Maahanmuuttajanuorten kriisit ja traumat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajanuorten kriisit ja traumat"

Transkriptio

1 Maahanmuuttajanuorten kriisit ja traumat

2 Päivän teemoja Perustietoa kriiseistä ja traumoista Kriisien ja traumojen ilmenemisestä Traumatisoituneen / kriisiytyneen ihmisen kohtaamisesta ja auttamisesta Maahanmuuttajanuorten mielenterveyden edellytyksistä ja riskitekijöistä Traumatisoituneiden parissa työskentelyn vaikutuksista työntekijään (sekundaarinen traumatisoituminen)

3 Koulutuksen tavoitteita Antaa valmiuksia tunnistaa ja ymmärtää kriisejä ja traumaa ilmiöinä Antaa osallistujille käsitteellisiä ja käytännöllisiä perusvalmiuksia työskennellä omasta työtehtävästään käsin mahdollisesti kriisiytyneiden ja/tai traumatisoituneiden maahanmuuttajien parissa sekä tunnistaa omat rajansa tässä työssä Lisätä kykyä havaita, hallita ja ehkäistä työnsä haitallisia vaikutuksia itsessään

4 KRIISIT

5 Kriisien määrittelyä Uusi tilanne tai äkillinen muutos, jossa yksilön aiemmat kokemukset tai voimavarat riitä tilanteesta selviytymiseen sen ymmärtämiseen tai sen hallintaan > KRIISI Kriisit voidaan jakaa Kehityksellisiin kriiseihin Elämänkriiseihin Traumaattisiin kriiseihin

6 Kehityskriisit Jokaisen elämän kehitysvaiheen alku on eräänlainen kriisi, joka edellyttää psyykkistä työtä, itsearviointia, tosiasioiden hyväksymistä, luopumista menneisyydestä, identiteetin muutosta, ajattelutapojen sekä toimintatapojen muutosta Jokaisessa kehitysvaiheessa voidaan nähdä tavoitteita ja uhkia Tavoitteet voidaan saavuttaa kokonaan tai osittain tai kehityskriisi voi lukittua, jäädä päälle

7 Kehityskriisit eivät traumatisoi mutta voivat ratkeamattomina johtaa epätarkoituksenmukaiseen kehityskulkuun tai laukaista mielenterveyden häiriöitä. Ratkaisemattomaan kehityskriisiin liittyvät ongelmat myös nousevat aina uudelleen pintaan uusien kehityskriisien aikana Ratkaisematon kehityskriisi tai samanaikainen elämänkriisi vähentävät traumaattisesta kokemuksesta toipumisessa tarvittavia voimavaroja Kehityskriisejä käsitellään usein psykoterapiassa

8 Elämänkriisit Suuret muutokset omassa elämässä kuten koulun aloittaminen, opiskelujen loppuminen, työelämään siirtyminen, työpaikan vaihtaminen tai menettäminen, lapsen syntyminen, naimisiinmeno, eläkkeelle jääminen Tavallisia ihmisen elämänkulkuun kuuluvia asioita > kasvun paikkoja Elämänkriiseihin on yleensä mahdollisuus valmistautua psyykkisesti

9 TRAUMAATTISET KRIISIT

10 MIKÄ ON TRAUMA? (lähde: traumaterapiakeskus) Trauma määritellään tässä yhteydessä henkiseksi haavaksi. Sen aiheuttaa traumatisoiva tapahtuma, joka saa aikaan traumaattista stressiä. Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. REAKTIONA ON OLLUT VOIMAKAS PELKO, KAUHU TAI AVUTTOMUUS

11 Stressi on rasitusta tai painetta. Voimakas fyysinen ja psyykkinen rasitus aiheuttaa ihmisessä fyysisen ja psyykkisen sopeutumisreaktion. Traumaattinen stressi koetaan ahdistuksena, jonka aiheuttaa uhan havaitseminen. Ahdistus voi ilmetä muuttuneena käyttäytymisenä, ruumiillisina oireina ja/tai tunnereaktioina.

12 Traumaattisen tapahtuman tunnusmerkkejä ovat Tapahtuman tai tilanteen ennustamattomuus Tapahtuman kontrolloimattomuus; siihen ei pysty vaikuttamaan omalla toiminnallaan Tapahtuma koettelee ja muuttaa elämänarvoja Ihminen tulee tietoiseksi omasta haavoittuvuudestaan tai kuolevaisuudestaan Maailmankuva ja elämänkatsomus muuttuvat Elämänarvot muuttuvat

13 Esimerkkejä traumaattisista tapahtumista Suuronnettomuudet Luonnonkatastrofit Onnettomuuteen joutuminen Väkivallan kohteeksi joutuminen Läheisen väkivaltainen tai tapaturmainen kuolema tai itsemurha Väkivallan näkeminen Läheisen tai oma äkillinen sairastuminen

14 TRAUMATILANNE IHMINEN VALMISTAUTUU UHKAAN TAISTELEMALLA TAI PAKENEMALLA, JOS SE EI ONNISTU SEURAA LAMAANTUMINEN Tämä tapahtuu tahdosta riippumattoman hermoston / autonomisen hermoston ohjaamana Traumareaktiota ei siis voi valita!

15 TRAUMATILANNE Autonomisen hermoston säätelemänä ihminen ottaa käyttöön resursseja, jotka on tarkoitettu selviämiseen / hengissä säilymiseen. Tämä tapahtuu aivojen sisäosan eli limbisen alueen ohjaamana, korteksin eli etulohkon alue, siis ajattelun ja järjen alue ei ole juurikaan käytössä.

16 Traumaattisen kriisin vaiheittainen eteneminen: (Cullberg) 1) Sokkivaihe 2) Reaktiovaihe 3) Korjaamisvaihe 4) Uudelleen suuntautumisen vaihe

17 Shokkivaihe Shokkivaiheessa ihminen pitää todellisuutta etäällä, tapahtumat voivat tuntua epätodellisiltaja hänen tietoisuutensa on usein hämärtynyt. Kestää muutamasta minuutista vuorokausiin. Shokkivaiheen tarkoitus suojata mieltä ja auttaa ihmistä selviytymään elävänä hengenvaarallisissa tilanteissa. Epätodellinen olo tapahtuneesta, ihminen voi jumittua kieltämiseen Shokkiin EI VOI itse vaikuttaa, se on autonomisen hermoston käynnistämä suoja.

18 Shokkivaihe, jatkoa Tunteet puuttuvat tai ovat voimakkaasti vaimentuneet pinnan alla kaaos Myös kivun tunne puuttuu tai kipukynnys on selvästi kohonnut Aikakäsitys muuttuu Päätöksentekokyky alenee Osa ihmisistä (n.20%) käyttäytyy shokkivaiheessa epätarkoituksenmukaisesti Paniikki, hysteria lamaantuminen

19 Shokkivaihe, jatkoa Informaation anto shokkivaiheessa lähes turhaa, koska ihminen ei tällöin pysty juurikaan vastaanottamaan tietoa Psyykkisessä shokissa mieli ottaa aikalisän (Saari 2000). Aivojen kapasiteetista on käytössä suurempi osa kuin normaalioloissa (Dyregrov 1994) Voimakkaat, tarkat aistivaikutelmat ja muistikuvat Kaikki tiedot ja taidot käyttöön Usein myös havaintokenttä kapeutuu > putkinäkö Syntyy helposti voimakkaita aistivaikutelmia ja muistikuvia

20 Reaktiovaihe Kestää usein joitakin päiviä-kuukausia. Reaktiovaiheessa ihminen alkaa kohdata tapahtunutta, ja sen aiheuttamat tunteet heräävät. Miksi kysymykset, syyllisyys ja syyttely. Tapahtuma alkaa realisoitua ihmisen mielessä > psyykkisten puolustusmekanismien käynnistyminen Usein tässä vaiheessa hankkiudutaan hoitoon voimakkaiden oireiden ja tunteiden vuoksi

21 Korjaamisvaihe Kesto n. 1 kk 12 kk Traumaattisen kokemuksen läpityöstämistä Tapahtuneen vähittäinen hyväksyminen Voi jumittua tuskallisten muistikuvien torjumiseen

22 Uudelleen suuntautumisen vaihe Edellyttää, että traumaa on riittävästi läpityöskennelty Ajatukset tulevaisuudessa Horjunut itsetunto tasapainottunut Trauma tuntuu arpena elämänhistoriassa > hetkellisiä tuskallisia muistoja voi esiintyä

23 TRAUMAPERÄINEN STRESSIHÄIRIÖ = Post Traumatic Stress Disorder (PTSD) HENKILÖ ON KOKENUT TILANTEEN, JOSSA ON OLLUT LÄHELLÄ KUOLEMAA, LOUKKAANTUNUT, TAI OMAA KOSKEMATTOMUUTTA ON LOUKATTU (TAI NÄIDEN UHKA) REAKTIO TÄHÄN ON OLLUT VOIMAKAS PELKO, KAUHU TAI AVUTTOMUUS OIREET: 1. TRAUMAATTINEN KOKEMUS KOETAAN JATKUVASTI UUDELLEEN MIELEEN TUNKEUTUVAT AJATUKSET JA MIELIKUVAT FLASHBACKIT PAINAJAISUNET VOIMAKAS AHDISTUS TAPAHTUMASTA MUISTUTTAVIEN ASIOIDEN HERÄTTÄMÄNÄ

24 2. VÄLTTÄMISKÄYTTÄYMINEN TAPAHTUMAA MUISTUTTAVAT TILANTEET, AJATUKSET, KESKUSTELUT, IHMISET KYKENEMÄTTÖMYYS MUISTAA TAPAHTUMAAN LIITTYVIÄ ASIOITA 3. TURTUMINEN VIERAANTUMISENTUNNE MUISTA IHMISISTÄ TUNTEIDEN LAIMENTUMINEN (ESIM. KIINTYMYS) TULEVAISUUDEN NÄKYMIEN KAPEUTUMINEN 4. JATKUVA KOHONNUT VIREYSTILA UNIVAIKEUDET ÄRTYNEISYYS, VIHANPURKAUKSET KESKITTYMISVAIKEUDET KOROSTUNUT VARUILLAANOLO SÄIKKYMINEN

25 Traumatyypit (Rotchild) I Yksittäinen traumatisoiva tapahtuma II Toistuva trauma II a Vakaa tausta, kykenee erottelemaan traumaattiset tapahtumat toisistaan II b Traumaattisten tapahtumien erottelu vaikeaa

26 KOMPLEKSINEN TRAUMAPERÄINEN STRESSIHÄIRIÖ Syvä I-tyypin trauma tai II-tyypin trauma voi käsittelemättömänä johtaa pysyvään persoonallisuuden muutokseen (=kompleksinen traumaperäinen stressihäiriö) 1. Tunne- ja impulssisäätelyn muuttuminen Tunnesäätely Vihan säätely Itsetuhoisuus Itsetuhoajatukset Vaikeus seksuaalisuhteen säätelyssä Korostunut riskinotto

27 2. Huomio- ja keskittymiskyvyn muutokset Amnesia (muistamattomuus) Tilapäiset dissosiaatioepisodit ja depersonalisaatio 3. Muutokset minäkäsityksessä Tehottomuus Pysyvä vahingoittuminen Syyllisyys ja vastuu Häpeä Kukaan ei voi ymmärtää Vähättely

28 4. Muutokset rikoksentekijän havaitsemisessa Vääristyneiden uskomusten omaksuminen (esim. oma vika) Rikoksentekijän ihannointi Rikoksentekijän vahingoittamisen ajatteleminen 5. Muutokset suhteissa toisiin Kyvyttömyys luottaa Reviktimisaatio

29 6. Somatisointi Ruuansulatusjärjestelmä Krooninen kipu Sydän- ja keuhko-oireita Konversio-oireet (esim. halvausoireet, tic-oireet, kouristukset, äänen menetys) Seksuaaliset vaikeudet 7. Merkitysjärjestelmien muutokset Epätoivo ja toivottomuus Aikaisempien uskomusten menetys

30 Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa? Päässä lähtee itsestään pyörimään levy/video, jossa samat kauheat asiat toistuvat uudestaan ja uudestaan. En halua mennä nukkumaan, koska näen aina painajaisia Kun suljen silmäni näen uudelleen tilanteen x >Traumaattisen tapahtuman uudelleenkokeminen En halua miettiä/puhua minulle tapahtuneesta En voi mennä paikkaan, jossa x tapahtui >Välttämiskäyttäytyminen

31 Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa Minusta on tullut robotti Olen muuttumassa koneeksi Olen sisältä ontto, olen pelkkä kuori Olen kuplan sisällä >Turtuminen

32 Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa Äkilliset äänet nostattavat kylmän hien otsalleni En pysty nukahtamaan Herään öisin, enkä saa enää unta En voi hetkeksikään rentoutua, sillä jotain pahaa voi tapahtua minä hetkenä tahansa >Jatkuva kohonnut vireystila

33 Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa Välillä tulee vihan punainen aalto, ja silloin voisin tuhota kaiken Olisi parempi jos olisin kuollut / voisin tappaa itseni En voi hillitä itseäni >Tunne- ja impulssisäätelyn häiriöt, itsetuhoisuus

34 Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa En pysty keskittymään, muistamaan enkä oppimaan enää mitään Käteni eivät ole minun omat käteni Havahdun paikoista joihin en muista menneeni Kaikki tuntuu vieraalta, minä en ole minä Paha noita on varastanut sieluni Joskus olen itseni ulkopuolella >Huomio- ja keskittymiskyvyn muutokset, dissosiaatio ja depersonalisaatio

35 Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa? Olen aina hermostunut ja päähän/vatsaan/rintaan sattuu jatkuvasti >Somatisointi Kaikki haluavat minulle pahaa >Kyvyttömyys luottaa muihin Millään ei ole mitään merkitystä Tulevaisuudelta ei voi odottaa mitään hyvää >Merkitysjärjestelmien muutokset, toivottomuus

36 Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa? Olen paha ja siksi ansainnut kaiken kokemani En tiedä kuka oikeastaan olen, minne olen menossa tai mitä haluan >Muutokset minäkäsityksessä

37 AMMATILLINEN AUTTAMINEN

38 Ammatillinen kriisiauttamistyö Kriisityön päämääränä on mahdollistaa kriisin luonnollinen läpikäynti > oikea apu oikeaan aikaan Työmenetelmät kriisin vaiheiden mukaan Keinoja esim.: >kriisi-interventiot >kriisikeskustelut (yksilö, perhe, ryhmä) >psykoedukaatio, ohjaus ja neuvonta >altistusmenetelmät, EMDR >voimavarakartoitus, elämäntilanteen kartoitus >aktiivisten selviytymiskeinojen opettelu, rentoutumis- ja rauhoittumisharjoitukset, kotitehtävät >kriisin tai elämäntilanteen tarkasteleminen uusien näkökulmien valossa

39 Auttaminen shokkivaiheessa (lähde: traumaterapiakeskus) Huolehtivan, turvallisen ja rauhoittavan ilmapiirin luominen tärkeää Psyykkisessä ensiavussa on olennaista, että uhrin reaktioille, ajatuksille ja tunteille on tilaa Hyväksy ja osoita että kestät uhrin reaktiot Huolehdi perustarpeista: ravinto, lepo jne.

40 Anna uhrin puhua pahimmista kokemuksistaan - kuuntele keskeyttämättä, mutta ole aktiivinen ja pidä yllä katsekontaktia Ole selkeä, suora ja rehellinen > ei katteettomia lupauksia tai tyhjiä fraaseja Tarjoa apuasi aktiivisesti, anna tietoa kirjallisesti Auta uhria säilyttämään kontrolli, huolehdi lapsista ja mahdollisista arkirutiineista

41 Uhrilla usein tarve puhua ja käydä tapahtumia läpi yhä uudelleen; uhri tarvitsee tässä vaiheessa ennen kaikkea kuuntelijaa, ei niinkään keskustelijaa tai kannanottajaa Älä jätä uhria yksin >uhrin lähipiiri tueksi Osoita kiinnostuksesi ja tarjoa aktiivisesti konkreettista apuasi, ole läsnä ja käytettävissä Pidä lupauksesi Koskettaminen rauhoittaa, tuo turvaa, ilmaisee myötätuntoa ja välittämistä

42 Auttaminen reaktiovaiheessa Kriisi-interventiot: neuvonta, psykologinen jälkipuinti (debriefing) ja seuranta Psykoedukaatio: tietoa, ohjausta ja neuvontaa suullisesti tai kirjallisesti >Tietoja kriisin eri vaiheista ja normaaleista reaktioista niiden aikana. >Tietoja ja neuvontaa siitä, miten uhrit voivat auttaa itseään ja mistä voivat saada apua. >Tietoa monista käytännön asioista: työhön tai kouluun menemisestä, lääkityksen käytöstä, tapahtumapaikan kohtaamisesta, arkielämästä selviytymisestä jne.

43 Auttaminen käsittelyvaiheessa Keskitytään kriisiin tai traumaattiseen tapahtumaan ja sen aiheuttamiin seuraamuksiin ja reaktioihin > uhrin kokemusmaailman ja muuttuneen tilanteen käsittelyä Tasapaino: reagoimatonta aktivoidaan ja ylireagoivaa autetaan rauhoittumaan >tavoitteena on löytää sellainen kriisin/trauman käsittelyn taso, jossa tapahtuneen käsittely etenee luontevasti siten, ettei se aiheuta sietämätöntä ahdistusta Apuvälineinä erilaisia kriisi- ja traumatyömenetelmiä esim. EMDR Lyhytkestoista, istuntoja 1-2/vko

44 Auttajan sudenkuoppia Suurimmat virheet psyykkisessä ensiavussa ovat seurausta siitä, että emme kestä omia tunteitamme vaan lähdemme ratkaisemaan niitä (Saari, 2000) ymmärrän miltä sinusta tuntuu muille on käynyt samoin/pahemmin ja kyllä siitä on selvitty Uhrin lohduttaminen mahdotonta koska uhrilta puuttuu tulevaisuuden perspektiivi Yritykset viedä uhrin huomio muualle, unohtaa tapahtunut

45 PTSD:n hoito I tyypin traumat: EMDR, Kognitiivisbehavioraalinen psykoterapia, lääkitys tarv. IIa: - kokemusten läpityöskentely kuten edellä voimavarojen mukaan, lääkitys tarv. IIb: - kompleksinen traumatisoituminen: Pitkä monipuolinen hoito: yksilö-, perhe-, verkosto- ja ryhmämenetelmät sekä lääkitys

46 KOMPLEKSISEN TRAUMAN HOIDON VAIHEET 1) VAKAUTTAMINEN - opitaan jarruttamaan ennen kiihdytystä 2) TRAUMAATTISTEN KOKEMUSTEN KÄSITTELY - esim. EMDR, altistusmenetelmät 3) INTEGRAATIO UUDELLEEN SUUNTAUTUMINEN - surutyö menetetystä, katse tulevaisuuteen

47 Traumatyön ja surutyön eroja Esim. läheisen äkillinen kuolema voi aiheuttaa traumaattisen surun. Tällöin tehtävä sekä traumatyö että surutyö Trauma on käsiteltävä, jotta surutyö on mahdollista Psyykkiset prosessit ovat melko samanlaisia mutta myös eroja löytyy

48 Surutyö Traumatyö Muistikuvat menetetystä henkilöstä Lohduttavien muistojen etsintä Halu puhua menetetystä henkilöstä Suru, kaipaus, masennus Lohduttavia unia menetetystä henkilöstä Mieleentunkeutuvat muistikuvat traumaattisesta tapahtumasta Traumasta muistuttavien tilanteiden ja asioiden välttely Vaikea puhua tapahtumasta Ahdistus, pelko, masennus Painajaiset, kauhun hetkien uudelleen kokeminen

49 MIELENTERVEYS JA MAAHANMUUTTAJAT

50 Mitä on mielenterveys? psyykkisiä toimintoja ylläpitävä voimavara tai elämäntaito, jota keräämme, käytämme ja jonka avulla ohjaamme elämäämme ei ole olemassa yksiselitteistä kulttuurista riippumatonta määritelmää normaalin ja epänormaalin käytöksen raja vaihtelee ajallisesti ja paikallisesti (vrt. lukeminen) Turun kriisikeskus 2007

51 Mielenterveyden tuntomerkkejä: kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen, sosiaalinen itsenäisyys kyky ja halu vuorovaikutukseen, sosiaaliseen osallistumiseen ja itsensä ilmaisuun kyky puolustaa itseään ja selvitellä vaikeuksiaan ahdistuksen hallinta, menetysten sietäminen Turun kriisikeskus 2007

52 kyky sopeutua muutoksiin kyky olla luova kyky työhön tai muuhun mielekkääseen toimintaan todellisuudentaju: kyky erottaa oma ajatusmaailma ulkoisesta todellisuudesta hyvin kehittynyt identiteetti Turun kriisikeskus 2007

53 Mitä on mielenterveyden tukeminen? Tietoa ja taitoa, jonka avulla Vahvistetaan mielenterveyden voimavaroja ja suojaavia tekijöitä Poistetaan tai heikennetään mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä Ehkäistään ongelmia ja häiriöitä Tuetaan omaa ja läheisten mielenterveyttä Turun kriisikeskus 2007

54 Mitä on maahanmuuttajien mielenterveysongelmien ongelmien taustalla? (esim. Elina Vierikko 2005) Yksilöllinen haavoittuvuus Persoonallisuustekijät, perinnöllinen alttius, lapsuuden olosuhteet, opitut käyttäytymismallit Stressi- ja riskitekijät Yksittäiset tai pitkäaikaiset traumaattiset kokemukset (sota, menetykset, väkivalta, rasismi jne.) Ajankohtaiset stressitekijät (koulukiusaaminen, ihmissuhdevaikeudet, syrjintä, oppimisvaikeudet jne.) Puutteita suojaavissa tekijöissä Suojaavat tekijät = tekijät ja prosessit, jotka tukevat myönteistä kehitystä haavoittuvuustekijöistä ja stressitekijöistä huolimatta.

55 Suojaavia sisäisiä tekijöitä, joita mahdollisuuksien mukaan vahvistettava Fyysinen terveys ja perimä Myönteiset varhaiset ihmissuhteet Itsetunto, hyväksytyksi tulemisen tunne Turun kriisikeskus 2007

56 Suojaavia sisäisiä tekijöitä, joita mahdollisuuksien mukaan vahvistettava Oppimiskyky, ristiriitojen- ja ongelmanratkaisutaidot ongelmien ratkaisujen (esim. tiedon, tuen ja vaihtoehtoisten toimintamuotojen) aktiivinen etsiminen tunteiden säätely (esim. tunteiden aktiivinen käsittely, mielikuvat, lepo, luovuus, huumori, liikunta, itku, jäsentely, jakaminen, rentoutuminen) merkityksen arviointi (looginen analyysi, henkisyys, oma arvomaailma ja uskonto, tapahtuneen liittäminen omaan elämäntarinaan) Turun kriisikeskus 2007

57 Suojaavia sisäisiä tekijöitä, joita mahdollisuuksien mukaan vahvistettava Vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot joustavuus ja lannistumattomuus (voi vaihdella ajankohdasta ja elämänalueesta toiseen) prososiaalisuus (=myönteinen, aktiivinen sosiaalinen toimintatapa) tunteiden hallinta, vuorovaikutuksen sujuvuus, minäkuvan suhde ihanneminään, reflektointikyky (tärkein) ja minän vahvuus Turun kriisikeskus 2007

58 Suojaavia ulkoisia tekijöitä Ruoka, suoja, työ ja sosiaalinen tuki Turvallinen ympäristö ja yhteiskunta Myönteiset mallit Koulutusmahdollisuudet Turun kriisikeskus 2007

59 Suojaavat tekijät lapsilla ja nuorilla Sosiaalinen verkosto: läheiset ja turvalliset ihmissuhteet (perhe, ystävät) vähintään yhden huolehtivan aikuisen olemassaolo ikätoverien vertaistuki ammattiapu Turun kriisikeskus 2007

60 Suojaavat tekijät lapsilla ja nuorilla Koulu, työ ja harrastukset: onnistuminen ja muut positiiviset kokemukset => vaikutus itsetuntoon sitoutuminen kouluun, kiinnostus ja motivaatio kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista sosiaalisen verkoston ylläpitäminen, vuorovaikutus säännöllinen elämänrytmi, turvallisuus ja rakenteet itsetuntemuksen lisääntyminen aikuisen läsnäolo vanhempien kanssa tehtävä aikuisten välinen yhteistyö Turun kriisikeskus 2007

61 Riskitekijöitä maahanmuuttajilla: Pakolaisten traumatisoivat tapahtumat Sota (mahdollisesti monella tavalla) Vaino, syrjintä Kidutus Aliravitsemus Sairaudet Luonnon katastrofit Läheisten kuolemat Läheisten katoamiset (jatkuva) Omat läheltä-piti-tilanteet Muut väkivaltakokemukset, esim. seksuaaliväkivalta Turun kriisikeskus 2007

62 Pakolaisten traumatisoivat tapahtumat, jatkuu.. Sisäinen pakolaisuus, kodin tuhoutuminen Pakopäätös, syyllisyys omaisten jättämisestä Pakolaisleiri (olosuhteet, toivottomuus jne.) Pakomatkan kokemukset Turvapaikanhakuprosessi jatkuva pelko palautuksesta katastrofiolosuhteisiin Sosio-ekonomisen tason lasku Turun kriisikeskus 2007

63 Pakolaisuus kriisinä 3. Kuherruskuukausi 4. Realiteettien kohtaaminen 6. Kriisistä mahdollisuus 1. Katastrofi(t) 2. Pako 5. Apatian ja depression vaihe Turun kriisikeskus 2007

64 PTSD lapsilla ja nuorilla (U.S. Veteran Affairs) PTSD-oireita trauman kokeneilla 3-15%:lla tytöistä, 1-6%:lla pojista Riskitekijöitä Aiempi traumatisoituminen Tapahtuman vakavuus Vanhemman voimakkaat reaktiot ja kyvyttömyys tukea lasta Tapahtuman fyysinen läheisyys Sukupuoli, tytöillä yleisempää kuin pojilla Ihmisten aiheuttamat traumat Iän merkitys epäselvä Turun kriisikeskus 2007

65 PTSD lapsilla ja nuorilla ilmeneminen Pienet lapset Yleistyneet pelot, eroahdistus, traumasta muistuttavien tilanteiden välttely, univaikeudet, sanojen ja kuvien mieleentunkeutuminen, trauman toistuminen leikeissä, taantuminen Turun kriisikeskus 2007

66 Kouluikäiset Flashbackit, trauman yksityiskohtien muistamattomuus, trauman tai sen piirteiden toistuminen leikeissä, uusista traumoista varoittavien merkkien etsiminen Nuoret Ilmenee pääosin kuten aikuisilla, aggressiivisuuden ja impulsiivisuuden lisääntyminen Turun kriisikeskus 2007

67 PTSD pakolaisilla (U.S. Veteran Affairs) Yli 7 traumaattista tapahtumaa 40%:lla (Cardozo ym., 2000) Pakolaisten raportoimia traumaattisia tapahtumia (Kleijn, Hovens & Rodenburg, 2001) Kidutus 37%, hengenvaara 37%, ystävän tai sukulaisen kuolema 35% Maanpaon aiheuttamat ongelmat: pakolaisleiri, sairaudet, menetykset, väkivalta ja rasismi, sosioekonomisen tason lasku 45%:lla diagnosoiduista masennus- ja/tai PTSD-oireita vielä 3 vuoden kuluttua Turun kriisikeskus 2007

68 PTSD riskitekijät Aiemmat traumaattiset kokemukset Kielteinen kasvuympäristö, köyhyys Varhainen ero vanhemmista Alhainen koulutustaso Psykiatriset sairaudet Persoonallisuustekijät: neuroottisuus, introversio

69 Maahanmuuttajan psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia asioita Vaikeat tapahtumat menneisyydessä (sota, pakomatka) Kotimaahan jääneiden sukulaisten ja ystävien tilanne (epävarmuus ja ikävä) Kotimaan ja suomen kulttuurien ja uskonnon samankaltaisuus (mitä lähempänä toisiaan, sen helpompaa) Kotimaasta lähdön syy (vapaaehtoisuus /pakko) Tuloikä (murrosiässä ja seniori-iässä vaikeinta) Turun kriisikeskus 2007

70 Maahanmuuttajan psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia asioita Kielen oppiminen (mahdollisuus saada suomalaisia ystäviä) Koulunkäyntitausta (koulunkäynti kotimaassa helpottaa sopeutumista) Lasten ja nuorten kohdalla vanhempien tuki (ongelmien selvittäminen yhdessä tärkeää) Etnisen ryhmän tuki (omaa kieltä puhuvat ystävät tärkeitä, oman ryhmän asenne sopeutumiseen) Turun kriisikeskus 2007

71 Maahanmuuttajan psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia asioita Lasten ja nuorten kohdalla koulunkäynti ja suhde opettajaan (koulu luo säännöllisyyttä elämään, kannustava opettaja tärkeä) Suomalaisten suvaitsevaisuus (mahdollinen rasismi) Olot kotona/vastaanottokeskuksessa Lapsilla turvalliset ja säännölliset rutiinit (läksyt, kerhot, muut aktiviteetit) Oma asenne sopeutumiseen (molempien kulttuurien kunnioittaminen tärkeää) Turun kriisikeskus 2007

72 Maahanmuuttajanuorten kriisit Nuoruus kehityskriisinä: Itsetunto: miten paljon ja mistä asioista pidän itsessäni? Minäkuva: millainen minä olen? Identiteetti: mihin ryhmään minä kuulun? Elämäntilannekriisit Ihmissuhteet, perhekriisit, maahanmuutto kriisinä, sopeutuminen uuteen kulttuuriin jne. Traumaattiset kriisit Turun kriisikeskus 2007

73 Vakavan riskin hälytysmerkkejä Turun kriisikeskus 2007 SUHDE ITSEEN Nuori vahingoittaa itseään, piittaamaton, ottaa riskejä, nuorella vakavasti vääristynyt kuva itsestään, nuori ei kykene huolehtimaan perustarpeistaan SUHDE VANHEMPIIN Vakavat riidat, fyysiset yhteenotot, täydellinen eristäytyminen perheen vuorovaikutuksesta, kaikki vapaa-aika kotona / käy vain nukkumassa kotona SUHDE IKÄTOVEREIHIN Vetäytyminen kaverisuhteista, ei ikätovereita, puuttuva kiinnostus ikätoverisuhteisiin, kehitysvaiheelle liian varhaiset seurustelu- /seksisuhteet, väkivaltaisuus KOULUTYÖ Toistuvat, pitkittyvät poissaolot ilman ilmeistä syytä, yllättävä romahdus suoriutumisessa, keskittymisvaikeudet, vetäytyminen luokkayhteisöstä ja vuorovaikutuksesta, ongelmat suhteessa auktoriteetteihin (uhka väkivallasta) (Klaus Ranta, 2006)

74 Menetyskokemukset kriisien taustalla Turvapaikanhakijan / pakolaisen kriisi syntyy osittain menetysten takia Menetyskokemuksilla on haitallisia vaikutuksia elämään Näitä haitallisia vaikutuksia on mahdollista vähentää toimimalla Turun kriisikeskus 2007

75 Menetyskokemuksilla on haitallisia vaikutuksia elämään Turvallisuuden ja varmuuden menetys: Kansalaisen asema, passi, tulevaisuuteen liittyvä varmuus menetetään Tulevaisuuden pelko, voimattomuus, viha ja häpeä Turun kriisikeskus 2007

76 Menetyskokemuksilla on haitallisia vaikutuksia elämään Tuttujen ja turvallisten asioiden menetys: Kulttuurin, kielen, sosiaalisen aseman, omaisuuden, sosiaalisten suhteiden menetys Suru ja koti-ikävä, huoli, muutokset perheen rooleissa, rasismiin liittyvät vaikutukset, eristäytyminen, passiivisuus keskittymisvaikeudet Turun kriisikeskus 2007

77 Menetyskokemuksilla on haitallisia vaikutuksia elämään Menetetään tunne omasta itsestä kuka minä olen? Liittyy traumaattisiin kokemuksiin kotimaassa (sota, vaino, väkivalta) pelot, painajaiset, takaumat, keskittymis- ja muistivaikeudet, turtuminen, univaikeudet, ruumiilliset vaivat, masentuneisuus, ärtyneisyys, vaikutukset käsitykseen itsestä Turun kriisikeskus 2007

78 Haitallisia vaikutuksia on mahdollista vähentää toimimalla Tiedon hankkiminen (turvapaikkaprosessista, omista oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa) => lisää omaa hallinnantunnetta ja vähentää pelkoa Opiskelu, sosiaaliset kontaktit (suomalaisiin ja muihin maahanmuuttajiin), työ, liikunta, taide, pienet arkiset nautinnot ja rituaalit, ympäristöön tutustuminen, oman kulttuurin tapojen ylläpitäminen, uskonto, suomen kielen opiskelu => Omien arvojen ja merkityksellisten asioiden ylläpitäminen Turun kriisikeskus 2007

79 Haitallisia vaikutuksia on mahdollista vähentää toimimalla Psykososiaalisen tuen hakeminen (ammattiauttajien tuki: tietoa traumaattisten kokemusten normaaleista vaikutuksista, tukea antavat keskustelut, rentoutuskeinot, lääkitys, toimeentuloturvan järjestely jne.) Omien tavoitteiden ja suunnitelmien ylläpitäminen, itselle arvokkaiden asioiden, muistojen ja arvojen vaaliminen => toipuminen uhrin identiteetistä, mahdollisuus rakentaa uudenlainen käsitys itsestä, muista ja maailmasta Turun kriisikeskus 2007

80 Maahanmuuttajanuori koulussa Koulumaailma on kaikille nuorille vaativa ympäristö Tiedolliset, taidolliset ja sosiaaliset vaatimukset Kieliongelmat oppiminen vaikeaa, raskasta ryhmään liittyminen vaikeutuu välttämiskäyttäytyminen, suojautuminen Koulukiusaaminen kaikissa kouluissa on kiusaamista joukosta erottuvalla suurempi riski joutua kiusatuksi heikon itsetunnon omaavilla suurempi riski tulla kiusatuksi kiusaamiselta suojaa: hyvä itsetunto, kaveripiiri, sosiaaliset taidot suojautuminen kiusaamiselta voi johtaa kiusaajan roolin omaksumiseen Turun kriisikeskus 2007

81 Maahanmuuttajanuori koulussa Rasismi oppilaiden taholta opettajien taholta jengiytyminen reaktiona rasismiin Kulttuuriin ja tapoihin liittyvät erot esim. yhteisöllisyys vs. yksilökeskeisyys Ikätoverit vs. perhe tarve kuulua joukkoon perheen asenne, pelot valtakulttuuria kohtaan sopeutuminen eri tahdissa (lapset ja nuoret vanhempiaan nopeammin) tulkkina kahden kulttuurin välissä Turun kriisikeskus 2007

82 Sopeutumisen nelikenttä (akkulturaatio, Berry ym. 1992) Oma kultt.+ Oma kultt. - Vieras kulttuuri+ Vieras kulttuuri - KOTOUTUMINEN / ERISTÄYTYMINEN / INTEGRAATIO ISOLAATIO SULAUTUMINEN / SYRJÄYTYMINEN ASSIMILAATIO Turun kriisikeskus 2007

83 Maahanmuuttajanuoren tukeminen ja auttaminen

84 Auttamisfilosofia Ei ole samantekevää millaiselta arvopohjalta tukea tai hoitoa annetaan Moraalinen relativismi vs. moraalinen realismi

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita

Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita Kesto: 3 tuntia (3*45 min) Ryhmä: noin 15 henkeä Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus-

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

PAKOLAISUUS JA TRAUMATISOITUMINEN NÄKÖKULMIA TOIPUMISEEN FERDINAND GAROFF PSYKOLOGI KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS

PAKOLAISUUS JA TRAUMATISOITUMINEN NÄKÖKULMIA TOIPUMISEEN FERDINAND GAROFF PSYKOLOGI KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS PAKOLAISUUS JA TRAUMATISOITUMINEN NÄKÖKULMIA TOIPUMISEEN FERDINAND GAROFF PSYKOLOGI KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS 10/2/2015 KOLME VÄITETTÄ Jos olet samaa mieltä jää istumaan. Jos olet eri mieltä nouse seisomaan.

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa

Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa Teija Savolainen/Riitta Moghaddam 15.9.2016 Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa Kotoutumislaissa säädetään, että alle 18-vuotiaan kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Traumatisoituneet turvapaikanhakijat

Traumatisoituneet turvapaikanhakijat Traumatisoituneet turvapaikanhakijat äitiyshuollossa -Elina Ahvenus Psykiatrian erikoislääkäri, Sturenkadun psyk pkl Helsinki Traumatisoituneet pakolaiset äitiyshuollossa Kirjallisuutta Lääkärilehti 12-13/2016:

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Nuorten kokonaisvaltainen ohjaus ja ohjausverkostojen yhteistoimintakulttuuri. Koli seminaari Mikael Leiman Laudito Oy

Nuorten kokonaisvaltainen ohjaus ja ohjausverkostojen yhteistoimintakulttuuri. Koli seminaari Mikael Leiman Laudito Oy Nuorten kokonaisvaltainen ohjaus ja ohjausverkostojen yhteistoimintakulttuuri Koli seminaari 11.4.2014 Mikael Leiman Laudito Oy Kohdallinen apu transteoreettisen muutosmallin (TTM) valossa Psykoterapia,

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta

Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta Erityistason traumapsykoterapiakoulutuksen opinnäytetyö 2013 Sirpa Hirvimäki ja Maria Wiik-Kortell Ohjaajat Jukka Jylhä ja Jarno Katajisto

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta 21.10.2015 Merja Pihlajasaari 22.2.2016 Puhutaan itsetunnosta ja rajoista Vapaaehtoinen toimii henkilökohtaisen tiedon, elämänkokemuksensa ja vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Miltä aikuisten ongelmat näyttävät nuoren näkökulmasta ja miten ne vaikuttavat heidän hyvinvointiin Bio-psykososiaalinen viitekehys - Geenit

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Sopeutuminen muutoksiin

Sopeutuminen muutoksiin Kun perheeseen syntyy vammainen lapsi Sopeutumisen vaiheet ja kuinka tukea lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia KSSHP/ Lastenneurologian yksikkö Psykologi Anne Hytönen Sopeutuminen muutoksiin Ihmisten

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot