Petri Jalonen. Kotisairaalan palliatiivisen hoidon yksikön toimintamalli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Petri Jalonen. Kotisairaalan palliatiivisen hoidon yksikön toimintamalli"

Transkriptio

1 Kotisairaalan palliatiivisen hoidon yksikön toimintamalli Petri Jalonen HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIAN JULKAISUJA SARJA C: OPINNÄYTETYÖT 7

2 Petri Jalonen Kotisairaalan palliatiivisen hoidon yksikön toimintamalli Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja Sarja C: Opinnäytetyöt

3 2006 Tekijä Julkaisu on tekijänoikeussäädösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. Julkaisija Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ISBN ISBN ISSN

4 Sisällys 1 Johdanto Porin kaupunginsairaalan palliatiivisen hoidon yksikön toiminnalliset lähtökohdat Kehittämishankkeen tarkoitus ja tehtävät Palliatiivisen hoidon lähtökohdat Palliatiivisen hoidon käsitteistöä Potilaslähtöisyys, eettinen päätöksenteko ja elämänlaatu palliatiivisessa hoitotyössä Potilaslähtöisyys palliatiivisessa hoitotyössä Eettinen päätöksenteko palliatiivisessa hoitotyössä Elämänlaatu palliatiivisessa hoitotyössä Palliatiivisen hoidon ympäristö Palliatiivisen potilaan hoitoympäristö kotona vai sairaalassa? Omaiset kokonaisvaltaisessa hoidossa Moniammatillinen yhteistyö ja asiantuntijuus Kehittämishankkeen suunnittelu ja toteutus Toimintatutkimus kehittämishankkeen lähestymistapana Toimintatutkimuksen arviointi Kehittämishankkeen prosessi, aineiston keruu ja analyysi Potilashaastattelut Asiantuntijatiimin yhteistyökokoukset Aineistojen analyysi Kehittämishankkeen tulokset Palliatiivinen hoito potilaiden kuvaamana Potilaiden kokemukset palliatiivisen hoidon toteutumisesta kotisairaalan kotihoidossa Potilaiden kokemukset hoitoon liittyvässä tiedonsaannissa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa Hoitoympäristön merkitys potilaiden kuvaamana Palliatiivinen hoito ammattihenkilöiden kuvaamana Potilaslähtöinen toiminta palliatiivisessa hoidossa... 52

5 Hoidon jatkuvuuden turvaaminen palliatiivisessa hoidossa Hoidon kodinomainen ympäristö Kehittämishankkeen arviointi ja pohdinta Tulosten luotettavuus ja eettiset kysymykset Tulosten tarkastelu Palliatiivinen hoito Tiedonsaanti ja päätöksenteko palliatiivisessa hoidossa Palliatiivisen hoidon ympäristö Moniammatillinen yhteistyö palliatiivisessa hoidossa Johtopäätökset ja jatkokehittämishaasteet Lähteet... 79

6 5 1 Johdanto Ihmisen keskeisimpiä tulevaisuuden odotuksia on toive oman ja läheisten terveyden säilymisestä ja paranemisesta. Lääketieteen kehittymisen myötä yhä vaikeampia sairauksia kyetään parantamaan, mutta on myös tilanteita, joissa parantavaa hoitoa ei ole olemassa. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) edellyttää, että potilas saa hyvää hoitoa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että parantumattomasti sairas potilas saa hyvää hoitoa. Väestön ikärakenteen muuttuessa kroonisten sairauksien osuus kasvaa ja palliatiivista hoitoa tarvitsevien ihmisten määrä tulee lisääntymään. Uudet terveysongelmat, kuten syöpätautien yleistyminen, ovat osaltaan lisänneet tarvetta palvelujen sisällölliseen kehittämiseen ja oikeaan kohdentamiseen. Mattilan (2002: 12) mielestä onkin nyt ja tulevaisuudessa tiedostettava palliatiivisen hoidon ja lääkintätaidon tärkeys. Palliatiivinen hoitotyö tulee nähdä parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten aktiivisena, moniammatillisena ja kokonaisvaltaisena hoitona silloin, kun sairaus ei ole enää parannettavissa eikä hoidon päämääränä olekaan elämän pidentäminen vaan sen laadun optimointi. (ETENE 2003: 8.) Siksi on tärkeää, että henkilökunnan tietämystä hoitomuodosta ja siihen liittyvästä eettisestä ja filosofisesta pohjasta syvennetään ja laajennetaan moniammatillisessa yhteistyössä yli organisaatiorajojen. Kansallisten hoito- ja laatusuositusten sekä terveysohjelmien tarkoituksena on yhtenäistää hoitokäytäntöjä ja parantaa hoidon laatua. Suositusten laadintaa ovat vauhdittaneet muun muassa hoitokäytäntöjen suuri vaihtelu ja sekä käytännön työssä esiintyvä tiedon tarve. (STM 2003: 8.) Julkinen keskustelu vakavista sairauksista ja kuolemasta on osaltaan myös vaikuttanut viime vuosina kansalaisten kuolemaan suhtautumiseen. Kotisaattohoidon lisääntyneen arvostuksen myötä yhä useampi potilas haluaa nykyisin olla viimeiseen hetkeensä saakka kotonaan. Potilaiden lisääntynyt tietoisuus eri hoitomahdollisuuksista edellyttää myös hoidon laadun kehittämistä ja jatkuvaa arvioimista. (Porin kaupungin terveystoimi 2002: 6.) Tämä kehittämishanke liittyi Porin kaupunginsairaalassa tapahtuvaan palliatiivisen hoitotyön kehittämiseen. Potilaan primaarihoidon on järkevää tapahtua valtaosin perusterveydenhuollossa, mutta erikoissairaanhoidossa tulee jatkossakin olla palliatiivisen hoidon erikoisosaamista. Hollin (2002: 4) mielestä hoidon suunnittelussa, osin toteutuksessa, mutta erityisesti kehittäjänä ja ohjeiden ja konsultaatioavun antajana tarvitaan palliatiivisen erikoisosaamisen yksiköitä. Yhteistyöhön ja ohjeisiin hoitopaikasta toiseen siirryttäessä tulee kiinnittää erityistä

7 6 huomiota. Toiminta vaatii toteutuakseen saumatonta hoito- ja palveluketjua. Potilaan asuinpaikka tai varallisuus ei saa olla esteenä hoidon saatavuudelle. Porin terveystoimen strategian (2002: 6) mukaan toiminta-alue perusterveydenhuollon järjestämisessä tulee laajenemaan entistä enemmän alueelliseksi lähikuntien osalta. Porin kotisairaala on toiminut jo viisi vuotta yhtenä osana palliatiivisen potilaan palveluketjussa tuottamalla sairaalatasoista hoitoa kotiin. Käytäntö on osoittanut, että kotihoito ei aina yksin riitä, vaan hyvän hoidon tueksi tarvitaan tukiyksikköä. Potilaille ei aina ole selvää, mikä organisaatio on vastuussa hoidosta ja sen koordinoinnista. Lisäksi heillä on epätietoisuutta siitä, mihin ensisijaisesti tulisi ottaa yhteyttä äkillisissä hoidon tarpeissa, mitkä sairauteen liittyvät asiat kuuluvat mm. avoterveydenhuoltoon ja mikä on esimerkiksi kolmannen sektorin rooli heidän hoidossaan. Turvallisen elämän edellyttämien terveyspalveluiden tarjonta ja kotihoidon jatkumon turvaaminen potilaille mahdollisimman pitkään perustelevat siis tarvetta palliatiivisen hoidon yksikölle. Kehittämishankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa ja perusteita, joita voidaan käyttää Porin kaupunginsairaalan kotisairaalassa aloittavan palliatiivisen hoidon yksikön toiminnassa. Nykytilannetta kartoitetaan potilaiden teemahaastatteluilla, joiden tarkoituksena on ohjata tulevaa muutosta ja toimintaa potilaslähtöisyyteen. Kehittämishankkeen interventiona toteutetaan asiantuntijatiimin yhteiset tapaamiset, joiden tavoitteena on määritellä uutta toimintaa ja rakentaa valmiuksia palliatiivisen hoidon yksikölle. Tiimin tapaamisissa selkiytetään potilasnäkökulmaa hoidossa, määritetään hoitovastuuta ja palliatiivisen hoidon yksikön roolia palveluketjussa, mallinnetaan nykyisiä hoitokäytäntöjä ja kehitetään hoitoon osallistuvien tahojen yhteistyötä. Tavoitteena on tuottaa potilaslähtöinen toimintamalli Porin kaupunginsairaalan kotisairaalan palliatiivisen hoidon yksikölle. Toimintamallin avulla pyritään luomaan kotihoidon käytäntöihin edellytykset, jotka parantavat palliatiivisen potilaan ja hänen läheistensä selviytymistä kotona ja edistävät hoitotyön jatkuvuutta erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, kolmannen sektorin ja muiden palveluntuottajien välillä.

8 7 2 Porin kaupunginsairaalan palliatiivisen hoidon yksikön toiminnalliset lähtökohdat Tämä kehittämishanke liittyi yhtenä osana Porin kaupunginsairaalassa toteutettavaan palliatiivisen hoitotyön kehittämiseen. Organisaatiossa tapahtuva kehittämistyö oli kaksitahoinen: palliatiivisen hoidon yksikön perustaminen ja siihen liittyvän toiminnan kehittäminen sekä toisaalta vuodeosastojen palliatiivisen hoidon toimintatapojen yhtenäistäminen. Tavoitteena oli luoda kaupunginsairaalaan yhtenäinen käytäntö, jonka kautta hyvällä oireenmukaisella hoidolla saavutetaan potilaan optimaalinen elämänlaatu ja arvokas kuolema hoitopaikasta riippumatta. (Korsgrund-Rauvola 2003: 3 4.) Lähtökohtana palliatiivisen hoidon yksikön perustamiselle oli lääkäri Reino Alhon joulukuussa 2002 tekemä aloite kaupunginsairaalan johtoryhmässä. Yksikön toimintaa toteuttaisi kotisairaalan hoitotiimi. Organisatorisesti yksikkö sijoitetaan kotihoitokeskuksen alaisuuteen. Palliatiivisen hoidon yksikön tehtävänä on hoitaa eri vaiheissa olevia palliatiivisia potilaita sekä tukea kotona tapahtuvaa hoitoa. Toiminnan keskittäminen kotisairaalaan on koettu luonnollisena, sillä syöpäpotilaiden oireenmukainen hoito ja erityisesti kotona tapahtuvan saattohoidon tukeminen ovat olleet oleellinen osa kotisairaalan toimintaa koko sen olemassaolon ajan. (Korsgrund-Rauvola 2003: 1.) Porin kaupunginsairaalassa kotihoitokeskus on uudenlaista toimintaa, joka kokonaisuudessaan on vielä suunnitteluvaiheessa. Määriteltynä on ainoastaan, että toiminta sisältää kotiin annettavia palveluja ja sen alaisuudessa toimivat kotisairaala sekä ilta- ja yöpartiotoiminta. Viimeksi mainittu toimii sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä. (Korsgrund-Rauvola 2003: 6.) Toiminnan suunnittelua varten on nimetty työryhmä, jonka tavoitteena luoda sellainen yhteistyön muoto, jossa asiakkaan/potilaan kotiin voidaan tarjota optimaalisesti palveluja. Kotiin annettavien palvelujen toiminnan tehostuessa yhteistyön myötä myös palliatiivisen hoidon toteuttaminen mahdollistuu paremmin. Porin kaupunginsairaalan kotisairaala aloitti kokeiluluonteisena syyskuussa 1999 ja henkilökunta vakinaistettiin huhtikuussa Porin kaupungin terveyslautakunnan päätöksen 188/30/2001 mukaan kotisairaalatoiminta on sairaalan polikliinista avohoitoa. Kotisairaalatoiminnalla tarkoitetaan sairaalan vuodeosastohoitoa korvaavaa hoitoa potilaan kotona vuorokauden ympäri. Toiminta mahdollistaa sen, että

9 8 ihminen voi olla vaikeastikin sairaana läheistensä ympäröimänä ja tutussa ympäristössä. (Korsgrund-Rauvola 2003: 7.) Hoitoon tulo edellyttää sairaalahoidon tarvetta, lääkärin lähetettä ja varmistettua diagnoosia. Potilaan perusturvan ja -hoivan pitää olla myös kunnossa. Kotisairaalan välittömässä potilashoidossa työskentelee lääkäri, kahdeksan sairaanhoitajaa ja fysioterapeutti. Kotisairaalan asiakaskunta muodostuu porilaisista, erikoissairaanhoitoa vaativista potilaista, jotka voidaan hoitaa kotona. Vuoden 2002 toimintakertomuksen mukaan kotisairaalaan yksi suurimmista hoitoon tulleiden potilaiden tautiryhmistä oli syöpäsairaudet. Potilaat ohjautuivat kotisairaalaan mm. Porin kaupunginsairaalan vuodeosastoilta, terveyskeskuslääkärin lähettäminä, Satakunnan keskussairaalasta, TYKS:sta ja kotisairaanhoidon terveydenhoitajien kautta lähetteellä. Palliatiivisen potilaan hoito järjestetään mahdollisimman pitkään kotona. Hoito suunnitellaan kotisairaalan ideologian mukaan niin, että potilas voi elää haluamallaan tavalla ja halutessaan myös kuolla kotona. Tulee kuitenkin tilanteita, joissa kotihoito ei riitä, vaan tarvitaan sairaalan vuodeosastoa. Viisivuotisen toimintansa kokemuksen myötä kotisairaalan hoitotiimi on todennut, ettei potilaille aina ole selvää, mikä organisaatio on vastuussa hoidosta ja mihin ensisijaisesti otetaan yhteyttä äkillisissä hoidon tarpeissa. Potilaiden mieltä askarruttavat myös mm. kolmannen sektorin rooli ja mitkä sairauteen liittyvät asiat kuuluvat esimerkiksi avoterveydenhuoltoon. Tämä kehittämishanke pyrki osaltaan selkiyttämään näitä epäkohtia. Kotisairaalan hoitotiimi on vuodesta 2003 lähtien tietoisesti tiivistänyt yhteistyötä Satakunnan keskussairaalan onkologian poliklinikan henkilökunnan kanssa. Tarve yhteistyön kehittämiselle on tullut palliatiivisten potilaiden taholta. Osalla kotisairaalan potilaista on hoitosuhde myös erikoissairaanhoitoon, osalla potilaista on muitakin hoitotahoja. Kotisairaalan yhteyteen perustettavan palliatiivisen hoidon yksikön ja sille tuotettavan toimintamallin avulla pyritään lisäämään valmiuksia moniammatilliselle yhteistyölle, jotta vältytään turhilta päällekkäisyyksiltä palveluketjussa ja potilassiirroilta laitoksesta toiseen. Potilas voi myös halutessaan viettää elämänsä loppuvaiheet palliatiivisen hoidon yksikössä. Palliatiivisen hoidon yksikköä voidaan hyödyntää myös siten, että potilas voi tulla sinne polikliiniseen toimenpiteeseen tai kipulääkityksen tarkistukseen. Keskeisinä toimijoina hoitoa suunniteltaessa ovat kotisairaalan hoitotiimin sekä potilaan ja omaisten lisäksi erikoissairaanhoidon toimijat. Kivunhoidon asiantuntijana toimii kaupunginsairaalan anestesialääkäri. Toiminnan tukena ovat kotisairaanhoito, kotipalvelu, kolmas sektori ja muut palveluntuottajat. Koska toiminta ei ole tiukasti

10 sidottu organisaatiorajoihin, tarvitaan siitä syystä yhteistä käytäntöä eri toimijatahojen kesken sille, mikä on potilaan tilanteeseen tarkoituksenmukaisinta hoidon ja palvelun toteutuksessa kussakin yksikössä. Tasa-arvon kannalta hyvän kuoleman saatavuus ei saa riippua myöskään potilaan asuinpaikkakunnasta tai varallisuudesta (Vuorinen ym. 2004: ). Alueellisen kuntayhteistyön lisäämiseksi palliatiivisen hoidon yksikkö voi tarjota palvelujaan myös Porin lähikuntiin. Tämä on perusteltua, sillä maakunnassa ei tällä ole hetkellä palliatiiviseen erityisosaamiseen keskittynyttä yksikköä. 9

11 10 3 Kehittämishankkeen tarkoitus ja tehtävät Tämän kehittämishankkeen tarkoituksena oli kuvata ja analysoida palliatiivisen hoitotyön ilmenemistä parantumattomasti sairaan hoidossa potilaiden ja hoitoon osallistuvien tahojen näkökulmasta. Hankkeessa tuotettiin tietoa ja perusteita, joita voidaan käyttää Porin kaupunginsairaalan kotisairaalassa aloittavan palliatiivisen hoidon yksikön toiminnassa. Nykytilannetta selvitettiin teemahaastatteluin (n=6), joiden tarkoituksena oli ohjata tulevaa muutosta ja toimintaa potilaslähtöisyyteen. Potilaiden näkemyksiä kuvataan kotisairaalasta saadun hoidon, tiedonsaannin ja päätöksenteon sekä hoidon ympäristön merkitysten avulla. Kehittämishankkeen interventiona toteutettiin asiantuntijatiimin yhteiset tapaamiset, joiden tavoitteena oli määritellä uutta toimintaa ja rakentaa valmiuksia palliatiivisen hoidon yksikölle työntekijöiden näkökulmasta. Tiimin tapaamisissa selkiytettiin potilasnäkökulmaa hoidossa, määritettiin hoitovastuuta ja palliatiivisen hoidon yksikön roolia palveluketjussa, mallinnettiin nykyisiä hoitokäytäntöjä ja kehitettiin hoitoon osallistuvien tahojen yhteistyötä. Saatujen tulosten pohjalta kuvataan palliatiivisen hoitotyön prosessia potilaiden ja työntekijöiden näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa potilaslähtöinen toimintamalli kotisairaalan palliatiivisen hoidon yksikölle. Toimintamallin avulla luodaan palliatiivisen hoidon käytäntöihin edellytykset, jotka parantavat potilaan ja hänen läheistensä selviytymistä kotona. Yksityiskohtaiset tutkimuskysymykset olivat: 1. Millaisia kokemuksia potilailla on hoidon toteutumisesta kotisairaalan kotihoidossa ja mikä merkitys hoidolla on vointiin, mielialaan ja selviytymiseen? 2. Millaisia kokemuksia potilailla on hoitoonsa liittyvässä tiedonsaannissa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa? 3. Mikä merkitys on hoidon ympäristöllä? 4. Mikä on palliatiivisen hoidon yksikön rooli palveluketjussa? 5. Miten hoitoon osallistuvien tahojen moniammatillinen yhteistyö ilmenee eri sektorien välillä ja miten sitä voidaan kehittää?

12 11 4 Palliatiivisen hoidon lähtökohdat 4.1 Palliatiivisen hoidon käsitteistöä Sana palliatiivinen on johdettu englannin kielen sanasta palliate, jonka merkitys on lievittää, vähentää tuskaa, helpottaa, mutta pitää hoitokäsitteenä sisällään muutakin kuin kivunhoitoa (Holli 2000: 3 4). Tuoreessa WHO:n syöpäohjelmassa (2002) palliatiivinen hoito määritellään kokonaisvaltaisena lähestymistapana, joka parantaa parantumattomasti sairaan ja hänen perheensä elämänlaatua. Se perustuu kärsimyksen ehkäisemiseen ja lievittämiseen kivun ja muiden fyysisten, psykososiaalisten ja eksistentiaalisten ongelmien varhaisen tunnistamisen, ennaltaehkäisyn ja lievityksen keinoin. Palliatiivinen hoito, saattohoito ja terminaalihoito ovat osittain päällekkäisiä käsitteitä, joilla kaikilla tarkoitetaan elämän loppuvaiheen hyvää oireenmukaista hoitoa (Lääkintöhallituksen ohjeet 1982; ETENE 2003: 6). Palliatiivisen hoidon käsitteen ympärillä on niin paljon moniselitteisyyttä, ettei terveydenhuollon henkilöstökään ymmärrä sitä aina yksiselitteisesti (Mattila 2002: 26). Hollin (2000: 3 4) mielestä palliatiivisen hoidon käsitettä tarvitaan nimenomaan siihen, ettei rajanveto aktiivihoidon ja oireenmukaisen saattohoidon välillä ole niin jyrkkä. Hänen mukaansa palliatiivinen hoito asettuu aktiivihoidon ja saattohoidon välille. Hoitovaiheiden välillä tapahtuvien siirtymisten tulee olla liukuvia ja asteittaisia potilaan tarpeiden mukaan. Kuviossa 1 (s.12) on kuvattu palliatiivisen hoidon käsitettä tänä päivänä. Palliatiivinen hoito nähdään siis parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten aktiivisena, moniammatillisena ja kokonaisvaltaisena hoitona silloin, kun sairaus ei ole enää parannettavissa eikä hoidon päämäärä ole kaikin keinoin tapahtuva elämän pidentäminen. Palliatiivinen hoito tukee myös läheisten surutyötä. (Latimer 1998: ; Holli 2002: 3 4; ETENE 2003: 8; SPHY 2004.)

13 12 Kuvio 1. Palliatiivisen hoidon käsite tänä päivänä (Vainio ym. 2003: 18). Ajallisesti palliatiivisen hoidon vaihe ei ole sidoksissa kuoleman läheisyyteen, vaan se voi sairaudesta riippuen kestää jopa vuosia. Hoidon päämääränä on potilaan ja hänen läheistensä hyvinvointi. Se tukee elämää ja pitää kuolemaa siihen kuuluvana normaalina prosessina. Palliatiivinen hoito auttaa potilasta elämään mahdollisimman aktiivisesti kuolemaansa asti ja tukee läheisiä selviytymään potilaan sairauden aikana sekä kuoleman jälkeen. (ETENE 2003: 6; ETENE 2004: 5 10.) Saattohoito hoidollisine käytäntöineen voidaan nähdä palliatiivisen hoidon viimeisenä jaksona (Mattila 2002: 12 13). Saattohoito on luonnollinen osa palliatiivista hoitoa palvellen niitä potilaita, joiden parantavaan hoitamiseen ei enää ole lääketieteellisiä mahdollisuuksia (Vainio ym. 2003: 41). Saattohoito on kuolemaa lähestyvän potilaan aktiivista hoitoa ja läheisten tukea sairauden viime vaiheissa sekä kuolinprosessin aikana. Saattohoidossa keskeistä on potilaan oireiden ja kärsimyksen lievitys. Saattohoito ei ole riippuvainen potilaan diagnoosista, mutta edellyttää potilaan kanssa tehtyä päätöstä saattohoitoon siirtymisestä. Saattohoidon lähtökohtana on potilaan etenevä parantumaton sairaus, johon ei voida antaa ennustetta parantavaa hoitoa tai potilas on kieltäytynyt siitä, ja potilaan jäljellä olevan eliniän arvioidaan olevan lyhyt. (ETENE 2004: 5 10.) Saattohoito sanana sisältää myös eksistentiaalisen olemassaolon ulottuvuuden, mikä kuvaa läsnäoloa, kuolevan saattoa matkalle, kotiin tai portille, jolta ei ole paluuta (Vainio ym. 2003: 19). Kuolevan potilaan hoito on ilmaisuna suora ja konkreettinen ja siinä on määritelty hoidon kohde. Tässä merkityksessä käytettynä se jättää hoidon sisällön avoimeksi tai pitää sitä itsestään selvyytenä. Sen käyttämistä on perusteltu avoimuuden ja peittelemättömyyden vaatimuksilla. (Sand 2003a: 42.) Terminaalihoito oli 1980-luvulla käytetty nimitys kuolevan potilaan hoidossa (Lääkintöhallituksen ohjeet

14 1982). Tänä päivänä terminaalihoidolla tarkoitetaan välittömästi kuolemaa edeltävää hoitoa. Viime vaiheen hoito sisältää käsityksen potilaan hoidosta liitettynä ihmisen elämänkaareen, eri ikäkausiin ja elämänvaiheisiin. Keskeistä hoidossa on toiminta, joka nähdään tiettynä ajanjaksona. Parantumattomasti sairaan ihmisen hoidossa viime vaiheen hoito nähdään kiertoilmaisuna kuolevan ihmisen hoitamisesta. (Sand 2003a: 4243.) Potilasta hoidetaan viime vaiheessa hyvin ja hän saa kaiken tarvitsemansa lääketieteellisen ja hoidollisen avun. Käsite on hoitohenkilökunnan kannalta melko selkeä ja turvallinen. Käsitteen ammatillisuus ja asianmukaisuus voivat vähentää hoitohenkilökunnan kokemaa ahdistusta kuolevan ihmisen kohtaamisessa. Käsitteen ongelmaksi saattaa muodostua se, että ihminen itse jää taustalle ja vaiheen mukainen hoito on etusijalla. (Sand 2003a: 43.) Viime vaiheen hoitoon liitetään usein myös omaisten jälkihoito, mikä tarkoittaa jollain tavalla suoritettua yhteydenottoa lähiomaiseen potilaan kuoleman jälkeen. Kaunosen (2000: 75 87) mukaan yhteydenotto liittyy ajatukseen hoidon jatkuvuudesta, kokonaisvaltaisuudesta ja näkemyksestä, että omainen ja perhe tarvitsevat tukea heille läheisen ihmisen kuoleman jälkeenkin. Oireenmukainen hoito (symptomaattinen hoito) tarkoittaa potilaan kaikkien oireiden (mm. kipu, hengenahdistus, ruokahaluttomuus, pahoinvointi, nielemisvaikeudet, sekavuus, masennus, ahdistus) huolellista seurantaa ja hoitoa riippumatta sairauden ennusteesta (Vainio ym. 2003: 17 19; ETENE 2004: 5 10). Potilasta vaivaavia oireita hoidetaan toimenpiteillä, joiden pääasiallinen tarkoitus on potilaan olon tekeminen mahdollisimman miellyttäväksi elämän loppuvaiheessa (Hinkka 2001: 19). Palliatiivisiksi hoidoiksi nimitetään myös oireita lievittäviä erikoishoitoja, kuten esim. palliatiivista kirurgiaa, sytostaatti- ja sädehoitoa. Niitä käytettäessä on kuitenkin oltava vakuuttuneita, että hoidon aikaansaama oireiden lievitys ylittää siitä aiheutuneet haitat. (Mattila 2002: 41.) Mattilan (2002: 41) mielestä keskeistä potilaan hoidossa on se, että häntä tutkitaan mahdollisimman vähän ja hoidossa keskitytään oireiden hallintaan ja psykososiaaliseen tukeen eikä taustalla olevaan sairauteen. Alihoito on palliatiivisessa hoidossa hoitoa, jossa osa potilaan kivusta ja kärsimyksestä jää hoitamatta. Tämä saattaa johtua siitä, että potilaan kärsimyksiä ei havaita, ei osata hoitaa tai niitä aliarvioidaan. Hyvällä palliatiivisella hoidolla ei välttämättä saada poistettua kaikkea kipua tai kärsimystä, mutta niitä voidaan lievittää. Ylihoidossa tehdään potilaalle toimenpiteitä, jotka pidentävät potilaan kärsimyksiä ja vain marginaalisesti vaikuttavat hänen elinikäänsä. (ETENE 2004: 5 10.) 13

15 14 Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on velvollisuus hoitaa potilasta mahdollisimman hyvin koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella ja lievittää potilaan kärsimyksiä (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä 559/1994). Kokonaisvaltainen oireenmukainen hoito ja hoiva palliatiivisessa hoitotyössä toteutuu parhaimmillaan ennaltaehkäisevänä toimintana, ei siis väliintulona hankaluuksien ollessa ylipääsemättömiä. Hoitohenkilökunnalla tulee olla tarkkaa tietoa oireiden esiintymisestä, voimakkuudesta ja siitä, miten oireet vaikuttavat potilaan elämään. (ETENE 2002: 45.) Oireita lievittävä hoito sisältää potilaan inhimillisyyden ja yksilöllisyyden. Ammatillisuus, omahoitajuus ja yksilövastuinen hoitotyö ovat hoitotyön toiminnan perusvälineitä tässä kohtaamisessa (ETENE 2002: 45). Tämä edellyttää toteutuakseen moniammatillista osaamista ja yhteistyötä sekä hyvää hoidon suunnittelua. Palliatiivinen hoito tuleekin nähdä tukijärjestelmänä, jossa yhdistyvät sekä lääke- ja hoitotieteellinen hoito että psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen tuki. (Nevalainen 2002: 25 27; ETENE 2002: 45.) Tässä kehittämishankkeen kuvauksessa palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, hoitoa, huolenpitoa ja apua, jota perustettava palliatiivisen hoidon yksikkö tulee tarjoamaan parantumattomasti sairaaksi diagnostisoidulle, kuolevalle ihmiselle ja hänen perheelleen, myös potilaan kuoleman jälkeen. Hoito ja hoitaminen määrittyvät eri tehtäväalueina yksilöllisesti kattaen potilaan perushoidon, fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja hengellisen hoidon sekä läheisten tukemisen. Potilaasta käytetään ilmaisua palliatiivinen potilas tai potilas ja potilaan läheisistä ihmisistä ilmaisua läheiset, potilaan omaiset, perhe tai potilaan perhe. Palliatiivisen hoidon aika saattaa kestää muutamista viikoista useisiin vuosiin. Tässä kehittämishankkeen kuvauksessa ei ajallisesti tehdä rajausta palliatiivisen hoidon tai saattohoidon välillä, sillä yksittäisen ihmisen elämässä saattohoito- ja/tai palliatiivisen hoidon vaihe voi olla elämän loppuvaiheen aikaa huomattavasti pidempi. Se voi käsittää ajan taudin parantumattomuuden kuulemisesta tai saattohoitopotilasdiagnoosin saamisesta aina kuolemaan saakka riippumatta siitä, missä ihmistä hoidetaan. Perustettavan yksikön nimenä tullaan käyttämään palliatiivisen hoidon yksikköä. Sen tehtävänä on hoitaa eri vaiheissa olevia palliatiivisia potilaita sekä tukea kotona tapahtuvaa palliatiivista ja/tai saattohoitoa. Hoitoon osallistuvista ammattihenkilöistä käytetään ilmaisua tiimi tai hoitotiimi.

16 Potilaslähtöisyys, eettinen päätöksenteko ja elämänlaatu palliatiivisessa hoitotyössä Potilaslähtöisyys sosiaali- ja terveydenhuollon periaatteena ilmenee toiminnan arvoperustana, näkemyksenä potilaasta sekä hoito- ja palvelutoiminnan luonteesta ja työntekijästä. Potilaslähtöisyyden arvopohjassa korostuvat muun muassa ihmisarvo, yhdenvertaisuus, luottamus, itsemäärääminen, kokonaisvaltaisuus ja yksilöllisyys. (Kiikkala 2000: 116.) Parantumattomasti sairaan potilaan hoidossa tarvitaan eettistä päätöksentekoa siitä, mikä tekee lopunajan elämänlaadusta arvokasta. Hoidollinen päätöksenteko onnistuu, mikäli työntekijä toimii luottamuksellisessa vuorovaikutussuhteessa potilaan kanssa kunnioittaen tämän itsemääräämisoikeutta Potilaslähtöisyys palliatiivisessa hoitotyössä Potilaslähtöisen toiminnan lähtökohtina ovat potilaan elämäntilanteen lisäksi palvelu ja sen laatu (Holma 1999: 23,27; Ruotsalainen 2000: 16). Elämän viimeisillä hetkillä tarvitaan läsnäoloa, myötäelämistä, kunnioitusta ja potilaan toiveiden noudattamista (ETENE 2001: 4 5). Hyvän palliatiivisen hoidon toteuttaminen potilaslähtöisesti edellyttää luottamuksellista vuorovaikutussuhdetta, potilaan omatoimisuuden tukemista, riittävää henkilökunnan määrää ja ammattitaitoa, kiireettömyyttä, toisen huomioon ottamista, toimivaa kotihoitoa, moniammatillista yhteistyötä, tiedonkulkua, hoidon joustavuutta ja jatkuvuutta sekä laadun varmennusta (Leino-Kilpi & Vuorenheimo 1992: 43 45; Miettinen 2001: 83 ; Voutilainen ym. 2002a: 51 53). Potilaille oleellista on se, millä tavoin hyvä hoitaminen toteutuu hoitajan toiminnassa. Hyvän hoitajan ominaisuuksia ovat ammattitaito, työkokemus, inhimillisyys, luotettavuus, huumorintaju, empatia, ihmisen kunnioittaminen ja vuorovaikutustaidot. (Leino-Kilpi Vuorenheimo 1992: 41 42; Kuuppelomäki 1997: 145; Miettinen 2001: 85.) Parantumattomaksi määritelty sairaus ja kuolemanuhan sävyttämä tilanne vaikuttavat sekä potilaan että hänen perheensä jäsenten elämään, sisäisiin suhteisiin ja mielialaan. Vaikea sairaus käynnistää useimmiten ihmisessä kriisireaktion, jonka tavallisia oireita ovat masennus ja ahdistus. (Vainio ym. 2003: 17 19; Sand 2003b: 24 27; Suomen Syöpäyhdistys 2004.) Eksistentiaalinen ahdistus liittyy ajatuksiin oman elämän rajallisuudesta ja päättymisestä sekä olemassaolon mielekkyydestä (Sand 1995: 52; Mattila 2003: 10 11; Mattila 2004: 32 33). Palliatiivisessa hoidon tässä vaiheessa ei oleellista ole ongelmien ratkaisuun

17 16 keskittyminen, vaan potilaan ja hänen perheensä kokeman kärsimyksen lievittäminen (Hänninen 2001: 56). Välitön psykososiaalinen tuki tulee potilaan omaisilta. Toisaalta syöpä sairautena voi karkottaa läheisiä, jolloin hoitavien ammattihenkilöiden antama tuki on erityisen tärkeää. Tukemisessa keskeistä on toivon ylläpitäminen, mikä parantumattomasti sairaalle merkitsee elämän tarkoituksellisuuden säilymistä vaikeassakin tilanteessa, kivuttomuuden tunnetta sekä läheisten tukemista. Potilaan reagoidessa tunnepitoisesti vuorovaikutuksessa kiinnitetään huomiota tiedon antamiseen. Jos potilas kokee saaneensa tietoa riittävästi, keskustelu painottuu tunteiden käsittelyyn. (Lindvall 2001: ; Tiirinen 2003.) Tilan antaminen potilaalle on tärkeää. Toivon ylläpitämisessä voi olla hoidollista merkitystä edellyttäen, että sitä, mitä toivotaan, voidaan pitää mahdollisena. (Mattila 2003: ) Hyvän hoidon toteutumisen kannalta on tärkeää, että hoitaja ymmärtää olemassaolon ahdistuksen osana parantumattomasti sairaan elämää (Mattila 2004: 32 33). Eksistentiaalisen ahdistuksen kohtaaminen edellyttää avointa kommunikaatiota sekä totuuden kertomista potilaan sairaudesta ja sen ennusteesta (Mattila 2002: 158). Toivon tukeminen ei merkitse epärehellisyyttä eikä surun ja menetyksen mitätöintiä, vaan hoitavien henkilöiden sensitiivisyyttä potilaan kulloisellekin sopeutumisvaiheelle ja hänen käyttämilleen selviytymiskeinoille (Hietanen 2004: 231). Turvattomuutta aiheuttaa yleensä pelko jostain tulevasta tapahtumasta. Potilaat pelkäävät mm. oireiden pahenemista, yksin jäämistä, avuttomuutta, kuolemaa (Hänninen 2001: 65). Potilaalla on oikeus odottaa turvallisuutta ja lämpöä sekä hoitoympäristöltään että vuorovaikutussuhteeltaan hoitajan kanssa. Häntä tulee kunnioittaa yksilönä. Turvallisuutta palliatiivisessa hoidossa lisäävät mm. yksilöllisesti määritelty kivunlievitys ja hyvä perushoito. (ETENE 2002: 8; Sand 2003b: ) Kokonaisvaltaisesti toteutettuna palliatiivinen hoito lisää potilaan turvallisuuden tunnetta ja parantaa elämänlaatua (Maanselkä 2003). Hoitohenkilökunta toimii luottamuksellisessa omahoitajasuhteessa potilaan ja omaisten kanssa potilaan yksilöllisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Parantumattomasti sairaan potilaan elämä on useimmiten myllerryksessä, ja hyvän hoidon kannalta on tärkeä oppia tuntemaan nimeltä luotettava hoitaja. Omahoitajalla on mahdollisuus perehtyä potilaan tilanteeseen, esim. ahdistuksen ja kivun syihin, paljon syvällisemmin. Esiin nousevat oireet voivat olla mm. näkymättömiä ihmissuhdeongelmia, taloudellisia huolia tai hengellistä hätää. (Hinkka 2003: 326.) Hyvä oireenmukainen hoito vaatii erityisosaamista, sillä taudin edetessä ongelmat lisääntyvät ja mutkistuvat. Kokemuksen lisäksi

18 17 hyvä ja pysyvä hoitosuhde on onnistuneen palliatiivisen hoidon edellytys. (Tasmuth ym. 2004: ; Jack ym. 2004: ) Ihmisarvon kunnioittaminen tarkoittaa, että jokaisella on yhtäläinen ja ainutkertainen ihmisarvo. Kuolevalle kuuluu sama ihmisarvo. Ihmisen kunnioittamiseen kuuluvat inhimillinen kohtelu, luottamuksellisuus ja yksityisyyden suoja, hyvä vuorovaikutus ja rehellisyys sekä tiedonsaannin, yksilön vaikuttamismahdollisuuksien ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. (ETENE 2001: 4.) Ihmisarvon kunnioittaminen luo Pietarisen (1997: 20 23) mielestä moraalisen perustan erityisesti ihmisiin kohdistuvalle toiminnalle. Ihmisarvon kunnioitus näkyy myös omaisten ja läheisten kohtelussa sekä terveydenhuollossa toimivien välisissä suhteissa (ETENE 2001: 4 5) Eettinen päätöksenteko palliatiivisessa hoitotyössä Palliatiivisen hoidon vaiheeseen siirtyminen edellyttää eettistä päätöksentekoa siitä, ettei potilasta voida enää lääketieteellisin keinoin parantavasti auttaa. Lääkärin tehtävänä on keskustella potilaan kanssa siitä, että paranemiseen tähtäävät hoidot lopetetaan ja hoito jatkuu palliatiivisena. Hyvän palliatiivisen hoidon toteutuminen edellyttää toimivaa hoitokäytäntöä ja lääketieteellisesti korkeatasoista toimintaa, potilaan mahdollisuutta osallistua hoitopäätösten tekoon sekä potilaan olemassa olemisen kohtaamista. (Mattila 2002: ) Todellisen tilanteen kertominen potilaalle on päätöksenteon edellytys. Salaamalla totuutta hoitava henkilö estää potilasta osallistumasta hoitopäätösten tekoon ja antamasta informoitua suostumusta palliatiiviselle hoidolle. Potilasta koskevat asiat kerrotaan riittävän relevantisti, jotta potilaan päätöksenteko mahdollistuu. (Mattila 2003: 10 11, 2004: ) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) määrittelee myös, että valitut hoitolinjat edellyttävät aina potilaan suostumusta. Täydessä ymmärryksessä ja vapaasta tahdosta tehty hoitotestamentti helpottaa potilaan hoitoon liittyvää päätöksentekoa. Hoitotestamentti on lääkäriä eettisesti ja juridisesti sitova tahdonilmaisu. Palliatiivisessa hoidossa se ei poissulje aktiivisia hoitoja oireiden lievittämiseksi, mutta helpottaa elintoimintoja ylläpitävien hoitojen lopettamista etenkin silloin, kun potilas ei itse kykene muutoin ilmaisemaan tahtoaan. (Hinkka 2003: 369.) Jotkut lääkärit kuitenkin kokevat, että hoitotahto voidaan ymmärtää vääränä keinona säästää resursseja tai työn määrää. Hoitotahto hämärtää myös perinteisiä vastuun rajoja ja houkuttelee siirtämään potilaalle sellaista vastuuta, mikä on aiemmin kuulunut lääkärille.

19 18 (ETENE 2002: 40.) Jos potilas ei pysty terveydentilansa vuoksi pätevästi ilmaisemaan tahtoaan, hänen tahdonilmauksensa pyritään saamaan selville läheisten avulla ja häntä on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. (Mattila 2003: 10 11; Hinkka 2003: ) Kokonaishoidon kannalta hoitolinjauksissa on tarkasteltava itse taudista ja sen hoidosta aiheutuvien fyysisten oireiden hoidon lisäksi potilaan ahdistukseen ja kommunikointiin liittyviä tarpeita ja hoitoja. Lääkärin tehtävänä on määritellä sairaskertomukseen kullekin potilaalle yksilölliset lääketieteelliset tavoitteet hoitolinjoista sekä punnittava hoitopäätöksissä annettavan hoidon hyödyt ja haitat mahdollisimman tarkkaan, ettei potilaalle aiheudu turhia kärsimyksiä. (ETENE 2002: 42.) Yhdessä asetettujen tavoitteiden avulla turvataan potilaan hoidon ja palvelun yksilöllisyys ja jatkuvuus sekä sovitetaan potilaan hoito ja palvelu saumattomaksi kokonaisuudeksi. Potilaan arvioidut ja kartoitetut ongelmat tulevat päivittäisessä työssä käsitellyiksi kirjaamisen kautta. Oleellista on, että potilasta informoidaan oireiden ja ongelmien kartoituksesta. Potilas itse arvioi omien oireidensa voimakkuuden ja päättää, mitkä ovat hänen ongelmiaan. (Nevalainen 2002: 25 27; Voutilainen ym. 2002b: 91.) Tärkeää on, että hoitolinjauksiin vaikuttaisi nimenomaan potilaan persoonallinen tahto (Hinkka 2003: ). Potilaalla on oikeus myös kieltäytyä ehdotetusta hoidosta ja siihen liittyvästä informaatiosta. Tällöin hän kuitenkin heikentää mahdollisuuttaan vaikuttaa hoitopäätöksiin ja kokonaisvaltaisen hoidon toteutumista. Potilaalle on tuolloin pyrittävä löytämään muu lääketieteellisesti hyväksyttävä hoito. Potilas ei kuitenkaan voi vaatia lääketieteellisesti epätarkoituksenmukaista hoitoa, eikä lääkärin tule sitä tarjota. (Mattila 2003: ) Eettisissä hoitoratkaisuissa perheen ja omaisten reaktiot voivat aiheuttaa päätöksenteossa ristiriitatilanteita. Niihin joudutaan etenkin silloin, jos tilanne on edennyt pitkälle ilman yhteisiä neuvotteluja. Omaiset voivat pyrkiä tekemään päätöksiä potilaan puolesta tai kieltää kertomasta potilaalle ennustetta. Lääkärin tulee muistaa olevansa ensisijaisesti potilaan asialla eikä omaisten mielipiteen tule ohjata hoitoa ohi potilaan tahdon. (Hinkka 2003: ; Mattila 2004: ) Erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon siirryttäessä on jatkohoidosta vastaavan lääkärin hyvä saada potilasta aikaisemmin hoitaneelta onkologilta tukea eettisessä päätöksenteossa, mikä koskee esimerkiksi aktiivihoidoista luopumiseen liittyneitä hoitolinjauksia. Tulevaisuudessa on kehitettävä saattaen vaihdettava -ratkaisuja, joissa potilaan jatkohoidosta vastaavan yksikön edustajat olisivat myös kes-

20 kusteluissa mukana silloin, kun hoidossa siirrytään palliatiivisen hoidon vaiheeseen. (Kellokumpu-Lehtinen 2004.) Informaation kulku on oleellista, jotta voidaan välttää ristiriitaisia ja päällekkäisiä toimintoja. Hoitoa antavassa yksikössä tulisi käydä palliatiivisen hoidon neuvotteluja, joissa olisivat mukana potilaan ja hänen omaistensa lisäksi oma lääkäri, omahoitaja sekä muut potilaan hoitoon osallistuvat henkilöt. Neuvotteluissa tuodaan esiin sairaus, odotettavissa olevat lähiaikojen asiat, hoidon suuntaviivat ja mahdollisuudet sekä potilaan ja omaisten toiveet hoidosta. (ETENE 2002: 12.) Oma kansio, johon potilaan hoidosta vastaava yksikkö kokoaisi kaiken oleellisen tiedon ja joka kulkisi potilaan mukana eri sektoreilla, helpottaisi Hollin (2002: 3 4) mukaan sekä potilasta että potilasta hoitavaa henkilöstöä asioiden käsittelyssä ja hoitolinjauksissa. Neuvotteluissa voidaan punnita potilaan tahto sekä saavuttaa yhteisymmärrys hoitosuunnitelmasta ja hoidon tavoitteista potilaan toiveiden mukaisesti. Tietoisuus siitä, missä suunnilleen ollaan menossa, lisää potilaan ja omaisten turvallisuuden tunnetta. (ETENE 2002: ) Usein päätös hoitolinjan muutoksesta tehdään liian myöhään tai valitussa hoitolinjassa ei pysytä. Kuuppelomäen (1997: 93) mielestä aktiivisen hoidon lopettamisvaiheeseen koskevassa päätöksenteossa lääkärit ovat tänä päivänä yhä enemmän valmiita toimimaan potilaan tahdon mukaisesti, mutta kokevat päätöksenteon hoitojen lopettamisesta vaikeaksi. Hinkan (2001: 54) tutkimuksessa suomalaisten lääkäreiden päätöksenteosta elämän loppuvaiheen hoidossa ne lääkärit, joilla oli enemmän kokemusta kuolevien hoidosta ja jotka olivat saaneet enemmän palliatiivisen hoidon koulutusta, tekivät muita pidättyväisempiä hoitoratkaisuja. Lääkäreiden hoitoratkaisujen todettiin myös olevan riippuvaisia omaisten vetoomuksista. Omaisten toivoessa kaiken mahdollisen tehtäväksi aktiiviset hoitoratkaisut lisääntyivät etenkin nuorempien lääkäreiden päätöksissä. (Hinkka 2001: ) Kuuppelomäen (1997: 94 95) mielestä on tärkeää tarkastella, mikä on palliatiivisen hoidon sisältö: muuttaako tehty päätös mitenkään potilaan hoitoa? Kuuppelomäki katsoo, että hoidossa korostuu turha elämän pitkittäminen pikemmin kuin laadukas loppuvaiheen hoito. Diagnosointiin liittyvät viiveet lisäävät potilaiden kärsimyksiä. Sairaanhoitajat kokevat kuolevan potilaan hoidon usein liian tehokkaaksi eli potilaalle tehdään turhia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä. Toisaalta potilaat saattavat suojautua kieltäytymällä kuulemasta sairautensa ennustetta. Aktiivihoidot saattavat myös olla potilaalle toivon lähde, ja siksi he haluavat niitä kuolemaansa asti. Siksi on vaikeaa arvioida, kummasta potilaat kärsivät enemmän, hoitojen antamisesta vai lopettamisesta. 19

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Työryhmäraportti ETENE:n saattohoitotyöryhmä: Sirkku Eho

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio

Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio 1 Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio 3.8.2015 ylilääkäri Jarmo Lappalainen ja työryhmä / Perusterveydenhuollon yksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä laadittiin keväällä

Lisätiedot

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Lääkäri vuosimallia 2007, 9/2010 alkaen vastaavana lääkärinä Turun Runosmäen terveysasemalla Vuoden nuori lääkäri 2013 Tapaa saattohoitopotilaita

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Lähihoitajan eettiset ohjeet

Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Sisältö: 1. Sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet 2. Lähihoitajan työ 3. Lähihoitajan eettiset periaatteet Esipuhe Lähihoitaja työskentelee

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEEN SAATTOHOITOSUUNNITELMA. Hyväksytty Eksoten hallituksessa 05.12.2012

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEEN SAATTOHOITOSUUNNITELMA. Hyväksytty Eksoten hallituksessa 05.12.2012 SAATTOHOITOSUUNNITELMA ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEEN SAATTOHOITOSUUNNITELMA Hyväksytty Eksoten hallituksessa 05.12.2012 SAATTOHOITOSUUNNITELMA 2 (12) Sisällys 1 SAATTOHOITOSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi

Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi Hoitotahto Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi Hoidon eettiset periaatteet Oikeus hoitoon Oikeudenmukaisuus Itsemääräämisoikeus Ihmisarvon kunnioitus Hoito Hyvän tekeminen

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA Kokemuksia vanhuspalveluiden käyttäjäkunnan yhteydenotoista; mikä on hyvin, mitä pitää muuttaa? Ikäihmisten palvelujen ohjaus- ja valvontaryhmä o Tampereen kaupungin ikäihmisten

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE

DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE päivitetty: /. 20 Piia Turtiainen SAATTOHOIDON PERIAATTEET 1. OIREIDEN LIEVITYS 2. TURVALLINEN JA JATKUVA HOITOSUHDE 3. PSYKOLOGINEN TUKI

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni 1

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni 1 HOITOTAHTONI Hoitotahtoni 1 HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

HOITOTAHTO. Muistiliitto ry

HOITOTAHTO. Muistiliitto ry HOITOTAHTONI 1 HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi koskevia

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni HOITOTAHTONI Hoitotahtoni HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen 51/2015 68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Käsittely Asiasta käytettiin

Lisätiedot

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa - Mahdollisuus valmistautua kuolemaan - Mahdollisuus keskittyä

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön

Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OYS, Syövänhoidon vastuualue Saattohoidon kehittäminen

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Lahdessa asukkaita 102 308 (31.12.2012) TAYS:n erva-alue Jäsenkunnat: Asikkala, Hartola,

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot