SADe avuntarpeen itsearviointi Esiselvityksen kooste_17febr2011, tarkennus 7sept2011. Monica Röberg, Heikki Heinonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SADe avuntarpeen itsearviointi Esiselvityksen kooste_17febr2011, tarkennus 7sept2011. Monica Röberg, Heikki Heinonen"

Transkriptio

1 1 SADe avuntarpeen itsearviointi Esiselvityksen kooste_17febr2011, tarkennus 7sept2011 Monica Röberg, Heikki Heinonen 1 TAUSTA VÄESTÖN ARVIOINTIMENETELMIÄ Yleinen terveyteen liittyvä elämänlaatu, RAND Yleiset terveyteen liittyvät suorituskyvyn tai toimintakyvyn geneeriset mittarit Terveyskäyttäytyminen ja terveyden edistäminen Kehon painoindeksi, BMI Ravitsemus- ja ruokatottumukset, FINELI Liikunta ja liikuntatottumukset (ehdotus liikunta-aktiivisuuden seulaksi) Laihdutus (ehdotus seulontamittariksi) Tupakka Alkoholi Kansantaudit Diabetes ja valtimosairaudet Sydänkuntoutuksen tarpeen itsearviointimenetelmä PAAVO invalidiliiton ohjaus- ja neuvontaportaali KelNet.fi Vammaiset Avun päiväkirja ELÄKEIÄSSÄ OLEVAN VÄESTÖN ARVIOINTIMENETELMIÄ Tavoitteet, riskitekijät ja arvioinnin merkitys Kognitiivinen suoriutuminen Mittari CERAD-testi Masennus Mittari GDS (Geriatric depression scale) Fyysinen suorituskyky Short Physical Performance Battery (SPPB) ABC: toiminnallisen tasapainon varmuus (The Activities-specific Balance Confidence Scale) Päivittäiset toiminnot Kodin turvallisuuden arviointi Asunnon / lähiympäristön turvallisuus Ravitsemustilan arviointi MNA-testi (Mini nutritional assesment) YHTEENVETO... 40

2 2 1 TAUSTA Avuntarpeen, terveyden ja toimintakyvyn itsearvioinnin avulla kansalainen voi uudella tavalla tuoda itse tiedoksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille kokemaansa avuntarvetta tai hänen omaan terveyteensä tai hyvinvointiinsa liittyviä asioita. Tällä pyritään luomaan tiedonkulun väylä kansalaisten ja terveyden ja sosiaalihuollon asiantuntijoiden välillä sekä antamaan ihmisille välineitä oman terveytensä ja hyvinvointinsa arviointiin ja keinoja terveyden edistämiseen. SADe-ohjelmassa avuntarpeen esiselvitys on otettu omaksi kehittämiskohteeksi. Terveysneuvonnan ja ohjauksen tarpeen arvioinnissa käytettäviä avuntarpeen itsearvioinnin menetelmiä ja riskilaskureita on vielä melko vähän. Tarvetta ei ole aiemmin näin eksplisiittisesti esitetty. Tähän kootut ehdotukset avuntarpeen itse arvioinnin menetelmiksi voidaan nähdä ensimmäiseksi koosteeksi siitä, mitä on jo olemassa ja mihin olisi tarvetta. Oman terveydentilan arvioinnin lisäksi kansalaisille tarjotaan myös tietoa siitä, miten havaittuihin terveysriskeihin voidaan vaikuttaa. Arvioinnin palautesivustot tulevat tarjoamaan sähköistä terveysvalmennusta ja ohjausta terveyden edistämisen keinoihin mm. kakkostyypin diabeteksen ja valtimosairauksien riskitekijöiden hallintaan, kaatumistapaturmien ehkäisyyn, toimintakyvyn kohentamiseen ja muistihäiriöiden ennaltaehkäisyyn. Arviointimenetelmien yhteisiä piirteitä: Avuntarpeen itsearvioinnin menetelmät ovat kansallisia. Kun arvioinnin tulos aiheuttaa sosiaali- tai terveydenhuollossa toimenpiteitä, prosessi jatkuu osana sairaanhoitopiirin/terveyskeskuksen määrittelemää hoitopolkua, eli toimenpideprosessi muuttuu alueelliseksi/paikalliseksi. Yhteydenotto ja vuorovaikutus kirjataan perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitusjärjestelmän edellyttämällä tavalla. (AvoHILMO 2011) Jokaisella sairaanhoitopiirillä ja vastaavilla terveyden ja sosiaalihuollon yhteistyötahoilla on omat ja erilliset menettelyt ja työnjaot. Tämä riippumatta siitä, että käytetyt toimenpidevalikoimat saattavat olla samoja ja Käypä Hoito - suositusten mukaisia. Kaikkien arviointimenetelmien sanastot ja termit tulee käydä läpi, täsmentää ja yhtenäistää. Alla esitetyt arviointimenetelmät on esitetty eri tarkkuudella koska osa mittareista/testeistä on valmiina ja lähes suoraan istutettavissa kansalliseen ja yhteiseen IT-alustaan. Mainitun ITalustan tulee mahdollistaa viestien vaihtaminen palvelua käyttävän asiakkaan ja viestiä vastaanottavan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijan välillä asiakkaan omaa terveyskansiota hyödyntäen. Kun ilmenee jatkuvampaa viestinnän tarvetta tai asiakas aloittaa hoidon, tarpeelliset tiedot on pystyttävä siirtämään asiakkaan potilaskertomukseen sen integroiduksi osaksi. AvoHILMO

3 3 2 VÄESTÖN ARVIOINTIMENETELMIÄ 2.1 Yleinen terveyteen liittyvä elämänlaatu, RAND-36 RAND-36 on yleinen terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari (Health Related Quality of Life, HRQoL), joka koostuu 36 kysymyksestä kahdeksalta alueelta: (1) koettu terveys, (2) fyysinen toimintakyky, (3) psyykkinen hyvinvointi, (4) sosiaalinen toimintakyky, (5) tarmokkuus, (6) kivuttomuus, (7) roolitoiminta/fyysinen ja (8) roolitoiminta/psyykkinen. Mittaria käytetään silloin, kun halutaan selvittää: kroonisten sairauksien vaikutuksia, arvioidaan terveysinterventioiden vaikutuksia kuntoutustyössä ja väestötutkimuksissa väestön terveyteen liittyvän elämänlaadun arvioimiseksi. Väestönormit kattavat vuotiaiden ihmisten arvot. (Aalto ym. 1999, 5 6). Yhdysvalloissa Rand-instituutissa kehitetyllä mittarilla on yhteinen historia ja se sisältää sanantarkasti samat kysymykset kuin SF-36 mittari (Ware & Sherbourne 1992). Mittareilla on vähäinen ja merkityksetön ero pisteytyksessä. RAND-36 on vapaasti saatavissa tutkimuskäyttöön (Aalto ym. 1999, 7). Mittari tuotiin Eurooppaan 1990-luvun alussa ja käännettiin IQOLAvalidointihankkeeseen osallistuvien 14 maan kielille. Lisäksi hankkeessa vertailtiin mittarin toimivuutta eri kulttuurien välisessa vertailussa (Ware & Gandek 1998). Mittarin luotettavuuden arviointi jatkuu myös vertailuina muihin yleisiin ja sairauskohtaisiin elämänlaatu-mittareihin (McDowell 2006, ). Stakes ja KTL kehittivät RAND-36-mittarista suomenkielisen version. Hankkeessa arvioitiin mittarin luotettavuutta (sisältö-, kriteeri- ja käsitevalidius ja reliabiliteetti) ja laskettiin iän ja sukupuolen mukaan painotettuja väestöarvoja. Tutkittavien ikä oli vuotta. Väestöarvot on laskettu sekä koko aineistossa että erikseen miehillä ja naisilla 5- ja 10-vuotisikäryhmittäin, työikäisillä ja yli 65-vuotiailla, koulutusryhmittäin ja pitkäaikaissairastavuuden mukaan (Aalto ym. 1999). Tarkkaa tietoa käyttäjien määrästä ja laajuudesta on vaikea arvioida. Mittari on kansallisesti ja kansainvälisesti yleisesti käytössä. PubMedin mukaan hakusanalla RAND-36 löytyi vuodelta julkaistua artikkelia, joista 10 oli suomalaisia. Julkaisujen tutkimuskohteita oli terveyteen liittyvä elämänlaatu erilaisten sairauksien ja hoitomenetelmien vaikuttavuuden arvioinnissa. Haku-sanalla SF-36 löytyi samalta ajalta julkaisua, suomalaisten julkaisujen osuutta niistä ei laskettu erikseen. Lähivuosina Suomessa on esitetty kolme väitöskirjaa, josta kahdessa on käytetty mittarina Rand-36 ja yhdessä SF-36 (Pekkonen 2010; Sillanpää 2011; Laaksonen 2010). Kuntotuksen vaikuttavuuden seurantajärjestelmän kehittämisessä on käytetty mittarina RAND-36 (Rantanen 2009). Monessa kuntoutuslaitoksessa RAND-36 on käytössä yleisenä hoidon vaikuttavuuden mittarina. Arviointimenetelmän konkreettinen käyttö ja tulokset Arviointimenetelmä sopii yllä mainittuun ikäryhmään kuuluville ihmisille, joilla ei ole arviointia haittaavia muisti- tai mielenterveysongelmia. Sähköinen- tai paperilomake täytetään itsenäisesti tai vähäisellä avustuksella. Analyysissä kysymykset ohjautuvat määrättyihin osioihin ja osioiden

4 4 vastauksista lasketaan osion numeerinen indeksiarvo (Aalto ym. 1999, liite 4). Saatua indeksiarvoa voidaan verrata väestöarvojen indeksiarvioihin. THL:ssä ja useissa kuntoutuslaitoksissa käytetään tähän tarkoitukseen laadittua sähköistä analyysi-ohjelmaa, joka antaa tulokset valittujen muuttujien suhteen numeerisesti ja graafisesti. Alla on esitetty sydänkuntoutuskurssilaisten (59 hlö) keskimääräiset indeksitulokset verrattuna kuntoutuslaitoksen kuntoustuskurssilaisiin (Tuleskurssit, ASLAK, ylipainoisten tuleskurssi, yksilö-kuntoutus, n. 250 hlö) ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden väestönormeihin. Väestön pitkäaikaissairaat kokivat yleisellä tasolla arvioituna oman terveytensä ja hyvinvointinsa paremmaksi kuin laitoksissa olevat. Sydänkuntoutujat olivat yhtä kivuttomia kun väestön muut pitkäaikaissairaat. Suurin ero kuntoutujien ja muiden pitkäaikaissairaiden välillä oli alueella Fyysisten terveysongelmien aiheuttamat rajoitukset tavanomaisissa rooleista suoriutumisessa viimeksi kuluneiden 4 viikon aikana ts. roolitoiminta/fyysinen (Aalto ym. 1999, 6). Yksilöarvioinnissa tulostus ja vertailu toimii samalla tavalla. Elämänlaadun ja hyvinvoinnin osaalueiden vahvuuksista ja ongelmista saadaan yksilökohtaista tietoja, joiden avulla mahdollisesti tarpeellisia interventiot voidaan kohdentaa. Vertailun muuttujina voidaan käyttää esimerkiksi sukupuolta ja ikää, jolloin vertailutieto kertoo onko henkilön tulokset samalla, paremmalla tai huonommalla tasolla hänen omaan sukupuoleensa ja ikäryhmäänsä verrattuna. Mikäli tulos on huolestuttavalla tasolla, neuvotaan testin tekijää viemään tulos terveyskansioonsa ja ottamaan yhteyttä sopivaan asiantuntijaan (esim. terveyskeskuksen terveydenhoitaja, fysioterapeutti tai omaan vastuulääkäriin mikäli sellainen on määrätty). Arviointimenetelmän liittäminen SADe-ohjelmaan, toimenpiteet ja saatava lisäarvo tai hyöty - Lomake löytyy sähköisessä muodossa ja tulosten laskuri on olemassa ja käytössä mm. THL:n tutkimushankkeissa.

5 5 - Yksilöarvioinnin vastausten analysointi ja tuloslaskenta tulee tehdä automaattisiksi. Tuloslaskentaan liitetään automaattinen vertailu eli väestötason väestönormit tulostuvat sen mukaan, mitä yksilö ilmoittaa. Tulokset on pystyttävä siirtämään elektronisesti yksilön terveyskansioon. - Varsinkin pitkäaikaissairaita eli tavallisimpia kansantautia sairastavia tai sairastumisen riskissä olevia, voidaan RAND-36:n avulla seurata useammalta terveyden ja elämänlaadun osa-alueelta. On mahdollista saada esille muita mahdollisia ongelmaalueita, jotka jäisivät ensisijaiseksi katsotun ongelman varjoon, mutta jotka osaltaan vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi tuloksen avulla yksilö voidaan tarvittaessa tarkemmin ohjata ensitapaamiselle oikean ammattihenkilön luokse. - Ongelman laadun ja vakavuuden kuvauksen perusteella voidaan ehkä osuvammin arvioida riittääkö puhelinhaastattelu ja neuvonta ns. ensiavuksi, vai kannattaako heti varata aika henkilökohtaiseen tapaamiseen. - Aikainen ehkäisy ja henkinen tuki voi myöhäistää tai vähentää sairastumisen, huonovointisuuden ja passivoitumisen riskiä. SADe-sovellus Menetelmää on käytetty mm. THL:n ja muiden tahojen tutkimushankkeissa, joten tutkimusten analyysimenetelmiin löytyy laskuri. Laskuriin liitetään väestönormit, jotka mahdollistavat omien tulosten vertaamisen vastaavan ikäiseen kanssaihmiseen. Ainakin fyysisen suorituskyvyn osaalueen 10 osioita tulee voida tulostaa erikseen. Lähteet: Aalto Anna-Mari, Aro Arja R, Teperi Juha. RAND-36 Terveyteen liittyvän elämänmlaadun mittarina. Mittarin luotettavuus ja suomalaiset väestöarvot. Stakes, Tutkimuksia [luettu ] Ware J.E. & Sherbourne C. D. (1992): The MOS 36-Item Short Form Health Survey (SF-36): I Conceptual framework and item selection. Medical Care, 30, Ware John E, Jr, Gandek Barbara for the IQOLA Project (1998): Overview of the SF-36 Health Survey and the International Quality of Life Assessment (IQOLA) Project. Journal of Clinical Epidemiology, Vol. 51, No 11, pp McDowell Ian. Measuring Health. A Guide to Rating Scales and Questionnaires. 3. edition. Oxford University Press, Inc, New York 2006, pp Pekkonen Mika: Terveyteen liittyvä elämänlaatu laitoskuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa: RAND- 36-mittarin soveltuvuus työikäisten laitoskuntoutuksen ongelmaprofiilin määrittämiseen ja kuntoutuksen vaikutusten arvioimiseen. Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Kansanterveystieteen osasto, Väitöskirja (monografia) Julkaisun pysyvä osoite on Laaksonen Elina: Multiple socioeconomic circumstances and health: associations and explanations among Finnish and British public sector employees. University of Helsinki, Faculty of Medicine, Public Health Doctoral dissertation (article-based) Mittari: mm. SF-36 Julkaisun pysyvä osoite on

6 6 Sillanpää Elina: Adaptations in body composition, metabolic health and physical fitness during strength or endurance training or their combination in healthy middle-aged and older adults (Kestävyys-, voima- ja yhdistelmäharjoittelun vaikutus kehon koostumukseen, terveyden riskitekijöihin, ja fyysiseen suorituskykyyn keski-ikäisillä ja ikääntyvillä terveillä miehillä ja naisilla). Väitöskirja Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health nr. 161, 113 s., Jyväskylä 2011, Rantanen Marjut: Työhyvinvointi- ja kuntoutuspalvelujen vaikuttavuuden seurantajärjestelmän kehittäminen Siuntion Hyvinvointikeskuksessa. Miina Sillanpään säätiö, Julkaisusarja B:31 Työhyvinvointi- ja kuntoutuspalvelujen vaikuttavuuden seurantajärjestelmän kehittäminen Siuntion Hyv, 2079 kb, Päivitetty: Yleiset terveyteen liittyvät suorituskyvyn tai toimintakyvyn mittarit TOIMIA on kooste valituista ja validoiduista testeistä ja arviointimenetelmistä. TOIMIAtietokanta julkaistiin Tietokantaa täydennetään sitä mukaan, kun soveltuvia arviointimenetelmiä on analysoitu ja hyväksytty. Itsearviointiin soveltuvien menetelmien etsintä alkaa helmikuussa TOIMIA:sta valitaan avuntarpeen itsearviointiin soveltuvia menetelmiä. Sisällytettyjä menetelmiä ovat esim. ABC toiminnallisen tasapainon varmuus, AUDIT ja GDS- 15. Mainitut mittarit esitetään omassa käyttöympäristössään. Nämä ei-kaupalliset mittarit ovat olleet kansallisessa ja kansainvälisessä käytössä jo ennen niiden liittämistä TOIMIA-portaaliin. 2.3 Terveyskäyttäytyminen ja terveyden edistäminen On näyttöä siitä, että terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy on kustannusvaikuttavin tapa lisätä väestön terveyttä. Yli 90% diabeteksen ja 80% valtimotautien esiintyvyydestä on ehkäistävissä terveillä elintavoilla (WHO). Ravinto, liikunta, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö ovat nykyisin keskeisiä kansanterveyden determinantteja. SADe-hanke tarjoaa sähköisiä välineitä terveysvalmennuksen ja terveyden edistämisen so. terveellisen ravitsemuksen, riittävän liikunnan harrastamisen ja terveellisten elämäntapojen omaksumiseen ja vahvistamiseen. Terveysvalmennuksella on saatu hyviä tuloksia mm. II-tyypin diabeteksen ja niiden riskitekijöiden hallinnassa Kehon painoindeksi, BMI Lomake ja laskuri ovat valmiit ja sähköisessä muodossa. Mittari on yksinkertaisuudessaan niitä tärkeimpiä perusmenetelmiä arvioitaessa terveysriskejä ja intervention tarvetta. Kohonnut BMI osoittaa mihin intervention tulee ensimmäiseksi kohdentua. Kehon painoindeksi kannattaa sisällyttää myös muihin soveltuviin arviointimenetelmiin.

7 Ravitsemus- ja ruokatottumukset, FINELI Menetelmä soveltuu avuntarpeen itsearviointiin, kuten myös vuorovaikutuksellisen muutoksen tukemiseen, ohjaukseen ja neuvontaan. Menetelmän kuvaus: FINELI on kansallinen elintarvikkeiden koostumustietokanta, Laajennustarve: päivän ruokavalion tai ruokapäiväkirjan vertailu suosituksiin, muutosten vaikutusten arviointi. Kansallinen elintarvikkeiden koostumustietokanta FINELI on verkossa oleva ruokien ravintosisältötietokanta (yli 2000 elintarviketta, noin 50 ravintoainetta), jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos omistaa, ylläpitää ja kehittää. FINELI edistää tietoa terveellisestä ruoasta ja ruokavalion sisällön kokoamisesta. FINELI:n verkkosivut on laadittu palvelemaan terveydenhuollon, ruokapalvelun ja elintarviketeollisuuden tuotesuunnittelun ammattiryhmien sekä kansalaisten tiedontarvetta elintarvikkeiden sisältämistä ravintoaineista. Käyttöalueita ovat mm. tiedot ruoka-aineiden ravintosisällöistä (esim. mustaherukan C-vitamiinipitoisuus), tiedot ravintoaineiden lähteistä (esim. mistä ruoista saa ravintokuitua), eri ruokien keskinäinen vertailu (esim. eri kasviöljyjen rasvakoostumus, eri lihalaadut). FINELI sisältää myös tietoa ravintoaineista suosituksineen ja erityisruokavaliokohtaiset tiedot. FINELI:ssä voi myös laskea aterian tai päivän ruokavalion ravintosisällön (Ruokakori). Käyttäjäkunta FINELI on maksutta käytettävissä, ja sillä on noin 4000 käyttäjää päivittäin. Palvelu on maksuton, tutkittuun tietoon perustuva ja luotettava. FINELI palvelee suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Käyttöalueita ovat terveellinen ruokavalio, riittävä ravintoaineiden saanti, ruokavalintojen vertailu, ruokavaliomuutosten seuraaminen jne. Käyttäjinä ovat mm. kansalaiset (oma ruokavalio, tietoa ravintoaineista ja saannista, terveydenhuolto ja kuntoutuslaitokset (potilasneuvonta), ruokahuolto (elintarvikkeiden ravintosisältö), elintarviketeollisuuden tuotesuunnittelu. Arviointimenetelmän tausta FINELI on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ravitsemusyksikön ylläpitämä elintarvikkeiden koostumustietopankki tutkimustarkoituksiin, jonka pohjalta on kehitetty verkkosivut. Elintarvikkeiden koostumustietoja päivitetään vuosittain. FINELIn tiedot perustuvat kotimaisiin ja ulkomaisiin elintarvikkeiden kemiallisiin analyysituloksisiin, jotka kootaan kansainvälisten ohjeiden mukaan. Verkkosivuja ja toimintoja kehitetään tarpeiden ja resurssien mukaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää ja kehittää tietokantaa ja sen toimintoja ensisijaisesti ravitsemustutkimuksen tarpeisiin, mikä tekee tietokannasta luotettavan.

8 8 Arviointimenetelmän konkreettinen käyttö FINELI:stä haetaan tietoja ruoka-aineiden ravintosisällöstä. Fineliä on laajennettu käyttäjien toiveiden mukaan: viimeksi lisättiin Ruokakori-toiminto, jossa voi laskea esimerkiksi aterian, koko päivän tai ruokalistan ravintosisällön. Käyttäjä voi siirtää tiedot omalle koneelle taulukkolaskenta-ohjelmaan. Ruokakoritoiminto on ollut käyttäjien suosiossa ja palaute on ollut hyvää. FINELI sisältää myös palauteluukun, jota kautta tulee noin 200 kysymystä liittyen elintarvikkeisiin tai ruokavalioihin. THL:n ravitsemusasiantuntijat antavat vain harvoin ravitsemusneuvontaa, mutta tällaista palvelua selvästi tarvittaisiin, koska mm. terveydenhuollon ravitsemukseen liittyvät neuvontaresurssit ovat hyvin niukat jopa puutteelliset suuressa osaa maata. Arviointimenetelmän kehittämistarve ja toimenpiteet sen liittämiseksi SADe-ohjelmaan Ruokakoritoiminto on ollut käyttäjien suosiossa ja palaute on ollut hyvää. On kuitenkin toivottu mahdollisuutta verrata laskentatulosta päivän ravinnonsaantisuosituksiin. Tämä toisi käyttäjille paremmat mahdollisuudet arvioida ruokavalionsa laatua ja riittävyyttä. Piirre olisi hyvä lisätä pikaisesti FINELI:in. Toiminnon lisääminen vaatii resurssien allokointia ja taloudellista tukea. FINELI-tiimissä on osaavaa henkilökuntaa ja Vertailu suosituksiin -palvelun toteuttamiseen tarvittava rahoitus olisi noin euroa (vastaa noin 1 1,5 htkk kaikkine sivukuluineen). Ilman ulkopuolista rahoitusta ravitsemusyksikössä ei voida tätä kehittämistyötä tehdä. Seuraavia kehittämisaskeleita olisi ruokapäiväkirjan automaattinen muokkaaminen FINELI:ssä (ruoan poistaminen, muuttaminen toiseksi, annoksen muuttaminen), toiminto kannustaisi henkilöä itseään tekemään muutoksia. Ravitsemuksen ammattilaiset voisivat hyödyntää samaa toimintoa potilasneuvonnassa. Jatkokehittelynä voisi olla ruokavaliotietojen siirtomahdollisuus asiakkaan omaan kansioon, ravitsemusterapeutille tai lääkärille. Tällöin olisi luotu joustavat mahdollisuudet ruokavaliomuutosten suunnittelulle. Menetelmän antama/arvioitu lisäarvo, hyöty tai kustannusvaikutus Ruokatottumukset ovat tärkeä osa terveellisiä elintapoja. Oikealla ruokavaliolla voidaan ehkäistä ja hoitaa ravitsemusperäisiä sairauksia (lihavuus, kohonnut veren kolesteroli, kohonnut verenpaine, tyypin 2 diabetes). Lisäksi ruokavaliolla on tärkeä merkitys terveydelle (osteoporoosi, sairauksista toipuminen, aliravitsemuksen ehkäisy riskiryhmässä olevilla vanhuksilla, ruokarajoitteisilla lapsilla jne). Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastaa tai siihen sairastuu lähivuosina noin suomalaista. Sairauksien, lääkekustannusten ym. tautikohtaiset kustannukset ovat yhteiskunnalle useita satoja miljoonia euroja, samoin potilaat maksavat osan lääkekustannuksista. Lääkehoidolla on usein sivuvaikutuksia, mitä ruokavaliohoidolla ei juurikaan ole. Finelin laskentatoimintoja ja vertailua suosituksiin voidaan käyttää myös laihduttamisen suunnittelussa ja arvioinnissa ym.

9 9 Onnistunut ravitsemusneuvonta tai ruokavaliohoito perustuu olemassa oleville ruokatottumuksille. Terveellisestä ruokavaliosta on nykyään hyvä perustieto ruokavaliosta, mutta ruokailutottumusten muuttaminen on yleensä vaikeaa. Terveellisiä ruokailutottumuksia tulisi havainnollistaa ja tukea kaikin keinoin. Vertailemalla omaa ruokavaliotaan suosituksiin valistunut käyttäjä saa tiedon ruokavalionsa terveellisyydestä, mahdollisesta epätasapainosta, liiallisesta tai liian vähäisestä ravinnonsaannista ja näin pystyy itse arvioimaan muutostarpeita. Tämä on tärkeää esim. tyypin 2 diabeetikoilla ja muilla ravitsemushoitoisia kansansairauksia sairastavilla. Palvelusta hyötyisivät myös terveydenhuollon ja ruokapalvelun jne. ammattilaiset ja ko. alojen opiskelijat Liikunta ja liikuntatottumukset (ehdotus liikunta-aktiivisuuden seulaksi) Liikuntatottumusten määrän luotettava arvioiminen on tunnetusti vaikeaa ja tulosten luotettavuus on heikko (Shephard 2003). Suomalaisista eläkeläisistä puolet ja työikäisistä kaksi kolmasosaa liikkuu terveyden kannalta liian vähän (Vuori 2005). Kanadalaiset liikuntasuositukset kiteyttävät asian hyvin: aktiivisesti keskiraskasta tai raskasta liikuntaa 30 minuuttia päivässä harrastavilla vuotiailla on merkitsevästi vähentynyt riski ennenaikaiseen kuolemaan. Fyysinen inaktivisuuden on suomalaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä muun muassa sydän- ja verisuonitauti-kuolleisuuteen, aivoinfarktiin, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, ylipainoon ja lihavuuteen, eri syöpälajeihin, tyyppi 2 diabetekseen ja osteoporoosiin (mm. Warburton et al. 2010, Borodulin 2006, Hu 2005 ja 2006, WHO 2010). Viimeaikaisissa tutkimuksissa on myös todettu istumisen määrän, yhden fyysisen inaktiivisuuden muodon, olevan itsenäinen riskitekijä mm. tyypin 2 diabetekseen ja ylipainoon Rovio työryhmineen on tehnyt Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) - kyselyaineiston pohjalta luokituksen, jonka mukaan kansalaisia voidaan jakaa vähän liikkuvien ja riittävästi liikkuvien ryhmiin (Rovio ym. 2009). Jakoperusteet voidaan hyödyntää karkeaksi mittariksi, joka toimisi liikunta-aktiivisuuden seulonnassa. Jos itsearvioinnissa löytyy saman henkilön kohdalla korkea BMI, todettu kansantauti (esim. valtimosairaus, tules-sairaus, tai muu vähäisestä liikkumisesta pahentuva tila) ja vähäinen liikkumistottumus, olisi syytä tehdä terveystarkastus tarpeellisen ohjauksen ja neuvonnan perustaksi. Liikuntamäärän laskuri on mahdollista luoda olemassa olevien THL:n tutkimustietojen pohjalta. Pohjana voidaan käyttää FINRISKI 07- tai AVTK -07 / _09 lomakkeiden liikuntakysymyksiä. Liikunnan riittävään määrän arvioinnit perustuvat UKK-instituutin ja Amerikan sydänyhdistyksen/amerikan liikuntalääketieteen collegen suosituksiin sekä WHO:n suositukseen (Haskell et al. 2007, WHO 2010). Ideointia: Laskuriin voidaan myös lisätä arki-istumisen määrä (löytyy mm. Finriski-lomakkeilta).

10 10 Lähteet: Shephard RJ. Limits to the measurement of habitual physical activity by questionnaires. Br J Sports Med Jun;37(3): ; discussion 206. Pubmed linkki: Vuori I Liikunta, teoksessa Suomalaisten terveys, s Warburton D. Charlesworth S, Ivey A, Nettlefold L, Bredin S. A systematic review of the evidence for Canada s Physical Activity Guidelinen for Adults. Int. J of Nutrition and Physical Activity 2010, 7:39 Rovio E, Hakonen H, Kankaanpää A, Eskola J, Hakamäki M, Tammelin T, Helakorpi S, Uutela A, Havas E Vähän liikkuvat nuoret aikuiset alaryhmien tunnistaminen. Liikunta & Tiede 46 (6), Haskell W, Lee M, Pate R, Powell K, Blair S, Franklin B, Macera c, Heath G, Thompson P and Bauman A. ACSM/AHA Recommendations. Physical Activity and Public Health. Updated Recommendation for Adults From the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Circulation. 2007;116: Borodulin Katja, Physical activity, fitness, abdominal obesity, and cardiovascular risk factors in Finnish men and women: The National FINRISK 2002 Study. Publications of the National Public Health Institute, Helsinki Academic Dissertation. Hu G, Jousilahti P, Barengo NC, Qiao Q, Lakka TA, Tuomilehto J. Physical activity, cardiovascular risk factors, and mortality among Finnish adults with diabetes. Diabetes Care Apr;28(4): Hu G, Jousilahti P, Borodulin K, Barengo NC, Lakka TA, Nissinen A, Tuomilehto J. Occupational, commuting and leisure-time physical activity in relation to coronary heart disease among middle-aged Finnish men and women. Atherosclerosis Oct;194(2): Epub 2006 Sep 18. Helakorpi ym. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät WHO Global recommendations on Physical Activity for Health.

11 Laihdutus (ehdotus seulontamittariksi) Lihavuus (BMI>30) on tavallista suomalaisten keskuudessa. Vuoden 2007 FINRISKItutkimuksen mukaan miehistä 19 % ja naisista 21 % on lihavia ja vuotiaista miehistä joka neljännellä on BMI>30 ja samojen ikäluokkien lihavien naisten määrä on 29 % ja 33 % (FINRISKI 2007). Sekä naisilla että miehillä on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (naisilla RR 12.7 ja miehillä 5,2). Ylipaino lisää sairastumisen riskiä muun muassa verenpainetautiin, sydäninfarktiin, aivohalvauksiin, nivelrikkoon ja eri syöpiin (Kiiskinen ym. 2008). Lihavuus aiheuttaa runsaasti sairauksia, joita voidaan tehokkaasti ehkäistä ja hoitaa laihduttamalla. Lihavuuden liitännäissairauksia ovat mm. tyypin 2 diabetes esiasteineen, kohonnut verenpaine, dyslipidemia eli veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, rasvamaksa, uniapnea, kantavien nivelten nivelrikko, sepelvaltimotauti, astma ja munasarjojen monirakkulatauti. Lihavuuden hoito tähtää em. sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Terveydenhuollossa lihavuutta tulee hoitaa aktiivisesti jo silloin kun sitä ei vielä luokitella vaikeaksi eikä se ole aiheuttanut lisäsairauksia. Jo viiden prosentin pysyvällä painonpudotuksella on tärkeitä terveysvaikutuksia (Päivitetty Käypä hoito -suositus painottaa: Aikuisten lihavuutta hoidettava nykyistä tehokkaammin, ) Luonnos laihtumisen arviointi- ja seulontamenetelmäksi on työn alla perustuen AVTK ja FINRISKin kysymyksiin. Lähteet: Peltonen M ja työryhmä. Kansallinen FINRISKI 2007 terveystutkimus. Tutkimuksen toteutus ja tulokset. KTL julökaisuja B 34/2008 Kiiskinen ym. Terveyden edistämisen mahdollisuudet. Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. STM, Helsinki 2008: Tupakka Tupakointi (nikotiini riippuvuustesti, Fagerström) Testin käyttöoikeudet täytyy selvittää Alkoholi Alkoholikäytön riskitesti (AUDIT) Alkoholiriippuvuus, SADD-testi ehdotus: poistetaanko tämä? Minusta se voisi olla, jos ei maksa mitään, mutta, jos siitä tulee kustannuksia niin voidaan ottaa pois. Anti ei merkittavä.

12 Kansantaudit Diabetes ja valtimosairaudet Arviointimenetelmien kuvaus ja käyttö: Kaksi valmista ja käytössä olevaa riskitestiä on jo olemassa: 1. Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriksin arviointitesti Testi löytyy sähköisenä linkistä ja sitä on helppo käyttää. Vastaus tulostuu pisteinä ja jokaiselle riskitasolle on tehty sanallinen kuvaus riskistä sekä neuvoja miten tulevaisuudessa kannattaa toimia. Testin pohjalta on rakennettu diabeteksen-hoitopolku (Kuvio 1), jossa painottuu omahoidon ja terveyden edistämisen periaatteet. Hoitopolussa hyödynnetään useita laskureita (liikunta, ravitsemus, BMI, vyötärön ympärimitta ym.). Ohjauksessa on huomioity myös palvelujärjestelmän tarjonta. Hoitopolun työvälineitä sovelletaan myös muiden terveysongelmien kohdalla (mm.valtimotaudit, muistihäiriöt, toimintakyvyn ylläpito). 1. FINRISKI-laskuri löytyy osoitteesta: Testissä arvioidaan riski sydäninfarktiin, aivohalvaukseen ja niiden yhteinen riski. Tulos esitetään riskin prosenttimuodossa muuttuvin pylväin ja on siksi abstrakti ja ehkä vaikeasti hahmoteltava. Testin tekijän riskiä saada sydäninfarkti, aivohalvaus tai molemmat hahmotetaan vertaamalla tulosta saman ikäisen ja samaa sukupuolta olevaan riskittömän henkilön tulokseen sekä saman ikäisen ja samaa sukupuolta olevan väestön keskimääräiseen tulokseen. Arviointimenetelmä(t) ovat jo sähköisessä muodossa ja laskuri on toiminnassa. Kommunikaatioyhteys omaan terveyskansioon puuttuu. FINRISKI-laskurin malli on soveltavissa monen tyyppisiin arviointeihin, jotka perustuvat väestötutkimuksiin ja niistä saatuihin väestönormeihin. Laskurin puutteena oman terveyden arvioinnissa on se, että laskurin käyttö edellyttää tietoa verenpaine- ja kolesteroliarvoista. Arviointimenetelmien tausta Tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä oli vuonna ja määrän arvioidaan nousevan :een vuoteen Arviolta suomalaista sairastaa tietämättään 2 tyypin diabetesta. Sairauden kehittyminen voi kestää jopa 15 vuotta. Sairaudella on perinnöllinen tausta, mutta tähän aineenvaihduntasairauteen voidaan merkittävästi vaikuttaa elintavoilla. Riskitekijöitä ovat virheelliset ravintotottumukset, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja lihavuus. Sairauteen liittyy kohonnut riski saada sepelvaltimotauti tai aivo-halvaus. Diabetikoilla riksi sydäninfarktiin, kuolleisuuteen ja sydämen vajaatoimintaan on kohonnut. Diabetekseen liittyviä muita sairauksia ovat munuaissairaus, valtimotauti ja hermostohäiriö, jotka yhdessä lisäävät merkitsevästi

13 13 alaraajan amputaatiovaaraa. Silmäpohjan verkkokalvosairaus on diabetikkojen yleinen seurannaissairaus. Valtakunnallinen Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma, DEHKO, on luonut perustan diabeteksen ehkäisyyn ja hoidon järjestämiselle maassamme vuosina Dehkon koordinoijana toimii Diabetesliitto. Ehkäisyohjelman päätavoitteena on kehittää terveyden edistämisen organisaatiota ja ehkäisevän terveydenhuollon toimintakäytäntöjä. Kysymyksessä on tutkimuksiin perustuvan valtakunnallisen toimintamallin luominen, johon ovat osallistuneet Sosiaali- ja terveysministeriö, Kansanterveyslaitos (nyk. Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos: THL, Työterveyslaitos, UKK-instituutti, Stakes eli nyk. THL) ja Kuntaliitto. Toimintamallien testaamiseen ja vaikuttavuuden mittaamiseksi sairaanhoitopiiriä toimi viiden vuoden ajan ( ) erityisalueena.

14 14 Kuvio 1 Diabeteksen hoitopolku Tutkitaan laboratorio tulokset Kansalainen tekee riskitestin Arvioi omia elintapojaan Tekee suunnitelmia Arvioi muutoksia elintapojen muuttamiseksi riskipisteet < 15 elintapa ohjeet Mitä tehdä T2D:n välttämiseksi Työkalut muutoksen avuksi D2D-Riskitesti, sisältää kuvauksen II-tyypin diabeteksen riskitekijöistä, niihin vaikuttamisesta, taudin kulusta ja hoidosta riskipisteet > 15 ajanvaraus terveyskeskukseen e Terveyden hoitaja/ Diabeteshoitaja Arviointi välineet Liikuntatesti Painoindeksi Ravintolaskin Vyötärönympärys Liikuntaresepti Ravitsemuspäiväkirja Tavoitekirja Kunnan tarjoamat palvelut: elintaparyhmät, liikuntapalvelut Miten tavoitteet toteutuneet? Tavoitteiden tarkennus Uudet tavoitteet laboratorio Tutkitaan laboratorio tulokset Suunnitellaan elintapaohjaus T2D epäily Ei T2D Portaalissa: testit, kunnan palvelut, testitulokset tallentuvat terveyskansioon Diabeteksen hoito Terveyskansiossa: liikuntaresepti, ruokapäiväkirja, tavoitepäiväkirja

15 15 Tavoitteena on, että lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisystä tulee järjestelmällistä ja laajaan yhteistyöhön perustuvaa toimintaa. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmassa on kolme strategia: 1. Väestöstrategia, 2. Korkean riskin strategia, jossa riskihenkilöiden seulonnassa käytetään KTL:n kehittämä ja Diabetesliiton julkaisema tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomaketta. 3. Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia on luonnollinen jatkumo seulannassa löydettyjen korkeassa riskissä olevien henkilöiden jatkotoimenpiteenä (DEHKO raportin tiivistelmä, Diabetesliitto ry; Lindell, toim ) Dehkon vaikuttavuuden arviointi. Hoidon laadun ja vaikuttavuuden selvitys on perusteellinen ja kattava (Winell 2009). Hoitotulosten avainindikaattorit olivat kehittyneet toivottuun suuntaan (hoitotasapaino, rasvataso, verenpaine), tupakoivien määrä oli vaihteleva, mutta huolestuttavinta oli niiden potilaiden osuuden nousu, joilla oli BMI > 30. Kehitys oli ollut huonointa riskitekijöissä, jotka edellyttävät elintapojen muuttamista. (Winell 2009, s ). Diabeetikon valtimotautiriski tulee arvioida vuosittain esimerkiksi FINRISKI-laskurilla ja pyrkiä kaikkien riskitekijöiden aktiiviseen hoitoon. Hoidon pääpainon tulee kohdistua koko riskikuorman vähentämiseen yksittäisten tulosten (esim, verensokeriarvon) tuijottamisen sijaan. (Winell 2009, s. 18.) Ohjelmaan osallituvista 60:sta terveyskeskuksesta 52 osallistui vuoden 2008 laatumittaukseen ja 15 erikoissairaanhoidon yksikköä. Resurssilaatukyselyssä ilmeni, että edelleen oli terveyskeskuksia, joissa diabetikoilla ei ollut lainkaan mahdollisuutta saada ravitsemusterepeutin ohjausta. Terveyskeskuksista 8 % ilmoittivat v ja 2008 lähettävänsä diabeetikoita usein liikuntaohjaukseen. Terveyskeskuksista 57 % kertoi, että lähetettä tehtiin, mutta harvoin. Vuodesta 2006 oli tilanne hieman parantunut. Johtopäätöksissä todettiin, että erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksissa käytettiin hyvin vähän alan erityisosaajien ammattitaitoa, johon tulee vastaisuudessa kiinnittää erityistä huomiota. (Winell 2009, ) Erikoissairaanhoidon yksiköistä 74 % ilmoitti, että he ovat tehneet hyvän hoidon malleja eli hoitoketjun kuvauksia. Vastuuhenkilö oli nimetty 81 % alueissa. Terveyskeskuksista 57 % ilmoitti, että he ovat tehneet hoitoketjun kuvauksen ja kaikissa niissä oli myös nimetty vastuuhenkilöitä. (Winell 2009, s 49.) Valtimoterveyttä kaikille -projekti ( ) kuului Sosiaali- ja Terveysministeriön ja Hallituksen Terveyden edistämisen politiikka-ohjelmaan. Yhteistyökumppaneita olivat Diabetesliitto ja Sydänliitto sekä Aivohalvaus- ja dysfasialiitto. Projekti levitti kansallisen diabetesohjelman Dehkon 2D-hankkeen ja Suomalaisen Sydänohjelman tuottamia hyviä käytäntöjä valtakunnalliseen käyttöön. Valtimoterveydeksi! - käsikirjan sisältö perustuu näihin ohjelmiin ja viiden moniammatillisen terveyden edistämisen asiantuntijatyöryhmän työhön. Käsikirja on laaja ja käsittelee monipuolisesti ja kiteytetysti alueita kuten terveyttä edistävät rakenteet, riskin arviointi, palvelu- ja hoitoketjut, elintapainterventiot ja esittää hyviksi havaitut toimintamallit.

16 16 Valtiohallinnon strategiat terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tällä kansanterveyden alueella on määritelty: 1. väestöstrategia, 2. toimintakykystrategia, 3. korkean riskin strategia ja 4. varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia (s. 12). Sairastumisen riskin arvioinnissa (s ) esitetään apuvälineeksi D2D - tyypin 2 diabetesriskitesti. FINRISKI-laskuri arvioi riski sairastua sydäninfarktiin tai aivo-halvaukseen seuraavien 10 vuoden aikana. Kaksi muuta valtimosairauksien testiä eli riskipisteiden laskuri ja eurooppalainen SCORE-testi eivät ole itsearviointiin soveltuvia. SADe-ohjelman avuntarpeen itsearviointiin suositellaan D2D-testi ja FINRISKI-laskuri. Diabeteksen ja valtimosairauksien hoidossa nähdään samat riittämättömän hoidon piirteet; säännöllisesti toistuvien kliinisten testien perusteella määrätään lääkkeitä, mutta elintapaohjaukseen terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon resurssit eivät riitä. Kuitenkin on todettu, että painonhallinta ja yleiskunnon kohentaminen parantuneilla liikunta- ja ruokatottumuksilla tulisi olla ensisijaiset ja keskeiset hoitotoimenpiteet. Mainitut asiat ovat muuten hyvien hoitoketjujen heikoimpia lenkkejä. Kirjallisuus: DEHKO diabeteksen ehkäisy ja hoidon kehittämisohjelma Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma , tiivistelmä. Toimittaja: Raija Lindell, Julkaisija: Suomen Diabetesliitto ry raportin tiivistelmä: [luettu ] DEHKO-ohjelman raportit: Klas Winell. Aikuisten diabeteksenhoidon laatu ja vaikuttavuus DEHKO-raportti 2009:3 Valtimoterveydeksi! terveyden edistämisen käsikirjan on julkaissut Valtimoterveyttä Kaikille - projekti ( ). Kirjoittajat ryhmätyöskentelyn pohjalta: K Heinonen, M Syvänne, E Toropainen, H Nuuttinen, R Turku. Toim. Enna Bierganns Sydänkuntoutuksen tarpeen itsearviointimenetelmä Menetelmän kuvaus Tavoitteena on luoda kysymyssarja, jonka tarkoituksena on auttaa sydänpotilasta arvioimaan itse kuntoutuksen tarvettaan. Pääasiallisia asiakasryhmiä ovat sepelvaltimotautipotilaat, sydänleikatut potilaat ja sydämen vajaatoimintapotilaat. He voivat menetelmän avulla arvioida kuntoutustarvettaan ja osaavat hakeutua terveydenhuollon piiriin kuntoutukseen lähettämistä varten. Menetelmää voivat hyödyntää myös sydänpotilaita hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset: erityisesti kuntoutusohjaajat, sydänhoitajat, fysioterapeutit, sairaan- ja

17 17 terveydenhoitajat sekä lääkärit, jotka ohjaavat potilaita kuntoutukseen tai osallistuvat kuntoutussuunnitelmien laadintaan. Kysymyssarjalla kartoitetaan kuntoutumisen eri osa-alueilla ilmeneviä vajeita ja tarpeita: tiedontarvetta omasta sairaudesta ja sen hoidosta, itsehoitokykyä, fyysistä kuormituskykyä, liikuntakykyä, ravitsemustottumuksia, mielialaa ja psykososiaalista selviytymistä, sosiaalisen tuen tarvetta ja sosiaaliturvaa. Tulokseksi saadaan asiakasprofiili, jonka pohjalta ammattihenkilö voi etsiä parhaiten hänen tarpeitaan vastaavan kuntoutusmuodon. Asiakasprofiileihin sovitetaan myös sanallisia suosituksia erilaisista kuntoutusmahdollisuuksista. Käyttäjäkunta Sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa sairastavien kokonaismääräksi arvioidaan noin henkilöä. Krooniseen sepelvaltimotautiin saa erityiskorvattuja lääkkeitä noin potilasta ja sydämen vajaatoimintaan potilasta. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksia tehtiin 2700 ja sydänläppien korjausleikkauksia 1400 vuonna Sydänkuntoutukseen ohjataan huomattavasti vähemmän potilaita kuin tarve vaatisi. Heikko kuntoutukseen ohjautuvuus johtuu osittain sydänkuntoutuksen kirjavasta järjestämisestä maan eri osissa ja osittain hoitoketjujen toimimattomuudesta tai siitä, että kuntoutusta ei ole sisällytetty niihin. Henkilökunta ei myöskään tunne kuntoutusmahdollisuuksia eikä osaa arvioida, milloin potilas pitäisi ohjata kuntoutukseen. 1 Sairaaloissamme hoidetaan noin sepelvaltimotautia sairastavaa potilasta vuosittain. Kun sairaalakuolleisuus otetaan huomioon, on kotiutuvia, potentiaalisia kuntoutuksen tarpeessa olevia sepelvaltimotautipotilaita noin Näistä kuitenkin vain vajaa 10 prosenttia pääsee tällä hetkellä kuntoutukseen. 2 Kuntoutuksesta hyötyviä olisivat ainakin ensimmäistä kertaa sepelvaltimotautikohtauksen saaneet noin potilasta. Myös kaikki leikatut hyötyvät sydänkuntoutuksesta, samoin osa sydämen vajaatoimintaa sairastavista. Sydänkuntoutukseen ohjautuvuutta lisäisi potilaiden tai läheisten oma aktiivisuus. Kuntoutuksen tarpeen itsearviointimenetelmä puolestaan lisäisi sekä asiakkaiden että ammattilaisten tietoa kuntoutusmahdollisuuksista, se toimisi ikään kuin esitestausvälineenä ammattilaisia varten ja auttaisi asiakkaita perustelemaan kuntoutukseen lähettämistään. Arviointimenetelmän tausta Arviointimenetelmä on kehitteillä. Suomen Sydänliitto on tunnettu toimija sydänkuntoutuksen alueella ja järjestää itse sopeutumisvalmennusta ja kuntoutumiskursseja vuosittain noin potilaalle. Se on myös kehittänyt sydänkuntoutuksen menetelmiä ja ohjelmia (mm. Tulppaavokuntoutusohjelman Sydänliitto osallistuu vuosina Pirkanmaalla toteutettavaan Tekesin rahoittamaan Kurkiaura-hankkeeseen. Tähän hankkeeseen Sydänliitto kehittää Osaava potilas ohjelman, 2 Mäkinen A, Penttilä U-R. sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutus julkisessa terveydenhuollossa. Selvitys kuntoutuksen määrästä, sisällöstä ja järjestämistavoista. Suomen Sydänliiton julkaisuja 1/ Mt.

18 18 jonka tarkoituksena on auttaa sydänsairautta sairastavia asiakkaita ja heidän läheisiään toimimaan terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmässä ja löytämään tarvitsemiaan palveluita. Kuntoutuksen tarpeen itsearviointimenetelmä sivuaa asiallisesti Osaava potilas ohjelmaa ja se on tarkoitus synnyttää ohjelman ohessa Sydänliiton omana työnä. Arviointimenetelmän konkreettinen käyttö Itsearviointikysymyssarja on tarkoitus tehdä aluksi paperiversiona ja muuntaa myöhemmin sähköiseen muotoon. Arviointilomake sisältää useita eri osioita. Tulos on tarkoitus saada tietyissä osioissa numeerisena tai graafisena ja tietyissä osioissa sanallisena. Tavoitteena on myös, että tietyntyyppisen tuloksen perusteella asiakas saa neuvoja, millaiseen kuntoutukseen hän soveltuisi. SADe-ohjelmaan liittämisen hyöty SADe-ohjelman odotetaan olevan väylä, jolla menetelmä saadaan viedyksi sekä terveydenhuollon toimijoiden että kansalaisten käyttöön. Siltä odotetaan sähköistä sovellusta, johon Sydänliitolla ei järjestönä ole ko. asiantuntemusta eikä resursseja. Ulla-Riitta Penttilä Terveyspalvelupäällikkö Suomen Sydänliitto ry PAAVO invalidiliiton ohjaus- ja neuvontaportaali Invalidiliiton ohjaus- ja neuvontaportaali mielenterveyspotilaille, liikuntavammaisille ja ikääntyville. Portaali on toiminut useita vuosia, mutta juuri nyt sitä päivitetään vammaisten palvelulainsäädännön muuttumisen takia. (L. 380/1987) Portaali antaa myös neuvoja miten selvityä sosiaalilainsäädännön viidakossa KelNet.fi Mielenterveysportaali, joka ohjaa palvelujen piiriin. Portaalin ensimmäiseksi osioksi kehitetään menetelmä avuntarpeen itsearviointiin. 2.5 Vammaiset Paavo.fi, ks. ylh.

19 Avun päiväkirja Henkilökohtainen apu -palvelun asiakkaalta edellytetään, että hän pystyy kuvaamaan tarvitsemansa avun. Palvelua hakevan on vastattava kysymyksiin mitä apua hän tarvitsee, missä, milloin ja miten apu tulisi järjestää sekä millainen ihminen tai ammattilainen olisi paras avustaja. Avun päiväkirja on väline avuntarpeen itsearviointiin. Avun päiväkirja on henkilökohtainen ja sitä voi halutessaan hyödyntää esimerkiksi palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Päiväkirjan ajatus on, että asiakas kirjaa 4 14 päivän ajalta muistiin kaikki ne tapahtumat, joissa hän on tarvinnut, käyttänyt tai saanut toisen ihmisen apua. Apua on voinut antaa puoliso, sisar, lapsi, ystävä, naapuri, taksikuski, avustaja tai kuka tahansa kanssaihminen. Apu on voinut olla hyvin hetkellistä tai pidempikestoista. Avun päiväkirja on väline avuntarpeen itsearviointiin. Avun päiväkirjan pitämisen tavoite on auttaa asiakasta arvioimaan hänen omaa toimintaansa ja sitä, miten hän selviää niistä tilanteista, joissa on välttämättä tarvinnut toisen ihmisen apua. Henkilökohtaisessa avussa välttämätön apu tarkoittaa sitä, että asiaa ei olisi voinut tehdä tai suorittaa vamman tai sairauden vuoksi ilman toisen ihmisen apua. Avun päiväkirjaa voi hyödyntää niissä tilanteissa, jolloin pitää pystyä kuvamaan omaa avuntarvettaan, esimerkiksi silloin kun tehdään palvelutarpeen arviointia, laaditaan palvelusuunnitelmaa tai selvitetään palveluvaihtoehtojen välistä tarvearviointia, esimerkiksi omaishoito vai kotihoito, henkilökohtainen apu vai asumispalvelut. Menetelmän on kehittänyt Asumispalvelusäätiö ASPAn ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:n yhteistyöprojekti Vähän mutta välttämättä (v ). Projekti oli Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittama valtakunnallinen projekti. Asumispalvelusäätiö ASPA on edelleen vastuussa menetelmästä. Avun päiväkirja perustuu vammaispalvelulain kohtaan, jossa asiakkaalta edellytetään voimavaroja kuvata omaa avun tarvettaan ja sitä, miten apu järjestetään. Lisäksi laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta on sanottu, että asiakkaalla on oikeus saada toivomuksensa, mielipiteensä, etunsa ja yksilölliset tarpeensa huomioon otetuiksi sosiaalihuollon toteutuksessa. Avun päiväkirja auttaa asiakasta jäsentelemään ja kuvaamaan omaa elämäntilannetta sekä sitä, mihin oma elämän hallinta perustuu avun tarpeen näkökulmasta. Menetelmän luotettavuutta ei ole arvioitu. Avun päiväkirja on olemassa sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Menetelmän kuvaus ja käyttäjät Avun päiväkirjan ensimmäisenä kohderyhmänä ovat olleet vammaiset ihmiset, jotka hakevat vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua, koska se on kehitetty henkilökohtaisen avun kehittämisprojektissa. Sitä voivat hyödyntää kaikki ne ihmiset, jotka tarvitsevat toisen ihmisen apua sairauden tai vamman vuoksi. He voivat asua asumisyksiköissä tai itsenäisesti. Myös esimerkiksi omaishoitajat ja hoidettavat, kotihoidon henkilöstö, vammaisen tai iäkkään ihmisen omaiset voivat sitä käyttää. Ideana päiväkirjassa on se, että sen avulla voidaan kuvata erilaisten ihmisten avun tarvetta.

20 20 Mitä toimintakyvyn ulottuvuutta arvioidaan? Avun päiväkirjalla selvitetään, henkilön oman tai omaisen kirjaamisen avulla, kuinka paljon, milloin ja missä asioissa toisen ihmisen apua, läsnäoloa, ohjausta ja neuvontaa henkilö tarvitsee, jotta arkipäivän askareet ja oma elämä ylipäätään sujuisi. Esimerkiksi kuntien sosiaalityöntekijät, kotihoitohenkilöstö, järjestöjen aluetyöntekijät (ohjausja neuvontatyö) ja apua välittävät tahot kuten avustajakeskukset ja erilaiset palvelupisteet sekä asumisyksiköiden asumispalvelutyöntekijät hyödyntävät arvioinnin tuloksia. Käyttäjiä ovat yksittäiset vammaiset ihmiset, joidenkin kuntien vammaispalvelut, toimintaterapeutit, vammaisjärjestöjen aluetyöntekijät ja henkilökohtaisen avun keskukset. Käytön systemaattisuudesta ja laajuudesta emme tiedä. Avun päiväkirjaa on painettu tähän mennessä (01/2011) n kpl, jotka on jaettu asiakkaille ja työntekijöille ympäri Suomea. Siitä on tehty myös Daisy-versio (digitaalinen äänikirja) Näkövammaisten Keskusliitossa. Avun päiväkirja on myös vapaasti tulostettavissa nettisivuiltamme. SADe-ohjelmaan liittäminen, toimenpiteet ja saatava lisäarvo tai hyöty Tällä hetkellä Avun päiväkirjaa voi käyttää sekä paperiversiona että sähköisenä versiona (Wordtiedosto). Näkövammaiset ihmiset ovat voineet myös käyttää sanelukonetta apuna. Arvioinnin tuloksia voi saada sekä sanallisessa muodossa (ihmisen omat muistiinpanot) että laskemalla avun tarpeen ajallisen yhteenvedon taulukkoon. Avun päiväkirja on suunniteltu avuksi palvelutarpeen arviointiin ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Käyttäjällä tulee olla jonkinmoinen käsitys sitä, miksi avun tarpeen arviointi on tärkeää ja että asiassa käännytään oman kunnan/kunta-yhtymän sosiaalitoimen puoleen. Helppo sähköinen versio pitäisi tehdä alusta asti. Teknisistä ratkaisuista pitäisi tehdä lisäselvityksiä alan ammattilaisilta. Tärkeää teknisessä ratkaisussa olisi ottaa huomioon se, että sähköinen versio olisi kaikkien saatavilla. Esim. näkövammaisten apuvälineet eivät pysty käsittelemään kaikkia tiedostomuotoja. Tässä asiassa yhteistyö Näkövammaisten Keskusliitto ry:n kanssa on välttämätöntä. Kokonaiskuvan luomiseksi avun tarpeen ajallisesta määrästä tulisi luoda sellainen taulukko, joka laskee avun tarpeen ajan ja esittää avun tarpeen ajankohdat graafisena esityksenä vuorokauden ja viikon aikana. Näin pystytään vertaamaan sitä, mihin vuorokauden aikaan avun tarvetta on ja ovatko tarkastelujakson päivät samankaltaisia avun tarpeen osalta. Avun päiväkirjan liittämisestä SADe-ohjelmaan saadaan se lisähyöty, että päiväkirja on avun tarpeessa olevien ihmisten saatavilla ja se auttaisi heitä ja heidän omaisiaan jäsentämään avun tarvetta ja käytännössä annettavan avun suunnittelua. Avun päiväkirja on yksinkertainen ja helppo väline kuvata omaa tilannetta. Asiakkaalta edellytetään, että hän osaa kuvata omaa avun tarvettaan ja perustella eri palvelujen hakemista, joten on kohtuutonta, jos asiakkailla ei ole yksinkertaisia, arkisia ja helppoja välineitä, joilla he asiaa kuvaavat.

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin

Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin Käytännön vinkkejä palvelutarpeen arviointiin 13.9.2011 Kajaani Asumispalvelusäätiö ASPA, Katja Laine Avunpäiväkirja (1) Henkilökohtaisen avuntarpeen

Lisätiedot

Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin

Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin PAAVO (1) Avuntarpeen itsearviointimenetelmä, soveltuu myös ammattilaiskäyttöön Arviointi tehdään osoitteessa www.paavo.fi Arvioidaan avuntarvetta

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) 12.11.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä käytettävien menetelmien ja käytäntöjen on perustuttava parhaaseen mahdolliseen näyttöön 13.11.2013

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Pia Vähäkangas, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pia Vähäkangas, TtT 1 Resident Assessment Instrument (RAI) RAI

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori 11.11.2015 Pohjois-Suomen AVI Muutosta liikkeellä! Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki 23.4.2013 Hankepäällikkö, TtM Minna Angeria 22.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia TerveysInfo 55+ liikunnasta elinvoimaa Power Point esitys tukee ikääntyvän työntekijän hyvinvointia ja vahvistaa voimavaroja tulevia eläkevuosia varten. Käsittelee etenkin liikuntaa ja lyhyesti myös muita

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

ArtsEgual Musiikkitalo Tuija Brax

ArtsEgual Musiikkitalo Tuija Brax ArtsEgual 4.10. 2016 Musiikkitalo Tuija Brax MIKÄ YKSI ELÄMÄ Ainutlaatuinen yhteistyö: Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto valtimoterveyden puolesta Valtimosairaudet koskettavat joka viidettä suomalaista

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot