LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006
|
|
- Tapani Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006
2 1
3 2 1 JOHDON KATSAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Viestintäpolitiikka Liikennepolitiikka Omistajapolitiikka TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVOINTI JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ LIITTEET ALLEKIRJOITUKSET... 60
4 3 1 JOHDON KATSAUS Suomi toimi Euroopan unionin puheenjohtajana Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla puheenjohtajakausi oli onnistunut. Puheenjohtajakauden asiatavoitteet saavutettiin. Viestinnässä Suomen painopisteasioita olivat televisiodirektiivin uudistaminen, kansainväliset verkkovierailumaksut (roaming) sekä luottamus tietoyhteiskuntaan ja tietoturva. Liikennealalla Suomi vei puheenjohtajakaudellaan erityisesti eteenpäin hankkeita, joilla oli vaikutusta Euroopan unionin kilpailukykyyn, liikennemuotojen turvallisuuteen sekä EU:n ja kolmansien maiden liikennesuhteisiin. Viestintäyhteyksien kehittämisessä ja käyttöönotossa on edetty hyvin. Laajakaistayhteyksien kattavuus on kasvanut nopeasti ja kiinteän laajakaistayhteyden voi nykyisin halutessaan saada yli 96 prosenttia kotitalouksista. Lisäksi langattomilla yhteyksillä laajakaista saadaan lähivuosina käytännössä kaikkialle. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä Suomi on noussut Euroopan unionin jäsenmaiden joukossa sijalta kuusi sijalle kolme ja maailmanlaajuisestikin sijalle seitsemän. Suomen sähköiset viestintäpalvelut ja erityisesti matkaviestinpalvelut ovat kansainvälisesti vertaillen edulliset. Tietoturvallisuuden parantamiseksi kansallista tietoturvastrategiaa toteutettiin ja kehitettiin aktiivisesti. Strategian toimien yhteensovittamisesta on vastannut tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunta. Strategialla ja sen erillisillä hankkeilla on edistetty merkittävästi kansallista tietoturvayhteistyötä ja kansalaisten luottamusta sähköisiin palveluihin. Strategia on samalla lisännyt kansalaisten ja yritysten tietoturvallisuustietoisuutta ja osaamista. Kansallisella tietoturvapäivällä on lisätty kansalaisten tietoisuutta internetin mahdollisuuksista sekä tietoturvauhista ja keinoista, joilla näiltä uhilta voidaan suojautua ja välttyä. Digitaalinen televisio eteni edelleen vahvasti. Vuoden lopussa digitaalinen televisioverkko kattoi 99,9 prosenttia koko väestöstä. Vuoden vaihteessa 61 % suomalaisista televisiotalouksista oli hankkinut digisovittimen tai digitaalisen television. Kaikkiaan erityyppisiä digitaalisen televisiolähetyksen vastaanottoon tarkoitettuja laitteita oli 1,4 miljoonassa televisiotaloudessa. Näistä valtaosa oli maanpäälliseen vastaanottoon tarkoitettuja laitteita. Suomen puheenjohtajuuskaudella logistiikka nostettiin yhdeksi liikennepoliittiseksi pääteemaksi. Suomen aloitteesta komissio julkaisi logistiikasta tiedonannon, jonka linjaukset tunnistavat logistiikan merkityksen elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Myös liikenneturvallisuus oli vahvasti esillä puheenjohtajuuskaudella. Marraskuun alussa Suomi ja Italia järjestivät yhdessä neljännen liikenneministerien epävirallisen konferenssin Italian Veronassa. Tapahtuman aiheina olivat liikenneturvallisuutta parantavat uudet teknologiat, lasten liikenneturvallisuus, liikennestrategiat ja kaksipyöräisten ajoneuvojen turvallisuus. Tieliikenteen turvallisuuden parantaminen perustuu turvallisuusvisioon, jonka mukaan tieliikennejärjestelmä tulee suunnitella niin, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai vakavasti vammautua liikenteessä. Vuonna 2006 otettiin askel vision suuntaan. Tieliikennekuolemien lukumäärä väheni noin kymmenen prosenttia aikaisemmista vuosista. Myös loukkaantuneiden määrä väheni. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä, jotta edes lähiajan tavoite, enintään 250 liikennekuolemaa vuodessa, on saavutettu.
5 4 EU:n hyväksymät laivojen miehityskustannusten alentamiseksi tarkoitetut tukitoimenpiteet otettiin vuoden 2006 aikana täysimääräisesti käyttöön. Tukitoimenpiteiden avulla voitiin estää vireillä olleet laajamittaiset tonniston ulosliputussuunnitelmat. Ulkomaanliikenteessä toimivien kauppalaivojen lukumäärä samoin kuin alan työpaikat vähentyivät kuitenkin tukitoimenpiteistä huolimatta kertomusvuonna. Tämä johtuu siitä, että miehityskustannuksia alentavasta tuesta huolimatta Suomen lippu ei ole ollut riittävän kilpailukykyinen. Kerava-Lahti oikoradan käyttöönotto vuoden 2006 aikana loi edellytyksiä lisätä joukkoliikenteen kilpailukykyä pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella. Lisäksi Keravan ja Kirkkonummen mukaantulo YTV:n kolmannen vyöhykkeen matkalipun piiriin on ollut pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen joukkoliikenteen kehittämisen kannalta merkittävä uudistus. Liikenneverkon palvelutaso säilytettiin ja kehittämistoimia jatkettiin. Hallituskauden alussa istuneen infraministerityöryhmän ehdottamat teemahankekokonaisuudet on yhtä lukuunottamatta aloitettu. Myös ministerityöryhmän ehdottamista ns. ykköskorin isoista hankkeista on yhtä lukuunottamatta tehty aloittamispäätös. 2 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Liikenne- ja viestintäministeriölle sekä sen hallinnonalalle on asetettu vuodelle 2006 yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet. Ministeriön toimiala jakautuu kolmeen politiikkalohkoon (viestintäpolitiikka, liikennepolitiikka, omistajapolitiikka). Seuraavassa on esitetty politiikkalohkoittain miten ministeriön toiminnallisilla tavoitteilla on tuettu liikenne- ja viestintäalan sekä omistajapolitiikan vaikuttavuustavoitteiden toteutumista. Kunkin lohkon alussa on esitetty vaikuttavuustavoitteet. Vaikuttavuustavoitteita tukevat ministeriön toiminnalliset tavoitteet (kursiivilla) sekä niiden toteutuminen on esitetty kunkin politiikkalohkon osalta. 2.1 Viestintäpolitiikka Viestintäpolitiikan vaikuttavuustavoitteet vuonna 2006: Korkealaatuiset viestintäpalvelut ovat yleisesti saatavilla, hinnaltaan kohtuullisia ja niitä tarjotaan tehokkaasti toimivilla viestintämarkkinoilla. Kansalaiset ja yritykset luottavat tietoyhteiskunnan palveluihin. Uusia innovatiivisia viestintäpalveluita syntyy. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Suomi on tietoturvallinen yhteiskunta, tietoturvallisuusalan kilpailukyky on kunnossa ja tietoturvallisuuteen liittyvä osaaminen ja tietoisuus korkeaa tasoa. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tarjonta ja rahoitus on turvattu ja kaupallisen televisioja radiotoiminnan toimintaedellytykset kehittyvät.
6 5 Luodaan uusi arjen tietoyhteiskuntastrategia. Uusi arjen tietoyhteiskunta (ubiikkiyhteiskunta, ubiquitous society) on kehittymässä oleva tietoyhteiskunnan seuraava aste, jossa toimintatavat perustuvat aina ja kaikkialla käytettävissä oleviin tieto- ja viestintäpalveluihin ja jossa palveluita ei enää käytetä vain ihmisten väliseen kommunikaatioon vaan myös koneiden ja esineiden väliseen viestintään. Uudet palvelut ja laitteiden lisääntyvä äly luovat mahdollisuuksia uusille toimintatavoille. Liikenne- ja viestintäministeriössä laadittu tulevaisuuskatsaus luovutettiin kesäkuussa 2006 valtioneuvoston kanslialle edelleen eduskuntapuolueille toimitettavaksi. Tulevaisuuskatsauksessa hahmotetaan viestinnän ja liikenteen toimintaympäristön kehitysnäkymät, kuvataan ja arvioidaan viestinnän ja liikenteen kriittiset kehitystekijät ja ongelmakohdat sekä analysoidaan viestintäpolitiikan ja liikennepolitiikan vaihtoehtoisia toteuttamistapoja kustannus- ja muine vaikutuksineen. Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmius ryhtyä laatimaan uuden arjen tietoyhteiskuntastrategiaa, jonka toimenpitein helpotettaisiin ihmisten välistä kommunikaatiota ja arkea, lisättäisiin tuottavuutta ja kilpailukykyä, tasa-arvoa ja viestinnän esteettömyyttä saattamalla tieto- ja viestintäteknologian sovellukset luontevaksi osaksi päivittäisiä palveluita. Toteutetaan laajakaistastrategiaa ja tarvittaessa tarkistetaan sitä. Hallituksen laajakaistastrategiana on ollut kilpailun edistäminen kaikissa viestintäverkoissa ja eri viestintäverkkojen välillä, palvelujen ja sisältöjen tarjonnan sekä laajakaistan kysynnän edistäminen ja erityistoimenpiteiden jatkaminen alueilla, joilla ei synny riittävää kysyntää kaupalliselle laajakaistatarjonnalle. Päättäessään kansallisesta laajakaistastrategiasta hallitus hyväksyi toimeenpantavaksi 50 strategian mukaista toimenpidettä ja myöhemmällä tarkentavalla periaatepäätöksellä yhdeksän lisätoimenpidettä ja linjaukset panostusten lisäämiseksi kiinteän verkon laajakaistaa täydentävien sekä sen kanssa joustavasti yhteentoimivien mobiilien laajakaistaratkaisujen kehittämiseen. Edelleen valtioneuvosto edellytti sisältö- ja palvelutuotannon kehityksen vauhdittamista sekä kilpailun esteiden poistamista. Strategia on onnistunut erityisesti laajakaistayhteyksien lukumäärän kasvattamisessa, hintojen laskemisessa ja alueellisen saatavuuden parantamisessa. Strategiaan sisältynyt kilpailun merkitystä korostava peruslinjaus on osoittautunut hyväksi viestintäverkkopolitiikan yleisperiaatteeksi. Strategian toteutuma on selkeästi osoittanut, että kilpailu on toimiva keino huolehtia edullisista ja hyvistä loppukäyttäjän palveluista. Laajakaistayhteyksien määrän kasvu Suomessa oli strategiakauden ( ) kahtena ensimmäisenä vuonna maailman nopeinta ja kolmantenakin vuonna Euroopan kolmanneksi nopeinta. Liittymämäärä nousi strategiakauden alun noin liittymästä reilusti yli miljoonalla uudella liittymällä ollen tammikuussa 2007 jo noin Suomen asema kansainvälisessä vertailussa on Euroopassa kohentunut lähtötason kuudennesta kolmanneksi, maailmanlaajuisesti viidennestätoista seitsemänneksi. Kiinteän laajakaistan alueellisen saatavuuden parantamisessa tekivät teleyritysten ohella keskeisen työn kunnat ja maakunnat, joiden laatimia alueellisia laajakaistastrategioita on pantu täytäntöön kaikissa maakunnissa. Tällä hetkellä on yli 96 prosentille suomalaisista kotitalouk-
7 6 sista saatavilla kiinteän verkon laajakaistapalvelu. Strategiakauden alussa saatavuus oli noin 75 prosenttia. On myös huomattavaa, että jo yli puolet kotitalouksista on hankkinut laajakaistayhteyden. Kiinteää verkkoa täydentävillä langattomilla yhteyksillä kyetään saattamaan loputkin suomalaiset kotitaloudet laajakaistayhteyksien piiriin. Kiinteitä yhteyksiä vastaaville alueellisille langattoman liityntäverkon radiojärjestelmille on myönnetty jo 29 lupaa eri puolille Suomea ja uusien lupahakemusten käsittely on käynnissä Viestintävirastossa. Valtioneuvoston päätettyä laajakaistatyöryhmän esityksen mukaisesti käyttää NMT 450 palvelulta vapautunut taajuusalue mobiilin laajakaistapalvelun toteuttamiseen saadaan laajakaistayhteydet ulotettua käytännössä kaikkialle valtakunnan alueelle, myös vapaa-ajan asuntoihin ja liikkuviin kohteisiin, kuten matkailuautoihin ja huviveneisiin. Verkon rakentaminen on kuitenkin hieman viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta päätöksestä tehtyjen valitusten sekä tekniikan kehittymättömyyden takia, mutta se saadaan laajamittaiseen käyttöön huhtikuussa 2007, jolloin verkon ensimmäinen vaihe valmistuu. Verkko valmistuu kokonaisuudessaan vuonna Strategiakaudella kilpailun tehostamistoimenpiteiden seurauksena laajakaistaliittymien hintataso aleni ensimmäisenä vuonna noin 45 % ja toisenakin vuonna jälleen noin 45 %. Vuonna 2006 suuria hintamuutoksia ei enää ole ollut. Toimivamman kilpailuympäristön syntyminen on osaltaan alentanut vähittäishintatasoa. Nopeampien yhteyksien kysyntä edellyttää kohtuullisia hintoja sekä kiinnostavia palveluita ja sisältöjä, joiden käyttämiseksi yhteyksiä tarvitaan. Viestintämarkkinoiden kilpailuympäristöä tulee jatkuvasti kehittää, jotta hinnat pysyvät edullisina. Samanaikaisesti tarvitaan viestintäpoliittisia toimia, joilla parannetaan teleyritysten valmiuksia investoida viestintäverkkojen kehittämiseen ja rakentamiseen siten, että entistä korkeampien yhteysnopeuksien tarjonta on mahdollista. Toiminnallisen tehokkuuden kasvattamiseksi kaikki, mikä on digitalisoitavissa hallinnossa ja liike-elämässä, on digitalisoitava. Ilmiö on maailmanlaajuinen. Suomelle on nyt tietoliikenneyhteyksien laajamittaisen käyttöönoton myötä avautunut mahdollisuus olla maailman eturivissä uuden arjen tietoyhteiskunnan kehittäjänä. Se edellyttää määrätietoista panostamista verkkoliiketoiminnan, verkko-oppimisen ja kansalaisten sekä erityisesti pk-yritysten valmiuksien kasvattamiseen. Yhteyksien käyttö henkilöiden väliseen viestintään, samoin kuin monipuolinen viihdekäyttö sekä erilaisten verkkoyhteisöjen vuorovaikutus ja sisällöntuotanto vahvistavat osaamista ja edistävät tietoyhteiskuntakehitystä. Uudistetaan viestintämarkkinalainsäädäntöä kilpailua, kuluttajan oikeuksia ja innovaatioita edistäen. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle viestintämarkkinalain ja eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain muuttamisesta. Hallituksen esityksessä ehdotettiin viestintämarkkinalakiin lisättäväksi säännökset teleyrityksen vastuusta viestintäpalvelun virhe- ja viivästystilanteissa. Säännökset soveltuvat esimerkiksi laajakaistapalveluiden toimituksen viivästystilanteisiin sekä viestintäpalveluiden epäasialliseen markkinointiin. Viestintämarkkinalain muutokset tulivat voimaan
8 7 Varmistetaan, että televisiotoiminnan digitalisointi onnistuu myös kuluttajan näkökulmasta. Liikenne- ja viestintäministeriö perusti helmikuussa 2006 erillisen projektipäällikön viran, jonka tehtävänä on digitalisoinnin toteuttamisessa tarvittavien käytännön järjestelyjen ideointi ja toimeenpano sekä muiden televisioalan toimijoiden digi-tv-toimenpiteiden koordinointi. Tehtäviin on kuulunut vapaaehtoistyöhön perustuvien neuvonta- ja asennuspalveluiden organisointi, julkisen sektorin digitaalisten valmiuksien edistäminen sekä digitaalisen televisiotoiminnan seurantatutkimukset ja selvitykset. Suomalaisten siirtymisestä digitaaliseen televisioon on kahdeksan viikon välein raportoitu tärkeimmille yhteistyökumppaneille. Lisäksi on säännöllisesti pidetty yhteyttä Ruotsiin, jotta voidaan hyödyntää siellä saadut kokemukset analogisten tv-asemien sulkemiseen liittyvistä toimista. Digitelevision etenemistä muualla Euroopassa seurataan jatkuvasti. Yhteistyössä Viestintäviraston kanssa on seurattu valtakunnallisen näkyvyyspeiton kehittymistä ja katvealueilla olevien televisioiden näkyvyyttä parantavien ratkaisujen edistymistä. Toteutetaan kansallista tietoturvastrategiaa. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallisesta tietoturvallisuusstrategiasta syyskuussa Sen avulla Suomesta on pyritty rakentamaan tietoturvallinen tietoyhteiskunta. Strategian tavoitteeksi asetettiin kansallisen ja kansainvälisen tietoturvallisuusyhteistyön edistäminen, kansallisen kilpailukyvyn ja suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintamahdollisuuksien edistäminen, tietoturvallisuusriskien hallinnan parantaminen, perusoikeuksien toteutumisen ja kansallisen tietopääoma turvaaminen, ja tietoturvallisuustietoisuuden ja osaamisen lisääminen. Strategian toimeenpanoa varten perustettiin huomattava määrä hankkeita, joilla pyrittiin toteuttamaan edellä mainittuja tavoitteita. Vuosina 2005 ja 2006 toimintaa suunnattiin erityisesti kärkihankkeisiin, joiksi nousivat tietoturvapäivä, tietoturvan tilannekuva ja Luottamus ja tietoturva sähköisissä palveluissa (LUOTI) ohjelma. Tietoturvallisuusstrategian toimeenpanon edellyttämien toimien yhteensovittamista ja strategian toteutumisen seuraamista varten asetettiin kansallinen tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunta. Hankkeiden käytännön toteutuksesta on vastannut vastuusihteeristö. Strategiakausi jatkuu saakka. Liikenne- ja viestintäministeriö teetti loppuvuodesta 2006 tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää, tarvitaanko jatkossa uusia toimenpiteitä tällä sektorilla. Haastattelututkimuksessa, joka kohdistui neuvottelukunnan jäseniin, todettiin varsin yksimielisesti, että jatkotoimenpiteet ovat tarpeen. Lähes yhtä yksimielisiä oltiin siitä, että toiminnan muotoja tulisi kuitenkin uudistaa. Jatkostrategiaehdotuksen työstäminen on parhaillaan käynnissä.
9 8 2.2 Liikennepolitiikka Liikennepolitiikan vaikuttavuustavoitteet vuonna 2006: Kuljetusten ja liikenteen toimivuudesta huolehditaan siten, että koko liikenneverkolla on taattu päivittäinen liikennöitävyys ja että valtakunnallisilla tärkeimmillä pääväylillä matka- ja kuljetusajat eivät lisäänny. Logistisia kustannuksia alennetaan. Liikennepalvelujen peruspalvelutaso turvataan. Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti, mikä edellyttää tieliikenteessä kuolleiden määrän jäämistä vuonna 2006 alle 315. Toimialan toimin vaikutetaan siihen, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöt valtioneuvoston hyväksymän ilmastostrategian mukaisesti ovat vuonna 2010 korkeintaan vuoden 1990 tasolla. Liikenteen ympäristöriskejä vähennetään. Parannetaan toimialan tuottavuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Kuljetusten ja liikenteen toimivuuden turvaamiseksi tehdään päätös teiden ja ratojen runkoverkosta sekä valmistellaan vuonna 2005 tehtyjen selvitysten pohjalta ehdotus rataverkon laajuudesta ja yleisen ja yksityisen tien rajapinnasta. Pyritään estämään kapasiteetin puutteesta johtuvien viivästyksien lisääntyminen tärkeimmillä pääväylillä ja suurilla kaupunkiseuduilla. Parannetaan liikennejärjestelmän yhteentoimivuutta. joukkoliikenteen julkisella rahoituksella pyritään turvaamaan liikenteen peruspalvelutaso. Joukkoliikenteen osuutta erityisesti työmatkaliikenteessä edistetään myöntämällä kunnille valtionavustusta kaupunkimaisen paikallisliikenteen ylläpitämiseen sekä säännöllistä matkustusta tukevien kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen hinnanalennuksiin. Kehittämistoiminnan tavoitteena on turvata joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä ja luoda edellytyksiä jatkuvalle liikenteen hoidon tehokkuuden ja laadun paranemiselle. kehitetään eri liikennemuotojen sekä väylävirastojen yhteistyötä erityisesti alueyhteistyössä sekä yhteensopivien tietojärjestelmien kehittämisessä liikenneväylien suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Liikennemuotojen pitkäjänteisen kehittämisen turvaamiseksi erityistä huomiota kiinnitetään tuottavuuden lisäämiseen sekä tutkimustoiminnan kehittämiseen. Liikenteen turvallisuuden edistämiseksi tieliikenteessä Tiehallinnon toimin vastataan 25 prosentista valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteesta. rautatieliikenteessä ei tapahdu matkustajien kuolemaan johtavia onnettomuuksia. kauppamerenkulussa ja lentoliikenteen reittiliikenteessä ja tilauslentoliikenteessä ei tapahdu kuolemaan johtavia onnettomuuksia. hallinnonalan tutkimuslaitosten tuottamien sää-, aallokko, vedenkorkeus- ja jääennusteiden saatavuuden, käytettävyyden ja osuvuuden tulee olla asetettujen tulos- ja laatutavoitteiden edellyttämällä tasolla ja edistää liikenteen ja yhteiskunnan turvallisuutta. Ympäristöhaittojen vähentämiseksi ilmakehään kohdistuvia ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään vaikuttamalla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mahdollisimman vähän liikennettä synnyttävän alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen sekä mahdollisimman vähän päästöjä synnyttävän ajoneuvokannan kehittymiseen. Hallinnonalan tutkimuslaitosten tulee tuottaa ja välittää päätöksenteon tueksi ilmastoon liittyviä ajantasaisia tutkimuksia sekä korkeatasoista ilmaston tilan seurantaa. Ilmatieteen laitos tuottaa liikennehallinnon perusrakenteiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon edellyt-
10 9 tämän ilmastomuutoksen sopeutumistiedon. Meren tilan seurannan tulee olla laadukasta ja ajantasaista. uudet liikenneväylät rakennetaan niin, että niillä kulkevan liikenteen maaperään, pohjavesiin ja ihmisiin kohdistuvat ympäristöhaitat minimoidaan. olemassa olevien liikenneväylien liikenteen ja kunnossapidon pahimpia ympäristöhaittoja poistetaan Kuljetusten ja liikenteen toimivuus Liikenneverkkojen päivittäinen liikennöitävyys pysyi kokonaisuutena kohtuullisen hyvänä. Vuonna 2006 laaditun asiantuntijanäkemyksiin perustuvassa Rakennetun ympäristön tila raportissa tie- ja katuverkko sekä rataverkosto saivat tyydyttävän arvosana, vesiliikenneverkosto hyvä miinus. Tieverkon palvelutaso parani osalla pääteitä. Sujuvan ja turvallisen runkoverkon osuus pysyi 75 prosentissa runkoverkoston pituudesta. Tienkäyttäjien tyytyväisyys sekä pääteiden että muiden teiden tilaan säilyi edellisvuoden tasolla ja tyytyväisyys talvihoidon tasoon parani edellisvuodesta. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä väheni edellisvuodesta yli 600 kilometriä ja myös huonokuntoisten sorateiden määrä väheni jonkin verran. Rataverkolla radanpidosta johtuvat viivästykset olivat neljä prosenttia kaukoliikenteen junista, jotka olivat määräasemalla myöhässä vähintään viisi minuuttia. Radan heikosta kunnosta johtuvat liikennerajoitukset kasvoivat runkoverkolla 106 kilometristä 122 kilometriin. Vesiväylien pääväylät ovat hyvässä kunnossa. Jäänmurto toimi asiakkaita tyydyttävällä tavalla. Logistiikan tasoa ja kehittämistarpeita koskeva Logistiikkaselvitys 2006 valmistui. Selvityksen perusteella Suomessa toimivien yritysten logistiikkakustannukset ovat noin 13 % yritysten liikevaihdosta, mikä on pari prosenttia enemmän kuin edellisessä vuoden 2001 selvityksessä. Logistiikkapalvelumarkkinoilla on edelleen kilpailua ja kehittämistä haittaavia tekijöitä. Osaamisen kehittämistä tukeva kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO jatkui. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella logistiikka nostettiin yhdeksi liikennepoliittiseksi pääteemaksi. Suomen aloitteesta komissio julkaisi logistiikasta tiedonannon, jota koskevat tavoitteidemme mukaiset päätelmät hyväksyttiin joulukuun ministerineuvostossa. Tulevaa kehittämistä ohjaavat linjaukset tunnustavat logistiikan merkityksen elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Joukkoliikenteen palvelutasoa on turvattu ostamalla asiakastuloperusteista liikennettä täydentävää alueellista ja kaukojunaliikennettä. Lisäksi ostettiin pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen lähiliikennettä. Kerava-Lahti -oikoradalle järjestettiin taajamajunaliikenteen perustarjonta. Oikoradan käyttöönoton yhteydessä lopetettiin sisämaan yöjunaliikenteen ostaminen. Savonlinnan ja Varkauden säännöllisestä lentoliikenteestä järjestettiin tarjouskilpailu. Liikennettä jouduttiin kuitenkin turvaamaan yhdessä asianomaisten kuntien kanssa väliaikaisjärjestelyin. Joukkoliikennetutkimusta on edistetty ministeriön vuonna 2001 valmistuneen joukkoliikennestrategian ja sen evaluoinnin mukaisesti. Joukkoliikennetutkimuksen ohella vuonna 2006 oli teemana matkakeskusten kehittäminen. Liikenteen esteettömyyttä on edistetty ministeriön esteettömyysstrategian mukaisesti ELSA -tutkimus- ja kehittämisohjelman puitteissa. Ohjelman avulla saatiin aikaan muun muassa uutta ohjeistusta ja uusia palveluja sekä esteetön kunta-verkosto. Liikenne- ja viestintäministeriön vetämä matkapalvelukeskusten (MPK) toteuttamista ja laajentamista ohjaava työryhmä järjesti valtakunnallisen MPK seminaarin.
11 10 Liikennejärjestelmien yhteen toimivuutta on edistetty erityisesti seudullisilla liikennejärjestelmäsuunnitelmilla. Kertomusvuoden aikana on valmistunut luonnos Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi Työtä jatkettiin joukkoliikennevaihtoehtojen vertailulla, joka valmistuu alkuvuodesta Kuntien palvelurakennetta koskevan lainsäädäntötyön yhteydessä on yhdessä sisäasianministeriön, ympäristöministeriön ja Kuntaliiton kanssa opastettu kaupunkiseutuja liikenteen, maankäytön ja asumisen yhteen sovittavan suunnittelun valmistelussa. Laaditaan tavoite- ja toimenpideohjelma Liikenne Vuonna 2006 jatkettiin liikenteen tavoitetila (Liikenne 2030) -työtä, joka valmistui vuoden 2007 alussa. Työtä käytettiin hyväksi myös puolueiden käyttöön valmistellussa tulevaisuuskatsauksessa Uuteen ja käyttäjäläheiseen liikennepolitiikkaan. Koordinoidaan toimialan tuottavuusohjelman toteuttamista (mm. Infra 2010, liikennejärjestelmätason yhteiskuntataloudellisten vaikutusarvioiden tekeminen) sekä antamalla virastoille ja laitoksille tuottavuutta koskevat tulostavoitteet. Infra 2010 on jatkunut liikenne- ja viestintäministeriön asettaman infrafoorumin tukemana. Ohjelma on keskittynyt kolmeen teemaan eli tuotemalli, tiedonsiirto, koneautomaatio; toimintamallit ja hankeprosessit: ekotehokkuus ja elinkaariosaaminen sekä osaaminen ja innovaatiotoiminta, joita on kehitetty vuoden 2006 aikana. Ongelmana on ollut alan yritysten haluttomuus investoida tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Virastoille on asetettu sekä työn tuottavuutta että kokonaistuottavuutta koskevat tavoitteet vuodelle 2007 tai toiminta- ja taloussuunnitelma kaudelle Valmistellaan päätökset maaliikenteen runkoverkoista sekä otetaan kantaa vuonna 2005 tehtyihin selvityksiin rataverkon laajuudesta ottaen huomioon perusradanpitoon käytettävissä olevan rahoituksen määrä tulevina vuosina. Työryhmä jätti ehdotuksensa keskeisimmästä maaliikenteen verkosta eli ns. runkoverkosta. Runkoverkkojen eri vaihtoehtojen vaikutuksia ympäristöön, talouteen, liikenteeseen, turvallisuuteen ja alueiden kehittymiseen arvioitiin ns. SOVA-lain mukaisesti. Runkoverkoista päätetään aikaisintaan seuraavan hallituskauden alussa. Uusi maantielaki astui voimaan Vähäliikenteisistä radoista valmistui selvitys vuoden 2006 aikana. Päätöstä rataverkon laajuudesta ei ole tehty. Maanteiden ja yksityisteiden rajapinnasta tehdään jatkoselvityksiä maantielain periaatteiden pohjalta. Rautateiden tavaraliikennemarkkinoiden avautumiseen vuoden 2007 alussa valmistaudutaan varmistamalla tasapuoliset ja syrjimättömät kilpailuedellytykset. Toimintavuoden aikana pantiin kansallisesti täytäntöön EU:n toinen rautatiepaketti 1 päivänä syyskuuta 2006 voimaan tulleella uudella rautatielailla ja sen nojalla annetuilla valtioneuvostona asetuksilla. Samana päivänä käynnisti toiminnan rautatiealan uutena viranomaisena Rautatievirasto, joka toimii Suomessa alan turvallisuusviranomaisena ja toisaalta alan sääntelyelimenä. Uudella rautatielailla avattiin kotimaan tavaraliikenne kilpailulle vuoden 2007 alusta
12 11 lukien. Tämä mahdollistaa sen, että Suomen rataverkolla voi toimia VR Osakeyhtiön lisäksi myös muita tavaraliikennettä harjoittavia yrityksiä. Uuden rautatielain voimaantulon ja tavaraliikenteen avautumisen myötä toimialan viranomaisten rooli muuttui. Viranomaisten on uudessa tilanteessa varauduttava rautatieliikenteen kilpailun avautumisen edellyttämiin toimenpiteisiin, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset ja syrjimättömät kilpailun edellytykset. Ratahallintokeskuksen rooli radanpitäjästä muuttuu kohti väyläpalvelun tarjoajaa ja toiminta painottuu entistä tiiviimmin radanpitoon rautatiejärjestelmän kehittämiseen sekä rautatieliikenteen hallintaan. Rautatievirasto vastaa toisaalta rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta ja turvallisuuden valvonnasta ja toisaalta rautatieliikennemarkkinoiden tasapuolisuudesta ja syrjimättömyydestä rautatieyritysten kesken. Toteutetaan mietinnön Suomen logistisen aseman vahvistaminen toimenpideohjelmaa. Ohjelmassa on neljällä kehittämisalueella yhteensä 35 toimenpidettä, joista osa on luonteeltaan jatkuvia. Toimenpiteistä 18 on saatu valmiiksi ja loppujen 17 toteutus on aloitettu. Valmistuneilla toimenpiteillä mm. toteutettiin rautateiden tavarankuljetusmarkkinoiden avautuminen ja kehitettiin tiekuljetusten tilaajavastuuta, valvontaa ja energiatehokkuuden seurantajärjestelmä EMISTRA. EU-puheenjohtajuuskauden logistiikkateemaa koskeva toimenpide toteutui tavoitteiden mukaisesti. Venäjän kasvavat markkinat ovat Suomen talouselämälle suuri mahdollisuus. Maiden välisen rajan ylittävien tiekuljetusten kasvu, mikä on johtunut sekä Suomen oman viennin että kauttakuljetusten lisääntymisestä, on kiihtynyt ja se on viime vuosina ollut lähes 20 %:n luokkaa. Voimakkaan kasvun vuoksi rajanylitysongelmat ovat lisääntyneet ja ongelmien poistamiseksi venäläisten kanssa on neuvoteltu tiiviisti eri tasoilla. EU:n ja Venäjän väliseen liikennedialogin alaisuuteen perustettiin EU:n ja Venäjän välisen logistiikan ongelmien ad hoc työryhmä. Loppuvuodesta ratkottiin itärajan rekkaruuhkista johtuvia ongelmia. Viranomaisten poikkeustilanteita varten laatimat suunnitelmat osoittivat toimivuutensa. Jotta jatkossa selvittäisiin ilman mittavia viranomaisponnistuksia, päätettiin alkaa laajojen rekkojen odotusalueiden valmistelu Vaalimaan ja Nuijamaan raja-asemien läheisyyteen. Uudistetaan junaliikenteen ostoperiaatteet ja paikallisten ja alueellisten joukkoliikennepalvelujen rahoitusperiaatteet. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen lähijunaliikenteen julkisen rahoituksen uudistamista ja linja-autoliikenteen rahoituksen uudistamista selvittäneet työryhmät jättivät mietintönsä. Kummatkin rahoitustyöryhmät esittivät liikennepalvelujen suunnittelua laajempina kokonaisuuksina ja selkeiden palvelutasotavoitteiden määrittelyä alalle. Näiden mietintöjen ja vielä käsittelyssä olevan palvelusopimusasetuksen pohjalta liikenne- ja viestintäministeriö on alkanut valmistautua henkilöliikennelain kokonaisuudistukseen ja joukkoliikenteen rahoituksen uudistamiseen. Varsinainen valmistelu aloitetaan seuraavalla hallituskaudella. Yhdessä Merenkulkulaitoksen kanssa toteutetaan kilpailun avaaminen jäänmurtopalveluissa sekä alusten hoitopalveluissa ja yhteysalusliikenteessä. Merenkulkulaitos kilpailutti Merenkulkulaitoksesta annetun lain siirtymäsäännösten mukaisesti jäänmurtopalvelut sekä saariston yhteysalusliikennepalvelut ja väylänhoitopalvelut.
13 12 Jäänmurtopalvelujen kilpailutuksessa saatiin vain kaksi vaihtoehtoista tarjousta Varustamoliikelaitokselta. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti selvitysmiehen pohtimaan jäänmurtopalvelujen kilpailutuksen periaatteita. Suomen lipun alla purjehtivan kauppalaivaston osuuden turvaamiseksi ulkomaankaupan merikuljetuksissa jatketaan merenkulun tuki- ja muita toimenpiteitä suomalaisten varustamojen kilpailukyvyn parantamiseksi. EU:n hyväksymät laivojen miehityskustannusten alentamiseksi tarkoitetut tukitoimenpiteet on otettu täysimääräisesti käyttöön. Lakia ulkomaanliikenteen kappa-alusluettelosta on viimeksi muutettu annetulla lailla (1322/2006). Muutoksen johdosta myös ulkomaanliikenteen matkustaja-aluksille ja matkustaja-autolautoille myönnettävä tuki nousee lukien EU:n hyväksymälle enimmäistasolle. Tukitoimenpiteiden avulla on voitu estää vireillä olleet laajamittaiset tonniston ulosliputussuunnitelmat. Ulkomaanliikenteessä toimivien kauppalaivojen lukumäärä samoin kuin alan työpaikat ovat kuitenkin tukitoimenpiteistä huolimatta vähentyneet vuoden 2006 aikana. Alusten lukumäärä väheni 115 aluksesta 109 alukseen ja tonniston kokonaisvetoisuus väheni noin 11 %. Erityisesti vanhempaa tonnistoa on myyty pois ja vain harvoja uudisrakennuksia on rekisteröity Suomeen. Tämä johtuu siitä, että miehityskustannuksia alentavasta tuesta huolimatta Suomen lippu ei ole ollut riittävän kilpailukykyinen. Yleisesti katsotaan, että varustamoiden verotus Suomessa ei luo riittävän hyviä edellytyksiä investoida Suomen lipun alle. Lisäksi Suomi on ainoa maa Euroopan perinteisistä merenkulkumaista, missä ei käytetä ns. sekamiehistöjä. Merenkulkualan työmarkkinaosapuolet ovat sopineet, että ainakin helmikuuhun 2008 laivoilla sovelletaan suomalaisia työehtoja. Turvallisuus Vuonna 2006 kuoli tieliikenteessä ennakkotietojen mukaan 330 ihmistä, mikä on 36 ihmistä (10 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös liikenteessä loukkaantuneiden määrä väheni noin viisi prosenttia vuonna Kertomusvuonna ei tapahtunut rautatieliikenteessä vakavia onnettomuuksia. Tasoristeysonnettomuuksien määrä on edelleen suuri, joten toimia tasoristeysturvallisuuden parantamiseksi on jatkettava poistamalla tasoristeyksiä, rakentamalla uusia tasoristeysturvalaitteita, parantamalla tasoristeyksien näkemiä ja havaittavuutta sekä lisäämällä valistusta. Vuonna 2006 tasoristeysonnettomuuksissa menehtyi kuusi ihmistä ja loukkaantui 23. Vuonna 2006 sattui suomalaisille aluksille ja Suomen vesialueella purjehtiville aluksille 50 merionnettomuutta. Merionnettomuuksien lukumäärä nousi jonkin verran edellisvuodesta. Suurin osa onnettomuuksista oli kuitenkin lieviä. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei sattunut vuonna Lentoliikenteen reittiliikenteessä ja tilauslentoliikenteessä ei vuonna 2006 tapahtunut kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Siviili-ilmailun turvatoimia tehostettiin merkittävästi Lontoossa elokuussa 2006 tapahtuneen terrori-iskusuunnitelman paljastamisen jälkeen. Lentoturvallisuusjärjestelmät ja toimintakulttuuri ovat Suomessa hyviä ja huomiota kiinnitetään pieniinkin poikkeamiin. Ilmatieteen laitoksen toiminta edistää liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Laitoksen sääennusteiden tavoitearvot samoin kuin tutka- ja satelliittijärjestelmien käytettävyys, perussääasemien toimintavarmuus ja tietojärjestelmien käytettävyys olivat hyvät. Laitos seuraa kaupunkialueella myös ilmanlaadun kehitystä ja tukee siten liikenteen päästöjen terveys- ja
14 13 ilmastovaikutusten hallintaa. Merentutkimuslaitoksen ylläpitämän aallokko- ja vedenkorkeussekä jääpalvelun internet käyttö on kasvanut useisiin miljooniin käyttäjiin vuodessa. Jää- ja vedenkorkeuspalvelua toimitettiin Merentutkimuslaitoksesta ensi kerran 2006 myös Ruotsin talvimerenkuluntarpeisiin. Valmistellaan periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Periaatepäätös vahvisti pääosin edellisenä vuonna liikenne-turvallisuusasiain neuvottelukunnan laatiman Tieliikenteen turvallisuus ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet. Liikenne- ja viestintäministerin johdolla järjestettiin kevään ja syksyn aikana maakunnallisia tilaisuuksia, jossa periaatepäätöksen sisältöä käsiteltiin paikallisten toimijoiden ja kansalaisten kanssa. Ministeriön ja hallinnonalan liikenneturvallisuustyössä kehitetään erityisesti sääntelyä, liikenneympäristöä ja kuljettajien koulutusta. Yhteistyötä Liikenneturvan ja hallinnonalan laitosten kanssa huolehditaan koulutuksesta, valistuksesta ja liikenneturvallisuutta koskevasta tiedottamisesta. Vuoden 2006 aikana erityisesti liikenneturvallisuutta koskevassa lainsäädännössä toteutui turvalaitteiden käytön laajeneminen mm. linja-autoihin. Koululaiskuljetuksia koskevia määräyksiä uudistettiin ja niihin kokonaan uutena asiana tuli suositus alkolukon käytöstä. Ammattikuljettajien pätevyysdirektiivin kansallista toimeenpanoa jatkettiin ja samoin kuin kuljettajakoulutuksen uudistamistyötä. EU:ssa liikenneturvallisuusaiheisia säädöksiä oli valmistelussa tieliikenneinfran turvallisuusjohtamisesta sekä kuorma-autojen peilien jälkiasennusvaatimuksesta. Näiden valmisteluun osallistuttiin. EU-puheenjohtajakauden merkittävin liikenneturvallisuusaiheinen tilaisuus oli neljäs liikenneministerien epävirallinen liikenneturvallisuuskokous Veronassa. Suomi valmisteli kokouksen yhdessä Italian kanssa. Ajoneuvojen turvallisuudesta huolehditaan jatkuvalla säädöstyöllä. Vuonna 2006 valmistui vaarallisten aineiden kuljetusstrategia (VAK-strategia), joka on liikenne- ja viestintäministeriön ensimmäinen vaarallisten aineiden kuljetuksiin keskittyvä strateginen kokonaisuus. Se kattaa vuodet ja määrittää keskeiset linjaukset kaikille kuljetusmuodoille. VAK-strategiassa on kuvattu alan nykytilaa merkittävimpine haasteineen ja tavoitteineen, pitkän aikavälin visio sekä keskeiset toimet ja toimijat. Liikenneturvallisuustyötä tehdään myös olemalla mukana uusien ajamista tukevien palveluiden ja tekniikoiden kehittämisessä. AINO ohjelmassa valmistui kertomusvuonna lukuisia välillisesti tai suoraan liikenteen turvallisuutta parantavia hankkeita kuten kuljettajien ajotapaa mittaava ja palautetta antava järjestelmä, tarkkoja tiekohtaisia keliennusteita tuottava järjestelmä, pääkaupunkiseudun muuttuvan ohjauksen ja opastuksen toteutussuunnitelma.
15 14 Uusitaan nopeusrajoitusten yleisohje. Nopeusrajoitusten yleisohjeiden uusimista valmisteltiin yhteistyössä Tiehallinnon kanssa. Aiemmin kaksivuotiseksi laaditut talvinopeusrajoitusten määrittämisohjeet asetettiin toistaiseksi voimassa oleviksi. Ympäristö Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2005 noin 13,9 miljoonaa yhteismitallista hiilidioksiditonnia (CO2 ekv.) 1. Päästöt ovat kasvaneet aina 1990-luvun puolivälistä lähtien ja ne ylittävät kansallisessa ilmastostrategiassa asetetun tavoitetason noin yhdeksällä prosentilla. Sekä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kasvua että kaupunkien ilmanlaatuongelmia selittävä tekijä on liikenteen, erityisesti tieliikenteen kasvu. Kaupunkiliikenteeseen on syntynyt epäedullinen kierre, kun kaupunkirakenteen hajautuessa riippuvuus henkilöauton käytöstä kasvaa ja joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen käyttö vähenee. Kierteeseen ei kyetä vaikuttamaan ainoastaan liikennepolitiikan keinoin, vaan tarvitaan myös laajempaa liikenteen kysyntään vaikuttavaa yhteiskuntapoliittista keinovalikoimaa. Keinovalikoimaan kuuluvat erityisesti maankäytön suunnittelu-, asunto-, alue-, elinkeino- ja veropoliittiset ratkaisut. Teknologinen kehitys vähentää myös ajoneuvojen ominaiskulutusta ja sitä kautta liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, jos kuluttajat saadaan valitsemaan energiatehokkaampia ajoneuvoja. Kuluttajainformaatioon perustuva ohjaus ei kuitenkaan ole tuottanut toivottua tulosta. Uusien rekisteröityjen ajoneuvojen CO2-päästöt ovat vuodesta 2000 lähtien kääntyneet kasvuun. Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantamiseen ja CO2-päästöjen vähentämiseen pyritään jatkossa vaikuttamaan entistä enemmän EU-tason ratkaisuin. Vuonna 2006 käynnistettiin myös valmistelut EY:n energiapalveludirektiivin täytäntöön saattamiseksi. Liikenne on suurin direktiivin soveltamisalaan kuuluvista toimialoista (noin 20 prosentin osuudella). Tavoitteena on laatia kansallinen energiatehokkuuden toimintaohjelma, joka edellyttää, että myös liikenteessä energiatehokkuutta voitaisiin parantaa yhteensä 9 prosenttia ajanjaksolla Liikennepolitiikan ympäristövaikuttavuustavoitteet toteutuvat melko hyvin uusia väyliä suunniteltaessa ja rakennettaessa. Liikennepolitiikan ympäristövaikuttavuustavoitteet eivät toteudu olemassa olevien väylien osalta. Ongelmat liittyvät mm. liikennemeluun ja pohjavesiin. Jo nyt lähes miljoona suomalaista altistuu asuinalueellaan yli 55 db:n liikennemelulle ja altistuvien määrä on edelleen kasvamassa. Resurssien puute on hidastanut sekä meluntorjunta- että pohjavesiensuojaustoimenpiteitä erityisesti Tiehallinnossa. Rautatieliikenteen ja ilmailun toimenpiteet ovat edenneet hieman paremmin. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite sisällytetään liikennejärjestelmän pitkän aikavälin strategiaan. Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistui tammikuussa 2007 uusi pitkän aikavälin strategia Liikenne Kasvihuonekaasupäästöjen kasvun hillitseminen ja liikenteen energiatehokkuuden parantaminen ovat tämän strategian keskeisiä haasteita. 1 Vuoden 2006 luvut saadaan huhtikuussa 2007.
16 15 Kehitetään virastojen edellytyksiä toteuttaa ympäristöohjelmiaan. Liikenne- ja viestintäministeriön ympäristötyö on vuonna 1999 kiteytetty ISO tyyppisen ympäristöjärjestelmän muotoon. Ministeriö on vuonna 2006 toteuttanut liikenteen ympäristöohjausta vuonna 2005 hyväksytyn ympäristöohjelman Liikenteen toimintalinjat ympäristökysymyksissä vuoteen 2010 mukaisesti. Ministeriön ympäristöohjelma toimii pohjana virastojen omille ympäristöohjelmille sekä järjestelmille. Siinä asetettujen tavoitteiden seurannan kautta toteutetaan myös koko hallinnonalan ympäristötyön seuranta. Ohjataan väylälaitosten toimintaa jatkamalla strategisen ohjauksen johtoryhmän työtä sekä muodostamalla vastaava yhteistyömuoto muiden virastojen ja laitosten kanssa. Vuonna 2006 käynnistettiin omat strategisen ohjauksen johtoryhmät lääninhallitusten liikenneosastoille (LÄÄNIstory), hallinnonalan tutkimuslaitoksille (TUTKIMUSstory) sekä hallinnonalan turvavirastoille (TURVAstory). Virastojen yhteistyön ja synergiaetujen parantamiseksi on kehitetty väylävirastojen strategisen ohjauksen johtoryhmän ja sen työtä valmistelevan väyläryhmän työskentelyä. Virastojen yhteisiä tulostavoitteita on otettu käyttöön. Suomenlahden lisääntyvien öljykuljetusten riskien vähentämiseksi jatketaan selvitystyötä jääolosuhteissa tarvittavien öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntapalvelujen hankkimiseksi yhteistyössä Merenkulkulaitoksen ja ympäristöhallinnon kanssa. Suomenlahden alusliikenteen seurantajärjestelmän kehittämistä jatketaan yhteistyössä Viron ja Venäjän kanssa. Merenkulun ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi on mm. saatettu voimaan EU säännökset yksirunkoisten öljytankkerien poiston nopeuttamisesta ja selvitetty talvimerenkulun jääluokkasääntöjä sekä lisätty viranomaisten välistä yhteistyötä. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n yleiskokous nimesi joulukuussa 2005 Itämeren (lukuun ottamatta Venäjän aluevesiä ja talousvyöhykettä) ns. erittäin herkäksi merialueeksi (PSSA). PSSA statukseen liittyvät merenkulun turvallisuutta parantavat lisäturvatoimet tulivat voimaan heinäkuussa Talouspoliittisen ministerivaliokunnan joulukuussa 2005 tekemän linjauksen mukaisesti ympäristöministeriö vastaa lähtien jääolosuhteissa tarvittavien öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntapalvelujen hankkimisesta. Suomenlahden pakollista ilmoittautumisjärjestelmää (GOFREP) ylläpitävät toimivassa yhteistyössä Suomen, Viron ja Venäjän merenkulkuhallinnot Poikkeusolot Poikkeusolojen kuljetuslogistisia järjestelmiä kehitetään siten, että voidaan kaikissa tilanteissa turvata yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toiminnan ja kansalaisten huollon edellyttämät kansainväliset ja kansalliset kuljetukset. Poikkeusolojen kuljetusjärjestelyjen kehittäminen kriisitilanteiden vaatimuksia vastaavaksi on edennyt kertomusvuoden aikana suunnitelmien mukaan. Kehittämistyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä eri viranomaisten sekä kuljetuksesta huolehtivien elinkeinoelämän järjestöjen ja yritysten kanssa. Poikkeusolojen tiekuljetusten tietojärjestelmää, Pooleria, on kehitetty siten, että sen käyttö myös poikkeusoloja alemmanasteisissä kriiseissä olisi mahdollinen. Vuoden
17 16 aikana on myös seurattu kuljetusvälineiden ja -järjestelmien omistuksen ja hallinnan kehittymistä ottaen huomioon niiden käyttömahdollisuudet kriisitilanteissa. Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien varautumistoimenpiteitä koordinoidaan siten, että yhteiskunnan toimivuuden ja kansalaisten turvallisuuden edellyttämät viranomaisten viestintäjärjestelyt turvataan. Sähköisen viestinnän varautumisjärjestelyjä on kehitetty sekä ohjattu viranomaisten ja alan elinkeinoelämän järjestöjen ja yritysten yhteistyötä. Erityisesti on keskitytty toimiin, joiden avulla voidaan turvata yhteiskunnan elintärkeiden kohteiden toiminnan jatkuvuus. Joukkoviestinnän osalta on valmisteltu alan varautumiseen liittyvää ohjeistusta. Yleisesti varautumisen painopisteenä ovat olleet tietoturvallisuuden varmistaminen, eri toimijoiden roolien ja vastuiden kehittäminen sekä yhteiskunnan tietoteknisen infrastruktuurin toimivuutta uhkaavien tekijöiden kartoittaminen. 2.3 Omistajapolitiikka Omistajapolitiikan vaikuttavuustavoitteet vuonna 2006: Liiketoiminnan ohjauksessa noudatetaan hyvälle hallintotavalle ja omistajapolitiikalle (corporate governance) asetettuja vaatimuksia. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on edistää hallinnonalan liiketoimintaorganisaatioiden kehitysmahdollisuuksia ja tukea niiden pitkäjänteistä, kaikki etutahot huomioon ottavaa omistaja-arvon kasvua. Valtion omistajaohjauksen kehittämisessä jatkettiin omistajaohjauksen keskittämiseen tähtäävää valmistelua. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti, että VR-yhtymän ohjauksesta vastaa edelleen liikenne- ja viestintäministeriö johtuen VR:n liiketoiminnan ja aseman erityispiirteistä. Suomen Erillisverkot Oy:n omistajaohjaus siirrettiin liikenne- ja viestintäministeriöltä sisäasiainministeriölle. Liikelaitoslakiin liittyvistä muutostarpeista tehtiin alustava selvitys. Vuonna 2003 voimaan tulleen liikelaitoslain tavoitteena on ollut parantaa liikelaitosten toimintaedellytyksiä ja kykyä reagoida muuttuvaan kilpailutilanteeseen. Liikelaitosmalli on käyttökelpoinen ja tarpeellinen silloin, kun liiketoimintaa tulee yhteiskuntapoliittisista tai muista syistä ohjata. Keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat toiminnan ohjaus ja päätöksenteon julkisuus, rahoitus- ja vakuutusjärjestelyihin liittyvät rajoitteet sekä liiketaloudellisesti kannattamattomien tehtävien rahoittamiseen liittyvät epävarmuustekijät. Liikenne- ja viestintäministeriössä on johdonmukaisesti noudatettu hyvälle hallintotavalle (corporate governance) ja omistajapolitiikalle asetettuja vaatimuksia. Corporate governance tarkoittaa valtio-omistajalle hyvää ja toimivaa päätösvallan ja valvonnan kokonaisuutta. Kysymys on sekä valtion omistajaohjauksen tehokkuudesta että yleisemmin yritysten hyvästä hallinnoinnista. Corporate governance-ohjeistojen kehittäminen myös liikelaitoksille käynnistettiin. Liikelaitosohjausta kehitettiin suunnittelemalla osakeyhtiölain mukaisen yhtiökokousmenettelyn käyttöönottoa. Varsinaista yhtiökokousta vastaavassa tilinpäätöskokouksessa on tarkoitus
18 17 käsitellä liikelaitoksen tilinpäätöstä, voiton käyttöä ja tuloutusta sekä hallituksen, toimitusjohtajan ja tilintarkastajien toimintaa. Menettely otetaan käyttöön keväällä Ilmailulaitoksesta käynnistettiin omistajastrateginen selvitys omistajaohjauksen työvälineeksi. Selvityksen tavoitteena on ollut tuottaa omistajalle ajantasainen näkemys Ilmailulaitoksen kyvystä luoda yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa, tuottovaatimuksen ja tuloutuksen tasosta ja määrittelytavasta sekä liikelaitoksen strategisista kehittämismahdollisuuksista. Omistajaohjausyksikkö on mukana kauppa- ja teollisuusministeriön aloittaman tutkimuksen ohjausryhmässä. Tutkimuksen kohteena ovat palkitsemisjärjestelmät ja niiden toimivuus suomalaisissa valtionyhtiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä. EU-komissiolle vuonna 2005 tehty selvityspyyntö tutkia väitettä Tieliikelaitoksen saamasta valtion tuesta oli edelleen vireillä. Liikenne- ja viestintäministeriö teetti taloudellisen asiantuntijalausunnon liittyen väitettyihin Tieliikelaitoksen saamiin taloudellisiin etuihin. Asian ratkaisu saattaa aiheuttaa Tieliikelaitokselle taloudellisia seuraamuksia. Ulkopuolisella selvitysmiehellä teetettiin selvitys jäänmurtopalveluiden hankintamenettelyn tehostamisesta. Kesäkuussa 2006 aloitettu avoin jäänmurron hankintamenettely epäonnistui ja tarvittavat jäänmurtopalvelut päädyttiin ostamaan neuvottelumenettelyllä. Selvityksessä ehdotettiin uuden kilpailutuksen käynnistämistä vuoden 2007 alkupuolella. 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 3.1 Toiminnan taloudellisuus Ministeriön tavoite vuodelle 2006: Kustannukset / henkilötyövuosi ovat enintään euroa. Ministeriön toimintakustannukset olivat euroa henkilötyövuotta kohti, kun otetaan huomioon toimintamenomäärärahasta rahoitettavat menot. Kun huomioon otetaan myös muut toimintamenotyyppiset määrärahat (tutkimus- ja kehittämismäärärahat) toimintakustannukset olivat euroa henkilötyövuotta kohti. Vuonna 2005 vastaavat kustannukset olivat euroa ja euroa. Lisäys toimintamenoissa oli noin 3 % henkilöä kohti. Kun ministeriön johdon ja tukiyksiköiden kustannukset kohdistetaan substanssiyksiköille niiden henkilötyövuosikohtaiset toimintakustannukset olivat euroa. Kun huomioon otetaan myös toimintamenotyyppiset määrärahat, vastaavat kustannukset olivat euroa. Taulukossa 1 on esitetty ministeriön osasto- ja yksikkökohtaiset kustannukset vuonna 2006.
19 18 Taulukko 1. Osasto- ja yksikkökohtaiset kustannukset vuonna 2006 (tuhat euroa) Substanssiyksiköt Tukiyksiköt LPO VMO LOY Johto YLO (ei LOY) SH Ministeriön viestintä VYK Neuvottelu- ja toimikunnat Yhteiset 2 Yht. Osastojen/yksiköiden htv:t Varsinaiset toimintamenot ja perustienpito - palkat vuokrat muut toimintamenot Valtion televisio- ja radiorahasto -maksetut menot siirto rahastosta Digi-tv kampanja Tutkimus ja kehittäminen Käyttöomaisuus Poistot Yhteensä Osuus tukitoimintojen kustannuksista Tukitoimintojen kustannukset on vyörytetty päätoiminnoille Yhteensä sisältää myös joukkoliikenteen tutkimusrahat 2 vuokrissa on yhteisten tilojen vuokra -muissa toimintamenoissa on työterveyshuollon kustannusten palautukset ja irtaimen omaisuuden myyntitulot
20 Toiminnan tuottavuus Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti yhdessä Tilastokeskuksen kanssa Hallinnonalan tuottavuuden mittaaminen -hankkeen vuoden 2005 alussa. Tämä hanke on ollut merkittävä ja se on osoittanut, että julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen on mahdollista. Ministeriö toimi hankkeen vetäjänä ja hallinnonalakohtaisten laskelmien ja määrittelytyön koordinoijana. Mittareiden kehittämistyö on jatkunut itsenäisesti virastoissa ja laitoksissa. Ilmailuhallinto on aloittanut mittareiden kehittämisen vuonna Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan kokonaistuottavuus on kasvanut 18 % vuodesta 2000 vuoteen 2005, mikä on selkeästi enemmän kuin koko kansantalouden tuottavuuden paraneminen. Ministeriön oman toiminnan tuottavuusmittarissa määritellyt ulkoiset suoritteet (hallituksen lakiesitykset, asetukset maksuasetukset, EU-lainsäädännön avoinna olevat asiat, toimilupapäätökset, tutkimukset, kansainväliset sopimukset, tukipäätökset ja eduskuntakysymykset) kattavat noin 60 % ministeriön toiminnasta. Mm. lainsäädäntöhankkeiden osuus tuotoksissa korostuu, jolloin tuotos voi muuttua melko merkittävästi vuodesta toiseen. Ministeriön osuus koko hallinnonalan tuottavuusmittarissa on kaksi prosenttia. Taulukko 2. Hallinnonalan tuotos- panos- ja tuottavuuskehitys 2005, % edellisvuodesta Tuotos Työpanos Kokonaispanos Työn tuottavuus Hallinnonala yhteensä 0,6 0,1-1,6 0,5 2,2 Liikenne- ja viestintäministeriö -6,8 1,7-20,3-8,4 16,9 Kokonaistuottavuus Liikenne- ja viestintäministeriö on osana valtion tuottavuusohjelmaa sitoutunut vähentämään kuusi henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennessä. Nämä vähennykset ajoittuvat vuosille 2007 ja Ministeriö on valmistellut henkilötyövuosien vähentämistä vuoden 2006 aikana. Ministeriön päätöstä palvelukeskukseen siirtymisestä talous- ja henkilöstöhallinnon on valmisteltu kertomusvuonna ja päätös on tehty alkuvuonna Taloushallinnon tehtävien osalta on laadittu kustannushyöty-analyysi, jonka yhteydessä on selvitetty taloushallinnon prosessien tehostamispotententiaalia. Toimenpiteet ajoittuvat vuodesta 2007 eteenpäin. 3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Ministeriön maksullisen toiminnan tuotot muodostuivat valtion maksuperustelain nojalla säädetyn liikenne- ja viestintäministeriön maksullisista suoritteista annetussa asetuksessa hinnoitelluista julkisoikeudellisista suoritteista ja muista maksullisista suoritteista sekä erityislainsäädännön perusteella hinnoiteltavista suoritteista. Maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä euroa. Maksullisen toiminnan tuotot (euroa) Maksuperustelain mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet Maksuperustelain mukaiset muut suoritteet Erityislain perusteella määrättävät maksut Yhteensä
70. Viestintävirasto
70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016
Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää
LisätiedotVALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka
LisätiedotTulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO
Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen
LisätiedotDIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET
DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET Liikenne- ja HYVINVOINTIA JA viestintäministeriö KILPAILUKYKYÄ edistää väestön HYVILLÄ YHTEYKSILLÄ hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-
LisätiedotDigitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet
Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-
LisätiedotDIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET
DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET Liikenne- ja viestintäministeriö edistää väestön hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ HYVILLÄ YHTEYKSILLÄ
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotKansallinen älyliikenteen strategia
Kansallinen älyliikenteen strategia Ehdotus 18.11.2009 Harri Pursiainen Työn kulku Professori Kulmalan raportti 2008 LVM:n toimeksianto 19.3.2009 I asiantuntijaseminaari huhtikuussa Liikenteen ja viestinnän
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistus. Aamuankkuri
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistus Aamuankkuri 26.11.2018 Hallinnonala vuonna 2009 Virastot ja laitokset Ajoneuvohallintokeskus Ilmailuhallinto Ilmatieteen laitos Merenkulkulaitos
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotVIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012
Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat
LisätiedotHyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
LisätiedotELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro
ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotBitumista bitteihin älyliikenteen strategia
Bitumista bitteihin älyliikenteen strategia Kansainvälinen telepäivä 17.5.2010 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset
LisätiedotLiikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010
Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen
LisätiedotHallitusohjelman liikennetavoitteet
Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 147/2009 vp. laeiksi Liikennevirastosta ja Liikenteen turvallisuusvirastosta. Valiokuntakäsittely. Asia.
EDUSKUNNAN VASTAUS 147/2009 vp Hallituksen esitys laeiksi Liikennevirastosta ja Liikenteen turvallisuusvirastosta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi Liikennevirastosta ja Liikenteen
LisätiedotRunkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017
LisätiedotHE 61/2018 vp: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistus. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 9.5.
HE 61/2018 vp: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistus Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 9.5.2018 Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio
LisätiedotLaajakaistan toimeenpano-ohjelma ja digitaalisen infrastruktuurin strategia. Ari-Pekka Manninen 1.11.
Laajakaistan toimeenpano-ohjelma ja digitaalisen infrastruktuurin strategia Ari-Pekka Manninen 1.11. 1 Tulevaisuuden Suomi on digitaalinen Suomesta hyvä toimintaympäristö digitaalisille palveluille ja
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008
1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen
Lisätiedot11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus
11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön
LisätiedotViestintäpalvelut ja - verkot, viestinnän tukeminen HE 123/2018 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019
Viestintäpalvelut ja - verkot, viestinnän tukeminen HE 123/2018 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019 Viestintäneuvos Sini Wirén, verkko-osasto, Hallitusneuvos Elina
LisätiedotValtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen Hanna Perälä 13.3.2019 1 Taustalla parlamentaarisen työryhmän työ Parlamentaarisen työryhmän loppuraportti 13.12.2018 ja valtioneuvoston selonteko
LisätiedotLiikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari
Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi
LisätiedotKirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotTalousarvioesitys 2016 ja JTS Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen
Talousarvioesitys 2016 ja JTS 2016-2019 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Hallitusohjelman toteuttaminen Hallitusohjelman keskeiset kirjaukset on kiteytetty
LisätiedotAjoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko
Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää
LisätiedotMaakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Maakuntainsinööri Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10.2018 Joensuu Laki
LisätiedotElinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen
Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin
LisätiedotGTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen
LisätiedotAjankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus
Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaiset asiat Hallituksen esitys 13/2015 vp rautatielain ja ratalain muuttamisesta (rautatiemarkkinadirektiivin
LisätiedotHE 119/2017 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja rataverolain 5 ja 7 :n väliaikaisesta muuttamisesta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotMerenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013
Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu
LisätiedotAjankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä
Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Risto Saari, LVM Rata 2018 Sääntely ja monitoimijaympäristöön siirtyminen Ajankohtaisia asioita 1. EU:n neljännen rautatiepaketin täytäntöönpano - uuden
LisätiedotSuomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon
LisätiedotDigitaaliseen tulevaisuuteen
Digitaaliseen tulevaisuuteen Finnet-päivät 1.10.2014 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Ideoita joukkoistamalla Tulevaisuuskatsaus joukkoistamalla kommentointiaikaa jatkettu 25.5. asti Uutinen 12.05.2014
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotLaadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten?
Laadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten? Liikenne ja maankäyttö 8.10.2019 Kati Hyvärinen Kestävän liikkumisen asiantuntija TAUSTAA
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
Talousarvio 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 609 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen
LisätiedotÄlyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto
Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä
Lisätiedotliikennejärjestelmäsuunnittelun keinot, vapaaehtoiset energian- säästöohjelmat ajoneuvoteknologiset keinot
Ajankohtaista liikenteen energiansäästöpolitiikassa - puhe Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta seminaariin Messukeskus, Kuljetus ja logistiikka messut 17.5.2006 Tervetuloa tähän liikenne-
LisätiedotVarmaa ja vaivatonta viestintää
Varmaa ja vaivatonta viestintää Viestintäviraston toimet kaikille viestinnän Suomessa luottamuksellisuuden turvaamiseksi Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Asta Sihvonen-Punkka LVM:n keskustelutilaisuus
LisätiedotSääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita
Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 19.11.2013 LVM:n ilmastopoliittinen ohjelma ILPO (2009) Liikenne-
LisätiedotLIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS
LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS 13.10.2010 Esillä tiedotustilaisuudessa Liikennepolitiikan toimintaympäristö 2010-luvulla: Kiristyvä julkinen talous Talous- ja elinkeinorakenteen muutos
LisätiedotDigitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
Talousarvio 01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 049 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.
LisätiedotVarmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla
Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu
LisätiedotSuomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Ylijohtaja Minna Kivimäki
Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet Finnmobile Vaikuttajafoorumi 8.11.2012 Ylijohtaja Minna Kivimäki Lähtökohdat tulevaisuuden liikennepolitiikalle Hallitusohjelman suuntaviivat
LisätiedotLiikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus
Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä
LisätiedotValtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus. Raideliikenneseminaari Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK
Valtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus Raideliikenneseminaari 24.4.2019 Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK Sisältö 1. Rautatieliikenteen talous 2. Ratahankkeiden taloudellinen arviointi
LisätiedotHankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa
Hankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa Tampere 24.4.2019 Kaisa Kuukasjärvi Ratkaisujamme ohjaavat megatrendit Ilmastonmuutos Digitalisaatio
LisätiedotLänsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,
LisätiedotSähköisen asioinnin ensisijaisuus
Sähköisen asioinnin ensisijaisuus Hallituksen strategiaistunto 29.1. 2018 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Sähköisen asioinnin ensisijaisuuden tavoitetila 2022 Tavoitetilassa 2022 Viranomaiset
LisätiedotLiikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi
Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi 12.4.2018 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä,
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston
LisätiedotAjankohtaista älyliikenteestä. Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson
Ajankohtaista älyliikenteestä Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson 31.5.2011 Liikenteen valkoinen kirja EU:n liikennepolitiikan haasteet v. 2050 mennessä: kilpailukyky ja kestävyys Öljypohjaisten polttoaineiden
LisätiedotKomission tiedonanto älykkäiden ja yhteentoimivien liikennejärjestelmien strategiaksi EU:ssa
Komission tiedonanto älykkäiden ja yhteentoimivien liikennejärjestelmien strategiaksi EU:ssa E 142/2016 vp Asiantuntijakuuleminen liikenne- ja viestintävaliokunnassa 17.2.2017 Liikenneneuvos, johtava asiantuntija
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotLaajakaista kaikkien ulottuville Viestintäministeri Suvi Lindén
Laajakaista kaikkien ulottuville Viestintäministeri Suvi Lindén 1 Laajakaistatilanne Suomessa Laajakaistan määrä (Viestintäviraston katsaus 11.9.2008) Langaton ja etenkin mobiili laajakaista yleistyy.
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
LisätiedotEtelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT
12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti
Lisätiedot40. Ratahallintokeskus
40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä
LisätiedotHE 106/2012 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. Maksuluokka
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi viestintämarkkinalain 15 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi viestintämarkkinalakia. Ehdotetulla lailla korotettaisiin
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
Talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 1 Määrärahat luvuittain LVM:n pääluokka valtion vuoden 2017 talousarvioesityksessä on noin
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007
1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille
Lisätiedot40. Ratahallintokeskus
40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa
LisätiedotHYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.
Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus
LisätiedotHelsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Pohjois-Savon liikennepäivät Osastopäällikkö Kirsi Pulkamo
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Pohjois-Savon liikennepäivät 4.4.2019 Osastopäällikkö Kirsi Pulkamo Traficom lukuina Rovaniemi Oulu Menot 190 milj. Tulot 132 milj. Verot ja tuet 1,84 mrd.
LisätiedotValtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013.
SAATE TK-21-1084-11 2.4.2012 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta
Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta ja sen seuranta Riikka Rajamäki 14.11.2017 Tampere Liikenneturvallisuustyön hyvät käytännöt kaikkien käyttöön -seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti
LisätiedotTieliikenteen turvallisuus
Liikenneneuvos Anneli Tanttu 1 Tieliikenteessä ovat mukana kaikki kansalaiset Tieliikennejärjestelmä on avoin järjestelmä, jossa jokainen tienkäyttäjä tekee päätöksiä ja valintoja Rautatie- ja tieliikenteen
LisätiedotLiikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018
Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018 Hyvä asemanseutu on kestävän liikennejärjestelmän ja kaupunkien verkoston vähähiilisten matka- ja kuljetusketjujen
LisätiedotLiikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä
Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä Päivi Nuutinen, Liikennevirasto 8.5.2018 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston strategia 2016-2020 LUOTETTAVAT DIGITAALISET PALVELUT
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
LisätiedotLiikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Melualueilla (päiväajan yli 55 db, LAeq7-22 > 55 db) asuvien lukumäärät
LisätiedotMitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.
Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista
LisätiedotLaajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen
Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotEU:n energiaunioni ja liikenne
EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.
LisätiedotLiikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi
Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka
LisätiedotHallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä
Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla
LisätiedotMiten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj
Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,
LisätiedotTalousarvioesitys 2018
Talousarvioesitys 2018 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Kansliapäällikkö Harri Pursiainen 1 Määrärahat luvuittain LVM:n pääluokka valtion vuoden 2018 talousarvioesityksessä on noin 3,4 miljardia
LisätiedotLiikkumisen kansalliset ja kansainväliset tavoitteet sekä sääntely
Liikkumisen kansalliset ja kansainväliset tavoitteet sekä sääntely MaaS-palvelut ja kaupunkikehittäminen 10.4.2019 Olli-Pekka Rantala Hyvinvointia, kasvua ja kilpailukykyä innovatiivisilla viestintä- ja
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. osallistuminen. Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja kuntien osallistuminen Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.2019 1 Uusi strateginen suunnittelutaso pitkäjänteiseen kehittämiseen
LisätiedotMillaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät
Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman 3.10.2018 3.10.2018 Kari Wihlman Suuret ratahankkeet 14.5.2018 3 Globaalit megatrendit
LisätiedotYhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008
Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991
LisätiedotHankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen
Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.
LisätiedotKUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007
Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa
LisätiedotSatamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala
Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa
Lisätiedot