Verkkosovellusten toteuttamisympäristö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verkkosovellusten toteuttamisympäristö"

Transkriptio

1 Verkkosovellusten toteuttamisympäristö Jyrki Hällström Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Kandidaatintutkielma

2 Tiivistelmä Verkkosovellusten toteuttamiseksi on useita käyttöympäristöjä. Tässä työssä käsitellään ilmaisohjelmistojen ja komponenttien hyödyntämistä WWW-palvelinympäristön toteuttamisessa. Tutkielman liitteenä on yksinkertainen tietokantasovellus, joka on toteutettu Apache-, PHP- ja MySQL-ohjelmistoilla. ACM-luokat (ACM Computing Classification System, 1998 version): C.2.4, H.2.4, H.2.7 Avainsanat: Verkkosovellus, palvelinympäristö, Apache, PHP, MySQL Sisältö 1 JOHDANTO PALVELIMEN TOTEUTUS LINUX APACHE APACHEN KONFIGUROINTI PHP ISTUNNONHALLINTA MYSQL MYSQL:N TURVALLISUUS YMPÄRISTÖN KÄYTTÖÖNOTTO NIMIPALVELIN WEBMIN APACHEN HAKEMISTORAKENNE TIEDOSTOJEN JA HAKEMISTOJEN KÄYTTÖOIKEUDET YLLÄPITO ESIMERKKISOVELLUS YHTEENVETO VIITTEET LIITE 1: ESIMERKKISOVELLUKSEN LÄHDEKOODI KÄYTTÄJÄT-OSIOLLE LIITE 2: ESIMERKKISOVELLUKSEN LÄHDEKOODI HALLINTA-OSIOLLE i

3 1 Johdanto Tietoyhteiskunnassa valtava määrä tietoa liikkuu sähköisessä muodossa. Tietoa voidaan hallita ja hakea verkkosovellusten avulla. Verkkosovellus voi toimia yrityksen sisäisessä tai julkisessa verkossa. Julkisella verkolla tarkoitetaan tässä tutkielmassa Internet-verkkoa. Verkkosovellus tarvitsee toimiakseen palvelimen, jonka toteuttaminen voi tulla monessa tapauksessa taloudellisesti kannattavaksi mikäli palvelujen ulkoistamiskustannukset ovat korkeat tai palveluilta halutaan tiettyjä räätälöityä ominaisuuksia. Palvelin voi toimia esimerkiksi posti-, tulostus- tai WWW-palvelimena. Kaikkia palveluita, joita käytetään selaimen kautta voidaan kutsua verkkosovelluksiksi. Lahtosen (2002) mukaan suuri osa maailmalla olevasta informaatiosta on tallennettuna tietokantoihin. Tietokantojen hyöty on merkittävä, kun verkkosovelluksesta halutaan tehdä tehokas ja monikäyttöinen. Verkkosovellusten vaatiman palvelimen toteutukseen on olemassa useita erilaisia välineitä ja ohjelmistoja. Tässä tutkielmassa tarkastellaan sellaisia ohjelmia, jotka ovat kaikkien vapaasti saatavilla olevia ilmaisohjelmia. Teknisesti toimiva palvelin voidaan toteuttaa jonkin sopivan WWW-ohjelmointikielen ja tietokantaratkaisun yhdistelmällä kohtuullisen helposti. Ilmaisohjelmistoista mahdollisia vaihtoehtoja tarjoavat muun muassa Apache, PHP sekä MySQL ja kaupallisista vaihtoehdoista esimerkkeinä mainittakoon ORACLE ja PL/SQL (Silvén, 1999). Kaupallisena WWW-palvelinratkaisuna voidaan mainita Microsoftin Windows Server System, joka on Netcraftin (2004) mukaan Apachen jälkeen toiseksi suosituin palvelinjärjestelmä ja SunONE on kolmanneksi suosituin ympäristö. Palvelin Selain HTTP TCP/IP Apache WWWpalvelin MySQL palvelin Tietokanta PHP-sovellus Linux Kuva 1: Verkkosovelluksen eräs malli. 1

4 Apachen alustaksi voidaan käyttää joko Linux- tai Windows-perusteista käyttöjärjestelmää. Mikäli palvelin toimii yrityksen sisäisessä verkossa ilman ulkoista liitäntää, voidaan tietoturvaratkaisut toteuttaa suljetun järjestelmän ehdoilla. Tällöin ei tarvitse ottaa huomioon ulkoisten liitäntöjen aiheuttamaa tietoturvariskiä. Sisäisistä verkoista voidaan mainita esimerkiksi pankkiautomaatit. Julkisessa verkossa WWW-palvelimen tulee pystyä vastaamaan ulkoisiin HTTP-pyyntöihin. Kaikki Internet-yhteydessä olevat palvelimet tuovat mukanaan turvallisuusongelmia, joiden huomioonottaminen on tärkeää tiedon ja järjestelmän turvaamiseksi. Tietoturvan takaamiseksi eivät kuitenkaan riitä pelkät tekniset turvatoimet, vaan järjestelmän käyttäjien toimiminen hyväksyttyjen tietoturvaperiaatteiden mukaan ja ohjeistuksen noudattaminen ratkaisevat suojaustoimien onnistumisen. WWW-palvelimen toiminnan hyödyntäminen vaatii usein dynaamisia palveluita. Siten sivuista saadaan mielekkäitä ja järkevästi toimivia interaktiivisia kokonaisuuksia. Mikäli suunnittelutyö tehdään järkevästi voidaan PHP, MySQL ja Apache yhdistelmällä toteuttaa laajojakin kokonaisuuksia, joiden konfiguroiminen eli järjestelmän asetusten valitseminen on helppoa. Tutkielman rakenne on seuraava. Aluksi esitellään palvelimen toteuttamisympäristöjä siten, että luku 2 esittelee kaupallisen ja vapaan lähdekoodin erilaiset lähestymistavat. Käytetyt ilmaisohjelmat sekä komponentit tarkentuvat kohdissa Luku 3 käsittelee palvelinympäristön kayttöönottoa. Luvussa 4 selvitetään palvelimen ylläpitoprosessia. Luku 5 sisältää esimerkkisovelluksen yksinkertaisesta autotietokannasta, joka on toteutettu Apache, PHP ja MySQL ohjelmilla. Tutkielman päättää lyhyt yhteenveto luvussa 6. 2 Palvelimen toteutus Palvelin voidaan toteuttaa joko kaupallisilla tai vapaan lähdekoodin eli GPL-ohjelmistoilla. Molemmilla on vahvuutensa ja heikkoutensa. Kaupallisten sovellusten hankintaa tukee kattavampi tukiorganisaatio sekä tuotteiden yhtenäisyys esimerkiksi Microsoft-ympäristössä, mutta kertainvestointi on selkeästi suurempi kuin GPL-ohjelmistoissa. Usein verkkopalvelut ja palvelimen kapasiteetti mitoitetaan liian suureksi ja kaupallisten sovellusten tuoma lisäarvo jää helposti käyttämättä. Sama palvelinjärjestelmä olisi mahdollista toteuttaa siis myös 2

5 GPL-ohjelmistojen avulla. GPL-toteutus on hyvä vaihtoehto, varsinkin jos yrityksellä on käytettävissä mikrotukea oman henkilökunnan joukossa. Ammattitaitoinen henkilö pystyttää toimivan palvelimen muutamassa tunnissa, kun hän on tehnyt etukäteissuunnitelman palvelimen toteutuksesta ja hankkinut tarvittavat komponentit sekä ohjelmat. Kaikki tarvittavat ohjelmistotuotteet löytyvät ilmaisohjelmistoina, jolloin kustannussäästö on merkittävä. Seuraavissa kohdissa tarkastellaan Linux-pohjaista alustaa käyttävää palvelimen toteutusympäristöä. 2.1 Linux Linux on tehokas 32-bittinen moniajokäyttöjärjestelmä. Linux-käyttöjärjestelmän perustan loi suomalainen Helsingin yliopistossa opiskellut Linus Torvald. Järjestelmän on Unixpohjainen ja sen ensimmäinen versio oli nimeltään minix. Ensimmäinen virallinen Linuxversio julkaistiin vuoden 1991 lopulla. Torvald järjesti lähdekoodin vapaasti saataville ja antoi muille mahdollisuuden kehittää Linuxia eteenpäin (Pitts ja Ball, 1999). Linuxissa on kaikki samat ominaisuudet mitä voisi odottaa Unix-järjestelmästä: moniajo, virtuaalimuisti, jaetut tiedostokirjastot, muistinhallinta ja TCP/IP verkkotoiminta. Linuxin johdolla tapahtunut avoimen lähdekoodin suosion kasvu on saanut monet organisaatiot siirtymään GPLohjelmistoihin. Linux on erittäin vakaa, turvallinen ja täydellisesti verkkoympäristöön sopiva käyttöjärjestelmä. Koska kaikki lähdekoodi on saatavilla, on myös jokaiseen turvallisuusaukkoon saatavissa korjaus yleensä 24 tunnin sisällä siitä, kun turvallisuusaukko on huomattu (Linux Online, 2004). Tietoturvan kannalta Linux on usein parempi kuin kaupalliset suljetut järjestelmät. Vapailla ohjelmilla on yleensä riittävät tietoturvaratkaisut, kun ne on otettu käyttöön. Esimerkiksi palomuurityökalut- ja toteutukset ovat turvallisia, mikäli ne ovat oikein konfiguroitu. Peltomäen ja Linjaman (1999) mukaan koko Linux-tietoturva rakentuu kahden peruskomponentin mukaan: 1) tiedostojen suojaukset eli käyttöoikeudet, jotka määrittelevät eri resurssit vain niiden tahojen käyttöön, joille ne on tarkoitettu ja 2) käyttäjätunnukset ja niihin liittyvät salasanat varmentavat käyttäjän oikeudet määrättyihin resursseihin. Linuxjärjestelmän hakemistorakenne on kuvattu taulukossa 1. Tiedostot ja hakemistot ymmärre- 3

6 tään Linux-tiedostojärjestelmässä samaksi asiaksi. Linuxin tiedostojärjestelmä on hierarkkinen puurakenne, johon kaikki tiedostot tallennetaan. Taulukko 1: Linuxin hakemistorakenne. Hakemisto Kuvaus /boot Kansio joka sisältää bootloaderin (esimerkiksi Lilo). /bin Kansio, johon on tallennettu tärkeät binääritiedostot (kaikille käyttäjille). /sbin Kansio, johon on tallennettu tärkeät binääritiedostot (root). /lib Kansio, joka sisältää välttämättömät jaetut kirjastot sekä kernelin moduulit. /etc Kansio, johon tallennetaan konfiguraatiotiedostot. /tmp Kansio, joka sisältää väliaikaiset tiedostot. /var Kansio, jossa sijaitsee muuttuva data, esimerkiksi sähköposti, uutisryhmät ja tulostusjonot. /dev Kansio, johon on tallennettu laitetiedostot (device files), jotka vastaavat koneen komponentteja. /mnt Kansio, johon on tarkoitettu tiedostojärjestelmien väliaikaiseen mounttaamiseen(liittämiseen). /home Kansio, jossa sijaitsevat käyttäjien kotihakemistot. /root Järjestelmänvalvojan (root) kotihakemisto. /usr Toissijainen hakemistopuu. /opt Kansio, johon on tallennettu ohjelmistoja. /proc Kansio, joka on tarkoitettu illusionääri tiedostoja varten. 4

7 2.2 Apache Yksi avoimen ohjelmistokehityksen lippulaivoista on Apache ja se on laajimmin levinnyt WWW-palvelinalusta maailmassa (Laurie ja Laurie, 1999). Apache on WWW-palvelin, joka on vastuussa ylivoimaisesti suurimmasta osasta Internetin WWW-palveluista. Apachella pyöritetään eräitä maailman suurimpia sivustoja. Se on hyvin mukautuva ja toimii myös vanhemmilla tietokoneilla. Esimerkiksi verkkokauppa Amazon (http://www.amazon.com) toimii Apache-pohjaisella järjestelmällä. Netcraftin (2004) mukaan Apache on vakaa ja luotettava tuote kuvan 2 mukaisesti. Sen osuus maailman WWW-palvelimista on lähes 70 %. Se on stabiili, turvallinen ja tehokas palvelinohjelmisto, mikä tarjoaa runsaasti erilaisia skriptaus- ja konfigurointimahdollisuuksia. Apache ohjelmaa voidaan ajaa useilla eri käyttöjärjestelmillä. Apache on suosittu, koska se on ilmainen ja helposti konfiguroitavissa oleva WWW-palvelin ja se on myös yksi Linux-järjestelmien tyypillisimmin tarjoamista palveluista (FCS partners, 2004). Apachen vahvuuksia ovat joustavuus ja sopeutuvuus liittyä erilaisiin käyttöjärjestelmiin ja alustoihin. Ympäristö Maaliskuu 2004 Prosenttia Huhtikuu 2004 Prosenttia Muutos Apache Microsoft SunONE Kuva 2: Apachen osuus palvelinalustana ajalla elokuu huhtikuu

8 Apachea on mahdollisuus käyttää monikielisenä versiona. Tämä antaa käyttäjille valinnan mahdollisuuden eri kieliversioiden välillä. Yleisesti standardikielenä on englanti, mutta esimerkiksi virheilmoitukset voidaan tulostaa käyttäjän äidinkielellä. 2.3 Apachen konfigurointi Palvelinohjelmiston konfiguroiminen on tärkein vaihe Apache-palvelimen saattamisessa toimintakuntoon. Apachen asetukset määritellään tekstitiedostoihin, jotka sijaitsevat oletusarvoisesti palvelimen /usr/local/apache/conf-alihakemistossa. Taulukosta 2 ilmenevät tärkeimmät konfigurointitiedostot. Apachen kaikkein tärkein tiedosto on httpd.conf. Se on tiedosto, joka sisältää kaikki olennaisimmat palvelimen asetukset. Tiedostoa on helppo muokata tekstieditorilla. Apachen tiedostot ovat yleisesti erittäin hyvin kommentoituja, joten asetusten muokkaaminen on helppoa. Tiedosto srm.conf sisältää ja määrittelee palvelimella olevia resursseja, kuten HTML- ja XML-dokumentteja, CGIohjelmia sekä muita käytettäviä resursseja. Palvelimen hakemistojen ja niissä olevien tiedostojen oikeuksia voidaan muokata editoimalla access.conf-tiedostoa. Apachepalvelimella sijaitseva hakemisto on helppo suojata luomalla suojattavaan hakemistoon.htaccess tiedosto, joka määrittelee mistä tiedostosta käyttäjätunnus- ja salasana haetaan (kuva 3). htpasswd-ohjelmalla voidaan lisätä käyttäjiä ja muuttaa salasanoja hakemiston käyttöoikeuksiin (kuva 4). AuthUserFile /home/tko/jhalls/th.txt AuthType Basic AuthName Autotietokanta ylläpito require valid-user Kuva 3: Esimerkki tiedostosta.htaccess Ohjelmalla htpasswd kirjoitetaan käyttäjätunnus- ja salasana. Optio c luo uuden salasanatiedoston ellei sitä ole jo olemassa. Mikäli tiedosto on luotu aiemmin, korvataan sen sisältö uusilla tunnuksilla. 6

9 htpasswd -c th.txt matti Adding password for matti New password: mainio Re-type new password: mainio Kuva 4: Käyttäjätunnuksen ja salasanan antaminen htpasswd ohjelmalla. Apache kryptaa automaattisesti salasanan, joten salasanatiedoston th.txt sisältö salasanan mainio kryptauksen jälkeen on matti:zkmvo9nnxafu2. Salasana on kryptattu DESalgoritmilla (Data Encrypting Standard). Tämän avulla salasanasta saadaan 4096 (2^12) erilaista kryptattua versiota. Kryptaus toteutetaan sen vuoksi, että salasanojen listoista ei voi päätellä mitkä salasanoista ovat samoja (Rantala 2003). Tiedostoa etc/shadow saa lukea ainoastaan root-käyttäjä, koska siellä sijaitsevat järjestelmän salasanat. Taulukko 2: Apachen konfigurointitiedostot. Tiedosto httpd.conf srm.conf access.conf Selitys Tärkein konfigurointitiedosto. Resurssien määrittelytiedosto. Käyttöoikeuksien määrittelytiedosto. Apache-palvelinta voidaan ajaa kahdessa tilassa, joko standalone- tai inetd-tilassa. Kun palvelinta ajetaan inetd-tilassa, niin Linux huolehtii palvelinohjelmiston käynnistämisestä aina, kun hakupyyntö saapuu tiettyyn TCP-porttiosoitteeseen. Prosessit muodostavat hierarkkisen järjestelmän siten, että initd-prosessi on kaikkien prosessien äiti. Suorituskyvyn optimoimiseksi Apachea kannattaa ajaa standalone-tilassa, koska tällöin Apachen palvelinprosessi on jatkuvasti päällä odottamassa uusia hakupyyntöjä (Rantala, 2002). Apachen tietoturvaa voidaan parantaa asentamalla palvelimelle ainoastaan tarvittavat ohjelmistot ja komponentit. Kaikki käyttämättä olevat portit kannattaa sulkea mahdollisten murtoyritysten varalta. Linuxin ja Apachen tallentamia lokitiedostoja kannattaa säännöllisesti tarkkailla sekä automaattisesti että CGI-skriptein manuaalisesti (Peltomäki, 1999). 7

10 2.4 PHP PHP on HTML-koodin yhteyteen sijoitettava skriptauskieli, jolla saadaan WWW-sivuille dynamiikkaa varsin helposti. Syntaksiltaan PHP muistuttaa hyvin paljon C-, Java- ja Perlkieliä, joten se on tehokasta ja helposti opittavissa. Kielen tavoitteena on tarjota nopeasti hyödynnettävä kehitysympäristö (Akkanen & al., 2002). PHP-kokonaisuuden kehittäminen alkoi ideasta saada tietää kuka lukee WWW-palvelimella olevia dokumentteja. Kun muut käyttäjät ottivat käyttöön kehitetyn ohjelmapaketin pyytäen siihen lisää ominaisuuksia, syntyi alkuperäinen PHP eli Personal Home Pages Tools (Kujala, 2000). Alkuperäisen PHP:n kehitystyön aloitti Rasmus Lerdorf vuonna PHP:n suosio lisääntyi, kun PHP3 julkaistiin kesäkuussa Viimeisin PHP:n stabiili versio on 4 (Rantala, 2002). Nykyisin PHP:tä käytetään laajasti erilaisissa WWW-toteutuksissa. PHP on avoimen lähdekoodin ohjelmisto, joten sen käyttäminen on ilmaista. PHP on toimiva kieli WWWpohjaisten sovellusten tekemiseksi, koska komentojonoja voidaan upottaa suoraan HTMLkoodiin. Jos ohjelmoijalla on kokemusta esimerkiksi C- tai Java-kielestä niin PHP:n omaksuminen on kohtuullisen helppoa kielten samankaltaisen syntaksin vuoksi. PHP:llä voidaan rakentaa dynaamisia WWW-sivustoja, lähettää kuitteja (cookie) tai kytkeytyä erilaisilla Internet-protokollilla erilaisiin palvelimiin. PHP tukee valmiiksi esimerkiksi SMTP- (Simple Mail Transfer Protocol), POP3- (Post Office Protocol 3), FTP- (File Transfer Protocol) ja tietenkin HTTP-protokollaa (HyperText Transfer Protocol), joten se soveltuu hyvin esimerkiksi WWW-pohjaisten palveluiden ohjelmointiin (Hakala & al., 1999). Palvelimella suoritettavien sovelluksien merkittävä etu on niiden toiminnan varmistaminen erilaisilla järjestelmäalustoilla. Esimerkiksi eri valmistajien selaimet, PDA-laitteet ja matkapuhelimet hyötyvät palvelimella suoritettavista ohjelmista. PHP:llä vältetään yhteensopivuusongelmia, joita voi ilmetä esimerkiksi JavaScript-sovelluksissa. Mannermaan (1999) mukaan PHP:n erinomainen ominaisuus on sen hyvä tuki eri tietokannoille. Tällä hetkellä löytyy ajurit niin Oracle- ja dbase-tietokannoille kuin maksuttomille MySQL- ja PostgreSQL-kannoille. Mikäli kantaa ei löydy suoraan tuettavien tietokantojen listasta voi käyttää geneerisiä ODBC-ajureita, jotka löytyvät melkein jokaiseen relaatiotietokantaan. 8

11 2.5 Istunnonhallinta PHP:n turvallisuutta ja hallittavuutta voidaan parantaa istunnonhallinnalla. Rantalan (2002) mukaan istunnolla tarkoitetaan sellaisia yhteenkuuluvia HTTP-pyyntöjä, joita voidaan tarkastella selkeän aloitus- ja lopetustapahtuman avulla. WWW-sovelluksessa istunnon luominen on hankalaa, koska HTTP on tilaton protokolla, jonka avulla ei ole mahdollista ylläpitää tilatietoa eri siirtotapahtumien välillä. Istunnonhallinnan avulla pystytään ylläpitämään tilatietoa sovelluksen tilasta asiakaspäässä. PHP mahdollistaa sisäänrakennetut komponentit istunnonhallintaan versiosta 4 alkaen. PHP tukee istuntojen hallintaa pysyvien tietojen tallennuksessa (PHP Manual, 2004). Istunto on tietty joukko muuttujia, jotka säilytetään palvelupyyntöjen välillä. Istunto tulee pystyä tunnistamaan tietyn tunnistekoodin avulla. Tunnistekoodi välitetään HTTP-kuittien avulla (Leponiemi, 2004). Istunto luodaan PHP:ssä funktiolla session_start. Istunnolle asetetaan muuttujia käsittelemällä $_session-taulukkoa. Kuvassa 5 on esimerkki istunnon luomisesta. <?php session_start(); $_SESSION[ Muuttuja ] = Arvo ;?> Kuva 5: Istunnon luominen. Istuntoon lisätään muuttujia sijoittamalla niitä taulukkoon $_SESSION. Taulukko on käytössä ainoastaan funktion session_start kutsun jälkeen. Muuttuja poistetaan funktion unset avulla, esimerkiksi unset($_session[ Muuttuja ]) (Leponiemi, 2004). Istunnon voi tarvittaessa tuhota komennolla session_destroy() Leponiemen (2004) mukaan kuitit tarjoavat mahdollisuuden määritellä verkkopalvelua asiakkaan valintojen mukaan. Yksinkertainen esimerkki kuittien käytöstä on ylläpitää tietoa asiakkaan vierailusta määrätyllä WWW-sivulla. Asetetaan kuitti kun asiakas ensimmäisen kerran lataa WWW-sivun. Kuitti on lyhyt tekstimuotoinen tieto, joka tallennetaan käyttäjän työasemalla selaimen avulla. Kuitti muodostuu nimi arvo parista ja sille voidaan määrittää 9

12 vanhenemisaika, eli aika jolloin selain poistaa kuitin. Kuitin avulla voidaan mukauttaa WWW-palvelua käyttäjän valintojen mukaan. Tämä on yleistä esimerkiksi pankkien verkkopalveluissa, jotka tunnistavat käyttäjän ja hänen aiemman profiilinsa kuitin avulla. Kuitteja on kahdenlaisia: istuntokohtaisia ja pysyviä. Istuntokohtaiset kuitit säilyvät selaimen muistissa niin kauan kuin selain on auki. Pysyvät kuitit tallentuvat levylle ja säilyvät siellä kunnes käyttäjä menee samaan palveluun uudestaan ja selain palauttaa kuitin palvelimelle. Kuvassa 6 on esimerkki kuitin luomisesta. Esimerkin rakenne on seuraava: Muuttuja $k alustetaan arvoon 1. Kuitti nimeltä kaynnit asetetaan siten, että sen vanhenemisaika on 1 tunti. Kun käyttäjä lataa WWW-sivun uudelleen, niin muuttuja $k:n arvo kasvaa yhdellä. Otsaketiedoissa kerrotaan selaimelle, että tietoja ei saa tallentaa välimuistiin. <?php // ASETETAAN KUITTI $k = 1; if ($_COOKIE[ kaynnit ]) { $k = $_COOKIE[ kaynnit ] + 1; } setcookie( kaynnit, $k, time() ); header( Pragma: No-cache );?> Kuva 6: Kuitin luominen. Myöhemmin voidaan tulostaa käyttäjälle hänen vierailujensa määrä viimeisen tunnin aikana esimerkiksi seuraavasti: Olet ladannut tämän sivun viimeisen tunnin aikana <b><?= $k?></b> kertaa! Kuittien toimintaan ei tule täysin luottaa, koska käyttäjällä on mahdollisuus kieltää niiden käyttö. Kun halutaan varmistaa WWW-sovellusten toiminta, niin kuittien tulisi oletusarvoisesti olla sallittuja. 10

13 2.6 MySQL Hakalan & al. (1999) mukaan tietokantojen käyttö perustuu yleensä relaatiotietokantajärjestelmään ja standardeihin kyselykieliin sekä rajapintoihin. Sovellusohjelmilla ei ole yleensä suoraa pääsyä tietokantoihin, mikä mahdollistaa tiedon suojaamisen ja korruptoimisen väärinkäytöksiltä. Toimiva SQL-tietokanta tarvitsee rajapinnan tietokannan ja ohjelmointikielten välille. MySQL on ilmainen vapaan lähdekoodin relaatiotietokantasovellus (MySQL, 2004). Ruotsalainen T.c.X Ab yhtiö kehitti sen aluksi omiin yhtiön sisäisiin käyttötarkoituksiinsa. WWW-ohjelmoinnin lisääntyminen on saanut aikaan rajapintojen kehittymisen itse palvelinohjelmiin, kuten Apache-palvelimeen. MySQL:n noudattama sisäinen asiakas palvelinarkkitehtuuri tekee siitä vakaan ja helposti hallittavan ohjelmiston, jossa sovellukset eivät koskaan käsittele suoraan tietokantaa, vaan käsittely tapahtuu aina palvelinohjelman kautta. MySQL-palvelimeen voidaan ottaa yhteys erilaisten rajapintojen kautta, kuten ODBC ja JDBC. Java-kielen lisäksi tietokantaa on mahdollista käsitellä myös PHP-, Perl-, Pythonkielillä sekä C- kielellä käyttäen Tcl-tekniikkaa. ODBC on rajapinta SQL-ohjelmointiin Windows ympäristössä. Lähes jokaiseen tietokannanhallintajärjestelmään on saatavilla ajuri, joka tulkitsee ODBC API:n (Application Programming Interface) kautta suoritetut SQLkomennot. JDBC on standardi Java-ohjelmoinnissa tietokantayhteyksien ja tietokantojen välillä. JDBC API mahdollistaa SQL-kyselyiden suorittamisen (Sun Microsystems, 2004). Haluttaessa myös C++ kieltä voidaan hyödyntää (Heinisuo, 2001). MySQL toimii myös Tomcat-palvelimella servlet-ohjelmointia hyödyntäen. Tomcat on ilmainen WWW-palvelin, joka sisältää muun muassa tuen JSP-sivustoille ja Java-servleteille. Tomcat-ohjelmisto on ladattavissa asennusohjeineen osoitteesta: MySQL:n nykyinen versio on ja se sisältää SQL-standardin ANSI SQL99 tuen. SQL (Structured Query Language) on standardoitu relaatiotietokantojen yhteydessä käytettävä kieli, joka sisältyy lähes kaikkiin tietokannanhallintajärjestelmiin (Lahtonen, 2002). Lahtosen (2002) mukaan kehittyneisiin tietokannanhallintajärjestelmiin on rakennettu ominaisuuksia, kuten monipuoliset tietoturvatoiminnot, elvytystekniikat ja transaktiot. Transaktio on myös MySQL:n tukema looginen toimintakokonaisuus, joka joko tapahtuu kokonaan tai ei ollenkaan. Esimerkki transaktiosta on toiminta pankkiautomaatilla. Koko toiminta määritellään transaktioksi joka tapahtuu kun kaikki toiminnot on todettu virheettömiksi. Käyttäjällä 11

14 on mahdollisuus vahvistaa toimintoketju komennolla commit tai peruuttaa toimintoketju komennolla rollback. Kuvassa 7 on esimerkki transaktiosta, käyttäjä Matti siirtää rahaa käyttäjälle Jussi. UPDATE tili SET summa = summa 1000 WHERE kayttaja = Matti ; UPDATE tili summa = summa WHERE kayttaja = Jussi ; COMMIT; Kuva 7: Transaktio. MySQL sisältää ominaisuudet tietoturvan ja käyttöoikeuksien hallintaan. Jokaiselle taululle määritellään omistaja owner. Myös valtuuksien edelleen ohjaus onnistuu grant-optiolla. Valtuuksia voidaan evätä revoke toiminolla. Näkymien käsittelyyn voidaan määritellä oikeudet samalla tavalla kuin tavallisten taulujen yhteyteen (Lahtonen 2002). 2.7 MySQL:n turvallisuus MySQL tarjoaa käyttäjien oikeuksien (priviledge) määrittelyn sekä pääsynvalvonnan (access control) (MySQL, 2004). Oikeuksien määrittely tarkoittaa SQL:n GRANT-määrittelyjen suorittamista. Pääsynvalvonta tarkoittaa käyttäjätunnuksia ja näihin liittyviä salasanoja. Versiosta 4.1 alkaen PASSWORD()-funktio on tarkoitettu MySQL:n käyttäjätilien hallintaan, mutta sovellusohjelmoija voi omiin tarkoituksiinsa käyttää SHA1()- ja MD5()- funktioita. MD5 (Message Digest 5) ja SHA (Secure Hash Algorithm) ovat niin sanottuja hash-funktiota. Tällaiset tiivistealgoritmit eivät tarvitse erillistä avainta sanoman tiivistämiseen. Tiivistefunktiot salaavat syötteensä yksisuuntaisesti siten, että saadusta tuloksesta ei voida päätellä mitään syötteestä. Turvallisuuden lisäämiseksi MySQL-palvelimen ja asiakasohjelmien välille on mahdollista rakentaa myöskin SSL-salaus (MySQL, 2004). Turvalli- 12

15 suutta voidaan parantaa myöskin hyvillä käytännöillä, esimerkiksi sallimalla tietokannan konfiguroiminen ainoastaan root-oikeuksilla. Kun MySQL-palvelin käynnistetään asennuksen jälkeen ensimmäisen kerran, root-tunnukselle ei ole vielä määritelty salasanaa. Antamalla komento SET PASSWORD luodaan salasana pääkäyttäjälle root. 3 YMPÄRISTÖN KÄYTTÖÖNOTTO Hyvä WWW-palvelin koostuu selkeästä ja nopeasta ohjelmistosta sekä tarkoituksenmukaisesta laitteistoista, jolloin ohjelmat ja laitteisto saadaan optimoitua vakaaseen yhteistyöhön. On varmistettava, että kaikki komponentit ovat riittävän tehokkaita ja ettei palvelimen toimintaan vaikuttavia pullonkauloja pääse syntymään. Lahtosen (2002) mukaan dynaamisten sivujen tuottaminen ei tuota ongelmia, koska WWW-palvelin suorittaa varsinaisen PHPkoodin ja huolehtii yhteyden ottamisesta tietokantaan. Dynaamisten sivujen generointi on kuitenkin huomattavasti raskaampaa kuin tavallisten staattisten dokumenttien tuottaminen. 3.1 Nimipalvelin Palvelimen kytkeytyminen julkiseen Internet-verkkoon tapahtuu IP-osoitteen avulla. Domain-nimipalvelut (Domain Name Services, DNS) tarkoittaa järjestelmää, jolla tietokoneet löytävät toisensa Internetissä. Jokainen palvelin omistaa oman IP-osoitteensa (The Linux Documentation Project, 2001). TCP/IP-protokollan ja Internet-tietoliikenteen toiminnan kannalta IP-osoitteet ovat keskeisessä roolissa. IP-osoite on nelitavuinen luku, esimerkiksi , joka on Joensuun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen CSpalvelimen osoite. Nimipalvelimen avulla IP-osoite muutetaan muotoon ja päinvastoin. Pittsin ja Ballin (1999) mukaan DNS on laaja, jaettu tietokanta, joka sisältää isäntäkoneiden nimien ja IP-numeroiden yhdistelyjä. Linux-alustassa käyttökelpoinen nimipalvelin on Bind. Nimipalvelimia tarvitaan aina kaksi kappaletta, ensisijainen ja toissijainen palvelin, jotka sijaitsevat fyysisesti eri palvelimilla. Tämä varmistaa sen, että mikäli toinen palvelin ei vastaa pyyntöön niin haettu HTTP-pyyntö ohjautuu automaattisesti toissijaiselle palvelimelle ja yhteys haluttuun palvelimeen voidaan toteuttaa. Nimipalvelimen konfiguroiminen tapahtuu muokkaamalla tiedostoa named.conf, joka löytyy hakemistosta /etc/bind/named.conf. 13

16 3.2 Webmin Webmin on monipuolinen etähallintaohjelma Linux-palvelimelle. Sen avulla voidaan hallita selainpohjaisella liittymällä Apache-palvelinta. Webmin on yksinkertainen WWW-palvelin joka hyödyntää cgi-sovelluksia etähallintatoiminnoissa. Webmin koostuu useista moduuleista. Standardimoduuleilla voidaan hallita järjestelmän peruspalveluja sekä monia verkkopalveluita, kuten Apachea, SQL-palvelimia, DNS-palvelinta ja CVS-versionhallinta palvelinta. Java-tuella varustetulla WWW-selaimella voidaan käsitellä myös järjestelmän tiedostoja suoraan (Webmin, 2004). Oletusarvoisesti Webmin asentuu porttiin SSL-salaus varmistaa hallinnan tietoturvan käytettäessä Webmin-ohjelmaa verkon yli etähallintana. Mikäli tietoturvaa halutaan parantaa, kannattaa oletusportti vaihtaa esimerkiksi portiksi Kuvassa 8 on esimerkki Webmin-käyttöliittymästä. Kuva 8: Webmin käyttöliittymä. 14

17 3.3 Apachen hakemistorakenne Apachen hakemistorakenne on jaettu selkeisiin helposti hallittaviin osiin. Taulukossa 3 on lyhyt esimerkki hakemistoista ja kuvaus niiden sisällöistä. Taulukko 3: Apachen hakemistorakenne. Hakemisto bin cgi-bin conf error htdocs tai webdocs icons logs manuals modules Kuvaus Binääritiedostot. Kansio, johon oletusarvoisesti tallennetaan CGI-ohjelmat. Kansio, johon oletusarvoisesti tallennetaan konfiguraatiotiedostot. Kansio, johon oletusarvoisesti tallennetaan käyttäjälle näytettävät virheilmoitukset. Kansio, johon oletusarvoisesti tallennetaan julkaistavat HTML-dokumentit. Hakemiston nimi voi olla myös public_html. Kansio, johon tallennetaan muun muassa dokumentaation käyttämät kuvakkeet. Kansio, johon oletusarvoisesti tallennetaan erilaiset lokitiedostot. Kansio, johon on tallennettu Apachen dokumentaatio. Kansio, johon tallennetaan kaikki moduulit. 3.4 Tiedostojen ja hakemistojen käyttöoikeudet Järjestelmän turvallisuuden ja vakauden perustan luovat tiedostojen ja hakemistojen käyttöoikeudet. Tiedostojen käyttöoikeudet jaetaan kolmeen osaan: tiedoston omistaja, tiedoston ryhmä ja kaikki muut. Tiedostojen oikeudet voi tarkistaa komennolla ls-l joka kertoo tiedostojen oikeudet koodiriveinä. Hakemistojen käyttöoikeudet ilmaistaan samalla tavalla kuin tiedostojenkin. Lukuoikeus antaa mahdollisuuden listata hakemiston tiedostojen nimet, kirjoitusoikeus antaa mahdollisuuden kirjoittaa hakemistoon uusia tiedostoja ja suoritusoikeus antaa mahdollisuuden tehdä hakemistoja nykyiseen hakemistoon. Käyttäjät jaetaan kolmeen joukkoon taulukossa 4 ilmenevällä tavalla, jossa joukot ovat toisensa poissulkevia. 15

18 Taulukko 4: Hakemistojen ja tiedostojen omistajat sekä ryhmät. Symboli u g o Selitys user, omistaja group, omistajan ryhmä others, muut. Jokaiseen joukkoon liittyy suojauskenttä, joka ilmoittaa mitkä oikeudet kyseisellä joukolla on. Suojauskentän kirjainten merkitykset ilmenevät taulukosta 5. Taulukko 5: Käyttöoikeudet hakemistolistauksessa. Symboli r w x Selitys read, luku write, kirjoitus execute, suoritus. Jos suojauskentän kohdalla on viiva, niin kyseinen suojaus puuttuu (Hietanen 1996). 4 Ylläpito Järjestelmän pitäminen ajan tasalla tarkoitta Rantalan (2002) mukaan kaikkien virallisten ohjelmapäivitysten asentamista. Eri Linux-jakeluissa on useita menetelmiä järjestelmän päivittämisen automatisoimiseksi. Etenkin julkisessa verkossa olevien palvelimien pitäminen ajan tasalla tietoturvapäivitysten osalta on tärkeää. MySQL-tietokanta tulee varmuuskopioida säännöllisin väliajoin mahdollisten järjestelmähäiriöiden tai levyrikkojen varalta. Yksinkertainen tapa suorittaa varmuuskopiointi on käyttää mysqldump komentoa. Antamalla komento mysqldump u matti p autokanta > varmuuskopio.sql luodaan identtinen kopio autokanta tietokannasta. 16

19 5 Esimerkkisovellus Esimerkkisovellus perustuu MySQL-tietokantaan, jota käytetään ja hallitaan PHPlomakkeilla. WWW-selaimella käytettävällä sivustolla pystytään lisäämään, muokkaamaan ja poistamaan tietoa tietokannasta. Käyttäjä-osio listaa tietokannassa olevat autot järjestettynä auton merkin mukaan. Hallinta-osiolla pystytään lisäämään ja poistamaan sekä muokkaamaan autojen tietoja. Tietokanta voidaan luoda root-oikeuksilla seuraavan esimerkin mukaan: Luodaan tietokanta nimeltä autokanta CREATE database autokanta; Annetaan kaikki oikeudet käyttäjänimelle matti ja salasanalle mainio grant all on * to identified by 'mainio'; Kuvassa 9 luodaan taulu nimeltä henkiloauto CREATE TABLE henkiloauto ( id int(11) NOT NULL auto_increment, merkki varchar(255), rekisteri_numero varchar(11), PRIMARY KEY(id) ); Kuva 9: Tietokantataulun luominen. Sovelluksen hallinta-osio tulee olla ainoastaan tietokannan ylläpitäjän käytettävissä. Hallinta-hakemisto on suojattu käyttämällä.htaccess tiedostoa. PHP:n avulla hallinta-osio olisi mahdollista suojata esimerkiksi sallimalla niiden käyttö ainoastaan tietystä IP-osoitteesta. Mikäli ylläpitäjänä on ainoastaan yksi henkilö, on tarkoituksenmukaisempaa käyttää.htaccess menetelmää. Tällöin suojaus tapahtuu käyttöjärjestelmätasolla ilman, että varsinaiseen PHP-koodiin tarvitsee tehdä muutoksia. Myös MySQL-tietokantaa on mahdollista 17

20 hyödyntää käyttäjätunnistuksessa luomalla erityinen kayttajat taulu, joka ylläpitää sallittuja käyttäjätunnuksia ja salattuja salasanoja. Taulukosta 6 ilmenee sovelluksessa käytettyjen tiedostojen nimet ja tehtävät. Taulukko 6: Esimerkkisovelluksessa käytettävien tiedostojen kuvaukset. Tiedoston nimi index.php style.inc functions.inc admin.php avaakanta.php update.php muokkaa.php muokkaa_auto.php update_muokkaa.php delete.php.htaccess style.inc Tehtävä Toimii sovelluksen etusivuna. Sisältää tyylitiedoston määrittelyt. Tässä tiedostossa on funktio(t), joita kutsutaan sovelluksen eri kohdista. Hallinta-osion etusivu, joka sisältää lomakkeen uuden auton lisäämiseksi tietokantaan. Tiedosto, joka sisältää tietokannan avausrutiinit. Suorittaa lisäystoiminnon. Hallinta-osion näkymä, jossa listataan kaikki tietokannassa olevat autot. Auton nimi toimii linkkinä muokkaustilaan. Sivu, jossa valitun auton tietoja voidaan muokata tai auto voidaan poistaa tietokannasta. Suorittaa pyydetyn SQL-toiminnon. Poistaa auton tietokannasta. Suojaa hallintakansion käyttöjärjestelmätasolla. Tiedosto, joka sisältää tyylimääritykset. 18

Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:

Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,

Lisätiedot

LINUX-HARJOITUS, MYSQL

LINUX-HARJOITUS, MYSQL LINUX-HARJOITUS, MYSQL Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Kristopher Vuorela UBUNTUN ASENNUS JA ALKEET 206101312 Linux järjestelmät Lukukausi: Kevät 2015 Työ valmistui: 15.04.2015

Lisätiedot

WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa

WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa WWW ja tietokannat WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa tekstiä, kuvia, hyperlinkkejä Staattiset sivut kirjoitettu kerran, muuttaminen käsin ongelmana pysyminen ajantasalla Ylläpito hankalaa,

Lisätiedot

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303

Lisätiedot

Written by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36

Written by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36 !!!!! Relaatiotietokannat ovat vallanneet markkinat tietokantojen osalta. Flat file on jäänyt siinä kehityksessä jalkoihin. Mutta sillä on kuitenkin tiettyjä etuja, joten ei se ole täysin kuollut. Flat

Lisätiedot

Tapahtumakalenteri & Jäsentietojärjestelmä Ylläpito

Tapahtumakalenteri & Jäsentietojärjestelmä Ylläpito Tapahtumakalenteri & Jäsentietojärjestelmä Ylläpito Henri Kinnunen, Seppo Tompuri, Tero Malkki, Matti Heiskanen, Tommi Rönkönharju, Tuomas Valkeapää Sisällysluettelo 1. Alkusanat.2 2. Asennusohje..2 3.

Lisätiedot

Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan

Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Aram Abdulla Hassan Windows Server 2012 asentaminen ja käyttö 1 Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Hyper-V ohjelma. Riipu minkälaista Serveria yritämme

Lisätiedot

Julkaiseminen verkossa

Julkaiseminen verkossa Julkaiseminen verkossa H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www-palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden ottaminen unix-koneeseen (pääteyhteys) komentopohjainen

Lisätiedot

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset - Avaa Työkalut valikko ja valitse Tilien asetukset - Valitse vasemman reunan lokerosta Lähtevän postin palvelin (SM - Valitse listasta palvelin, jonka

Lisätiedot

SQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010

SQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010 SQLite selvitysraportti Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen Maaliskuu 2010 Opinnäytetyö Kuukausi Vuosi 1 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ SQLITE:STA... 2 2. HISTORIA... 2 3. SQLITEN KÄYTTÖ... 3 3.1 SQLiten asennus

Lisätiedot

TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 14 MARKKU SUNI

TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 14 MARKKU SUNI TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 14 MARKKU SUNI Tavoite: Suunnitella käyttäjien tarvitsemat turvallisuusmekanismit ja säännöt. Toisin sanoen: tehdä tietokannasta turvallinen ja luotettava. Muistutus: Tietokanta

Lisätiedot

SQL Buddy JAMK Labranet Wiki

SQL Buddy JAMK Labranet Wiki Page 1 of 9 SQL Buddy JAMK Labranet Wiki Sisällysluettelo Yleistä SQL Buddy:sta kotisivu :http://sqlbuddy.com/ SQL Buddy on kevyt hallintatyökalu MySQL-tietokannalle. Järjestelmävaatimukset Serverin vaatimukset

Lisätiedot

CLOUDBACKUP TSM varmistusohjelmiston asennus

CLOUDBACKUP TSM varmistusohjelmiston asennus Luottamuksellinen JAVERDEL OY CLOUDBACKUP TSM varmistusohjelmiston asennus Copyright 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 ASENNUSOHJE WINDOWS KÄYTTÖJÄRJESTELMÄLLÄ VARUSTETTUIHIN LAITTEISIIN... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...

Lisätiedot

PHPMyAdmin. MySQL-tietokannan hallintatyökalu. Antti Järvinen Ville Pietarinen

PHPMyAdmin. MySQL-tietokannan hallintatyökalu. Antti Järvinen Ville Pietarinen PHPMyAdmin MySQL-tietokannan hallintatyökalu Antti Järvinen Ville Pietarinen IIO30100 Tietokantojen hallinta Selvitysraportti Kevät 2007 1 Johdanto...Error! Bookmark not defined. 2 Perustietoa... 3 3 PHPMyAdmin

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

Pikaopas. Ohjeiden etsiminen Hae ohjesisältöä napsauttamalla kysymysmerkkiä.

Pikaopas. Ohjeiden etsiminen Hae ohjesisältöä napsauttamalla kysymysmerkkiä. Pikaopas Microsoft Access 2013 näyttää erilaiselta kuin aiemmat versiot. Tämän oppaan avulla pääset alkuun nopeasti ja saat yleiskuvan uusista ominaisuuksista. Näyttökoon muuttaminen tai tietokannan sulkeminen

Lisätiedot

Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi)

Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Tietokannan hallinta-opintojakson selvitysraportti Huhtikuu 2010 Mediatekniikka ICT/Teknologia Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative

Lisätiedot

VERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS. Tulostuslokin tallennus verkkoon. Versio 0 FIN

VERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS. Tulostuslokin tallennus verkkoon. Versio 0 FIN VERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS Tulostuslokin tallennus verkkoon Versio 0 FIN Oppaassa käytetyt kuvakkeet Tässä käyttöoppaassa käytetään seuraavaa kuvaketta: Vinkki kertoo, miten toimia tietyissä tilanteissa, tai

Lisätiedot

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta

Lisätiedot

Written by Administrator Saturday, 28 August 2010 14:51 - Last Updated Tuesday, 22 February 2011 10:45

Written by Administrator Saturday, 28 August 2010 14:51 - Last Updated Tuesday, 22 February 2011 10:45 Omalla koneella voi helposti kokeilla tavallisia HTML-sivuja. Siinä vaiheessa, kun alat ohjelmoida esim. PHP:llä, tarvitset webpalvelimen. Yhtä lailla tarvitset palvelimen ja MYSQL-tietokannan, kun haluat

Lisätiedot

Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta.

Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta. Tehtävänanto - Asenna ja testaa LAMP - Aiheuta vähintään 3 virhettä ja analysoi lokista - Tee nimipohjainen virtuaalipalvelin, joissa toimii myös www. (Karvinen, T. 23.09.2013) Työympäristö Tein tehtävän

Lisätiedot

Selvitysraportti. MySQL serverin asennus Windows ympäristöön

Selvitysraportti. MySQL serverin asennus Windows ympäristöön Selvitysraportti MySQL serverin asennus Windows ympäristöön IIO30200 / Jouni Huotari Arto Sorsa / F3900 CREATIVE COMMONS LISENSOITU http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/1.0/fi/ 26.4.2010 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

SQL Server 2008 asennus

SQL Server 2008 asennus SQL Server 2008 asennus 1. Yleistä... 3 2. Edellytykset... 3 3. SQL Server 2008 Express asennus... 4 4. Yhteystiedot... 6 2/6 1. YLEISTÄ Tässä ohjeessa käydään vaiheittain Microsoft SQL Server 2008 tietokantaohjelmiston

Lisätiedot

Ylläpitodokumentti Labra

Ylläpitodokumentti Labra Ylläpitodokumentti Labra Helsinki 26.8.2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1op) Projektiryhmä Anssi Kapanen,

Lisätiedot

Paul Tötterman paul.totterman@iki.fi. 26. kesäkuuta 2009

Paul Tötterman paul.totterman@iki.fi. 26. kesäkuuta 2009 Paul Tötterman paul.totterman@iki.fi 26. kesäkuuta 2009 Historia /POSIX Linux Käyttöjärjestelmä Sisältö Ohjelmiston ja raudan rajapinta Resurssien hallinta ja jakelu Palvelut ohjelmille verkko tiedostojärjestelmä

Lisätiedot

WordPress Multisiten varmuuskopiointi

WordPress Multisiten varmuuskopiointi WordPress Multisiten varmuuskopiointi Työympäristö Koulun labra kone: Tietokone: HP Compaq 8200 Elite CMT PC (XL508AV) Tunnus: 1K015 PC 21 Xubuntu 13.04 LiveUSB Alkutilanne Lähdin liikkeelle siitä, että

Lisätiedot

Unix-perusteet. Tiedosto-oikeudet

Unix-perusteet. Tiedosto-oikeudet Unix-perusteet Tiedosto-oikeudet Tietoturvaan liittyviä seikkoja kulunvalvonta kellä oikeus päästä laitteiden luokse käyttöoikeudet käyttäjätunnus & salasana tiedostojärjestelmän oikeudet unixissa omistajan,

Lisätiedot

Käyttöohje Planeetta Internet Oy 3.8.2011

Käyttöohje Planeetta Internet Oy 3.8.2011 Käyttöohje Planeetta Internet Oy 3.8.2011 PLANEETTA TIEDOSTOPALVELIN KÄYTTÖOHJE 3.8.2011 1 (25) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Planeetta Tiedostopalvelin... 2 Yleistä tietoa palvelusta... 2 Palvelun

Lisätiedot

HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE

HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE Vaihe 1, Client manager ohjelmiston ja sovittimen ajureiden asennus Asennuksen vaiheissa saattaa olla sovitin ja käyttöjärjestelmä kohtaisia eroja. Alla olevassa

Lisätiedot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi

Lisätiedot

JOHDANTO... 5 PÄÄKONFIGURAATIOTIEDOSTO... 5 3.3 KIELET... 5 4 KÄYNNISTÄMINEN...6 4.1 JOHDANTO... 6

JOHDANTO... 5 PÄÄKONFIGURAATIOTIEDOSTO... 5 3.3 KIELET... 5 4 KÄYNNISTÄMINEN...6 4.1 JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO...2 1 IMAGEBLEND...3 1.1 JOHDANTO... 3 2 OHJELMISTO...4 2.1 JOHDANTO... 4 2.2 OHJELMAPAKETIN PURKAMINEN... 4 2.3 HAKEMISTORAKENNE... 4 3 KONFIGUROINTI...5 3.1 3.2 JOHDANTO...

Lisätiedot

Paavo Räisänen. WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys. www.ohjelmoimaan.net

Paavo Räisänen. WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys. www.ohjelmoimaan.net Paavo Räisänen WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa.

Lisätiedot

Tiedostojen siirto ja FTP - 1

Tiedostojen siirto ja FTP - 1 Tiedostojen siirto ja FTP Tiedonsiirto Sibelius-Akatemian hakemistosi ja jonkun muun koneen välillä (esim. kotikoneesi) Taustaa FTP on lyhenne sanoista File Transfer Protocol. Se on yhteystapa jolla siirretään

Lisätiedot

Johdanto Javaan ja tietokantojen käsittelyyn Java Database Connectivity (JDBC)

Johdanto Javaan ja tietokantojen käsittelyyn Java Database Connectivity (JDBC) HAAGA-HELIA ICT1TA006: Ohjelmointi 1 /5 Johdanto Javaan ja tietokantojen käsittelyyn Java Database Connectivity (JDBC) (Lähteet: Oracle java jdbc Tutorial, Arvo Lipitsäinen: Tietokannan käsittely JDBC:n

Lisätiedot

Tuotteiden tiedot: Lisää uuden tuotteen tiedot. Muuta tai poista tuotteen tiedot. Selaa kaikkien tuotteiden tietoja.

Tuotteiden tiedot: Lisää uuden tuotteen tiedot. Muuta tai poista tuotteen tiedot. Selaa kaikkien tuotteiden tietoja. laskutus_index http://media.stadia.fi/~0700527/laskutus/laskutus_index.html Sivu 1/1 13.12.2007 Laskutus -tietokanta Henkilöiden tiedot: Lisää uuden henkilön tiedot Muuta tai poista henkilön tiedot Selaa

Lisätiedot

Kirjasto Relaatiotietokannat Kevät 2001. Auvinen Annemari Niemi Anu Passoja Jonna Pulli Jari Tersa Tiina

Kirjasto Relaatiotietokannat Kevät 2001. Auvinen Annemari Niemi Anu Passoja Jonna Pulli Jari Tersa Tiina Kirjasto Kevät 2001 Auvinen Annemari Niemi Anu Harjoitustyö 7.4.2001 Sisällysluettelo 1. Yleiskuvaus... 3 2. Vaatimukset... 3 2.1. Toiminnalliset... 3 2.1.1. Sisäänkirjautuminen... 3 2.1.2. Nimikkeiden

Lisätiedot

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member Summary Form Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C D E Windows Palvelimen asennus ja konfigurointi Linux palvelimen asennus

Lisätiedot

VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN

VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN Tämän tehtävän tarkoitus on tutustuttaa ympäristöön sekä tutustuttaa wwwdokumenttien tekoon php:llä. Alkutoimet Varmistetaan, että verkkolevyllä on kansio

Lisätiedot

HELIA 1 (15) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 13.11.2000

HELIA 1 (15) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 13.11.2000 HELIA 1 (15) Luento 2.7 Toiminnallisuutta tietokantaan... 2 Deklaratiivinen eheysvalvonta... 2 Proseduraalinen eheysvalvonta... 3 Eheysvalvonnan suunnittelusta... 4 Sääntöjen määrittely... 4 Toteutusvaihtoehdot...

Lisätiedot

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO HARJOITUS: asennus ja konfigurointi TVAT-141 Windows Server 2008 Trial (120 days) Active Directory, AD Domain Name System, DNS Dynamic Host Configuration Protocol,

Lisätiedot

Asennusohjeet HIITed palvelun asentamiseen

Asennusohjeet HIITed palvelun asentamiseen Asennusohjeet HIITed palvelun asentamiseen Asennus käydään step by step tyyppisesti läpi vaiheittain Suositellut laitevaatimukset: Pentium II prosessori tai parempi Min. 128MB muistia Nopea I/O varustettu

Lisätiedot

DNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi

DNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi DNS- ja DHCPpalvelut Linuxissa Onni Kytönummi & Mikko Raussi Sisällysluettelo 1. Yleisesti DNS ja DHCP palveluista... 2 1.1. DNS yleisesti... 2 1.2. DNS hierarkia ja TLD... 2 1.3. DHCP yleisesti... 3 2.

Lisätiedot

Tämän ohjeen avulla pääset alkuun Elisa Toimisto 365 palvelun käyttöönotossa. Lisää ohjeita käyttöösi saat: www.elisa.fi/toimisto365-ohjeet

Tämän ohjeen avulla pääset alkuun Elisa Toimisto 365 palvelun käyttöönotossa. Lisää ohjeita käyttöösi saat: www.elisa.fi/toimisto365-ohjeet Elisa Toimisto 365 Pääkäyttäjän pikaopas 02/2015 Tämän ohjeen avulla pääset alkuun Elisa Toimisto 365 palvelun käyttöönotossa. Lisää ohjeita käyttöösi saat: www.elisa.fi/toimisto365-ohjeet Kirjautumalla

Lisätiedot

Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija

Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija Opintojaksolla: keskitytään relaatiotietokantojen teoriaan ja toimintaan SQL-kieli kyselykielenä

Lisätiedot

HSMT Tietokannoista. Ville Leppänen. HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2008 p.1/32

HSMT Tietokannoista. Ville Leppänen. HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2008 p.1/32 HSMT Tietokannoista Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2008 p.1/32 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista (1h)

Lisätiedot

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA!

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA! LUE TEHTÄVÄ KOKONAAN ENNEN ALOITTAMISTA! KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA! Asiakkaanne Paten Bitti Oy on nopeasti kasvava suomalainen ohjelmistotalo, joka on laajentanut toimintaansa

Lisätiedot

Linux - käyttöoikeudet

Linux - käyttöoikeudet Linux - käyttöoikeudet Seuraavaksi läpikäydään Linuxin käyttöoikeushallintaa. Lähteinä on käytetty seuraavia: http://fi.wikibooks.org/wiki/ubuntu_tutuksi Kuutti, Rantala: Linux http://doc.ubuntu.com/ubuntu/serverguide/c/user-management.html

Lisätiedot

Tietokannan webbikytkentä. Janne Petäjä

Tietokannan webbikytkentä. Janne Petäjä Tietokannan webbikytkentä Janne Petäjä Helsinki 7. huhtikuuta 2003 Relaatiotietokannat nyt - seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokannan webbikytkentä Janne Petäjä Relaatiotietokannat

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. F-SECURE PSB E-MAIL AND SERVER SECURITY http://fi.yourpdfguides.com/dref/2859688

Käyttöoppaasi. F-SECURE PSB E-MAIL AND SERVER SECURITY http://fi.yourpdfguides.com/dref/2859688 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle F-SECURE PSB E-MAIL AND SERVER SECURITY. Löydät kysymyksiisi vastaukset käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot,

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. H11 Ovien ja kulun valvontajärjestelmän tietokanta

Tiedonhallinnan perusteet. H11 Ovien ja kulun valvontajärjestelmän tietokanta Tiedonhallinnan perusteet H11 Ovien ja kulun valvontajärjestelmän tietokanta Nimi: Mikko Haapanen Opiskelijanumero: 0900568 Ryhmä: T09L Työ tehty: 15.3.2010 Mikko Haapanen 15.3.2010 1(7) 1. Asiakasvaatimukset

Lisätiedot

Ylläpito-ohje. Matematiikan oppifoorumi. Carl Johansson Jukka Kariola Outi Marttila Helena Venäläinen Sampsa Virtanen. Ohjaaja.

Ylläpito-ohje. Matematiikan oppifoorumi. Carl Johansson Jukka Kariola Outi Marttila Helena Venäläinen Sampsa Virtanen. Ohjaaja. Matematiikan oppifoorumi Ylläpito-ohje Carl Johansson Jukka Kariola Outi Marttila Helena Venäläinen Sampsa Virtanen Ohjaaja Jukka Eskola Ohjelmistotuotantoprojekti 17.12.1999 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006 H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin

Lisätiedot

Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä. Sovellusohjelmat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia / Tekniikka ja liikenne Vesa Ollikainen

Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä. Sovellusohjelmat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia / Tekniikka ja liikenne Vesa Ollikainen Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä Tausta ja tavoitteet Tausta Kurssilla on opiskeltu suunnittelemaan ja toteuttamaan tietokanta, joka on pieni perustuu selkeisiin vaatimuksiin on (yleensä) yhden samanaikaisen

Lisätiedot

Insert lauseella on kaksi muotoa: insert into taulu [(sarakenimet)] values (arvot)

Insert lauseella on kaksi muotoa: insert into taulu [(sarakenimet)] values (arvot) SQL sisältää operaatiot tietokannan sisällön muodostamiseen ja ylläpitoon: insert - uusien rivien vienti tauluun delete - rivien poisto update - rivien muutos 1 Insert lauseella on kaksi muotoa: insert

Lisätiedot

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pedacode Pikaopas Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Windowstyöasemalle asennetaan Java-ohjelmoinnissa tarvittavat työkalut, minkälaisia konfigurointeja

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Toukokuu 2014 1 (11) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Päivitysohje Toukokuu 2014 2 (11) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku...

Lisätiedot

SSH Secure Shell & SSH File Transfer

SSH Secure Shell & SSH File Transfer SSH Secure Shell & SSH File Transfer TIETOHALLINTO Janne Suvanto 1.9 2002 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 2 SSH Secure Shell ohjelman asetukset... 3 POP3 tunnelin asetukset... 6 Yhteyden

Lisätiedot

EMVHost Online SUBJECT: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT COMPANY: EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje AUTHOR: DATE: 15.03.

EMVHost Online SUBJECT: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT COMPANY: EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje AUTHOR: DATE: 15.03. EMVHost Online SUBJECT: COMPANY: COMMENTS: AUTHOR: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT NETS OY EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje NETS OY DATE: 15.03.2011 VERSION: 1.0 1 SISÄLLYS SISÄLLYS...

Lisätiedot

Taustaa. CGI-ohjelmointi

Taustaa. CGI-ohjelmointi Taustaa CGI-ohjelmointi CGI = Common Gateway Interface Hyvin yksinkertainen ja helppo tapa toteuttaa dynaamisuutta ja interaktivisuutta htmldokumentteihin Kehitetty tiedon siirtoon palvelimen ja asiakasselaimen

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 2: Symantec Endpoint Protection Manager, SEPM keskitetyn tietoturva hallintaohjelmiston asennus, sekä vaadittavien palveluiden/roolien käyttöönottaminen

Lisätiedot

Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje

Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Muistio 1 (7) Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Suojatun viestin vastaanottaminen... 1 3 Suojatun viestin lukeminen... 2 4 Vastaanotetun

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Luento 3. Timo Savola. 7. huhtikuuta 2006

Luento 3. Timo Savola. 7. huhtikuuta 2006 UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 3 Timo Savola 7. huhtikuuta 2006 Osa I Käyttöoikeudet Käyttöoikeudet Monen käyttäjän järjestelmä Prosessit kuuluvat eri käyttäjille Tiedostot kuuluvat

Lisätiedot

Ohjelmisto on selainpohjaisen käyttöliittymän tarjoava tietokantajärjestelmä merikotkien seurantaan WWF:n Merikotka-työryhmän tarpeisiin.

Ohjelmisto on selainpohjaisen käyttöliittymän tarjoava tietokantajärjestelmä merikotkien seurantaan WWF:n Merikotka-työryhmän tarpeisiin. TIETOKANTA MERIKOTKIEN SEURANTAAN Käyttöohje Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Tekijä 1.0 11.12.2007 Ensimmäinen luonnos Janne Piippo 2.0 13.12.2007 Virallinen verio Janne Piippo HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään.

ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään. ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään. 1. Artikkelin lisääminen a. Kirjaudu sisään b. Lisää sisältöä c. Artikkeli i. Lisää pääkuva 1. Pääkuvalle kuvateksti ii. Anna artikkelille otsikko iii. Ingressi-kenttään

Lisätiedot

Finnish Value Pack Asennusohje Vianova Systems Finland Oy Versio 18.10 12.4.2011

Finnish Value Pack Asennusohje Vianova Systems Finland Oy Versio 18.10 12.4.2011 Finnish Value Pack Asennusohje Vianova Systems Finland Oy Versio 18.10 12.4.2011 2(6) 1. Käyttöoikeudet ja asennusvaatimukset 2. Asennus Novapoint Finnish Value Pack 18.10 sovellusten asennus vaatii järjestelmänvalvojan

Lisätiedot

Järjestelmänvalvontaopas

Järjestelmänvalvontaopas Järjestelmänvalvontaopas Medtronic MiniMed Northridge, CA 91325 USA 800 646 4633 (800-MiniMed) 818 576 5555 www.minimed.com Edustaja EU:n alueella Medtronic B.V. Earl Bakkenstraat 10 6422 PJ Heerlen Alankomaat

Lisätiedot

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Käyttöohje Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1

Lisätiedot

WEIKKA. Asennus opas. Hannu-Matti Lemettinen HML Productions 2009-2011

WEIKKA. Asennus opas. Hannu-Matti Lemettinen HML Productions 2009-2011 WEIKKA Asennus opas Hannu-Matti Lemettinen WEIKKA OHJELMAN ASENNUS Weikka ohjelman asennuksessa tarvitaan kaksi tiedostoa. Setup.exe sekä Weikka.msi tiedostot. Asennus käynnistetään suorittamalla (kaksoisnapsautus)

Lisätiedot

CMS Made Simple Perusteet

CMS Made Simple Perusteet CMS Made Simple Perusteet 1. Hallintaan kirjautuminen Kirjautumisruutuun pääset lisäämällä osakaskuntasi www-osoitteen perään liitteen /admin. Käyttäjätunnuksena toimii onkija ja salasanana postitse saamasi

Lisätiedot

Käyttöohje. Labra. Helsinki 25.8.2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Käyttöohje. Labra. Helsinki 25.8.2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Käyttöohje Labra Helsinki 25.8.2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1op) Projektiryhmä Henrik Naakka, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Kotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne

Kotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne Kotisivuohjeet Tässä ohjeessa käydään läpi kotisivujen tekemisen perusteet keskittyen html-koodiin ja sen ominaisuuksiin. Sivupohjissa ulkoasu ja rakenne on pääasiassa jaettu erilliseen css-tyylitiedostoon,

Lisätiedot

24h Admin V1.00 20.11.2004 / 24h_Admin_v100.pdf 1/9

24h Admin V1.00 20.11.2004 / 24h_Admin_v100.pdf 1/9 24h Admin V1.00 20.11.2004 / 24h_Admin_v100.pdf 1/9 Copyright Yleiskuvaus 1. Perusasioita kirjautumisesta 2. Kirjautuminen 3. Sivut 4. Yläpalkki 5. Sivujen kuvaukset 5.1 Versiotiedot 5.2 Pääsivu 5.3 Valikon

Lisätiedot

Mark Summary Form. Taitaja 2012. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot. Competitor Name

Mark Summary Form. Taitaja 2012. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot. Competitor Name Summary Form Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot ing Scheme Lock 24-04-2012 14:06:21 Final Lock 26-04-2012 13:05:53 Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C

Lisätiedot

DXL Library ja DXL-kielen olemus. Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi SoftQA Oy http/www.softqa.fi/

DXL Library ja DXL-kielen olemus. Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi SoftQA Oy http/www.softqa.fi/ DXL Library ja DXL-kielen olemus Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi SoftQA Oy http/www.softqa.fi/ DOORS extension Language DXL on DOORSin laajennuskieli, jolla voidaan kehittää lisätoiminnallisuutta.

Lisätiedot

MatTaFi projektin HAKA-pilotti

MatTaFi projektin HAKA-pilotti projektin HAKA-pilotti Matti Harjula matti.harjula@hut.fi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Teknillinen korkeakoulu 15. tammikuuta 2008 1 2 Materiaalin tuottajat ongelmana 3 Uusien sovellusten yksinkertaisempi

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0 Toukokuu 2013 1 (10) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0 Päivitysohje Copyright Aditro 2013 Toukokuu 2013 2 (10) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten

Lisätiedot

Tietokoneet ja verkot. Kilpailupäivä 1, keskiviikko 25.1.2005. Kilpailijan numero. Server 2003 Administrator. XP pro Järjestelmänvalvojan

Tietokoneet ja verkot. Kilpailupäivä 1, keskiviikko 25.1.2005. Kilpailijan numero. Server 2003 Administrator. XP pro Järjestelmänvalvojan Kilpailupäivä 1, keskiviikko 25.1.2005 Kilpailijan numero allekirjoitus nimen selvennys Kirjoita työn edetessä tähän selvällä käsialalla Server 2003 Administrator XP pro Järjestelmänvalvojan Langattoman

Lisätiedot

Visma Econet -ohjelmat ActiveX on epävakaa -virheilmoituksen korjausohjeet

Visma Econet -ohjelmat ActiveX on epävakaa -virheilmoituksen korjausohjeet 1 Visma Econet -ohjelmat ActiveX on epävakaa -virheilmoituksen korjausohjeet Microsoft on julkaissut Office-paketteihin tietoturvapäivitykset. Seuraavat päivitykset aiheuttavat Visma Econet -ohjelmissa

Lisätiedot

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE Ennen palvelinohjelman asennusta perustetaan tarvittavat kansiot. Oikeustasoista share- tai security-tason oikeudet riittävät; molempien oikeustasojen

Lisätiedot

Maventa Connector Käyttöohje

Maventa Connector Käyttöohje Maventa Connector Käyttöohje 17.4.2015 Sisällys 1. Esittely... 2 1.1. Käytön edellytykset... 2 1.2. Tuetut aineistomuodot... 2 2. Asennustiedosto... 3 2.1. Sisäänkirjautuminen... 7 3. Asetuksien määrittäminen...

Lisätiedot

VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE

VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE JULKAISUJÄRJESTELMÄÄN KIRJAUTUMINEN. Osoitekenttään kirjoitetaan www.domain.fi/admin. Kirjoita käyttäjätunnus: xxxxxx. Salasana:

Lisätiedot

Koira testissä vai Racci tuotannossa O10G/IAS10 Linuxilla

Koira testissä vai Racci tuotannossa O10G/IAS10 Linuxilla Koira testissä vai Racci tuotannossa O10G/IAS10 Linuxilla Petri Tumppila/Bemecon Oy, petri.tumppila@bemecon.fi Tuomas Pystynen/Deepbase Oy, tuomas.pystynen@deepbase.com OUGF 4.11.2004 Agenda Ympäristö

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIPALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY

SÄHKÖPOSTIPALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 1 SÄHKÖPOSTIPALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 17.8.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät

Lisätiedot

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus 582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen

Lisätiedot

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus)

1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) 1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) Olette pomosi kanssa tarkastaneet asiakkaan tekemän ja sinun korjaaman suunnitelman ja tehneet oman versionsa siitä. Noudata siis tätä tekemäänne uutta

Lisätiedot

H9 Julkaiseminen webissä

H9 Julkaiseminen webissä H9 Julkaiseminen webissä Tässä harjoituksessa opetetaan kaksi tapaa viedä tiedostoja jakoon webin kautta (tehtävä 1 ja tehtävä 3), sekä kokeillaan yksinkertaista, jokamiehen tapaa tehdä oma sivusto (tehtävä

Lisätiedot

Sähköpostitilin käyttöönotto

Sähköpostitilin käyttöönotto Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 1.0 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi Sivu 1 / 16 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.2 Tietojen

Lisätiedot