Kohtaamisia rajapinnoilla

Transkriptio

1 Kohtaamisia rajapinnoilla Työskentely taiteen ja hyvinvoinnin kentällä on haastavaa. Se vie tekijänsä kahden osaamisalueen rajapinnalle: tehdäänkö tässä nyt taide;a vai terapiaa? Työpajan ohjaajat: Anne Karkkunen ja Sisko Karinen 1

2 Kohtaamisia rajapinnoilla Työpajan tavoi;eena on toiminnallisesc syventyä taiteen ja hyvinvoinnin rajapintoihin tarkastella oman osaamisen rajoja ja haasteita 2

3 Työskentelyn lähtökohta: Taide ei ole terapiaa. Mu7a taide voi olla terapeu9sta, hyvinvoin;a tuo7avaa. TERAPEUTTISUUS Terapia (psykoterapia, mm. eri taideterapiat): - > terapiasopimus - > koulute;u psykoterapeud (Valvira) - > työskentely suhteessa - > päämääränä mielen rakentuminen /rakenteiden korjaaminen ja vahvistaminen TERAPEUTTISUUS Taide ja toiminta: - > voi olla joko terapeudsta = hoitavaa, ehey;ävää, ymmärrystä lisäävää, elämää jäsentävää, uusia näköaloja avaavaa, mu;a ei sellaisenakaan väl;ämä;ä vain hyvältä tuntuvaa - > voi olla hajo;avaa, kasvua ehkäisevää jopa tuhoisaa, eikä sellaisenakaan väl;ämä;ä vain pahalta tuntuvaa 3

4 Mitkä ovat terapeudsia tekijöitä? (Yalom) Toivon herä;äminen: elämä voi muu;ua Universaalisuus: en ole yksin kokemuksineni, tunteineni Altruismi: myötätunnon herääminen Korvaava perhekokemus: ryhmässä tulen nähdyksi ja kuulluksi toisin kuin esim. lapsuuden perheessäni Sosiaalisten taitojen kehi;yminen 4

5 Mitkä ovat terapeudsia tekijöitä? (Yalom) Mallista oppiminen/samastuminen Ryhmän koheesio, vetovoimaisuus Katarsis: tunteen vapautuminen/helpotus EksistenCaaliset tekijät: kokemus olemisesta itsenä ja suhteessa toisiin, merkitykset Tieto: kaikenlainen elämää koskevan Cedon lisääntyminen 5

6 Miten varmistetaan, e;ä työskentely lisää hyvinvoinca: Ohjaajan rooli keskeinen: ohjaaja valitsee työskentelyn muodon ja vastaa työskentelyn prosessista. Ohjaaja huolehci rii;ävästä jakamisesta: mitä tämä oli minulle, mihin tämä minut vie? Työskentelyn kaari voi mahdollistaa jakamista: pysähdytään jakamaan/ sanoi;amaan kokemusta. Ø Tästä seuraa helposc ohjaajalle tasapainoilua tekemisen ja puhumisen mahdollistamisen välillä (työnohjaus au;aa!! ). Epämääräinen ei väl;ämä;ä selkiydy hec, mu;a tärkeää, e;ä se saa sanoja ja e;ei se jää kenenkään yksin kanne;avaksi. IntensiteeCn säätely 6

7 IntensiteeCn säätely Ylivireysvyöhyke: Puolustuksen toimintajärjestelmä SympaaDsen hermoston taistele tai pakene reakco Sopiva vireysvyöhyke: Sosiaalisen sitoutumisen järjestelmä ParasympaaDsen hermoston vatsanpuoleisen kiertäjähermon akcivisuus Alivireysvyöhyke: Puolustuksen toimintajärjestelmä ParasympaaDsen hermoston selänpuoleisen kiertäjähermon akcvoituminen 7

8 Vireysvyöhykkeet ja sietoikkuna Ylivireysvyöhyke: PUOLUSTUKSEN TOIMINTAJÄRJESTELMÄ sympaadsen hermoston taistele tai pakene reakco Sopiva vireysvyöhyke: SOSIAALISEN SITOUTUMISEN JÄRJESTELMÄ Vatsanpuoleisen kiertäjähermon (osa parasympaadsta hermostoa) akcivisuus Tilanteissa, jotka eivät ole uhkaavia, sosiaalisen sitoutumisen järjestelmä säätelee sympaadsta hermostoa, mikä helpo;aa vuorovaikutusta ympäristön kanssa ja au;aa muodostamaan myönteisiä kiintymyssuhteita ja sosiaalisia siteitä: leikki, hoiva, tutkiminen, energian säätely ja suvunjatkaminen mahdollista Alivireysvyöhyke: PUOLUSTUKSEN TOIMINTAJÄRJESTELMÄ aiscmusten suhteellinen vähäisyys, tunteiden turtuminen, kyvy;ömyys kogniciviseen työstämiseen, vähentynyt fyysinen liike. Selänpuoleisen kiertäjähermoston jähme;ymis - reakco 8

9 Miten varmistetaan, e;ä työskentely lisää hyvinvoinca: Mitä turvallisempi ryhmä on, sitä mahdollisempaa on työskennellä. Ø Ø ü ü ü Ohjaajan tehtävä on huolehca, e;ä ryhmä on turvallinen, sietoikkunassa Välillä tämä tarkoi;aa paitsi työskentelyä myös siitä puhumista, sen jakamista, mitä tekeminen herä;ävää tämä ei tarkoita, e;ä työskentely olisi tylsää, jännityksetöntä eikö leikki parhaimmillaan ole tosi innostavaa ja jänskää, kaikenlaisilla tunteilla mauste;ua mu;a tämä tarkoi;aa sitä, e;ä vireyscla pysyy sellaisena, e;ä kukaan ryhmäläinen ei joudu olemaan sietämä;ömässä jännityksen tai jähme;yneisyyden Cloissa ja samalla: emme koskaan Cedä, mitä jonkun kirjan lukeminen tai elokuvan katsominen lukijassa tai katsojassa herä;ää eikä silc kirjojen lukemista tai elokuvien katsomista pidetä tuhoisana 9

10 Käsitys ajasta à Tulevaisuus Päivä, tunteja Tunnit, minuutit Minuutit, sekunnit Ajantaju puuttuu Toiminnan ohjaus à Toiminnan taso à Korkeat aivoalueet Abstrakti ajattelu Subkortikaaliset alueet + limbinen järjestelmä Konkreetti ajattelu Limbinen järjestelmä + väliaivot Väliaivot + aivorunko Aivorunko + autonominen hermosto Emootiot Reaktiot Refleksit Mantelitumakkeen viesti à RAUHA VALPPAUS HÄLYTYS PELKO KAUHU 10

11 TURVASSA TAI UHATTUNA TURVA: HYMYILY LIIKKUMINEN KOHTI PUOLEEN KÄÄNTYMINEN, TURVAUTUMINEN KATSEKONTAKTI TUTKIMINEN LEIKKI (on myös joskus riehumista) HOIVA UHKA: FYYSINEN VETÄYTYMINEN JÄNNITTYNEISYYS YLI- JA ALIVIREYSTILAT: - > riehuminen, päämäärätön/ sisällyksetön liikkuminen, - > kiihtymys, taisteleminen/ pakeneminen - > jähme;yminen, lamaantuminen, vel;ous, poissaolevuus 11

12 RYHMÄN OHJAAMINEN Ryhmää voisi kuvata joukkona atomeja, jotka liikkuvat lakkaama7a, törmäilevät kaiken aikaa toisiinsa ja muu7avat toisiansa joka kerta toisiaan koske7aessaan. Katso: Borgen & Pollard & Norman & Amundson & Westwood: Työ;ömien ryhmäohjaus, Salo & Chydenius: Toimintaterapia mielenterveystyössä, Jauhiainen & Eskola : Ryhmäilmiö,Niemistö, R. Ryhmän luovuus ja kehitysehdot Peavy Sosiodynaaminen ryhmäohjaus ; AnDla Tanssin aika ; Lindqvist Unelma rohkeasta elämästä Koonnut A.Karkkunen 12

13 RYHMÄOHJAUKSEN TÄRKEÄT OSATEKIJÄT *ryhmän tavoi;eet ja työskentely *jäsenten tarpeet ja roolit *ryhmäprosessit *ohjaajan toimintatavat ja taidot *ryhmän ohjelman suunni;elu 13

14 RYHMÄPROSESSIT = NE VOIMAT, jotka vaiku;avat siihen, miten ryhmä toimii Ohjaajan tehtävä au;aa ryhmää tulemaan Cetoiseksi ryhmäprosesseista. 1. VIESTINTÄ *viescnnän rakenne: verkko vai ohjaajakeskeisyys vai muu... *ryhmän alkuvaiheen häcköidyt johtopäätökset toisten sanomisista ja ehkä arvostelevista huomautuksista. Ohjaajan malli! 2. NORMIT *säännöt, ohjeet, jo;a tavoite saavutet. > turvallisuus, tärkeyden tunne. Luo;amuksellisuuden takaaminen, säännöt jäsenten välisestä palau;eesta. 3. PÄÄTÖKSENTEKO Miten toimitaan? Äänestys? Keskustelu? Kuullaanko kaikkia? 4. KONFRONTOINTI Ongelman esille o;aminen. Mekanismit, jotka vaikeu;avat - estävät ryhmän edistymistä. HETI REAGOINTI! ERON esille tuominen > mitä nyt on tapahtumassa ja mitä pitäisi tapahtua?! 5. LUOVA KONFLIKTIENRATKAISU * voimakkaat mielipide - erot: kiistaclanteet ja eturiscriidat *oletukset, uskomukset * väli;äjä 14

15 RYHMÄN OHJELMAN SUUNNITTELU 1. KENELLE: kohderyhmä 2. MITÄ: ryhmän tavoite, mitä ryhmän tarkoitus saada aikaan 3. MISSÄ JA MILLOIN 4. MITEN RYHMÄ PÄÄSEE TAVOITTEESEENSA: työskentelyn suunni;elu 15

16 RYHMÄN KEHITYKSEN VAIHEET 1. suunni;eluvaihe * mikä on ryhmän TARKOITUS JA TAVOITTEET * seulontaprosessi > esimerkiksi haasta;elu yksilöllisesc 2. aloitusvaihe 3. siirtymävaihe 4. työskentelyvaihe 5. päätösvaihe 6. jälkivaihe * jäsenten joukkoon kuuluminen! Riippuvuus ohjaajasta. *ryhmäläiset etsivät tapaa suhtautua ryhmään *luo;amus < > omat henkilökohtaiset asiat. Normit. *luo;amus lisääntyy, vastuu omasta ja toisten oppimisesta, uskalletaan o;aa riskejä * epäily, ahdistus > onko ryhmästä mihinkään... * vastahakoisuus ryhmäläisillä * siirtyminen * sitoutuminen * luo;aminen *voimakas sitoutuminen ryhmän tavoi;eisiin, sitoutuminen toisiin, tuo;eliaiasuus * itsenäisyys, toisiin luo;aminen. * tehtäväkeskeiset harjoitukset Kokonaisuuden muodostaminen, mitä opi;u. IntegroinC. Tunteet esiin. Pois jääminen. ArvioinC yhdessä ryhmän kanssa. Ryhmässä olleet voisivat hyödyntää oppimiaan taitoja - asioita. Ryhmätapaaminen - yksilötapaaminen. 16

17 RYHMÄN OHJAAMINEN MENETTELYTAVAT JA TAIDOT * ryhmän ohjaajan henkilökohtaiset ominaisuudet Avoin (varma omista näkemyksistä, hyväksyy toisten) - au;aa o;amaan riskejä. Paljastavat jotain sisimmästään. Ei ole vaarallista olla oma itsensä. Ryhmän johtaja on KESKEINEN vaiku;aja - omat arvot, standardit, odotukset. Ohjaajan persoonallisuus. Tietoisuus itsestä (vahvuudet - heikkoudet), mocvaacot, tarpeet, suvaitsevaisuus, myönteinen asenne (TOIVO - keinoja löytyy!), ihmisiin suuntautunut, paneutuva (lämpö!), väli;ävä, empaadnen (turvallinen, luote;ava), avoin, järjestelmällinen, joustava. * ryhmän ohjaajan toimintatavat - johtaminen = akcivinen ohjaaminen - vaiku;aminen=vaiku;aa enemmän kuin JOHTAA sitä - helpo;aminen =kypsä (melko) ryhmä. Ryhmä osallistuu päätöksentekoon, tekee aloi;eita... - valtuu;aminen = (delegoinc) - työskentelyvaihe. Ryhmällä kyvyt, taidot, mocvaaco - osa ryhmäläisistä o;aa ohjaajan roolin - tukee, neuvoo, ratkaisee JÄLKIVAIHEESSA direkcivisyys, koska ryhmä loppuu - ryhmäläiset taas uuteen ryhmään - MUIDEN ihmisten ryhmään. 17

18 OHJAAJAN TOIMINTATAVAT RYHMÄN KEHITYSVAIHEET ohjaajan toimintatapa ryhmän kehitysvaihe JOHTAMINEN (akcivinen ohjaaminen) VAIKUTTAMINEN SUUNNITTELUVAIHE ALOITUSVAIHE HELPOTTAMINEN SIIRTYMÄVAIHE VALTUUTTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE JOHTAMINEN JOHTAMINEN JA VAIKUTTAMINEN PÄÄTÖSVAIHE JÄLKIVAIHE 18

19 EETTISET KYSYMYKSET 1. Osallistumispakko OHJAAJAAN JA HÄNEN TOIMINTAANSA LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ 2. Ryhmän jäsenten ja ohjaajan sitoutuminen ja vastuu 3. Osallistuminen 4. Luo;amuksellisuus 5. Ohjaajan arvot Mitä ryhmän ohjaajan tarvitsemia ominaisuuksia sinulla on? Mitä taitoja haluat kehi;ää itsessäsi? 19 Tee itsesi kanssa sopimus asiasta!

20 RYHMÄPROSESSIN VAIHEET 1. Muotoutumisvaihe/forming -ODOTUKSET ryhmäläisillä! -ohjaajan rooli todentaa odotukset, tavoitteet -alkuahdistukset, -jännitykset, toimintatapojen etsiminen ja hahmottaminen -ohjaajan rooli alussa merkittävä> odotuksiin vastaaminen, riippuvuuden ja vaatimusten sieto, vastuun jakaminen ryhmälle -ohjaajan tehtävä luoda myönteinen, salliva ilmapiiri -terapeuttinen kuherruskuukausi -kivijalka myöhemmälle ryhmän kehittymiselle: alun turvallisuus ja luottamus perusta myöhemmille konfliktien esiin tulolle 20

21 2. Tyytymättömyyden ja päättäväisyyden vaihe/storming -ongelmien vähättely, todellisen työskentelyn vastustus > ryhmä ei vastaakaan kaikkiin odotuksiin eikä täytä kaikkia tarpeita -me-henki, yhteenkuuluvuus > tuki enemmän toisilta ryhmäläisiltä kuin ohjaajalta -alaryhmien muodostuminen, kateus, kilpailu -tunteet, tarpeet, toiveet avoimemmin esiin -roolit muotoutuvat -ohjaajan tehtävänä muistuttaa ryhmän tehtävästä ja tavoitteista -konfliktit: selvittäminen > on ihmisen kunnioittamista > mallioppimiskokemus > turvallisuus 21

22 -tunteet esiin > viha ohjaajaa kohtaan > ohjaajan tärkeä ottaa vastaan viha ja säilyttää sitä, ei heittää takaisin > ammatillisuus - 3. Toiminnan jäsentymisen vaihe/norming - toivo tulevaisuudesta, vaikeat asiat helpompi kestää yhdessä > helposti parinmuodostusta - yhteiset sopimukset, tavoitteiden täsmentyminen 4. Tuottava vaihe/performing -positiivinen yhteenkuuluvuus -roolit joustavia, monipuolisia -tunteiden, ajatusten, toiveiden, mielikuvien ilmaisu turvallista, avointa > ongelmien ratkaisu itsenäisempää -ohjaajan tehtävä säilyttää realistisuus ryhmässä 22

23 5. lopettamisvaihe/adjourning -työskentelyn tiivistyminen loppua kohti -ryhmäläiset avoimesti tai peitetysti vetoavat ryhmän jatkamisen puolesta: jatkamisen toive pikemminkin lopettamisen kivun kieltämistä -yhteenkuuluvuuden tunne voimakas, vaikka alun ahdistukset voivat hetkellisesti palata -lopetuspuheet herättävät vihaa, suuttumusta, surua, ahdistusta > mitätöinti > ryhmän ohjaaja kelvoton > JOS ryhmässä tilaa näille tunteille ja niitä voidaan työstää Ø päästään ryhmän loppumisen suremiseen...ja ryhmän annin ja oman panoksen arvostamiseen 23

24 -lopetukseen aikaa runsaasti -mitä merkittävämpi yhdessäolo, sitä enemmän herää surua ja kaipausta -ryhmä voi tarjota hyvän mallioppimis- ja vertaiskokemuksen hyvästä ja rakentavasta tavasta erota, luopua ja kaivata > tunteiden käsittely toiminnan avulla > uusi elämän hallinta ja selviytyminen > ilo, helpotus, tyydytys > yleistyminen muuhun toimintaan 24

25 LUOVUUDEN LÄHTEILLÄ (Lähteenä M.Lindqvist, Unelma rohkeasta elämästä) Luovan prosessin lähtökohta usein kipu ja hämmennys > kaaos ja luovuus aina hetken käsi kädessä >psyyken tasolla luovuus on kykyä kestää sisäistä kaaosta >luovuus ei ole erityislahjakkuu;a, vaan tapa elää, käy;ää voimavarojaan, ilmaista itseään ja olla yhteydessä ympäristöönsä 25

26 - luovuus on kykyä toimia tutuissa Clanteissa uudella tavalla ja uusissa Clanteissa mielekkäällä tavalla (Moreno) *spontaanius keskeinen: kyky viri;yä tunteeseen, sisäinen lämpiäminen- spontaanius on luovuuden kaksoissisar - siihen ei voi pako;aa ketään luovuus ja pakko ovat kuin tuli ja vesi - tunnetasolla luovuuden ESTEITÄ pelko ja epäluo;amus > puolustusasenteet pintaan > estävät yhtey;ä ja itseilmaisua > varo;ava moralisoimasta näitä tunteita (huom.ohjaaja) > KAIKKI tunteet luvallisia luovuu;a ehkäisevien tunteiden käsi;ely 26

27 > pelko sulkee pois, panee porct kiinni, > pelko vie paniikkiin ja pakenemiseen > epäluo;amus estää hei;äytymisen, jä;äytymisen koko painollaan jonkun varaan > luovuus prosessi, lopputulosta ei voi Cetää > edelly;ää hei;äytymistä ja antautumista > teorecsoinc ja raconalisoinc esteitä, myös moralismi > luovuus sisältää aina riskin: sillä on hintansa - kuin elämälläkin - luovaan työskentelyyn hei;äytyminen edelly;ää rohkeu;a valintojen tekemiseen 27

28 TOIMINTARYHMÄSSÄ ESIINTYVIÄ PUOLUSTUSILMIÖITÄ 1. tekemisen korostaminen: toiminta mukavaa niin kauan, kun se on hauskaa mitätöinc - arvostelu, arvon kieltäminen, unohtaminen, myöhästyminen, pitkästymisen osoi;aminen - asiakkaiden arvostelussa voi olla myös tärkeää Cetoa ohjaajalle > ohjaajan rooli, sen muu;aminen 3. vetäytyminen - voi olla huomion hakemista, kyvy;ömyys käsitellä ja kestää ryhmässä nousevaa ahdistusta - asiakkaan kunnioitus 28

29 4. johtajan roolin o;aminen - ohjaajan tulee huolehca tasapuolisuudesta, turvallisuudesta - päätöksien tekeminen usein vaikeaa, aikaa vievää > ahdistus ryhmässä - johtajan rooli voi sabotoida ryhmää, käy;ää sitä omiin tarpeisiin, kielteinen sankaruus, mitätöinc, ohjaajien ehdotusten vastustaminen ja tuhoaminen - muun ryhmän naucskelu ja hiljaisuus > vastuun kääntäminen koko ryhmälle. (hyvä muistaa, e;ä hallitsevan ja ylimielisen käy;äytymisen takana on aina paljon pelkoa, ahdistusta ja tuskaa omasta avu;omuudesta) 29

30 5. työskentelyn sabotoiminen - uhkaukset, pelo;elut, kiristykset, ehtojen ase;elu, aggressiivisuus ohjaajaa ja ryhmäläisiä kohtaan > kenellä suurin, vaikein ongelma? - aggressiivisuuteen tulee aina puu;ua > ryhmän turvallisuus, aggr. ymmärtäminen, EI saa hyväksyä aggr. > selvi;äm. + sopiminen 30

31 6. alaryhmät > saa;aa estää työskentelyä, ohjaajan rooli antaa yhteistyötä edistäviä tehtäviä, osallisuu;a ja yhteenkuuluvuuden kokemusta 7. syncpukki - oman avu;omuuden hallinta ja ahdistus syy;ämällä toista - ohjaajan varo;ava ase;umasta sorretun puolelle niin, e;ä olisi muita vastaan - syncpukki- ilmiöön lii;yy aina suuri hylkäämisen ja tuhoutumisen pelko > turvall. toiminnan lisääminen 31

32 8. yleinen kaaos - taistelu, pako - hihi;ely, vitsit, touhuaminen - hauskanpito välillä tarpeellista 9. älyllistäminen - esim. luovien ja ilmaisevien menetelmien halveksimisena tai tunnepuolen eristäminen kokonaan - henkinen väkivalta mahdollinen: rehellisyyden ja suorapuheisuuden nimissä harjoite;ua väkivaltaa hiljaisuus - tärkeä, tarpeellinen > liian kauan jatkuvana ahdistavaa, pelo;avaa > työskentelyn vaikeutuminen > koske;ava puheenvuoro voi aih. hiljaisuuden > ohjaajan kommend 32

33 TOIMINNAN EDUT RYHMÄSSÄ *palkitsevuus, onnistumiset *tyydytys, mielihyvä *palaute *konkree9suus (realitee7eja tukeva) *turvallinen, koska usein tu7ua, tu7uja elemen7ejä *taitojen ylläpitäminen ja kehi7äminen *tunteet: löytyminen, ilmaisu... *vuorovaikutus helpompaa, luontevampaa *asiakkaalle suoja liian ahdistavissa ;lanteissa *ryhmän kiintey7äjä (ei aina) *mo;voinnin helpo7aja *hiljaisille, vetäytyjille mahdollisuus osallistua *nonverbaali - verbaali 33

34 TOIMINNAN HAITAT RYHMÄSSÄ *itsetarkoitus, tavoi7eet hukkuneet *epäonnistumisen vaarat *defensiivinen käy7ö *vaa;vuus *ajoi7ain eristävyys *manipuloin;keino *ajoi7ain tuntei7en estäminen 34

35 TERAPEUTTINEN TOIMINTA = vuorovaikutusprosessi, jossa toimintaa käytetään ;etoises; ja tavoi7eellises; kuntoutumisen välineenä Tarkoituksenmukainen toiminta koostuu tunniste7avista elementeistä ja sisältää useita seuraavia piirteitä, jotka tekevät toiminnasta terapeu9sen: TOIMINTA ON: *kokonaisvaltaista (fyys- psyyk- sos) *edistää sanallista ja sanatonta vuorovaikutusta *selkiinny7ää ja au7aa muodostamaan käsitystä itsestä *toimijana antaa mahdollisuuden suojautua, edetä asiakkaan ehdoilla 35

36 *säädeltävissä yksilön tarpeiden ja kykyjen mukaan *sitoo nykyhetkeen ja todellisuuteen *prosessi tärkeämpi kuin lopputulos TOIMINTA: *tuo7aa iloa, helpotusta, tyytyväisyy7ä, rentou7aa, virkistää... *antaa osallisuuden ja vastavuoroisuuden kokemuksen *vaihtelee ;etoinen- ;edostamaton- jatkumolla *vaihtelee todellinen- symbolinen- jatkumolla *au7aa tunnistamaan, hallitsemaan ja sietämään erilaisia tunteita 36

37 *au7aa tutkimaan, kokeilemaan ja hankkimaan erilaisia rooleja ja vuorovaikutustaitoja *kehi7ää ongelmanratkaisutaitoja *au7aa hallitsemaan esineellistä ympäristöä ja o7amaan haltuun erilaisia taitoja *toiminnasta saatava ja anne7u palaute rehellistä, todellista ja myönteistä 37

38 OHJAAMINEN ON LUOVAA TOIMINTAA - Luomiskyvyn ja ilmaisun kehittäminen edellyttää luovuuden ilmenemiselle otollista ILMAPIIRIÄ j a asiakkaiden luovan kapasiteetin vaalimista LUOVA OHJAAMINEN PERUSTUU: *tasavertaiseen ja avoimeen suhteeseen ohjaajan ja asiakk. välillä *mielikuvituksen rohkaisemiseen, yksilöllisten erojen sallimiseen ja ryhmäpaineiden vähentämiseen *turvalliseen ilmapiiriin ja psykologiseen vapauteen *rakentavaan kritiikkiin ja positiiviseen palautteeseen *rehelliseen, selkeään ja vaihtelevaan kommunikaatioon *kyselytekniikkaan: esitä kysymyksiä, ei aina suoria vastauksia, jos asiakkaat voivat itse löytää vastauksia... *havainnollisuuteen, loogisuuteen, keskusteluun *sisäisen motivaation herättämiseen *ongelmanratkaisuun ja itse löytämiseen *jäsenneltyyn mutta joustavaan sisältöön (eli strukturointiin) *ohjaukseen ja kannustukseen *ohjaajan oman tekemisen tyylin tiedostamiseen ja kehittämiseen 38

39 Quintana: innostajalta vaaditaan *sosiaalista herkkyyttä, sosiaalista sitoutumista, sosiaalista taistelutahtoa, todellisuudentajua, johon liittyy ripaus ihanteellisuutta, tarvittavat sosiologiset tiedot (sos. kysymykset, toiminta-alueen tuntemus), käytännöllisyyttä, palvelun henki Suhteeseen asettuminen (innostajan persoonalliset ominaisuudet tärkeämpiä kuin tieto) Innostajaksi eivät kaikki sovi! Tuleva innostaja osaa tehdä, osaa olla, osaa odottaa, tietää 39