Uudenmaan aluekehityksen laadullinen tilannekuva

Transkriptio

1 (5) Uudenmaan aluekehityksen laadullinen tilannekuva 1. Väestödynamiikka Väestönkasvun epätasainen jakautuminen maakunnan ei alueiden välillä. Huolestuttavan korkea huoltosuhde maakunnan reuna-alueilla. Maahanmuuttajien suuri osuus väestöstä. Uudenmaan väestönkasvu on ollut jo pitkään nopeampaa kuin muualla maassa ja muuttovoiton ansiosta kasvun ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä Uudellamaalla asuu lähes 1,7 miljoonaa ihmistä. Viime vuonna maakunnan väestönkasvu oli suurempaa kuin kertaakaan 1990-luvun alun jälkeen. Kasvusta yli 80 prosenttia oli muuttovoittoa, josta puolet maahanmuuttajataustaisen väestön ulkomaista muuttoa. Koko maan väestöstä Uudellamaalla asuu noin kolmannes. Uudenmaan väestönkasvu ei ole jakaantunut tasaisesti maakunnan sisällä, vaan on keskittynyt voimakkaasti pääkaupunkiseudulle ja osaan KUUMA-seudun kuntia. Helsinki ympäristöineen on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista ja muodostaa Suomen ainoan suurkaupunkialueen luvun aikana Uudenmaan väkiluku on kasvanut lähes asukkaalla, josta pääkaupunkiseudun osuus on ollut lähes 80 prosenttia. Seutu vetää ihmisiä opiskelemaan ja työmarkkinoille, mutta niiden ohella myös alueen palvelut ja kaupunkielämä houkuttelevat. Itä-Uudellamaalla väestönkasvu on ollut jo pitkään maltillista ja Länsi-Uudellamaalla kääntynyt selvään laskuun. Pääkaupunkiseudulla nopea väestönkasvu mahdollistaa työvoiman tarjonnan ja palvelujen kysynnän, mutta aiheuttaa alueellista ja väestöllistä eriarvoisuutta. Pääkaupunkiseudulla keskittävä väestökehitys kytkeytyykin kasvun hallintaan liittyviin haasteisiin, kun taas Itä- ja Länsi-Uudenmaan ikääntyvillä muuttotappioalueilla haasteet liittyvät elinvoiman säilyttämiseen. Voimakkaasta väestönkasvusta huolimatta myös Uudenmaan väestön ikärakenne on vanhentunut viime vuosina merkittävästi ja tulevina vuosina ikärakenteen vanheneminen voimistuu entisestään. Tällä hetkellä maakunnan väestöllinen huoltosuhde on 52 prosenttia ja joka viides uusmaalainen on yli 65-vuotias. Ikärakenteen voimakas muutos luo haasteita Uudenmaan kuntien elinvoimalle ja taloudellisesti kestävälle palvelujen järjestämiselle. Erityisen huolestuttava tilanne on Länsi- ja Itä-Uudellamaalla, joissa huoltosuhde on kohonnut selvästi koko maan keskiarvon yläpuolella. Etenkin nuoriin aikuisiin painottuvalla muuttoliikkeellä on ollut suuri merkitys maakunnan kasvulle ja elinvoimalle. Viime vuosina pääkaupunkiseutu on saanut muuttovoittoa erityisesti nuorista, opiskelu- ja työuransa alkuvaiheessa olevista muuttajista, KUUMA-seutu sekä Itä- ja Länsi-Uusimaa puolestaan lapsiperheistä ja vanhemmista ikäluokista. Muuttoliikkeen valikoivuus onkin lisännyt maakunnan kasvukeskusten ja reuna-alueiden välistä eriytymistä. Syntyvyyden laskiessa Uudenmaan väestönkasvu on perustunut viime vuosina yhä enemmän maan sisäiseen tulomuuttoon ja maahanmuuttoon. Etenkin pääkaupunkiseutu houkuttelee ulkomaalaisia muuttajia maan rajojen ulkopuolelta. Myös yhä useampi muualle Suomeen saapuva maahanmuuttaja päätyy myöhemmin asumaan pääkaupunkiseudulle. Uudellamaalla vieraskielisten väestönosuus oli viime vuonna 14 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 18 prosenttia. Tulevina vuosina maahanmuuton merkitys kasvaa entisestään etenkin huoltosuhteen näkökulmasta, sillä yhä harvempi kunta voi laskea jatkossa pelkän luonnollisen väestönkasvun varaan. Tämä lisää onnistuneiden kotouttamistoimenpiteiden sekä segregaation ehkäisyn ajankohtaisuutta ja tärkeyttä. 2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Kuntien ilmastotyön resurssit on turvattava ja ilmastotyössä huomioitava kuntien omat vahvuudet. Energiantuotannon päästöjen kestävä vähentäminen vaatii mittavia investointeja ja uudenlaisia ratkaisuja. Myös energiatehokkuutta lisäävät toimet uudis- ja korjausrakentamisessa ovat tärkeitä. Tieliikenteen päästöt on käännettävä laskuun ja kestävien kulkumuotojen osuutta on kasvatettava. Metsien moninaiskäyttöä on lisättävä ja metsien hiilinieluja ja luonnon monimuotoisuutta vahvistettava.

2 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna ,1 miljoonaa tonnia CO 2, mikä vastaa hieman yli viidennestä Suomen kokonaispäästöistä. Maakunnan asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet lähes neljänneksen vuodesta 2005, mutta kokonaispäästöt ovat vähentyneet samana aikana vain 11 prosenttia. Suurin päästölähde on lämmitys (40 prosenttia), toisena tieliikenne (28 prosenttia) ja kolmantena kulutussähkö (14 prosenttia). Lämmityksen päästöjä kasvattavat erityisesti pääkaupunkiseudun kaukolämmityksen suuret päästöt, jotka johtuvat fossiilisten polttoaineiden suuresta osuudesta tuotannossa. Pääkaupunkiseudulla tulevaisuuden kestävän energiantuotannon ratkaisut tulevat muodostumaan useasta erillisestä toimenpiteestä, joista yhtenä keskeisenä on tutkittu Kilpilahden hukkalämmön hyödyntämistä. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on hyvät resurssit ilmastotyöhön ja laajan hanketoiminnan avulla ilmastotoimenpiteitä on käynnistetty laajasti. Erityisesti alueen laaja-alainen TKI-osaaminen mahdollistaa päästöjä alentavien teknologioiden kehittämistyön. Myös muissa Uudenmaan kunnissa tehdään monipuolista ilmastotyötä kuntien resurssien puitteissa. Useissa Uudenmaan kunnissa rakennuskanta on tulossa peruskorjausvaiheeseen. Erityisesti luvuilla rakennettujen rakennusten energiakorjaustarve on merkittävä. Uudisrakentamisessa on huomioitava yhä vahvemmin energiatehokkuus, kestävät materiaalivalinnat ja kiertotalouden menetelmät. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä tulee huomioida lisäksi metsien hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa kaukolämpö tuotetaan suurelta osin biopolttoaineilla. Tämä näkyy usean kunnan päästötaseessa kaukolämmön päästöjen merkittävänä vähenemisenä. Sen sijaan öljylämmityksen ja muun erillislämmityksen päästöt rasittavat edelleen useiden kuntien päästötasetta, vaikka näiden päästöt koko Uudenmaan alueella ovat vähentyneet lähes puoleen. Valtion kunnille asettamaa tavoitetta öljylämmityksestä luopumiseksi pidetään kunnissa haasteellisena. Uudellamaalla liikenteen päästöt ovat vähentyneet vuodesta 2005 vain noin viisi prosenttia. Sektorin sisällä ylivoimaisesti suurin päästölähde on henkilöautoliikenne. Uudenmaan kuntien moninaisuus pakottaa etsimään ratkaisuja liikenteen päästöjen vähentämiseen useammasta suunnasta. Päästövähentämiseen liittyvät ratkaisut tulevat kytkeytymään ennen kaikkea toimivaan joukkoliikenteeseen. Osa liikenteen päästövähennystarpeen ratkaisua kytkeytyy ajoneuvokannan käyttövoimien muutokseen, mutta näiden ratkaisuiden vaikutukset näkyvät laajemmin vasta pidemmällä aikavälillä. Kulutussähkön päästöt määräytyvät sähkön kansallisen päästökertoimen mukaan, joten markkinoilla olevan sähkön tuotantomuoto vaikuttaa merkittävästi sähkön kulutuksesta aiheutuviin päästöihin. Laskentamallin vuoksi kuntien päästöttömän sähköntuotannon eteen tekemä työ ei suoraan näy seurannassa, mutta vaikuttaa välillisesti kansallisen päästökertoimen pienenemisen kautta. Päästöttömän sähköntuotantoa, kuten tuulivoimaa, on edelleen edistettävä kansallisella tasolla. 2 (5) 3. Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimivat yhteydet Uudenmaan liikenteellinen saavutettavuus merkittävä menestystekijä koko Suomelle. Koronapandemian myötä joukkoliikenteen edellytysten turvaaminen vaatii kiireisiä tukitoimia. Kattavien tietoliikenneyhteyksien kehittäminen koko maakunnan alueella. Helsinki-Vantaan lentokenttäalueen toimintojen turvaaminen koronakriisissä ja sen jälkeen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen kestävään liikkumiseen ja olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Uusimaa poikkeaa monella tapaa Suomen muista maakunnista liikenteen ja liikkumisen näkökulmasta. Maakunnan suuren ja kasvavan väestön myötä Uudellamaalla sijaitsevat Suomen vilkasliikenteisimmät tiet ja suurimmat joukkoliikenteen käyttäjämäärät. Myös raskaan tavaraliikenteen kuljetukset ovat volyymiltaan suuret johtuen muun muassa Vuosaaren ja Porvoon Kilpilahden satamista. Lisäksi kuluttajien suuri määrä näkyy logistiikassa suurina materiaalivirtoina. Helsingissä sijaitsee koko Euroopan vilkkain matkustajasatama, joka palvelee muun muassa Helsingin ja Tallinnan välistä henkilöliikennettä. Suomeen kohdistuvasta kansainvälisestä matkailusta noin puolet kohdistuu Uudellemaalle. Helsinki-Vantaan lentoasema on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista lentoasemista. Sen kautta kulki vuonna 2019 lähes 22 miljoonaa matkustajaa ja 94 prosenttia Suomen kansainvälisestä lentoliikenteestä. Lisäksi Uudeltamaalta on nopea junayhteys Venäjälle.

3 Uudenmaan talous- ja työmarkkina-alueen liikenteellinen saavutettavuus on merkittävä menestystekijä koko Suomelle. Erityisesti Helsingin seudun merkitys vahvana eurooppalaisena metropolialueena korostuu koko Suomen kansainvälisen kilpailun näkökulmasta. Kilpailukyvyn ylläpitäminen ja maakunnan työmarkkina-alueen laajeneminen edellyttävät jatkuvaa sekä Suomen sisäisten että kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittämistä. Myös Uudenmaan keskuksia ja maaseutualueita verkottava ja niiden vahvuuksien hyödyntämistä edistävä aluerakenne perustuu hyvään liikenteelliseen saavutettavuuteen. Uudenmaan laaja työ- ja koulutuspaikkatarjonta on lisännyt viime vuosina maakuntaan suuntautuvia liikennevirtoja. Muualta Suomesta Uudellemaalle pendelöi päivittäin lähes henkilöä. Lisäksi arvioidaan, että Virossa asuvia työntekijöitä on Uudellamaalla noin Liikennejärjestelmän tiheys ja tehokkuus vaikuttavat oleellisesti toteutuvaan pendelöintiin ja sitä kautta Uudenmaan talous- ja työmarkkina-alueen kehitykseen. Uudellamaalla maanteiden liikennesuorite asukasta kohden on selvästi Suomen maakunnista matalin. Maantieliikenteen yhteenlaskettu kokonaissuorite vastaa kuitenkin yli viidesosaa koko maan suoritteesta. Tämä korostaa sekä sujuvan joukkoliikenteen että kattavan maantieverkon merkitystä uusmaalaisten liikkumiselle. Uusmaalaisista 81 prosenttia asuu alueilla, joilla joukkoliikenteen saavutettavuus on hyvällä tai kohtuullisella tasolla. Kestävät liikkumismuodot kattavat puolet kaikesta Uudellamaalla tapahtuvasta liikkumisesta. Koronapandemia on vaikuttanut joukkoliikenteen edellytyksiin ja palvelutasoon Uudellamaalla heikentävästi, joten sitä on kiireesti tuettava. Lähitulevaisuudessa joukkoliikenteen edellytysten tukeminen on avainasemassa Uudellamaalla kestävän saavutettavuuden turvaamiseksi ja liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Pidemmällä tähtäimellä Uudenmaan raideliikennehankkeiden tukeminen sekä tavaraliikenteen muuttaminen kestävämmäksi ovat maakunnan liikenteen kärkihankkeita. Teknologian kehitys ja digitalisaatio ovat edesauttaneet taloudellisen toiminnan jakautumista maantieteellisesti yhä tasaisemmin. Koko Uudenmaan kattavien tietoliikenneyhteyksien turvaaminen ja jatkuva kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta myös maakunnan reuna-alueet pystyvät kiinnittymään yhä tiukemmin tietointensiivisen talouden rakenteisiin. Suomen logistiikan ja henkilöliikenteen solmukohtana koronaepidemia ja siihen liittyvät rajoitukset ovat merkittävällä tavalla heijastuneet Uudenmaan liikennevirtoihin. Etenkin Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja sen toimintaan kytkeytyville tukipalveluille isku on ollut erityisen raju. Kriisin pitkittyessä henkilö- ja tavaraliikenteen toimivuus on tärkeää turvata tuotannon, työllisyyden ja palveluiden ylläpitämiseksi. Erityisesti Helsinki-Vantaan lentokenttäalueen toimintojen turvaaminen on koko Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeisessä asemassa. Uudenmaan voimakkaan kasvun sekä ilmasto- ja kuntatalouden haasteiden takia keskeinen kestävän yhdyskunnan suunnitteluperiaate on aluerakenteen tehostaminen keskuksiin tukeutuen, erityisesti kestävin kulkutavoin. Tällainen kestävä yhdyskuntasuunnittelu vastaa sekä pidemmän tähtäimen ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteisiin että myös lyhyemmän tähtäimen kestävämmän kuntatalouden tavoitteisiin. Nämä tavoitteet korostuvat myös Helsingin seudun MAL-suunnittelussa. 3 (5) 4. Uudistuva elinkeinoelämä ja TKI-toiminnan vauhdittaminen Elinkeinoelämän uudistumisen kytkeminen kestävävään kasvuun. TKI-rahoitus suhteessa bkt:een on laskenut Uudellamaalla merkittävästi jo pitkään. Koronakriisin myötä useat palvelutoimialat suurissa vaikeuksissa. Uusimaa on Suomen elinkeinoelämän keskittymä. Maakunnassa sijaitsee noin kolmannes maan työpaikoista ja syntyy 39 prosenttia bruttokansantuotteesta. Uudenmaan elinkeinoelämälle on tunnusomaista vahva kansainvälisyys ja yritysten vientivetoisuus. Suomessa toimivasta ulkomaalaistaustaisesta yritystoiminnasta yli puolet on keskittynyt Uudellemaalle. Koko maan viennin arvosta Uudenmaan osuus on noin kolmannes. Talouden elinvoimaisuutta vahvistavat väestön korkea koulutustaso, keskimääräistäi nuorempi yrityskanta sekä suuri startupyritysten määrä. Lisäksi Uudenmaan vahvuuksia ovat osaamisintensiivisten palveluiden suuri osuus sekä elinkeinorakenteen monipuolisuus. Kansainvälinen kilpailu edellyttää Uudenmaan elinkeinoelämältä jatkuvaa uudistumista sekä kilpailukyvyn ylläpitämistä. Digitalisaatio ja teknologian kehitys muuttavat töiden sisältöä, työnteon tapoja ja ammatteja. Tämän vuoksi Uudellamaalla tarvitaan yhä enemmän panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä koulutukseen ja

4 osaamisen päivittämiseen. Tämän lisäksi elinkeinoelämän uudistumisen tulisi kytkeytyä yhä voimakkaammin kestävävään kasvuun ja asetettuihin ilmastotavoitteisiin. Uudellamaalla harjoitetun TKI-toiminnan menot kattavat noin puolet Suomen TKI-menoista. Yritysten ja julkisen sektorin TKI-panostusten kasvu on yhteydessä alueella syntyviin innovaatioihin ja tuottavuuteen. Suomen hallitus on asettanut tavoitteekseen, että TKI-panostukset nousevat neljään prosenttiin BKT:sta vuosikymmenen loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamisen kannalta Uusimaa on keskeisessä roolissa. Huolestuttavaa kuitenkin on, että TKI-rahoitus suhteessa BKT:een on laskenut Uudellamaalla merkittävästi vuodesta 2011 lähtien. Hallituksen tavoite edellyttääkin julkisten ja yksityisten TKI-investointien lisäksi huolehtimista siitä, että Uudenmaan innovaatioympäristö on entistä houkuttelevampi kohde kansainvälisille TKI-investoinneille ja tutkijoille. Uudenmaan elinkeinoelämän ja korkeakoulusektorin välinen innovaatioekosysteemi muodostaa suotuisen ympäristön yrittäjyydelle ja uusien kasvuyritysten syntymiselle. Puolet Suomen kasvuyrityksistä sijaitsee Uudellamaalla ja kaikista maakunnan työssäkäyvistä kahdeksan prosenttia toimii yrittäjinä. Yrittäjyyden edellytysten parantamisen tulee olla keskeinen tavoite myös jatkossa. Startup-yrittäjiä tulee saattaa myös entistä läheisempään yhteistyöhön korkeakoulusektorin sekä ammatillisen koulutuksen toimijoiden kanssa. Uudenmaan talouden viime vuosien positiivinen kasvukehitys on kääntynyt jyrkkään laskuun koronakriisin myötä. Viimeisimmän pk-yritysbarometrien perusteella Uudenmaan yritysten arviot lähitulevaisuuden suhdannenäkymistään ovat synkentyneet selvästi. Näkymät ovat heikentyneet myös nopeammin kuin muualla maassa keskimäärin. Myös maksuvaikeuksista kärsivien yritysten määrä on ollut selvässä kasvussa. Erityisen rajusti koronakriisi on iskenyt Uudenmaan palvelutoimialoille, joiden osuus talouden rakenteesta on Uudellamaalla selvästi suurempi kuin muualla maassa. Palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiryhmässä lomautukset ovat kasvaneet ennätyksellisen nopeasti ja alan työttömyys on ollut selvässä kasvussa. Matkailutoimialoilla etenkin kansainvälisen matkailun romahtaminen on johtanut laajoihin lomautuksiin ja irtisanomisiin. Matkailun vähenemisellä on laajat välilliset vaikutukset useille siihen kytköksissä oleville toimialoille. 4 (5) 5. Osaaminen ja sivistys aluekehityksen voimavarana Työttömyys ja lomautettujen määrä ovat kasvanut Uudellamaalla muuta Suomea nopeammin. Nuoret suurin työttömien ryhmä. Elinikäisen oppisen sekä ulkomaisten osaajien merkitys. Koronariisin vaikutukset ovat iskeneet Uudenmaan työmarkkinoille muuta Suomea kovemmin. Elokuussa maakunnassa oli työttömiä , mikä oli 60 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyyden kasvu on ollut Uudellamaalla selvästi Manner-Suomen nopeinta. Kolmasosa kaikista Suomen työttömistä työnhakijoista asuu Uudenmaan alueella. Erityisen huolestuttavaa on, että nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut Uudellamaalla nopeaa ja nuorista on tullut suurin työttömien ryhmä. Nuorisotyöttömyys on ollut maakunnassa jo ennen koronakriisiä huolestuttavan korkealla tasolla. Työmarkkinatilanteen pysyessä heikkona nuorilla on yhä suurempia vaikeuksia saada jalansijaa työmarkkinoilla ja osa on vaarassa syrjäytyä sieltä pysyvästi. Tällä voi pahimmassa tapauksessa olla vaikutuksia työllisyyteen vuosikymmenien päähän. Tällaisen syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen on tehokas ja pitkävaikutteinen työllisyystoimi. Koulutusasteen osalta Uudenmaan työttömyys on kasvanut eniten korkeasti koulutettujen ja toisen asteen suorittaneiden keskuudessa. Vuoden alusta korkeakoulutettujen työttömyys on lähes kaksinkertaistunut. Lisäksi Uudenmaan työttömyystilastoissa korostuvat yrittäjät ja ulkomaalaistaustaiset työttömät. Maahanmuuttajien työllisyysasteen merkittävä nostaminen nykyisestä alle 60 prosentista on myös kriittinen menestystekijä Uudellemaalle ja siten myös koko Suomelle. Koronakriisin myötä uusien avoimien työpaikkojen määrä laski Uudellamaalla ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Työvoiman kysyntä on laskenut erityisesti toimisto- ja asiakaspalvelun tehtävissä, prosessi- ja kuljetusalalla sekä myyntityössä. Kesän edetessä työvoiman kysyntä vähentyi selvästi myös teollisuudessa. Uudellamaalla työllisyyden kasvua on jo ennen koronakriisi hidastanut erityisesti työmarkkinoiden kohtaantoongelmat. Yksi tapa vastata näihin haasteisiin on panostaa entistä voimakkaammin aikuiskoulutukseen,

5 osaamiseen sekä maahanmuuttajien työllistymistä edistäviin palveluihin. Työvoiman tarjonnan asettamaa rajoitetta työllisyyden kasvulle voidaan helpottaa myös edistämällä kansainvälisen osaajien rekrytointia. Uudellamaalla korkeakoulutettujen väestöosuus on korkeampi kuin muualla maassa keskimäärin. Maakunnassa on kuitenkin lähes vuotiasta henkilöä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Vieraskielisiä työikäisiä on puolestaan lähes ja heistä noin puolella ei ole tutkintoa. Väestön koulutustason nostaminen ja sitä kautta elinkeinoelämän kehitysedellytykset kulminoituvat jatkossa yhä voimakkaammin korkeakoulutuksen saavutettavuuteen, opiskelupaikkojen riittävyyteen sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksiin. Kotimaisen osaamis- ja koulutustason noston ohella Uudenmaan tulee olla entistä houkuttelevampi kohde ulkomaalaisille opiskelijoille. 5 (5) 6. Osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä eriarvoistumisen ehkäisy Koronakriisi on kärjistänyt eroja hyvinvoivien ja heikommassa asemassa olevien välillä entisestään. Paljon tukea tarvitsevien ja sosiaalipalveluja käyttävien väestöryhmien tilanne erityisesti heikentynyt. Koronakriisin epäsuorat vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin ovat mittavat. Uusmaalaisten hyvinvointi ja mahdollisuus hyvään elämään ovat useilla mittareilla mitattuna maailman huippuluokkaa. Hyvinvoinnin pohjan luo toimiva yhteiskunta. Luottamus instituutioihin, yhteisöihin ja ihmisiin, laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä mahdollisuus kouluttautua ovat osa hyvinvointia ja turvallisuutta. Koronaepidemian vaikutukset talouteen ja työllisyyteen ovat kuitenkin aiheuttaneet suuren notkahduksen uusmaalaisten toimeentuloon lomautusten, irtisanomisten ja yritystoiminnan hiipumisen kautta. Työllistymismahdollisuudet ovat heikentyneet erityisesti vastavalmistuneiden, osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien kohdalla. Koronakevät on kärjistänyt eroja hyvinvoivien ja heikommassa asemassa olevien asukkaiden välillä entisestään. Koronaepidemia onkin tällä hetkellä merkittävin hyvinvoinnin ja eriarvoistumisen muutostekijä. Vuoden aikana paljon tukea tarvitsevien ja sosiaalipalveluja käyttävien väestöryhmien tilanne on heikentynyt. Eniten rajoitustoimista ovat kärsineet tukea tarvitsevat nuoret ja lapsiperheet sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujat. Myös monet välttämättömät matalan kynnyksen palvelut tai lähipalvelut on jouduttu sulkemaan ja samaan aikaan uusien digitaalisten palveluiden käyttöönotto on ollut vaikeaa taitojen ja muiden resurssien puuttuessa. Vielä ei voida arvioida, miten suuria vahinkoja kuukausia kestävä tärkeiden palvelujen ja kontaktien puuttuminen aiheuttaa. Koronaviruksen vuoksi terveydenhuolto ja erityisesti erikoissairaanhoito keskittyi suunnitellusti hoitamaan koronaviruspotilaita. Pitkään kestänyt varautuminen aiheutti paljon kiireettömien hoitotoimien siirtymistä myöhempään. Myös sovittuja hoitoaikoja peruttiin perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa. Syntynyttä hoitovelkaa joudutaan korjaamaan kauan. Ajoissa hoitamatta jääneet sairaudet voivat pahentaa sairautta ja aiheuttaa suuria kustannuksia. Koronaviruksen aikana kolmannen sektorin merkitys on korostunut vapaaehtoistyön ja avun kanavoinnissa. Eristäytyminen on lisännyt vapaaehtoista auttamista ja yhteisöllisyys on saanut uusia muotoja. Kolmannen sektorin rooli on tullut näkyväksi jopa lakisääteisten palvelujen pääasiallisena tuottajana. Järjestöt ja säätiöt eivät voi toimia ilman riittäviä resursseja, eikä julkisen sektorin tehtäviä voi siirtää vapaaehtoistyönä tehtäväksi suuressa määrin. Koronaviruksen etenemistä rajoittaneet toimet, kuten yli 70-vuotiaden eristäminen, ovat aiheuttaneet ongelmia, joihin ei ennakolta kyetty varautumaan. Yksinäisyys ja liikkumattomuus ovat lisääntyneet, mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat pahentuneet ja arkisen avun tarve on kasvanut. Koronaviruksen kokonaisvaikutukset voidaankin mitata vasta, kun koronaepidemian laajuus ja kesto on selvillä. Epäsuorat vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin ovat joka tapauksessa mittavat.