LINNAKLUBIN SANOMAT. Savonlinnan LinnaKlubi Kolomaskymmenesviijes lehti Kevät 2015

Transkriptio

1 LINNAKLUBIN SANOMAT Savonlinnan LinnaKlubi Kolomaskymmenesviijes lehti Kevät 2015

2 SISÄLTÖ PIÄKIRJOTUS... 3 HYVINVOINTITEKO TUNNUSTUS, PERJANTAI-ILTA LINNAKLUBILLA... 4 SAPKON PELAAJIEN VIERAILU, JÄÄKIEKKO-OTTELU, SAPKON PELISSÄ... 5 KEHITTÄMISPÄIVÄ JA PIKKUJOULUT... 6 KEHITTÄMISPÄIVÄN RYHMÄTÖIDEN ANTIA PUUROJUHLA... 8 MITÄ STRESSI ON?, SULKAPALLOA PELAAMASSA... 9 ENSIMMÄINEN KERTA RATSASTAMASSA JOULUVISAN VASTAUKSET AVOIMET OVET LINNAKLUBILLA KULTAINEN KÄYTÖS LINNAKLUBILLA TULEVAT OHJELMAT NUORTEN ILLAT, HYGIENIAPASSI, STANDARDIPALAVERI RESEPTIVAPAA LÄÄKE KAAMOSMASENNUKSEEN LINNAKYÖKKI TARJOAA KLUBIN JELEPPAAJAT JA KIRPPUTORIT V IIKKO-OHJELMA SYNTYMÄPÄIVÄT LEHTI KAIPAA TEKIJÖITÄ YHTEYSTIEDOT

3 PIÄKIRJOTUS Vuosi LinnaKlubillakin vaihtui ajatukset vanhat päästä haihtui Kaikelle uudelle mahdollisuus anna äläkä murheita turhia mukanasi kanna Ympärillesi katsoa myös muista äläkä ystäviä läheltäsi suista Mukavia asioita elämästä löytyy aina ikävät jo arkistoon paina Jokainen voi omilla ajatuksillaan elämänsä kulkuun vaikuttaa Suunnitelmia ja toiveita aina kannattaa pitää niistä voikin joskus hyviä juttuja itää Liian isoja tavoitteita ei pidä itselle laatia ja vain voimavarojensa mukaan itseltä vaatia Tekeminen yhdessä on aina mukavaa työtkin voi toisen kanssa silloin sopiviksi jakaa Kehitetty toimintaamme kovasti ollaan ja yritetty saada sopimukset jokaisen pollaan Tämä vuosi alkakoon avoimin mielin myös puhukaamme toisellemme kauniimmin kielin Toisiamme tarpeen tullen tukekaamme siitä itsellemmekin hyvän mielen saamme Ritva

4 Näin meitä palkittiin Hyvinvointimessuilla Linnalassa Perjantai-ilta LinnaKlubilla Tykkään käydä klubilla perjantaisin, koska täällä on silloin hiljaisempaa. Ja samalla voi viettää rentouttavaa iltaa ihanien ihmisten kanssa. Porukka on mukavaa ja eikä tarvitse enää tehdä iltapalaa kotona. Saa vähän irtautua arjen pyörityksestä. Samalla voi ladata akkuja seuraavaa viikkoa varten. Miehet saunovat Hannun lämmittämässä saunassa. Saamme hyvää ruokaa, eikä tarvitse olla yksin. Sari ja Anne

5 SAPKON PELAAJIEN VIERAILU LINNAKLUBILLA SaPKon pelaajista Paavo Ylipaino, Pekka Niemimaa, Anssi Köykkä-Luopa ja Miiko Hinz vierailivat LinnaKlubilla. Pojat kertoivat jääkiekkoilijan elämästä ja harjoittelusta. Jääkiekkoilijan ammatissa vaaditaan sitoutumista ja pitkäjännitteisyyttä, koska kausi on pitkä. Mestis kausi alkaa elokuussa ja päättyy vasta maaliskuussa. Välillä sattuu loukkaantumisia vaikka varusteet on viime aikoina parantuneet. Jääkiekkoilijan elämä kesällä on harjoittelun lisäksi opiskelua tai työtä. LinnaKlubilaiset esittivät asiantuntevia kysymyksiä pelaajille. Lopuksi nautittiin glögit ja piparit sekä esiteltiin Klubitalo pelaajille. SaPKon pelaajien käynti oli hyvä kokemus. JÄÄKIEKKO-OTTELU Sapko - Koo Koo Savonlinnan jäähallilla Talvisalossa oli jääkiekko-ottelu Savonlinnan pallokerhon ja Mestiksen piste johdossa olevan Kouvolan Kiekon välillä. Pelin aloituskiekon pudotti Jarmo Karjalainen. Hän on kiekkomies henkeen ja vereen. Nykyään Jarmo toimii Sapkon peleissä otteluvalmentajana ja paikallisen erotuomarikerhon kouluttajana. Peliä oli todistamassa 1500 katsojaa. Peli oli tasaista vääntöä. Tiukka kamppailu päättyi 2-1 Sapkon voittoon. Sanna ja Heme SAPKON PELISSÄ keskiviikkona läksin kotoani Kirkkokadulta jäähallia kohti klo Olin hallin edessä klo 18. Arto tuli paikan päälle kohta ja toinen jäsen oli myös jäähallin edustalla. Myöhemmin kömpi myös muita jäseniä paikan päälle. Klo lähdettiin sitten jäähalliin ja etsittiin paikat jostain jäähallin edustalta. Yksi jäsen haki myös istuin alustoja. Istuimme siinä niin kuin kanat orrella ja seurasimme Mestis kamppailua Sapkon ja Jyp:n välillä. Ottelun ennakko suosikkina ollut Jyp Jyväskylästä sai huomata jo alussa Sapkon taistelevaksi joukkueeksi. Sapko tekikin kolme hienoa maalia ottelun kahdessa ensimmäisessä erässä. Maalit olivat suoraan syötöstä lämärinä tai rannelaukauksella. Hienoja maaleja! Ne veivät pässipaidat jo kolmen maalin karkumatkalle. Sapkon tehtyä vielä neljännen osuman ottelu päättyikin Sapkon voittoon 4-1. Yksi jäsen pääsi vielä laukomaan kiekkoa maaliin Sub Way - kisan ollessa käynnissä. Jäsen sai palkinnoksi ruoka-annos lahjakortin. Kun loppusummeri sitten soi, lähdimme Arton kanssa jäähallista ja Arto lupasi järjestää lippuja vielä toisiinkin Sapkon peleihin. Menin kotiin tämän jälkeen. Tämän kokemuksen kertoi Asko H.

6 KEHITTÄMISPÄIVÄ & PIKKUJOULUT Tämän vuoden kehittämispäivän pidimme Ravintola Kansakoululla, jossa oli meille tänä vuonna hyvin soveltuvat tilat. Kehittämispäivä alkoi Arton aloituspuheella. Tämän jälkeen Ritva piti meille ohjelmaa: Miltä tuntuu nyt ja miltä minusta tuntuu olla Linnaklubin jäsenenä sen toiminnassa mukana. Tulokset tästä leikkimielisestä ohjelmasta kertoi hyvin paljon todellisesta tilanteesta. Sen jälkeen katselimme tilastoja. Niistä selvisi monenlaisia asioita. Teimme ryhmätöitä, joissa selvitimme syitä ja motivaatioita siihen millä ja miten saisimme jäsen määrämme nousemaan takaisin siihen, missä ne olivat olleet aikaisemmin vuonna Seuraavaksi mietimme, missä on parannettavaa. Tämän jälkeen olikin Jouluaterian aika. Saimmekin syödä vatsamme täyteen ihanasta ruoasta. Tuli syötyä kai vähän(?) liikaakin. Noutopöytä sekä ahneus tekevät joskus semmoista. Sitä kun syö joskus myös silmillään. Joulu aterian jälkeen vietimme pikkujoulua. Lauloimme yhdessä paljon joululauluja, missä Jomppe ukko kuului laulavan Felice Navidan Suomeksi: Anjovis, Anjovis. Eikä sitä kovinkaan moni huomannut. Ne jotka huomasivat, sanojen muutoksen nauroivat. Niin kuin pikkujoulutunnelmaan kuuluu. Ohjelmassa oli myös jouluinen tietokilpailu, jonka voitti tiimi: Merja, Veikko, Virpi, Marie ja Tilly. Onnea voittajille ja kaikille osallistujille tasapuolisesti. Ohjelman lopuksi kaikki sai sanoa sanan, mikä ensimmäisenä tuli mieleen. Niistä kirjoitettiin runo, jossa tuli ilmetä kaikki nämä alleviivatut sanat jossain vaiheessa, yhdessä tai erikseen. Joulun aika koittaa, silloin Nisse - polkkaa radio soittaa Siivotessa mattokin imuroidaan, puhaltaa pihalla raikas länsituuli Matto tuulettuu, lepattaa, linnun ylähuuli Ulkona jouluvalot antaa pimeyteen valoa Missä punaisissa saappaissa oleva saapasjalkakissa hyppelee ympäri taloa Joulupöydässä oli turskaa nimeltään kolja maitokastikkeella sekä kinkkua ei mennyt harakoille sekään lämmitys puuhellalla Poro pysähtyy lahjoja ja paketteja tuomaan, tonttu sen kyllä toi, sen kyllä huomaan Kaikki nauttivat, tortuista eli joulutortuista, joissa hillo oli kuin jalkapallo Täysi-ikäiset tukkaa laittelee, rakkaus jouluun iloiseen koettelee Pikku-joulun jälkeen jatkot joskus odottaa Mitä se tuo sulle tullessaan? Sen näkee kun sydämeen kurkistaa Sanna

7 KEHITTÄMISPÄIVÄN RYHMÄTÖIDEN ANTIA: TÄMÄN VUODEN KÄVIJÄMÄÄRÄT OVAT LASKENEET. MISTÄ SE VOISI JOHTUA? - on tapahtunut kuntoutumista; moni on lähtenyt opiskelemaan tai työhön, ihmisen elämän tilanne on muuttunut, eikä hän koe enää tarvitsevansa klubitalon toimintaa tai on vaihtanut paikkakuntaa - remontin aiheuttama pöly ja epäsiisteys LinnaKlubilla - ilmapiiristä: huonot käytöstavat ja ei huomioida toisia - samat ihmiset tekevät samoja asioita: tasapuolisuus puuttuu työn organisoimisessa, kaikkien työpanos vähentynyt - samojen negatiivisten asioiden jauhaminen lisää myös negatiivista asennetta toisissa - henkilökunta vaihdokset epävarmuutta ja turvattomuutta - ikärakenne on muuttunut - riitsaus ei ole ollut aktiivista - väärää tietoa klubitalosta huonot puheet talon ulkopuolella - oma hyvinvointi, ei ole voimavaroja tulla - huonot kulkuyhteydet - odotukset ja toiminta eivät vastaa toisiaan MITÄ ASIALLE VOISI TEHDÄ? - Iloisella asenteella saadaan aikaan positiivisia vaikutuksia - kannustaminen ja hyvän palautteen antaminen - ollaan kiinnostuneita toisista ja kysytään esim. mikä vaivaa? - yhteistyö yhteiseen hiileen puhaltaminen - hyvistä kokemuksista voisi kertoa toisille - korjata väärät uskomukset - puhua hyvää toisista - markkinointi yhteistyötahoille esim. ryhmissä tutustumiskäynnit LinnaKlubilla - työnjaon parantaminen - epäkohdista puhutaan oikeissa paikoissa: viikoittainen klubikokous ja kuukauden kuulumiset - ihmissuhde asioissa erilaiset ryhmät; naisten ja miestenryhmät, ihmissuhderyhmä, tsemppiryhmä - kiinnitetään erityistä huomiota tapaan, miten uusi jäsen otetaan vastaan MIKÄ MOTIVOI? - mieluisa tekeminen, yhteiset juhlat, yhdessä tekeminen, positiivinen palaute, tiedon kulku, työtilat, liikunta - oma kuntoutuminen - mukava henkilökunta - siirtymätyö - viikonloppuna auki - vertaistuki Yhdessä olemme enemmän enemmän iloa enemmän toivoa enemmän tekeviä käsiä. Toinen toistamme tukien elämämme on leikkiin kutsu. Otathan siihen osaa? ( Heli Kolho ja Tuula Turunen: Sinulle)

8 KEHITTÄMISPÄIVÄN KESKUSTELUITA: ONNISTUMISET: Mikä Klubitalolla sujuu: - helppo tulla, kun on ollut poissa - saatiin hyvinvointiteko kunniakirja - tullut uusia jäseniä - klubikokoukset kehittyneet - aamutyönjako - perjantai-illat - tarjonta on laaja - lehden teko: tarvitaan lisää kirjoittajia - kokea onnistumisen iloa - klubitalon olemassa olo - juhlien järjestäminen onnistuu - myyjäisten järjestäminen - nettisivut - osallistuminen verkostotilaisuuksiin - helppo olla oma itsensä - retket - lauantai aukiolo - nuorten illat alkoivat - kaikki työt tulee tehtyä - henkilökunta helposti lähestyttävää - luottamus TSEMPATTAVAT ASIAT: - uuden jäsenen vastaanottaminen - riitsaus - huhupuheiden katkaisu - oikean tiedon välittäminen - ennakkoluulojen hälventäminen - näkyvyyttä lisää - iltapäivän työnjako PUUROJUHLA perjantaina Joulupuuro syntyy ja hymyssä suin. Perinteinen joulupuuro valmistettiin punaisesta maidosta, joka lypsettiin puurojuhlassa 17 lypsäjän voimin, ja siihen lisättiin riisisuurimot. Nykyisin punainen maito ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, vaan puuro valmistetaan syöjien toiveiden mukaan. Lypsäjät söivät puuronsa. Muuttaa luonnettaan yllättävästi, kun suola korvaakin sokerin. Kuvan lehmä ei liity tapaukseen. Team Valio

9 MITÄ STRESSI ON? Stressireaktio on elimistön luontainen puolustuskeino kuormituksen kasvaessa. Stressi voi olla positiivistakin sillä lyhytkestoisena se parantaa luontaista toimintakykyämme, mutta pitkittynyt stressi aiheuttaa masennusta ja loppuun palamista eli burn out:ia. Stressin fyysisiä oireita ovat esimerkiksi: flunssakierre kohonnut verenpaine päänsärky Stressin psyykkisiä oireita ovat esimerkiksi: ärtyneisyys unohtelu vaikeus tehdä päätöksiä unettomuus masentuneisuus levottomuus ahdistuneisuus ja jännittyneisyys Miten voit vähentää stressiä: Jaa huolesi ja murheesi. -> Jaettu suru on puoli surua. Vatvominen ei auta -> Pettymykset kuuluvat osaksi elämää. Harrasta liikuntaa-> Liikunnan harrastaminen erittää mielihyvähormonia endorfiinia. Luonnossa liikkuminen rentouttaa monia. Lataa akkuja-> Anna itsellesi oikeus rentoutua ja nauttia elämästä. Tarkista alkoholinkäyttösi määrä-> Alkoholi lisää masennusta ja ahdistuneisuutta. Hyvät teot-> Toisten auttaminen tutkitusti edistää mielenterveyttä ja tärkeyden tunnetta. Hoida ihmissuhteitasi -> Ihmissuhteista saa voimaa ja uusia näkökulmia. Huumori -> Mikä piristää mieltä enemmän kun makeat naurut ystävän kanssa kahvikupposen äärellä? Yleispätevä viisaus-> Jalat maassa, järki päässä Vanhan kansan sanonnat ja viisaudet toimivat nykypäivänäkin! Lähteet Kirjoittanut Janita SULKAPALLOA PELAAMASSA Meitä oli neljä pelaamassa sulkapalloa pelipäivänä, työnlomassa. Oli hauskaa pelata. Hauskaksi pelin teki minun ja opiskelija Janitan vastustaja. Vanhin jäsen Jalmari aloitti pisteen saamisen saatuaan sulan kenttään. Tämän jälkeen kuului iloinen ilmaisu: piste. Aloin samaistua, kun tuota piste -sanaa kuului muutaman kerran. Opiskelija seisoi kentän toisella laidalla sulkapallomaila olkapäällä ja sanoi, ettei uskalla lyödä, kun minä olin aina hänenkin puolellaan. (Olinpa nopea?) Sanoin, että jos hän ottaisi takakentän. Näin menimme jonkin aikaa ja pikkuhiljaa Janita hivuttautui pelikentälle. Hyvin alkoi pelinluku. Mekin saimme yhä useammin ja useammin sanoa piste. Alkoi jo naurattaa molempia puolia. Enää ei kuulunut pelkkää piste - hokemaa Jalmarilta, vaan myös minulta. Kun pisteiden laskua ei ollut, sitä ei tiedä kumpi voitti, mutta hauskaa meillä oli. Piste. Sanna

10 Ensimmäinen kerta ratsastamassa On keskiviikko, tulen kuten niin monta kertaa ennenkin syömään ennen kello kahtatoista, itse asiassa klo Pali-autossa ja olen klubitalolla vähän yli klo Yhtäkkiä saan kuulla, että yksi viidestä ratsastamaan lähtijästä on perunut. Saan päähäni, että uskaltaisinkohan minä? Menen kysymään Ritvalta, hän sanoo, että kokeile. Mietin ja pelkään, kyselen edelleen niin itseltäni kuin Ritvaltakin uskallankohan? Teen päätöksen viime tipassa, syön ennen kello kahtatoista. Ja kello kahdentoista jälkeen lähdetään Ritvan kyydillä kohti Paunolanmäen ratsutilaa. Viisi oli meitä lähtijöitä, Asko, Ritva, Virpi, Anu ja minä Sirpa. En tiedä paljonko matkassa ajallisesti menee. Tila on Tanhuvaarasta eteenpäin. Saavumme perille, jossa meidät ottavat vastaan tilan omistajat Tuija ja Vesa. Kerron, että en ole aiemmin ollut missään tekemisissä hevosten kanssa ja minua pelottaa hirveästi. Meidät ohjataan pukemaan ratsastusvaatteet ja kypärä. Hevosia oli varattu neljälle peruuntumisen takia, mutta kun kerroin tulleeni tilalle, minulle järjestettiin hevonen. Hevoset ovat Islannin hevosia. Odotan vuoroani sen jälkeen, kun olemme pukeneet ratsastusvaatteet ja siirtyneet ulos hevosten luokse. Toisia autetaan hevosten selkään. Odotan vuoroani. Sitten Vesa pyytää minut hevosen luo. Hevosen nimi on Bruni ja se on poikahevonen. Vesa sanoo: Ota harjasta kiinni ja satulasta. Yritän päästä hevosen selkään kaksi kertaa, vaikka minua tuntuu Vesa ja kai Tuija auttavan. En pääse. Kolmannella kerralla pääsen selkään. Istun kauhusta kankeana hevosen selässä ja olen varma, että putoan. Vesa sovittelee jaluksia sopiviksi minulle ja hän kiristää satulaa. Hän näyttää hevosella, miltä tuntuu, kun hevonen liikkuu. Hän siirtelee hevosta sivulta toiselle. Hevonen keinuu. Vesa sanoo, että tältä se tulee tuntumaan. Hoen monta kertaa, että pelottaa. Jossain vaiheessa Vesa sanoo: Nyt sovitaan, että pelko sanaa ei enää sanota. Kaikista eniten pelottaa putoaminen ja miten hallita hevosta. Vesa ottaa itselleen johtohevosen ja hän irrottaa ohjakset puomista minunkin hevoselta. Hän kertoo, miten pitää ohjaksista kiinni ja miten ohjata hevosta. Kun haluan hevosen kääntyvän vasemmalle vetää sen puolen ohjaksesta niin hevonen kääntää päänsä ja itsensä vasemmalle. Samalla lailla, jos haluaa oikealle niin sen puolen ohjaksesta. Kun lähdetään ratsastamaan, kopautetaan kantapäitä, jotka ovat jaluksissa, hevosen kylkiin, jolloin hevonen tietää lähteä liikkeelle. Vesa kertoo, miten jalkojen pitää olla rentoina jaluksissa ja kun ratsastetaan mäkeä ylös nojautua eteenpäin ja kun mennään alas mäkeä nojautua taaksepäin. Alaspäin mennessä jalkaterät pitää olla pystyasennossa. Vesa kulkee koko ajan edelläni ja niin lähdetään ratsastamaan. Saan Bruni hevosen kääntymään ja lähtemään matkaan. Ratsastus alkaa. Ensin ratsastetaan vähän matkaa tasaisella, sitten tulee mäki. Vesa neuvoo koko ajan ja hän on ihan ensimmäisenä ja toisena minä, sitten tulevat toiset ratsastajat. Tulemme mäkeä ylös metsään, siellä ratsastamme hevosten tekemiä polkuja pitkin. Vesa neuvoo, mitä tehdä, kun polun vieressä on puu. Ennen kuin tulet puun kohdalle jo aiemmin ohjaa hevonen ohi puun ohjaksista. Muistelen hänen neuvojaan, kun ratsastan siellä metsässä ja yritän pitää ne koko ajan mielessä. Ratsastamme tunnin ajan. Vähän Brunilla lipesi jalka, mutta ei kaatunut. Luulin jo, että nyt kaadutaan, mutta ei vaan kaaduttu. Hevonen totteli hyvin ohjausta. Kun Vesa pysähtyi johtohevosen kanssa, Brunikin pysähtyi. Ratsastus alkoi lähestyä loppua ja jännitin tullessa ollutta ylämäkeä, joka nyt oli alamäki. Huokasin mielessäni, kun päästiin Brunin kanssa mäki alas, niin sitten taas ratsastettiin tasaisella. Seuraavaksi jännitti, miten pääsen hevosen selästä alas. Bruni on aika korkea ja leveä selkäinen, enhän ollut koskaan tullut hevosen selästä alas. Tulimme takaisin puomin luo ja Vesa sitoi hevosen kiinni. Hän sanoi minulle: Käy mahalleen selkään, ota kiinni harjasta ja satulan reunasta. Sitten nostin toisen jalkani hevosen yli ja liu uin hevosen selästä alas. Olin hirmuisen helpottunut, kun pääsin niin helposti alas ja tyytyväinen, ettei mitään kauheata tapahtunut enkä pudonnut missään vaiheessa. Silitin Brunia etujalan yläpuolelta. Bruni käänsi päänsä ja katsoi ja minä sanoin: Kiltti heppa, hyvä heppa. Sitten lähdimme riisumaan ratsastusvaatteet, kypärät ja käsineet. Ritva ottaa kuvan, kun olen ratsastusvaatteet päällä ja kypärä päässä. Olen yhtä hymyä. Olen niin helpottunut. Ajattelin, miten helposti liu uin hevosen selästä. Saan kuulla, että Ritvakin oli auttamassa minua hevosen selkään ennen ratsastusta. En huomannut sitä siinä hötäkässä, kun yritin selkään. Ritva otti ainakin kaksi kuvaa, kun istuin ensimmäisen kerran hevosen selässä ennen lähtöä ratsastamaan. Hän sanoi minulle kuvista, että olin yhtä hymyä ratsastuksen jälkeen otetussa kuvassa verrattuna ennen ratsastusta otettuun. Vesan vaimo Tuija, toinen hevosten omistajista kutsui meidät tallitupaan kuumalle glögille ja pipareille. Ne maistuivat hyvin. Ulkona oli vähän lunta ja viileää, mutta ei minua ratsastaessa paleltanut, kun minulla oli niin monet housut päällä. Vasta kun ratsastus oli ohi, sitten vain vähän tuntui viileälle, kun ratsastushousut olivat pois. Kun olimme nauttineet glögit ja piparit, tietenkin kiitin Vesaa ja Tuijaa kaikesta ja vasta sitten lähdimme Ritvan kyydillä Klubitaloa kohti. Tällainen oli minun kokemukseni ratsastuksesta. Sirpa

11 Joululehden 2014 jouluvisan vastaukset: 1. Kinkusta tuli Suomessa yleinen jouluruoka a) 1950-luvulla b) 1930-luvulla c) 1910-luvulla Vastaus: a) 1950-luvulla 2. Vanhan kansan uskomusten mukaan runsas joulupöytä ennusti a) talolle vaurautta b) hyvää satovuotta seuraavaksi vuodeksi c) onnea uudelle vuodelle Vastaus: b) hyvää satovuotta seuraavaksi vuodeksi 3. Runsas juopottelukin kuului vanhan kansan jouluperinteisiin. Isännän kaatuminen humalassa ennusti kuitenkin a) Läheisen kuolemaa b) Katovuotta c) Lapsettomuutta Vastaus: b) katovuotta 4. Mikä seuraavista ei ollut yleinen joulun liharuoka 1800-luvulla a) nauta b) lammas c) riista Vastaus: c) riista 5. Rosollin juuret juontavat säätyläisten ruokapöytään. Mutta mihin päin Suomea? a) Lounais-Suomeen b) Karjalaan c) Lappiin Vastaus: a) Lounais-Suomeen 6. Milloin leivottiin vanhan kansan kylvökakko? a) Tuomaan päivänä b) Annan päivänä c) Lucian päivänä Vastaus: b) Annan päivänä 7. Mitä joulun laatikkoruuista on kauimmin tehty valmisruokana? a) Maksalaatikko b) Perunalaatikko c) Lanttulaatikko Vastaus: a) maksalaatikko 8. Vanhan kansan ennusmerkkien mukaan lusikan tai puukon putoaminen kädestä joulupöydässä merkitsi seuraavana vuonna a) sairautta b) tulipaloa c) kuolemaa Vastaus: c) kuolemaa 9. Mitä joulun maustetta on käytetty hampaiden valkaisemiseen muinaisessa Egyptissä? a) Kaardemummaa b) Kanelia c) Inkivääriä Vastaus: a) kaardemummaa 10. Mikä seuraavista ei ole karjalainen jouluruoka? a) Piirakka b) Lipeäkala c) Karjalanpaisti Vastaus: b) lipeäkala Kilpailuun ei tullut yhtään vastausta, joten palkinto ruokailut jäivät jakamatta!

12 AVOIMET OVET LINNAKLUBILLA Tervetuloa torstaina klo LinnaKlubille Klubitalo LinnaKlubi toimii kuntouttavana yhteisönä, joka tarjoaa mielekästä tekemistä mielenterveyskuntoutujille. Olet lämpimästi tervetullut tutustumaan toimintaamme. Tervetuloa LinnaKlubi

13 KULTAINEN KÄYTÖS LinnaKlubilla : Kultainen käytös päivä-klubitalolla sai alkunsa siitä, kun todettiin klubikokouksessa, että monia työtehtäviä ja ilmapiiriä häiritsee käyttäytymiseen liittyvät seikat. Seuraavissa tilanteissa käyttäytymisasiat korostuivat: ruokailuhetket, klubikokoukset, ryhmät, työnjako, uuden jäsenen vastaanotto ja velkojen maksu. Toiveita seuraaviin tilanteisiin: RUOKAILUHETKIIN: On toivottu tungoksen vähentymistä ja ruokarauhaa (häiritsevänä käytöksenä on koettu kovaäänistä, jatkuvaa puhetta) Kuinka vältettäisiin /pienennettäisiin haittaa? Hovimestarin paikka vaihdetaan tarvittaessa. Keittiötiimi hoitaa myös ruokien tarjolle laiton ja pyytää apua tarvittaessa. KLUBIKOKOUKSIIN: Toivottaisiin edelleen puheenvuoron pyytämistä ja että muistioita luettaisiin ja sopimuksia noudatettaisiin. Kuinka päällekkäin puhumista vältettäisiin ja kaikki saisivat puheenvuoron? Kuinka tiedonkulkua saisi tehostettua? Muistutetaan muistion lukemisesta. Tiistain ja keskiviikon työnjaoissa kehotetaan jäseniä lukemaan muistio. RYHMIIN: Toivottu, että jokainen osallistuja saisi puheenvuoron ja huomioitaisiin. Kuinka onnistuisi? Ryhmän vetäjän tulee ensisijassa huolehtia siitä. Muut ryhmäläiset voivat asiallisesti tuoda esille, jos joku vie muilta ryhmäläisiltä liikaa tilaa. TYÖNJAKO: On koettu, että samat ihmiset ottavat aina samat työt ja siihen on toivottu vaihtelevuutta. Kuinka saataisiin monipuolisuutta työnjakoon? Työn jaossa pitää rohkeasti ottaa niitä töitä, joita oikeasti haluaa tehdä, eikä ajatella astuvansa jonkun toisen varpaille. Toisaalta myös sallitaan jäsenten tehdä töitä, jotka he osaavat ja joista he nauttivat, vaikka työ olisikin aina sama. VASTAANOTTO (tutustuja/ jäsen/ muut): Kuinka uusi jäsen sopeutuisi yhteisöön mahdollisimman hyvin ja otettaisiin huomioon? Tärkeää on antaa mahdollisimman hyvä ensivaikutelma. Ollaan uuden jäsenen kanssa ja otetaan mukaan toimintaa seuraamaan. VELKOJEN MAKSU: Velkavihkon velat ovat aiheuttaneet puhetta paljon (velkojen merkitseminen ja maksaminen). Olisiko hyvä kerrata, kuinka velanotto hoidetaan? Olisi. Kahvionhoitaja ja asiakas voivat yhdessä kirjata velan, että se menee varmasti oikein ja oikealle kohdalle. Velka on maksettava takaisin kerran kuussa. Velan maksusta ajallaan on velallisen huolehdittava aina itse! Jos on ongelmia velanmaksussa, niin asiasta voi koettaa sopia henkilökunnan kanssa. Muita esimerkkejä jatka koettu haittaaviksi tai häiritseviksi: - toisten töihin puuttuminen - töiden luetteleminen - syyllistäminen - komentelu/ käskyttäminen, passuuttaminen: - asioiden tärkeysjärjestys (paljon melua tyhjästä) - työtehtävien hoitamatta jättäminen => sitoutumattomuus Pyydetään ulkopuolinen taho puhumaan työpaikkakiusaamisesta. Otetaan tavoitteeksi yksi asia päivässä! On koettu, että oletetaan samojen ihmisten tekevän samat työt => jätetään työt toisille.

14 TULEVAT OHJELMAT: NAISTENRYHMÄ pe klo HEMMOTTELUHETKI pe klo MIESTENRYHMÄ pe 6.2. klo pe 6.3. klo HYVINVOINTIRYHMÄ: Maanantaisin klo LinnaKlubilla KEILAUKSET: To KLO Ti KLO Ti KLO Ti KLO To KLO TSEMPPIRYHMÄ: joka toinen perjantai klo ohjaajana Juha Räisänen RATSASTUS: To 5.2. klo Ti 3.3. klo To 9.4. klo Ti 5.5. klo TAIDERYHMÄ: To klo To klo To klo To 7.5. klo To klo To 9.7. klo KITARANSOITTO RYHMÄ: To klo ENGLANNIN OPISKELUA: To 5.2. klo jatkuen joka toinen torstai SALIVUORO seurakuntakeskuksen salilla keskiviikkoisin klo AAL-ryhmä kokoontuu joka toinen sunnuntai klo LinnaKlubilla.

15 HYGIENIAPASSIN SUORITTANEET: Atte, Kari ja Raisa Onnea heille! STANDARDIPALAVERI joka keskiviikko klo Klubitalojen kuntoutusmalli määritellään klubitalotoiminnan kansainvälisissä standardeissa, joista maailmanlaajuinen klubitaloyhteisö on sopinut konsensusperiaatetta noudattaen. Näissä standardeissa ilmaistut periaatteet ovat klubitaloyhteisön menestyksen kannalta keskeisessä asemassa autettaessa psyykkisesti sairastuneita ihmisiä tulemaan toimeen ilman sairaalahoitoa ja samalla saavuttamaan sosiaalisia, taloudellisia, koulutuksellisia ja ammatillisia tavoitteita. Standardit toimivat myös jäsenten perusoikeuksien määrittelynä ja eettisenä ohjesääntönä henkilökunnalle, hallitukselle ja hallintoon osallistuville henkilöille. Standardit edellyttävät Klubitalon toimivan paikkana, joka kunnioittaa jäseniään ja antaa heille mahdollisuuksia. Standardit luovat pohjan Klubitalojen laadunarvioinnille Kansainvälisen Klubitalojen kehittämiskeskuksen (ICCD) sertifiointiprosessissa. Kahden vuoden välein maailmanlaajuinen klubitaloyhteisö käy läpi nämä standardit ja muuttaa niitä tarpeen mukaan. Tätä prosessia ohjaa ICCD:n standardikomitea Standards Review Committee, joka koostuu eri puolilla maailmaa toimivien, ICCD:n sertifikaatin saaneiden Klubitalojen jäsenistön ja henkilökunnan edustajista.

16 RESEPTIVAPAA LÄÄKE KAAMOSMASENNUKSEEN Joka syksy ja talvi mediassa nousee esille se kuuluisa suomalaisuuden ominaistila, jota meillä päin kaamosmasennukseksi kutsutaan. Tehdään tilastoja toisen perään siitä, kuinka moni suomalainen uupuu ja masentuu talven pimeän jakson aikana. Mainostilaa annetaan niin kirkasvalolampuille kuin kirjoillekin, jotka käsittävät mitä erilaisimpia itsehoitokeinoja välttää tämä pimeä mielen tila. Pesunkestävä savolainen sairaanhoitajaopiskelija näkee asian toisin. Voisiko suomalainen - pimeän aikaan helposti masentuva - saada ympärivuotisen helpotuksen niinkin yksinkertaisella keinolla kuin musiikki. Musiikin on todettu useissa eri tutkimuksissa olevan tehokas apu masennuksen hoidossa ja sen ehkäisyssä. Musiikin vaikutukset tunteisiin ja fyysiseen oloon ovat suuria. Sen tahdittamina voimme vaipua hetkeksi pois tästä maailmasta jonnekin rauhalliseen paikkaan mielikuvien avulla. Nykytutkimukset ovat todenneet useaan otteeseen, että musiikki lievittää stressiä, jännitystä ja ahdistusta. Sillä on myös todettu olevan positiivista vaikutusta elimistön puolustusjärjestelmiin ja kivun lievitykseen. Musiikki vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja kohottaa vireystilaa. Jotkut tutkimukset ovat myös todenneet, että musiikki lisäisi älykkyyttä, ainakin hetkellisesti. Musiikin voima on siis suuri. Se ei ole ainoastaan kauniisti aseteltuja sointuja ja sanoja, vaan sen vaikutus ihmiseen on mahtava. Musiikkia voidaan myös käyttää terapeuttisena välineenä. Musiikkiterapiassa voidaan kuunnella tai soittaa musiikkia, laulaa tai tanssia, eikä siinä vaadita musiikillista lahjakkuutta. Musiikki on turvallinen keino käsitellä tunteita ja ajatuksia. Meillä sairaanhoitajaopiskelijoilla oli mahdollisuus harjoitella käytännössä musiikin voimaannuttavaa vaikutusta ohjatessamme pienryhmää LinnaKlubilla. Kenelläkään meistä ei ole erityisiä musiikkiharrastuksia tai musikaalisuutta, ellei mukaan lasketa sen kuuntelua. Järjestimme neljä kokoontumiskertaa, joilla jokaisella oli oma teemansa. Soitimme mm. ryhmäläisten mielimusiikkia ja kokeilimme soittamista erilaisilla pienillä instrumenteilla, joista jälkimmäinen koettiin kaikista mieluisimmaksi. Osallistujien palaute oli myönteinen ja myös meille ohjaajille jäi hyvä mieli. Musiikkia löytää nykypäivänä internetistä aivan ilmaiseksi ja onhan monella meistä vielä cd-levyjä ja ehkäpä jopa c-kasetteja kotonaan. Ihmisen onnellisuus muodostuu pienistä asioista sellaisista, joista itse nauttii ja joita rakastaa. Mitäpä jos kuuntelisit omilta nuoruusvuosilta tutun kappaleen, jota aikoinaan jalalla koreasti tanssittiin. Voisiko kappaleen muistot tuoda mukanaan pienoisen hymyn tai saada ajatukset seilaamaan nuoruuden kulta-aikoihin, ajatukset hetkeksi pois arjesta ja talven pimeydestä? Tällaisilla elämän pienillä onnen hetkillä katkaistaan niitä ajatusvyöryjä, joita ehkä hektinen ja uuvuttava arki meille jokaiselle saattaa luoda. Joten, kun töihin ajaessa mietit ja stressaat päivän tulevaa työurakkaa, laita soittimeen se vanha cd ja mieti, onko tämä elämä sittenkään niin vakavaa? Ihan ilmiselvää on kuitenkin se, että aina elämä ei ole yhtä juhlaa ja synkkä pimeys ahdistaa allekirjoittaneitakin aina aika ajoin. Musiikki on kuitenkin yksi merkittävä kantava voima etenkin näin pimeän aikana. Tämän asian kiteytti hyvin 5-vuotias poika päiväkodista Mie kuuntelen Robinia joka päivä, siksi mie en oo koskaan surullinen! Paitsi joskus. Hyvää ja valoisaa talvea ja kevään odotusta kaikille lukijoille! Jenna Malinen, sairaanhoitajaopiskelija Joona Saarinen, sairaanhoitajaopiskelija Iiro Karvinen, sairaanhoitajaopiskelija Pirjo Hartikainen, lehtori, sh, th, TtM Mikkelin ammattikorkeakoulu, terveysalan laitos, Savonlinna

17 LINNAKYÖKKI TARJOAA HELMIKUUSSA 2015 Ruokailuun tulee ilmoittautua klo mennessä. Ma 2.2 Ti 3.2 Ke 4.2 To 5.2 Pe 6.2 Kasviskeitto Lämpimät leivät Hedelmärahka Kaalilaatikko Puolukka Raaste Sianlihakastike Perunat Keitetyt porkkanat Suolakurkku Uunilohi Muusi Punajuuri Broilerinkoivet Riisi Raaste ma 9.2 Ti 10.2 Ke 11.2 To 12.2 pe 13.2 Porkkanabataattikeitto Kananmuna Marjarahka Kasvispihvit Muusi Salaatti Kalaruoka Uunipuuro Mehukeitto Kanavokki Riisi Kurkku, tomaatti Ma 16.2 Ti 17.2 Ke To 19.2 Pe 20.2 Kanarisotto Salaatti Hernekeitto Pannukakku Janssoninkiusaus Punajuuri Lihapata Salaatti Kalakeitto Sämpylät Juusto Hedelmäsalaatti Ma 23.2 Ti 24.2 Ke 25.2 To 26.2 Pe 27.2 Tomaatti-keitto Kanakastike Makaronilaatikko Kalaruoka Lihamureke Sämpylät Leikkele Riisi Salaatti Appelsiini-sipulisalaatti Peruna Salaatti Rahka Kalaruokaa tarjoamme sesongin mukaan. Tulethan valmistamaan kanssamme ruokaa LinnaKlubille

18 LINNAKYÖKKI TARJOAA MAALISKUU 2015 Ma 2.3 Ti 3.3 Ke 4.3 To 5.3 Pe 6.3 Jauhelihakeitto Perunalaatikko Minestronekeitto Uunisei Currykana Sämpylä Kiisseli Raejuustopunajuuri Leikkele Panna cotta Raaste Herne-maissipaprika Ma 9.3 Ti 10.3 Ke 11.3 To 12.3 Pe 13.3 Uunilenkki Kesäkeitto Kalakeitto Lasagne Kasviskiusaus Muussi Sämpylät Leikkele Salaatti Salaatti Salaatti Pannari Ahvenanmaan pannukakku Ma 16.3 Ti 17.3 Ke 18.3 To 19.3 Pe 20.3 Sianlihakastike Perunat Muikkutomaattipaistos Suolakurkku punajuuri Lihakeitto Sämpylät Uunibanaanit Jäätelö Pizza Raaste Uunipuuro ja mehukeitto Leikkele Ruisruudut Ma 23.3 Ti 24.3 Ke 25.3 To 26.3 Pe 27.3 Spagettipata Porkkanakeitto Crepsit Kaalilaatikko Uunilohi Salaatti Patonki, leikkele Kaisersalaatti Puolukka Perunat Omenariisi Ma 30.3 Ti 31.3 Kasvissosekeitto Stroganoff Salaatti Perunat Pannukakku Salaatti

19 OAA LOKAKUUSSA Klubin jeleppaajat toimii hyvin edelleen. Jäsen, kysy tarvittaessa apua LinnaKlubilta. Hei muistahan tutustua alakerran kirpputoriimme ja osta tuotteitamme edullisin hinnoin. LinnaKlubilla pöytä numero 34 Viiskulman kirppis & käsityön liikkeessä Käy tutustumassa ja tee löytöjä edullisesti!

20 ilmainen aamiainen VIIKKO - OHJELMA MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI ilmainen aamiainen ilmainen aamiainen työnjako/riitsaus työnjako/riitsaus työskentelyä työskentelyä klo STANDARDIPALAVERI ruokailu ruokailu ruokailu herrojen keittiö ilmainen aamiainen ilmainen aamiainen työnjako/riitsaus työnjako/riitsaus työskentelyä ruokailu työskentelyä ruokailu työnjako työnjako työnjako työnjako työnjako kaupassa asiointi KLUBIKOKOUS rentoutus 9.00 työnjako/riitsaus kalenterikatsaus aamupäivä kaupassa asiointi työskentelyä ilta-päivä PERJANTAISIN työskentelyä huilitauko liikuntaa työskentelyä huilitauko työskentelyä huilitauko salivuoro (syys-toukokuu) nuorten ilta työskentelyä huilitauko LEHTITIIMI ahkeruuskahvit vapaata ohjelmaa, mm. saunominen