Kohtaamisia rajapinnoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohtaamisia rajapinnoilla"

Transkriptio

1 Kohtaamisia rajapinnoilla Työskentely taiteen ja hyvinvoinnin kentällä on haastavaa. Se vie tekijänsä kahden osaamisalueen rajapinnalle: tehdäänkö tässä nyt taide;a vai terapiaa? Työpajan ohjaajat: Anne Karkkunen ja Sisko Karinen 1

2 Kohtaamisia rajapinnoilla Työpajan tavoi;eena on toiminnallisesc syventyä taiteen ja hyvinvoinnin rajapintoihin tarkastella oman osaamisen rajoja ja haasteita 2

3 Työskentelyn lähtökohta: Taide ei ole terapiaa. Mu7a taide voi olla terapeu9sta, hyvinvoin;a tuo7avaa. TERAPEUTTISUUS Terapia (psykoterapia, mm. eri taideterapiat): - > terapiasopimus - > koulute;u psykoterapeud (Valvira) - > työskentely suhteessa - > päämääränä mielen rakentuminen /rakenteiden korjaaminen ja vahvistaminen TERAPEUTTISUUS Taide ja toiminta: - > voi olla joko terapeudsta = hoitavaa, ehey;ävää, ymmärrystä lisäävää, elämää jäsentävää, uusia näköaloja avaavaa, mu;a ei sellaisenakaan väl;ämä;ä vain hyvältä tuntuvaa - > voi olla hajo;avaa, kasvua ehkäisevää jopa tuhoisaa, eikä sellaisenakaan väl;ämä;ä vain pahalta tuntuvaa 3

4 Mitkä ovat terapeudsia tekijöitä? (Yalom) Toivon herä;äminen: elämä voi muu;ua Universaalisuus: en ole yksin kokemuksineni, tunteineni Altruismi: myötätunnon herääminen Korvaava perhekokemus: ryhmässä tulen nähdyksi ja kuulluksi toisin kuin esim. lapsuuden perheessäni Sosiaalisten taitojen kehi;yminen 4

5 Mitkä ovat terapeudsia tekijöitä? (Yalom) Mallista oppiminen/samastuminen Ryhmän koheesio, vetovoimaisuus Katarsis: tunteen vapautuminen/helpotus EksistenCaaliset tekijät: kokemus olemisesta itsenä ja suhteessa toisiin, merkitykset Tieto: kaikenlainen elämää koskevan Cedon lisääntyminen 5

6 Miten varmistetaan, e;ä työskentely lisää hyvinvoinca: Ohjaajan rooli keskeinen: ohjaaja valitsee työskentelyn muodon ja vastaa työskentelyn prosessista. Ohjaaja huolehci rii;ävästä jakamisesta: mitä tämä oli minulle, mihin tämä minut vie? Työskentelyn kaari voi mahdollistaa jakamista: pysähdytään jakamaan/ sanoi;amaan kokemusta. Ø Tästä seuraa helposc ohjaajalle tasapainoilua tekemisen ja puhumisen mahdollistamisen välillä (työnohjaus au;aa!! ). Epämääräinen ei väl;ämä;ä selkiydy hec, mu;a tärkeää, e;ä se saa sanoja ja e;ei se jää kenenkään yksin kanne;avaksi. IntensiteeCn säätely 6

7 IntensiteeCn säätely Ylivireysvyöhyke: Puolustuksen toimintajärjestelmä SympaaDsen hermoston taistele tai pakene reakco Sopiva vireysvyöhyke: Sosiaalisen sitoutumisen järjestelmä ParasympaaDsen hermoston vatsanpuoleisen kiertäjähermon akcivisuus Alivireysvyöhyke: Puolustuksen toimintajärjestelmä ParasympaaDsen hermoston selänpuoleisen kiertäjähermon akcvoituminen 7

8 Vireysvyöhykkeet ja sietoikkuna Ylivireysvyöhyke: PUOLUSTUKSEN TOIMINTAJÄRJESTELMÄ sympaadsen hermoston taistele tai pakene reakco Sopiva vireysvyöhyke: SOSIAALISEN SITOUTUMISEN JÄRJESTELMÄ Vatsanpuoleisen kiertäjähermon (osa parasympaadsta hermostoa) akcivisuus Tilanteissa, jotka eivät ole uhkaavia, sosiaalisen sitoutumisen järjestelmä säätelee sympaadsta hermostoa, mikä helpo;aa vuorovaikutusta ympäristön kanssa ja au;aa muodostamaan myönteisiä kiintymyssuhteita ja sosiaalisia siteitä: leikki, hoiva, tutkiminen, energian säätely ja suvunjatkaminen mahdollista Alivireysvyöhyke: PUOLUSTUKSEN TOIMINTAJÄRJESTELMÄ aiscmusten suhteellinen vähäisyys, tunteiden turtuminen, kyvy;ömyys kogniciviseen työstämiseen, vähentynyt fyysinen liike. Selänpuoleisen kiertäjähermoston jähme;ymis - reakco 8

9 Miten varmistetaan, e;ä työskentely lisää hyvinvoinca: Mitä turvallisempi ryhmä on, sitä mahdollisempaa on työskennellä. Ø Ø ü ü ü Ohjaajan tehtävä on huolehca, e;ä ryhmä on turvallinen, sietoikkunassa Välillä tämä tarkoi;aa paitsi työskentelyä myös siitä puhumista, sen jakamista, mitä tekeminen herä;ävää tämä ei tarkoita, e;ä työskentely olisi tylsää, jännityksetöntä eikö leikki parhaimmillaan ole tosi innostavaa ja jänskää, kaikenlaisilla tunteilla mauste;ua mu;a tämä tarkoi;aa sitä, e;ä vireyscla pysyy sellaisena, e;ä kukaan ryhmäläinen ei joudu olemaan sietämä;ömässä jännityksen tai jähme;yneisyyden Cloissa ja samalla: emme koskaan Cedä, mitä jonkun kirjan lukeminen tai elokuvan katsominen lukijassa tai katsojassa herä;ää eikä silc kirjojen lukemista tai elokuvien katsomista pidetä tuhoisana 9

10 Käsitys ajasta à Tulevaisuus Päivä, tunteja Tunnit, minuutit Minuutit, sekunnit Ajantaju puuttuu Toiminnan ohjaus à Toiminnan taso à Korkeat aivoalueet Abstrakti ajattelu Subkortikaaliset alueet + limbinen järjestelmä Konkreetti ajattelu Limbinen järjestelmä + väliaivot Väliaivot + aivorunko Aivorunko + autonominen hermosto Emootiot Reaktiot Refleksit Mantelitumakkeen viesti à RAUHA VALPPAUS HÄLYTYS PELKO KAUHU 10

11 TURVASSA TAI UHATTUNA TURVA: HYMYILY LIIKKUMINEN KOHTI PUOLEEN KÄÄNTYMINEN, TURVAUTUMINEN KATSEKONTAKTI TUTKIMINEN LEIKKI (on myös joskus riehumista) HOIVA UHKA: FYYSINEN VETÄYTYMINEN JÄNNITTYNEISYYS YLI- JA ALIVIREYSTILAT: - > riehuminen, päämäärätön/ sisällyksetön liikkuminen, - > kiihtymys, taisteleminen/ pakeneminen - > jähme;yminen, lamaantuminen, vel;ous, poissaolevuus 11

12 RYHMÄN OHJAAMINEN Ryhmää voisi kuvata joukkona atomeja, jotka liikkuvat lakkaama7a, törmäilevät kaiken aikaa toisiinsa ja muu7avat toisiansa joka kerta toisiaan koske7aessaan. Katso: Borgen & Pollard & Norman & Amundson & Westwood: Työ;ömien ryhmäohjaus, Salo & Chydenius: Toimintaterapia mielenterveystyössä, Jauhiainen & Eskola : Ryhmäilmiö,Niemistö, R. Ryhmän luovuus ja kehitysehdot Peavy Sosiodynaaminen ryhmäohjaus ; AnDla Tanssin aika ; Lindqvist Unelma rohkeasta elämästä Koonnut A.Karkkunen 12

13 RYHMÄOHJAUKSEN TÄRKEÄT OSATEKIJÄT *ryhmän tavoi;eet ja työskentely *jäsenten tarpeet ja roolit *ryhmäprosessit *ohjaajan toimintatavat ja taidot *ryhmän ohjelman suunni;elu 13

14 RYHMÄPROSESSIT = NE VOIMAT, jotka vaiku;avat siihen, miten ryhmä toimii Ohjaajan tehtävä au;aa ryhmää tulemaan Cetoiseksi ryhmäprosesseista. 1. VIESTINTÄ *viescnnän rakenne: verkko vai ohjaajakeskeisyys vai muu... *ryhmän alkuvaiheen häcköidyt johtopäätökset toisten sanomisista ja ehkä arvostelevista huomautuksista. Ohjaajan malli! 2. NORMIT *säännöt, ohjeet, jo;a tavoite saavutet. > turvallisuus, tärkeyden tunne. Luo;amuksellisuuden takaaminen, säännöt jäsenten välisestä palau;eesta. 3. PÄÄTÖKSENTEKO Miten toimitaan? Äänestys? Keskustelu? Kuullaanko kaikkia? 4. KONFRONTOINTI Ongelman esille o;aminen. Mekanismit, jotka vaikeu;avat - estävät ryhmän edistymistä. HETI REAGOINTI! ERON esille tuominen > mitä nyt on tapahtumassa ja mitä pitäisi tapahtua?! 5. LUOVA KONFLIKTIENRATKAISU * voimakkaat mielipide - erot: kiistaclanteet ja eturiscriidat *oletukset, uskomukset * väli;äjä 14

15 RYHMÄN OHJELMAN SUUNNITTELU 1. KENELLE: kohderyhmä 2. MITÄ: ryhmän tavoite, mitä ryhmän tarkoitus saada aikaan 3. MISSÄ JA MILLOIN 4. MITEN RYHMÄ PÄÄSEE TAVOITTEESEENSA: työskentelyn suunni;elu 15

16 RYHMÄN KEHITYKSEN VAIHEET 1. suunni;eluvaihe * mikä on ryhmän TARKOITUS JA TAVOITTEET * seulontaprosessi > esimerkiksi haasta;elu yksilöllisesc 2. aloitusvaihe 3. siirtymävaihe 4. työskentelyvaihe 5. päätösvaihe 6. jälkivaihe * jäsenten joukkoon kuuluminen! Riippuvuus ohjaajasta. *ryhmäläiset etsivät tapaa suhtautua ryhmään *luo;amus < > omat henkilökohtaiset asiat. Normit. *luo;amus lisääntyy, vastuu omasta ja toisten oppimisesta, uskalletaan o;aa riskejä * epäily, ahdistus > onko ryhmästä mihinkään... * vastahakoisuus ryhmäläisillä * siirtyminen * sitoutuminen * luo;aminen *voimakas sitoutuminen ryhmän tavoi;eisiin, sitoutuminen toisiin, tuo;eliaiasuus * itsenäisyys, toisiin luo;aminen. * tehtäväkeskeiset harjoitukset Kokonaisuuden muodostaminen, mitä opi;u. IntegroinC. Tunteet esiin. Pois jääminen. ArvioinC yhdessä ryhmän kanssa. Ryhmässä olleet voisivat hyödyntää oppimiaan taitoja - asioita. Ryhmätapaaminen - yksilötapaaminen. 16

17 RYHMÄN OHJAAMINEN MENETTELYTAVAT JA TAIDOT * ryhmän ohjaajan henkilökohtaiset ominaisuudet Avoin (varma omista näkemyksistä, hyväksyy toisten) - au;aa o;amaan riskejä. Paljastavat jotain sisimmästään. Ei ole vaarallista olla oma itsensä. Ryhmän johtaja on KESKEINEN vaiku;aja - omat arvot, standardit, odotukset. Ohjaajan persoonallisuus. Tietoisuus itsestä (vahvuudet - heikkoudet), mocvaacot, tarpeet, suvaitsevaisuus, myönteinen asenne (TOIVO - keinoja löytyy!), ihmisiin suuntautunut, paneutuva (lämpö!), väli;ävä, empaadnen (turvallinen, luote;ava), avoin, järjestelmällinen, joustava. * ryhmän ohjaajan toimintatavat - johtaminen = akcivinen ohjaaminen - vaiku;aminen=vaiku;aa enemmän kuin JOHTAA sitä - helpo;aminen =kypsä (melko) ryhmä. Ryhmä osallistuu päätöksentekoon, tekee aloi;eita... - valtuu;aminen = (delegoinc) - työskentelyvaihe. Ryhmällä kyvyt, taidot, mocvaaco - osa ryhmäläisistä o;aa ohjaajan roolin - tukee, neuvoo, ratkaisee JÄLKIVAIHEESSA direkcivisyys, koska ryhmä loppuu - ryhmäläiset taas uuteen ryhmään - MUIDEN ihmisten ryhmään. 17

18 OHJAAJAN TOIMINTATAVAT RYHMÄN KEHITYSVAIHEET ohjaajan toimintatapa ryhmän kehitysvaihe JOHTAMINEN (akcivinen ohjaaminen) VAIKUTTAMINEN SUUNNITTELUVAIHE ALOITUSVAIHE HELPOTTAMINEN SIIRTYMÄVAIHE VALTUUTTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE JOHTAMINEN JOHTAMINEN JA VAIKUTTAMINEN PÄÄTÖSVAIHE JÄLKIVAIHE 18

19 EETTISET KYSYMYKSET 1. Osallistumispakko OHJAAJAAN JA HÄNEN TOIMINTAANSA LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ 2. Ryhmän jäsenten ja ohjaajan sitoutuminen ja vastuu 3. Osallistuminen 4. Luo;amuksellisuus 5. Ohjaajan arvot Mitä ryhmän ohjaajan tarvitsemia ominaisuuksia sinulla on? Mitä taitoja haluat kehi;ää itsessäsi? 19 Tee itsesi kanssa sopimus asiasta!

20 RYHMÄPROSESSIN VAIHEET 1. Muotoutumisvaihe/forming -ODOTUKSET ryhmäläisillä! -ohjaajan rooli todentaa odotukset, tavoitteet -alkuahdistukset, -jännitykset, toimintatapojen etsiminen ja hahmottaminen -ohjaajan rooli alussa merkittävä> odotuksiin vastaaminen, riippuvuuden ja vaatimusten sieto, vastuun jakaminen ryhmälle -ohjaajan tehtävä luoda myönteinen, salliva ilmapiiri -terapeuttinen kuherruskuukausi -kivijalka myöhemmälle ryhmän kehittymiselle: alun turvallisuus ja luottamus perusta myöhemmille konfliktien esiin tulolle 20

21 2. Tyytymättömyyden ja päättäväisyyden vaihe/storming -ongelmien vähättely, todellisen työskentelyn vastustus > ryhmä ei vastaakaan kaikkiin odotuksiin eikä täytä kaikkia tarpeita -me-henki, yhteenkuuluvuus > tuki enemmän toisilta ryhmäläisiltä kuin ohjaajalta -alaryhmien muodostuminen, kateus, kilpailu -tunteet, tarpeet, toiveet avoimemmin esiin -roolit muotoutuvat -ohjaajan tehtävänä muistuttaa ryhmän tehtävästä ja tavoitteista -konfliktit: selvittäminen > on ihmisen kunnioittamista > mallioppimiskokemus > turvallisuus 21

22 -tunteet esiin > viha ohjaajaa kohtaan > ohjaajan tärkeä ottaa vastaan viha ja säilyttää sitä, ei heittää takaisin > ammatillisuus - 3. Toiminnan jäsentymisen vaihe/norming - toivo tulevaisuudesta, vaikeat asiat helpompi kestää yhdessä > helposti parinmuodostusta - yhteiset sopimukset, tavoitteiden täsmentyminen 4. Tuottava vaihe/performing -positiivinen yhteenkuuluvuus -roolit joustavia, monipuolisia -tunteiden, ajatusten, toiveiden, mielikuvien ilmaisu turvallista, avointa > ongelmien ratkaisu itsenäisempää -ohjaajan tehtävä säilyttää realistisuus ryhmässä 22

23 5. lopettamisvaihe/adjourning -työskentelyn tiivistyminen loppua kohti -ryhmäläiset avoimesti tai peitetysti vetoavat ryhmän jatkamisen puolesta: jatkamisen toive pikemminkin lopettamisen kivun kieltämistä -yhteenkuuluvuuden tunne voimakas, vaikka alun ahdistukset voivat hetkellisesti palata -lopetuspuheet herättävät vihaa, suuttumusta, surua, ahdistusta > mitätöinti > ryhmän ohjaaja kelvoton > JOS ryhmässä tilaa näille tunteille ja niitä voidaan työstää Ø päästään ryhmän loppumisen suremiseen...ja ryhmän annin ja oman panoksen arvostamiseen 23

24 -lopetukseen aikaa runsaasti -mitä merkittävämpi yhdessäolo, sitä enemmän herää surua ja kaipausta -ryhmä voi tarjota hyvän mallioppimis- ja vertaiskokemuksen hyvästä ja rakentavasta tavasta erota, luopua ja kaivata > tunteiden käsittely toiminnan avulla > uusi elämän hallinta ja selviytyminen > ilo, helpotus, tyydytys > yleistyminen muuhun toimintaan 24

25 LUOVUUDEN LÄHTEILLÄ (Lähteenä M.Lindqvist, Unelma rohkeasta elämästä) Luovan prosessin lähtökohta usein kipu ja hämmennys > kaaos ja luovuus aina hetken käsi kädessä >psyyken tasolla luovuus on kykyä kestää sisäistä kaaosta >luovuus ei ole erityislahjakkuu;a, vaan tapa elää, käy;ää voimavarojaan, ilmaista itseään ja olla yhteydessä ympäristöönsä 25

26 - luovuus on kykyä toimia tutuissa Clanteissa uudella tavalla ja uusissa Clanteissa mielekkäällä tavalla (Moreno) *spontaanius keskeinen: kyky viri;yä tunteeseen, sisäinen lämpiäminen- spontaanius on luovuuden kaksoissisar - siihen ei voi pako;aa ketään luovuus ja pakko ovat kuin tuli ja vesi - tunnetasolla luovuuden ESTEITÄ pelko ja epäluo;amus > puolustusasenteet pintaan > estävät yhtey;ä ja itseilmaisua > varo;ava moralisoimasta näitä tunteita (huom.ohjaaja) > KAIKKI tunteet luvallisia luovuu;a ehkäisevien tunteiden käsi;ely 26

27 > pelko sulkee pois, panee porct kiinni, > pelko vie paniikkiin ja pakenemiseen > epäluo;amus estää hei;äytymisen, jä;äytymisen koko painollaan jonkun varaan > luovuus prosessi, lopputulosta ei voi Cetää > edelly;ää hei;äytymistä ja antautumista > teorecsoinc ja raconalisoinc esteitä, myös moralismi > luovuus sisältää aina riskin: sillä on hintansa - kuin elämälläkin - luovaan työskentelyyn hei;äytyminen edelly;ää rohkeu;a valintojen tekemiseen 27

28 TOIMINTARYHMÄSSÄ ESIINTYVIÄ PUOLUSTUSILMIÖITÄ 1. tekemisen korostaminen: toiminta mukavaa niin kauan, kun se on hauskaa mitätöinc - arvostelu, arvon kieltäminen, unohtaminen, myöhästyminen, pitkästymisen osoi;aminen - asiakkaiden arvostelussa voi olla myös tärkeää Cetoa ohjaajalle > ohjaajan rooli, sen muu;aminen 3. vetäytyminen - voi olla huomion hakemista, kyvy;ömyys käsitellä ja kestää ryhmässä nousevaa ahdistusta - asiakkaan kunnioitus 28

29 4. johtajan roolin o;aminen - ohjaajan tulee huolehca tasapuolisuudesta, turvallisuudesta - päätöksien tekeminen usein vaikeaa, aikaa vievää > ahdistus ryhmässä - johtajan rooli voi sabotoida ryhmää, käy;ää sitä omiin tarpeisiin, kielteinen sankaruus, mitätöinc, ohjaajien ehdotusten vastustaminen ja tuhoaminen - muun ryhmän naucskelu ja hiljaisuus > vastuun kääntäminen koko ryhmälle. (hyvä muistaa, e;ä hallitsevan ja ylimielisen käy;äytymisen takana on aina paljon pelkoa, ahdistusta ja tuskaa omasta avu;omuudesta) 29

30 5. työskentelyn sabotoiminen - uhkaukset, pelo;elut, kiristykset, ehtojen ase;elu, aggressiivisuus ohjaajaa ja ryhmäläisiä kohtaan > kenellä suurin, vaikein ongelma? - aggressiivisuuteen tulee aina puu;ua > ryhmän turvallisuus, aggr. ymmärtäminen, EI saa hyväksyä aggr. > selvi;äm. + sopiminen 30

31 6. alaryhmät > saa;aa estää työskentelyä, ohjaajan rooli antaa yhteistyötä edistäviä tehtäviä, osallisuu;a ja yhteenkuuluvuuden kokemusta 7. syncpukki - oman avu;omuuden hallinta ja ahdistus syy;ämällä toista - ohjaajan varo;ava ase;umasta sorretun puolelle niin, e;ä olisi muita vastaan - syncpukki- ilmiöön lii;yy aina suuri hylkäämisen ja tuhoutumisen pelko > turvall. toiminnan lisääminen 31

32 8. yleinen kaaos - taistelu, pako - hihi;ely, vitsit, touhuaminen - hauskanpito välillä tarpeellista 9. älyllistäminen - esim. luovien ja ilmaisevien menetelmien halveksimisena tai tunnepuolen eristäminen kokonaan - henkinen väkivalta mahdollinen: rehellisyyden ja suorapuheisuuden nimissä harjoite;ua väkivaltaa hiljaisuus - tärkeä, tarpeellinen > liian kauan jatkuvana ahdistavaa, pelo;avaa > työskentelyn vaikeutuminen > koske;ava puheenvuoro voi aih. hiljaisuuden > ohjaajan kommend 32

33 TOIMINNAN EDUT RYHMÄSSÄ *palkitsevuus, onnistumiset *tyydytys, mielihyvä *palaute *konkree9suus (realitee7eja tukeva) *turvallinen, koska usein tu7ua, tu7uja elemen7ejä *taitojen ylläpitäminen ja kehi7äminen *tunteet: löytyminen, ilmaisu... *vuorovaikutus helpompaa, luontevampaa *asiakkaalle suoja liian ahdistavissa ;lanteissa *ryhmän kiintey7äjä (ei aina) *mo;voinnin helpo7aja *hiljaisille, vetäytyjille mahdollisuus osallistua *nonverbaali - verbaali 33

34 TOIMINNAN HAITAT RYHMÄSSÄ *itsetarkoitus, tavoi7eet hukkuneet *epäonnistumisen vaarat *defensiivinen käy7ö *vaa;vuus *ajoi7ain eristävyys *manipuloin;keino *ajoi7ain tuntei7en estäminen 34

35 TERAPEUTTINEN TOIMINTA = vuorovaikutusprosessi, jossa toimintaa käytetään ;etoises; ja tavoi7eellises; kuntoutumisen välineenä Tarkoituksenmukainen toiminta koostuu tunniste7avista elementeistä ja sisältää useita seuraavia piirteitä, jotka tekevät toiminnasta terapeu9sen: TOIMINTA ON: *kokonaisvaltaista (fyys- psyyk- sos) *edistää sanallista ja sanatonta vuorovaikutusta *selkiinny7ää ja au7aa muodostamaan käsitystä itsestä *toimijana antaa mahdollisuuden suojautua, edetä asiakkaan ehdoilla 35

36 *säädeltävissä yksilön tarpeiden ja kykyjen mukaan *sitoo nykyhetkeen ja todellisuuteen *prosessi tärkeämpi kuin lopputulos TOIMINTA: *tuo7aa iloa, helpotusta, tyytyväisyy7ä, rentou7aa, virkistää... *antaa osallisuuden ja vastavuoroisuuden kokemuksen *vaihtelee ;etoinen- ;edostamaton- jatkumolla *vaihtelee todellinen- symbolinen- jatkumolla *au7aa tunnistamaan, hallitsemaan ja sietämään erilaisia tunteita 36

37 *au7aa tutkimaan, kokeilemaan ja hankkimaan erilaisia rooleja ja vuorovaikutustaitoja *kehi7ää ongelmanratkaisutaitoja *au7aa hallitsemaan esineellistä ympäristöä ja o7amaan haltuun erilaisia taitoja *toiminnasta saatava ja anne7u palaute rehellistä, todellista ja myönteistä 37

38 OHJAAMINEN ON LUOVAA TOIMINTAA - Luomiskyvyn ja ilmaisun kehittäminen edellyttää luovuuden ilmenemiselle otollista ILMAPIIRIÄ j a asiakkaiden luovan kapasiteetin vaalimista LUOVA OHJAAMINEN PERUSTUU: *tasavertaiseen ja avoimeen suhteeseen ohjaajan ja asiakk. välillä *mielikuvituksen rohkaisemiseen, yksilöllisten erojen sallimiseen ja ryhmäpaineiden vähentämiseen *turvalliseen ilmapiiriin ja psykologiseen vapauteen *rakentavaan kritiikkiin ja positiiviseen palautteeseen *rehelliseen, selkeään ja vaihtelevaan kommunikaatioon *kyselytekniikkaan: esitä kysymyksiä, ei aina suoria vastauksia, jos asiakkaat voivat itse löytää vastauksia... *havainnollisuuteen, loogisuuteen, keskusteluun *sisäisen motivaation herättämiseen *ongelmanratkaisuun ja itse löytämiseen *jäsenneltyyn mutta joustavaan sisältöön (eli strukturointiin) *ohjaukseen ja kannustukseen *ohjaajan oman tekemisen tyylin tiedostamiseen ja kehittämiseen 38

39 Quintana: innostajalta vaaditaan *sosiaalista herkkyyttä, sosiaalista sitoutumista, sosiaalista taistelutahtoa, todellisuudentajua, johon liittyy ripaus ihanteellisuutta, tarvittavat sosiologiset tiedot (sos. kysymykset, toiminta-alueen tuntemus), käytännöllisyyttä, palvelun henki Suhteeseen asettuminen (innostajan persoonalliset ominaisuudet tärkeämpiä kuin tieto) Innostajaksi eivät kaikki sovi! Tuleva innostaja osaa tehdä, osaa olla, osaa odottaa, tietää 39

Kul%uurikeskus asiantun.japalvelun tuo%ajana hyvinvoin.alalla Pilvi Kuitu toiminnanjohtaja, Kul%uurikeskus Pii Poo

Kul%uurikeskus asiantun.japalvelun tuo%ajana hyvinvoin.alalla Pilvi Kuitu toiminnanjohtaja, Kul%uurikeskus Pii Poo tuo%ajana hyvinvoin.alalla Pilvi Kuitu toiminnanjohtaja, Kul%uurikeskus Pii Poo 1 Ihmisyyden itseisarvo Taide ja kul%uuri ovat merki%ävä osa ihmisenä olemista! Mitä enemmän ihminen vie%ää aikaa rakenteissa

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Hyvää oppimista- periaa0eet Lahdessa

Hyvää oppimista- periaa0eet Lahdessa Hyvää oppimista- periaa0eet Lahdessa Itsesäätely Ympäristö, jossa voi kokeilla rajojaan turvallises= Pe0ymysten sietäminen Aikuisen ak=ivinen läsnäolo Omaan ohjaukseen siirtyminen On opi0ava ponnistelemaan

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Heljä Järnefelt Jyväskylä 12.4 2012 www.kul7uuriperintokasvatus.fi Suomen Kul$uuriperintökasvatuksen seura Seura on vuonna

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

MYÖNTEISELLÄ VUOROVAIKUTUKSELLA ENERGISEEN VALMENTAMISEEN

MYÖNTEISELLÄ VUOROVAIKUTUKSELLA ENERGISEEN VALMENTAMISEEN MYÖNTEISELLÄ VUOROVAIKUTUKSELLA ENERGISEEN VALMENTAMISEEN Mentaalivalmennuksen perusteita Mentaalivalmennuksen iso mysteeri? Kokonaisvalmennuksessa ei oikein 9edetä, mitä pelaajan mielessä - pään sisällä

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin

Lisätiedot

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa 5.6.2013 Minna Martin, psykologi YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Miksi ryhmiä? Resurssit: ryhmätoiminta on kustannustehokasta. Voi tuottaa yksilöhoidon tarvetta

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Isäryhmän ohjaajalle Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Miksi ryhmään? Ryhmään kuuluminen on yksilölle tärkeää, sen avulla rakennetaan identiteettiä ->

Lisätiedot

EASEL. Mari Louhi-Lehtiö FM, AO, yksilö- ja perhepsykoterapeutti, työnohjaaja-story, EASEL Trainer, RO

EASEL. Mari Louhi-Lehtiö FM, AO, yksilö- ja perhepsykoterapeutti, työnohjaaja-story, EASEL Trainer, RO EASEL Mari Louhi-Lehtiö FM, AO, yksilö- ja perhepsykoterapeutti, työnohjaaja-story, EASEL Trainer mari@easeltraining.fi www.easeltraining.fi www.savikontila.fi Mari Louhi-Lehtiö FM, AO, yksilö- ja perhepsykoterapeutti,

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Valvanne symposium 2014 Muu$uminen ja muutoksen johtaminen vanhustyössä. Geriatrisen hoitoketjun johtaminen Sirkku Lavonius LKS, Geriatrinen keskus

Valvanne symposium 2014 Muu$uminen ja muutoksen johtaminen vanhustyössä. Geriatrisen hoitoketjun johtaminen Sirkku Lavonius LKS, Geriatrinen keskus Valvanne symposium 2014 Muu$uminen ja muutoksen johtaminen vanhustyössä Geriatrisen hoitoketjun johtaminen Sirkku Lavonius LKS, Geriatrinen keskus Johtaminen Ihmisten johtaminen (Leadership) Asioiden johtaminen

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

Lapseniko villipeto?

Lapseniko villipeto? Lapseniko villipeto? Raisa Cacciatore lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri, tietokirjailija www.vaestoliitto.fi www.raisacacciatore.fi Aggression hallinta on oppimisprosessi Opitaan tuntemaan itseä ja

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Muutoksen neljä huone.a - konsep'n työkalut tukevat ja nopeu1avat etenemistä muutoksessa. Tulecor Oy

Muutoksen neljä huone.a - konsep'n työkalut tukevat ja nopeu1avat etenemistä muutoksessa. Tulecor Oy Muutoksen neljä huone.a - konsep'n työkalut tukevat ja nopeu1avat etenemistä muutoksessa Tulecor Oy Mihin? Muutoksen neljä huone1a Muutoksen neljä huone1a au1aa ü yksilöitä omin voimin kehi1ymään ja ü

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Pekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014. 1 Pekka Huuhtanen tutk.

Pekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014. 1 Pekka Huuhtanen tutk. Pekka Huuhtanen Consulting Työstä innostuminen Pekka Huuhtanen Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014 1 Pekka Huuhtanen tutk.prof, emeritus Poiminta Hesarista 15.5.2014 Moni on halunnut sanoa, että

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015

PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 Par6o on oheiskasva?aja Kaikilla eri kasva?ajilla on samantyyppinen haaste Lapset ja nuoret ovat laajassa mi?akaavassa samanlaisia ja kehitys

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa Projektipäällikkö Leena Serpola-Kaivo-oja 10.3.2011 Kokemuksia hyvistä toimintatavoista ja työkäytännöistä seminaari/hotelli Arthur

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Maria Viita KÄSIN TEHTY HISTORIA - NÄPPÄRÄT MUMMOT

Maria Viita KÄSIN TEHTY HISTORIA - NÄPPÄRÄT MUMMOT Maria Viita KÄSIN TEHTY HISTORIA - NÄPPÄRÄT MUMMOT Toimintatapa Vallalla olevan elämys- ja tarinatalouden aikana myös käsityön avulla kerrotaan historiaa ja tarinoita. Käsin tehty historia - Näppärät mummot

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Uusperhekoulutus vapaaehtoisille. 14.10.2014 Kati Kuusio

Uusperhekoulutus vapaaehtoisille. 14.10.2014 Kati Kuusio Uusperhekoulutus vapaaehtoisille 14.10.2014 Kati Kuusio Uusperheitä vuonna 2013: 52 709 Alle 18-vuotiaita lapsia 2013: 109 568 Tilastokeskus 2014. Uusperheen määrittelyä Perhe, jossa asuu pariskunnan lisäksi

Lisätiedot

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Valtakunnallisetvirtuaaliopetuspäivät 23-24.11.2009 VesaPakarinen Mitä on opetuskulttuuri? Arvot Tavat Uskomukset Oletetut toimintatavat Oppimisympäristöt Muutos

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Ristiriidoista ratkaisuihin

Ristiriidoista ratkaisuihin Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Tiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne 19.10.

Tiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne 19.10. Tiimijohtaminen Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana Lähteet Heikkilä, Kristiina: Tiimit avain uuden luomiseen Janhonen, Minna: Tiimien verkostot: tarinoita vallasta, tehokkuudesta ja

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

VIP 26.9.2013 Tampere työpaja 12.30-14. katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA

VIP 26.9.2013 Tampere työpaja 12.30-14. katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA VIP 26.9.2013 Tampere työpaja 12.30-14 katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA Makua muutokseen Miten kaikki saadaan mukaan muutokseen? Kenen tehtävä on viestiä muutoksesta? Mitkä ovat pahimmat muutosmokat

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot