kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 23. vuosikerta Nro 2/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 23. vuosikerta Nro 2/2013"

Transkriptio

1 kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 23. vuosikerta Nro 2/2013

2 KUVA: TOMI SUOMALAINEN Taimi on mielenterveyskuntoutujien yhdistys. Toimipaikkamme on Ruusantalo Koulukatu 11:ssä Tampereella. Ylläpidämme myös Ruusan Kahvilaa samassa osoitteessa. Ruusan Kahvila on avoinna ma pe Jäsenten olohuone on auki maanantaista perjantaihin klo ja lauantaisin sekä sunnuntaina klo Jäsenkahvila Ruusan Kahvilassa torstaisin klo Toimisto on avoinna ma pe klo 9 10 ja Taimin toimisto puh Ruusan Kahvila puh Taimin toimisto ja Ruusan Kahvila suljettu Yhdistyksessämme toimii syyskuusta toukokuun loppuun viikoittain yli 40 erilaista vertaistukeen perustuvaa keskustelu- ja toiminnallista ryhmää. Ruusan Kahvilassa on mahdollisuus edulliseen ja maittavaan lounaaseen, kahvitteluun ja tuoreitten leivonnaisten nauttimiseen hyvässä seurassa. Ruusantalossa on myös ohjattua työtoimintaa. Ruusantaloon on helppo tulla. Taimin hallitus Puheenjohtaja: Aila Dündar-Järvinen Varsinaiset jäsenet: Pasi Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Merja Mattila, Jussi Lehtonen, Tapani Matilainen, Noomi Nelimarkka ja Mika Vikstén Varajäsenet: Tiina Hänninen, Ipa Rautio, Veikko Vepsäläinen ja Erik Kamila

3 kipunoita 2/2013 Julkaisija Mielenterveysyhdistys Taimi ry, Ruusantalo, Koulukatu 11, Tampere, Taimi ry on Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys. Toimitus Puh Päätoimittaja Ritva Merinen puh Toimitus Marko Heikkilä, Tomi Kallio, Marko Kulmala, Noomi Nelimarkka, Jyrki Rönkkö Taitto Tomi Kallio Painopaikka: PK-Paino, Tampere. Painos 1500 kappaletta. Seuraava Kipunoita 3/2013 ilmestyy viikolla 35. Juttutarjoukset viimeistään mennessä Ruusantalon osoitteeseen: Mielenterveysyhdistys Taimi ry Koulukatu 11, Tampere tai sähköpostitse: sisällys 2 Taimin esittely 3 Sisällys 4 Pääkirjoitus: Me = vertaistuki 5 Taimissa tapahtuu / Yhteystiedot ja aukioloajat 6 Puheenjohtajalta: Uudet tuulet 7 Taimissa tapahtuu 8 Iida-Maaria Lindstedt: Aina kannattaa toivoa 12 Taimin tuloksia vuodelta Kipunoita vai kipunoita? 15 Sori Sanna, sä et ole lähistöllä 16 Tampereen mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistus 19 Kulttuurista hyvinvointia 20 Keskiaukealla 22 Merkityksellistä Taimin toimintaa 24 Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä 25 Ruusan kahvila 26 Rentoutumishetki Pitkäniemen Mielipolulla 28 Mielen vaaliminen elämänkehässä 30 Liikuntavinkki 32 Mielenterveys ja talousongelmat 34 Leimaudu yhdenvertaiseksi 36 Tuttu Taimista / Taimin jäsenyys 37 Mahdollisuuksien kukkanen 38 Toimintakalenteri 39 Kuvasivu

4 Pääkirjoitus Ritva Merinen Me = vertaistuki Kun sairastuu mieleltään, on läheisten joskus vaikeaa ymmärtää kaikkea, mitä sairastuneelle tapahtuu. Usein täällä Taimissa kuulee sen, että vain saman kokenut voi oikeasti ymmärtää, mistä on kysymys. Joskus vertaistuki koetaan kuntoutumisessa jopa terapiaa merkittävämmäksi. Terapia on toipumisessa todella tärkeä asia, mutta vertaisen tuki ja ymmärrys siinä rinnalla on se juttu. Näyttelijä Iida-Maaria Lindstedt on tehnyt oman masennuksensa pohjalta esityksen, jonka saimme nähdä Ruusan Kahvilassa tänä keväänä. Haastattelua tehdessämme hän kertoi omista hyvistä kokemuksistaan vertaisuudesta: on hienoa esiintyä henkilöille, jotka tietävät heti, mistä puhutaan. Vertaistukea, mitä täällä Taimissa saa, ei voi koskaan liikaa korostaa. Vertaistuen lisäksi Taimista moni on löytänyt elinikäisiä ystäviä. Esa, tuttu Taimista, kertookin tässä lehdessä, että hän tuskin olisi vastaavia ystävyyssuhteita mistään muualta löytänyt. Kyllä oli komeaa kirjoittaa Taimin toimintakertomusta. Osallistumiskerrat ovat nousseet viidellä tuhannella. Se on aika huikea määrä. Vertaisryhmiä on toimintakalenterissamme edelleen se nelisenkymmentä. Näiden ryhmien lisäksi taimilaisten omat innovaatiot olohuone- ja jäsenkahvilatoiminta ovat kasvattaneet osallistumismääriä koko ajan. Jäsenet järjestävät molemmat toiminnot itse. Jäsenkahvilaa pidetään auki torstaisin Ruusan Kahvilassa virallisen aukioloajan jälkeen. Vastuuhenkilöinä ovat meidän omat aktiiviset jäsenet. Olohuone on auki vuoden jokaisena päivänä. Arki-iltaisin siellä vietetään yhteistä aikaa Taimin toimiston ja Ruusan Kahvilan sulkemisen jälkeen. Se on auki myös viikonloppuisin sekä kaikkina arkijuhlapäivinä ja loma-aikoina. Sielläkin ovat vastuuhenkilöinä toimintaa järjestämässä jäsenemme, vertaisohjaajat. Nämä ovat meidän menestystarinoitamme, joita voi (ja kannattaakin) matkia ihan minne vain. Meidän jäsenemme ovat todistaneet, että tällainen toiminta on tärkeää. Eikä sen järjestäminen ole mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeaa. On hienoa, että on joka päivä paikka, mihin mennä ja jossa voi tavata muita ihmisiä. Lukekaapa Jussin ajatuksia Taimin toiminnan merkityksellisyydestä ja vaikuttavuudesta. Sen ajan mitä olen ollut mukana toiminnassa, olen myös pärjännyt paremmin elämässä. Syrjäytyminen alkoi helpottaa jo ensimmäisen ryhmäkerran jälkeen, toteaa Jussi tämän lehden kirjoituksessaan. Taimissa vertaistuki toimii aidosti ja jäsenet tekevät sen. Ritva Merinen puh kipunoita 4/2012

5 Taimissa tapahtuu Taimin ja Ruusan Kahvilan yhteystiedot Puhelinnumerot Mielenterveysyhdistys Taimi ry Toimisto Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan ohjaaja Taimin toimiston palveluajat ma-pe klo 9-10 ja Ruusan Kahvila Aija Mäkelä, kokki-ohjaaja Pasi Korhonen, kahvilatoiminnan vastaava ohjaaja avoinna ma-pe klo 9-15 Sähköpostiosoitteet Toimisto Puheenjohtaja Toiminnan koordinaattori Jäsentoiminnan ohjaaja Kipunoita-lehti Ohjaajat (Ruusan Kahvila) kipunoita 2/2013 5

6 Puheenjohtajalta Aila Dündar-Järvinen Uudet tuulet Hyvät Kipunoita- lehden lukijat ja Taimin jäsenet. Takana on minun puheenjohtajakauteni rankin talvi ja kevät. Häviäminen Tampereen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan tarjouskilpailussa tammikuussa, Ruusan Kahvilan taloustilanteen selvittäminen, työntekijöiden tilanne sekä uuden toiminnanjohtajan haku ovat työllistäneet ja vaatineet työntekijöiltä, hallitukselta ja minulta paljon aikaa ja vaivaa. Liioittelematta voin sanoa, että Taimin asioita on saanut hoitaa melkein päivittäin. Laitoimme toiminnanjohtajan paikan auki 8.3 ja haku kesti kuukauden. Haimme osa-aikaista toiminnanjohtajaa. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 38, joista hallitus valitsi viisi haastatteluihin. 6 kipunoita 1/2013 Hallituksen kokouksessa hallitus valitsi yksimielisesti yhdistyksemme uudeksi toiminnanjohtajaksi terveystieteiden maisteri ja julkishallinnon merkonomi Marika Vartiaisen. Hän on 36- vuotias perheellinen Tampereelta. Marika Vartiaisella on vankka kokemus mm. ennaltaehkäisevien palveluiden suunnittelijana päihde- ja mielenterveysasioista. Lisäksi hänellä on koulutus ja kokemusta taloushallinnosta, jota nyt erityisesti tarvitsemme täällä Taimissa. Toiminnanjohtajan toimenkuvaan kuuluu johtamisen lisäksi järjestöllinen edunvalvonta, varainhankinta, uusien hankkeiden ja mahdollisten projektien haku. Valintakokouksessaan hallitus päätyi siihen, että uusi toiminnanjohtaja palkataankin kokoaikaiseksi elokuun alusta. Tämä siitä syystä, että yhdistyksellämme on meneillään niin tärkeitä ja vaativia, tulevaisuuteen vaikuttavia asioita, että toiminnanjohtajan on vaikeata selvitä niistä osa-aikaisena. Uusi toiminnanjohtajamme tulee toki tutustumaan aikaisemmin jäseniimme ja taloomme. Yhdistyksen talous on vakaalla pohjalla, mutta Ruusan Kahvilan tulevaisuuden vaihtoehtoja joudumme edelleen pohtimaan ja päättämään vakavalta pohjalta. Kuten olen ennenkin todennut, Raha-automaattiyhdistyksen linjauksen mukaan siltä saatavaa kohdennettua toiminta-avustusta ei saa käyttää kahvilatoimintaan. Ruusan Kahvilan tulevaisuuteen ja sen säilymiseen vaikuttaa suuresti mm. päivittäinen myyntitulos ja tietysti koko kuukauden myyntituotto. Kehotankin nyt jokaista Taimin jäsentä ja tukijaa käyttämään entistä enemmän kahvilamme palveluita ja mainostamaan Ruusan kahvilan palveluita. Näin voimme turvata tärkeän kahvilamme jatkumisen ja tulevaisuuden. Hyviäkin uutisia on. Tampereen kaupunki vastasi hätäämme ja toiveisiimme ja myönsi meille toimintaavustusta 6000 euroa enemmän tälle vuodelle verrattuna viime vuoteen eli saamme vuodelle 2013 toiminta-avustusta yhteensä euroa. Puolet tästä menee anomuksemme mukaan erityisliikunnan järjestämiseen ja puolet muuhun toimintaamme. Haluan tässä yhteydessä kiittää lämpimästi Tampereen kaupunkia toimintamme tukemisesta! Henkilökohtaisesti olen vielä iloinen siitä, että minut valittiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitukseen, puheenjohtajan varajäseneksi, sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitoeettiseen neuvottelukuntaan, johon sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen esitti minua ertyisesti Taimin edustajana. Voin tätä kautta toimia mielenterveyskuntoutujien äänitorvena neuvottelukunnassa. Loppukeväästä ja kesällä on tapahtumia, joissa toivon näkeväni teidät runsaslukuisina paikalla: Vedän yhdessä Tuula Kauniston kanssa taimilaisten ryhmää Likkojen lenkillä Sunnuntaina 9.6 on perinteinen Tallipihan tapahtuma. Kesällä, heinäkuussa, suuntaamme taas linja-autolla perinteiselle ja suositulle kesäretkellemme, tällä kertaa kohteena on Rauma. Toimin matkanjohtajana. Tapaamisiin näissä merkeissä. Toivotan kaikille lukijoille aurinkoista kesää! Minulle voi ja saa laittaa postia osoitteeseen fi. Aila Dündar-Järvinen

7 Taimissa tapahtuu kipunoita 2/2013 7

8 8 kipunoita 2/2013

9 Aina kannattaa toivoa TEKSTI JA KUVAT: RITVA MERINEN Ruusan Kahvilan lounassalissa on ihan hiljaista. Iida-Maaria Lindstedt on juuri istahtanut etummaisen rivin vapaaseen tuoliin. Hitaasti hän vilkaisee olkansa yli ensin toiselle, sitten toiselle puolen ja virnistää: - Tää esitys päättyi nyt.yleisö purskahtaa nauruun. Esityksen nimi on Mihin kauriit katosivat?. Se käsittelee mustaa mieltä ja valon löytymistä. Iida-Maaria Lindstedt on yhdessä työryhmän kanssa koonnut esityksen pääasiassa suomalaisten naisrunoilijoiden teksteistä. Lindstedtin lisäksi esitystä on ollut tekemässä ohjaaja Jaana Taskinen ja Maura Korhonen. Päähenkilönä on asuntoonsa linnoittautunut nainen, jonka ainoana ystävänä ja juttuseurana on kauris. Kauris yrittää saada naista ulos kodistaan, kohtaamaan muita ihmisiä. Nainen löytää itsensä lavatansseista ja kyläilemästä naapuriensa luona. Kohtaamiset eivät kuitenkaan mene hyvin ja nainen sulkeutuu kotiinsa uudelleen ja hylkää myös kauriin. Lopussa kuitenkin valoa alkaa pilkahtaa. Ennen esitystä tulee pelko Lindstedt on koonnut esityksen omaan kokemukseensa nojaten. - Sain kimmokkeen tehdä jutun, kun jäin itse masennuksen takia sairaslomalle. Olin jo pitkään haaveillut teatterin viemisestä ulos ja toipuessani haave konkretisoitui tämän esityksen harjoitusprosessin avulla. Ei ole mitään järkeä missään minä olen mielisairas - Oman sairastumiseni aikana olin aika syvissä vesissä. Minulla oli silloin vahva tunne, että haluan käyttää näitä tunteita joskus hyväksi. Lindstedt on kiertänyt esityksensä kanssa erilaisissa palvelukeskuksissa ja mielenterveyskuntoutujien päiväkeskuksissa. Hän kertoo jännittävänsä jokaista esitystä aivan sairaasti : - Olen vienyt esityksen läpi eri paikoissa jo yli 30 kertaa. Joka kerran jännittää. Se on lähes pelkoa. Vaikka esitänkin toista ihmistä, on siinä myös minua, Lindstedt kertoo. Pelko karisee kyllä, kun esitys alkaa. Esitys ei myöskään ole enää niin rankka, koska omasta sairastumisesta on jo sen verran aikaa. - Tiedän, että näistä tunteista pääsee pois, hän jatkaa. Yleisö tietää Minua vihataan Horjahdin tuulessa hämmästyksestä kai luulin että minua rakastettiin älä usko mitään ihmisparka tartu kaiteeseen, pysyttele tuulee hemmetisti mene nukkumaan mutta älä näe unia Älä ihmeessä näe unia kipunoita 2/2013 9

10 Lindstedt on varannut esityksen jälkeen mahdollisuuden keskusteluun. - Kiertueella palaute on ollut lähes poikkeuksetta positiivista, hän kertoo, keskustelua syntyy yleensä yhteisistä kokemuksista yksinäisyydestä ja siitä, miltä se tuntuu, kun ei pääse lähtemään kotoaan mihinkään ja kun ruoka homehtuu jääkaappiin. Lindstedt tulee esiintymispaikalle hyvissä ajoin ja juttelee paikalle kerääntyvän yleisön kanssa niitä näitä. Esityksessäkin hän on usein todella lähellä yleisöään. - Keskusteluissa yleisöni kanssa on kohtaamisen vaikeus ollut usein esillä. Itsekin vielä koen, että ihmisten tapaaminen ja kontaktissa oleminen on hirvittävän vaikeaa. Näissä esityksissä kuitenkin tunnen, että yleisö tietää mistä minä puhun. He ovat kokeneet ihan samoja tunteita, mitä minä tässä esitän. Olen myös huomannut kuinka häilyvä raja on siinä, kuka on normaali ja kuka ei, kuka on terve ja kuka ei, Lindstedt toteaa. Tämä tunne äkkiä keskellä joukkoa, kuin olisi poissa, katsoisi syrjästä itseänsä ja muita. Tämä orpous, sivullisuus ovensuupenkillä istuminen mistä se tulee mielen yksinäisyys? Lindstedt kertoo, kuinka pitkään skitsofreniaa sairastanut kerran kuvaili hänelle omaa psykoosiaan möykyksi, mistä ei saa kiinni miltään puolen. Silloin ei ole myöskään sanoja, ei määreitä, ei mitään: - Minun mielestäni on hirvittävän pelottava se ajatus, ettei ole mitään mistä ottaa kiinni. Ja se on ihmeellistä, miten siitä möykystä pääsee eroon. - Oma isäni sanoi minulle silloin, kun olin masentunut, että toivo on tärkeää. Toivo on uskoa siitä, että huominen on. Näin se on: jos siihen huomiseen ei usko, mitä meillä sitten on, Lindstedt miettii. Päästä ulos! Minun on tultava siksi mikä minä olen eikä siksi mikä luulen olevani tai mikä tahtoisin olla; ei myöskään siksi mikä sinä olet Esityksen jälkeisissä juttutuokioissa Lindstedt toteaa käyneensä monia mielenkiintoisia keskusteluja: - Tänä keväänä mieleenpainuvin keskustelu käytiin siitä, ettei nykyään missään saa huutaa. Heti luullaan hulluksi - paitsi näyttelijä lavalla saa huutaa. Puhuttiin pitkään tunteiden ilmaisemisesta, sen vaikeudesta, ja keskustelun lopuksi mies kysyi: Jaa, pitäisiköhän sitä sitten noita teatterihommia alkaa tehdä? Kyllä! Taide on loistava keino purkaa patoja! Lindstedt uskoo taiteen parantavaan voimaan; oli se teatteria, kuvataidetta, kirjoittamista, lukemista, mitä vaan. - Kun saa ulos sitä kamaa sisältään, ettei se jää pyörimään, laittaa se asiaa virtaamaan, Lindstedt kuvaa. Ruusan Kahvilan yleisöstä joku toteaa, ettei runojen lukeminen ole sama asia kuin esityksen katsominen. Tähän Lindstedt heittää: - Mutta entä jos luet niitä jollekin kaverille? Silloin se on esitys: siinä on kuuntelija ja esittäjä. Se on vuorovaikutusta. Kursiivilla olevat runot ovat esityksestä Mihin kauriit katosivat? 10 kipunoita 2/2013

11 Oppivuodet Pietarissa Iida-Maaria Lindstedt opiskeli näyttelijäksi Pietarin Teatteriakatemiassa. 20-vuotiaana hän lähti opiskelemaan Pietariin, kun helsinkiläiset teatteripiirit tuntuivat ahtailta - Halusin näyttelijäksi ihan hulluna, ja olin kuullut, että Pietarissa on hyvä koulu. Asuin Pietarissa neljä vuotta, koulu kesti viisi. Viimeisen vuoteni tein työharjoitteluna Kajaanin kaupunginteatterissa, Lindstedt kertoo. Elämä Pietarissa oli käytännössä vain opiskelua, kuusi päivää viikossa, 12 tuntia päivässä, ja sunnuntaisin keräännyttiin harjoittelemaan kohtauksia seuraavan viikon tunneille. Elämää siellä Lindstedt kuvaa raskaaksi ja rikkaaksi, mielipuoliseksi ja kutkuttavaksi kasvamiseksi. Teatterin tekeminen on erilaista kuin Suomessa. Venäläinen kulttuuri pohjaa eri tavalla vanhempien ihmisten ja auktoriteetin kunnioitukseen ja tämä leimasi myös opiskelua. Suomalainen tapa kyseenalaistaa, pohtia yhdessä, etsiä ja tutkia asioita ei ole Venäjällä käytössä. - Opettamista lähestyttiin intohimoisen, intensiivisen, mestari ja oppipoika -asetelman kautta, jossa haukku ja huuto eivät ole vierasta, Lindstedt kuvaa ja jatkaa: - Siihen, niin kuin kaikkeen, tottuu, melkein yhtä nopeasti kuin jumalaisen kauniiseen kaupunkiin ympärillä. Lindstedt kertoo, että venäläinen taide varoo tarttumasta liikaa yhteiskunnallisiin ongelmiin. Venäjän kielessä ei ole edes omaa sanaa sanoille mielenterveys tai syrjäytyminen. - Suomi ja suomalainen yhteiskunta on turvallinen, tasainen, rauhallinen, puhdas ja kohtelias. Venäjällä kaikki on mahdollista, se riuhtoo ja repii, ja ainoa vaihtoehto on valita miten suhtautuu kaikkeen siihen, mitä ympärillä tapahtuu, hän toteaa. Tällä hetkellä Iida-Maaria Lindstedt on freelance-näyttelijänä Helsingissä. Hänellä on vielä tämän kevään vierailupesti tanssiteatteri Raatikossa. - Tanssia olen harrastanut Helsingin tanssiopistolla, Footlightilla, Kajaani Dancessa, ja koulussa tuli toki myös tanssittua, hän vielä kertoo. kipunoita 2/

12 Taimin tuloksia vuodelta Toiminnan tuloksia Jäseniä oli vuoden 2012 lopussa Kaikkiin yhdistyksen järjestämiin ryhmiin olohuonetoiminta ja jäsenkahvila mukaan laskettuna oli osallistumiskertoja yhteensä kertaa. Erilliset tapahtumat mukaan laskettuna osallistumiskertoja oli Osallistumiskerrat kasvoivat noin viidellätuhannella verrattuna vuoteen Erityisesti osallistumiskertoja nosti aktivoitunut jäsenten ylläpitämät jäsenkahvilatoiminta ja olohuonetoiminta. Jäsenkahvilatoimintaa järjestettiin kerran viikossa yhdistyksen Ruusan Kahvilan tiloissa. Yhteensä 38 kertaa vuoden aikana. Osallistumiskertoja oli Olohuonetoiminta järjestettiin Ruusantalon alakerrassa olevassa erillisessä tilassa. Se oli avoinna lähes vuoden jokaisena päivänä - karkausvuonna 364 kertaa - myös loma-aikoina ja juhlapyhinä (kiinni olohuone oli Mielenkevennystä Tallipihalla ja Lunarock -tapahtumien päivinä). Olohuonetta pidettiin auki vapaaehtoisvoimin, osallistumiskertoja oli Lisäksi yhdistyksessä tehtiin retkiä ja järjestettiin tapahtumapäiviä sekä yhteisiä elokuvissakäyntejä seitsemän kertaa (54 osallistumiskertaa) 12 kipunoita 2/2013 Mielenkevennystä Tallipihalla ja Lunarock-tapahtumat järjestettiin yhteistyössä Muotialan asuin- ja toimintakeskuksen, Kriisikeskus Osviitan, Sopimusvuori ry:n ja Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n kanssa. Mielenterveysviikolla järjestettiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä Tampereen seurakuntien kanssa Kynttilähetki itsemurhan tehneiden muistoksi. Yhteensä näissä tapahtumissa oli 947 osallistumiskertaa. Toiminnallisia vertaisryhmiä on kokoontunut tammi-toukokuussa ja syys-joulukuussa yhteensä 12 viikossa. Kesäkuukausina ryhmiä on ollut 11 viikossa. Yhteensä ne kokoontuivat vuoden 2012 aikana 432 kertaa, osallistumiskertoja näissä ryhmissä oli Toiminnalliset ryhmissä osallistuminen oli vähäisempää kuin vuonna Tämä johtui siitä, että yksi kuntosalivuoro jätettiin vuokraajan tilanpuutteen vuoksi pois eikä syyskaudella ollut saatavilla tiloja myöskään salibandyryhmälle. Muita vertaisryhmiä on kokoontunut tammi-toukokuussa ja syys-joulukuussa yhteensä 35 viikossa. Yhteensä ne kokoontuivat vuoden 2012 aikana 925 kertaa, osallistumiskertoja näissä ryhmissä oli Tiedotusta Yhdistyksen nettisivuista (www.taimiry.fi) erityisen paljon hyvää palautetta on saatu siitä, että tietoja päivitetään ajankohtaiseksi sekä siitä, että sivuilta löytyy linkkejä muidenkin palveluihin. Yhdistyksen toiminta esitellään nettisivuilla kattavasti, monet uudet toimintaan mukaan tulevat löytävät Taimin nettisivujen kautta. Vertaistukeen perustuvan keskustelupalstan kaikki viestit esiluetaan toimiston ja vapaaehtoisten jäsenten voimin, joten keskustelu pysyy asiallisena ja vertaistukea antavana foorumina. Esilukijat saavat perehdytyksen toimintaan. Nettisivujen lisäksi toimiva tiedotuskanava on edelleen esitteet ja tiedotteet, joita jaettiin mm. yhdistyksen vertaisryhmissä. Taimi ry:n Kipunoita-lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa Kipunoitalehti sai värikannet. Lehdessä kerrottiin ajankohtaisista mielenterveyteen liittyvistä asioista ja Taimin toiminnasta. Levikki on 1500 kpl Jäsenlehteä jaetaan jäsenistön lisäksi alueen tiedotusvälineille, kansanedustajille, alan hoito- ja oppilaitoksiin, muille yhteisöille, Tampereen kaupungin sosiaali- j a terveysalan lautakunnille ja päättäville virkamiehille. Lehdessä saavat äänensä kuuluviin sekä päättäjät, hoitotahot että kuntoutujat. Yhdistys mainostaa toimintaansa viikoittain Tamperelainen-lehdessä. Työtä ja yhteistyötä Yhdistyksen mielenterveyskuntoutujille järjestämää työtoimintaa olivat Ruusantalon siivous ja puhtaanapitotyöt, nettisivujen keskustelupalstan esilukeminen sekä lehden taitto- ja toimitustyöt. Yhdistyksen kahvila järjestää monipuolista työtoimintaa. Näissä tehtävissä oli yhteensä 17 henkilöä vuonna Yhdistyksen työtoiminta toteutuu suurella volyymilla oman kahvilan toimintamuotona (yhteensä 101 henkilöä). Yhdistyksen palkattuina työntekijöinä 2012 olivat: osa-aikainen (50 %) toiminnanjohtaja, toiminnan koordinaattori, jäsentoiminnan ohjaaja ja osa-aikainen (75 %) toimistonhoitaja. Yhdistyksessä toimi myös kaksi jäsenkahvila-vastaavaa (4tuntia/vko). Ruusan Kahvilassa työskenteli 3 ohjaajaa. Ruusantalossa on tilat Ruusan Kahvilalle, yhdistyksen toimistolle ja toimitilat jäsen- ja ryhmäkäytössä. Ruusantalo on mahdollistanut aktiivisen jäsentoiminnan kehittymisen ja kaikille avoimen kuntoutumista tu-

13 kevan työtoiminnan. Talon omistaminen taas tuo haasteita omarahoituksen löytymiseen talon kulujen ja lainan maksuun. Toimintavuonna 2012 järjestettiin vertaisohjaajille koulutuspäivä sekä virkistyspäivät keväällä ja vuoden lopulla. Ryhmänohjaajat osallistuivat MTKL:n koulutukseen, se järjestettiin Ruusantalossa. Yhdistys tekee yhteistyötä muiden mielenterveysalalla vaikuttavien kanssa. Yhdistyksen toimintaan kävi vuoden aikana tutustumassa eri ryhmiä alueen hoitolaitoksista, muista yhdistyksistä, alan oppilaitoksista ja myös yksittäisiä toiminnasta kiinnostuneita. Esittelyjä oli viikossa 1-2. Yhdistyksestä käytiin esittelemässä toimintaa myös Pitkäniemen sairaalassa ja eri kuntoutusyksiköissä. Yhdistyksen tiloissa kokoontuu kerran kuukaudessa Paniikkihäiriöyhdistyksen ryhmä. Ääniä kuulevien ryhmä yhteistyössä Suomen Moniääniset ry:n kanssa. Seta ry:n kanssa aloitettiin syksyllä 2012 yhteinen keskusteluryhmä. Toimintaansa jatkoi myös Masto-ryhmä (keskusteluryhmä masennuksesta toipuville). Ryhmä on perustettu yhteistyönä Mieli Maasta ry:n kanssa. Yhdistys oli mukana Ray:n rahoittamassa Pirkanmaalla toimivien päihde- ja mielenterveysjärjestöjen ja Tampereen kaupungin Kirkas Mieli -kumppanuushankkeessa. Yhdistyksen puheenjohtaja on Mielenterveyden Keskusliiton valtuuston varapuheenjohtaja. Lisäksi yhdistyksen jäseniä on liiton työryhmissä. Toimintavuonna saatiin myös ilmaislippuja Tampereen Classicin salibandyotteluihin. Yhdistys esitteli toimintaansa kaksi kertaa Tampereen kaupungin Terveysnyssessä. Ulkopuolisia ostettuja palveluja ovat olleet työnohjaus, atk-tuki, kiinteistöhuolto, työterveys ja kirjanpito. Taloutta Yhdistys sai Ray:n kohdennettua toiminta-avustusta sekä Tampereen kaupungin avustusta yht Jäsenmaksu- ym. tuottoja oli n Ruusan Kahvilan taloutta hoidettiin myynnin tuoman tuoton lisäksi kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelusopimuksen tuloilla, n Avustuksilla yhdistys pystyi järjestämään toimintakertomuksessa kuvatun toiminnan. Talous on kunnossa niiltä osin. Haasteena on kiinteistö, jonka remontointiin ei avustuksia ole saatu. Loppuvuonna yhdistys osallistui tarjouskilpailuun Tampereen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä Ruusan Kahvilassa. Sopimusta ei seuraavalle sopimuskaudelle (2-4 vuotta) saatu, joten edessä on iso haaste kahvilan jatkosta, talon pankkilainan ja mahdollisten remonttien rahoituksen löytymisestä. Kuntouttavan työtoiminnan tuotto on kattanut näitä kuluja. Ruusan Kahvila Ruusan Kahvila on Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n vakiintunut toimintamuoto, joka on taloudellisesti itsenäinen yksikkö. Kahvila on kaikille avoin sosiaalinen tapaamispaikka, jossa ei ole ostopakkoa. Kahvilassa voi lukea sanomalehtiä, ihailla taidenäyttelyjä, käyttää internetiä sekä osallistua kulttuuri- musiikkija muihin vapaa-ajan tilaisuuksiin. Vuonna 2012 kahvilassa järjestettiin seuraavia tapahtumia, osa yhteistyössä yhdistyksen kanssa: Kulttuuri-illat yhteistyössä Pispalan musiikkiyhdistyksen kanssa: Juri Lindeman kävijää, Heikki Salo kävijää, Pauli Hanhiniemi 40 kävijää, Katri Koivisto kävijää, Tamara Press kävijää. Teatteri Unda: Edith yöperhonen 23.3., 26.3., 30.3., 2.4., 8.8., 9.8., noin 30 kävijää per esitys Teatteri Unda: Korvien välissä noin 30 kävijää Saukkolan laulajat: Rakkaus ei kuole lauluesitys 15.5., 20 kävijää Neljäs Avain yhtyeen levynjulkistamiskeikka 28.5., 15 kävijää Lisäksi kahvila osallistui yhdistyksen Tallipiha-kesätapahtumaan sekä mielenterveysviikon Lunarock järjestettiin Ruusan Kahvilassa, 150 kävijää Yhdistyksen jäsenkahvilaillat jatkuivat Ruusan Kahvilassa torstaisin. Kahvilassa oli esillä kuukausittain vaihtuva taidenäyttely. Kahvilan maksavien asiakkaiden lukumäärä pysyi edellisvuoden tasolla, noin 4500 asiakasta kuukaudessa. Tilaustuotteiden myynti pysyi edellisvuoden tasolla. Vuonna 2012 Ruusan Kahvila järjesti tiloissaan yhteensä 29 erityylistä kokous- ja koulutustilaisuutta sekä juhlaa (mm. syntymäpäiviä, valmistujaisia, ristiäisiä), mikä vastaa edellisvuoden tasoa. Asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä tilaisuuksiin suullisen palautteen perusteella. kipunoita 2/

14 KIPUNOITA VAI KIPUNOITA? OSMO HAAPANIEMI * * * Taimin lehden nimi KIPUNOI- TA on ollut minulle merkityksensä puolesta epäselvä. Ja on edelleen. Kymmenenkään vuoden lukukokemus ei ole asiaa muuksi muuttanut. Olen kokenut sanan viittaavan suomalaiseen kansanperinteeseen. Alkuun tulkitsin sen kipunoidaksi, joka on kaikkien kipujen perimmäinen syy. Löysin jopa kotikirjastostani taiteilija Olli Viirin kirjasen Syntyjä, jonka hän on kuvittanut linopiirroksin. Siellä kipujen aikaansaajaksi mainitaan Kiputyttö, josta ei enää ole pitkä matka Kipunoitaan. Suomessa, kuten ehkä muuallakin, noidat ovat, tavallisesti, olleet pahanilkisiä, naispuolisia olentoja. Olli Viirin piirtämänä Kiputyttö ei ole kovin tyttömäisen näköinen. Kirjasen esipuheessa Olli Viiri sanoo: Suomensukuisten kansojen perinteessä synty on loitsun osa. Muinaiset parantajat, tietäjät, shamaanit eli myrrysmiehet hallitsivat sairauksia tuntemalla niiden synnyn. Synty selittää taudin, olion, esineen alkuperän, historian. Synnyt ovat myyttisiä kertomuksia asioiden ja esineiden ilmaantumisesta maailmaan. Graafinen sarjani Syntyjä pohjautuu niille vaikutelmille, jotka heräsivät tutkiessani suomensukuisten kansojen vanhoja runoja, loitsuja, parannustapoja, uskomusmaailmaa ja esinekulttuuria. Jos lehden nimessä kysymys on kipunoista, löytyy sillekin perusteita. Ja niin se, ilmeisesti, tulkitaan, kun lehdestä puhutaan. Yleinen käytäntöhän on tämä: Kipunoita-lehti ilmestyy silloin ja silloin. Niin puhuvat Taimissa melkein kaikki. Silloin mieleeni tulee kuva pajasta, sepästä, ahjosta, takomisesta. Kun jotain tärkeää, oleellista tehdään, syntyy sivutuotteena kipunoita. Ne pystyvät valaisemaan pimeyttä ja levittämään tulta (valoa) laajemmalle. Ei huono mielikuva ollenkaan. Tämä mielikuva korostuu, kun lehti nykyään kirjoitetaan pienellä kirjaimella. Lehden nimen merkitys nousi uudelleen pintaan viime syksynä, kun sain toimittaja Eeva Karakorvelta kirjeen. Terveisiä vaan nyt jo eläkkeellä olevalle Eevalle! Kirjeessä oli lause: juttu voitaisiin julkaista Kipunoidassa. Soitin jutun johdosta Eevalle ja kysyin samalla, taivutetaanko lehden nimi todella niin. Eeva vastasi hauskasti: Kun tulin toimittajaksi lehteen, perehdyin Taimin arkistomateriaaliin. Lehden nimen kohdalla mietin, olivatko perustajanaiset olleet niin fiksuja, että olivat tahallaan antaneet lehdelle kaksimielisen nimen. Ongelma ei tällä, tietystikään, rat- KIPUJEN SYNTY Kaukana synkeässä Pohjolassa istuu Kiputyttö kolmen veden jakaimessa olevalla vesikivellä ja jauhaa kipukivillä ihmisille kaikkinaiset vaivat ja sairaudet. kennut. Kysäisin Eevalta, käyttävätkö toimituksessa työskentelevät lehdestä keskenään puhuessaan Kipunoitaa. Siihen Eeva vastasi myöntävästi. Ymmärsin Kipunoidan olevan toimitusväen jonkinlainen hellittely- tai hyväilymuoto heidän puhuessa keskenään rakkaasta lapsestaan. Rakkaalla lapsella kun on, tunnetusti, monta nimeä Liitän tähän mukaan Kantelettaresta otetun Kipujen synty -runon ja tait. Olli Viirin siitä tekemän kuvan Olli Viirin luvalla. Olli Viiri. Kipujen synty (julk. tekijän luvalla) 14 kipunoita 2/2013

15 Sori Sanna. Sä et ole lähistöllä. Sä saatat olla Ilves Bar & Nightissa näin keskellä viikkoa, torstaina jo kello Sulla on lasissa Sex on the Beach jonka vanhempi arvokas pukuherra (joka muuten tuoksuu Armanin Black Codelta koska parikymppisten arkimennen on nykyisin Gaultierin Le Male ja se on siis sou laast siison ja ne käyttää sitä niin helvetisti että ei-astmaatikkokin saa astmakohtauksen) on sulle juuri tilannut kun hymyilit sillee kivasti sille vaikka ajattelit mielessäsi että painu kääpä sinne alimpaan. Mut kunhan sä heilutat takalistoa iltapuvussasi hyvän biitin tahtiin, kohta tulee seuraava pukumies, ehkä paikallinen pikkupoliitikko (tuoksu Bvlgarin MAN, koska Hämeenkadun Sokoksella kaunis myyjätär kosmetiikkaosastolla kertoi että tää sopii nimenomaan just sunlaiselle arvokkaalle herrasmiehelle joka tietää kuka on, ja se pukumies mietti että tästähän saa S-Bonustakin maksutapaedusta puhumattakaan) joka tilaa sulle Cosmopolitanin. Tai jos se oikein innostuu niin Orgasmin. Sehän sopii, koska sulla ei ole rahaa. Sä opiskelet ehkä Tampereen ammattikorkeakoulussa International Business Managementtiä tai Tampereen yliopistolla yritysjuridiikkaa. Ja jos et opiskele, ainakin sanot niin, koska sä voit olla glamour ja Sex & The City muutaman tunnin ajan ja palata sitten aamulla Lidliin töihin jotta selviäisit opinnoistasi, siis jos opiskelet etkä vain sanonut niin. Sori eliittikumppani piste fi (ja kaikki te muut internetin deittipalstat). Sä et ole sen arvoinen että kukaan itseään kunnioittava mies (naisista puhumattakaan) maksaisi sulle yhtään mitään tyhjänpäiväisistä palveluista. Mutta koska itseään kunnioittavia miehiä on vähän, sä keräät ihan hermeneuttiset tulot ihan tosta vaan. Sannan, Meri-Tuulin, Venla-Emman, Lumi-Pepin tai Minttu-Olivian kuva vaan niin mielikuvat on luotu miesten heikoissa mielissä. Sillä miesten hallitsematon heikkous on naiset, vaikka ne olisivat vain kuvia netissä. Mutta Sanna - mielikuvitusolento, jos sä olet hei oikeasti tässä lähistöllä, jätä viesti, ollaan yhteydessä ja katellaan voitaiskos me synkronoitua. Terveisin, Minä PS Mun tuoksu arkisin, ihan pelkkä puhtauden tuoksu suihkun jäljiltä sekä Cederrothin allergiatestattu tuoksuton Bats Creme antiperspirantti (Yliopiston apteekki, 8,70e), se pidätkö sä Sanna siitä, tiiäks, mua ei kiinnosta. PPS Kuten Hill Street Bluesin Roll Callissa joka aamu todettiin ennen kentälle lähtöä, Let s be careful out there ollaan siis varovaisia netissä. Yksinäisille myydään mielikuvia ihmisistä joita ei ole olemassa. Ihmisiä löytyy kaupungilta, yhteisöstä, vaikkapa Taimista, Ruusan kahvilasta sinne siis. Marko Kulmala kipunoita 2/

16 Tampereen mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistus: Hoito on ollut liian passivoivaa TEKSTI: RITVA MERINEN Taimin jäsenkahvilaillassa maaliskuussa oli mahdollisuus saada ensikäden tietoa Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistuksesta. Ajankohtaisesta asiasta pidettiin info- ja keskustelutilaisuus. Ylilääkäri Päivi Kiviniemi oli kertomassa asiasta. Järjestelmä ei toiminut Kiviniemi kertoi, että muutokseen lähdettiin palvelurakenteen ongelmien vuoksi. Hoitoon ei ole päässyt riittävän nopeasti, yksiköt ovat olleet pieniä ja haavoittuvaisia ja potilaita on liian paljon. Hoitojen määräaikaistaminen ei ole myöskään onnistunut riittävästi. Uudistuksen yhtenä tarkoituksena on mm. arvioida potilaan hoidon tarvetta paremmin. Potilaalle yritetään löytää sopiva paikka, johon hänet ohjataan. Pyrkimyksenä on Kiviniemen mukaan tehokkaampi hoito ja oikeanlainen ohjaus eteenpäin. Psykiatripula on ollut jatkuva. Tampereella on ollut alueellisia psykiatrisia poliklinikoita, joissa ei ole ollut psykiatria ollenkaan. Muutoksella pyritään vaikuttamaan siihen, että hoitoa olisi tarjolla riippumatta siitä, millä alueella asuu. Psykiatripulan uskotaan helpottuvan myös sillä, että kollegojen tuki samassa yksikössä houkuttelee psykiatreja Tampereelle. - Psykiatripula on valtakunnallinen ilmiö, Kiviniemi totesi ja jatkoi, että Tampereella olemme saaneet tähän sellaista parannusta, että yliopistolla on lääketieteen opiskelijoiden kanssa nyt aloitettu psykiatrian opinnot vuosikurssia aiemmin. Harjoittelijoita on ensi kesälle tulossa enemmän kuin aikoihin. Kiviniemi uskoo, että kiinnostus alalle kasvaa työharjoittelujen mukana. - Tällä uudistuksella lisäämme myös työntekijöiden motivaatiota. He ovat itse saaneet päättää, mihin yksikköön haluavat mennä töihin. Innostus ja työmotivaatio ovat olleet parempaa kuin aikoihin. Oma erikoisala ja mielenkiinto tulevat nyt paremmin myös asiakkaiden käyttöön. Emme enää tule olemaan alueitten mukaan sidoksissa, kenen hoitoon kukin pääsee. Voimme ohjata potilaan sille lääkärille, joka on erikoistunut nimenomaan potilaan tarvitsemaan hoitoon. Palvelujen linjat Uusi järjestelmä aloittaa elokuussa Silloin on jo auki vielä rakenteilla oleva Tipotien sosiaali- ja terveysasema. Uudessa palvelussa on kolme psykiatrian yksikköä: Hallituskadun psykiatrian poliklinikka on ensivaiheen yksikkö. Kaikki lähetteet tulevat sinne. Hallituskadulla tapahtuu arviointi- ja lyhytinterventio, lähete- ja kotiutustiimi, palvelukoordinaattori, työhön paluu ja psykoterapia-arviot. Päiväsairaala 1 Kaupissa on Hallituskadun psy- 16 kipunoita 2/2013

17 KUVA: TOMI KALLIO kiatrisen linjan alla. Sarviksen yksikössä hoidetaan ahdistus, masennus, persoonallisuushäiriöt sekä bipolaarihäiriöt. Sinne kuluvat myös traumat, syömishäiriöt ja ADHD-hoito. Myös maahanmuuttajien palvelu sijaitsee Sarviksessa. Päiväsairaala 2 kuuluu Sarviksen alle. Tipotielle tulee psykoosin varhaistunnistus, psykoosihoidot ja kuntoutuspsykiatria, autismi, asperger ja vaikein osa anoreksiahoidosta. Nuoret, vuotiaat, joiden toimintakyky on alentunut, kuuluvat myös Tipotien palvelun piiriin. Tipotiellä ohjeellinen hoitoaika on 1-3 vuotta. Kaupissa oleva Päiväsairaala 3 kuuluu Tipotien alle. Kotityöryhmä tekee työtään kaikkien poliklinikkojen kanssa. Akuuttipsykiatrian poliklinikka eli päivystys sijaitsee jatkossakin Finn- Medi 3:ssa Tays:in alueella. - Siellä olisi vielä tarpeen yksi psykiatrinen sairaanhoitaja lisää, niin saisimme päivystyksen myös lauantaiksi, Kiviniemi toivoi. Keskitetty ja tarpeeseen kehitetty Kiviniemi uskoo, että alueellisten palvelujen muuttaminen keskitetyiksi palvelee myös asiakkaita. Tampereella on mielenterveyspuolella hoidossa yhteensä yli 6000 aikuista vuodessa. Se on henkilöstöön nähden liian suuri määrä. - Psykoosisairauksia on 20 %:lla hoitoon hakeutuvalla, mielialahäiriöt (masennus ja ahdistuneisuushäiriöt) sekä persoonallisuushäiriöt ja luokka muu on sitten loput 80 %, Kiviniemi kertoi. - Huolestuttavaa on, että nuoria tulee tosi paljon. Ennen oli tyypillinen asiakas keski-ikäinen masentunut nainen, nyt on vuotias moniongelmainen nuori. Näitä lähetteitä tulee 250 kuukaudessa. Sairaanhoitajat ovat jalkautumassa yläkouluille, tästä toivotaan apua ongelmiin nuorten tarpeen kanssa. Uudella järjestelmällä haetaan nopeampaa hoitoon pääsyä. Nyt myös tarkistetaan, että kaikilla on hoitosuunnitelmat myös kirjattuina. - Palvelujen uudistuksessa huomioidaan entistä paremmin myös se, että samassa yksikössä olisi päihde- ja mielenterveyspuolen palvelut, Kiviniemi totesi. Palautetta kysyttiin kuulemistilaisuuksissa Palveluja ei lähdetty uusimaan vain virkamiestyönä. Kiviniemen mukaan suunnitteluvaiheessa järjestettiin kuulemistilaisuuksia potilaille, omaisille ja yhteistyötahoille. Potilaiden kuulemistilaisuudessa toivottiin, että akuutissa tilanteessa hoidon saisi heti. Omalääkäreillä pitäisi olla enemmän tietoa psykiatrisista häiriöistä. Terveyskeskuksiin esitettiin lisää aikaa ja välineitä. Toivottiin myös, Tipotien sosiaali- ja terveysasema että hoitava taho olisi tietoisempi kolmannen sektorin palveluista. - Aina ei potilas välttämättä tarvitse psykiatria eikä hoitajaa vaan jonkun ihmisen, Kiviniemi totesi. - Ihmisten yksinäisyys on joskus niin suurta. Olisi hyvä, jos osattaisiin neuvoa yksinäisiä hakeutumaan esimerkiksi juuri Taimin vertaistoiminnan piiriin. Kiviniemi kertoi myös, että työnsä aloittaa palvelukoordinaattori, jonka tehtävänä on etsiä, mitä kaikkia mahdollisuuksia potilaalle on tarjota. Jollakin kolmannen sektorin toimijalla voi olla esimerkiksi sellainen ryhmä tarjolla, josta olisi tietyille potilaille hyötyä. Potilaiden kuulemistilaisuudessa hoidon sisältöön toivottiin jatkuvuutta. Kiviniemi kertoikin hyvästä vertauksesta eräässä palautteessa, jossa joku toivoi katkeamatonta ja tiivistä hoitoa verraten sitä katkeamattomaan kylmäketjuun. - Tosi ihana vertaus, Kiviniemi totesi Ṗalautteissa toivottiin myös tiedon kulkevan ja annettiinpa palautetta siihenkin, että isot yksiköt lisäävät turvallisuutta. Isoissa yksiköissä todettiin myös vertaistuen hyödyntämisen onnistuvan paremmin. Potilaat toivoivat henkilökuntaa lisää ja kantoivat huolta terveydenhuoltohenkilökunnan jaksamisesta. Pitkälti samantapaista palautetta saatiin myös omaisilta ja yhteistyötahoilta. Tiivistäen: tukea, yhteistyötä, pysyvyyttä, avoimuutta ja jatkuvuutta. Kohdennettu hoito on tehokkaampaa Yleisö esitti Kiviniemelle monia kysymyksiä. Huolta tunnettiin siitä, kuinka tieto tästä muutoksesta tavoittaa potilaat? - Tampere-lehteen tulee tietoa, siellä on jo edellisessä numerossa ollutkin alustavaa informaatiota. Netistä löytää tietoa ja kaupunki on myös suunnitellut Mielenterveystalon portaalia, jossa kipunoita 2/

18 Tampereen kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ylilääkäri Päivi Kiviniemi ja kaupunginvaltuutettu, Taimi ry:n hallituksen puheenjohtaja, Aila Dündar-Järvinen totesivat, että Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on vaikea. Ylilääkäri Kiviniemi totesi, että rahaa ei ole enempää tulossa, joten resurssien uudelleensuunnittelu on ainoa keino hoidon tason parantamiseksi. KUVA: RITVA MERINEN tiedotetaan tamperelaisille sopivista avunsaantipaikoista. Hoidossa olevat saavat tiedotteen muutoksesta ja kaupungin palvelunumeroista saa soittamalla tietoa. Jaamme tietoa tietenkin myös terveyskeskuslääkäreille, Kiviniemi totesi. Miten nyt käy, kun suurista keskuksista palvelut siirretään keskustaan, miten esimerkiksi hervantalaiset pärjäävät? - Itse asiassa Hervannasta ei tule lähetteitä mielenterveyspuolelle läheskään eniten eri kaupunginosista. Enemmän tulee esimerkiksi Etelä- Tampereelta, eikä siellä ole ollut aiemminkaan omaa alueellista keskusta, Kiviniemi kertoi. - Lääkärit ovat saaneet ohjeen, että mukaansa voi ottaa kohtuullisen määrän potilaitaan. Väistämättä joidenkin hoitosuhde vaihtuu. Toisaalta, mielenterveyspotilaat muuttavat aika paljon ja aiemmin muuton seurauksena on yleensä alkanut uusi hoitosuhde. Jatkossa ei muuttaminen muuta hoitosuhdetta. Tästä uudistuksesta on myös tullut palautetta, että on hyvä, kun joudun välillä lähtemään näistä omista nurkistani ja pääsen keskustaan asioimaan. Entä onko toimeentulotukeen mitään linkitystä? Nyt palvelu joudutaan hakemaan ehkä toiselta puolen kaupunkia ja siitä tulee matkakustannuksia? - Olemme miettineet, voisivatko meidän omat sosiaalityöntekijämme auttaa näissä asioissa. Se on selvittelyn alla, Kiviniemi vastasi. Uudistuksella haetaan hoitojen tehokkuutta ja parempaa ohjausta eteenpäin. Entä sitten, jos vointi alkaakin huonontua? - Kyllä peruutusvaihdetta voidaan käyttää, jos näin käy ja otetaan potilas takaisin erikoishoidon piiriin sovituksi ja tarpeelliseksi määräajaksi, Kiviniemi lupaa. - Tässä uudistuksessa on pitänyt valita, mitä näillä resursseilla tehdään. Kaikki eivät voi olla pitkäaikaisessa seurannassa, silloin hoidon taso huononee koko ajan. Tässä on valittu se, että halutaan hoitaa tiiviimmin ja nopeammin pienempi porukka. Se tietenkin tarkoittaa sitä, että osa joutuu olemaan hoidossa perusterveydenhoidossa. - Helsingissä on tämän tapaista muutosta jo tehty. Siellä tuloksena on ollut se, että psykoosiin sairastuneet ovat olleet voittajia. Kun heidät on kerätty samaan paikkaan, on voitu tarjota heille kohdennettua hoitoa. Psykoosipotilaat helposti jäävät muiden jalkoihin, Kiviniemi vielä totesi. 18 kipunoita 2/2013

19 K u l t t u u r i sta h y v i n v o i n t i a Sanomalehdet ja sähköinen media suoltavat päivittäin meille rauhaa rakastaville ihmisille liikunnan ilosanomaa. Liikunnalliset arvot ovat tämän päivän uusi mantra, jota myös jokainen terveysalan työntekijä toistaa väsymykseen asti. Meille keskivartalolihavuudesta kärsiville suomalaisille liikunta on jotain, mitä ei harrasteta veren maku suussa. Liikunta on enemmänkin terveellistä arkiliikuntaa, kuin Lontoon maratonille tähtäävää harjoittelua. Toisaalta me suomalaiset olemme jakautuneet kahteen leiriin sen mukaan miten suhtaudumme liikuntaan. Osa meistä hyppii, tanssii ja työntää kuulaa, kun osa taas laulelee piipapaluulaa, näin Juicea siteeratakseni. Minun mielestäni liian moni kasvattaa hauista tai pohjelihasta, kun vähemmälläkin rehkimisellä voi nauttia elämästä täysin palkein. Olenkin ihmetellyt, miksi kulttuuria ei pidetä samassa arvossa liikunnan kanssa, elä- män hyvinvoinnin lähteenä. Usein liikunta ja kulttuuri nähdään toistensa korvaajina ja niinhän se onkin. Kiireisillä ihmisillä ei riitä aikaa sekä kulttuuri- että urheiluriennoille. Kulttuuria aliarvioidaan aivan suotta, vaikka sen hyödyllisyydestä hyvinvoinnin edistäjänä onkin paljon näyttöä. Onneksi työnantajat ovat alkaneet jakaa liikuntaseteleiden lisäksi myös kulttuuririentoihin liittyviä etuja. Kulttuurin harrastaminen on helppoa. Taidetta voi tehdä itse tai siitä voi vain nauttia ja kerätä ne hyvät fiilikset, jotka siitä saa. Kirjastoissa on hyllyittäin taidekirjoja, joista pääsee ihailemaan maailman taidehistorian veistoksia ja maalauksia. Musiikkiosastoilta löytyy valtavat määrät musiikkia jokaiseen makuun, sieltä voi tietenkin lainata myös kirjoja, sarjakuvia ja elokuvia. Kirjastoissa on lisäksi taidenäyttelyitä ja luentoja kirjallisuudesta ja kirjailijavieraat käyvät ilostuttamassa meitä viikoittain kirjastojen luentosaleissa. Kulttuurin kuluttajaksi pääsee siis täysin ilmaiseksi ja jos haluaa maksaa pienen summan, niin taidemuseot järjestävät näyttelyitä mitä erilaisimmista aiheista. Virkistystä ja elämyksiä saa myös teatterista. Tampere teatterikaupunkina onkin mainio paikkakunta bongata suosikkinäyttelijät teatterin lavalta. Musiikkitarjonta on Tampereella monipuolista ja päivittäin esiintyy useita artisteja ravintoloissa ja konserttisaleissa. Tampereella voikin valita joka päivälle jotain monipuolisesta kulttuuritarjonnasta, joten reppu selkään ja nauttimaan Tampereen patsaista ja arkkitehtuurista. MARKO HEIKKILÄ KUVA: RITVA MERINEN Taiteesta voi nauttia vaikka Ruusan Kahvilassa kuukausittain vaihtuvan taidenäyttelyn äärellä. kipunoita 2/

20 Keskiaukealla TAUSTAKUVA: TOMI KALLIO Kevään airut Sitruunankeltainen perhonen liihotteli ja hypähteli tänään edelläni kaupalle mennessäni keinahdellen kevyesti pyörähdellen ympäri kuin kevään airut tehden minut valtavan iloiseksi! Annukka Starck Hullun ajatukset Hullulla on monta ajatusta. Minulla ei ainuttakaan. Timo Päivinen Muistutus muusikkoudesta Kitaristin kirjoitus näyttää tältä. Timo Päivinen 20 kipunoita 2/2013

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) ,

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) , JÄSENKIRJE 1/2017 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5, 26100 Rauma puh. (02) 821 1065, www.friskituult.fi, friski@friskituult.fi Sisällys Sääntömääräinen Kevätkokous... 2 Kirpputori matka Poriin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, turvallisessa ryhmässä, eri-ikäisten lasten kanssa omana itsenään ja omista tarpeistaan

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews AlfaKuntoutus, Kuntoutuspolku ja Kyröskartano 1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews on AlfaKuntoutuksen, Kuntoutuspolun ja Kyröskartanon yhteinen tiedotuslehti AlfaKuntoutus on päihde- ja mielenterveyskuntoutujien

Lisätiedot

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 Satuhetki Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ LIITTEET MTKL parantaa jäsenpalvelua Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu Liiton koulutukset EU ruoka-apu vähävaraisille Mielenterveysviikko 47 Mielenterveysmessut

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella) VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,

Lisätiedot

9. Syksyn seuraseminaari, HSRC ehdottanut ajankohdaksi 4.-5.9.2010

9. Syksyn seuraseminaari, HSRC ehdottanut ajankohdaksi 4.-5.9.2010 SSqL:n hallituksen kokous 7. / 2010 pöytäkirja AIKA 17.6.2010 torstai klo 17.30 20.30 PAIKKA Helsinki, SLU, Kunto kabinetti Läsnä Leo Hatjasalo pj. Lars Ekholm (esittelijä) Tomi Niinimäki Juha Sarlund

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Perustiedot selvityksestä

Perustiedot selvityksestä Perustiedot selvityksestä Selvitys on STM:n rahoittama ja Helsingin kaupungin Klaari-toiminnan koordinoima. Vastaukset kerätty verkkokyselynä koulupäivän aikana Helsingin ja Vantaan 10-18-vuotiailta koululaisilta

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot