kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 23. vuosikerta Nro 2/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 23. vuosikerta Nro 2/2013"

Transkriptio

1 kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 23. vuosikerta Nro 2/2013

2 KUVA: TOMI SUOMALAINEN Taimi on mielenterveyskuntoutujien yhdistys. Toimipaikkamme on Ruusantalo Koulukatu 11:ssä Tampereella. Ylläpidämme myös Ruusan Kahvilaa samassa osoitteessa. Ruusan Kahvila on avoinna ma pe Jäsenten olohuone on auki maanantaista perjantaihin klo ja lauantaisin sekä sunnuntaina klo Jäsenkahvila Ruusan Kahvilassa torstaisin klo Toimisto on avoinna ma pe klo 9 10 ja Taimin toimisto puh Ruusan Kahvila puh Taimin toimisto ja Ruusan Kahvila suljettu Yhdistyksessämme toimii syyskuusta toukokuun loppuun viikoittain yli 40 erilaista vertaistukeen perustuvaa keskustelu- ja toiminnallista ryhmää. Ruusan Kahvilassa on mahdollisuus edulliseen ja maittavaan lounaaseen, kahvitteluun ja tuoreitten leivonnaisten nauttimiseen hyvässä seurassa. Ruusantalossa on myös ohjattua työtoimintaa. Ruusantaloon on helppo tulla. Taimin hallitus Puheenjohtaja: Aila Dündar-Järvinen Varsinaiset jäsenet: Pasi Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Merja Mattila, Jussi Lehtonen, Tapani Matilainen, Noomi Nelimarkka ja Mika Vikstén Varajäsenet: Tiina Hänninen, Ipa Rautio, Veikko Vepsäläinen ja Erik Kamila

3 kipunoita 2/2013 Julkaisija Mielenterveysyhdistys Taimi ry, Ruusantalo, Koulukatu 11, Tampere, Taimi ry on Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys. Toimitus Puh Päätoimittaja Ritva Merinen puh Toimitus Marko Heikkilä, Tomi Kallio, Marko Kulmala, Noomi Nelimarkka, Jyrki Rönkkö Taitto Tomi Kallio Painopaikka: PK-Paino, Tampere. Painos 1500 kappaletta. Seuraava Kipunoita 3/2013 ilmestyy viikolla 35. Juttutarjoukset viimeistään mennessä Ruusantalon osoitteeseen: Mielenterveysyhdistys Taimi ry Koulukatu 11, Tampere tai sähköpostitse: sisällys 2 Taimin esittely 3 Sisällys 4 Pääkirjoitus: Me = vertaistuki 5 Taimissa tapahtuu / Yhteystiedot ja aukioloajat 6 Puheenjohtajalta: Uudet tuulet 7 Taimissa tapahtuu 8 Iida-Maaria Lindstedt: Aina kannattaa toivoa 12 Taimin tuloksia vuodelta Kipunoita vai kipunoita? 15 Sori Sanna, sä et ole lähistöllä 16 Tampereen mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistus 19 Kulttuurista hyvinvointia 20 Keskiaukealla 22 Merkityksellistä Taimin toimintaa 24 Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä 25 Ruusan kahvila 26 Rentoutumishetki Pitkäniemen Mielipolulla 28 Mielen vaaliminen elämänkehässä 30 Liikuntavinkki 32 Mielenterveys ja talousongelmat 34 Leimaudu yhdenvertaiseksi 36 Tuttu Taimista / Taimin jäsenyys 37 Mahdollisuuksien kukkanen 38 Toimintakalenteri 39 Kuvasivu

4 Pääkirjoitus Ritva Merinen Me = vertaistuki Kun sairastuu mieleltään, on läheisten joskus vaikeaa ymmärtää kaikkea, mitä sairastuneelle tapahtuu. Usein täällä Taimissa kuulee sen, että vain saman kokenut voi oikeasti ymmärtää, mistä on kysymys. Joskus vertaistuki koetaan kuntoutumisessa jopa terapiaa merkittävämmäksi. Terapia on toipumisessa todella tärkeä asia, mutta vertaisen tuki ja ymmärrys siinä rinnalla on se juttu. Näyttelijä Iida-Maaria Lindstedt on tehnyt oman masennuksensa pohjalta esityksen, jonka saimme nähdä Ruusan Kahvilassa tänä keväänä. Haastattelua tehdessämme hän kertoi omista hyvistä kokemuksistaan vertaisuudesta: on hienoa esiintyä henkilöille, jotka tietävät heti, mistä puhutaan. Vertaistukea, mitä täällä Taimissa saa, ei voi koskaan liikaa korostaa. Vertaistuen lisäksi Taimista moni on löytänyt elinikäisiä ystäviä. Esa, tuttu Taimista, kertookin tässä lehdessä, että hän tuskin olisi vastaavia ystävyyssuhteita mistään muualta löytänyt. Kyllä oli komeaa kirjoittaa Taimin toimintakertomusta. Osallistumiskerrat ovat nousseet viidellä tuhannella. Se on aika huikea määrä. Vertaisryhmiä on toimintakalenterissamme edelleen se nelisenkymmentä. Näiden ryhmien lisäksi taimilaisten omat innovaatiot olohuone- ja jäsenkahvilatoiminta ovat kasvattaneet osallistumismääriä koko ajan. Jäsenet järjestävät molemmat toiminnot itse. Jäsenkahvilaa pidetään auki torstaisin Ruusan Kahvilassa virallisen aukioloajan jälkeen. Vastuuhenkilöinä ovat meidän omat aktiiviset jäsenet. Olohuone on auki vuoden jokaisena päivänä. Arki-iltaisin siellä vietetään yhteistä aikaa Taimin toimiston ja Ruusan Kahvilan sulkemisen jälkeen. Se on auki myös viikonloppuisin sekä kaikkina arkijuhlapäivinä ja loma-aikoina. Sielläkin ovat vastuuhenkilöinä toimintaa järjestämässä jäsenemme, vertaisohjaajat. Nämä ovat meidän menestystarinoitamme, joita voi (ja kannattaakin) matkia ihan minne vain. Meidän jäsenemme ovat todistaneet, että tällainen toiminta on tärkeää. Eikä sen järjestäminen ole mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeaa. On hienoa, että on joka päivä paikka, mihin mennä ja jossa voi tavata muita ihmisiä. Lukekaapa Jussin ajatuksia Taimin toiminnan merkityksellisyydestä ja vaikuttavuudesta. Sen ajan mitä olen ollut mukana toiminnassa, olen myös pärjännyt paremmin elämässä. Syrjäytyminen alkoi helpottaa jo ensimmäisen ryhmäkerran jälkeen, toteaa Jussi tämän lehden kirjoituksessaan. Taimissa vertaistuki toimii aidosti ja jäsenet tekevät sen. Ritva Merinen ritva.merinen@taimiry.fi puh kipunoita 4/2012

5 Taimissa tapahtuu Taimin ja Ruusan Kahvilan yhteystiedot Puhelinnumerot Mielenterveysyhdistys Taimi ry Toimisto Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan ohjaaja Taimin toimiston palveluajat ma-pe klo 9-10 ja Ruusan Kahvila Aija Mäkelä, kokki-ohjaaja Pasi Korhonen, kahvilatoiminnan vastaava ohjaaja avoinna ma-pe klo 9-15 Sähköpostiosoitteet Toimisto Puheenjohtaja Toiminnan koordinaattori Jäsentoiminnan ohjaaja Kipunoita-lehti Ohjaajat (Ruusan Kahvila) kipunoita 2/2013 5

6 Puheenjohtajalta Aila Dündar-Järvinen Uudet tuulet Hyvät Kipunoita- lehden lukijat ja Taimin jäsenet. Takana on minun puheenjohtajakauteni rankin talvi ja kevät. Häviäminen Tampereen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan tarjouskilpailussa tammikuussa, Ruusan Kahvilan taloustilanteen selvittäminen, työntekijöiden tilanne sekä uuden toiminnanjohtajan haku ovat työllistäneet ja vaatineet työntekijöiltä, hallitukselta ja minulta paljon aikaa ja vaivaa. Liioittelematta voin sanoa, että Taimin asioita on saanut hoitaa melkein päivittäin. Laitoimme toiminnanjohtajan paikan auki 8.3 ja haku kesti kuukauden. Haimme osa-aikaista toiminnanjohtajaa. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 38, joista hallitus valitsi viisi haastatteluihin. 6 kipunoita 1/2013 Hallituksen kokouksessa hallitus valitsi yksimielisesti yhdistyksemme uudeksi toiminnanjohtajaksi terveystieteiden maisteri ja julkishallinnon merkonomi Marika Vartiaisen. Hän on 36- vuotias perheellinen Tampereelta. Marika Vartiaisella on vankka kokemus mm. ennaltaehkäisevien palveluiden suunnittelijana päihde- ja mielenterveysasioista. Lisäksi hänellä on koulutus ja kokemusta taloushallinnosta, jota nyt erityisesti tarvitsemme täällä Taimissa. Toiminnanjohtajan toimenkuvaan kuuluu johtamisen lisäksi järjestöllinen edunvalvonta, varainhankinta, uusien hankkeiden ja mahdollisten projektien haku. Valintakokouksessaan hallitus päätyi siihen, että uusi toiminnanjohtaja palkataankin kokoaikaiseksi elokuun alusta. Tämä siitä syystä, että yhdistyksellämme on meneillään niin tärkeitä ja vaativia, tulevaisuuteen vaikuttavia asioita, että toiminnanjohtajan on vaikeata selvitä niistä osa-aikaisena. Uusi toiminnanjohtajamme tulee toki tutustumaan aikaisemmin jäseniimme ja taloomme. Yhdistyksen talous on vakaalla pohjalla, mutta Ruusan Kahvilan tulevaisuuden vaihtoehtoja joudumme edelleen pohtimaan ja päättämään vakavalta pohjalta. Kuten olen ennenkin todennut, Raha-automaattiyhdistyksen linjauksen mukaan siltä saatavaa kohdennettua toiminta-avustusta ei saa käyttää kahvilatoimintaan. Ruusan Kahvilan tulevaisuuteen ja sen säilymiseen vaikuttaa suuresti mm. päivittäinen myyntitulos ja tietysti koko kuukauden myyntituotto. Kehotankin nyt jokaista Taimin jäsentä ja tukijaa käyttämään entistä enemmän kahvilamme palveluita ja mainostamaan Ruusan kahvilan palveluita. Näin voimme turvata tärkeän kahvilamme jatkumisen ja tulevaisuuden. Hyviäkin uutisia on. Tampereen kaupunki vastasi hätäämme ja toiveisiimme ja myönsi meille toimintaavustusta 6000 euroa enemmän tälle vuodelle verrattuna viime vuoteen eli saamme vuodelle 2013 toiminta-avustusta yhteensä euroa. Puolet tästä menee anomuksemme mukaan erityisliikunnan järjestämiseen ja puolet muuhun toimintaamme. Haluan tässä yhteydessä kiittää lämpimästi Tampereen kaupunkia toimintamme tukemisesta! Henkilökohtaisesti olen vielä iloinen siitä, että minut valittiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitukseen, puheenjohtajan varajäseneksi, sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitoeettiseen neuvottelukuntaan, johon sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen esitti minua ertyisesti Taimin edustajana. Voin tätä kautta toimia mielenterveyskuntoutujien äänitorvena neuvottelukunnassa. Loppukeväästä ja kesällä on tapahtumia, joissa toivon näkeväni teidät runsaslukuisina paikalla: Vedän yhdessä Tuula Kauniston kanssa taimilaisten ryhmää Likkojen lenkillä Sunnuntaina 9.6 on perinteinen Tallipihan tapahtuma. Kesällä, heinäkuussa, suuntaamme taas linja-autolla perinteiselle ja suositulle kesäretkellemme, tällä kertaa kohteena on Rauma. Toimin matkanjohtajana. Tapaamisiin näissä merkeissä. Toivotan kaikille lukijoille aurinkoista kesää! Minulle voi ja saa laittaa postia osoitteeseen puheenjohtaja@taimiry. fi. Aila Dündar-Järvinen

7 Taimissa tapahtuu kipunoita 2/2013 7

8 8 kipunoita 2/2013

9 Aina kannattaa toivoa TEKSTI JA KUVAT: RITVA MERINEN Ruusan Kahvilan lounassalissa on ihan hiljaista. Iida-Maaria Lindstedt on juuri istahtanut etummaisen rivin vapaaseen tuoliin. Hitaasti hän vilkaisee olkansa yli ensin toiselle, sitten toiselle puolen ja virnistää: - Tää esitys päättyi nyt.yleisö purskahtaa nauruun. Esityksen nimi on Mihin kauriit katosivat?. Se käsittelee mustaa mieltä ja valon löytymistä. Iida-Maaria Lindstedt on yhdessä työryhmän kanssa koonnut esityksen pääasiassa suomalaisten naisrunoilijoiden teksteistä. Lindstedtin lisäksi esitystä on ollut tekemässä ohjaaja Jaana Taskinen ja Maura Korhonen. Päähenkilönä on asuntoonsa linnoittautunut nainen, jonka ainoana ystävänä ja juttuseurana on kauris. Kauris yrittää saada naista ulos kodistaan, kohtaamaan muita ihmisiä. Nainen löytää itsensä lavatansseista ja kyläilemästä naapuriensa luona. Kohtaamiset eivät kuitenkaan mene hyvin ja nainen sulkeutuu kotiinsa uudelleen ja hylkää myös kauriin. Lopussa kuitenkin valoa alkaa pilkahtaa. Ennen esitystä tulee pelko Lindstedt on koonnut esityksen omaan kokemukseensa nojaten. - Sain kimmokkeen tehdä jutun, kun jäin itse masennuksen takia sairaslomalle. Olin jo pitkään haaveillut teatterin viemisestä ulos ja toipuessani haave konkretisoitui tämän esityksen harjoitusprosessin avulla. Ei ole mitään järkeä missään minä olen mielisairas - Oman sairastumiseni aikana olin aika syvissä vesissä. Minulla oli silloin vahva tunne, että haluan käyttää näitä tunteita joskus hyväksi. Lindstedt on kiertänyt esityksensä kanssa erilaisissa palvelukeskuksissa ja mielenterveyskuntoutujien päiväkeskuksissa. Hän kertoo jännittävänsä jokaista esitystä aivan sairaasti : - Olen vienyt esityksen läpi eri paikoissa jo yli 30 kertaa. Joka kerran jännittää. Se on lähes pelkoa. Vaikka esitänkin toista ihmistä, on siinä myös minua, Lindstedt kertoo. Pelko karisee kyllä, kun esitys alkaa. Esitys ei myöskään ole enää niin rankka, koska omasta sairastumisesta on jo sen verran aikaa. - Tiedän, että näistä tunteista pääsee pois, hän jatkaa. Yleisö tietää Minua vihataan Horjahdin tuulessa hämmästyksestä kai luulin että minua rakastettiin älä usko mitään ihmisparka tartu kaiteeseen, pysyttele tuulee hemmetisti mene nukkumaan mutta älä näe unia Älä ihmeessä näe unia kipunoita 2/2013 9

10 Lindstedt on varannut esityksen jälkeen mahdollisuuden keskusteluun. - Kiertueella palaute on ollut lähes poikkeuksetta positiivista, hän kertoo, keskustelua syntyy yleensä yhteisistä kokemuksista yksinäisyydestä ja siitä, miltä se tuntuu, kun ei pääse lähtemään kotoaan mihinkään ja kun ruoka homehtuu jääkaappiin. Lindstedt tulee esiintymispaikalle hyvissä ajoin ja juttelee paikalle kerääntyvän yleisön kanssa niitä näitä. Esityksessäkin hän on usein todella lähellä yleisöään. - Keskusteluissa yleisöni kanssa on kohtaamisen vaikeus ollut usein esillä. Itsekin vielä koen, että ihmisten tapaaminen ja kontaktissa oleminen on hirvittävän vaikeaa. Näissä esityksissä kuitenkin tunnen, että yleisö tietää mistä minä puhun. He ovat kokeneet ihan samoja tunteita, mitä minä tässä esitän. Olen myös huomannut kuinka häilyvä raja on siinä, kuka on normaali ja kuka ei, kuka on terve ja kuka ei, Lindstedt toteaa. Tämä tunne äkkiä keskellä joukkoa, kuin olisi poissa, katsoisi syrjästä itseänsä ja muita. Tämä orpous, sivullisuus ovensuupenkillä istuminen mistä se tulee mielen yksinäisyys? Lindstedt kertoo, kuinka pitkään skitsofreniaa sairastanut kerran kuvaili hänelle omaa psykoosiaan möykyksi, mistä ei saa kiinni miltään puolen. Silloin ei ole myöskään sanoja, ei määreitä, ei mitään: - Minun mielestäni on hirvittävän pelottava se ajatus, ettei ole mitään mistä ottaa kiinni. Ja se on ihmeellistä, miten siitä möykystä pääsee eroon. - Oma isäni sanoi minulle silloin, kun olin masentunut, että toivo on tärkeää. Toivo on uskoa siitä, että huominen on. Näin se on: jos siihen huomiseen ei usko, mitä meillä sitten on, Lindstedt miettii. Päästä ulos! Minun on tultava siksi mikä minä olen eikä siksi mikä luulen olevani tai mikä tahtoisin olla; ei myöskään siksi mikä sinä olet Esityksen jälkeisissä juttutuokioissa Lindstedt toteaa käyneensä monia mielenkiintoisia keskusteluja: - Tänä keväänä mieleenpainuvin keskustelu käytiin siitä, ettei nykyään missään saa huutaa. Heti luullaan hulluksi - paitsi näyttelijä lavalla saa huutaa. Puhuttiin pitkään tunteiden ilmaisemisesta, sen vaikeudesta, ja keskustelun lopuksi mies kysyi: Jaa, pitäisiköhän sitä sitten noita teatterihommia alkaa tehdä? Kyllä! Taide on loistava keino purkaa patoja! Lindstedt uskoo taiteen parantavaan voimaan; oli se teatteria, kuvataidetta, kirjoittamista, lukemista, mitä vaan. - Kun saa ulos sitä kamaa sisältään, ettei se jää pyörimään, laittaa se asiaa virtaamaan, Lindstedt kuvaa. Ruusan Kahvilan yleisöstä joku toteaa, ettei runojen lukeminen ole sama asia kuin esityksen katsominen. Tähän Lindstedt heittää: - Mutta entä jos luet niitä jollekin kaverille? Silloin se on esitys: siinä on kuuntelija ja esittäjä. Se on vuorovaikutusta. Kursiivilla olevat runot ovat esityksestä Mihin kauriit katosivat? 10 kipunoita 2/2013

11 Oppivuodet Pietarissa Iida-Maaria Lindstedt opiskeli näyttelijäksi Pietarin Teatteriakatemiassa. 20-vuotiaana hän lähti opiskelemaan Pietariin, kun helsinkiläiset teatteripiirit tuntuivat ahtailta - Halusin näyttelijäksi ihan hulluna, ja olin kuullut, että Pietarissa on hyvä koulu. Asuin Pietarissa neljä vuotta, koulu kesti viisi. Viimeisen vuoteni tein työharjoitteluna Kajaanin kaupunginteatterissa, Lindstedt kertoo. Elämä Pietarissa oli käytännössä vain opiskelua, kuusi päivää viikossa, 12 tuntia päivässä, ja sunnuntaisin keräännyttiin harjoittelemaan kohtauksia seuraavan viikon tunneille. Elämää siellä Lindstedt kuvaa raskaaksi ja rikkaaksi, mielipuoliseksi ja kutkuttavaksi kasvamiseksi. Teatterin tekeminen on erilaista kuin Suomessa. Venäläinen kulttuuri pohjaa eri tavalla vanhempien ihmisten ja auktoriteetin kunnioitukseen ja tämä leimasi myös opiskelua. Suomalainen tapa kyseenalaistaa, pohtia yhdessä, etsiä ja tutkia asioita ei ole Venäjällä käytössä. - Opettamista lähestyttiin intohimoisen, intensiivisen, mestari ja oppipoika -asetelman kautta, jossa haukku ja huuto eivät ole vierasta, Lindstedt kuvaa ja jatkaa: - Siihen, niin kuin kaikkeen, tottuu, melkein yhtä nopeasti kuin jumalaisen kauniiseen kaupunkiin ympärillä. Lindstedt kertoo, että venäläinen taide varoo tarttumasta liikaa yhteiskunnallisiin ongelmiin. Venäjän kielessä ei ole edes omaa sanaa sanoille mielenterveys tai syrjäytyminen. - Suomi ja suomalainen yhteiskunta on turvallinen, tasainen, rauhallinen, puhdas ja kohtelias. Venäjällä kaikki on mahdollista, se riuhtoo ja repii, ja ainoa vaihtoehto on valita miten suhtautuu kaikkeen siihen, mitä ympärillä tapahtuu, hän toteaa. Tällä hetkellä Iida-Maaria Lindstedt on freelance-näyttelijänä Helsingissä. Hänellä on vielä tämän kevään vierailupesti tanssiteatteri Raatikossa. - Tanssia olen harrastanut Helsingin tanssiopistolla, Footlightilla, Kajaani Dancessa, ja koulussa tuli toki myös tanssittua, hän vielä kertoo. kipunoita 2/

12 Taimin tuloksia vuodelta Toiminnan tuloksia Jäseniä oli vuoden 2012 lopussa Kaikkiin yhdistyksen järjestämiin ryhmiin olohuonetoiminta ja jäsenkahvila mukaan laskettuna oli osallistumiskertoja yhteensä kertaa. Erilliset tapahtumat mukaan laskettuna osallistumiskertoja oli Osallistumiskerrat kasvoivat noin viidellätuhannella verrattuna vuoteen Erityisesti osallistumiskertoja nosti aktivoitunut jäsenten ylläpitämät jäsenkahvilatoiminta ja olohuonetoiminta. Jäsenkahvilatoimintaa järjestettiin kerran viikossa yhdistyksen Ruusan Kahvilan tiloissa. Yhteensä 38 kertaa vuoden aikana. Osallistumiskertoja oli Olohuonetoiminta järjestettiin Ruusantalon alakerrassa olevassa erillisessä tilassa. Se oli avoinna lähes vuoden jokaisena päivänä - karkausvuonna 364 kertaa - myös loma-aikoina ja juhlapyhinä (kiinni olohuone oli Mielenkevennystä Tallipihalla ja Lunarock -tapahtumien päivinä). Olohuonetta pidettiin auki vapaaehtoisvoimin, osallistumiskertoja oli Lisäksi yhdistyksessä tehtiin retkiä ja järjestettiin tapahtumapäiviä sekä yhteisiä elokuvissakäyntejä seitsemän kertaa (54 osallistumiskertaa) 12 kipunoita 2/2013 Mielenkevennystä Tallipihalla ja Lunarock-tapahtumat järjestettiin yhteistyössä Muotialan asuin- ja toimintakeskuksen, Kriisikeskus Osviitan, Sopimusvuori ry:n ja Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n kanssa. Mielenterveysviikolla järjestettiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä Tampereen seurakuntien kanssa Kynttilähetki itsemurhan tehneiden muistoksi. Yhteensä näissä tapahtumissa oli 947 osallistumiskertaa. Toiminnallisia vertaisryhmiä on kokoontunut tammi-toukokuussa ja syys-joulukuussa yhteensä 12 viikossa. Kesäkuukausina ryhmiä on ollut 11 viikossa. Yhteensä ne kokoontuivat vuoden 2012 aikana 432 kertaa, osallistumiskertoja näissä ryhmissä oli Toiminnalliset ryhmissä osallistuminen oli vähäisempää kuin vuonna Tämä johtui siitä, että yksi kuntosalivuoro jätettiin vuokraajan tilanpuutteen vuoksi pois eikä syyskaudella ollut saatavilla tiloja myöskään salibandyryhmälle. Muita vertaisryhmiä on kokoontunut tammi-toukokuussa ja syys-joulukuussa yhteensä 35 viikossa. Yhteensä ne kokoontuivat vuoden 2012 aikana 925 kertaa, osallistumiskertoja näissä ryhmissä oli Tiedotusta Yhdistyksen nettisivuista ( erityisen paljon hyvää palautetta on saatu siitä, että tietoja päivitetään ajankohtaiseksi sekä siitä, että sivuilta löytyy linkkejä muidenkin palveluihin. Yhdistyksen toiminta esitellään nettisivuilla kattavasti, monet uudet toimintaan mukaan tulevat löytävät Taimin nettisivujen kautta. Vertaistukeen perustuvan keskustelupalstan kaikki viestit esiluetaan toimiston ja vapaaehtoisten jäsenten voimin, joten keskustelu pysyy asiallisena ja vertaistukea antavana foorumina. Esilukijat saavat perehdytyksen toimintaan. Nettisivujen lisäksi toimiva tiedotuskanava on edelleen esitteet ja tiedotteet, joita jaettiin mm. yhdistyksen vertaisryhmissä. Taimi ry:n Kipunoita-lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa Kipunoitalehti sai värikannet. Lehdessä kerrottiin ajankohtaisista mielenterveyteen liittyvistä asioista ja Taimin toiminnasta. Levikki on 1500 kpl Jäsenlehteä jaetaan jäsenistön lisäksi alueen tiedotusvälineille, kansanedustajille, alan hoito- ja oppilaitoksiin, muille yhteisöille, Tampereen kaupungin sosiaali- j a terveysalan lautakunnille ja päättäville virkamiehille. Lehdessä saavat äänensä kuuluviin sekä päättäjät, hoitotahot että kuntoutujat. Yhdistys mainostaa toimintaansa viikoittain Tamperelainen-lehdessä. Työtä ja yhteistyötä Yhdistyksen mielenterveyskuntoutujille järjestämää työtoimintaa olivat Ruusantalon siivous ja puhtaanapitotyöt, nettisivujen keskustelupalstan esilukeminen sekä lehden taitto- ja toimitustyöt. Yhdistyksen kahvila järjestää monipuolista työtoimintaa. Näissä tehtävissä oli yhteensä 17 henkilöä vuonna Yhdistyksen työtoiminta toteutuu suurella volyymilla oman kahvilan toimintamuotona (yhteensä 101 henkilöä). Yhdistyksen palkattuina työntekijöinä 2012 olivat: osa-aikainen (50 %) toiminnanjohtaja, toiminnan koordinaattori, jäsentoiminnan ohjaaja ja osa-aikainen (75 %) toimistonhoitaja. Yhdistyksessä toimi myös kaksi jäsenkahvila-vastaavaa (4tuntia/vko). Ruusan Kahvilassa työskenteli 3 ohjaajaa. Ruusantalossa on tilat Ruusan Kahvilalle, yhdistyksen toimistolle ja toimitilat jäsen- ja ryhmäkäytössä. Ruusantalo on mahdollistanut aktiivisen jäsentoiminnan kehittymisen ja kaikille avoimen kuntoutumista tu-

13 kevan työtoiminnan. Talon omistaminen taas tuo haasteita omarahoituksen löytymiseen talon kulujen ja lainan maksuun. Toimintavuonna 2012 järjestettiin vertaisohjaajille koulutuspäivä sekä virkistyspäivät keväällä ja vuoden lopulla. Ryhmänohjaajat osallistuivat MTKL:n koulutukseen, se järjestettiin Ruusantalossa. Yhdistys tekee yhteistyötä muiden mielenterveysalalla vaikuttavien kanssa. Yhdistyksen toimintaan kävi vuoden aikana tutustumassa eri ryhmiä alueen hoitolaitoksista, muista yhdistyksistä, alan oppilaitoksista ja myös yksittäisiä toiminnasta kiinnostuneita. Esittelyjä oli viikossa 1-2. Yhdistyksestä käytiin esittelemässä toimintaa myös Pitkäniemen sairaalassa ja eri kuntoutusyksiköissä. Yhdistyksen tiloissa kokoontuu kerran kuukaudessa Paniikkihäiriöyhdistyksen ryhmä. Ääniä kuulevien ryhmä yhteistyössä Suomen Moniääniset ry:n kanssa. Seta ry:n kanssa aloitettiin syksyllä 2012 yhteinen keskusteluryhmä. Toimintaansa jatkoi myös Masto-ryhmä (keskusteluryhmä masennuksesta toipuville). Ryhmä on perustettu yhteistyönä Mieli Maasta ry:n kanssa. Yhdistys oli mukana Ray:n rahoittamassa Pirkanmaalla toimivien päihde- ja mielenterveysjärjestöjen ja Tampereen kaupungin Kirkas Mieli -kumppanuushankkeessa. Yhdistyksen puheenjohtaja on Mielenterveyden Keskusliiton valtuuston varapuheenjohtaja. Lisäksi yhdistyksen jäseniä on liiton työryhmissä. Toimintavuonna saatiin myös ilmaislippuja Tampereen Classicin salibandyotteluihin. Yhdistys esitteli toimintaansa kaksi kertaa Tampereen kaupungin Terveysnyssessä. Ulkopuolisia ostettuja palveluja ovat olleet työnohjaus, atk-tuki, kiinteistöhuolto, työterveys ja kirjanpito. Taloutta Yhdistys sai Ray:n kohdennettua toiminta-avustusta sekä Tampereen kaupungin avustusta yht Jäsenmaksu- ym. tuottoja oli n Ruusan Kahvilan taloutta hoidettiin myynnin tuoman tuoton lisäksi kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelusopimuksen tuloilla, n Avustuksilla yhdistys pystyi järjestämään toimintakertomuksessa kuvatun toiminnan. Talous on kunnossa niiltä osin. Haasteena on kiinteistö, jonka remontointiin ei avustuksia ole saatu. Loppuvuonna yhdistys osallistui tarjouskilpailuun Tampereen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä Ruusan Kahvilassa. Sopimusta ei seuraavalle sopimuskaudelle (2-4 vuotta) saatu, joten edessä on iso haaste kahvilan jatkosta, talon pankkilainan ja mahdollisten remonttien rahoituksen löytymisestä. Kuntouttavan työtoiminnan tuotto on kattanut näitä kuluja. Ruusan Kahvila Ruusan Kahvila on Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n vakiintunut toimintamuoto, joka on taloudellisesti itsenäinen yksikkö. Kahvila on kaikille avoin sosiaalinen tapaamispaikka, jossa ei ole ostopakkoa. Kahvilassa voi lukea sanomalehtiä, ihailla taidenäyttelyjä, käyttää internetiä sekä osallistua kulttuuri- musiikkija muihin vapaa-ajan tilaisuuksiin. Vuonna 2012 kahvilassa järjestettiin seuraavia tapahtumia, osa yhteistyössä yhdistyksen kanssa: Kulttuuri-illat yhteistyössä Pispalan musiikkiyhdistyksen kanssa: Juri Lindeman kävijää, Heikki Salo kävijää, Pauli Hanhiniemi 40 kävijää, Katri Koivisto kävijää, Tamara Press kävijää. Teatteri Unda: Edith yöperhonen 23.3., 26.3., 30.3., 2.4., 8.8., 9.8., noin 30 kävijää per esitys Teatteri Unda: Korvien välissä noin 30 kävijää Saukkolan laulajat: Rakkaus ei kuole lauluesitys 15.5., 20 kävijää Neljäs Avain yhtyeen levynjulkistamiskeikka 28.5., 15 kävijää Lisäksi kahvila osallistui yhdistyksen Tallipiha-kesätapahtumaan sekä mielenterveysviikon Lunarock järjestettiin Ruusan Kahvilassa, 150 kävijää Yhdistyksen jäsenkahvilaillat jatkuivat Ruusan Kahvilassa torstaisin. Kahvilassa oli esillä kuukausittain vaihtuva taidenäyttely. Kahvilan maksavien asiakkaiden lukumäärä pysyi edellisvuoden tasolla, noin 4500 asiakasta kuukaudessa. Tilaustuotteiden myynti pysyi edellisvuoden tasolla. Vuonna 2012 Ruusan Kahvila järjesti tiloissaan yhteensä 29 erityylistä kokous- ja koulutustilaisuutta sekä juhlaa (mm. syntymäpäiviä, valmistujaisia, ristiäisiä), mikä vastaa edellisvuoden tasoa. Asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä tilaisuuksiin suullisen palautteen perusteella. kipunoita 2/

14 KIPUNOITA VAI KIPUNOITA? OSMO HAAPANIEMI * * * Taimin lehden nimi KIPUNOI- TA on ollut minulle merkityksensä puolesta epäselvä. Ja on edelleen. Kymmenenkään vuoden lukukokemus ei ole asiaa muuksi muuttanut. Olen kokenut sanan viittaavan suomalaiseen kansanperinteeseen. Alkuun tulkitsin sen kipunoidaksi, joka on kaikkien kipujen perimmäinen syy. Löysin jopa kotikirjastostani taiteilija Olli Viirin kirjasen Syntyjä, jonka hän on kuvittanut linopiirroksin. Siellä kipujen aikaansaajaksi mainitaan Kiputyttö, josta ei enää ole pitkä matka Kipunoitaan. Suomessa, kuten ehkä muuallakin, noidat ovat, tavallisesti, olleet pahanilkisiä, naispuolisia olentoja. Olli Viirin piirtämänä Kiputyttö ei ole kovin tyttömäisen näköinen. Kirjasen esipuheessa Olli Viiri sanoo: Suomensukuisten kansojen perinteessä synty on loitsun osa. Muinaiset parantajat, tietäjät, shamaanit eli myrrysmiehet hallitsivat sairauksia tuntemalla niiden synnyn. Synty selittää taudin, olion, esineen alkuperän, historian. Synnyt ovat myyttisiä kertomuksia asioiden ja esineiden ilmaantumisesta maailmaan. Graafinen sarjani Syntyjä pohjautuu niille vaikutelmille, jotka heräsivät tutkiessani suomensukuisten kansojen vanhoja runoja, loitsuja, parannustapoja, uskomusmaailmaa ja esinekulttuuria. Jos lehden nimessä kysymys on kipunoista, löytyy sillekin perusteita. Ja niin se, ilmeisesti, tulkitaan, kun lehdestä puhutaan. Yleinen käytäntöhän on tämä: Kipunoita-lehti ilmestyy silloin ja silloin. Niin puhuvat Taimissa melkein kaikki. Silloin mieleeni tulee kuva pajasta, sepästä, ahjosta, takomisesta. Kun jotain tärkeää, oleellista tehdään, syntyy sivutuotteena kipunoita. Ne pystyvät valaisemaan pimeyttä ja levittämään tulta (valoa) laajemmalle. Ei huono mielikuva ollenkaan. Tämä mielikuva korostuu, kun lehti nykyään kirjoitetaan pienellä kirjaimella. Lehden nimen merkitys nousi uudelleen pintaan viime syksynä, kun sain toimittaja Eeva Karakorvelta kirjeen. Terveisiä vaan nyt jo eläkkeellä olevalle Eevalle! Kirjeessä oli lause: juttu voitaisiin julkaista Kipunoidassa. Soitin jutun johdosta Eevalle ja kysyin samalla, taivutetaanko lehden nimi todella niin. Eeva vastasi hauskasti: Kun tulin toimittajaksi lehteen, perehdyin Taimin arkistomateriaaliin. Lehden nimen kohdalla mietin, olivatko perustajanaiset olleet niin fiksuja, että olivat tahallaan antaneet lehdelle kaksimielisen nimen. Ongelma ei tällä, tietystikään, rat- KIPUJEN SYNTY Kaukana synkeässä Pohjolassa istuu Kiputyttö kolmen veden jakaimessa olevalla vesikivellä ja jauhaa kipukivillä ihmisille kaikkinaiset vaivat ja sairaudet. kennut. Kysäisin Eevalta, käyttävätkö toimituksessa työskentelevät lehdestä keskenään puhuessaan Kipunoitaa. Siihen Eeva vastasi myöntävästi. Ymmärsin Kipunoidan olevan toimitusväen jonkinlainen hellittely- tai hyväilymuoto heidän puhuessa keskenään rakkaasta lapsestaan. Rakkaalla lapsella kun on, tunnetusti, monta nimeä Liitän tähän mukaan Kantelettaresta otetun Kipujen synty -runon ja tait. Olli Viirin siitä tekemän kuvan Olli Viirin luvalla. Olli Viiri. Kipujen synty (julk. tekijän luvalla) 14 kipunoita 2/2013

15 Sori Sanna. Sä et ole lähistöllä. Sä saatat olla Ilves Bar & Nightissa näin keskellä viikkoa, torstaina jo kello Sulla on lasissa Sex on the Beach jonka vanhempi arvokas pukuherra (joka muuten tuoksuu Armanin Black Codelta koska parikymppisten arkimennen on nykyisin Gaultierin Le Male ja se on siis sou laast siison ja ne käyttää sitä niin helvetisti että ei-astmaatikkokin saa astmakohtauksen) on sulle juuri tilannut kun hymyilit sillee kivasti sille vaikka ajattelit mielessäsi että painu kääpä sinne alimpaan. Mut kunhan sä heilutat takalistoa iltapuvussasi hyvän biitin tahtiin, kohta tulee seuraava pukumies, ehkä paikallinen pikkupoliitikko (tuoksu Bvlgarin MAN, koska Hämeenkadun Sokoksella kaunis myyjätär kosmetiikkaosastolla kertoi että tää sopii nimenomaan just sunlaiselle arvokkaalle herrasmiehelle joka tietää kuka on, ja se pukumies mietti että tästähän saa S-Bonustakin maksutapaedusta puhumattakaan) joka tilaa sulle Cosmopolitanin. Tai jos se oikein innostuu niin Orgasmin. Sehän sopii, koska sulla ei ole rahaa. Sä opiskelet ehkä Tampereen ammattikorkeakoulussa International Business Managementtiä tai Tampereen yliopistolla yritysjuridiikkaa. Ja jos et opiskele, ainakin sanot niin, koska sä voit olla glamour ja Sex & The City muutaman tunnin ajan ja palata sitten aamulla Lidliin töihin jotta selviäisit opinnoistasi, siis jos opiskelet etkä vain sanonut niin. Sori eliittikumppani piste fi (ja kaikki te muut internetin deittipalstat). Sä et ole sen arvoinen että kukaan itseään kunnioittava mies (naisista puhumattakaan) maksaisi sulle yhtään mitään tyhjänpäiväisistä palveluista. Mutta koska itseään kunnioittavia miehiä on vähän, sä keräät ihan hermeneuttiset tulot ihan tosta vaan. Sannan, Meri-Tuulin, Venla-Emman, Lumi-Pepin tai Minttu-Olivian kuva vaan niin mielikuvat on luotu miesten heikoissa mielissä. Sillä miesten hallitsematon heikkous on naiset, vaikka ne olisivat vain kuvia netissä. Mutta Sanna - mielikuvitusolento, jos sä olet hei oikeasti tässä lähistöllä, jätä viesti, ollaan yhteydessä ja katellaan voitaiskos me synkronoitua. Terveisin, Minä PS Mun tuoksu arkisin, ihan pelkkä puhtauden tuoksu suihkun jäljiltä sekä Cederrothin allergiatestattu tuoksuton Bats Creme antiperspirantti (Yliopiston apteekki, 8,70e), se pidätkö sä Sanna siitä, tiiäks, mua ei kiinnosta. PPS Kuten Hill Street Bluesin Roll Callissa joka aamu todettiin ennen kentälle lähtöä, Let s be careful out there ollaan siis varovaisia netissä. Yksinäisille myydään mielikuvia ihmisistä joita ei ole olemassa. Ihmisiä löytyy kaupungilta, yhteisöstä, vaikkapa Taimista, Ruusan kahvilasta sinne siis. Marko Kulmala kipunoita 2/

16 Tampereen mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistus: Hoito on ollut liian passivoivaa TEKSTI: RITVA MERINEN Taimin jäsenkahvilaillassa maaliskuussa oli mahdollisuus saada ensikäden tietoa Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistuksesta. Ajankohtaisesta asiasta pidettiin info- ja keskustelutilaisuus. Ylilääkäri Päivi Kiviniemi oli kertomassa asiasta. Järjestelmä ei toiminut Kiviniemi kertoi, että muutokseen lähdettiin palvelurakenteen ongelmien vuoksi. Hoitoon ei ole päässyt riittävän nopeasti, yksiköt ovat olleet pieniä ja haavoittuvaisia ja potilaita on liian paljon. Hoitojen määräaikaistaminen ei ole myöskään onnistunut riittävästi. Uudistuksen yhtenä tarkoituksena on mm. arvioida potilaan hoidon tarvetta paremmin. Potilaalle yritetään löytää sopiva paikka, johon hänet ohjataan. Pyrkimyksenä on Kiviniemen mukaan tehokkaampi hoito ja oikeanlainen ohjaus eteenpäin. Psykiatripula on ollut jatkuva. Tampereella on ollut alueellisia psykiatrisia poliklinikoita, joissa ei ole ollut psykiatria ollenkaan. Muutoksella pyritään vaikuttamaan siihen, että hoitoa olisi tarjolla riippumatta siitä, millä alueella asuu. Psykiatripulan uskotaan helpottuvan myös sillä, että kollegojen tuki samassa yksikössä houkuttelee psykiatreja Tampereelle. - Psykiatripula on valtakunnallinen ilmiö, Kiviniemi totesi ja jatkoi, että Tampereella olemme saaneet tähän sellaista parannusta, että yliopistolla on lääketieteen opiskelijoiden kanssa nyt aloitettu psykiatrian opinnot vuosikurssia aiemmin. Harjoittelijoita on ensi kesälle tulossa enemmän kuin aikoihin. Kiviniemi uskoo, että kiinnostus alalle kasvaa työharjoittelujen mukana. - Tällä uudistuksella lisäämme myös työntekijöiden motivaatiota. He ovat itse saaneet päättää, mihin yksikköön haluavat mennä töihin. Innostus ja työmotivaatio ovat olleet parempaa kuin aikoihin. Oma erikoisala ja mielenkiinto tulevat nyt paremmin myös asiakkaiden käyttöön. Emme enää tule olemaan alueitten mukaan sidoksissa, kenen hoitoon kukin pääsee. Voimme ohjata potilaan sille lääkärille, joka on erikoistunut nimenomaan potilaan tarvitsemaan hoitoon. Palvelujen linjat Uusi järjestelmä aloittaa elokuussa Silloin on jo auki vielä rakenteilla oleva Tipotien sosiaali- ja terveysasema. Uudessa palvelussa on kolme psykiatrian yksikköä: Hallituskadun psykiatrian poliklinikka on ensivaiheen yksikkö. Kaikki lähetteet tulevat sinne. Hallituskadulla tapahtuu arviointi- ja lyhytinterventio, lähete- ja kotiutustiimi, palvelukoordinaattori, työhön paluu ja psykoterapia-arviot. Päiväsairaala 1 Kaupissa on Hallituskadun psy- 16 kipunoita 2/2013

17 KUVA: TOMI KALLIO kiatrisen linjan alla. Sarviksen yksikössä hoidetaan ahdistus, masennus, persoonallisuushäiriöt sekä bipolaarihäiriöt. Sinne kuluvat myös traumat, syömishäiriöt ja ADHD-hoito. Myös maahanmuuttajien palvelu sijaitsee Sarviksessa. Päiväsairaala 2 kuuluu Sarviksen alle. Tipotielle tulee psykoosin varhaistunnistus, psykoosihoidot ja kuntoutuspsykiatria, autismi, asperger ja vaikein osa anoreksiahoidosta. Nuoret, vuotiaat, joiden toimintakyky on alentunut, kuuluvat myös Tipotien palvelun piiriin. Tipotiellä ohjeellinen hoitoaika on 1-3 vuotta. Kaupissa oleva Päiväsairaala 3 kuuluu Tipotien alle. Kotityöryhmä tekee työtään kaikkien poliklinikkojen kanssa. Akuuttipsykiatrian poliklinikka eli päivystys sijaitsee jatkossakin Finn- Medi 3:ssa Tays:in alueella. - Siellä olisi vielä tarpeen yksi psykiatrinen sairaanhoitaja lisää, niin saisimme päivystyksen myös lauantaiksi, Kiviniemi toivoi. Keskitetty ja tarpeeseen kehitetty Kiviniemi uskoo, että alueellisten palvelujen muuttaminen keskitetyiksi palvelee myös asiakkaita. Tampereella on mielenterveyspuolella hoidossa yhteensä yli 6000 aikuista vuodessa. Se on henkilöstöön nähden liian suuri määrä. - Psykoosisairauksia on 20 %:lla hoitoon hakeutuvalla, mielialahäiriöt (masennus ja ahdistuneisuushäiriöt) sekä persoonallisuushäiriöt ja luokka muu on sitten loput 80 %, Kiviniemi kertoi. - Huolestuttavaa on, että nuoria tulee tosi paljon. Ennen oli tyypillinen asiakas keski-ikäinen masentunut nainen, nyt on vuotias moniongelmainen nuori. Näitä lähetteitä tulee 250 kuukaudessa. Sairaanhoitajat ovat jalkautumassa yläkouluille, tästä toivotaan apua ongelmiin nuorten tarpeen kanssa. Uudella järjestelmällä haetaan nopeampaa hoitoon pääsyä. Nyt myös tarkistetaan, että kaikilla on hoitosuunnitelmat myös kirjattuina. - Palvelujen uudistuksessa huomioidaan entistä paremmin myös se, että samassa yksikössä olisi päihde- ja mielenterveyspuolen palvelut, Kiviniemi totesi. Palautetta kysyttiin kuulemistilaisuuksissa Palveluja ei lähdetty uusimaan vain virkamiestyönä. Kiviniemen mukaan suunnitteluvaiheessa järjestettiin kuulemistilaisuuksia potilaille, omaisille ja yhteistyötahoille. Potilaiden kuulemistilaisuudessa toivottiin, että akuutissa tilanteessa hoidon saisi heti. Omalääkäreillä pitäisi olla enemmän tietoa psykiatrisista häiriöistä. Terveyskeskuksiin esitettiin lisää aikaa ja välineitä. Toivottiin myös, Tipotien sosiaali- ja terveysasema että hoitava taho olisi tietoisempi kolmannen sektorin palveluista. - Aina ei potilas välttämättä tarvitse psykiatria eikä hoitajaa vaan jonkun ihmisen, Kiviniemi totesi. - Ihmisten yksinäisyys on joskus niin suurta. Olisi hyvä, jos osattaisiin neuvoa yksinäisiä hakeutumaan esimerkiksi juuri Taimin vertaistoiminnan piiriin. Kiviniemi kertoi myös, että työnsä aloittaa palvelukoordinaattori, jonka tehtävänä on etsiä, mitä kaikkia mahdollisuuksia potilaalle on tarjota. Jollakin kolmannen sektorin toimijalla voi olla esimerkiksi sellainen ryhmä tarjolla, josta olisi tietyille potilaille hyötyä. Potilaiden kuulemistilaisuudessa hoidon sisältöön toivottiin jatkuvuutta. Kiviniemi kertoikin hyvästä vertauksesta eräässä palautteessa, jossa joku toivoi katkeamatonta ja tiivistä hoitoa verraten sitä katkeamattomaan kylmäketjuun. - Tosi ihana vertaus, Kiviniemi totesi Ṗalautteissa toivottiin myös tiedon kulkevan ja annettiinpa palautetta siihenkin, että isot yksiköt lisäävät turvallisuutta. Isoissa yksiköissä todettiin myös vertaistuen hyödyntämisen onnistuvan paremmin. Potilaat toivoivat henkilökuntaa lisää ja kantoivat huolta terveydenhuoltohenkilökunnan jaksamisesta. Pitkälti samantapaista palautetta saatiin myös omaisilta ja yhteistyötahoilta. Tiivistäen: tukea, yhteistyötä, pysyvyyttä, avoimuutta ja jatkuvuutta. Kohdennettu hoito on tehokkaampaa Yleisö esitti Kiviniemelle monia kysymyksiä. Huolta tunnettiin siitä, kuinka tieto tästä muutoksesta tavoittaa potilaat? - Tampere-lehteen tulee tietoa, siellä on jo edellisessä numerossa ollutkin alustavaa informaatiota. Netistä löytää tietoa ja kaupunki on myös suunnitellut Mielenterveystalon portaalia, jossa kipunoita 2/

18 Tampereen kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ylilääkäri Päivi Kiviniemi ja kaupunginvaltuutettu, Taimi ry:n hallituksen puheenjohtaja, Aila Dündar-Järvinen totesivat, että Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on vaikea. Ylilääkäri Kiviniemi totesi, että rahaa ei ole enempää tulossa, joten resurssien uudelleensuunnittelu on ainoa keino hoidon tason parantamiseksi. KUVA: RITVA MERINEN tiedotetaan tamperelaisille sopivista avunsaantipaikoista. Hoidossa olevat saavat tiedotteen muutoksesta ja kaupungin palvelunumeroista saa soittamalla tietoa. Jaamme tietoa tietenkin myös terveyskeskuslääkäreille, Kiviniemi totesi. Miten nyt käy, kun suurista keskuksista palvelut siirretään keskustaan, miten esimerkiksi hervantalaiset pärjäävät? - Itse asiassa Hervannasta ei tule lähetteitä mielenterveyspuolelle läheskään eniten eri kaupunginosista. Enemmän tulee esimerkiksi Etelä- Tampereelta, eikä siellä ole ollut aiemminkaan omaa alueellista keskusta, Kiviniemi kertoi. - Lääkärit ovat saaneet ohjeen, että mukaansa voi ottaa kohtuullisen määrän potilaitaan. Väistämättä joidenkin hoitosuhde vaihtuu. Toisaalta, mielenterveyspotilaat muuttavat aika paljon ja aiemmin muuton seurauksena on yleensä alkanut uusi hoitosuhde. Jatkossa ei muuttaminen muuta hoitosuhdetta. Tästä uudistuksesta on myös tullut palautetta, että on hyvä, kun joudun välillä lähtemään näistä omista nurkistani ja pääsen keskustaan asioimaan. Entä onko toimeentulotukeen mitään linkitystä? Nyt palvelu joudutaan hakemaan ehkä toiselta puolen kaupunkia ja siitä tulee matkakustannuksia? - Olemme miettineet, voisivatko meidän omat sosiaalityöntekijämme auttaa näissä asioissa. Se on selvittelyn alla, Kiviniemi vastasi. Uudistuksella haetaan hoitojen tehokkuutta ja parempaa ohjausta eteenpäin. Entä sitten, jos vointi alkaakin huonontua? - Kyllä peruutusvaihdetta voidaan käyttää, jos näin käy ja otetaan potilas takaisin erikoishoidon piiriin sovituksi ja tarpeelliseksi määräajaksi, Kiviniemi lupaa. - Tässä uudistuksessa on pitänyt valita, mitä näillä resursseilla tehdään. Kaikki eivät voi olla pitkäaikaisessa seurannassa, silloin hoidon taso huononee koko ajan. Tässä on valittu se, että halutaan hoitaa tiiviimmin ja nopeammin pienempi porukka. Se tietenkin tarkoittaa sitä, että osa joutuu olemaan hoidossa perusterveydenhoidossa. - Helsingissä on tämän tapaista muutosta jo tehty. Siellä tuloksena on ollut se, että psykoosiin sairastuneet ovat olleet voittajia. Kun heidät on kerätty samaan paikkaan, on voitu tarjota heille kohdennettua hoitoa. Psykoosipotilaat helposti jäävät muiden jalkoihin, Kiviniemi vielä totesi. 18 kipunoita 2/2013

19 K u l t t u u r i sta h y v i n v o i n t i a Sanomalehdet ja sähköinen media suoltavat päivittäin meille rauhaa rakastaville ihmisille liikunnan ilosanomaa. Liikunnalliset arvot ovat tämän päivän uusi mantra, jota myös jokainen terveysalan työntekijä toistaa väsymykseen asti. Meille keskivartalolihavuudesta kärsiville suomalaisille liikunta on jotain, mitä ei harrasteta veren maku suussa. Liikunta on enemmänkin terveellistä arkiliikuntaa, kuin Lontoon maratonille tähtäävää harjoittelua. Toisaalta me suomalaiset olemme jakautuneet kahteen leiriin sen mukaan miten suhtaudumme liikuntaan. Osa meistä hyppii, tanssii ja työntää kuulaa, kun osa taas laulelee piipapaluulaa, näin Juicea siteeratakseni. Minun mielestäni liian moni kasvattaa hauista tai pohjelihasta, kun vähemmälläkin rehkimisellä voi nauttia elämästä täysin palkein. Olenkin ihmetellyt, miksi kulttuuria ei pidetä samassa arvossa liikunnan kanssa, elä- män hyvinvoinnin lähteenä. Usein liikunta ja kulttuuri nähdään toistensa korvaajina ja niinhän se onkin. Kiireisillä ihmisillä ei riitä aikaa sekä kulttuuri- että urheiluriennoille. Kulttuuria aliarvioidaan aivan suotta, vaikka sen hyödyllisyydestä hyvinvoinnin edistäjänä onkin paljon näyttöä. Onneksi työnantajat ovat alkaneet jakaa liikuntaseteleiden lisäksi myös kulttuuririentoihin liittyviä etuja. Kulttuurin harrastaminen on helppoa. Taidetta voi tehdä itse tai siitä voi vain nauttia ja kerätä ne hyvät fiilikset, jotka siitä saa. Kirjastoissa on hyllyittäin taidekirjoja, joista pääsee ihailemaan maailman taidehistorian veistoksia ja maalauksia. Musiikkiosastoilta löytyy valtavat määrät musiikkia jokaiseen makuun, sieltä voi tietenkin lainata myös kirjoja, sarjakuvia ja elokuvia. Kirjastoissa on lisäksi taidenäyttelyitä ja luentoja kirjallisuudesta ja kirjailijavieraat käyvät ilostuttamassa meitä viikoittain kirjastojen luentosaleissa. Kulttuurin kuluttajaksi pääsee siis täysin ilmaiseksi ja jos haluaa maksaa pienen summan, niin taidemuseot järjestävät näyttelyitä mitä erilaisimmista aiheista. Virkistystä ja elämyksiä saa myös teatterista. Tampere teatterikaupunkina onkin mainio paikkakunta bongata suosikkinäyttelijät teatterin lavalta. Musiikkitarjonta on Tampereella monipuolista ja päivittäin esiintyy useita artisteja ravintoloissa ja konserttisaleissa. Tampereella voikin valita joka päivälle jotain monipuolisesta kulttuuritarjonnasta, joten reppu selkään ja nauttimaan Tampereen patsaista ja arkkitehtuurista. MARKO HEIKKILÄ KUVA: RITVA MERINEN Taiteesta voi nauttia vaikka Ruusan Kahvilassa kuukausittain vaihtuvan taidenäyttelyn äärellä. kipunoita 2/

20 Keskiaukealla TAUSTAKUVA: TOMI KALLIO Kevään airut Sitruunankeltainen perhonen liihotteli ja hypähteli tänään edelläni kaupalle mennessäni keinahdellen kevyesti pyörähdellen ympäri kuin kevään airut tehden minut valtavan iloiseksi! Annukka Starck Hullun ajatukset Hullulla on monta ajatusta. Minulla ei ainuttakaan. Timo Päivinen Muistutus muusikkoudesta Kitaristin kirjoitus näyttää tältä. Timo Päivinen 20 kipunoita 2/2013

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa. Lämmittely KIRJASTO Puhutaan kirjastosta! 1. Käytkö sinä usein kirjastossa? Miksi / miksi et? 2. Mitä mieltä olet suomalaisesta kirjastosta? 3. Onko kirjasto sinulle tärkeä paikka? Miksi / miksi ei? 4.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

P. Tervonen 11/ 2018

P. Tervonen 11/ 2018 P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Jaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn

Jaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn Jaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn Kulttuuripajatoiminta pähkinänkuoressa Koulutetut vertaisohjaajat vetävät toiminnallisia vertaisryhmiä 18-35 vuotiaille haastavassa elämäntilanteessa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua

Lisätiedot

HARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus

HARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus HARRASTUKSET Selitä sana. harrastus harrastaa + mitä? kiinnostunut+ mistä? tykätä + mistä? mitä tehdä? pitää + mistä? mitä tehdä? säännöllisesti joka viikko päivittäin joka toinen päivä soittaa + mitä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden.

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. OSA 1 SISÄINEN VOIMA Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. Marcus Aurelius HERÄÄT TUNTEESEEN, ETTÄ TEHTÄVÄÄ ON LIIKAA. Et jaksa uskoa omiin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä? VERTAISARVIOINTI s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Minkälainen tyyppi sä olet? Mitä sulle kuuluu? Onko sulla hyvä olla täällä? VALTTI VERTAISARVIOINTI SIJAISHUOLLOSSA VERTAISARVIOINTI? MIKSI? MITÄ HYÖTYÄ?

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Vertaiset ja kokemusasiantuntijat toipumisen ja kuntoutumisen tukena Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena -miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut,

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY Nuorten kokemuksia erosta, mielenterveydestä ja päihteistä 24.5.2017 KM Sofia Virta Pinja Uutela ja Mona Tuomi 26.4.2018 Moip!- projektityöntekijä Mona Entinen Moip!-ryhmäläinen

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille

Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Maahanmuuttajien kokemuksia perhevalmennuksesta ja sen tarpeesta Kävitkö perhevalmennuksessa?

Lisätiedot

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Haloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä!

Haloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä! Haloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä! Innostu ja innosta viestintä on kivaa! Viestintä ei ole pakollinen paha, vaan huikea mahdollisuus. Pienillä askelilla eteenpäin, hyvä viestintä sujuvoittaa

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on?

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kyselyyn vastasi 55, iältään 8-20-vuotiasta, nuorta.

Kyselyyn vastasi 55, iältään 8-20-vuotiasta, nuorta. Nuoria Somettaa Kyselyyn vastasi 55, iältään 8-20-vuotiasta, nuorta. Vastaajien ikävuosien keskiarvo on 14 vuotta. Vastaajien ikäjakauma 16 16 16 16 16 17 17 17 17 17 17 17 18 18 19 20 20 10 10 10 11 11

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä - Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot