ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012"

Transkriptio

1 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 PÖYTÄKIRJA Aika klo , 8.6. klo , Paikka Läsnä Spa Hotel Rantasipi Tropiclandia, Lemmenpolku 3, Vaasa Kaisa-Leena Lintilä, työ- ja elinkeinoministeriö, kokouksen puheenjohtaja Henna Antila, opetus- ja kulttuuriministeriö, Kari Alanko, työ- ja elinkeinoministeriö Jukka Alasentie, Pirkanmaan liitto Heikki Juurinen, Satakuntaliitto Bo Linde, SLC Peer Haataja, EK, Juha Häkkinen, Pohjanmaan liitto * Elina Hykkönen, Pirkanmaan liitto Hilkka Laine, Keski-Suomen liitto Rauno Lämsä, valtionvarainministeriö * Esa Mikkonen, Keski-Suomen ELY-keskus * Annukka Mäkinen, Suomen kuntaliitto Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto Varpu Rajaniemi, Pohjanmaan liitto * Heli Rintala, Etelä-Pohjanmaan liitto Heikki Rinta-Rahko, Suomen Yrittäjät ry Jukka Ristaniemi, työ- ja elinkeinoministeriö Kaj Suomela, Pohjanmaan ELY-keskus, Timo Urpala, Etelä-Pohjanmaan liitto Mauri Yltiö, ympäristöministeriö Anders Östergård, LVM/Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Huom. srk:n jäsenet aakkostettuna ja/tai valtakirjalla osallistuneet on merkitty * tähdellä Muut läsnäolijat: Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö Marc Botman, Euroopan komissio (DG Regio) Pekka Jounila, Euroopan komissio (DG Regio) Johanna Latvala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Niklas Ulfvens, Pohjanmaan liitto Kimmo Viljamaa, Ramboll Management Consulting Oy, Erkki Välttilä, Veraventura Oy, Kokouksen sihteeri: Seppo Haukka LS, Keski-Suomen liitto. 1

2 KOKOUKSEN ESITYSLISTA Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi, Pohjanmaan liitto, toivotti seurantakomitean edustajat tervetulleiksi Pohjanmaalle: Hän kertoi maakunnastaan, sen taloustilanteesta ja kehitysnäkymistä. Liite 1 Avaus; Liiton diasarja 2012 English.pdf 1. Kokouksen avaus Seurantakomitean puheenjohtaja aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä (työ- ja elinkeinoministeriö) avasi kokouksen ja kertoi rakennerahastojen ajankohtaisista asioista ja tilanteesta. Muihin EU-maihin nähden Suomen ohjelmat etenevät hyvin ja EAKR-ohjelmamme ovat välimaksuja kehykseen verrattuna kolmantena. N+2 tilanne on tämän vuoden hyvä, mutta Länsi- Suomen EAKR ja Manner-Suomen ESR-ohjelma eivät ole pystyneet korvaamaan valtion vastinrahoituksen leikkauksia kunta+muulla julkisella rahoituksella. Ennakkobudjetointia ei ole pystytty hyödyntämään budjetointivuosittain, vaan kehys on siirtynyt eteenpäin, mutta se paikkaa nyt ohjelmakauden lopussa supistuvia kehyskiintiöitä. Indikaattoreita tavoitteisiin suhteutettaessa Länsi-Suomi ei ole päässyt varsinkaan kunnianhimoisiin työpaikkatavoitteisiinsa, mutta etenee rahoituskehykseensä nähden normaalitahtiin, kuten myös horisontaalisiin indikaattoritavoitteisiinsa nähden. Lissabonin strategian suhteen Suomen ohjelmat ylittävät EU:n tavoitteet, mutta Länsi-Suomen ohjelmaa lukuun ottamatta EAKR-ohjelmat ovat omista tavoitteistaan jäljessä. Flat rate on otettu käyttöön jo kaikissa ohjelmissa, mutta lump sum hankkeita on vasta jokunen. Komission vuosikokouksessa esittämään palautteeseen suhtaudutaan vakavasti ja korjauksia tehdään nyt ja tulevaan ohjelmakauteen liittyen. Loppukauden haasteita ovat vastinrahoituksen riittävyys, vähenevät htv-resurssit sekä sulkemiseen ja uuteen ohjelmakauteen valmistautuminen samalla kun huolehditaan loppukauden resurssien tehokkaasta hyödyntämisestä. Liite 2 1; KLL LS EAKR sk kevät 2012.pdf Komission edustajan puheenvuoron käytti yksikönpäällikkö Marc Botman, joka on kiertänyt seurantakomiteoita tavoitteenaan tutustua eri alueisiin ja niiden seurantakomiteoihin. Seurantakomiteat ovat tärkeitä ohjelmien ja niiden laadun kannalta, ja koska silloin paikalla ovat kaikki ohjelmien toimijatahot. Lähiaikoina EU-valtiot laativat strategiset raporttinsa (ed. v. 2009, eri kuin vuosiraportti), jolla kootaan ohjelmien vaikutustietoja ja niiden summary toimii keskeisenä tietolähteenä eri osapuolille EU:ssa. Ongelmana on miten eri indikaattoreita tulkitaan eri puolilla, mutta se on kuitenkin ainoa käytettävissä oleva keino. Komission puolelta toivotaan maksatuspyyntöjen toimittamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ruuhkien välttämiseksi. Komissiolle on tulossa uusi tietojärjestelmä, joka parantaa komissiolle toimitettavan tiedon laatua. Tämän lisäksi komissiolla on pääsy kansallisiin järjestelmiin, mutta se tuo mukanaan tietoaineistojen epäyhtenäisyyden. 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä osallistujien toteaminen - Valtioneuvosto asetti EU:n rakennerahastojen ohjelmakauden alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelman seurantakomitean - Seurantakomitean työskentelyssä tarvittavien asiakirjojen on pääsääntöisesti oltava käytettävissä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta 2

3 - Kokouskutsu, esityslista ja liitemateriaali on lähetetty Päätösesitys: Todetaan seurantakomitean kokouksen osallistujat. Todetaan seurantakomitean kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Länsi-Suomen seurantakomiteoiden kokousten jäsenet todettiin nimenhuudolla ja kokoukseen osallistuneet varmistettiin kiertävällä nimilistalla. Todettiin kokousaineistojen toimitusajat. Päätös: Todettiin seurantakomitean kokouksen osallistujat. Todettiin seurantakomitean kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 3. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Päätösesitys: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Liite 3 3; Esityslista LS pdf 4. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Päätösesitys: Hyväksytään edellisen Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen seurantakomitean yhteiskokouksen pöytäkirja. Päätös: Hyväksyttiin Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen seurantakomitean yhteiskokouksen pöytäkirja. Liite 4 4 (esityslistan liite 1 Poytakirja_ES+LS_2011_11_22.pdf) 5. Seurantakomitean ja sen sihteeristön jäsenmuutokset Rakennerahastolain (1401/2006) 25 :n mukaan valtioneuvosto asettaa kullekin toimenpideohjelmalle seurantakomitean ja nimittää sen jäsenet seurantakomiteaa asetettaessa. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää vaihdoksista komitean kokoonpanossa. Valtioneuvosto on sisäasiainministeriön esittelystä asettanut Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelman seurantakomitean ja työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt seuraavista muutoksista seurantakomitean kokoonpanossa: Nykyinen jäsen neuvotteleva virkamies Juha Majanen valtiovarainministeriö ylitarkastaja Minna Perähuhta ympäristöministeriö aluejohtaja Uusi jäsen lainsäädäntöneuvos Rauno Lämsä valtiovarainministeriö suunnittelija Mauri Yltiö ympäristöministeriö aluejohtaja 3

4 Teuvo Pernu SAK maakunta-asiamies Antti Iso-Koivisto Suomen kuntaliitto alue- ja elinkeinopol. asiantuntija Ari Heikkinen STTK Ahti Ruoppila SAK maakunta-asiamies Ulla Karvo Suomen kuntaliitto alue- ja elinkeinopol. asiantuntija Mari Kokko STTK Lisäksi esitetään muutosta seurantakomitean sihteeristön kokoonpanoon Nykyinen jäsen aluekehitysasiantuntija Viveka Lanne Satakuntaliitto Uusi jäsen aluekehitysjohtaja Heikki Juurinen Satakuntaliitto Päätösesitys: Todetaan muutokset seurantakomitean kokoonpanossa. Länsi-Suomen EAKRohjelman seurantakomitea hyväksyy seurantakomitean sihteeristön jäsenmuutoksen esityksen mukaisesti. Työ- ja elinkeinoministeriö on, esityslistan lähettämisen jälkeen , tehnyt lisäksi seuraavan muutoksen Länsi-Suomen EAKR-seurantakomitean kokoonpanoon: Nykyinen jäsen Anneli Manninen NYTKIS ry. Uusi jäsen Laura Huhtasaari NYTKIS ry. Päätös: Todettiin Länsi-Suomen EAKR seurantakomitean kokoonpanossa tapahtuneet muutokset. Länsi-Suomen EAKR seurantakomitea hyväksyi seurantakomitean sihteeristön jäsenmuutoksen ja jäsenet. Liite 5 5; Länsi-Suomen EAKR-seurantakomitea.pdf ja liite 6 5; Sk-sihteeristö.pdf eli esityslistan liitteet 2 ja 3 6. Alueellisen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelman tilannekatsaus Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka käy läpi Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja toimintalinjojen etenemistä. Kuullaan myös mahdolliset hallintoviranomaisen ja maakuntien täydentävät selostukset. Päätösesitys: Merkitään esitykset ja käyty keskustelu tiedoksi. Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka esitti Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tilannekatsauksen. Ohjelma etenee suunnitellusti. Sidottu on 66,4 % ohjelmakauden julkisesta kokonaiskehyksestä ja 81,8 % irrotetusta EU+valtio kehyksestä. Loppu 18,2 % EU+valtio myöntövaltuudesta on siirtynyt ohjelman loppuvuosille paikkaamaan supistuneita kehyksiä. Huolta aiheuttaa kansallisen vastinrahoituksen riittävyys valtion vastinrahoituksen leikkausten jälkeen. 4

5 Yritysrahoituksen osalta Keski-Suomen TL 1:n osuus on suunnitellusti korostuneen suuri ja tämä riskinotto heijastuu myös kuntarahatilanteeseen. Yritysten kehittämisavustukset ovat olleet 85 % TL 1:n yritysrahoituksesta ja Finnvera 10 %:llaan kattaa pääosan lopusta. TL 2:sta pääosa 64 % yritysrahoituksesta käytetään Tekes-rahoitukseen ja 29 % yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksiin. Kokonaisuutena EAKR-ohjelmaa voidaan pitää kaupunkiohjelmana, jonka rahoituksesta pääosa 56,9 % on kohdistettu kaupunkialueille. Toimialoista suurin tukiosuus 31,9 % on kohdistettu metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistukseen, 12,1 % sahatavara- ja puutuotteiden sekä huonekalujen valmistukseen ja 7,8 % kumi- ja muovituotteiden valmistukseen. Lissabonin prosentti on 82,0 %, mikä ylittää jopa tavoitetason 81,1 %. Indikaattoritavoitteesta ollaan jäljessä erityisesti työpaikkojen osalta. Nämä ylimitoitettiin suunnitteluvaiheessa ja ilman Finnveran tulosten virallistamistakin jäänevät tässä suhdannetilanteessa saavuttamatta. Seppo Haukan esittelykalvot ovat liitteenä 7 6; L-S EAKR Katsaus K2012.pdf. Tämän jälkeen maakuntien edustajat kertoivat maakuntansa ohjelma-, työllisyys- ja taloustilanteesta: Keski-Suomi / Pirjo Peräaho: Vuonna 2008 alkanut taantuma vaikuttaa edelleen aluetalouteen; viennin pudotusta ei ole saatu vielä korvattua. Maailmantalouden hidas toipuminen ja teollisuuden rakennemuutos leikkaavat työpaikkoja ja pitkittävät uusien työpaikkojen syntyä. Myös julkinen sektori supistaa toimintaansa mm. Keuruun ja Jämsän Hallin varuskunnat lakkautetaan (-500 tp). Yritykset kuitenkin uskovat tulevaisuuteen ja investoivat. Heikoin tilanne on Saarijärven-Viitasaaren seudulla. MYR:ssä on keskusteltu Saarijärven-Viitasaaren seudun rahoituskiintiön avaamisesta yrityshankkeissa. Länsi-Suomen kuntarahoituksesta kolmannes on Keski-Suomen vastuulla. Valtionrahan leikkaamisen jälkeen kasvaneen kuntarahoitusvaatimuksen täyttäminen näyttää mahdottomalta. Julkinen rahoitus koostuu yliopiston, ammattikorkeakoulun, VTT:n ja kehittämisyhtiöiden osuuksista. Peruskuntien rahoitus supistuu. Jämsässä ja Keuruulla on tsempattu: seutujen yrityksissä vallitsee hyvä henki. Käynnistymässä on sekä yrityskohtaisia että yritysten yhteisiä kehittämishankkeita. Pirkanmaa /Jukka Alasentie: Vuonna 2008 laman myötä työllisen työvoiman määrä supistui nopeasti, mutta nopeilla korjaustoimilla tilanne on korjaantunut ja parantunut nopeimmin koko maassa. Pienet yritykset investoivat mutta pk-yritykset ovat varovaisempia. Pari isoa yrityshankettakin on vireillä. Nokian kriisin jäljiltä on perustettu uusia yrityksiä, koulutettu väkeä tai väki on siirtynyt muihin yrityksiin, mutta miten nyt toisella kierroksella onnistutaan sopeuttamisessa? Itse ohjelmatyön strategisuus on lisääntynyt; klusterit, isot kokonaisuudet jne. Yliopiston rooli on kasvanut, tavoitteena maailmanluokkaan siirtyminen. Nykyisen ohjelman tavoiteindikaattorit arvioitiin ylioptimistisesti, toisaalta nykyisessä ohjelmissa ei saa tehdä aikaisempia tulostoimenpiteitä ja nyt tehdään paljon toimenpiteitä, jotka ovat huonoja yrityksille, mutta hyviä elinkeinoelämälle. Tulevan kauden mittareita on harkittava tarkkaan. Kuntarahatavoitteiden saavuttaminen on epävarmaa. Etelä-Pohjanmaa / Heli Rintala: Taloudessa varovaista myönteisyyttä, mutta yritykset ovat vielä varovaisia. Työllisyys on kohtuullisen hyvä. Elinkeinojen kehittämisessä paino t&k hankkeissa, mutta kansainvälistymiseen tarvitaan lisäpanostusta. Alueen kärkiklusteri elintarviketeollisuus ei ole niin suhdanneherkkää; esimerkiksi maidontuotannossa raaka-aineen saatavuus haittaa. Metalliteollisuutta painavat suhdanteet, tosin yrityskohtaisesti vaihtelevasti. Huonekaluteollisuudessa yrittäjien / tekijöiden ikärakenne ja halpatuonti ovat haasteina; kehittämisessä lisää painoa life styleen. Ohjelmatyössä (haasteellisuus rajauksen myötä) tutkimus- 5

6 ja oppimisympäristöhankkeiden yritysvetoisuus on parantunut ja piristänyt ohjelmatyötä. TL 1:ssä on eniten sitomatonta rahaa ja hankkeita kaivataan; joitain suurempia vireillä. Rahoituskehyksen muutostarvetta tutkitaan. Kuntarahatilanne on hallinnassa. Kauhavan lentosotakoulun menetys on ollut kova isku alueelle ja myös amk-aloituspaikkojen leikkaus on menetys. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeet ovat keskittyneet elintarvike- ja metalliteollisuuteen mm. alumiinialan koulutuskeskus (3. suurin Suomessa). Nämä ovat tuoneet hyvin kuntarahaa ohjelmiin. Pohjanmaa / Varpu Rajaniemi: TL 1:n sidonta-aste huolettaa, ELYssä täytyy tehdä kansallisen rahan priorisointia. Liiton rahaa on jäljellä enää vähän, miten saadaan parhaiten tuottamaan? Pohjanmaalla TL 4:llä on parannettu myös yhteisöllisyyttä ja edistetty maahanmuuttoa. Työllisyystilanne on hyvä; kahdeksassa kunnassa työttömyysaste on alle 4 %. Pohjanmaalle on tärkeää saada ihmiset pysymään tai muuttamaan maakuntaan. Alueen yritykset ovat investoinneissaan hyvin varovaisia, koska ne ovat pääosin pk- ja alihankintayrityksiä. Kuntarahatilanne on toistaiseksi ollut hyvä, mutta nyt vaikuttaa talouden ohella taustalla myös kuntauudistus. Yhteistyö alueella toimii hyvin. Tulevan kauden indikaattoreita on syytä miettiä. Nykytilanteessa maakunnat tarvitsevat rakennerahastorahaa kehittämiseensä. Flat rate ja lump sum ovat tervetulleita yksinkertaistamistoimia; flat rate jo vakiintunut ja jo yksi lump sum hankekin. Ohjelma siis etenee hyvin ja rahatkin on lähes käytetty. Satakunta / Heikki Juurinen: Ei ole tapahtunut takaiskuja työllisyydessä, yritysten liikevaihdot palautuneet normaaleiksi ja samoin työpaikat. Vienti on vetänyt paremmin kuin keskimäärin, ainoa miinus on puunjalostusteollisuuden huono tilanne. Euroopan tilanteesta johtuen on varovainen ilmapiiri. Liiton EU-rahat on lähes sidottu ja varattu, mutta ELYn rahaa siirtyi tälle vuodelle, jolloin rahoituksen kysyntä on selvästi parantunut (pari hyvää kehittämishanketta vireillä). Tekes-rahoitus etenee hyvin. Kuntaraha saadaan kerrytettyä. Meriklusterin näkymät ovat nyt hyvät, jopa työvoimapulaa. Käydyssä keskustelussa kysyttiin tai todettiin, että - ohjelmatyö on samalla maakuntien sisäistä aluepolitiikkaa. - Hallintoa supistetaan tukien ohjaamiseksi entistä tehokkaammin yritystoiminnan tueksi. Etelä-Pohjanmaalla alumiinikeskus on hyvä esimerkki alueiden monipuolisesta kehittämisestä. - Alle 10 henkilön yrityksiä on paljon, mutta kasvuhakuisia pk-yrityksiä puolestaan liian vähän ja ne ovat jo nyt tiiviisti mukana kehittämistyössä. - Jos TL 1 etenee heikommin, miten maaseutuohjelman pienten yritysten rahoitus käy kaupaksi? - Varovaisuus on ymmärrettävää Euron nykytilanteessa, mutta toivottavaa on, että kuntarahavaikeudet voitetaan ohjelmakauden kuluessa. Moitittiin myös valtiovallan vastinrahaleikkauksia tilanteessa, jolloin kuntasektoria ravistellaan talouden lisäksi rakenteiden kautta. Vuoden 2013 TA-esityksessä ei kuitenkaan varattu puuttuvia valtion vastinrahoja. - Ohjelman strategisuus on lisääntynyt. Vaarantaako vastinrahan puute ohjelman täysimääräisen toteutumisen tai muuttaako se ohjelman sisältöä? On olemassa ristiriita TL 1 painottamisen ja kuntarahan kerryttämisen välillä. Päätös: Merkittiin tiedoksi Länsi-Suomen EAKR-ohjelman tilannekatsaus, maakuntien esitykset ja käyty keskustelu. Seppo Haukan esittelykalvot liitteenä 7 6; L-S EAKR Katsaus K2012.pdf 7. Pääomasijoitusrahastotoiminta EAKR-toimenpideohjelmissa 6

7 Erkki Välttilä Finnvera Oyj:stä esittelee EAKR-rahoitteista pääomasijoitustoimintaa. Päätösesitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi sijoituspäällikkö Erkki Välttilän esityksen ja käy keskustelun aiheesta. Sijoituspäällikkö Erkki Välttilä Veraventure Oy:stä esitteli pääomarahastotoimintaa ja sen käynnistymistä. Hallintarakenne on hieman monimutkainen eli varat 7,529 m on myönnetty Finnvera Oyj:lle, joka on sijoittanut varat edelleen tytäryhtiöönsä Aloitusrahasto Vera Oy:öön. Finnvera Oyj toimii välittävänä toimielimenä, mutta tuensaajana ja pääomasijoittajana toimii Aloitusrahasto Vera Oy, jonne on perustettu ohjelma-alueittaiset (4 kpl) seurantayksiköt. Finnvera Oy:n tytäryhtiö Veraventure Oy, jossa henkilökunta (18 henk. Helsinki, Tampere, Oulu ja Kuopiossa, tukeudutaan Finnveran Oyj:n aluekonttoriverkostoon), hallinnoi Aloitusrahasto Vera Oy:tä. Sijoitusten kohteena ovat pienet, alkavat, kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät yritykset, joilla on aidosti innovatiivinen tuote tai palvelu. Valittaessa arvioidaan teknologiaa ja/tai palvelukonseptia ja niiden hyödyntämistä ja lisäksi tuotteella tai palvelulla oltava kansainvälistä markkinapotentiaalia. Luonnollisesti yksi avaintekijöistä on uskottava yrittäjätiimi ja valmius sen täydentämiseen sekä realistinen ja uskottava liiketoimintasuunnitelma. Sijoitukset (tavoite 18 kpl) tehdään osakesijoituksina, mutta myös irtaantumismahdollisuus oltava hahmotettavissa. EAKR-sijoituksissa seurataan työllisyyttä, T&K työpaikkojen syntymistä sekä naisyrittäjyyttä. Länsi-Suomeen on tehty viisi sijoitusta (1,1 m, 3 kpl Pirkanmaalle ja 1 kpl Satakuntaan) ja 2 kpl on läpäissyt 1. käsittelyn (0,7 m, 1 kpl Pirkanmaalle ja 1 kpl Satakuntaan). Lisäksi hallituksessa on esillä jatkosijoitus Pirkanmaalle (yksi aikaisemmista sijoituspäätöksistä ei toteudukaan). Valmistelussa on kaksi hanketta sekä Satakuntaan että Etelä- Pohjanmaalle. L-S pääomarahaston varat saadaan sijoitettua tavoiteaikataulussa vuoden 2015 loppuun mennessä. Finnveran omien tilaisuuksien ja markkinoinnin ohella alueiden tulee tiedottaa rahoitusmahdollisuuksista toimijoilleen. Palautteessa sijoituksilta toivottiin enemmän riskinottoa, koska kysymyksessä on kuitenkin alueiden kehittäminen. Todettiin, että hakijoiden taholta pelätään jopa päätösvallan siirtymistä sijoituksen myötä. Päätökset ja sijoitusten toimialat ovat julkista tietoa, joka on haettavissa EURAsta. Eri rahastot ovat pääomamarkkinoilla yritysten eri kehitysvaiheen rahoittajina ja ne ovat keskittyneet yleensä siirtyneet myöhempiin rahoitusvaiheisiin; pääoman muutosvaiheisiin (ei niin riskipitoisia), isoihin kohteisiin. Alkavan vaiheen sijoittajia on vähän, joten tämä po-rahasto on aito pääoman lisälähde. Tuen saajat ovat EU-säännösten mukaisesti tiedotus- ja raportointivelvollisia. Tulevalla kaudella tarve Suomessa on Erkki Välttilän mukaan n. 20 m per vuosi. Päätös: Merkittiin esittely ja palautekeskustelu tiedoksi. Liite 8 7; EAKR LS sk 06_2012 POrahasto.pdf 8. EAKR-ohjelmien ja temaattisten osien arviointi (Sähköiset liitteet 4, 5 ja 6) EAKR-arviointiteemojen tuloksia esittelee Kimmo Viljamaa Ramboll Management Consulting Oy:stä. 7

8 Valtakunnallinen EAKR-toimenpideohjelmien arviointi on jaettu seuraaviin teemoihin: 1. EAKR-toimenpideohjelmien hallintojärjestelmän toimivuus 2. EAKR-rahoituksen vaikutus alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen 3. EAKR-rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen Päätösesitys: Seurantakomitea merkitsee arvioitsijan esitykset tiedoksi ja käy niiden pohjalta keskustelua. Kimmo Viljamaa Ramboll Management Consulting Oy:stä esitteli ohjelmien teema-arviointien 1-3 tuloksia. Hallintojärjestelmästä Kimmo Viljamaa totesi mm. että hankkeiden runsaat perumiset johtuvat Suomen konsultatiivisesta neuvontatavasta. Viranomaisilta ennen virallisen hakemuksen jättöä saatu tuki koettiin kyselyssä erityisen hyödylliseksi ja myös käsittelyaikojen vaihtelua ei koettu ongelmaksi. Tietojärjestelmä on raskas, mutta toimiva ja toimijat ovat ottaneet sen positiivisesti vastaan. Etuna silla on tiedon syöttämisen kertaluonteisuus. Ohjeistus ja tukikelpoisuustulkinta eivät ole aina yhtenevää ja maksatuksen takia hankkeiden talousihmiset on syytä ohjeistaa alusta pitäen. Suuraluekohtaiset ohjeet ja oppaat parantaisivat hanketyötä myös tulevalla ohjelmakaudella. Normaaliin talousseurantaan verrattuna EU-rahoituksen hallinnointi ja seuranta on jonkin verran työläämpää ja on arvioitu, että ohjelmatyön laskennallinen taakka on 8-10 % (9 11 m ), joka ei vielä sisällä MYR:jä, sihteeristöjä ym. Voitaisiinko liitteiden määrää vähentää ja yksinkertaistaa niitä, tietojärjestelmää kehittää projektien suunnittelua palvelevammaksi, väliraportointia ja maksatusta yksinkertaistaa jne. Hallintoviranomaisten säästöpaineet kohdistuvat välittävien toimielimien määrän vähentämiseen, jota tosin supistettiin jo ALKU-uudistuksen yhteydessä. Kehittämissuosituksena esitetään sähköisen allekirjoituksen käyttöönottoa, yhteishankkeissa päätoteuttajan allekirjoituksen tulisi riittää, tarvitaanko viralliset allekirjoitukset kaikkiin lomakkeisiin, ohjeistusta parannettava (ohjeet ja ohjaavat toimet), muutosloki rahoittajille, lomakkeen järjestys (ohj.ryhmä loppuun) ja valitut avainasiat voisivat siirtyä/kumuloitua automaattisesti loppuraporttipohjaan. Kansallisen tason hakuprosesseista ja ajoista ym. tarvittaisiin keskitettyä tiedottamista (esim. rakennerahastot.fi). EAKR-ohjelman vaikutuksia yrityksissä on selvitetty minitapaustutkimuksen ja 80 yrityksen kyselytutkimuksen kautta (21 LS). Pääosalla markkina-alueena on kansainväliset markkinat ja vähintäänkin koko Suomi. Pääosalla toimialana on C Teollisuus, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekn. toiminta, G Tukku- ja vähittäiskauppa tai J Informaatio ja viestintä. Kehittämisavustus koettiin merkitykseltään vähintäänkin kohtalaiseksi 70%:ssa yrityksiä ja 28 %:ssa erittäin suureksi. Avustus suurensi hankkeen kokoa, se toteutettiin laadukkaampana, sitä aikaistettiin tai avustus oli hankkeen ratkaiseva kimmoke. Tuki vaikutti seuraavana vuonna mediaaniyrityksissä n. 8,75 %, sitä seuraavina kolmena vuotena n. 10 % liikevaihdon kasvun. Tutkituista yrityksistä 81 % ilmoitti, että kehittämisavustuksella on ollut vaikutuksia yrityksen liiketoimintaosaamisen kasvuun ja merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat seuraaville osa-alueille: Yrityksen strategiseen suunnitteluun liittyvän osaamisen kehittäminen Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen Markkina- ja kilpailutilanteen kartoittamiseen liittyvä osaaminen 8

9 Yrityksen johtamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen Tutkittujen yritysten tulevaisuudennäkymät: Tavoitellun liikevaihdon kasvun mediaani on 68 % Henkilöstömäärän kasvuarvion mediaani on noin 4 htv. Kansainväliset kasvumarkkinat Kasvuhakuisimmat yritykset hakeutuvat erilaisiin verkostoitumis- ja kehittämishankkeisiin. Kolmannessa arviointiteemassa keskityttiin oppimisympäristöjen innovaatiotoimintaa ja verkostoitumista mittaavien indikaattoreiden kehittämiseen. Loppuraporteista laaditaan analyysit ja verkostoanalyysi sekä maakuntakohtaiset innovaatio- ja osaamisprofiilit. Jatkossa pyritään etsimään ja kehittämään tarvittavia seurantaindikaattoreita. Huomion keskipisteessä on toimintalinja 2. Alustavien havaintojen lisäksi esiteltiin esimerkkinä Pohjanmaan hankkeiden (10 kpl) tuloksia. Verkostoanalyysin pilottitutkimuksen kohdealueena oli Keski-Suomen maakunta. Puhelinhaastatteluvaiheeseen esille nousivat Keuruun osaamisverkosto esiselvitys ja Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa -hankkeet. Alustavina tuloksina voidaan arvioida, että nämä hankkeet ovat kyenneet houkuttelemaan keskimääräistä nopeammin kasvavia ja keskimääräistä kannattavampia yrityksiä, mikä on itsessään merkittävä tulos. Hankeanalyysin ja tilastoaineistojen pohjalta on muodostettu maakuntakohtaiset osaamis- ja innovaatioympäristöjen kuvaukset. Tavoitteena on tuottaa taustatietoa arviointiin. Profiilien sisältö: Osaamisen ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristö Tiivis yhteenveto kehittämislinjauksista ja strategioista Osaamisen ja innovaatiotoiminnan institutionaalinen rakenne (yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset) Keskeiset osaamiseen ja innovaatioihin liittyvät tilastomittarit suhteessa koko maahan Alueen elinkeinorakenteen tiivis kuvaus Osaamisympäristöjä, innovaatiotoimintaa ja verkottumista kehittävä hanketoiminta Hanketoiminnan volyymi ja kohdentuminen (teema-alueet, toteuttaja) Hanketoiminnan tulokset ja vaikutukset (sis. hankeanalyysin ja verkostoanalyysin tulokset) Alla esimerkkinä on Pohjanmaan ja koko maan osaamisprofiilin vertailu. 9

10 Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&K-menot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Yritysten T&K-menot / BKT Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt väestö Pohjanmaa Koko maa Päätös: Seurantakomitea merkitsi arvioitsijan esityksen ja käydyn keskustelun tiedoksi. Esittelykalvot liite 9 8;_LS_EAKR_arviointi_K2012.pdf ja teemaraportit (esityslistan liitteet 4, 5 ja 6 ) liitteinä; liite 10 8; EAKR_arviointi_teema 1_loppuraportti_26.3..pdf, liite 11 8; EAKR-ohjelman väliraportti -teema 2, toukokuu 2012.pdf ja liite 12 8; EAKR_Teema3_väliraportti_FINAL.pdf. 9. Alueellisen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelman vuosikertomuksen 2011 hyväksyminen (liite 7) Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka esittelee Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomuksen vuodelta Keskustellaan mahdollisista suosituksista (Esityslistan liite 7; vuosiraportin luku 10. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET). Päätösesitys: Hyväksytään Länsi-Suomen EAKR-ohjelman vuosikertomus 2011 ja merkitään mahdolliset seurantakomitean suositukset tiedoksi.. Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka esitteli Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomuksen vuodelta 2011 pääsisältöä ja sen johtopäätöksiä ja suosituksia (luku 10). Nykyistä Itämeristrategian ja Itämeriohjelman (Intereg) erillisyyttä ihmeteltiin. Marc Botman totesi, että Itämeri-strategia parantaa ohjelmia ja yhteistyötä tulevaisuudessa ja toivoi, että ohjelmatyössä Itämeri-strategia huomioidaan vahvemmin. Pekka Jounila totesi raportin vastaanottokelpoiseksi ja lopulliset kommentit saadaan jätön takarajasta kahden kuukauden kuluessa. Hän kaipasi enemmän tuloksia, konkretiaa (kansainvälisyys) ja kuvauksia. Päätös: Hyväksyttiin Länsi-Suomen EAKR-ohjelman vuosikertomus 2011 ja merkittiin seurantakomitean suositukset tiedoksi. Vuosikertomus 2011 on liitteenä 13 9; LS VRap pdf (esityslistan liite 7) ja esittelykalvot liite 14 9; L-S EAKR VRap-Suositukset K2012.pdf 10

11 Kokous keskeytettiin noin klo ja siirryttiin lyhyen tauon jälkeen projektiesittelyihin ja iltaohjelmaan. Kokousta jatkettiin seuraavana aamuna aamukahvien jälkeen klo Katsaus EU:n Itämeren alueen strategiaan Ylitarkastaja Harri Ahlgren työ- ja elinkeinoministeriöstä esittelee EU:n Itämeri-strategian ajankohtaisia asioita ja Itämeri-strategian toimeenpanoa rakennerahasto-ohjelmissa. Päätösesitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi Ahlgrenin esityksen. Ylitarkastaja Harri Ahlgren työ- ja elinkeinoministeriöstä esitteli EU:n Itämeri-strategian ajankohtaisia asioita ja Itämeri-strategian toimeenpanoa rakennerahasto-ohjelmissa. Länsi- Suomen EAKR-ohjelmassa Itämeri-strategian osuus sidonnoista on vähäisin 6,2 %. Komission tiedonanto : Neljä prioriteettia korvataan kolmella tavoitteella, joilla kullakin omat seurantaindikaattorit: Itämerestä ympäristöä säästävä alue Itämerestä vaurauden alue 1. Meren pelastaminen Itämerestä vetovoimainen 2. Alueen yhdistäminen hyvien yhteyksien alue Itämerestä turvallinen alue 3. Hyvinvoinnin lisääminen Itämeristrategian uusi graafinen ilme ja logo sekä omat www-sivut esiteltiin maaliskuussa 2012 (InteractPoint Turku) ja Itämeristrategian vuosifoorumi on Kööpenhaminassa kesäkuuta. Päätös: Seurantakomitea merkitsi Harri Ahlgrenin esityksen ja käydyn keskustelun tiedoksi. Esittelykalvot liitteenä 15 10; EUSBSR EAKR sk K2012.pdf. 11. ESR-toimenpideohjelman ajankohtaiskatsaus ESR-toimenpideohjelman ajankohtaiskatsauksen esittelee ESR-aluekoordinaattori Johanna Latvala (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus). Päätösesitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi ESR-ohjelman ajankohtaiskatsauksen. ESR-aluekoordinaattori Johanna Latvala (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus) esitteli ESRtoimenpideohjelman ajankohtaiskatsauksen. 11

12 ESR- toteumatilanne/länsi- Suomi Rahoittaja varattu EU + valtio rahoitus varattu kunta + muu julk. kunta% Maksatus toteutunut kunta Etelä-Pohjanmaan ELY Keski-Suomen ELY Pirkanmaan ELY Pohjanmaan ELY Satakunnan ELY Keski-Suomen liitto Kaikki yhteensä Toimintalinja Alueosio varatut Valtakunnallinen varatut yhteensä TL % TL % TL % TL % Yhteensä Länsi-Suomen maakuntien elinkeinoelämä on vaihtelevasti lähtemässä laman jäljiltä nousuun. Pitkittynyt lama ja sitä seurannut hitaan kasvun aika sekä jatkuva epävarmuus lisäävät toimijoiden varovaisuutta. Flat rate ja lump sum yksinkertaistavat hankehallintoa ja nopeuttavat maksatusvaihetta. Länsi-Suomen suuralue on ESR-toiminnan näkökulmasta heterogeeninen: kuntien ja kaupunkien halukkuus hakea ESR-hankkeita vaihtelee projektirahoituksen hakijoiden ja toteuttajien määrä on rajallinen ja se on vähenemässä edelliseen ohjelmakauteen verrattuna Rakennerahastotoiminnan asiakaslähtöisyys on parantunut ja hankkeita haetaan selkeillä asiakastarpeeseen pohjautuvilla kohdennetuilla hauilla (linkki kansalliseen työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaan). Lisäksi laajat teemoittaiset kehittämisprojektit selkeyttävät toimintaa. Hankkeissa kehitettyjen toimintatapojen juurruttamisessa hankkeiden toteutuksen vahvalla yhteydellä alueen organisaatioiden keskeisiin strategioihin on tärkeä merkitys. Lopuksi laitettiin ESR:n tiivistelmäkatsaus jakoon. Päätös: Seurantakomitea merkitsi ESR-ohjelman ajankohtaiskatsauksen käydyn keskustelun tiedoksi. Liite 16 11; ESR Katsaus LS MC EAKR K2012.ppt 12. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Elinkeinokalatalouden kehittämisohjelman ajankohtaiskatsaukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Elinkeinokalatalouden kehittämisohjelma ajankohtaiskatsaukset esittelee neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen (maa- ja metsätalousministeriö). Päätösesitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Elinkeinokalatalouden kehittämisohjelman ajankohtaiskatsaukset. 12

13 Päätös: Sirpa Karjalaisen oli estynyt saapumasta kokoukseen, joten hänen ajankohtaiskatsausta ei ollut. 13. Katsaus tulevaan ohjelmakauteen Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä työ- ja elinkeinoministeriöstä esittelee tulevan ohjelmakauden valmistelun nykyvaiheita ja haasteita. Aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie kertoo ohjelma-alueen ja maakuntien valmistautumisesta. Päätösesitys: Merkitään katsaus ja käyty keskustelu tiedoksi. Kaisa-Leena Lintilä esitteli tulevan ohjelmakauden valmistelun nykyvaiheita ja haasteita. Koheesioryhmän tämänhetkisessä luonnoksessa temaattiset tavoitteet ja investointiprioriteetit: TEEMA 1 (EAKR): PK-YRITYSTEN KILPAILUKYKY Yrittäjyys ja uudet liiketoimintamallit TEEMA 2 (EAKR): UUSIMMAN TIEDON JA OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN Tutkimus- ja innovointitoiminnan infrastruktuuri, huippuosaaminen, osaamiskeskukset, tuotekehitys, innovaatiot ja verkottuminen TEEMA 3 (EAKR): VÄHÄHIILINEN TALOUS KAIKILLA ALOILLA Uusiutuvat energianlähteet ja energiatehokkuus TEEMA 4 (EAKR) TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN SAATAVUUS, KÄYTTÖ JA LAATU (vain IS & PS) Tieto- ja viestintätekniikan tuotteet ja palvelut ja verkkokauppa TEEMA 5 (EAKR) KESTÄVÄ LIIKENNE JA PULLONKAULOJEN POISTAMINEN TÄRKEIMMISTÄ LIIKENNEVERKKOINFRASTRUKTUUREISTA (vain IS & PS) Alueellinen liikkuvuus TEEMA 6 (ESR): TYÖLLISYYS JA TYÖVOIMAN LIIKKUVUUS Työnhakijoiden ja työelämän ulkopuolella olevien pääsy työpaikkoihin, työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin ja naisten ja miesten tasa-arvo TEEMA 7 (ESR): KOULUTUS, AMMATTITAITO JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN Elinikäinen oppiminen, ammattitaito ja koulutusjärjestelmät työmarkkinoiden kannalta TEEMA 8 (ESR): SOSIAALINEN OSALLISUUS JA KÖYHYYDEN TORJUNTA Aktiivinen osallisuus Taustalla on HALKEn linjaukset (ohjelmarakenne, ohjelma-alueet, välittävät toimielimet ja MYR:n asema) ja tulevan kauden temaattiset keskustelut jatkuvat (HALKE , temaattiset teemat ja investointiprioriteetit sekä paikallinen kehittäminen). Keskustellaan myös valtakunnallisista kehittämisohjelmista ja alueellisista painopisteistä ja rahoitettavista toimista. Uusimpana käänteenä ovat YM:n vaateet teemotukseen. TEM:n tavoitteena on keskittää teemoja ja selkiinnyttää. Kokonaisuuden on toimittava ohjelmallisesti, jonka jälkeen voidaan laatia seurantaja ja tietojärjestelmät sekä kehittää vaikuttavuusindikaattorit. Rahoittajina toimivat ELYt ja liitot. Finnvera toimii pääomarahoittajana, mutta lainottajana olo on vielä keskusteltavana. Samoin Tekesin rooli on vielä sopimatta. Kaupunkipolitiikka (5%) ja paikallinen kehittäminen ovat keskustelun alla. Syksyn aikana saadaan luonnokset alueellisista suunnitelmista. Suomen rahoitussaanto varmistunee syksyllä ja HALKE tekee päätökset rahoituksen alueellisesta kohdentamisesta. Keväällä valmistuvat ohjelma ja kumppanuussopimus sekä käydään virallisia neuvotteluja 13

14 komission kanssa. Tavoitteena on ohjelman ja kumppanuussopimuksen saaminen komissioon heinäkuussa Näiden rinnalla valmistellaan tarvittavia lakeja (Aluekehityslaki ja rakennerahastolaki yhteen, rahoituslakiin yhdistämisiä, yritystukilaki, työllisyyspalvelulaki). Tietojärjestelmää uudistetaan niin, että päästään tekemään päätöksiä järjestelmäpohjaisesti (ei paperipäätöksiä). Alueiden kuuleminen tapahtuu MYR:n ja ARNE:n kautta. Kaisa-Leena Lintilän kalvot ovat liitteenä 17 13; KLL seurantakomitea.ppt. Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie peräänkuulutti strategisuutta, mikä tarkoittaa valintojen tekemistä teemojen ja investointiprioriteettien osalta. Kaupunkipolitiikka ja paikallinen kehittäminen eivät tue Suomen osaamis- ja innovaatiostrategiaa, niillä korvataan vain kansallisia resursseja. Jos tavoitteena on yhteinen valmistelu ja sitoutuminen, niin laatikoiden lisääminen ei tätä tue. Maakunnat toivovat ohjelmalta selkeämpää strategian keskittämistä, samoin valtakunnallisten teemojen tulee ministeriölähtöisinä olla selvästi muuta kuin mitä tehdään alueosioissa. Lisäarvo syntyy pääosin yritystukien kautta. Vaikuttavuutta on saatava yritysten kansainvälistymiseen ja kasvuun. Saarijärvi-Viitasaari seudun lisäresurssi 35 per henkilö on turvattava. Paikalliseen kehittämiseen on olemassa muitakin toimintamalleja kuin Leader (Tre). Kaupunkipolitiikan osuus riippuu pitkälti laskentatavasta ja osuus ESR:ä tulisi myös sisällyttää tähän. Hyvien vaikuttavuusindikaattoreiden miettiminen on tärkeää. Maaseutuohjelman valmistelua tehdään jossain erillään, vaikka näiden ohjelmien suunnittelussa on paljon yhteisiä asioita; yritysrahoitus, vähähiilisyys jne. Tuki-instrumenttien määrää tulee vähentää; 2 3 tukimallia riittää. Keskustelussa Esa Mikkonen toi ympäristöhallinnon näkemyksenä esille temaattisen keskittämisen vaaroja ja varoitteli sitoutumasta yksiin teemoihin. Varpu Rajaniemi muistutti, että kansallisten ja EU-varojen yhteensovitus ei saa tarkoittaa kansallisten varojen korvaamista EU-varoilla. Rauno Lämsä toivoi, että seurantakomitean palautteet mm. teemallisesta keskittämisestä ja toimintojen liiallisen lokeroitumisen välttämisestä otettava huomioon jatkovalmistelussa. Suomen saatava oikeidenmukainen osuus EU:n kehittämisvaroista ja kansallisesti ei pidä korvata valtion ennen rahoittamia tehtäviä EU-rahalla, vaan on rakennettava selkeä työnjako. Yksikönpäällikkö Marc Botman esitteli taustoja ja komission linjauksia tulevalle ohjelmakaudelle ja koheesiopolitiikassa tapahtuneita muutoksia. Nyt huomio on vaikutuksissa ja tuloksissa sekä tehokkaassa toteutuksessa ja temaattisessa keskittämisessä EU2020 strategian mukaisesti. Hän kävi puheenvuorossaan yksityiskohtaisesti läpi komission temaattisia tavoitteita, toimintamalleja ja komission ja jäsenvaltioiden keskinäisiä järjestelyjä. Lopuksi hän kävi läpi päätöksenteon ja valmistelun aikataulutusta neuvotteluvaiheittain komission ja jäsenvaltioiden välisen prosessin näkökulmasta. Marc Botmanin kalvot liitteenä 18 13; MC-2014-final.ppt Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen toi esille maakuntansa ja elinkeinoelämän odotuksia. Alue on eniten viennistä riippuvainen. Pääpaino ja keihäänkärki on energiateollisuus, jolla on runsaasti alihankintaa. Se kilpailee globaaleilla markkinoilla ja sen logistiset kustannukset ylittävät kilpailijoiden. Se potee paraikaakin työvoimapulaa. Merinovan kautta on saatu EU- ja Tekes-hankkeita, joilla korkeakoulut ja tutkimuslaitokset on pakotettu jalkautumaan pk-yrityksiin. Lentologistiikan tukeminen on tärkeää, samoin asiantuntijuuteen ja maahanmuuttajien kotouttamiseen panostaminen. Tulevalla ohjelmakaudella: 1. PK yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Uudet liiketoimintamallit ja kansainvälistymisen tukeminen. Ennen muuta kasvaville markkinoille. Kiina ja Aasia etusijassa. Osaamisen 14

15 suojaaminen kansainvälistymisessä. Patentit eivät auta. Yritysryhmien muodostaminen. Venäjällä pk-yrityksiä uhkaa korruptio, turvallisuusvaje ja työttömyys. Viranomaisten tuki ja arvovaltapalvelut tärkeitä. Maakunnan liitoilla voisi olla tässä rooli. Vienninedistämismatkat. Ystävyyskaupungit tms. Maahanmuuttajien yrittäjyyden tukeminen. Sukupolvenvaihdosten tukeminen. Sähköisen liiketoiminnan ja kaupallistamisen avustaminen. 2. Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen. Huippuosaaminen käyttöön? Korkeakoulujen jalkauttaminen yrityksiin. Tuki diplomitöille ja kesäharjoittelulle. Tekesin rooli keskeinen ja siinä osaamiskeskusten hyödyntäminen pk-yritysryhmien keräämisessä ja hankkeiden koordinoinnissa. Teknologian suojaaminen korostuu. 3. Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla. Pohjanmaan ja koko Suomen valtava mahdollisuus. Tuontienergian korvaaminen ja pyrkimys omavaraisuuteen. Mittaaminen ja Green imagon markkinointi vrt. Tukholma. Kaavoitus ja suunnittelu. Energiakonsultteja kiertämään. 4. Tieto ja viestintätekniikan saatavuuden, käytön ja laadun parantaminen. 5. Kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen. Suunnitteluun pitäisi olla rahaa jo etukäteen. Liikenneturvallisuuteen panostuksia. 6. Työllisyyden edistäminen ja työvoimanliikkuvuuden parantaminen. Nuorisotyöttömyys saatava kuriin. Takuutyö. Hallitusohjelmassa jo luvattu. Ulkomainen työvoima ja koko perheen kotouttaminen. 7. Elinikäinen oppiminen. Mahdollisuus vaihtaa alaa. Nyt nuoriso hakeutuu aloille, joissa vaikein työllistyä ja huonoin palkka. Heidän osaamistaan on kanavoitava uudella tavalla. 8. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta. Ajankohtainen aihe Etelä- Euroopassa. Toivottavasti pärjäämme paremmin. EAKR- ja ESR-ohjelmien yhteistyö antaa mahdollisuudet hyviin hankkeisiin. On oltava riittävän suuria kokonaisuuksia. Ne on pystyttävä markkinoimaan niin, että kuntarahan tai yritysrahoituksen saaminen ei suurin haaste. Keskustelussa todettiin selityksenä Länsi-Suomen muita ohjelma-alueita pienimpään hankekokoon 0,156 m (julkinen tuki), että se johtuu lukumääräisesti runsaista mutta markkamääräisesti pienistä yritystuista. Aivan pienistä yritystuista voidaan luopua, tarvitaan vaikuttavuutta. On käytävä selkiinnyttävä keskustelua yritystoiminnan tukemisen työnjaosta maaseutuohjelman kanssa. Päätös: Merkitään katsaukset ja käyty keskustelu tiedoksi. Kaisa-Leena Lintilän kalvot liite 17 13; KLL seurantakomitea.ppt ja Marc Botmanin kalvot liite 18 13; MC-2014-final.ppt. 14. Muut asiat Ei muita asioita. 15. Yhteenveto seurantakomitean esilletuomista asioista Puheenjohtaja kokoaa yhteen päivän aikana käytyä keskustelua. Päätösesitys: Merkitään tiedoksi puheenjohtajan yhteenveto. 15

16 Päätös: Puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilä totesi, että Vaasassa ja Pohjanmaalla on ohjelmien toteutuksessa vauhti päällä ja hyvää työtä jatketaan varmasti vielä loppukaudellakin. Evästyksenä uuteen ohjelmakauteen seurantakomitea tahtoo ohjelmilta keskittämistä, kohdentamista ja vaikuttavuutta sekä vahvaa strategista otetta. 16. Seuraava kokous Päätösesitys: Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomitea kokoontuu seuraavan kerran marras-joulukuussa Päätös: Puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilä totesi, että seurantakomitean seuraava kokous ja palautekeskustelu käydään joulukuussa. 17. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen n. klo 11 ja kokousväki siirtyi lounaalle. 16

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013 ESITYSLISTA Aika 17. 18.6.2013 17.6. klo 10 17, aulassa tarjolla kahvit alkaen

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 Aika 4.12.2013, 9:30-16:00 (aamukahvia tarjolla alkaen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 Pöytäkirja ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 Aika Paikka Läsnä 4.12.2013, 9:30-16:00, varsinainen

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus Rovaniemi 29.11.2012 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä Esityksen sisältö Ohjelmien edistymistilanne Rahoitus Ydinindikaattorit

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

EAKR-rahoitus ohjelmakaudella

EAKR-rahoitus ohjelmakaudella EAKR-rahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Pro Saaristomeren ohjelmakokous 3.12.2013 Virastotalo,Turku Varsinais-Suomen ELY-keskus / Strategiayksikkö EU-koordinaattori Minna Koivukangas 3.12.2013 1 Ohjelmakaudesta

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Rakennerahastojen ohjelmakausi Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013 123 Perusrahoitus

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen Ajankohtaista ESR-rahoituksessa Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen 19.1.2017 ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (47 %) ET 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Rahoituspäätökset EURA 2007 -järjestelmässä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ EAKR-ARVIOINTIEN ESITTELY

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ EAKR-ARVIOINTIEN ESITTELY TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ EAKR-ARVIOINTIEN ESITTELY ITÄ-SUOMEN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 12.6.2013 EAKR-ARVIOINNIT VUOSINA 2011-2013 Ramboll Management Consulting Oy on toteuttanut vuosina 2011 2013 EAKR-arviointeja

Lisätiedot

Kestävää kilpailukykyä ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kilpailukykyä ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kilpailukykyä ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Koheesiorahoitus EU:ssa 2014-2020 (v.2011 hinnoin) Milj. euroa (v.2011 hinnoin) 75 000 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

EU:N TULEVAN RR- OHJELMAKAUDEN VALMISTELU

EU:N TULEVAN RR- OHJELMAKAUDEN VALMISTELU EU:N TULEVAN RR- OHJELMAKAUDEN 2014-2020 VALMISTELU Mervi Nikander/ohjelmapäällikkö Lapin liitto Rahoituksesta Euroopan komission rahoituskehysehdotus pienentää saatavaa rahoitusta Taisto Saari / Stora

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

EU:n koheesiopolitiikka

EU:n koheesiopolitiikka EU:n koheesiopolitiikka 2014-2020 Missä mennään EU:ssa ja kansallisesti Komission ehdotukset rahoituskehyksistä ja koheesiopolitiikan linjauksista tulivat loppuvuodesta 2011 = kolme kategoriaa = fokusointi

Lisätiedot

Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen

Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen Suomen ohjelmat etenevät eurooppalaisittain hyvin Suomi on EAKR-ohelmatoteutuksessa kolmantena, kun verrataan maiden EAKR-ohjelmien

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

5 1 kpl TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODELLE 2016 SEKÄ TALOUSARVIO VUOSILLE

5 1 kpl TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODELLE 2016 SEKÄ TALOUSARVIO VUOSILLE Aika Tiistai 3.11.2015 klo 18.00 19.48 Paikka Microkadun kampuksen B-osan 5. kerroksen neuvotteluhuone B5016 (käyntiosoite: Technopolis, Microkatu 1, 70210 Kuopio) Läsnä olleet päätösvaltaiset jäsenet

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö

Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Ohjelmien edistymistilanne 2.3.2011 2 10 9 8 7 6 5 4 3 10 9 8 7 6 5 4 3 Varattu (%) Sidottu (%) Maksettu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk.

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk. Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 8/2016 Kokoustiedot Aika 23.11.2016 klo 10.04-13.20 Paikka Kuntatalo Toinen linja 14, Helsinki Päätöksentekoon osallistuneet puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka I varapuheenjohtaja

Lisätiedot

ESR tilannekatsaus PP:n maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Rahoituspäällikkö Riitta Ilola

ESR tilannekatsaus PP:n maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR tilannekatsaus PP:n maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmassa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot