SADe avuntarpeen itsearviointi Esiselvityksen kooste_17febr2011, tarkennus 7sept2011. Monica Röberg, Heikki Heinonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SADe avuntarpeen itsearviointi Esiselvityksen kooste_17febr2011, tarkennus 7sept2011. Monica Röberg, Heikki Heinonen"

Transkriptio

1 1 SADe avuntarpeen itsearviointi Esiselvityksen kooste_17febr2011, tarkennus 7sept2011 Monica Röberg, Heikki Heinonen 1 TAUSTA VÄESTÖN ARVIOINTIMENETELMIÄ Yleinen terveyteen liittyvä elämänlaatu, RAND Yleiset terveyteen liittyvät suorituskyvyn tai toimintakyvyn geneeriset mittarit Terveyskäyttäytyminen ja terveyden edistäminen Kehon painoindeksi, BMI Ravitsemus- ja ruokatottumukset, FINELI Liikunta ja liikuntatottumukset (ehdotus liikunta-aktiivisuuden seulaksi) Laihdutus (ehdotus seulontamittariksi) Tupakka Alkoholi Kansantaudit Diabetes ja valtimosairaudet Sydänkuntoutuksen tarpeen itsearviointimenetelmä PAAVO invalidiliiton ohjaus- ja neuvontaportaali KelNet.fi Vammaiset Avun päiväkirja ELÄKEIÄSSÄ OLEVAN VÄESTÖN ARVIOINTIMENETELMIÄ Tavoitteet, riskitekijät ja arvioinnin merkitys Kognitiivinen suoriutuminen Mittari CERAD-testi Masennus Mittari GDS (Geriatric depression scale) Fyysinen suorituskyky Short Physical Performance Battery (SPPB) ABC: toiminnallisen tasapainon varmuus (The Activities-specific Balance Confidence Scale) Päivittäiset toiminnot Kodin turvallisuuden arviointi Asunnon / lähiympäristön turvallisuus Ravitsemustilan arviointi MNA-testi (Mini nutritional assesment) YHTEENVETO... 40

2 2 1 TAUSTA Avuntarpeen, terveyden ja toimintakyvyn itsearvioinnin avulla kansalainen voi uudella tavalla tuoda itse tiedoksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille kokemaansa avuntarvetta tai hänen omaan terveyteensä tai hyvinvointiinsa liittyviä asioita. Tällä pyritään luomaan tiedonkulun väylä kansalaisten ja terveyden ja sosiaalihuollon asiantuntijoiden välillä sekä antamaan ihmisille välineitä oman terveytensä ja hyvinvointinsa arviointiin ja keinoja terveyden edistämiseen. SADe-ohjelmassa avuntarpeen esiselvitys on otettu omaksi kehittämiskohteeksi. Terveysneuvonnan ja ohjauksen tarpeen arvioinnissa käytettäviä avuntarpeen itsearvioinnin menetelmiä ja riskilaskureita on vielä melko vähän. Tarvetta ei ole aiemmin näin eksplisiittisesti esitetty. Tähän kootut ehdotukset avuntarpeen itse arvioinnin menetelmiksi voidaan nähdä ensimmäiseksi koosteeksi siitä, mitä on jo olemassa ja mihin olisi tarvetta. Oman terveydentilan arvioinnin lisäksi kansalaisille tarjotaan myös tietoa siitä, miten havaittuihin terveysriskeihin voidaan vaikuttaa. Arvioinnin palautesivustot tulevat tarjoamaan sähköistä terveysvalmennusta ja ohjausta terveyden edistämisen keinoihin mm. kakkostyypin diabeteksen ja valtimosairauksien riskitekijöiden hallintaan, kaatumistapaturmien ehkäisyyn, toimintakyvyn kohentamiseen ja muistihäiriöiden ennaltaehkäisyyn. Arviointimenetelmien yhteisiä piirteitä: Avuntarpeen itsearvioinnin menetelmät ovat kansallisia. Kun arvioinnin tulos aiheuttaa sosiaali- tai terveydenhuollossa toimenpiteitä, prosessi jatkuu osana sairaanhoitopiirin/terveyskeskuksen määrittelemää hoitopolkua, eli toimenpideprosessi muuttuu alueelliseksi/paikalliseksi. Yhteydenotto ja vuorovaikutus kirjataan perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitusjärjestelmän edellyttämällä tavalla. (AvoHILMO 2011) Jokaisella sairaanhoitopiirillä ja vastaavilla terveyden ja sosiaalihuollon yhteistyötahoilla on omat ja erilliset menettelyt ja työnjaot. Tämä riippumatta siitä, että käytetyt toimenpidevalikoimat saattavat olla samoja ja Käypä Hoito - suositusten mukaisia. Kaikkien arviointimenetelmien sanastot ja termit tulee käydä läpi, täsmentää ja yhtenäistää. Alla esitetyt arviointimenetelmät on esitetty eri tarkkuudella koska osa mittareista/testeistä on valmiina ja lähes suoraan istutettavissa kansalliseen ja yhteiseen IT-alustaan. Mainitun ITalustan tulee mahdollistaa viestien vaihtaminen palvelua käyttävän asiakkaan ja viestiä vastaanottavan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijan välillä asiakkaan omaa terveyskansiota hyödyntäen. Kun ilmenee jatkuvampaa viestinnän tarvetta tai asiakas aloittaa hoidon, tarpeelliset tiedot on pystyttävä siirtämään asiakkaan potilaskertomukseen sen integroiduksi osaksi. AvoHILMO

3 3 2 VÄESTÖN ARVIOINTIMENETELMIÄ 2.1 Yleinen terveyteen liittyvä elämänlaatu, RAND-36 RAND-36 on yleinen terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari (Health Related Quality of Life, HRQoL), joka koostuu 36 kysymyksestä kahdeksalta alueelta: (1) koettu terveys, (2) fyysinen toimintakyky, (3) psyykkinen hyvinvointi, (4) sosiaalinen toimintakyky, (5) tarmokkuus, (6) kivuttomuus, (7) roolitoiminta/fyysinen ja (8) roolitoiminta/psyykkinen. Mittaria käytetään silloin, kun halutaan selvittää: kroonisten sairauksien vaikutuksia, arvioidaan terveysinterventioiden vaikutuksia kuntoutustyössä ja väestötutkimuksissa väestön terveyteen liittyvän elämänlaadun arvioimiseksi. Väestönormit kattavat vuotiaiden ihmisten arvot. (Aalto ym. 1999, 5 6). Yhdysvalloissa Rand-instituutissa kehitetyllä mittarilla on yhteinen historia ja se sisältää sanantarkasti samat kysymykset kuin SF-36 mittari (Ware & Sherbourne 1992). Mittareilla on vähäinen ja merkityksetön ero pisteytyksessä. RAND-36 on vapaasti saatavissa tutkimuskäyttöön (Aalto ym. 1999, 7). Mittari tuotiin Eurooppaan 1990-luvun alussa ja käännettiin IQOLAvalidointihankkeeseen osallistuvien 14 maan kielille. Lisäksi hankkeessa vertailtiin mittarin toimivuutta eri kulttuurien välisessa vertailussa (Ware & Gandek 1998). Mittarin luotettavuuden arviointi jatkuu myös vertailuina muihin yleisiin ja sairauskohtaisiin elämänlaatu-mittareihin (McDowell 2006, ). Stakes ja KTL kehittivät RAND-36-mittarista suomenkielisen version. Hankkeessa arvioitiin mittarin luotettavuutta (sisältö-, kriteeri- ja käsitevalidius ja reliabiliteetti) ja laskettiin iän ja sukupuolen mukaan painotettuja väestöarvoja. Tutkittavien ikä oli vuotta. Väestöarvot on laskettu sekä koko aineistossa että erikseen miehillä ja naisilla 5- ja 10-vuotisikäryhmittäin, työikäisillä ja yli 65-vuotiailla, koulutusryhmittäin ja pitkäaikaissairastavuuden mukaan (Aalto ym. 1999). Tarkkaa tietoa käyttäjien määrästä ja laajuudesta on vaikea arvioida. Mittari on kansallisesti ja kansainvälisesti yleisesti käytössä. PubMedin mukaan hakusanalla RAND-36 löytyi vuodelta julkaistua artikkelia, joista 10 oli suomalaisia. Julkaisujen tutkimuskohteita oli terveyteen liittyvä elämänlaatu erilaisten sairauksien ja hoitomenetelmien vaikuttavuuden arvioinnissa. Haku-sanalla SF-36 löytyi samalta ajalta julkaisua, suomalaisten julkaisujen osuutta niistä ei laskettu erikseen. Lähivuosina Suomessa on esitetty kolme väitöskirjaa, josta kahdessa on käytetty mittarina Rand-36 ja yhdessä SF-36 (Pekkonen 2010; Sillanpää 2011; Laaksonen 2010). Kuntotuksen vaikuttavuuden seurantajärjestelmän kehittämisessä on käytetty mittarina RAND-36 (Rantanen 2009). Monessa kuntoutuslaitoksessa RAND-36 on käytössä yleisenä hoidon vaikuttavuuden mittarina. Arviointimenetelmän konkreettinen käyttö ja tulokset Arviointimenetelmä sopii yllä mainittuun ikäryhmään kuuluville ihmisille, joilla ei ole arviointia haittaavia muisti- tai mielenterveysongelmia. Sähköinen- tai paperilomake täytetään itsenäisesti tai vähäisellä avustuksella. Analyysissä kysymykset ohjautuvat määrättyihin osioihin ja osioiden

4 4 vastauksista lasketaan osion numeerinen indeksiarvo (Aalto ym. 1999, liite 4). Saatua indeksiarvoa voidaan verrata väestöarvojen indeksiarvioihin. THL:ssä ja useissa kuntoutuslaitoksissa käytetään tähän tarkoitukseen laadittua sähköistä analyysi-ohjelmaa, joka antaa tulokset valittujen muuttujien suhteen numeerisesti ja graafisesti. Alla on esitetty sydänkuntoutuskurssilaisten (59 hlö) keskimääräiset indeksitulokset verrattuna kuntoutuslaitoksen kuntoustuskurssilaisiin (Tuleskurssit, ASLAK, ylipainoisten tuleskurssi, yksilö-kuntoutus, n. 250 hlö) ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden väestönormeihin. Väestön pitkäaikaissairaat kokivat yleisellä tasolla arvioituna oman terveytensä ja hyvinvointinsa paremmaksi kuin laitoksissa olevat. Sydänkuntoutujat olivat yhtä kivuttomia kun väestön muut pitkäaikaissairaat. Suurin ero kuntoutujien ja muiden pitkäaikaissairaiden välillä oli alueella Fyysisten terveysongelmien aiheuttamat rajoitukset tavanomaisissa rooleista suoriutumisessa viimeksi kuluneiden 4 viikon aikana ts. roolitoiminta/fyysinen (Aalto ym. 1999, 6). Yksilöarvioinnissa tulostus ja vertailu toimii samalla tavalla. Elämänlaadun ja hyvinvoinnin osaalueiden vahvuuksista ja ongelmista saadaan yksilökohtaista tietoja, joiden avulla mahdollisesti tarpeellisia interventiot voidaan kohdentaa. Vertailun muuttujina voidaan käyttää esimerkiksi sukupuolta ja ikää, jolloin vertailutieto kertoo onko henkilön tulokset samalla, paremmalla tai huonommalla tasolla hänen omaan sukupuoleensa ja ikäryhmäänsä verrattuna. Mikäli tulos on huolestuttavalla tasolla, neuvotaan testin tekijää viemään tulos terveyskansioonsa ja ottamaan yhteyttä sopivaan asiantuntijaan (esim. terveyskeskuksen terveydenhoitaja, fysioterapeutti tai omaan vastuulääkäriin mikäli sellainen on määrätty). Arviointimenetelmän liittäminen SADe-ohjelmaan, toimenpiteet ja saatava lisäarvo tai hyöty - Lomake löytyy sähköisessä muodossa ja tulosten laskuri on olemassa ja käytössä mm. THL:n tutkimushankkeissa.

5 5 - Yksilöarvioinnin vastausten analysointi ja tuloslaskenta tulee tehdä automaattisiksi. Tuloslaskentaan liitetään automaattinen vertailu eli väestötason väestönormit tulostuvat sen mukaan, mitä yksilö ilmoittaa. Tulokset on pystyttävä siirtämään elektronisesti yksilön terveyskansioon. - Varsinkin pitkäaikaissairaita eli tavallisimpia kansantautia sairastavia tai sairastumisen riskissä olevia, voidaan RAND-36:n avulla seurata useammalta terveyden ja elämänlaadun osa-alueelta. On mahdollista saada esille muita mahdollisia ongelmaalueita, jotka jäisivät ensisijaiseksi katsotun ongelman varjoon, mutta jotka osaltaan vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi tuloksen avulla yksilö voidaan tarvittaessa tarkemmin ohjata ensitapaamiselle oikean ammattihenkilön luokse. - Ongelman laadun ja vakavuuden kuvauksen perusteella voidaan ehkä osuvammin arvioida riittääkö puhelinhaastattelu ja neuvonta ns. ensiavuksi, vai kannattaako heti varata aika henkilökohtaiseen tapaamiseen. - Aikainen ehkäisy ja henkinen tuki voi myöhäistää tai vähentää sairastumisen, huonovointisuuden ja passivoitumisen riskiä. SADe-sovellus Menetelmää on käytetty mm. THL:n ja muiden tahojen tutkimushankkeissa, joten tutkimusten analyysimenetelmiin löytyy laskuri. Laskuriin liitetään väestönormit, jotka mahdollistavat omien tulosten vertaamisen vastaavan ikäiseen kanssaihmiseen. Ainakin fyysisen suorituskyvyn osaalueen 10 osioita tulee voida tulostaa erikseen. Lähteet: Aalto Anna-Mari, Aro Arja R, Teperi Juha. RAND-36 Terveyteen liittyvän elämänmlaadun mittarina. Mittarin luotettavuus ja suomalaiset väestöarvot. Stakes, Tutkimuksia [luettu ] Ware J.E. & Sherbourne C. D. (1992): The MOS 36-Item Short Form Health Survey (SF-36): I Conceptual framework and item selection. Medical Care, 30, Ware John E, Jr, Gandek Barbara for the IQOLA Project (1998): Overview of the SF-36 Health Survey and the International Quality of Life Assessment (IQOLA) Project. Journal of Clinical Epidemiology, Vol. 51, No 11, pp McDowell Ian. Measuring Health. A Guide to Rating Scales and Questionnaires. 3. edition. Oxford University Press, Inc, New York 2006, pp Pekkonen Mika: Terveyteen liittyvä elämänlaatu laitoskuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa: RAND- 36-mittarin soveltuvuus työikäisten laitoskuntoutuksen ongelmaprofiilin määrittämiseen ja kuntoutuksen vaikutusten arvioimiseen. Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Kansanterveystieteen osasto, Väitöskirja (monografia) Julkaisun pysyvä osoite on Laaksonen Elina: Multiple socioeconomic circumstances and health: associations and explanations among Finnish and British public sector employees. University of Helsinki, Faculty of Medicine, Public Health Doctoral dissertation (article-based) Mittari: mm. SF-36 Julkaisun pysyvä osoite on

6 6 Sillanpää Elina: Adaptations in body composition, metabolic health and physical fitness during strength or endurance training or their combination in healthy middle-aged and older adults (Kestävyys-, voima- ja yhdistelmäharjoittelun vaikutus kehon koostumukseen, terveyden riskitekijöihin, ja fyysiseen suorituskykyyn keski-ikäisillä ja ikääntyvillä terveillä miehillä ja naisilla). Väitöskirja Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health nr. 161, 113 s., Jyväskylä 2011, Rantanen Marjut: Työhyvinvointi- ja kuntoutuspalvelujen vaikuttavuuden seurantajärjestelmän kehittäminen Siuntion Hyvinvointikeskuksessa. Miina Sillanpään säätiö, Julkaisusarja B:31 Työhyvinvointi- ja kuntoutuspalvelujen vaikuttavuuden seurantajärjestelmän kehittäminen Siuntion Hyv, 2079 kb, Päivitetty: Yleiset terveyteen liittyvät suorituskyvyn tai toimintakyvyn mittarit TOIMIA on kooste valituista ja validoiduista testeistä ja arviointimenetelmistä. TOIMIAtietokanta julkaistiin Tietokantaa täydennetään sitä mukaan, kun soveltuvia arviointimenetelmiä on analysoitu ja hyväksytty. Itsearviointiin soveltuvien menetelmien etsintä alkaa helmikuussa TOIMIA:sta valitaan avuntarpeen itsearviointiin soveltuvia menetelmiä. Sisällytettyjä menetelmiä ovat esim. ABC toiminnallisen tasapainon varmuus, AUDIT ja GDS- 15. Mainitut mittarit esitetään omassa käyttöympäristössään. Nämä ei-kaupalliset mittarit ovat olleet kansallisessa ja kansainvälisessä käytössä jo ennen niiden liittämistä TOIMIA-portaaliin. 2.3 Terveyskäyttäytyminen ja terveyden edistäminen On näyttöä siitä, että terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy on kustannusvaikuttavin tapa lisätä väestön terveyttä. Yli 90% diabeteksen ja 80% valtimotautien esiintyvyydestä on ehkäistävissä terveillä elintavoilla (WHO). Ravinto, liikunta, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö ovat nykyisin keskeisiä kansanterveyden determinantteja. SADe-hanke tarjoaa sähköisiä välineitä terveysvalmennuksen ja terveyden edistämisen so. terveellisen ravitsemuksen, riittävän liikunnan harrastamisen ja terveellisten elämäntapojen omaksumiseen ja vahvistamiseen. Terveysvalmennuksella on saatu hyviä tuloksia mm. II-tyypin diabeteksen ja niiden riskitekijöiden hallinnassa Kehon painoindeksi, BMI Lomake ja laskuri ovat valmiit ja sähköisessä muodossa. Mittari on yksinkertaisuudessaan niitä tärkeimpiä perusmenetelmiä arvioitaessa terveysriskejä ja intervention tarvetta. Kohonnut BMI osoittaa mihin intervention tulee ensimmäiseksi kohdentua. Kehon painoindeksi kannattaa sisällyttää myös muihin soveltuviin arviointimenetelmiin.

7 Ravitsemus- ja ruokatottumukset, FINELI Menetelmä soveltuu avuntarpeen itsearviointiin, kuten myös vuorovaikutuksellisen muutoksen tukemiseen, ohjaukseen ja neuvontaan. Menetelmän kuvaus: FINELI on kansallinen elintarvikkeiden koostumustietokanta, Laajennustarve: päivän ruokavalion tai ruokapäiväkirjan vertailu suosituksiin, muutosten vaikutusten arviointi. Kansallinen elintarvikkeiden koostumustietokanta FINELI on verkossa oleva ruokien ravintosisältötietokanta (yli 2000 elintarviketta, noin 50 ravintoainetta), jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos omistaa, ylläpitää ja kehittää. FINELI edistää tietoa terveellisestä ruoasta ja ruokavalion sisällön kokoamisesta. FINELI:n verkkosivut on laadittu palvelemaan terveydenhuollon, ruokapalvelun ja elintarviketeollisuuden tuotesuunnittelun ammattiryhmien sekä kansalaisten tiedontarvetta elintarvikkeiden sisältämistä ravintoaineista. Käyttöalueita ovat mm. tiedot ruoka-aineiden ravintosisällöistä (esim. mustaherukan C-vitamiinipitoisuus), tiedot ravintoaineiden lähteistä (esim. mistä ruoista saa ravintokuitua), eri ruokien keskinäinen vertailu (esim. eri kasviöljyjen rasvakoostumus, eri lihalaadut). FINELI sisältää myös tietoa ravintoaineista suosituksineen ja erityisruokavaliokohtaiset tiedot. FINELI:ssä voi myös laskea aterian tai päivän ruokavalion ravintosisällön (Ruokakori). Käyttäjäkunta FINELI on maksutta käytettävissä, ja sillä on noin 4000 käyttäjää päivittäin. Palvelu on maksuton, tutkittuun tietoon perustuva ja luotettava. FINELI palvelee suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Käyttöalueita ovat terveellinen ruokavalio, riittävä ravintoaineiden saanti, ruokavalintojen vertailu, ruokavaliomuutosten seuraaminen jne. Käyttäjinä ovat mm. kansalaiset (oma ruokavalio, tietoa ravintoaineista ja saannista, terveydenhuolto ja kuntoutuslaitokset (potilasneuvonta), ruokahuolto (elintarvikkeiden ravintosisältö), elintarviketeollisuuden tuotesuunnittelu. Arviointimenetelmän tausta FINELI on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ravitsemusyksikön ylläpitämä elintarvikkeiden koostumustietopankki tutkimustarkoituksiin, jonka pohjalta on kehitetty verkkosivut. Elintarvikkeiden koostumustietoja päivitetään vuosittain. FINELIn tiedot perustuvat kotimaisiin ja ulkomaisiin elintarvikkeiden kemiallisiin analyysituloksisiin, jotka kootaan kansainvälisten ohjeiden mukaan. Verkkosivuja ja toimintoja kehitetään tarpeiden ja resurssien mukaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää ja kehittää tietokantaa ja sen toimintoja ensisijaisesti ravitsemustutkimuksen tarpeisiin, mikä tekee tietokannasta luotettavan.

8 8 Arviointimenetelmän konkreettinen käyttö FINELI:stä haetaan tietoja ruoka-aineiden ravintosisällöstä. Fineliä on laajennettu käyttäjien toiveiden mukaan: viimeksi lisättiin Ruokakori-toiminto, jossa voi laskea esimerkiksi aterian, koko päivän tai ruokalistan ravintosisällön. Käyttäjä voi siirtää tiedot omalle koneelle taulukkolaskenta-ohjelmaan. Ruokakoritoiminto on ollut käyttäjien suosiossa ja palaute on ollut hyvää. FINELI sisältää myös palauteluukun, jota kautta tulee noin 200 kysymystä liittyen elintarvikkeisiin tai ruokavalioihin. THL:n ravitsemusasiantuntijat antavat vain harvoin ravitsemusneuvontaa, mutta tällaista palvelua selvästi tarvittaisiin, koska mm. terveydenhuollon ravitsemukseen liittyvät neuvontaresurssit ovat hyvin niukat jopa puutteelliset suuressa osaa maata. Arviointimenetelmän kehittämistarve ja toimenpiteet sen liittämiseksi SADe-ohjelmaan Ruokakoritoiminto on ollut käyttäjien suosiossa ja palaute on ollut hyvää. On kuitenkin toivottu mahdollisuutta verrata laskentatulosta päivän ravinnonsaantisuosituksiin. Tämä toisi käyttäjille paremmat mahdollisuudet arvioida ruokavalionsa laatua ja riittävyyttä. Piirre olisi hyvä lisätä pikaisesti FINELI:in. Toiminnon lisääminen vaatii resurssien allokointia ja taloudellista tukea. FINELI-tiimissä on osaavaa henkilökuntaa ja Vertailu suosituksiin -palvelun toteuttamiseen tarvittava rahoitus olisi noin euroa (vastaa noin 1 1,5 htkk kaikkine sivukuluineen). Ilman ulkopuolista rahoitusta ravitsemusyksikössä ei voida tätä kehittämistyötä tehdä. Seuraavia kehittämisaskeleita olisi ruokapäiväkirjan automaattinen muokkaaminen FINELI:ssä (ruoan poistaminen, muuttaminen toiseksi, annoksen muuttaminen), toiminto kannustaisi henkilöä itseään tekemään muutoksia. Ravitsemuksen ammattilaiset voisivat hyödyntää samaa toimintoa potilasneuvonnassa. Jatkokehittelynä voisi olla ruokavaliotietojen siirtomahdollisuus asiakkaan omaan kansioon, ravitsemusterapeutille tai lääkärille. Tällöin olisi luotu joustavat mahdollisuudet ruokavaliomuutosten suunnittelulle. Menetelmän antama/arvioitu lisäarvo, hyöty tai kustannusvaikutus Ruokatottumukset ovat tärkeä osa terveellisiä elintapoja. Oikealla ruokavaliolla voidaan ehkäistä ja hoitaa ravitsemusperäisiä sairauksia (lihavuus, kohonnut veren kolesteroli, kohonnut verenpaine, tyypin 2 diabetes). Lisäksi ruokavaliolla on tärkeä merkitys terveydelle (osteoporoosi, sairauksista toipuminen, aliravitsemuksen ehkäisy riskiryhmässä olevilla vanhuksilla, ruokarajoitteisilla lapsilla jne). Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastaa tai siihen sairastuu lähivuosina noin suomalaista. Sairauksien, lääkekustannusten ym. tautikohtaiset kustannukset ovat yhteiskunnalle useita satoja miljoonia euroja, samoin potilaat maksavat osan lääkekustannuksista. Lääkehoidolla on usein sivuvaikutuksia, mitä ruokavaliohoidolla ei juurikaan ole. Finelin laskentatoimintoja ja vertailua suosituksiin voidaan käyttää myös laihduttamisen suunnittelussa ja arvioinnissa ym.

9 9 Onnistunut ravitsemusneuvonta tai ruokavaliohoito perustuu olemassa oleville ruokatottumuksille. Terveellisestä ruokavaliosta on nykyään hyvä perustieto ruokavaliosta, mutta ruokailutottumusten muuttaminen on yleensä vaikeaa. Terveellisiä ruokailutottumuksia tulisi havainnollistaa ja tukea kaikin keinoin. Vertailemalla omaa ruokavaliotaan suosituksiin valistunut käyttäjä saa tiedon ruokavalionsa terveellisyydestä, mahdollisesta epätasapainosta, liiallisesta tai liian vähäisestä ravinnonsaannista ja näin pystyy itse arvioimaan muutostarpeita. Tämä on tärkeää esim. tyypin 2 diabeetikoilla ja muilla ravitsemushoitoisia kansansairauksia sairastavilla. Palvelusta hyötyisivät myös terveydenhuollon ja ruokapalvelun jne. ammattilaiset ja ko. alojen opiskelijat Liikunta ja liikuntatottumukset (ehdotus liikunta-aktiivisuuden seulaksi) Liikuntatottumusten määrän luotettava arvioiminen on tunnetusti vaikeaa ja tulosten luotettavuus on heikko (Shephard 2003). Suomalaisista eläkeläisistä puolet ja työikäisistä kaksi kolmasosaa liikkuu terveyden kannalta liian vähän (Vuori 2005). Kanadalaiset liikuntasuositukset kiteyttävät asian hyvin: aktiivisesti keskiraskasta tai raskasta liikuntaa 30 minuuttia päivässä harrastavilla vuotiailla on merkitsevästi vähentynyt riski ennenaikaiseen kuolemaan. Fyysinen inaktivisuuden on suomalaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä muun muassa sydän- ja verisuonitauti-kuolleisuuteen, aivoinfarktiin, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, ylipainoon ja lihavuuteen, eri syöpälajeihin, tyyppi 2 diabetekseen ja osteoporoosiin (mm. Warburton et al. 2010, Borodulin 2006, Hu 2005 ja 2006, WHO 2010). Viimeaikaisissa tutkimuksissa on myös todettu istumisen määrän, yhden fyysisen inaktiivisuuden muodon, olevan itsenäinen riskitekijä mm. tyypin 2 diabetekseen ja ylipainoon Rovio työryhmineen on tehnyt Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) - kyselyaineiston pohjalta luokituksen, jonka mukaan kansalaisia voidaan jakaa vähän liikkuvien ja riittävästi liikkuvien ryhmiin (Rovio ym. 2009). Jakoperusteet voidaan hyödyntää karkeaksi mittariksi, joka toimisi liikunta-aktiivisuuden seulonnassa. Jos itsearvioinnissa löytyy saman henkilön kohdalla korkea BMI, todettu kansantauti (esim. valtimosairaus, tules-sairaus, tai muu vähäisestä liikkumisesta pahentuva tila) ja vähäinen liikkumistottumus, olisi syytä tehdä terveystarkastus tarpeellisen ohjauksen ja neuvonnan perustaksi. Liikuntamäärän laskuri on mahdollista luoda olemassa olevien THL:n tutkimustietojen pohjalta. Pohjana voidaan käyttää FINRISKI 07- tai AVTK -07 / _09 lomakkeiden liikuntakysymyksiä. Liikunnan riittävään määrän arvioinnit perustuvat UKK-instituutin ja Amerikan sydänyhdistyksen/amerikan liikuntalääketieteen collegen suosituksiin sekä WHO:n suositukseen (Haskell et al. 2007, WHO 2010). Ideointia: Laskuriin voidaan myös lisätä arki-istumisen määrä (löytyy mm. Finriski-lomakkeilta).

10 10 Lähteet: Shephard RJ. Limits to the measurement of habitual physical activity by questionnaires. Br J Sports Med Jun;37(3): ; discussion 206. Pubmed linkki: Vuori I Liikunta, teoksessa Suomalaisten terveys, s Warburton D. Charlesworth S, Ivey A, Nettlefold L, Bredin S. A systematic review of the evidence for Canada s Physical Activity Guidelinen for Adults. Int. J of Nutrition and Physical Activity 2010, 7:39 Rovio E, Hakonen H, Kankaanpää A, Eskola J, Hakamäki M, Tammelin T, Helakorpi S, Uutela A, Havas E Vähän liikkuvat nuoret aikuiset alaryhmien tunnistaminen. Liikunta & Tiede 46 (6), Haskell W, Lee M, Pate R, Powell K, Blair S, Franklin B, Macera c, Heath G, Thompson P and Bauman A. ACSM/AHA Recommendations. Physical Activity and Public Health. Updated Recommendation for Adults From the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Circulation. 2007;116: Borodulin Katja, Physical activity, fitness, abdominal obesity, and cardiovascular risk factors in Finnish men and women: The National FINRISK 2002 Study. Publications of the National Public Health Institute, Helsinki Academic Dissertation. Hu G, Jousilahti P, Barengo NC, Qiao Q, Lakka TA, Tuomilehto J. Physical activity, cardiovascular risk factors, and mortality among Finnish adults with diabetes. Diabetes Care Apr;28(4): Hu G, Jousilahti P, Borodulin K, Barengo NC, Lakka TA, Nissinen A, Tuomilehto J. Occupational, commuting and leisure-time physical activity in relation to coronary heart disease among middle-aged Finnish men and women. Atherosclerosis Oct;194(2): Epub 2006 Sep 18. Helakorpi ym. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät WHO Global recommendations on Physical Activity for Health.

11 Laihdutus (ehdotus seulontamittariksi) Lihavuus (BMI>30) on tavallista suomalaisten keskuudessa. Vuoden 2007 FINRISKItutkimuksen mukaan miehistä 19 % ja naisista 21 % on lihavia ja vuotiaista miehistä joka neljännellä on BMI>30 ja samojen ikäluokkien lihavien naisten määrä on 29 % ja 33 % (FINRISKI 2007). Sekä naisilla että miehillä on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (naisilla RR 12.7 ja miehillä 5,2). Ylipaino lisää sairastumisen riskiä muun muassa verenpainetautiin, sydäninfarktiin, aivohalvauksiin, nivelrikkoon ja eri syöpiin (Kiiskinen ym. 2008). Lihavuus aiheuttaa runsaasti sairauksia, joita voidaan tehokkaasti ehkäistä ja hoitaa laihduttamalla. Lihavuuden liitännäissairauksia ovat mm. tyypin 2 diabetes esiasteineen, kohonnut verenpaine, dyslipidemia eli veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, rasvamaksa, uniapnea, kantavien nivelten nivelrikko, sepelvaltimotauti, astma ja munasarjojen monirakkulatauti. Lihavuuden hoito tähtää em. sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Terveydenhuollossa lihavuutta tulee hoitaa aktiivisesti jo silloin kun sitä ei vielä luokitella vaikeaksi eikä se ole aiheuttanut lisäsairauksia. Jo viiden prosentin pysyvällä painonpudotuksella on tärkeitä terveysvaikutuksia (Päivitetty Käypä hoito -suositus painottaa: Aikuisten lihavuutta hoidettava nykyistä tehokkaammin, ) Luonnos laihtumisen arviointi- ja seulontamenetelmäksi on työn alla perustuen AVTK ja FINRISKin kysymyksiin. Lähteet: Peltonen M ja työryhmä. Kansallinen FINRISKI 2007 terveystutkimus. Tutkimuksen toteutus ja tulokset. KTL julökaisuja B 34/ Kiiskinen ym. Terveyden edistämisen mahdollisuudet. Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. STM, Helsinki 2008: Tupakka Tupakointi (nikotiini riippuvuustesti, Fagerström) Testin käyttöoikeudet täytyy selvittää Alkoholi Alkoholikäytön riskitesti (AUDIT) Alkoholiriippuvuus, SADD-testi ehdotus: poistetaanko tämä? Minusta se voisi olla, jos ei maksa mitään, mutta, jos siitä tulee kustannuksia niin voidaan ottaa pois. Anti ei merkittavä.

12 Kansantaudit Diabetes ja valtimosairaudet Arviointimenetelmien kuvaus ja käyttö: Kaksi valmista ja käytössä olevaa riskitestiä on jo olemassa: 1. Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriksin arviointitesti Testi löytyy sähköisenä linkistä ja sitä on helppo käyttää. Vastaus tulostuu pisteinä ja jokaiselle riskitasolle on tehty sanallinen kuvaus riskistä sekä neuvoja miten tulevaisuudessa kannattaa toimia. Testin pohjalta on rakennettu diabeteksen-hoitopolku (Kuvio 1), jossa painottuu omahoidon ja terveyden edistämisen periaatteet. Hoitopolussa hyödynnetään useita laskureita (liikunta, ravitsemus, BMI, vyötärön ympärimitta ym.). Ohjauksessa on huomioity myös palvelujärjestelmän tarjonta. Hoitopolun työvälineitä sovelletaan myös muiden terveysongelmien kohdalla (mm.valtimotaudit, muistihäiriöt, toimintakyvyn ylläpito). 1. FINRISKI-laskuri löytyy osoitteesta: Testissä arvioidaan riski sydäninfarktiin, aivohalvaukseen ja niiden yhteinen riski. Tulos esitetään riskin prosenttimuodossa muuttuvin pylväin ja on siksi abstrakti ja ehkä vaikeasti hahmoteltava. Testin tekijän riskiä saada sydäninfarkti, aivohalvaus tai molemmat hahmotetaan vertaamalla tulosta saman ikäisen ja samaa sukupuolta olevaan riskittömän henkilön tulokseen sekä saman ikäisen ja samaa sukupuolta olevan väestön keskimääräiseen tulokseen. Arviointimenetelmä(t) ovat jo sähköisessä muodossa ja laskuri on toiminnassa. Kommunikaatioyhteys omaan terveyskansioon puuttuu. FINRISKI-laskurin malli on soveltavissa monen tyyppisiin arviointeihin, jotka perustuvat väestötutkimuksiin ja niistä saatuihin väestönormeihin. Laskurin puutteena oman terveyden arvioinnissa on se, että laskurin käyttö edellyttää tietoa verenpaine- ja kolesteroliarvoista. Arviointimenetelmien tausta Tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä oli vuonna ja määrän arvioidaan nousevan :een vuoteen Arviolta suomalaista sairastaa tietämättään 2 tyypin diabetesta. Sairauden kehittyminen voi kestää jopa 15 vuotta. Sairaudella on perinnöllinen tausta, mutta tähän aineenvaihduntasairauteen voidaan merkittävästi vaikuttaa elintavoilla. Riskitekijöitä ovat virheelliset ravintotottumukset, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja lihavuus. Sairauteen liittyy kohonnut riski saada sepelvaltimotauti tai aivo-halvaus. Diabetikoilla riksi sydäninfarktiin, kuolleisuuteen ja sydämen vajaatoimintaan on kohonnut. Diabetekseen liittyviä muita sairauksia ovat munuaissairaus, valtimotauti ja hermostohäiriö, jotka yhdessä lisäävät merkitsevästi

13 13 alaraajan amputaatiovaaraa. Silmäpohjan verkkokalvosairaus on diabetikkojen yleinen seurannaissairaus. Valtakunnallinen Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma, DEHKO, on luonut perustan diabeteksen ehkäisyyn ja hoidon järjestämiselle maassamme vuosina Dehkon koordinoijana toimii Diabetesliitto. Ehkäisyohjelman päätavoitteena on kehittää terveyden edistämisen organisaatiota ja ehkäisevän terveydenhuollon toimintakäytäntöjä. Kysymyksessä on tutkimuksiin perustuvan valtakunnallisen toimintamallin luominen, johon ovat osallistuneet Sosiaali- ja terveysministeriö, Kansanterveyslaitos (nyk. Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos: THL, Työterveyslaitos, UKK-instituutti, Stakes eli nyk. THL) ja Kuntaliitto. Toimintamallien testaamiseen ja vaikuttavuuden mittaamiseksi sairaanhoitopiiriä toimi viiden vuoden ajan ( ) erityisalueena.

14 14 Kuvio 1 Diabeteksen hoitopolku Tutkitaan laboratorio tulokset Kansalainen tekee riskitestin Arvioi omia elintapojaan Tekee suunnitelmia Arvioi muutoksia elintapojen muuttamiseksi riskipisteet < 15 elintapa ohjeet Mitä tehdä T2D:n välttämiseksi Työkalut muutoksen avuksi D2D-Riskitesti, sisältää kuvauksen II-tyypin diabeteksen riskitekijöistä, niihin vaikuttamisesta, taudin kulusta ja hoidosta riskipisteet > 15 ajanvaraus terveyskeskukseen e Terveyden hoitaja/ Diabeteshoitaja Arviointi välineet Liikuntatesti Painoindeksi Ravintolaskin Vyötärönympärys Liikuntaresepti Ravitsemuspäiväkirja Tavoitekirja Kunnan tarjoamat palvelut: elintaparyhmät, liikuntapalvelut Miten tavoitteet toteutuneet? Tavoitteiden tarkennus Uudet tavoitteet laboratorio Tutkitaan laboratorio tulokset Suunnitellaan elintapaohjaus T2D epäily Ei T2D Portaalissa: testit, kunnan palvelut, testitulokset tallentuvat terveyskansioon Diabeteksen hoito Terveyskansiossa: liikuntaresepti, ruokapäiväkirja, tavoitepäiväkirja

15 15 Tavoitteena on, että lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisystä tulee järjestelmällistä ja laajaan yhteistyöhön perustuvaa toimintaa. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmassa on kolme strategia: 1. Väestöstrategia, 2. Korkean riskin strategia, jossa riskihenkilöiden seulonnassa käytetään KTL:n kehittämä ja Diabetesliiton julkaisema tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomaketta. 3. Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia on luonnollinen jatkumo seulannassa löydettyjen korkeassa riskissä olevien henkilöiden jatkotoimenpiteenä (DEHKO raportin tiivistelmä, Diabetesliitto ry; Lindell, toim ) Dehkon vaikuttavuuden arviointi. Hoidon laadun ja vaikuttavuuden selvitys on perusteellinen ja kattava (Winell 2009). Hoitotulosten avainindikaattorit olivat kehittyneet toivottuun suuntaan (hoitotasapaino, rasvataso, verenpaine), tupakoivien määrä oli vaihteleva, mutta huolestuttavinta oli niiden potilaiden osuuden nousu, joilla oli BMI > 30. Kehitys oli ollut huonointa riskitekijöissä, jotka edellyttävät elintapojen muuttamista. (Winell 2009, s ). Diabeetikon valtimotautiriski tulee arvioida vuosittain esimerkiksi FINRISKI-laskurilla ja pyrkiä kaikkien riskitekijöiden aktiiviseen hoitoon. Hoidon pääpainon tulee kohdistua koko riskikuorman vähentämiseen yksittäisten tulosten (esim, verensokeriarvon) tuijottamisen sijaan. (Winell 2009, s. 18.) Ohjelmaan osallituvista 60:sta terveyskeskuksesta 52 osallistui vuoden 2008 laatumittaukseen ja 15 erikoissairaanhoidon yksikköä. Resurssilaatukyselyssä ilmeni, että edelleen oli terveyskeskuksia, joissa diabetikoilla ei ollut lainkaan mahdollisuutta saada ravitsemusterepeutin ohjausta. Terveyskeskuksista 8 % ilmoittivat v ja 2008 lähettävänsä diabeetikoita usein liikuntaohjaukseen. Terveyskeskuksista 57 % kertoi, että lähetettä tehtiin, mutta harvoin. Vuodesta 2006 oli tilanne hieman parantunut. Johtopäätöksissä todettiin, että erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksissa käytettiin hyvin vähän alan erityisosaajien ammattitaitoa, johon tulee vastaisuudessa kiinnittää erityistä huomiota. (Winell 2009, ) Erikoissairaanhoidon yksiköistä 74 % ilmoitti, että he ovat tehneet hyvän hoidon malleja eli hoitoketjun kuvauksia. Vastuuhenkilö oli nimetty 81 % alueissa. Terveyskeskuksista 57 % ilmoitti, että he ovat tehneet hoitoketjun kuvauksen ja kaikissa niissä oli myös nimetty vastuuhenkilöitä. (Winell 2009, s 49.) Valtimoterveyttä kaikille -projekti ( ) kuului Sosiaali- ja Terveysministeriön ja Hallituksen Terveyden edistämisen politiikka-ohjelmaan. Yhteistyökumppaneita olivat Diabetesliitto ja Sydänliitto sekä Aivohalvaus- ja dysfasialiitto. Projekti levitti kansallisen diabetesohjelman Dehkon 2D-hankkeen ja Suomalaisen Sydänohjelman tuottamia hyviä käytäntöjä valtakunnalliseen käyttöön. Valtimoterveydeksi! - käsikirjan sisältö perustuu näihin ohjelmiin ja viiden moniammatillisen terveyden edistämisen asiantuntijatyöryhmän työhön. Käsikirja on laaja ja käsittelee monipuolisesti ja kiteytetysti alueita kuten terveyttä edistävät rakenteet, riskin arviointi, palvelu- ja hoitoketjut, elintapainterventiot ja esittää hyviksi havaitut toimintamallit.

16 16 Valtiohallinnon strategiat terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tällä kansanterveyden alueella on määritelty: 1. väestöstrategia, 2. toimintakykystrategia, 3. korkean riskin strategia ja 4. varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia (s. 12). Sairastumisen riskin arvioinnissa (s ) esitetään apuvälineeksi D2D - tyypin 2 diabetesriskitesti. FINRISKI-laskuri arvioi riski sairastua sydäninfarktiin tai aivo-halvaukseen seuraavien 10 vuoden aikana. Kaksi muuta valtimosairauksien testiä eli riskipisteiden laskuri ja eurooppalainen SCORE-testi eivät ole itsearviointiin soveltuvia. SADe-ohjelman avuntarpeen itsearviointiin suositellaan D2D-testi ja FINRISKI-laskuri. Diabeteksen ja valtimosairauksien hoidossa nähdään samat riittämättömän hoidon piirteet; säännöllisesti toistuvien kliinisten testien perusteella määrätään lääkkeitä, mutta elintapaohjaukseen terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon resurssit eivät riitä. Kuitenkin on todettu, että painonhallinta ja yleiskunnon kohentaminen parantuneilla liikunta- ja ruokatottumuksilla tulisi olla ensisijaiset ja keskeiset hoitotoimenpiteet. Mainitut asiat ovat muuten hyvien hoitoketjujen heikoimpia lenkkejä. Kirjallisuus: DEHKO diabeteksen ehkäisy ja hoidon kehittämisohjelma Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma , tiivistelmä. Toimittaja: Raija Lindell, Julkaisija: Suomen Diabetesliitto ry raportin tiivistelmä: [luettu ] DEHKO-ohjelman raportit: Klas Winell. Aikuisten diabeteksenhoidon laatu ja vaikuttavuus DEHKO-raportti 2009:3 Valtimoterveydeksi! terveyden edistämisen käsikirjan on julkaissut Valtimoterveyttä Kaikille - projekti ( ). Kirjoittajat ryhmätyöskentelyn pohjalta: K Heinonen, M Syvänne, E Toropainen, H Nuuttinen, R Turku. Toim. Enna Bierganns Sydänkuntoutuksen tarpeen itsearviointimenetelmä Menetelmän kuvaus Tavoitteena on luoda kysymyssarja, jonka tarkoituksena on auttaa sydänpotilasta arvioimaan itse kuntoutuksen tarvettaan. Pääasiallisia asiakasryhmiä ovat sepelvaltimotautipotilaat, sydänleikatut potilaat ja sydämen vajaatoimintapotilaat. He voivat menetelmän avulla arvioida kuntoutustarvettaan ja osaavat hakeutua terveydenhuollon piiriin kuntoutukseen lähettämistä varten. Menetelmää voivat hyödyntää myös sydänpotilaita hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset: erityisesti kuntoutusohjaajat, sydänhoitajat, fysioterapeutit, sairaan- ja

17 17 terveydenhoitajat sekä lääkärit, jotka ohjaavat potilaita kuntoutukseen tai osallistuvat kuntoutussuunnitelmien laadintaan. Kysymyssarjalla kartoitetaan kuntoutumisen eri osa-alueilla ilmeneviä vajeita ja tarpeita: tiedontarvetta omasta sairaudesta ja sen hoidosta, itsehoitokykyä, fyysistä kuormituskykyä, liikuntakykyä, ravitsemustottumuksia, mielialaa ja psykososiaalista selviytymistä, sosiaalisen tuen tarvetta ja sosiaaliturvaa. Tulokseksi saadaan asiakasprofiili, jonka pohjalta ammattihenkilö voi etsiä parhaiten hänen tarpeitaan vastaavan kuntoutusmuodon. Asiakasprofiileihin sovitetaan myös sanallisia suosituksia erilaisista kuntoutusmahdollisuuksista. Käyttäjäkunta Sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa sairastavien kokonaismääräksi arvioidaan noin henkilöä. Krooniseen sepelvaltimotautiin saa erityiskorvattuja lääkkeitä noin potilasta ja sydämen vajaatoimintaan potilasta. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksia tehtiin 2700 ja sydänläppien korjausleikkauksia 1400 vuonna Sydänkuntoutukseen ohjataan huomattavasti vähemmän potilaita kuin tarve vaatisi. Heikko kuntoutukseen ohjautuvuus johtuu osittain sydänkuntoutuksen kirjavasta järjestämisestä maan eri osissa ja osittain hoitoketjujen toimimattomuudesta tai siitä, että kuntoutusta ei ole sisällytetty niihin. Henkilökunta ei myöskään tunne kuntoutusmahdollisuuksia eikä osaa arvioida, milloin potilas pitäisi ohjata kuntoutukseen. 1 Sairaaloissamme hoidetaan noin sepelvaltimotautia sairastavaa potilasta vuosittain. Kun sairaalakuolleisuus otetaan huomioon, on kotiutuvia, potentiaalisia kuntoutuksen tarpeessa olevia sepelvaltimotautipotilaita noin Näistä kuitenkin vain vajaa 10 prosenttia pääsee tällä hetkellä kuntoutukseen. 2 Kuntoutuksesta hyötyviä olisivat ainakin ensimmäistä kertaa sepelvaltimotautikohtauksen saaneet noin potilasta. Myös kaikki leikatut hyötyvät sydänkuntoutuksesta, samoin osa sydämen vajaatoimintaa sairastavista. Sydänkuntoutukseen ohjautuvuutta lisäisi potilaiden tai läheisten oma aktiivisuus. Kuntoutuksen tarpeen itsearviointimenetelmä puolestaan lisäisi sekä asiakkaiden että ammattilaisten tietoa kuntoutusmahdollisuuksista, se toimisi ikään kuin esitestausvälineenä ammattilaisia varten ja auttaisi asiakkaita perustelemaan kuntoutukseen lähettämistään. Arviointimenetelmän tausta Arviointimenetelmä on kehitteillä. Suomen Sydänliitto on tunnettu toimija sydänkuntoutuksen alueella ja järjestää itse sopeutumisvalmennusta ja kuntoutumiskursseja vuosittain noin potilaalle. Se on myös kehittänyt sydänkuntoutuksen menetelmiä ja ohjelmia (mm. Tulppaavokuntoutusohjelman Sydänliitto osallistuu vuosina Pirkanmaalla toteutettavaan Tekesin rahoittamaan Kurkiaura-hankkeeseen. Tähän hankkeeseen Sydänliitto kehittää Osaava potilas ohjelman, 2 Mäkinen A, Penttilä U-R. sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutus julkisessa terveydenhuollossa. Selvitys kuntoutuksen määrästä, sisällöstä ja järjestämistavoista. Suomen Sydänliiton julkaisuja 1/ Mt.

18 18 jonka tarkoituksena on auttaa sydänsairautta sairastavia asiakkaita ja heidän läheisiään toimimaan terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmässä ja löytämään tarvitsemiaan palveluita. Kuntoutuksen tarpeen itsearviointimenetelmä sivuaa asiallisesti Osaava potilas ohjelmaa ja se on tarkoitus synnyttää ohjelman ohessa Sydänliiton omana työnä. Arviointimenetelmän konkreettinen käyttö Itsearviointikysymyssarja on tarkoitus tehdä aluksi paperiversiona ja muuntaa myöhemmin sähköiseen muotoon. Arviointilomake sisältää useita eri osioita. Tulos on tarkoitus saada tietyissä osioissa numeerisena tai graafisena ja tietyissä osioissa sanallisena. Tavoitteena on myös, että tietyntyyppisen tuloksen perusteella asiakas saa neuvoja, millaiseen kuntoutukseen hän soveltuisi. SADe-ohjelmaan liittämisen hyöty SADe-ohjelman odotetaan olevan väylä, jolla menetelmä saadaan viedyksi sekä terveydenhuollon toimijoiden että kansalaisten käyttöön. Siltä odotetaan sähköistä sovellusta, johon Sydänliitolla ei järjestönä ole ko. asiantuntemusta eikä resursseja. Ulla-Riitta Penttilä Terveyspalvelupäällikkö Suomen Sydänliitto ry PAAVO invalidiliiton ohjaus- ja neuvontaportaali Invalidiliiton ohjaus- ja neuvontaportaali mielenterveyspotilaille, liikuntavammaisille ja ikääntyville. Portaali on toiminut useita vuosia, mutta juuri nyt sitä päivitetään vammaisten palvelulainsäädännön muuttumisen takia. (L. 380/1987) Portaali antaa myös neuvoja miten selvityä sosiaalilainsäädännön viidakossa KelNet.fi Mielenterveysportaali, joka ohjaa palvelujen piiriin. Portaalin ensimmäiseksi osioksi kehitetään menetelmä avuntarpeen itsearviointiin. 2.5 Vammaiset Paavo.fi, ks. ylh.

19 Avun päiväkirja Henkilökohtainen apu -palvelun asiakkaalta edellytetään, että hän pystyy kuvaamaan tarvitsemansa avun. Palvelua hakevan on vastattava kysymyksiin mitä apua hän tarvitsee, missä, milloin ja miten apu tulisi järjestää sekä millainen ihminen tai ammattilainen olisi paras avustaja. Avun päiväkirja on väline avuntarpeen itsearviointiin. Avun päiväkirja on henkilökohtainen ja sitä voi halutessaan hyödyntää esimerkiksi palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Päiväkirjan ajatus on, että asiakas kirjaa 4 14 päivän ajalta muistiin kaikki ne tapahtumat, joissa hän on tarvinnut, käyttänyt tai saanut toisen ihmisen apua. Apua on voinut antaa puoliso, sisar, lapsi, ystävä, naapuri, taksikuski, avustaja tai kuka tahansa kanssaihminen. Apu on voinut olla hyvin hetkellistä tai pidempikestoista. Avun päiväkirja on väline avuntarpeen itsearviointiin. Avun päiväkirjan pitämisen tavoite on auttaa asiakasta arvioimaan hänen omaa toimintaansa ja sitä, miten hän selviää niistä tilanteista, joissa on välttämättä tarvinnut toisen ihmisen apua. Henkilökohtaisessa avussa välttämätön apu tarkoittaa sitä, että asiaa ei olisi voinut tehdä tai suorittaa vamman tai sairauden vuoksi ilman toisen ihmisen apua. Avun päiväkirjaa voi hyödyntää niissä tilanteissa, jolloin pitää pystyä kuvamaan omaa avuntarvettaan, esimerkiksi silloin kun tehdään palvelutarpeen arviointia, laaditaan palvelusuunnitelmaa tai selvitetään palveluvaihtoehtojen välistä tarvearviointia, esimerkiksi omaishoito vai kotihoito, henkilökohtainen apu vai asumispalvelut. Menetelmän on kehittänyt Asumispalvelusäätiö ASPAn ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:n yhteistyöprojekti Vähän mutta välttämättä (v ). Projekti oli Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittama valtakunnallinen projekti. Asumispalvelusäätiö ASPA on edelleen vastuussa menetelmästä. Avun päiväkirja perustuu vammaispalvelulain kohtaan, jossa asiakkaalta edellytetään voimavaroja kuvata omaa avun tarvettaan ja sitä, miten apu järjestetään. Lisäksi laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta on sanottu, että asiakkaalla on oikeus saada toivomuksensa, mielipiteensä, etunsa ja yksilölliset tarpeensa huomioon otetuiksi sosiaalihuollon toteutuksessa. Avun päiväkirja auttaa asiakasta jäsentelemään ja kuvaamaan omaa elämäntilannetta sekä sitä, mihin oma elämän hallinta perustuu avun tarpeen näkökulmasta. Menetelmän luotettavuutta ei ole arvioitu. Avun päiväkirja on olemassa sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Menetelmän kuvaus ja käyttäjät Avun päiväkirjan ensimmäisenä kohderyhmänä ovat olleet vammaiset ihmiset, jotka hakevat vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua, koska se on kehitetty henkilökohtaisen avun kehittämisprojektissa. Sitä voivat hyödyntää kaikki ne ihmiset, jotka tarvitsevat toisen ihmisen apua sairauden tai vamman vuoksi. He voivat asua asumisyksiköissä tai itsenäisesti. Myös esimerkiksi omaishoitajat ja hoidettavat, kotihoidon henkilöstö, vammaisen tai iäkkään ihmisen omaiset voivat sitä käyttää. Ideana päiväkirjassa on se, että sen avulla voidaan kuvata erilaisten ihmisten avun tarvetta.

20 20 Mitä toimintakyvyn ulottuvuutta arvioidaan? Avun päiväkirjalla selvitetään, henkilön oman tai omaisen kirjaamisen avulla, kuinka paljon, milloin ja missä asioissa toisen ihmisen apua, läsnäoloa, ohjausta ja neuvontaa henkilö tarvitsee, jotta arkipäivän askareet ja oma elämä ylipäätään sujuisi. Esimerkiksi kuntien sosiaalityöntekijät, kotihoitohenkilöstö, järjestöjen aluetyöntekijät (ohjausja neuvontatyö) ja apua välittävät tahot kuten avustajakeskukset ja erilaiset palvelupisteet sekä asumisyksiköiden asumispalvelutyöntekijät hyödyntävät arvioinnin tuloksia. Käyttäjiä ovat yksittäiset vammaiset ihmiset, joidenkin kuntien vammaispalvelut, toimintaterapeutit, vammaisjärjestöjen aluetyöntekijät ja henkilökohtaisen avun keskukset. Käytön systemaattisuudesta ja laajuudesta emme tiedä. Avun päiväkirjaa on painettu tähän mennessä (01/2011) n kpl, jotka on jaettu asiakkaille ja työntekijöille ympäri Suomea. Siitä on tehty myös Daisy-versio (digitaalinen äänikirja) Näkövammaisten Keskusliitossa. Avun päiväkirja on myös vapaasti tulostettavissa nettisivuiltamme. SADe-ohjelmaan liittäminen, toimenpiteet ja saatava lisäarvo tai hyöty Tällä hetkellä Avun päiväkirjaa voi käyttää sekä paperiversiona että sähköisenä versiona (Wordtiedosto). Näkövammaiset ihmiset ovat voineet myös käyttää sanelukonetta apuna. Arvioinnin tuloksia voi saada sekä sanallisessa muodossa (ihmisen omat muistiinpanot) että laskemalla avun tarpeen ajallisen yhteenvedon taulukkoon. Avun päiväkirja on suunniteltu avuksi palvelutarpeen arviointiin ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Käyttäjällä tulee olla jonkinmoinen käsitys sitä, miksi avun tarpeen arviointi on tärkeää ja että asiassa käännytään oman kunnan/kunta-yhtymän sosiaalitoimen puoleen. Helppo sähköinen versio pitäisi tehdä alusta asti. Teknisistä ratkaisuista pitäisi tehdä lisäselvityksiä alan ammattilaisilta. Tärkeää teknisessä ratkaisussa olisi ottaa huomioon se, että sähköinen versio olisi kaikkien saatavilla. Esim. näkövammaisten apuvälineet eivät pysty käsittelemään kaikkia tiedostomuotoja. Tässä asiassa yhteistyö Näkövammaisten Keskusliitto ry:n kanssa on välttämätöntä. Kokonaiskuvan luomiseksi avun tarpeen ajallisesta määrästä tulisi luoda sellainen taulukko, joka laskee avun tarpeen ajan ja esittää avun tarpeen ajankohdat graafisena esityksenä vuorokauden ja viikon aikana. Näin pystytään vertaamaan sitä, mihin vuorokauden aikaan avun tarvetta on ja ovatko tarkastelujakson päivät samankaltaisia avun tarpeen osalta. Avun päiväkirjan liittämisestä SADe-ohjelmaan saadaan se lisähyöty, että päiväkirja on avun tarpeessa olevien ihmisten saatavilla ja se auttaisi heitä ja heidän omaisiaan jäsentämään avun tarvetta ja käytännössä annettavan avun suunnittelua. Avun päiväkirja on yksinkertainen ja helppo väline kuvata omaa tilannetta. Asiakkaalta edellytetään, että hän osaa kuvata omaa avun tarvettaan ja perustella eri palvelujen hakemista, joten on kohtuutonta, jos asiakkailla ei ole yksinkertaisia, arkisia ja helppoja välineitä, joilla he asiaa kuvaavat.

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Kansalaisen sähköinen omahoitopolku

Kansalaisen sähköinen omahoitopolku Kansalaisen sähköinen omahoitopolku - Tukea omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen Terveydenhuollon Atk-päivät 20.-21.5.2014, Jyväskylä Projektipäällikkö Anu Suurnäkki 21.5.2014 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Laatua liikuntaneuvontaan

Laatua liikuntaneuvontaan Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014 Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke 1 Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke Omaishoitajuuden alkuarviointiprosessissa pilotoidut mittarit, pilotoitujen mittareiden tarkastelu

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin

Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin PAAVO (1) Avuntarpeen itsearviointimenetelmä, soveltuu myös ammattilaiskäyttöön Arviointi tehdään osoitteessa www.paavo.fi Arvioidaan avuntarvetta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Kaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit

Kaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit Kaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit Kaatumisten ehkäisy, alueellinen koulutusiltapäivä 17.1.2019 Hanna Leskelä / Ikääntyneiden palveluiden vastuualueen ft Kaatumisvaaran arvioinnin kehittäminen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

Kaatumisvaaran arviointiprosessit

Kaatumisvaaran arviointiprosessit Kaatumisvaaran arviointiprosessit JIK ky:n mallit Hanna Leskelä / Ikääntyneiden palveluiden vastuualueen ft Kaatumisvaaran arvioinnin kehittäminen JIK:ssä Kehittämistyö aloitettu syksyllä 2015 Moniammatillinen

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

TASAPAINO- POLIKLINIKKA TASAPAINO- POLIKLINIKKA Maiju Torkkeli Sairaanhoitaja AMK, tasapainohoitaja Porin kaupunki/ terveys- ja sairaalapalvelut/geriatrian PKL Satasairaala 29.5.2019 TASAPAINOPOLIKLINIKKA Toiminta Porin kaupunginsairaalassa

Lisätiedot

Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin

Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin Käytännön vinkkejä palvelutarpeen arviointiin 13.9.2011 Kajaani Asumispalvelusäätiö ASPA, Katja Laine Avunpäiväkirja (1) Henkilökohtaisen avuntarpeen

Lisätiedot

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018 15.10.2018 1 Sisällys Ylipainoisuus ja lihavuus Suomessa Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma

Lisätiedot

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet

Lisätiedot

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) Suomen Akatemia, Strateginen tutkimusneuvosto Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat ohjelma, 2016 2019 11.10.2017 1 7 työpakettia Monipuolista osaamista ja vahvaa

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 10.10.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

Kansalainen itsehoidon toteuttajana

Kansalainen itsehoidon toteuttajana Kansalainen itsehoidon toteuttajana Martti Talja Keskussairaalan johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä 15 kuntaa väestöpohja 210 373 40 000 asukasta 100 km 100 000 20 000 100 km 50 000 HELSINKI

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna

Lisätiedot

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:

Lisätiedot