ISBN (PDF-versio)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ISBN 952-91-3020-1 (PDF-versio)"

Transkriptio

1 Masennuksen arkea

2 ISBN (PDF-versio)

3 Jukka Tontti Masennuksen arkea Selityksiä surusta ilman syytä

4 Sosiaalipsykologisia tutkimuksia Socialpsykologiska studier Social psychological studies 3 Kustantaja: Toimituskunta: Copyright Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos Kari Mikko Vesala, puheenjohtaja Klaus Helkama Karmela Liebkind Rauni Myllyniemi Anna-Maija Pirttilä-Backman Maaret Wager Sonja Lehtonen, toimitussihteeri Jukka Tontti ja Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos PL 4 (Fabianinkatu 28) Helsingin yliopisto ISBN ISSN Graafinen suunnittelu: Riitta Nieminen Kannen kuvassa Auguste Rodinin Ajattelija Edita Oy, Helsinki 2000

5 Marille

6

7 ESIPUHE Tutkimusidea alkoi kypsyä vuoden 1994 syksyllä, kun työskentelin professori Klaus Helkaman tutkimusavustajana Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksella. Pro gradu -tutkielma oli jättänyt mieleeni kytemään kysymyksen mielenterveyshäiriöiden koetuista syistä ja niiden seurauksista. Aloin kehitellä tutkimussuunnitelmaa mielenterveysongelmien syyselityksistä. Kun pohdin sopivaa aineistonkeruumenetelmää sain sattumalta tietooni, että laaja aineistonkeruu psykoterapiaan hakeutuvista ihmisistä oli jo käynnistynyt Psykoterapiaprojektissa (päärahoittajana Kansaneläkelaitos, yhteistyötahoina HUS:n psykiatrian klinikka ja Kuntoutussäätiö). Tutkimusjohtaja dosentti Veikko Aalberg ja projektin johtoryhmä hyväksyivät tutkimussuunnitelmani vuoden 1995 alussa, ja sain luvan videoitujen tutkimushaastattelujen käyttämiseen aineistona. Koneen Säätiön tutkijanstipendi mahdollisti kokopäiväisen tutkimustyön kolmen vuoden ajan 1996 kesästä alkaen. Silloin tutkimuskohteena olivat vielä mielenterveysongelmien syyselitykset yleensä. Masennus nousi kuitenkin hiljalleen yläkäsitteeksi kaikille oireille ja ongelmille. Masennusta tuntui olevan myös ajan hengessä. Puhuttiin suomalaisesta kansansairaudesta ja masennuksen aikakaudesta länsimaisissa yhteiskunnissa, kuin myös masennuksen leviämisestä kehitysmaihin. Tutkimustyön pitkäjänteisessä ja moniulotteisessa prosessissa kiitän tässä yhteydessä erityisesti ohjaajiani professori Klaus Helkamaa ja professori Rauni Myllyniemeä, sekä työn esitarkastajia professori Hannu Rätyä ja dosentti Juhani Ihanusta. Lämpimät kiitokset myös Kari Vesalalle, Anna-Maija Pirttilä-Backmanille, Inga Jasinskaja-Lahdelle, Sonja Lehtoselle, Riitta Niemiselle ja Ari Marjovuolle tärkeistä kommenteista kirjan syntymisen eri vaiheissa. Kiitokset myös Psykoterapiaprojektin henkilökunnalle sujuvasta yhteistyöstä. Helsingissä marraskuussa 2000 Jukka Tontti vii

8

9 SISÄLLYS JOHDANTO 1 MASENNUS JA SELITTÄMINEN 15 Masennus, suru ja ahdistus 17 Kausaaliattribuutiot ja sosiaaliset representaatiot 28 Psykoterapiaan hakeutuvien ihmisten haastattelut ja aineiston analyysi 38 MASENNUKSEN ARKISELITYKSET 49 Menneen kasauma 55 Sukutaakka 55 Lapsuuden perhe 59 Ruumiin ja mielen tila 67 Ruumiin sairaus 67 Luonteen vaikeus 73 Tunteiden kipeys 77 Ajatusten umpikujat 81 Läheiset ihmissuhteet 86 Työolosuhteet 91 Vieraantuneisuus 95 Luonnottomuus 95 Syrjäytyminen 97 Kulttuurimelankolia 100 Elämäntapa ja melankolinen ylenkatse 104 MASENNUKSEN OMAKUVA 111 Kuningas masennuksen kiertokulku: paineen ja puutteen attribuutiot 113 Onko syytä masentua vai päinvastoin? 140 KIRJALLISUUS 149 LEHTIARTIKKELIT 169 LIITE: SELITYKSET LUOKITTAIN 171

10

11 Tunsi äiti tummaisensa, tunsi jo tuhon-alaisen syntymässä säikkyneeksi; itki, itki, ei evännyt, virkkoi, vienosti saneli: Niin menekin, poloinen poika, mene kuolon kuusikkohon, vainajien varvikkohon, tuvan taakse taaton saaman, lempeän lepotiloille, missä seisoo puut pyhäiset, hongat himmeät puhuvat ollehista, mennehistä, murehessa yön ikuisen. (Eino Leino 1903, ) Ankea maisema, pelloilla vähän lunta, metsässä jo pimeää, tie jäässä, kuorma-autonkuljettaja panee valot päälle, matalan talon ovelle tulee ihminen, seisoo portailla, murheen murtamana, niin syvän murheen että tämä synkkä hirvittävä maisema auttaisi hänet keksimään Jumalan ellei Jumalaa jo olisi keksitty: nyt, juuri tällä hetkellä, nyt eivät mitkään valheet auta. Tämä ihminen, tämä joka katsoo, on itse murhe. (Pentti Saarikoski Ref. Tarkka 1996, 475.) xi

12

13 1 Johdanto

14

15 Patologian syyn kuvaus on sama. Se on aina jotakin sellaista kuin että ei rakastettu tarpeeksi lapsena, tai hylätyksi tulemista jossakin toisessa vaiheessa. Kuuntele kenen tahansa surullisen ihmisen onnetonta tarinaa, ja se kuulostaa samalta kuin mikä tahansa muu onneton tarina. (Elizabeth Wurtzel 1994, 223.) Monissa psykoterapiateorioissa on perusoletus vieteiltään, tarpeiltaan tai tunteiltaan tukahtuneesta modernista länsimaisesta ihmisestä, jonka vapauttamiseksi on kehitetty erilaisia terapeuttisia menetelmiä. Freudin psykoanalyyttinen teoria oli se viitekehys, joka johdatti minut tutkimaan amerikkalaisen Arthur Janovin primaaliterapiaa pro gradu - tutkielmassani (Tontti 1994, 1996). Primaaliterapia on yksi esimerkki psykoterapiasta, jossa on esitetty yksinkertaistettu käsitys ihmisen psyykkisten häiriöiden tai koetun inhimillisen tuskan, kuten masennuksen, syistä ja ratkaisuista. Parantuminen tapahtuu palaamalla muistoissa takaisin lapsuuteen, kokemalla menneitä tukahdutettuja tunteita. Pääasiassa vanhempien ja yleensä ottaen yhteiskunnan neuroottisuuden aiheuttamia loukkauksia ymmärtämällä on mahdollista saavuttaa ylihistoriallinen, aito ja luonnollinen biologinen tasapaino, mikä on kuitenkin eri asia kuin onnellisuus: Ajatus onnellisesta mielentilasta on masentuneiden ihmisten fantasia (Janov 1975, 146). Tämä tutkimus perustuu olettamukseen, että yksi ihmisen ajattelun perusmalleista on syy ja seuraus -suhteen eli kausaalisuhteen hahmottaminen. Kysymyksenasettelu pohjaa attribuutiotutkimuksen ytimeen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on psykoterapiaan hakeutuvien ihmisten masennukseen liittyvien kausaaliselitysten laadullinen kartoittaminen. Kausaalisena selittämisenä tarkastellaan videoiduissa tutkimushaastatteluissa esitettyjä selityksiä ongelmien ja oireiden syistä. Tutkimusongelma voidaan kiteyttää näennäisen yksinkertaiseen kysymykseen: Miten psykoterapiaan hakeutuvat ihmiset selittävät masennuksen syitä? Peruskysymys siis on, miten maallikot eli tässä tapauksessa asiantuntijat selittävät oireidensa tai ongelmiensa syitä tietyssä psykoterapiaan hakeutumisen kontekstissa. 3

16 The Greek word for cause, aitia, also means guilt. The Latin causa was in origin a legal term. It may be mentioned here that Finnish word for cause, syy, has exactly the same double meaning as aitia. (Von Wright 1971, 65.) Se, mitä pidetään ongelmien syinä, vaikuttaa oleellisesti siihen, mitä tai ketä mahdollisesti pidetään vastuullisena. Tämä voi johtaa myös jonkun syyttämiseen. Syyt voidaan nähdä myös ilman vastuu- tai syytösulottuvuutta. Lisäksi syyselitykset antavat viitteitä siitä, millaisia keinoja pidetään järkevinä ratkaisuina. Tapa selittää esimerkiksi vastoinkäymisten tai masennusten syitä on sidottu historialliseen tilanteeseen, kieleen, kulttuuriin ja siihen yhteiskunnalliseen ajankohtaan missä eletään. Yksilöllisimmiltäkin vaikuttavat selitykset ilmenevät tässä laajassa kontekstissa, eivät irrallisina henkäyksinä tyhjyydessä. Kun afrikkalainen parantaja taikoo pahoja henkiä sairastuneesta, arvioidaan tekoa länsimaisesta näkökulmasta irrationaaliseksi. Sama koskee perulaisen shamaanin neuvoa matkailuohjelman juontajalle pään sisäisen paineen, stressin poistamiseksi (TV 2 Matkapassi: Peru, ): Munanmuotoinen opaali tyynyn alle yöksi. Kun jokin tieteellisesti todistamaton näyttää toimivan hyvin, sitä voidaan kutsua uskon voimaksi tai vaikka plasebo -vaikutukseksi. Näin kulttuuriimme sopimaton selitys saadaan haltuun. Viime kädessä kyse on havaitun vaikuttavuuden ja kontrollintunteen myönteisestä vaikutuksesta terveyteen (Ross - Nisbett 1991, 240). Saatamme myös selittää, että masennus johtuu aivojen välittäjäaineiden epätasapainosta, ja lääkitä sitä kaikenlaisilla useimmiten sattumalta keksityillä lääkkeillä. Silloin voidaan todeta syy ja seuraus -suhde lääkkeen ja oireen helpottumisen välillä ja helposti johtua päätelmään masennuksen syyn ainakin osittaisesta selviämisestä. Kirjailija Harri Sirolan (Image 5, 1996) sanoin: Tosiasiassa, jollen olisi ollut länsimaisen kulttuurin 35-vuotisen jyräämisen kohteena, minulle olisi aivan yhtä hyvin kelvannut burundilainen noitatohtori tai mikronesialainen kannibaali, joka 4

17 olisi syönyt pari parasta kaveriani ja soppakattilan poristessa selittänyt väärien ystävyyssuhteideni nyt lopullisesti päättyessä niistä aiheutuneiden riivaajien samalla haihtuvan höyrynä tuonpuoleisen huostaan. Selitysmallit ovat masennuksen kognitiivinen ydin. Tähän perusolettamukseen liittyy kiinteästi ihmisen tarve kysyä miksi?, kun tavoitteen sanan laajimmassa mahdollisessa merkityksessä saavuttamisessa epäonnistutaan. Lisäksi halutaan löytää jokin järkevältä tuntuva vastaus. Sama saattaa tietenkin koskea menetystä. Esimerkiksi läheisen kuolema johtaa usein kuolemaan johtaneiden syiden pohtimiseen. Tähän saattaa myös liittyä kysymyksiä kuoleman oikeudenmukaisuudesta ja esimerkiksi monenlaisia ristiriitaisia tunteita: Jos puolisoiden yhteiselämä on ollut kaunan sävyttämä, surua ei ole. Haava kuitenkin on. Se ilmenee nimettöminä somaattisina oireina, hikoiluna ja tuskana, jotka jatkuvat ja jatkuvat. Puolisoiden mennyt yhteiselämä määrää, ilmeneekö järkytys näkyvänä suruna vai nimettömänä hikoiluna. (Oiva Ketonen, Yliopistolehti 15/95.) Kaikista eläimistä ainakin ihmisellä on kyky tuntea surua. Sureva tai surumielinen ihminen esimerkiksi kaipaa ja käsittelee jotain menetystä, kuollutta läheistä, rakastetun välinpitämättömyyttä tai jonkin tärkeän tavoitteen saavuttamisen epäonnistumista. Tässä tutkimuksessa keskitytään masentuneiksi diagnostisoitujen ja psykoterapiaan hakeutuvien ihmisten haastatteluihin. Kulttuurisen tai analyyttisen yleistämisen perusjoukko on hyvin laaja, koska masennus tunteena, mielialana, oireena tai oireyhtymänä on tavallaan normaali osa elämää. Menetyksen aiheuttamaan luonnolliseen suruun ei puututa, vaan tutkimuskohteena on masennus arkisena ilmiönä, kaikkien tuntemana arvoituksena, ei vain psykiatrisena sairautena, vaan sinä, joka usein tulee ja menee omia aikojaan ja joka riistää elämältä ilon ja toimeliai- 5

18 suuden: Ihmisenä oleminen merkitsee toisaalta masentuneena olemista ja toisaalta elämänilon kokemista. Sen sijaan että pitäisin aika ajoin valtaavaa alakuloa ja surumielisyyttäni sairautena, pidän sitä merkkinä siitä, että olen erilaisissa elämän draamoissa mukana oleva ihminen. (Puhakainen 1999, 47.) Liioiteltua ei ole väittää, että masennus koskettaa jokaista, ainakin jossakin elämän vaiheessa, ainakin jonkinasteisena. Nykyisin on myös puhuttu eräänlaisesta masennuksen aikakaudesta. Sen on ajateltu liittyvän muiden muassa liian nopeasti muuttuvaan maailmaan, ydinperheiden hajoamiseen, yhteiskunnalliseen turvattomuuteen, ihmissuhteiden pinnallistumiseen tai narsistiseen luonteenrakenteeseen aina näkökulmasta riippuen. On myös puhuttu masennuksesta suomalaisten kansantautina: Masennuksesta tuli kansantauti (esim. HS ). Masennusta on myös pidetty ainakin kansanterveydellisenä ja samalla kansantaloudellisena ongelmana: Masennus maksaa miljardeja vuodessa (HS ). Yleisesti puhutaan viiden miljardin markan kustannuksista vuodessa. Kari Pylkkänen (HS ) kirjoittaa: Masennus- ja ahdistushäiriöistä on tullut taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävin psykiatrinen kansansairaus. Sairauseläkkeet ja lääkkeiden syönti ovat moninkertaistuneet viime vuosikymmenen aikana (HS ). Mielenterveyshäiriö jo yleisin syy saada työkyvyttömyyseläke (HS ). WHO:n mukaan masennuksen on ennustettu lisääntyvän rajusti myös kehitysmaissa tämän vuosituhannen alkuvuosikymmeninä (HS ). Tutkimuksen tarkoituksena on antaa masennuksen syyselityksille sisältö. Tavoitteena on luoda kuva masennuksesta ilmiönä, jota ei tarkastella yksilön sairaustilana erilaisten oireiden taustalla. Syyselitykset kytkeytyvät haastateltujen kokemiin ongelmiin tai oireisiin, joista muodostuu masennus tutkimuskohteena. Tämä näkökulma on ollut masennuksen tutkimuksissa aika poikkeuksellinen (vrt. Karp 1992, 1994; Lewis 1995; Kangas 1999). 6

19 Tietenkin ihminen selittää myös tavoitteiden onnistumisia, mutta silloin tarve ei välttämättä ole yhtä polttava, silloin koettu mielihyvä onnistumisesta usein riittää. Kuitenkin esimerkiksi masentuneisuuteen taipuvainen ihminen saattaa nimenomaan selittää onnistumisensa pelkäksi sattumaksi ja epäonnistumisensa omaksi tyhmyydekseen, mikä ei varmasti ole omiaan mielialan kohottamiseksi. Mutta ennen kaikkea masennus on jokin piinaava arvoitus, joka vaatii selitystä: Sellaiset ovat pahimpia tilanteita, jotka eivät ole kenenkään syytä, sinulla ei ole todellisia selityksiä, etkä tiedä mitä sinun pitäisi tuntea (Noel Gallagher Oasis-yhtyeestä, Q-lehden haastattelussa syyskuussa 1997). Tai toisin, Stephen Kingin (1997, 80-81), kärjekkäämmin sanoin: Kun ihmisen elämän kaikki normaalit kuviot ja rutiinit hajosivat ja vielä niin järkyttävän nopeasti piti löytää jotakin mistä pitää kiinni, jotakin joka oli sekä loogista että ennustettavaa. Jos ei muuta ollut kuin veren järjestelmällinen kierto ohuissa ihokerroksissa silmämunien ja lokakuun päivän viimeisten auringonsäteiden välissä, niin silloin se kelpasi ja kiitoksia paljon. Sillä jos ei löytynyt mitään, mistä pitää kiinni, mitään mikä oli edes jossain määrin järkevää, uuden maailmanjärjestyksen tuntemattomat osat olivat valmiina tekemään sinut hulluksi. Masennuksen voi luontevasti ajatella liittyvän myös tiettyihin elämän kriisivaiheisiin. Havahdutaan huomaamaan, että tähän on tultu, usein koetaan että tähän pisteeseen on vain ajauduttu ja oivalletaan samalla elämän rajallisuus: Tällainenko haluan olla? Mitä minä todella haluan? Masennuksen tai melankolian voidaan ajatella koskettavan myös kokonaisia luokkia yhteiskunnallisten muutosten puristuksissa, kuten saksan porvaristoa 1700-luvulla (ks. tark. Lepenies 1992). Amerikkalainen kirjailija William Styron (1995, 88) pohdiskelee omasta masennuksestaan kertovan kirjan lopussa sairautensa mahdollisia teoreettisia syitä ja toteaa: Olettamusten lukuisuus sinänsä on jo todiste depression lähes läpitunkemattomasta salaisuudesta. Laukai- 7

20 sumekanismeina Styron kuitenkin luettelee äkillisen alkoholista pidättäytymisen, koska sen mielihyvävaikutus katosi, kuolemaa ennakoivan iän saavuttamisen ja tyytymättömyyden työhön. Hän haluaa myös etsiä varhaisempia syy-yhteyksiä, jotka tarjoaisivat perimmäisen selityksen ja löytää perinnöllisen yhteyden isänsä sairastamaan masennukseen. Tärkein selitys on kuitenkin äidin kuolema kirjailijan ollessa vasta kolmen vuoden ikäinen: (...) sellainen järkytys ja varhainen suru (...) esiintyy depressiota käsittelevässä kirjallisuudessa yhä uudelleen traumana, joka joskus saattaa aiheuttaa lähes korjaamatonta emotionaalista tuhoa. Suomessa Styronin kirjan osuvuuden masennuksen kuvauksena tuo esiin muun muassa kirjailija Harri Sirola kertoessaan Image-lehdessä vuonna 1996 oman sairastumisensa lohduttomuudesta. Sirolan sairaus kestää kolme vuotta ja ainoa siihen tehoava hoitomuoto on sähköhoito, alkoholin ja masennuslääkkeiden hetkellisen helpotuksen lisäksi. Kun masennus väistyy, jää jäljelle lukematon määrä kysymyksiä sen syistä ja nimenomaan paranemisen syistä, mutta vastaukset jäävät perimmiltään kohtalon käsiin: En tahdo enää selittää mitään sellaista, mitä looginen järkeni ei luonnostaan ymmärrä. Se olkoon mystiikkaa, se on minun ulottumattomissani ja se siellä pysyköön. Usein on esitetty väite, että kaunokirjallisuus tai taide kuvaa osuvammin, syvemmin ja pätevämmin psykologisia ilmiöitä kuin tutkimusraportit kaavamaisuuksineen ja niistä johdettuine säännönmukaisuuksineen. Fiktiivinen kirjallisuus tai elämänkerrallinen tunnustuskirjallisuus antavat usein välähdyksen sosiaalisten ja psykologisten prosessien monimuotoisuudesta ja rikkaudesta. Tässä tutkimuksessa on pyritty lähestymään masennuksen ja sen selittämisen ongelmaa moniulotteisesti ja ennakkoluulottomasti. Vaikka tutkimuksen perusaineistona on kahdenkymmenen 1990-luvun puolivälissä psykoterapiaan hakeutuneen masennuksesta kärsivän ihmisen haastattelut, ei analyyttista silmää ole suljettu siltä julkiselta keskustelulta, joka masennuksen ilmiön ympärillä kiehnää erilaisissa kulttuurituotteissa, kuten kaunokirjallisuudessa, muistelmissa, lehdissä ja televisio-ohjelmissa: 8

21 Tuntuu että ainakin kirjoittamisen työssä, niin se jollakin tavalla syventää sitä maailmankuvaa. Et on nähny jotain semmosta mitä, tuntuu että semmoset, jotka sitä ei oo kokenu, ei edes tiedä, ei edes psykiatrit usein, niinku jos ei siinä maailmassa oo käyny, niin sitä on melkein mahdoton ymmärtää. Että perspektiiviä se antaa, jos ei sinne jää pysyvästi asumaan. (Harri Sirola Ben Furmanin Masennus-ohjelmassa.) Kirjailija Lawrence Durrellin (1959, 15) sanoin: Huojennuksena työssä, jota teen aivoillani ja sydämelläni, on juuri se, että vain taiteilijan ja kirjailijan hiljaisuudessa voidaan palata todellisuuteen, käsitellä tapahtumat uudelleen ja saada ne näyttämään tärkeimmät puolensa. Arkiset toimintamme todellisuudessa ovat vain säkki, joka kätkee kultakankaan ja tarkoituksen kuvion. Voidaan myös perustellusti väittää, että yhteiskuntatiede ei ole olemukseltaan ylihistoriallista, vaan sosiaaliseen ja historialliseen toimintaan sidottua kirjallisuutta (Alasuutari 1994; Luostarinen - Väliverronen 1991, ). Toisaalta on heti todettava kirjailija Juha Seppälän (HS ) kirjoitukseen viitaten, että hulluudesta kirjoittaminen ammattikirjoittajana on eri asia kuin sen vähemmän jäsentynyt kokeminen ilman luovaa hyödyntämistä. Seppälää kiusaa oikean hulluuden ja kirjallisen hulluuden välinen kuilu. Hän mainitsee muun muassa Sirolan kirjoituksen masennuksestaan. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma tämän tutkimuksen kannalta, sillä viime kädessä tutkimus tähtää masennuksen syyselitysten kulttuuristen merkitysten hahmottamiseen, eikä pyri todistamaan tutkimuksen tekijän todellista masennuksen ymmärtämistä. Tässä tutkimuksessa pysytellään suhteellisen lievien, kommunikoitavien masennus- ja ahdistuskokemusten parissa. Voidaan kuitenkin olettaa, että samat tai ainakin samankaltaiset psykologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset prosessit ovat selityksiä tuottamassa, niin lievissä kuin äärimmäisen vakavissa ja lamaannuttavissa masennustiloissa (ks. myös Schwarz - Clore 1996, 446). Joka tapauksessa tämän ratkaiseminen vaatisi oman tutkimuksensa, mutta toivottavaa tietenkin on, että tämä 9

22 tutkimus antaa mahdollisimman laajan ja syvän kuvan masennuksen raskaasta hahmosta. Masennuksen vakavuusasteikon soveltaminen on enemmän psykiatrien työtä ja kärsimyksen määrä on kuitenkin aina subjektiivista. William Styron (1995, 15) kuvaa tuskan jakamattomuutta, mutta toisaalta sen yleisyyttä ja yhteisyyttä seuraavasti: Depressio on mielialatauti, joka ilmenee niin salaperäisen tuskallisena ja vaikeasti tavoitettavana sairaalle itselleen hänen välittäjänä toimivalle älylleen että se hipoo kuvattavissa olevan rajoja. Niinpä se pysyy lähes käsittämättömänä niille, jotka eivät itse ole kokeneet sairautta sen äärimmäisessä muodossa, vaikka masennuskaudet, joita ihmiset silloin tällöin saattavat kokea ja joita he pitävät arkiseen elämäntaisteluun kuuluvina ovatkin niin yleisiä, että ne antavat monille ihmisille vihjeen siitä, mitä tuo sairaus katastrofaalisessa muodossaan voi olla. Samanlaisen ajatuksen masennuksen käsittämättömyydestä sitä kokemattomalle ja toisaalta yhteisen ymmärryspohjan löytämisen oivalluksesta tuo esiin yksi haastatelluista: Oikeestaan niinku ihan uus kokemus, siis sen mä muistan viime syksyltä, että se yks ajatus oli: Nytpä sitä tietää että mitä se on, kun on tosissaan masentunu. Ymmärtää ihan eri tavalla niiden ihmisten puheita, jotka puhuu, puhuu siitä miten se masennus, niinku vierailee useamminkin. (Haastateltu numero 10) Toivottavaa on, että tämä tutkimus auttaa näkemään masennuksen moniselitteisyyden, varsinkin kun masennusdiagnoosista on tullut yhä yleisempi kansallinen ongelma. Kuten Sorvaniemi (1998) toteaa, niin masennuksen tunnistaminen on lisääntynyt huomattavasti, koska käytössä on vuodesta 1989 lähtien ollut luotettava diagnoosi-järjestelmä DSM III, vuodesta 1994 DSM IV. Suomessa on käytössä myös ICD-10 - tautiluokitus, jonka koodit ovat muunnettavissa DSM-järjestelmään. 10

23 Masennus on käsitteenä merkityksiltään tavattoman laaja (esim. mieliala, oire, oireyhtymä, sairaus), samoin kuin masennuksen hoitamiseen löydetyt keinot. Esimerkiksi Helsingin Sanomien Tiede & Ympäristö -osaston Tiedon Jyvät -palstalla oli seuraava tiedeuutinen: Masentava viisaudenhammas LEIDENIN YLIOPISTON hammastutkimuksissa Hollannissa on päädytty arvelemaan, että viisaudenhampaan puhkeaminen lisää depressiota jopa niin paljon, että masennus johtaa itsemurhaan. Ilmiö on selvin vuotiailla. Psykologian tohtori E. J. de Wilde ja hammaslääketieteen tohtori H. Solleved olettavat, että viisaudenhampaan puhkeaminen ärsyttää tunne-elämää sääteleviä aivojen osia. Yläleuan viisaudenhammas johtaa syvempään masennukseen kuin alaleuan. Viisaudenhampaan puhkeamista vaikeuttavat muuttuneet ruokailutavat, jotka ovat kaventaneet leukoja. Sen takia viisaudenhampaat eivät useinkaan pääse tulemaan täysin esiin. Siitä voi seurata pysyviä häiriöitä mielialaan ja hormonitasapainoon. (Bryssel, Maikki Kiviharju-Wiebenga) Lääketieteen kuumia uutisia esittelevällä palstalla 7 päivää -lehdessä (31/ 98) kerrotaan yksinkertaisesta tavasta päästä masennuksesta: Arkisen elämän tasapaksun tylsyyden, ahdistuksen ja masentuneen mielialan korjaamiseen voi vaikuttaa vaihtamalla alusvaatteet uusiin. Näin väittää amerikkalainen best-seller Change Your Underwear - Change Your Life, jonka ovat kirjoittaneet psykologit Maryann Troiani ja Michael Mercer. (National Enquirer) Masennuksen selitysmallit on perusteltu tutkimuskohde jo sen vuoksi, että kaikissa mielenterveyspalvelujen muodoissa ongelmien oletetut syyt määrittävät hoitomenetelmien käytön ja myös päinvastoin. Maallikko- 11

24 teoriat masennuksesta ovat tärkeitä kaikille auttamistyössä toimiville, niin masennuksen ennaltaehkäisyssä, kuin varhaisissa interventioissa ja pitkässä terapeuttisessa hoidossa (ks. myös Furnham - Kuyken 1991). Ajatellaanpa vain edellisiä popularisoituja tiedeuutisia masennuksen hoidon lähtökohtina tai hoitoon liittyvissä toiveissa; tuskin vuosien psykoanalyysi on kovin hyvä ratkaisu, jos masennus johtuukin viisaudenhampaista. Hammaslääkäri on silloin oikea osoite. Helpointa on tietysti painua alusvaatekauppaan: Imurointi hälventää ärtymystä ja shoppailu alakuloisuutta (HS ). Seuraava katkelma psykiatrin vastaanotolta Umberto Econ (1990, ) romaanista Foucaultin heiluri kuvaa kärjistäen ja ironisesti tutkimuksen näkökulmaa: Minä puhuin, oli kuin pato olisi murtunut, minusta tuli kaikki, alusta loppuun saakka, mitä olin ajatellut kaksi vuotta sitten, mitä ajattelin Belbon ajatelleen ja Diotallevin. Ja ennen kaikkea se mitä oli tapahtunut juhannusaattoyönä. Wagner ei keskeyttänyt kertaakaan, ei osoittanut hermostumisen merkkejä eikä paheksumisen. Itse asiassa hän olisi yhtä hyvin voinut olla umpiunessa. Se oli varmaan hänen tekniikkansa. Ja minä annoin sanojen tulla. Sanaterapia. Sitten jäin odottamaan sanaa, hänen sanaansa, sanaa joka soisi minulle vapahduksen. Wagner nousi seisomaan tavattoman hitaasti. Kääntymättä minuun päin hän kiersi kirjoituspöydän ja meni ikkunan ääreen. Sitten hän jäi tuijottamaan ikkunasta ulos, kädet selän takana, ajatuksiinsa vaipuneena. Hiljaisuus, kymmenen minuuttia, viisitoista minuuttia. Sitten, edelleen selin minuun, hän totesi värittömällä äänellä tyynesti, rauhoittavasti, että olin hullu: Monsieur, vous étes fou. Hän seisoi hiljaa, minä istuin hiljaa. Viiden minuutin kuluttua ymmärsin ettei hän aikonut jatkaa. Istunto oli päättynyt. Lainauksessa kirjan yksi minäkertoja hakeutuu ammattiauttajan luokse ja kertoo kaiken mieltään painavan ja istunto päättyy. Tuomio on jyrkkä olette hullu eikä asiasta keskustella sen enempää. 12

25 Tässä tutkimuksessa analysoidaan kahdenkymmenen psykoterapiaan hakeutuvan ihmisen tutkimushaastattelua, yhteensä yli 60 tuntia videonauhaa. Tutkijan tehtäväksi jää puhutun analysoiminen kausaaliselitysten näkökulmasta, tuijottaen videokuvaa, näyttöpäätettä ja sanoja paperilla, usein kädet selän takana, ajatuksiinsa vaipuneena. Loppupäätelmien ja puheen loppumisen välinen hiljaisuus on teoreettisena ja menetelmällisenä ongelmana pyritty ratkaisemaan tutkimuksen seuraavassa luvussa. Varmaa kuitenkin on, että tulokset ovat Econ fiktiivisen tohtorin lausuntoa monisyisemmät. Tavallaan kaikessa psykoterapiassa on taustalla ajatus vääristä tai vinoutuneista tunne- tai ajatusmalleista oireilun syynä, oli sitten kyse psykoanalyysista tai ratkaisukeskeisistä terapioista. Ratkaisukeskeisissä psykoterapeuttisissa lähestymistavoissa on tapana olla kaivelematta ongelmia ja syitä sen tarkemmin ja etsiä mieluummin toimivia ratkaisuja, koska hyväkään selitys ongelman luonteesta ja alkuperästä ei välttämättä takaa toivottua terapeuttista tulosta (O Hanlon - Weiner-Davis 1990, 21). Voidaan myös ajatella, että välinpitämättömyys miksi? -kysymykselle on tietynlaisen ihmiskuvan manipulointia, toimivuuden konsultointia, jossa on hyväksytty perimmäisten selitysten mahdottomuus ja ylipäänsä asetettu nopeat, myönteiset ja realistiset tavoitteet ensisijaisiksi. Samoin voidaan todeta että eri tutkimusten mukaan (esim. neuroottisuudesta, skitsofreniasta, masennuksesta ja mielenterveydestä yleensä) erot tieteellisten ja maallikkoteorioiden välillä on huomattu pienemmiksi kuin aiemmin on ajateltu, voidaan puhua aste-eroista mieluummin kuin oleellisista tyyppi- tai laatueroista (esim. Furnham - Thomson 1996). Varmaa kuitenkin on, että ratkaisujen ja hoitojen keksiminen on samalla ongelmien syiden määrittelyä ja toimivat ratkaisut niiden syihin suoraan tai epäsuorasti puuttumista (esim. Furnham - Akande 1997). Kausaalisuus vain elää omaa elämäänsä silloinkin kun syiden kaivelua tarkoituksellisesti vältetään, kuin absurdissa komediassa tai traagisessa kyynisyydessä, kuten F. M. Dostojevskin (1996/1864, 30) romaanissa Kirjoituksia kellarista: 13

26 Missä ovat perimmäiset syyni, joihin nojaan, missä perusteet? Mistä minä otan ne? Minä harjoitan ajattelua, ja siksi jokainen perimmäinen syy raahaa minulla perässään toista vielä perimmäisempää ja niin edelleen loputtomiin. (...) Mutta yritäpä antautua tunteesi valtaan sokeasti, pohdiskelematta, vailla perimmäistä syytä, karkota tietoisuus edes siksi aikaa. Vihaa tai rakasta, kunhan vain et istu kädet ristissä. Viimeistään ylihuomenna alat halveksia itseäsi siksi, että petkutit itseäsi tietoisesti. Tulos: saippuakupla ja jähmeys. Pidetään mielessä myös se mitä Sontag (1991, 65) toteaa syöpää käsittelevässä kirjassaan: Ja juuri sairauksilla, joita pidetään monisyisinä (tahtoo sanoa, mystisinä), on laajimmat mahdollisuudet ilmaista metaforisesti jotain, mitä pidetään joko yhteiskunnallisesti tai moraalisesti vääränä. 14

27 2 Masennus ja selittäminen

28

29 Se on se juttu masennuksessa. Ihminen pystyy selviytymään melkein mistä tahansa niin kauan kuin hän tietää sen loppuvan. Mutta masennus on niin salakavalaa ja päivittäin kasautuvaa, että on mahdotonta kuvitella sen koskaan loppuvan. Sumu on kuin häkki ilman avainta. (Elizabeth Wurtzel 1994, 168.) Masennus, suru ja ahdistus Haastattelija: Tossa mä jäin sitä miettimään ton ahdistuksen ja masennuksen, nää on tietysti vähän tämmösiä niinku miten nyt sanos lääketieteellisiä sanoja, mut että masennus usein ilmenee just semmosena energiaköyhyytenä, et ei jaksa ja ja... Haastateltava: Joo kyl se varmaan lääketieteellisesti on niinku sitä masennusta, masennusta asioista jotenki yleensä, ja jos mul olis mahdollisuus, niin mä niinku vaan olisin. (9) Masennuksen tai melankolian olemusta on pohdittu jo paljon ennen psykoanalyysia, psyykenlääkkeitä tai kognitiivisia terapioita. Aikaan sidottuja selittämisen tapoja tarkastellaan helposti pysyvinä, vaikka ne ovat jatkuvassa muutosprosessissa. Esimerkiksi sata vuotta sitten suomalaisten ruuansulatusvaivoihin ja mielenmasennukseen löytyi apu halkojen sahauksesta ja hakkuusta (Halmesvirta 1998). Kuitenkin usein koetaan, että nykyisyys on pätevin tapa hahmottaa asioita, ikään kuin älyllisen tien päätepiste olisi käsillä: (...) ikään kuin ne (vanhemmat) ei tajuis sitä, että minkälainen maailma nykyään on, tai et mitä se todennäkösesti aina on ollu, mutta joinakin vuosikymmeninä on pitänyt teeskennellä jotain muuta jostain syystä. (17) Tämän jakson pyrkimyksenä ei ole tuottaa kattavaa kuvaa masennuksen historiallisista merkityksistä ja vivahteista. Se olisi mahdoton ajatus toteuttaa, ainakin tämän tutkimuksen puitteissa. Tarkoituksena 17

30 on antaa lukijalle näkökulma masennuksen nykypäivään, sillä varsinainen tutkimuksen analyysiosuus käsittelee masennuksen syyselityksiä, jotka ovat jotakin minkä jo tiedämme (Moscovici 1984, 181). Tavoitteena on tehdä nämä ainakin osittaiset itsestäänselvyydet näkyvämmiksi suhteessa historian kuluessa muodostuneisiin käsityksiin, tai Moscovicin (1961) termiä käyttäen sosiaalisiin representaatioihin. Toisaalta masennus vaikuttaa ilmiöltä, joka helposti jää selkeää ja yksinkertaista selitystä vaille. Tällöin joudumme aktiivisesti pohtimaan mahdollisia syitä, avaamaan mahdollisten kulttuuristen ja sosiaalisten itsestäänselvyyksien turvaverkkoa. Tämän väitteen taustaoletuksena on se attribuutioteorioiden väittämä, että ihmisellä on tarve löytää selitys ainakin yllättäville ja epämiellyttäville tapahtumille ja kokemuksille. Mutta historian kuluessa on syntynyt myös muita ajan hengen mukaisia teorioita ja näkemyksiä melankolian tai masennuksen olemuksesta. Antiikin Hippokrateen typologiassa kuiva ja kylmä musta sappi hallitsi melankolista temperamenttia, ja samoin kostea ja kylmä lima hidasta ja välinpitämätöntä flegmaatikkoa. Toisin kuin kuuma ja kuiva keltainen sappi tai kostea ja kuuma veri, joiden hallitsemat ihmiset edustivat kiivasta koleerikkoa tai vilkasta sangviinikkoa. Selitysmalli rakentui siis ruumiinnesteiden perusteella tehtyyn tyypittelyyn. Tietenkin oma kysymyksensä on toisaalta se, millaiset selitykset missäkin historiallisessa tilanteessa ja missäkin kulttuurissa muodostuvat vallitseviksi. Ja toisaalta se millaisia yksinkertaistettuja tulkintoja varhaisemmista selityksistä meillä on käytössä nykypäivänä. Esimerkiksi Jacksonin (1986) mukaan ajatus pitkittyneestä surusta ja pelosta melankolian perustunteina oli jo antiikin aikana mukana masennuksen määritelmässä. Toisella vuosisadalla ajanlaskun jälkeen melankolian määritelmä sai vain uusia tarkennuksia Hippokrateeseen perustuvaan määrittelyyn ja pysyi sittemmin suurin piirtein samana noin puolitoista vuosituhatta: kroonisuus, pelokkuus, surullisuus, ihmisviha, väsymys elämään, usein jokin toistuva harha, ruuansulatusoireet ja itsemurha-ajatukset. 18

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

YKSINÄISYYS ELINKAUTINENKO? Yksinäisyydestä osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen

YKSINÄISYYS ELINKAUTINENKO? Yksinäisyydestä osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen YKSINÄISYYS ELINKAUTINENKO? Yksinäisyydestä osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Vanhuus ja yksinäisyys

Vanhuus ja yksinäisyys Vanhuus ja yksinäisyys TtT Hanna Uotila hanna.uotila@uta.fi Yksinäisyyden käsite ja tapoja tutkia yksinäisyyttä Yksinäisyys ja ikääntyminen Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä Yksinäisyyden kokemus

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Mielenterveys, kulttuuri ja hyvä elämä. Prof Sami Pirkola psykiatrian dosentti 21.7.2014

Mielenterveys, kulttuuri ja hyvä elämä. Prof Sami Pirkola psykiatrian dosentti 21.7.2014 Mielenterveys, kulttuuri ja hyvä elämä Prof Sami Pirkola psykiatrian dosentti 21.7.2014 Hyötyoppi ja hyvä elämä Meidän pitäisi aina tehdä se teko, jonka seuraukset ovat yleiseltä kannalta arvioituna parhaat

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot