ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti No Vapaa ehtois numero ainakaan minä. Jokainen voi tarvita apua. Jokainen voi auttaa!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti No 4 2013 Vapaa ehtois numero ainakaan minä. Jokainen voi tarvita apua. Jokainen voi auttaa!"

Transkriptio

1 ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti No ehtois Vapaa numero En ainakaan minä. Jokainen voi tarvita apua. Jokainen voi auttaa!

2 Vapaaehtoisuus antaa ihan uutta näkökulmaa elämään. 4 Samia kiinnosti! s.18 pääkirjoitus En ainakaan minä. Jokainen voi tarvita apua. Jokainen voi auttaa. 4 Onnesta on varaa jakaa muillekin Miksi en auttaisi niitä, jotka tarvitsevat apua. 8 Naurua kohti Pois häpeän taakan alta. 10 Gallup: Mihin vaikutat Vastuunkantajilta kysyttiin 11 Yhdistykset 12 Vapaaehtoinen voi... Mitä kaikkea vapaaehtoinen voi tehdä. 15 Perhekahvila enska mukava olisi tavata muita vanhempia ja tehdä jotain yhdessä. 16 Juha kokeilee vapaaehtoisuutta 18 Uskomuksia ensi- ja turvakodeista 20 Poimintoja yhdistyksistä 22 Baby blues menee ohi muutamassa viikossa, synnytysmasennus ei 23 Perhe Onninen Vapaa ehtois numero Katso myös sisältö: kestää Pois häpeän taakan alta, kohti hyvää tekevää naurua. 8 Jenna auttoi pienen tytön ja pojan synnytyksessä. 12 Leikekirja tallettaa lapsen tarinan. 20 Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:n pitkäaikainen vapaaehtoinen mikrotukihenkilö Sami Airola luki jo ennalta Enskan 4/13. Minua kiinnosti eniten juttu Uskomuksia ensi- ja turvakodeista. Minusta on tärkeää, että ihmisten ennakkoluuloja ensi- ja turvakotiyhdistyksistä oikaistaan, koska monilla saattaa olla puutteellista ja virheellistä tietoa yhdistysten toiminnasta. Päätoimittaja: Ritva Karinsalo Toimitussihteeri: Essi Lehtinen N o Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 31. vuosikerta, ISSN-L , ISSN Toimituskunta: Ritva Karinsalo, Essi Lehtinen, Salla Frisk, Mari Manninen, Mikko Savelainen, Katariina Suomu ja Kristina Sarivaara Juttuideat ja palaute toimitukseen: Ilmoitukset: Kirsti Kaleva Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 e 1/2 sivua 500 e 1/4 sivua 280 e Tilaukset ja osoitemuutokset: Tilaushinta: 25 e / vuosi Taitto ja ulkoasu: Rohkea Ruusu Oy Painopaikka: Lönnberg Oy Kannen kuva: Rohkea Ruusu Oy ilmestymisaikataulu: 5/13 vk 47 Kuva: Mikaela Löfroth En ainakaan minä Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten toiminta kiinnostaa. Se on huomattu erilaisissa suurissa ja pienissä tapahtumissa, messuilla ja koulutuksissa. Moni kuitenkin kertoo meitä lähestyessään, ettei itse ole kokenut väkivaltaa tai joutunut kaltoin kohdelluksi, asia kiinnostaa muuten vaan. Tervetuloa tutustumaan ja liittymään meihin joka tapauksessa, mutta ei meitä haittaa, vaikka olisitkin joutunut kokemaan kovia. Tiedämme, että jokainen voi tarvita apua ja jokainen voi vuorollaan auttaa. Siksi kampanjoimme tänä syksynä otsikolla: En ainakaan minä. Kutsumme Sinut tutustumaan apuun, jota yhdistyksistämme saa. Ja toisaalta kutsumme Sinut mukaan jo yli tuhannen vapaaehtoisen joukkoon yhdistystemme toimintaan eri puolilla maata. Vapaaehtoistoimintaan voi tulla mukaan monesta syystä. Voi olla, että oma elämäsi sujuu suurin piirtein käsikirjoituksen mukaan ja haluat jakaa hyvinvoinnistasi lapsille, nuorille ja perheille, jotka tarvitsevat tukea. Tai olet itse kokenut väkivaltaa, ollut masentunut tai elänyt kaoottista arkea, hakenut ja saanut apua ja olet nyt valmis auttamaan muita samankaltaisessa tilanteessa olevia. Tässä lehdessä kerrotaan Heinistä ja Merjasta, jotka ovat tehneet ja tekevät näin. Vapaaehtoisuus on osa kansalaisyhteiskunnan voimaa ja ihmisten osallisuutta. Kun hyvinvointimme rakoilee taloudellisesti vaikeana aikana, sinua ja minua tarvitaan talkoisiin suojelemaan lapsia ja turvaamaan heille parempaa tulevaisuutta. Parasta lasten suojelua on tukea äitiä ja isää, heidän vanhempana oloaan. Parasta kansalaistoimintaa on vaikuttaa päättäjiin silloin, kun lasten oikeudet ovat uhattuina talouden paineissa. Kiitos tästä lehdestä kuuluu erityisesti vapaaehtoisille, asiakkaille, työntekijöille ja luottamushenkilöille, jotka ovat jakaneet tarinansa ja osaamisensa sen tekemiseksi. Kiitos! Ritva Karinsalo toimitusjohtaja

3 miks ei? En ainakaan minä. Jokainen voi tarvita apua. Jokainen voi auttaa. Heini myöntää nuorempana ajatelleensa, että hoitoala ei ole häntä varten. Mutta lähihoitajaksi opiskeleminen tuntuikin heti omalta jutulta. Onnesta on varaa jakaa muillekin Miksi en auttaisi niitä, joilla asiat eivät ole yhtä hyvin. Teksti:Anna-Maija Koponen Kuvat: Paula Myöhänen Heini Torvinen, 26 vuotta, toimii nuoren lapsiperheen tukihenkilönä Kuopiossa. Hän kokee runsas vuosi sitten aloittamansa vapaaehtoistyön itselleen hyvin tärkeäksi. Heini on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt paljon. Peruskoulun päättyessä hän lähti kotikaupungistaan Raahesta Savon sydämeen Rautalammille ratsastuslukioon, sillä hän oli jo silloin intohimoinen ratsastaja. Äitiä hirvitti päästää minua niin kauas, mutta löysin heti omat kuvioni, vaikka en kouluun mennessä tuntenut sieltä ketään. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän ei vielä keksinyt, minkä ammatin hankkisi ja päätti hakeutua asepalvelukseen. Viihdyin Kainuun Prikaatissa tosi hyvin, kertoo alikersantti Torvinen. Jos asia nyt olisi ajankohtainen, en ehkä valitsisi samoin, mutta olen silti iloinen, että kävin armeijan. Kajaanista tie vei Espooseen, jossa Heini työskenteli peruskoulun starttiluokalla koulunkäyntiavustajana ja iltapäiväkerhon ohjaajana. Vuoden rupeaman jälkeen kaukokaipuu voitti, ja Heini päätti lähteä Australiaan. Oli ihanaa matkustella ja nauttia luonnosta ja lämmöstä ja tietysti siitä, että sain olla lähellä hevosia laukkatallilla. Minulla ei ollut huolta huomisesta pohdin usein, että kunpa voisin viedä tämän tunteen mukanani Suomeen. Kun matkakassa alkoi huveta, olin töissä myös lammasfarmilla ja viinitilalla viiniköynnöksiä hoitamassa. Kun vuoden viisumi loppui, oli aika palata Suomeen. Tällä kertaa Kuopioon,

4 Vapaaehtoisuus antaa ihan uutta näkökulmaa elämään. Moni on kysynyt, miten sinä jaksat auttaa toisia, mutta asiahan on ihan päinvastoin. Minulle oli yllätys, että vapaaehtoistyö on näin antoisaa. Saan siitä itse valtavasti. Vapaaehtoiset antoivat viime vuonna noin tuntia aikaansa toimintaan. Rakas ulkoilukaveri Heinille on myös monirotuinen Papu. jossa Heini suoritti osa-aikatyön ohessa luonto-ohjaajakoulutuksen. Mutta mieli paloi eteenpäin, sillä hänessä oli pikku hiljaa kypsynyt halu hakeutua hoitoalalle. Viime syksynä Heini aloitti Savon ammatti- ja aikuisopistossa opiskelun lähihoitajaksi. Hoitoala on oma juttu Oma 85-vuotias isoäitini on hoitokodissa, ja ehkä juuri siksi erityisesti vanhustyö alkoi kiinnostaa minua. Olen mummon hoitoa seuratessani huomannut, etteivät asiat ole niin yksinkertaisia kuin ulkopuolelta ehkä näyttää. Monesti hoitajat joutuvat toimimaan vastoin omia arvojaan, kun on niin kiire. Haluaisin kantaa korteni kekoon ja olla mukana kehittämässä ja parantamassa käytäntöjä. Heini myöntää nuorempana ajatelleensa, että hoitoala ei ole häntä varten, mutta lähihoitajaksi opiskeleminen tuntuikin heti omalta jutulta. Jopa niin omalta, että vuoden jälkeen hän huomasi kaipaavansa lisää ja pyrki opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Keväällä tuli tieto, että hänet on hyväksytty Vaasan ammattikorkeakouluun. Opiskelupaikan saaminen ilahdutti minua kovasti, mutta samalla tunsin surua: joutuisinko näin pian jättämään Kuopion ja ystäväni täällä, ja ennen kaikkea perheen, jonka tukihenkilönä aloitin vasta vuosi sitten. Heinin onnistui siirtää opiskelujen aloittamista vuodella. Nyt olen tyytyväinen ja nautin tästä vuodesta, mutta samalla odotan innolla tulevaa. Tällä hetkellä Heini toimii osa-aikaisena avustajana vanhukselle ja työskentelee lopun aikaa ravintolassa. Uutta näkökulmaa Heini on tyytyväinen elämäänsä ja hänestä on luontevaa auttaa niitä, joilla asiat eivät ole yhtä hyvin. Olen pitkään haaveillut tekeväni vapaaehtoistyötä ja toivonut pääseväni jonnekin ulkomaille auttamaan huono-osaisia. Vuosi sitten tulin ajatelleeksi, että miksen ryhtyisi vapaaehtoistyöhön täällä Kuopiossa, osana arkipäivääni. Aloin selata netistä vaihtoehtoja ja päädyin Kuopion Ensikotiyhdistykseen. Soitin sinne ja sain niin lämpimän vastaanoton, että päätin aloittaa heti. Alku sujui helposti. Mitään erityistä koulutusta ei tarvittu, vaan pääsin heti aloittamaan. Olen tukihenkilö perheelle, jolla on kaksi pientä lasta. Vien parivuotiasta ulos noin kerran viikossa. Teemme ihan Teemme ihan tavallisia asioita, jotka ovat parivuotiaalle mieluisia: leikimme ja ulkoilemme. tavallisia asioita, jotka ovat sen ikäiselle mieluisia: leikimme ja ulkoilemme. Yritän luoda hänelle elämyksiä. Perheen nuori äiti on kiitollinen, kun saa hieman omaa aikaa, ja hän iloitsee myös lapsensa hyvästä mielestä. Sovimme tapaamiset keskenämme sen mukaan, miten kummallekin sopii. Yhdistyksessä minulla on oma työntekijä, joka toimii ohjaajanani. Tapaan hänet kerran kuukaudessa tai kahdessa, ja voin aina soittaa, kun haluan jutella. Meillä on myös yhteisiä tapaamisia toisten vapaaehtoisten kanssa. Syömme yhdessä ja samalla juttelemme vapaaehtoistehtävistämme. Mukana on aina myös ohjaaja, jolta voi kysyä mieltä askarruttavista asioista. Minusta nämä tapaamiset ovat voimaannuttavia ja käyn niissä mielelläni. Vapaaehtoisuus antaa ihan uutta näkökulmaa elämään. Moni on kysynyt, miten sinä jaksat auttaa toisia, mutta asiahan on ihan päinvastoin. Minulle oli yllätys, että vapaaehtoistyö on näin antoisaa. Saan siitä itse valtavasti. Koen olevani onnekas, kun minulla on asiat näin hyvin ja voin vielä olla avuksi toisille. Heini haaveilee edelleen vapaaehtoistyöstä ulkomailla. Kenties muutaman vuoden kuluttua, kun sairaanhoitajan paperit ovat kädessä, on sen aika. Heini ja 1200 muuta Kuopion ensikotiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Sonja Vaaraniemi kertoo, että yhdistyksellä on vapaaehtoisina Heinin tapaisten tukihenkilöiden lisäksi myös doulia ja lastenhoitajia. Doula-toiminta on sekä äitien että vapaaehtoisten suosiossa. Lisää vapaaehtoisia kaivataan hoitamaan lapsia leireillä, tuetuissa tapaamisissa ja päiväryhmissä. Tukihenkilötoiminta kehittyy: jatkossa tarvittaneen lisää vapaaehtoisia tukijoita sekä lapsille että aikuisille. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä toimi viime vuonna vajaat 1200 vapaaehtoista. Heistä monet olivat juuri tukihenkilöitä, mutta paljon toimi myös doulia, lastenhoitajia ja mieskavereita. Vapaaehtoiset järjestivät erilaisia tapahtumia yhdistysten väelle. Kaikkiaan vapaaehtoiset antoivat viime vuonna noin tuntia aikaansa toimintaan. Vapaaehtoisten määrä on kasvussa ja uusia vapaaehtoistehtäviä ideoidaan ympäri Suomen

5 Huumori kantaa yhteistyötäkin. Pia (vas.) ja Merja. Nuotiolla: Kohti naurua Pois häpeän taakan alta, kohti hyvää tekevää naurua. Siinä suunta, johon mikkeliläiset Pia ja Merja auttavat ihmisiä. He luotsaavat lapsuudessaan seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneiden naisten ryhmää. teksti ja kuvat: Essi lehtinen Säännöllisesti yli vuoden ajan tapaava ryhmä on monelle ensimmäinen askel kohti toipumista. Jo ryhmään tuleminen on merkittävää, sillä tulija tunnustaa samalla itselleen ja kertoo muillekin joutuneensa hyväksikäytetyksi. Ryhmään hakeutuvia yhdistää häpeän tunne. Suuri osa kantaa vastuuta tapahtuneesta. Heitä on kohdeltu huonosti niin pitkään, että he ovat alkaneet uskoa ansainneensa sen. Heille ei riitä, että sanoo kerran, ettei se ole sinun syysi, miettii Pia Marttala, joka työskentelee VIOLA väkivallasta vapaaksi ry:ssä psykologina. Pia keittelee nuotiolla kahvia vetäjäparinsa kanssa. Merja on itse joutunut lapsena hyväksikäytetyksi ja auttaa nyt vapaaehtoisena muita. Naiset pohtivat, mikä oikeastaan on ryhmien voima ja mitä itse saman kokeneen ja ammattilaisen yhteistyö tuo ryhmään. Minä tarvitsin tunnepuolen kokemuksen siitä, etten voinut hyväksikäytölle mitään. Se piti tajuta ja sisäistää, ennen kuin pystyin jättämään koetun taakseni, sanoo Merja. Jatkuvasti uhattu Merja oli nelivuotias, kun hänen vanhempi veljensä alkoi käyttää häntä hyväkseen. Veli kohteli Merjaa muutenkin sadistisesti. Tulos oli, että Merjasta kasvoi nainen, joka tunsi itsensä jatkuvasti uhatuksi. Työssään päihdehuollossa hän varmisti työ- ja kokoushuoneissa ulospääsyn mahdollisuuden, nukkui valot päällä ja radio auki ja yritti illalla kadulla kulkiessaan vaikuttaa jätkältä. Vääränlainen lähestyminen kirvoitti raivoisan reaktion. Mielen paraneminen alkoi, kun Merja sairastui fyysisesti vakavasti. Sairaalassa hän tuli kertoneeksi hyväksikäytöstä omahoitajalle, joka ohjasi hänet vertaistukiryhmään. Ryhmä antoi Merjan sanoin uuden elämän. Helppoa ryhmään meneminen ei ollut. Istuin nojatuolissa huoneen nurkassa ja puristin tyynyä sylissäni. Purin tyynyn reunaa niin, että se rispaantui. Kun kävi selväksi, että Merjan oli jäätävä pois töistään pahenevien sairauksiensa vuoksi, hän muutti Mikkeliin, hyvien retkeilymaastojen ääreen. Lähdin etsimään uutta otetta. Olin päättänyt, että varsinkin talviaikana pitää olla hommaa. Ajattelin, että voisin auttaa toisia samassa tilanteessa olevia. Enpä uskonut, kuinka monia heitä on pienelläkin paikkakunnalla. Tunne saa tulla Kun uusi ryhmä aloittaa, Merja kertoo oman tarinansa. Hän todistaa olemassaolollaan, että vertaisryhmän avulla hyväksikäytöstä voi toipua. Eikö se oikeasti enää ahdista sua? kysymykseen saa vastata toistuvasti, sanoo Merja. Oikeasti ei ahdista, haistatan pitkät koko jätkälle. Ryhmäläisistä osa pystyy yleensä käymään töissä, mutta tuntee välillä suurta ahdistusta ja on lyhyillä sairauslomilla. Joillakin voi olla jo vuosien hoitosuhde esimerkiksi mielenterveystoimiston kanssa, joidenkin oireilu on psykoottista, he esimerkiksi kuulevat ääniä. Kun ryhmäläiset tutustuvat toisiinsa, he alkavat luottaa siihen, että toiset kestävät sen, mitä heillä on kerrottavana. Pia ja Merja vaihtavat havaintoja, jotta tietävät, miten ryhmäläiset kestävät eri aiheiden käsittelemistä. Jos joku alkaa aiheen takia vaikka oksentaa, toinen ohjaajista lähtee hänen mukaansa, sanoo Pia. Minun roolini ryhmässä on, että niskaani saa kaataa kaikenlaista paskaa, olen tavallaan ulkopuolinen, kun en ole kokenut samaa kuin muut. Raivon ja surun tunteita puretaan erilaisten tehtävien avulla. Me esimerkiksi tehdään sanomalehtipaperista patukoita ja vedetään ne ilmastointiteipillä kiinni ja niillä sitten hutkitaan raivoa ulos. Kerran on mennyt pöytä säpäleiksi. Kannoimme sen ryhmän jälkeen yhdessä ulos roskikseen, minne samalla jäi taakkakin ryhmäläisen hartioilta. Ei olisi tullut mieleenkään mennä väliin, kuvaa Merja. Hyvää tekevä nauru Kun hyväksikäytön muistoja puretaan pois, ryhmäläiset alkavat vähitellen voida paremmin. Siinä auttaa myös musta huumori, nauru, joka kääntää väkivallan uhrin ja tekijän valtasuhteen uuteen asentoon. Kun on päästy tarpeeksi pitkälle, voidaan jo heittää sellaisia vitsejä, ettei niitä voi kertoa missään muualla. Minun palkintoni on, kun ihmiset alkavat nauraa ja keksiä jotain jäynää niille hyväksikäyttäjilleen, sanoo Merja. Niin kuin se nainen, joka pelättyään vuosia hyväksikäyttäjäänsä kohtasi miehen yllättäen baaritiskillä ja alkoi huutaa: Täällä se hyväksikäyttäjä vaan istuu. On melkoinen henkinen voitto, että mies lähti luikkimaan pakoon, jatkaa Pia. Ryhmässä naisen kertomalle naurettiin pitkään. Kun häpeä helpottaa, ryhmäläiset jaksavat vähitellen alkaa suunnitella tulevaa, opiskella tai mennä töihin. Joku uskaltaa hakeutua pitkään terapiaan ja alkaa käsitellä muita asioitaan. Joku uskaltaa ajatella saavansa oman lapsen. Näkyväksi tullut voi alkaa elää omaa elämäänsä. Nykyään käy välillä niin, että tiskatessani tai pottuja kuoriessani huomaan yhtäkkiä vain olevani kauhean iloinen, sanoo Merja

6 llup Gallup Vastuunkantajilta kysyttiin 1. Mihin haluat yhdistyksen luottamushenkilönä vaikuttaa? 1. Työskentelen itse sosiaalityöntekijänä julkisella sektorilla. Näen, miten pitkällä Ensi- ja turvakotien liitto on perheväkivaltailmiön ymmärtämisessä ja miten jäljessä julkinen sektori laahaa. Haluaisin, että kolmas sektori voisi vielä voimakkaammin myös vaatia julkisen vallan puuttumista väkivaltaan. 2. Hienoa oli, kun saimme rahoituksen auttaaksemme ex-puolisonsa vainoamia. Hanke lähti yhdistyksen toimintaan osallistuneiden naisten tarpeista. Nyt naisten auttamiseksi toimii iso Varjo-hanke ja esitys uudeksi laiksi etenee. Olli Humalamäki, Mikkeli VIOLA väkivallasta vapaaksi ry:n hallituksen jäsen Ensi- ja turvakotien liiton hallituksen jäsen Gallup: mihin vaikutat 2. Mikä on ollut tähtihetkesi luottamustehtävässäsi? Enska kysyi neljältä ensi- ja turvakotiyhdistysten luottamushenkilöltä, mihin he haluavat tehtävässään vaikuttaa. Luottamushenkilöt kantavat yhdistyksissä viime kädessä vastuun toiminnasta ja taloudesta. 1. Haluan vaikuttaa alueemme lapsiperheiden hyvinvointiin, koen sen tärkeäksi tehtäväksi. 2.Puheenjohtajaksi valinta keväällä. Nyt suunnittelen yhdistyksen työntekijöiden kanssa yhdessä toimintaa ja sitä, miten asioita viedään eteenpäin. Tiina Kainulainen Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistyksen puheenjohtaja 1. Lapsiperheiden hyvinvointiin. Se jaksaa pitää kipinää yllä. 2. Uudet toimintamuodot, niiden myötä yhdistys on aina kasvanut ja perheiden vointiin vaikuttaminen on ollut mahdollista. Ja tänä kesänä se, että Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijat valitsivat meidät järjestämänsä Maailman pisin salibandyottelu -tapahtuman hyväntekeväisyyskohteeksi! Kirsi Keskimäki, Imatra Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen puheenjohtaja 1. Haluan vaikuttaa asioihin, jotka tulevat omassa työssäni lähihoitajia kouluttaessa esille. Voin viedä tietoa yhdistyksestä opiskelijoille ja verkostolleni ja Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opistolta yhdistykseen. 2. Olen voinut tukea yhdistyksen työntekijöiden työssä jaksamista. Vaikeista vaiheista on päästy yli ja eteenpäin. Nyt on myös tunne siitä, että hallitus ja työntekijät ovat lähempänä toisiaan. Satu Sundell Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:n hallituksen jäsen jäsenyhdistykset Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Karjalantie Lappeenranta p. (05) Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Yrjöntie 5 A Kauhajoki p Helsingin ensikoti ry Ensi-Kodin tie Helsinki p. (09) f. (09) Kaapatut Lapset ry Malmin Kauppatie Helsinki p Kanta-Hämeen perhetyö ry Koulukatu Hämeenlinna p Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Suuruspääntie Jyväskylä p Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Sairaalakatu Kokkola p. (06) Asemamiehenkatu 4 A, Helsinki p. (09) sähköpostiosoitteet: Kuopion Ensikotiyhdistys ry Puijonkatu 27 B Kuopio p. (017) Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Opistokatu 8 B Kotka p Lahden ensi- ja turvakoti ry Ahvenistonkatu 2 as Lahti p. (03) , f. (03) Lapin ensi- ja turvakoti ry Lähteentie Rovaniemi p , f. (016) Lapsen Kengissä ry Puistokuja 3 B Joroinen p Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry päivystysp Lyömätön Linja Espoossa ry Maalarinkuja 3 B Espoo p. (09) Oulun ensi- ja turvakoti ry Kangastie Oulu p. (08) , f. (08) Ensi- ja turvakotien liitto Liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen Toimitusjohtaja Ritva Karinsalo Talouspäällikkö Kirsti Kaleva Kehitysjohtaja Sari Laaksonen Järjestöpäällikkö Katariina Suomu Tiedottaja Mikko Savelainen Toimitussihteeri Essi Lehtinen Sihteeri Riitta Savolainen Taloussihteeri Sari Niemi Toimistosihteeri vt. Toni Hildén Pienperheyhdistys ry Kinaporinkatu 11 A, 2. krs, Helsinki. p. (09) f. (09) Pohjois-Karjalan ensikoti ry Kyykerinkatu 32, Outokumpu p , Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Tiilimäentie 2, Pori p. (02) , f. (02) Pääkaupungin turvakoti ry Steniuksentie 20, Helsinki p. (09) f. (09) Raahen ensi- ja turvakoti ry Fellmaninpuistokatu Raahe p. (08) , f. (08) Turvallisen vanhuuden puolesta Suvanto ry Hämeentie 15 B, Helsinki p. (09) Tampereen ensi- ja turvakoti ry Mutkakatu 38 b-c Tampere p. (03) f. (03) Keskiaukeaman voi irrottaa. Turun ensi- ja turvakoti ry Luolavuorentie Turku p. (02) , f. (02) Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry Varastokatu Vaasa p. (06) , f. (06) Vantaan Turvakoti Vanda Skyddshem ry Karsikkokuja Vantaa p. (09) f. (09) VIOLA väkivallasta vapaaksi ry Savilahdenkatu Mikkeli p. (015) Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Karhumäenkatu Imatra p. (05) , f. (05) Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Karjalankatu 34 A Iisalmi p ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Ratakatu Helsinki p Miestyön kehittämiskeskus Neuvokeskus Kehittämispäällikkö Jussi Pulli Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen Kehittämispäällikkö Miia Pitkänen Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Kehittämispäällikkö Maarit Andersson Vaativa vauvatyö Kehittämispäällikkö Mari Manninen Koulutuskeskus Sopukka Toiminnanohjaaja Anne Huusko Ota talteen!

7 yhdistää oman harrastuksen ja lasten ilahduttamisen. Harley Davidsoneilla ajavat motoristit ajeluttavat lapsia ja aikuisia Lahdessa tänä syksynä jo toista kertaa. Tiina Virtanen (kuvassa keskellä) kokosi porukan yhdessä Lahden ensi- ja turvakoti ry:n Pipsa Savolaisen kanssa. Ensi- ja turvakotien liiton yhdistyksissä hoitaa lapsia. Tuuli Krekelä (keskellä) viihdytti Isla-Maariaa (sylissä), Leoa ja Oliveria, kun äidit Katri (takana vas.) ja Terhi osallistuivat ompelukurssiin Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n Linnainmaatuvalla. Tuuli auttoi vakituista ohjaajaa. Esitellä yhdistyksen toimintaa. Kaapatut Lapset ry:n vapaaehtoiset Heli Kivelä ja Anne Vuorilinna-Massimino kertoivat yhdistyksen toiminnasta Maailma kylässä -festivaaleilla. kerätä rahaa. Oulun yliopiston opiskelijat lahjoittivat rahaa Oulun ensi- ja turvakoti ry:lle. Ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen sihteeri Laura Kantomaa (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Valle Uimonen luovuttavat lahjoituksen toiminnanjohtaja Timo Peltovuorelle. Vapaaehtoinen voi järjestää tapahtuman. Yli sata pienempää ja isompaa leikkijää osallistui Rovaniemellä vapaaehtoisten järjestämään Leikkipäivään toukokuussa. Aikuisia kannustettiin olemaan läsnä lapsille. grillata. Kesällä ensikodeissa kokoontuvat nykyiset ja entiset asiakkaat grillailemaan. Turussa Miia nautti vapaaehtoisten grillaamista herkuista poikansa kanssa. askarrella lasten kanssa. Yhteiset leikit pihalla, pelaaminen, leikkiminen ja askartelu tuovat lapsille tervetullutta tekemistä turvakodissa ollessa. Leeni Niittymäki taitelee lasten kanssa helmistä koruja Turun turvakodissa. tukea synnyttävää äitiä. Helsingin ensikodin doula Jenna Hellsten auttoi kaksosvauvojen synnytyksessä. Jenna sai pienen tytön ja pojan syliinsä. korjata pyörän. Vaasassa vapaaehtoiset miehet huoltavat ja korjaavat polkupyöriä yksinhuoltajaäitien lasten kanssa. Miehet käyvät myös retkillä lasten ja heidän äitiensä kanssa, jotta lapset saavat turvallisia kokemuksia miesten kanssa puuhaamisesta. > keittää kattilakaupalla puuroa. Raahessa ensija turvakodin perinteisen puuropäivän kauhanvarressa ovat Salme Takkinen ja Anne Perälä. olla joulupukki. Kari Kaapo Hännikäinen tekee Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksessä pieniä remonttihommia ja ohjaa miesten ryhmää. Joulun alla Kaaposta kuoriutuu perhetyön joulupukki. viettää retkipäivää. Vaasassa vapaaehtoiset, asiakkaat ja työntekijät viettivät kesäiltaa kotieläintilalla. Naisten kauneuspisteessä hoidettiin käsiä lahjoituksena saaduilla tuotteilla kuvat: Maria Kunelius, Tarja Levo, Arja Moilanen, Aino Mäki-Hepokangas, Tiina Mäkinen, Maija-Liisa Pohto, Pipsa Savolainen ja yhdistysten arkistot

8 jatkuu edelliseltä sivulta Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä voi myös Katso tarkemmin enainakaanmina.fi tai soita lähimpään yhdistykseen, puhelinnumerot sivulla 11!!! auttaa asettumaan omaan kotiin laitoksesta lähtiessä suunnitella ja toteuttaa ohjelmaa voimaannuttavaan viikonloppuun suunnitella ja toteuttaa hemmottelupäivä yhdistyksen vähävaraisimmille vanhemmille olla varamummi tai -pappa leikkiä lasten kanssa auttaa perhettä talonmiehen hommissa: yleiset remonttityöt, puutarhanhoito, pienet korjaukset vertaistoiminta: vetää ryhmää tai tukea toista ihmistä tukea maahanmuuttajaperhettä tukea väkivaltaa kokenutta aikuista tukea vaikeassa elämäntilanteessa olevaa lapsiperhettä tukea ikääntynyttä auttaa asioimisessa tukea vertaisena Eroneuvo-illoissa järjestää yökylä- tai mummolatoimintaa lapsille olla apuna ryhmissä, retkillä ja leireillä leipoa harrastaa lasten tai nuorten kanssa olla mieskaveri lapselle keksiä tapoja kerätä varoja ja toteuttaa niitä auttaa lahjoitusvaatteiden ja -tavaroiden vastaanottamisessa ja lajittelussa korjata leluja vinkata, miten yhdistys voisi käyttää Facebook-sivuja ja muuta sosiaalista mediaa pestä ikkunoita ohjata käsitöiden tekemistä, opettaa kasvisruoan tekoa yms. pitää jumpan turvakodissa viipyville aikuisille antaa neuvoja lakiasioissa auttaa pikkuvauvan perheen uni-valverytmin löytämisessä päivystää auttavassa puhelinpalvelussa auttaa läksyissä hoitaa, helliä ja ihailla vauvoja olla mukana yhdistyksen hallitustyöskentelyssä liittyä jäseneksi. Mikä sai sinut lähtemään vapaaehtoiseksi? Sattuma. Menin tuuraamaan vaimoani, joka oli myymässä arpoja Kotkan torilla yhdistyksen hyväksi. Toiminnanjohtaja keksi tekevälle miehelle sitten muutakin puuhaa. Nyt toimenkuva on monipuolinen ja värikäs. Ainakin tuntuu siltä, että minua tarvitaan. Kari Kaapo Hänninen, Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Vapaaehtoisena verkossa Nettiturvakodin vapaaehtoinen rohkaisee hakemaan apua perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan ja kertoo, mistä apua saa. Jos haluat antaa hitusen aikaasi perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaiselle työlle ja olet käynyt joskus netissä, lue lisää osoitteesta Seuraava koulutus starttaa lokakuussa Helsingissä! Vanhempien toiveesta Perhekahvila Kuinka mukava olisi tavata muita vanhempia ja tehdä jotain yhdessä. teksti ja kuva: Emmi Juutilainen Näin pohtivat parikymppiset Susanna Kolari ja Eero Turunen, kun he kotiutuivat Helsingin ensikoti ry:n Oulunkylän ensikodista pienen Oliver-poikansa kanssa. He ajattelivat aluksi, ettei lapsen hoidon lisäksi aikaa jää muuhun. Arki alkoi kuitenkin rullata mukavasti ja he alkoivat Helsingin ensikoti ry:n kaikkien yksiköiden nykyisille ja entisille asiakkaille tarkoitettu Perhekahvila Enska kokoontuu Avopalvelu Pesän tiloissa Vallilassa (Nokiantie 2 4) joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo Enska miettiä, mitä voisivat tehdä kodin ulkopuolella. He halusivat tutustua toisiin vanhempiin, varsinkin, kun lähes kaikki aiemmat kaverit olivat sieltä vanhasta maailmasta, johon kuului päihteitä. Syntyi idea perhekahvilasta ensikodissa. Ajatus on koota yhteen ensikodissa olleita vanhempia lapsineen. Kahvila pyörii vertaisvoimin ja jokainen voi osallistua sen toimintaan ja suunnitteluun omien voimavarojensa mukaan, Susanna kertoo. Kahvilan ohjaajiksi kysyttiin vertaisia, joilla on päihdetausta, mutta takana pitkä pätkä päihteettömyyttä. Ytimekkäästi Enskaksi nimetty kahvila on kuitenkin tarkoitettu Helsingin ensikoti ry:n kaikkien toimintayksiköiden entisille ja nykyisille asiakkaille. Yhdistävä tekijä on vanhemmuus, Eero toteaa. Susanna ja Eero markkinoivat kahvilaa ahkerasti: he muun muassa vierailevat ensikotiyhdistyksen eri yksiköissä. Vasta muutaman kerran kokoontunut kahvila hakee muotoaan ja sen toiminta riippuu täysin osallistujien toiveista. Susanna haluaisi tehdä jotain käsin ja Eero on miettinyt yhteisretkiä. Toivottavasti myös isiä tulisi mukaan. Voisi laittaa yhdessä vaikka peliporukan pystyyn, Eero pohtii. Susanna Kolari ja Eero Turunen kutsuvat muita vanhempia Enskaan

9 miks ei? En ainakaan minä. Jokainen voi tarvita apua. Jokainen voi auttaa. Kivaahan tämä on, tekisin tätä mielelläni enemmänkin, miettii Juha. Juha kokeilee vapaaehtoisuutta Tuotantopäällikkö Juha Meriluoto vastaa työssään ison kauppaketjun kassajärjestelmien ohjelmistokehityksestä ja ylläpidosta, eikä ole koskaan ollut vapaaehtoistyössä. Nyt hän ottaa haasteen vastaan ja kokeilee, miltä vapaaehtoisrupeama Helsingin ensikodissa arki-iltana tuntuu. Teksti: Essi Lehtinen Kuvat: Paula Lehto Vallilassa Balanssin asumisyksikössä on paikalla kolme vauvaa vanhempineen. Ohjaaja Carolina Tiainen ottaa Juha Meriluodon vastaan ja kertoo hiukan kuulumisia. Juha, 30, on mennyt toukokuussa naimisiin pitkäaikaisen tyttöystävänsä kanssa ja omastakin lapsesta on jo keskusteltu. Vauvanhoitotaidot eivät kuitenkaan ole ihan tuoreet, sillä Juha on hoitanut viimeksi pikkuveljeään, joka nyt on kaksikymppinen. Juuri puoli vuotta täyttänyt Hilla tarkkailee uutta tulijaa lattialta kirkkain silmin. Juha tarjoaa Hillalle iloisenkirjavaa leppäkerttulelua. Hilla on oppinut ryömimään vasta muutama päivä sitten ja keskittyy pääsemään liikkeelle. Päivää vaille 7 kuukauden ikäinen Roope istuu vieressä ja päättää haluta saman lelun. Pienen kuolaisen välikohtauksen jälkeen lelu on Hillan kädessä. Joel (tasan 2 kk) tarkkailee vielä äidin sylistä toisten touhua. Juhan ensimmäinen haaste on auttaa Roopen iltapuuron syönnissä. Juha saa Roopen syliinsä, kun äiti Sini, 17, ja isä Petteri, 20, laittavat puuroa valmiiksi. Tää on Roope hei ihan yhtä outoa sulle kuin mullekin, juttelee Juha. Iltapuuro Roope suhtautuu uuteen syöttäjään hyväksyvästi. Ruoka maistuu pienelle ihmiselle, joka syntyi hiukan pienikokoisena, mutta on kirinyt ikätoverit kasvussa kiinni. Yhteistyö alkaa maidolla Mikki-pullosta. Sitten Juha alkaa lusikoida täysjyväpuuroa Roopen suuhun. Tahti ei ole ihan tuttu ja pian puuroa on poskissa ja sormissa. Lusikkakin joutuu Roopen käsiin, sen pureskeleminen tuntuu hyvältä, kun ikenissä kutittaa tulossa oleva hammas. Otetaanko puuroa taas vähän? Nyt mä lainaan tätä sulta? Juha ottaa lusikan. Puuro leviää Roopen kasvoilla kohti hiusrajaa ja molemmista alkaa tuntua siltä, että on vanhempien aika tulla apuun. Juhan kavereilla on jo omia lapsia ja on tuttu juttu, että omat vanhemmat osaavat vauvan tavat parhaiten. Roope kuitenkin tarttuu Juhaa sormesta kiinni, kavereiksi on tultu. Seuraava homma on Juhalle huomattavasti tutumpi. Puutappeihin tarvitaan liimaa - Jee! sanoo Juha, kun kuulee pääsevänsä kokoamaan lipastoa. Kahdesta pahvilaatikosta paljastuu valkoisia levyjä, ruuveja, puutappeja ja ohjekirjoja. Hillan isä Marko, joka työskentelee huoltomiehenä, hakee sopivia ruuvimeisseleitä ja tulee kaveriksi kokoamiseen. Carolina Tiainen kertoo, että huonekalut ovat useimmiten paketeissa ja jollei ensikodissa satu asumaan isiä, niiden kokoaminen on pieni pulma. Silloin tällöin apuun tarjoutuvat vapaaehtoiset ovatkin tässä oiva ratkaisu. Kuin vauvaperheessä ainakin, Juhan hyvin alkanut lipastokokoaminen keskeytyy, kun hän pääsee vielä mukaan kylvettämään Roopea. Vauvan ilo veden läiskyttämisestä tarttuu. Juha valelee lämmintä vettä vauvan mahalle. Kun myös tuttuja ihmisiä on paikalla ja yleisö ihailee, Roope nauttii kylvystä. Lipaston kasaaminen jatkuu, kunnes yksi puute käy ilmeiseksi. Jos kokoaisin tätä kotona, laittaisin kyllä puutappeihin vähän liimaa lisäksi, sanoo Juha. Tosi kovat jätkäthän käyttää aina liimaa, hän veistelee. Lipastoa kootaan väliaikaiseen asukashuoneeseen, jossa esimerkiksi odottava äiti voi asua raskausaikana. Kun todennäköistä on, että lipasto tulee olemaan kovassa käytössä, Marko lupaa hankkia puuliiman ja koota lipaston loppuun myöhemmin. Laatikot jäävät vielä levyinä pinoon. Kivaahan tämä on, tekisin tätä mielelläni enemmänkin, miettii Juha. Kiva, kun tulit Ensikotiin alkaa laskeutua illan rauha. Vauvoja nukutetaan, nuoret vanhemmat syövät itsekin. Joku katsoo jo televisiota. Vapaaehtoisen on aika laittaa työkalut paikoilleen ja lähteä kotia kohti. Äidit ja isät kiittävät Juhaa yhteistyöstä. Käytävään kuuluu vauvojen ääniä muistakin kerroksista. Rauhallista kuitenkin on ja mukavan oloista, sanoo Juha. Syyskesän illassa kävellessä saldo on, että kivaa oli. Vapaaehtoisilta ei välttämättä jää Juhan viimeiseksi. Kiireiseen elämäntilanteeseen sopii juuri tällainen lyhyt rupeama. Vauvan syöttäminen ja lipaston kasaaminen olivat molemmat mukavia. Roope suhtautuu uuteen syöttäjään hyväksyvästi. Ruoka maistuu pienelle ihmiselle, joka syntyi hiukan pienikokoisena, mutta on kirinyt ikätoverit kasvussa kiinni. Mutta toisesta minulla kyllä oli lähiajoilta paljon enemmän kokemusta kuin toisesta! Helsingin ensikodin asiakkaiden nimet on muutettu

10 Kuka tahansa voi yhtäkkiä olla tilanteessa, jossa omat voimat eivät riitä, muistuttaa järjestöpäällikkö Katariina Suomu. Ensi- ja turvakoteihin liittyy paljon ennakkoluuloja ja uskomuksia. Yksi ajattelee, että turvakodeissa on vain maahanmuuttajia, toinen pitää toimintaa sosiaalitoimen sivuhaarana ja kolmas ei ole ensikodeista kuullutkaan. Ensi- ja turvakotien liiton järjestöpäällikkö Katariina Suomu käy luulojen kimppuun. x Ensi- ja turvakotien apua tarvitsevat vain ihmiset, joilla on paljon muitakin ongelmia. Elämän käänteet eivät kysy ammattia tai asuinaluetta. Yhdistykset auttavat jatkuvasti lapsia, naisia ja miehiä, joiden sosiaaliset ja kulttuuriset taustat ovat mitä erilaisimmat. Perheväkivalta ei ole vain alimpien tuloluokkien ongelma. Tuhannet lapsiperheiden vanhemmat eroavat vuosittain. Yhdistykset tukevat vanhempia ja ehkäisevät ongelmia. x Yhdistykset puuhastelevat Uskomuksia ensi- ja turvakodeista Teksti: Katariina Suomu Kuva: Studio Mikaela Löfroth x Varmaan pitää kuitenkin olla sosiaalitoimen asiakas? Ensi- ja turvakodit tekevät tiivistä yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Useimmiten apua tarvitaan lapsen ja perheen selviytymiseksi ja silloin lastensuojelu on mukana etsimässä ratkaisuja. Aloite avun hakemiseen voi olla perheen oma tai lastensuojelun työntekijöiden. Kunta myös maksaa perheen ensikodissa elämisen tai muun palvelun. Jos puuhastelu tarkoittaa jotain vähemmän tärkeää, negatiivisessa mielessä amatöörimäistä tekemistä, en allekirjoita tätä. Yhdistyksessä viimekädessä suurimman vastuun kantavat hallituksen jäsenet, jotka ovat vapaaehtoisia. Vastuu ihmisistä, toiminnasta ja taloudesta on suuri. Työntekijät ovat alansa vahvoja, koulutettuja ammattilaisia. Myös Ensi- ja turvakotien liitto kouluttaa työntekijöitä. Puuhastelusta voi puhua ainoastaan siinä positiivisessa merkityksessä, että yhdistys tarjoaa vapaaehtoisille mahdollisuuksia viettää mielekästä vapaa-aikaa ja toteuttaa itseään. Yhdistykset ovat kansalaisjärjestöjä, joiden käyttöön voi antaa omat kykynsä ja luovuutensa. Todennäköisesti samalla tutustuu uusiin ihmisiin. x Kunta omistaa turvakodin, samaan tapaan kuin terveyskeskuksen Useimmat turvakodit ovat Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämiä siis järjestötoimintaa. Paikallinen yhdistys omistaa turvakodin tilat tai vuokraa ne, palkkaa työntekijät ja vastaa koko toiminnasta. Kunnat sitten ostavat palveluita yhdistykseltä. Turvakotipaikkoja on Suomessa kaikkiaan liian vähän. YK:n ihmisoikeuskomiteakin on kiinnittänyt siihen huomiota. Paikkoja tarvitaan lisää, turvakotiin on päästävä myös Kainuussa. Ensi- ja turvakodeista saa apua muuhunkin kuin väkivaltaan Kyllä. Yhdistykset tekevät paljon muutakin kuin pitävät yllä ensi- ja turvakoteja. Apua saa mielenterveyden ongelmiin, päihteiden väärinkäyttöön ja perheväkivaltaan. Perhetyö tukee perheen arjessa jaksamista. Myös synnytyksen jälkeiseen masennukseen saa apua, samoin siihen, että vauva valvottaa ja perheen unirytmi on sekaisin. Eroavia vanhempia autetaan pitämään kiinni vanhemmuudesta eron jälkeenkin. Ensikodissa perhe asuu kuukausia ja harjoittelee vauvan hoitoa ja muita arjen askareita. Muut palvelut ovat yleensä tapaamisia, vertaistukea, osallistumista vaikka perhetuvan päivään, suljettuja ja avoimia ryhmiä ja keskustelu- ja kriisiapua. Apua saaneet voivat aikanaan tukea muita vertaisina ja vapaaehtoisina, jos haluavat. Jokainen apua tarvitseva voi ottaa yhteyttä suoraan yhdistykseen, joissakin asioissa myös nimettömänä. Avun hakija voi miettiä yhdessä työntekijän kanssa, löytyykö yhdistyksestä paras apu minulle. Tarjolla on sekä ammattilaisten apua että vertaisten tukea. Apua saaneet voivat aikanaan tukea muita vertaisina ja vapaaehtoisina, jos haluavat. x Vapaaehtoiseksi on vaikea päästä Vapaaehtoinen ei tee ammattilaisen töitä, niinpä häneltä ei edellytetä alan koulutusta. Tavallisen ihmiset tiedot ja taidot riittävät useimpiin hommiin. Jokaisella on kykyjä ja osaamista, joita voi käyttää. Joihinkin tehtäviin, kuten tukihenkilöksi, saa ja edellytetäänkin perehdytystä ja koulutusta. Yhdistys huolehtii tästä. Tärkeintä on halu auttaa ja antaa omaa aikaansa tärkeäksi kokemalleen asialle

11 Lapsen tarina leikekirjaan Avopalveluyksikkö Oliviassa Turussa tehtiin viime kesänä leikekirjoja. Niiden avulla asiakkaat pohtivat lapsensa kasvua ja kehitystä ja omaa vanhemmuuttaan. Ensi- ja turvakotien liitto on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, 29 jäsenyhdistyksen keskusjärjestö. Leikekirjan teko ja sitä tukeva ryhmätyöskentely ovat uusi työväline lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen tukemiseksi. Opiskelija Suvi Sillanpää tekee työtavasta omaa opinnäytetyötään. Suvin ohjaamassa ryhmässä Oliviassa vanhemmat tapasivat kahdeksan kertaa, työstivät eri teemoja ja tekivät sitten kukin oman lapsensa kirjasta omannäköisen. Käytössä oli erilaisia materiaaleja maaleista ja valokuvista runokirjoihin. Kirjan teemoja olivat muun muassa odotusaika ja synnytys sekä lapsen temperamentti. Leikekirjassa tärkeää on ennen kaikteksti ja kuva: Suvi Sillanpää, opiskelija ja Olivian kesätyöntekijä kea lapsen tarina. Lastensuojelun apua tarvinneen lapsen ensimmäiset elinvuodet voivat olla rikkonaiset. Vanhemmat voivat leikekirjan avulla täydentää tarinaa ja samalla työstää omia vanhemmuuden haasteitaan ja kipukohtiaan. Ryhmissä vanhemmat saivat tukea toisiltaan ja oivalsivat, että vaikeitakin tunteita ja muistoja voi käsitellä myönteiseen sävyyn. Jokainen löysi oman persoonallisen tapansa työskennellä. Moni aikoo myös jatkaa kirjan täydentämistä, kukin omalla tavallaan. Lapsille leikekirjoista on paljon iloa vielä pitkään. Anu painaa Julia-tyttärensä kanssa jalanjälkiä paperiin. Neuvolat ovat jo nyt osanneet ehdottaa maahanmuuttajille doulan pyytämistä tueksi. Vielä parempi on, jos synnyttäjä saa tukea omalla äidinkielellään, jolloin kommunikaatio helpottuu synnyttäjän ja doulan välillä sekä sairaalahenkilökun- Synnytystukea kohta omalla kielellä Jäsenyhdistykset eri puolilla Suomea ylläpitävät 10 ensikotia, 6 päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensi- Yhdistyksistä saa apua vuosittain yli ihmistä, joista lapsia on noin kotia ja 12 turvakotia. Ensikodit on tarkoitettu yksilöllistä ja vahvaa tukea tarvitseville vauvaperheille. Turvakoti neuvoo ja auttaa perheväkivaltaa kokeneita ympäri vuorokauden. Osa yhdistyksistä keskittyy avopalveluihin. Kannustavaa sirkustelua Sosiaalisessa sirkuksessa saatiin lisää itseluottamusta ja luottamusta puolisoon, ylitettiin rajoja ja uskallettiin olla katsottavana. Teksti ja kuva: Tarja Levo Maahanmuuttaja-äiti voi kohta saada Vaasassa omaa kieltään puhuvan synnytystukihenkilön. nan välillä. Tänä syksynä Vaasan ensi- ja turvakoti ry:n Avokissa järjestettävä uusi doula-koulutus onkin suunnattu lähinnä maahanmuuttajille. Vaasan doulat toimivat kolmatta vuotta. Vapaaehtoisia on mukana kymmenkunta. Toimintaa koordinoi avopalveluohjaaja Tiina Mäkinen. Doulien avun suosio on kasvanut erityisesti tänä vuonna. Katso lisää Isä Jirko Puskala ja äiti Heidi Kuisma kannustivat myös pikku Ilonaa akrobatiaan perheen osallistuessa Perhesirkusleiriin. Eri puolilta Suomea leirille tulleitten perheitten joukossa oli myös Turun ensi- ja turvakoti ry:n perheitä. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman rahoituksella järjestetyn Perhesirkusleirin yhteistyökumppaneina toimivat Future Cirkus Turku ry ja Vaikuttava sirkus -hanke

12 Synnytyksen jälkeinen masennus on sairaus, joka vaatii hoitoa. teksti: Laura Piirainen Synnytysmasennuksesta kärsii arviolta prosenttia äideistä. Se merkitsee sairastunutta Suomessa joka vuosi. Masennus voi olla lievä, keskivaikea tai vaikea. Se on eri asia kuin muutamassa päivässä tai viikossa ohi menevä baby blues: synnytykseen liittyvä alavireisyys ja mielialojen vaihtelu. Baby blues on luonnollinen tila, joka ohjaa äitiä sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen ja vastaamaan vauvan tarpeisiin. Masennuksesta voi olla kysymys, jos baby blues jatkuu, pahenee tai tulee takaisin. Useimmille masennus tulee yllätyksenä. Se alkaa yleensä noin neljän viikon si- sällä synnytyksestä. Joillakin se voi puhjeta paljon myöhemminkin eli useita kuukausia synnytyksen jälkeen. Synnytysmasennuksen oireet ovat monenlaisia. Lista yleisimmistä oireista on Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry:n sivuilla Synnytysmasennus voi olla äidin elämän ensimmäinen masennuskokemus, mutta hän on voinut kärsiä masennuksesta jo aiemminkin. Syitä masennukseen voivat olla raskauden ja synnytyksen aiheuttamat nopeat hormonaaliset muutokset tai traumaattinen tai kivulias synnytys. Myös elämäntilanteen muuttuminen voi vaikuttaa. On mukava nähdä Ensikotien vauvat kasvavat ja muuttavat vanhempineen omaan kotiin. teksti ja kuva: Erja Lohtander Käynnit ensikodissa tervehtimässä tuttuja ohjaajia ja muita asukkaita ovat tärkeitä. Lahdessa ensikodin työntekijät saivat paneutua kuulumisten vaihtoon vanhempien kanssa ja vauvasta taaperoiksi kasvaneiden viliskanttien ihailuun, kun Launeen seurakunnan diakoniatoimikunta huolehti vapaaehtoistyönä tarjoiluista. Oli mukava nähdä, miten vauvat ovat kasvaneet iloisiksi, joka paikaan ehtiviksi pikku taaperoiksi, kertoo vauvaperhetyön johtaja Erja Lohtander. Vanhemmat vaihtoivat keskenään kuulumisia ja kertoivat ensikodin väelle kokemuksiaan ensikodissa asumisesta ja sen merkityksestä elämässään. Perheet elävät nyt tavallista lapsiperheen arkea. Työntekijöillekin ilta oli voimaannuttava kokemus, kun näimme, miten perheiden elämä on jatkunut eteenpäin. < Veera ja Volmari-poika tapasivat vauvaperhetyöntekijä Sanna Heinosen. Perhe Onninen Saila Turkka

13 BM91 Ota kaverikuva mummon kanssa! Kerro, mikä yhteiskunnassa mättää! En ainakaan minä. Tule mukaan! Ylläty! Kampanjan päätapahtuma lauantaina Helsingin rautatieasemalla kello 10 16! Muualla Suomessa Iisalmi, Syysmarkkinat, Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Lappeenranta, Kauppakeskus Galleria klo 15 18, Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry En ainakaan minä. Jokainen meistä osaa auttaa. Myös sinä Kuopio, Kuopion Ensikotiyhdistys ry Kotka, Kauppakeskus Pasaati, Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys ry Lahti, Lanun aukio klo ja Nuorisokeskus klo 15,Lahden ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi, Kauppakeskus Revontuli klo 11 14, Lapin ensi- ja turvakoti ry Varkaus, keskuskenttä klo 10-14, Lapsen Kengissä ry Oulu, pihatapahtuma Kangastie 9, Oulun ensi- ja turvakoti ry Outokumpu, Pohjois-Karjalan ensikoti ry Pori, Kauppakeskus IsoKarhu kello 11 15, Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Raahe, Raahen työväentalo kello 12 15, Raahen ensi- ja turvakoti ry Tampere, kaupunginkirjasto Metson aula klo 12 15, Tampereen ensi- ja turvakoti ry Turku, Kauppakeskus Skanssi, Turun ensi- ja turvakoti ry Vaasa, torilla klo 11 13, Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry Imatra, Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Mikkeli, Kauppakeskus Stella, VIOLA väkivallasta vapaaksi ry Helsingin tapahtuman järjestävät yhdessä Helsingin ensikoti ry, Kaapatut Lapset ry, Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry, Pienperheyhdistys ry, Pääkaupungin turvakoti ry, Turvallisen vanhuuden puolesta Suvanto ry, Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry ja Ensi- ja turvakotien liitto ry.

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen. Raskausajan valmennukset Suuhygienistin ja fysioterapeutin valmennus Suuhygienisti ohjaa suun hyvinvointiin liittyvistä asioista. Fysioterapeutin valmennuksessa opastetaan ergonomiasta, raskausajan liikunnasta

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot