LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006"

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006

2 1

3 2 1 JOHDON KATSAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Viestintäpolitiikka Liikennepolitiikka Omistajapolitiikka TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVOINTI JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ LIITTEET ALLEKIRJOITUKSET... 60

4 3 1 JOHDON KATSAUS Suomi toimi Euroopan unionin puheenjohtajana Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla puheenjohtajakausi oli onnistunut. Puheenjohtajakauden asiatavoitteet saavutettiin. Viestinnässä Suomen painopisteasioita olivat televisiodirektiivin uudistaminen, kansainväliset verkkovierailumaksut (roaming) sekä luottamus tietoyhteiskuntaan ja tietoturva. Liikennealalla Suomi vei puheenjohtajakaudellaan erityisesti eteenpäin hankkeita, joilla oli vaikutusta Euroopan unionin kilpailukykyyn, liikennemuotojen turvallisuuteen sekä EU:n ja kolmansien maiden liikennesuhteisiin. Viestintäyhteyksien kehittämisessä ja käyttöönotossa on edetty hyvin. Laajakaistayhteyksien kattavuus on kasvanut nopeasti ja kiinteän laajakaistayhteyden voi nykyisin halutessaan saada yli 96 prosenttia kotitalouksista. Lisäksi langattomilla yhteyksillä laajakaista saadaan lähivuosina käytännössä kaikkialle. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä Suomi on noussut Euroopan unionin jäsenmaiden joukossa sijalta kuusi sijalle kolme ja maailmanlaajuisestikin sijalle seitsemän. Suomen sähköiset viestintäpalvelut ja erityisesti matkaviestinpalvelut ovat kansainvälisesti vertaillen edulliset. Tietoturvallisuuden parantamiseksi kansallista tietoturvastrategiaa toteutettiin ja kehitettiin aktiivisesti. Strategian toimien yhteensovittamisesta on vastannut tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunta. Strategialla ja sen erillisillä hankkeilla on edistetty merkittävästi kansallista tietoturvayhteistyötä ja kansalaisten luottamusta sähköisiin palveluihin. Strategia on samalla lisännyt kansalaisten ja yritysten tietoturvallisuustietoisuutta ja osaamista. Kansallisella tietoturvapäivällä on lisätty kansalaisten tietoisuutta internetin mahdollisuuksista sekä tietoturvauhista ja keinoista, joilla näiltä uhilta voidaan suojautua ja välttyä. Digitaalinen televisio eteni edelleen vahvasti. Vuoden lopussa digitaalinen televisioverkko kattoi 99,9 prosenttia koko väestöstä. Vuoden vaihteessa 61 % suomalaisista televisiotalouksista oli hankkinut digisovittimen tai digitaalisen television. Kaikkiaan erityyppisiä digitaalisen televisiolähetyksen vastaanottoon tarkoitettuja laitteita oli 1,4 miljoonassa televisiotaloudessa. Näistä valtaosa oli maanpäälliseen vastaanottoon tarkoitettuja laitteita. Suomen puheenjohtajuuskaudella logistiikka nostettiin yhdeksi liikennepoliittiseksi pääteemaksi. Suomen aloitteesta komissio julkaisi logistiikasta tiedonannon, jonka linjaukset tunnistavat logistiikan merkityksen elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Myös liikenneturvallisuus oli vahvasti esillä puheenjohtajuuskaudella. Marraskuun alussa Suomi ja Italia järjestivät yhdessä neljännen liikenneministerien epävirallisen konferenssin Italian Veronassa. Tapahtuman aiheina olivat liikenneturvallisuutta parantavat uudet teknologiat, lasten liikenneturvallisuus, liikennestrategiat ja kaksipyöräisten ajoneuvojen turvallisuus. Tieliikenteen turvallisuuden parantaminen perustuu turvallisuusvisioon, jonka mukaan tieliikennejärjestelmä tulee suunnitella niin, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai vakavasti vammautua liikenteessä. Vuonna 2006 otettiin askel vision suuntaan. Tieliikennekuolemien lukumäärä väheni noin kymmenen prosenttia aikaisemmista vuosista. Myös loukkaantuneiden määrä väheni. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä, jotta edes lähiajan tavoite, enintään 250 liikennekuolemaa vuodessa, on saavutettu.

5 4 EU:n hyväksymät laivojen miehityskustannusten alentamiseksi tarkoitetut tukitoimenpiteet otettiin vuoden 2006 aikana täysimääräisesti käyttöön. Tukitoimenpiteiden avulla voitiin estää vireillä olleet laajamittaiset tonniston ulosliputussuunnitelmat. Ulkomaanliikenteessä toimivien kauppalaivojen lukumäärä samoin kuin alan työpaikat vähentyivät kuitenkin tukitoimenpiteistä huolimatta kertomusvuonna. Tämä johtuu siitä, että miehityskustannuksia alentavasta tuesta huolimatta Suomen lippu ei ole ollut riittävän kilpailukykyinen. Kerava-Lahti oikoradan käyttöönotto vuoden 2006 aikana loi edellytyksiä lisätä joukkoliikenteen kilpailukykyä pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella. Lisäksi Keravan ja Kirkkonummen mukaantulo YTV:n kolmannen vyöhykkeen matkalipun piiriin on ollut pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen joukkoliikenteen kehittämisen kannalta merkittävä uudistus. Liikenneverkon palvelutaso säilytettiin ja kehittämistoimia jatkettiin. Hallituskauden alussa istuneen infraministerityöryhmän ehdottamat teemahankekokonaisuudet on yhtä lukuunottamatta aloitettu. Myös ministerityöryhmän ehdottamista ns. ykköskorin isoista hankkeista on yhtä lukuunottamatta tehty aloittamispäätös. 2 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Liikenne- ja viestintäministeriölle sekä sen hallinnonalalle on asetettu vuodelle 2006 yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet. Ministeriön toimiala jakautuu kolmeen politiikkalohkoon (viestintäpolitiikka, liikennepolitiikka, omistajapolitiikka). Seuraavassa on esitetty politiikkalohkoittain miten ministeriön toiminnallisilla tavoitteilla on tuettu liikenne- ja viestintäalan sekä omistajapolitiikan vaikuttavuustavoitteiden toteutumista. Kunkin lohkon alussa on esitetty vaikuttavuustavoitteet. Vaikuttavuustavoitteita tukevat ministeriön toiminnalliset tavoitteet (kursiivilla) sekä niiden toteutuminen on esitetty kunkin politiikkalohkon osalta. 2.1 Viestintäpolitiikka Viestintäpolitiikan vaikuttavuustavoitteet vuonna 2006: Korkealaatuiset viestintäpalvelut ovat yleisesti saatavilla, hinnaltaan kohtuullisia ja niitä tarjotaan tehokkaasti toimivilla viestintämarkkinoilla. Kansalaiset ja yritykset luottavat tietoyhteiskunnan palveluihin. Uusia innovatiivisia viestintäpalveluita syntyy. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Suomi on tietoturvallinen yhteiskunta, tietoturvallisuusalan kilpailukyky on kunnossa ja tietoturvallisuuteen liittyvä osaaminen ja tietoisuus korkeaa tasoa. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tarjonta ja rahoitus on turvattu ja kaupallisen televisioja radiotoiminnan toimintaedellytykset kehittyvät.

6 5 Luodaan uusi arjen tietoyhteiskuntastrategia. Uusi arjen tietoyhteiskunta (ubiikkiyhteiskunta, ubiquitous society) on kehittymässä oleva tietoyhteiskunnan seuraava aste, jossa toimintatavat perustuvat aina ja kaikkialla käytettävissä oleviin tieto- ja viestintäpalveluihin ja jossa palveluita ei enää käytetä vain ihmisten väliseen kommunikaatioon vaan myös koneiden ja esineiden väliseen viestintään. Uudet palvelut ja laitteiden lisääntyvä äly luovat mahdollisuuksia uusille toimintatavoille. Liikenne- ja viestintäministeriössä laadittu tulevaisuuskatsaus luovutettiin kesäkuussa 2006 valtioneuvoston kanslialle edelleen eduskuntapuolueille toimitettavaksi. Tulevaisuuskatsauksessa hahmotetaan viestinnän ja liikenteen toimintaympäristön kehitysnäkymät, kuvataan ja arvioidaan viestinnän ja liikenteen kriittiset kehitystekijät ja ongelmakohdat sekä analysoidaan viestintäpolitiikan ja liikennepolitiikan vaihtoehtoisia toteuttamistapoja kustannus- ja muine vaikutuksineen. Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmius ryhtyä laatimaan uuden arjen tietoyhteiskuntastrategiaa, jonka toimenpitein helpotettaisiin ihmisten välistä kommunikaatiota ja arkea, lisättäisiin tuottavuutta ja kilpailukykyä, tasa-arvoa ja viestinnän esteettömyyttä saattamalla tieto- ja viestintäteknologian sovellukset luontevaksi osaksi päivittäisiä palveluita. Toteutetaan laajakaistastrategiaa ja tarvittaessa tarkistetaan sitä. Hallituksen laajakaistastrategiana on ollut kilpailun edistäminen kaikissa viestintäverkoissa ja eri viestintäverkkojen välillä, palvelujen ja sisältöjen tarjonnan sekä laajakaistan kysynnän edistäminen ja erityistoimenpiteiden jatkaminen alueilla, joilla ei synny riittävää kysyntää kaupalliselle laajakaistatarjonnalle. Päättäessään kansallisesta laajakaistastrategiasta hallitus hyväksyi toimeenpantavaksi 50 strategian mukaista toimenpidettä ja myöhemmällä tarkentavalla periaatepäätöksellä yhdeksän lisätoimenpidettä ja linjaukset panostusten lisäämiseksi kiinteän verkon laajakaistaa täydentävien sekä sen kanssa joustavasti yhteentoimivien mobiilien laajakaistaratkaisujen kehittämiseen. Edelleen valtioneuvosto edellytti sisältö- ja palvelutuotannon kehityksen vauhdittamista sekä kilpailun esteiden poistamista. Strategia on onnistunut erityisesti laajakaistayhteyksien lukumäärän kasvattamisessa, hintojen laskemisessa ja alueellisen saatavuuden parantamisessa. Strategiaan sisältynyt kilpailun merkitystä korostava peruslinjaus on osoittautunut hyväksi viestintäverkkopolitiikan yleisperiaatteeksi. Strategian toteutuma on selkeästi osoittanut, että kilpailu on toimiva keino huolehtia edullisista ja hyvistä loppukäyttäjän palveluista. Laajakaistayhteyksien määrän kasvu Suomessa oli strategiakauden ( ) kahtena ensimmäisenä vuonna maailman nopeinta ja kolmantenakin vuonna Euroopan kolmanneksi nopeinta. Liittymämäärä nousi strategiakauden alun noin liittymästä reilusti yli miljoonalla uudella liittymällä ollen tammikuussa 2007 jo noin Suomen asema kansainvälisessä vertailussa on Euroopassa kohentunut lähtötason kuudennesta kolmanneksi, maailmanlaajuisesti viidennestätoista seitsemänneksi. Kiinteän laajakaistan alueellisen saatavuuden parantamisessa tekivät teleyritysten ohella keskeisen työn kunnat ja maakunnat, joiden laatimia alueellisia laajakaistastrategioita on pantu täytäntöön kaikissa maakunnissa. Tällä hetkellä on yli 96 prosentille suomalaisista kotitalouk-

7 6 sista saatavilla kiinteän verkon laajakaistapalvelu. Strategiakauden alussa saatavuus oli noin 75 prosenttia. On myös huomattavaa, että jo yli puolet kotitalouksista on hankkinut laajakaistayhteyden. Kiinteää verkkoa täydentävillä langattomilla yhteyksillä kyetään saattamaan loputkin suomalaiset kotitaloudet laajakaistayhteyksien piiriin. Kiinteitä yhteyksiä vastaaville alueellisille langattoman liityntäverkon radiojärjestelmille on myönnetty jo 29 lupaa eri puolille Suomea ja uusien lupahakemusten käsittely on käynnissä Viestintävirastossa. Valtioneuvoston päätettyä laajakaistatyöryhmän esityksen mukaisesti käyttää NMT 450 palvelulta vapautunut taajuusalue mobiilin laajakaistapalvelun toteuttamiseen saadaan laajakaistayhteydet ulotettua käytännössä kaikkialle valtakunnan alueelle, myös vapaa-ajan asuntoihin ja liikkuviin kohteisiin, kuten matkailuautoihin ja huviveneisiin. Verkon rakentaminen on kuitenkin hieman viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta päätöksestä tehtyjen valitusten sekä tekniikan kehittymättömyyden takia, mutta se saadaan laajamittaiseen käyttöön huhtikuussa 2007, jolloin verkon ensimmäinen vaihe valmistuu. Verkko valmistuu kokonaisuudessaan vuonna Strategiakaudella kilpailun tehostamistoimenpiteiden seurauksena laajakaistaliittymien hintataso aleni ensimmäisenä vuonna noin 45 % ja toisenakin vuonna jälleen noin 45 %. Vuonna 2006 suuria hintamuutoksia ei enää ole ollut. Toimivamman kilpailuympäristön syntyminen on osaltaan alentanut vähittäishintatasoa. Nopeampien yhteyksien kysyntä edellyttää kohtuullisia hintoja sekä kiinnostavia palveluita ja sisältöjä, joiden käyttämiseksi yhteyksiä tarvitaan. Viestintämarkkinoiden kilpailuympäristöä tulee jatkuvasti kehittää, jotta hinnat pysyvät edullisina. Samanaikaisesti tarvitaan viestintäpoliittisia toimia, joilla parannetaan teleyritysten valmiuksia investoida viestintäverkkojen kehittämiseen ja rakentamiseen siten, että entistä korkeampien yhteysnopeuksien tarjonta on mahdollista. Toiminnallisen tehokkuuden kasvattamiseksi kaikki, mikä on digitalisoitavissa hallinnossa ja liike-elämässä, on digitalisoitava. Ilmiö on maailmanlaajuinen. Suomelle on nyt tietoliikenneyhteyksien laajamittaisen käyttöönoton myötä avautunut mahdollisuus olla maailman eturivissä uuden arjen tietoyhteiskunnan kehittäjänä. Se edellyttää määrätietoista panostamista verkkoliiketoiminnan, verkko-oppimisen ja kansalaisten sekä erityisesti pk-yritysten valmiuksien kasvattamiseen. Yhteyksien käyttö henkilöiden väliseen viestintään, samoin kuin monipuolinen viihdekäyttö sekä erilaisten verkkoyhteisöjen vuorovaikutus ja sisällöntuotanto vahvistavat osaamista ja edistävät tietoyhteiskuntakehitystä. Uudistetaan viestintämarkkinalainsäädäntöä kilpailua, kuluttajan oikeuksia ja innovaatioita edistäen. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle viestintämarkkinalain ja eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain muuttamisesta. Hallituksen esityksessä ehdotettiin viestintämarkkinalakiin lisättäväksi säännökset teleyrityksen vastuusta viestintäpalvelun virhe- ja viivästystilanteissa. Säännökset soveltuvat esimerkiksi laajakaistapalveluiden toimituksen viivästystilanteisiin sekä viestintäpalveluiden epäasialliseen markkinointiin. Viestintämarkkinalain muutokset tulivat voimaan

8 7 Varmistetaan, että televisiotoiminnan digitalisointi onnistuu myös kuluttajan näkökulmasta. Liikenne- ja viestintäministeriö perusti helmikuussa 2006 erillisen projektipäällikön viran, jonka tehtävänä on digitalisoinnin toteuttamisessa tarvittavien käytännön järjestelyjen ideointi ja toimeenpano sekä muiden televisioalan toimijoiden digi-tv-toimenpiteiden koordinointi. Tehtäviin on kuulunut vapaaehtoistyöhön perustuvien neuvonta- ja asennuspalveluiden organisointi, julkisen sektorin digitaalisten valmiuksien edistäminen sekä digitaalisen televisiotoiminnan seurantatutkimukset ja selvitykset. Suomalaisten siirtymisestä digitaaliseen televisioon on kahdeksan viikon välein raportoitu tärkeimmille yhteistyökumppaneille. Lisäksi on säännöllisesti pidetty yhteyttä Ruotsiin, jotta voidaan hyödyntää siellä saadut kokemukset analogisten tv-asemien sulkemiseen liittyvistä toimista. Digitelevision etenemistä muualla Euroopassa seurataan jatkuvasti. Yhteistyössä Viestintäviraston kanssa on seurattu valtakunnallisen näkyvyyspeiton kehittymistä ja katvealueilla olevien televisioiden näkyvyyttä parantavien ratkaisujen edistymistä. Toteutetaan kansallista tietoturvastrategiaa. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallisesta tietoturvallisuusstrategiasta syyskuussa Sen avulla Suomesta on pyritty rakentamaan tietoturvallinen tietoyhteiskunta. Strategian tavoitteeksi asetettiin kansallisen ja kansainvälisen tietoturvallisuusyhteistyön edistäminen, kansallisen kilpailukyvyn ja suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintamahdollisuuksien edistäminen, tietoturvallisuusriskien hallinnan parantaminen, perusoikeuksien toteutumisen ja kansallisen tietopääoma turvaaminen, ja tietoturvallisuustietoisuuden ja osaamisen lisääminen. Strategian toimeenpanoa varten perustettiin huomattava määrä hankkeita, joilla pyrittiin toteuttamaan edellä mainittuja tavoitteita. Vuosina 2005 ja 2006 toimintaa suunnattiin erityisesti kärkihankkeisiin, joiksi nousivat tietoturvapäivä, tietoturvan tilannekuva ja Luottamus ja tietoturva sähköisissä palveluissa (LUOTI) ohjelma. Tietoturvallisuusstrategian toimeenpanon edellyttämien toimien yhteensovittamista ja strategian toteutumisen seuraamista varten asetettiin kansallinen tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunta. Hankkeiden käytännön toteutuksesta on vastannut vastuusihteeristö. Strategiakausi jatkuu saakka. Liikenne- ja viestintäministeriö teetti loppuvuodesta 2006 tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää, tarvitaanko jatkossa uusia toimenpiteitä tällä sektorilla. Haastattelututkimuksessa, joka kohdistui neuvottelukunnan jäseniin, todettiin varsin yksimielisesti, että jatkotoimenpiteet ovat tarpeen. Lähes yhtä yksimielisiä oltiin siitä, että toiminnan muotoja tulisi kuitenkin uudistaa. Jatkostrategiaehdotuksen työstäminen on parhaillaan käynnissä.

9 8 2.2 Liikennepolitiikka Liikennepolitiikan vaikuttavuustavoitteet vuonna 2006: Kuljetusten ja liikenteen toimivuudesta huolehditaan siten, että koko liikenneverkolla on taattu päivittäinen liikennöitävyys ja että valtakunnallisilla tärkeimmillä pääväylillä matka- ja kuljetusajat eivät lisäänny. Logistisia kustannuksia alennetaan. Liikennepalvelujen peruspalvelutaso turvataan. Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti, mikä edellyttää tieliikenteessä kuolleiden määrän jäämistä vuonna 2006 alle 315. Toimialan toimin vaikutetaan siihen, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöt valtioneuvoston hyväksymän ilmastostrategian mukaisesti ovat vuonna 2010 korkeintaan vuoden 1990 tasolla. Liikenteen ympäristöriskejä vähennetään. Parannetaan toimialan tuottavuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Kuljetusten ja liikenteen toimivuuden turvaamiseksi tehdään päätös teiden ja ratojen runkoverkosta sekä valmistellaan vuonna 2005 tehtyjen selvitysten pohjalta ehdotus rataverkon laajuudesta ja yleisen ja yksityisen tien rajapinnasta. Pyritään estämään kapasiteetin puutteesta johtuvien viivästyksien lisääntyminen tärkeimmillä pääväylillä ja suurilla kaupunkiseuduilla. Parannetaan liikennejärjestelmän yhteentoimivuutta. joukkoliikenteen julkisella rahoituksella pyritään turvaamaan liikenteen peruspalvelutaso. Joukkoliikenteen osuutta erityisesti työmatkaliikenteessä edistetään myöntämällä kunnille valtionavustusta kaupunkimaisen paikallisliikenteen ylläpitämiseen sekä säännöllistä matkustusta tukevien kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen hinnanalennuksiin. Kehittämistoiminnan tavoitteena on turvata joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä ja luoda edellytyksiä jatkuvalle liikenteen hoidon tehokkuuden ja laadun paranemiselle. kehitetään eri liikennemuotojen sekä väylävirastojen yhteistyötä erityisesti alueyhteistyössä sekä yhteensopivien tietojärjestelmien kehittämisessä liikenneväylien suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Liikennemuotojen pitkäjänteisen kehittämisen turvaamiseksi erityistä huomiota kiinnitetään tuottavuuden lisäämiseen sekä tutkimustoiminnan kehittämiseen. Liikenteen turvallisuuden edistämiseksi tieliikenteessä Tiehallinnon toimin vastataan 25 prosentista valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteesta. rautatieliikenteessä ei tapahdu matkustajien kuolemaan johtavia onnettomuuksia. kauppamerenkulussa ja lentoliikenteen reittiliikenteessä ja tilauslentoliikenteessä ei tapahdu kuolemaan johtavia onnettomuuksia. hallinnonalan tutkimuslaitosten tuottamien sää-, aallokko, vedenkorkeus- ja jääennusteiden saatavuuden, käytettävyyden ja osuvuuden tulee olla asetettujen tulos- ja laatutavoitteiden edellyttämällä tasolla ja edistää liikenteen ja yhteiskunnan turvallisuutta. Ympäristöhaittojen vähentämiseksi ilmakehään kohdistuvia ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään vaikuttamalla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mahdollisimman vähän liikennettä synnyttävän alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen sekä mahdollisimman vähän päästöjä synnyttävän ajoneuvokannan kehittymiseen. Hallinnonalan tutkimuslaitosten tulee tuottaa ja välittää päätöksenteon tueksi ilmastoon liittyviä ajantasaisia tutkimuksia sekä korkeatasoista ilmaston tilan seurantaa. Ilmatieteen laitos tuottaa liikennehallinnon perusrakenteiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon edellyt-

10 9 tämän ilmastomuutoksen sopeutumistiedon. Meren tilan seurannan tulee olla laadukasta ja ajantasaista. uudet liikenneväylät rakennetaan niin, että niillä kulkevan liikenteen maaperään, pohjavesiin ja ihmisiin kohdistuvat ympäristöhaitat minimoidaan. olemassa olevien liikenneväylien liikenteen ja kunnossapidon pahimpia ympäristöhaittoja poistetaan Kuljetusten ja liikenteen toimivuus Liikenneverkkojen päivittäinen liikennöitävyys pysyi kokonaisuutena kohtuullisen hyvänä. Vuonna 2006 laaditun asiantuntijanäkemyksiin perustuvassa Rakennetun ympäristön tila raportissa tie- ja katuverkko sekä rataverkosto saivat tyydyttävän arvosana, vesiliikenneverkosto hyvä miinus. Tieverkon palvelutaso parani osalla pääteitä. Sujuvan ja turvallisen runkoverkon osuus pysyi 75 prosentissa runkoverkoston pituudesta. Tienkäyttäjien tyytyväisyys sekä pääteiden että muiden teiden tilaan säilyi edellisvuoden tasolla ja tyytyväisyys talvihoidon tasoon parani edellisvuodesta. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä väheni edellisvuodesta yli 600 kilometriä ja myös huonokuntoisten sorateiden määrä väheni jonkin verran. Rataverkolla radanpidosta johtuvat viivästykset olivat neljä prosenttia kaukoliikenteen junista, jotka olivat määräasemalla myöhässä vähintään viisi minuuttia. Radan heikosta kunnosta johtuvat liikennerajoitukset kasvoivat runkoverkolla 106 kilometristä 122 kilometriin. Vesiväylien pääväylät ovat hyvässä kunnossa. Jäänmurto toimi asiakkaita tyydyttävällä tavalla. Logistiikan tasoa ja kehittämistarpeita koskeva Logistiikkaselvitys 2006 valmistui. Selvityksen perusteella Suomessa toimivien yritysten logistiikkakustannukset ovat noin 13 % yritysten liikevaihdosta, mikä on pari prosenttia enemmän kuin edellisessä vuoden 2001 selvityksessä. Logistiikkapalvelumarkkinoilla on edelleen kilpailua ja kehittämistä haittaavia tekijöitä. Osaamisen kehittämistä tukeva kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO jatkui. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella logistiikka nostettiin yhdeksi liikennepoliittiseksi pääteemaksi. Suomen aloitteesta komissio julkaisi logistiikasta tiedonannon, jota koskevat tavoitteidemme mukaiset päätelmät hyväksyttiin joulukuun ministerineuvostossa. Tulevaa kehittämistä ohjaavat linjaukset tunnustavat logistiikan merkityksen elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Joukkoliikenteen palvelutasoa on turvattu ostamalla asiakastuloperusteista liikennettä täydentävää alueellista ja kaukojunaliikennettä. Lisäksi ostettiin pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen lähiliikennettä. Kerava-Lahti -oikoradalle järjestettiin taajamajunaliikenteen perustarjonta. Oikoradan käyttöönoton yhteydessä lopetettiin sisämaan yöjunaliikenteen ostaminen. Savonlinnan ja Varkauden säännöllisestä lentoliikenteestä järjestettiin tarjouskilpailu. Liikennettä jouduttiin kuitenkin turvaamaan yhdessä asianomaisten kuntien kanssa väliaikaisjärjestelyin. Joukkoliikennetutkimusta on edistetty ministeriön vuonna 2001 valmistuneen joukkoliikennestrategian ja sen evaluoinnin mukaisesti. Joukkoliikennetutkimuksen ohella vuonna 2006 oli teemana matkakeskusten kehittäminen. Liikenteen esteettömyyttä on edistetty ministeriön esteettömyysstrategian mukaisesti ELSA -tutkimus- ja kehittämisohjelman puitteissa. Ohjelman avulla saatiin aikaan muun muassa uutta ohjeistusta ja uusia palveluja sekä esteetön kunta-verkosto. Liikenne- ja viestintäministeriön vetämä matkapalvelukeskusten (MPK) toteuttamista ja laajentamista ohjaava työryhmä järjesti valtakunnallisen MPK seminaarin.

11 10 Liikennejärjestelmien yhteen toimivuutta on edistetty erityisesti seudullisilla liikennejärjestelmäsuunnitelmilla. Kertomusvuoden aikana on valmistunut luonnos Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi Työtä jatkettiin joukkoliikennevaihtoehtojen vertailulla, joka valmistuu alkuvuodesta Kuntien palvelurakennetta koskevan lainsäädäntötyön yhteydessä on yhdessä sisäasianministeriön, ympäristöministeriön ja Kuntaliiton kanssa opastettu kaupunkiseutuja liikenteen, maankäytön ja asumisen yhteen sovittavan suunnittelun valmistelussa. Laaditaan tavoite- ja toimenpideohjelma Liikenne Vuonna 2006 jatkettiin liikenteen tavoitetila (Liikenne 2030) -työtä, joka valmistui vuoden 2007 alussa. Työtä käytettiin hyväksi myös puolueiden käyttöön valmistellussa tulevaisuuskatsauksessa Uuteen ja käyttäjäläheiseen liikennepolitiikkaan. Koordinoidaan toimialan tuottavuusohjelman toteuttamista (mm. Infra 2010, liikennejärjestelmätason yhteiskuntataloudellisten vaikutusarvioiden tekeminen) sekä antamalla virastoille ja laitoksille tuottavuutta koskevat tulostavoitteet. Infra 2010 on jatkunut liikenne- ja viestintäministeriön asettaman infrafoorumin tukemana. Ohjelma on keskittynyt kolmeen teemaan eli tuotemalli, tiedonsiirto, koneautomaatio; toimintamallit ja hankeprosessit: ekotehokkuus ja elinkaariosaaminen sekä osaaminen ja innovaatiotoiminta, joita on kehitetty vuoden 2006 aikana. Ongelmana on ollut alan yritysten haluttomuus investoida tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Virastoille on asetettu sekä työn tuottavuutta että kokonaistuottavuutta koskevat tavoitteet vuodelle 2007 tai toiminta- ja taloussuunnitelma kaudelle Valmistellaan päätökset maaliikenteen runkoverkoista sekä otetaan kantaa vuonna 2005 tehtyihin selvityksiin rataverkon laajuudesta ottaen huomioon perusradanpitoon käytettävissä olevan rahoituksen määrä tulevina vuosina. Työryhmä jätti ehdotuksensa keskeisimmästä maaliikenteen verkosta eli ns. runkoverkosta. Runkoverkkojen eri vaihtoehtojen vaikutuksia ympäristöön, talouteen, liikenteeseen, turvallisuuteen ja alueiden kehittymiseen arvioitiin ns. SOVA-lain mukaisesti. Runkoverkoista päätetään aikaisintaan seuraavan hallituskauden alussa. Uusi maantielaki astui voimaan Vähäliikenteisistä radoista valmistui selvitys vuoden 2006 aikana. Päätöstä rataverkon laajuudesta ei ole tehty. Maanteiden ja yksityisteiden rajapinnasta tehdään jatkoselvityksiä maantielain periaatteiden pohjalta. Rautateiden tavaraliikennemarkkinoiden avautumiseen vuoden 2007 alussa valmistaudutaan varmistamalla tasapuoliset ja syrjimättömät kilpailuedellytykset. Toimintavuoden aikana pantiin kansallisesti täytäntöön EU:n toinen rautatiepaketti 1 päivänä syyskuuta 2006 voimaan tulleella uudella rautatielailla ja sen nojalla annetuilla valtioneuvostona asetuksilla. Samana päivänä käynnisti toiminnan rautatiealan uutena viranomaisena Rautatievirasto, joka toimii Suomessa alan turvallisuusviranomaisena ja toisaalta alan sääntelyelimenä. Uudella rautatielailla avattiin kotimaan tavaraliikenne kilpailulle vuoden 2007 alusta

12 11 lukien. Tämä mahdollistaa sen, että Suomen rataverkolla voi toimia VR Osakeyhtiön lisäksi myös muita tavaraliikennettä harjoittavia yrityksiä. Uuden rautatielain voimaantulon ja tavaraliikenteen avautumisen myötä toimialan viranomaisten rooli muuttui. Viranomaisten on uudessa tilanteessa varauduttava rautatieliikenteen kilpailun avautumisen edellyttämiin toimenpiteisiin, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset ja syrjimättömät kilpailun edellytykset. Ratahallintokeskuksen rooli radanpitäjästä muuttuu kohti väyläpalvelun tarjoajaa ja toiminta painottuu entistä tiiviimmin radanpitoon rautatiejärjestelmän kehittämiseen sekä rautatieliikenteen hallintaan. Rautatievirasto vastaa toisaalta rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta ja turvallisuuden valvonnasta ja toisaalta rautatieliikennemarkkinoiden tasapuolisuudesta ja syrjimättömyydestä rautatieyritysten kesken. Toteutetaan mietinnön Suomen logistisen aseman vahvistaminen toimenpideohjelmaa. Ohjelmassa on neljällä kehittämisalueella yhteensä 35 toimenpidettä, joista osa on luonteeltaan jatkuvia. Toimenpiteistä 18 on saatu valmiiksi ja loppujen 17 toteutus on aloitettu. Valmistuneilla toimenpiteillä mm. toteutettiin rautateiden tavarankuljetusmarkkinoiden avautuminen ja kehitettiin tiekuljetusten tilaajavastuuta, valvontaa ja energiatehokkuuden seurantajärjestelmä EMISTRA. EU-puheenjohtajuuskauden logistiikkateemaa koskeva toimenpide toteutui tavoitteiden mukaisesti. Venäjän kasvavat markkinat ovat Suomen talouselämälle suuri mahdollisuus. Maiden välisen rajan ylittävien tiekuljetusten kasvu, mikä on johtunut sekä Suomen oman viennin että kauttakuljetusten lisääntymisestä, on kiihtynyt ja se on viime vuosina ollut lähes 20 %:n luokkaa. Voimakkaan kasvun vuoksi rajanylitysongelmat ovat lisääntyneet ja ongelmien poistamiseksi venäläisten kanssa on neuvoteltu tiiviisti eri tasoilla. EU:n ja Venäjän väliseen liikennedialogin alaisuuteen perustettiin EU:n ja Venäjän välisen logistiikan ongelmien ad hoc työryhmä. Loppuvuodesta ratkottiin itärajan rekkaruuhkista johtuvia ongelmia. Viranomaisten poikkeustilanteita varten laatimat suunnitelmat osoittivat toimivuutensa. Jotta jatkossa selvittäisiin ilman mittavia viranomaisponnistuksia, päätettiin alkaa laajojen rekkojen odotusalueiden valmistelu Vaalimaan ja Nuijamaan raja-asemien läheisyyteen. Uudistetaan junaliikenteen ostoperiaatteet ja paikallisten ja alueellisten joukkoliikennepalvelujen rahoitusperiaatteet. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen lähijunaliikenteen julkisen rahoituksen uudistamista ja linja-autoliikenteen rahoituksen uudistamista selvittäneet työryhmät jättivät mietintönsä. Kummatkin rahoitustyöryhmät esittivät liikennepalvelujen suunnittelua laajempina kokonaisuuksina ja selkeiden palvelutasotavoitteiden määrittelyä alalle. Näiden mietintöjen ja vielä käsittelyssä olevan palvelusopimusasetuksen pohjalta liikenne- ja viestintäministeriö on alkanut valmistautua henkilöliikennelain kokonaisuudistukseen ja joukkoliikenteen rahoituksen uudistamiseen. Varsinainen valmistelu aloitetaan seuraavalla hallituskaudella. Yhdessä Merenkulkulaitoksen kanssa toteutetaan kilpailun avaaminen jäänmurtopalveluissa sekä alusten hoitopalveluissa ja yhteysalusliikenteessä. Merenkulkulaitos kilpailutti Merenkulkulaitoksesta annetun lain siirtymäsäännösten mukaisesti jäänmurtopalvelut sekä saariston yhteysalusliikennepalvelut ja väylänhoitopalvelut.

13 12 Jäänmurtopalvelujen kilpailutuksessa saatiin vain kaksi vaihtoehtoista tarjousta Varustamoliikelaitokselta. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti selvitysmiehen pohtimaan jäänmurtopalvelujen kilpailutuksen periaatteita. Suomen lipun alla purjehtivan kauppalaivaston osuuden turvaamiseksi ulkomaankaupan merikuljetuksissa jatketaan merenkulun tuki- ja muita toimenpiteitä suomalaisten varustamojen kilpailukyvyn parantamiseksi. EU:n hyväksymät laivojen miehityskustannusten alentamiseksi tarkoitetut tukitoimenpiteet on otettu täysimääräisesti käyttöön. Lakia ulkomaanliikenteen kappa-alusluettelosta on viimeksi muutettu annetulla lailla (1322/2006). Muutoksen johdosta myös ulkomaanliikenteen matkustaja-aluksille ja matkustaja-autolautoille myönnettävä tuki nousee lukien EU:n hyväksymälle enimmäistasolle. Tukitoimenpiteiden avulla on voitu estää vireillä olleet laajamittaiset tonniston ulosliputussuunnitelmat. Ulkomaanliikenteessä toimivien kauppalaivojen lukumäärä samoin kuin alan työpaikat ovat kuitenkin tukitoimenpiteistä huolimatta vähentyneet vuoden 2006 aikana. Alusten lukumäärä väheni 115 aluksesta 109 alukseen ja tonniston kokonaisvetoisuus väheni noin 11 %. Erityisesti vanhempaa tonnistoa on myyty pois ja vain harvoja uudisrakennuksia on rekisteröity Suomeen. Tämä johtuu siitä, että miehityskustannuksia alentavasta tuesta huolimatta Suomen lippu ei ole ollut riittävän kilpailukykyinen. Yleisesti katsotaan, että varustamoiden verotus Suomessa ei luo riittävän hyviä edellytyksiä investoida Suomen lipun alle. Lisäksi Suomi on ainoa maa Euroopan perinteisistä merenkulkumaista, missä ei käytetä ns. sekamiehistöjä. Merenkulkualan työmarkkinaosapuolet ovat sopineet, että ainakin helmikuuhun 2008 laivoilla sovelletaan suomalaisia työehtoja. Turvallisuus Vuonna 2006 kuoli tieliikenteessä ennakkotietojen mukaan 330 ihmistä, mikä on 36 ihmistä (10 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös liikenteessä loukkaantuneiden määrä väheni noin viisi prosenttia vuonna Kertomusvuonna ei tapahtunut rautatieliikenteessä vakavia onnettomuuksia. Tasoristeysonnettomuuksien määrä on edelleen suuri, joten toimia tasoristeysturvallisuuden parantamiseksi on jatkettava poistamalla tasoristeyksiä, rakentamalla uusia tasoristeysturvalaitteita, parantamalla tasoristeyksien näkemiä ja havaittavuutta sekä lisäämällä valistusta. Vuonna 2006 tasoristeysonnettomuuksissa menehtyi kuusi ihmistä ja loukkaantui 23. Vuonna 2006 sattui suomalaisille aluksille ja Suomen vesialueella purjehtiville aluksille 50 merionnettomuutta. Merionnettomuuksien lukumäärä nousi jonkin verran edellisvuodesta. Suurin osa onnettomuuksista oli kuitenkin lieviä. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei sattunut vuonna Lentoliikenteen reittiliikenteessä ja tilauslentoliikenteessä ei vuonna 2006 tapahtunut kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Siviili-ilmailun turvatoimia tehostettiin merkittävästi Lontoossa elokuussa 2006 tapahtuneen terrori-iskusuunnitelman paljastamisen jälkeen. Lentoturvallisuusjärjestelmät ja toimintakulttuuri ovat Suomessa hyviä ja huomiota kiinnitetään pieniinkin poikkeamiin. Ilmatieteen laitoksen toiminta edistää liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Laitoksen sääennusteiden tavoitearvot samoin kuin tutka- ja satelliittijärjestelmien käytettävyys, perussääasemien toimintavarmuus ja tietojärjestelmien käytettävyys olivat hyvät. Laitos seuraa kaupunkialueella myös ilmanlaadun kehitystä ja tukee siten liikenteen päästöjen terveys- ja

14 13 ilmastovaikutusten hallintaa. Merentutkimuslaitoksen ylläpitämän aallokko- ja vedenkorkeussekä jääpalvelun internet käyttö on kasvanut useisiin miljooniin käyttäjiin vuodessa. Jää- ja vedenkorkeuspalvelua toimitettiin Merentutkimuslaitoksesta ensi kerran 2006 myös Ruotsin talvimerenkuluntarpeisiin. Valmistellaan periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Periaatepäätös vahvisti pääosin edellisenä vuonna liikenne-turvallisuusasiain neuvottelukunnan laatiman Tieliikenteen turvallisuus ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet. Liikenne- ja viestintäministerin johdolla järjestettiin kevään ja syksyn aikana maakunnallisia tilaisuuksia, jossa periaatepäätöksen sisältöä käsiteltiin paikallisten toimijoiden ja kansalaisten kanssa. Ministeriön ja hallinnonalan liikenneturvallisuustyössä kehitetään erityisesti sääntelyä, liikenneympäristöä ja kuljettajien koulutusta. Yhteistyötä Liikenneturvan ja hallinnonalan laitosten kanssa huolehditaan koulutuksesta, valistuksesta ja liikenneturvallisuutta koskevasta tiedottamisesta. Vuoden 2006 aikana erityisesti liikenneturvallisuutta koskevassa lainsäädännössä toteutui turvalaitteiden käytön laajeneminen mm. linja-autoihin. Koululaiskuljetuksia koskevia määräyksiä uudistettiin ja niihin kokonaan uutena asiana tuli suositus alkolukon käytöstä. Ammattikuljettajien pätevyysdirektiivin kansallista toimeenpanoa jatkettiin ja samoin kuin kuljettajakoulutuksen uudistamistyötä. EU:ssa liikenneturvallisuusaiheisia säädöksiä oli valmistelussa tieliikenneinfran turvallisuusjohtamisesta sekä kuorma-autojen peilien jälkiasennusvaatimuksesta. Näiden valmisteluun osallistuttiin. EU-puheenjohtajakauden merkittävin liikenneturvallisuusaiheinen tilaisuus oli neljäs liikenneministerien epävirallinen liikenneturvallisuuskokous Veronassa. Suomi valmisteli kokouksen yhdessä Italian kanssa. Ajoneuvojen turvallisuudesta huolehditaan jatkuvalla säädöstyöllä. Vuonna 2006 valmistui vaarallisten aineiden kuljetusstrategia (VAK-strategia), joka on liikenne- ja viestintäministeriön ensimmäinen vaarallisten aineiden kuljetuksiin keskittyvä strateginen kokonaisuus. Se kattaa vuodet ja määrittää keskeiset linjaukset kaikille kuljetusmuodoille. VAK-strategiassa on kuvattu alan nykytilaa merkittävimpine haasteineen ja tavoitteineen, pitkän aikavälin visio sekä keskeiset toimet ja toimijat. Liikenneturvallisuustyötä tehdään myös olemalla mukana uusien ajamista tukevien palveluiden ja tekniikoiden kehittämisessä. AINO ohjelmassa valmistui kertomusvuonna lukuisia välillisesti tai suoraan liikenteen turvallisuutta parantavia hankkeita kuten kuljettajien ajotapaa mittaava ja palautetta antava järjestelmä, tarkkoja tiekohtaisia keliennusteita tuottava järjestelmä, pääkaupunkiseudun muuttuvan ohjauksen ja opastuksen toteutussuunnitelma.

15 14 Uusitaan nopeusrajoitusten yleisohje. Nopeusrajoitusten yleisohjeiden uusimista valmisteltiin yhteistyössä Tiehallinnon kanssa. Aiemmin kaksivuotiseksi laaditut talvinopeusrajoitusten määrittämisohjeet asetettiin toistaiseksi voimassa oleviksi. Ympäristö Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2005 noin 13,9 miljoonaa yhteismitallista hiilidioksiditonnia (CO2 ekv.) 1. Päästöt ovat kasvaneet aina 1990-luvun puolivälistä lähtien ja ne ylittävät kansallisessa ilmastostrategiassa asetetun tavoitetason noin yhdeksällä prosentilla. Sekä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kasvua että kaupunkien ilmanlaatuongelmia selittävä tekijä on liikenteen, erityisesti tieliikenteen kasvu. Kaupunkiliikenteeseen on syntynyt epäedullinen kierre, kun kaupunkirakenteen hajautuessa riippuvuus henkilöauton käytöstä kasvaa ja joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen käyttö vähenee. Kierteeseen ei kyetä vaikuttamaan ainoastaan liikennepolitiikan keinoin, vaan tarvitaan myös laajempaa liikenteen kysyntään vaikuttavaa yhteiskuntapoliittista keinovalikoimaa. Keinovalikoimaan kuuluvat erityisesti maankäytön suunnittelu-, asunto-, alue-, elinkeino- ja veropoliittiset ratkaisut. Teknologinen kehitys vähentää myös ajoneuvojen ominaiskulutusta ja sitä kautta liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, jos kuluttajat saadaan valitsemaan energiatehokkaampia ajoneuvoja. Kuluttajainformaatioon perustuva ohjaus ei kuitenkaan ole tuottanut toivottua tulosta. Uusien rekisteröityjen ajoneuvojen CO2-päästöt ovat vuodesta 2000 lähtien kääntyneet kasvuun. Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantamiseen ja CO2-päästöjen vähentämiseen pyritään jatkossa vaikuttamaan entistä enemmän EU-tason ratkaisuin. Vuonna 2006 käynnistettiin myös valmistelut EY:n energiapalveludirektiivin täytäntöön saattamiseksi. Liikenne on suurin direktiivin soveltamisalaan kuuluvista toimialoista (noin 20 prosentin osuudella). Tavoitteena on laatia kansallinen energiatehokkuuden toimintaohjelma, joka edellyttää, että myös liikenteessä energiatehokkuutta voitaisiin parantaa yhteensä 9 prosenttia ajanjaksolla Liikennepolitiikan ympäristövaikuttavuustavoitteet toteutuvat melko hyvin uusia väyliä suunniteltaessa ja rakennettaessa. Liikennepolitiikan ympäristövaikuttavuustavoitteet eivät toteudu olemassa olevien väylien osalta. Ongelmat liittyvät mm. liikennemeluun ja pohjavesiin. Jo nyt lähes miljoona suomalaista altistuu asuinalueellaan yli 55 db:n liikennemelulle ja altistuvien määrä on edelleen kasvamassa. Resurssien puute on hidastanut sekä meluntorjunta- että pohjavesiensuojaustoimenpiteitä erityisesti Tiehallinnossa. Rautatieliikenteen ja ilmailun toimenpiteet ovat edenneet hieman paremmin. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite sisällytetään liikennejärjestelmän pitkän aikavälin strategiaan. Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistui tammikuussa 2007 uusi pitkän aikavälin strategia Liikenne Kasvihuonekaasupäästöjen kasvun hillitseminen ja liikenteen energiatehokkuuden parantaminen ovat tämän strategian keskeisiä haasteita. 1 Vuoden 2006 luvut saadaan huhtikuussa 2007.

16 15 Kehitetään virastojen edellytyksiä toteuttaa ympäristöohjelmiaan. Liikenne- ja viestintäministeriön ympäristötyö on vuonna 1999 kiteytetty ISO tyyppisen ympäristöjärjestelmän muotoon. Ministeriö on vuonna 2006 toteuttanut liikenteen ympäristöohjausta vuonna 2005 hyväksytyn ympäristöohjelman Liikenteen toimintalinjat ympäristökysymyksissä vuoteen 2010 mukaisesti. Ministeriön ympäristöohjelma toimii pohjana virastojen omille ympäristöohjelmille sekä järjestelmille. Siinä asetettujen tavoitteiden seurannan kautta toteutetaan myös koko hallinnonalan ympäristötyön seuranta. Ohjataan väylälaitosten toimintaa jatkamalla strategisen ohjauksen johtoryhmän työtä sekä muodostamalla vastaava yhteistyömuoto muiden virastojen ja laitosten kanssa. Vuonna 2006 käynnistettiin omat strategisen ohjauksen johtoryhmät lääninhallitusten liikenneosastoille (LÄÄNIstory), hallinnonalan tutkimuslaitoksille (TUTKIMUSstory) sekä hallinnonalan turvavirastoille (TURVAstory). Virastojen yhteistyön ja synergiaetujen parantamiseksi on kehitetty väylävirastojen strategisen ohjauksen johtoryhmän ja sen työtä valmistelevan väyläryhmän työskentelyä. Virastojen yhteisiä tulostavoitteita on otettu käyttöön. Suomenlahden lisääntyvien öljykuljetusten riskien vähentämiseksi jatketaan selvitystyötä jääolosuhteissa tarvittavien öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntapalvelujen hankkimiseksi yhteistyössä Merenkulkulaitoksen ja ympäristöhallinnon kanssa. Suomenlahden alusliikenteen seurantajärjestelmän kehittämistä jatketaan yhteistyössä Viron ja Venäjän kanssa. Merenkulun ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi on mm. saatettu voimaan EU säännökset yksirunkoisten öljytankkerien poiston nopeuttamisesta ja selvitetty talvimerenkulun jääluokkasääntöjä sekä lisätty viranomaisten välistä yhteistyötä. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n yleiskokous nimesi joulukuussa 2005 Itämeren (lukuun ottamatta Venäjän aluevesiä ja talousvyöhykettä) ns. erittäin herkäksi merialueeksi (PSSA). PSSA statukseen liittyvät merenkulun turvallisuutta parantavat lisäturvatoimet tulivat voimaan heinäkuussa Talouspoliittisen ministerivaliokunnan joulukuussa 2005 tekemän linjauksen mukaisesti ympäristöministeriö vastaa lähtien jääolosuhteissa tarvittavien öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntapalvelujen hankkimisesta. Suomenlahden pakollista ilmoittautumisjärjestelmää (GOFREP) ylläpitävät toimivassa yhteistyössä Suomen, Viron ja Venäjän merenkulkuhallinnot Poikkeusolot Poikkeusolojen kuljetuslogistisia järjestelmiä kehitetään siten, että voidaan kaikissa tilanteissa turvata yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toiminnan ja kansalaisten huollon edellyttämät kansainväliset ja kansalliset kuljetukset. Poikkeusolojen kuljetusjärjestelyjen kehittäminen kriisitilanteiden vaatimuksia vastaavaksi on edennyt kertomusvuoden aikana suunnitelmien mukaan. Kehittämistyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä eri viranomaisten sekä kuljetuksesta huolehtivien elinkeinoelämän järjestöjen ja yritysten kanssa. Poikkeusolojen tiekuljetusten tietojärjestelmää, Pooleria, on kehitetty siten, että sen käyttö myös poikkeusoloja alemmanasteisissä kriiseissä olisi mahdollinen. Vuoden

17 16 aikana on myös seurattu kuljetusvälineiden ja -järjestelmien omistuksen ja hallinnan kehittymistä ottaen huomioon niiden käyttömahdollisuudet kriisitilanteissa. Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien varautumistoimenpiteitä koordinoidaan siten, että yhteiskunnan toimivuuden ja kansalaisten turvallisuuden edellyttämät viranomaisten viestintäjärjestelyt turvataan. Sähköisen viestinnän varautumisjärjestelyjä on kehitetty sekä ohjattu viranomaisten ja alan elinkeinoelämän järjestöjen ja yritysten yhteistyötä. Erityisesti on keskitytty toimiin, joiden avulla voidaan turvata yhteiskunnan elintärkeiden kohteiden toiminnan jatkuvuus. Joukkoviestinnän osalta on valmisteltu alan varautumiseen liittyvää ohjeistusta. Yleisesti varautumisen painopisteenä ovat olleet tietoturvallisuuden varmistaminen, eri toimijoiden roolien ja vastuiden kehittäminen sekä yhteiskunnan tietoteknisen infrastruktuurin toimivuutta uhkaavien tekijöiden kartoittaminen. 2.3 Omistajapolitiikka Omistajapolitiikan vaikuttavuustavoitteet vuonna 2006: Liiketoiminnan ohjauksessa noudatetaan hyvälle hallintotavalle ja omistajapolitiikalle (corporate governance) asetettuja vaatimuksia. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on edistää hallinnonalan liiketoimintaorganisaatioiden kehitysmahdollisuuksia ja tukea niiden pitkäjänteistä, kaikki etutahot huomioon ottavaa omistaja-arvon kasvua. Valtion omistajaohjauksen kehittämisessä jatkettiin omistajaohjauksen keskittämiseen tähtäävää valmistelua. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti, että VR-yhtymän ohjauksesta vastaa edelleen liikenne- ja viestintäministeriö johtuen VR:n liiketoiminnan ja aseman erityispiirteistä. Suomen Erillisverkot Oy:n omistajaohjaus siirrettiin liikenne- ja viestintäministeriöltä sisäasiainministeriölle. Liikelaitoslakiin liittyvistä muutostarpeista tehtiin alustava selvitys. Vuonna 2003 voimaan tulleen liikelaitoslain tavoitteena on ollut parantaa liikelaitosten toimintaedellytyksiä ja kykyä reagoida muuttuvaan kilpailutilanteeseen. Liikelaitosmalli on käyttökelpoinen ja tarpeellinen silloin, kun liiketoimintaa tulee yhteiskuntapoliittisista tai muista syistä ohjata. Keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat toiminnan ohjaus ja päätöksenteon julkisuus, rahoitus- ja vakuutusjärjestelyihin liittyvät rajoitteet sekä liiketaloudellisesti kannattamattomien tehtävien rahoittamiseen liittyvät epävarmuustekijät. Liikenne- ja viestintäministeriössä on johdonmukaisesti noudatettu hyvälle hallintotavalle (corporate governance) ja omistajapolitiikalle asetettuja vaatimuksia. Corporate governance tarkoittaa valtio-omistajalle hyvää ja toimivaa päätösvallan ja valvonnan kokonaisuutta. Kysymys on sekä valtion omistajaohjauksen tehokkuudesta että yleisemmin yritysten hyvästä hallinnoinnista. Corporate governance-ohjeistojen kehittäminen myös liikelaitoksille käynnistettiin. Liikelaitosohjausta kehitettiin suunnittelemalla osakeyhtiölain mukaisen yhtiökokousmenettelyn käyttöönottoa. Varsinaista yhtiökokousta vastaavassa tilinpäätöskokouksessa on tarkoitus

18 17 käsitellä liikelaitoksen tilinpäätöstä, voiton käyttöä ja tuloutusta sekä hallituksen, toimitusjohtajan ja tilintarkastajien toimintaa. Menettely otetaan käyttöön keväällä Ilmailulaitoksesta käynnistettiin omistajastrateginen selvitys omistajaohjauksen työvälineeksi. Selvityksen tavoitteena on ollut tuottaa omistajalle ajantasainen näkemys Ilmailulaitoksen kyvystä luoda yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa, tuottovaatimuksen ja tuloutuksen tasosta ja määrittelytavasta sekä liikelaitoksen strategisista kehittämismahdollisuuksista. Omistajaohjausyksikkö on mukana kauppa- ja teollisuusministeriön aloittaman tutkimuksen ohjausryhmässä. Tutkimuksen kohteena ovat palkitsemisjärjestelmät ja niiden toimivuus suomalaisissa valtionyhtiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä. EU-komissiolle vuonna 2005 tehty selvityspyyntö tutkia väitettä Tieliikelaitoksen saamasta valtion tuesta oli edelleen vireillä. Liikenne- ja viestintäministeriö teetti taloudellisen asiantuntijalausunnon liittyen väitettyihin Tieliikelaitoksen saamiin taloudellisiin etuihin. Asian ratkaisu saattaa aiheuttaa Tieliikelaitokselle taloudellisia seuraamuksia. Ulkopuolisella selvitysmiehellä teetettiin selvitys jäänmurtopalveluiden hankintamenettelyn tehostamisesta. Kesäkuussa 2006 aloitettu avoin jäänmurron hankintamenettely epäonnistui ja tarvittavat jäänmurtopalvelut päädyttiin ostamaan neuvottelumenettelyllä. Selvityksessä ehdotettiin uuden kilpailutuksen käynnistämistä vuoden 2007 alkupuolella. 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 3.1 Toiminnan taloudellisuus Ministeriön tavoite vuodelle 2006: Kustannukset / henkilötyövuosi ovat enintään euroa. Ministeriön toimintakustannukset olivat euroa henkilötyövuotta kohti, kun otetaan huomioon toimintamenomäärärahasta rahoitettavat menot. Kun huomioon otetaan myös muut toimintamenotyyppiset määrärahat (tutkimus- ja kehittämismäärärahat) toimintakustannukset olivat euroa henkilötyövuotta kohti. Vuonna 2005 vastaavat kustannukset olivat euroa ja euroa. Lisäys toimintamenoissa oli noin 3 % henkilöä kohti. Kun ministeriön johdon ja tukiyksiköiden kustannukset kohdistetaan substanssiyksiköille niiden henkilötyövuosikohtaiset toimintakustannukset olivat euroa. Kun huomioon otetaan myös toimintamenotyyppiset määrärahat, vastaavat kustannukset olivat euroa. Taulukossa 1 on esitetty ministeriön osasto- ja yksikkökohtaiset kustannukset vuonna 2006.

19 18 Taulukko 1. Osasto- ja yksikkökohtaiset kustannukset vuonna 2006 (tuhat euroa) Substanssiyksiköt Tukiyksiköt LPO VMO LOY Johto YLO (ei LOY) SH Ministeriön viestintä VYK Neuvottelu- ja toimikunnat Yhteiset 2 Yht. Osastojen/yksiköiden htv:t Varsinaiset toimintamenot ja perustienpito - palkat vuokrat muut toimintamenot Valtion televisio- ja radiorahasto -maksetut menot siirto rahastosta Digi-tv kampanja Tutkimus ja kehittäminen Käyttöomaisuus Poistot Yhteensä Osuus tukitoimintojen kustannuksista Tukitoimintojen kustannukset on vyörytetty päätoiminnoille Yhteensä sisältää myös joukkoliikenteen tutkimusrahat 2 vuokrissa on yhteisten tilojen vuokra -muissa toimintamenoissa on työterveyshuollon kustannusten palautukset ja irtaimen omaisuuden myyntitulot

20 Toiminnan tuottavuus Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti yhdessä Tilastokeskuksen kanssa Hallinnonalan tuottavuuden mittaaminen -hankkeen vuoden 2005 alussa. Tämä hanke on ollut merkittävä ja se on osoittanut, että julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen on mahdollista. Ministeriö toimi hankkeen vetäjänä ja hallinnonalakohtaisten laskelmien ja määrittelytyön koordinoijana. Mittareiden kehittämistyö on jatkunut itsenäisesti virastoissa ja laitoksissa. Ilmailuhallinto on aloittanut mittareiden kehittämisen vuonna Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan kokonaistuottavuus on kasvanut 18 % vuodesta 2000 vuoteen 2005, mikä on selkeästi enemmän kuin koko kansantalouden tuottavuuden paraneminen. Ministeriön oman toiminnan tuottavuusmittarissa määritellyt ulkoiset suoritteet (hallituksen lakiesitykset, asetukset maksuasetukset, EU-lainsäädännön avoinna olevat asiat, toimilupapäätökset, tutkimukset, kansainväliset sopimukset, tukipäätökset ja eduskuntakysymykset) kattavat noin 60 % ministeriön toiminnasta. Mm. lainsäädäntöhankkeiden osuus tuotoksissa korostuu, jolloin tuotos voi muuttua melko merkittävästi vuodesta toiseen. Ministeriön osuus koko hallinnonalan tuottavuusmittarissa on kaksi prosenttia. Taulukko 2. Hallinnonalan tuotos- panos- ja tuottavuuskehitys 2005, % edellisvuodesta Tuotos Työpanos Kokonaispanos Työn tuottavuus Hallinnonala yhteensä 0,6 0,1-1,6 0,5 2,2 Liikenne- ja viestintäministeriö -6,8 1,7-20,3-8,4 16,9 Kokonaistuottavuus Liikenne- ja viestintäministeriö on osana valtion tuottavuusohjelmaa sitoutunut vähentämään kuusi henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennessä. Nämä vähennykset ajoittuvat vuosille 2007 ja Ministeriö on valmistellut henkilötyövuosien vähentämistä vuoden 2006 aikana. Ministeriön päätöstä palvelukeskukseen siirtymisestä talous- ja henkilöstöhallinnon on valmisteltu kertomusvuonna ja päätös on tehty alkuvuonna Taloushallinnon tehtävien osalta on laadittu kustannushyöty-analyysi, jonka yhteydessä on selvitetty taloushallinnon prosessien tehostamispotententiaalia. Toimenpiteet ajoittuvat vuodesta 2007 eteenpäin. 3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Ministeriön maksullisen toiminnan tuotot muodostuivat valtion maksuperustelain nojalla säädetyn liikenne- ja viestintäministeriön maksullisista suoritteista annetussa asetuksessa hinnoitelluista julkisoikeudellisista suoritteista ja muista maksullisista suoritteista sekä erityislainsäädännön perusteella hinnoiteltavista suoritteista. Maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä euroa. Maksullisen toiminnan tuotot (euroa) Maksuperustelain mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet Maksuperustelain mukaiset muut suoritteet Erityislain perusteella määrättävät maksut Yhteensä

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaiset asiat Hallituksen esitys 13/2015 vp rautatielain ja ratalain muuttamisesta (rautatiemarkkinadirektiivin

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

liikennejärjestelmäsuunnittelun keinot, vapaaehtoiset energian- säästöohjelmat ajoneuvoteknologiset keinot

liikennejärjestelmäsuunnittelun keinot, vapaaehtoiset energian- säästöohjelmat ajoneuvoteknologiset keinot Ajankohtaista liikenteen energiansäästöpolitiikassa - puhe Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta seminaariin Messukeskus, Kuljetus ja logistiikka messut 17.5.2006 Tervetuloa tähän liikenne-

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Digitaaliseen tulevaisuuteen

Digitaaliseen tulevaisuuteen Digitaaliseen tulevaisuuteen Finnet-päivät 1.10.2014 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Ideoita joukkoistamalla Tulevaisuuskatsaus joukkoistamalla kommentointiaikaa jatkettu 25.5. asti Uutinen 12.05.2014

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Melualueilla (päiväajan yli 55 db, LAeq7-22 > 55 db) asuvien lukumäärät

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1. Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ VPO/VVE MUISTIO 1.12.2008 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKENTEEN TURVALLI- SUUSVIRASTON MAKSULLISISTA SUORITTEISTA

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKENTEEN TURVALLI- SUUSVIRASTON MAKSULLISISTA SUORITTEISTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Suunnittelija Pirjo Karttunen LVM 25.11.2015 Erityisasiantuntija Saara Norrman Trafi LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKENTEEN TURVALLI- SUUSVIRASTON

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

EU:n Rautatiepaketit I ja II

EU:n Rautatiepaketit I ja II EU:n Rautatiepaketit I ja II Rautatiepaketti I Rautatiepaketti II Täytäntöönpano Suomessa rautatielailla keväällä 2003 Valmistelu kesken, voimaan Suomessa 2006- (?) Täsmentää rautatieyritysten toimilupasääntelyä

Lisätiedot

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Esityksen kulku 1. LVM ja vihreä ICT 2. Toimintaohjelman valmistelu

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Maakuntahallitus 34 07.04.2014 Maakuntahallitus 49 05.05.2014 Lausunto oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista MHS 07.04.2014 34 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Liikenne-

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO 2010. Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010

LIIKENNEVIRASTO 2010. Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010 LIIKENNEVIRASTO 2010 Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010 Liikennevirasto lyhyesti Liikennevirasto vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Liikenneviraston

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 1 Hankkeen tausta ja organisoituminen Mäntsälän kunnanvaltuusto 20.6.2012 hyväksyi kuntastrategian tarkennuksen, jossa asetettiin tavoitteet 2012. Strategiassa

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot