämpö!), väli;ävä, empaadnen (turvallinen, luote;ava), avoin, järjestelmällinen, joustava. * ryhmän ohjaajan toimintatavat - johtaminen = akcivinen ohjaaminen - vaiku;aminen=vaiku;aa enemmän kuin JOHTAA sitä - helpo;aminen =kypsä (melko) ryhmä. Ryhmä osallistuu päätöksentekoon, tekee aloi;eita... - valtuu;aminen = (delegoinc) - työskentelyvaihe. Ryhmällä kyvyt, taidot, mocvaaco - osa ryhmäläisistä o;aa ohjaajan roolin - tukee, neuvoo, ratkaisee JÄLKIVAIHEESSA direkcivisyys, koska ryhmä loppuu - ryhmäläiset taas uuteen ryhmään - MUIDEN ihmisten ryhmään. 17

18 OHJAAJAN TOIMINTATAVAT RYHMÄN KEHITYSVAIHEET ohjaajan toimintatapa ryhmän kehitysvaihe JOHTAMINEN (akcivinen ohjaaminen) VAIKUTTAMINEN SUUNNITTELUVAIHE ALOITUSVAIHE HELPOTTAMINEN SIIRTYMÄVAIHE VALTUUTTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE JOHTAMINEN JOHTAMINEN JA VAIKUTTAMINEN PÄÄTÖSVAIHE JÄLKIVAIHE 18

19 EETTISET KYSYMYKSET 1. Osallistumispakko OHJAAJAAN JA HÄNEN TOIMINTAANSA LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ 2. Ryhmän jäsenten ja ohjaajan sitoutuminen ja vastuu 3. Osallistuminen 4. Luo;amuksellisuus 5. Ohjaajan arvot Mitä ryhmän ohjaajan tarvitsemia ominaisuuksia sinulla on? Mitä taitoja haluat kehi;ää itsessäsi? 19 Tee itsesi kanssa sopimus asiasta!

20 RYHMÄPROSESSIN VAIHEET 1. Muotoutumisvaihe/forming -ODOTUKSET ryhmäläisillä! -ohjaajan rooli todentaa odotukset, tavoitteet -alkuahdistukset, -jännitykset, toimintatapojen etsiminen ja hahmottaminen -ohjaajan rooli alussa merkittävä> odotuksiin vastaaminen, riippuvuuden ja vaatimusten sieto, vastuun jakaminen ryhmälle -ohjaajan tehtävä luoda myönteinen, salliva ilmapiiri -terapeuttinen kuherruskuukausi -kivijalka myöhemmälle ryhmän kehittymiselle: alun turvallisuus ja luottamus perusta myöhemmille konfliktien esiin tulolle 20

21 2. Tyytymättömyyden ja päättäväisyyden vaihe/storming -ongelmien vähättely, todellisen työskentelyn vastustus > ryhmä ei vastaakaan kaikkiin odotuksiin eikä täytä kaikkia tarpeita -me-henki, yhteenkuuluvuus > tuki enemmän toisilta ryhmäläisiltä kuin ohjaajalta -alaryhmien muodostuminen, kateus, kilpailu -tunteet, tarpeet, toiveet avoimemmin esiin -roolit muotoutuvat -ohjaajan tehtävänä muistuttaa ryhmän tehtävästä ja tavoitteista -konfliktit: selvittäminen > on ihmisen kunnioittamista > mallioppimiskokemus > turvallisuus 21

22 -tunteet esiin > viha ohjaajaa kohtaan > ohjaajan tärkeä ottaa vastaan viha ja säilyttää sitä, ei heittää takaisin > ammatillisuus - 3. Toiminnan jäsentymisen vaihe/norming - toivo tulevaisuudesta, vaikeat asiat helpompi kestää yhdessä > helposti parinmuodostusta - yhteiset sopimukset, tavoitteiden täsmentyminen 4. Tuottava vaihe/performing -positiivinen yhteenkuuluvuus -roolit joustavia, monipuolisia -tunteiden, ajatusten, toiveiden, mielikuvien ilmaisu turvallista, avointa > ongelmien ratkaisu itsenäisempää -ohjaajan tehtävä säilyttää realistisuus ryhmässä 22

23 5. lopettamisvaihe/adjourning -työskentelyn tiivistyminen loppua kohti -ryhmäläiset avoimesti tai peitetysti vetoavat ryhmän jatkamisen puolesta: jatkamisen toive pikemminkin lopettamisen kivun kieltämistä -yhteenkuuluvuuden tunne voimakas, vaikka alun ahdistukset voivat hetkellisesti palata -lopetuspuheet herättävät vihaa, suuttumusta, surua, ahdistusta > mitätöinti > ryhmän ohjaaja kelvoton > JOS ryhmässä tilaa näille tunteille ja niitä voidaan työstää Ø päästään ryhmän loppumisen suremiseen...ja ryhmän annin ja oman panoksen arvostamiseen 23

24 -lopetukseen aikaa runsaasti -mitä merkittävämpi yhdessäolo, sitä enemmän herää surua ja kaipausta -ryhmä voi tarjota hyvän mallioppimis- ja vertaiskokemuksen hyvästä ja rakentavasta tavasta erota, luopua ja kaivata > tunteiden käsittely toiminnan avulla > uusi elämän hallinta ja selviytyminen > ilo, helpotus, tyydytys > yleistyminen muuhun toimintaan 24

25 LUOVUUDEN LÄHTEILLÄ (Lähteenä M.Lindqvist, Unelma rohkeasta elämästä) Luovan prosessin lähtökohta usein kipu ja hämmennys > kaaos ja luovuus aina hetken käsi kädessä >psyyken tasolla luovuus on kykyä kestää sisäistä kaaosta >luovuus ei ole erityislahjakkuu;a, vaan tapa elää, käy;ää voimavarojaan, ilmaista itseään ja olla yhteydessä ympäristöönsä 25

26 - luovuus on kykyä toimia tutuissa Clanteissa uudella tavalla ja uusissa Clanteissa mielekkäällä tavalla (Moreno) *spontaanius keskeinen: kyky viri;yä tunteeseen, sisäinen lämpiäminen- spontaanius on luovuuden kaksoissisar - siihen ei voi pako;aa ketään luovuus ja pakko ovat kuin tuli ja vesi - tunnetasolla luovuuden ESTEITÄ pelko ja epäluo;amus > puolustusasenteet pintaan > estävät yhtey;ä ja itseilmaisua > varo;ava moralisoimasta näitä tunteita (huom.ohjaaja) > KAIKKI tunteet luvallisia luovuu;a ehkäisevien tunteiden käsi;ely 26

27 > pelko sulkee pois, panee porct kiinni, > pelko vie paniikkiin ja pakenemiseen > epäluo;amus estää hei;äytymisen, jä;äytymisen koko painollaan jonkun varaan > luovuus prosessi, lopputulosta ei voi Cetää > edelly;ää hei;äytymistä ja antautumista > teorecsoinc ja raconalisoinc esteitä, myös moralismi > luovuus sisältää aina riskin: sillä on hintansa - kuin elämälläkin - luovaan työskentelyyn hei;äytyminen edelly;ää rohkeu;a valintojen tekemiseen 27

28 TOIMINTARYHMÄSSÄ ESIINTYVIÄ PUOLUSTUSILMIÖITÄ 1. tekemisen korostaminen: toiminta mukavaa niin kauan, kun se on hauskaa mitätöinc - arvostelu, arvon kieltäminen, unohtaminen, myöhästyminen, pitkästymisen osoi;aminen - asiakkaiden arvostelussa voi olla myös tärkeää Cetoa ohjaajalle > ohjaajan rooli, sen muu;aminen 3. vetäytyminen - voi olla huomion hakemista, kyvy;ömyys käsitellä ja kestää ryhmässä nousevaa ahdistusta - asiakkaan kunnioitus 28

29 4. johtajan roolin o;aminen - ohjaajan tulee huolehca tasapuolisuudesta, turvallisuudesta - päätöksien tekeminen usein vaikeaa, aikaa vievää > ahdistus ryhmässä - johtajan rooli voi sabotoida ryhmää, käy;ää sitä omiin tarpeisiin, kielteinen sankaruus, mitätöinc, ohjaajien ehdotusten vastustaminen ja tuhoaminen - muun ryhmän naucskelu ja hiljaisuus > vastuun kääntäminen koko ryhmälle. (hyvä muistaa, e;ä hallitsevan ja ylimielisen käy;äytymisen takana on aina paljon pelkoa, ahdistusta ja tuskaa omasta avu;omuudesta) 29

30 5. työskentelyn sabotoiminen - uhkaukset, pelo;elut, kiristykset, ehtojen ase;elu, aggressiivisuus ohjaajaa ja ryhmäläisiä kohtaan > kenellä suurin, vaikein ongelma? - aggressiivisuuteen tulee aina puu;ua > ryhmän turvallisuus, aggr. ymmärtäminen, EI saa hyväksyä aggr. > selvi;äm. + sopiminen 30

31 6. alaryhmät > saa;aa estää työskentelyä, ohjaajan rooli antaa yhteistyötä edistäviä tehtäviä, osallisuu;a ja yhteenkuuluvuuden kokemusta 7. syncpukki - oman avu;omuuden hallinta ja ahdistus syy;ämällä toista - ohjaajan varo;ava ase;umasta sorretun puolelle niin, e;ä olisi muita vastaan - syncpukki- ilmiöön lii;yy aina suuri hylkäämisen ja tuhoutumisen pelko > turvall. toiminnan lisääminen 31

32 8. yleinen kaaos - taistelu, pako - hihi;ely, vitsit, touhuaminen - hauskanpito välillä tarpeellista 9. älyllistäminen - esim. luovien ja ilmaisevien menetelmien halveksimisena tai tunnepuolen eristäminen kokonaan - henkinen väkivalta mahdollinen: rehellisyyden ja suorapuheisuuden nimissä harjoite;ua väkivaltaa hiljaisuus - tärkeä, tarpeellinen > liian kauan jatkuvana ahdistavaa, pelo;avaa > työskentelyn vaikeutuminen > koske;ava puheenvuoro voi aih. hiljaisuuden > ohjaajan kommend 32

33 TOIMINNAN EDUT RYHMÄSSÄ *palkitsevuus, onnistumiset *tyydytys, mielihyvä *palaute *konkree9suus (realitee7eja tukeva) *turvallinen, koska usein tu7ua, tu7uja elemen7ejä *taitojen ylläpitäminen ja kehi7äminen *tunteet: löytyminen, ilmaisu... *vuorovaikutus helpompaa, luontevampaa *asiakkaalle suoja liian ahdistavissa ;lanteissa *ryhmän kiintey7äjä (ei aina) *mo;voinnin helpo7aja *hiljaisille, vetäytyjille mahdollisuus osallistua *nonverbaali - verbaali 33

34 TOIMINNAN HAITAT RYHMÄSSÄ *itsetarkoitus, tavoi7eet hukkuneet *epäonnistumisen vaarat *defensiivinen käy7ö *vaa;vuus *ajoi7ain eristävyys *manipuloin;keino *ajoi7ain tuntei7en estäminen 34

35 TERAPEUTTINEN TOIMINTA = vuorovaikutusprosessi, jossa toimintaa käytetään ;etoises; ja tavoi7eellises; kuntoutumisen välineenä Tarkoituksenmukainen toiminta koostuu tunniste7avista elementeistä ja sisältää useita seuraavia piirteitä, jotka tekevät toiminnasta terapeu9sen: TOIMINTA ON: *kokonaisvaltaista (fyys- psyyk- sos) *edistää sanallista ja sanatonta vuorovaikutusta *selkiinny7ää ja au7aa muodostamaan käsitystä itsestä *toimijana antaa mahdollisuuden suojautua, edetä asiakkaan ehdoilla 35

36 *säädeltävissä yksilön tarpeiden ja kykyjen mukaan *sitoo nykyhetkeen ja todellisuuteen *prosessi tärkeämpi kuin lopputulos TOIMINTA: *tuo7aa iloa, helpotusta, tyytyväisyy7ä, rentou7aa, virkistää... *antaa osallisuuden ja vastavuoroisuuden kokemuksen *vaihtelee ;etoinen- ;edostamaton- jatkumolla *vaihtelee todellinen- symbolinen- jatkumolla *au7aa tunnistamaan, hallitsemaan ja sietämään erilaisia tunteita 36

37 *au7aa tutkimaan, kokeilemaan ja hankkimaan erilaisia rooleja ja vuorovaikutustaitoja *kehi7ää ongelmanratkaisutaitoja *au7aa hallitsemaan esineellistä ympäristöä ja o7amaan haltuun erilaisia taitoja *toiminnasta saatava ja anne7u palaute rehellistä, todellista ja myönteistä 37

38 OHJAAMINEN ON LUOVAA TOIMINTAA - Luomiskyvyn ja ilmaisun kehittäminen edellyttää luovuuden ilmenemiselle otollista ILMAPIIRIÄ j a asiakkaiden luovan kapasiteetin vaalimista LUOVA OHJAAMINEN PERUSTUU: *tasavertaiseen ja avoimeen suhteeseen ohjaajan ja asiakk. välillä *mielikuvituksen rohkaisemiseen, yksilöllisten erojen sallimiseen ja ryhmäpaineiden vähentämiseen *turvalliseen ilmapiiriin ja psykologiseen vapauteen *rakentavaan kritiikkiin ja positiiviseen palautteeseen *rehelliseen, selkeään ja vaihtelevaan kommunikaatioon *kyselytekniikkaan: esitä kysymyksiä, ei aina suoria vastauksia, jos asiakkaat voivat itse löytää vastauksia... *havainnollisuuteen, loogisuuteen, keskusteluun *sisäisen motivaation herättämiseen *ongelmanratkaisuun ja itse löytämiseen *jäsenneltyyn mutta joustavaan sisältöön (eli strukturointiin) *ohjaukseen ja kannustukseen *ohjaajan oman tekemisen tyylin tiedostamiseen ja kehittämiseen 38

39 Quintana: innostajalta vaaditaan *sosiaalista herkkyyttä, sosiaalista sitoutumista, sosiaalista taistelutahtoa, todellisuudentajua, johon liittyy ripaus ihanteellisuutta, tarvittavat sosiologiset tiedot (sos. kysymykset, toiminta-alueen tuntemus), käytännöllisyyttä, palvelun henki Suhteeseen asettuminen (innostajan persoonalliset ominaisuudet tärkeämpiä kuin tieto) Innostajaksi eivät kaikki sovi! Tuleva innostaja osaa tehdä, osaa olla, osaa odottaa, tietää 39

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Hyvää oppimista- periaa0eet Lahdessa

Hyvää oppimista- periaa0eet Lahdessa Hyvää oppimista- periaa0eet Lahdessa Itsesäätely Ympäristö, jossa voi kokeilla rajojaan turvallises= Pe0ymysten sietäminen Aikuisen ak=ivinen läsnäolo Omaan ohjaukseen siirtyminen On opi0ava ponnistelemaan

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Isäryhmän ohjaajalle Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Miksi ryhmään? Ryhmään kuuluminen on yksilölle tärkeää, sen avulla rakennetaan identiteettiä ->

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Lukupiirissä tarpeen: RYHMÄTYÖTAIDOT Opintopsykologi Minna Nevala, muokkaukset Marko Keskinen LÄHTEET: Kopakkala (2005) + www.kielijelppi.fi Ryhmätyötaidot Näitä molempia

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Luokan aikuisten yhteistoiminta

Luokan aikuisten yhteistoiminta Luokan aikuisten yhteistoiminta Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4. 2013 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola, KM, erityisluokanopettaja Sirpa Jokinen Avaimia hyvään työyhteisöön: Arvostus,

Lisätiedot

Ryhmän ohjaamisesta. Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Jyrki Brandt Pirjo Heikkilä Setlementti Louhela ry

Ryhmän ohjaamisesta. Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Jyrki Brandt Pirjo Heikkilä Setlementti Louhela ry Ryhmän ohjaamisesta Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 11.2.2016 Jyrki Brandt Pirjo Heikkilä Setlementti Louhela ry Ryhmätoiminnan jaottelua Ryhmiä rakenteiden mukaan Suurryhmä Pienryhmä Avoin ryhmä Suljettu

Lisätiedot

MYÖNTEISELLÄ VUOROVAIKUTUKSELLA ENERGISEEN VALMENTAMISEEN

MYÖNTEISELLÄ VUOROVAIKUTUKSELLA ENERGISEEN VALMENTAMISEEN MYÖNTEISELLÄ VUOROVAIKUTUKSELLA ENERGISEEN VALMENTAMISEEN Mentaalivalmennuksen perusteita Mentaalivalmennuksen iso mysteeri? Kokonaisvalmennuksessa ei oikein 9edetä, mitä pelaajan mielessä - pään sisällä

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Vertaisryhmän ohjaamisesta. Vertaisohjaajakoulutus Jyrki Brandt Krista Maarajärvi Setlementti Louhela ry

Vertaisryhmän ohjaamisesta. Vertaisohjaajakoulutus Jyrki Brandt Krista Maarajärvi Setlementti Louhela ry Vertaisryhmän ohjaamisesta Vertaisohjaajakoulutus 10.10.2016 Jyrki Brandt Krista Maarajärvi Setlementti Louhela ry Minkälaisia kokemuksia sinulla on ryhmänohjaamisesta? Ryhmätoiminnan jaottelua Ryhmiä

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta Uusi peruskoulu visiotyöpaja 19.1.2017, Lappeenranta #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Vahvan itsetunnon omaava motivoitunut oppija, joka on

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA?

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? Melina Bister, Helsingin yliopiston kielikeskus Kielikeskuslaisten Minikonferenssi IV, 26.11.2015 ITSENÄINEN

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ryhmätyön työn n perusteet ja menetelmät

Ryhmätyön työn n perusteet ja menetelmät Ryhmätyön työn n perusteet ja menetelmät Ulla-Maija Rantalaiho Terveyden edistämisen kehittämisp mispäivät Pohjanrannassa 12.1. 2010 13.1. 2010 14.1.2010 1 Esityksen rakenne 1. Ryhmä yhteisö sosiaalinen

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere OPS ja oppimiskäsitys OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere Esiopetus Perusopetus Oppiminen pohjautuu aikaisempaan osaamiseen ja kokemuksiin. Oppiminen on aikaisempiin =etoihin, taitoihin, tunteisiin ja kokemuksiin

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Työllistämistä vai kuntoutusta? Työllistämistä vai kuntoutusta? Raija Kerätär Kuntoutuslääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri, työnohjaaja www.oorninki.fi työttömyysaika Pitkäaikaistyöttömät/työttömät Poikkileikkaus työttömistä hetkellä

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus.

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutustyylit Lähde: Kauppila 2011. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutuksen perusmuotoja Ystävällinen vuorovaikutustyyli Vuorovaikutus on kohteliasta ja ymmärtävää. Tyylin

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Seinäjoki 7.12. 2016 Työryhmän esittäytyminen Hyväksymis- ja omistautumisterapia

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

RYHMÄTOIMINNAN PERUSTEET

RYHMÄTOIMINNAN PERUSTEET RYHMÄTOIMINNAN PERUSTEET Ryhmätoiminnan perusteet Miten muuttolinnut löytävät etelään? Ota suunta auringosta Älä töni kaveria Pysy porukassa - Kaarina Mönkkönen 2 Ryhmämuotoisen vertaistoiminnan keskeiset

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Maria Viita KÄSIN TEHTY HISTORIA - NÄPPÄRÄT MUMMOT

Maria Viita KÄSIN TEHTY HISTORIA - NÄPPÄRÄT MUMMOT Maria Viita KÄSIN TEHTY HISTORIA - NÄPPÄRÄT MUMMOT Toimintatapa Vallalla olevan elämys- ja tarinatalouden aikana myös käsityön avulla kerrotaan historiaa ja tarinoita. Käsin tehty historia - Näppärät mummot

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

ymmärtää, mistä syntyy hyvinvoiva klubi osata vaikuttaa tekijöihin, joiden avulla klubin hyvinvointi lisääntyy

ymmärtää, mistä syntyy hyvinvoiva klubi osata vaikuttaa tekijöihin, joiden avulla klubin hyvinvointi lisääntyy Klubin hyvinvointi Tavoitteena on Tavoite ymmärtää, mistä syntyy hyvinvoiva klubi osata vaikuttaa tekijöihin, joiden avulla klubin hyvinvointi lisääntyy Vasta kun ymmärrämme osatekijät, voimme valita niitä

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI Tämä materiaali on koottu Aivovammaliiton liittopäivillä järjestetyn Työkalupakki ryhmän yhteiseen

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin:

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin: Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla alan yrityksen ohjelmapalveluissa lyhytkestoisen

Lisätiedot