Työsuojelurahaston loppuraportti
|
|
- Heli Palo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työsuojelurahaston loppuraportti Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen 9-11 Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm, Hannu Rintamäki, Sirkka Rissanen, Jari Latvala, Kimmo Vaara, Panu Oksa Oulu
2 2 1. JOHDANTO MENETELMÄT Kyselytutkimus Laboratoriotutkimus Kenttätutkimus TULOKSET Kyselytutkimus Laboratoriotutkimus Kenttätutkimus Lämpökuormittuneisuus Yleiskuormittuneisuus Lihasten kuormittuneisuus Subjektiiviset arviot Toimintakykytestit JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET...36 KIITOKSET...37
3 3 1. Johdanto Mastotyöllä tarkoitetaan maston pystytys- tai purkutyötä, antennien nostoa tai laskua, lentoestevalojen asennus- tai vaihtotyötä, aaltoputkien ja kaapeleiden asennusta sekä näiden laitteiden ja maston kunnossapitoon liittyviä töitä (Mastotyön työsuojeluohjeet 4). Pylvästyöllä tarkoitetaan sähkönjakeluverkko- ja voimajohtopylväiden pystytys- tai purkutyötä sekä pylväiden kunnossapitoon liittyviä tehtäviä. Masto- ja pylvästyöntekijöiden työn fyysisistä kuormitustekijöistä tai heidän kuormittuneisuudestaan ei ole olemassa systemaattista selvitystä, vaikka kyseisessä työssä joudutaan tekemään hyvinkin kuormittavaa lihastyötä (esim. kiipeäminen työvälineiden kanssa jopa 1 metriä korkeisiin mastoihin). Työssä tiedetään esiintyvän myös pitkäkestoisia kuormitushuippuja muun muassa myrskytuhojen seurauksena, joka kohottaa merkittävästi työn keskimääräistä kuormittavuutta ja osaltaan myös lisää tapaturman ja onnettomuuden riskiä. Edellä mainittujen vuoksi on mastotyössä keskimääräisen kuormituksen ohella erittäin tärkeä pystyä arvioimaan myös yksittäisten ja pidempikestoisten kuormitushuippujen vaikutus kuormittuneisuuteen ja palautumiseen. Mastotyöntekijöiden työnkuvaan kuuluu myös pitkiä jaksoja staattista työtä, josta palautuminen ei välttämättä ole mahdollista mastotyöskentelyn aikana. Työ joudutaan usein suorittamaan tilanteissa, joissa ulkoiset olosuhteet (lämpöolot, tuuli, kosteus, jäätyneet pinnat ym.) aiheuttavat huomattavan lisäkuormituksen ja erityisen tapaturman vaaran. Kylmässä työskentelyn tiedetään voivan lisätä työn kuormittavuutta jopa kymmeniä prosentteja (Oksa 2), jota raskas suojavaatetus voi vielä lisätä (Rissanen ym. 8). Myös kuumassa suojavarusteet lisäävät selvästi työn kuormittavuutta (Rissanen ym. 1991, Ilmarinen 7). Työturvallisuuslain (738/2, 11 ) mukaan työtä, josta saattaa aiheutua erityistä tapaturman tai sairastumisen vaaraa, saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta soveltuva työntekijä. Työturvallisuuden varmistamiseksi täytyy mastotyössä tuntea hyvin työhön liittyvien kuormitustekijöiden esiintyvyys ja taso sekä työntekijän toimintakyvyn taso. Maksimaalisen henkilökohtaisen toimintakyvyn lisäksi työssä kuormittuneisuuteen vaikuttaa merkittävästi myös ikä. Työn vaatimusten pysyessä
4 samana ikääntyneempi työntekijä kuormittuu toimintakyvyn alenemisen myötä enemmän kuin nuorempi työntekijä. 4 Mastotyöntekijöiden terveystarkastuksissa on ollut käytössä fyysisen suoritus- ja toimintakyvyn arvioimiseksi muun muassa seuraavia testejä: vatsalihasten toistotesti, selkälihasten staattinen testi, kyykistystesti, yläraajojen toistotesti, puristusvoimatesti ja polkupyöräergometritesti (Pylväs- ja mastotyön terveystarkastusohjeet 7) sekä väsymistesti kiipeämisergometrissä ja tasapainotesti (Mast and pole work ). Testejä ei kuitenkaan ole käytetty systemaattisesti eikä niille ole todennettu yhteyttä työn vaatimusten kanssa. Tästä johtuen testien tulosten tulkinta jää hyvin yleiselle tasolle, eikä välttämättä auta arvioitaessa tarvittavaa toimintakykyä työstä selviytymiseksi (Sluiter 6). Lisäksi tavanomaisilla menetelmillä mitattu suorituskyky saattaa joissakin tilanteissa yliarvioida kykyä selviytyä mm. kiipeämistä edellyttävissä töissä (Montoliu ym. 1997). Edellä mainituista tekijöistä johtuen mastotyöntekijöiden terveystarkastusten yhteyteen olisi tarpeellista saada helppoja ja työterveyshuollon käyttöön soveltuvia toimintakykytestejä, joiden tulosten pohjalta voidaan arvioida työssä selviytymistä Tässä tutkimuksessa on tarkoituksena selvittää: 1. Mikä on eri-ikäisten työntekijöiden kuormittuneisuus ja palautumisaika tyypillisissä mastotyöntekijän töissä? 2. Kuinka paljon sääolosuhteet (kesä/talvi) vaikuttavat kuormittuneisuuteen ja palautumiseen? 3. Millainen on mastotyöntekijöiden fyysinen toimintakyky? 4. Minkälainen toimintakyvyn taso on tarpeen työstä suoriutumiseksi? 5. Mitkä fyysisen toimintakyvyn testit sopivat parhaiten työkyvyn arviointiin? Tässä raportissa esitellään tutkimuksen keskeisimmät tulokset, niiden merkitys ja niistä tehtävät johtopäätökset. Liitteessä 1 kuvataan "korkealla työtä tekevien testisuositukset" ja liitteessä 2, joka on ns. tekninen raportti, kuvataan tarkemmin miten mittaukset on toteutettu ja esitellään loput, tätä raporttia täydentävät tulokset.
5 5 2. Menetelmät Tutkimus koostui: 1. Kyselytutkimuksesta, joka kohdistettiin yhteistyökumppaneiden Eltel Networks Oy, Relacom Oy ja Corenet Oy masto- ja pylvästyötä tekeviin työntekijöihin 2. Laboratoriotutkimuksesta, jossa määritettiin vapaaehtoisten tutkittavien fyysinen toimintakyky ja tehtiin toimintakykytestit 3. Kenttätutkimuksesta, jossa määritettiin tutkittavien lämpö-, lihas ja yleiskuormittuneisuus työssä 2.1. Kyselytutkimus Kysely lähetettiin yhteistyökumppaneiden kaikille masto- ja pylvästyötä tekeville työntekijöille sähköisesti, joita yhteenlaskettuna oli 48. Kyselyyn vastasi 88 työntekijää, jolloin vastausprosentiksi muodostui 21,6 %. Tästä johtuen kyselytutkimuksen tuloksia voidaan pitää tutkitun otoksen mielipiteenä, joka ei välttämättä täysin edusta kyseisen ammattiryhmän mielipidettä. Kysely sisälsi 31 kysymystä, jotka kohdistettiin tutkittavien yleistietoihin, terveydentilaan, terveyteen liittyviin elintapoihin, työkuormitukseen, työn ympäristöolosuhteisiin ja työn sisältöön. Tämän raportin tulososassa esitetään tärkeimmät kyselytutkimuksen eri muuttujien väliset yhteydet. Loppuraportin liitteenä olevassa teknisessä raportissa esitetään yksityiskohtaiset suorat ja prosentuaaliset jakaumat sekä muuttujien väliset korrelaatiot.
6 Laboratoriotutkimus Tutkimukseen osallistui 19 vapaaehtoista ja tervettä työntekijää (Taulukko 1). Taulukko 1. Tutkimukseen osallistuneiden koehenkilöiden ikä, pituus, paino, kehon painoindeksi (BMI) ja työkokemus vuosina (keskiarvo±keskihajonta). Ikä (v) Pituus (cm) Paino (kg) BMI (kg/m 2 ) Työkokemus (v) 41±12 18±1 86±13 26,8±3,4 15,2,±9,6 Tutkittavat kävivät laboratoriomittauksissa kaksi kertaa. Ennen laboratoriomittauksia kaikille tutkittaville tehtiin lääkärintarkastus jossa varmistettiin, että terveydentilan puolesta tutkimukseen voitiin osallistua. Ensimmäisellä käyntikerralla mitattiin koehenkilöiden maksimaalinen kestävyyskunto ja lihasvoima kahdeksasta eri lihaksesta. Kestävyyskunto mitattiin maksimaalisella polkupyöräergometritestillä, jossa poljettiin asteittain nousevaa kuormaa vastaan uupumukseen saakka. Samanaikaisesti mitattiin sykintätaajuutta sekä hapenkulutusta. Maksimaaliset lihasvoimatestit tehtiin seuraaville lihasryhmille: -ranteen koukistajat ja ojentajat -kyynärvarren koukistajat ja ojentajat -vartalon koukistajat ja ojentajat -reiden koukistajat ja ojentajat Lisäksi mitattiin maksimaalinen puristusvoima. Maksimaalisen voimatestin aikana mitattiin kunkin lihasryhmän maksimaalinen sähköinen aktiivisuus. Kun maksimaaliseen aktiivisuuteen suhteutettiin kenttätutkimuksen aikana mitattu lihasten sähköinen aktiivisuus, voitiin määrittää lihasten työssä kuormittuneisuuden taso. Vastaavasti voitiin suhteuttaa kenttätutkimuksen aikainen sykintätaajuus maksimaalisen hapenottokyvyn testin syke - hapenkulutus vastaavuuteen, jolloin voitiin määrittää työn aikainen hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittuneisuus. Toisella käyntikerralla tutkittavat tekivät seuraavat lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja kehon koostumusta mittaavat testit.
7 7 Lihasvoima: Toistokyykistystesti, maksimaalinen määrä kyykistyksiä 6 sekunnin aikana siten, että sormenpäät koskettivat lattiaa. Suoritusten määrä rekisteröitiin. Istumaannousu, maksimaalinen määrä selältään istumaannousuja 6 sekunnin aikana siten, että istuma-asennossa kyynärpäät koskettivat polviin. Suoritusten määrä rekisteröitiin. Etunojapunnerrus, maksimaalinen määrä ilman aikarajoitusta siten, että alavaiheessa otsa kosketti alustaa. Suoritusten määrä rekisteröitiin. Yläraajojen dynaaminen nostotesti, jossa seisten nostettiin molempia käsiä vuoronperään suoraksi ylös 1 kg punnukset käsissä. Molempien käsien suoritusten määrä rekisteröitiin. Tasapaino Toiminnallinen tasapainotesti, jossa kävellään 25 cm pitkällä, 9 cm leveällä ja 4 cm korkealla tasapainolaudalla etuperin puoleen väliin lautaa, käännytään ympäri ja jatketaan takaperin laudan loppuun mahdollisimman nopeasti ja hallitusti. Suoritukseen kulunut aika mitataan ja kolmen suorituksen paras tulos huomioidaan. Koettu tasapaino, jossa kysytään testattavan itsearvioitua tasapainoa joko suullisesti tai kirjallisesti kysymyksellä: "Minkälaiseksi arvioit tasapainosi työsi vaatimusten kannalta?". Vastausvaihtoehdot ovat erittäin hyvästä (5) erittäin huonoon (1). Liikkuvuus: Eteenkurotus, jossa lattialla istuen, jalat hieman toisistaan erillään, työnnetään jalkojen välissä olevaa mittatikkua molempien käsien keskisormilla niin pitkälle eteen kuin mahdollista. Kurotuksen pituus jalkapohjien tasosta eteenpäin mitataan. Selän sivutaivutus, jossa normaali seisoma-asennosta selkää taivutetaan maksimaalisesti molemmille sivuille. Keskisormen liukuma matka alkuasennosta loppuasentoon mitataan. Kehon koostumus: Paino ja pituus, josta lasketaan kehon painoindeksi (paino / pituus 2 ). Vyötärön ja lantion ympärys sekä vyötärö - lantio suhde
8 Lisäksi selvitettiin ensimmäisellä ja toisella käyntikerralla tehtyjen testien yhteyttä työssä kuormittumiseen hengitys- ja verenkiertoelimistön ja lihaksiston osalta Kenttätutkimus Vapaaehtoiseksi ilmoittautuneista 19 tutkittavasta 15:a voitiin mitata työssä. Mittaukset tapahtuivat välisenä aikana ja niitä suoritettiin eri paikkakunnalla yhteensä 44 kappaletta. Eteläisin paikkakunta oli Espoo ja pohjoisin Kittilä. Mittausten kesto vaihteli 1,5-6, tunnin välillä ja mittauspäivien keskimääräinen lämpötila vaihteli välillä C. Työskentelyn aikana koehenkilöiltä mitattiin edellä mainittujen lihasten sähköistä aktiivisuutta, sykintätaajuutta, iholämpötiloja 14 pisteestä kattavasti koko keholta ja syvälämpötilaa nielaistavalla lämpötila-anturilla. Lisäksi heitä pyydettiin arvioimaan oma fyysisen kuormittuneisuuden tasonsa käyttäen vakioitua asteikkoa (Borg 1998,) ja työstä palautumisen nopeutta kyselyllä. Lihaksiston kuormittuneisuus voitiin arvioida suhteuttamalla työn aikana mitattu sähköinen aktiivisuus maksimaalisen voimatestin aikana mitattuun aktiivisuuteen. Tulos ilmaistaan prosentteina maksimaalisesta lihassähköisestä aktiivisuudesta (%MEMG). Lisäksi selvitettiin lihasten lyhyiden tahdosta riippumattomien taukojen määrä, nk. mikrotauot. Niiden kesto on alle sekunnin jona aikana joko muu osa lihaksesta tai apulihakset tekevät työn. Mikrotaukojen esiintyminen on lihasten toimintakyvyn kannalta edullista. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittuneisuus (yleiskuormittuneisuus) arvioitiin suhteuttamalla kentällä mitattu sykintätaajuus maksimaalisen hapenottokyvyn testissä mitattu syke - hapenkulutus vastaavuuteen. Tulos ilmaistaan prosentteina maksimaalisesta hapenkulutuksesta (% MaxVO 2 ). Lämpökuormittuneisuutta arvioitiin syvälämpötilan, kehon ääreisosien paikallisten iholämpötilojen ja keskimääräisen iholämpötilan avulla. Sekä lihas- että yleiskuormittuneisuutta suhteutettiin useisiin muihin muuttujiin kuten ulkolämpötilaan, iholämpötilaan ja lihasvoima- ja toimintakykytesteihin. Tutkittavien työtä havainnoitiin ja eri työvaiheet listattiin. Havainnoiduista työvaiheista muodostettiin työanalyysi, jonka pohjalta kenttätutkimuksen tulokset analysoitiin. Työ jaettiin kolmeen eri pääkomponenttiin pylvästyypin ja työskentelykorkeuden mukaan.
9 9 Pääkomponentit olivat: Jakeluverkkopylvästyö (työskentelykorkeus korkeintaan 15 m) Voimajohtopylvästyö (työskentelykorkeus (15-3 m) Mastotyö (työskentelykorkeus yli 3 m) Pääkomponentit jaettiin lisäksi maassa työskentelyyn, korkealla työskentelyyn, kiipeämiseen ja laskeutumiseen (kuva 1)
10 Kuva 1. Työanalyysi
11 3. Tulokset 3.1 Kyselytutkimus Tärkeimmät yhteydet eri muuttujien välillä olivat seuraavat. Mitä huonommaksi oma työkyky subjektiivisesti koetaan sitä enemmän koetaan: työssä kuormittuneisuutta työpäivän jälkeistä väsymystä kosteuden, liukkauden, tuulen ja kylmyyden lisäävän työssä kuormittuneisuutta korkealla työskentelyn kuormittavan sekä henkisesti että fyysisesti Mitä paremmaksi oma työkyky koetaan, sitä voimakkaammin se on yhteydessä: vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen kestävyys- ja lihasvoimaharjoitteluun Jos kokee fyysisesti kuormittuvansa työssään paljon, silloin ympäristötekijät, kylmä, kuuma, kosteus ja liukkaus, koetaan kuormitusta lisäävinä tekijöinä. Kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelua harrastavat kokevat kuormittuvansa työssään vähemmän. Vapaa-ajallaan fyysisesti aktiiviset sekä kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelua harrastavat kokevat työkykynsä paremmaksi. Ikä lisää fyysisen kuormittuneisuuden kokemusta. Iän myötä ympäristötekijät, kylmä, kuuma, kosteus ja liukkaus, koetaan kuormittavampana. 3.2 Laboratoriotutkimus Taulukossa 2 esitetään tutkittavien lihasvoima-, toimintakyky- ja yleiskuntotestien tulokset. Testeille, joihin on olemassa viitearvot, annetaan ikään ja sukupuoleen suhteutettu
12 kuntoluokka joko 1-5 tai 1-7 välillä. Molemmissa tapauksissa 1 = heikko ja 5 tai 7 = erinomainen Taulukko 2. Tutkittavien testitulokset keskiarvoina ja keskihajontoina (SD) sekä tulosta vastaava kuntoluokka Maksimivoima (kg) Tulos SD Kuntoluokka Reiden ojennusvoima 142,8 23,2 Reiden koukistusvoima 73, 9,8 Ranteen ojennusvoima 19,3 2,4 Ranteen koukistusvoima 45,4 5,4 Kyynärvarren ojennusvoima 18,8 3,3 Kyynärvarren koukistusvoima 21,8 3,2 Puristusvoima 52,8 6,6 3,5 Vatsalihakset 93,1 18,5 4,6 Selkälihakset 17,4 13,7 4,5 (1-5) Hengitys- ja verenkiertoelimistö (1-7) Maksimaalinen hapenottokyky (ml/kg/min) Maksimaalinen aineenvaihdunnan kerrannainen (MET) 11,4 2,1 Maksimisyke (lyöntiä/minuutti) Toimintakyky (1-5) Tasapainotesti (sekuntia) 14 2 Koettu tasapaino (1-5) 4 1 Etunojapunnerrus (kertaa) Istumaan nousu (kertaa/min) Kyykistystesti (kertaa/min) Yläraajan dynaaminen toisto (kertaa/1 kg) Sivulle taivutus oikea (cm) Sivulle taivutus vasen (cm) ,5 Eteen kurotus (cm)
13 Kenttätutkimus Lämpökuormittuneisuus Tutkittavien mittausten aikainen kehon sisäosien keskimääräinen lämpötila vaihteli välillä 36,8-37,9 C, pysyen osin lämpöviihtyisyysalueella (kuva 2). Sisäosien lämpötilan noustessa yli 37,5 C työ luokitellaan keskiraskaaksi (Lange Andersen ym. 1978) ja tällöin alkaa myös hikoilu. Kehon sisäosien lämpötilan nousu ympäristön lämpötilan laskiessa, johtui riittävästä kylmänsuojavaatetuksesta ja lämmittävästä lihastyöstä. Ympäristön lämpötila ( C) p=,9 r=-,272 n=23 36,8 37, 37,2 37,4 37,6 37,8 38, Kehon sisäosien lämpötila ( C) Kuva 2. Kehon sisäosien ja ympäristön lämpötilan välinen suhde. Tutkittavien mittausten aikainen keskimääräinen iholämpötila vaihteli välillä 26,9-33,7 C osoittaen, että pinnallista jäähtymistä on tapahtunut. Jäähtyminen oli merkittävästi yhteydessä ympäristön lämpötilaan (kuva 3).
14 14 3 p<,1 r=,56 n=12 Ympäristön lämpötila ( C) Keskimääräinen iholämpötila ( C) Kuva 3. Keskimääräisen iholämpötilan ja ympäristön lämpötilan välinen suhde. Kehon ääreisosien, sormi, kämmenselkä, varvas ja jalkaterä, lämpötilat olivat samoin kuin keskimääräinen iholämpötila, riippuvaisia ympäristön lämpötilasta (kuvat 4-7). Kuvassa 4 15 C pystyviiva osoittaa rajaa, jota matalammilla sormen iholämpötiloilla sorminäppäryyden heikentyminen on mahdollista.
15 15 3 p<,1 r=,497 n=8 Ympäristön lämpötila ( C) Keskisormen iholämpötila ( C) Kuva 4. Keskisormen iholämpötilan ja ympäristön lämpötilan suhde 3 p<,1 r=,388 n=12 Ympäristön lämpötila ( C) Kämmenselän iholämpötila ( C) kuva 5. Kämmenselän iholämpötilan ja ympäristön lämpötilan suhde
16 16 3 p <,1 r =,51 n = 91 Ympäristön lämpötila ( C) Varpaan iholämpötila ( C) Kuva 6. Varpaan iholämpötilan ja ympäristön lämpötilan suhde. 3 p <,1 r =,591 n = 96 Ympäristön lämpötila ( C) Jalkaterän iholämpötila ( C) Kuva 7. Jalkaterän iholämpötilan ja ympäristön lämpötilan suhde.
17 Muista paikallisista iholämpötiloista vastaavanlainen suhde ympäristön lämpötilan kanssa oli olkavarressa, selässä, reiden takaosassa ja pohkeessa Yleiskuormittuneisuus WHO suosittelee, että 8 tunnin työpäivän aikana hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittuneisuus (yleiskuormittuneisuus) ei saisi ylittää 5 % omasta maksimaalisesta kapasiteetista (maksimaalisen kuntotason ja työpäivän aikaisen kuormituksen välinen suhde, Lange Andersen ym 1978). Kuva 8 osoittaa, että tutkittavien keskimääräinen kuormittuneisuus on 48,3 % ja pysyy siten suosituksen rajoissa. Yksilötasolla osalla tutkittavista suositus kuitenkin ylittyy. Näin käy 4 % tapauksia, neljästäkymmenestä mittauksesta kuudessatoista. 8 8 Hapenkulutus (ml/kg/min) , 5 % suositustaso 19,2 48,3 % Kuormittuneisuus maksimista (%) Maksimaalinen kuntotaso Työpäivän aikainen kuormitus Kuormittuneisuus omasta maksimista Kuva 8. Tutkittavien maksimaalinen kuntotaso, työpäivän aikainen kuormitus ja kuormittuneisuus työssä. Kun työpäivän aikainen kuormittuneisuus on välillä 25-5 % omasta maksimaalisesta kapasiteetista työtä pidetään keskiraskaana ja arvon ylittäessä 5 % työtä pidetään raskaana (Lange Andersen ym. 1978).
18 18 Kuvassa 9 kuormittuneisuus on ilmaistuna perusaineenvaihdunnan kerrannaisena. Verrattuna lepoenergiankulutukseen (1 MET, metabolic energy turnover) tutkittavat pystyivät maksimissaan lisäämään energian kulutustaan 11,4 kertaiseksi. Työn aikainen energian kulutus oli 5,5 MET Kuormittuneisuus (MET) ,4 5,5 2 Maksimaalinen kuntotaso Työpäivän aikainen kuormittuneisuus Kuva 9. Tutkittavien maksimaalinen kuntotaso ja kuormittuneisuus työssä ilmaistuna MET arvoina. Kuvassa 1 esitetään yleiskuormittuneisuus eri työvaiheissa. On huomioitava, että tässä kuvassa työvaiheiden aikainen suhteellisen korkea ja suosituksen ylittävä kuormittuneisuuden taso johtuu osittain siitä, että mukana on vain aktiivinen työ ilman taukoja. Kun kuormittuneisuus ylittää 5 % rajan, työtä pidetään raskaana (Lange Andersen ym. 1978) ja suositellaan, että kuormitushuiput eivät saisi ylittää normaaliskuntoisella 65 % tasoa (Scherrer 1988).
19 19 Kuormittuneisuus maksimista (%) Maatyö Kiipeäminen Masto-/pylvästyö Laskeutuminen Masto Voimajohto Jakeluverkko Kuva 1. Eri työvaiheiden aikainen yleiskuormittuneisuus. Tutkittavien keskimääräinen työn aikainen sykintätaajuus oli 18 lyöntiä minuutissa, joka vastaa 63 % heidän maksimaalisesta keskimääräisestä sykintätaajuudestaan. WHO:n luokituksen mukaan myös sykintätaajuuden perusteella arvioituna heidän keskimääräinen työkuormituksensa on keskiraskasta (kuva 11).
20 Raskas Syke (lyöntiä/min) Keskiraskas Kevyt 4 Työpäivän keskimääräinen syke Testin keskimääräinen maksimisyke Kuva 11. Tutkittavien työpäivän aikainen keskimääräinen sykintätaajuus ja polkupyöräergometritestin aikainen keskimääräinen maksimaalinen sykintätaajuus. Eri työvaiheiden aikainen keskimääräinen sykintätaajuus on kuvassa 12, josta nähdään, että sykintätaajuudella arvioituna kuormittuneisuus vastaa useimmiten keskiraskasta.
21 21 Keskimääräinen syke (lyöntiä/minuutti) Maatyö Kiipeäminen Masto-/pylvästyö Laskeutuminen Masto Voimajohto Jakeluverkko raskas keskiraskas kevyt Kuva 12. Sykintätaajuus työvaiheittain. Työssä kuormittuneisuuteen vaikuttivat selkeästi hyvä kunto ja korkea kehon painoindeksi. Hyvän kuntotason omaavat tutkittavat kuormittuivat työssään selkeästi vähemmän verrattuna huonomman kuntotason omaaviin ja vastaavasti kehon painoindeksin kasvaessa työssä kuormittuneisuus kasvaa (kuva 13). Lisäksi, aina kun ympäristön lämpötila laski 5 C astetta, kuormittuneisuus kasvoi n.,9 %:lla. Tämä tarkoittaa sitä, että kylmimmässä mittauslämpötilassa (-3 C) kuormittuneisuus oli keskimäärin n. 1 % korkeampaa verrattuna lämpimimpään (28 C) mittauslämpötilaan. Kuormituksen lisääntyminen johtui kuitenkin pääsääntöisesti käytetyn kylmänsuojavaatteen lisäpainosta ja jäykkyydestä ja vain osittain kehon pinnan jäähtymisestä. Vastaavasti, ikääntyminen 5 vuodella lisäsi kuormittuneisuutta 1,4 %.
22 22 Kuormittuneisuus maksimista (%) p <,1 r = -,374 n = Kuntotaso (ml/kg/min) 7 Kuormittuneisuus maksimista (%) Painoindeksi (kg/m 2 ) p<,1 r=,66 n=37 Kuva 13. Kuntotason ja kehon painoindeksin suhde yleiskuormittuneisuuteen
23 Lihasten kuormittuneisuus Jakeluverkkopylvästyössä suurin kuormittuneisuus kohdistuu ranteen koukistaja- ja ojentajalihaksiin (kuva 14). Kirjallisuudessa on suositeltu, että 14 % tasoa lihaksen maksimaalisesta kapasiteetista ei olisi hyvä ylittää. Tällöin kuormituksen taso voi olla niin suuri, että se altistaa lihaksia ylikuormitukselle (Jonsson 1982). Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % Jakeluverkkopylvästyö 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Kyynärpään koukistaja 4 Kyynärpään ojentaja 5 Vartalon koukistaja 6 Vartalon ojentaja 7 Polven ojentaja 8 Polven koukistaja Lihasryhmät Kuva 14. Eri lihasten kuormittuneisuus maksimistaan jakeluverkkopylvästyön aikana. Kuormittuneisuuden ollessa punaisen viivan yläpuolelle on lihaksen ylikuormittumisen mahdollisuus olemassa. Sinisen viivan alapuolella ylikuormittuminen on epätodennäköistä ja viivojen välissä mahdollisuus alkaa kasvaa. Jakeluverkkopylvästyön maassa ja pylväässä työskentelyn aikainen lihasten kuormittuneisuus on kuvassa 15, josta myös nähdään suurimman kuormittuneisuuden kohdistuvan ranteen koukistaja- ja ojentajalihaksiin.
24 24 Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % Jakeluverkkopylvästyö Maassa työskentely 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Kyynärpään koukistaja 4 Kyynärpään ojentaja 5 Vartalon koukistaja 6 Vartalon ojentaja 7 Polven ojentaja 8 Polven koukistaja Lihasryhmät Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % Jakeluverkkopylvästyö Pylväässä työskentely 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Kyynärpään koukistaja 4 Kyynärpään ojentaja 5 Vartalon koukistaja 6 Vartalon ojentaja 7 Polven ojentaja 8 Polven koukistaja Lihasryhmät Kuva 15. Eri lihasten kuormittuneisuus maksimistaan jakeluverkkopylvästyön maassa ja pylväässä työskentelyn aikana. Kuormittuneisuuden ollessa punaisen viivan yläpuolelle on lihaksen ylikuormittumisen mahdollisuus olemassa. Sinisen viivan alapuolella ylikuormittuminen on epätodennäköistä ja viivojen välissä mahdollisuus alkaa kasvaa.
25 25 Myös voimajohtopylvästyössä suurin kuormittuneisuus kohdistuu ranteen koukistaja- ja ojentajalihaksiin, joiden lisäksi myös selän lihasten kuormittuneisuus on korkeahko (kuva 16). Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % Voimajohtopylvästyö 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Kyynärpään koukistaja 4 Kyynärpään ojentaja 5 Vartalon koukistaja 6 Vartalon ojentaja 7 Polven ojentaja 8 Polven koukistaja Lihasryhmät Kuva 16. Eri lihasten kuormittuneisuus maksimistaan voimajohtopylvästyön aikana. Kuormittuneisuuden ollessa punaisen viivan yläpuolelle on lihaksen ylikuormittumisen mahdollisuus olemassa. Sinisen viivan alapuolella ylikuormittuminen on epätodennäköistä ja viivojen välissä mahdollisuus alkaa kasvaa. Kuvassa 17 on voimajohtopylvästyön aikainen lihasten kuormittuneisuus maassa ja pylväässä työskentelyn sekä pylvääseen nousun ja sieltä laskeutumisen aikana. Suurin kuormittuneisuus kohdistuu ranteen koukistaja- ja ojentajalihaksiin sekä selkälihaksiin.
26 26 Kuva 17. Eri lihasten kuormittuneisuus maksimistaan voimajohtopylvästyön maassa ja pylväässä työskentelyn sekä kiipeämisen ja laskeutumisen aikana. Kuormittuneisuuden ollessa punaisen viivan yläpuolelle on lihaksen ylikuormittumisen mahdollisuus olemassa. Sinisen viivan alapuolella ylikuormittuminen on epätodennäköistä ja viivojen välissä mahdollisuus alkaa kasvaa. Kuten jakeluverkko- ja voimajohtopylvästyössä myös mastotyössä ranteen koukistaja- ja ojentajalihasten kuormittuneisuus on suurinta (kuva 18).
27 27 Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % Mastotyö 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Kyynärpään koukistaja 4 Kyynärpään ojentaja 5 Vartalon koukistaja 6 Vartalon ojentaja 7 Polven ojentaja 8 Polven koukistaja Lihasryhmät Kuva 18. Eri lihasten kuormittuneisuus maksimistaan mastotyön aikana. Kuormittuneisuuden ollessa punaisen viivan yläpuolelle on lihaksen ylikuormittumisen mahdollisuus olemassa. Sinisen viivan alapuolella ylikuormittuminen on epätodennäköistä ja viivojen välissä mahdollisuus alkaa kasvaa. Kuvassa 19 on mastotyön aikainen lihasten kuormittuneisuus maassa ja mastossa työskentelyn sekä mastoon nousun ja sieltä laskeutumisen aikana. Näissäkin työvaiheissa suurin kuormittuneisuus kohdistuu ranteen koukistaja- ja ojentajalihaksiin.
28 28 Kuva 19. Eri lihasten kuormittuneisuus maksimistaan mastotyön maassa ja mastossa työskentelyn sekä kiipeämisen ja laskeutumisen aikana. Kuormittuneisuuden ollessa punaisen viivan yläpuolelle on lihaksen ylikuormittumisen mahdollisuus olemassa. Sinisen viivan alapuolella ylikuormittuminen on epätodennäköistä ja viivojen välissä mahdollisuus alkaa kasvaa. Kaikissa kolmessa tutkitussa päätyömuodossa lihaksen lyhyitä, tahdosta riippumattomia, lepotaukoja esiintyi eniten vartalon ojentajissa ja koukistajissa ja vähiten yläraajan lihaksissa (kuva ). Kuviin on asetettu viiva osoittaa 12 mikrotauon tasolle. On osoitettu, että jos taukoja esiintyy 12 krt/min tai sitä enemmän, sillä on lihasvaivoilta suojaavaa vaikutusta (Veiersted ym. 1993). Kaikissa tutkituissa työvaiheissa taukojen esiintyvyys on samanlainen päätyömuotojen kanssa.
29 29 Lihaksen lyhyet lepotauot / min Jakeluverkkopylvästyö 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Kyynärpään koukistaja 4 Kyynärpään ojentaja 5 Vartalon koukistaja 6 Vartalon ojentaja 7 Polven ojentaja 8 Polven koukistaja Lihasryhmät Lihaksen lyhyet lepotauot / min Voimajohtopylvästyö 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Kyynärpään koukistaja 4 Kyynärpään ojentaja 5 Vartalon koukistaja 6 Vartalon ojentaja 7 Polven ojentaja 8 Polven koukistaja Lihasryhmät Lihaksen lyhyet lepotauot / min Mastotyö 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Kyynärpään koukistaja 4 Kyynärpään ojentaja 5 Vartalon koukistaja 6 Vartalon ojentaja 7 Polven ojentaja 8 Polven koukistaja Lihasryhmät Kuva. Lihasten mikrotaukojen määrä eri päätyömuodoissa
30 3 Hyvä tulos puristusvoimatestissä kuitenkin pienensi yläraajan työssä kuormittuneisuutta (kuva 21). Puristusvoiman lisääntyminen 1 kg pienentää yläraajan kuormittuneisuutta keskimäärin 6 % 6 Ranteen koukistaja Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % r = -467 p <,1 n = Maksimi puristusvoima [kg] Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % Olkavarren koukistaja p<,144 r=-,4161 n= Maksimi puristusvoima [kg] Kuva 21. Maksimi puristusvoiman ja yläraajan kuormittuneisuuden välinen suhde.
31 Paikallisen iholämpötilan lasku lisäsi merkittävästi yläraajan lihasten kuormittuneisuutta (kuva 22). 31 Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % Ranteen koukistaja p<,5 r=-,14162 n= Kyynärvarren lämpötila Lihaksen kuormittuneisuus maksimista (%) Olkavarren koukistaja r = -,217 p <,1 n = Olkavarren lämpötila [ o C] Kuva 22. Yläraajan iholämpötilojen suhde lihasten kuormittuneisuuteen.
32 Vastaava ilmiö oli nähtävissä myös selän lihasten osalta, iholämpötilan lasku lisäsi kuormittuneisuutta merkitsevästi (kuva 23). 32 Lihaksen kuormittuneisuus maksimista (%) Vartalon ojentaja r = -,2789 p <,1 n = Selän lämpötila [ o C] Kuva 23. Selän iholämpötilan suhde lihasten kuormittuneisuuteen Subjektiiviset arviot Työpäivästä palautuminen koettiin hitaammaksi talviaikaan kuin kevät/syksy ja kesäaikaan. Vastaavasti talvella koettiin myös, että työpäivän jälkeen usein "oli liian väsynyt ryhtymään muuhun toimintaan" verrattuna kevät/syksy ja kesäaikaan, jolloin samaa koettiin joskus. Toisaalta, kesäaikaan koettiin, että työpäivän jälkeisen ruokailun jälkeen tunnettiin olo yhä pirteäksi usein verrattuna kevät/syksy ja talviaikaan jolloin sitä koettiin joskus. Itsearvioitu työpäivän aikainen kuormittuneisuus ilmoitettiin olevan keskimäärin "hieman rasittava", arvioiden vaihdellessa välillä "kevyt" ja "rasittava". Eri vuodenajoilla ei ollut vaikutusta kuormittuneisuusarvioihin.
33 Toimintakykytestit Eri toimintakykytesteillä oli yhteys työssä kuormittuneisuuteen ja työkykyyn (taulukko 3): Mitä parempi yleiskunto (maksimaalinen hapenottokyky) sitä vähäisempi työssä kuormittuneisuus ja parempi työkyky Mitä parempi tulos eri lihaskuntotesteissä sitä vähäisempi työssä kuormittuneisuus ja parempi työkyky Hyvä liikkuvuus ja tasapaino ovat yhteydessä vähäisempään lihaksiston kuormittuneisuuteen työssä ja parempaan työkykyyn Edullinen painoindeksi ja vyötärö-lantio suhde ovat yhteydessä vähäisempään työssä kuormittuneisuuteen ja parempaan työkykyyn Taulukko 3. Toimintakykytestien ja työkykyisyyden väliset yhteydet Testi Hengitys- ja Lihaksiston Koettu Työkyky verenkiertoelimistön kuormittuneisuus kuormittuneisuus kuormittuneisuus Maksimi KYLLÄ KYLLÄ EI KYLLÄ hapenotto Etunojapunnerrus EI KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ Istumaannousu EI EI KYLLÄ KYLLÄ Toistokyykistys KYLLÄ EI KYLLÄ KYLLÄ Yläraajojen KYLLÄ EI KYLLÄ KYLLÄ dynaaminen toistotesti Puristusvoima EI KYLLÄ EI KYLLÄ Selän EI KYLLÄ EI KYLLÄ sivutaivutus Eteentaivutus EI EI EI KYLLÄ Toiminnallinen EI KYLLÄ EI KYLLÄ tasapaino Painoindeksi KYLLÄ KYLLÄ EI KYLLÄ Vyötärölantiosuhde KYLLÄ KYLLÄ EI -
34 34 4. Johtopäätökset Kuuma- ja kylmäkuormittuneisuus Kehon sisäosien lämpötila pysyi mittausten aikana lämpöviihtyisällä alueella, joten kuuma- tai kylmäkuormaa ei esiintynyt. Keskimääräinen iholämpötila sen sijaan oli n. 1 % mittauksista alentunut tasolle, jossa voi esiintyä paitsi kylmäntuntemuksia myös koko kehon toimintakyvyn heikentymistä. Käden paikallinen iholämpötila oli n. 13 % mittauksista alentunut tasolle, jossa sorminäppäryys voi heikentyä. Iholämpötiloja, jotka voivat aiheuttaa alentunutta sorminäppäryyttä havaittiin jo 1 C ulkolämpötilassa. Yleiskuormittuneisuus Työ on kuormitukseltaan keskimäärin keskiraskasta, sisältäen kuitenkin runsaasti työvaiheita, joissa kuormitus kohoaa raskaaksi. Yksilötasolla keskimääräinenkin kuormittuneisuus kohoaa n. 4 prosentissa tapauksia raskaaksi. Työn yleinen luonne, lyhyehköt tauot, kiipeäminen, liikkuminen peitteisessä maastossa ja vuodenaikaisvaihtelut selittävät osaltaan kuormittuneisuuden osittain korkeaakin tasoa. Kuitenkin, keskimääräistä heikompi yleiskunto, korkea kehon painoindeksi ja alhainen ympäristön lämpötila lisäävät työssä kuormittuneisuutta. Työssä selviytymiseksi yleiskunnon olisi oltava hyvä tai vähintään normaali. Lihaksiston kuormittuneisuus Ranteen koukistaja- ja ojentajalihaksiin kohdistuva kuormittuneisuus on mitatuista lihaksista selkeästi korkeinta ja sen tasoista, että se aiheuttaa ylikuormitusriskin. Ranteen koukistaja- ja ojentajalihaksissa on korkean kuormittuneisuuden ohella systemaattisesti vähiten lyhyitä, tahdosta riippumattomia mikrotaukoja, joiden puute myös voi olla riskitekijä ylikuormitusoireille. Selän lihaksiston kuormittuneisuus on ajoittain tasolla, jossa ylikuormitusriski on olemassa. Muiden tutkittujen lihasten kuormittuneisuus on tasolla, jonka ei pitäisi aiheuttaa ylikuormitusriskiä.
35 35 Alentunut yläraajan paikallinen iholämpötila kohottaa yläraajan kuormittuneisuutta. Iholämpötilan aleneminen 5 C lisää paikallista kuormittuneisuutta 5 %. Hyvä lihasvoima kuitenkin pienentää yläraajan kuormittuneisuutta. Puristusvoiman kohoaminen 1 kg pienentää kuormittuneisuutta keskimäärin 6 %. Muut johtopäätökset Hyvä yleiskunto, lihasvoima ja normaali kehon painoindeksi ylläpitävät työkykyä ja vähentävät työssä kuormittuneisuutta. Tulosten avulla voitiin määritellä toimintakykymittaristo korkealla työtä tekevien testisuosituksiksi.
36 36 5. Lähteet 1. Borg G Borg's Perceived Exertion and Pain Scales. Human Kinetics Champaing II, USA. 2. Ilmarinen R, Hämäläinen H, Lindholm H. 7. Lämpökuormittuminen tienpäällystys- ja kattotöissä. LÄMSÄ-projekti: Osa 1. Työterveyslaitos. Terveys ja työkyky, Fyysinen toimintakyky 3. ISO Ergonomics of the thermal environment - assessment of the thermal environment using subjective judgement scales. International Standards Organization. Geneva. 4. Jonsson B Measurement and evaluation of local muscular strain in the shoulder during constrained work. J Hum Ergol 11: Lange Andersen K, Rutenfranz J, Masironi R, Seliger V Habitual physical activity and health. WHO regional publications: European series no 6. World Health Organization, Copenhagen. 6. Mast and Pole Work. 6. Statute book of the Swedish National Board of Occupational Safety and Health. AFS :6. 7. Mastotyön työsuojeluohjeet. 4. Työturvallisuuskeskus. Toim. Granath E, Humppila M, Hämäläinen A, Jukarainen O, Lindström T, Luukkanen M, Maanoja E, Malinen K, Mattila H, Mänty K, Mäntynen J, Nordman S, Poikela E, Tamminen J, Vaara L, Veijalainen R, Vuontela P. 8. Montoliu M, Gonzalez V, Rodriguez B, Palneciano L A comparison between laddermill and treadmill maximal oxygen consumption. Eur J Appl Physiol 76: Oksa J, Ducharme M, Rintamäki H. 2. Combined effect of repetitive work and cold on muscle function and fatigue. J Appl Physiol 92: Pylväs- ja mastotyön terveystarkastusohjeet. 7. Medivire Työterveyspalvelut Oy. 11. Rissanen S, Smolander J, Louhevaara V Work load and physiological responses during asbestos removal with protective clothing. Int Arch Occup Environ Health 63: Rissanen S, Jousela I, Jeong J-R, Rintamäki H. 8. Heat stress and bulkiness of chemical protective clothing impair performance of medical personnel in basic lifesaving tasks. Ergonomics 51: Scherrer J (toim). Työn fysiologia. Monod H & Pottier M. Hengitys- ja verenkierto lihastyössä, s Sluiter JK. 6. High demand jobs: age related diversity in work ability? Appl Ergon 37:
37 15. Veiersted KB, Westgaard RH, Andersen P. Electromyographic evaluation of muscular work pattern as a predictor of trapezius myalgia. Scand J Work Environ Health. 1993;19: Kiitokset Tekijät kiittävät tutkimukseen osallistuneita vapaaehtoisia pylväs- ja mastotyöntekijöitä, yhteistyökumppaneita Eltel Networks Oy, Relacom Oy, Corenet Oy, VR-konserni Oy ja Työsuojelurahastoa.
Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,
Lisätiedot70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
70 vuotta Hyvinvointia työstä Pelastustyöntekijöiden toimintakyky kuumassa Lihaksiston väsymyksen ja palautumisen arviointi ja palautumista nopeuttavat menetelmät Satu Mänttäri Juha Oksa, Petri Tuomi,
LisätiedotSIIVOUSTYÖN FYYSINEN KUORMITTAVUUS. Auli Kaita Pro gradu -tutkielma Ergonomia Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Toukokuu 2012
SIIVOUSTYÖN FYYSINEN KUORMITTAVUUS Auli Kaita Pro gradu -tutkielma Ergonomia Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Toukokuu 2012 Siivoustyö Siivoojan ammatti on yksi yleisimmistä naisvaltaisista ammateista
LisätiedotKUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ
KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ Satu Mänttäri, erikoistutkija Mikko Toivainen, Juha Oksa Kirjallisuus: ensihoitajien työssä on korkeita kuormitushuippuja, kokonaisten työpäivien aikaisesta
LisätiedotTyösuojelurahaston loppuraportti
Työsuojelurahaston loppuraportti Liite - Tekninen raportti Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa,
LisätiedotPelastaja huolla lihaksistoasi
Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset
LisätiedotPalosuojelurahaston loppuraportti Lihasten toimintakyvyn turvaaminen kuumatyössä: kuormituksen, väsymyksen ja työstä palautumisen arviointi
Palosuojelurahaston loppuraportti Lihasten toimintakyvyn turvaaminen kuumatyössä: kuormituksen, väsymyksen ja työstä palautumisen arviointi Juha Oksa, Sirkka Rissanen, Tero Mäkinen, Kaisa Takatalo, Henna
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotLIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA
LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.
LisätiedotAsukastoimikuntien lausuntojen yhteenveto käyttöarvon mukaisesta vuokrien tasauksesta
Asukastoimikuntien lausuntojen yhteenveto käyttöarvon mukaisesta vuokrien tasauksesta VAV Asunnot Oy uudistaa ARA-kiinteistöjensä vuokranmääritystä. Uudessa mallissa pääomakulujen lisäksi tasattaisiin
LisätiedotPuolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011
Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä
LisätiedotSivu 2/6 4. Ojentajalihaksen venytys Nosta oikea käsi pystyyn pään viereen Koukista oikea käsi kyynärpäästä Ota vasemmalla kädellä kiinni oikean käden
Sivu 1/6 Priimus_venyttely - Priimus_Venyttely Tee venytykset n 30-60 sek 1. Kaulan sivuosan venytys Kallista pää suoraan vasemmalle niin pitkälle kuin mahdollista Aseta vasen käsi pään päälle ja vedä
LisätiedotFIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS
FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212
LisätiedotFyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työterveyshuollossa Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työterveyshuollossa Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 24.11.2010
LisätiedotRakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.
Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen
LisätiedotTESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.
Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus
LisätiedotNISKALENKKI NISKA-HARTIAKIVUISTA
NISKALENKKI NISKA-HARTIAKIVUISTA KOULULAISET Hei! Kädessäsi on opas niskahartiaseudun kipujen hoitamisesta. Opas sisältää tietoa niska-hartiaseudun vaivoista sekä ohjeita näiden vaivojen hoitamiseen ja
LisätiedotFIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS
FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS Kuntotestiraportti (Conconi) Sukupuoli 4 7 Mies 7.. Aloitustaso n nosto n pituus Palautumisen kesto km/h, km/h m : ja hengitystiheys : :3 : :7 : : : : :7 :
LisätiedotTyösuojelurahaston loppuraportti
Työsuojelurahaston loppuraportti Liite 1 - Testiopas Korkealla työtä tekevien testisuositukset Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm, Hannu Rintamäki, Sirkka Rissanen, Jari Latvala, Kimmo
LisätiedotLIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).
LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.
LisätiedotULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE
ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotKuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.
Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian
LisätiedotVoit myös venytellä raajat koiran seistessä Seuraa koirasi eleitä ja ilmeitä, jotta vältät turhan kivun aiheuttamisen!
Hieronnan yhteydessä pidentää hoidon vaikutusta Lisää lihaksen elastisuutta ja kimmoisuutta Lisää/ kiihdyttää lihasten aineenvaihduntaa Joten venyttelyllä voidaan vaikuttaa lihaskoordinaatioon, ehkäisee
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotHyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka
Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä
LisätiedotHyvinvointia työstä. QEC - Quick Exposure Check Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin. Risto Toivonen. Työterveyslaitos -
Hyvinvointia työstä QEC - Quick Exposure Check Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin Risto Toivonen Quick Exposure Checklist QEC on liikuntaelimistön kuormituksen arviointiin suunniteltu 1, nopeakäyttöinen
LisätiedotLihaskuntoliikkeitä. Su 17.1.2016 Roadshow, Peurunka. 18.1.2016 #YHTEISÖUNELMILLE - www.finntriathlon.fi 1
Lihaskuntoliikkeitä Su 17.1.2016 Roadshow, Peurunka 18.1.2016 #YHTEISÖUNELMILLE - www.finntriathlon.fi 1 Ohjeet Sarjojen välissä aina noin minuu3n palautus ja liikkeiden välissä pari minuu7a Teet liikkeet
LisätiedotPotilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa
Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden
LisätiedotFysioterapia Työterveyshuollossa. Marika Pilvilä Opiskelija Terveystieteen laitos Oulun yliopisto
Fysioterapia Työterveyshuollossa Marika Pilvilä Opiskelija Terveystieteen laitos Oulun yliopisto Työfysioterapeutin viikkoajanvaraus esimerkki maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai 8.30 Terveystarkastus
LisätiedotKESTÄVÄN KEHITYKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 2015
KESTÄVÄN KEHITYKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 215 Koulutuksen järjestäjän ja kansallisen tuloksen vertailu Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti keväällä
LisätiedotPÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE
PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan
LisätiedotJousen jaksonaikaan vaikuttavat tekijät
1 Jousen jaksonaikaan vaikuttavat tekijät Jarmo Vestola Koulun nimi Fysiikka luonnontieteenä FY5-Työseloste 6.2.2002 Arvosana: K (9) 2 1. Tutkittava ilmiö Tehtävänä oli tutkia mitkä tekijät vaikuttavat
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotArkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66
Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66 1 Sisältö Tutkimuksen tausta ja toteutus 3 Vastaajien taustatiedot
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
LisätiedotSuonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427
Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien
LisätiedotKouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa
Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa Tuija Tammelin tutkimusjohtaja, LIKES Kuntotestauspäivät Tampere 21.3.2013 Liikkuva koulu -ohjelma käynnistettiin hankkeena keväällä
LisätiedotMURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS
mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta
LisätiedotFirstbeat Follow-Up. Firstbeat Hyvinvointianalyysi
Firstbeat Follow-Up Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 30 henkilöä osallistui palveluun 07.05.2017-10.06.2018
LisätiedotTyö ja hyvinvointi pohjoisessa
Työ ja hyvinvointi pohjoisessa Hannu Rintamäki Työterveyslaitos 23.9.2014 Hannu Rintamäki 1 Esityksen aiheet Elinkeinoelämän muutoksesta pohjoisessa Arktiset verkostot Työ kylmässä Hyvinvoinnin turvaaminen
LisätiedotPISTEMÄÄRÄ ISTUMAANNOUSU, ETUNOJAPUNNERRUS (kpl) 5 45 > 4 40 44 3 35 39 2 30 34 1 25-29 0 < 24
Rukan Alppikoulun valintakokeiden fysiikkatestit: Testataan hakijan fyysistä kuntoa lajin vaatimin edellytyksin ja testein. Testit pisteytetään 0-5 pistettä per testi. Testejä ovat seuraavat: - Istumaannousu
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
Lisätiedot13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.
ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso
LisätiedotVENYTTELYOHJE B-juniorit
VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,
LisätiedotSiivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut
Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Turvallisen ja terveellisen työn edistäminen Tieto hyvistä työasennoista ja -tavoista (perehdytys, harjoittelu, kertaus)
LisätiedotPekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015
Ihmisen lämpöviihtyvyysmallin laskentatulosten validointi laboratoriomittauksilla Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Tausta ja tavoitteet Suomessa ja
LisätiedotMART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014
MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat
LisätiedotLastensuojelun edunvalvonnan kuntakartoitus 2016. Pilvikki Harju Sosiaalityön opiskelija 11.5.2016
Lastensuojelun edunvalvonnan kuntakartoitus 2016 Pilvikki Harju Sosiaalityön opiskelija 11.5.2016 Kysely viranhaltijoille Tarkoituksena kartoittaa lastensuojelun edunvalvonnan tilannetta Lapin ja Länsi-Pohjan
LisätiedotLoppuverryttely ulkona
1) Loppuverryttely (jäähdyttely) 12 min Jäähdyttely 4 min Kolmikot: Kolmikon jonot (1 + 2) vastakkain 20 m etäisyydelle toisistaan. Se jono missä on kaksi pelaajaa, lähtee jonon ensimmäinen pelaaja liikkeelle.
LisätiedotVenyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten
Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Lihaskireys ja alentunut nivelliikkuvuus syntyvät usein kehon yksipuolisesta kuormituksesta, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa lihaksiin tasapainohäiriön.
LisätiedotLajitekniikka: kuntopiiri
www.terveysverkko.fi/tietopankki/tyoikaisille Lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää ja sitä suositellaan tehtävän ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaskuntoharjoittelua voit tehdä kuntosalilla,
LisätiedotCase Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit
Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)
Lisätiedot6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.
ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen
LisätiedotTYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?
TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista
LisätiedotTUNNUSMERKKEJÄ VALMIUDET OSAAMISEN JOHTAMISEEN
OSAAMISEN JOHTAMINEN = LAAJA KOKONAISUUS HALLITA JA OHJATA KAIKKEA SITÄ TIETOA, TAITOA JA KOKEMUSTA, MIKÄ ON ORGANISAATIOSSA OLEMASSA, HANKITTAVISSA JA MUUTETTAVISSA TUNNUSMERKKEJÄ - avoimuus - arvojen
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,
LisätiedotSelviytyminen arjen tehtävistä, kokonaisvaltainen jaksaminen ja päivittäinen hyvinvointi * Koulumatkan kulkeminen omin lihasvoimin
Marie Rautio-Sipilä 9.6.2017 Marie Rautio-Sipilä/Turun Lasten Parlamentti 13.3.2018 Move! Fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille Toimintakyky
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 06 Västankvarns skola/ toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 06. Vuoden 06
LisätiedotSamanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen. Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Samanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Taustaa: uutta luovan innovatiivisuuden ja olemassa olevan
LisätiedotTytöt LVI-alalla - Perusraportti
Tytöt LVI-alalla - Perusraportti 1. Ikäni on Tämä kysymys antoi harhaanjohtavan tuloksen, sillä kaksi tytöistä täyttää 16 vuotta tänä vuonna mutta kaksi 17, vielä loppuvuoden aikana. 2. Aiempi koulutukseni
LisätiedotRoad Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008
Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden
LisätiedotLisää turvallista liikettä -rata
Lisää turvallista liikettä -rata Kuusi tehtävärastia sisältävä rata paikallaanolosta ja turvallisesta liikkumisesta. Tehdään pareittain salissa tai kentällä. Tarvikkeet tehtäväkortit kyniä ja paperia noppia
LisätiedotElämänlaatu. Minna-Liisa Luoma,tutkimuspäällikkö Minna-liisa.luoma@thl.fi. 28.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1
Elämänlaatu Minna-Liisa Luoma,tutkimuspäällikkö Minna-liisa.luoma@thl.fi 28.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Elämänlaadun määritelmiä Keskeistä kaikissa elämänlaadun määritelmissä on inhimillisen, subjektiivisen
LisätiedotKausivaihtelu ja ihminen (työkuormitus)
Hyvinvointia työstä Kausivaihtelu ja ihminen (työkuormitus) Juha Oksa, vanhempi tutkija Työterveyslaitos 2 Sisältöä Kausivaihtelun kuormitustekijät Mitä kuormitustekijät voivat aiheuttaa? Kuormituksesta
LisätiedotPalauteluento. 9. elokuuta 12
Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!
LisätiedotKOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET
KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne
LisätiedotSuunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015
Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun
LisätiedotSUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS
SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen aineisto ja toteutus Aineiston koko Sukupuolijakauma Työkykyennusteen muutos Työkykyriskiin
LisätiedotFirstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi
Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun
LisätiedotToimintakykytestien tulosten tulkinta
Toimintakykytestien tulosten tulkinta ASKO-hanke Erkka Huhtinen & Linnea lahtinen 1/2016 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Fysioterapian tutkinto-ohjelma 1 Sisältö Johdanto... 2 1 SPPB-testin tulosten
LisätiedotGrIFK Fyysinen harjoittelu.2. Arto Tuohisto-Kokko 10.05.2012, Kauniainen
GrIFK Fyysinen harjoittelu.2 Arto Tuohisto-Kokko 10.05.2012, Kauniainen Fyysinen harjoittelu.2 Ketteryys / Nopeus ja pikavoima Sisältö/Harjoitteet: Klo 17.30 aktivoiva alkuverryttely 5-10 min - Tavoite
LisätiedotVaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa
Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja
Lisätiedotoma arvio työkykynsä ja työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja se tehdään nimettömänä.
Yksilö tutka 2.0. Yksilö tutkalla kartoitetaan mikä on työntekijän oma arvio työkykynsä ja työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja se tehdään nimettömänä. Kyselyssä on
LisätiedotLiikuntaohjelma: viikot 1-6
Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle
LisätiedotMIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I
MIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I Sisällysluettelo: 1 Lihaskuntotestit 1.1 Etunojapunnerrus 1.2 Staattinen kylkilihasliike 1.3 Staattinen vatsa/selkälihasliike 1.4 Dynaaminen vatsalihasliike 2 Nopeusvoimatestit
Lisätiedot2016 Case. Hyvinvointianalyysi
2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni
LisätiedotCase Insinööri. Hyvinvointianalyysi
Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho
LisätiedotLonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi
Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla
LisätiedotKäytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.
Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen
LisätiedotHallituksen esitys työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 16/2015
Hallituksen esitys työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 16/2015 Vuoden 2017 eläkeuudistus: Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje ja keskimääräisen
LisätiedotHyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen
Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho
LisätiedotLiiketaitotestit ja tuloskortti
Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason
LisätiedotCase CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi
Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden
LisätiedotHyvinvointianalyysi Case. Hyvinvointianalyysi
Hyvinvointianalyysi 2018 Case Hyvinvointianalyysi MITÄ HYVINVOINTIANALYYSI KERTOO? Sykeväli 845ms Hyvinvointianalyysi auttaa sinua hallitsemaan stressiä, palautumaan paremmin ja liikkumaan oikein. Hyvinvointianalyysi
LisätiedotKokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki
Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Elintarviketeollisuus Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala Työskentelee n. 34 000 työntekijää
LisätiedotHarjoituksia nivelrikkopotilaalle
Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin
LisätiedotHigh Intensity Training virittää huippukuntoon jos rääkin vain kestää! PLUS. 58 KUNTO PLUS 13/2014 kuntoplus.fi
H.I.T High Intensity Training virittää huippukuntoon jos rääkin vain kestää! 58 KUNTO 13/2014 kuntoplus.fi Hiki virtaa, henki salpautuu ja suussa saattaa maistua veri KUNTO -lehden kivikovassa H.I.T.-treenissä.
LisätiedotLukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo
Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo Opetusministeriö Ulla Hämäläinen 29.10.2007 Taustaa Hämäläinen, U. Juutilainen, V-P. ja Hellsten, K.
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4
Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden
Lisätiedot3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.
Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan
LisätiedotIkääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa ikäihmiset ovat aktiivisia
Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa ikäihmiset ovat aktiivisia Ylä-Savon seutuseminaari pidettiin Savonia-ammattikorkeakoululla Iisalmessa 4.6.2013. Tapaamiseen kokoontui Ylä-Savon soten edustajia,
LisätiedotMUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa!
Kysely Välkky-projektissa keväällä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa! Aika ja paikka: 11.3.2011, MTC Oy, Pori Kouluttajat: Timo Martelius
LisätiedotJOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI 28.03.2014
JOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI 28.03.2014 KOMISSIO Komissio otetaan käyttöön kaikissa kilpailutuksissa, joiden hankintakausi alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen Raha liikkuu Joensuun seudun hankintatoimen
LisätiedotPalvelukeskus Koivulehto Jussintie 7 A 3 47400 KAUSALA
Sivuja:1/5 Vastaanottaja: Iitin Kunta/ Tekniset palvelut PL 32 47401 KAUSALA Tutkimusraportti Työnumero:051621100163 Kohde: Toimeksianto: Tilaaja: Läsnäolijat: Palvelukeskus Koivulehto Jussintie 7 A 3
LisätiedotEnsimmäisiä tuloksia SETUKLIM-hankkeesta (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot)
Ensimmäisiä tuloksia SETUKLIM-hankkeesta (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot) Jouni Räisänen, Helsingin yliopisto Milla Johansson, Ilmatieteen laitos 5.3.2012 Osa 1: Kylmien ja lämpimien kuukausien
LisätiedotNavigointia - perusopetus. Antti Ikonen Rehtori Vpj SURE FIRE
Navigointia - perusopetus Antti Ikonen Rehtori Vpj SURE FIRE Mitä edessä mikä kurssi?! 1. Työaikasuunnittelu 2. Kahden tai useamman toimipisteen rehtoritehtävien yhdistäminen 3. Jaettu johtajuus 1.Työaikasuunnittelu
LisätiedotAKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille
AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.
LisätiedotIhmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys
Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Evicures-hankeseminaari, 27.5.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Lämpöaistimuksen ja -viihtyvyyden tausta Miksi
Lisätiedot