PIRKANMAAN LIITON SÄÄNTÖKOKOELMA

Transkriptio

1 PIRKANMAAN LIITON SÄÄNTÖKOKOELMA voimassa alkaen sivu 1. Perussopimus Hallintosääntö Maakuntavaltuuston työjärjestys Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Tarkastussääntö Taloussääntö

2 2 PIRKANMAAN LIITTO Voimaantulo PERUSSOPIMUS 1. Luku KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pirkanmaan liitto -kuntayhtymä ja kotipaikka Tampereen kaupunki. Kuntayhtymän nimestä voidaan käyttää muotoa Pirkanmaan liitto. 2 Kuntayhtymän toimiala ja tehtävät Pirkanmaan liitto toimii Pirkanmaan, sen kuntien ja niiden asukkaiden eduksi alueensa yleistä kehittämistä, aluekehitys- ja maakuntakaavoitustehtäviä sekä edunvalvontaa harjoittavana kuntayhtymänä. Kuntayhtymän tehtävänä on: 1. Huolehtia alueiden kehittämislaissa kuntayhtymälle säädetyistä tehtävistä 2. huolehtia maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetusta maakuntakaavan laadinnasta ja muista maakuntakaavoitukseen liittyvistä tehtävistä 3. huolehtia muulla lainsäädännöllä määrätyistä tehtävistä sekä 4. huolehtia muista jäsenkuntien antamista tehtävistä. Kuntayhtymä voi olla jäsenenä tai osakkaana kuntayhtymän toimialaan liittyvissä yhteisöissä ja yhtiöissä. Kuntayhtymä voi sopimuksin ottaa täyttä korvausta vastaan suorittaakseen kuntayhtymän toimialaan liittyvän toimeksiannon muiltakin kuin jäsenkunnilta. 3 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmalahti, Kylmäkoski, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi. Kunta, joka valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan Pirkanmaan maakuntaan, tulee kuntayhtymän jäseneksi päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien ilman eri päätöstä. Milloin jäsenkunta valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan toiseen maakuntaan, se lakkaa olemasta kuntayhtymän jäsenenä päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien ilman eri päätöstä.

3 3 2. Luku KUNTIEN EDUSTAJAINKOKOUS 4 Edustus kuntien edustajainkokouksessa Kukin jäsenkunta valitsee kuntien edustajainkokoukseen yhden jäsenen kutakin viimeksi pidettyjä kunnallisvaaleja edeltävän vuoden viimeisenä päivänä kunnassa asunutta alkavaa asukasta kohden, kuitenkin enintään kolme jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. 5 Edustajien äänimäärät Kuntien edustajainkokouksessa on kullakin edustajalla yhteensä yksi ääni edustamansa kunnan alkavaa asukasta kohden laskettuna viimeksi pidettyjä kunnallisvaaleja edeltävän vuoden viimeisen päivän asukasluvun mukaan, kuitenkin enintään kolmasosa (1/3) kokouksessa edustettuina olevien jäsenkuntien yhteisestä äänimäärästä. Jäsenkuntaa edustavien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu heistä saapuvilla olevien kesken tasan. 6 Kuntien edustajainkokous Kuntien edustajainkokous pidetään kunnallisvaalien jälkeisen vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Maakuntahallitus päättää edustajainkokouksen ajasta ja paikasta. Kutsu kuntien edustajainkokoukseen on toimitettava kirjallisesti jäsenkunnille vähintään kuukautta ennen kokousta. Jäsenkuntien on kirjallisesti ilmoitettava valitsemiensa edustajien nimet maakuntahallitukselle viimeistään 14 päivää ennen kuntien edustajainkokousta. Kuntien edustajainkokouksen kokouskutsu ja esityslista on lähetettävä edustajille viimeistään seitsemän päivää ennen kuntien edustajainkokousta. 7 Kuntien edustajainkokouksen järjestäytyminen Kuntien edustajainkokouksen avaa maakuntahallituksen puheenjohtaja. Kuntien edustajainkokous valitsee itselleen puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lisäksi kuntien edustajainkokous valitsee sihteerin, kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä tarpeellisen määrän ääntenlaskijoita. 8 Kuntien edustajainkokouksen päätösvaltaisuus Kuntien edustajainkokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet edustajista on saapuvilla ja nämä yhteensä edustavat enempää kuin puolta kaikkien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä.

4 4 9 Kuntien edustajainkokouksen päätöksenteko Päätökset kuntien edustajainkokouksessa tehdään noudattaen soveltuvin osin Pirkanmaan liiton maakuntavaltuuston työjärjestyksen määräyksiä. 10 Kuntien edustajainkokouksen tehtävät Kuntien edustajainkokous valitsee jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. 11 Kuntien edustajainkokouksen kustannukset Jäsenkunta vastaa kuntien edustajainkokoukseen valitsemansa edustajan palkkioista ja luottamustehtävän hoitamisesta aiheutuneista kustannuksista. Pirkanmaan liitto vastaa kuntien edustajainkokouksen järjestämisestä aiheutuneista muista kustannuksista. 3. Luku MAAKUNTAVALTUUSTO 12 Jäsenten valinta Kuntien edustajainkokous valitsee maakuntavaltuustoon jäsenkuntien kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi kustakin jäsenkunnasta yhden jäsenen kutakin viimeksi pidettyjä kunnallisvaaleja edeltävän vuoden viimeisenä päivänä kunnassa asunutta alkavaa asukasta kohden, kuitenkin enintään kolmanneksen rajoittamattomasta jäsenmäärästä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen samasta ryhmästä ja kunnasta kuin varsinainen jäsen. Maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien kunnanvaltuustojen jäsenistä. Maakuntavaltuustossa edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. (KuntaL 86 a ) Mikäli jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai muusta syystä eroaa valtuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi, siten että kuntalain 86 a toteutuu. Mikäli jäsenkunta tulee liiton jäseneksi kesken toimikauden, valitsee se edustajansa valtuustoon noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä, siten että kuntalain 86 a toteutuu. Mikäli kaksi tai useampia kuntia yhdistyy yhdeksi liiton jäsenkunnaksi kesken toimikauden, valitsee yhdistynyt kunta edustajansa valtuustoon noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä, siten että kuntalain 86 a toteutuu.

5 5 13 Jäsenten äänimäärä Maakuntavaltuuston kokouksissa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Mikäli jäsen on esteellinen tai poissa siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle. 14 Kokouskutsu Maakuntavaltuuston kokouskutsusta määrätään maakuntavaltuuston työjärjestyksessä. 15 Päätösvaltaisuus Maakuntavaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä. 16 Jäsenkunnan esille ottama asia Milloin jäsenkunta haluaa jonkin asian ottamista esille maakuntavaltuustossa, siitä on kirjallisesti ilmoitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen maakuntavaltuuston kokousta maakuntahallitukselle, jonka on esitettävä asia lausuntonsa ohella maakuntavaltuuston käsiteltäväksi. 17 Maakuntavaltuuston tehtävät Maakuntavaltuusto 1. valitsee maakuntavaltuuston toimikaudeksi maakuntavaltuuston puheenjohtajan sekä I ja II varapuheenjohtajan, 2. valitsee maakuntahallituksen jäsenet ja kullekin näistä henkilökohtainen varajäsen sekä määrää maakuntahallituksen toimikaudeksi yhden jäsenistä puheenjohtajaksi, yhden 1. varapuheenjohtajaksi ja yhden 2. varapuheenjohtajaksi, 3. valitsee viisi tarkastuslautakunnan jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet sekä määrää lautakunnan toimikaudeksi yhden jäsenen puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi, 4. valitsee tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tai tarkastusyhteisön, 5. hyväksyy jokaista kalenterivuotta varten talousarvion ja sen hyväksymisen yhteydessä kolmea tai useampaa vuotta koskevan taloussuunnitelman, 6. käsittelee edellisen kalenterivuoden toimintakertomuksen, tilinpäätöksen sekä tilintarkastuskertomuksen ja siinä tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot, 7. päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin 1 kohdassa mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta, 8. käsittelee maakuntahallituksen esittämän luettelon valtuutettujen tekemistä aloitteista, 9. käsittelee muut maakuntavaltuuston päätettävät asiat.

6 6 18 Toiminta Maakuntavaltuuston toiminnasta määrätään tarkemmin maakuntavaltuuston työjärjestyksessä. 4. Luku MAAKUNTAHALLITUS 19 Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen maakuntahallitukseen 11 jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Maakuntahallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti (KuntaL 81 4 mom) ja, että alueellinen tasapuolisuus otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. 20 Maakuntahallituksen kokoontuminen Maakuntahallituksen kokoontumisesta määrätään hallintosäännössä. 21 Esittely Esittelystä määrätään hallintosäännössä. 22 Päätösvallan siirtäminen Maakuntahallituksen tehtävistä määrätään hallintosäännössä. 23 Kuntayhtymän edustaminen, sopimusten tekeminen ja kuntayhtymän nimen kirjoittaminen Maakuntahallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä.

7 7 5. Luku TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 24 Peruspääoma Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää maakuntavaltuusto. Uuden jäsenkuntaosuuden tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttämän pääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää maakuntavaltuusto. Peruspääoman jakaantuminen jäsenkuntaosuuksiin tarkistetaan kuntayhtymän perustamishankkeeseensa saaman valtionosuuden johdosta. 25 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymässä pidetään rekisteriä peruspääoman jäsenkuntaosuuksista. 26 Talousarvio ja -suunnitelma Seuraavan kalenterivuoden talousarvio ja suunnitelma-ehdotus on toimitettava jäsenkunnille mennessä ja hyväksytty talousarvio ja suunnitelma mennessä. Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. 27 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy maakuntavaltuusto. 28 Maksuosuuksien perusteena olevat menot ja tulot Se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan tilikauden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet kuntayhtymän menoihin määräytyvät edellisenä kalenterivuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa jäsenkunnissa määrättyjen kunnallisveron määrien suhteessa. Maksuosuudet suoritetaan tilikauden aikana maakuntahallituksen päättäminä aikoina ja erissä.

8 8 29 Investoinnit ja pitkäaikaisen vieraan pääoman rahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena tai oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää maakuntavaltuusto hankekohtaisesti. Perustamishankkeen arvioitu kustannus jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntaosuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa, ellei muusta jakoperusteesta ole sovittu hankekohtaisesti. Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi. Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahastoon päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin. 30 Rahastojen perustaminen Sijoituspääomarahaston perustamisesta ja sen säännöstä päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin. Muun rahaston perustamisesta ja sen säännöstä päättää maakuntavaltuusto. 31 Viivästyskorko Maksun viivästyessä ovat jäsenkunta ja kuntayhtymä velvolliset maksamaan viivästyneelle maksusuoritukselleen viivästyskorkoa korkolain mukaisesti. 32 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet ja esittelijä. 33 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä tai suoritetaan jäsenkunnalle maakuntavaltuuston päätöksellä sen jäsenkuntaosuus tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan jäsenkuntaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus jäsenkuntaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien, ellei maakuntavaltuusto toisin päätä. 34 Hallinnon ja talouden tarkastaminen Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan kuntalain (365/95) säädöksiä ja kuntayhtymän tarkastussäännön määräyksiä.

9 9 6. Luku KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN 35 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymä voidaan purkaa vain, mikäli sen lakisääteiset tehtävät säädetään muun viranomaisen kuin tämän kuntayhtymän hoidettaviksi. Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa maakuntahallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 7. Luku SOVELTAMINEN 36 Voimaantulo ja soveltaminen Tämä perussopimus tulee voimaan

10 10 PIRKANMAAN LIITTO Voimaantulo HALLINTOSÄÄNTÖ 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena: - maakuntavaltuuston työjärjestys - taloussääntö - tarkastussääntö - palkkiosääntö Maakuntahallitus voi päätöksellään siirtää tässä hallintosäännössä saamaansa toimivaltaa maakuntajohtajalle tai muulle alaiselleen viranhaltijalle. Samoin maakuntajohtaja voi päätöksellään siirtää toimivaltaansa alaiselleen viran- tai toimenhaltijalle. Kuntayhtymän tulee pitää tehdyistä toimivallan siirtopäätöksistä luetteloa, joka liitetään kuntayhtymän ajan tasalla pidettävään sääntökokoelmaan. 2 luku KOKOUSMENETTELY 2 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan maakuntavaltuustoa lukuun ottamatta kuntayhtymän toimielimissä sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. 3 Kokousaika ja paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja päättämässään paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 4 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Kokouskutsu voidaan lähettää myös sähköisesti

11 11 5 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 6 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 7 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 8 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 9 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten toimielimen iältään vanhimman jäsenen puheenjohdolla tilapäinen puheenjohtaja. 10 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kuntayhtymän eri toimielinten kokouksissa tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: - maakuntahallituksen kokouksessa maakuntavaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla - muun toimielimen kokouksessa maakuntahallituksen puheenjohtajalla ja maakuntajohtajalla Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Maakuntahallituksen edustuksesta maakuntavaltuuston kokouksessa määrätään maakuntavaltuuston työjärjestyksessä.

12 12 11 Maakuntahallituksen edustus muissa toimielimissä Maakuntahallitus voi määrätä muihin toimielimiin tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös maakuntahallituksen varajäsen tai maakuntajohtaja. 12 Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viran tai toimenhaltijan esittelystä. Toimielimen toiminnan sisäistä järjestelyä koskevia asioita voidaan käsitellä ilman esittelyä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Maakuntahallituksen kokouksessa asiat päätetään maakuntajohtajan esittelystä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen varamiehekseen määrätty. 13 Esteellisyyden toteaminen Toimielimen jäsenen on itse ilmoitettava esteellisyydestään. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen, esittelijän tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 14 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä maakuntavaltuuston työjärjestyksessä määrätään. 15 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä siten kuin toimielin on päättänyt. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1) järjestäytymistietoina: toimielimen nimi; kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

13 2) asian käsittelytietoina: asiaotsikko; selostus asiasta; päätösehdotus; esteellisyys ja sen peruste; tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos; vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; päätöksen toteaminen; eriävä mielipide; sekä sen henkilön nimi- ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä; 3) laillisuustietoina: oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; puheenjohtajan allekirjoitus; pöytäkirjanpitäjän varmennus; merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta; sekä merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 16 Maakuntahallituksen otto-oikeus Asian ottamisesta maakuntahallituksen käsiteltäväksi voi päättää maakuntahallituksen lisäksi sen puheenjohtaja ja maakuntajohtaja. 17 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kuntayhtymän viranomaisen on ilmoitettava maakuntahallitukselle sen määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa maakuntahallituksen käsiteltäväksi. 3 luku MUUT MÄÄRÄYKSET 18 Tiedottaminen Kuntayhtymän tiedottamista johtaa maakuntahallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet kuntayhtymän tiedottamisen periaatteista. 13

14 14 19 Jäsenkuntien asukkaiden aloitteet Kuntayhtymän on maakuntavaltuuston vuoden ensimmäisessä kokouksessa esitettävä maakuntavaltuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kuntayhtymän toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Maakuntavaltuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. 20 Kuntayhtymän nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa maakuntajohtaja tai hänen poissa tai esteellisenä ollessaan hänen varahenkilönsä tai hänen määräämänsä muu henkilö ja varmentaa hallintojohtaja tai asian valmistelija, jollei maakuntahallitus ole valtuuttanut toisia henkilöitä. Pirkanmaan liiton kirjelmät allekirjoittaa maakuntajohtaja tai hänen poissa tai esteellisenä ollessaan hänen varahenkilönsä tai hänen määräämänsä muu henkilö ja varmentaa hallintojohtaja tai asian valmistelija. Päätökset, jotka viranhaltija tekee hänelle tässä hallintosäännössä tai muutoin annetun päätösvallan nojalla, allekirjoittaa asianomainen päätöksentekijä ja varmentaa toinen viran- tai toimenhaltija. Vastaavasti allekirjoitetaan myös päätöksen perusteella tehdyt sopimukset Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi toimielimen pöytäkirjanpitäjä. Toimielimen pöytäkirjanpitäjän ja hänen varahenkilönsä estyneenä ollessa voi otteen ja jäljennöksen oikeaksi todistaa myös arkistonhoitaja. 21 Tiedoksiantojen vastaanottaminen Maakuntajohtaja, maakuntajohtajan varahenkilö sekä hallintojohtaja tai hänen varahenkilönsä ovat oikeutettuja kuntayhtymän puolesta vastaanottamaan tiedoksiantoja. 22 Toimikunnat ja työryhmät Maakuntahallitus asettaessaan toimikuntia ja maakuntajohtaja asettaessaan työ- ja ohjausryhmiä päättää myös niiden tehtävät, toimiajat, esittelijät, sihteerit ja noudatettavan palkkioperusteen. 23 Toimisto ja sen toiminta-ajatus Kuntayhtymällä on toimisto, jota johtaa maakuntajohtaja. Toimiston tehtävänä on maakuntahallituksen alaisena huolehtia kuntayhtymän toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta kuntayhtymän perussopimuksen, muiden sääntöjen ja tämän hallintosäännön määräysten mukaisesti.

15 15 24 Toimiston toiminta Maakuntahallitus päättää toimiston organisaatiosta. Maakuntajohtaja päättää henkilöstön tehtävistä. 25 Toimiston johtoryhmä Toimiston johtoryhmän muodostavat maakuntajohtaja, liiton johtajat sekä muut maakuntajohtajan päättämät viran- tai toimenhaltijat. 4 luku TOIMIVALTA TALOUSHALLINNOSSA 26 Kuntayhtymän taloudenhoidosta määrätään taloussäännössä sekä hallinnon ja talouden tarkastuksesta tarkastussäännössä. Maakuntahallitus ratkaisee seuraavat talousasiat - antaa selityksen maakuntavaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta, - päättää talousarvion käyttösuunnitelma 1:stä, jolla tarkistetaan asianomaisen toimielimen talousarvioehdotukseen sisältynyt käyttösuunnitelma ja päättää omalta osaltaan talousarvion ja -suunnitelman toteuttamisesta, - päättää kuntayhtymän saatavien tileistä poistamisesta ja perinnästä luopumisesta. Maakuntajohtaja ratkaisee seuraavat talousasiat. - talousarvion käyttösuunnitelma 2:sta, jonka puitteissa päätetään tehtävien toteuttamisesta, yksiköiden vuosiohjelmista, projekteista ja niiden budjeteista sekä muiden osamäärärahojen käytöstä, - pankkitilien avaamisesta, lopettamisesta ja arvopaperien säilyttämi- sestä, - kuntayhtymälle osoitetun arvopostin ja muiden arvolähetysten kuittaajat ja vastaanottajat, - hankinnoista sekä hankintoihin oikeutetuista viranhaltijoista ja hankintarajoista, - varojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta kuntayhtymän kannalta turvaavalla ja edullisella tavalla, - kuntayhtymän omaisuuden vakuuttamisesta vahinkojen varalle sekä henkilöstön vakuuttamisesta tai vakuutusta vastaavan turvan järjestämisestä, - kuntayhtymän tarpeettomaksi käyneen irtaimen omaisuuden myymisestä, - asiakirjojen lunastushinnat ja kuntayhtymän palvelumaksut 27 Tilien käyttöoikeus ja maksumääräys Pankkitilien käyttöoikeus on maakuntajohtajalla ja hallintojohtajalla, ellei maakuntajohtaja ole toisin päättänyt. Kuntayhtymän laskut ja maksuasiakirjat määrää maksettaviksi maakuntajohtaja, hallintojohtaja tai talouspäällikkö sekä heidän poissa tai esteellisinä ollessaan maakuntajohtajan päättämä viranhaltija.

16 16 5 luku TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 28 Luvun määräysten soveltaminen Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää maakuntahallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä muuta määrätty. Työsopimussuhteesta käytetään jäljempänä nimitystä toimi. 29 Toimivalta viran ja toimen perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Maakuntahallitus päättää toistaiseksi täytettävän viran ja toimen perustamisesta, lakkauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi. 30 Viran haku Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Maakuntajohtajan viran julistaa haettavaksi maakuntahallitus. 31 Virkojen ja toimien kelpoisuusehdot Maakuntajohtajan virkaan vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, yhteiskunnallista kokemusta ja riittävä kielitaito. Maakuntahallitus päättää muiden virkojen kelpoisuusehdoista. Maakuntajohtaja päättää toimien kelpoisuusehdoista. Virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista pidetään erillistä luetteloa. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti henkilö voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta. Asiasta päättää virkasuhteeseen ottava viranomainen. 32 Henkilöstövalinnat Maakuntavaltuusto valitsee maakuntajohtajan. Maakuntahallitus valitsee muut viranhaltijat. Maakuntajohtaja valitsee talousarvion puitteissa työsopimussuhteessa olevat työntekijät. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelukseen.

17 17 33 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetussa tapauksissa päättää maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus ottamiensa viranhaltijoiden osalta. 34 Virka- ja työvapaa Maakuntahallitus päättää maakuntajohtajan virkavapaasta. Jollei 39 :stä muuta johdu, maakuntajohtaja päättää muun Pirkanmaan liiton henkilöstön virka- ja työvapaan myöntämisestä. Sijaisen määrää tarvittaessa se viranomainen, joka myöntää virka- ja työvapaan. Sama viranomainen päättää myös sijaisen palkkauksesta. 35 Sivutoimilupa Sivutoimiluvan myöntämisestä, peruuttamisesta sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää maakuntajohtaja. Hänen osaltaan päätöksen tekee maakuntahallitus. 36 Virantoimituksesta pidättäminen Maakuntavaltuusto päättää maakuntajohtajan virantoimituksesta pidättämisestä. Maakuntajohtaja päättää muiden viranhaltijoiden väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä. 37 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viran- tai toimenhaltijan. 38 Varahenkilöiden määrääminen Maakuntahallitus päättää maakuntajohtajan varahenkilön. Maakuntajohtaja päättää muista varahenkilöjärjestelyistä.

18 18 39 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Maakuntajohtaja ratkaisee seuraavat henkilöstöasiat, ellei hän ole siirtänyt tässä pykälässä hänelle annettua ratkaisuvaltaa edelleen alaiselleen viranhaltijalle: 1) myöntää henkilöstön vuosilomat, 2) myöntää sellaisen virkavapauden ja työvapaan, jonka saamiseen viran- ja toimenhaltijalla on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus, 3) myöntää harkinnanvaraisen virkavapauden ja työvapaan, 4) päättää henkilöstön työmatkoista ja osallistumisesta pitkäkestoisiin opinto- ja koulutustilaisuuksiin, 5) määrää tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon, 6) päättää terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä. 40 Virka- ja työehtosopimuksen määräysten soveltaminen Maakuntajohtaja päättää asioista, joissa virka- ja työehtosopimuksen määräysten soveltaminen on sopimuksessa määrätyissä rajoissa jätetty kuntayhtymän harkintaan. 41 Kuntayhtymän edustaminen Maakuntahallitus nimeää kuntayhtymän edustajat sellaisiin toimielimiin, joissa käytetään kuntayhtymän äänivaltaa. Maakuntajohtaja nimeää kuntayhtymän edustajat muihin toimielimiin. Maakuntajohtaja edustaa tai kutsuu kuntayhtymän luottamushenkilön tai määrää muun viran- tai toimenhaltijan edustamaan kuntayhtymää kokouksissa tai neuvotteluissa, jollei maakuntahallitus yksittäistapauksissa toisin päätä ja antaa määräämälleen edustajalle tarvittaessa tarpeelliset ohjeet. 42 Maakuntavaakuna Maakuntavaakunan käyttöluvan myöntää maakuntajohtaja.

19 6 luku TOIMIVALTA ALUEIDEN KEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA 43 Aluekehitysasiat Maakuntavaltuusto päättää maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman laatimisesta, tarkistamisesta ja hyväksymisestä. Maakuntahallitus päättää lakien ja asetuksien mukaisista maakunnan kehittämisrahan ja EU:n rakennerahastovarojen käytöstä ja korjaavista toimenpiteistä, hyväksyy ohjelmasopimukset kuntayhtymän osalta ja antaa lain tarkoittamat lausunnot valtion piiriviranomaisille. Maakuntajohtaja päättää jatkorahoituspäätöksistä, maakunnan kehittämisraha- ja EU:n rakennerahastohankkeiden jatkoaikoja, rahoitussuunnitelmia, kustannusarvioita ja kustannusrakenteita koskevat muutokset maakuntahallituksen päättämiä liiton rahoitusosuuksia muuttamatta. Maakuntajohtaja päättää myös hankkeiden vähäisistä sisältömuutoksista ja rahoituksen ja maksamisen hakemisessa käytettävistä lomakkeista ja ohjeistuksesta. Maakuntajohtaja päättää maakunnan kehittämisrahasta ja EU:n rakennerahastovaroista tehtävät rahoituspäätökset, joissa myönnettävä tuki on enintään euroa. Maakuntajohtaja päättää erityisohjelmista perustuen maakuntahallituksen hyväksymiin toiminta, talous- ja työsuunnitelmiin Maakuntajohtaja tai hänen määräämänsä henkilö tekee lakien tarkoittamat maakunnan kehittämisraha- ja EU:n rakennerahastoraha- hankkeiden toimeenpano- ja maksatuspäätökset. 44 Maakuntakaavoitusasiat Maakuntavaltuusto päättää maakuntakaavan laatimisesta, tarkistamisesta ja hyväksymisestä. Maakuntahallitus antaa maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamat maakunta- sekä yleiskaavoja tai niitä vastaavia suunnitelmia koskevat lausunnot sekä muut sellaiset lausunnot, joilla on olennaista merkitystä maakuntakaavan toteuttamisen kannalta. Maakuntajohtaja antaa asema- ja ranta-asemakaavoista, poikkeus- ja maa-ainesluvista, tiesuunnitelmista sekä näihin rinnastettavista asioista tarvittavat lausunnot. Kun kysymys on erikoistapauksista, laajakantoisista tai muuten ennakkopäätöksiksi luonnehdittavista tapauksista, ne voidaan kuitenkin esitellä maakuntahallituksen päätettäviksi. 45 Lausuntojen antaminen ja esitysten tekeminen muissa kuin aluekehitys- ja maakuntakaavoitusasioissa Maakuntahallitus antaa kuntayhtymän nimissä lausunnot ja tekee esitykset kaikista niistä asioista, joilla on olennaista merkitystä maakunnan kehittämisen tai kuntayhtymän toiminnan kannalta. Muilta osin lausunnot antaa maakuntajohtaja. 19

20 20 PIRKANMAAN LIITTO Maakuntavaltuuston hyväksymä (muutos , , ) Voimaantulo MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle maakuntahallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Valtuustossa on kaksi varapuheenjohtajaa. Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä. Valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerintehtävistä huolehtii valtuuston määräämä viranhaltija. 2 Valtuustoryhmän muodostaminen Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään valtuuston puheenjohtajalle. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen 4 Istumajärjestys Liittymisestä valtuustoryhmään ja siitä eroamisesta valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen. Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesta valtuustolle. Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti.