Tilinpäätös 2013 Kaupunginvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös 2013 Kaupunginvaltuusto 9.6.2014 1"

Transkriptio

1 Tilinpäätös Kaupunginvaltuusto

2 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja kokonaismenot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen HALLINTO- JA KEHITYSPALVELUT Kaupunginvaltuusto (hallintopäällikkö) Kaupunginhallitus (kaupunginjohtaja) Keskushallinto (kehitysjohtaja) TALOUSPALVELUT Talouspalvelut (talousjohtaja) Lomituspalvelut (lomituspalvelupäällikkö) Maaseutupalvelut (maaseutupäällikkö) PERUSTURVAPALVELUT Perusturvan hallinto (perusturvajohtaja) Sosiaalityön palvelut (sosiaalityön johtaja) Ikäihmisten palvelut (vanhustyöjohtaja) Perusterveydenhuollon palvelut (perusturvajohtaja) Erikoissairaanhoidon palvelut (perusturvajohtaja) SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen hallinto (sivistysjohtaja) Varhaiskasvatus (päivähoidon johtaja) Perusopetus (sivistysjohtaja) Lukio-opetus (lukion rehtori) Lakeudenportin kansalaisopisto (kansalaisopiston rehtori) Kirjasto (kirjastotoimenjohtaja) Vapaa-aikapalvelut (liikuntasihteeri) TEKNISET PALVELUT

3 Tekninen hallinto (tekninen johtaja) Yhdyskuntatekniset palvelut (kunnallistekniikan päällikkö) Vesihuoltolaitos (laitospäällikkö) Lämpölaitos (tekninen johtaja) Tilapalvelu (tekninen johtaja) Ympäristöpalvelut (maankäyttöinsinööri) KAUPUNGIN KONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRHTIÖT Asuntotoimen yhtiöt Elinkeinotoimen yhtiöt A Pesu Oy Alavuden Jäähalli Oy Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstön määrä ja rakenne Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Henkilöstökustannukset Työyhteisö Tilintarkastajan palkkiot Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma ja tase Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Luettelot ja selvitykset Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista Selvitys kirjanpidon säilytyksestä Tilinpäätöksen tarkastusasiakirjat Tilintarkastuskertomus Arviointikertomus Ote valtuuston päätöksestä

4 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi oli valtuustokauden ensimmäinen vuosi sekä samalla ensimmäinen uuden Alavuden toimintavuosi. Kaupunginvaltuusto ja hallitus aloittivat työnsä jo edellisen vuoden lopulla ollen ohjaksissa jo vuodenvaihteessa. Kuntaliitosta valmisteltiin hyvässä hengessä ja perusteellisesti useissa luottamushenkilö- ja viranhaltijatyöryhmissä. Hyvä valmistautuminen auttoi hallinnon ja palvelujen järjestämisessä eikä kaupunkilaisten kannalta palvelujen saatavuudessa ollut merkittäviä vaikeuksia. Silti liitoksen täytäntöönpano on ollut työläs ja monia käytännön asioita järjestellään edelleen ja todennäköisesti pari seuraavaakin vuotta toimintoja vielä yhtenäistetään. Uuden Alavuden kuntaliitoksen yhteydessä hyväksyttiin Tulevaisuus-raportti ja Palvelutraportti. Niissä luotiin suuntaviivoja kaupungin elinvoiman ja palvelujen kehittämiselle. Kulunut vuosi oli jo käytännön toimenpiteiden tekemistä. Tavoitteena on aktivoitua markkinoinnissa ja viestinnässä, elinkeinojen kehittämistyössä sekä palvelujen tehostamisessa. Hyvä alku vaatii edelleen rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta toiminnoissa. Haasteita niin Alavudelle kuin muillekin maakunnan ja valtakunnan kunnille on tuonut taloudellinen taantuma. Suomeen on rakennettu hyvä kunnallinen palvelujärjestelmä. Kansantalouden suodessa hyvät resurssit palvelujärjestelmä myös toimii hyvin, mutta taantuman aikaan hyvinvointipalvelujen järjestämisessä ollaan rahoitusvaikeuksissa. Meidän on muiden kuntien ja valtion ohella sopeutettava toimintojamme. Se vaatii sekä rakenteellista sopeuttamista että muuta toimintojen tehostamista. Alavuden tilinpäätös vuodelta oli lievästi alijäämäinen eli noin 0,3 milj. euroa. Tulosta voidaan pitää tyydyttävänä. Kaupungin ja kaupunkikonsernin velkaantuminen säilyi edelleen kuntien keskitasossa. Kaupungin velkamäärä asukasta kohden oli vuoden lopussa euroa. Kaupungin viime vuoden suurin investointi oli Tervanallen päiväkodin rakentaminen noin 1,9 milj. euroa. Kuntia ovat viime vuosina työllistäneet kuntarakenne- ja sote-selvitykset. Alavuden valtuusto päätti viime vuonna, että Alavus haluaisi tehdä ensisijaisesti kuntarakennelain mukaisen selvityksen Kuusiokuntien eli Kuortaneen ja Ähtärin kanssa. Toinen vaihtoehto on tehdä selvitys yhdessä Ähtärin kanssa ja siihen on mahdollisuus liittyä myös muiden kuntien. Kolmanneksi vaihtoehdoksi asetettiin selvityksen tekeminen Seinäjoen kaupungin tai useamman Seinäjoenseudun kunnan kanssa. Selvityksen laadinnassa ei edetty vielä viime vuoden aikana. Sote- eli sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisessä ja toiminta-alueen muodostamisessa valtuusto päätti osallistua koko Etelä-Pohjanmaan maakunnan sekä Pohjanmaan maakunnan puolelta Isonkyrön kunnan yhteiseen selvitykseen. Viime vuonna käynnistetyn selvityksen valmistumisajankohdaksi on asetettu kesäkuun loppu Tätä kirjoitettaessa ovat valtakunnan hallituspuolueet ja oppositiopuolueet asettaneet yhdessä uudet raamit sotevalmistelulle, joten työ tulee jatkumaan osittain uudelta pohjalta kuluvana vuonna. Alavuden elinkeinoelämässä kauppa investoi merkittävästi kuluneena vuonna. Myös teollisuuden puolella käynnistettiin investointeja ja investointitahdin uskotaan lisääntyvän kulu- 4

5 van vuoden aikana. Meneillään olevan EU:n ohjelmakauden vaihtumisen uskotaan tuovan investointihalukkuutta myös maatalouden osalle. Harrastustoiminnassa on ollut hienoa nuorten aktiivisuus. He ovat olleet mukana järjestämässä tapahtumia, monien nuorten allekirjoittamia aloitteita nuorisotilojen ja harrastusmahdollisuuksien kehittämiseksi on tehty kaupungille. Alavuden nuorisovaltuusto valittiin viime vuonna Väli-Suomen alueen parhaaksi valtuustoksi. Tämä valtuustokausi tulee olemaan haasteellinen rakenneuudistusten, talouden aiheuttamien sopeutustoimien sekä uuden kaupungin että laajemmin tämän alueen elinvoiman kehittämisen kannalta. Itse olemme parhaita asiantuntijoita kehittämään kaupunkia, yhteistyöhön naapureiden, elinkeinoelämän ja eri yhteistyötahojen kanssa. Paljon vaikuttaa myös se, mitä viestitetään kaupungista ja sen elinvoimasta. Vanhan sanonnan mukaan Olemme oman onnemme seppiä. Haluan kiittää uuden Alavuden luottamushenkilöitä ja työntekijöitä sekä yhteistyötahojamme vuoden aikana tehdystä suuresta työstä uuden kaupungin hyväksi. Työ jatkuu! Alavudella 24. maaliskuuta 2014 Pekka Ala-Mäenpää Kaupunginjohtaja 5

6 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Suomen Keskusta r.p. ja Suomen Kristillisdemokraatit r.p. vaaliliitto (18 valtuutettua) Perälampi, Paula Julku, Tiina Lahti, Vilho Lamminmäki, Jorma Laitila, Vesa Kallioniemi, Tapio Lamminaho, Heimo Anttila, Lasse Toivola, Juha Rajalahti, Heli Linna, Paavo Haapala Rauno Juurakko, Toni Hauta-aho, Kalevi Aho, Kaisla Rannikko Marja-Liisa Ylinen Markku Kaukola Helena seurakunnan talouspäällikkö luokanopettaja yrittäjä rakennusmestari maatalouslomittaja maanviljelijä maanviljelijä yrittäjä yrittäjä, jalostussuunnittelija palvelutyöntekijä, emäntä maanviljelijä, maatalouslomittaja eläkeläinen, pastori koulunjohtaja aluejohtaja, eläkeläinen yrittäjä, maatilan emäntä yrittäjä mielenterveyshoitaja terveydenhoitaja Perussuomalaiset r.p. (6 valtuutettua) Juurakko, Petri Hautala, Pentti Kaihoniemi, Pekka Siljanto, Juha Rikala, Juha Mäkelä, Antti yrittäjä toimittaja evp. yrittäjä tietotekniikan AT opettaja suunnittelupäällikkö Kansallinen Kokoomus r.p. (7 valtuutettua) Kortesmäki, Jari Myllymäki, Mikko Isoaho, Raija Klemola, Eero Paukkunen, Yrjö Maijala, Jussi Latvala, Jari sähköinsinööri, yrittäjä toim.joht., insinööri terveydenhoitaja opo, apul. rehtori lakitoimistoyrittäjä YTM, opinto-ohjaaja yrittäjä Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. (4 valtuutettua) 6

7 Koskinen, Eila Onnela, Toivo Kontolampi, Markku Mäkiranta, Jorma PLM, perhepäivähoitaja rakennusmestari putkiasentaja, eläkeläinen haastemies Kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja Jorma Lamminmäki Jari Kortesmäki Pekka Kaihoniemi Paula Perälampi Kaupunginhallitus Suomen Keskusta r.p. ja Suomen Kristillisdemokraatit r.p. vaaliliitto (18 valtuutettua) Tiina Julku Lasse Anttila Vilho Lahti Heli Rajalahti Markku Ylinen Perussuomalaiset r.p. Petri Juurakko Pentti Hautala Kansallinen Kokoomus r.p. Raija Isoaho Jari Latvala Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Tarja Ylimäki Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto Puheenjohtaja Tiina Julku I varapuheenjohtaja Lasse Anttila II varapuheenjohtaja Pentti Hautala Kaupunginhallituksen esittelijä Kaupunginjohtaja Pekka Ala-Mäenpää 7

8 Kaupungin virasto-organisaatio Kaupunginjohtaja Pekka Ala-Mäenpää Johtoryhmä: Kaupunginjohtaja Pekka Ala-Mäenpää, kehitysjohtaja Terttu Liesmäki, talousjohtaja Timo Ketola, kansliasihteeri Sari Helander, kehittämispäällikkö Ulla Koivisto, perusturvajohtaja Maria-Liisa Nurmi, sivistysjohtaja Sirpa Ikkala, sivistysjohtaja Antti Takala, tekninen johtaja Timo Myllymäki ja maankäyttöinsinööri Kimmo Toivola HALLINTO-JA KEHI- TYSPALVELUT Kehitysjohtaja TALOUSPALVELUT Talousjohtaja PERUSTURVARYHMÄ Perusturvajohtaja SIVISTYSPALVELUT Sivistysjohtaja TEKNISET PALVELUT Tekninen johtaja KAUPUNGINVAL- TUUSTO Kaupunginvaltuusto Vaalit Tarkastuslautakunta Nuorisovaltuusto Ikäihmisten neuvosto HALLINTO Laskentatoimi Palkkahallinto Tietotekniikka HALLINTO Perusturvalautakunnan hallinto HALLINTO Hallinto ja musiikkiopistotoiminta HALLINTO Teknisen ja ympäristöryhmän hallinto KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus Markkinointi Kehittäminen MAASEUTUPALVELUT Maaseutupalvelut SOSIAALITYÖ Perussosiaalityö Ostopalvelut Kehitysvammatyö Toimeentuloturva Työllistämistä tukevat palvelut VARHAISKASVATUS Päivähoito Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito Esiopetus YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kunnallistekniikka Yksityiset ja yleiset tiet Viheralueet ja liikuntapaikat Palo- ja pelastustoimi HALLINTOPALVELUT Kansliapalvelut Työterveyshuolto Henkilöstötoiminta Asumispalvelut Työllistäminen Yhteiset palvelumaksut Elinkeinopalvelut LOMITUSPALVELUT Lomitushallinto Lomitus Oppisopimus Turkistuottajien lomitus VANHUSTEN PALVELUT Kotihoito Palvelukeskus Lukkarinhovi Rantakoto Palveluasuminen PERUSOPETUS 1-6 luokkien koulut (alaluokat) 7-9-luokkien koulu (yläluokat) Koulujen yhteinen opetus (kielet ja erityisopetus) VESIHUOLTOLAITOS Vesilaitos Viemärilaitos KANSANTERVEYSTYÖ Kansanterveystyö LUKIO Lukio-opetus LÄMPÖLAITOS Lämpölaitos ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoito LAKEUDENPORTIN OPISTO Kansalaisopisto (Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri) Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston sivutoimipiste TILAPALVELU Isännöinti Ruokahuolto ja siivous Rakentaminen ja kunnossapito KIRJASTO Kirjasto YMPÄRISTÖPALVELUT Maakaupat ja hallinto Kaupunkimittaus Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu VAPAA-AIKAPALVELUT Vapaa-aikatoiminnan hallinto Kulttuuri Nuorisotyö Liikunta 8

9 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen yleiset talousennusteet perustuvat kesällä tapahtuneeseen kasvukäänteeseen. Vuoden kasvuluku jäi käänteestä huolimatta vielä miinukselle, mutta vuosi 2014 tullee olemaan plussalla. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaiseen kulutukseen ja vientikysynnän piristymiseen. Inflaation kiihtymisestä ei ole merkkejä, vaikka periaatteessa inflaatioriski on kohonnut pankkien likviditeettiä lisäävän rahapolitiikan vuoksi. Kuluttajahintoja ovat kohottaneet verot ja elintarvikkeiden kallistuminen, kun taas polttoaineiden ja korkojen lasku ovat hillinneet nousua. Edessä on todennäköisesti pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta useamman vuoden kuluttua. Talousalueen kehitys Etelä-Pohjanmaan väkiluku oli vuoden lopussa Väkiluku vuoden 2012 lopussa oli (Tilastokeskus). Alavuden väkiluku vuoden lopussa oli (Väestörekisterin ennakkotieto ). Vastaava luku vuoden 2012 lopussa oli Alavuden työttömyysaste vuoden lopussa oli 10,2 %. Vuoden 2012 lopussa työttömyysaste oli 9,1 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli Alavudella 15,1 %, Etelä- Pohjanmaalla 15,2 ja koko maassa n. 25%. Nuorisotyöttömiä Alavudella oli 17,5 %, Etelä-Pohjanmaalla 16 % ja koko maassa 13,4% työttömistä työnhakijoista. Talouden kehitys on jatkanut maltillisella uralla vuonna. Alueen yritysten tilanteet ovat kahtalaiset: toisilla tilauskanta on vahva, toisilla kysyntää on vähemmän. Alueen veturiyritysten tilanne on näyttänyt vakaalta ja tästä kertovat kaupan alan yritysten ja teollisten yritysten toimitila- ja laiteinvestoinnit. Yritysneuvonta- ja elinkeinopalvelujen tuottamisen lisäksi Alavuden Kehitys Oy, Yrityskehitys Fasadi hallinnoi vuonna rakennustuoteteollisille ja hitsaaville yrityksille suunnattua ESR-hanketta ja matkailualan yritysten yritysryhmähanketta. 9

10 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Vanha tavoite talouden vahvistamisesta on ollut vaativa. Tilinpäätöksen tulos muodostui 0,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Verotulot ylittivät budjetoidun 0,3 miljoonalla eurolla. Valtionosuudet toteutuivat 0,2 miljoonaa euroa korkeampina kuin oli budjetoitu. Alijäämän suurimpia yksittäisiä aiheuttajia olivat tulojen jääminen 0,7 miljoonaa euroa alle budjetoidun. Menot kokonaisuudessaan jäivät vajaat 0,1 miljoonaa euroa alle talousarvion, mutta suurimmat ylitykset olivat perusterveydenhuollossa yli 0,4 miljoonaa ja erikoissairaanhoidossa vajaa 0,4 miljoonaa euroa yli budjetoidun. Tulevaisuudessa haasteena on erityisesti ikärakenteen muutos. Vuosi 2014 arvioidaan olevan kuntatalouden kannalta vaikeampi kuin päättynyt tilikausi. Valtion jo tekemien säästötoimien vaikutus kuntatalouteen ovat huomattavat. Kevään budjettiriihessä arvioidaan tulevan tuleville vuosille 2,7 miljardin leikkaustavoite. Kuntiin kohdistuva osuus tästä ei ole vielä tarkasti tiedossa. Erityisesti alkuvuodesta tulee selvittää talousarvion osuvuus ja taloudellinen asema laajemminkin. Tarvittaviin sopeuttamistoimiin käyttötalouden osalta on jo ryhdytty sen lisäksi, että kuluvan vuoden budjetin laadinta on ollut poikkeuksellisen vaativaa. Lisätalousarviolla tavoitellaan tulosta parantavaa vaikutusta ja siihen mennessä tulee olla selvillä ne toimenpiteet, joilla Alavuden talous saadaan tasapainoiselle ja kestävälle pohjalle Kaupungin henkilöstö Henkilötiedot on eritelty tarkemmin liitetietojen osassa: Henkilöstöä koskevat liitetiedot. Vakinaisten henkilöiden määrä oli 662 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä oli kasvanut 46 vuoteen 0 kuukauteen ja 1 päivään. Eläkkeelle viime vuonna jäi 18 henkilöä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana on arvioitu jäävän 307 henkilöä eläkkeelle. Sairauslomapäiviä kaupungin henkilöstöllä oli Perhevapaita, joista äitiysloma ja hoitovapaa muodostavat valtaosan oli tilinpäätösvuonna päivää. Tapaturmien korvauspäiviä oli 727. Korvauksia maksettiin 43 tuhatta euroa. Vuoden tilinpäätöksessä on puutteita vertailutiedoissa johtuen Alavuden ja Töysän erilaisista laskentatavoista. Kunnallisella työmarkkinalaitoksella on valmistunut suositus henkilöstövoimavarojen raportoinnista. Se on tarkoitus ottaa laajemmin käyttöön vuoden 2014 aikana ja määritellä mitä tietoja tullaan jatkossa keräämään tilinpäätöksen liiteosan henkilöstöosaan. Tällöin saadaan myös vertailutieto uuden Alavuden ensimmäisestä toimintavuodesta tarkasteltaviin kohtiin. Kevään 2014 aikana on KEVAn toimesta suoritettu Alavuden kaupungin työhyvinvointisyke 2014 kysely, jonka tulokset käydään läpi myöhemmin keväällä ja raportoidaan seuraavassa tilinpäätöksessä. 10

11 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Tulevaisuudessa ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus muodostaa kunnissa yhä pahenevan ongelman, niin myös Alavudella. Joillakin aloilla esimerkiksi perusturvan piirissä työvoimapula on jo nähtävissä. Riskiä on pyritty lieventämään mm. järjestämällä työllistämiskoulutusta ja kiinnittämällä huomiota rekrytointiprosesseihin. Kaupunki sopeuttaa toimintaansa siten, että ei jouduttaisi kohtuuttomiin taloudellisiin vaikeuksiin ja toisaalta, että palvelutaso voitaisiin mahdollisimman hyvin säilyttää. Keskeinen vaikutustie on jatkuva toiminnan tiukka tarkastelu ja uudistaminen olevilla resursseilla ja tähtäimenä talouden pitäminen kestävänä myös tuleviin tarpeisiin. Kaupungin lainat ovat sidottuja 6 kuukauden viitekorkoihin. Korot ovat tällä hetkellä huomattavan alhaalla, eivätkä muodosta suurta riskiä. Korkojen noustessa tulee pohdittavaksi mahdolliset korkosuojaukset, mikäli ne osoittautuvat kannattaviksi. Lainakannan riskiä tasaa kaupungin sijoitussalkku. Vakuutuksin on vähennetty vahinkoriskien taloudellista realisoitumista. Vahinkovakuutukset, lakisääteiset vakuutukset ja muut vakuutukset kilpailutettiin vuoden 2010 aikana. Lopulta vain kaksi yhtiötä teki tarjouksen koko vakuutusturvasta. Kilpailutuksen voitti vakuutusyhtiö IF, joka oli myös aiemmin kaupungin vakuuttaja. Kaupungin vakuuttaminen on hieman keskimääräistä laajempaa ja erikoistilanteitakin huomioivaa Ympäristötekijät Kaupungin tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti luoda viihtyisä ja virikkeellinen elinympäristö luontoarvot huomioiden. Alavuden kaupungin ympäristön tilassa ei ole toimintavuoden kuluessa tapahtunut olennaista muutosta. Ympäristön tilaa on pyritty parantamaan useilla EU-rahoitteisilla kunnostushankkeilla. Lisäksi paikallisia toimijoita on tuettu hoitokalastus- ym. vesistönkunnostushankkeissa sekä rahallisesti että muuten avustamalla. Alavuden kaupungin lämpölaitoksilla on lisätty risuhakkeen sekä kierrätyspuun käyttöä. Tämä osaltaan vähentää hiilidioksidipäästöjä ja Alavuden päästöt ovat asukasta kohden K8-kuntien pienimmät. Lämpölaitokset eivät kuulu päästökaupan piiriin pienen kokonsa takia. 11

12 1.2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista valvotaan johtoryhmätyöskentelyn yhteydessä. Otto-oikeuden toteuttamismahdollisuudet on turvattu sillä, että kaupunginjohtajan päätökset menevät kaupunginhallitukselle tiedoksi otto-oikeuden aikamäärien puitteissa. Lautakuntien esityslistat tulevat kaupunginjohtajalle ja lautakuntiin tulevia asioita käsitellään johtoryhmässä etukäteen. Tavoitteiden toteutumista seurataan tilinpäätöksen lisäksi kahdesti vuodessa osavuosiraportin yhteydessä. Osavuosiraportti kootaan vuosikolmanneksittain ja käsitellään valmistumista seuraavassa kaupunginhallituksessa ja viedään tiedoksi kaupunginvaltuustoon. Määrärahaseurantaa on tiivistetty. Sitä tehdään osavuosiraporttien välissä kuukausittain ja tarvittaessa useamminkin. Varojen käytön valvontaa tehdään myös laskujen hyväksymisen yhteydessä. Kaupungissa on siirrytty sähköiseen laskujen käsittelyyn, jolloin vastaanotto ja hyväksyntä tehdään sähköisessä laskujen kierrossa. Se on huomattavasti nopeampi ja sitä tehostetaan edelleen sitä mukaa kuin laskuttajia saadaan suoran e-laskun piiriin. Tilinpäätösvuonna sähköisten ostolaskujen osuus kaikista ostolaskuista oli selvästi yli 60 % ja myyntilaskujen osalta 19 %. Vuoden 2014 aikana päivitetään ostolaskujen kierrätysohjelma. Kuntalain sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevien säännösten toimeenpano on käynnissä. Siihen liittyvät määräykset sisältyvät hallintosääntöluonnokseen, joka on määrä käsitellä valtuustossa kevään 2014 aikana. Toimeenpanoa vastaavat toimintatavat ja menetelmät otetaan käyttöön eri valmistelusta vuoden 2014 aikana. Tietoturvariskejä vähentämään on hyväksytty kaupunginhallituksessa tietoturvaperiaatteet. Se toimii tietoturva-asioissa ns. strategiapaperina ja jakaa vastuun tietoturvasta johtoryhmälle ja TVT-tiimille. Syksyn aikana on tehty mm tietoturvakartoitus ja haavoittuvuusanalyysi. Työ jatkuu vuoden 2014 aikana, jolloin mm. järjestetään asiasta koulutusta henkilöstölle. Riskienhallinta on järjestetty toisaalta vakuutusten, toisaalta ohjeiden ja kartoitusten kautta. Tilinpäätösvuonna on täydennetty riskinarviointeja ja tehty työpaikkakäyntejä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta ei ole tuonut esille epäkohtia tai puutteita. Hankintamenettely on joissakin tapauksissa erittäin vaativaa ja siihen on koulutuksella varauduttu. Sopimusten seurantaa toteuttavat henkilöt, jotka ovat niiden kanssa suorassa tekemisissä ja myös johtoryhmän kokoustoiminta osaltaan valvoo sopimusehtojen noudattamista ja vanhentumisaikojen seurantaa. 12

13 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 0 13 Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -5-6 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tilikauden 0,3 miljoonaa euroa alijäämäinen tulos on 0,6 miljoonaa euroa parempi kuin edellisellä tilikaudella. Vuoden aikana tehtiin kaksi lisätalousarviota, joilla huomioitiin muuttuneet budjettiolettamukset. Lisätalousarviolla ei saatu talousarviota aivan tasapainoon. Lopullinen tulos poikkeaa vajaa 0,3 miljoonaa euroa budjetoidusta.. Vuosikatetaso on liian alhaiselle tasolla ajatellen tasapainoista taloutta. Jatkossa tulorahoitustasoa on nostettava niin, että se kattaa sekä poistot, että lainojen lyhennykset. Tällöin tulorahoitusta jää käytettäväksi investointien rahoitukseksi niin, että velkaantuminen pysyy kohtuullisena. Poistot ovat kustannuserä, jolla on merkittävä osuus kunnan tuloksen muodostumisessa. Poistot olivat hieman budjetoitua alhaisemmat. Kirjanpitolain mukaisen poistokäytännön ongelmana on, että poistot tehdään tuotantovälineiden historiallisesta hankintamenosta, eikä sen nykyarvosta, jossa kustannusten ja teknisen laatutason nousu on otettu huomioon. Näin kirjanpidolliset poistot jäävät koko maassa systemaattisesti jälkeen korvaavien investointien rahoitustarpeesta. Poistosuunnitelmaa tarkennettiin sekä kuntaliitoksen yhteydessä, että tilivuoden aikana vastaamaan uusia poistosuosituksia. 13

14 Vuosikate, prosenttia poistoista Alavus Koko maa Tulorahoitusjäämä on uusi tunnusluku, jossa vuosikatteesta vähennetään poistonalaisten investointien omahankintamenot. Alavuden kaupungin tunnusluku näyttää olevan korkeampi kuin koko maan keskiarvo, kun koko maan ennakkotietoa ei ole käytettävissä. Tulorahoitusjäämän riittämättömyys on niin Alavuden kaupungin kuin keskimäärin koko maan ongelma. Kuntatalouden pitkän aikavälin tasapaino edellyttäisi tunnusluvun muodostumista voimakkaan positiiviseksi. Tulorahoitusjäämä, euroa/asukas Alavus

15 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euroa/asukas Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate 0,6 0,6 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

16 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euroa/asukas Alavus Koko maa Tunnusluku on rahoituslaskelman välitulos, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, prosenttia Alavus Koko maa Investointien tulorahoitusprosentti on 42 ja johtuu vaatimattomasta vuosikatteesta. Investointien tulorahoitus-tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. 16

17 Kassan riittävyys , päivää Alavus Koko maa Kassan riittävyys on ollut selvästi parempi kuin koko maassa keskimäärin. Tilinpäätösvuonna se oli 43 päivää ja edellisenä vuonna 43 päivää. Koko maassa kassan riittävyys vuonna 2012 oli 30 päivää. Lainanhoitokate 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Alavus 0,9 1,4 0,8 0,6 0,6 Koko maa 1,4 2,0 1,5 1,0 1,3 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Lainanhoitokate Alavudella oli tilinpäätösvuonna 0,6 ja koko maassa vuonna ,0 ja ennakkotietona vuonna 1,3. Lainanhoitokatteen paraneminen vaatisi vuosikatteen kasvattamista ja/tai lainamäärän vähenemistä. 17

18 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VA ST A A VA A 2012 VA ST A T T A VA A A PYSYVÄT VASTAAVAT A OM A PÄÄOM A I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet II Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot III Muut omat rahastot Ennakkomaksut 0 0 IV Edell. tilikausien ylijäämä (alijäämä) V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) II Aineelliset hyödykkeet OMA PÄÄOMA YHT Maa- ja vesialueet Rakennukset B POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR. 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAP.E. VAR.YHT Ennakkomaksut ja keskener.hank C PAKOLLISET VARAUKSET III Sijoitukset 1. Eläkevaraukset Osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 PAKOLLISET VARAUKSET YHT Muut lainasaamiset M uut saamiset 8 8 D TOIM EKSIANTOJEN PÄÄOM AT Valtion toimeksiannot PYSYVÄT VASTAAVAT YHT Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat B TOIM EKSIANTOJEN VARAT TOIM EKSIANT. PÄÄOM AT YHT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet E VIERAS PÄÄOMA 3. Muut toimeksiantojen varat 0 0 I Pitkäaikainen TOIM EKSIANTOJEN VARAT YHT Joukkovelkakirjalainat Lainat rah.- ja vakuutuslaitoksilta C VAIHTUVAT VASTAAVAT 3. Lainat julkisyhteisöiltä I Vaihto-omaisuus 4. Lainat muilta luotonantajilta Aineet ja tarvikkeet Saadut ennakot Keskeneräiset tuotteet Ostovelat Valmiit tuotteet Muut velat/liitt.maksut ja muut velat Muu vaihto-omaisuus Siirtovelat Ennakkomaksut II Lyhytaikainen II Saamiset 1. Joukkovelkakirjalainat 0 0 Pitkäaikaiset saamiset 2. Lainat rah. ja vakuutuslaitoksilta M yyntisaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Lainasaamiset Lainat muilta luotonantajilta M uut saamiset Saadut ennakot Siirtosaamiset Ostovelat Muut velat/liitt.maksut ja muut velat Lyhytaikaiset saamiset 8. Siirtovelat Myyntisaamiset Lainasaamiset VIERAS PÄÄOMA YHT M uut saamiset Siirtosaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ III Rahoitusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet Sij. rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 Omavaraisuusaste, % 49,8 52,0 4. M uut arvopaperit 0 0 Suhteell. velkaantuneisuus,% 50,3 48, Kertynyt yli-/ alijäämä, milj. euroa IV Rahat ja pankkisaamiset Kertynyt yli-/ alijäämä, euroa/ asukas VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT Lainakanta , milj. euroa Lainakanta, euroa/ asukas Lainasaam , milj. euro a 4 4 VASTAAVAA YHTEENSÄ Asukasmäärä

19 Suhteellinen velkaantuneisuus , prosenttia 52,0 50,0 48,0 46,0 44,0 42,0 40, Alavus 43,5 43,9 44,9 48,3 50,3 Koko maa 44,6 44,5 45,5 48,3 Suhteellinen velkaantuneisuus on Alavudella 50,3 %, kun koko maan tunnusluku oli vuonna ,3 %. Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella Lainakanta , euroa asukasta kohti Alavus Koko maa Lainakanta on valtakunnan keskitasoa. Alavudella euroa asukasta kohti ja koko maassa ennakkotieto euroa asukasta kohti. Kertynyt ylijäämä jää alle koko maan tason ja on 787 euroa asukasta kohden, kun se koko maassa vuonna 2012 oli euroa asukasta kohti. 19

20 1.5. Kokonaistulot ja kokonaismenot TULOT (1 000 e) Toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot 45 Muut rahjoitustuotot 366 Satunnaiset tuotot 0 Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutusvoitot -108 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 221 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 139 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 247 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Oman pääoman lisäykset 0 Kokonaistulot yhteensä MENOT (1 000 e) Toiminta Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön 0 Korkokulut 366 Muut rahoituskulut 5 Satunnaiset kulut 0 Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos -Pakollisten varausten lis.(+), väh.(-) 0 -Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustappiot 0 Investoinnit Investointimenot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 12 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset 58 Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot = -95 Muut maksuvalm. muutokset - Rahavarojen muutos = -95 Kunnan kokonaistuotot ja -kulut käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tuotot ja kulut sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Tätä voidaan pitää myös ns. ulkoisen talousarvion loppusummana. 20

21 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 10 Kunnallista liiketoimintaa harj. yhtiöt 3 Muut yhtiöt Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhteisöt 10 Muut omistusyhteysyhteisöt Yhteensä Konsernin toiminnan ohjaus Konsernin toimintaa ohjaa valtuuston asettamat tavoitteet tytäryhteisöilleen. Niitä myös seurataan aiempaa tarkemmin kaupungin oman osavuosikatsauksen yhteydessä. Konserniohje sisältää tiedot konsernihallinnasta. Konsernin toimintaa ohjataan ja seurataan myös johtoryhmätyöskentelyssä, jossa jo pidemmän aikaa on yksi käsiteltävä asiakokonaisuus konserniasiat. Tällöin käsitellään käytännön valmisteluasioita, mahdollisia ongelmatilanteita ja kaupungin kokonaistoimintaan sovittamista. Tällä on myös merkitys koko johtoryhmän tietoisuuteen konsernin asioista suhteessa kaupungin toimintaan. Vuokrataloyhtiöiden fuusiointi on suunniteltu tilikauden aikana siten, että Kiinteistö Oy Töysän Tapiola, Kiinteistö oy Töysänranta ja Alavuden Asunnonhankinta Oy sulautuvat Kiinteistö Oy Alavuden Vuokrataloihin Uuden yhtiön nimeksi otetaan Alavuden Vuokra-asunnot Oy Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernin asioita on käsitelty tilinpäätöksen osiossa 2.1. Konsernilaskelmissa ei ensimäisessä uuden Alavuden tilinpäätöksessä ole otettu vertailuvuotta laskentaan vaan vertailuvuosi tulee mukaan vuoden 2014 tilinpäätökseen. Tavoitteiden toteutuminen on raportoitu, kohdassa kaupungin tytäryhteisöt. Kaupungin konserniin kuuluu tavanomaisen vuokrataloyhtiön ja elinkeinoyhtiön lisäksi suhteellisen pieniä toimintayksiköitä. Vaikka konsernivelat ovat selvästi suuremmat kuin kaupungin velat, ovat ne suhteellisen hyvässä hallinnassa. Suurimman velan konserniyhteisöissä aiheuttaa Kiinteistöosakeyhtiö Alavuden Vuokratalot Oy:n velat. Niissä on kuitenkin huomioita- 21

22 va, että ne hoidetaan yhtiön saamilla vuokratuloilla, eivätkä ne lähtökohtaisesti aiheuta lainanhoitorasitetta kaupungille Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonta tilintarkastusmielessä on hoidettu siten, että konserniohjeen mukaisesti konsernin osien tilintarkastusyhteisö on sama kuin kaupungilla. Kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen valitsema edustaja konserniyhtiössä valvovat osaltaan konserniyhtiöitä. Kaupungin johtoryhmäkäsittely konserniasioissa täydentää valvontaa. edellä mainitulla tavalla tiedonkulku on järjestetty konserniyhteisöjen ja konsernijohdon välillä. Meneillään olevassa konserniohjeen uudistamisessa on tarkoitus ottaa kantaa myös tiedonkulun ja valvonnan riittävyyteen ja mahdollisiin parannuskeinoihin. Kaupunginhallitus on aina tarvittaessa ohjeistanut edustajiaan konserniyhteisöissä. Tavoitteiden ja talouden seurantaa on tehostettu ottamalla konsernin tytäryhteisöt mukaan kaupungin osavuosikatsauksessa, joka käsitellään vuosikolmanneksittain kaupunginhallituksessa ja lähetetään tiedoksi seuraavaan valtuustoon. Tällöin seurataan ja analysoidaan myös niiden toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellista asemaa. Konserniohje on suhteellisen periaatteellinen, eikä sisällä voimakkaita konsernitoimintojen keskittämisiä. Kirjanpito ja palkkalaskenta on pääsääntöisesti hoidettu kaupungin toimesta. Rahoitustoiminnassa kaupunki on tarvittaessa avustanut konserniyhteisöjä. Vuokataloyhtiölle myönnetyissä lainoissa kaupunki on takaajana. Vakuutusyhtiö on pääsääntöisesti sama kuin kaupungilla. Tietoverkko tietotekniikkapalveluineen ja ohjelmineen on konsernin käytössä joitakin erikoisohjelmia lukuun ottamatta. Työterveyshuolto ja työsuojeluasiat on yhtiöissä hoidettu kaupungin kautta. Myös monistus-, arkistointi-, puhelinkeskus- ja kiinteistöpalveluissa tytäryhteisöt tukeutuvat kaupungin järjestelmiin. Tytäryhteisöt ovat olleet myös osana kaupungin työpaikkojen riskikartoituksia. Konsernin tytäryhteisöjen vastuuhenkilöt ovat kaupungin palveluksessa, joka kytkee tytäryhteisöt tehokkaasti niihin riskienhallinta ja palvelujärjestelmiin, jotka koskevat myös kaupunkia. Vakuutusyhtiö on pääosin sama kuin kaupungilla. Konsernin vakuutusturva tarkistettiin ja vuokratalojen osalta kilpailutettiin vuonna 2010 kaupungin vakuutusten kilpailutuksen yhteydessä. Vuokratalojen vakuuttajaksi valittiin Pohjola- Yhtiöt. 22

23 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta 11 6 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot 0-24 Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset erät 0-7 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 45,0 45,6 Vuosikate/Poistot, % 102,1 72,6 Vuosikate, euroa/asukas 425,3 286,3 Asukasmäärä

24 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0-2 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 75-6 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Investointien tulorahoitus, % 61,9 52,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 38,8 31,8 Lainanhoitokate 1,0 0,8 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

25 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VAS TAAVAA 2012 VAS TATTAVAA 2012 PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineet t omat hyödykkeet 2 711,30 0,00 Peruspääoma , ,57 Aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00 Arvonkorot usrahast o 269, ,12 Maa- ja vesialueet 9 405,87 0,00 Muut omat rahast ot 407, ,05 Rakennukset ,80 0,00 Edell. t ilikausien ylijäämä (alijäämä) 6 467, ,49 Kiint eät rakent eet ja lait t eet ,05 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -139, ,02 Koneet ja kalusto 2 667,40 0,00 OMA PÄÄOMA YHT , ,15 Muut aineelliset hyödykkeet 65,42 0,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset 2 400,58 0,00 VÄHEMMISTÖOSUUDET 263, ,24 Aineelliset hyödykkeet yht eensä ,11 0,00 Sijoitukset POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR ,99 Osakkuusyht eisöosuudet 4 025,25 0,00 Muut osakkeet ja osuudet 1071,44 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET 464,33 Muut lainasaamiset 2 098,75 0,00 Muut saamiset 62,68 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 824,91 Sijoit ukset yht eensä 7 258,11 0,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHT ,52 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pit käaikainen korollinen vieras pääoma ,68 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 312,27 0,00 Pit käaikainen korot on vieras pääoma 2 061,39 Lyhyt aikainen korollinen vieras pääoma 6 026,33 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhyt aikainen korot on vieras pääoma ,47 Vaihto-omaisuus 843,41 0,00 VIERAS PÄÄOMA YHT ,87 0,00 Saamiset 6 643,78 0,00 Rahoit usarvopaperit ,69 0,00 VAS TATTAVAA YHTEENS Ä , 37 ####### Rahat ja pankkisaamiset 4 029,70 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT ,58 0,00 KONS ERNITAS EEN TUNNUS LUVUT VAS TAAVAA YHTEENS Ä , 37 0, 00 Omavar aisuusast e, % S uht eellinen velkaant uneisuus. % 64 0 K e r t y ny t y l i - / a l i j ä ä mä, e ur oa Ker t ynyt yli- / alijäämä, eur oa / asukas K onse r ni n l a i na t, e ur oa / a suk a s K onse r ni n l a i na k a nt a , e K onse r ni n l a i na sa a mi se t , e K unna n a suk a smä ä r ä

26 Konsernin omavaraisuusaste on 39 prosenttia, joka on selvästi alle suosituksessa olevan 50 %. Myös koko maan omavaraisuusaste on alle suosituksen. Konsernin omavaraisuus , prosenttia Alavus Koko maa Konsernin lainakanta 4844 euroa asukasta kohden on edelleen selvästi koko maan keskiarvon alapuolella Konsernin lainakanta , euroa asukasta kohti Alavus Koko maa

27 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden alijäämä ,09 euroa siirtyy taseeseen tilikauden ylijäämä/alijäämätilille vähentäen vastaavasti taseen omaa pääomaa. Tilikauden tulosta ei ole käsitelty poistoeron, varausten tai rahastojen muutoksilla Talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tulos, 0,3 miljoonan euron alijäämä on 0,6 miljoonaa euroa parempi kuin edellisellä tilikaudella Alavuden ja Töysän yhteenlaskettu alijäämä. Kuluvan ja tulevien vuosien aikana talous tulee kääntää edelleen vahvistuvalle uralle. Kertynyt ylijäämä vuoden lopussa oli n. 9,6 miljoonaa euroa. Talouden tervehdyttämistyötä on syytä edelleen tehostaa. Vuoden aikana tehtiin kaksi lisätalousarviota, jolla korjattiin alkuperäisen talousarvion määrärahoja ja tuloarvioita muuttuneita olosuhteita vastaaviksi. Talousarviovuoden aikana seurattiin myös talouden toteutumista aiempaa systemaattisemmin niin hallintokunnissa kuin johtoryhmässä ja kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitus piti syksyn aikana aiempia vuosia useammin talousarvion ja taloustilanteen johdosta iltakouluja. Taloudellista tasapainoa haetaan tulevinakin vuosina käyttäen kaikkia muodostuvia uudelleenjärjestelymahdollisuuksia järkevästi hyväksi ja pyrkien taloudellisiin ja kustannustehokkaisiin ratkaisuihin. Monipuolinen yhteistyö eri toimijoiden kesken on tavoitteena taloudelliselle ja kohtuullisen hyvän palvelutason takaavalle kehittämistoiminnalle. Myös uusia vahvasti perusteltuja toimintoja on voitava harkita käytettävissä olevien tai uudistamalla saatavien resurssien puitteissa. Alavuden ja Töysän kuntaliitos 1.1. alkaen toi lisäpiirteenä sen, että talousarvio paitsi yhdistettiin, siihen tehtiin huomattavia rakenteellisia muutoksia. Näiden vuoksi talouden seuranta heti liitoksen alusta oli erityisen tärkeää, jotta voitiin hahmottaa sopeuttamisen kokonaistarve ja erityisesti sen järkevä kohdentaminen. Talouden saaminen tasapainoiselle uralle edellyttää huomattavia sopeuttamistoimia. Lisäpaineena on julkisen talouden kestävyysvajeen hoitamiseksi valtion toteuttamat toimet, jotka ovat tuoneet ja tuovat tulevina vuosina lisäpaineita kuntatalouden sopeuttamiseen vähenevien tulojen ja lisääntyneen palvelutarpeen olosuhteissa. Selviämme kyllä varmaan tehtävästä, mutta se edellyttää ennakkoluulotonta omien ja yhteisten prosessien uudelleenarviointia ja sen johdosta tehtäviä toimia Vuosikatetason saaminen pysyvästi riittävälle tasolle on jatkossakin keskeinen tavoite. Tuloksen laskennan näkökulmasta kunnan tavoitteena ei ole tuloksen maksimointi vaan optimointi. Tulevaisuuden haasteet ovat niin mittavat, että siihen tulee varautua joka vuosi. 27

28 2. Talousarvion toteutuminen 2.1. Tavoitteiden toteutuminen HALLINTO- JA KEHITYSPALVELUT Kaupunginvaltuusto (hallintopäällikkö) Palvelualueen toiminta-ajatus Palvelualueen tarkoituksena on kaupungin kehittymisen edistämiseksi ja alavutelaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi päättää kaupungin visiot ja strategiat, asettaa taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä tarkastaa niiden toteutuminen. Valtuuston tavoitteita ei aseteta erikseen vaan ne mitataan ja arvioidaan palvelualueittain. Tavoitteiden asettamisessa käytetään talousarvion alussa olevaa visio- ja strategiaosiota. Uuden kunnan profiloituminen ja imago perustuvat: eri elämän vaiheessa olevien asukkaiden sujuvaan arkeen yrittäjä on ykkönen asenteeseen palvelujen moniulotteiseen kirjoon välitämme toisistamme ajattelutapaan Tiivistäen voidaan sanoa, että Onni elää uudessa kunnassa. Käytössä on tasapainotettu mittaristo, jossa tavoitteita asetetaan neljään näkökulmaan: asiakas, prosessit, henkilöstö ja osaaminen sekä talous. Näille tavoitteille asetetaan avainmittarit ja mittareille tavoitearvot sekä eritellään tarvittavat toimenpiteet. Lisäksi eritellään suoritteiden määriä ja hintoja sekä keskeisiä lukuja tarpeellisilta osin. Lisäksi voidaan kuvata kaupungin tai toimialan kannalta keskeisiä ja laajoja strategisia hankkeita toimintakaudella. Kaupunginhallitus (kaupunginjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Kaupunginhallituksen tehtävänä on edistää kaupungin kehittymistä ja turvata alavutelaisten hyvinvointi. Hallitus huolehtii valtuuston hyväksymien visioiden strategioiden ja tavoitteiden toteutuksesta. Keinoina on ulkoinen edunvalvonta ja ajantasaiset johtamisjärjestelmät. Hallitus johtaa yleistä palvelutuotantoa, käynnistää kehittämisprosesseja ja ohjaa asioiden valmistelua kaupungin toimielimissä ja kaupunginvirastossa sekä valvoo päätösten täytäntöönpanoa. 28

29 menestys- Kriittinen tekijä Asukasluvun lisääminen Työttömyysaste kohtuullinen NÄKÖKULMA: ASIAKAS Avainmittari Mittarin tavoitearvo Asukasluku Vuotuinen 0,5 % kasvu Kuntamarkkinoinnin tehostaminen ja riittävä asunto-, toimitila- jatonttivarauma Työttömyysaste, % Alle koko maan keskiarvon Asukasluvun osalta tavoitetta ei saavutettu. Asukasluku väheni 108 henkilöllä. Työttömyysaste oli hieman alle koko maan keskiarvon. Työpaikkakehityksen edistäminen ja työllistämistoimien tehostaminen Kriittinen menestystekijä Yrittäjä on ykkönen asenne organisaatiossa NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Avainmittari Mittarin tavoitearvo Työntekijät ja luottamushenkilöt tunnistavat roolinsa elinkeinotoimijoina Yritysvaikutusten arviointi on osa päätösten valmisteluprosessia. Päätösten yritysvaikutusten arviointi on osa päätösprosessia NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo Henkilöstön työhyvinvointi Työhyvinvointikysely 4/5 Säännölliset työhyvinvointikyselyt Kevan työhyvinvointi toteutettu koko henkilöstölle yhteistyössä Kevan kanssa. Vastausprosentti oli 66 %. Tulokset saadaan ja käsitellään huhtikuussa. 29

30 Kriittinen menestystekijä Riittävät taloudelliset edellytykset palvelutason ylläpitämiseen Avainmittari Vuosikatteen riittävyys tarkasteluun NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Vuosikate kattaa poistot ja lainanlyhennykset Huomioidaan talousarvioraamin ja talousarvio-ohjeiden antamisen yhteydessä Vuosikate ei kattanut poistoja, lainanlyhennyksistä puhumattakaan. Vuosikate oli 90 % poistoista ja koko maan ennakkotieto 91 %. Edellisenä vuonna vuosikate oli Alavuden ja Töysän tilinpäätöksistä laskettuna 68 % poistoista. Keväällä 2014 on käynnistetty sopeuttamistoimet, joilla tavoitellaan vuosikatetta, joka kattaisi sekä poistot että lainan lyhennykset. Tällöin kuntatalouden voidaan katsoa olevan tasapainossa. Keskushallinto (kehitysjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Tulosalueen tarkoituksena on luoda kaupungin organisaatiolle hyvät edellytykset tulokselliselle työskentelylle ja palvelutuotannolle sekä edistää kaupungin tuloksellisuus- ja kehittämisstrategioiden toteutumista. Kriittinen menestystekijä ICT:n entistä laajempi hyödyntäminen NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Avainmittari Sähköiset kokouskäytännöt. Sähköinen ilmoitustaulu Mittarin tavoitearvo Hallitus 100 %. Valtuusto yli 70 % Luottamushenkilöiden opastus. Laitehankinnat. Työn sujuvuuden jatkuva kehittäminen. Työelämän ongelmatilanteisiin puututaan varhaisessa vaiheessa Alavuden ja Töysän asuntotoimen toimintatavat yhtenäis-tetään. Asuntoyhtiöiden fuusio Kehittämiskeskustelut käyty Puheeksiotot 100 % lkm Toimintatavat yhtenäistetty. Fuusio suoritettu Kokemusten vaihto talon sisällä. Koulutus. Esimiesvalmennus. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa ja sen edelleen kehittäminen. Kaupunginhallituksen kokousmateriaali on lähetetty sähköisenä. Valtuuston osalta tavoite ei ole toteutunut. Kehityskeskustelut on käyty lähes 100 %:sti. Ongelmatilanteita ei ole kuluvalla kaudella ollut. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa kehitetty. Asuntoyhtiöiden fuusio toteutuu

31 Kriittinen menestystekijä Henkilöstö tuntee toiminnan tavoitteet ja oman työnsä merkityksen tavoitteisiin pyrittäessä. Osaamisen puute ei este tavoitteiden saavuttamiselle NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Avainmittari Henkilöstöpalaute Mittarin tavoitearvo Kehityskeskustelut, koulutus, perehdyttäminen. Henkilöstökyselyt. Kehityskeskusteluissa on käsitelty toiminnan tavoitteita. Kriittinen menestystekijä Satsaukset henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin näkyvät euroina tai esim. tuotettujen palvelujen määrässä Avainmittari Esim. sairauspoissaolot tai varhemaksujen määrä. Seurattava kehityssuuntaa useamman vuoden ajalta. NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Kehityssuunta. Vertailu toimialaan Vuokratuloilla pystytään kattamaan kulut. Vuokrien taso kilpailukykyinen alueen tasoon nähden Kiinteistöyhtiöiden tulokset Maksuvalmius Positiivisia Maksut saadaan hoidettua ajallaan Asuntojen aktiivinen markkinointi. Vuokratasovertailu ja saatu palaute Sairauspoissalot vähentyneet v verrattuna noin 11 %. Varhe-maksujen kehityksen aktiivinen seuranta aloitettu. Kiinteistöyhtiöiden tulokset positiivisia ja vuokrataso kilpailukykyinen. Maksuvalmius ollut hyvä, mutta vaatinut osittain kaupungin tukitoimenpiteitä. Asuntojen aktivisempaan markkinointiin kiinnitetty huomiota. 31

32 TALOUSPALVELUT Talouspalvelut (talousjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Palvelualueen tarkoitus on luoda kaupungin organisaatiolle hyvät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset työskentelylle ja palvelutuotannolle sekä edistää kaupungin strategioiden toteutumista. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo Asiakkaat palvellaan hyvin, nopeasti ja ammattitaitoisesti Asiakkaan kokema palvelutaso 3/5 Aikataulu tiedon keruulle, talouskonsultointi. Asiakastyytyväisyyskysely Palvelutasoa ei ole mitattu, mutta arkikokemuksen ja palautteiden perusteella toiminta on sujunut kohtuullisen hyvin. Kuntaliitoksen jälkivaiheet ovat varmaan vielä vaikuttaneet arviointeihin. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Kirjanpidon raportit ovat nopeasti käytettävissä Avainmittari Kirjanpitokuukausien sulkemisajankohdat Mittarin tavoitearvo Kirjanpitokuukausi valmis seuraavan kuun puolivälissä Ohjeet koko kirjanpitotyön ketjulle Sähköisen laskutuksen edistäminen Sähköiset ostolaskut Sähköiset myyntilaskut 70 % 10 % Asiakkaiden, toimittajien sekä tavaroiden ja palvelujen tilaajien muistuttaminen asiasta ICT-järjestelmän ajantasaisuus, toimivuus Käyttöhäiriöiden määrä Ei ohjelmiin ja/tai asennuksiin liittyviä käyttöhäiriöitä Palaute korjaus- ja kehittämisehdotuksin ohjelmatoimittajalle. Arvioidaan ja toteutetaan koulutustarpeen mukainen koulutus Verkon toimivuus Verkko jatkuvasti toiminnassa Etukäteen ilmoitettujen huoltokatkosten ja sähkökatkosten lisäksi ei muita katkoksia Verkon valvonnan, rakenteen ja ylläpidon kehittäminen 32

33 Kirjanpito ja raportointi on tullut sovitussa ajassa valmiiksi. Sähköisten myyntilaskujen osuus on asettunut prosentin välille, joka lienee lakipiste tällä hetkellä. Sähköisten myyntilaskujen määrä on ylittänyt tavoitteen 10 prosenttia ja oli viime vuonna 19 prosenttia. TVT-Koulutusta on toteutettu paitsi ajankohtaiskoulutuksin, myös työprojektien mukanaan tuomilla täsmäkoulutuksilla. Tietoturvallisuuden riskienkartoitus ja haavoittuvuusanalyysi on tehty ja työtä jatketaan vuoden 2014 aikana. Verkon toimivuutta on parannettu edelleen kuntaliitoksen vaatimien toimen jälkeen. Kriittinen menestystekijä Motivoitunut, ammattitaitoinen ja työstään vastuuta kantava henkilöstö NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Avainmittari Mittarin tavoitearvo Työntekijän kokema 3/5 osaamisen taso Ajankohtaiskoulutukset, mahdolliset syventävät koulutukset, kyselyt, barometrit kehityskes- Toteutetut kustelut työhyvin- Henkilöstön vointi 100 % Kehityskeskustelun edelleen kehittäminen Terve työntekijä Sairauspoissaolo-% Alle kaupungin keskiarvon Omatoimisuus ja terveyden ylläpito. Ajankohtaiskoulutuksiin ja syventäviin koulutuksiin on osallistuttu tarpeen mukaan. Koulutusmahdollisuuksiin ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä kehityskeskusteluissa saadun palautteen perusteella. Kehityskeskustelut on käyty läpi 100-prosenttisesti vuosittain. Talouspalveluiden sairauspoissaolo-% oli 1,84, kun koko kaupungilla oli 5,98. 33

34 Kriittinen menestystekijä Osto- ja myyntilaskujen taloudellinen käsittely Terveen kunnallistalouden aikaansaaminen Talouspalveluiden toimin Kaupungin maksuvalmius on hyvä NÄKÖKULMA: TALOUS Avainmittari Mittarin tavoitearvo Viivästyskorkojen ja Viivästyskorkojen ja perintäkulujen määrä perintäkulujen minimointi Hyväksymisprosessin nopeuttaminen, kohtuulliset maksuajat Lainat euroa/asukas Alle kuntien keskitason Tasapainottamistyötä jatketaan syksyisin ja lisätalousarviossa tavoitteen saavuttamiseksi Kassavarat euroa/asukas Yli kuntien keskitason Tulorahoituksen riittävyyden turvaaminen omalta osaltaan Vuosikate kattaa poistot ja lainanlyhennykset eli talous on tasapainossa Vuosikatteen riittävyystarkastelu Tasapainottamista jatketaan syksyisin talousarviota laadittaessa ja talousarviovuonna lisätalousarvioissa tavoitteen saavuttamiseksi Viivästyskorkoja on syntynyt kohtuullisen vähän. Niitä kuitenkin syntyy johtuen lyhyistä maksuajoista ja loma-ajoista, jolloin laskujen hyväksymisketjussa on viiveitä. Tilinpäätöksessä lainamäärä asukasta kohden on vain hieman alle koko maan keskiarvon, Alavudella 2551 ja koko maassa 2553 euroa asukasta kohti. Kassavarat asukasta kohti ovat Alavudella 894 ja koko maassa 734 euroa asukasta kohti. Vuosikate kattoi poistoista 90 prosenttia, joten lainojen lyhennyksiä ei niillä liioin katettu. Tavoite on kova, mutta tarpeen. Kevään 2014 aikana on käynnistetty voimakkaat sopeuttamistoimet tämän saavuttamiseksi. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää koko kaupungin panostuksia sopeuttamistyöhön. Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Raportointi ja kustannuslaskenta on toteutunut edellisten vuosien tapaan, eikä vielä ole ollut mahdollisuuksia edetä alueella uusiin ratkaisuihin. Työtä jatketaan edelleen hallintokuntien tarpeiden ja taloushallinnon kehittämisen tarpeista. Sähköistä taloushallintoa on suunniteltu edistettävän keväällä 2014 käyttöön otettavalla sähköisellä matkanhallintaohjelmalla, henkilöstöhallinnon ohjelmiston uusimisella nykyaikaiseksi, päällekkäistä työtä poistavalla ohjelmistolla. Ohjelmisto lienee käyttövalmis keväällä Sharepointin (intranet-ohjelmisto) käyttöönoton jälkeen käyttötavat ovat vakiintuneet ja laajentuneet. Asiakirjat kootaan ryhmätyöperiaatteella samaan ohjelmistoon, jossa on eri versioiden hallinta. Näin on voitu lyhentää asiakirjojen valmistumisaikaa. Kalenterin käyttöä on monipuolistettu ja otettu esimerkiksi Lomahallinnossa informaatiovälineeksi, Lomahallinnon yhteinen kalenteri. 34

35 Lomituspalvelut (lomituspalvelupäällikkö) Palvelualueen toiminta-ajatus: Turvataan paikallisyksikön (Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri) maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelut asiakaslähtöisesti. Kriittinen menestystekijä Vuosilomat järjestetään lomavuoden aikana Sijaisapupyynnöt pystytään toteuttamaan Kannustetaan yrittäjiä käyttämään tuettua maksullista lomittajaapua Palvelusuunnitelmat on tehty kaikille vuosilomaan oikeutettujen maatalousyrittäjien tiloille ja palvelusuunnitelmassa esille tulleet asiat on otettu huomioon lomituspalvelujen toimeenpanossa Asiakkaat ovat tyytyväisiä paikallisyksikön asiakaspalveluun Avainmittari Siirtyvät vuosilomapäivät Toteutuneet sijaisapupyynnöt Tuetun maksullisen lomituksen lomituspäivien määrä Toteutuneiden palvelusuunnitelmakäyntien määrä Asiakastyytyväisyyskysely asteikolla 1-5 NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Enintään 10 % Sijaisapupyynnöistä toteutettu vähintään 95 % Tuettua maksullista lomitusta järjestetään keskimäärin enemmän kuin vuonna 2012 Palvelusuunnitelmat on tehty vuoden mennessä Tavoitearvo 4 Paikallisyksikössä on kysyntää vastaava määrä maatalouslomittajia Sijaisapupyyntöjen toteuttamiseksi palkataan tarpeen mukaan määräaikaista lomittajatyövoimaa Tiedotetaan maatalousyrittäjiä mahdollisuudesta käyttää tuettua maksullista lomituspalvelua Tehdään palvelusuunnitelmakäynnit tiloille vuodelle laaditun toteutussuunnitelman mukaisesti Vähentyneen sijaisapukysynnän vuoksi lomituspäiviä kertyi yht päivää, mikä on 92 % tavoitteesta. Siirtyviä lomapäiviä oli 5,7 % kaikista lomapäivistä eli alle tavoitetason. Sijaisapupyynnöistä toteutui 95 %. Maatalousyrittäjät käyttivät tuettua maksullista lomitusta 1385 päivää, mikä on enemmän kuin vuonna Palvelusuunnitelmakäyntejä tehtiin 82 kunnallisen lomitusjärjestelmän tilalle. Vuoden loppuun mennessä tehtiin 94,5 % kaikista palvelusuunnitelmakäynneistä. Toteutetussa asiakastyytyväisyyskyselyssä asiakkaat antoivat lomahallinnon asiakaspalvelusta arvon 3,9. 35

36 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta lomitushenkilöstöä on riittävästi. Huolehditaan lomittajien ammattitaidon ylläpitämisestä Avainmittari Lomittajien ammattitaito vuosiloma ja sijaisapulomituksessa asiakastyytyväisyyskysely asteikolla 1-5 Mittarin tavoitearvo Ammattitaito vähintään 4 Lomittajien ammattitaito kartoitetaan ja koulutus suunnitellaan sen mukaisesti Tilakohtainen perehdytys perustuu suunnitelmaan ja sen toteutumista seurataan Perehdytettyjen lomittajien määrä ja perehdytyspäivien määrä Perehdytykset on toteutettu vuoden loppuun mennessä Lomittajien perehdytykset toteutetaan suunnitellun aikataulun mukaisesti Henkilöstön työ hyvinvointi ja työssä jaksaminen Sairaus poissaolojen määrä Lyhyet usein toistuvat sairaus poissaolot Sairaus poissaolo % alle vuoden 2012 tason Poissaolopäivien määrä alle vuoden 2012 tason Pitkittyvissä ja usein toistuvissa sairaus poissaoloissa työnantaja ja työntekijä käyvät keskustelun poissaolojen vähentämiskeinoista Toteutetussa asiakastyytyväisyyskyselyssä asiakkaat antoivat lomittajien ammattitaidolle vuosilomalomituksessa arvon 4,1 ja sijaisapulomituksessa arvon 3,9. Lomittajien koulutuksen suunnittelussa on otettu huomioon palvelusuunnitelmakäyntien yhteydessä tiloilta tulleet lomittajien ammattitaidon kehittämistä koskevat toiveet. Tilakohtaista perehdytystä on annettu 12 lomittajalle yht. 28 pv. Paikallisyksikössä on käyty aktiivisesti verkostoneuvotteluja lomittajien sairauspoissaolojen vähentämiskeinoista. Lomittajien sairauspoissaoloprosentti oli n. 1 % yli vuoden 2012 tason. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Lomitusnetin hyödyntämistä asiakaspalvelussa lisätään Lomittajien lomitusnetin käyttöä lisätään Avainmittari Lomitusnetin käyttäjämäärä, maatalousyrittäjät Lomitusnetin käyttäjämäärä, lomittajat Mittarin tavoitearvo Vähintään 30 % asiakkaista on tehnyt vuosilomahakemuksen Lomitusnetissä Vähintään 70 % lomittajista käyttää Lisätään tiedotusta maatalousyrittäjille ja lomittajille Lomitusnetin käyttömahdollisuudesta sähköisessä asioinnissa 36

37 Mobiilijärjestelmän käyttöä lisätään Mobiilijärjestelmän käyttäjämäärä Vähintään 80 % lomittajista käyttää Laajennetaan mobiilijärjestelmän käyttöä myös määräaikaisiin maatalouslomittajiin Päätöksenteko on sujuvaa ja nopeasti reagoivaa Päätöksen käsittelyaika Asiakas saa sijaisapupäätöksen kahden viikon sisällä hakemuksen vastaanottamisesta Tarkennetaan lomahallinnon yhteisiä toimintatapoja Lomitusnettiä käytti viime vuonna 64 % kaikista lomittajista. Mobiilijärjestelmän käyttäjämäärässä on tavoite saavutettu. Lomitusnetin käyttäjämäärää maatalousyrittäjien osalta ei ole kartoitettu. Asiakkaat antoivat päätöksenteon sujuvuudesta ja nopeudesta arvon 3,9. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Paikallisyksikkö järjestää tarpeelliset tehtävät valtion hallintorahakorvauksen turvin Avainmittari Lomituspäivän kesto min/kotieläinyksikkö Mittarin tavoitearvo Poikkeaa maan keskiarvosta enintään + 10 % Paikallisyksikössä käydään läpi tavanomaisesta poikkeavien tilojen lomituspäivän kesto vuonna Melan toimittaman listan mukaisesti Lomituspalvelut järjestetään Lomituspäivän hinta Poikkeaa maan keskiarvosta tarkoituksenmukai- sesti ja taloudellisesti ilman matkakustannuksia enintään + 10 % Tavanomaisesta poikkeavien tilojen työajat on käyty läpi Melan edellyttämällä tavalla. Lomituspäivän hinta ilman matkakustannuksia on 161. Lomituspäivän nettohinta 173, mikä on alle tavoitetason. Paikallisyksikkökohtaista tilastoa lomituspäivän kestosta min/kotieläinyksikkö ei ole käytettävissä. Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Toteutuneet lomituspäivät Suoritteiden hinta TA 13 Lomituspäivän hinta Keskeisiä lukuja TA tunnin maksullisen lomituspalvelun käyttö, päivät yhteensä Henkilöstöpäätökset Palvelujen myöntämistä koskevat viranhaltijapäätökset

38 Maaseutupalvelut (maaseutupäällikkö) Toiminta-ajatus Tulosalueen toiminta-ajatuksena on tarjota hyvät maaseutuhallinnon palvelut yhteistoiminta-alueen viljelijöille ja omalta osaltaan edistää kilpailukykyisen maaseutuyrittämisen edellytyksiä. Kriittinen menestystekijä Maaseututoimen yhteistoimintasopimuksen (Alavus/Ähtäri) toimeenpano siten, että lakisääteiset tehtävät tulee hoidettua annettujen aikataulujen puitteissa ja asiakkaat saavat mahdollisimman suuren hyödyn tasapuolisesti koko yhteistoiminta-alueella Avainmittari NÄKÖKULMA: ASIAKAS Asiakkailla tarpeeksi tietoa tukimahdollisuuksista ja -ehdoista Tukihakuprosessi asiakkaalle vaivaton Mittarin tavoitearvo Koulutustapahtumia vähintään 6 kpl sekä henkilökohtaista tukineuvontaa toimistossa, puhelimitse tai sähköisesti tarpeen mukaan nopeasti Asiakaspalautteen tavoitearvo vähintään 4/5 Asiakaspalvelua kaikissa toimipisteissä hakuaikoina joka päivä ja muulloin viikoittain Koulutustapahtumien järjestäminen eri puolilla aluetta ja henkilökohtaista neuvontaa tarpeen mukaan Asiakaspalautekysely joulukuussa 1.1. aloitti toimintansa uusi maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue, missä Alavuden kaupunki hoitaa maaseutupalvelut Alavuden ja Ähtärin kaupunkien alueilla. Vuoden aikana maataloustukia maksettiin kauttamme yhteensä 16,9 miljoonaa euroa, joista noin 13,2 miljoonaa euroa Alavuden (vuonna ,0 milj. euroa) ja noin 3,7 miljoonaa euroa Ähtärin viljelijöille. Huhtikuussa maataloustukia haki yhteistoiminta-alueella 642 tilaa, joista 507 oli Alavuden viljelijöitä (vuonna tilaa) ja ähtäriläisiä 135 kpl. Sähköisesti tukia haki 324 tilaa, eli yhteensä 50,5 %. Ähtärin alueella sähköinen hakuprosentti oli 61% ja Alavudella 48% (vuonna 34%). Keväällä tukihakemuskoulutustilaisuuksia järjestettiin viljelijöille 6 kpl, joista 5 toteutui. Toteutuneista koulutustilaisuuksista neljä oli Alavuden alueella ja yksi Ähtärissä. 38

39 Kriittinen menestystekijä NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Avainmittari Mittarin tavoitearvo Asiakkaiden tuet maksussa 1. maksukeräilyssä Maaseututoimen yhteistoimintasopimuksetely nopeaa ja ammatti- joista yksi selkeä pää- Tukihakemusten käsit- Kolme toimipistettä, (Alavus/Ähtäri) toimeenpano siten, että kennellään joka päivä taitoista toimipiste, jossa työs- lakisääteiset tehtävät ja muut toimipisteet tulee hoidettua annettujen aikataulujen puit- vastaanottopisteitä teissa ja asiakkaat saavat mahdollisimman suuren hyödyn tasapuolisesti koko yhteistoiminta-alueella Ensimmäinen vuosi on ollut uuden järjestelmän sisäänajoa ja toimipisteet ovat toimineet kolmessa eri paikassa, Fasadissa, Töysä-talolla sekä Ähtärissä. Marraskuussa päätoiminta siirrettiin Töysätalolle. Fasadissa palvelua on edelleen pääsääntöisesti kolmena ja Ähtärissä viitenä päivänä viikossa. Tukihakemusten käsittely on säädösten ja ensimmäisen toimintavuoden sisäänajon vuoksi vaikeutunut, mutta siitä huolimatta noin 95 % tuista on ollut maksussa ensimmäisessä maksukeräilyssä. Kriittinen menestystekijä Osaava, motivoitunut ja riittävä (5 kpl) henkilöstö Avainmittari NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Henkilöstöresurssit Mittarin tavoitearvo Yksikössä vähintään viisi perehtynyttä työntekijää, joilla vähintään kolmella virka/virkavastuu Osallistuminen Elykeskuksen sekä maaseutuviraston järjestämille koulutuspäiville sekä henkilöstön perehdyttäminen uusiin asioihin yksikön sisäisellä neuvonnalla Henkilöstön koulutussuunnitelma vähintään viisi koulu- Vakituinen henkilöstö tuspäivää/vuosi, osaaikainen henkilöstö vähintään kaksi koulutuspäivää/vuosi Yksikössä työskentelee viisi henkilöä, joista yksi on määräaikainen ja yksi osa-aikaisesti yksikön käytettävissä. Henkilöstö on osallistunut Ely-keskuksen ja Mavin järjestämiin koulutustilaisuuksiin vähintään kerran kuukaudessa joko paikan päällä tai etänä LiveMeeting- ja Lync-tekniikoilla. 39

40 PERUSTURVAPALVELUT Perusturvan hallinto (perusturvajohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Hallinnon tarkoituksena on luoda päätöksenteolle ja palvelutuotannolle hyvät edellytykset tulokselliseen ja yhteistyöhakuiseen toimintaan, sekä johtaa ja edistää palvelualueiden tavoitteiden toteutumista asiakaslähtöisesti. Asian vireilletulon viivytyksettömyys NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Asiakaslähtöisyys Avainmittari Mittarin tavoitearvo Asiakastyytyväisyyskysely 4/5 Asiakaspalautteen käsittely Asiakkaan ohjauksen ja neuvonnan kehittäminen sovittu aikataulu Poikkeama 0 kpl/kk Ajanvarauksen uudelleenorganisointi Toistuvaislaskujen laskutus ja tukien maksatus nessä sovittu aika kk:ssa kk:n puoleen väliin men- ajantasaisesti Asiakastyytyväisyyskyselyssä (vastauksia 28) palveluihin oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa on kehitetty. Toistuvaislaskut ja maksut kk:n puoliväliin mennessä on toteutunut. Kriittinen menestystekijä Kuntaliitoksen toteuttaminen suunnitelmien mukaan NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Avainmittari Mittarin tavoitearvo toteu- Suunnitelmien tuminen Toteutumisaste hyvä Jatkuva seuranta ja arviointi Palvelurakenteiden muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen integraatio ja yhdessä tekeminen Suunniteltujen palvelurakennemuutosten käynnistyminen Yhteiset tavoitteet ja linjaukset. Yhteiset sotejohdon kokoukset Toteutumisaste hyvä Harmonisointi, vanhusten palvelutalo, Kehitysvammaisten palvelutalo, Yhteinen strategia ja ohjelmatyö Alueen sote-johdon aloitettu yhteistyötä lisätään. Yhteistyö syventynyt (4/5) SoTe-integraatio valtakunnallisten Kokouksen säännöllisyys, 1 ja kau- kerta/kk pungin omien linjausten mukaan. 40

41 Kehittämistoiminta tukee perustyötä Hankkeiden arvioinnit hyvä Kaste-hankkeet, tietoteknologiahanke ja työllistämishanke Päätöksenteon tuki tieto päätöksenteon tueksi valmistelun ja toimeenpanon taso Ohjelmatyö Hyvinvointikertomus ja lasten ja perheiden ohjelma tehty Aloitetaan uuden kaupungin hyvinvointikertomus- ja muu ohjelmatyö Hallinto- ja toimistopalvelujen sujuvuus Valmistelun ja toimeenpanon virheettömyys Läpimenneiden oikaisuvaatimusten ja valitusten määrä 0 Hallinto ja toimistopalvelut tukevat perustyötä palaute 4/5 Kuntaliitoksen toimeenpanoa henkilöstön ja toimintatapojen osalta on toteutettu suunnitelmien mukaisesti ja tehty arvioinnin pohjalta tarvittavia muutoksia. Kuntien erilaisia toimintakulttuureja on yhdenmukaistettu ja harmonisoitu. Kuntaliitossuunnitelmissa ei kaikkia tekijöitä ole osattu ottaa huomioon.. Palvelujen saamisen ja maksujen perinnän perusteita on yhdenmukaistettu. Kehitysvammaisten palvelutalon rakennustyö on käynnissä, valmistuminen viivästynyt n. vuodella. Vanhustenhuollon palvelurakenne ja laitoshoidon käyttö on kääntynyt tavoiteltuun suuntaan. Vanhusten palvelutalo ei saanut ARA:n rahoitusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö terveydenhuollon kuntayhtymän sekä Kuortaneen ja Ähtärin kanssa on käynnistymässä tiiviimmin ja suunnitelmallisemmin. Sosiaali- ja terveysjohdon työkokouksia on n. 1 kerta/kk. Yhteistyössä vetovastuukuntana on tänä vuonna Kuortane. Maakuntaliiton työryhmä on jatkanut maakunnallisen sote-alueen selvittämistä. Valtakunnalliset linjaukset ovat vielä osittain kesken. STM on annettu lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista. Kehittämishankkeista ESR-rahoitteinen Työstä Kii! -hanke on käynnistynyt. Kaupunki on osallistunut maakunnallisiin Kaste- kehittämishankkeisiin lasten ja perheiden, ikäihmisten ja aikuissosiaalityön palveluissa. Lisäksi kaupunki on mukana Ikäinstituutin Voimaa Vanhuuteen -hankkeessa ja EPTEK:n vetämässä Tupa (vanusteknologia) hankkeessa, joiden tavoitteena on ikäihmisten toimintakykyisyys ja kotona selviytyminen. Hyvinvointikertomustyön valmistelemiseksi on nimetty poikkihallinnollinen työryhmä. Hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmänä toimii kaupungin johtoryhmä terveydenhuollolla täydennettynä. Hyvinvointikertomus ja suunnitelma valtuustokaudelle tehdään sähköisellä hyvinvointikertomuksella. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma on valmistunut. Lapsiperhebarometrikysely on toteutettu. Edellisestä lapsiperhebarometristä (2010) perheiden kokonaistilanne on hieman parantunut. Tosin hyvinvointierot näyttävät toisaalta kasvavan. Päihde- ja mielenterveysohjelma on tehty ja turvallisuussuunnitelmaa valmistellaan Kuusiokuntien yhteistyönä Hallinto- ja toimistopalvelujen toimivuutta on pyritty kehittämään uudistamalla henkilöstön työnkuvien. 41

42 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Taloudellisuus maakunnallista keskitasoa Avainmittari Mittarin tavoitearvo Sote-kustannukset /as Maakunnan keskitasolla Jatkuva seuranta ja arviointi Riittävien taloudellisten resurssien varaaminen ja ennakointi Hyvä kustannustietoisuus Tulo- ja menokertymä ja toteutuma Kustannustietoisuus omien ja ulkoisten palvelujen hinnoista Talousarvion mukaisesti Suoritehinnat ja kertymät keskimääräiset Talousarvion seurannan ja raportoinnin ajantasaisuuden kehittäminen Talouden korjaustoimenpiteet ajantasaisesti Kustannuslaskennan ja tuotteistamisen aloittaminen Viimeisimmän saatavissa olevan tiedon mukaan vuonna 2012 sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset (vakioimattomat) ovat olleet Alavudella (Alavus ja Töysä yhteensä) 3613 /as, Etelä-Pohjanmaalla 3519 /as ja koko maassa 3445 /as; sosiaalitoimen nettokustannukset: Alavus 1581 /as, Etelä-Pohjanmaa 1646 /as ja koko maa 1690 /as; terveydenhuollon Alavus 2032 /as, Etelä-Pohjanmaa 1973 /as, koko maa 1754 /as. Väestön sairastavuus ja vanhustenhuollon tarvekertoimet ovat muuta maata korkeammat. Yhdistyneen kunnan talousarvion sekä tulo- että menomäärärahojen realistinen arviointi oli erittäin haasteellista kuntien erilaisen budjettirakenteen vuoksi, eikä kaikkia menoja ole osattu arvioida oikein. Vuosittaiset satunnaisvaihtelut vaikeuttavat ennakointia. Talousarvion toteutuma koko perusturvan osalta on menoissa 101,5 %:a ja tuloissa 102,6 %:a. Suurimmat ylitykset ja lisämäärärahatarpeet ovat olleet terveyspalveluissa, lastensuojelun ostopalveluissa ja työmarkkinatuki/toimeentulotukimenoissa. Näiden menojen ennakointi muuttuvien tilanteiden, satunnaisvaihtelujen ja toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vuoksi on vaikeaa. Ikäihmisten palvelujen menoissa päästään alle budjetoidun. 42

43 Kriittinen menestystekijä Ammattitaitoinen, työhön sitoutunut ja riittävä henkilöstö Henkilöstön vahvuuksien ja erityisosaamisen hyödyntäminen NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Avainmittari Mittarin tavoitearvo Suositukset Henkilöstön määrä vastaa laatusuosituksia Pätevä henkilöstö 95 %:a alan pätevyysvaatimukset täyttäviä Henkilöstön määrää ja sijoittumista seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Henkilöstön joustava siirtyminen yksiköstä toiseen tarpeen mukaan koulutussuunnitelmat henkilöstön saatavuus ja pysyvyys Hakijoita/rekrytointi Vaihtuvuus yli 5/rekrytointi < 10/vuosi Hyvän työnantajakuvan ylläpitäminen työ- Henkilöstön hyvinvointi Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot vähenevät vuoden 2012 tasosta Seuranta ja toimenpiteet työhyvinvointiarviointi 4/5 Henkilöstötilannetta, työnkuvia ja tehtäviä on arvioitu kuntaliitossuunnitelmien toteutumiseksi. Henkilöstön määrä ja riittävyys on erittäin tiukka. Vakituisiin tai pitkäaikaisiin sijaisuuksiin henkilöstön rekrytointeja on vuoden aikana ollut jo 18 perhevapaiden, eläkkeelle jäämisten ja työpaikan vaihdosten vuoksi. Vakituisiin työsuhteisiin on ollut vielä hyvin hakijoita. Sijaisuuksiin on ollut rekrytointiongelmia. Tavoitteiden mukaisesti henkilöstö täyttää pätevyysvaatimukset. Henkilöstön sairauslomat vähenivät edellisvuodesta 9 %:a. Sairauslomapäiviä oli yhteensä 4365 (2012 yhteensä 4790) Perusturva on osallistunut ammattikorkeakoulun rekrytointitapahtumiin. 43

44 Suoritteiden määrä TA 13 TP13 laskut/perinnät/maksut Keskeisiä lukuja TA 13 Perusturvalautakunnan kokoukset Perusturvalautakunnan käsittelemät asiat Viranhaltijapäätökset Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Kuntaliitoksen käytännön toimeenpano on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Erityisiä vaikeuksia on ollut tietojärjestelmien yhteensovittamisessa ja toimimaan saamiseksi sekä tehtäviin ja työmäärään nähden henkilöstövoimavarojen riittävyydessä. Kaupunki on mukana maakuntaliiton alueellisen sote-mallin selvittelyssä. Hyvinvointikertomustyötä tekemään on nimetty poikkihallinnollinen työryhmä täydennyttynä terveydenhuollon edustajalla. Sosiaalityön palvelut (sosiaalityön johtaja) Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Aikuissosiaalityö Perhesosiaalityö Työllistymistä tukevat palvelut Vammaispalvelut Toimeentuloturva Palvelualueen toiminta-ajatus: Sosiaalityön palveluiden tarkoituksena on edistää ihmisten hyvinvointia, turvallisuutta, osallisuutta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä yhteisöjen toimivuutta rakenteellisen ja yksilö-, perhe- ja yhteisökohtaisen työn avulla muuttuvissa oloissa ja elämäntilanteissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 44

45 Kriittinen menestystekijä Sosiaalityön palvelut ovat yhdenvertaisesti kuntalaisten saavutettavissa NÄKÖKULMA: ASIAKAS Avainmittari Mittarin tavoitearvo Vastaanottoajan järjestyminelinajat < 7 arkipäivää Ajanvaraus ja puhe- eli Töysän lähipalvelujen oikea mitoittaminen Asiakkaan hyvä ja oikeudenmukainen kohtelu Asiakastyytyväisyyskysely 4 (asteikko 1-5) Asiakaskysely Sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien vastaanottoajat on pääsääntöisesti saatu järjestymään 7 arkipäivässä. Asiakkailla on ollut mahdollisuus asioida ajanvarauksen mukaisesti Töysä talolla pääsääntöisesti tiistaisin aikuissosiaalityössä ja lastensuojelussa tarpeen mukaan. Asiakkaat ovat paljolti halunneet myös asioida Alavuden kaupungintalolla, ja siksi aikuissosiaalityön vastaanottoon on riittänyt loppuvuodesta 2x kk:ssa toimintapäivä. SOS-hankkeen tuella toteutettiin aikuissosiaalityön asiakastyytyväisyyskysely maalis-huhtikuussa. Vastauksia tuli arviolta vähän vain 28 kappaletta. saatu palvelu koettiin hyväksi ja oikeudenmukaiseksi ja asiakaat kokivat tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. 45

46 Kriittinen menestystekijä Hakemusten ja asioiden viivytyksetön käsittely NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Avainmittari Hakemusten käsittelyyn ottoaika Mittarin tavoitearvo <7 arkipäivää Kirjallisen hakemuskäytännön, palvelutarpeen tunnistamisen kehittäminen, vastuutyöntekijät Ajantasaiset asiakas- ja aktivointisuunnitelmat 1/asiakas Aktivointisuunnitelmat 100% 60/vuosi Asiakassuunnitelmat tehdään Kehitysvammaisten laitoshoidon vähentäminen Työelämäosallisuuden lisääminen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen Varhaisella tuella ehkäistään sosiaalisten ongelmien syntymistä Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Nuorten työllistäminen Uudet pitkäaikaiset laitossijoitukset Passiivisen työmarkkinatuen saajat Työtoimintaan osallistujat Lastensuojelun asiakkaat Etsivän nuorisotyön asiakkuudet Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta Nuorten osuus työttömistä 0/vuosi <ka 60/kk 120 henk./vuosi < 220 lasta/vuosi 30 nuorta/vuosi Alle maan keskiarvon Alle maan keskiarvon Kehitysvammaisten palvelutalon laajentaminen Työvalmentajapalveluiden turvaaminen Työtoimintapaikkojen turvaaminen Peruspalvelujen konsultaation kehittäminen perhesosiaalityössä Toimeentulotuen käsittelyajoissa 99,4% pystyttiin käsittelemään 7 päivässä. Myös lastensuojelussa palvelutarpeen arviointien osalta saavutettiin pääosin alle 3kk:n tavoite. Aktivointisuunnitelmia laadittiin peräti 129 kappaletta pitkäaikaistyöttömyyden kasvun myötä. Myös muita palvelusuunnitelmia laadittiin tehostetusti kaikissa palveluyksiköissä ja sosiaalityössäkin entistä enemmän. Passiivisen työmarkkinatuen saajien määrä kasvoi ja oli keskimäärin 54. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 95 eri henkilöä ja SHL työtoimintaan 20 eri henkilöä. Kehitysvammaisten toimintakeskuksessa työskentelee päivittäin n. 32 eri henkilöä. Työllisyystilanne heikentyi kaiken kaikkiaan, mutta oli edelleen Etelä-Pohjanmaalla koko maata parempi. Tervashovin laajennusosan rakentaminen käynnistyi viivästyneenä. Lastansuojelussa asiakasmäärä nousi 259 avohuollon asiakkaaseen (246 lasta v. 2012) ja myös huostaanottoja ja sijoituksia toteutui poikkeuksellisen paljon aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kaikkiaan vuoden aikana oli sijoitettuna 34 lasta (31 lasta v.2012), joista kiireellisiä sijoituksia oli 8. Vuoden aikana huostassa oli 23 lasta (18 lasta v. 2012). Huostaanottoja ja avohuollon sijoituksia on vuoden aikana päättynyt 16. Suurin osa lapsista on voinut palata kotiin kodin olosuhteiden muututtua. Etsivässä työssä asiakkaana oli 70 alavutelaista nuorta ja yhteensä asiakkaana kahdella työntekijällä 114 asiakasta (Kuortane ja Ähtäri mukaan lukien). 46

47 Kriittinen menestystekijä Pysyvä pitkäaikainen henkilöstö Ammattitaitoinen henkilöstö NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Avainmittari Virkojen täyttö vakituisella henkilöstössä Täydennyskoulutukseen osallistuminen Mittarin tavoitearvo Täyttöaste yli 70 % Tehtävärakenteen mukaisesti tehtävänimikkeiden tarkastelu 3-10 päivää Mahdolliset virkanimikemuutokset Henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Työhyvinvointikysely joka 2. vuosi Tavoitearvo 4,2 (1-5) Työhyvinvointikysely säännöllisesti Naisvaltaisella alalla työntekijöiden nuorentuminen näkyy perhevapaina ja lisääntyvänä sijaisten määränä. Sosiaalityössä arviolta tavoitettiin yli 70% täyttö vakituisilla kokonaisuutena, mutta erilaisten vapaiden käyttö on myös näkynyt jatkuvana rekrytointitarpeena. Täydennyskoulutukseen on osallistuttu aktiivisesti ja koulutuspäiviä on kertynyt keskimäärin 4/henkilö. Kriittinen menestystekijä Työmarkkinatukikustannusten hallinta NÄKÖKULMA: TALOUS Avainmittari Mittarin tavoitearvo Kustannukset/kk <ka e/kk Työvalmentajapalveluiden ja työtoimintapaikkojen turvaaminen Riittävät ja oikein ajoitetut palvelut Lasten huostaanotot Mielenterveyskuntoutujien ympärivuorokautisen hoidon tarve <2/vuosi < 4 /vuosi Lapsiperheiden kotipalvelun ja palveluohjauksen kehittäminen Työmarkkinatukikustannukset kasvoivat ja olivat yli euroa kuukaudessa. Työtoimintapaikoista ja riittävästä ohjauksesta alkaa olla pula asiakasmäärän kasvaessa kun avoimet työmarkkinat eivät vedä. Lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon kustannukset olivat yhteensä (Alavus ja Töysä yht v. 2012). Kustannukset nousivat 10 %:a edellisestä vuodesta. Vuoden varsinaisessa talousarviossa kustannukset oli arvioitu liian alhaisiksi, minkä vuoksi lisätalousarviossa määrärahaa jouduttiin lisäämään Vuoden aikana toteutettiin seitsemän uutta huostaanottoa. Työmäärää ovat kasvattaneet samoin kuin muista kunnista haettavat korvaukset lastensuojelun kustannuksista. 47

48 Suoritteiden määrä *) TA 13 TP 13 Lastensuojelun sijaishuoltovuorokaudet Tervashovin palveluasumisvrk:t (oma) Kehitysvammaisten palveluasuminen (ostettu) Kehitysvammaisten laitoshoito (ostettu) Vammaisten palveluasuminen (ostettu) Mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen (ostettu) Tusanhovin tuki- ja palveluasuminen (mt-oma) Suoritteiden hinta *) TA 13 Lastensuojelun sijaishuoltovuorokaudet (brutto) Tervashovin palveluasumisvrk:t (oma) Kehitysvammaisten palveluasuminen (ostettu) Kehitysvammaisten laitoshoito (ostettu) Vammaisten palveluasuminen (ostettu) Mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen (ostettu) Tusanhovin tuki- ja palveluasuminen (mt-oma) Keskeisiä lukuja TA 13 Perhetyöntekijän käynnit Lastensuojelun avohuollon asiakkaat Toimeentulotukea saaneet ruokakunnat Passiivista työmarkkinatukea saaneet ka/kk Työmarkkinatukikustannukset ka/kk Laaditut ja tarkastetut aktivointisuunnitelmat Työtoimintapäivät *) hinnat laskettu yksikön kustannuksista nettona Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Työstä kii!- hankkeen kautta on lisätty kuntalaisten mahdollisuuksia työllistymiseen palkkatuetusti. Myös pajatoiminnan kehittämine on toteutunut osana hanketta ja tarjonnut n. 6-8 aikuiselle työtoimintapaikan. Tervashovin laajennusosan rakentaminen viivästyi suunnittelutyön myöhästymisen vuoksi. Rakentamaan päästiin vasta kesällä. Arvioitu valmistumisaika on siirtynyt helmikuusta kesäkuun alkuun. Asukasvalinnat ja kalustehankinnat ovat jo pitkällä, ja henkilöstön oikeaa mitoitusta haetaan työvuorosuunnittelun avulla. Töysän Onnelan asukkaille on käynnistetty asumisvalmennus muuttoihin uusii koteihin. Onnelan kiinteistöön suunnitellaan mahdollisesti toimintaa muiden hallintokuntien toimesta ja sosiaalityö luopuu siitä. 48

49 Ikäihmisten palvelut (vanhustyöjohtaja) Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Palveluohjaus Kuntoutus Kotihoito Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito Palvelualueen toiminta-ajatus: Ikäihmisten palvelujen tarkoituksena on mahdollistaa ikäihmisille oman näköinen elämä tukemalla, ohjaamalla ja edistämällä ikääntyneiden osallisuutta ja omatoimisuutta. Tavoitteena on mahdollistaa kotona ja kodinomaisissa oloissa asuminen kuntouttavien ennaltaehkäisevien palvelujen, tukipalvelujen ja kotihoidon turvin. Ympärivuorokautinen hoito järjestetään tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa Kriittinen menestystekijä Oman näköinen elämä ikääntyessä NÄKÖKULMA: ASIAKAS Avainmittari Mittarin tavoitearvo Asiakaspalaute/-kysely Tyytyväisyys hyvä 4/5 Asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden tiedostaminen ja huomioon ottaminen kaikissa tilanteissa palveluprosessin aikana Asiakkaan tarpeen mukaiset yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut oikeanaikaisesti Arviointikäynnit Tuetaan asiakkaan omatoimisuutta ja huomioidaan omaiset voimavarana Asiakastyytyväisyyskysely Kuntoutus-, palvelu ja / tai hoitosuunnitelma Kiireelliset viipymättä ja ei kiireelliset vähintään 7 arkipäivän kuluessa 4/5 asiakaskysely Tehtykaikille palvelua tarvitseville (100 %) Hakemusten käsittely Päätöksenteko Hakemuksista tehdään päätös 100 % Palveluohjaus Asiakkaan tarpeista lähtevä omatoimisuutta tukeva suunnitelma Asiakashakemuksista t kirjallinen päätös Palvelutarpeen arviointi käynnit on pystytty toteuttamaan määräajassa. Palveluohjaajien toteuttamia arviointikäyntejä on tehty 126. Asiakaspalautteet on käsitelty yksiköiden laatutyöryhmissä. Palvelu- ja hoitosuunnitelmat on tehty 100 %:sti. Kuntoutussuunnitelmien laadinta/tarkistus on aloitettu. Asiakasmaksupäätös on tehty kaikille ikä-ihmisten palveluiden piirissä oleville. Palvelupäätökset tehdään kriteerien valmistuttua keväällä

50 Kriittinen menestystekijä Ennaltaehkäisevän työn ja toimivien hoitopolkujen eteneminen eli prosessien kuvaus NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Avainmittari Mittarin tavoitearvo prosessien kuvaus Sanallinen arvio Palvelujen uudistaminen ja yhteensovittaminen Hoitopolkujen mallintaminen Palveluohjauksen kehittäminen SAS toiminta Palvelujen oikea kohdentaminen Kotiuttamis-prosessien tehokkuus/ paikkojen käyttöaste Terveyskeskuskäyttötilasto Kunnan omien yksiköiden käyttöaste yli 90 %. Terveyskeskuksen pitkäaikaishoiva paikkojen väheneminen paikkaan. Hoidon jatkuvuus Kriteeristöt / RAVA Toimintakyvyn mukainen kriteeristö tehty Palveluohjaus ja kotiuttamiskäytännöt Oijos hanke jatkuva seuranta Kriteeristöjen ja mittaristojen käytön päivittäminen Tiedon ajantasaisuus ajantasaisuus Yhdenmukainen Efficapotilastietojärjestelmän käyttö SAS-työryhmä on kokoontunut säännöllisesti. Ennaltaehkäisevä työ, kuntoutus ja palvelujen oikea kohdentuminen ovat tehostuneet palveluohjauksella ja fysioterapeutin työllä. Terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon osuutta on pystytty vähentämään paikkaan. Kunnan omien yksiköiden käyttöaste on ollut 94 %. Viishovin käyttöaste oli 82,5 %, välimuotoisen hoidon tarve on ollut vähäisempää, koska kotihoitoa on voitu tehostaa ja kuntaliitoksen myötä vapaat ympärivuorokautisen hoivan paikat täytettiin. Yhdenmukaisen Effica-potilastietojärjestelmän (EP-potti) käyttöön oton suunnitelma aloitettiin työryhmä työskentelyllä yhteistyössä 6tk:n kanssa. Kriittinen menestystekijä Resurssien ja työn oikea kohdentaminen sekä työn organisointi Palvelutarpeiden ja resurssien vaikea ennakointi NÄKÖKULMA: TALOUS Avainmittari Mittarin tavoitearvo Ikäihmisten palvelujen Palvelujen hinta ja kattavuus resurssit ja kustannukset valtakunnan keskiarvoa Sairastavuus sekä hoitajissa että hoidettavissa Sanallinen arviointi Seurataan Hilmo ja muita valtakunnallisia tilastoja Hyvien käytänteiden jalkauttaminen Henkilöstön kustannustietoisuus Tuotteistamisen aloittaminen Varautuminen ikäihmisten määrän voimakkaaseen kasvuun 50

51 Maksutuotot toteutuivat 100 %:sti ja menot 98,3 %:sti. Menojen suurin poikkeama oli lääke- ja hoitotarvikkeissa johtuen asiakkaiden hoitoisuuden kasvamisesta. Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Kotihoitokäynnit, joista Yöpartiokäynnit Viishovi Tehostettu palveluasuminen Lukkarinhovi ja Elviira Vanhainkodit hoivaosastot Palveluasumisen ostaminen Rantakoto Omaishoidontukipäivät Suoritteiden hinta TA 13 Kotihoitokäynti Yöpartio Viishovi Tehostettu palveluasuminen Lukkarinhovi ja Elviira Vanhainkoti hoivaosastot Palveluasumisen ostaminen Rantakoto Omaishoidontukipäivä (sis.vain rahallinen tuki) Keskeisiä lukuja TA 13 Tk osastojen 3 ja 4 pitkäaikaishoitopäivät Psykogeriatrisen osaston pitkäaikaishoitopäivät Kriittinen menestystekijä Koulutetun henkilöstön määrä ja rakenne suhteessa asiakasmäärään ja tarpeeseen NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Avainmittari Mittarin tavoitearvo Ikälaki Ympärivuorokautinen Laatusuositus hoito 0,5 hoitajaa / asukas Hoitoisuuden arvio/ RAVA Kotihoidon kattavuus 75 vuotta täyttäneillä Perehdytys 75-vuotta täyttäneistä n. 14 % säännöllisen kotihoidon piirissä Henkilöresursseja lisätään / arvioidaan yksiköissä ikälain ja hoivatarpeen ja laatusuosituksien mukaan Koulutusyhteistyöoppilaitoksien kanssa Perehdyttäminen Sijaisten käyttö ja saatavuus Henkilöstön työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen Sijaisuuspäivät Tarvittaessa saadaan sijainen Täydennyskoulutuspäivien toteutuminen Sairauspoissaoloja Perehdytys 51 määrä/kk/v Poikkeama 30 %:a Täydennyskoulutus 3 päivää / työntekijä <10 päivää/työntekijä/v Uudet työntekijät pe- Yhteinen sijaispankki. Sijaisten käytön optimointi/ sijaisten saatavuuden varmistaminen Henkilökunnan joustava käyttö Täydennyskoulutuksen järjestäminen

52 rehdytetään 100 % 1.7. voimaan tulleen vanhuspalvelulain mukainen henkilöstömitoitus tulee olla 0.5. Rantakoto jää vielä alle mitoituksen noin 3 työntekijän verran. Jokaiseen pidempiaikaiseen sairauslomaan ja vuosilomaan on tarvittu sijainen. Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ei ole otettu/saatu sijaista. Henkilökunnan täydennyskoulutuksen kehittämisen painopiste on ollut lääkehoidon osaamisen vahvistaminen. Täydennyskoulutus velvoite täyttyi. Säännöllisen kotihoidon piirissä on ollut 11 12% yli 75-vuotiaista. Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Töysän vanhaan toimintakeskuksen tila remontoitiin ikä-ihmisten kuntoutukseen ja kokoontumiseen soveltuvaksi ryhmätilaksi (Iki-Trimmi) Tiloissa toimii aktiivisesti Voimaa Vanhuuteen ryhmät ja eri eläkeläisjärjestöt. Perusterveydenhuollon palvelut (perusturvajohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Perusterveydenhuollon palvelut järjestää Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, jonka toiminta-ajatuksena on tuottaa terveydenhuoltolain edellyttämiä laadukkaita, tasapuolisia sekä taloudellisesti kestävällä pohjalla olevia terveydenhuollon palveluja Kuusiokuntien alueella. Lisäksi tarkoituksena on perusterveydenhuollon vahvistaminen, kuntien sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittäminen sekä erikoissairaanhoidon kustannusten hallittavuuden parantaminen Kriittinen menestystekijä Hoitotakuun toteutuminen NÄKÖKULMA: ASIAKAS Avainmittari Mittarin tavoitearvo Poikkeamat Vähäinen Jatkuva seuranta ja arviointi Hoitotakuu toteutunut pääsääntöisesti. Kriittinen menestystekijä Henkilöstön sopeuttaminen palvelurakennemuutoksissa NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Avainmittari Mittarin tavoitearvo Toteutuma Toteutunut Jatkuva seuranta ja arviointi 52

53 Kriittinen menestystekijä Palvelurakenteiden muutokset Jatkohoidon järjestyminen Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen integraatio ja yhdessä tekeminen NÄKÖKULMA: PROSESSI Avainmittari Mittarin tavoitearvo Suunniteltujen palvelurakennemuutosten Toteutumisaste hyvä Hyvä yhteistyö käynnistyminen Erikoissairaanhoidon 0 Kuntouttava hoito sakkopäivät Oijoos hanke (kotiut- Yhteiset tavoitteet ja linjaukset. Yhteiset sotejohdon kokoukset Yhteinen strategia ja ohjelmatyö aloitettu Yhteistyö syventynyt (4/5) Kokouksen säännöllisyys, 1 kerta/kk taminen) Alueen sote-johdon yhteistyötä SoTe-integraatio valtakunnallisten ja kaupungin omien linjausten mukaan. Erikoissairaanhoidon sakkopäiviä ei ole kertynyt. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne on Alavudella perusterveydenhuoltopainotteinen. Sosiaali- ja terveydenhuollon seudullinen yhteistyö on käynnistynyt. Säännöllisiä sotejohdon työkokouksia on 1/kk. Yhteistyön vetovastuukuntana on Kuortane. Maakuntaliitto jatkaa maakunnallisen sote-alueen selvittämistä. Rakenteiden selkiytymättömyys vaikuttaa omalta osaltaan palvelurakenteen ja toimintamallien kehittämistyötä. Pitkäaikaishoidon käyttö on lähtenyt laskuun tavoitteiden mukaisesti. Akuuttihoidon käyttö on lisääntynyt, kun kotihoitoa on kehitetty ja kotona asutaan pitempään. Kriittinen menestystekijä Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus NÄKÖKULMA: TALOUS Avainmittari Mittarin tavoitearvo Sote-kustannukset /as Maakunnan keskitasoa Terveydenhuollon kustannukset /as Suoritehinnat keskimääräiset Valtakunnalliset vertailu Tehokkuusluvut hyvät Jatkuva seuranta ja arviointi Talousarvion toteutuminen ja yhteensovittaminen kuntien kanssa Menomäärärahat Talousarvion mukaisesti Talousarvion seurannan ja raportoinnin ja korjaustoimenpiteiden ajantasaisuus Kuntayhtymän talouden ohjausmenetelmät Kustannuslaskenta ja tuotteistaminen Viimeisimmän saatavissa olevan tiedon mukaan vuonna 2012 terveydenhuollon kustannukset (vakioimattomat) olivat Alavus 2032 /as, Etelä-Pohjanmaa 1873 /as, koko maa 1754 /as. Perusterveydenhuollon kustannukset Alavus 1019 E/as, Etelä-Pohjanmaa 739 E/as ja koko maa 663 E/as. Väestön sairastavuus ja vanhustenhuollon tarvekertoimet ovat muuta maata korkeammat. 53

54 Terveyskeskuksen talousarvio Alavuden osalta ylittyi budjetoidusta :a. Palvelujen ristiinkäyttö vähentyi kuntaliitoksen myötä. Vaikutus Alavuden maksuosuuteen väheni. Eniten käytön ja kustannusten nousua oli akuuttihoidossa ja terveysasemakohtaisissa kustannuksissa. Terveyskeskuksen menojen seuranta ja ennakointi on edelleen vaikeaa, koska kuukausittaista laskutusta ei tehdä toteutuman mukaan. Perusterveydenhuollon kustannuksiin kirjataan terveyskeskuksen lisäksi Seinäjoen kaupungin järjestämän ympäristöterveydenhuollon ( ), Töysän terveysaseman vuokra sekä hoitotarvikejakelun menot. Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Osviitta Lääkärin vastaanotto/päivystys keskitetyt Plk hoitajan itsenäinen vastaanotto Hoitopäivät, akuutti Hoitopäivät, pitkäaik Psykogeriatrinen osasto Psykiatriset hoitopäivät Psykiatriset plk käynnit yhteensä (6 luokkainen palveluhinnasto Suoritteiden hinta TA 13 Osviitta Lääkärin vastaanotto/päivystys keskitetyt Plk hoitajan itsenäinen vastaanotto Hoitopäivät, akuutti Hoitopäivät, pitkäaik Psykogeriatrinen osasto Psykiatriset hoitopäivät Psykiatriset plk käynnit yhteensä (6 luokkainen palveluhinnasto Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja toimintamallien yhteisessä uudistamistyössä ollaan aluillaan. Kaupunki on organisoinut hyvinvointikertomustyön ja nimennyt työryhmään terveydenhuollon edustajan. 54

55 Erikoissairaanhoidon palvelut (perusturvajohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään terveydenhuoltolain perusteella väestön tarpeita vastaavasti, taloudellisesti ja tehokkaasti. Kriittinen menestystekijä Hoitotakuun toteutuminen NÄKÖKULMA: ASIAKAS Avainmittari Mittarin tavoitearvo Poikkeamat Poikkeama vähäinen Jatkuva seuranta ja arviointi Hoitoon odottavien lkm Hoitojonot Sairaanhoitopiirin keskimääräiset Hoitotakuu toteutuu pääsääntöisesti. Tutkimukseen ja hoitoon odottavia alavutelaisia operatiivinen toiminta-alueelle on ollut 4/ 198, 8/ 226 ja 12/ Kriittinen menestystekijä NÄKÖKULMA: PROSESSI Avainmittari Mittarin tavoitearvo Palvelurakenteiden muutokset Suunniteltujen palvelurakennemuutosten käynnistyminen Toteutumisaste hyvä Hyvä yhteistyö Oijoos hanke (kotiuttaminen) Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen integraatio ja yhdessä tekeminen Yhteistyö suunnittelussa ja toteuttamisessa Toimiva yhteistyö Vuoden alusta ensihoito on siirtynyt sairaanhoitopiirin toiminnaksi. SoTe-integraatio valtakunnallisten ja paikallisten linjausten mukaan. SoTe-aluemallin selvittäminen Eniten nousua on sisätautien, fysiatrian sekä kirurgian ja eniten vähennystä neurologian, ortopedian sekä keuhkosairauksien palvelujen käytössä ja kustannuksissa. Sairaanhoitopiiri on mukana alueellisen sote-mallin selvitystyössä. Kaupunki on mukana kotiuttamisen uustamiseen tähtäävässä Oijoos-hankkeessa. 55

56 Kriittinen menestystekijä Taloudellisuus ja tehokkuus valtakunnallista keskitasoa Talousarvion yhteensovittaminen kuntien kanssa NÄKÖKULMA: TALOUS Avainmittari Mittarin tavoitearvo Terveydenhuollon kustannukset Valtakunnan keskitasoa Jatkuva seuranta ja ar- /as viointi Talouden ja tehokkuuden valtak. vertailut Menomäärärahat Talousarvion mukaisesti Raportoinnin ajantasaisuus Kuntayhtymän talouden ohjausmenetelmät Viimeisimmän käytössä olevan vertailun mukaan vuonna 2012 terveydenhuollon kustannukset ovat olleet Alavus 2032 /as, Etelä-Pohjanmaa 1873 /as, koko maa 1754 /as, josta erikoissairaanhoidon menot olivat Alavus 981 /as, Etelä-Pohjanmaa 1094 /as ja koko maa 1067 /as. Vuonna erikoissairaanhoidon kustannukset ovat olleet 1079 /as, mikä on alle shp keskiarvon 1184 /as. Ensihoidon kustannukset olivat Viime vuoteen verrattuna erikoissairaanhoidon menot ovat Alavudella nousseet 11,3 %:a (ilman ensihoitoa 6,4 %), shpka 11 %:a (ilman ensihoitoa 6,6 %). Kaupungin talousarviossa erikoissairaanhoidon toteuma on :a yli varsinaisen talousarvion. Kriittinen menestystekijä Henkilöstön sopeuttaminen palvelurakennemuutoksissa NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Avainmittari Mittarin tavoitearvo Toteutuma Toteutunut Jatkuva seuranta ja arviointi Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Polikilinkkakäynnit Hoitopaketit (drg) Hoitopäivät Suoritteiden hinta TA 13 suoritteiden hinnat vaihtelevat tuotteittain Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Kaupunki on omalta osaltaan kannattanut terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Sairaanhoitopiirin strategiatyö on meneillään Sairaanhoitopiiri on mukana alueellisen sote-mallin selvittelyssä. 56

57 SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen hallinto (sivistysjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Kouluhallinto luo valmistelullaan edellytykset päätöksenteolle, organisoi ja kehittää tulosalueen hallintoa, talouden seurantaa, suunnitelmallisuutta ja koulutusta sekä mahdollistaa musiikin ja käsityötaiteen perusopetuksen Kriittinen menestystekijä hallinnollisten palvelujen tuottaminen Musiikin ja käsityötaiteen perusopetuksen tukeminen Ammattiopetuksen maksuosuudet Avainmittari käsittelyaika NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo tapauskohtainen Hallinnollisten palvelujen tuottaminen on onnistunut hyvin. Musiikin ja käsityötaiteen perusopetus on toiminut laadukkaasti. Ammattiopetuksen maksuosuudet on maksettu. Kriittinen menestystekijä NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Avainmittari Oikea-aikainen asioiden valmistelu ja käsittely Mittarin tavoitearvo Tapauskohtainen Sivistyslautakunta on kokoontunut aina tarpeen mukaan. 57

58 Kriittinen menestystekijä Kehittyvä ja yhteistyökykyinen henkilöstö NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Avainmittari Mittarin tavoitearvo työhyvinvointiselvitys yli maan keskiarvon henkilöstökokoukset ja kehityskeskustelut kouluttautuminen Työhyvinvointiselvitys on tehty. Palaute saadaan huhtikuussa Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Sivistyslautakunnan kokoukset 9 6 lautakunnan päätösten määrä Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Erityisopetuksen kehittäminen. 58

59 Varhaiskasvatus (päivähoidon johtaja) Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Varhaiskasvatuksen hallinto ja yhteiset palvelut Perhepäivähoito Päiväkodit Ryhmikset Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Palvelualueen toiminta-ajatus: Varhaiskasvatus ja esiopetus takaavat turvallisen ja monipuolisen kasvun ja oppimisen lapselle, tukien lapsen kehitystä ja kasvamista tasapainoiseksi yksilöksi kasvatuskumppanina perheen kanssa NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo Laadukas ja monipuolinen varhaiskasvatus ja esiopetus Laaditut Lapsi Vasut ( lapsen varhaiskasvatussuunnitelma) Kaikille lapsille laadittu varhaiskasvatussuunnitelma) Riittävä koulutus varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan Lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukeminen Päivähoidon laatuarviointi Päivähoidon palveluihin tyytyväiset lapsiperheet, tavoitearvosana 8 Varhaiskasvatuksen laatukysely joka toinen vuosi Yhdessä vanhempien kanssa laadittavien varhaiskasvatussuunnitelmien tekeminen on juurtumassa hyvin käytäntöön. Koulutusta suunnitelman laadintaan antaa tarvittaessa kiertävä erityisopettaja ja aluepäälliköt. INNO- työryhmässä laadittiin Alavuden lasten, nuorten ja lapsiperheiden kolmiportainen foorumi. Foorumi koostuu moniammatillisesta verkostosta, jossa lapsiperheiden hyvinvointipalveluita kehitetään. Varhaiskasvatus osallistuu verkoston eri portaiden toimintaan. Loppuvuodesta tehtiin päivähoidossa laatukysely. Kyselyssä päivähoito sai hyvää palautetta, vain varahoidon järjestämisessä toivottiin pysyvämpiä ratkaisuja. Tulosten perusteella pyritään kehittämään päivähoitopalveluita. Syksyllä varhaiskasvatukseen valmistui pikkulapsiperheille suunnattu palveluesite 59

60 Kriittinen menestystekijä Sähköisten asiointitoimintojen tehostaminen Mobiilipuhelimien tehokas käyttö NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Avainmittari Päivähoitohakemukset sähköisesti Kaikki perhepäivähoitajat käyttävät puhelimia Mittarin tavoitearvo 70 % sähköinen haku Asiakkaiden ohjaaminen käyttämään sähköistä hakemusta Kaikki perhepäivähoitajat käyttävät tehokkaasti puhelimia Riittävä ja ajantasainen koulutus Päiväkotien henkilöstö koulutettiin Titania-työvuorosuunnitelujärjestelmän käyttöön. Järjestelmän avulla työaikojen suunnittelu ja palkanlaskenta saadaan tehokkaammaksi. Sähköinen päivähoitohakumenettely on otettu hyvin vastaan, Kevään päivähoitohaussa 77 % hakemuksista tuli sähköisesti. Perhepäivähoidossa mobiilipuhelimet on käytössä kaikilla hoitajilla Kriittinen menestystekijä Laadukasta varhaiskasvatusta kustannustehokkaasti Henkilöstön tehokas käyttö Avainmittari Hoitopäivän hinta (maakunnan keskiarvon alittaminen) Hoitopaikan käyttöaste Määräaikaisten työsopimusten määrä NÄKÖKULMA: TALOUS Mittarin tavoitearvo Hoitopaikan käyttöprosentti 90 % Määräaikaisten työsopimusten väheneminen Lasten järkevä sijoittelu hoitopaikkoihin Varahoitojärjestelmän kehittäminen Henkilöstön joustava siirtyminen tarvittaessa Koko henkilöstön kustannustietoisuuden lisääminen Varhaiskasvatuksessa on tehostettu henkilökunnan työnkiertoa ja joustavaa käyttöä arjen yllättävissä tilanteissa. Näin pystymme toimimaan kustannustehokkaammin ja välttämään turhia sijaiskuluja. Hoitopaikkojen käyttöprosentissa emme ole päässeet aivan tavoitetasolle. Osittain tähän vaikuttaa myös vanhempien töiden lisääntyneet osa-aikaisuudet ja lomautukset. Useista rakenteellisista muutoksista huolimatta varhaiskasvatuksessa pysyttiin hyvin asetetussa budjetissa. 60

61 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Kehittyvä ja yhteistyökykyinen henkilöstö Avainmittari Kehityskeskustelut Sairaslomien määrä Mittarin tavoitearvo Käydyt kehityskeskustelut 50% henkilöstön kanssa Henkilöstöllä sairaslomia maksimissaan 100 työpäivän verran kuukaudessa Kaikkien työntekijöiden kanssa on käyty kehityskeskustelu vähintään kahden vuoden välein Työntekijöiden toimenkuvaa kehitetään tarvittaessa työkykyä ja jaksamista tukevaksi Ammattitaitoinen henkilösö Pätevä henkilöstö 80% henkilöstöstä ammatillinen pätevyys Tiimimäinen työote Tarvittaessa lisäkoulutuksen järjestäminen henkilöstölle Onnistunut henkilöstön rekrytointi Hyvä perehdytys Päivähoidossa toteutetaan suunnitelmallista henkilökunnan kouluttautumista. Koko henkilökunnan koulutuspäivät toteutetaan kaksi kertaa vuodessa yhdessä lähikuntien kanssa, näin toteutettuna koulutukset ovat kustannustehokkaita ja yhdessä pystymme kehittämään alueellista varhaiskasvatusta. Henkilökunnasta kahdeksan pätevöityy parhaillaan työhönsä oppisopimuskoulutuksen kautta. Pidemmät sairauslomat ovat jonkin verran lisääntyneet. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan tehokkaasti ja toimitaan ennaltaehkäisevin keinoin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Varhaiskasvatukseen on valmistumassa kattavampi henkilöstön perehdyttämisopas. Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Kokopäivät Osapäivät Esiopetus, Alavus Koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminta Suoritteiden hinta TA 13 Kokopäivä Suoritteen hinta kp/op yhteensä Esiopetus, Alavus Koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminta Keskeisiä lukuja TA 13 Lasten kotih. tukea saaneet perheet Lasten kotih. /ruokakunta/kk

62 Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Uusi päiväkoti Tervanalle aloitti toimintansa elokuussa. Päiväkodissa tarjotaan vuoro- ja viikonloppuhoitoa sitä tarvitseville perheille. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin ja vanhemmilta on tullut hyvää palautetta myös uusista toimivista tiloista. Perhepäivähoidon sekä ryhmisten henkilöstöä siirtyi töihin uuteen päiväkotiin, jonka myötä mm. kaksi ryhmistä suljettiin keskustan alueella. Isomman päiväkodin myötä pystyimme tehostamaan toimintaamme. Lokakuun lopulla valmistui uudet remontoidut tilat erityistä tukea tarvitseville koululaisille. Tila sijaitsee Montun huoltorakennuksen yhteydessä. Uusien toimitilojen sijoittuminen koulun välittömään läheisyyteen takaa lapsille ehjän yhtenäisen koulupäivän ja säästöä syntyy myös koulukyyditysten pois jäämisen osalta. Lokakuun alussa valmistui Sydänmaan ryhmikselle uudet tilat Sääskiniemen koulun yhteyteen. Päivähoidon tarve on selkeästi lisääntynyt Sydänmaalla, joten uusien tilojen myötä pystymme vastaamaan paremmin päivähoidon kysyntään. Vuodenvaihteessa ryhmis muuttui päiväkoti Veturivillen alaisuuteen yhdeksi päiväkotiryhmäksi ja nimeksi tuli Sydänkäpy. Hakojärvellä päivähoidon kysynnän lisääntyessä avattiin uusi ryhmis koulun yhteyteen. Pienellä remontilla saatiin toimivat tilat ryhmikselle. Toimiminen koulun yhteydessä tulee hyvin kustannustehokkaaksi etenkin kun ruokahuolto järjestyy koulun omasta keittiöstä. Perusopetus (sivistysjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Perusopetus antaa elämässä tarpeelliset hyvät perustiedot ja taidot, edistää tasaarvoa ja elinikäistä oppimista sekä yhdessä kodin ja muiden yhteistyötahojen kanssa kasvattaa terveyteen, sosiaaliseen ajatteluun ja vastuuseen itsestä ja toisista ihmisistä ja ympäristöstä. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Oppilaat saavat hyvät perustiedot ja taidot ja oppivat hankkimaan tietoa Avainmittari 6.luokkien valtakunnalliset kokeet 9.luokkien oppilaat saavat päättötodistuksen Mittarin tavoitearvo maan keskiarvo kaikki 9.luokan oppilaat saavat päättötodistuksen pääsy jatko-opintoihin vuoden kuluessa hyvä opetus ja sen tukitoimet myönteisen opiskeluilmapiirin ja toimintakulttuurin kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa 62

63 Kaikki 9. luokan oppilaat ovat saaneet päättötodistuksen. Valtakunnalliset kokeet ovat olleet pääsääntöisesti yli maan keskiarvon. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo Toimiva kouluverkko Ryhmäkoot kohtuullisia Valtakunnallinen keskiarvo Riittävä rahoitus Kouluverkko on toimiva. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä osaava ja yhteistyötaitoinen henkilöstö Avainmittari Mittarin tavoitearvo virkakelpoisuus 100 % vakinaisesti täytetyt virat ja toimet henkilöstön työhyvinvointi hyvinvointiselvitys Tulos yli maan keskiarvon työyhteisökeskustelyt ryhmissä ja yksittäin tarpeen mukaan säännölliset työpaikkakoukset Virkakelpoisia opettajia on 98 %. Kaikkiin sijaisuuksiin emme ole saaneet päteviä opettajia. Hyvinvointiselvitys on tehty. 63

64 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo kustannustehokkuus /oppilas vastaavan tyyppisten kuntien taso kouluverkon kehittäminen Kouluverkkoa voimme supistaa kolmella koululla. Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Oppilasmäärä Suoritteiden hinta TA 13 / oppilas Strategiset hankkeet toimintakaudella: Tietotekniikka liikkuvaksi. Kelpo-hanke: erityisopetuksen kehittäminen. Lukio-opetus (lukion rehtori) Palvelualueen toiminta-ajatus: Lukion toiminta-ajatuksena on, että opiskelijat Saisivat lukio-opinnoillaan riittävän tiedollisen pohjan ylioppilastutkintoa ja jatko-opintoja varten Löytäisivät oman paikkansa aktiivisena, vastuullisena ja velvollisuudentuntoisena kansalaisena Voisivat lukiossamme kehittää yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojaan ja kykyään toimia erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä Kehittyisivät kokonaispersoonallisuudeltaan terveesti ja voisivat opiskella kannustavassa sekä rohkaisevassa oppimisympäristössä Kriittinen menestystekijä Laadukkaan opetuksen antaminen ja opiskelijoiden viihtyminen lukiossa. Avainmittari Vuosittain toteutettava itsearviointikysely. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Positiivinen palaute opiskelijoilta itsearviointikyselyssä. Positiivisen opiskeluilmapiirin luominen ja laadukas opetus. Viihtyisä ja nykyaikainen oppimisympäristö. 64

65 Itsearviointikysely tehtiin keväällä opiskelijoiden vanhemmille kodin ja koulun välisestä viestinnästä ja yhteistyöstä. Kyselyn tulokset olivat positiiviset. Suurin osa vanhemmista oli tyytyväisiä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön ja viestintään. Keväällä tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan opiskelijoiden kouluviihtyvyys oli valtakunnallista keskiarvoa parempi ja koulukiusaamis prosentti oli 0 %. Kriittinen menestystekijä Lukion houkuttelevuus. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Avainmittari Alavuden peruskoulun päättäneiden hakeutuminen Alavuden lukioon. Mittarin tavoitearvo Alavuden peruskoulun päättäneistä vähintään 50 % hakeutuu Alavuden lukioon Lukion tehokas markkinointi 9. luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Opiskelijoiden menestyminen ylioppilaskirjoituksissa. Ylioppilaskirjoitusten tulokset. Ylioppilaskirjoitusten tulokset yli valtakunnallisen keskitason. Laadukas opetus ja kattava kurssitarjonta. Lukio-opintojen valmentaminen jatkoopintoihin. Lukion päättäneiden sijoittuminen jatkoopintoihin. Lukion päättäneistä vähintään 85% hakeutuu/pääsee jatkoopintoihin ammattikorkeakouluun, tiedekorkeakouluun tai yliopistoon. Tehokas opintojen ohjaus. Alavuden perusopetuksen päättäneistä lukioon tuli 34 % joten tavoitteesta jäätiin. Tässä on vuosittain vaihtelua. Ylioppilaskirjoitusten tulokset olivat valtakunnallista keskitasoa. Tilastokeskuksen viimeisimmän tilaston mukaan Alavuden lukion vuonna 2009 päättäneistä oli vuonna % opiskelemassa ammattikorkeakoulussa, tiedekorkeakoulussa tai yliopistossa. Korkeaksi asetettua tavoitetta ei aivan saavutettu, mutta tulos oli yli sekä valtakunnan että Etelä-Pohjanmaan keskiarvon. 65

66 Kriittinen menestystekijä Innostunut ja osaava opettajakunta. Avainmittari NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Työtyytyväisyys ja henkilöstön täydennyskoulutus. Mittarin tavoitearvo Kehityskeskustelut vähintään joka toinen vuosi. Säännölliset opettajainkokoukset. Kehityskeskusteluissa ja opettajainkokouksissa kartoitetaan työtyytyväisyyttä ja täydennyskoulutuksen painopisteet. Talousarviossa varataan riittävät resurssit henkilöstön täydennyskoulutukseen. Kehityskeskustelut pidettiin kevään aikana. Opettajainkokoukset on pidetty säännöllisesti. Opettajat osallistuivat täydennyskoulutuksiin, joissa pääpaino oli valmistautumisessa sähköiseen ylioppilastutkintoon. Kriittinen menestystekijä Avainmittari NÄKÖKULMA: TALOUS Kustannustehokas opetus. eu- Kustannukset roa/opiskelija. Mittarin tavoitearvo Kustannukset euroa/opiskelija ovat valtakunnan keskitasolla. Toteutettavien kurssien suhteuttaminen opiskelijamäärään. Talousarviossa varattu määräraha oli riittävä. Lukion kustannukset euroa/opiskelija olivat alle valtakunnan keskitason. Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Opiskelijoita Suoritteiden hinta TA 13 Euroa/opiskelija Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Lukion tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvä hanke on viety loppuun. Hankkeen puitteissa lukion tietoteknisiä valmiuksia parannettiin opetushallitukselta saadulla rahoituksella. 66

67 Lakeudenportin kansalaisopisto (kansalaisopiston rehtori) Palvelualueen toiminta-ajatus: Lakeudenportin opisto järjestää koulutusta, jossa painottuvat terveyttä edistävät aineet, musiikki ja muut taideaineet sekä taitoaineet. Opisto järjestää ikääntyville tietoyhteiskuntavalmiuksiin liittyvää koulutusta sekä suomen kielen ja paikallisen kulttuurin koulutusta maahanmuuttajille NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo Elinikäisen oppimisen strategia: edistää asukkaiden kykyä ja halua elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Motto: Hyvä vapaa-aika ja itsensä kehittäminen! Hyvinvointitekijät: sosiaaliset vaikutukset; vaikutukset elämänlaatuun Asiakastyytyväisyyskyselyt Palautekyselyt (mm. kohdennetut kyselyt eri-ikäisille asiakkaille) Palaute kursseista, hallinnon ja opettajien toiminnasta on pääsääntöisesti myönteistä Toiminnan myönteinen vaikutus asiakkaiden elämän laatuun Asiakaslähtöiset ja ennakoivat palvelut. Kehittämisehdotusten etsiminen ja kerääminen: opisto kehittää palvelujaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakkaiden toiveet pyritään resurssien mukaan ottamaan huomioon opetussuunnitelmassa. Opisto pyrkii edelleen ottamaan huomioon opetusohjelman suunnittelussa opintoryhmien vaikutukset asiakkaiden sosiaaliseen elämään ja hyvinvointiin. Tavoite tulee korostumaan alueella ikääntyvien määrän kasvaessa. Avoimuus muutoksille: opisto on useissa tapauksissa joustava ja nopea käynnistämään uuden opetuskokonaisuuden. Opisto järjestää edelleen sekä harrastusluonteisesta että opinnollista koulutusta (avoin korkeakoulu ja avoin yliopisto, luennot). Opettajien tekemät kyselyt kurssilaisille opetuksen sisällöstä ja kurssitoiveista. Kurssitarjonnan pitäminen monipuolisena ja tarjoaminen kaikenikäisille. 67

68 NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Uusia kursseja on voitu aloittaa tarvittaessa nopeasti. Erilaisten kurssien lisäksi järjestetty yleisluentoja ja myyntipalvelukoulutusta. Opintosetelit on kohdennettu aktivoimaan ja samaan mukaan eläkeläiset, työttömät ja maahanmuuttajat. Opetussuunnitelman hyvä laadinta: tasokas, monipuolinen ja ajankohtainen opetusohjelma Opetuksen saatavuus ja kylien elinvoiman säilyttäminen Kursseille ilmoittautuminen; Tiedottaminen ja markkinointi Avainmittari Opiskelijoiden osuus toimialueen kuntien asukasmäärästä Opetuspisteiden lukumäärä Asiakasystävällinen, helppokäyttöinen ilmoittautumisjärjestelmä; Tiedotteiden ja mainonnan helppo saavutettavuus asiakkaiden näkökulmasta Mittarin tavoitearvo 18 % Opetusohjelman kiinnostavana pitäminen. 90 opetuspistettä / lukuvuosi 90 % opiskelijoista kykenee ilmoittautumaan nettijärjestelmän kautta. Opistolla on käytössään tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat tilat Toimipisteiden sijainnit tulee olla riittävät. 4-5 eri tiedotuskanavaa Nettiilmoittaumisjärjestelmän ohella opisto palvelee kursseille ilmoittautujia puhelimitse ja toimistoilla asiakaslähtöisyys! Toimistojen ylläpitäminen kaikissa toimipisteissä edelleen. Tiedottaminen opintoohjelmassa, Hellewihallinto-ohjelmassa, paikallislehdissä ja yksittäisinä mainoksina. Uutena tavoitteena on osallistuminen Facebookissa näkyvyyteen ja markkinointiin. Yhteensä 4119 opiskelijaa, joka oli 18,3 % opiston koko toimialueen asukkaista. Tavoite saavutettiin. Opetuspisteiden lukumäärä pysynyt samansuuruisena useamman vuoden ajan. Ilmoittautuminen tapahtuu pääosin netin kautta. Ilmoittautujia yritetään edelleen ohjata aktiivisemmin käyttämään nettiä. Ilmoittautuminen henkilökohtaisesti ja puhelimitse edelleen mahdollista. Facebook käytössä entisten tiedostuskanavien lisäksi. 68

69 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Taloudenhoito on kustannustehokasta, perustuu strategiaan sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaan Avainmittari Seurataan vakiokurssien ja erikoiskurssien tuotantokustannuksia Mittarin tavoitearvo Kustannustehokas opetus nettohinta / asiakas Opisto seuraa, että taloudellinen tulos ja tilinpäätös ovat talous- ja toimintasuunnitelman mukaiset. Erikoiskurssien (=kalliimpi opetus ja kalliimmat matkakustannukset) hinnoittelu muita vakiokursseja korkeampi. Toiminta on pysynyt suunnitellussa budjetissa. Kalliimpia kursseja ja yleisöluentoja on vähennetty kustannussyistä. 69

70 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Innostunut ja innostava, opistoopettamiseen soveltuva henkilöstö (hallinto ja opetushenkilöstö) Koulutettu pt. henkilöstö ja sivutoimiset työntekijät (tuntiopettajat) Avainmittari Työtyytyväisyys; Henkilöstön pysyvyys Henkilöstön omaehtoinen ammattitaidon ylläpitäminen ja sen kehittäminen Sivutoimisten opettajien omaehtoinen ammattitaidon ylläpitäminen ja sen edistäminen Mittarin tavoitearvo Kehityskeskustelut 1 x / v Henkilökuntapalaverit 1 x / kk Työhyvinvointiselvitykset (aika ajoin, muutaman vuoden välein) Kouluttautuminen ja kurssitus: (hallintohenkilökunta ja opettajat) vähintään yksi kurssi tai koulutus / lukuvuosi työntekijää kohti Opisto määrittää vakituisen henkilöstön tehtävänkuvat, kehittää ja päivittää niitä kehityskeskusteluissa. Opiston henkilöstö kokoontuu säännöllisesti suunnittelemaan ja kehittämään toimintaansa. Opisto huolehtii avoimesta ja keskustelevasta työilmapiiristä ja vuorovaikutuksesta: opisto määrittää, miten henkilöstö ja esimies voivat antaa toisilleen palautetta. Esimies kartoittaa henkilöstön osaamisen ja kehitystarpeet kehityskeskusteluissa. Esimies seuraa henkilöstön kouluttautumista ja sen vaikutuksia. Opisto kirjaa tuntiopettajien muun osaamisen opiston hallinto-ohjelmaan (Hellewi-ohjelma). Resurssien puitteissa opisto avustaa sivutoimisten opettajien koulutuskustannuksia. 70

71 Yhteinen toimintakauden aloitustilaisuus sivutoimisille tuntiopettajille kaikissa toimipisteissä. Säännölliset kokoukset toimistohenkilökunnalle ja päätoimisille opettajille 1x/kk. Koulutustarve on toteutunut halukkuuden mukaan. Kehityskeskusteluita ei käyty rehtorin puuttumisen vuoksi. Jatkossa ne käydään 1x/v Suoritteiden määrä TA 13 TP13 Toteutuneet opetustunnit Suoritteiden hinta TA 13 Toimintakate / opetustunti Keskeisiä lukuja TA 13 Koulutuksien määrä Osallistujien lukumäärä koulutuksiin Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Opisto tukee Alavuden kaupungin asettamaa toimintastrategiaa. Kirjasto (kirjastotoimenjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Kirjaston tehtävänä on edistää kuntalaisten mahdollisuuksia jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä kirjallisuuden ja taiteiden harrastamiseen. Tämän tehtävän kirjasto täyttää turvaamalla kaikille yhtäläiset lähikirjastopalvelut tarjoten maksutta käyttöön kokoelmat, tilat, ajanmukaiset tiedonhakuvälineet ja henkilökunnan asiantuntemuksen. 71

72 menestys- Kriittinen tekijä Palvelun vuus saavutetta- NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Avainmittari Mittarin tavoitearvo Aukiolotunnit / vuosi 5000 h Kirjastot avoinna yhteensä 85 h/vko, kesäaikana 75 h/vko, kirjastoauto liikenteessä 45 vkoa/vuosi Kirjastoauton pysäkkien määrä Kirjastokäyntien määrä / vuosi Verkkokirjaston käyttö / kuukausi 93 Kirjastoauton aikataulussa pysäkit koko kunnan alueella. Pääpaino on koulupysäkeissä. 9 käyntiä / asukas Tavoitteena kävijöiden lisääminen (OKM:n laatukriteeri 10 käyntiä/asukas käyntiä Tavoitteena kävijöiden lisääminen (OKM:n laatukriteeri 10 käyntiä/asukas) Asiakkaille markkinoidaan aktiivisesti myös tätä asiointimuotoa Lainaus / asukas 19 Lainaustavoite on koko maan keskiarvon (18,22) yläpuolella Aukiolotunteja kertyi yhteensä Kirjastoauto liikennöi uuden aikataulun mukaisesti koko kunnan alueella. Lainaukset autosta lisääntyivät yli 17 prosenttia. Kirjasto- ja verkkokäyntien sekä asukaskohtaisen lainauksen tavoitemäärät eivät toteutuneet. Kirjastokäyntejä kertyi 7,63 käyntiä/asukas, verkkokirjastokäyntejä kertyi 11503/kuukausi ja lainauksia/asukas 17,4 lainaa. 72

73 NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo Laadukas palvelu Asiakaspalaute Pääosin myönteinen palaute Monipuolinen aineisto Uusien nimekkeiden määrä 510 kpl / 1000 asukasta Asiakkaiden esittämät hankintatoiveet sekä kirjallinen, suullinen ja sähköinen muu palaute huomioidaan resurssien mukaan Aineiston valinnassa ja kokoelman ylläpidossa huolehditaan, että se tarjoaa luotettavan tiedonsaannin Lasten ja nuorten kirjastopalvelut Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Osallistujien määrä Lukudiplomi / 250 suoritusta Kirjavinkkaus /20 krt Ohjatut kirjastokäynnit / 120 oppilasta Tapahtumat ja näyttelyt / 12 krt Lasten lukemisharrastukseen panostetaan tutustuttamalla heitä kirjoihin ja kirjastoon Yhteishankkeet 2 hanketta Hankeavustuksella toteutetaan Oivakirjastojen markkinointihanke ja osallistutaan maakuntakirjastoalueen yhteiseen lukikerho hankkeeseen Asiakaspalaute on sisältänyt lähinnä hankintatoiveita, jotka on pääosin pyritty toteuttamaan. Uusia nimekkeitä on hankittu lähes tavoitteen mukaisesti 504 kpl/ 1000 asukasta. Lukudiplomin suoritukset ylittivät tavoitteen lähes sadalla, suorituksia kertyi 341. Kirjavinkkausta tehtiin 22 kertaa kouluissa, seurakunnan perhekerhoissa ja perhekahviloissa. Ohjatuille kirjastokäynneille osallistujia kertyi huomattavasti yli tavoitteen, 382 oppilasta ja eskarilaista. Näyttelyitä järjestettiin 15 kertaa. Tapahtumia järjestettiin 32 kertaa ja niihin osallistui 1063 kävijää. OIVA-kirjastojen markkinointihanke aloitettiin OIVA minuuttiruno-kirjoituskilpailulla, johon lähetettiin 140 runoa. 73

74 Kriittinen menestystekijä Kirjastotyöstä innostunut henkilöstö Koulutettu henkilöstö (Kirjastoasetus 4 ) Osaava henkilöstö NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Avainmittari Mittarin tavoitearvo Työtyytyväisyys Kehityskeskustelut 1 kerta/vuosi Henkilökuntapalaverit 2-4 viikon välein Opinto- ja virkistysmatka 2 krt/vuosi Muodollinen pätevyys tehtävään Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen 4 kirjastonhoitajaa, 6 kirjastovirkailijaa Kuusi täydennyskoulutuspäivää / henkilö Yhteisillä kokoontumisilla tavoitellaan hyvää työilmapiiriä ja työssä jaksamista Tavoitteena on rekrytoida lasten ja nuorten kirjastotyöhön perehtynyt kirjastonhoitaja täyttämistä vailla olevaan kirjastonhoitajan tehtävään Koulutustarjonnasta valitaan ajankohtaiset ja tarpeellisiksi katsotut Toimintojen yhtenäistämisestä ja työtehtävistä keskusteltiin yhdessä ja erikseen, mutta varsinaiset kehityskeskustelut käytiin vain Töysän kirjaston henkilökunnan kanssa. Henkilökuntapalavereita pidettiin suunnitelman mukaisesti. Opinto- ja virkistysmatka tehtiin koko Oiva-kimpan voimin Seinäjoen kirjamessuille. Kirjastoasetuksen 4 :n tavoitetta ei saavutettu, koska lasten ja nuorten kirjastotyöhön perehtyneen kirjastonhoitajan tehtävään ei saatu täyttölupaa. Täydennyskoulutuspäiviä kertyi työntekijää kohden viisi. Kriittinen menestystekijä Taloudellisuus ja tehokkuus NÄKÖKULMA: TALOUS Avainmittari Mittarin tavoitearvo (Henkilöstökulut+Kirjastoaineistokuluden 1,60 Tilastoinnilla ja talou- seurannalla tavoit- / Fyysiset käynnit+lainausmäksi teena päästä lähemkiarvoa koko maan kesteena (1,40) Lainan hinta 3,0 euroa Tavoitteena on pitää lainan hinta maan keskiarvon (3,18 e) alapuolella Toimintakulut / asukas 58 euroa Toimintakulut maan keskiarvon (58,03 e) alapuolella Lainaus / henkilötyövuodet Maan keskiarvo tavoitteena 74

75 Toimintakulut asukasta kohti alittivat tavoitteen yhdellä eurolla ollen 57 euroa/asukas, mikä on positiivista, vaikka muut tavoitteet eivät toteutuneet. Taloudellisuus ja tehokkuus mittarin tavoitearvo ylittyi ollen 1,82, lainan hinnaksi muodostui 3,28 euroa ja lainauksia henkilötyövuotta kohden Suoritteiden määrä TA 13 Aineiston hankinta kpl / 1000 asukasta Lainaukset / asukas 19,0 17,4 Kirjastokäyntien määrä / asukas 9,0 7,63 Suoritteiden hinta TA 13 Aineistomenot /asukas 13,2 13,2 Toimintamenot / laina 3,0 3,28 Toimintamenot yhteensä / asukas 58,0 57,0 Keskeisiä lukuja TA 13 Lainausten määrä Kirjastokäyntejä Verkkokirjastokäyntejä Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Investointi: Uuden kirjastoauton hankinta vuonna 2014.Hankinta on hyväksytty OKM:n vuoden 2014 rahoituslistalle ja valtionavustushakemus on lähetetty joulukuussa. Hankintaa on valmisteltu perehtymällä uudistettuun Kirjastoautostandardiin ja tutustuttu uusiin kirjastoautoihin Kirjastoautopäivillä. Hankkeet: Oivallinen uusi Alavus ja Tiedotusta ja tekniikkaa tehokkaasti Hankkeille saatiin Ely-keskukselta yhteensä 8500 euron avustukset, joiden avulla laaditaan toimintastrategia uudelle Alavuden kaupunginkirjastolle sekä nykyaikaistetaan tietotekniikkaa ja tiedotusta. Vapaa-aikapalvelut (liikuntasihteeri) Palvelualueen toiminta-ajatus: Monipuolisten vapaa-aikapalvelujen tuottaminen kaikenikäisille. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo Laadukas ja monipuolinen Tapahtumien ja yleisön Tapahtumia 120 Yleisöä kiinnostavat ohjelma- ja tapah- määrä esiintyjät tumatarjonta Monipuoliset liikunta- Asiakaspalaute 500 ohjattua kertaa / Toimintojen organisointi 75

76 palvelut eri ikäisille (0 100 v) Yhteistyö seurojen kanssa (tapahtumat) vuosi Kävijämäärät 15 suurtapahtumaa/ vuosi huomioiden vuodenajat ja tilojen aukioloajat. Yleisliikunta kampanjat / tapahtumat Palvelujen saavutettavuus Kunto-Lutra koko talo Kunto-Lutra uimahalli Iivari Nuorten hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisevän työn edistäminen Nuorille suunnattua tavoitteellista, tasaarvoista, turvallista toimintaa ja vapaaajanviettoa Aukioloaika Tapahtumat Kävijämäärät Tilojen aukioloajat 340 pvä/ vuosi 315 pvä/ vuosi 160 pvä/ vuosi 30 / vuosi 8500 / vuosi / vuosi Avoinna läpi vuoden poislukien huoltoaika (kesä) ja juhlapyhät Keskustaan uudet nuorisotilat. Kaktuksen nuorisojen toimintojen järjestäminen Toivo Kuula juhlavuoden monipuoliset tapahtumat täydensivät arvokkaasti normaalia tapahtuma kattausta. Eri ikäisille kuntalaisille on tarjottu monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Tapahtumia on järjestetty eri toimijoiden kanssa eri puolilla Alavutta. Erityisesti ikäihmisten liikuntaan on panostettu (ohjattua toimintaa, vertaisohjaaja koulutukset, IkiTrimmin tilat yhteistyössä sosiaalipalvelujen kanssa). Uusi nuorisotila Lymy avasi ovensa nuorille syksyllä. Nuorisotila Kaktuksen ja Lymyn päätavoitteena on ollut kiinnittää huomiota nuorten yhdenvertaiseen kohteluun. Tiloille on koottu nuorista omat talotoimikunnat. Kriittinen menestystekijä Kehittyvä ja yhteistyökykyinen henkilöstö NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Avainmittari Kehityskeskustelut, säännölliset työpaikka palaverit, hyvinvointipäivä Mittarin tavoitearvo Kehityskeskustelut joka toinen vuosi. Työpaikkapalaverit kerran kuukaudessa. Hyvinvointipäivä kerran vuodessa. Kaikkien työntekijöiden kanssa käyty kehityskeskustelu vähintään kahden vuoden välein. Tiedon kulun ja yhteishengen parantaminen työyhteisössä Ammattitaitoinen henkilökunta Osallistuminen täydennyskoulutukseen 1-2 päivää tai tarpeen mukaan Trimmi-kurssi, oma sisäinen koulutus Oman toimialaan kuuluva kouluttautuminen Kulttuuripalvelut: Kotiseutuopaskoulutus lisäsi ammatillista osaamista ja täydentää sopivasti tarjontaamme. 76

77 Liikuntapalvelut: Työpaikkapalavereja on pidetty säännöllisesti. Henkilökunnalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa toimintaan. Henkilöstölle pidettiin oma EA1, trimmikurssi sekä koulutus defibrillaattorin käytöstä. Nuorisopalvelut: Työpaikkapalavereja pidetty säännöllisesti. Tarpeen mukaan osallistuttu koulutuksiin (EP-opiston ilmaiset nuorisokoulutuspäivät). menestys- Kriittinen tekijä Toimitaan taloudellisesti ja tehokkaasti annetuissa raameissa NÄKÖKULMA: TALOUS Avainmittari Mittarin tavoitearvo kävijämäärät, osanottajamäärät, määräaikaisten työsopimusten määrä Määräaikaisten työsopimusten väheneminen Tehostetaan markkinointia; ammattitaitoiset työntekijät sekä hyvien, asianmukaisten tilojen käyttö Kulttuuripalvelut lisäsivät merkittävästi kävijämääriään ja odotetut tulostavoitteet täyttyivät reilusti. Liikuntapalvelujen osalta uimahallin, kuntosalien ja ohjattujen liikuntaryhmien asiakasmäärät ovat nousseet, joten pääsimme asetettuihin tulostavoitteisiin. Nuorisopalveluilla on ajanmukaiset ja laadukkaat nuorisotilat. Markkinointia nuorisotilojen tarjonnasta on lisätty ala- ja yläkoululaisille, lukiolaisille sekä myös vanhemmille. Kriittinen menestystekijä Sähköisten toimintatapojen ja tiedotuksen tehostaminen Vetovoimaiset ja kilpailukykyiset liikuntapalvelut Toiminta yksin tai yhteistyössä eri toimijoiden kanssa NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Avainmittari Hakemusten muuntaminen sähköiseen muotoon Suurten tapahtumien ja kampanjoiden järjestäminen Mittarin tavoitearvo Vapaaaikalautakunnan hakemukset (n. 100 kpl/ vuosi) sähköisenä Hakijoiden opastus erityyppisten lomakkeiden täyttöön 15 kpl/vuosi Tapahtumien järjestäminen Lasten ja nuorten vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksien parantaminen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen Lasten ja nuorten kuulemiset Aloitteet Lapsiperhebarometri Nuorten ääni kuuluu paremmin Tarkistetaan tavoitteiden toteutuminen Nuorten osallisuus, kuulemismallin sekä nuorisovaltuuston kehittäminen Nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien yhteistyön kehittäminen Moniammatillinen lastensuojelun seurantatyöryhmä tarkistaa ja laatii suunnitelman neljän vuoden välein 77

78 Tiedottamisessa on käytetty kaupungin nettisivuja, Viiskuntaa ja Töysä-tiedotetta sekä muita lähialueen sanomalehtiä. Nuorisotilojen talotoimikunnat yhdessä nuorisovaltuuston kanssa ovat olleet suunnittelemassa ja toteuttamassa nuorille suunnattuja tapahtumia. Yhteistyö nuorten hyväksi nuorisovaltuuston, 4H:n ja seurakunnan kanssa on vahvistunut. Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Kulttuuritapahtumien määrä Kulttuuritapahtumien kävijämäärät Kunto-Lutra, avoinna uimahalli Kunto-Lutra, avoinna kuntosali/muut tilat Uimahalli/kuntosalit, kävijämäärät 55000/ / Iivari, avoinna Iivari, kuntosali, kävijät Kulttis, (nuorisotila) avoinna Kulttis,Kaktus ja Lymy (nuorisotilat) kävijät Kaktus, (nuorisotila) avoinna Suoritteiden hinta TA 13 Vapaa-aikalautakunta, avustukset Uimahalli, lapset/aikuiset 2,50/5 2,50 / 5 Kuntosali, Kunto-Lutra 4,50 4,40 Kuntosali, Iivari, krt/3 kk 2/25 2 / 25 Nuorisoleirit, osallistumismaksu Keskeisiä lukuja TA 13 Vapaa-aikalautakunta, kokoukset/asiat 5/40 5/40 Vapaa-aikalautakunta, päätökset Uimakoulut / oppilasmäärä 25/ / 200 Ohjatut vesiliikunta, kerrat/osallistujamäärät 300/ / 3613 Ohjatut liikuntaryhmät, kerrat/osallistujamäärät 250/ / 3512 Kunto-Lutra, +75 vuotiaiden käyntikerrat, (ilmainen) Nuorisokerhot ja leirit, osallistujamäärät 3300/ /258 Nuorisotapahtumat, osallistujamäärät Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Kulttuuripalveluiden tulosalueella Toivo Kuula juhlavuoden konsertit ja näytelmä olivat merkittäviä tapahtumia. Useiden vapaa-ehtoisten talkooapua hyödyntäen toteutettiin näyttäviä tilaisuuksia. 78

79 TEKNISET PALVELUT Tekninen hallinto (tekninen johtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Tuottaa ja hankkia tehokkaasti, taloudellisesti ja riittävästi hallinnon alaan kuuluvia, laadullisesti tyydyttäviä palveluja tekniselle palvelulle sekä tarvittaessa muille palvelualueille, päättäjille ja kaupunkilaisille. Kriittinen menestystekijä Asian käsittelyn viivytyksettömyys Avainmittari NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Asiakaspalaute Annetut tehtävät on saatu hoidettua pääosin annetussa aikataulussa. Kriittinen menestystekijä Päätösten valmistelujen ja toimeenpanon taso NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Avainmittari Sovittu/annettu aikataulu Valmistelun, päätöksenteon ja toimeenpanon virheettömyys Mittarin tavoitearvo Koulutus Päätöksistä ei ole tehty toimintavuoden aikana valituksia. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Ammattitaitoinen henkilöstö Avainmittari Riittävät resurssit ja toimiva sijaisuusjärjestely Mittarin tavoitearvo Henkilöstön antama palaute 79

80 Sijaisuudet saatiin hoidettua toimintavuoden aikana. Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Teknisen lautakunnan päätökset Muut hallinnolliset päätökset Työsopimukset Vesi- ja viemäriliittymissopimukset Yksittäiset laskut Keskeisiä lukuja TA 13 Teknisen lautakunnan kokouksia 8 7 Yhdyskuntatekniset palvelut (kunnallistekniikan päällikkö) Palvelualueen toiminta-ajatus: Tuottaa ja ylläpitää taloudellisesti turvalliset ja viihtyisät yhdyskuntatekniset palvelut siten että Alavuden vahvuutena on palvelukykyinen liikenneverkosto ja viihtyisä kaupunkikuvamme huomataan. Kriittinen menestystekijä Liikenne katualueilla toimii turvallisesti ja joustavasti. Avainmittari Liikennevahinkojen korvausvaatimukset NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Ei yhtään Ennaltaehkäisevät toimet: hoito- ja kunnossapito vuodenaikaan sopiva. Parantamisavustukset avustettavia teitä kpl/v 2 kpl/v Peruskorjaussuunnitelmia ja -hakemuksia riittävästi jonossa. Yksityisteiden peruskorjauksissa hyödynnetään valtionavustukset maksimaalisesti. Loppuvuodesta säästyi rahaa aurauksesta, mutta liukkauden torjunnassa oli haastetta rittämiin. Yksityisteiden peruskorjauksiin saatiin vain yhteen siltaan avustuspäätös. Muut hakemukset ovat jonossa ELY-keskuksessa. Liikennevahinkoja tiestön kunnosta johtuen ei ole sattunut, vaikkakin tiealueilla on tehty paljon korjausrakentamista. Liukastumisvahinkoja tiestön liukkaudesta johtuen on sattunut muutamia. 80

81 NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä 1) Hoito-, 2) kunnossapito- ja 3) korjaustoimet suoritetaan liikennealueilla tarvittavina ajankohtina ennaltaehkäisevästi. Avainmittari Korjaus- ja hoitotoimenpiteet sekä uudisrakennustyöt tehdään toimenpideohjelman mukaisesti Mittarin tavoitearvo Saadaan tehtyä ennalta suunnitellut työt. Määräaikaishuollot, katuverkon jatkuva hoito ja seuranta. Nettotulos /m2 Talousarvion mukainen nettotulos Uuden katuverkon rakentaminen Resurssien kartoitus, tarvittaessa ulkopuolisen työvoiman käyttö. Yksityisteiden kunnossapito Valituksia kpl/vuosi <30 kpl/v Pyritään kohdentamaan kunnossapitotyöt oikein ajoitettuna. Urakoitsijoiden koulutus. Kaluston kehittäminen. Puistojen ja leikkipaikkojen hoito-, kunnossapito- ja korjaustehtävät suoritetaan ennaltaehkäisevästi. Laatu täyttää kuntalaisten vaatimukset Määräaikaishuollot, hoitotoimet, seuranta ja kartoitus. Tiestölle ja katualueelle suunnitellut korjaus- ja huoltotoimenpiteet tehty suunnitelmien mukaisesti. Uusia katuja ei rakennettu vuonna. Töysän alueiden yksityisteitä tuli kaupungin hoitoon vuoden 2014 alusta. Tätä asiaa valmisteltiin yhdessä tiekuntien kanssa pitkin vuotta. Töysän alueen kaikki leikkipuistot kartoitettiin ja tehtiin korjaustarvelistat. Osa erittäin huonokuntoisista leikkipuistoista purettiin. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Motivoitunut ja osaava henkilökunta. Avainmittari Henkilökunnan koulutus ja osaaminen kaikille työtehtävään soveltuva. Koulutus- seuranta Mittarin tavoitearvo Koko henkilökunnalla työtehtäviin soveltuvat turvallisuus- ja osaamiskoulutukset ajan tasalla. Täydennyskoulutukset Kehityskeskustelut Henkilöstökyselyt Riittävä henkilöstömäärä. Kertyneet työtunnit. Ylityötunteja ei tule liikaa. Töiden- ja henkilöstömäärän seuranta. Työntekijöiden osaamis- ja työturvallisuuskoulutukset on pidetty aja tasalla. Liikuntapaikkojen hoidossa pitkät viikonloppuvuorot lisäävät henkilökunnan tarvetta. 81

82 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Katujen kunnossapidossa ja uudisrakennuksessa pysytään budjetin raamissa Avainmittari Nettotulos /m2 Mittarin tavoitearvo Talousarvion mukainen nettotulos Realistinen ja kustannustehokas toiminta. Palvelujen ostot /km Tärkeimmät hankinnat kilpailutetaan tehokkaasti. Hoitotyöt ovat pysyneet talousarviossa. Hoidettavia kaavateitä m2 kaavateihin kulunut rahaa euroa, tulos 1,08 euroa /m2. Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Sammutus- ja pelastustehtäviä sekä muita palotoimen hälytystoimintoja, kpl hoidettavat tiet km Avustettavat tiet km Suoritteiden hinta TA 13 Sammutus- ja pelastustehtävä /kpl Yksityisteiden kunnossapito /km Yksityistieavustukset /km Keskeisiä lukuja TA 13 Aurauskerrat / v (keskimäärin) Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Yksityisteiden avustamisperusteet yhdenmukaistettu Alavuden mallin mukaiseksi. Töysän valtionavustuspäätöksen omaavien yksityisteiden teiden hoitosopimukset v alusta. Vesihuoltolaitos (laitospäällikkö) Palvelualueen toiminta-ajatus: Vesihuoltolaitoksen tehtävänä on toimittaa asiakkailleen hyvää ja talousvedelle asetetut laatuvaatimukset täyttävää talousvettä ja huolehtia asiakkaiden viemärivesien johtamisesta ja käsittelystä. Hyvä palvelutaso ja toiminnot tuotetaan niin tehokkaasti ja taloudellisesti kuin se on mahdollista 82

83 NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Veden jakelu toimii jatkuvasti mahdollisimman häiriöttömästi ja tehokkaasti Avainmittari Jakelukeskeytyksien lukumäärä Jakelukeskeytyksien kestoaika Mittarin tavoitearvo Alle 10 kpl Alle 6 tuntia Tuotannon ja vedenjakelun reaaliaikainen operointi kaukovalvonnan avulla Verkoston häiriötön toiminta Runkoviemärien tukokset Alle 10 kpl Verkostokarttojen yhdistäminen ja päivittäminen ajan tasalle Palvelujen tarjoaminen asiakkaille Asiakasystävällinen ja tasapuolinen palvelu koko kaupungin alueella Negatiivisten asiakaspalautteiden määrä alle 10 kpl Verkoston ennakoiva huolto ja kunnossapito Asiakasviestinnän ja tiedottamisen kehittäminen Vesijohtoverkostossa on ollut muutamia isompia vuotoja, jotka on paikallistettu ja korjattu muutaman tunnin kuluessa vuodon havaitsemisesta. Jakelukeskeytys on kaikissa tapauksissa koskettanut muutamia kymmeniä talouksia ja vedenjakelun keskeytyksen kesto on ollut keskimäärin alle kaksi tuntia. Runkoviemärien tukoksia on ollut useita. Runkoviemärien kuntoa on kartoitettu ja ongelmakohtia korjattu. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Ammattitaitoinen henkilöstö Avainmittari Lakisääteisten osaamistestauksien ja koulutuksien suorittaminen Mittarin tavoitearvo Voimassa olevat lakisääteiset todistukset ja kortit Henkilöstön tukeminen ja opastaminen uudessa isommassa yksikössä ja laajemmassa toimialueessa. Ammattitaitoinen ja pitkäaikainen henkilöstö Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut kerran vuodessa Työhyvinvoinnin ja viihtyvyyden ylläpitäminen 83

84 Kolme henkilöä on suorittanut sähkötyöturvallisuuskortin. Henkilöstöllä on voimassa olevat tarvittavat todistukset ja kortit. Henkilöstölle on pidetty koulutuksia yksikön toiminnoista ja perehdytetty laajentuneen toimialueen toimintoihin. Toimintamalleja ja organisaatiota on selkeytetty. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Veden laatu täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset Avainmittari Tutkimustodistukset Mittarin tavoitearvo Vesinäytteiden tulokset täyttävät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset Vesinäytteet valvontatutkimusohjel-man mukaan Tutkimustodistukset Jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää lupaehdot Lupaehtojen täyttyminen ympäristöluvan mukaisesti Prosessin seuranta ja tarvittavat ajotavan muutokset tilanteen mukaan Vuotovesimäärä Puhdasvesinäytteet ovat täyttäneet niille asetetut vaatimukset. hal- Verkostovuotojen linta Pumpatun ja laskutetun vesimäärän pienentyminen Teollisuusjätevesisopimusten kartoittaminen Verkostovalvonnan seuraaminen kaukovalvonnan ja raportoinnin avulla. Jätevedenpuhdistamon näytteissä ympäristöluvan mukaiset raja-arvot on saavutettu enimmäispitoisuuden osalta kaikilta osin ja vähimmäispoistotehon osalta lähes kokonaan. Vähimmäispoistotehon osalta raja-arvoa ei saavutettu huhtikuussa, koska virtaama oli kolminkertainen mitoitukseen nähden tulvista johtuen. Poikkeuksellisen korkealle nousseet tulvat aiheuttivat ongelmia ja toimenpiteitä jätevedenpuhdistamolla ja jätevedenpumppaamoilla. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Vesihuoltolaitos tuottaa vuosittain asetetun nettotulokset Avainmittari Nettotulos Mittarin tavoitearvo Talousarvion mukainen nettotulos 84

85 Isojen verkostovuotojen nopea paikallistaminen ja korjaaminen Vuotokohdan löytäminen Vuotokohdan korjaaminen Paikallistaminen 6 h kuluessa Korjaaminen 12 h kuluessa Verkoston ja venttiilien saneeraaminen ja täydennysrakentami-nen Vesimittarihuolto huolto-ohjelman mukaisesti Hulevesien kartoittaminen viemäriverkostosta Tuleva jätevesivirtaama ja niiden ohjaaminen sadevesiviemäröintiin Talousarvion mukainen nettotulos saavutettiin. Tulevan jätevesivirtaaman pieneneminen sade- ja tulva-aikoina Jätevesiverkoston kartoitukset Useita putkirikkoja aiheuttaneen puhtaanveden syöttölinjan uusimisen ensimmäinen vaihe valmistui Lahdenkylässä. Verkostovuotoja on paikallistettu tehokkaasti kaukovalvonnan avulla. Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 laskutettu vesimäärä ( 1000 m³ ) puhdistettu vesimäärä ( 1000 m³ ) Suoritteiden hinta TA 13 Myyty vesi / m³ 0,59 0,53 Puhdistettu jätevesi / m³ 0,97 0,94 Keskeisiä lukuja TA 13 vesijohtoverkoston pituus km viemäriverkoston pituus km Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Alavuden ja Töysän vesihuoltolaitosten toiminnot ja päivystys yhdistettiin Tavoitteena oli yhdenmukaistaa kahden vesihuoltolaitoksen taksat, palvelut, toiminnot ja päivystys yhdeksi toimivaksi ja tehokkaaksi vesihuoltolaitokseksi. Tavoitteet on pääosin saavutettu. Lämpölaitos (tekninen johtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Kaukolämmön tuottaminen ja jakaminen asiakkaille kilpailukykyisesti liiketalouden periaatteiden mukaisesti 85

86 NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Lämmön tuotanto tapahtuu keskeytyksettä, vaivattomasti ja kilpailukykyisesti Avainmittari Keskeytykset lämmönjakelussa Mittarien kaukoluenta Mittarin tavoitearvo Ei yhtään Kaikki Varajärjestelmät toimii Töysän alue saadaan kaukoluentaan Lämmön hinta >20% alle tilastokeskiarvon Toiminta on tehokasta Töysän alue saatiin kaukoluennan piiriin. Lämmön hinta saatiin pidettyä reilut 20% alle valtakunnan vastaavien laitosten keskiarvon. Verkostossa oli yksi vuoto, joka aiheutti lämmönjakelun keskeytymisen Salmen alueella. Toinen katkos johtui verkoston huollosta. Kriittinen menestystekijä Lämmön tuotanto tapahtuu keskeytyksettä Pääosa lämmöntuotannosta tapahtuu kotimaisia polttoaineita hyväksi käyttäen Kattila- ja verkostohäviöt pidetään alhaisena NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Avainmittari Painelain mukaiset tarkastukset % osuus lämmöntuotannosta Mittarin tavoitearvo Laitos läpäisee tarkastukset Huolellinen käyttö ja määräaikaishuollot suoritetaan ajallaan. >99% KPA kattiloiden varma toimivuus Verkostohäviö <15% Verkko pidetään kunnossa ja vuodot löydetään nopeasti Lämpö tuotettiin 96%:sti kotimaisella polttoaineella. Tältä osin tavoitetta ei saavutettu. Öljyä jouduttiin käyttämään alkuvuodesta kun kotimaisten polttoaineiden kattilatehot eivät riittäneet ja syksyn kattilakorjausten aikana. Verkostohäviötavoitetta ei saavutettu 86

87 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Lämmön tuotanto toimii tehokkaasti Avainmittari Nettotulos Mittarin tavoitearvo Talousarvion mukainen nettotulos Polttoainehankinnassa onnistutaan Lämmön tuotanto toimii tehokkaasti Talousarvion mukaista nettotavoitetta ei saavutettu. Suurimmat syyt tähän olivat isot kattiloiden korjaukset, polttoaineiden hinnan merkittävä kohoaminen ja energiaverojen korotukset. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Motivoitunut ja osaava henkilöstö Avainmittari Henkilökunta on suorittanut soveltuvan ammattipätevyyskoulutuksen Mittarin tavoitearvo Toteutuminen 100% Täydennyskoulutukset Kehityskeskustelut Henkilökunta suoritti useampia paineastialain mukaisia käyttökoulutuksia. Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Hanketta ei ole aloitettu. Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Lämmön tuotanto MWh Lämmön myynti MWh Verkostohäviö <15% 17,07 Suoritteiden hinta TA 13 Lämmön verollinen kuluttajahinta 52,95 59,02 Keskeisiä lukuja TA 13 Asiakasmäärä

88 Tilapalvelu (tekninen johtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Tilapalveluyksikön tehtävänä on kaupungin tulostavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toimitilojen hankinta, ylläpito ja vuokraus sekä ruoka- ja siivouspalvelujen tuottaminen asiakkaille. Toiminnassa huomioidaan käyttäjien tarpeet, teknillistaloudelliset tavoitteet sekä viranomaismääräykset NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Motivoitunut ja osaava henkilöstö Avainmittari Henkilökunta on suorittanut soveltuvan ammattipätevyyskoulutuksen Mittarin tavoitearvo Toteutuminen 100% Täydennyskoulutukset Kehityskeskustelut Henkilökunta suoritti useampia paineastialain mukaisia käyttökoulutuksia. Kriittinen menestystekijä Hyvä ruoka- ja siivouspalvelujen laatu. Avainmittari Asiakastyytyväisyys (1-5) NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Lähtötaso kartoitettu. Kehitetään kaikille asiakkaille sopiva kyselypohja. Toteutetaan asiakaskysely, jonka pohjalta suunnitellaan toimenpiteet laadun ylläpitämiseksi/parantamiseksi Asiakastyytyväisyyskyselyjä yhteisellä kyselypohjalla ei ole vielä tehty. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET 88

89 Kriittinen menestystekijä Kustannustehokkaat ruuankuljetusreitit Avainmittari Kuljetushinta/ suorite Mittarin tavoitearvo Hinta vuoden 2012 tasolla. Kotipalveluaterioiden toimituskonsepti otettu käyttöön tai tälle sovittu aikataulu. Reittejä tiivistetään mahdollisuuksien mukaan. Toimitilojen käyttöasteen säilyttäminen korkeana Käyttöaste 95% toimitiloista on käytössä Reagoidaan nopeasti muutoksiin. Uusi kotipalveluaterioiden toimituskonsepti otetaan käyttöön Samalla luovutaan ostopalvelukuljetuksista. Kaikki teollisuus- ja liiketilat ovat käytössä. Toimistotiloja on jonkin verran vapaana. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo Työkyvyn tuen tarpeeseen reagoidaan riittävän aikaisin. Kaupunginhallituksen ohjeen mukaiset rajaarvo Motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta. Perustutkinnon tai ammattitutkinnon suorittaneet. Puheeksiottaminen ja jatkotoimet tehty 100%. Yli puolella on kyseiset tutkinnot Säännöllinen poissaoloraporttien seuraaminen. Yhteistyö työsuojelun ja työterveyden kanssa. Täydennyskoulutukset Ruoka- ja siivouspalveluissa 100 % puheeksiottamisista tehty. Perus- tai ammattitutkinto 82,6 % henkilöstöstä. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 89

90 Sisäisten palvelujen suoriteperusteinen ja oikeaan työmäärään perustuva hinnoittelu Toimitilojen käyttökustannusten taloudellisuus. v talousarviossa jokaisen kohteen netto 0 Kohdekohtainen nettobudjetti. Asiakaskohtaiset neuvottelut hinnoittelun perusteista. Työmäärämitoitukset Mitoitukset tehty 100% Ruoka- ja siivouspalvelujen työmäärämitoitusten tekeminen. Huomioidaan eläköitymiset ja keittiötyyppien muutokset. Hoitokustannukset Alle 2,85 /m2 Tärkeimmät hankinnat kilpailutetaan tehokkaasti. Ruoka- ja siivouspalvelujen talousarviossa 2014 kaikkien asiakaskohteiden netto on 0. Työmäärämitoitukset on tehty 70 % asiakaskohteista. Hoitokustannusten tavoitetta ei saavutettu johtuen rahoitusvastikkeen kirjaustavan muutoksesta. Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Valmistettuja ateriasuoritteita Siivottavaa pinta-alaa m Isännöinnissä hoidettava pinta-ala Suoritteiden hinta TA 13 Ateriasuoritteen hinta 3,63 3,23 Siivouksen hinta /m2/kk 2,11 1,85 Hoitokustannukset /m2/kk 2,69 2,93 Keskeisiä lukuja TA 13 Valmistettuja aterioita/päivä Teollisuustiloja vuokrattuna Ympäristöpalvelut (maankäyttöinsinööri) Palvelualueen toiminta-ajatus: Edellytysten luominen kestävälle kehitykselle maanhankinnan ja kaavoituksen keinoin paikalliset olosuhteet huomioon ottaen siten, että Alavus tunnetaan miellyttävästä kaupunkikuvasta ja luonnonläheisestä ympäristöstä. Ohjataan ja luodaan edellytykset kaava-alueiden rakentamiselle joustavasti kuntalaisten tarpeet ja ympäristöarvot huomioiden 90

91 Kriittinen menestystekijä Ympäristönsuojelulain mukaisten lupien sujuva käsittely NÄKÖKULMA: ASIAKAS Avainmittari Mittarin tavoitearvo Neljän kuukauden sisällä 100 % ympäristöluvista Tehostetaan lupaprovat lainvoiman saasessien seurantaa ja ympäristöluvat % valvontaa Facta- Ympäristöohjelmalla Tonttijakojen sujuva käsittely Rakennuslupien sujuva käsittely Kahden kuukauden sisällä lainvoiman saavat tonttijaot % Kahden kuukauden sisällä lainvoiman saavat rakennusluvat % 50 % tonttijaoista Uusitaan paikkatietoohjelmistoa mahdollistamaan tehokkaampi työskentely 90 % rakennusluvista Asiakasneuvonnan ja sähköisen tiedonsiirron lisääminen Ympäristöluvat käsitelty tavoitteen mukaisesti. Tonttijakoja ei pystytty toteuttamaan asetetussa aikataulussa. Rakennusluvista 94 % lainvoimaisia 2 kk:n sisällä. Keskimääräinen käsittelyaika rakennusluville 29 pv. Kriittinen menestystekijä Raakamaan hankkiminen kaupungin omistukseen NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Avainmittari Mittarin tavoitearvo Riittävästi tarpeen mukaisia Kaavoitettavaa raaka- maa-alueita maata kahdeksi vuo- kaavoitettavaksi rakentamisedeksi eteenpäin tarpeisiin Maanomistuksen ja myyntihalukkuuden selvittäminen yhdistymissopimuksen linjaamilta alueilta Erityyppisiä tontteja on tarjolla riittävästi suhteessa kysyntään Tonttien lukumäärä / vuositarve Myytäviä tontteja on kolmen vuoden varanto Raakamaan hankinnalla ja kaavoituksella mahdollistetaan tonttivaranto Vesistöjen kunnostushankkeiden käynnistäminen ja toteutus Vireillä olevien kunnostus-hankkeiden määrä Kaksi vireillä / käynnissä olevaa hanketta vuosittain Jatketaan ja käynnistetään uusia vesistöjen kunnostushankkeita yhteistyössä Etelä- Pohjanmaan ELYkeskuksen, osakaskunnan, kalastusseurojen ja järvitoimikuntien kanssa sekä avustetaan hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista määrärahojen puitteissa. 91

92 Kaavoitettavaa raakamaata on jäljellä useaksi vuodeksi ja myytäviä tontteja on tarjolla yli kolmen vuoden varanto. saatiin päätökseen yksi vesistön kunnostushanke. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen menestystekijä Henkilöstön osaamisen turvaaminen Avainmittari Mittarin tavoitearvo Riittävät koulutusmäärärahat Tarkastelu vuosittain Tulos- ja kehityskeskustelu käydään jokaisen kanssa Ammattitaitoista henkilöstöä riittävästi Käytetty työpanos / henkilö Työpanoksen pienentäminen lisä-resursseja hankkimalla Rekrytoidaan 1 hlö eläkkeelle lähteneiden tilalle taikka vaihtoehtoisesti säädetään työkuormitus oman / ostopalvelun suhteella Rekrytointia usean eläköityneen tilalle ei tehty ja lisäksi vuosi toimittiin ilman omaa kaavoittajaa. Henkilöstövajaus on johtanut suuriin haasteisiin työtehtävistä suoriutumisessa. Kriittinen menestystekijä Talousarviossa pysytään NÄKÖKULMA: TALOUS Avainmittari Mittarin tavoitearvo Vuoden toimintamenot Vuodelle budjetoidut menot eivät ylity Siirretään tarvittaessa hankintoja sekä pidättäydytään ostopalvelujen käytöstä mahdollisuuksien mukaan Vuodelle budjetoituja menoja ei ylitetty. Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Maakaupat / kpl Asemakaavaluonnos / ha 10 25,2 Rakennusluvat / kpl Suoritteiden hinta TA 13 Maakaupat / kpl Asemakaavaluonnos / ha Rakennusluvat / kpl

93 Keskeisiä lukuja TA 13 Ympäristölautakunnan kokoukset 8 10 Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Yleiskaavoitusta ei käynnistetty, koska ei ole omaa kaavoittajaa. KAUPUNGIN KONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRHTIÖT Asuntotoimen yhtiöt Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Alavuden Asunnonhankinta OY (100%) Asunto-osakeyhtiö Asulantie (53,70%) Kiinteistöosakeyhtiö Alavuden Vuokratalot (100%) Kiinteistöosakeyhtiö Töysän Tapiola(100%) Asunto-osakeyhtiö Eevanraitti (100%) Kiinteistöosakeyhtiö Töysänranta (100%) Palvelualueen toiminta-ajatus: Asumiseen liittyvien palveluiden tuottaminen, asumisviihtyvyyden ja muiden asumisedellytysten parantaminen. Yhtiöt toimivat yhtiöjärjestyksensä mukaisesti, noudattavat Alavuden kaupunginvaltuuston hyväksymää konserniohjeitta, toteuttavat osaltaan kaupunginvaltuuston vahvistamia strategioita ja valtuuston asettamia tavoitteita. Kriittinen menestystekijä Monipuoliset asumisen edellytykset Avainmittari NÄKÖKULMA: ASIAKAS saatavilla olevien asuntojen lukumäärä ja koko Mittarin tavoitearvo Käyttöaste yli 90 % Pidetään yllä hyväkuntoisia asuntoja ja viihtyisiä asuinalueita Tavoitteet toteutuneet, palveluyksiköiden keskimääräinen käyttöaste n. 95%. Kriittinen menestystekijä NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Avainmittari Mittarin tavoitearvo 93

94 Eri tyyppisiä ja kokoisia asuntoja tarjolla riittävästi suhteessa kysyntään Asuntojen/kiinteistöjen kunnon ylläpito ja parantaminen asuntojen lukumäärä ja koko asuntojen koot 1-5 h+k rivitalo kerrostalo omakotitalo luhtitalo vaihtoehdot Tehdään muuttoremontteja, peruskorjataan kiinteistöjä Huoneistoihin on tehty pintaremontteja tarpeen mukaan. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo Ammattitaitoinen, työssä jaksaminen henkilöstön antama palaute työkykyinen ja työssään työtyytyväisyys viihtyvä henki- löstö Tehtävien tarkastelu aloitettu, tulevan fuusion vuoksi vielä kesken. kehityskeskustelut tehtävien tarkastelu muutostilanteissa Kriittinen menestystekijä Liikevaihdon riittävyys kattamaan kiinteistöjen hoito- ja rahoituskulut NÄKÖKULMA: TALOUS Avainmittari Mittarin tavoitearvo tilinpäätös tulot ja menot tasapainossa talousarvion ennakointi menojen suhteen, sopeutetaan vuokrankorotuksilla Tulot ja menot olleet keskimäärin tasapainossa. Vuokrankorotuksia ei vuonna ole tehty. Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Vuokra-asuntoja Keskeisiä lukuja TA 13 Asuntojen käyttöaste%

95 Strategisten hankkeiden toteutuminen tilikaudella: Kiinteistö Oy Töysän Tapiola, Kiinteistö Oy Töysänranta ja Alavuden Asunnonhankinta Oy sulautuvat Kiinteistö Oy Alavuden Vuokrataloihin Uuden yhtiön nimeksi tulee Alavuden Vuokraasunnot Oy. Elinkeinotoimen yhtiöt Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Alavuden Kehitys Oy Kiinteistö Oy Alavus Fasadi Kiinteistö Oy Tuurin Tietotalo Palvelualueen toiminta-ajatus: Elinkeinotoimen yhtiöt edistävät kaupungin elinkeinojen kehittymisen edellytyksiä ja kehittävät osaltaan kaupunkia vetovoimaiseksi yritysten toimintaympäristöksi. Keskiössä on uuden kunnan Yrittäjä on ykkönen asenteen edistäminen toiminnoissa. Alavuden Kehitys Oy kehittää ja monipuolistaa Alavuden kaupungin elinkeinoelämää läheisessä yhteistyössä alavutelaisten yritysten ja kaupungin kanssa sekä tarjoaa elinkeinopalvelut ja kaupungin markkinointiin liittyviä palveluja Alavuden kaupungille. Kiinteistö Oy Alavus Fasadi tarjoaa toimitiloja ja palveluja yrityksille ja yhteisöille, jotka haluavat toimia moderneissa ja tarkoituksenmukaisissa toimitiloissa, tehokasta tietoverkkoa hyödyntäen ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä Alavudella. Kiinteistö Oy Tuurin Tietotalo tarjoaa toimitiloja ja palveluja erityisesti ict-yrityksille ja yrityspalveluyrityksille, jotka haluavat toimia moderneissa ja tarkoituksenmukaisissa toimitiloissa, tehokasta tietoverkkoa hyödyntäen Tuurin palvelujen äärellä. Kriittinen menestystekijä Yrittäjä on ykkönen -asenne NÄKÖKULMA: ASIAKAS Avainmittari Mittarin tavoitearvo Joustavat, asiantuntevat Asiakaspalautteen ja asiakaslähtöiset arvo 4/5. strategiaa toteuttavat yritys-, toimitila- ja sijoittumispalvelut. Asiakaspalautteen systemaattinen keruu. Kehittyvä ja laajeneva yritysyhteistyö. Järjestettyjä yhteistyötilaisuuksia 4 Toimialakohtaiset tilaisuudet 4 Yrityskäynnit 80 Asiakastapaamiset 1200 Perustettuja yrityksiä Teemallisten yhteistyötilaisuuksien järjestäminen. Yrityskäynnit. Asiakastapaamiset. 95

96 Osaavan työvoiman saatavuus Osaavaa ja soveltuvaa henkilöstöä rekrytoitavissa. Henkilökunnan täydennyskoulutus-palveluja saatavilla. 45. Koulutustarjonnan vahvistaminen paikkakunnalla Asiakaspalautetta ei ole kyselyllä kerätty vuonna. Kysely toteutetaan huhti-toukokuussa Yhteistyötilaisuuksia on järjestetty yhteistyökumppaneiden kanssa tavoitteen mukaisesti, myös yrityskäyntien lukumäärä on tavoitteen mukainen. Asiakastapaamisissa tavoite alittui jääden noin 950 tapaamiseen. Yrityksiä Alavudella perustettiin tilikauden aikana 38. Työ koulutustarjonnan vahvistamiseksi on käynnistynyt myönteisissä merkeissä, josta yhtenä esimerkkinä on Järviseudun ammatti-instituutin käynnistämä puutarha-alan ammattitutkintoon tähtäävä koulutus. Koulutus käynnistyi tammikuussa ESR-hankkeen kautta on kyetty vahvistamaan yrityksille suunnattua paikkakunnalla toteutettavaa koulutustarjontaa. menes- Kriittinen tystekijä NÄKÖKULMA: TALOUS Avainmittari Mittarin tavoitearvo 96

97 Yrittäjä on ykkönen -asenne Taloudellinen toiminta Pysytään omistajan määrittämässä rahoitusresurssissa. Talouden tarkka seuranta (tilinpäätösraportit). Hankerahoituksen tehokas hyödyntäminen toiminnassa Kaupungin strategian mukaisia, yrityslähtöisiä kehittämishankkeita toteutetaan hankerahoituksella Aktiivisuus hankkeiden työstössä ja haussa yksin ja osana yhteistyöverkostoja. Osaavan työvoiman saatavuus Taloudellisia koulutusratkaisuja tarjolla Koulutuksia toteutetaan yhteistyössä taloudellisesti Aktiivisuus koulutusten organisoinnissa. Kiinteistö Oy Tuurin Tietotalon ja Kiinteistö Oy Alavus Fasadin tilinpäätökset vuodelta olivat tulokselliset, Alavuden Kehitys Oy:n tilinpäätös osoitti 2024,84 tappiota. Hankerahoitusta on tarkasteluvuonna onnistuttu hyödyntämään erinomaisesti, josta on osoituksena Alavuden Kehitys Oy:n hallinnoima Kuusiokuntien rakennusklusterin ja hitsaavan teollisuuden prosessien ja henkilöstön osaamisen kehittäminen ESR hanke sekä matkailualan yritysten yritysryhmähanke. Laatupalveluita läheltä hankkeen rahoitus varmistui joulukuussa ja hanke käynnistettiin tammikuussa Aktiivisuus koulutusten organisoinnissa on vaikuttanut myönteisesti koulutustarjontaan ja koulutusten kysyntään. ESR-hankkeelle haettiin jatkorahoitusta vuoden 2014 kesäkuusta vuoden 2015 huhtikuun loppuun saakka, mutta sitä ei valitettavasti myönnetty. 97

98 Kriittinen menestystekijä Yrittäjä on ykkönen -asenne NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Avainmittari Mittarin tavoitearvo Joustavat, asiantuntevat Toimiva, aktiivinen, ja asiakaslähtöiset vastuullinen ja asia- yrityspalvelut. tuotetaan kaslähtöinen yhteis- osana Yritys- työverkosto. Suomi verkostoa Verkoston itsearvio sekä muiden asiantuntijoiden 4/5. ja yhteis- työkumppa-neiden Säännöllinen toimijoiden kanssa. välinen yhteyden- pito.uusien kumppanuuksien lukumäärä XX. Yhteistoiminnan koordinointi, kehittäminen ja siitä tiedottaminen. Verkostotapaamiset. Yhteydenotot. Verkostojen kehittäminen. Osaavan saatavuus työvoiman suju- Rekrytointien vuus Tarjolla yrityslähtöistä koulutusta. koulutus- toimintaa Aktivoidaan organisaatioiden alueella. Yritys-Suomi toimijat arvioivat toimintaa säännöllisissä palavereissa, mutta strukturoitua itsearviointia ei ole toteutettu. Yhteistyöverkostojen kehittäminen ja ylläpito on tavoitteellista, säännöllistä ja myönteisiä tuloksia on saavutettu. Koulutusorganisaatiot toimivat paikkakunnalla yritys- ja asiakaslähtöisesti. Yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja koulutuspalvelujen tuottajien kanssa suunnitellaan, markkinoidaan ja toteutetaan yrityslähtöisiä koulutuksia. Kriittinen menestystekijä Yrittäjä on ykkönen -asenne Osaavan työvoiman saatavuus NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Avainmittari Asiantunteva, osaava, palveleva ja motivoitunut henkilöstö Mittarin tavoitearvo Kehityskeskustelut 2/vuosi. Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä 3/henkilö Kehityskeskustelut. Henkilöstö osallistuu koulutuksiin kehityskeskusteluissa määritettyjen linjausten mukaisesti. Kehityskeskusteluja on käyty 1/vuosi. Henkilöstö on osallistunut koulutuksiin tarvelähtöisesti. 98

99 Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Kuusiokuntien rakennusklusterin ja hitsaavan teollisuuden prosessien ja henkilöstön osaamisen kehittäminen ESR hankkeelle saatiin ELY-keskukselta ja alueen kunnilta rahoitus ja hanke käynnistyi tammikuussa. Hankkeessa on vuoden aikana tuettu hitsaavan teollisuuden sekä rakennustuoteyritysten prosessien ja laatujärjestelmien kehittämistä, yrityksien tarpeiden mukaan räätälöityjä koulutuksia ja CEmerkintään liittyvien auditointien valmisteluita. Hankkeessa on kehitetty asiantuntijaverkostoa nk. yhden luukun periaatteella toimivalle koulutus- ja neuvonta-palvelulle. Syksyllä järjestettiin ensimmäinen Fasadi Rustinki -ammattilaistapahtuma. Hankkeen myötävaikutuksella alueelle sijoittui yritys, joka tarjoaa metalliteollisuudelle testausja hitsausinsinööripalveluja. Vuonna 2014 ESR-hankkeen toimenpiteet ovat keskittyneet asiantuntijaverkoston juurruttamiseen alueelle sekä yhden luukun periaatteella toimivan koulutus- ja neuvontapalvelun vakiinnuttamiseksi alueelle. Palvelulla mahdollistetaan yrityksille joustava ja lähellä toimiva kanava räätälöityjen koulutuksien hankintaan. ELY-keskus myönsi rahoituksen myös yritysryhmähankkeeseen, jossa neljä maaseutu-matkailuyritystä toteuttaa Venäjälle suuntautuvaa markkinointia. Hankkeeseen liittyvä asiantuntijapalvelu ostetaan Etelä Pohjanmaan Matkailu Oy:ltä. Hankkeessa yrityksille on tuotettu Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n palvelimelle venäjänkieliset kotisivut, painettu venäjän ja englanninkielinen sekä suomenkielinen esite, osallistuttu Pietarin kansainvälisille matkailumessuille sekä projektipäällikkö on markkinoinut yritysryhmään kuuluvia yrityksiä sosiaalisen median kautta. Hankkeen avulla on saatu pilottiasiakkaat yrityksiin. Varsinkin kotiin tuotettavia palveluita tuottavien palveluyritysten toimintaa kehitetään ja niiden palveluista tiedotetaan asiakkaille Laatupalveluita läheltä hankkeessa, johon Leader-rahoituksen myönsi Kuudestaan ry. Hanke käynnistyi tammikuussa Asiakaslähtöisen ja proaktiivisen toimintakulttuurin kehittäminen näkyvät asiakaspalvelussa ja hanketyössä. Yritysten tulevien tarpeiden ennakointi ja toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin reagointi edellyttävät jatkuvaa toiminnan kehittämistä. A Pesu Oy Palvelualueen toiminta-ajatus: Yhtiön toimialana on sosiaalisena, yleishyödyllisenä ja liiketoimintaa harjoittavana osakeyhtiönä tuottaa kuntoutuspalveluja heikossa työmarkkina-asemassa (osatyökykyiset/pitkäaikaistyöttömät) oleville henkilöille. Yritys on sosiaalinen yritys, jonka henkilöstöstä on 30 % joko osatyökykyisiä tai osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä yhteensä. Tarkoituksena on erilaisten työllistymismuotojen kautta edistää työelämään sijoittumista työpaikkoja ja koulutusta järjestämällä. Toimintaansa varten yhtiö voi harjoittaa tuotannollista toimintaa. Yhtiö tuottaa pesula- ja siivouspalveluja, hoivapalveluja, kiinteistönhuoltopalveluja, keittiöpalveluja sekä kuljetuspalveluja. Yhtiö voi myös edelleen sijoittaa henkilöstöään muihin yhteisöihin ja yrityksiin 99

100 Kriittinen menestystekijä Nopea tuotanto Työvälineet ja toimintaympäristö NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Avainmittari aika pv likaisen pyykin saapumisesta, puhtaan pyykin toimitukseen koneiden huoltojen määrä koneiden korjaus seisonta-aika työympäristön siisteys- ja suojaimet Mittarin tavoitearvo saapumisesta 1 2 arkipäivää vuosihuollot 1 x toimintakausi huoltomies tavoitettavissa ja paikalla samana tai seuraavana päivänä 1 4 pv tapaturmia ei ole Prosessia ohjataan, mitataan ja parannellaan pitkäjännitteisesti prosessi jakautuu ydin, tuki- ja avainprosesseihin (pesut/lajittelut, viimeistelyt, pakkaus/luovutus, kuljetus) ja kokonaisuudessa pyritään asiakastyytyväisyyteen työnjohdon tuki- ja ohjaus osaamisen käyttö työtehtävissä (tietoa jaetaan ja kaikki hyötyvät laadun edistymisestä) henkilökunta pitää itse huolta työympäristön siisteydestä (koneiden putsaus pölystä, roskat) siistijä huolehtii lattiat, pinnat, tasot, henkilökunnan tilat Prosessiuudistukset pakkaus- ja kuljetusosiossa sekä lajittelussa toivat tulosta, prosessin läpimeno asetetun tavoitteen mukaista. Työvälineet, koneet ja niiden huoltotoimenpiteet on päivitetty asianmukaisiksi, myös investoitu uusia koneita. Työympäristöt siistitään säännöllisesti. Tapaturmia ei ole. 100

101 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Henkilöstö on ammattitaitoinen ja motivoitunut Kykyjen mukainen työtehtävä Avainmittari koulutuksen järjestäminen, tekstiilihuolto osatai ammattitutkinto vammasta tai haitasta johtuva työstä poissaolo Mittarin tavoitearvo 80 % vakituisista pesulatyöntekijöistä ammattitutkinto, perusosaaminen tai alaan liittyvä osaaminen enintään 10 työpäivää/vuosi/työntekijä työvalmennus, verkostotyö koulutettavien tahojen kanssa mahdolliset oppisopimukset pesuainetoimittajan kurssipäiville osallistuminen työnjohtajan ohjaus/opetus työnkierto käytössä työvalmennuksen yhteydessä suunnitelma sijoituksesta työnjohdon tuki käytettävissä perehdytys (A Pesu Oy:n oma perehdytyskansio kaikille työntekijöille) Käynnistettiin kaksi oppisopimusta. Yhtiöllä on yksi työvalmentajaa ja työpankkihankeen yksi työnetsijä. Valmennus jakautuu; mattopesula, pesula, palvelut kaupungille tai yrityksiin. Työvalmennuksen kautta tehty yksilöityjä ja räätälöityjä työ tai koulutussuunnitelmia. A Pesu Oy perehdyttämiskansio päivitetty. Uuden työntekijän perehdytys tapahtuu kansion, työvalmennuksen ja työnjohdon avuin. Vammasta tai haitasta johtuvia poissaoloja ei ole. 101

102 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo Taloudellinen ja toimiva sosiaalinen yritys talousarvio on laaditturealistisesti (ei ali eikä ylibudjetointia) tilinpäätös positiivinen, vähintään talousarvion mukainen talouden tarkka seuranta (osavuosikatsaukset, tiliotteet ja maksatukset) laskutus tehty ajallaan ja viipymättä Maksuvalmius, vakavaraisuus kassavaranto on riittävä kassavaranto on riittävä, maksut ei myöhässä kilpailukykyiset hinnat osakepääoman määrä ei ulkopuolisia lainoja, laskutus ajantasalla osakepääoma on vähintään sama kuin sijoitettu määrä menojen ja tulojen kuukausiseuranta (tiliotteet, kassa ja kirjanpito) suoritusten seuranta laskutusasiakkaina vain suurimmat vakituiset palvelun ostajat, yksityiset maksut luovutettaessa esim. puhdas pyykki mahdollisten investointien käyttö, jos tulos muodostuu riittävän positiiviseksi Tilinpäätös voitollinen ,04. Tulokseen on vaikuttanut pesulan arvioitua suurempi tuotto, työpankin bonuskertymät ja työllistämistyö. Pesulan liikevaihto ,99 kasvu n. 35 % ja kokonaisliikevaihto ,22 kasvu n. 26 %. Liikevaihdosta pesulaprosessi 54,5 % ja muut työllistämistoimet (palvelut, kioskit, työpankki) 45,5 % Investoinnit n ,00 ja vanhan kaluston lunastus kaupungilta ,00. Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Lokakuu 2012 aloituksesta joulukuu : Yrityssoitot: 249 kpl Yrityskäynnit: 168 kpl ja ei tarvetta: 78 kpl Haastateltujen työntekijöiden määrä: 134 kpl Rektytoiminta: 33 Alavuden kaupungin tulosalueille 102

103 1 yritykseen Vuokraustoiminta: 2 yritykseen, vuokrauksen jälkeen yhtiö lunasti yhden omaksi työntekijäkseen. Koulutukset ja yhteistyökumppanit: Työpankin omia koulutuksia 4 päivää. Yhteistyökumppania ovat ELY- keskukset Alavus, Seinäjoki ja Pirkanmaa sekä elinkeinotoimi Virrat, yrittäjäjärjestöt ja muut työllistämishankkeet. Muuta: Huhtikuussa työpankki oli mukana Alavuden kaupungin avoimien ovien päivässä sekä esittäytyi syksyllä Fasadi Rustinki Alavus Fasadissa koulutus- ja teollisuustapahtumassa. Joulukuussa ilmestyneet valtakunnalliset sosiaali- ja terveysministeriön esitteet otettiin käyttöön yritysesittelyjen yhteydessä. Yrittäjät ovat ottaneet positiivisesti kantaa työpankin toiminnalle ja todenneet sen olevan yksi mahdollisuus saada työntekijöitä tulevaisuudessa. Toisaalta vuoden aikana työpankki-esittelyissä todentui, että yritykset joilla on omat rekrysivustonsa ja rekryhenkilöstö, eivät olleet niinkään kiinnostuneita työpankkitoiminnasta. Tavoitteena jatkossakin on löytää ns. piilotyöpaikkoja. Vuoden aikana todentui tietynlainen varovaisuus yritysten työllistämistarpeissa. Työpankki tulee tarttumaan jatkossakin myös lyhyempiaikaisten työntekijätarpeiden vuokraamiseen. Kohderyhmänä tällöin ovat ensisijaisesti nuoret, joilla ei ole opiskelupaikka saati työtä. Kuntayhteistyö osoittautui tärkeäksi myös työpankin osalta. Työpankin rekrytoimisto on tehnyt tulosalueiden esimiehille aiemmin kuuluvat työntekijähaastattelut ja arvioinnit työntekijän soveltuvuudesta lyhyempiin määräaikaisiin tehtäviin. Yhteistyö on ollut saumatonta. Työpankki kehitti vuoden aikana oman työntekijärekisterin. Haastetta työpankillekin tuo tämän hetkinen taloustilanne, joka vaikuttaa suoraan tarpeeseen, työntekijän palkkaamiseen tai vuokraamiseen. Näkyvillä olo ja tiedon jakaminen työpankkitoiminnasta onkin nyt tärkeää, että voisimme vastata äkillisiin ja lyhytaikaisiinkin työvoiman tarpeisiin. Alavuden Jäähalli Oy Palvelualueen toiminta-ajatus: Tarjota alavutelaisille ja lähikuntien jääurheilun harrastajille laadukkaat ja monipuoliset harrastustilat Kriittinen menestystekijä Käyttäjien tarpeet huomioidaan Avainmittari Palautteet asiakkailta NÄKÖKULMA: ASIAKAS Mittarin tavoitearvo Palautteisiin reagoidaan alle viikossa Palautteet käsitellään viikkopalavereissa Käyttäjien palautteisiin on pystytty reagoimaan tyydyttävästi. 103

104 NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo Käyttöaste pidetään Laskutettavat tapahtumat vähintään 1300h/a korkeana Jääaikaa on tarjottu myös Seinäjoen ja alueen lähikuntien seuroille. Jääajan tarjonta lähikuntien seuroille Kriittinen menestystekijä Työhön motivoitunut ja osaava henkilökunta NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Avainmittari Mittarin tavoitearvo Kaikki henkilöt Henkilökunta on suorittanut soveltuvan tarvittaessa Täydennyskoulutukset ammattipätevyyskoulutuksen Koko henkilökunta on käynyt liikuntapaikkojen hoitajakoulutuksen. Toimintavuoden aikana yksi henkilö jäi osa-aikaeläkkeelle. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo Käyttökulut pidetään urheiluseurojen maksukyvyn vastaavat muut hallit vertailuhallien keskiarvo Käyttökulujen tarkka seuranta rajoissa Jääaikaa myytiin jonkin verran edellisvuotta vähemmän johtuen joukkueiden määrän vähentymisestä. Isoja yleisötapahtumia ei vuoden aikana ollut. Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Myydyt jääaikatunnit kaudessa Suoritteiden hinta TA 13 Hoitokustannus / myyty jääaikatunti Keskeisiä lukuja TA 13 Pääomakulu / myyty jääaikatunti (lyhennys+korko)

105 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Toimintatulot alittivat talousarvion 0,7 miljoonalla eurolla ja toimintamenot alittivat talousarvion 0,1 miljoonalla eurolla. Valtuusto hyväksyi ylitykset Suurimmat ylitykset tulivat kansanterveystyössä ja erikoissairaanhoidossa. Alkuperäinen Talousarvio- Lopullinen Talousarvion Poikkeama Käyttö- Tulosalue (sitovuustaso lihavoitu) talousarvio muutokset talousarvio toteutuma talousarviosta % HALLINTO- JA KEHITYSPALVELUT Kaupunginvaltuusto Toimintatulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Toimintamenot , , , , ,27 115,0 Toimintakate , , , , ,27 115,0 Kaupunginhallitus Toimintatulot ,00 0, , , ,84 100,3 Toimintamenot , , , , ,49 104,9 Toimintakate , , , , ,65 93,8 Hallintopalvelut Toimintatulot ,00 0, , , ,60 68,0 Toimintamenot , , , , ,79 112,1 Toimintakate , , , , ,39 120,9 HALLINTO- JA KEHITYSPALVELUT YHTEENSÄ Toimintatulot ,00 0, , , ,76 90,8 Toimintamenot , , , , ,55 110,9 Toimintakate , , , , ,31 126,9 TALOUSPALVELUT Talouspalvelut Toimintatulot ,00 0, , , ,78 108,0 Toimintamenot ,00 0, , , ,35 107,3 Toimintakate ,00 0, , , ,57 107,3 Maaseutupalvelut Toimintatulot ,00 0, , , ,20 91,4 Toimintamenot ,00 0, , , ,46 84,0 Toimintakate ,00 0, , , ,26 81,5 Lomituspalvelut Toimintatulot ,00 0, , , ,69 85,8 Toimintamenot ,00 0, , , ,63 86,4 Toimintakate 0,00 0,00 0, , ,06 TALOUSPALVELUT YHTEENSÄ Toimintatulot ,00 0, , , ,11 86,0 Toimintamenot ,00 0, , , ,74 90,5 Toimintakate ,00 0, , , ,37 106,2 PERUSTURVAPALVELUT Perusturvapalvelujen hallinto Toimintatulot , , , , ,40 92,3 Toimintamenot , , , , ,14 98,8 Toimintakate , , , , ,26 102,1 Sosiaalityön palvelut Toimintatulot ,00 0, , , ,05 109,8 Toimintamenot , , , , ,30 100,7 Toimintakate , , , , ,75 98,8 Ikäihmisten palvelut Toimintatulot , , , ,73-480,73 100,0 Toimintamenot , , , , ,11 98,3 Toimintakate , , , , ,84 97,7 Kansanterveystyö Toimintatulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Toimintamenot ,00 0, , , ,30 103,4 Toimintakate ,00 0, , , ,30 103,4 Erikoissairaanhoito Toimintatulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Toimintamenot , , , , ,04 102,9 Toimintakate , , , , ,04 102,9 PERUSTURVAPALVELUT YHTEENSÄ Toimintatulot , , , , ,38 102,6 Toimintamenot , , , , ,39 101,5 Toimintakate , , , , ,01 101,4 105

106 Alkuperäinen Talousarvio- Lopullinen Talousarvion Poikkeama Käyttö- Tulosalue (sitovuustaso lihavoitu) talousarvio muutokset talousarvio toteutuma talousarviosta % SIVISTYSPALVELUT Kouluhallinto Toimintatulot 0,00 0,00 0, , ,00 Toimintamenot ,00 0, , , ,06 96,0 Toimintakate ,00 0, , , ,06 95,2 Varhaiskasvatus Toimintatulot , , , , ,63 91,9 Toimintamenot , , , , ,53 97,2 Toimintakate , , , , ,90 98,0 Peruskoulut Toimintatulot ,00 0, , , ,92 81,1 Toimintamenot , , , , ,07 98,8 Toimintakate , , , , ,15 99,2 Lukio Toimintatulot 0,00 0,00 0, , ,00 Toimintamenot , , , , ,56 98,3 Toimintakate , , , , ,56 96,5 Kansalaisopisto Toimintatulot ,00 0, , , ,13 110,6 Toimintamenot ,00 0, , , ,89 100,1 Toimintakate ,00 0, , , ,24 95,5 Kirjasto Toimintatulot ,00 0, , , ,62 89,7 Toimintamenot ,00 0, , , ,83 96,7 Toimintakate ,00 0, , , ,21 96,9 Vapaa-aikapalvelut Toimintatulot ,00 0, , , ,78 104,2 Toimintamenot , , , , ,01 102,7 Toimintakate , , , , ,23 102,1 SIVISTYSPALVELUT YHTEENSÄ Toimintatulot , , , , ,26 97,1 Toimintamenot , , , , ,15 98,5 Toimintakate , , , , ,89 98,6 TEKNISET PALVELUT Tekninen hallinto Toimintatulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Toimintamenot ,00 0, , , ,47 99,2 Toimintakate ,00 0, , , ,47 99,2 Yhdyskuntatekniset palvelut Toimintatulot ,00 0, , , ,81 288,8 Toimintamenot , , , , ,86 95,0 Toimintakate , , , , ,67 92,3 Vesihuoltolaitos Toimintatulot ,00 0, , , ,04 101,9 Toimintamenot ,00 0, , , ,02 88,7 Toimintakate ,00 0, , , ,06 113,7 Lämpölaitos Toimintatulot ,00 0, , ,29-214,29 100,0 Toimintamenot ,00 0, , , ,85 118,3 Toimintakate ,00 0, , , ,56 68,7 Tilapalvelu Toimintatulot ,00 0, , , ,95 98,3 Toimintamenot ,00 0, , , ,01 98,5 Toimintakate ,00 0, , , ,94 107,0 Ympäristöpalvelut Toimintatulot ,00 0, , , ,46 86,7 Toimintamenot , , , , ,61 96,6 Toimintakate , , , , ,85 116,6 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖRYHMÄ Toimintatulot ,00 0, , , ,27 99,6 Toimintamenot , , , , ,12 98,7 Toimintakate , , , , ,85 92,7 TULOSRYHMÄT YHTEENSÄ Toimintatulot , , , , ,02 97,1 Toimintamenot , , , , ,07 99,9 Toimintakate , , , , ,95 100,9 106

107 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Alkuperäinen Talousarvio- Lopullinen Talousarvion Poikkeama Käyttötalousarvio muutokset talousarvio toteutuma talousarviosta % Toimintatulot , , , , ,02 97,1 Myyntitulot ,00 0, , , ,88 93,1 Maksutulot , , , , ,25 98,3 Tuet ja avustukset , , , , ,89 106,1 Muut toimintatulot ,00 0, , , ,22 104,7 Valmistus omaan käyttöön 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Toimintamenot , , , , ,07 99,9 Henkilöstömenot , , , , ,83 99,4 Palvelujen ostot , , , , ,69 100,9 Aineet, tarvikkeet, tavarat , , , , ,76 93,7 Avustukset muille , , , , ,14 101,7 Avustukset liikelaitoksille 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Muut toimintamenot , , , , ,69 101,8 Toimintakate , , , , ,95 100,9 Verotulot , , , , ,24 100,9 Valtionosuudet ,00 0, , , ,00 100,5 Rahoitustulot ja -menot ,00 0, , , ,48 19,7 Korkotulot muilta ,00 0, , , ,12 32,2 Korkotulot liikelaitoksilta 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Muut rahoitustulot muilta ,00 0, , , ,92 69,5 Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Korkomenot ,00 0, , , ,72 79,8 Muut rahoitusmenot -1000,00 0, , , ,16 493,1 Vuosikate , , , , ,19 88,9 Poistot ja arvonalentumiset ,00 0, , , ,10 98,5 Suunnitelman mukaiset poistot ,00 0, , , ,10 98,5 Arvonalentumiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Satunnaiset tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Satunnaiset menot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Tilikauden tulos , , , , ,09 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , , ,09 VEROTULOJEN ERITTELY Alkuperäinen Talousarvio- Lopullinen Talousarvion Poikkeama Käyttötalousarvio muutokset talousarvio toteutuma talousarviosta % Verotulot , , , , ,24 100,9 Kunnan tulovero , , , , ,93 100,8 Osuus Yhteisöveron tuotosta ,00 0, , , ,33 105,5 Kiinteistövero ,00 0, , , ,02 99,2 Muut verotulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 KUNNALISVEROTULOJEN MÄÄRÄYTYMISEN PERUSTEITA Tulovero- Verotettava tulo Muutos prosentti miljoonaa euroa prosenttia , , , , , , , ,3 19, ,4 VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY Alkuperäinen Talousarvio- Lopullinen Talousarvion Poikkeama talousarvio muutokset talousarvio toteutuma talousarviosta Valtionosuudet ,00 0, , , ,00 Peruspalvelujen valtionosuus (ml- tas.) ,00 0, , , ,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valt.os , , , ,00 Harkinnanvarainen rahoitusavustus 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Verotulot ylittivät 0,3 miljoonalla eurolla budjetoidun. Valtionosuudet olivat 0,2 miljoonaa euroa yli budjetoidun. Poistot alittivat hieman budjetoidun. Vuosikate alitti yli 0,3 miljoonalla eurolla budjetoidun. Tilikauden alijäämä alitti vajaalla 0,3 miljoonalla eurolla budjetoidun alijäämän. 107

108 Investointien toteutuminen Tulosalue Alkuper. Talousarvio- Lopullinen Talousarvion Poikkeama Käyttötalousarvio muutokset talousarvio toteutuma talousarviosta % Kaupunginhallitus Maaomaisuus Tulot ,00 0, , , ,99 31,9 Menot ,00 0, , , ,69 121,6 Netto 0,00 0,00 0, , ,68 Irtaimisto Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,00 0, , , ,82 90,1 Netto ,00 0, , , ,82 90,1 Arvopaperit Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,00 0, , , ,00-5,0 Netto ,00 0, , , ,00-5,0 Kaupunginhallitus yhteensä Tulot ,00 0, , , ,99 95,8 Menot ,00 0, , , ,13 31,9 Netto ,00 0, , , ,86 149,0 Perusturvalautakunta Irtaimisto/sis Elviira Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,00 0, , , ,30 102,4 Netto ,00 0, , , ,30 102,4 Kehitysvammaisten palvelutalon laajennus Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot , , , , ,39 149,7 Netto , , , , ,39 149,7 Perusturvalautakunta yhteensä Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot , , , , ,69 144,9 Netto , , , , ,69 144,9 Koulutuslautakunta Sydänmaan ryhmis Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot , , , , ,72 106,2 Netto , , , , ,72 106,2 Uusi päiväkoti Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,00 0, , , ,18 96,5 Netto ,00 0, , , ,18 96,5 Koulujen atk-laitteet Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,00 0, , ,87-529,13 98,5 Netto ,00 0, , ,87-529,13 98,5 Teknisen työn luokkien laitehankinnat Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,00 0, , ,78 401,78 102,7 Netto ,00 0, , ,78 401,78 102,7 Irtaimisto Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,00 0, , ,44-36,56 99,8 Netto ,00 0, , ,44-36,56 99,8 108

109 Tulosalue Alkuper. Talousarvio- Lopullinen Talousarvion Poikkeama Käyttötalousarvio muutokset talousarvio toteutuma talousarviosta % Kirkkomännikön koulun peruskorjaus Tulot ,00 0, ,00 0, ,00 Menot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Netto ,00 0, ,00 0, ,00 Sivistysryhmä yhteensä Tulot ,00 0, ,00 0, ,00 Menot , , , , ,37 98,9 Netto , , , , ,63 103,4 Tekninen lautakunta Talonrakennus Tulot 0, , , , ,00 96,2 Menot , , , , ,47 117,0 Netto , , , , ,47 125,4 Liikenneväylät Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,00 0, , , ,55 94,8 Netto ,00 0, , , ,55 94,8 Viherrakentaminen Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot , , , ,98-526,02 98,9 Netto , , , ,98-526,02 98,9 Vesihuolto Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,00 0, , , ,79 120,4 Netto ,00 0, , , ,79 120,4 Lämpölaitos Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,00 0, , , ,56 147,0 Netto ,00 0, , , ,56 147,0 Haja-alueen viemärit Tulot ,00 0, , , ,00 120,0 Menot ,00 0, , , ,78 63,2 Netto ,00 0, , , ,78 59,1 Pienhankinnat Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,00 0, , , ,35 96,6 Netto ,00 0, , , ,35 96,6 Kaukovalvonta Töysän alue/vesihuoltot Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,00 0, , , ,26 74,6 Netto ,00 0, , , ,26 74,6 Kiinteistöjen pihojen kunnostukset Tulot ,00 0, ,00 0, ,00 Menot , , , ,07 977,07 100,4 Netto , , , , ,07 104,6 Yksityiteiden peruskunnostukset Tulot ,00 0, , , ,00 15,7 Menot ,00 0, , , ,61 11,0 Netto ,00 0, , , ,61 2,2 Keskustan alue- ja liikennejärjestelyt Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot , , , , ,50 16,0 Netto , , , , ,50 16,0 Rantatöysän lämpökeskus Tulot , ,00 0,00 0,00 0,00 Menot , ,00 0,00 0,00 0,00 Netto , ,00 0,00 0,00 0,00 109

110 Tulosalue Alkuper. Talousarvio- Lopullinen Talousarvion Poikkeama Käyttötalousarvio muutokset talousarvio toteutuma talousarviosta % Hakojärven kevyen liikenteen väylä Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,00 0, , , ,11 60,4 Netto ,00 0, , , ,11 60,4 Ukkokankaan alue siirtoviemäri Tulot ,00 0, , , ,19 21,1 Menot ,00 0, , , ,96 47,8 Netto ,00 0, , , ,77 54,5 Töysän vastaanottohallin peruskorjaus Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,00 0, , , ,02 67,4 Netto ,00 0, , , ,02 67,4 Lentokenttäsäätiö Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot 0, , , ,00 0,00 100,0 Netto 0, , , ,00 0,00 100,0 Tekninen ja ympäristöryhmä yhteensä Tulot , , , , ,19 58,2 Menot , , , , ,27 85,7 Netto , , , , ,08 88,6 INVESTOINNIT Tulot , , , , ,18 44,4 Menot , , , , ,08 94,5 Netto , , , , ,90 99,2 lisätalousarviossa arvioitiin. Investoinneissa suurin ylitys oli Kehitysvammaisten palvelutalon laajennus 0,2 miljoonaa euroa. Investointi jakaantui kahdelle vuodelle ja investointi eteni nopeammin, kuin Rahoitusosan toteutuminen Alkuperäinen Talousarvio- Lopullinen Talousarvion Poikkeama Käyttötalousarvio muutokset talousarvio toteutuma talousarviosta % Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta , , , , ,18 89,2 Vuosikate , , , , ,19 88,9 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Tulorahoituksen korjauserät ,00 0, , , ,01 81,5 Investointien rahavirta , , , , ,89 99,6 Käyttöomaisuusinvestoinnit , , , , ,08 94,5 Rahoitusosuudet investointimenoihin , , , , ,19 47,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,00 0, , , ,00 60,1 Toiminta ja investoinni,t netto , , , , ,29 108,5 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset ,00 0, , , ,61 101,8 Antolainasaamisten lisäykset muille ,00 0, , , ,00 249,6 Antolainasaamisten lisäykset liikelait. 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Antolainasaamisten vähennykset muilta ,00 0, , , ,61 105,0 Antolainasaamisten vähennykset liikel. 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Lainakannan muutokset , , , , ,90 72,8 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , , , ,00 0,00 100,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,00 0, , , ,23 104,9 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0, , , , ,67 140,0 Oman pääoman muutokset 0, , ,79 Muut maksuvalmiuden muutokset , , , , ,69-32,0 Rahoitustoiminta, netto , , , , ,61 111,2 Vaikutus maksuvalmiuteen , , , , ,32 157,2 Kassavarojen muutos Kassavarat ,16 Kassavarat ,84 Kassavarojen muutos ,32 110

111 3. Tilinpäätöslaskelmat 3.1. Tuloslaskelma 2012 Toimintatuotot Myyntituotot , ,56 Maksutuotot , ,34 Tuet ja avustukset , ,17 Muut toimintatuotot , , , ,72 Valmistus omaan käyttöön 0, ,44 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,33 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,58 Muut henkilösivukulut , ,86 Palvelujen ostot , ,11 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,96 Avustukset , ,78 Muut toimintakulut , , , ,13 TOIMINTAKATE , ,97 Verotulot , ,36 Valtionosuudet , ,74 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,69 Muut rahoitustuotot , ,96 Korkokulut , ,34 Muut rahoituskulut , , , ,63 VUOSIKATE , ,76 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,06 Arvonalentumiset 0, ,90 0, ,06 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS , ,30 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,30 111

112 3.2. Rahoituslaskelma 2012 Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,76 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,60 Investointien rahavirta Investointimenot , ,43 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,28 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,54 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,45 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys , ,37 Antolainasaamisten vähennys , ,14 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,36 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,57 Oman pääoman muutokset ,79 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,06 Vaihto-omaisuuden muutos , ,40 Saamisten muutos , ,41 Korottomien velkojen muutos , ,32 Rahoituksen rahavirta , ,55 Rahavarojen muutos , ,10 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,84 Rahavarat , , , ,09 112

113 3.3. Tase V A ST A A V A A V A ST A T T A V A A A PYSYVÄT VASTAAVAT A OM A PÄÄOM A I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma , ,23 1. Aineettomat oikeudet , ,66 II Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 2. Muut pitkävaikutteiset menot , ,26 III Muut omat rahastot 0,00 0,00 3. Ennakkomaksut 0,00 0,00 IV Edell. tilikausien ylijäämä (alijäämä) , , , ,92 V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,09 0,00 II Aineelliset hyödykkeet OMA PÄÄOMA YHT , ,90 1. Maa- ja vesialueet , ,21 2. Rakennukset , ,63 B POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR. 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,26 1. Poistoero 0,00 0,00 4. Koneet ja kalusto , ,37 2. Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 5. Muut aineelliset hyödykkeet , ,51 POISTOERO JA VAP.E. VAR.YHT. 0,00 0,00 6. Ennakkomaksut ja keskener.hank , , , ,99 C PAKOLLISET VARAUKSET III Sijoitukset 1. Eläkevaraukset 0,00 0,00 1. Osakkeet ja osuudet , ,34 2. Muut pakolliset varaukset 0,00 0,00 2. Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET YHT. 0,00 0,00 3. M uut lainasaamiset , ,18 4. M uut saamiset 8 389, ,00 D TOIM EKSIANTOJEN PÄÄOM AT , ,52 1. Valtion toimeksiannot , ,51 PYSYVÄT VASTAAVAT YHT , ,43 2. Lahjoitusrahastojen pääomat , ,74 3. Muut toimeksiantojen pääomat , ,95 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANT. PÄÄOMAT YHT , ,20 1. Valtion toimeksiannot , ,51 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,79 E VIERAS PÄÄOMA 3. Muut toimeksiantojen varat 0,00 0,00 I Pitkäaikainen TOIM EKSIANTOJEN VARAT YHT , ,30 1. Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 2. Lainat rah.- ja vakuutuslaitoksilta , ,23 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 3. Lainat julkisyhteisöiltä , ,99 I Vaihto-omaisuus 4. Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0,00 1. Aineet ja tarvikkeet 4 843, ,12 5. Saadut ennakot 0,00 0,00 2. Keskeneräiset tuotteet 0,00 0,00 6. Ostovelat 0,00 0,00 3. Valmiit tuotteet 0,00 0,00 7. Muut velat/liitt.maksut ja muut velat , ,10 4. Muu vaihto-omaisuus 0,00 0,00 8. Siirtovelat 0,00 0,00 5. Ennakkomaksut , , , , , ,59 II Lyhytaikainen II Saamiset 1. Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 Pitkäaikaiset saamiset 2. Lainat rah. ja vakuutuslaitoksilta , ,14 1. M yyntisaamiset 0,00 0,00 3. Lainat julkisyhteisöiltä 6 593, ,84 2. Lainasaamiset 0,00 0,00 4. Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0,00 3. Muut saamiset 0,00 0,00 5. Saadut ennakot , ,88 4. Siirtosaamiset 0,00 0,00 6. Ostovelat , ,45 0,00 0,00 7. Muut velat/liitt.maksut ja muut velat , ,63 Lyhytaikaiset saamiset 8. Siirtovelat , ,02 1. Myyntisaamiset , , , ,96 2. Lainasaamiset , ,42 VIERAS PÄÄOMA YHT , ,28 3. Muut saamiset , ,04 4. Siirtosaamiset , , , ,22 V A ST A T T A V A A Y HT EEN SÄ , , , ,22 III Rahoitusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet 0,00 0,00 2. Sij. rahamarkkinainstrumentteihin , ,62 3. Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 0,00 4. Muut arvopaperit 0,00 0, , ,62 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,22 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT , ,65 V A ST A A V A A Y HT EEN SÄ , ,

114 3.4. Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma 2012 Toimintatuotot , ,41 Toimintakulut , ,95 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta , ,44 Toimintakate , ,10 Verotulot , ,36 Valtionosuudet , ,74 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,40 Muut rahoitustuotot , ,56 Korkokulut , ,46 Muut rahoituskulut , ,09 Vuosikate , ,41 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,38 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0, ,56 Arvonalentumiset 0,00 0,00 Satunnaiset erät 0, ,00 Tilikauden tulos , ,53 Tilinpäätössiirrot , ,54 Vähemmistöosuudet 0,00-1,28 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,35 114

115 Konsernin rahoituslaskelma 2012 Toim innan rahavirta Vuosikate , ,41 Satunnaiset erät 0, ,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,79 Investointien rahavirta Investointimenot , ,58 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,74 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot , ,85 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,37 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen m uutokset Antolainasaamisten lisäys , ,00 Antolainasaamisten vähennys , ,09 Lainakannan m uutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,32 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,43 Om an pääom an m uutokset ,79 37,31 Muut m aksuvalm iuden m uutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,41 Vaihto-omaisuuden muutos , ,71 Saamisten muutos , ,86 Korottomien velkojen muutos , ,59 Rahoituksen rahavirta , ,26 Rahavarojen muutos , ,89 Rahavarojen m uutos Rahavarat , ,74 Rahavarat , , , ,89 115

116 Konsernitase V ASTAAV AA 2012 V ASTATTAV AA 2012 PYSYVÄT VASTAAVAT OM A PÄÄOM A Aineettomat hyödykkeet ,33 Peruspääoma , ,57 Aineelliset hyödykkeet Arvonkorotusrahasto , ,12 M aa- ja vesialueet ,01 M uut omat rahastot , ,05 Rakennukset ,74 Edell. tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,49 Kiinteät rakenteet ja laitteet ,48 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,02 Koneet ja kalusto ,74 OM A PÄÄOM A YHT , ,15 Muut aineelliset hyödykkeet ,52 Ennakkomaksut ja keskeneräiset ,51 VÄHEM M ISTÖOSUUDET , ,24 Aineelliset hyödykkeet yhteensä ,00 0,00 Sijoitukset POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR ,53 Osakkuusyhteisöosuudet ,17 M uut osakkeet ja osuudet ,52 PAKOLLISET VARAUKSET ,32 M uut lainasaamiset ,47 M uut saamiset ,25 TOIM EKSIANTOJEN PÄÄOM AT ,69 Sijoitukset yhteensä ,41 0,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHT ,74 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma ,07 TOIMEKSIANTOJEN VARAT ,75 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma ,50 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma ,19 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikainen koroton vieras pääoma ,21 Vaihto-omaisuus ,33 VIERAS PÄÄOMA YHT ,97 0,00 Saamiset ,13 Rahoitusarvopaperit ,46 V ASTATTAV AA Y HTEENSÄ , ,39 Rahat ja pankkisaamiset ,14 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT ,06 0,00 V A ST A A V A A Y HT EEN SÄ ,55 0,

117 4. Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuuspaperit on merkitty taseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vertailutiedot Vertailutietoina on käytetty mahdollisuuksien mukaan vuoden 2012 yhteenlaskettuja Alavuden ja Töysän tilinpäätöstietoja sekä graafeissa koko maan keskiarvoja Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät, joissa kunta on osakkaana. Osakkuusyhteisöt on jätetty yhdistelemättä, koska yhdistelemättä jättämisellä on vain vähäinen merkitys konsernin toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan Keskinäisen omistuksen eliminointi Sisäiset liiketapahtumat Vähemmistöosuudet Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisten omistuksen eliminointi on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen käyttöomaisuuden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu tytäryhteisön oman pääoman erää edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä ja tilikauden ylijäämä/alijäämä vastaan. 117

118 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot tulosryhmittäin Konserni Kaupunki Hallinto- ja kehityspalvelut Talouspalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekninen palvelut YHTEENSÄ *) *) toimintatuottojen erittely esitetään ulkoisista eristä Verotulot 2012 Kunnan tulovero , ,04 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,19 Kiinteistövero , ,13 Muut verotulot 0,00 0,00 Verotulot yhteensä , ,36 Valtionosuudet 2012 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ,00 Siitä:Verotuloihin perustuva valtionos. tasaus ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus 0,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valt.os ,00 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 0,00 Valtionosuudet yhteensä , ,74 Satunnaiset erät Tilinpäätösvuonna ja edellisenä vuonna tilinpäätökseen ei sisältynyt satunnaisia eriä. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistosuunnitelma päivitettiin vastaamaan KILAn kuntajaoston ohjeistusta ja käytettiin tilinpäätösvuoden uusien kohteiden poistolaskennassa. Vanha poistopohja käytiin harmonisoiden läpi kuntaliitoksen yhteydessä. Poistoajat ja poistomenetelmät ovat: ALAVUDEN KAUPUNKI Poistosuunnitelma 1.1. alkaen PYSYVÄT VASTAAVAT poistoaika poistotapa KILA Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot 2 tasapoisto 2-5 Aineettomat oikeudet 5 tasapoisto 5-20 Liikearvo 2 tasapoisto 2-5 Muut pitkävaikutteiset menot ATK-ohjelmistot 3 tasapoisto 2-5* Tieosuudet 15 tasapoisto 2-5* Muut 3 tasapoisto 2-5* * erityisestä syystä voi olla enintään 20 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa 118

119 Rakennukset ja rakennelmat** Hallinto- ja laitosrakennukset, puiset 20 tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset, kiviset 30 tasapoisto Tehdas- ja tuotantorakennukset, puiset 20 tasapoisto Tehdas- ja tuotantorakennukset, kiviset 30 tasapoisto Talousrakennukset, puiset 10 tasapoisto Talousrakennukset, kiviset 20 tasapoisto Vapaa-ajan rakennukset, puiset 20 tasapoisto Vapaa-ajan rakennukset, kiviset 30 tasapoisto Asuinrakennukset, puiset 30 tasapoisto Asuinrakennukset, kiviset 40 tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot 15 tasapoisto Sillat, laiturit ja uimalat 10 tasapoisto Muut maa- ja vesirakenteet 15 tasapoisto Vedenjakeluverkosto 30 tasapoisto Viemäriverkko 30 tasapoisto Kaukolämpöverkko 20 tasapoisto Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet 15 tasapoisto Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset 10 tasapoisto Maakaasuverkko 20 tasapoisto Muut putki- ja kaapeliverkot 15 tasapoisto Sähkö-,vesi-yms.laitosten laitoskoneet ja 10 tasapoisto laitteet Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 15 tasapoisto Liikenteen ohjauslaitteet 10 tasapoisto Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 tasapoisto **perusparannusmenojen poistoaika on kolmasosa(1/3) normaalista poistoajasta ja kohteen kokonaisperusparannusmenojen poistoaika on kaksi kolmasosaa(2/3) normaalista poistoajasta. Koneet ja kalusto Rautaiset alukset 15 tasapoisto Puiset alukset ja muut uivat työkoneet 8 tasapoisto 8-15 Pienet käyttöomaisuushankinnat, alle 2.000, on kirjattu vuosikuluksi. Pienhankintarajaa verrataan hyödykkeen arvoon kokonaisuutena, vaikka hyödyke muodostuisikin useasta komponentista. Pienhankintaraja on määritelty ilman arvonlisäveroa. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama, euroa Poikkeama, prosenttia -43 Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu siitä, että kaudelle sattuu poikkeuksellisen suuria investointivuosia, poistoajat ovat olleet suhteellisen pitkiä ja investointimeno on tarkasteluajanjaksolla etupainotteinen verrattuna poistoihin, jotka alkavat vasta kohteen tultua valmiiksi. KILA:n kuntajaoston yleisohjeen mukaiset muutokset ovat astuneet voimaan tilivuodesta alkaen. Poikkeama 43 prosenttia on pienentynyt edellisen vuoden 53 prosentin tasosta 119

120 Pakollisten varausten muutokset Pakollisia varauksia ei tilikaudella ollut. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot Konserni Kaupunki Muut toimintatuotot Maa-alueiden myyntivoitot , , , ,87 Muut myyntivoitot , ,00 Muut toimintakulut maa-alueiden myyntitappiot muut myyntitappiot , ,27 Rahoitustuotot ja -kulut 2012 Korkotuotot Korkotuotot sijoituksista , ,05 Korkotuotot muut , ,15 Muut rahoitustuotot Kurssivoitot , ,61 Osinkotuotot muista yhteisöistä , ,39 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä , ,29 Korkokulut Lainojen korkokulut , ,3 Muut korkokulut , ,53 Muut rahoituskulut Kurssitappiot 5 867,02 Alavuden kaupunki sijoituskatsaus Vuosi oli hyvä osakesijoitusvuosi. Monien teollisuusmaiden osakemarkkinoiden nousu ylitti kaikki odotukset - Yhdysvallat +32 %, Japani +55 %, Suomi +32 %. Kaikki osakemarkkinat eivät päässeet samanlaiseen menestykseen, sillä kehittyvien maiden osakkeet olivat jopa pienessä alamäessä viime vuonna. Myös vähäriskisillä korkomarkkinoilla kehitys oli vaisua, sillä rahamarkkinoiden tuotot olivat odotetusti lähellä nollaa ja turvallisimpien valtionlainojen tuotoissa painuttiin hieman pakkaselle. Alavuden kaupungin valtakirjasalkun tuotto oli vuonna 6,74 % vertailuindeksin tuottaessa 6,51 %, eli tuotto oli 0,23 % vertailuindeksiään parempi. Valtakirjasalkun tuotto oli viime vuodelta hyvä ja onnistuimme erittäin hyvin omaisuuslajipainotuksissa, eli ylipainotimme osakkeita sekä keväällä että syksyllä osakekurssien noustessa. Korkosijoituksissa voitimme vertailuindeksin selvästi ja parasta tuottoa korkosijoituksissa tarjosi riskisemmät High Yield lainat, joita ylipainotimme koko vuoden. Myös vuoteen 2014 lähdetään toiveikkaasti, sillä osakemarkkinat saavat tukea monelta suunnalta. Pitkällä tähtäimellä tärkeintä osakesijoittajan kannalta on talouden kehitys. Taloudessa on uutisvirta ollut varovaisen myönteistä viime aikoina. Talouden elpymistä on nähty laajasti aina viime vuosien pettymyksiä Japania ja Eurooppaa myöten. Suurimpia riskejä ovat sijoittajien pettyminen yritysten tuloskehitykseen, keskuspankkien rahapolitiikan kiristäminen tähän mennessä viestitetystä, Euroopan orastavan talouskasvun notkahtaminen ja kehittyvissä talouksissa ennakoitua heikomman talouskasvun toteutuminen. Tämän vuoden osalta emme kuitenkaan uskalla luvata viime vuoden kaltaisia tuottoja osakesijoituksiin emmekä myöskään korkopuolelle, jossa matala korkotaso ja aiempaa matalammalla olevat yrityslainamarginaalit sekä mahdollinen maltillinen korkotason nousu laskevat tuottoja aiemmasta. 120

121 4.3. Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset Tasearvo 1.1. kaupungin taseessa Muutokset tilikaudella Tasearvo kaupungin taseessa Tasearvo ky:n taseessa Osuus % ky:n taseessa E-P:n Liitto , , ,29 6,17 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä , , ,21 2,76 Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä , , ,32 57,15 E-P:n Sairaanhoitopiirin ky , , ,55 6,99 Eskoon sosiaalipalvelujen ky , , ,05 5,29 Pääomien ero taseissa ei aiheuta kirjauksia, pääomat ky:n ja kunnan välillä voivat erottaa. Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutt. menot Ennakkomaksut Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,92 Lisäykset tilikauden aikana , , ,25 Rahoitusosuudet tilikaudella , ,00 Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä , ,43 Tilikauden poisto , , ,50 Arvonalenn. ja niiden palaut. Poistamaton hankintam , , ,24 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , ,24 Olennaiset lisäpoistot Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineell. hyöd. Ennakkomaks. ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , , ,99 Lisäykset tilikauden aikana , , , , ,13 Rahoitusosuudet tilikaudella , , ,00 Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä , , , , ,16 Tilikauden poisto , , , ,40 Arvonalennukset ja niiden pal. Poistamaton hankintam , , , , , , ,88 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , , , ,88 Olennaiset lisäpoistot Pysyvien vastaavien sijoitukset, osakkeet ja osuudet Osakkeet Osakkeet omistusyhteysyhteisöosuudet Kuntayhtymä- Muut osakkeet ja Yhteensä konserniyhtiöt osuudet Hankintameno , , , , ,34 Lisäykset Vähennykset 1 000, ,00 Siirrot erien välillä Hankintameno , , , , ,34 Arvonalennukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , ,34 Pysyvien vastaavien sijoitukset, jvk-, muut laina- ja muut saamiset Jvk-lainasaamiset Saamiset konserniyhteisötayhtymät Saamiset kun- Saamiset muut Yhteensä yhteisöt Hankintameno , , ,18 Lisäykset Vähennykset , ,19 Siirrot erien välillä Hankintameno , , ,99 Arvonalennukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , ,99 121

122 Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Tytäryhteisöt ja kuntayhtymäosuudet Nimi Kotipaikka Kaupungin Konsernin Kuntakonsernin osuus (1 000 euroa) omistusosuus omistusosuus omasta pääomasta vieraasta pääomasta tili. voitosta/tappiosta Tytäryhteisöt Alavuden Asunnonhankinta Oy Alavus 100,00 100, Alavuden Jäähalli Oy Alavus 83,35 83, Alavuden Kehitys Oy Alavus 100,00 100, A-Pesu Oy Alavus 100,00 100, Asunto Oy Asulantie Alavus 53,70 53, Kiinteistö Oy Alavuden Vuokratalot Alavus 100,00 100, Kiinteistö Oy Alavus Fasadi Alavus 100,00 100, Asunto Oy Eevanraitti Alavus 100,00 100, Asunto Oy Töysän Tapanintie 10 Alavus 0,00 100, Finn Töysä Oy Alavus 89,00 89, Kiinteistö Oy Töysänranta Alavus 100,00 100, Kiinteistö Oy Töysän Tapiola Alavus 100,00 100, Kiinteistö Oy Tuurin Tietotalo Alavus 100,00 100, Kuntayhtymät Eskoon sosiaalipalvelujan ky Seinäjoki 5,29 5, Etelä-Pohjanmaan liitto Seinäjoki 6,17 6, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky Seinäjoki 6,99 6, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Alavus 57,15 57, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Seinäjoki 2,76 2, Yhteensä Pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä, joissa kaupunki on jäsenenä sekä osakkuus- ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä 2012 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset , ,80 Lainasaamiset , ,52 Muut saamiset ,00 Siirtosaamiset ,45 Yhteensä , , ,25 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kaupunki on jäsenenä Myyntisaamiset , ,75 Lainasaamiset Muut saamiset ,29 Siirtosaamiset , ,34 Yhteensä , ,38 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 2 877,66 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 2 877,66 Saamiset yhteensä , , , ,29 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kaupunki Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulot valtio/eu , , , ,42 Siirtyvät korot , , , ,30 Kelan korvaus työterv.huollosta , , , ,00 Puukauppasaatavat , ,30 Melan lopullinen maksu , ,74 Muut siirtosaamiset , , , ,34 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yht , , , ,10 122

123 Rahoitusarvopaperit 2012 Osakkeet ja osuudet Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Jälleenhankintahinta , ,62 Kirjanpitoarvo , ,62 Erotus Joukkovelkakirjalainasaamiset Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Muut arvopaperit Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Yhteensä rahoitusarvopaperit , , Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Konserni Kaupunki Peruspääoma , , , ,23 Lisäykset Vähennykset Peruspääoma , , , ,23 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä , , , ,97 Edellisten tilikausien ylijäämä/alij , , , ,97 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , , , ,30 Oma pääoma yhteensä , , , ,90 Pitkäaikainen vieras pääoma Velat ja velkojen osat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai pidemmän ajan kuluttua 2012 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Pitkäaikaiset velat yhteensä , ,00 123

124 Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä ja osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille 2012 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot Ostovelat , ,40 Muut velat Siirtovelat Yhteensä , ,40 Velat kuntayhtymille, joissa kaupunki on jäsenenä Saadut ennakot Ostovelat , ,26 Muut velat Siirtovelat ,63 Yhteensä , ,89 Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Saadut ennakot Ostovelat Muut pitkäaikaiset velat Liittymismaksut , ,10 Yhteensä , ,10 Velat yhteensä , , , ,29 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kaupunki Lyhytaikaiset siirtovelat Siirtovelat Palkkajaksotukset , ,00 Palkkojen ja henkilösivukul. jaksotukset , , , ,29 Korkojaksotukset , ,08 Opetus/valtionosuus/vähennys ,00 Mela/Lomitus/palautus ,76 Kuusiokuntien terveys ky/lisämaksu ,54 Työttömyysvakuutus/lisämaksu ,00 Muut siirtovelat , ,32 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , , , ,69 Siirtovelat yhteensä , , , ,69 124

125 4.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Konserni Kaupunki Lainat vakuutus- ja rahoituslaitoksilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset , ,95 Lainat julkisyhteisöiltä Vakuudeksi annetut kiinnitykset , ,21 Lainat muilta luotonantajilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä , ,16 Leasingvastuiden yhteismäärä Konserni Kaupunki Seuraavalla tilikaudella maksettavat , , , ,60 Myöhemmin maksettavat , , , ,96 Yhteensä , , , ,56 Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita Muut kaupungin antamat vastuusitoumukset Konserni Kaupunki Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma , ,52 Jäljellä oleva pääoma , , , ,26 Takaukset muiden puolesta *) Alkuperäinen pääoma , , ,36 Jäljellä oleva pääoma , , , ,52 *) Tähän sisältyvät myös kaupungin antamat täytetakaukset asuntolainoista, joista lainasitoumukset on tehty Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 2012 Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuusta , ,53 Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus Kuntien takauskeskuksen rahast , ,50 Sopimusvastuut Konserni Kaupunki Vuokravastuut , ,46 Arvonlisäveron palautusvastuu , ,29 125

126 4.5. Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Henkilöstöraportti kuvaa toteutunutta kehitystä, mutta sen avulla voidaan varautua myös tulevaan. Henkilöstöraportti on tarkoitettu tukemaan strategista henkilöstöjohtamista. Vuoden 2014 aikana otetaan käyttöön Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen vuoden aikana hyväksymä uusi henkilöstövoimavarojen arviointi. Tällöin saadaan seuraavaan tilinpäätökseen myös kattavampi tieto vertailuvuodesta kuin tähän tilinpäätökseen. Kuntaliitoksen vuoksi kaikkia vertailutietoja ei ole ollut kohtuudella käytettävissä. Uusi suositus on suppeampi, mutta pyrkii paremmin vakioimaan laskentatavat vertailtavuuden vuoksi ja nostamaan esiin keskeisimmät mittarit. Alavuden kaupungin henkilöstöpolitiikkaa ohjaa valtuuston hyväksymä henkilöstöohjelma, joka viestittää koko organisaatiolle yhtenäisyyttä henkilöstöasioiden hoidossa sekä niitä periaatteita, joilla hyvää henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan Henkilöstön määrä ja rakenne Palvelussuhteen luonne Henkilöstön määrä on ilmoitettu henkilöittäin tilikausittain ja kuvaa kuinka moni eri henkilö on ollut kaupungin palveluksessa. Luvuissa ovat myös vuoden aikana virkavapaalla, sairauslomalla, äitiyslomalla, hoitovapaalla ym. olleet henkilöt sekä heidän sijaisensa. Määräaikaisten suuri määrä johtuu siitä, että jokainen sijaisuus tilastoidaan määräaikaiseksi työsuhteeksi ja vastaavasti vakanssi, jonka sijaisuutta hoidetaan näkyy tilastossa yhtenä työsuhteena. Kolmivuorotyössä olevien lyhyiden sijaisuuksien osalta on käytössä ns. ketjutussääntö, jolla kohtuullistetaan mm. lomajärjestelyjä kerryttämällä vuosilomaoikeutta, vaikka sijaisuus välillä katkeaa tietyksi ajaksi. Vakinaiset 662 Määräaikaiset 672 Tukitoimenpitein työllistetyt (ml. projektit) 35 A-Pesulta ostettu palveluja 132 Yhteensä 1501 Toimenpitein työllistetyt Kaupungin työllistämistiimi jakoi määrärahat ja ohjasi tukityöllistämistä kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaan. Kaupunki kesätyöllisti vuotiaita alavutelaisia nuoria ja maksoi samanikäisistä kesätyöllistämistukea yrityksille Kaupunki myönsi yrityksille nuorten kesätyöllistämiseen tukea 150 /kk ja 1 kk/nuori Kaupunki kannustaa alavutelaisia oppisopimuskoulutukseen ja myönsi yrityksille 100 /kk Nuorten kesätyöllistämiseen kaupungin töihin määrärahoissa huomioitiin 1 kk/nuori ja työyksiköt saivat tietyn kuukausimäärän, jolla työllistää. Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä hoidettiin A-Pesu Oy:n ja TE-toimiston kanssa yhteistyössä. 126

127 kk henk. Palkkatuki (korkeampi ja matalampi) Alavuden kaupungilla 70 nuorta sai kesätyöpaikan vuonna. Yrityksille suunnattua tukea maksettiin 250 nuoresta. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen on onnistunut ja monet pysyivät töissä koko tukiajan keskeytyksettä. Päätoimisuus Lukuihin sisältyvät sekä työllistetyt, että sijaiset. Luvut on ilmoitettu henkilöittäin kalenterivuoden ajalta. Kokoaikaisessa palvelussuhteessa oli 999 henkilöä, eli 72 % henkilöstöstä. Naisia oli 79 % ja miehiä 21 %. Osa-aikaisena työskenteli 389 eli 28 % henkilöstöstä. Heistä naisia 65 % ja miehiä 35 %. naiset miehet yhteensä % Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Henkilötyövuodet Palvelussuhteiden määrä ei suoraan kerro, millä henkilöstöpanoksella kunnan palveluja on vuoden aikana tuotettu. Osa henkilöstöä on ollut pitkällä sairauslomalla, vanhempainlomalla, hoitovapaalla, opintovapaalla ja toisaalta osa työpanoksesta on toteutettu muulla kuin päätoimisella henkilöstöllä (mm. lyhytaikaiset sijaiset sekä hyvin lyhyellä viikkotyöajalla työskentelevät). Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työskentelyä, johon sisältyy vuosiloma, mutta ei poissaoloja. Opetusvelvollisuuden mukaan työskenteleville opettajille ei voida samalla tavalla laskea henkilötyövuosia. Vuonna henkilötyövuosia oli yhteensä 817. Henkilöstön määrä sopimusaloittain Henkilöstön määrä sopimusaloittain tarkoittaa niitä työntekijöitä, jotka kuuluvat jonkun sopimusalan piiriin. Palkansaajia sopimusaloittain oli yhteensä 881. Suurin ryhmä oli työehtosopimuksen piiriin kuuluvat 581 henkilöä. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat opetusala ja virkaehtosopimus. TES (työehtosopimus) + oppisopimusta 581 TS95 (teknisten sopimus) 22 VES (virkaehtosopimus) 71 VESH (hoitoalan sopimus) 4 VESOE (opetusalan sopimus, liukumapohj. palkat) 153 TTES (tuntipalkkaisten työehtosopimus) 47 MUU 3 Yhteensä

128 Ikäjakauma Eläkkeelle siirtyminen Alavuden kaupungin henkilöstön ikärakenteen suurimmaksi ikäryhmäksi muodostui vuoden lopussa vuotiaiden ryhmä, johon kuului 155 henkilöä (16,2 %). Seuraavaksi suurin ryhmä oli vuotiaat ja vuotiaat, johon kumpaankin kuului 148 henkilöä (15,5 %). 50-vuotiaita ja sitä vanhempia Alavuden kaupungin koko henkilöstöstä oli 43,2 % Yhteensä 957 Vuonna henkilöstön keski-ikä oli 46 v 0 kk 1 pv. Seuraavassa taulukossa on eritelty naiset ja miehet ikäluokkiin tilinpäätösvuonna. naiset miehet yhteensä % , , , , , , , , , ,88 Yhteensä ,00 Vanhuuseläke 12 Osa-aikaeläke 2 Osatyökyvyttömyyseläke 3 Työkyvyttömyyseläke 1 Työttömyyseläke 0 Tapaturmaeläke 0 Varhenn. vanhuuseläke 0 Yhteensä 18 Henkilöstön poistuma ja uuden henkilöstön rekrytointihaasteet asettavat erityisiä vaatimuksia niille strategisille linjauksille, joita kaupungin henkilöstöpolitiikassa lähivuosina tehdään. Seuraavalla sivulla on KEVAn eläkepoistumaennuste. 128

129 129 Kunta-alan eläkepoistuma (KuEL ja VaEL) Alavuden kaupunki Henk. Vanhuuseläke Työkyvyttömyysel. Eläkepoistuma yht. Eläkepoistuma, % Henk ,1 2,0 3,7 3,9 3,6 3,2 3,4 4,0 3,4 3,4 3,3 2,4 2,4 3,2 2,8 2,4 3,8 3,3 2,5

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu VERSIO 2.6/2010 Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen 1 2 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 3 2 Kunnan tuloslaskelma 5 2 Kunnan tase 7 3 Kunnan rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2009

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2009 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2009 Tilinpäätös 2009 LAHTI TP 2007 TP 2008 TP 2009 Asukasluku (31.12)*) 99 301 100 080 100 833 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 290 033 314 779 320 977

Lisätiedot

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 138 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 56 08.06.2016 Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 29/02.06.01/2016 KH 04.04.2016 138 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2015 KERAVAN LÄMPÖVOIMA OY

TILINPÄÄTÖS 2015 KERAVAN LÄMPÖVOIMA OY TILINPÄÄTÖS 2015 KERAVAN LÄMPÖVOIMA OY SISÄLLYSLUETTELO HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 3 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET 4 TULOSLASKELMA 5 TASE 6 RAHOITUSLASKELMA 7 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 8 KÄYTÖSSÄ

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2011 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Konsernin voitto

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2011 Säilytettävä vähintään 31.12.2021 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2011 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2011

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

SPL/P-Suomen piiri ry

SPL/P-Suomen piiri ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2014 Säilytettävä vähintään 31.12.2024 asti. Osoite: Rautatienkatu 46 90120 OULU Kotipaikka Oulu Y-tunnus 1000046-9 TASEKIRJA 31.12.2014 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2014

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS 30.9.2010 Tulos ja tase, FAS (Toteuma) Finavia konserni TULOSLASKELMA, FAS EUR 1.1.-30.9.2010 1.1.-30.9.2009 LIIKEVAIHTO 231 834 836,24 241 094 465,00 Valmiiden

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Tilikartta: Oletus yhtiö Oy,

Tilikartta: Oletus yhtiö Oy, Tilikartta: Oletus yhtiö Oy, 21.06.2007 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet 105

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot