Sisällys. Silti juuri itselle sopiva, oman kokoinen elämä on hyvä. Esipuhe. Ei eilistä, ei huomista Sisko ja sen veli... 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Silti juuri itselle sopiva, oman kokoinen elämä on hyvä. Esipuhe. Ei eilistä, ei huomista... 5. Sisko ja sen veli... 6"

Transkriptio

1 T a r i n o i t a e t s i v ä s t ä n u o r i s o t y ö s t ä

2 Sisällys ESIPUHE Toimituskunnan huomautus: kuvissa esiintyvät nuoret eivät liity julkaisun tarinoihin. Esipuhe KOHTAAMISEN AMMATTILAINEN Ei eilistä, ei huomista... 5 ETSIVÄN TULIKASTE Sisko ja sen veli... 6 ETSIVÄT KERTOVAT TYÖSTÄÄN Alussa oli katu, partio ja etsivä... 8 Viimeisenä oljenkortena... 8 Holhoanko vai jätänkö heitteille? Etsivän osaaminen ETSIVÄ MONIOSAAJANA: BYROKRATIAN SOKKELOISSA Saaran tapaus Etsivän mietteitä Saaran tapauksesta TAPAUKSIA Jotain Tuomakselle tapahtui, kun koulu loppui Lena, asuntolan tyttö Nono jäi yöhön ETSIVÄN PERSOONASTA Uskallusta heittäytyä KUN NUOREN MIELI JÄRKKYY otteita etsivän päiväkirjasta Kun psyyke ei jaksa Yksinäinen syrjäseudun nuori Masentunut tyttö lukiosta Taustalla ilmeni perheväkivaltaa Teiniraskaus Väkivalta ja pelko etsivän työssä ETSIVÄ TYÖOTE ON JOUKKUEPELIÄ Erityisopettaja otti yhteyttä Tytti oli eroamassa kolmannen kerran Tyttö 20v Tyyli on nuoren perusoikeus Elämää nivelvaiheessa ja nivelvaiheen tuolla puolen Ei nuori katoamaan pääse Etsivä nuorisotyö yhteistyössä koulun kanssa Kun ei itse näe hyvää itsessään, toiset näkevät, ja kun he kertovat näkemästään, alkavat omatkin silmät avautua. Näin kirjoittaa meille kohtaamisestaan nuoren kanssa yksi monista etsivistä nuorisotyöntekijöistä. Tämä julkaisu on syntynyt etsivien nuorisotyöntekijöiden aloitteesta ja heidän lähettämistään teksteistä. Etsivät kohtaavat vuosittain yli 8000 nuorta, joista noin 3000 kanssa tehdään töitä pidempään. Työ on opastamista ja ohjaamista, rohkaisemista ja rinnalla kulkemista. Tärkeintä kuitenkin on läsnäolo nuorten elämässä ja keskustelu elämästä! Maailma ympärillämme on muuttunut ja etsivä nuorisotyö on muuttunut sen mukana. Aikaisemmin voitiin paremmin havaita nuorten ongelmat nuorisoryhmistä ja jengeistä, jotka kokoontuivat mitkä missäkin kadunkulmassa, kioskin nurkalla, koulujen ja urheilukenttien liepeillä. Nykyisin nuorten ongelmat ovat kadonneet kaduilta yhä enemmän kaihdinten taakse. Samalla nä- Silti juuri itselle sopiva, oman kokoinen elämä on hyvä. mä ongelmat ovat yksilöityneet. Aikaisemmin pettävän turvallisuuden tunteen antanut ryhmä tai jengi on purkautunut ja nuori kohtaa ongelmansa yksin virtuaalimaailmasta kokoamansa yhteisö ehkä ainoana tukenaan. Yksilöä korostava etsivä nuorisotyö on ratkaisemassa aikamme paradoksia. Samalla kun nuorisotyöntekijän ja nuoren kohtaaminen perustuu keskinäiseen kunnioitukseen ja luottamukseen, pitkäjänteinen työ perustuu yhä enemmän näiden kahden ympärillä oleviin verkostoihin, joiden voimavarat otetaan käyttöön. Yksilötyö perustuu parhaimmillaan vahvaan joukkueeseen. Ensimmäisestä luottamuksellisesta suhteestaan nuori saa voimaa luottaa laajempiinkin verkostoihin, joita ilman nykyisessä maailmassamme emme tule toimeen. Mistä tiedämme, että olemme työssämme oikealla tiellä? Esimerkiksi nuoren kiitoksesta, joka voi tulla nuorisotyöntekijälle tähän tapaan tekstiviestillä keskellä yötä: kiitos kauheesti, sitä on vaikea selittää, silleen, mutta kiitos. Hämeenlinnassa 1. kesäkuuta 2010 Toimituskunta 2 3

3 Kohtaamisen ammattilainen Ei eilistä, ei huomista Rohkeus Meille soitellaan päivittäin. Joskus luurin toisessa päässä on viranomainen, toisinaan myös äiti tai isä, harvemmin nuori itse. Kaikilla puhelimeen tarttuneilla on kuitenkin sama tarina, heillä on huoli tuntemastaan nuoresta ja hänen elämästään. Kun tapaamme nuoren ensimmäisen kerran viranomaisverkoston ajanvarauksella, kontaktin luominen on haasteellisempaa. Nuori saattaa olla hieman varuillaan tai kokonaan välinpitämätön. Monet heistä ovat eläneet koko parikymppisen elämänsä eri viranomaisverkostoissa eikä tälläkään kertaa ole antaa heille takeita, että elämä muuttuisi paremmaksi. Jos taas ensitapaamisemme on sovittu puhelimitse, nuoren itsensä kanssa, treffaamme rennommissa tunnelmissa jossakin muualla, ei kenenkään maalla. Yhtä kaikki, viimeistään toisella tapaamisella kun olemme kahden, nuori useimmiten levittää eteeni, hänelle täysin tuntemattomalle ihmiselle, koko eletyn elämänsä, unohtamatta sitä juopottelevaa isää ja mielenterveysongelmaista äitiä. Hän ei tee sitä kuitenkaan säälin toivossa. Monet projektin nuorista ovat jo varhain opetelleet määrittelemään itsensä diagnoosien, sosiaalityöntekijöiden ja muiden viranomaisten kertomusten ja odotusten kautta. He eivät ole vain pudonneet palvelujärjestelmistä, vaan ovat myös vieraantuneet itsestään ja omasta elämästään. Näille nuorille ei ole olemassa eilistä, eikä huominen ole vielä saatavilla. He elävät tässä ja nyt, mikä toisaalta voisi olla ihailtavaakin, jollei se estäisi tulevaisuuden polkujen rakentamista. He tulevat ja tarkastelevat maailmaa hyvinkin erilaisista lähtökohdista ja taustoista käsin. Yhteistä heille kaikille näyttää olevan torjutut tunteet ja silmien sulkeminen vaikeiden asioiden edessä. Heillä on puutteita arjen hallinnassa ja he ovat kykenemättömiä sitoutumaan oman elämänsä suunnitteluun ja sen suunnitelman toteuttamiseen. Näille nuorille ei ole olemassa eilistä, eikä huominen ole vielä saatavilla. Iso osa nuoristamme on luonut oman selviytymisstrategiansa jo hyvin varhain, joista vahvin lienee tunteiden tukahduttaminen. Tämän avulla he ovat pystyneet elämään hyvinkin kaoottisissa ja turvattomissa olosuhteissa, mutta kasvettuaan aikuisiksi tämä sama strategia onkin kääntynyt heitä vastaan. He eivät kykene ymmärtämään, että heidän kohdalleen voisi sattua jotakin hyvää tai että he olisivat oikeasti jonkun arvoisia tai voisivat tuottaa jollekulle iloa olemassaolollaan. Kun sisäinen koti näyttää tältä, on varmasti luvassa pettymyksiä, motivaation puutetta, kehittymisen esteitä ja oppimisen ja sitoutumisen vaikeuksia. Monet nuoristamme ovat jo aiemmin kokeilleet omillaan asumista, häädön viimeisteleminä. Nuoruuden palossa he ovat kuvitelleet olevansa vapaita, mutta eivät ole kyenneet ottamaan vastuuta. Kaikilla ei ole ollut omaa perhettä tukena itsenäisyyden opettelussa. Niin monilla on hukassa miten pestään pyykkiä tai miten tehdä ruokaa. Mikä on ollut myös hämmentävää on se, että uuden, oman asunnon saaneet ovat siitä sen muuttohetken iloinneet, mutta jatkaneet seuraavat kuukaudet kavereiden ja tuttavien luona asumista. Miten pelottavalta se mahtaakaan tuntua todeta olevansa yhtäkkiä yksin? Ai mistä minä sitten tiedän, että eteenpäin on nuoren kanssa menty? Että hän on voimaantunut ja alkanut uskoa itseensä? Kun hän ensimmäisen kerran viiteen kuukauteen uskaltaa nostaa silmillä siihen asti tiukasti olleen pipon pois päästä, kun hän on jo toisen kerran kyennyt menemään itsenäisesti valmentavaan koulutukseen, kun hänen huulillaan kareilee pitkään odotettu hymy, kun hän oma-aloitteisesti kysyy, milloin me tavataan seuraavan kerran, kun hän on oivaltanut itsestään jotakin ja on siitä hyvin innoissaan tai kun hän laittaa keskellä yötä tekstiviestin: Kiitos kauheesti, sitä on vaikea selittää, silleen, mutta kiitos. Siitä minä tiedän, että olemme oikealla tiellä. 4 5

4 Sisko ja sen veli Tunkkainen rappukäytävä... miten ihmeessä kunto riittää vielä kerroksen, viidenteen? Kysyin Hei, mitä me sitten sanotaan kun ne avaa oven? Työparini toteaa Katotaan sitten, sanotaan mitä pitää sanoa (??) Ovikellon rimpautus ja ovi avautuu, vastassa on perheen äiti. Esittelemme itsemme ja miksi olemme tulleet. Tytär ei ole ottanut opiskelupaikkaa vastaan. Opo oli huolestunut. Tapaamme ensi kerran kalpea mustatukkainen nuori neiti. Esittelemme itsemme. Työparini omalla tyylillään rempseästi ja minä hiukan hillitymmin. Vastauksena jotain yninää... Nopea silmäys asuntoon, muuttolaatikoita ja hieman muutenkin keskeneräisen näköistä. Kerromme äidille minkä vuoksi olemme tulleet. Äiti vaikuttaa tyytyväiseltä ja puhuu paljon, samaan hengenvetoon hän toteaa, että tuossa toisessa huoneessa hänellä olisi poikakin... ei ollut päässyt kouluun sähköpuolelle ja sitten ei ole tullut mitään. Selviää, että pojalla on ikää jo 19v. ja siis peruskoulun jälkeen ollut vain kotona. Alkoi kuukausien, jälkeenpäin sanottuna vuosien työ. Keskusteluyhteys alkoi hitaasti. Kun kysyimme jotain, vastausta saattoi joutua odottelemaan useamman minuutin tai sitten piti tarkentaa ja sitten kun suu avautui vastaus oli jotain en ja en tiän välillä. Näillä mentiin. Pidimme sisaruksille kokkailuiltoja, harjoittelimme kaupassa käyntiä, kävimme elokuvissa. Juttelimme heitä kiinnostavista asioista. Tyttöä kiinnostivat eläimet, joten kävimme ratsastamassa ja heppoja hoitelemassa. Vähäsanainen neiti avautui vähitellen ja en tiiän tilalle alkoi tulla Etsivän tulikaste Kysyin Hei, mitä me sitten sanotaan kun ne avaa oven? Työparini toteaa Katotaan sitten, sanotaan mitä pitää sanoa mielipiteitä. Työkkäriin tietysti ilmoittauduimme molempien kanssa heti alkuun. Sieltä ammatinvalintaan ja lopulta neurolle. Lausunnotkin saatiin. Työelämään ja ammatteihin tutustuminen aloitettiin molempien kohdalla heti kuluvalla syksyllä. Tytön harjoittelupaikka löytyi mieleisen sarjakuvaharrastuksen parista. Siellä kuitenkin ilmeni uusia asioita. Tyttö ei osannut käyttää julkisia kulkuvälineitä, no me tietysti harjoittelimme sen, katsoimme pysäkit ja konkreettisesti ajelimme reitin bussin kyydissä ja harjoiteltiin milloin painetaan nappia. Myös vuorot, joilla kulkea, tarkastettiin aikatauluista. Sosiaalitoimisto avusti sarjakortin hankkimisessa. Kaikki vaikutti hyvältä. Luottamus kasvoi kaiken tekemisen ja sopimusten pitämisen myötä. Elettiin joulukuuta, jolloin huomasimme että nuoret eivät ihan oikeasti astu ulos asunnosta ellemme me hae heitä sieltä! Poika ohjattiin myös nuorisopsykiatrian piiriin. Hän meni niihinkin tapaamisiin vain jos toinen meistä oli mukana. Kun sairaanhoitajat ehdottivat että tekisivät kotikäyntejä innostuimme, mutta kun näin tehtiin poika ei päästänyt heitä sisään, joten me tulimme jompikumpi mukaan myös kotikäynteihin. Olimmehan mekin tosin joutuneet pojan huoneen ovelle aika monesti juttelemaan joskus tuloksella, joskus ei. Useammin kyllä tuloksella. Hän oli kuitenkin hyväksynyt meidät. Vuodenvaihteen jälkeen aloitettiin lääkitys ja työnhaku unohdettiin hetkeksi. Tytön kohdalla joulunaika meni kotioloissa ja uutta harjoittelupaikkaa miettiessä. Kerran istuimme autossani ja minä puhuin suu vaahdossa käsityöpajan puolesta. Kuntouttavan paikkaa kun huomaamme, että ihan kuin kohta 19v. tytölle olisi tullut murkkuikä ja olemme siitä onnellisia. Niin epävarmaa, arkaa ja pelo- mietittiin. Käytiin tutustumassa ja tyttö empi. Päätin kuitenkin, että hänet on saatava jonnekin. Muuten hän ihan oikeasti jää kasta tytön käyttäytyminen ensimmäisten kuukaisen aikana oli. huoneeseensa. Viimein hän suostui. Kuntouttava jakso käsityöpajassa alkoi. Rahakorvaus oli onneksi tarpeeksi kova kimmoke en hoitamiseen, jotka olivat esteenä hänen sosiaalisille tapahtu- Veljen tilanne keväällä siirtyi vahvasti psyykkisten ongelmi- ja tyttö kulki tunnollisesti harjoittelussa neljä kuukautta, eli koko milleen kuten kaupassa käyntiin. Tapasimme kevään ja kesän aikana joitain kertoja. Syksyllä kun sisko lähti kouluun menimme kevään ajan. Hän myös kiintyi työpajan ohjaajaan, josta tuli yhdenlainen tukihenkilö. Kävimme tyttöä säännöllisen epäsäännöllisesti moikkaamassa ja tutustuimme kevään mittaan alueen koutiviteettia, kuntouttavaa ainakin. Lääkityksen hän oli lopettanut taas kyläilemään. Aloimme suunnitella hänen kanssaan jotain aklutusmahdollisuuksiin. Ammattiopistossa ruoanlaittopuoli kiinnosti. Opettaja oli mukava ja oli valmis ottamaan tytön syksyllä risopsykiatrian käyntejä oli edelleen. Vuoden takaa tuttu työpa- 1. kuukauden jälkeen kun siitä ei kuulemma ollut hyötyä Nuo- ryhmään mukaan. Muodolliset asiat ja paperibyrokratia hoidettiin kesäkuussa. Tyttö sai lomailla heinäkuun ja elokuussa alkai- onnellisia jos hän pääsisi kotoa pois minne vain. Saisi itsestään ja alkoi tuntua paikalta jonne hän saattaisi lähteä. Me olisimme si sitten koulu ja muutto tuettuun asuntolaan. Työvoitto! Kaikki toiminta pois kotoa näytti vaikuttavan tyttöön positiivisesti. Nämä nuoret olivat lähes ensimmäisiä asiakkaitamme, heidän niin paljon irti. Uskaltaisi. Opettaja piti meihin säännöllisesti yhteyttä ja tuli tytön kotiin tekemään hopsit, että saatiin äitikin hommaan mukaan. Kaikneet mieleen, he ovat erityisiä... niin monta kertaa olemme heidän jälkeensä nimiä on toista sataa. Nämä nuoret ovat kuitenkin jääki sujui syksyn ajan muutamaa luvatonta viikonlopun jatkamista lukuun ottamatta hyvin. Aina kun poissaoloa tuli opettaja hä- ilman vastauksia, huolta, pettymystä ja välillä niin mahtavia het- kohdallaan kokeneet ammatillista riittämättömyyttä, kysymyksiä lytti meidät. Tietysti aina useiden suorien kotiin otettujen yhteydenottoyritysten jälkeen. Meillä oli opettajan kanssa sama tavoite nen kahvittelemaan huoltoasemalle, jonka pihalla oli lintutorni. kiä. Kuten retkemme Tietomaahan ja matkan varrella pysähtymi- - pitää tyttö koulussa. Siellä hän sai kavereita, joita peruskoulun Sinne ne nuoret kapusivat, toinen juuri täyttänyt 18 toinen 20. jälkeen ei ollut jäljellä ainuttakaan. Lisäksi hän oppi elämänhallinnantaitoja ja samalla oppi ammattiin ja itsenäistyi. Pientä kä- sitten tulevaisuudessa kantavat? Me yritämme kaikkemme, jot- Kuin pienet lapset kilpaa tiirasivat kiikareilla. Mitkä siivet heitä denvääntöä käytiin rahankäytöstä. Tyttö jopa suuttui meille kun ta tyttö pysyisi koulussa toisella paikkakunnalla, olemme tukena olimme sitä mieltä, että kitaraa ei voi ostaa heti opintotukirahalla, sitten ei jää rahaa edes linja-autoon, jolla pitää mennä opista uusia mahdollisuuksia tai sitten ei. Joskus olemme miettineet tarvittaessa. Pojan kohdalla lääkityksen pureminen saattaisi avakelupaikkakunnalle, saati kuukauden iltapaloihin ym. menoihin. olisivatko he vielä huoneissaan, jos sitä ovikelloa ei silloin olisi Oltiin me silloin tyhmiä! soitettu ja mietitty mitä sanotaan? Tai jos ovea ei olisi aukaistu Nyt eletään toukokuuta ja tyttö on edelleen koulussa, työharjoitteluissa oli hieman ongelmia, mutta niistäkin päästiin. Selvästi Kannustus 6 7

5 Etsivät kertovat työstään Alussa oli katu, partio ja etsivä Alussa ei oikeastaan ollut muuta vaihtoehtoa, kuin kokeilla ja lähteä jostakin liikkeelle. Alkuperäinen ajatus oli tehdä katupartiointia ja löytää nuoria spontaanisti kadulta. Havaitsimme kuitenkin hyvin pian, että omalla alueellamme tämä työote ei oikein toiminut. Nuoret olivat siirtyneet kaupungilta enemmän yksityisiin kokoontumisiin, kotibileisiin viettämään aikaa. Tämän vuoksi varsinaisesta partiointityöstä luovuttiinkin varsin nopeasti. Päätimme kokeilla vastakkaista asetelmaa, eli antaa nuorten löytää meidät. Näkyvillä ja saatavilla olemisessa oli se etu, että myös moni huolissaan oleva nuoren läheinen otti yhteyttä. Jatkuva näkyvillä oleminen, mainostaminen, kaikenlaisiin tapahtumiin osallistuminen toikin tulosta ja aloimme oivaltaa, millaisten nuorten kanssa olemmekaan tekemisissä. Tapaamani nuoret olivat useimmiten hyvin erilaisista oloista ja erilaisissa elämäntilanteissa. Useimpia heitä kuitenkin yhdisti kaksi asiaa: neuvottomuus oman elämäntilanteensa ja tulevaisuutensa suhteen sekä totaalinen kyllästyminen pompotteluun ja luukulta luukulle juoksemiseen. Nuoret ovat hämmentyneet palveluviidakosta, joka heitä ympäröi. Joskus pohdin mielessäni, olivatko nämä nuoret sellaisia, joiden kanssa muut viranomaiset ovat jo nostaneet kätensä pystyyn. Useat nuoret kertoivat, että heidän saamansa apu oli ollut pinnallista ja hetkellistä. Hoidetaan oireita, ei syitä. Jokaista elämän osa-aluetta piti puida eri henkilön ja viraston kanssa ja aina selittämisen sai kuitenkin Rankinta etsivän työssä on viimeisenä oljenkortena oleminen. aloittaa alusta. Toisinaan myös hyvin tyly suhtautuminen nuoren elämäntilanteeseen sai nuoren puolustuskannalle. Kun nuiva vastaanotto on vastassa apua hakiessaan, saa nuoren jättämään asioiden hoitamisen kokonaan. Tästä alkaa syöksykierre. Nuorten syrjäytymistä ja nuorisotyöttömyyttä mitataan usein rahassa. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa jne. Tämä ei kuitenkaan mittaa sitä inhimillistä kärsimystä, mitä nämä nuoret kokevat. Nuoren elämäntilanne herättää hänessä usein paljon kysymyksiä. Miksi olen tällainen? Miksi mikään ei onnistu? Miksi en kelpaa? Viimeisenä oljenkortena Rankinta etsivässä työssä on viimeisenä oljenkortena oleminen. Nuoren kanssa on eri luukuilla kokeiltu jo kaikki mahdollinen ja sitten kysytään etsiviltä apua. Sen jälkeen alkaa täällä pohdinta, että mihin palveluun tai toimintaan nuoren saisi sitoutumaan tai mikä häntä todellisuudessa parhaiten palvelisi. Etsivää työtä tehdessä ehkä on vain hyväksyttävä, että välillä joutuu viimeiseksi oljenkorreksi. Se on toisaalta rankkaa ja tuntuu joskus jotenkin epäreilulta. Huonona päivänä sitä ajattelee, että meille lähetetään muiden palveluiden tähteet. Nuorten kannalta on tietysti vain etu, että vielä yksi mahdollisuus on käytettävissä ja kokeiltavana. Näihin haasteisiin etsivässä työssä on vastattava ja noustava niiden tasolle. Siinä riittää tekemistä, mutta minusta etsivä työ on sen arvoista. Arvokkuus 8 9

6 Holhoanko vai jätänkö heitteille? Välittäminen Sitoutumiskammoiset nuoret ovat etsivän työn vitsaus. Selvästi kein vialla ja millä keinolla tilannetta pääsisi ratkaisemaan. Tähän en ole ainakaan itse vielä onnistunut nopeita tai helppoja haastavimmat asiakkaat ovat juuri niitä nuoria, jotka eivät syystä tai toisesta saa hyödynnettyä tarjottuja palveluita. Joko sossuun meneminen kiukuttaa, lääkärille soittaminen nolottaa tai Avun vastaanottaminen on ajoittain kova paikka kenelle ta- ratkaisuja löytämään. aamuisin on vaan liian väsynyt lähteäkseen minnekään. Mikä hansa. Kynnys myös tuntuu kasvavan sitä suuremmaksi, mitä pidempään tilanne saa roikkua selvittämättömänä: kotona makaa- tahansa syy onkaan, osa nuorista ei vaan näytä osaavan ottaa apua vastaan. Etsivälle jää tehtäväksi selvittää, mikä nyt on oimiseen tottuu ja häpeä toimettomuudesta kasvaa. Oma hankaluutensa syntyy siitä, että etsivä työ on puhtaasti vapaaehtoista ja nuoren suostumukseen perustuvaa. Jos joku kieltäytyy ohjauksesta, niin periaatteessa se on hänen ratkaisunsa ja sillä hyvä. Tosin tuntuisi selvästi vastuuttomalta nostaa siinä vaiheessa jalat pöydälle ja julistaa asiakkuus valmiiksi. Etsivä työ tuntuu käytännössä jatkuvalta tasapainoilulta holhoamisen ja heitteillejätön välillä. Vähän positiivisemmin määriteltynä voisi puhua esimerkiksi kunnioittavasta avun tarjoamisesta nuoren itsensä tärkeäksi kokemiin ongelmiin. Vapaaehtoisuuden voi nimittäin selvästi nähdä myös mahdollisuutena. Etsivällä ei ole valtaa päättää nuoren toimeentulosta tai langettaa karensseja, vaan keskustelua voidaan käydä jollain tavalla tasavertaisempina. Niin paljon kuin välillä kaipaisikin jotain konkreettista kättä pidempää auttamisen tueksi, niin toisaalta on kyllä helpottavaa kun ohjauksessa voi keskittyä pelkästään keskusteluun ja siihen ohjaamiseen. Tämä tuntuu auttavan myös nuoria puhumaan asioistaan. Etsivä työ koetaan vähemmän viralliseksi, kuin vaikka käynti työ- ja elinkeinotoimistossa. Joskus etsivän voisi sanoa vaikuttavan lähes nuoren liittolaiselta kaikkia muita viranomaisia ja heidän kehotuksiaan, lomakkeitaan ja byrokratiaansa vastaan. Tällainen vastakkainasettelu sinänsä ei ole kovin reilua tai hedelmällistä kenellekään. Siitä huolimatta etsivän kannattaa olla tarkkana sen kanssa, kuinka laajoja verkostopalavereja järjestää. Nuorella olisi etsivässä työssä mahdollisuus aloittaa puhtaalta pöydältä. Tätä mahdollisuutta joutuu ajoittain jopa varjelemaan, ja toimimaan sovittelijana nuoren ja jonkun toisen tahon välillä, jos sukset oikein ovat menneet ristiin. Etsivä työ voi parhaimmillaan toimia neutraalina ulkopuolisena tahona, joka saa jotenkin nytkäytettyä paikalleen tulehtunutta tilannetta eteenpäin. Vaarana tuntuisi olevan aina se, että nuorta on juoksutettu luukulta luukulle ja annettu oikeita neuvoja jo läkähtymiseen asti. Tässä kohtaa kysytäänkin taitoa vain olla tarjolla. Minulle etsivässä työssä on tärkeää vaihtoehtojen esitteleminen, ja nuoren auttaminen niiden välillä valitsemisessa. Jotain tarvitsee tehdä ja sen takia nuori on minun luokseni päätynyt. Seuraavaksi pitää vain selvittää, mitä nuori asialle haluaa ja voi tehdä ja mitä apua hän siihen tarvitsee. Joskus tärkeä askel on jo pelkästään todeta, että nuori ei esimerkiksi mielenterveysongelmien takia voi tehdä juuri mitään. Senkin selvittäminen voi vaatia pitkällisen ohjausprosessin, jonka aikana on kokeiltu vaikka mitä ja salaa petytty, kun yritykset jostain selittämättömästä syystä aina kariutuvat. Etsivän osaaminen Olen aika ajoin hämmästyttänyt itseäni sillä, kuinka paljon oikeastaan tiedänkään asioita! Pitkät ja polveilevat prosessit kysyvät sitkeyttä etsivältäkin. On helppo alkaa epäillä omia kykyjään ohjaajana tai tehdyn työn riittävyyttä, kun sama asiakas roikkuu pitkään listoilla, eikä tunnu pääsevän mihinkään suuntaan elämänsä kanssa. Kysymys voi olla kuitenkin siitä, että asiakas ei vain ole ollut valmis jatkamaan eteenpäin. Oikeaa palvelua ei ole löytynyt ja tilanne näyttää etsivälle roikkumiselta. Tässä tilanteessa yhteistyö on ainut mahdollinen vaihtoehto. Jostain verkostosta olisi löydettävä se sopiva taho, joka nuorta osaisi auttaa. Yhteistyötä on myös jatkettava lupaavan palvelun löytymisen jälkeen. Etsivä voi omalta osaltaan auttaa nuorta lähtemään mukaan toimintaan ja pysymään palvelussa. Palvelua voi taas auttaa taustatiedoilla ja muuten toimimalla työparina. Tähän vaiheeseen jos pääsee, voi jo alustavasti huokaista helpotuksesta - joku askel on otettu tai tavoite asetettu. Kunnolla tuuliajolla ajelehtivan nuoren kohdalla tämä tuntuu aina jo isommaltakin voitolta. Tässä työssä olen saanut käyttää kaikkea osaamista, mitä olen vuosien varrella kartuttanut. Haasteita siis riittää. Niin koulutuksen tuoma asiantuntemus, kokkaus- kuin pyöränkorjaustaidotkin ovat tulleet tarpeeseen. Välillä on tuntunut siltä, että pitäisi olla poliisi, lakimies, lääkäri, opettaja, psykologi sekä kaikkien mahdollisten asioiden ja alojen asiantuntija. Olen aika-ajoin hämmästyttänyt itseäni sillä, kuinka paljon oikeastaan tiedänkään asioita! 10 11

7 Etsivä moniosaajana: byrokratian sokkeloissa Saaran tapaus Yhteistyö Reilut parikymppinen Saara otti yhteyttä. Hän opiskelee osaaikaisesti ja haluaa kesätöihin. Puhelinkeskustelussa selvisi, että hän oli hakenut eräästä virastosta palkatonta työharjoittelupaikkaa. Häntä ei voitu kuitenkaan ottaa suoraan, koska harjoittelijan pitää olla vakuutusten piirissä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että harjoitteluun pitää olla virallinen reitti esim. työhönvalmennuksen tai työkokeilun kautta. Virasto on valmis ottamaan hänet kesäksi töihin kunhan virallinen reitti järjestyy. Saaralla on hoitokontakti mielenterveyssyistä, joten olin hänen luvallaan myös yhteydessä hoitavaan tahoon kuullakseni heidän näkemyksensä nuoren jaksamisen tilasta. Aloin selvittelemään Saaran mahdollista asiakkuuttaan työvoiman palvelukeskukseen (TYP). TYP ei voinut kuitenkaan ottaa Saaraa asiakkaakseen, koska hän ei ole työttömänä työnhakijana. Soitin työvoimatoimiston kuntoutusneuvojalle. Työvoimatoimisto puolestaan ei voi ottaa Saaraa asiakkaakseen, koska hä- Muutaman soiton ja tapaamisen jälkeen täytimme Saaran kanssa hakemuksen ja laitoimme postiin. nellä on opiskelijan status. Soitin seuraavaksi Kansaneläkelaitokseen (KELA) ja selvittelin ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuutta. Ammatillista kuntoutusta voi hakea täyttämällä lomake ja lähettämällä tarvittavat liitteet kuten lääkärin B-lausunto. Muutaman soiton ja tapaamisen jälkeen täytimme Saaran kanssa hakemuksen ja laitoimme postiin. Nyt vain odotellaan päätöstä toivoen että asiat etenevät nopeasti niin, että Saara kerkiäisi kesäksi töihin! Tietysti sillä edellytyksellä, että päätös on myönteinen. Etsivän mietteitä Saaran tapauksesta Palveluita on mahdollista saada tai ainakin hakea, mutta prosessi vie aikaa. Jo tiedon saaminen siitä, mitä palveluita nuoren on oikeus hakea, vaatii monta yhteydenottoa eri tahoihin. Pohdituttaa se, että ehkä monen nuoren kohdalla hänen voimavaransa loppuvat jo parin ensimmäisen puhelun jälkeen

8 Tapauksia Jotain Tuomakselle tapahtui, kun koulu loppui Kunnioitus Ensimmäiseen tapaamiseen tuli pelkästään äiti. Tuomas oli peruskoulussa kympin oppilas. Hän pääsi ylioppilaaksikin ilman liikoja pänttäämisiä. Hänellä oli paljon kavereita koulussa. Illat hän istui kotona tietsikan ääressä, pelasi pelejä, mesetti ja aamulla meni taas kouluun. Koti oli tuiki tavallinen. Isä oli rakennusalalla ja äiti toimihenkilö. He tosin erosivat, kun Tuomas oli 16 vuotta. Tuomaksella oli kaksi vanhempaa veljeä, jotka nyt reilusti yli kaksikymppisinä olivat molemmat töissä ja molemmilla oli tutkinnot takataskussa. Tuomas on aina ollut jotenkin erilainen kuin veljensä. Hän ottaa aktiivisesti kantaa yhteiskunnan asioihin, on huolissaan sodista ja eläinten huonosta kohtelusta. Hän ei myöskään ole oikein koskaan sulattanut Suomen hyvää sosiaaliturvaa, vaan on sitä mieltä, että jokaisen tulisi tulla toimeen omillaan. Koulutukseen Tuomas ei ole hakenut, eikä mikään työkään tunnu riittävän kiinnostavalta. Yhteiskunnan asiat ovat mielenkiintoisia ja niistä voisi keskustella loputtomiin. Jotain Tuomakselle tapahtui, kun koulu loppui. Yhtäkkiä ei ollutkaan enää kavereita, koska Tuomas ei ollut kyennyt luomaan kaverisuhteita koulun ulkopuolella. Myös veljet, joiden seurassa Tuomas nuorena oli ollut paljon, olivat muuttaneet kotoa, ja hän eli yhtäkkiä kahdestaan äitinsä kanssa. Tuomas oli jo 21-vuotias, kun hän asui vielä kotona. Hän oli sitä mieltä, että yhteiskunnan tukia hän ei hae, eikä halua kuullakaan mistään työvoimatoimistosta. Hän ei sellaisia tarvitse. Tuomaksen äiti otti meihin yhteyttä ensimmäisen kerran viisi kuukautta sitten. Keskustelimme Tuomaksen tilanteesta ja sovimme, että äiti yrittää saada Tuomaksen tulemaan tapaamaan meitä. Ensimmäiseen tapaamiseen tuli pelkästään äiti. Tuomas oli kyllä luvannut tulla, mutta ei sitten jaksanutkaan lähteä. Äidillä oli syvä huoli pojastaan ja mietimme niitä vaihtoehtoja, joita meillä oli tarjota Tuomakselle, jotta hän pääsisi kiinni arkielämään. Koska veljet olivat Tuomakselle tärkeitä, ja myös heillä oli huoli veljestään, sovimme, että yritämme saada Tuomaksen tulemaan tapaamiseen veljensä kanssa. Vihdoinkin tapasin Tuomaksen. Hän oli sanavalmis, sosiaalinen nuori kaveri. Hän tuntui nuorelta viisaalta mieheltä, joskin varautuneelta, oli puolustusasemissa ikään kuin varmuuden vuoksi, kun ei vielä tiennyt kenen kanssa oli nyt tekemisissä. Ensimmäinen tapaaminen jäi hieman etäiseksi. Koska paikalla olivat myös äiti ja veli, tilanne oli luonnollisesti erilainen kuin jos olisimme tavanneet kahdestaan. Tuomaksella oli ikään kuin suojalasi edessään, eikä hän päästänyt lähelleen uutta ihmistä. Tuomas antoi itsestään kuvan, ettei häntä kiinnosta mikään, että ehtiihän sitä myöhemminkin töitä tehdä ja kouluja käydä. Toimimme Tuomaksen ehdoilla ja hän itse päättää jatkosta. Aikaa on kulunut ja tänä aamuna äidiltä tuli viesti, että hän haluaisi puhua Tuomaksesta. Huomiseksi meillä on sovittuna puhelinaika, mutta jos Tuomas ei itse ota yhteyttä, tilanne näyttää erittäin haasteelliselta. Uskomme on kuitenkin horjumaton ja etsimme yhdessä erilaisia vaihtoehtoja Tuomaksen tukemiseksi. Etenemme hitaasti mutta varmasti ja onhan hänellä onneksi myös välittävä äiti ja veljekset tukenaan. Kaikilla ei ole

9 Lena, asuntolan tyttö Lenasta sain ensimmäisen yhteydenoton 2008 lokakuussa. Peruskoulun jälkeen hän oli päässyt valmentavaan koulutukseen, jonka oli keskeyttänyt. Nyt hänellä ei ollut päivisin mitään tekemistä. Hän asui asuntolassa, jossa hän sai apua päivittäisissä toiminnoissaan tarvitsemansa määrän esim. rahankäytön suunnitteluun. Asuntolan johtaja oli kuullut etsivätoiminnasta kunnan sosiaalityöntekijältä, jonka asiakas Lena ei kuitenkaan ollut. Ensimmäisellä tapaamiskerralla Lenasta sain seuraavan vaikutelman; sympaattinen, musiikillisesti lahjakas, huomaavainen ja avoin nuori nainen. Lisäksi hänellä oli selkeästi tiedossa ala, joka häntä kiinnosti. Hänen oma alansa oli työskentely lasten ja nuorten kanssa. Hän oli kokenut nuoresta iästään huolimatta jo paljon menetyksiä ja vaikeita tilanteita, jonka vuoksi mielekkään sisällön löytäminen päiviin oli tärkeätä. Hänellä oli myös keskittymiseen ja elämän hallintaan liittyviä vaikeuksia. Nuori nainen tarvitsi myös minun mielestäni pikaisesti sisältöä päiviinsä, jonka takia aloin ottaa selvää jatkopaikan löytämiseksi. Koska hänellä oli tiedossa ala, jolla hän haluaa toimia, kysyin naapurikunnan koululaisten ilta- ja aamupäiväkerhosta hänelle työhöntutustumispaikkaa. Haastattelun jälkeen he olivat halukkaita ottamaan nuoren naisen sinne. Sopimusmuodon jouduin keksimään omasta päästäni, koska muut sopimukset eivät olleet mahdollisia, hänen iästään ja tilanteestaan johtuen. Sopi- Tämän kahden ja puolen vuoden aikana, kun olen seurannut hänen aikuistumistaan, olen hänestä ylpeä. mukseen liittyvän vakuutuksen hän sai tukiasunnon kautta. Työpaikalla häneen oltiin tyytyväisiä. Hänen oltuaan siellä kolme kuukautta ajattelimme, että hänelle olisi hyvä tutustua toiseenkin työpaikkaan. Koska hän oli käynyt tämän jakson aikana ammatinvalinnanohjauksen, työkokeilu oli jo mahdollinen. Paikka järjestyi työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Seuraavassa paikassa hän oli puoli vuotta. Hän kävi säännöllisesti ja hoiti tehtävänsä hyvin. Ammatinvalinnanohjaustestien mukaan ala oli hänelle sopiva. Hänelle ei sovellu pitkäaikainen 2-3-vuotinen koulutus, joten työkokeilupaikan kautta otettiin selvää lyhytkestoisemmasta. Valitettavasti iästään johtuen, sopivaan koulutukseen hänen olisi pitänyt olla vähintään 20-vuotias tai töissä alalla. Hän pääsi kuitenkin erään yhdistyksen järjestämään koulutukseen, joka tähtää työskentelyyn nuorten kanssa. Olen tavannut Lenaa noin kolmen kuukauden välein. Hän arvostaa itseään ja suunnittelee miten tilanne muuttuu, kun hän täyttää piakkoin 18 vuotta. Hänellä on selkeästi mielessä millaisen asunnon hän haluaa ja millaisesta kaupunginosasta. Tämän kahden ja puolen vuoden aikana, kun olen seurannut hänen aikuistumistaan, olen hänestä ylpeä. Hän on itse tehnyt paljon töitä tulevaisuutensa eteen. Hänellä on tällä hetkellä kotonaan studio, jossa hän tekee musiikkia. Omia biisejä on tehtynä jo kymmenittäin. Hänen pukeutumisensa on muuttunut murrosikäisen tyylistä hienostuneen aikuisen tyyliin. Sitoutuminen 16 17

10 Nono jäi yöhön Kuunteleminen Näin Nonon ensimmäisen kerran poliisin ottamassa kuvassa. Olin Eräänä aamuna Nono oli kotona. Nukkuu, sisko sanoi. Käveltiin tilavan asunnon halki herättämään hänet. Olin ensimmäisel- aiemmin aamulla ollut lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa Nonon kotona. Äiti ei tiennyt missä poika on, sisko osasi kertoa jotain, mutta ei tiennyt veljensä kavereiden nimiä ja osoitteikaisen huoneen takana uusi ovi. Sosiaalityöntekijä herätti pojan. lä kotikäynnillä ja tuntui että huoneita oli joka suuntaan, ja jota niin tarkasti, että niiden perusteella olisi ketään löytynyt. Sosiaalityöntekijä näytti kuvaa, josko tietäisin Nonon entuudestaan. joituspöydällä mankka sutisi tuskin kuuluvasti, puolityhjässä kir- Huone oli kuin kenen tahansa nuoren huone, juliste seinällä, kir- Pidätyksen aikaan poliisi oli tavoittanut pojan vieraasta kaupungista aamuyöllä. lie. Nono mumisi. Minua hävetti. Olin tuntemattomien ihmisten jahyllyssä oli sekalaista tavaraa, koulukirjapinoja, cd-levyjä, mitä Sosiaalityöntekijä kertoi Nonon perheen tulleen Suomeen kotona ja minua hävetti sekaantua heidän elämäänsä, seistä keskellä aamutoimia ja hymyillä, ja kaikella tällä väittää että me osa- muutamaa vuotta aiemmin. Koulu ei enää sujunut, koulusta oli ilmoitettu myös huume-epäily. Testitulos oli negatiivinen. Nonon simme jotain mitä he eivät, ja että se oikeutti meidät tunkeutumaan heidän aamuunsa ja elämäänsä. Vaippaikäinen lapsi seisoi kyllä tiedettiin liikkuvan itseään vanhempien maanmiestensä porukoissa, tehneen yllättäviä matkoja pohjoiseen ja etelään; esimerkiksi saatuaan äidiltään rahat paidanostoon, hän matkusti tenkielistä sanaa. Äiti vastaili pehmeällä hiljaisella äänellä. Men- keittiön tuolilla ja hymyili itsepintaisesti ja toisteli muutamaa las- muutamaksi päiväksi muualle Suomeen, eikä kuitenkaan osannut tiin sosiaalityöntekijän kanssa olohuoneeseen odottamaan. Ehkä tai halunnut kertoa, mistä matkassa oli ollut kyse. vartin kuluttua Nono tuli ja nähtiin ensimmäisen kerran. Käteltiin. Käveltiin kolmistaan radanvartta ja maasillan yli sosiaalikeskukseen. Sosiaalityöntekijä selvitti tilannetta; kouluun on mentävä, vaikka se ei kiinnostaisikaan. Sosiaalityöntekijä osoitti minua ja väläytti mahdollisuutta käydä koulua työpajalla. Lopulta Nono suostui mukaan. Vaippaikäinen hyvästeli veljensä hymyilemällä, isoveli katsoi tätä hetken, sanoi jotain hiljaisella, vakaalla äänellä, sitten he katsoivat hetken toisiaan. Käveltiin kolmistaan radanvartta ja maasillan yli sosiaalikeskukseen. Välillä Nono kulki edellä, lippalakissa ja pussittavassa toppatakissa, farkut pysyivät juuri ja juuri jalassa, välillä jäljessä, välillä odotettiin kun hän asetteli lahkeensa paremmin. Sosiaalikeskuksessa hän suuttui. Istuttiin kolmistaan sosiaalityöntekijän huoneessa. Ensin hän kuunteli ja yritti vastata ja löytää selitystä, mutta kun sellaista ei löytynyt tai ollut, sanoja ei löytynyt, eikä siksi perustelua meidänkään toiminnalle, hän alkoi syytellä sosiaalityöntekijää, joka armollisesti antoi minun istua vain ja seurata tilannetta. Nono syytteli. Minkä vuoksi hän ei saa olla rauhassa? Miksi joku tulee aina kotiin, omaan huoneeseen? Miksi luulette etten tunne kelloa? Lopulta hän nousi pystyyn, sanoi jotain ja lähti. Kuunneltiin käytävästä narskuvia askelia. Koulupalaverissa meitä oli useampia, esittäydyttiin ja rehtori alkoi puhua. Ensi töikseen hän vyörytti esiin Nonon poissaolot, tarjotut ja hylätyt mahdollisuudet. Mahdollisuutta oppilasvalmennukseen hän piti ennenkuulumattomana ja mahdottomana; se ei voi olla laillista! Rehtori luetteli mitä tulee tehdä, miten asiat hoituvat: nyt alkaa koulunkäynti ja tästä pojasta leivotaan, no jotain. Iltapäivällä kuulin, että ennen häipymistään Nono oli käynyt koulua yhden oppitunnin verran. Muutamina talviaamuina ajoin auton ison puutalon lähelle, liukastelin pihan halki rappuun, jossa nimitaulun mukaan asui suurimmaksi osaksi maahanmuuttajia. Nonon ovessa ei lukenut hänen sukunimeään. Isä tuli ylätasanteella vastaan kuin outo verotarkastaja ja katosi rappukäytävän hämärään salkku kädessä ja punainen pipo syvällä päässä. Emme koskaan vaihtaneet sanaakaan. Muutamina aamuina seisoin eteisessä ja kuuntelin äidin vieraskielistä selostusta mitä oli tapahtunut, vaippaikäinen pulisi taustalla, pesukone jylläsi, sisko kuunteli äitiään ja kertoi minulle samat asiat kuin muinakin aamuina. Nono kyllä meni nukkumaan, lähti yön aikana pois. Äiti sanoi jotain ja hymyili. Nono hyvä poika. Koulu vaikea. Olin yhteydessä kouluun ja lastensuojeluun, ja lopulta sosiaalityöntekijä sanoi, että ylempää on tullut viesti ettemme enää jatkaisi pojan jahtaamista. Koululta kuulin ettei Nonoa ole näkynyt. Kesävalmennuksessa kyselin Nonon luokkakavereilta oliko kaveria näkynyt, mutta kukaan ei halunnut tai osannut sen kummemmin kertoa. Syksyllä kioskilla eväiden kanssa notkuvassa porukassa näin Nonon seuraavan kerran. Tälläkin kertaa ajoin ohi, mutta käännyin takaisin, raivasin tieni sankan nuorisojoukon halki ja menin nykäisemään hihasta. Hän sanoi muistavansa minut, vaihdettiin numeroita niin että hän soitti puhelimeeni. Muuta puhelinliikennettä välillämme ei sittemmin ole ollut. Joulun alla olimme kertomassa kesävalmennuksesta heidän koulullaan. Luokan takaosasta näin vaivihkaisen nyökkäyksen. Koulu oli kuulemma alkanut maistua. Nyt näin hänen nimensä peruskoulunsa päättävien maahanmuuttajaoppilaiden joukossa. Kysyin tätä hänen opettajaltaan, joka totesi Nonon yrittävän kielikokeen kautta valmistavalle. Mutta. Vanhat tavat olivat taas valloillaan, paljon poissaoloja. Seiskaluokan oppilas, opettaja arvioi. Ikää alkaa pian olla sen verran että peruskoulusta, nivelluokilta ohjataan eteenpäin. Vuosi sitten, pian ensitapaamisen jälkeen kännykkääni oli yöllä tullut soitto häneltä. Soittiko hän oikeaan numeroon? Oliko hänellä asiaa, ja jos oli niin mitä? Entä jos olisin vastannut? Kerran näin hänet yöllä, lähellä kioskia. Oli kesä. Näin etäämmältä keskenään nujuavan kolmikon, joista yksin erkani ja teki jonkinlaisia puolustautuvia ja uhkaavia eleitä. Kaksi muuta pysyivät loitolla. Istuin ohiajavassa autossa. Nono jäi yöhön, outoon taisteluasentoon jähmettyneenä. Pysykää loitolla

11 ETSIVÄN PERSOONASTA Uskallusta heittäytyä Nuoren kohtaamiseen ja luottamuksen saavuttamiseen vaikuttaa paljon etsivän persoona. Etsivän pitää olla pitkäpinnainen ja sietää nuoren jatkuvaa liikettä elämässä eteen- ja taaksepäin. Etsivä työ vaatii työntekijältä nopeaa reagointia ja ongelmanratkaisukykyä, etsivää työotetta sekä erinomaisia sosiaalisia taitoja. Tässä työssä työntekijältä vaaditaan valmiutta ja herkkyyttä sekä uskallusta heittäytyä tyhjään tilaan ja työntää syrjään omien arvojen, ajatusten ja taustojen vaikutus. Vaikka asiakaslähtöisyys työssäni on avainsana, en saa sillä vielä ovia auki. Dialogisuus ja läsnä oleminen ovat perusta sekä luottamuksen syntymiselle että arvokkuuden kokemukselle, mutta erityisesti kaltoin kohdeltujen nuorten kohdalla törmään usein siihen, ettei omat sanat osu eivätkä uppoa, vaan lipuvat ohi korvien, mikä toisaalta on hyvinkin ymmärrettävää. Näillä nuorilla on koko eletty elämä täynnä hylkäämisen kokemuksia ja rikottuja lupauksia eikä heillä ole enää uskoa sanojen voimaan. Tapaamisillamme olemme vain nuorta ja hänen asioitaan varten. Meillä on aikaa, ja aikaa annamme myös nuorelle, emme etene höyryjunan tavoin. Paine nopeisiin tuloksiin on kuitenkin Tapaamisillamme olemme vain nuorta ja hänen asioitaan varten. havaittavissa monien viranomaistahojen suunnalta, vaikka pyrimmekin aina muistuttamaan, ettei Roomaakaan päivässä rakennettu tai Pariisia viikossa. Minulle etsivä työ koostuu kahdesta yhtä tärkeästä osa-alueesta: yksittäisen nuoren kohtaamisesta ja palvelu- ja yhteistyöverkon rakentamisesta. Yhteistyön suhteen riittää luonnollisesti aina tekemistä. Uusia palveluita syntyy ja vähintään yksittäiset työntekijät vaihtuvat. Etsivän pitää olla aina ajan hermolla ja tehdä omaa naamaa tutuksi palveluverkostossa. Perusta on oltava rakennettuna jo valmiiksi, jotta apu ja sopiva yhteistyötaho tarvittaessa löytyisi joka tilanteessa sukkelasti. Yksilöohjaus on toinen puoli asiaa: se varsinainen syy, miksi yhteistyöverkkoja rakennetaan. Etsivän työn puolella ei ole mitään syytä, miksei jokaiseen nuoreen voisi suhtautua täysin yksilöllisenä tapauksena. Tämä myös selvästi velvoittaa kohtaamaan ohjattavat nuoret aidosti ja tosissaan. Etsivän työn puolella on harvinainen mahdollisuus päästä ohjaamistilanteeseen lähes täysin vailla mitään organisaation puolelta saneltuja taka-ajatuksia tai tavoitteita, jotka asiakas pitäisi laittaa saavuttamaan. Tämä on minusta yksi etsivän työn haastavimpia ja antoisimpia puolia. Luottamus 20 21

12 KUN NUOREN MIELI JÄRKKYY Kun psyyke ei jaksa otteita etsivän päiväkirjasta Arvostus Kyseessä on poika, joka ei saa lähdettyä kotoa mihinkään psyykkisen tilansa vuoksi. Viranhaltija otti yhteyttä puhelimitse. Hän oli kertonut asiakkaalle etsivästä työparitoiminnasta, ja asiakkaalle sopi tapaaminen kotonaan. Kyseessä on poika, joka ei saa lähdettyä kotoa mihinkään psyykkisen tilansa vuoksi. Epävarmaa on, onko nuorella hoitokontaktia vielä olemassa. Hän tarvitsisi tien ulos eristäytymisestä. Sovimme kotikäynnin, johon menimme virkamiehen kanssa yhdessä. Käynnillä selvisi, että nuorella on ollut hoitokontakti kunnes ei enää kyennyt menemään sinne psyykkisen vointinsa vuoksi. Tällä hetkellä hänellä on hoitona pelkkä lääkitys ja lääkkeitä ei paljoa jäljellä. Kertoi hänellä olevan jatkuvat oireet, jotka hankaloittavat olemista. Ei uskalla pahemmin lähteä asunnosta paitsi kaverien kyydissä. Nuori haluaa tällä hetkellä saada asiansa kuntoon, kuten hoitokontaktin ja raha-asiat. On itse halukas aktiivisen hoitokontaktin luomiseen. Katsoin hänelle netistä puhelinnumeron Mielenterveyskeskukseen. Sovimme että soittaa sinne, kertoo tilanteestaan ja varaa ajan. Soitan hänelle huomenna ja kysyn minä päivänä aika on, varaan aikaa kalenterista jolloin menen saattamaan hänet sinne tarvittaessa. Nuori on kiinnostunut johonkin toimintaan päivisin, mutta ei usko että tällä hetkellä pystyy menemään paikan päälle. Eli aktiivinen hoito on ensisijainen juttu. Kahtena seuraavana päivänä yritin tavoittaa pojan puhelimitse. Lähetin viestin jossa kysyin, että haluaako minun varaavan hänelle ajan Mielenterveyskeskukseen (MT-keskus). Ehdotin toisessa viestissä tapaamista, saamatta kumpaankaan viestiin vastausta. Soitin yhteyttä ottaneelle viranhaltijalle ja kerroin tilanteesta. Hän sanoi myös välillä yrittäneensä soittaa useamman viikon ennen kuin on saanut yhteyden. Jatkoin soittelemista pojalle saamatta vastausta. Olimme yhteydessä viranhaltijan kanssa todeten, että tilannetta on hankala jättää vain roikkumaan. Poika oli halukas tapaamaan etsivän työtekijän ja selkeästi halusi tilanteeseensa apua, joten olisi ollut väärin häntä kohtaan jättää asia sikseen. Pohdimme mahdollisuutta ottaa yhteyttä MT-keskukseen. Pohdimme myös toisen etsivän työntekijän kanssa että onko eettisesti oikein toimia ilman että asiakkaaseen saa yhteyttä. Kolmen viikon jälkeen kotikäynnistä koitin ensin soittaa nuorelle. Lähetin tämän jälkeen tekstiviestin ja kerroin että tulen soittamaan ovikelloa. Pudotin postilaatikkoon kirjeen, että kävin oven takana, olen huolissani hänestä ja aion huomenna ottaa yhteyttä Mielenterveyskeskukseen. Toivoin myös, että olisi yhteydessä minuun vielä saman päivän aikana. Seuraavana päivänä yritin soittaa nuorelle ja lähetin myös viestin, ennen kuin soitin MT-keskukseen. Lähetin puhelun jälkeen nuorelle viestin. Muutama päivä puhelun jälkeen MT-keskuksesta otettiin yhteyttä, he olivat myös huolissaan nuoren tilanteesta ja sovimme yhteisen kotikäyntiajan. Toivon että poika aukaisee oven

13 Yksinäinen syrjäseudun nuori otteita etsivän päiväkirjasta Tyttö jumittui kotiin eikä käynyt juuri missään. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä otti yhteyttä etsivään nuorisotyöhön peruskoulun päättäneen nuoren tiimoilta syksyllä. Tyttö oli saanut jatko-opiskelupaikan, mutta ei ollut valmis aloittamaan opintoja toisella paikkakunnalla. Sen sijaan hän asettui asumaan eläkkeellä olevien vanhempiensa kanssa perheen kesämökille pienen paikkakunnan sivukylälle kuoppaisen metsätien varteen. Tyttö jumittui kotiin eikä käynyt juuri missään. Kavereitakaan hän ei tavannut. Tytöllä on matkaa lähimmälle linja-autopysäkille muutama kilometri ja siitä hurahtaa ohi vain puolenkymmentä linja-autoa päivän aikana. Etsivä nuorisotyö sopi tapaamisen tytön kanssa paikkakunnan nuorten työ pajalle. Tyttö ei kuitenkaan tullut paikalle, joten etsivä nuorisotyöntekijä selvitti vanhemmilta mahdollisuutta kotikäyntiin. Tytön vanhemmat olivat suostuvaisia kotikäynnille, joten vierailu oli mahdollisuus toteuttaa saman tien. Lastensuojeluviranomaisten käydessä tyttö oli paennut heitä metsään ja tullut kotiin vasta sosiaalityöntekijöiden lähdettyä. Nyt ujo ja hiljainen tyttö oli kuitenkin paikalla. Tytön luottamus heräsi hiljalleen tapaamisen aikana ja etsivä nuorisotyö tapasi tyttöä syksyn mittaan harvakseltaan paikkakunnalla olevan nuorten työpajan tiloissa, jonne vanhemmat kuljettivat hänet. Tapaamisten tavoitteena oli laajentaa turvallisesti tytön elinpiiriä ja rytmittää arkea. Pikku hiljaa tapaamisten edetessä alettiin visioida työharjoittelujaksoa nuorten työpajalle. Tytön täyttäessä alkuvuodesta 17 vuotta hänen kanssaan käytiin TE-toimistossa ja pyydettiin aikaa työvoimanpalvelukeskukseen, jonka kautta voitaisiin käynnistää työpajalla kuntouttava työtoiminta aluksi muutamana päivänä viikossa. Työvoimanpalvelukeskukseen toimitettiin taustamateriaaliksi etsivän nuorisotyön laatima kuvaus nuoren elämäntilanteesta. Tyttö tapasi samoihin aikoihin myös työpajan työvalmentajan ja yksilövalmentajan, jotta paikka tuntuisi mahdollisimman tutulta. Samalla mietittiin huolellisesti sopivat työpäivät ja mahdollinen aloitusajankohta. Työvoimanpalvelukeskus alkoi järjestellä ripeästi työkokeiluasiaa, koska tytön tilannetta pidettiin tärkeänä. Suureksi pettymykseksi tyttö ei kuitenkaan täyttänyt kuntouttavan työtoiminnan kriteerejä, joten työpajajakso ei toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Etsivä nuorisotyöntekijä sai tiedon asiasta myöhemmin työpajan yksilövalmentajalta ja jatkoi tilanteen selvittelyä. Tytölle on varattu nyt aika työvoimanpalvelukeskuksen psykologille, jonne etsivä nuorisotyöntekijä lähtee mukaan. Etsivän nuorisotyön rooli on esitellä tytön tilanne palvelukeskuksen työntekijälle ja esittää työpajaa tytölle soveltuvana toimenpiteenä. Tavoitteena on saada työpajajakso toteutumaan työkokeiluna, jolloin jakson voisi aloittaa kevyemmin muutamana päivänä viikossa. Ohjausprosessi on vielä kesken. Rohkaisu 24 25

14 Masentunut tyttö lukiosta otteita etsivän päiväkirjasta Myötäeläminen Sitten hoidettiin paperiasioita Kelaan, peruttiin opintotuki ja laitettiin hakemus sairaspäivärahasta. Lukion opintojenohjaaja otti yhteyttä alkuvuodesta ja antoi 18-vuotiaan tytön yhteystiedot, kun poissaoloja oli kertynyt niin paljon, että suurin osa kursseista jäi suorittamatta. Etsivä otti yhteyttä tyttöön ja saatiin tapaaminen sovittua maaliskuulle. Asiakas oli aloittanut lukion kuvaamataitopainotteisella luokalla edellisenä syksynä ja muuttanut silloin toiselta paikkakunnalta vanhempien luota yksin asumaan. Tytöllä oli todettu masennus ensimmäisen kerran muutama vuosi aiemmin yläasteella ja nyt tilanne oli mennyt huonompaan suuntaan. Kouluasioita oli jäänyt paljon hoitamatta käänteisen unirytmin takia. Lukion opo oli jo ehtinyt ohjata tyttöä mielenterveyspuolen palveluihin ja ensimmäinen lääkäriaika oli varattu. Asiakas oli etsivän kuvioihin tullessaan melko hyvin jo erilaisten palvelujen piirissä, mutta tarvitsee neuvoja toimeentulon järjestämisessä sekä rinnalla kulkemista, jotta hän saisi asioita hoidettua ja pääsisi kotoa liikkeelle päiväsaikaan. Olin mukana mm. ensimmäisellä lääkärikäynnillä ja tytölle kirjoitettiin sairaslomaa, joka jatkuisi ainakin toukokuun loppuun. Psykiatri ja sosiaalityöntekijä myös suosittelivat hoidon tueksi nuorten päivätoimintakeskusta, jota asiakas suostui ainakin kokeilemaan, jotta saisi jotenkin unirytmiä kohdalleen ja kävimme tutustumassa tiloihin ja toimintaan. Tällä hetkellä tyttö käy noin kerran kuussa psykiatrilla ja syö masennuslääkkeitä. Lisäksi asiakkaan kanssa ollaan käyty tutustumassa koulutukseen, joka on tarkoitettu valmentavaksi ja kuntoutumista tukevaksi mielenterveysongelmista kärsiville nuorille ja tyttö innostui hakemaan koulutukseen ensi lukuvuodeksi. Lukiolla käytiin asiakkaan kanssa hoitamassa eropaperit, sillä lukio ei ollut missään vaiheessa tuntunut hänelle oikealta paikalta eikä sen jatkaminen sairasloman jälkeenkään olisi mielekäs vaihtoehto. Sitten hoidettiin paperiasioita Kelaan, peruttiin opintotuki ja laitettiin hakemus sairaspäivärahasta. Asiakkuus jatkuu edelleen ja tytön kanssa on tavattu noin viikon välein. Tällä hetkellä järjestellään toimeentuloasioita, sillä Kelan tukien odottelun vuoksi tytöllä ei ole ollut varaa maksaa vuokraa. Etsivä on myös mukana nuorten päivätoimintakeskuskäyntien aloittamisessa ja etsimässä muita vaihtoehtoja jos tyttö ei pääse syksyllä aloittamaan koulutuksessa. Työskentely tämän asiakkaan kanssa on ollut alusta lähtien melko helppoa, sillä tukiverkosto on ollut jo valmiiksi kattava, eikä hoitosuhdetta mielenterveyspuolelle ole tarvinnut lähteä rakentamaan tyhjästä. Tietysti myös se, että asiakas on jo itse myöntänyt ongelman ja suostunut hoitoon, on iso askel ja helpottaa tilanteen etenemistä. Suurin osa sovituista tapaamisista toteutuu, tilanne etenee koko ajan monella eri osa-alueella ja asiakkaalla on itsellään halua saada asioita kuntoon. Kuitenkin asiakas on sellaisessa elämäntilanteessa, ettei saisi yksin kaikkea aikaiseksi ja tarvitsee jonkun potkimaan eteenpäin

15 Itseluottamus Taustalla ilmeni perheväkivaltaa otteita etsivän päiväkirjasta Nuoren äiti otti yhteyttä etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalveluihin TEtoimistosta saamiensa yhteystietojen perusteella. Hänen poikansa oli vasta muuttanut muun perheen kanssa uudelle paikkakunnalle. Ammattistarttiopinnot edellisellä kotipaikkakunnalla olivat jääneet kesken ja poika pääasiassa oleili kotona kantaen vastuuta nuoremmista sisaruksista. Taustalla vaikutti vahvasti koko perheen traumatisoituminen ja uupuminen aiemman elämäntilanteen vuoksi. Etsivä nuorisotyö oli yhteydessä lastensuojeluun, jota kautta pojalle järjestyi harjoittelupaikka lähikaupasta. Nuori viihtyi harjoittelupaikassa saaden lisää Nuori viihtyi harjoittelupaikassa saaden lisää itseluottamusta ja tarpeellista taukoa kotiasioiden hoitamisesta. itseluottamusta ja tarpeellista taukoa kotiasioiden hoitamisesta. Lisäksi etsivä nuorisotyö oli mukana sosiaalityön perhepalavereissa edustamassa nuorta, jotta hänen pieni äänensä saataisiin kuuluviin isoissa asioissa. Tapaamisissa tuli ilmi pojan ja koko perheen rankat väkivaltakokemukset. Tämän tiedon pohjalta etsivän nuorisotyön edustaja kutsui pojan mukaan perheväkivaltaa kohdanneiden nuorten vertaisryhmään. Pojalle tutuksi käynyt etsivä nuorisotyöntekijä toimii ryhmässä yhtenä ohjaajana. Lisäksi poikaa tuetaan suorittamaan peruskoulun arvosanoja

16 Teiniraskaus otteita etsivän päiväkirjasta Tukeminen Tyttö tulee TE-toimiston ohjaamana meille asiakkaaksi. Hän on käynyt lukiota lähes vuoden, mutta keskeytti opinnot huhtikuussa. Syyksi hän itse kertoi, että hänen luki- ja kirjoittamishäiriönsä vaikeuttivat mm. kielten opiskelua ja hän ei saanut riittävästi tukea opiskeluun lukiossa. Hän on aktiivinen nuori nainen, jolla on ikäisekseen paljon työkokemusta sekä useita harrastuksia. Hän kertoi, ettei ollut päässyt yhteisvalinnan kautta halumaansa ammatilliseen koulutukseen. Ehdotimme hänelle Etsivän työparin järjestämää kurssia ja sen jälkeen työharjoittelua. Sovimme, että hän osallistuu kurssillemme ja sen jälkeen lähtee työharjoitteluun, jossa saa nyt hieman erilaista työkokemusta, jota hän itsekin halusi. Tyttö oli kurssilla yhdeksänä päivänä kymmenestä. Yhtenä päivänä hän ilmoitti, ettei pääse tulemaan, koska sataa vettä. Tuolloin haimme hänet kotoa, mutta sen jälkeen hän tutustui toiseen kurssilaiseen ja he sopivat kimppakyydeistä. Kurssin alussa tyttö oli hiljainen, mutta hän aktivoitui, kun oppi tuntemaan ohjaajat ja ryhmäläiset. Tavoittelen tyttöä puhelimesta, hän ei vastaa. Tavoittelen tyttöä uudelleen puhelimesta, hän ei vastaa. Jätän viestin vastaajaan ja pyydän soittamaan. Raskaus oli hänelle yllätys ja myös jonkinlainen järkytys. Käyn sovitusti tytön kotona. Hän soitti itse edellisenä päivänä ja toivoi, että tulen käymään kotona. Tyttö kertoo, että hän on raskaana, eikä ole jaksanut käydä tapaamassa etsivää. Raskaus oli hänelle yllätys ja myös jonkinlainen järkytys. Hän on käynyt nyt neuvolassa ja raskaus on jo pitkällä. Hän on keskustellut kurssin vetäjän kanssa ja he ovat sopineet, että hän keskeyttää kurssin. Keskustelemme pitkään asiakkaan kanssa hänen tilanteesta ja tuon esille positiivisia näkökulmia hänen elämäntilanteeseensa. Lupaan olla hänen tukenaan. Käymme tytön kanssa yhdessä hoitamassa hänen asioitaan TE-toimistossa ja Kelalla. Lisäksi täytämme äitiyspäivärahaja vanhempainrahahakemuksen, jotka vien Kelalle. Lisäksi selvittelin asiakkaan työharjoittelupaikkaa päiväkotiin puhelimitse aluevastaavan kanssa. Aluevastaava ilmoittaa asiasta joulun jälkeen. Tyttö haluaa saada kokemusta lasten hoidosta ennen kuin lapsi syntyy. Tyttö tulee tekemään työpaikallemme yhteisvalintahaun. TEtoimisto ei sitä häneltä velvoita, koska hän on raskaana, mutta päätämme sen kuitenkin tehdä. Asiakas kertoo, että hän muuttaa asumaan yhteen avomiehensä kanssa. Äiti on tukena asunnon järjestämisessä. Soitan asiakkaalle. Hän kertoo, että on voinut hyvin. Pyydän ilmoittamaan, kun lapsi on syntynyt

17 Väkivalta ja pelko otteita etsivän päiväkirjasta Hän sanoo, että minun sietää varoa, kun hän vapautuu Käyn asiakkaanani olevan nuoren miehen kanssa sosiaalitoimistossa. Hän ei saa rahaa ja suuttuu siitä. Hän sanoo, että sama vaikka hän joutaisi pois, mitä nopeammin, sen parempi. Ehdotan, että käymme vielä uudestaan mielenterveystoimistossa ja hän antaa minun varata ajan sinne. Soitan vielä asiakkaan lähiomaisille, että he tulisivat paikalle. Poika menee ensin keskustelemaan psykiatrin kanssa. Sen jälkeen hänen lähiomaiset juttelevat psykiatrin kanssa. Toinen lähiomaisista kertoo, että poika on uhkaillut myös häntä, kun hän ei ole aina vastannut pojan bensankuljetusavunpyyntöihin. Psykiatri lähettää pojan psykiatriseen sairaalaan. Poika ei suostu lähtemään vapaaehtoisesti vaan poliisi lähtee häntä saattamaan. Poika soittaa psykiatrisesta sairaalasta. Hän sanoo, että kantaa kaunaa minulle siitä, että olen hänet ohjannut mielenterveystoimistoon ja hän joutui hoitoon. Hän sanoo, että minun sietää varoa, kun hän vapautuu. Kuuntelen häntä ja pyydän keskustelemaan asiasta lääkärin kanssa, miksi on joutunut sinne. Sanon, että päätös on viime kädessä ollut lääkärin. Soitan uhkailusta heti psykiatriseen sairaalaan. Käyn tekemässä myös uhkailusta rikosilmoituksen poliisille ja kertomassa asiasta mielenterveystoimistoon. Lisäksi soitan lähiomaiselle ja kerron tilanteen ja toivon, että he perustelevat, miksi poika joutui hoitoon. Lisäksi kerron, että jatkohoito tapahtuu mielenterveystoimistossa. Soitan uhkailusta vielä mielenterveystoimistossa olevalle pojan omalle hoitajalle. Lisäksi otan asian esille esimieheni kanssa. Keskustelemme pojan uhkailusta työpajaohjaajan, työparini ja esimiehen kanssa yhdessä. Esimieheni lupasi puhua asiasta vielä poliisin kanssa. En ollut poikaan yhteyksissä tämän jälkeen, koska pelkäsin omaa ja työparini turvallisuutta. Luotan intuitiooni ja tämän nuoren miehen uskoin tekevän vielä jotain pahempaa, josta kerroin sekä poliisille ja mielenterveystoimistoon. Poika otettiin myöhemmin työpaikkamme toiseen hankkeeseen asiakkaaksi ja hän oli käynyt myös viereisessä huoneessa työpaikallani. Olin raportoinut pojan tilasta työpaikallani, mutta minulle ei missään vaiheessa ilmoitettu, että hänet oli otettu uudestaan asiakkaaksi toiseen hankkeeseen työpaikallamme. Olin tästä tuohtunut, mutta kommenttejani ei otettu tosissaan. Jonkin ajan kuluttua poika puukotti kaveriaan ja on tällä hetkellä vankeudessa. Hyväksyntä 32 33

18 ETSIVÄ TYÖOTE ON JOUKKUEPELIÄ Erityisopettaja otti yhteyttä Erityisopettaja otti yhteyttä etsivään nuorisotyöhön kahdeksasluokkalaisen pojan tilanteen vuoksi. Hänellä oli kertynyt runsaasti poissaoloja ja koulutehtävät sekä kokeet olivat jääneet tekemättä. Tilanne vaikutti siltä, että nuori ei suoriudu kahdeksannen luokan loppuun suorittamisesta. Etsivän nuorisotyön rooli oli kartoittaa ja järjestää nuorelle sopiva harjoittelupaikka loppukevääksi. Koulun rehtori hyväksyi tämän suunnitelman. Harjoittelupaikka löytyi ja sovittiin, että harjoittelu toteutetaan arkisin iltapäivällä. Aamupäivisin nuori kävi erityisopettajan luona tenttimässä rästiin jääneet tehtävät. Harjoittelun ajalta poika sai positiivista palautetta ja samalla hän suoriutui kahdeksannen luokan rästitehtävistä. Lisäkannustimena hän sai harjoittelupaikasta lyhyen kesätyön. Yhdeksännen luokan nuori pääsi aloittamaan erityisluokalla toiveidensa mukaisesti. Opinnot erityisluokalla lähtivät sujumaan mallikkaasti ilman turhia poissaoloja. Nopealla ja varhaisella puuttumisella pieni korjaava liike oli riittävä. Tytti oli eroamassa kolmannen kerran Nopealla ja varhaisella puuttumisella pieni korjaava liike oli riittävä. Kun Tytti oli kolmannen kerran eroamassa koulusta, niin ammattiopiston opo otti minuun yhteyttä saadakseen Tytin pysymään jossakin kirjoilla, koska syrjäytymisvara oli suuri. Sovimme, että Tytti tulee käymään luonani pajalla ja hän tuli jes! Siitä se rinnalla kulkeminen alkoi. Ohjasin hänet nuortenpajalle, mutta napanuora on edelleen kiinni minussa. Tämän tytön kohdalla ja joidenkin muidenkin nuorten, etenkin 16-vuotiaiden kanssa minusta tuntuu, että he kaipaavat aikuisen läsnäoloa, tukea, kuuntelemista ja sitä aitoa välittämistä. Ja mistä tämä johtuu en tiedä, mutta kohdalleni sattuneissa tapauksissa vanhemmat ovat eronneet tai he eivät saa nuorta omasta huoneestaan ulos. Yhden äidin kommentti oli minä en enää jaksa tämän pojan kanssa, kun mikään järkipuhe ei mene perille, siellä huoneessaan vain tietokoneella on, hoitakaa te pojan asiat kuntoon. - Mikä vastuu minulle tai organisaatiollemme! No, tästäpä aloitetaan luottamuksen rakentaminen. Mielestäni tärkeää on edetä nuoren ehdoilla ja sitä vauhtia kun nuori haluaa eli suunnitellaan pienet askeleet kohti ns. johtotähteä, jos sellainen on ja yleensä heillä on haaveita ja ajatuksia siitä mitä haluavat tulevaisuudelta. Oma havaintoni on, että nuori kiintyy tiettyyn ihmiseen ja nuoren ohjaaminen eri palveluiden piiriin vaatii rinnalla kulkijan, eikä vain siirtämistä toisille toimijoille. Ja tässä etsivän työn tekijän roolilla on merkitys, nimenomaan rinnalla kulkijana, eli napanuoraa ei katkaista kerralla vaan pikku hiljaa. Kuka on nuoren tukena, jos ei edes omat vanhemmat? Mielestäni on tärkeää, että nuoren vanhemmat ovat myös mukana, vaikka on tullut tilanteita, että kesken palaverin alkavat nuoren ja vanhemman välit kiristyä, jopa riitaan asti. Ja näissä tapauksissa on verkostosta suuri apu, koska tilanteen kärjistyessä on haettava apua koko perheelle. Ilman verkostoa olisi työ yksinäistä. Tyttö 20v. Tyttö 20v. on jättäytynyt pois ravintola-alan opinnoistaan. Opettaja ottaa meihin yhteyttä ja pyytää selvittämään tilannetta. Menemme yhdessä työparin kanssa tytön ovelle ja sovimme siinä uuden käynnin keskustelua varten. Tyttö peruu pari kertaa ajan ja mietin, näinköhän tästä mitään tulee. Kuitenkin pääsen vihdoin tapaamaan tyttöä. On opinnoissaan jo viimeisellä vuodella, mutta haluaa silti keskeyttää. Ei ole oma ala. Mietin mielessäni, mikä järki on keskeyttää ihan hyvin menneet opinnot tuossa vaiheessa, mutta päätän, etten sano mitään kritisoivaa ääneen. Tyttö haluaa hoitoalalle, oppisopimuksella päiväkotiin. Ei haluaisi enää opiskella koulussa. Etenemme asiassa niin, että seuraavalla viikolla käymme eroamassa koulusta ja käymme työkkärissä. Tyttö saa listan päiväkodeista, joihin voidaan ottaa työharjoittelijoita. Autossa tulee puheeksi lähihoitajan aikuislinja. Tyttö ei ole kuullutkaan asiasta ja innostuu. Tajuan samassa, että iästähän se oli kiinni. Eihän 20v. enää jaksa alkaa opiskella juuri peruskoulunsa lopettaneiden kanssa. Läsnäolo Ollaan tekstiviestitse yhteyksissä. Tyttö hakee kouluun ja hoitaa itselleen työharjoittelupaikan päiväkodista. Parin kuukauden päästä muistan yhtäkkiä, etten ole hetkeen ollut yhteyksissä tyttöön ja lähetän mitä kuuluu -viestin Hyvää, sain eilen kirjeen että olen päässyt kouluun! Olen täällä päiväkodissa vielä ja viihtyny tosi hyvin. Kyllä tää on mun ala! Tyyli on nuoren perusoikeus 9. luokan tyttö on lintsannut koulusta jo kaksi viikkoa. Koulusta ottavat yhteyttä meihin ja illalla soittaa äiti. On epätoivoinen, lupaan mennä aamulla käymään. Tytön kotona minulle selviää, että syy miksei tyttö mene kouluun on se, että hänen hiuksensa on leikattu rumasti - siis hänen itsensä mielestä. Juttelen tytön 34 35

19 kanssa ensin niitä näitä ja sitten kouluun menemisestä. Koitan suhtautua äärimmäisellä vakavuudella tytön ongelmaan, en vähättele sitä. Mietimme yhdessä keinoja selviytyä tilanteesta. Menisitkö kouluun, jos saisit olla pipo päässä siellä? No ehkä joo. Soitan kuraattorille. Seuraavana aamuna haen tytön kotoa sovitulle kuraattorin ajalle. Myös kuraattori suhtautuu vakavasti tytön asiaan. Tyttö saa luvan olla pipo päässä koulussa, eikä lintsaa enää. Elämää nivelvaiheessa ja nivelvaiheen tuolla puolen Meillä oli kolmen yhdeksäsluokkalaisen pojan ryhmä, jotka olivat jo yli-ikäisiä, kaksi maahanmuuttajaa ja yksi suomalainen. Heidän koulunkäyntimotivaationsa oli 0 ja jo päättötodistuksen saaminen askarrutti oppilashuoltoryhmässä saati sitten jatko-opinnot. Opo ja kuraattori pyysivät meitä apuun. Sovimme, että me tapaamme poikia noin kerran kuukaudessa ja puhumme kaikesta. Tapasimme poikia yhdessä ja erikseen. Puhuimme opiskelusta, vapaa-ajanvietosta, harrastuksista, tulevaisuuden suunnitelmista, seurustelusta, ELÄMÄS- TÄ... ym. Kävimme tutustumassa eri oppilaitoksiin, haimme kesätyöpaikkoja ei tosin saatu. Kaikki pääsivät opiskelemaan. Olemme edelleenkin säännöllisesti yhteydessä ja autamme kaikenlaisissa eteen tulevissa asioissa kuten KELA, armeija, asunnon hakeminen. Pojat myös soittelevat meille jos on jotain. Ei nuori katoamaan pääse 9 lk:n opettaja soitti yhteisestä asiakkaastamme aina kun poika katosi. Lähdimme etsimään kaduilta. Käytimme apuna koulukavereita, vanhempia, mummoa. Poika löytyi. Kahden viikon jälkeen koulusta ei kuulunut mitään. Soittelin. Poika käy koulua paremmin ja muutkin asiat ovat paremmin hoidossa. Menisitkö kouluun jos saisit olla pipo päässä siellä? Etsivä nuorisotyö yhteistyössä koulun kanssa Meillä kaikilla työntekijöillä oli kokemuksia koulumaailmasta, niin hyvistä kuin huonoistakin yhteistyömalleista aloittaessamme kouluyhteistyön kehittämistä. Kokemuksiemme mukaan etsiville tuli paljon yhteydenottoja kouluista siinä vaiheessa kun nuori oli ollut koulusta kuukausia pois tai saanut erokirjeen koulusta. Tällaisessa tapauksessa nuorisotyöntekijän on vaikea luoda luottamuksellista suhdetta nuoreen ja lähteä motivoimaan häntä. Nuoren silmissä etsivä työntekijä on vieras ja taas uusi viranomainen joka vaatii häneltä asioita. Näissä tapauksissa yhteistyö nuoren kanssa syntyy huonosti, jos lainkaan. Paremmin nuoren kanssa on sujunut kontaktin luominen silloin kun hänet on saattaen vaihdettu koulusta yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Nuorisotyöntekijä on kutsuttu kouluun keskustelemaan nuoren kanssa ja näin on saatu sovittua yhdessä jatkotoimenpiteitä. Koulun vastuulla olisikin tarttua asioihin ennen kuin nuori häviää koulusta kokonaan. Tästä syntyi ajatus ennaltaehkäisevästä mallista. Miten saadaan koulupudokkuutta estettyä tai miten saadaan kontakti nuoreen ennen kuin ongelmat koulussa kasaantuvat hänellä ylivoimaisiksi? Ja miten luodaan ja perustellaan yhteistyötä koulun opettajien kanssa? Päätimme kohdentaa yhteistyökokeilun ensin yhteen kouluun ja laajentaa myöhemmin tarvittaessa ja resurssien riittäessä. Ensimmäisen vuoden kokeiluista rohkaistuneena siirsimme mallia alueen toiseen kouluun. Kahden koulun kanssa tehdyn yhteistyön onnistuttua laajennamme kontaktinottoa myös koulun kymppiluokkiin tulevalla kaudella. Nuorisotyöntekijöiden kokemusten mukaan maahanmuuttajanuoret ovat olleet heikommin kouluun kiinnittyneitä ja näin helpommin putoamassa koulutuspolultaan. Tämän vuoksi yhteistyötä lähdettiinkin suunnittelemaan kohdennetusti kouluihin, joissa oli maahanmuuttajaluokkia. Näissä luokissa nuoret lisäksi joillekin luokille pidettiin Friends-tunteja, joissa opeteltiin saivat kerrottua nuorisotyöntekijöiden roolista koulussa. Tämän opiskelivat ensimmäisiä vuosiaan suomenkieltä tai olivat valmistavalla luokalla. olemaan hyvä ystävä. Friends-tunnit olivat yhdeksän kerran toi- yhdessä puhumaan tunteista, kohennettiin itsetuntoa ja opittiin Yhteistyön lähtökohtana on ollut opettajien aito kiinnostus minnallinen ja keskusteleva paketti selkokielisellä suomella. Oppilaat ja opettajat ovat ottaneet Friends-tunnit iloisesti ja posi- asiaan sekä ymmärrys nuorisotyön menetelmiä ja ideologiaa kohtaan. Koulumaailmasta poiketen toiminta on nuorelle vapaaehtoista ja etenee hänen tarpeidensa ja kykyjensä pohjalta. Nuori- Nuorisotyöntekijät osallistuivat myös koulun vanhempaitiivisesti vastaan. sotyöntekijän kanssa toimimista ei tule esittää nuorelle vaatimuksena vaan mahdollisuutena, johon hän halutessaan voi tarttua. aa huoltajille ja nuorille hyvin. Varsinkin maahanmuuttajatyttöninfoihin. Tulkkien läsnäollessa sai kerrottua nuorisotyön ide- Kouluyhteistyö vaatii yhteisten pelisääntöjen luomista ja käytäntöjen sopimista. Opettajat ovat hyvin ymmärtäneet nuoriso- Nuoret kokivat nuorisotyöntekijöiden läsnäolon positiivisena jä saa tavoitettua paremmin huoltajien kautta. työn luonnetta ja osanneet luottaa nuorisotyöntekijöiden ammattitaitoon. Kouluyhteistyö on ollut onnistuessaan kaikkia osalellään ja työntekijöitä odotettiin aina paikalle. Monen nuoren ja olivat vastaanottavaisia. Friends-tunneille osallistuttiin miepuolia hyödyntävää. kohdalla tapahtui suurta edistystä, joka näkyi vetäytymisen ja Yhteistyö vaatii onnistuakseen jonkin verran resursseja. Yhteistyökyvyn lisäksi tarvitaan tiloja, nuorisotyöntekijöiden maina sekä nuorisotyöntekijöiden puheille aktiivisesti hakeutumise- sulkeutumisen voittamisena, toimintaan iloisesti osallistumisenostamista ja opetussuunnitelman muokkaamista niin, että na omissa haasteissaan. nuorisotyöntekijöiden tunnit saadaan sovitettua opetukseen. Lisäksi toivottavaa on, että opettaja on mukana tunneilla. Opetta- hieno kokemus toimivasta yhteistyöstä koulussa. Nuorisotyönte- Etsivän nuorisotyön tekijöille kouluyhteistyökokeilu on ollut ja on saanut tällöin olla erilaisessa roolissa tarkkailijana ja yhtenä osallistujana nuorten joukossa. tiin mahdollisuus toimia nuorisotyön menetelmien ja periaatteikijät otettiin vastaan oman alansa ammattilaisina ja heille annet- Nuorisotyöntekijän läsnäolo koulussa on tarjonnut opettajille tukea koulutyöhön. Opettajalla on ollut mahdollisuus ohjata tavat toimia täydensivät toisiaan. Malli on selvästi toimiva väliden mukaisesti työssään. Opettajan ja nuorisotyöntekijän erilaiset oppilas nuorisotyöntekijöille, jos nuorella on ollut koulun ulkopuolista avun tarvetta. Näin opettaja on voinut keskittyä omaan luottamus ja kontakti nuoreen syntyy kuin huomaamatta. Nuone etsivän työn käyttöön. Yhdessä tekemisen ja läsnäolon kautta opetustyöhönsä. Yhteistyön koettiin selvästi parantaneen opettajan työssä jaksamista. tamuksellinen suhde nuoriin jo kouluvuoden aikana. Tavoittamiren elämän haasteisiin päästään helposti kiinni kun luodaan luot- Yhteistyö toi lisää väriä ja syvyyttä koulun opetukseen. Nuorisotyöntekijät kävivät luokissa pitämässä ryhmäyttämis- ja tutus- ottaneet yhteyttä myös koulun päättymisen jälkeen. sen menetelmänä malli on onnistunut hyvin, koska nuoret ovat tumistunteja. Näin nuorisotyöntekijät tulivat tutuiksi ja oppilaille Osallistuminen 36 37

20 Tietoa etsivän työstä vuodelta 2009 Lähde: opetus- ja kulttuuriministeriön raportti Etsivä työparitoiminta 2009 tilastot. Tilasto on kerätty etsiviltä nuorisotyöntekijöiltä, joista lähes kaikki vastasivat kyselyyn. Kyselyn ja tilastot on koonnut Varsinais-Suomen ELY:n sivistystoimentarkastaja Erik Häggman. Kuinka paljon nuoria tavoitettiin? Etsivät työparit olivat vuonna 2009 yhteydessä 8200 nuoreen. Nuorista 5129 oli poikia ja 3071 tyttöjä eli poikien osuus oli 64%. Etsivät työparit työskentelivät 3000 nuoren kanssa. Vuoden aikana etsivillä oli viranomaiskontaktia. Nuorista 70% oli jossakin hyvinvointialan toimenpiteessä, jota etsivä työ tuki. Kunnista 40% on mukana toiminnassa. Etsivänä nuorisotyöntekijänä työskenteli 137 henkilöä. Millaisia nuoria? Tavoitetuista nuorista suurin ryhmä oli iältään vuotiaita (66%). Tavoitetuista nuorista oli alle 25-vuotiaita 95%. Nuorista oli peruskoulussa 7%, peruskoulu keskeytynyt 4%, pelkällä peruskoulupohjalla 25%, lukiossa 1%, lukio keskeytynyt 2%, lukio suoritettu 1%, ylioppilas 2%, ammatillisella toisella asteella 13%, keskeytynyt ammatillinen perustutkinto 25%, ammatillinen perustutkinto suoritettu 7%, keskeytynyt korkeakoulututkinto 1%, muu tutkinto 3%, ei tietoa 10%. Tavoitetuista nuorista oli maahanmuuttajia 10%. Työttömiksi työnhakijoiksi nuorista oli ilmoittautunut 28%. Työttömiä, mutta työttömiksi ilmoittautumattomia nuoria oli 18%. Millä nuoret tulivat toimeen? Nuorista sai työttömyysturvaa 13%, pitkäaikaista toimeentuloturvaa 22% ja opintotukea 12%. Vanhemmat tukivat 20% nuorista. Peräti 26% nuorista oli sellaisia, joiden toimeentuloksi ilmoitettiin muu tai toimeentuloa ei tiedetty. Palkka, sairauspäiväraha ja kotoutumistuki muodostivat lopuille nuorista pääasiallisen toimeentulon. Miten nuoret asuvat? Nuorista 42% asui vanhempiensa luona ja 30% omassa vuokra-asunnossa. Nuorten asumisesta ei ollut tietoa 12%:n osalta, muut asuivat asuntoloissa, tukiasunnoissa sekä sukulaisten ja kavereiden luona. Mitä kautta nuoret tavoitettiin? Peruskoulu 7%, lukio 1%, toisen asteen ammatillinen koulutus 15%, nuorisotyö ja työpajat 14%, sosiaali- ja terveystoimi 17%, työ-ja elinkeinohallinto 6%, vanhemmat 6%, kaverit 5%, katutyö 7%, sähköinen media 3%, nuoren suora yhteydenotto 7% ja muut tahot 12%. Oman kokoinen elämä. Tarinoita etsivästä nuorisotyöstä. Toimituskunta Juha Kaakinen, Tom Tarvainen, Päivi Bosquet (Sosiaalikehitys Oy), Tapio Kuure (Tampereen yliopisto) Erik Häggman (Varsinais-Suomen ELY-keskus) Ohjausryhmä Petri Karhu (Iisalmi), Ulla Nord (Helsinki), Sami Renberg (Turku), Tommi Lyttinen (Äänekoski), Jaana Männikkö (Lempäälä), Maaria Ahlstén (Rovaniemi), Virpi Huittinen (Oulu) Tekstien toimitus: Tapio Kuure ja Tom Tarvainen Kokonaistoteutus ja järjestelyt: Juha Kaakinen, Tom Tarvainen ja Päivi Bosquet Aineiston tuottaminen ja koordinointi: Erik Häggman Valokuvat: Vilja Tamminen Taitto: Jyri Taipale ADStudio Oy Hämeenlinna Rahoittaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisun tekstit on toimitettu etsivien nuorisotyöntekijöiden kuvauksista omasta työstään ja eri puolilla maata kohtaamistaan nuorista. Kuvaukset on poimittu 90:stä toimituskunnalle lähetetystä tekstistä. Tekstien alkuperäinen kieliasu on pyritty säilyttämään kokonaisuudessaan. Nuorten anonymiteetin suojaamiseksi kaikki käytettävät nimet ovat peitenimiä ja kaikki viittaukset paikkakuntien nimiin on poistettu. Kiitokset teille kaikille etsiville nuorisotyöntekijöille! Lähettämänne tekstit kuvastivat rohkeutta puuttua vaikeimpiinkin ongelmiin, sitoutumista työhönne ja ammatillista sitkeyttä rakentaa työssänne tarvittava verkosto. Yksittäisen nuoren auttaminen on joukkuepeliä. Erilaisten sosiaalisten verkostojen kautta tavoitettiin peräti 27% nuorista

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Minulla on paljon taitoja ja Minä osaan jo paljon asioita! Nuoruus on aikuisena olemisen harjoittelua. Itsenäistyminen tarkoittaa sellaisten taitojen kehittymistä, jotka

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 Vammaisten työvalmennus Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 ARVOSTUS asiakkaan työnarvostus rinnalla tekeminen asiakkaan mielipiteen kuuleminen ja kunnioittaminen nähdä asioita työnantajan näkökulmasta

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti:

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2 Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Asuminen? Onko sinulla lapsia? Koulutus: ( ) asun vanhempien kanssa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja

Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja Käsikirjoitus: Onni Sarvela ja Jouni Piekkari Tavoitteet: Eläytyä yhteen mahdolliseen maahanmuuttajanuoren tarinaan, joka pohjautuu elävän elämän

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Työpajan tavoitteet Herättää kysymyksiä Herättää tunteita Herättää kiinnostusta omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen Mikä on käyttäytymisongelma?

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot