KOTITALOUSOPETUKSEN PEDAGOGINEN SISÄLTÖTIETO JA TIETOTEKNOLOGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTITALOUSOPETUKSEN PEDAGOGINEN SISÄLTÖTIETO JA TIETOTEKNOLOGIA"

Transkriptio

1 Sari Pitkänen KOTITALOUSOPETUKSEN PEDAGOGINEN SISÄLTÖTIETO JA TIETOTEKNOLOGIA Kotitaloustieteen pro gradu- tutkielma Savonlinnan opettajankoulutuslaitos Joensuun yliopisto Huhtikuu 2000

2 JOENSUUN YLIOPISTO Tiedekunta Laitos Kasvatustieteiden tiedekunta Savonlinnan opettajankoulutuslaitos Tekijä Sari Pitkänen Työn nimi Kotitalousopetuksen pedagoginen sisältötieto ja tietoteknologia Oppiaine Työn laji Kotitalous Pro gradu -tutkielma Aika Sivumäärä Huhtikuu liitesivua Tiivistelmä Kotitalousopetuksen pedagoginen sisältötieto koostuu arjen hallinnan tietojen ja taitojen opettamisesta. Kotitaloustunneilla ravitsemuksen ja ruoanvalmistuksen opettaminen on keskeisellä sijalla ja oppitunnit pidetään yleensä aina keittiössä. Opetuksen pedagogisen sisältötiedon kapea-alaisuutta on aika ajoin arvosteltu ja yhä enenevässä määrin varsinkin opettajat haluaisivat monimuotoistaa kotitalousopetuksen pedagogiikkaa. Minkälaisia mahdollisuuksia tieto- ja viestintätekniikka luo kotitalouden opettamiselle? Kotitalous on taitoaine ja siinä yhdistyy käsillä tekemisen taito. Tällaiseen ei perinteisesti ajatella tietoteknologiaa tarvittavan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kirjallisuutta ja muita lähdetietoja apuna käyttäen millaisia tietokonepohjaisia ohjelmia on tarjolla, jotka sopisivat kotitalousopetukseen. Samalla kartoitettiin kotitalousopetuskäyttöön sopivia kotimaisia www-sivuja. Työn kokeellisessa osassa kuvataan tapaustutkimusta, jossa kotitalousopettajalle annettiin ateriasuunnitteluun sopiva Cd-rom ohjelma kotitaloustunnin toteuttamista varten. Tutkimuksessa selvitetään opettajan asennoitumista ja valmiuksia käyttää ohjelmaa. Tutkija havainnoi oppitunnin suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheet. Oppilaiden (n = 60) mielipiteitä tietokoneen käytöstä ja mielekkyydestä selvitettiin kyselyllä ennen ja jälkeen oppitunnin. Tutkimuksen mukaan opettaja oppiohjelman nopeasti ja ohjelma integroitui luontevasti perinteiseen oppituntiin. Koeoppitunnilla ohjelmaa käytettiin ateriasuunnittelutehtävässä, jonka oppilaat tekivät itsenäisesti ja kysyivät opettajalta suhteellisen vähän apua. Oppilaat kokivat tietokoneen käytön mielekkäänä ja ohjelma soveltui kotitalousopetukseen. Kotitalousaiheisia tietokonepohjaisia ohjelmia löytyi seuraavista kotitalouden aihealueista: ravintoarvojen laskenta, ateriasuunnittelu, ruoan hinnan laskeminen, elintarviketietous, ruoanvalmistus, reseptien varastoiminen, kuluttaja- ja ympäristökasvatus sekä erityisopetus. Mikään ko. markkinoilla olleista ohjelmista ei soveltunut sellaisenaan opetukseen, vaan kaikki tarvitsevat enemmän tai vähemmän opettajan ohjeita ja opastusta. Tästä syystä tulevaisuudessa onkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota kotitalousopetukseen soveltuvien opetusohjelmien sisällön kehittämiseen ja kotitalousopettajien tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen. Avainsanat: kotitalousopetus, taitoaine, pedagogiikka, tietoteknologia, opetusohjelma, arviointi Tutkimuksen tulosten osittainenkin käyttö edellyttää tämän työn mainitsemista lähteenä.

3 UNIVERSITY OF JOENSUU 3 Faculty Department Faculty of Education Savonlinna Department of Teacher Education Author Sari Pitkänen Name of publication Development knowledge, skills and pedagogical contents with technology in Home Economics Subject Type of publication Home economic Master s Thesis Date Pages April supplements Abstract Pedagogic contents of the education of home economics consists of teaching of every day knowledge and skills. In home economics' lessons teaching of nutrition and food technology are the central subjects and the lessons are usually always in a kitchen. One has from time to time criticized the narrowness of pedagog contents of the education and more and more especially teachers would like to make the pedagogues of home economics varied. What kind of possibilities information and communication technology provide for the teaching of home economics. Home economics is a matter of skills and one has to be able to use one's hands in the subject. People do not traditionally consider the use of information technology necessary for that kind of education. The aim of this research was to find out what kind of suitable data-based programs there exists for home economics' education. This was done by examining literature and other source materials. At the same time it was found out of there are suitable Finnish www-pages for home economics' education. In the experimental part of the research is described a case study where a home economics' teacher was given a CD-ROMs program suitable for planning meals to be used in a home economics' lesson. In the research it is explained what are the attitudes and the readiness of the teacher to use that kind of programs. The planning, the realisation and the evaluation of the lesson were observed by the researchworker. The pupils' (c. 60) opinion about the use and meaningfulness of the computer were made clear by a questionnaire before and after the lesson. The research worker found out that the teacher learned quickly to use the program and it was integrated easily to a traditional lesson. In the experimental lesson the program was used in a task where the pupils were independently planning meals. They needed relatively little help from the teacher. The pupils thought it was meaningful to use computer and it was suited to home economics' lesson. Data-based programs related to home economics exists in the following fields of home economics: planning of meals, calculation of the expenses of meals the foodstuff knowledge, cooking, storing recipes, consumer and environmental education and calculation of nutritional values. None of the programs at these markets were suited to teaching as such but all of those programs needed more or less teacher's guidance and interaction. That is the reason why in the future we have to pay attention more than ever to the developing of educational programs for home economics and to the developing of information technological preparedness of home economics' teacher. Keywords Home economic, education, pedagogy, skill, evaluation, techonogy in education, comprehensive school No part of this publication may be utilized in any form without a reference to it.

4 TUTKIMUKSEN KUVIOT JA TAULUKOT Kuviot Kuvio1 Tietokoneavusteisen opetuksen englannin- ja suomenkielinen termistö ja niiden sijoittuvuus toisiinsa nähden. Kuvio 2 Koulutusteknologian, opetusteknologian ja teknologian koulutuksessa nimikkeiden sijoittuvuus toisiinsa nähden Kuvio 3 Toimintakaavio tietotekniikan hyväksikäytöstä suurtaloudessa. Kuvio 4 Toimintarakenteiden vertailu perinteisessä ja uudessa oppimisympäristössä. Kuvio 5 Uuden teknologian hallintatriangeli. Kuvio 6 Kotitalousopetuksen keskeiset sisältöalueet Kuvio 7 Näkymä Micro-Nutrican työskentelynäkymästä. Kuvio 8 Näkymä Dos-pohjaisen Food-ohjelman työskentelytilasta Kuvio 9 Näkymä Windows-pohjaisesta Foodi-ohjelman työskentelytilasta Kuvio 10 Näkymä OleHyvä-ohjelman ruokareseptin raaka-aineiden syöttötilasta. Kuvio 11 OleHyvä-ohjelman ravintoarvot yhtä annosta kohden laskettuna. FitMakerKilori-ohjelman tietojenkeruunäyttö. Kuvio 12 FitMakerKilori-ohjelman ravinnonlaskennan tulostusmuoto. Kuvio 13 Näkymä Ruokamittari-ohjelaman työskentelytilasta Kuvio 14 Näkymä Ruokamittari-ohjelman ravintoarvotulostuksesta Kuvio 15 Näkymä SuperKokki-ruokareseptiohjelman työskentelynäkymästä Kuvio 16 Näkymä Mukana maku ja mausteet -ohjelman lihatisti-näkymästä Kuvio 17 Näkymä Meillä Leivotaan -multimediaohjelman reseptinäkymästä. Kuvio 18 Näkymä MeilläLeivotaan -multimediaohjelman kakkusimulaattorista, jolla voi harjoitella täytetkakun koristelua. Kuvio 19 Lappi á la Carte-ohjelman ruokaohjenäkymä. Kuvio 20 Mainiot molekyylit -opetusohjelman käyttöympäristön näkymä. Kuvio 21 Helposti maukasta -ohjelma on tarkoitettu erityisopetukseen. Kuvio 22 Näkymä Lompakko-ohjelman Työttömyys-osiosta. Kuvio 23 Näkymä Ympäristöpelin pelilaudasta. Kuvio 24 Hyperjäte-multimediaohjelman jätteen lajittelupeli. Kuvio 25 Näkymä Viinan maku -ohjelman eri ihmistyyppien vaikutuksesta hänen alkoho-

5 5 Kuvio 26 Kuvio 27 Kuvio 28 Kuvio 29 Kuvio 30 Kuvio 31 Kuvio 32 Kuvio 33 Kuvio 34 Kuvio 35 Kuvio 36 Kuvio 37 Kuvio 38 Kuvio 39 Kuvio 40 Kuvio 41 lin sietokykyynsä. Viinan maku-ohjelman roolisimulaattori. Näkymä Sporttipala-ohjelman työskentelynäkymästä. Näkymä Aivo-ravinnonlaskentaohjelman työskentelynäkymästä. Näkymä Aromin työskentelytilasta. Näkymä Aterix-ohjelman ruokaohjeen syöttö- ja muokkautilasta. Vuonna 1999 ruoan ravintoarvojen laskentaan soveltuvat ohjelamat Deltasabluunalla arvioituna. Kotitalousopetukseen soveltuvat opetusohjelmat Delta-sabluunalla arvioituna. Multimediaelementtejä sisältävien ohjelmien Delta-sabluunan arviointitulokset. WWW-sivustojen jakaantuminen. WWW-sivuston käytettävyys kotitalousopetuksen eri osa-alueisiin. WWW-sivujen sisällön jakaantuminen. Ateriasuunnittelun osatekijät esiteltiin tällaisella kaaviolla havainto-oppitunnilla. Oppilaiden tietokoneeseen tutustumisikä. Paikka. Jossa oppilaat ovat käyttäneet tietokonetta. Oppiaine, jossa vastanneet olivat käyttäneet tietokonetta. Kotitalouden osa-alue, johon vastanneet halusivat käyttää tietokonetta. Taulukot Taulukko 1 Oppimisprosessia helpottavat tietotekniset toiminnot Taulukko 2 Internetin palvelut Taulukko 3 Internetin käyttöön liittyviä ongelmia Taulukko 4 Opettajalta vaadittavat tietotekniset taidot Taulukko 5 Opettajan tietoyhteiskunnan vaatimat tietotekniset taidot Taulukko 6 Ole Hyvä-kotitalousoppikirjan opintokokonaisuudet Taulukko 7 Arvioidun kotitalousopetukseen soveltuvista tietokonepohjaisista ohjelmista ja niiden arviointitulokset Delta-sabluunalla. Taulukko 8 Ravinnonlaskentaohjelmien hintataso vuonna Taulukko 9 Oppitunnin (3 h) toimintojen ajallinen jakaantuminen.

6 6 SISÄLTÖ 1 Johdanto Tietokoneen käyttö kotitalousopetuksen eri osa-alueilla ja muissa taitoaineissa Tietokoneavusteinen opetus (TAO) vai opetusteknologia? Opetusteknologia ja oppiminen Opetusohjelmat oppi- ja opetusmateriaalina Internet-verkko ja sen palvelut oppimisympäristönä Koulujen tietotekninen varustelu Innovaatioiden leviämistä estävät tekijät Tietokoneen käyttökokemuksia taitoaineissa Tietokoneen käyttökokemuksia kotitalousopetuksessa, ravitsemustieteessä ja suurtalousalalla Tietokone musiikin opetuksessa Tietokone kuvaamataidon opetuksessa Tietokone teknisen työn opetuksessa Tietokone tekstiilityön opetuksessa Kotitalousopetuksen pedagoginen sisältötieto Kotitalousopetukseen soveltuvat tietokonepohjaiset ohjelmat Ravintoarvon laskentaan soveltuvat ohjelmat Multimediaesitykset Käytöstä poistuneet ohjelmat Suurtalousohjelmat Yhteenveto ohjelmista ja Delta-sabluunan käytettävyydestä kotitalousohjelmien arviointiin Kotitalousopetukseen soveltuvat WWW-sivustot Tutkimusasetelma ja käytetyt menetelmät Tutkimuksen kulku ja menetelmät Oppilaskyselyt Oppitunnin kulku Kotitalousopettajan teemahaastattelu Tulokset, tarkastelu ja pohdintaa Oppilaiden ennakkokyselyn tulokset Oppilaiden kokemuksia, tuloksia ja havaintoja oppitunnista Kotitalousopettajan ja tutkijan kokemuksia oppitunnista Tutkimuksen luotettavuus Johtopäätökset Lähteet Liitteet

7 1 JOHDANTO Tietoteknologian integroiminen kouluopetukseen on ollut tutkimuskohteena lähes 40 vuoden ajan. Tutkimusasetelmat ja lähestymistavat ovat vain muuttuneet kasvatustieteellisen näkemysten kehittyessä. Lähes kaikissa oppiaineissa on esimerkkejä siitä, miten tieto- ja viestintätekniikkaa on integroitu opetukseen, joskin taide- ja taitoaineiden opetuksessa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen on ollut varsin vähäistä. Aloitin opiskeluni Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa syksyllä Tuolloin tieto- ja viestintätekniikka teki tuloaan myös kotitaloustieteen opetukseen, mutta pakollisiin opintoihin kuului vain yksi tietotekniikkakurssi (3 ov), joka käsitteli tietotekniikan perusteita. Opetusteknologiaa ei silloin vielä sisällytetty mihinkään oppiaineeseen ja kotitalousopetukseen soveltuvien tietokoneohjelmiin tutustuminen riippui suurimmaksi osaksi opiskelijan omasta aktiivisuudesta. Tämä tutkimus sai alkunsa siitä, että olen itse erittäin kiinnostunut tieto- ja viestintätekniikasta ja toisaalta siitä, että myös kotitaloustieteessä on väistämätöntä tarve integroida tietoteknologiaa opetukseen. Näin tutkimus alkoi vuonna 1998 kartoittamalla Suomessa saatavilla olevia suomalaisia kotitalousopetukseen soveltuvia tietokoneohjelmia. Opetushallituksen tietostrategian mukaisesti vuonna 2004 Suomessa on virtuaalikoulu (Opetusministeriö 1999). Kuinka kotitalousopetus tällaisessa koulussa toteutetaan on asia, johon tulisi kiinnittää huomiota. Tällä hetkellä kotitalousopettajien joukossa ei ole montakaan opettajaa, joka olisi tutustunut syvällisesti tieto- ja viestintätekniikan tuomiin mahdollisuuksiin. Tähän tarvitaan aikaa. Riittääkö neljä vuotta on tulevaisuudessa ratkeava kysymys, mutta kotitalousopetuksen kehittämissuunnitelmissa tätä ei tulisi kokonaan unohtaa. Tosin kaikki opettajat eivät tähän muutokseen halua ryhtyä, sillä on paljon opettajia, jotka haluavat muuttaa itseään ja kouluaan, mutta on myös niitä, jotka eivät halua muuttaa opetustaan tai muita totuttuja työkäytäntöjä (Löytty-Rissanen ja Näveri 1998, 39 40). Kotitalousopetuksessa varsinaista tieto- ja viestintätekniikan käyttöä on raportoitu erittäin vähän. Koskisen (1991) mukaan tietotekniikan tuloa ruokapalveluiden opetukseen on pidetty tarpeellisena, mutta sen käyttöönotto on edennyt hitaasti. Tähän hän mainitsee syynä olleen ensisijaisesti ajan puutteen ja käytettävien laitteiden vähyyden. Tietoa markkinoilla olevien ohjelmien soveltuvuudesta opetukseen (varsinkin ohjelmien vertailua rinnakkain) ja vinkkien saattavuus on liian vähäistä, ja siihen haluttiin lisää opastusta. (Koskinen 1991.) Kankareen (1997, 61) mielestä ohjelmia on runsaasti markkinoilla, mutta niiden joukosta on vaikea löytää hyvää oppimateriaalia. Lehtiö (1998, 2) mainitsee myös juuri oppimateriaalin

8 8 laadulla olevan teknologian leviämistä edistävä vaikutus. Sinko ja Lehtinen (1998, 228) sekä Koivisto (1998, ) syyttävät nimenomaan oppimateriaalin pedagogista laatua riittämättömänä, jolloin opettajat eivät käytä niitä aktiivisesti opetuksessa. Levanto (1999) sanoo kotitalousopetuksessa olevan tärkeää, että Cd-rom tulisi olla suomalainen, ei pelkästään suomenkielinen, sillä käännetty ohjelma vääristää kulttuuritietoa. Nykyisen opetussuunnitelman puitteissa opetetaan liian vähän opettajankoulutuksessa tieto- ja viestintäteknisiä tietoja ja taitoja. Niemen (1998, 68-91) mukaan aineenopettajaksi opiskelevilla tulisi olla tieto- ja viestintätekniikan hallinta ennen opettajankoulutukseen tuloa, jotta opetusharjoitteluissa voisi täysipainotteisesti hyväksikäyttää ja soveltaa uusia viestintätekniikan ja multimedian mahdollisuuksia. Miten tieto- ja viestintätekniikkaa voisi hyödyntää kotitalousopetuksessa? Joidenkin mielestään teknologian "mahdollisuudet kotitalousopetuksessa ovat rajalliset. Sen merkitys painottuu lähinnä tietolähteenä (Cd-rommit ja Internet), tiedon käsittelijänä (ravintoarvo- ja hintalaskelmat) sekä havainnollistajana (multimedia), mutta ruokaa se ei kuitenkaan vielä tee. (Suontamo ja Seppälä 1997.) Löyttyniemi (1999) päätyi samaan tulokseen, sillä hänen mukaansa käden taitoja ei voi saada tietokoneesta, olipa se miten luova ja yhteistyökykyinen. Kotitalous on aine, jossa erityisesti käden taitojen merkitys on korostunut. Myllykangas (1998b, 44) käsittää kotitalouden taidoiksi käytännön toimintataidot, tiedonhankinta- ja tiedonkäsittelytaidot sekä yhteistyö ja vuorovaikutustaidot. Tällöin käden taito on vain yksi kolmesta ja tieto- ja viestintätekniikkaa voi käyttää hyvin kahden muun taitoalueen opettamiseen: kuten esimerkiksi Vartiaisen ja Raution (1988) ohjeen mukaan kotitalousluokassa osana työpistetyöskentelyä. Vastaavatko edellä mainitut teknologian käyttöesimerkit tulevaisuudessa Opetushallituksen tietostrategian vaatimuksiin? Peruskoulun ala-asteen teknologiaopetuksessa perustellaan teollisuudessa käytettyjen tietokoneohjelmien käyttöä sillä, että se on yleisesti käytössä alan työelämässä (Hamm 1997). Erilaisia - erikoisiakin - käyttöliittymiä kehitetään edelleen. Yksi tällainen on kehollinen käyttöliittymä, ja sillä tarkoitetaan ihmisen kosketuksen, paineen, näön, kuulon ym. aistimuksen mukaan reagoivaa tietokonetta. Sitä on käytetty mm. simulaatiopeleissä, jossa sukset liikkuvat jalkojen asennon mukaan. (Kuivakari, Huhtamo, Kangas & Olsson 1999, 28.) Koska käytännön työelämässä leipuri leipoo taikinaa yllään liikesensorit, joiden kautta tieto kulkeutuu tusinalle robotteja, jotka valmistavat vastaavanlaisia taikinoita? Onko siis peruskoulun tehtävänä valmentaa jo työelämään - nykyisin vallitseviin

9 9 olosuhteisiin vai tulevaisuuteen - vai antaa oppilaalle erilaisia valmiuksia päättää mikä olisi hänelle soveliain ala? Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nykyiset mahdollisuudet hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa kotitalousopetuksessa, mitä kotitalousopetukseen soveltuvia tietokoneohjelmia oli markkinoilla, minkälaista kotitalousopetukseen soveltuvaa www-materiaalia oli tarjolla sekä tapaustutkimuksen avulla tarkastella kotitalousopettajan pedagogisen sisältötiedon muuttumista tietoteknologian vaikutuksesta. Pedagogisella sisältötiedolla tarkoitetaan tapaa, miten opettaja siirtää teoreettisen tiedon oppilailleen käyttäen oman koulutuksensa ja kokemuksensa tuomaa kokemusta (Shulman 1986, 8; Leino ja Leino 1997, 49; Aho 1997, 23).

10 10 2 TIETOKONEEN KÄYTTÖ KOTITALOUSOPETUKSEN ERI OSA-ALUEILLA JA MUISSA TAITOAINEISSA 2.1 Tietokoneavusteinen opetus (TAO) vai opetusteknologia? Tietokoneavusteisen opetuksen eli TAO:n kehittyminen (kehitys on esitetty Liitteessä 1) liittyy läheisesti moniin eriin tieteenaloihin. Sitä voidaan sanoa poikkitieteelliseksi tieteenalaksi kuten kotitaloustiedettäkin. Tietotekniikan tekninen kehittyminen on luonut edellytyksiä erilaisten ohjelmien käyttöön ja vastaavasti näiden käyttötutkimusten perusteella kehitetään myös teknistä laitteistoa. Oppimisfilosofia vaikuttaa muotisuuntauksineen, sillä perinteinen behavioristisuus näkyy suoraan 50-luvun lineaarisissa ja jäykissä opetusohjelmissa ja päättyy nyt vallalla olevaan konstruktiiviseen oppimiskäsitykseen, joka toteutuu Kämäräisen ja Haapasalon (1998, 104) mukaan hypermediadokumentin laadinnassa. Yhteiskuntatieteilijät ovat nopeasti ymmärtäneet tietotekniikan vaikutuksen talouselämään ja samalla yhteiskunnan ohjeet ja painotusalueet muokkaavat radikaalistikin opetusmenetelmän leviämiseen. Sosiologit tutkivat ihmisten välisiä vuorovaikutuksia joka on vaikuttanut avoimien oppimisympäristöjen tutoroinnin ohjauksen kehittymiseen. Tietokoneavusteiseen opetukseen liittyvä englanninkielinen termistö on ollut ja on sekavaa, mikä johtuu osin maantieteellisistä seikoista ja osin siitä, kuinka suurta kokonaisuutta kulloinkin tarkoitetaan (Laitinen 1998, 5). Tätä termistöä konkretisoidaan kuviossa 1 seuraavalla sivulla. Kuten siitä voidaan päätellä tietokoneavusteinen opetus on näiden kaikkien eri alueiden yleistermi. Curranin (1998, 12) mukaan tietokoneavusteinen opetus tarkoittaa tietorungon esittämistä ja tietokoneavusteinen oppiminen taas tietokoneen käyttämistä tavallisena opetusmenetelmänä, jolloin myöskään tietokonealan liikkeissä ei ole erikseen tietokoneavusteisesti opettavia opetusohjelmia tai oppimisohjelmia. Ohjelmat ovat vain yksi oppimisväline. (Curran 1998, 12.) Laitinen (1998, 5) laajentaa tietokoneavusteisen opetuksen koskemaan myös tietoverkkoja, sillä hänen mukaan "tietokoneavusteisella opetuksella tarkoitetaan opetusmenetelmää, jossa opiskelija on päätteen kautta vuorovaikutuksessa yhteydessä tietokoneohjelmaan, joka opettaa hänelle kulloinkin haluttuja tietoja ja taitoja." Paananen ja Laitinen (1998, 11) taas sanovat tietokoneavusteisen opetuksen tarkoittavan tietokoneen käyttämistä opetusvälineenä: oppimateriaalin välittäjänä ja oppimisprosessin ohjaajana.

11 11 CAI (Computer Aided/Assisted Instructions) -> tietokoneavusteinen opetus (TAO) - kaiken kattava yleistermi CBE (Computer Based Education) -> tietokonepohjainen opetus -kaiken kattava yleistermi CMI (Computer Manager Instructions) -> tietokoneohjattu opetus - sisältää opetuksen ja oppilaan ohjauksen CAI (joskus) - opettajakeskeinen lähestymistapa opetuksessa CBI (Computer Based Instructions) -> tietokonepohjainen opetus CBT (Computer Based Training) -> tietokonepohjainen harjoitus CAP (Computer Assisted Performance) -> tietokoneavusteinen suoritus KUVIO 1 Tietokoneavusteisen opetuksen englannin- ja suomenkielinen termistö ja niiden sijoittuvuus toisiinsa nähden. Kuvio on muokattu Tellan (1994a,51), Curranin (1998, 12), Laitisen (1998, 5-6) sekä Kopposen (1997) mukaan. 90-luvulla tietokoneavusteinen opetus on sulautunut opetusteknologia-nimikkeeseen. Tämä nimike ei ole ristiriidaton, sillä koulutusteknologialla tarkoitetaan opetusteknologiaa, ja sillä tarkoitetaan taas teknologista koulutusta. Näiden välistä suhdetta kuvataan kuviossa 2 seuraavalla sivulla. Nieminen ja Pohjonen (1995, 38-45) koulutusteknologialla tarkoitettaan koulutuksen ja teknologian laajaa ja kokonaisvaltaista tarkastelua (educational technology), opetusteknologista opetuksen suunnittelua (intsructional technology) tai opetuksessa ja koulutuksessa käytettävää teknistä välineistöä (technology in education). Tällaiseen kirjavuuteen vaikuttaa kansainväliset näkemyserot. Lopuksi he päätyvät käsitykseen, että koulutusteknologia on yläkäsite, joka kohdistuu koulutusjärjestelmiin, niiden opetuksen tukitoimintojen ja opiskelussa sovellettavan teknologian sekä niiden välisten suhteiden tutkimukseen ja kehittämiseen. (Nieminen & Pohjonen 1995, ) Tätä näkemystä käytetään myös määrittelemään tietokoneavusteisen opetuksen että opetusteknologian käsitettä.

12 12 Tämän lisäksi nykyisin keskusteluissa ja tutkimuskirjallisuudessa puhutaan uudesta tekniikasta ja teknologiasta. Tella (1994a, 35) katsoo uuden tekniikan tarkoittavan laajamittaisesti koulun käytössä olevia uusia teknisiä laitteita, erityisesti uuden tieto- ja viestintätekniikan sekä niiden koulusovellukset, mutta myös kehittyvän audio- ja videotekniikan. Teknologia ja tekniikka on hänen mukaansa instrumentteja, joiden avulla oppilas pääsee muokkaamaan omaa opiskelu- ja oppimisympäristöään. (Tella 1994a, 35.) KUVIO 2 Koulutusteknologian, opetusteknologian ja teknologian koulutuksessa nimikkeiden sijoittuvuus toisiinsa nähden (Pohjonen 1994, 21; Nieminen ja Pohjonen 1995, 40) Opetusteknologia ja oppiminen Enkenberg (1998) sekä Paananen ja Kuoppala (1998, 10) kuvaavat teknologian ja oppimisen suhdetta kolmella eri tavalla. Teknologia voi olla oppimisen resurssina, kommunikoinnin välineenä sekä partnerina. Oppimisen resurssina toimiessaan teknologiaa käytetään apuna valmistaessa tai käyttäessä tietokoneohjelmia (Paananen ja Kuoppala 1998, 10). Näihin Enkenberg (1998, 167) laskee elektroniset kirjat, hypertekstit ja hypermediat Cd-rom muodossa tai hajautetut verkkoperustaiset hypermediadokumentit (esimerkiksi www-sivut). Tällaiset materiaalit pyrkivät vuorovaikuttamisen avulla tukemaan merkityksen rakentumista ja sen myötä tiedon uudel-

13 13 leenorganisoitumista - konstruointia. Tähän vuorovaikutuksen tapahtumiseen kulminoituu Enkenbergin (1998, 167) mukaan se, miten oppiminen onnistuu. Suutarisen (1996, 2) mukaan teknologian käyttö opetusmateriaalina on toivottavaa opetuksen eriyttämisessä. Hän moittii opetuksen samankaltaisuutta, joka on tyypillistä vielä tänä päivänä - jokainen oppilas opiskelee samoja asioita samoista kirjoista ja samoin menetelmin. Tietokoneella tätä voi helposti muuttaa. Suutarinen jatkaa myös, että opettaja ei oppitunnilla ehdi vaikkakin haluaisi seurata jokaista oppilasta. Tästä hän syyttää nykyistä säästöpolitiikkaa, jonka seurauksena luokka- ja ryhmäkoot ovat suuria. Oppiminen jää hänen mukaansa enemmän oppilaiden oman aktiivisuuden ja oppikirjojen ja muun opetusmateriaalin mukaan. (Suutarinen 1996, 2.) Kommunikoinnin välineenä teknologia toteutuu Enkenbergin (1998, 168) mukaan ensi sijassa sähköpostin, konferenssijärjestelmissä, työryhmäohjelmistoissa tai videoneuvottelujärjestelmissä. Teknologian käytön tavoitteena on edistää jaetun kokemuksen muodostuminen kommunikoivien osapuolten välille tilanteessa, jossa ei ole mahdollista kohdata kasvokkain. (Enkenberg 1998, 168.) Paananen ja Kuoppala (1998, 10) käsittävät tämän tarkoittavan sitä, että hyödynnetään jotain tietokoneohjelmaa opetuksessa. Teknologian rooli partnerina toteutuu, kun käytetään työvälineohjelmia oppimisen liittyvien tehtävien ratkaisuissa. Yleiskäyttöiset työvälineohjelmat eivät ole kuitenkaan opetusta varten tehtyjä. Ne eivät ole pedagogisia työvälineitä, ja siksi niiden käytön mallintamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. (Enkenberg 1998, ) Paananen & Kuoppala (1998, 10) puhuvat tällöin teknologian toimivan opetuksen oppimisvälineenä eli tietokone mielletään oppilaan työvälineeksi. Koivisto, Huovinen ja Viteli (1999, 43) esittävät tietotekniikan käyttöä oppimisen avuksi tiedonhakuun, tiedon työstämiseen ja muokkaamiseen, oman ajattelun testaamiseen, yhteistoimintaan ja yhteisölliseen oppimiseen, oman tuotoksen julkistamiseen, opiskelun monimuotoistamiseen. Nämä on esitetty taulukossa 1 seuraavalla sivulla.

14 14 TAULUKKO 1 Oppimisprosessia helpottavat tietotekniset toiminnot Koiviston ym. (1999, 43) mukaan. Oppimisen apuprosessi Esimerkkejä Tiedonhaku Uutisryhmät ja www ovat hyviä kanavia ajantasaisen tiedon saamiselle. Tiedon luotettavuuden arvioinnin opiskelu. Oleellisen tiedon löytyminen ja epäolennaisen karsiminen. Tiedon työstäminen ja muokkaus Useita eri mahdollisuuksia työstää eri tietolähteistä hankittua tietoa ja muokata sitä oman ymmärryksen mukaa tekstiksi, kuvaksi, graafeiksi, tilastoiksi, malleiksi jne. Oman ajattelun testaaminen Omia ajattelumalleja voi testata simulointien, hypermedian ja virtuaalitodellisuussovellusten avulla. Oman ajattelun tekeminen näkyväksi edellä mainittuja apuvälineitä käyttäen. Yhteistoiminta ja yhteisöllinen oppiminen Työskentely tietokoneen ääressä pienryhmissä on tehokas tapa ajatusten vaihtoon. Ryhmäohjelmia voidaan käyttää apuna yhteisessä ongelmanratkaisuprosessissa. Yhteisten dokumenttien muokkaaminen Internetissä ja Intranetissä. Sähköposti toimii oppijoiden ja asiantuntijoiden yhteydenpitovälineenä. Tietoverkoissa tapahtuva synkroninen viestintä kannustaa reflektioon. (jatkuu)

15 15 TAULUKKO 1 (jatkuu) Julkistaminen Omien tuotosten julkistamien voi tapahtua raporttina, www:ssä, hypermediasovelluksena tms. Julkistaminen on myös motivointikeino: oppiminen ei tapahdu pelkästään oppijaa itseään tai opettajaa varten. Opiskelun monimuotoistaminen Lähi- ja etäopiskelun yhdistäminen mm. sähköpostiin, verkkofoorumin ja www:n avulla sekä lähiverkkojen hyödyntäminen tähän tarkoitukseen. Mitään suoraa kanavaa, jolla voitaisiin siirtää tietoa opettajalta, oppikirjasta tai vaikkapa Internetin sivuilta suoraan oppilaan mieleen ei Lehtisen (1997b 14.) mukaan ole olemassa. Tämä johtuu siitä, että oppiminen ei ole passiivista informaation vastaanottamista ja varastoimista mieleen, vaan aktiivista tietojen ja taitojen konstruointia. Uusien tietojen ja taitojen oppiminen on aina oppijan aktiivinen prosessi. Eri opetusvälineillä voi vain epäsuorasti vaikuttaa tähän oppimisen kulkuun. (Lehtinen 1997b 14.) Teknologiaa voi käyttää opetuksessa monin eri tavoin. Toiset asiat tukevat tätä oppimistapahtumaa, toiset taas eivät. Lehtisen (1997c, 51) mukaan teknologisoituun oppimisympäristöön on mielletty usein sosiaalisten suhteiden häviäminen. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen ei ole sitä, että yksittäinen oppija rakentaisi omaa sisäistä maailmaansa sosiaalisessa tyhjiössä. Luonnollinen sosiaalinen vuorovaikutus on perustavanlaatuinen tapahtuma kaikelle syvälliselle oppimiselle. Ongelmana onkin tällaisen vuorovaikutuksen synnyttäminen. (Lehtinen 1997c, 51.) Tietokoneavusteisella opetuksella ei välttämättä opi paremmin Paananen ja Kuoppala (1998, 10) väittävät, että tietokoneavusteista opetusta käyttäen päästään parempiin oppimistuloksiin. Tähän professori Erno Lehtinen kertoi juhlapuheessaan TOTY:n (Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkimus- ja kehittämisyksikkö) 10- vuotisjuhlissa ( Joensuun yliopisto) erilaisen näkemyksen. Hänen mielestään aikaisempia tutkimustuloksia ei voida suoraan verrata nykyisten tutkimustulosten kanssa, koska aikaisemmin oppimista tutkittiin eri näkökulmasta ja erilaisin mittarein kuin tänä päivänä. Lisäksi Lehtinen (1998) kiinnittää huomion tutkimustulosten julkaisemisen subjektiivisuu-

16 16 teen. Hänen mielestään tieteellisten artikkelien julkaisukynnys antaa liian tutkimusalueesta positiivisen kuvan. Nollahypoteesin antaneita tutkimustuloksia ei julkaista. Lisäksi uutta menetelmää kokeilevat Lehtisen mukaan innostuneimmat ja asialleen omistautuneimmat opettajat, jota taas kontrolliryhmän opettajat välttämättä eivät ole. Tietotekniikkaa hyväksikäyttävän opetuksen suunnitteluun käytettään usein moninkertainen panos verrattuna kokeilussa käytettävän kontrolliryhmän opetukseen. (Lehtinen 1998, 38.) Suutarisen (1996, 7) mukaan opetusohjelmat heijastavat aikansa teknistä ja teknologian opetuskäytön tutkimusmaailman kehitystä. Ensimmäiset opetusohjelmat olivat kaavamaisesti toimivia kirjojen kopioita, ja opetusvälineenä ne eivät aluksi tuoneet opetukseen mitään olennaista. Monivalintakokeet olivat suosittuja, koska ne oli helppo toteuttaa ja hallita, mutta ne eivät olleet pätevä oppilaiden osaamisen arviointikeino. Koska tiedettiin testin olevan monivalintakysymyssarja, opetus keskittyi usein vain niiden läpäisemiseen. Oppilaan tuli vain valita yksi vaihtoehto annetuista. Pahimmillaan hän mietti vastausta ja päätyi toisenlaiseen tulokseen, jota kenties ei ollutkaan vaihtoehdoissa. Päädytty vastaus oli jo ensiasettelussa väärä.(suutarinen 1996, 7-8.) Lehtisen (1998, 39-40) tutkiman 300 artikkelin mukaan tietokoneavusteisesta opetuksesta kirjoitetut tutkimukset ovat 1980-luvun lähteissä antaneet ristiriitaisia tuloksia. Kuitenkin niistä voi sanoa, että tietokoneavusteiset oppimistilanteet johtavat keskimäärin parempiin oppimistuloksiin ja lyhensivät asiakokonaisuuksien opiskeluun tarvittavaa aikaa perinteiseen opetukseen verrattuna. Lehtisen mukaan Cotton (1997) tuli 1980-luvun ja 1990-luvun alkupuoliskon artikkelianalyysissään tuloksiin, jonka mukaan: tietokoneavusteinen opetus tuotti parempia tuloksia tekstinkäsittelyohjelman käyttö opetuksen apuna tuotti pidempiin tuotoksiin, monipuolisempaan sanastoon, vaihtelevampaan lauserakenteeseen, perusteellisempana tekstin uudelleenmuokkauksena ja paranteluna, parempana taitona ottaa vastaan erilaisine palaute oppilaiden asenne kirjoitusprosessiin oli positiivisempi ja kirjoitusprosessin ymmärrys oli syvempi tietokoneavusteinen opetus tuotti positiivisempaa asennetta kouluun ja oppimiseen kuin perinteisessä opetuksessa. heikot ja eritavoin oppimisrajoitteiset oppilaat hyötyivät tietokoneavusteisesta opetusmuodosta enemmän kuin hyvin menestyneet oppilaat; nuorilla oppilailla positiiviset vaikutukset olivat suurempia kuin vanhemmilla oppilailla; heikon sosioekonomi-

17 17 sen taustan omaavat oppilaat hyötyivät enemmän kuin varakkaiden ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapset; pojat hyötyivät enemmän kuin tytöt tällaisesta opetusmuodosta. tietokoneavusteisten harjaannuttamisohjelmien positiiviset vaikutukset näkyivät erityisesti yksinkertaisissa kognitiivisissa suorituksissa (opitun muistaminen ja rutiinisuoritukset). (Lehtinen 1998, ) Leinon (1987a, 14) mukaan Yhdysvalloissa 1980-luvun puolivälissä on tutkittu tietokoneiden käytön vaikutusta oppilaiden koulumenestyksensä mukaan. Siinä ilmeni, että huonon koulumenestyksen omaavat oppilaat asennoituvat myönteisemmin, he olivat saaneet itseluottamusta opiskeluunsa sekä myös jossain määrin parantaneen perustaitojaan, kun taas hyvän koulumenestyksen omaavat oppilaat suuntautuivat korkeamman tason ajatteluun ja koulun ulkopuolisten näkökulmien mukaan tuomiseen ohjelmoinnissa, kirjoittelussa ja tieteellissävytteisissä. (Leino 1987a, 14.) Hiltusen, Lindforsin ja Suomelan (1995, 153) mukaan hypermedian tuottaminen oppilailla on antanut merkittäviä oppimistuloksia. Nämä ovat enimmäkseen jääneet tapaustutkimuksiksi, mutta sen on sanottu mahdollistavan korkeatasoista vuorovaikutteisuutta. Tätä on erityisesti käytetty konstruktivismissa ja kognitiivisessa oppimisteoriaa puoltavissa opetuskokeiluissa hyvin tuloksin. Lisäksi hypermedia tarjoaa joustavana ja käyttäjän tarpeisiin mukautuvana sekä helposti täydentyvänä ympäristön aktiiviselle oppimiselle. (Hiltunen ym. 1995, 153.) Enkenberg (1998, 167) kritisoi sitä tapaa, jolla teknologia on nostettu kouluopetuksen ongelmien ratkaisijaksi. Tämä on hänen mielestään tapahtunut tähän asti paljolti teknologiavoittoisesti ja markkinoiden ehdoilla. Harvoin on mietitty miten teknologia voi edistää oppimista ja miten sitä tulisi käyttää. (Enkenberg 1998, 167.) Lehtinen (1989, 66) on tutkinut tietokoneen motivationaalisia vaikutuksia opetuksessa. Hänen mukaansa tietokoneen käyttöönotto lisää oppilaiden kiinnostusta opetettavaa ainetta kohtaan. Toisaalta tämä uutuusefekti vaimenee ajan myötä. Tutkimuksessaan Lehtinen päätyi tulokseen, että oppilaan ja tietokoneen vuorovaikutussuhde ei ole samanlainen kaikilla oppilaille. Ratkaisevasti riippuu siitä, miten oppilas kokee ohjelman ja tehtävän vaikeustason omaan osaamiseensa. Oppilaan oman tekemisen ja keksimisen avulla motivaatio kohosi, hän ei ole passiivinen vastaanottaja vaan aktiivinen tiedon omaksuja oppilaan itseohjautuvuuden lisääntyessä. (Lehtinen 1989, )

18 18 Uuden teknologian tuleminen opetuksen on tuonut ristiriitaisia tuloksia opetuksen, kasvatuksen ja oppimisen kannalta. Esimerkiksi Lehtisen (1997c, 51) mukaan moderni teknologia voi tuoda opetukseen vanhentuneita ja puutteelliseksi osoittautuneita toimintatapoja, mutta siihen liittyy paljon sellaisia mahdollisuuksia, joiden avulla oppimista tuetaan. On vain varottava kehittämästä jatkuvasti näyttävämpiä oppimisympäristöjä sen pedagogisen sisällön kärsiessä. (Lehtinen 1997c, ) Opetusohjelmat oppi- ja opetusmateriaalina Perinteisellä oppimateriaalilla tarkoitetaan oppikirjoja, joiden lisäksi on audiovisuaaliset tuotteet kuten äänitteet ja videonauhat. Oppimisympäristönä tarkastellaan tyypillisimmin luokkahuonetta ja erilaisia erikoisluokkia: kielistudio, laboratorioluokka, verstas, atk-luokka, käsityöluokka, kotitalousluokka jne. Näiden rinnalle on tieto- ja viestintätekniikka tuonut uudenlaisia ratkaisuja ja niitä kehitetään vielä eteenpäin. (Lehtiö 1998, 1.) Kopponen (1993, 14) yhdistää hyvään opetusohjelmaan samat kahdeksan vaatimusta kuin Engeström (1984) opettajan opetukselliselle tehtävälle: valmistaminen uuteen ja oppilaan motivointi, orientointi, uuden tiedon välittäminen, opetetun asian kertaaminen, systematisointi, harjoitus, soveltaminen ja opitun kontrollointi. Kopponen (1993, 15) ei vaadi kaikkia edellisiä samalta ohjelmalta, vaan parempi tulos saadaan kun edellä mainituista osioista muodostetaan sujuvasti etenevä, tasapainoinen kokonaisuus. Oppimateriaalijaottelu Lockard, Abrams ja Many (1997) sekä Paananen ja Kuoppala (1998, 43-46) tyypittelevät opetusohjelmat seuraavasti: drilliohjelmat, tehtäviin ja testeihin perustuvat ohjelmat, TAOohjelmat, simulaatiot ja tietokannat. Lisäksi merkittävä osa tietokoneavusteisesta opetuksesta suoritetaan osaksi tai kokonaan työvälineohjelmien avulla. Drilliohjelmat pyrkivät toiston avulla harjaannuttamaan oppilaan taitoja tietyssä aineessa. Vasta oikein vastattuaan oppilas pääsee seuraavaan tehtävään. Ohjelmissa käsitellään jotakin oppimissisältö tai -taitoa suppeasti. Oppiminen tapahtuu behavioristisen oppimiskäsi-

19 19 tyksen mukaan ylioppimalla. Tästä syystä tällaiset ohjelmat ovatkin saaneet kritiikkiä, mutta joissakin tilanteissa niitä käytetään vieläkin. (Lockard ym. 1997; Paananen ja Kuoppala 1998; 43-44; Sinnemäki 1998; 111.) Paananen ja Kuoppala (1998, 44) puhuvat tehtäviin ja testeihin perustuvat ohjelmista, kun taas Lockard ym. (1997) ja Sinnemäki (1998, 112) puhuvat tutoriaalisista ohjelmista. Tällainen opetusohjelma on tiettyyn aihekokonaisuuteen keskittyvä tietokoneohjelma, joka auttaa opiskelijaa oppimaan tietyn aihekokonaisuuden. Sitä voidaan käyttää sekä asioiden kertaamiseen että testaukseen. Oppilaille on yleensä annettu mahdollisuus valita oma vaikeustasonsa ja he saavat palautteen suorittamistaan tehtävistä. Ohjelma pitää yleensä oppilaan kehittymisestä jonkinlaista tilastoseurantaa, ja se tutkimusten mukaan motivoi oppilasta. (Lockard ym. 1997; Paananen ja Kuoppala 1998, 44; Sinnemäki 1998, 112.) Simulaatiot ovat tietokoneistettu malli todellisesta tai kuvitteellisesta systeemistä. Ne on suunniteltu opettamaan jonkin systeemin toimintaperiaatteet. Erona harjaannuttamis- (drill and practise) ja tutoriaalisiin opetusohjelmiin simulaatiot ovat enemmän oppijakeskeisiä ja vähemmän strukturoituja oppimistoimintoja. Käyttäessään simulaatiopohjaisia opetusohjelmia, henkilö valitsee itse tehtävät ja niiden suoritusjärjestyksen. (Lockard ym. 1997; Paananen ja Kuoppala 1998, ) Simulaatioiden käyttämisen perusteena on useimmiten se, että muulla tavoin toimiminen on epätaloudellista, vaikeaa, vaarallista tai mahdotonta päästä kosketuksiin kyseisen ilmiön kanssa. Jos simulaatio-ohjelman ja sen käyttäjän välinen vuorovaikutus on vähäinen tai se puuttuu kokonaan puhutaan demonstraatio-ohjelmasta. Simulaatio-ohjelmia on kritisoitu niiden rajoitetun käyttöarvon opetuksessa. (Sinnemäki 1998, ) TAO-ohjelmat ovat Paanasen ja Kuoppalan (1998, 44) mukaan kursseja, jotka pyrkivät käsittelemään jotain tiettyä aihekokonaisuutta. Ne saattavat sisältää kuva- ja äänitiedostoja ja ohjelmalle syötettyä vastausta/ratkaisua pystyy muuttamaan. Sille on muihin opetusohjelmiin verrattuna vaikea määritellä oppimiseen etukäteistavoitteita ja opettajan tulee toivoa oppilaan suoriutuvan koko ohjelmasta. (Paananen ja Kuoppala 1998, 44.) Tietokannat ovat Paanasen ja Kuoppalan (1998, 45) mukaan Cd-rom tai verkkoympäristössä olevat ohjelma, joka sisältää hakukoneen. Tämä mahdollistaa manuaaliseen materiaaliin verrattuna suuremman hakukapasiteetin. Älykäs opetusohjelma eli vuorovaikutteinen opetusohjelma tuo esille ne peruskäsitteet, jotka oppilas tarvitsee pystyäkseen työskentelemään saamansa tehtävän parissa. Sen lisäksi ohjelma keskustelee oppilaan kanssa kysellen ja ohjaa oppilaan käyttämään jotain toista

20 20 tapaa, mikäli vastaus oli virheellinen. (Lockard ym. 1997; Paananen ja Kuoppala 1998, 46.) Näiden ohjelmien oppikäsityksen lähtökohta on konstruktiivinen (Sinnemäki 1998, ). Niiden kehittämistä tutkitaan edelleen, sillä varsinkin Suutarisen mukaan (1996, 2) tällainen ohjelma auttaa oppilaita etenemään oman oppimisen tahdissa. Oppilaan mielenkiinto säilyy ja hänen motivointinsa kohoaa. Ohjelmat eivät ole saaneet suosiota niiden korkean hinnan takia (Sinnemäki 1998, 113). Työvälineohjelmat ovat tietokoneohjelmia, joita voi käyttää myös opetuksen apuna. Tekstinkäsittelyohjelmalla tuotetaan, muotoillaan ja tulostetaan tekstiä. Taulukkolaskentaohjelmalla voi tehdä taulukkomuotoisia laskelmia ja niistä graafisia esityksiä. Tietokantaohjelmien avulla hallitaan suuria tietomääriä, jotka on järjestetty useammaksi kortiksi eli tietokannaksi. Kuvitusohjelmia ovat piirto- ja esitysgrafiikkaohjelmat. Näiden avulla voi tehdä ja tulostaa piirroksia ja kuvia sekä tuotetaan niiden pohjalta kuvaesityksiä. Julkaisuohjelmien avulla tuotetaan erilaisia kirjallisten julkaisujen taittoja. Multimediaohjelmilla voi rakentaa vuorovaikutteisia multimediaesityksiä, joissa yhdistetään ääntä, tekstiä ja (liikkuvaa) kuvaa. Tietoliikenneyhteydet mahdollistavat tietoliikenteen hallinnan. Näitä kaikkia voi opettaja käyttää oppituntien suunnitteluun ja/tai esitykseen, oppilas oppimateriaalinsa tai esimerkiksi ryhmätyönsä tuottamiseen. (mm. Paananen ja Kuoppala 1998, ) Työvälineohjelmien merkitys riippuu niiden käyttäjän taidoista (Sinnemäki 1998, 113). Opetuspelit ovat sekoitus kaikenlaisia ohjelmatyyppiä, jotka rakenteeltaan voivat olla lineaarisia, haarautuvia tai avoimia sekä voivat noudattaa mitä oppimiskäsitystä tahansa (Sinnemäki 1998, 111). Suutarisen mukaan (1996, 3) pieni kilpailuasetelma, pelitilanne, aktivoi useimpia oppilaita. Pelejä voi ohjata antamalla sille etukäteen oppimistavoitteita. Oppilaat voidaan ohjata määrittelemään joko tiedollisia tavoitteita tai pelkkiä suoritukseen liittyviä tavoitteita (esimerkiksi pisteiden kerääminen). (Suutarinen 1996, 3; Sinnemäki 1998, 111.) Paananen ja Kuoppala (1998, 45-46) pitävät opetuspelien motivointivaikutusta huomattavana. He nostavat opetuksessa käytettävistä peleistä esiin roolipelit, joissa opiskelija eläytyy jonkun toisen hahmoon. (Paananen ja Kuoppala 1998, 45.) Kankare (1997, 61) kritisoi opetuspelien käyttämistä koulussa, sillä hänen mielestään peruskoulun tietokoneluokat muistuttavat pelihallia ja hän poistaisi opetuksesta kaikki taistelupelit ja otettaisi ongelmanratkaisua korostavia ja opetuksen integraatiota edistäviä ohjelmia enemmän.

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet LIITE 5 Tampereen kaupunki Kasvatus ja opetuspalvelut 2012 2015 Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet Tavoitteena on, että oppilas hyödyntää tieto ja viestintätekniikan mahdollisuuksia

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Pihlavan koulun tietostrategia 2008

Pihlavan koulun tietostrategia 2008 Pihlavan koulun tietostrategia 2008 1 PIHLAVAN KOULUN TIETOSTRATEGIA 2008 Pihlavan koulussa on toukokuussa 2008 1-6 luokan oppilaita 185 sekä yksi esiopetusluokka. VISIO: Yhtenäinen ja toimiva informaatioteknologia

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg

Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Niilo Korhonen eoppimaisterikoulutus Joensuun yliopisto/savonlinnan OKL Kevät 2003 A) KONSTRUKTIVISTINEN OPPIYMPÄRISTÖ...2 B)

Lisätiedot

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet Rajakylän koulun tietostrategia Periaatteet Oulun opetustoimen tietostrategian mukaan jokaisella on oikeus ajanmukaiseen oppimisympäristöön. Tieto- ja viestintäteknologiaa tulee käyttää kaikissa oppiaineissa

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Dosentti Atso Raasmaja Farmakologian & toksikologian osasto Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto atso.raasmaja@helsinki.fi

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

eoppimisen ajonautinto

eoppimisen ajonautinto eoppimisen ajonautinto TM Tavoitteet MDC Education Group Oikea oppimisympäristö Edusolutions Oy on osa mittavaa suomalaista koulutuskonsernia, MDC Education Groupia. Group on keskittynyt business-osaamisen

Lisätiedot

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Harto Pönkä, Essi Vuopala Tavoitteet ja toteutus Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisen portfolion blogi ympäristöön,

Lisätiedot

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Vähärauman koulu Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Tietotekniikka meidän koulussa: Mottona: Tyvestä puuhun noustaan. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, mutta perustaidot opetetaan jokaiselle. Opettajien

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Digitalisaation vahvistaminen

Digitalisaation vahvistaminen Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA TUUPALAN KOULU. Tietotekniikka. valinnainen. 8. ja 9. luokat

OPETUSSUUNNITELMA TUUPALAN KOULU. Tietotekniikka. valinnainen. 8. ja 9. luokat OPETUSSUUNNITELMA TUUPALAN KOULU Tietotekniikka valinnainen 8. ja 9. luokat Sisällysluettelo A. TAVOITTEET... 3 B. ARVIOINTI... 3 I. 8. LUOKKA... 4 1. TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET... 4 2. KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Sähköposti (vrt. kirjeopisto) Skype. Useita julkisia ja. ratkaisujen hahmottelu, avoin kommentointi. Yksi tai useita. suljettuja keskustelualueita

Sähköposti (vrt. kirjeopisto) Skype. Useita julkisia ja. ratkaisujen hahmottelu, avoin kommentointi. Yksi tai useita. suljettuja keskustelualueita Ominaisuus Kuvaus Viittaus muihin VLE / tuotteisiin Kontrolli- ominaisuuksia Pedagoginen tarkoitusperä Yksilötehtävät Tehtävien palautus Sähköposti (vrt. palautuksen valvonta ja testaus, opitun (Assignments)

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA 21.5.2008 Kyläsaaren koulussa on oppilaita 201 (toukokuu 2008) 1. Koulun IT-visio Informaatioteknologiaa hyödynnetään yhtenä osa-alueena jokapäiväistä koulutyötä. 2. Tietostrategian

Lisätiedot

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen Telecom Finland Tietojenhallinta Intranetin ja Internetin

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen

Lisätiedot

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016)

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Hankkeen tavoitteina on henkilökohtaisten laitteiden käytön lisääminen opetuksessa, näille parhaiten soveltuvan oppimisympäristön valitseminen, testaaminen ja käyttöönotto,

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Peruskoulun etäopetus Turussa Alkanut 2008 Käynnistäjänä VIRTA-hanke Välineenä Adobe Connect Oppiaineet A2-ranska A2-ruotsi A2-espanja Ortodoksiuskonto Tutkimuksia ja selvityksiä

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Opetustoimen tietostrategia

Opetustoimen tietostrategia Opetustoimen tietostrategia Oulun opetustoimessa jokaisella on oikeus ajanmukaisiin oppimisympäristöihin. Oulun opetustoimessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa kaikissa oppiaineissa ja koulujen

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

TIETOKONEET JA -VERKOT KOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISESSÄ. Erno Lehtinen Turun yliopisto

TIETOKONEET JA -VERKOT KOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISESSÄ. Erno Lehtinen Turun yliopisto TIETOKONEET JA -VERKOT KOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISESSÄ Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaalikoulu Verkko-opettaja elearning Virtuaaliyliopisto Educational industry mlearning Oppimisaihiot Digitaalinen

Lisätiedot