Maahanmuuttajanuorten kriisit ja traumat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajanuorten kriisit ja traumat"

Transkriptio

1 Maahanmuuttajanuorten kriisit ja traumat

2 Päivän teemoja Perustietoa kriiseistä ja traumoista Kriisien ja traumojen ilmenemisestä Traumatisoituneen / kriisiytyneen ihmisen kohtaamisesta ja auttamisesta Maahanmuuttajanuorten mielenterveyden edellytyksistä ja riskitekijöistä Traumatisoituneiden parissa työskentelyn vaikutuksista työntekijään (sekundaarinen traumatisoituminen)

3 Koulutuksen tavoitteita Antaa valmiuksia tunnistaa ja ymmärtää kriisejä ja traumaa ilmiöinä Antaa osallistujille käsitteellisiä ja käytännöllisiä perusvalmiuksia työskennellä omasta työtehtävästään käsin mahdollisesti kriisiytyneiden ja/tai traumatisoituneiden maahanmuuttajien parissa sekä tunnistaa omat rajansa tässä työssä Lisätä kykyä havaita, hallita ja ehkäistä työnsä haitallisia vaikutuksia itsessään

4 KRIISIT

5 Kriisien määrittelyä Uusi tilanne tai äkillinen muutos, jossa yksilön aiemmat kokemukset tai voimavarat riitä tilanteesta selviytymiseen sen ymmärtämiseen tai sen hallintaan > KRIISI Kriisit voidaan jakaa Kehityksellisiin kriiseihin Elämänkriiseihin Traumaattisiin kriiseihin

6 Kehityskriisit Jokaisen elämän kehitysvaiheen alku on eräänlainen kriisi, joka edellyttää psyykkistä työtä, itsearviointia, tosiasioiden hyväksymistä, luopumista menneisyydestä, identiteetin muutosta, ajattelutapojen sekä toimintatapojen muutosta Jokaisessa kehitysvaiheessa voidaan nähdä tavoitteita ja uhkia Tavoitteet voidaan saavuttaa kokonaan tai osittain tai kehityskriisi voi lukittua, jäädä päälle

7 Kehityskriisit eivät traumatisoi mutta voivat ratkeamattomina johtaa epätarkoituksenmukaiseen kehityskulkuun tai laukaista mielenterveyden häiriöitä. Ratkaisemattomaan kehityskriisiin liittyvät ongelmat myös nousevat aina uudelleen pintaan uusien kehityskriisien aikana Ratkaisematon kehityskriisi tai samanaikainen elämänkriisi vähentävät traumaattisesta kokemuksesta toipumisessa tarvittavia voimavaroja Kehityskriisejä käsitellään usein psykoterapiassa

8 Elämänkriisit Suuret muutokset omassa elämässä kuten koulun aloittaminen, opiskelujen loppuminen, työelämään siirtyminen, työpaikan vaihtaminen tai menettäminen, lapsen syntyminen, naimisiinmeno, eläkkeelle jääminen Tavallisia ihmisen elämänkulkuun kuuluvia asioita > kasvun paikkoja Elämänkriiseihin on yleensä mahdollisuus valmistautua psyykkisesti

9 TRAUMAATTISET KRIISIT

10 MIKÄ ON TRAUMA? (lähde: traumaterapiakeskus) Trauma määritellään tässä yhteydessä henkiseksi haavaksi. Sen aiheuttaa traumatisoiva tapahtuma, joka saa aikaan traumaattista stressiä. Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. REAKTIONA ON OLLUT VOIMAKAS PELKO, KAUHU TAI AVUTTOMUUS

11 Stressi on rasitusta tai painetta. Voimakas fyysinen ja psyykkinen rasitus aiheuttaa ihmisessä fyysisen ja psyykkisen sopeutumisreaktion. Traumaattinen stressi koetaan ahdistuksena, jonka aiheuttaa uhan havaitseminen. Ahdistus voi ilmetä muuttuneena käyttäytymisenä, ruumiillisina oireina ja/tai tunnereaktioina.

12 Traumaattisen tapahtuman tunnusmerkkejä ovat Tapahtuman tai tilanteen ennustamattomuus Tapahtuman kontrolloimattomuus; siihen ei pysty vaikuttamaan omalla toiminnallaan Tapahtuma koettelee ja muuttaa elämänarvoja Ihminen tulee tietoiseksi omasta haavoittuvuudestaan tai kuolevaisuudestaan Maailmankuva ja elämänkatsomus muuttuvat Elämänarvot muuttuvat

13 Esimerkkejä traumaattisista tapahtumista Suuronnettomuudet Luonnonkatastrofit Onnettomuuteen joutuminen Väkivallan kohteeksi joutuminen Läheisen väkivaltainen tai tapaturmainen kuolema tai itsemurha Väkivallan näkeminen Läheisen tai oma äkillinen sairastuminen

14 TRAUMATILANNE IHMINEN VALMISTAUTUU UHKAAN TAISTELEMALLA TAI PAKENEMALLA, JOS SE EI ONNISTU SEURAA LAMAANTUMINEN Tämä tapahtuu tahdosta riippumattoman hermoston / autonomisen hermoston ohjaamana Traumareaktiota ei siis voi valita!

15 TRAUMATILANNE Autonomisen hermoston säätelemänä ihminen ottaa käyttöön resursseja, jotka on tarkoitettu selviämiseen / hengissä säilymiseen. Tämä tapahtuu aivojen sisäosan eli limbisen alueen ohjaamana, korteksin eli etulohkon alue, siis ajattelun ja järjen alue ei ole juurikaan käytössä.

16 Traumaattisen kriisin vaiheittainen eteneminen: (Cullberg) 1) Sokkivaihe 2) Reaktiovaihe 3) Korjaamisvaihe 4) Uudelleen suuntautumisen vaihe

17 Shokkivaihe Shokkivaiheessa ihminen pitää todellisuutta etäällä, tapahtumat voivat tuntua epätodellisiltaja hänen tietoisuutensa on usein hämärtynyt. Kestää muutamasta minuutista vuorokausiin. Shokkivaiheen tarkoitus suojata mieltä ja auttaa ihmistä selviytymään elävänä hengenvaarallisissa tilanteissa. Epätodellinen olo tapahtuneesta, ihminen voi jumittua kieltämiseen Shokkiin EI VOI itse vaikuttaa, se on autonomisen hermoston käynnistämä suoja.

18 Shokkivaihe, jatkoa Tunteet puuttuvat tai ovat voimakkaasti vaimentuneet pinnan alla kaaos Myös kivun tunne puuttuu tai kipukynnys on selvästi kohonnut Aikakäsitys muuttuu Päätöksentekokyky alenee Osa ihmisistä (n.20%) käyttäytyy shokkivaiheessa epätarkoituksenmukaisesti Paniikki, hysteria lamaantuminen

19 Shokkivaihe, jatkoa Informaation anto shokkivaiheessa lähes turhaa, koska ihminen ei tällöin pysty juurikaan vastaanottamaan tietoa Psyykkisessä shokissa mieli ottaa aikalisän (Saari 2000). Aivojen kapasiteetista on käytössä suurempi osa kuin normaalioloissa (Dyregrov 1994) Voimakkaat, tarkat aistivaikutelmat ja muistikuvat Kaikki tiedot ja taidot käyttöön Usein myös havaintokenttä kapeutuu > putkinäkö Syntyy helposti voimakkaita aistivaikutelmia ja muistikuvia

20 Reaktiovaihe Kestää usein joitakin päiviä-kuukausia. Reaktiovaiheessa ihminen alkaa kohdata tapahtunutta, ja sen aiheuttamat tunteet heräävät. Miksi kysymykset, syyllisyys ja syyttely. Tapahtuma alkaa realisoitua ihmisen mielessä > psyykkisten puolustusmekanismien käynnistyminen Usein tässä vaiheessa hankkiudutaan hoitoon voimakkaiden oireiden ja tunteiden vuoksi

21 Korjaamisvaihe Kesto n. 1 kk 12 kk Traumaattisen kokemuksen läpityöstämistä Tapahtuneen vähittäinen hyväksyminen Voi jumittua tuskallisten muistikuvien torjumiseen

22 Uudelleen suuntautumisen vaihe Edellyttää, että traumaa on riittävästi läpityöskennelty Ajatukset tulevaisuudessa Horjunut itsetunto tasapainottunut Trauma tuntuu arpena elämänhistoriassa > hetkellisiä tuskallisia muistoja voi esiintyä

23 TRAUMAPERÄINEN STRESSIHÄIRIÖ = Post Traumatic Stress Disorder (PTSD) HENKILÖ ON KOKENUT TILANTEEN, JOSSA ON OLLUT LÄHELLÄ KUOLEMAA, LOUKKAANTUNUT, TAI OMAA KOSKEMATTOMUUTTA ON LOUKATTU (TAI NÄIDEN UHKA) REAKTIO TÄHÄN ON OLLUT VOIMAKAS PELKO, KAUHU TAI AVUTTOMUUS OIREET: 1. TRAUMAATTINEN KOKEMUS KOETAAN JATKUVASTI UUDELLEEN MIELEEN TUNKEUTUVAT AJATUKSET JA MIELIKUVAT FLASHBACKIT PAINAJAISUNET VOIMAKAS AHDISTUS TAPAHTUMASTA MUISTUTTAVIEN ASIOIDEN HERÄTTÄMÄNÄ

24 2. VÄLTTÄMISKÄYTTÄYMINEN TAPAHTUMAA MUISTUTTAVAT TILANTEET, AJATUKSET, KESKUSTELUT, IHMISET KYKENEMÄTTÖMYYS MUISTAA TAPAHTUMAAN LIITTYVIÄ ASIOITA 3. TURTUMINEN VIERAANTUMISENTUNNE MUISTA IHMISISTÄ TUNTEIDEN LAIMENTUMINEN (ESIM. KIINTYMYS) TULEVAISUUDEN NÄKYMIEN KAPEUTUMINEN 4. JATKUVA KOHONNUT VIREYSTILA UNIVAIKEUDET ÄRTYNEISYYS, VIHANPURKAUKSET KESKITTYMISVAIKEUDET KOROSTUNUT VARUILLAANOLO SÄIKKYMINEN

25 Traumatyypit (Rotchild) I Yksittäinen traumatisoiva tapahtuma II Toistuva trauma II a Vakaa tausta, kykenee erottelemaan traumaattiset tapahtumat toisistaan II b Traumaattisten tapahtumien erottelu vaikeaa

26 KOMPLEKSINEN TRAUMAPERÄINEN STRESSIHÄIRIÖ Syvä I-tyypin trauma tai II-tyypin trauma voi käsittelemättömänä johtaa pysyvään persoonallisuuden muutokseen (=kompleksinen traumaperäinen stressihäiriö) 1. Tunne- ja impulssisäätelyn muuttuminen Tunnesäätely Vihan säätely Itsetuhoisuus Itsetuhoajatukset Vaikeus seksuaalisuhteen säätelyssä Korostunut riskinotto

27 2. Huomio- ja keskittymiskyvyn muutokset Amnesia (muistamattomuus) Tilapäiset dissosiaatioepisodit ja depersonalisaatio 3. Muutokset minäkäsityksessä Tehottomuus Pysyvä vahingoittuminen Syyllisyys ja vastuu Häpeä Kukaan ei voi ymmärtää Vähättely

28 4. Muutokset rikoksentekijän havaitsemisessa Vääristyneiden uskomusten omaksuminen (esim. oma vika) Rikoksentekijän ihannointi Rikoksentekijän vahingoittamisen ajatteleminen 5. Muutokset suhteissa toisiin Kyvyttömyys luottaa Reviktimisaatio

29 6. Somatisointi Ruuansulatusjärjestelmä Krooninen kipu Sydän- ja keuhko-oireita Konversio-oireet (esim. halvausoireet, tic-oireet, kouristukset, äänen menetys) Seksuaaliset vaikeudet 7. Merkitysjärjestelmien muutokset Epätoivo ja toivottomuus Aikaisempien uskomusten menetys

30 Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa? Päässä lähtee itsestään pyörimään levy/video, jossa samat kauheat asiat toistuvat uudestaan ja uudestaan. En halua mennä nukkumaan, koska näen aina painajaisia Kun suljen silmäni näen uudelleen tilanteen x >Traumaattisen tapahtuman uudelleenkokeminen En halua miettiä/puhua minulle tapahtuneesta En voi mennä paikkaan, jossa x tapahtui >Välttämiskäyttäytyminen

31 Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa Minusta on tullut robotti Olen muuttumassa koneeksi Olen sisältä ontto, olen pelkkä kuori Olen kuplan sisällä >Turtuminen

32 Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa Äkilliset äänet nostattavat kylmän hien otsalleni En pysty nukahtamaan Herään öisin, enkä saa enää unta En voi hetkeksikään rentoutua, sillä jotain pahaa voi tapahtua minä hetkenä tahansa >Jatkuva kohonnut vireystila

33 Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa Välillä tulee vihan punainen aalto, ja silloin voisin tuhota kaiken Olisi parempi jos olisin kuollut / voisin tappaa itseni En voi hillitä itseäni >Tunne- ja impulssisäätelyn häiriöt, itsetuhoisuus

34 Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa En pysty keskittymään, muistamaan enkä oppimaan enää mitään Käteni eivät ole minun omat käteni Havahdun paikoista joihin en muista menneeni Kaikki tuntuu vieraalta, minä en ole minä Paha noita on varastanut sieluni Joskus olen itseni ulkopuolella >Huomio- ja keskittymiskyvyn muutokset, dissosiaatio ja depersonalisaatio

35 Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa? Olen aina hermostunut ja päähän/vatsaan/rintaan sattuu jatkuvasti >Somatisointi Kaikki haluavat minulle pahaa >Kyvyttömyys luottaa muihin Millään ei ole mitään merkitystä Tulevaisuudelta ei voi odottaa mitään hyvää >Merkitysjärjestelmien muutokset, toivottomuus

36 Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa? Olen paha ja siksi ansainnut kaiken kokemani En tiedä kuka oikeastaan olen, minne olen menossa tai mitä haluan >Muutokset minäkäsityksessä

37 AMMATILLINEN AUTTAMINEN

38 Ammatillinen kriisiauttamistyö Kriisityön päämääränä on mahdollistaa kriisin luonnollinen läpikäynti > oikea apu oikeaan aikaan Työmenetelmät kriisin vaiheiden mukaan Keinoja esim.: >kriisi-interventiot >kriisikeskustelut (yksilö, perhe, ryhmä) >psykoedukaatio, ohjaus ja neuvonta >altistusmenetelmät, EMDR >voimavarakartoitus, elämäntilanteen kartoitus >aktiivisten selviytymiskeinojen opettelu, rentoutumis- ja rauhoittumisharjoitukset, kotitehtävät >kriisin tai elämäntilanteen tarkasteleminen uusien näkökulmien valossa

39 Auttaminen shokkivaiheessa (lähde: traumaterapiakeskus) Huolehtivan, turvallisen ja rauhoittavan ilmapiirin luominen tärkeää Psyykkisessä ensiavussa on olennaista, että uhrin reaktioille, ajatuksille ja tunteille on tilaa Hyväksy ja osoita että kestät uhrin reaktiot Huolehdi perustarpeista: ravinto, lepo jne.

40 Anna uhrin puhua pahimmista kokemuksistaan - kuuntele keskeyttämättä, mutta ole aktiivinen ja pidä yllä katsekontaktia Ole selkeä, suora ja rehellinen > ei katteettomia lupauksia tai tyhjiä fraaseja Tarjoa apuasi aktiivisesti, anna tietoa kirjallisesti Auta uhria säilyttämään kontrolli, huolehdi lapsista ja mahdollisista arkirutiineista

41 Uhrilla usein tarve puhua ja käydä tapahtumia läpi yhä uudelleen; uhri tarvitsee tässä vaiheessa ennen kaikkea kuuntelijaa, ei niinkään keskustelijaa tai kannanottajaa Älä jätä uhria yksin >uhrin lähipiiri tueksi Osoita kiinnostuksesi ja tarjoa aktiivisesti konkreettista apuasi, ole läsnä ja käytettävissä Pidä lupauksesi Koskettaminen rauhoittaa, tuo turvaa, ilmaisee myötätuntoa ja välittämistä

42 Auttaminen reaktiovaiheessa Kriisi-interventiot: neuvonta, psykologinen jälkipuinti (debriefing) ja seuranta Psykoedukaatio: tietoa, ohjausta ja neuvontaa suullisesti tai kirjallisesti >Tietoja kriisin eri vaiheista ja normaaleista reaktioista niiden aikana. >Tietoja ja neuvontaa siitä, miten uhrit voivat auttaa itseään ja mistä voivat saada apua. >Tietoa monista käytännön asioista: työhön tai kouluun menemisestä, lääkityksen käytöstä, tapahtumapaikan kohtaamisesta, arkielämästä selviytymisestä jne.

43 Auttaminen käsittelyvaiheessa Keskitytään kriisiin tai traumaattiseen tapahtumaan ja sen aiheuttamiin seuraamuksiin ja reaktioihin > uhrin kokemusmaailman ja muuttuneen tilanteen käsittelyä Tasapaino: reagoimatonta aktivoidaan ja ylireagoivaa autetaan rauhoittumaan >tavoitteena on löytää sellainen kriisin/trauman käsittelyn taso, jossa tapahtuneen käsittely etenee luontevasti siten, ettei se aiheuta sietämätöntä ahdistusta Apuvälineinä erilaisia kriisi- ja traumatyömenetelmiä esim. EMDR Lyhytkestoista, istuntoja 1-2/vko

44 Auttajan sudenkuoppia Suurimmat virheet psyykkisessä ensiavussa ovat seurausta siitä, että emme kestä omia tunteitamme vaan lähdemme ratkaisemaan niitä (Saari, 2000) ymmärrän miltä sinusta tuntuu muille on käynyt samoin/pahemmin ja kyllä siitä on selvitty Uhrin lohduttaminen mahdotonta koska uhrilta puuttuu tulevaisuuden perspektiivi Yritykset viedä uhrin huomio muualle, unohtaa tapahtunut

45 PTSD:n hoito I tyypin traumat: EMDR, Kognitiivisbehavioraalinen psykoterapia, lääkitys tarv. IIa: - kokemusten läpityöskentely kuten edellä voimavarojen mukaan, lääkitys tarv. IIb: - kompleksinen traumatisoituminen: Pitkä monipuolinen hoito: yksilö-, perhe-, verkosto- ja ryhmämenetelmät sekä lääkitys

46 KOMPLEKSISEN TRAUMAN HOIDON VAIHEET 1) VAKAUTTAMINEN - opitaan jarruttamaan ennen kiihdytystä 2) TRAUMAATTISTEN KOKEMUSTEN KÄSITTELY - esim. EMDR, altistusmenetelmät 3) INTEGRAATIO UUDELLEEN SUUNTAUTUMINEN - surutyö menetetystä, katse tulevaisuuteen

47 Traumatyön ja surutyön eroja Esim. läheisen äkillinen kuolema voi aiheuttaa traumaattisen surun. Tällöin tehtävä sekä traumatyö että surutyö Trauma on käsiteltävä, jotta surutyö on mahdollista Psyykkiset prosessit ovat melko samanlaisia mutta myös eroja löytyy

48 Surutyö Traumatyö Muistikuvat menetetystä henkilöstä Lohduttavien muistojen etsintä Halu puhua menetetystä henkilöstä Suru, kaipaus, masennus Lohduttavia unia menetetystä henkilöstä Mieleentunkeutuvat muistikuvat traumaattisesta tapahtumasta Traumasta muistuttavien tilanteiden ja asioiden välttely Vaikea puhua tapahtumasta Ahdistus, pelko, masennus Painajaiset, kauhun hetkien uudelleen kokeminen

49 MIELENTERVEYS JA MAAHANMUUTTAJAT

50 Mitä on mielenterveys? psyykkisiä toimintoja ylläpitävä voimavara tai elämäntaito, jota keräämme, käytämme ja jonka avulla ohjaamme elämäämme ei ole olemassa yksiselitteistä kulttuurista riippumatonta määritelmää normaalin ja epänormaalin käytöksen raja vaihtelee ajallisesti ja paikallisesti (vrt. lukeminen) Turun kriisikeskus 2007

51 Mielenterveyden tuntomerkkejä: kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen, sosiaalinen itsenäisyys kyky ja halu vuorovaikutukseen, sosiaaliseen osallistumiseen ja itsensä ilmaisuun kyky puolustaa itseään ja selvitellä vaikeuksiaan ahdistuksen hallinta, menetysten sietäminen Turun kriisikeskus 2007

52 kyky sopeutua muutoksiin kyky olla luova kyky työhön tai muuhun mielekkääseen toimintaan todellisuudentaju: kyky erottaa oma ajatusmaailma ulkoisesta todellisuudesta hyvin kehittynyt identiteetti Turun kriisikeskus 2007

53 Mitä on mielenterveyden tukeminen? Tietoa ja taitoa, jonka avulla Vahvistetaan mielenterveyden voimavaroja ja suojaavia tekijöitä Poistetaan tai heikennetään mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä Ehkäistään ongelmia ja häiriöitä Tuetaan omaa ja läheisten mielenterveyttä Turun kriisikeskus 2007

54 Mitä on maahanmuuttajien mielenterveysongelmien ongelmien taustalla? (esim. Elina Vierikko 2005) Yksilöllinen haavoittuvuus Persoonallisuustekijät, perinnöllinen alttius, lapsuuden olosuhteet, opitut käyttäytymismallit Stressi- ja riskitekijät Yksittäiset tai pitkäaikaiset traumaattiset kokemukset (sota, menetykset, väkivalta, rasismi jne.) Ajankohtaiset stressitekijät (koulukiusaaminen, ihmissuhdevaikeudet, syrjintä, oppimisvaikeudet jne.) Puutteita suojaavissa tekijöissä Suojaavat tekijät = tekijät ja prosessit, jotka tukevat myönteistä kehitystä haavoittuvuustekijöistä ja stressitekijöistä huolimatta.

55 Suojaavia sisäisiä tekijöitä, joita mahdollisuuksien mukaan vahvistettava Fyysinen terveys ja perimä Myönteiset varhaiset ihmissuhteet Itsetunto, hyväksytyksi tulemisen tunne Turun kriisikeskus 2007

56 Suojaavia sisäisiä tekijöitä, joita mahdollisuuksien mukaan vahvistettava Oppimiskyky, ristiriitojen- ja ongelmanratkaisutaidot ongelmien ratkaisujen (esim. tiedon, tuen ja vaihtoehtoisten toimintamuotojen) aktiivinen etsiminen tunteiden säätely (esim. tunteiden aktiivinen käsittely, mielikuvat, lepo, luovuus, huumori, liikunta, itku, jäsentely, jakaminen, rentoutuminen) merkityksen arviointi (looginen analyysi, henkisyys, oma arvomaailma ja uskonto, tapahtuneen liittäminen omaan elämäntarinaan) Turun kriisikeskus 2007

57 Suojaavia sisäisiä tekijöitä, joita mahdollisuuksien mukaan vahvistettava Vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot joustavuus ja lannistumattomuus (voi vaihdella ajankohdasta ja elämänalueesta toiseen) prososiaalisuus (=myönteinen, aktiivinen sosiaalinen toimintatapa) tunteiden hallinta, vuorovaikutuksen sujuvuus, minäkuvan suhde ihanneminään, reflektointikyky (tärkein) ja minän vahvuus Turun kriisikeskus 2007

58 Suojaavia ulkoisia tekijöitä Ruoka, suoja, työ ja sosiaalinen tuki Turvallinen ympäristö ja yhteiskunta Myönteiset mallit Koulutusmahdollisuudet Turun kriisikeskus 2007

59 Suojaavat tekijät lapsilla ja nuorilla Sosiaalinen verkosto: läheiset ja turvalliset ihmissuhteet (perhe, ystävät) vähintään yhden huolehtivan aikuisen olemassaolo ikätoverien vertaistuki ammattiapu Turun kriisikeskus 2007

60 Suojaavat tekijät lapsilla ja nuorilla Koulu, työ ja harrastukset: onnistuminen ja muut positiiviset kokemukset => vaikutus itsetuntoon sitoutuminen kouluun, kiinnostus ja motivaatio kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista sosiaalisen verkoston ylläpitäminen, vuorovaikutus säännöllinen elämänrytmi, turvallisuus ja rakenteet itsetuntemuksen lisääntyminen aikuisen läsnäolo vanhempien kanssa tehtävä aikuisten välinen yhteistyö Turun kriisikeskus 2007

61 Riskitekijöitä maahanmuuttajilla: Pakolaisten traumatisoivat tapahtumat Sota (mahdollisesti monella tavalla) Vaino, syrjintä Kidutus Aliravitsemus Sairaudet Luonnon katastrofit Läheisten kuolemat Läheisten katoamiset (jatkuva) Omat läheltä-piti-tilanteet Muut väkivaltakokemukset, esim. seksuaaliväkivalta Turun kriisikeskus 2007

62 Pakolaisten traumatisoivat tapahtumat, jatkuu.. Sisäinen pakolaisuus, kodin tuhoutuminen Pakopäätös, syyllisyys omaisten jättämisestä Pakolaisleiri (olosuhteet, toivottomuus jne.) Pakomatkan kokemukset Turvapaikanhakuprosessi jatkuva pelko palautuksesta katastrofiolosuhteisiin Sosio-ekonomisen tason lasku Turun kriisikeskus 2007

63 Pakolaisuus kriisinä 3. Kuherruskuukausi 4. Realiteettien kohtaaminen 6. Kriisistä mahdollisuus 1. Katastrofi(t) 2. Pako 5. Apatian ja depression vaihe Turun kriisikeskus 2007

64 PTSD lapsilla ja nuorilla (U.S. Veteran Affairs) PTSD-oireita trauman kokeneilla 3-15%:lla tytöistä, 1-6%:lla pojista Riskitekijöitä Aiempi traumatisoituminen Tapahtuman vakavuus Vanhemman voimakkaat reaktiot ja kyvyttömyys tukea lasta Tapahtuman fyysinen läheisyys Sukupuoli, tytöillä yleisempää kuin pojilla Ihmisten aiheuttamat traumat Iän merkitys epäselvä Turun kriisikeskus 2007

65 PTSD lapsilla ja nuorilla ilmeneminen Pienet lapset Yleistyneet pelot, eroahdistus, traumasta muistuttavien tilanteiden välttely, univaikeudet, sanojen ja kuvien mieleentunkeutuminen, trauman toistuminen leikeissä, taantuminen Turun kriisikeskus 2007

66 Kouluikäiset Flashbackit, trauman yksityiskohtien muistamattomuus, trauman tai sen piirteiden toistuminen leikeissä, uusista traumoista varoittavien merkkien etsiminen Nuoret Ilmenee pääosin kuten aikuisilla, aggressiivisuuden ja impulsiivisuuden lisääntyminen Turun kriisikeskus 2007

67 PTSD pakolaisilla (U.S. Veteran Affairs) Yli 7 traumaattista tapahtumaa 40%:lla (Cardozo ym., 2000) Pakolaisten raportoimia traumaattisia tapahtumia (Kleijn, Hovens & Rodenburg, 2001) Kidutus 37%, hengenvaara 37%, ystävän tai sukulaisen kuolema 35% Maanpaon aiheuttamat ongelmat: pakolaisleiri, sairaudet, menetykset, väkivalta ja rasismi, sosioekonomisen tason lasku 45%:lla diagnosoiduista masennus- ja/tai PTSD-oireita vielä 3 vuoden kuluttua Turun kriisikeskus 2007

68 PTSD riskitekijät Aiemmat traumaattiset kokemukset Kielteinen kasvuympäristö, köyhyys Varhainen ero vanhemmista Alhainen koulutustaso Psykiatriset sairaudet Persoonallisuustekijät: neuroottisuus, introversio

69 Maahanmuuttajan psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia asioita Vaikeat tapahtumat menneisyydessä (sota, pakomatka) Kotimaahan jääneiden sukulaisten ja ystävien tilanne (epävarmuus ja ikävä) Kotimaan ja suomen kulttuurien ja uskonnon samankaltaisuus (mitä lähempänä toisiaan, sen helpompaa) Kotimaasta lähdön syy (vapaaehtoisuus /pakko) Tuloikä (murrosiässä ja seniori-iässä vaikeinta) Turun kriisikeskus 2007

70 Maahanmuuttajan psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia asioita Kielen oppiminen (mahdollisuus saada suomalaisia ystäviä) Koulunkäyntitausta (koulunkäynti kotimaassa helpottaa sopeutumista) Lasten ja nuorten kohdalla vanhempien tuki (ongelmien selvittäminen yhdessä tärkeää) Etnisen ryhmän tuki (omaa kieltä puhuvat ystävät tärkeitä, oman ryhmän asenne sopeutumiseen) Turun kriisikeskus 2007

71 Maahanmuuttajan psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia asioita Lasten ja nuorten kohdalla koulunkäynti ja suhde opettajaan (koulu luo säännöllisyyttä elämään, kannustava opettaja tärkeä) Suomalaisten suvaitsevaisuus (mahdollinen rasismi) Olot kotona/vastaanottokeskuksessa Lapsilla turvalliset ja säännölliset rutiinit (läksyt, kerhot, muut aktiviteetit) Oma asenne sopeutumiseen (molempien kulttuurien kunnioittaminen tärkeää) Turun kriisikeskus 2007

72 Maahanmuuttajanuorten kriisit Nuoruus kehityskriisinä: Itsetunto: miten paljon ja mistä asioista pidän itsessäni? Minäkuva: millainen minä olen? Identiteetti: mihin ryhmään minä kuulun? Elämäntilannekriisit Ihmissuhteet, perhekriisit, maahanmuutto kriisinä, sopeutuminen uuteen kulttuuriin jne. Traumaattiset kriisit Turun kriisikeskus 2007

73 Vakavan riskin hälytysmerkkejä Turun kriisikeskus 2007 SUHDE ITSEEN Nuori vahingoittaa itseään, piittaamaton, ottaa riskejä, nuorella vakavasti vääristynyt kuva itsestään, nuori ei kykene huolehtimaan perustarpeistaan SUHDE VANHEMPIIN Vakavat riidat, fyysiset yhteenotot, täydellinen eristäytyminen perheen vuorovaikutuksesta, kaikki vapaa-aika kotona / käy vain nukkumassa kotona SUHDE IKÄTOVEREIHIN Vetäytyminen kaverisuhteista, ei ikätovereita, puuttuva kiinnostus ikätoverisuhteisiin, kehitysvaiheelle liian varhaiset seurustelu- /seksisuhteet, väkivaltaisuus KOULUTYÖ Toistuvat, pitkittyvät poissaolot ilman ilmeistä syytä, yllättävä romahdus suoriutumisessa, keskittymisvaikeudet, vetäytyminen luokkayhteisöstä ja vuorovaikutuksesta, ongelmat suhteessa auktoriteetteihin (uhka väkivallasta) (Klaus Ranta, 2006)

74 Menetyskokemukset kriisien taustalla Turvapaikanhakijan / pakolaisen kriisi syntyy osittain menetysten takia Menetyskokemuksilla on haitallisia vaikutuksia elämään Näitä haitallisia vaikutuksia on mahdollista vähentää toimimalla Turun kriisikeskus 2007

75 Menetyskokemuksilla on haitallisia vaikutuksia elämään Turvallisuuden ja varmuuden menetys: Kansalaisen asema, passi, tulevaisuuteen liittyvä varmuus menetetään Tulevaisuuden pelko, voimattomuus, viha ja häpeä Turun kriisikeskus 2007

76 Menetyskokemuksilla on haitallisia vaikutuksia elämään Tuttujen ja turvallisten asioiden menetys: Kulttuurin, kielen, sosiaalisen aseman, omaisuuden, sosiaalisten suhteiden menetys Suru ja koti-ikävä, huoli, muutokset perheen rooleissa, rasismiin liittyvät vaikutukset, eristäytyminen, passiivisuus keskittymisvaikeudet Turun kriisikeskus 2007

77 Menetyskokemuksilla on haitallisia vaikutuksia elämään Menetetään tunne omasta itsestä kuka minä olen? Liittyy traumaattisiin kokemuksiin kotimaassa (sota, vaino, väkivalta) pelot, painajaiset, takaumat, keskittymis- ja muistivaikeudet, turtuminen, univaikeudet, ruumiilliset vaivat, masentuneisuus, ärtyneisyys, vaikutukset käsitykseen itsestä Turun kriisikeskus 2007

78 Haitallisia vaikutuksia on mahdollista vähentää toimimalla Tiedon hankkiminen (turvapaikkaprosessista, omista oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa) => lisää omaa hallinnantunnetta ja vähentää pelkoa Opiskelu, sosiaaliset kontaktit (suomalaisiin ja muihin maahanmuuttajiin), työ, liikunta, taide, pienet arkiset nautinnot ja rituaalit, ympäristöön tutustuminen, oman kulttuurin tapojen ylläpitäminen, uskonto, suomen kielen opiskelu => Omien arvojen ja merkityksellisten asioiden ylläpitäminen Turun kriisikeskus 2007

79 Haitallisia vaikutuksia on mahdollista vähentää toimimalla Psykososiaalisen tuen hakeminen (ammattiauttajien tuki: tietoa traumaattisten kokemusten normaaleista vaikutuksista, tukea antavat keskustelut, rentoutuskeinot, lääkitys, toimeentuloturvan järjestely jne.) Omien tavoitteiden ja suunnitelmien ylläpitäminen, itselle arvokkaiden asioiden, muistojen ja arvojen vaaliminen => toipuminen uhrin identiteetistä, mahdollisuus rakentaa uudenlainen käsitys itsestä, muista ja maailmasta Turun kriisikeskus 2007

80 Maahanmuuttajanuori koulussa Koulumaailma on kaikille nuorille vaativa ympäristö Tiedolliset, taidolliset ja sosiaaliset vaatimukset Kieliongelmat oppiminen vaikeaa, raskasta ryhmään liittyminen vaikeutuu välttämiskäyttäytyminen, suojautuminen Koulukiusaaminen kaikissa kouluissa on kiusaamista joukosta erottuvalla suurempi riski joutua kiusatuksi heikon itsetunnon omaavilla suurempi riski tulla kiusatuksi kiusaamiselta suojaa: hyvä itsetunto, kaveripiiri, sosiaaliset taidot suojautuminen kiusaamiselta voi johtaa kiusaajan roolin omaksumiseen Turun kriisikeskus 2007

81 Maahanmuuttajanuori koulussa Rasismi oppilaiden taholta opettajien taholta jengiytyminen reaktiona rasismiin Kulttuuriin ja tapoihin liittyvät erot esim. yhteisöllisyys vs. yksilökeskeisyys Ikätoverit vs. perhe tarve kuulua joukkoon perheen asenne, pelot valtakulttuuria kohtaan sopeutuminen eri tahdissa (lapset ja nuoret vanhempiaan nopeammin) tulkkina kahden kulttuurin välissä Turun kriisikeskus 2007

82 Sopeutumisen nelikenttä (akkulturaatio, Berry ym. 1992) Oma kultt.+ Oma kultt. - Vieras kulttuuri+ Vieras kulttuuri - KOTOUTUMINEN / ERISTÄYTYMINEN / INTEGRAATIO ISOLAATIO SULAUTUMINEN / SYRJÄYTYMINEN ASSIMILAATIO Turun kriisikeskus 2007

83 Maahanmuuttajanuoren tukeminen ja auttaminen

84 Auttamisfilosofia Ei ole samantekevää millaiselta arvopohjalta tukea tai hoitoa annetaan Moraalinen relativismi vs. moraalinen realismi

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

22.11.11. Salo. Maahanmuuttajaperheiden auttaminen kriisityön näkökulmasta

22.11.11. Salo. Maahanmuuttajaperheiden auttaminen kriisityön näkökulmasta 22.11.11. Salo Maahanmuuttajaperheiden auttaminen kriisityön näkökulmasta Mitä löytyy mielenterveysongelmien taustalta? Yksilöllinen haavoittuvuus Persoonallisuustekijät, perinnöllinen alttius, lapsuuden

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen

Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen Kriisit Jokainen meistä voi joutua kriisiin Kriisi on yksilön psyykkinen tilanne sellaisessa ulkoisessa tapahtumassa, joka on omiaan uhkaamaan yksilön fyysistä

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010 Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa. Piia Latvala

LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa. Piia Latvala LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa Piia Latvala Traumaattinen kriisi äkillinen, yllätyksellinen, epätavallisen voimakas tapahtuma, joka tuottaisi huomattavaa kärsimystä

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Kriisit ja niiden kohtaaminen

Kriisit ja niiden kohtaaminen Kriisit ja niiden kohtaaminen Maahanmuuttaja kriisiasiakkaana 19.3.2014 Arja Riipinen Mikä kriisi on? Psyykkisessä kriisitilanteessa on kyse siitä, että ihminen (perhe/yhteisö/ryhmä) on joutunut elämäntilanteeseen,

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa

Lisätiedot

Opas maahanmuuttajien parissa toimiville

Opas maahanmuuttajien parissa toimiville SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA Opas maahanmuuttajien parissa toimiville 2 Tiivistelmä Pitkään jatkuneiden konfliktien seurauksena miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kotimaansa ulkopuolelle. Tällä hetkellä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Salli Saari YTHS, Helsinki-Espoon

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita

Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita Kesto: 3 tuntia (3*45 min) Ryhmä: noin 15 henkeä Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus-

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Hoitaja potilaan mielenterveyden tukena. Hiv hoitotyön päivät 29.9.2014 Taru Kaivola

Hoitaja potilaan mielenterveyden tukena. Hiv hoitotyön päivät 29.9.2014 Taru Kaivola Hoitaja potilaan mielenterveyden tukena Hiv hoitotyön päivät 29.9.2014 Taru Kaivola Mielenterveyden määrittelyä: Jokainen tietää mitä se ei ole, mutta kukaan ei ole täysin varma siitä mitä se on Hill 1995

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö

Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö Epätavallisen voimakkaan traumaattisen tapahtuman tavallisimmat psyykkiset seuraamukset jaetaan stressireaktioihin ja stressihäiriöihin. Stressireaktiot

Lisätiedot

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Jaana Kaukoranta Neuvontahoitaja, SYLVA ry. psykologi 20.3.2014 Psyykkinen kriisi: Ennustamattomuus Avuttomuus Hallinnantunteen menetys Tietoisuus haavoittuvuudesta

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Lapsen huostaanotto vanhemman kriisinä

Lapsen huostaanotto vanhemman kriisinä VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Lapsen huostaanotto vanhemman kriisinä VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijä: Virpi Kujala SISÄLTÖ Vanhemman kriisin

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

PAKOLAISUUS JA TRAUMATISOITUMINEN NÄKÖKULMIA TOIPUMISEEN FERDINAND GAROFF PSYKOLOGI KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS

PAKOLAISUUS JA TRAUMATISOITUMINEN NÄKÖKULMIA TOIPUMISEEN FERDINAND GAROFF PSYKOLOGI KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS PAKOLAISUUS JA TRAUMATISOITUMINEN NÄKÖKULMIA TOIPUMISEEN FERDINAND GAROFF PSYKOLOGI KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS 10/2/2015 KOLME VÄITETTÄ Jos olet samaa mieltä jää istumaan. Jos olet eri mieltä nouse seisomaan.

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA. Selvästi parempi mieli 5.9.2012. Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura

MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA. Selvästi parempi mieli 5.9.2012. Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA Selvästi parempi mieli 5.9.2012 Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura Mitä ajatuksia Mielenterveyden edistäminen sinussa herättää? Keskustele hetki parin kanssa.

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura

Suomen Mielenterveysseura Kriisi Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-22-1 Paino: Grano 2015

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Mies ja ero eroahdistuksesta eteenpäin

Mies ja ero eroahdistuksesta eteenpäin Mies ja ero eroahdistuksesta eteenpäin Erotyövastaava Jouni Linnankoski Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Mies ja ero Erokriisi tunne-elämän kriisinä

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA SANNA AAVALUOMA PERHEPSYKOTERAPEUTTI VET, PARIPSYKOTERAPEUTTI ET, MUISTIASIANTUNTIJA, TIETOKIRJAILIJA MUISTISAIRAANHOITO 2015 TIETEIDEN TALO TULOSSA TÄNÄ

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ

MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ Kaisa Lumijärvi, projektipäällikkö Satu Rauhala, suunnittelija Ensi- ja turvakotien liitto Kannusta minut vahvaksi! - hanke Mikä on väkivaltaa kasvatuksessa

Lisätiedot