KOKKOLASSA PARASTA KASVUN JA OPPIMISEN AIKAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKKOLASSA PARASTA KASVUN JA OPPIMISEN AIKAA"

Transkriptio

1 KOKKOLA KARLEBY KOKKOLASSA PARASTA KASVUN JA OPPIMISEN AIKAA Hyvinvointipaketti

2 Koulun hyvinvointipaketti on moniammatillisen työryhmän kokoama arkityöhön sopiva käytännöllinen tietopaketti toimintamalleineen Kokkolan peruskoulujen hyvinvointityön tueksi. Koulun hyvinvointipaketin kokoamisesta on vastannut lukion opetussuunnitelmatyön ohjausryhmän nimeämä moniammatillinen työryhmä. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut erikoispsykologi Virpi-Liisa Kykyri, sihteerinä lehtori Maarit Pakarinen ja ryhmän jäseninä koulukuraattorit Päivi Kaustinen ja Eva-Maria Nygård, erityisnuorisotyöntekijä Tuula Mylläri, osastonhoitaja Satu Lohilahti Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymästä sekä projektityöntekijä Saara Lång perusturvakeskuksesta. Lisäksi ryhmää ovat avustaneet seuraavat henkilöt: Tuula Heikkilä, Ulla Piirainen, Pirkko Huikuri, Eija Varis, Lars Wentin, Åsa Levander, Timo Fält ja Jaana Laitinen Kokkolan sivistystoimesta, Oili Hagström Kokkolan perusturvakeskuksesta, Mikael Brännkärr ja Pentti Haimakainen Kokkolan poliisista sekä Pirkko Herronen ja Pirjo Mansikka-aho Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymästä. Hyvinvointipaketin valmistuttua se päätettiin muokata myös perusopetukseen sopivaksi. 1

3 1 JOHDANTO KIUSAAMINEN, VÄKIVALTA JA HÄIRINTÄ KOULUKIUSAAMISEN EHKÄISY JA KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN SUKUPUOLINEN HÄIRINTÄ: EHKÄISY JA PUUTTUMINEN VÄKIVALLAN EHKÄISY JA TOIMIMINEN VÄKIVALTATILANTEISSA MIELENTERVEYDEN TUKEMINEN NUOREN DEPRESSIO NUORTEN ITSETUHOKÄYTTÄYTYMINEN SYÖMISHÄIRIÖT RIIPPUVUUDET KOKKOPAS OPAS NUORTEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUISTA KOKKOLASSA TUPAKOINNIN JA PÄIHTEIDEN KÄYTÖN ENNALTAEHKÄISY TUPAKKATUOTTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISEMINEN ENNALTAEHKÄISEVÄNTYÖN PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIA TYÖNJAKO JA SITOUTTAMINEN VARHAISEN TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN -MALLI (ETENEMISPOLKU) KRIISITOIMINTAMALLI TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA ESIMERKKEJÄ KRIISEISTÄ JA TOIMINTATAVOISTA NUOREN SUOJAAVAT TEKIJÄT -TOIMINTAMALLI SUOSITUKSIA KÄYTÄNNÖN TOIMENPIDESUOSITUKSIA KOULUTUSSUUNNITELMA

4 1 Johdanto Miten oppilaat voivat kouluissa? Tämä kysymys on noussut viime vuosina tärkeäksi keskustelun aiheeksi sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen osalta. Oppilaiden tai opiskelijoiden hyvinvoinnin merkitys on tunnistettu sekä Suomessa että kansainvälisesti ja hyvinvointia koulussa on ryhdytty tarkastelemaan aiempaa laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Konkreettisina osoituksina tästä mielenkiinnosta voi pitää hyvinvoinnin arviointivälineiden (esimerkiksi Konu 2002) kehittämistä sekä oppilashuoltotoiminnan aiempaa suunnitelmallisempaa kehittämistä osana koulujen opetussuunnitelmaprosessia. Kokkolan kaupungin kouluissa on tartuttu tähän oppilaiden hyvinvoinnin edistämisen haasteeseen. Kehittämistyön yhdeksi näkökulmaksi on valittu ns. koulun hyvinvointimalli (Konu 2002), joka yhdistää toisiinsa hyvinvoinnin, kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen. Mallin mukaisesti hyvinvointi jakautuu neljään osa-alueeseen: koulun olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. AIKA YMPÄRÖIVÄ OPETUS JA KASVATUS Hyvinvointi koulussa KOTI KOULU HYVINVOINTI OPPIMINEN having loving being health YHTEISÖ koulun olosuhteet sosiaaliset suhteet mahdollisuus itsensä- terveydentila ympäristö, koulutilat oppimisilmapiiri toteuttamiseen psykosomaattiset oireet opetuksen järjestelyt johtaminen työn merkitys ja arvostus pitkäaikaissairaudet välitunnit, lukujärjestys opettaja-oppilassuhde mahdollisuus: taudit ryhmäkoot, turvallisuus ryhmien toiminta itsetunnon kehittämiseen flunssat... rangaistukset, palvelut koulukiusaaminen palautteeseen, ohjaukseen kouluruokailu kodin ja koulun yhteistyö kannustukseen, rohkaisuun vaikuttamiseen... 3

5 Koulun hyvinvointimallin avulla voidaan arvioida hyvinvointitilannetta sekä suunnitella ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä hyvinvoinnin edistämiseksi. Kokkolan peruskouluissa 8. ja 9. luokkalaisille vuonna 2005 tehdyn terveyskyselyn perusteella voidaan todeta, että hyvinvointityölle on tarvetta kaikilla koulun hyvinvointimallin osaalueilla. Kyselyn vastaukset osoittavat muun muassa, että koulutyöhön liittyvä työmäärä koetaan liian suureksi (32 % vastaajista) ja että 40 prosentilla vastaajista on opiskeluvaikeuksia. Vastaajista 17 % on kokenut fyysistä uhkaa viimeisen vuoden aikana ja säännöllisen viikoittaisen koulukiusaamisen kohteeksi on joutunut 7 % vastaajista. Masennusta on kokenut 11 % vastaajista, viikoittaisista päänsäryistä kertoo kärsivänsä 32 % vastaajista. Noin joka viides peruskoulun 8. tai 9 luokkalainen juo itsensä humalaan ainakin kerran kuussa. Yksinäisyys on myös useiden lukiolaisten ongelma: 10 % vastaajista ilmoittaa, ettei hänellä ole yhtään läheistä ystävää. Koulun hyvinvointityö kannattaa Hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisöissä on monella tavalla tärkeää ja kannattavaa työtä. Oppilaiden näkökulmasta kouluyhteisö vertautuu työyhteisöön, ja hyvinvointi koulussa muistuttaa ilmiönä hyvinvointia työssä. Oppilaiden koettu hyvinvointi edistää hyviä oppimistuloksia, ja sujuvasti etenevä opiskelu ja hyvät opiskelusuoritukset edesauttavat oppilaiden muutakin hyvinvointia. Ja päinvastoin: hyvinvoinnin pulmat altistavat ongelmille myös koulusuorituksissa, ja takkuilevat opinnot muodostavat uhkatekijän oppilaan yleiselle hyvinvoinnille. Koulun perustehtävän oppimisen näkökulmasta hyvinvointi onkin syytä nostaa keskeisen huomion kohteeksi. Nyt käsillä olevassa Koulun hyvinvointipaketissa on haluttu nostaa esiin keskeisiä hyvinvoinnin osatekijöitä, kuten mielenterveys tai kouluyhteisön koettu turvallisuus, sekä rohkaista koulujen opettajia ja muuta henkilökuntaa toimimaan koulun arjessa hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvinvointia edistäviin tai sitä uhkaaviin tekijöihin puuttuminen on sekä mahdollista että kannattavaa. Haluamme kiinnittää huomiota siihen, ettei arjen hyvinvointityö vaadi useinkaan erityistaitoja, vaan enemmänkin rohkeutta, päättäväisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Kun koko kouluyhteisön voimin sitoudutaan vaikkapa kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyyn, ei yksittäisiltä työntekijöitä vaadita sankaritekoja, vaan pienten, tarkkaan sovittujen arkisten asioiden toteuttamista käytännössä yhdessä sovitulla tavalla. On hyvä muistaa, että lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemisessa pienet arkiset teot ovat usein hyvin merkityksellisiä. Yksi ainoa hyvä aikuissuhde voi olla ratkaiseva riskioloissa elävän lapsen/nuoren selviytymisen kannalta. Peruskoulussa luokanopettajalla on oman roolinsa puitteissa hyvät mahdollisuudet rakentaa oman luokkansa oppilaiden kanssa sellainen keskusteluyhteys, jota voidaan tarvittaessa jonkin oppilaan kanssa syventää. Ammattiauttajan tai terapeutin taitoja ei tarvita, vaan aikuisen elämänkokemus, aito halu kuulla lasta/nuorta sekä etsiä ratkaisuja yhdessä lapsen/nuoren kanssa riittävät mainiosti. Koulun hyvinvointipaketti antaa myös tarkempia ohjeita niiden tilanteiden tunnistamiseen, joissa lapsen/nuoren tueksi kannattaa hakea erikoistunutta ammattiapua. Työryhmä haluaa muistuttaa siitä, että koulun henkilökunnalla on aina tarvittaessa mahdollisuus konsultoida muita asiantuntijoita. Yleisellä tasolla ja yksittäisen oppilaan nimeä mainitsematta neuvoja saa kysyä myös ilman erityisiä lupia. Mikäli halutaan keskustella ammattiauttajien 4

6 kanssa yksittäistä oppilasta koskevista asioista, se on mahdollista oppilaan luvalla. Tavallisesti oppilas antaa luvan tarpeelliseen yhteydenpitoon, jos asiasta on hänen kanssaan rauhassa keskusteltu ja koulun kannalta tarpeellinen tieto on yhdessä mietitty ja sovittu. Usein koulun väelle riittää pelkkä tieto siitä, että oppilas on sopivan avun piirissä, jolloin koulussa voidaan rauhassa keskittyä opiskeluun liittyviin asioihin. Toisinaan tarvitaan kuitenkin tarkempia ohjeita myös kouluun, jotta oppilaan selviytymistä ongelmistaan voidaan sopivalla tavalla tukea. Vaikeuksissa olevan lapsen ja nuoren kohtaaminen Lasten ja nuorten syrjäytymiskehitystä tutkittaessa koulun ja oppimisen merkitys on noussut vahvasti esille. Eräs tärkeimmistä ongelmakehitystä selittävistä tekijöistä on sellainen kouluepäonnistuminen, johon liittyy nolatuksi tai nöyryytetyksi tulemisen kokemus. Yksi tärkeimmistä hyvinvointia edistävistä ja lasten sekä nuorten kasvua suojaavista tekijöistä on puolestaan mahdollisuus osallistua sekä tulla kuulluksi ja kohdatuksi. Työryhmämme haluaa kiinnittää huomiota näihin kahteen havaintoon sekä mahdollisuuksiin yhdistää ne arjen työssä käyttökelpoiseksi ja hyvinvoinnin kannalta merkittäväksi toimintamalliksi. Käytännössä toteutuva osallistuminen on vahvasti kasvua tukeva ja riskitilanteissa myös suojaava tekijä. Kouluyhteisöissä voitaisiin asettaa tavoitteeksi oppimiseen ja opiskeluun liittyvien ongelmakohtien selvittäminen tavalla, joka edistää lapsen ja nuoren osallisuutta sekä kunnioittaa lapsen ja nuoren tarvetta tulla kuulluksi ja kohdatuksi. Tätä yksinkertaista periaatetta voidaan kouluyhteisöissä toteuttaa monin eri tavoin. Tutkimusprofessori Matti Rimpelä Stakesista on todennut: Nuoria pitäisi auttaa niin etteivät he itse huomaa tulleensa autetuiksi. Koulun arkisia käytäntöjä tutkimalla voidaan tunnistaa sellaisia toimintatapoja, jotka mahdollistavat lapsille/nuorille huomiota herättämättömän tavan saada itselleen tärkeitä, joskus myös hyvin vaikeita asioitaan puheeksi. Tarvitaan myös taitoa ottaa nämä asiat puheeksi tavalla, joka ei vähennä kyseisen oppilaan omaa osallisuutta ja toimijuutta asiassa. Tämä kysyy elämänkokemusta ja taitoa kohdata vaikeita asioita hätkähtämättä, mutta silti eläytymiskykyisesti. Haluamme rohkaista kouluyhteisöjä käymään näistä asioista yhteisiä keskusteluja ja työntekijöitä antamaan tukea toinen toisilleen. Vaikeiden asioiden kohtaamista ja puheeksi ottamista voi ja kannattaa kuivaharjoitella, jotta tosipaikan tullen olisi hyvin valmistautunut. Kokemus on osoittanut, että erityisen vaikeiden asioiden kanssa työskennellessä vaanii kaksi vaaraa: joko emme kykene näkemään ja kohtaamaan suurinta kipua aiheuttavia asioita, tai sitten emme näe vaikeuksissa olevasta ihmisestä kuin hänen ongelmapuolensa. Kokonaisen ihmisen kohtaaminen valoineen ja varjoineen, kipuineen, iloineen, väsymyksineen ja voimavaroineen on vaikeaa, mutta antoisaa ja auttamisen näkökulmasta täysin välttämätöntä. Vain silloin voimme olla avuksi, jos suostumme näkemään ihmisen kokonaisena, hänen omista lähtökohdistaan käsin. Koulun hyvinvointipaketti osana Kokkolan lukioiden opetussuunnitelmaa Koulun hyvinvointimallin toteuttaminen käytännössä vaatii paljon työtä, uudenlaista ajattelua sekä konkreettisia, arjen koulutyössä käyttökelpoisia työvälineitä. Tätä silmällä pitäen Kokkolan lukioiden opetussuunnitelmatyön yhteydessä päätettiin rakentaa Koulun hyvin- 5

7 vointipaketti keväällä 2005 valmistuneen opetussuunnitelman liitteeksi. Hyvinvointipaketin valmistuttua se päätettiin muokata myös perusopetukseen sopivaksi. Kokkolan peruskoulujen opetussuunnitelmassa painotetaan muun muassa seuraavia perusopetuksen tehtäviä: perusopetuksella on sekä kasvatuksellinen että opetuksellinen tehtävä sen tehtävänä on antaa mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen Yhteisenä arvopohjana Kokkolan peruskouluissa painotetaan muun muassa seuraavia asioita: ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, demokratiaa, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttämistä sekä monikulttuurisuuden hyväksymistä suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden suvaitsemista turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä Kodin ja koulun välinen yhteistyö peruskoulussa pyritään toteuttamaan siten, että oppilaan hyvinvoinnin ja opiskelun tukeminen toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Oppilaiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan tehdyn työnjaon mukaan. Jokaisessa peruskoulussa on nimetty, toimiva ja säännöllisesti kokoontuva moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Se toimii yhteistyössä kotien ja viranomaisten kanssa. Kaikessa toiminnassa korostetaan mahdollisimman varhaista huolen havaitsemista ja huolenaiheisiin puuttumista. Peruskoulun valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan kuuluvat aihekokonaisuudet. Ne ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä koulutus- ja kasvatushaasteita ja arvokannanottoja. Aihekokonaisuuksien avulla voidaan eheyttää kasvatusta ja opetusta sekä vastata ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet koostuvat erilaisista näkökulmista, joissa korostetaan esimerkiksi kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä, suvaitsevaisuutta, vuorovaikutustaitoja, ihmisen ja ympäristön hyvinvointia sekä turvallisuutta. Aihekokonaisuuteen liittyy muun muassa seuraavia oppilasta koskevia tavoitteita, joiden tarkoituksena on, että oppilas oppii: arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja Valmistunut koulun hyvinvointipaketti tukee Kokkolan peruskoulujen opetussuunnitelman tavoitteita ja antaa omalta osaltaan välineitä niiden toteuttamiseen. 6

8 2 Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä 2.1 Koulukiusaamisen ehkäisy ja kiusaamiseen puuttuminen Määritelmä Koulukiusaamisesta on kysymys silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisten tahallisen, negatiivisen toiminnan kohteeksi. Kiusaamiseen liittyy yleensä valta- ja voimasuhteiden epätasapaino; kiusattu on jollain tavalla puolustuskyvytön kiusaajiinsa nähden. Kiusaaminen voi olla suoraa tai epäsuoraa. Suora kiusaaminen voi olla sanallista, kuten nimittelyä, haukkumista ja pilkkaamista, ja/tai fyysistä, kuten lyömistä, potkimista tai tönimistä. Epäsuora kiusaaminen ilmenee jonkun jättämisenä toistuvasti porukan ulkopuolelle, selän takana puhumisena tai yrityksenä saada toisetkin välttämään häntä ja suhtautumaan häneen kielteisesti (sosiaalinen manipulointi). Myös julkinen nolaaminen on epäsuoraa kiusaamista. Nolaamisen voi aiheuttaa niin oppilas kuin opettajakin. Kiusaaminen on ryhmäilmiö, joka kytkeytyy ihmisten välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Kiusaamista voi esiintyä kouluyhteisössä oppilaiden keskinäisten ristiriitojen lisäksi myös aikuisten välisissä suhteissa, sekä oppilaiden ja opettajien välisenä kiusaamisena, jolloin kumpi tahansa osapuoli voi olla uhri. Kiusaaminen on yhteydessä ryhmän rooleihin, normeihin ja sisäisiin rakenteisiin. Ryhmän normit ja säännöt muokkaavat jäsentensä käyttäytymistä. Jokaiseen ryhmän jäseneen kohdistuu odotuksia siitä, miten he tulevat toimimaan ja miten eivät. Ryhmä palkitsee normin mukaista ja rankaisee normin vastaista käyttäytymistä. Ryhmässä on luontaisesti eri roolien edustajia, kuten hiljaisia puolustajia. Kiusaamiseen liittyvät ryhmänormit ovat ääneen lausumattomia sääntöjä, jotka mm. kertovat, miten kiusaamiseen ja kiusattuun tulee suhtautua. Kiusaamistapausten selvittämisessä jokaisen ryhmän jäsenen tulisi miettiä, miten itse toimii ja minkä roolin ryhmässä on itselleen valinnut. Koulun tehtävänä on rohkaista oppilaita ylläpitämään kiusaamisen vastaista ilmapiiriä. Kouluterveystutkimuksen (2005) mukaan 7 % kokkolalaisista lukiolaisista kokee tulevansa kiusatuksi. Oppilaille tehtävät kiusaamiskyselyt antavat oikeamman tuloksen, kun ennen vastaamista on selvitelty kiusaamisilmiötä ja siihen liittyviä muotoja. Usein vain fyysinen kiusaaminen tulee huomatuksi. Tunnistaminen Kiusatuksi joutuminen voi näkyä monella eri tavalla. Koulussa esimerkiksi oppilaan lisääntyneet poissaolot, ahdistuneisuus, surumielisyys, koulumenestyksen lasku, opiskeluhaluttomuus sekä eristäytyminen voivat kertoa kiusaamisesta. Kiusaaminen saattaa aiheuttaa myös psykosomaattisia oireita, kuten unettomuutta ja päänsärkyä. Usein lapsi/nuori oirehtii 7

9 vasta pitkään jatkuneen kiusaamisen jälkeen, jolloin asian systemaattinen selvittely on tarpeen. Ainostaan osa kiusaamisista tulee aikuisten tietoon ja vain näihin tapauksiin puututaan. Oma ikäryhmä on yleensä tietoinen ilmenevästä kiusaamisesta. Tutkimusten perusteella kiusaajan persoonallisuutta luonnehtii usein aggressiivisuus, joka kohdistuu kiusatun lisäksi myös muihin oppilaisiin, vanhempiin, sisaruksiin ja opettajiin. Kiusaajalla on tarve hallita muita. Kiusaaja saattaa myös olla muita meluisampi ja häiritsevämpi. Toisin kuin usein väitetään, kiusaajalla ei ole perinteisessä mielessä huono itsetunto. Epävarmuutta ja itseensä tyytymättömyyttä kiusaaja ei yleensä ilmaise, sitä vastoin hänellä voi olla voimakas itsekorostuksen tarve. Kiusaajan on vaikea sietää itseensä kohdistuvaa arvostelua. Jotta kiusaaminen voidaan tunnistaa, on välttämätöntä, että koko henkilökuntaa koulutetaan ja oppilaita opetetaan tunnistamaan kiusaaminen. Näin lisätään valmiuksia ennaltaehkäistä ja puuttua ilmiöön. Säännöllisesti toistuvat kiusaamiskyselyt osoittavat työyhteisön halua havaita työilmapiiriä kuluttavia tekijöitä. On tärkeää muistaa, että kiusaamista voi esiintyä kaikkialla ja kaikissa ihmisten välisissä suhteissa ellei toisia kunnioittavasta ja arvostavasta ilmapiiristä pidetä huolta. Kiusaamisesta olisi hyvä tiedottaa vanhempainilloissa; yhteistyö vanhempainyhdistyksen ja kotien kanssa on tärkeää. Täysikäisiä opiskelijoita tulee opastaa vastuuseen omasta käytöksestä sekä toisten huomioimisesta. Opitut hyvän työilmapiirin perusasiat kantavat myöhemmin työelämässä. Kiusaamisen vaikutukset Kiusaamisen vaikutukset kohdistuvat kiusattuun yksilöön sekä siihen ryhmään, jossa sitä esiintyy. Kiusaamisen vaikutuksia ovat kiusattujen kokema koulupelko ja erilaiset psykosomaattiset oireet (ks. edellä Tunnistaminen). Uhrien on todettu olevan muita koulutovereita useammin ahdistuneita ja heillä on ollut huono itsetunto. Pitkittyessään tilanne voi aiheuttaa ihmissuhdevaikeuksia, jotka heijastuvat etenkin ujoutena sekä vaikeutena parisuhteiden solmimisessa. Kiusatuksi tuleminen on lapselle/nuorelle aina kehityksellinen riski. Normaaliin kehitykseen kuuluu merkittävänä ja luonnollisena asiana se, mitä kaverit lapsesta/nuoresta ajattelevat. Tämän vuoksi peruskouluaikana vertaisryhmässä koetut toistuvat ja systemaattiset kiusaamiset haavoittavat oppilaan itsetuntoa. Lukioikäisellä voi olla takanaan useita kiusaamisen traumatisoimia kouluvuosia. Äärimmillään kiusaaminen voi johtaa itsetuhoisuuteen; päihteiden käytöstä aina itsemurhariskiin. Kiusaaminen vääristää koko ryhmän sosiaalisia suhteita, mikäli ryhmän roolit ja normit tukevat kiusaamisen olemassaoloa. Sisäisillä normeilla saatetaan tehdä hyväksytyksi sellainen käytös toisia kohtaan, jonka jokainen yksilö tietää sopimattomaksi. Tällaisessa ryhmässä työn tehokkuus ja viihtyvyys laskevat. 8

10 Puuttuminen Koulukiusaamiseen puuttumisen tavoitteena on nollatoleranssi. Siihen voidaan puuttua tehokkaasti ja systemaattisesti. Koulukiusaamista on olemassa kokoa ajan ja sen vastainen työ ei ole koskaan ohi. Kiusaamisen ymmärtäminen ryhmäilmiönä merkitsee sitä, että asiaan puututaan koko yhteisön tasolla. Tehokkainta on, kun samanaikaisesti puututaan asiaan usealla tasolla; koulun, ryhmän ja yksilön tasolla. Koulun taso koulukohtaisesti sovitut toimintamenetelmät lisäävät aikuisten varmuutta puuttua kiusaamiseen ja luovat kaikille turvallisemman oppimisympäristö säännöllisesti toistuvat kyselyt tuovat tarvittavaa informaatiota kiusaamisesta; joka toinen vuosi tehtävän valtakunnallisen kouluterveyskyselyn ohella tarvitaan myös koulukohtaisia kyselyjä koulukohtaisesti sovitaan, miten esiin nousseet tapaukset selvitetään (esim. asiaan perehtynyt tiimi tai muu vastaava työnjako) kiusaamisen vastaisen ilmapiirin ylläpitäminen = yhteisöllisyyden vahvistaminen tehdään helpoksi kiusaamisesta kertominen; oppilas/huoltaja tietää kenen puoleen kääntyä tultuaan kiusatuksi tai huomattuaan kiusaamista koulun yhteiset säännöt tukevat turvallista kouluyhteisöä Ryhmän taso tietoisuuden herättäminen koko ryhmän keskuudessa kiusaamista tukevien roolien tunnistaminen ja niiden muuttaminen ryhmässä oman toiminnan tarkkailu ryhmän sitouttaminen kiusaamisen vastaiseen toimintaan; kiusaamisen vastaiset säännöt erilaiset työvälineet, kuten toiminnalliset eläytymis- ja rooliharjoitukset ryhmän sisäiset keskustelut ja sopimukset jatkotoimista seuranta Yksilön taso välitön puuttuminen havaittuun asiaan; oppilas itse tai joku asian havainnut kertoo asiasta esimerkiksi luokanopettajalle tai rehtorille koululla nimetty kiusaamistilanteisiin puuttuva tiimi (esimerkiksi oppilashuoltoryhmä, ryhmänohjaaja jne.) kaikkien ilmi tulleiden kiusaamisten selvittäminen yksilökeskustelut kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden ja kiusatun kanssa asianosaisten kohtaaminen yhteistapaamisessa; yhteisymmärrykseen pääseminen tuki kiusatulle vanhemmat mukaan tarvittaessa seuranta 9

11 Jälkihoito Kiusatun lisäksi myös kiusaaja voi tarvita apua ja tukea tilanteesta selviämiseen. Kiusattu oppilas voi olla myös kiusaaja. Asiaa olisi hyvä käsitellä myös oppilashuoltoryhmässä ja yhdessä pohtia mahdollisia tukitoimia eri osapuolille. Vakavissa tilanteissa on tehtävä rikosilmoitus poliisille. On tärkeää sopia henkilö, joka vastaa kiusaamistapauksen seurannasta. Jälkihoidossa on tärkeää myös kirjaaminen. Ennaltaehkäisy Ennaltaehkäisyssä on tärkeää hyvien vuorovaikutussuhteiden kehittäminen niin henkilökunnan kuin oppilaidenkin tasolla. Kiusaamisesta puhuminen ja siitä tiedottaminen mahdollistavat avoimen ilmapiirin ja asioiden julki tulemisen sekä viestivät yhteisön kielteisestä suhtautumisesta ilmiöön. Erilaisilla yhteisillä tapahtumilla tms. lisätään koko yhteisön hyvinvointia. Erilaisuuden sieto ja hyvät käytöstavat edesauttavat hyvää ja myönteistä ilmapiiriä työyhteisössä. Tärkeää on kiusaamisen nollatoleranssi. Koulukiusaamisen ennaltaehkäisyä on myös koulukohtaisen suunnitelman vuosittainen tarkistaminen toimenpideohjeineen. Lähteet Salmivalli, Christina Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Gaudeamus. Tampere. Salmivalli, Christina Koulukiusaaminen. Kalvosarja. Edita. Helsinki. Salmivalli, Christina Koulukiusaaminen. Kasvattajan käsikirja. Edita. Helsinki. Salmivalli, Christina Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja. PS-kustannus. Jyväskylä. Sari Haapakorpi, Sami Hiltunen, Pirtta Holopainen, Tiina Koivulintu, Eeva Liesilinna, Juhana Malme, Sanni Siitari & Antti Stenberg Sopusakki. Eväitä kiusaamisen vähentämiseksi. Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus PTK. Helsinki. 10

12 2.2 Sukupuolinen häirintä: ehkäisy ja puuttuminen Pähkinänkuoressa: jokaisen ihmisen perusoikeuksia ovat fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus sukupuolinen häirintä on toimintaa, jonka henkilö itse kokee epämiellyttäväksi ja loukkaavaksi sukupuolinen häirintä voi ilmetä monella eri tavalla häirinnällä ja ahdistelulla on kielteiset ja vakavat seuraukset yksilölle ja työyhteisölle jokaisella on vastuu opiskeluympäristönsä ja työyhteisönsä toimintakulttuurista jos, joudut häirinnän kohteeksi, kerro asiasta ja hae apua seksuaaliseen häirintään ja ahdisteluun tulee yhteisössä puuttua välittömästi meidän tulee kohdella toisiamme siten kuin toivomme itseämme kohdeltavan Jokaisen ihmisen perusoikeuksiin kuuluu oikeus fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen. Lapsilla, nuorilla ja aikuisilla on oikeus turvalliseen opiskelu- ja työympäristöön Sukupuolista häirintää voidaan käyttää yhtenä kiusaamisen keinona. Sukupuolinen häirintä on yksipuolista ja ei-toivottua. Siinä käytetään hyväksi seksuaalisuutta ja siihen liittyviä mielikuvia. Häirinnän kokemus määrittyy jokaisen yksittäisen ihmisen kohdalla eri tavoin. Olennaista on, että henkilö itse kokee sen epämiellyttäväksi ja loukkaavaksi. Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu on vakava asia Se ei ole koskaan vain leikkiä. Sitä ei tule vähätellä eikä ohittaa huumorilla, unohtamisella tai väistelyllä. Suhtautuminen sukupuoliseen häirintään ja ahdisteluun ei saa olla asiatonta häirintätilanteiden ulkopuolisilta henkilöiltä. Miten sukupuolinen häirintä ilmenee? Häirintä voi ilmetä muun muassa huoritteluna, homotteluna ja lesbotteluna seksuaaliväritteisinä puheina, vihjauksina ja ehdotuksina vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevina kaksimielisinä huomautuksina pornografisen aineiston esittelynä seksuaalisesti vihjailevina eleinä tai ilmeinä seksuaalisesti värittyneinä yhteydenottoina, tekstiviesteinä, sähköposti- ja nettihäirintänä seksuaalista kanssakäymistä koskevina ehdotuksina tai vaatimuksina fyysisenä kosketteluna, lähentelynä tai jopa väkivaltana raiskauksena tai sen yrityksenä Raiskaus on aina rikos. ( RL 20:1) Mitä häirinnästä seuraa? Sukupuolisella häirinnällä ja ahdistelulla on kielteiset ja vakavat vaikutukset yksilölle ja yhteisölle. Sukupuolinen häirintä synnyttää yhteisössä nopeasti epämiellyttävän seksistisen alakulttuurin, joka ei kuulu hyvään oppimis- ja työympäristöön. 11

13 Yhteisössä häirintä vaikeuttaa arjen sujumista ja työntekoa vähentää työviihtyvyyttä ja huonontaa ilmapiiriä alentaa oppimisen ja työn tuloksia häirinnän uhri voidaan eristää, hänestä voidaan juoruilla ja levittää huhuja häirinnän uhrin ammatillinen pätevyys voidaan kyseenalaistaa aiheuttaa sairauspoissaoloja, irtisanoutumisia, työpaikan vaihdoksia, uudelleenkoulutusta ja tehtävien uudelleenjakoa Yksilölle koituvia haittoja vaikeus keskittyä työhön ja opiskeluun opiskelu- ja työkyvyn aleneminen kouluun ja työhön menemisen pelko oman ulkonäön ja käyttäytymisen kyseenalaistaminen itsetunnon lasku häpeän- ja syyllisyydentunteet stressi ja psykosomaattiset oireet, kuten unettomuus, päänsärky, vatsakivut vihaisuus, kiukku, ahdistuneisuus ja masennus oman seksuaali-identiteetin häiriintyminen pidemmällä tähtäimellä mielenterveydellisiä ongelmia Miten toimia häirintätilanteessa? Mitä häirinnän kohteeksi joutunut voi itse tehdä? Häirinnästä ei pidä vaieta, vaan siihen on tartuttava heti. Muista, että sinulla on oikeus fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen. Ilmaise häiritsijälle painokkaasti, että haluat häirinnän loppuvan: Älä koske minuun tai Jätä minut rauhaan. Älä syyllistä itseäsi tapahtuneesta Jos häirintä ei lopu tai asia jää vaivaamaan, kerro asiasta muille. Puhu jollekin luotettavalle koulu-/työyhteisöön kuuluvalle ihmiselle. Pyri välttämään tilanteita, jossa olet kahden kesken ahdistelijan kanssa Anna ongelmalle nimi. Ei kannata teeskennellä, että ongelmaa ei ole tai se ratkeaa itsestään. Kun menet puhumaan häiritsijälle, ota todistaja mukaan. Hänen ei tarvitse osallistua keskusteluun. Jos on mahdoton kohdata häiritsijää silmästä silmään tai jos suullisilla kehotuksilla ei ole vaikutusta, niin kirjoita kirje. Kirjeessä voit rauhallisesti ja asiallisesti kertoa tapahtumista, ajoista ja paikoista sekä tapahtumien herättämistä tunteista. Kerro, mitä odotat häiritsijältä vastaisuudessa. Säilytä todistusaineisto. Kirjaa tapahtumat muistiin. Ota selvää, onko tilanteella silminnäkijöitä. Ota myös selvää, onko muitakin työpaikallasi häiritty. Kerro asiasta ja hae apua: Rikosuhripäivystys ; Raiskauskriisikeskus ; Tukinainen

14 Miten toimia, jos saa tietää häirinnästä ja ahdistelusta? Seksuaaliseen häirintään ja ahdisteluun tulee yhteisössä puuttua nopeasti ja tehokkaasti. Koulun rehtori vastaa opiskeluympäristön turvallisuudesta. Se, miten ensimmäinen kuulija suhtautuu oppilaan tai jonkun työyhteisön jäsenen kertomaan, on merkityksellistä. On tärkeää, että häirinnän kohteeksi joutuneella on ympärillään ihmisiä, jotka uskovat häneen ja tukevat häntä. Uhrin tulee saada kokea, että häntä ei jätetä yksin ja hän tulee kuulluksi. On tärkeää, että kuulija tietoisesti on rauhallinen ja levollisesti keskittyy kuulemaansa. Kertojalle välittyy luottamus: minun asiani tuli kuulluksi ja vastaanotetuksi. Jos nuorena vertaisena kuulet häirinnästä ja ahdistelusta, niin älä jää yksin asian kanssa. Keskustelkaa uhrin kanssa, kenelle aikuiselle kerrotte asiasta. Mistä apua? Jos joudut sukupuolisen häirinnän kohteeksi työyhteisössäsi ja häirintä on pyynnöstäsi huolimatta jatkunut, toimi seuraavasti: Ilmoita tapahtuneesta välittömästi esimiehellesi Käy työterveyshuollossa (Työplus) tai hae muutoin terveydenhuollon asiantuntijaapua Ota yhteys työsuojeluvaltuutettuun tai luottamusmieheen ja tee ilmoitus tapahtuneesta Tee rikosilmoitus tai tutkintapyyntö tilannearvioinnin jälkeen Pyydä koulun oppilashuoltoryhmä tai kriisiryhmä koolle Keskustele asiasta työyhteisössäsi Jos joudut sukupuolisen häirinnän kohteeksi opiskeluympäristössäsi Kerro asiasta omille vanhemmillesi Kerro asiasta ryhmänohjaajallesi, kouluterveydenhoitajalle, koulukuraattorille, koulupsykologille tai jollekin muulle luottamallesi aikuiselle. Usein on helpompi kertoa asiasta samaa sukupuolta olevalle aikuiselle. Jos joudut sukupuolisen häirinnän, raiskausyrityksen tai raiskauksen kohteeksi kouluajan ulkopuolella Ota yhteyttä terveyskeskuksen päivystykseen ja poliisiin Kerro aikuiselle, johon luotat Jotta tapahtunut voidaan todentaa, niin älä peseydy äläkä vaihda vaatteita ennen lääkärin luona käyntiä Miten sukupuolista häirintää ennaltaehkäistään? Jokaisella on vastuu oman työpaikkansa ja opiskeluympäristönsä toimintakulttuurista. Turvallisuus sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen ovat ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän oppimisen kannalta keskeisiä kysymyksiä. On tärkeää, että koulussa käsitellään 13

15 seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä jokaisen henkilökohtaista oikeutta kunnioittaen, oppilaan kehitysvaiheeseen soveltuvalla tavalla luonnollisesti ja myönteisesti asialliseen tietoon perustuen. Kokonaisvaltaiseen seksuaalikasvatukseen liittyvät arvot ja etiikka. Meidän tulee kohdella toisiamme siten kuin toivomme itseämme kohdeltavan. Toisen ihmisen kunnioittamisen ohella meidän tulee kunnioittaa ja arvostaa itseämme ja asettaa selkeät rajat sille, miten meitä saa kohdella. Linkkejä Kirjallisuutta Anttila, Anna (toim.) Lapsuuden muuttuva maisema. Puheenvuoroja seksualisoinnin vaikutuksesta. Stakes. Raportteja 284. Heinämaa, Sara, Näre, Sari Pahan tyttäret: sukupuolitettu pelko, viha ja valta. Gaudeamus. Helsinki. Heiskanen, Markku & Piispa, Minna Usko, toivo, hakkaus. Helsinki. Honkatukia, Päivi, Niemi-Kiesiläinen, Johanna & Näre, Sari Lähentelyistä raiskauksiin: tyttöjen kokemuksia häirinnästä ja seksuaalisesta väkivallasta. Nuorisotutkimusverkosto. Helsinki. Kauppinen, Kaisa & Purola Mari Flirtti, häirintä, jännite: seksuaalinen ahdistelu työpaikalla. Työterveyslaitos. Helsinki. Kinnunen, Merja & Korvajärvi, Päivi (toim.) Työelämän sukupuolistavat käytännöt. Vastapaino. Tampere. Korhonen, Päivi & Kuusi, Meri Sukupuolinen häirintä peruskoulussa: muistoja ja merkityksiä. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Mankkinen, Teija Akateemista nuorallatanssia Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu Helsingin yliopistossa. Helsingin yliopisto. Tasa-arvotoimikunta. Yliopiston paino. Helsinki. Puuronen, Anne & Välimaa, Raili (toim.) Nuori ruumis. Gaudeamus. Helsinki. Sunnari, Vappu (toim) Leimattuna, kontrolloituna, normitettuna: seksualisoitunut ja sukupuolistunut väkivalta kasvatuksessa. Oulun yliopisto. Oulu. Varsa, Hannele Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu työelämässä: näkymättömälle nimi. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. 14

16 2.3 Väkivallan ehkäisy ja toimiminen väkivaltatilanteissa Hyvinvointipaketin tässä osassa annetaan yleisohjeita erilaisissa väkivaltatilanteissa toimimiseen sekä perusteita koulun omalle väkivallan ehkäisysuunnitelman laatimiselle. Jokainen koulu tarvitsee omat, säännöllisesti päivitettävät ohjeensa, koska koulujen olosuhteet ovat erilaiset ja esimerkiksi uhkaavan väkivaltatilanteen hoitamisessa käytännön toimet riippuvat myös olosuhteista. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Perusopetuslaki, 29 Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset tämän suunnitelman laatimisesta. Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Edellä 3 momentissa tarkoitetussa järjestyssäännössä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella. Lapsi- ja nuorisoväkivallan vähentämistyöryhmä Turvallisen oppimisympäristön takaamiseksi koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että kouluissa laaditaan, toimeenpannaan ja noudatetaan suunnitelmaa väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi koulutusta koskevien lakien ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Koko kouluyhteisön ja oppilaiden vanhempien sitoutuminen suunnitelmaan on sen onnistumisen edellytys. Vähennetään kiusaamista ja väkivaltaa parantamalla koulun fyysistä ja psyykkistä toimintaympäristöä sekä tuetaan oppilaan hyvinvointia tarjoamalla riittäviä oppilashuollollisia palveluita. Väkivaltatilanteet koulussa, perusperiaatteita: Väkivaltaa ei hyväksytä Vakava väkivaltatilanne koulussa koskettaa koko yhteisöä Väkivaltatilanteen selvittelyssä työntekijät joutuvat aina harkitsemaan menettelytavat tapauskohtaisesti Ketään ei saa jättää yksin apua pyydetään ja annetaan aina tarvittaessa Huolehditaan aina myös tilanteen jälkihoidosta 15

17 Yleisohjeita väkivaltatilanteisiin Yleisohje: toiminta vakavassa väkivaltatilanteessa 1 Rauhoita uhkatilanne välittömästi puhumalla päättäväisesti Puhu rauhallisesti, selvät rajat osoittaen. Kerro ettei väkivaltaa hyväksytä. Muistuta seuraamuksista. Tarjoa kunniallinen perääntymistie. Pyydä uhkaavasti käyttäytyvää henkilöä istuutumaan. Käyttäydy itse rauhallisesti. Pyydä apua. Yleisohje: toiminta vakavassa väkivaltatilanteessa 2 Jos puhuminen ei auta Kutsutaan paikalle apua: kollegat, poliisi Jos kyseessä on alaikäinen oppilas, paikalle kutsutaan oppilaan vanhemmat Opettajan on tilannetta rauhoittaessaan harkittava, mitä keinoja hänen on välttämättä käytettävä turvatakseen itsensä ja oppilaansa Jos oppilas ei useammasta kehotuksesta huolimatta rauhoitu, saa opettaja järjestyksen ylläpitämiseksi puuttua oppilaan fyysiseen koskemattomuuteen Opettaja saa puolustautua ja suojautua, mutta ei käyttää liian voimakkaita keinoja kyse hätävarjelusta, kun hyökkäyksen torjumiseksi tehdyt toimenpiteet ovat oikeassa mittasuhteessa hyökkäyksen vaarallisuuteen nähden Yleisohje: Välitön tuki väkivallan kohteeksi joutuneelle Fyysisen väkivallan uhri toimitetaan välittömästi lääkärin tutkimukseen vammojen toteamiseksi fyysisen ensiavun lisäksi myös psyykkinen ensiapu Jos uhri on lapsi, yhteys vanhempiin Jos uhri on lapsi/nuori, yhteys tukihenkilöön ja/tai vanhempiin Jos uhri on koulun henkilökuntaan kuuluva aikuinen, tarjotaan työyhteisön tukea Äkillisen aggressiivisen reaktion kohteeksi joutuneelle ihmiselle on tarjottava mahdollisimman pian kriisiapua Yleisohje: välitön tuki väkivaltaisesti käyttäytyneelle Periaate: ketään ei jätetä yksin Myös väkivaltaisesti käyttäytynyt tarvitsee apua Väkivaltaan syyllistynyt voi olla peloissaan, häpeissään, ahdistunut, syyllisyydentuntoinen Moittiminen tai rankaisu välittömästi tapahtuneen jälkeen voi pahentaa tilannetta ja laukaista uudelleen tuhoavan käyttäytymisen Kuuntele ja sovi jatkotoimenpiteistä 16

18 Kuulluksi tuleminen tässä tilanteessa antaa tunteen, ettei ihmistä hylätä vaikka hänen tekoaan ei hyväksytäkään Jos kyseessä on alaikäinen oppilas, viimeistään tässä vaiheessa kutsutaan vanhemmat paikalle sopimaan jatkotoimista Yleisohje: välitön tuki väkivaltatilanteen nähneille Anna aikaa kysymyksille ja tunteille Väkivallan näkeminen voi aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta Tapahtumaa todistamaan joutuneiden kanssa on syytä keskustella mahdollisimman pian, käydä läpi tapahtunutta sekä sen herättämiä tunteita Jos joku on erityisen ahdistunut tapauksen jälkeen, häntä ei jätetä yksin. Alaikäisten osalta varmistetaan, että esim. kotona on joku vastaanottamassa Asiasta on hyvä keskustella ryhmänohjaajan / mahdollisimman tutun opettajan johdolla Yleisohje: väkivaltatilanteen jälkihoito Tilanteesta tiedotetaan koulun kriisisuunnitelman mukaisesti Tarvittaessa tiedottamisen yksityiskohdista neuvotellaan ja sovitaan poliisin kanssa Jälkihoito eli ns. psykologinen jälkipuinti järjestetään tarvittaessa Aina kun tilanne on ollut erityisen vakava tai kun uhreja on ollut useampia tai kun väkivallan uhka on koskettanut useampia henkilöitä kerrallaan Koulun kriisiryhmä oppilashuoltoryhmä arvioi tarpeen ja huolehtii jälkipuinnin järjestämisestä Väkivallan ehkäisy Koulun hyvät ihmissuhteet ja hyvä vuorovaikutus Yhteiset, kaikkien tuntemat pelisäännöt Yhteiset arvot ja toimintamallit myös konfliktitilanteiden selvittelyyn Mahdollisuus harjoitella tärkeitä yhdessä toimimisen taitoja Tarvittavan avun saaminen kouluvaikeuksiin: oppilaat ja opettajat Väkivaltaa ei hyväksytä väkivaltaan puututaan Kiusaamisen ehkäisy kiusaaminen on koulun yleisin väkivaltatilanne Koulukohtainen suunnitelma Vastuu väkivallan ehkäisystä kuuluu koulun johdolle ja henkilökunnalle Rehtori vastaa siitä että koulukohtainen suunnitelma laaditaan ja että se on koko koulun henkilöstön tiedossa Oppilashuoltoryhmä tai tarkoitukseen nimetty muu ryhmä voi huolehtia koulukohtaisen suunnitelman laadinnasta, tiedottamisesta, seurannasta ja vuotuisesta päivittämisestä 17

19 Osana suunnitelmaa sovitaan vastuunjaosta käytännön tilanteissa Suunnitelman laadinnan ja päivityksen yhteydessä tarkistetaan myös tarvittavat yhteystiedot (kuten hätänumerot) sekä suunnitellaan niiden sijoittelu koulun tiloissa (esim. luokkien oville) Koulukohtaista suunnitelmaa laadittaessa on hyvä tarkistaa myös koulun järjestyssäännöt väkivallan ehkäisyn näkökulmasta Koulukohtainen suunnitelma kuuluu osana uuden henkilöstön perehdyttämiseen sekä soveltuvin osin uusien oppilaiden kouluun tutustumiseen Seuranta ja arviointi on välttämätöntä Hyödynnetään kouluterveyskyselyn tuloksia ja mahdollisia muita koulukohtaisia kyselyitä sekä tarkastellaan edellisen lukuvuoden aikana koulussa sattuneiden väkivaltatilanteiden ja uhkatilanteiden hoitoa ja niiden yhteydessä esiin nousseita kehittämistarpeita Lapsiin kohdistuvia väkivallan muotoja FYYSINEN VÄKIVALTA Aktiivinen fyysinen väkivalta tarkoittaa esim. lyömistä, potkimista, tupakalla polttamista, hiuksista repimistä, kuristamista sekä vauvojen ravistelua (shaken baby syndrome). Passiivisena se ilmenee lapsen hoidon laiminlyöntinä. PSYYKKINEN VÄKIVALTA Aktiivinen psyykkinen väkivalta toteutuu, kun lapsi joutuu esim. jatkuvien moitteiden, pelottelun, nöyryytyksen tai pilkan kohteeksi. Passiivisena se ilmenee, kun lapsi jätetään täysin huomiotta. KEMIALLINEN VÄKIVALTA Aktiivista kemiallista väkivaltaa on esim. lapsen vaientaminen tai nukuttaminen antamalle hänelle rauhoittavia lääkkeitä tai alkoholia. Passiivisena se ilmenee, kun lapselle ei anneta hänen tarvitsemiaan lääkkeitä tai hänen tarvitsemansa ruokavalio jätetään noudattamatta. SEKSUAALINEN VÄKIVALTA Aktiivista seksuaalista väkivaltaa on lapsen seksuaalielinten pahoinpitely, yhdyntään pakottaminen ja koskemattomuutta loukkaava käyttäytyminen. Passiivista on lapsen vietteleminen seksuaaliseen toimintaan tai pornografian kohtaamiseen. TALOUDELLINEN VÄKIVALTA Aktiivista taloudellista väkivaltaa on esim. rahankiristäminen toiselta lapselta, vaatteiden likaaminen ja omaisuuden esim. polkupyörän rikkominen ja kotiin menon estämisenä. Passiivisena se ilmenee, kun lapsen perustarpeista, kuten vaatetuksesta ja ravinnosta, ei huolehdita. RAKENTEELLINEN VÄKIVALTA Rakenteellinen väkivalta näkyy yhteiskunnassa sellaisina säädöksinä, normeina ja käytäntöinä, joissa ei oteta huomioon lapsen oikeuksia ja kehitysmahdollisuuksia. 18

20 OPETTAJIEN ROHKEUSKOULUTUS : "Rohkenenko puuttua, osaanko toimia?" TAPAHTUMA KENELLE KUULUU TOIMENPITEET ILMOITETAAN oppilas häiritsee koulun sisäinen asia (koululainsäädäntö) keskustelut yms. vanhemmat luokassa oppilas lyö toista koulun sisäinen asia keskustelu, sopiminen vanhemmat oppilasta, ei vammoja oppilas lyö toista oppilasta, lieviä vammoja (naarmut, mustelmat) Lastensuojelu keskustelu, sopiminen, lsv:n tukitoimet lapselle / perheelle oppilas lyö toista oppilasta, vakava vamma oppilas ottaa puukon / veitsen esille oppilas kiristää toiselta rahaa tms. oppilas kiusaa toisia oppilaita oppilas rikkoo koulun omaisuutta oppilas rikkoo toisen oppilaan omaisuutta oppilas näpistää koulussa koulun tai toisen oppilaan omaisuutta oppilas on päihtyneenä koulussa oppilas uhkaa opettajaa suusanallisesti / kirjallisesti / veitsellä / fyysisellä väkivallalla oppilaan huoltaja uhkailee opettajaa oppilaan huoltaja häiriköi koulussa / muuten oppilaan huoltajaa ei kiinnosta lapsen kouluasiat oppilaalla koulussa mukana huumeita lastensuojelu + poliisi lastensuojelun tukitoimet, koulun henkinen tuki, jokamiehen kiinniotto-oikeus jo lievässä pahoinpitelyssä koulun sisäinen asia, ellei liity puukko pois, keskustelu + muuta pelisääntöjen selvittäminen (puukko vanhemmille esim.) lastensuojelu + poliisi lastensuojelun tukitoimet, neuvottelut ja sovittelu lasten vanhempien kesken alkuvaiheessa koulun sisäinen asia, pitkään jatkuneena ja vakava tekomuoto kuuluu lastensuojelulle (+poliisi) lievät vahingot koulun sisäinen asia selvitettävä ja hoidettava aina koulun ja molempien lasten vanhempien kanssa yhteistyössä lastensuojelu + poliisi (aivan kuten muutkin näpistelijät) 1. kerralla koulun sisäinen asia (ellei muuta menneisyyttä ), jos toistuu, lastensuojelu + poliisi suusanallisen / kirjallisen uhkailun yhteydessä uhkaavuutta arvioitava nimenomaan opettajan kannalta, konkreettinen aseella ja väkivallalla uhkailu kuuluu aina lastensuojelulle + poliisille huomioitava, miten todelliseksi opettaja uhkan kokee koulun sisäinen asia, mutta jos häiritsee koulurauhaa (julkisrauha) poliisi tulee pyynnöstä paikalle ääri laiminlyöntitapauksessa kuuluu lastensuojelulle lastensuojelu ja poliisi keskustelut, koulun ja lsv:n tukitoimet sovittelu vahinkojen korvaamisesta sovittelu vahinkojen korvaamisesta, jokamiehen kiinniotto-oikeus jo lievässä vahingonteossa omaisuuden palauttaminen tai korvaaminen, muu sovittelu, jokamiehen kiinniottooikeus lapsen tilanteen kartoitus; ovatko asiat kotona kunnossa opettaja on virkamies ja kyseeseen voi tulla virkamiehen vastustaminen / väkivaltainen vastustaminen (jolloin opettajalla jokamiehen kiinniotto-oikeus) opettaja on virkamies ja kyseeseen voi tulla virkamiehen vastustaminen / väkivaltainen vastustaminen voi tulla kyseeseen julkisrauhan rikkominen koulu: keskustelutilaisuuden varaaminen vanhemmille, lsv: perheen tilanteen kartoitus ja mahd. tukitoimet perusteellinen lapsen tilanteen kartoitus ja sen mukaiset lsv:n ym. tukitoimet aina tieto molempien osapuolten vanhemmille aina rikosilmoitus vanhemmat jos isommista summista kysymys tai / ja pitkäaikaista, aina rikosilmoitus vanhemmat, vakavat tapaukset rikosilmoitus vanhemmat vanhemmat vanhemmat, rikosilmoitusta ei tarvitse kirjata vähäisistä tapauksista vanhemmat vanhemmat, tarvittaessa rikosilmoitus tarvittaessa ilmoitettava poliisille ja / tai rikosilmoitus tarvittaessa ilmoitettava poliisille ja / tai rikosilmoitus lastensuojelun tarpeet / mahdollisuudet perheen kanssa huomioitava vanhemmat, rikosilmoitus 19

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toimintaohjeet kiusaamistilanteessa Jokainen aikuinen, joka näkee tilanteen, jossa joku oppilas on joutunut sanallisen tai

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli 1 Määritelmä: Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Systemaattisuuden

Lisätiedot

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Koulurauhaasiakirja Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Seuraavassa lain täsmennyksiä 1.1.14 alk. 35 a Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

HELSINGIN YHTEISLYSEO 2014-2015 SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ

HELSINGIN YHTEISLYSEO 2014-2015 SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ HELSINGIN YHTEISLYSEO 2014-2015 SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ Sisällys 1. Koulukiusaamisen ehkäiseminen Helsingin yhteislyseossa... 3 Kiusaamisen määritelmä...

Lisätiedot

Kiusaaminen ja sen ehkäisy varhaiskasvatuksessa

Kiusaaminen ja sen ehkäisy varhaiskasvatuksessa Kiusaaminen ja sen ehkäisy varhaiskasvatuksessa Laura Kirves 9.2.2012 Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa -seminaari Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Laura Kirves/ Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pirkanmaan Varhaiskasvattaja 21.4.2015 Laura Repo 22.4.2015 1 Kiusaaminen pienten lasten parissa Eettiset näkökohdat Mitä havainnoimme Arvot havaintoja ohjaamassa Havaintojen

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

SALLITTU - Hyvä käytös. häirintä kielletty! OHJEITA TYÖPAIKOILLE SUKUPUOLISEN HÄIRINNÄN JA AHDISTELUN VARALTA

SALLITTU - Hyvä käytös. häirintä kielletty! OHJEITA TYÖPAIKOILLE SUKUPUOLISEN HÄIRINNÄN JA AHDISTELUN VARALTA Hyvä käytös SALLITTU - häirintä kielletty! OHJEITA TYÖPAIKOILLE SUKUPUOLISEN HÄIRINNÄN JA AHDISTELUN VARALTA FLIRTTI SAATTAA PIRISTÄÄ työyhteisön arkea. Sukupuolinen häirintä ei kuitenkaan ole koskaan

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, HÄIRINNÄLTÄ JA VÄKIVALLALTA HARTOLAN YHTENÄISKOULU

SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, HÄIRINNÄLTÄ JA VÄKIVALLALTA HARTOLAN YHTENÄISKOULU SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, HÄIRINNÄLTÄ JA VÄKIVALLALTA HARTOLAN YHTENÄISKOULU Hyväksytty sivistyslautakunnassa 15.6.2011 !" # #"$!%"" %""& ' & ()(*+ &,-& +*+& $+. $ " #",. $%.

Lisätiedot

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS AMMATILLISUUS KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS Aikuinen aikuinen vuorovaikutus Keskustele työasioista avoimesti ja sovi yhteiset käytänteet tiimeissä Vaali vuorovaikutustaitoja kuuntele ja keskustele

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

Vaasan kaupungin toisen asteen koulutus TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA. Oppilaitosten toiminnan kehittäminen

Vaasan kaupungin toisen asteen koulutus TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA. Oppilaitosten toiminnan kehittäminen Pvm 18.4.2011 Muodollinen tarkistus Pvm 18.4.2011 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 18.4.2011 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnassa Pvm 18.4.2011 Laatija Hillevi Kivelä Hillevi Kivelä Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

ROPOT -KONSULTAATIO ROHKENENKO PUUTTUA, OSAANKO TOIMIA?

ROPOT -KONSULTAATIO ROHKENENKO PUUTTUA, OSAANKO TOIMIA? ROPOT -KONSULTAATIO ROHKENENKO PUUTTUA, OSAANKO TOIMIA? Aloitussanat Poliisin esittäytyminen Rikosilmoitus Poliisi tekee aina lastensuojeluilmoituksen 15 vuotta täyttäneillä rikosoikeudelliset seuraamukset

Lisätiedot

KIUSAAMINEN JA VÄKIVALTAINEN KÄYTÖS KOULUSSA

KIUSAAMINEN JA VÄKIVALTAINEN KÄYTÖS KOULUSSA Henrikin koulu KIUSAAMINEN JA VÄKIVALTAINEN KÄYTÖS KOULUSSA Ennaltaehkäisy sekä toimenpiteet niihin puuttumiseen Toukokuu 2007 1. JOHDANTO Tämän strategian tavoitteena on luoda Henrikin koulusta mahdollisimman

Lisätiedot

EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA

EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 LIITE 7 EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 EURAN LUKION KRIISIVALMIUS Euran lukion opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 MARAK työryhmä Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia vakavan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK-

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin

Lisätiedot

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu YK lapsen oikeuksien yleissopimukseen:

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Kohtaamisia opinpoluilla

Kohtaamisia opinpoluilla Kohtaamisia opinpoluilla Taustaa ja lähtökohtia miksi tavoitteena inkluusio? Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

10.8.2015. Kiusaaminen ja muu väärinkohtelu

10.8.2015. Kiusaaminen ja muu väärinkohtelu Kiusaaminen ja muu väärinkohtelu Kiusaaminen Kiusaaminen tarkoittaa pitkään jatkunutta, samaan ihmiseen kohdistuvaa vahingoittavaa käyttäytymistä. Kiusaamiseen liittyy vallan epätasapaino. Väärinkohtelu

Lisätiedot

Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta

Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta 1 (5) 15.3.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI PERUSOPETUSLAIN, LUKIOLAIN, AM- MATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN, AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla MaRan Marraspäivä ajankohtaista työelämän hyötytietoa Scandic Simonkenttä 19.11.2014 MaRa koulutuspalvelut Sami Nisametdin Kysymyksenasettelu Mikä on häirintää tai

Lisätiedot

Ristiriidoista ratkaisuihin

Ristiriidoista ratkaisuihin Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Puolangan lukion kiusaamisen vastainen toimintamalli alkaen 1.1.2013

Puolangan lukion kiusaamisen vastainen toimintamalli alkaen 1.1.2013 Puolangan lukion kiusaamisen vastainen toimintamalli alkaen 1.1.2013 1. Yleistä Tämä toimintamalli ohjaa kiusaamisen vastaista toimintaa Puolangan lukiossa. Toimintamallissa tarkastellaan mitä eri osapuolten

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! 1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot