ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012"

Transkriptio

1 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 PÖYTÄKIRJA Aika klo , 8.6. klo , Paikka Läsnä Spa Hotel Rantasipi Tropiclandia, Lemmenpolku 3, Vaasa Kaisa-Leena Lintilä, työ- ja elinkeinoministeriö, kokouksen puheenjohtaja Henna Antila, opetus- ja kulttuuriministeriö, Kari Alanko, työ- ja elinkeinoministeriö Jukka Alasentie, Pirkanmaan liitto Heikki Juurinen, Satakuntaliitto Bo Linde, SLC Peer Haataja, EK, Juha Häkkinen, Pohjanmaan liitto * Elina Hykkönen, Pirkanmaan liitto Hilkka Laine, Keski-Suomen liitto Rauno Lämsä, valtionvarainministeriö * Esa Mikkonen, Keski-Suomen ELY-keskus * Annukka Mäkinen, Suomen kuntaliitto Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto Varpu Rajaniemi, Pohjanmaan liitto * Heli Rintala, Etelä-Pohjanmaan liitto Heikki Rinta-Rahko, Suomen Yrittäjät ry Jukka Ristaniemi, työ- ja elinkeinoministeriö Kaj Suomela, Pohjanmaan ELY-keskus, Timo Urpala, Etelä-Pohjanmaan liitto Mauri Yltiö, ympäristöministeriö Anders Östergård, LVM/Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Huom. srk:n jäsenet aakkostettuna ja/tai valtakirjalla osallistuneet on merkitty * tähdellä Muut läsnäolijat: Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö Marc Botman, Euroopan komissio (DG Regio) Pekka Jounila, Euroopan komissio (DG Regio) Johanna Latvala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Niklas Ulfvens, Pohjanmaan liitto Kimmo Viljamaa, Ramboll Management Consulting Oy, Erkki Välttilä, Veraventura Oy, Kokouksen sihteeri: Seppo Haukka LS, Keski-Suomen liitto. 1

2 KOKOUKSEN ESITYSLISTA Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi, Pohjanmaan liitto, toivotti seurantakomitean edustajat tervetulleiksi Pohjanmaalle: Hän kertoi maakunnastaan, sen taloustilanteesta ja kehitysnäkymistä. Liite 1 Avaus; Liiton diasarja 2012 English.pdf 1. Kokouksen avaus Seurantakomitean puheenjohtaja aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä (työ- ja elinkeinoministeriö) avasi kokouksen ja kertoi rakennerahastojen ajankohtaisista asioista ja tilanteesta. Muihin EU-maihin nähden Suomen ohjelmat etenevät hyvin ja EAKR-ohjelmamme ovat välimaksuja kehykseen verrattuna kolmantena. N+2 tilanne on tämän vuoden hyvä, mutta Länsi- Suomen EAKR ja Manner-Suomen ESR-ohjelma eivät ole pystyneet korvaamaan valtion vastinrahoituksen leikkauksia kunta+muulla julkisella rahoituksella. Ennakkobudjetointia ei ole pystytty hyödyntämään budjetointivuosittain, vaan kehys on siirtynyt eteenpäin, mutta se paikkaa nyt ohjelmakauden lopussa supistuvia kehyskiintiöitä. Indikaattoreita tavoitteisiin suhteutettaessa Länsi-Suomi ei ole päässyt varsinkaan kunnianhimoisiin työpaikkatavoitteisiinsa, mutta etenee rahoituskehykseensä nähden normaalitahtiin, kuten myös horisontaalisiin indikaattoritavoitteisiinsa nähden. Lissabonin strategian suhteen Suomen ohjelmat ylittävät EU:n tavoitteet, mutta Länsi-Suomen ohjelmaa lukuun ottamatta EAKR-ohjelmat ovat omista tavoitteistaan jäljessä. Flat rate on otettu käyttöön jo kaikissa ohjelmissa, mutta lump sum hankkeita on vasta jokunen. Komission vuosikokouksessa esittämään palautteeseen suhtaudutaan vakavasti ja korjauksia tehdään nyt ja tulevaan ohjelmakauteen liittyen. Loppukauden haasteita ovat vastinrahoituksen riittävyys, vähenevät htv-resurssit sekä sulkemiseen ja uuteen ohjelmakauteen valmistautuminen samalla kun huolehditaan loppukauden resurssien tehokkaasta hyödyntämisestä. Liite 2 1; KLL LS EAKR sk kevät 2012.pdf Komission edustajan puheenvuoron käytti yksikönpäällikkö Marc Botman, joka on kiertänyt seurantakomiteoita tavoitteenaan tutustua eri alueisiin ja niiden seurantakomiteoihin. Seurantakomiteat ovat tärkeitä ohjelmien ja niiden laadun kannalta, ja koska silloin paikalla ovat kaikki ohjelmien toimijatahot. Lähiaikoina EU-valtiot laativat strategiset raporttinsa (ed. v. 2009, eri kuin vuosiraportti), jolla kootaan ohjelmien vaikutustietoja ja niiden summary toimii keskeisenä tietolähteenä eri osapuolille EU:ssa. Ongelmana on miten eri indikaattoreita tulkitaan eri puolilla, mutta se on kuitenkin ainoa käytettävissä oleva keino. Komission puolelta toivotaan maksatuspyyntöjen toimittamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ruuhkien välttämiseksi. Komissiolle on tulossa uusi tietojärjestelmä, joka parantaa komissiolle toimitettavan tiedon laatua. Tämän lisäksi komissiolla on pääsy kansallisiin järjestelmiin, mutta se tuo mukanaan tietoaineistojen epäyhtenäisyyden. 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä osallistujien toteaminen - Valtioneuvosto asetti EU:n rakennerahastojen ohjelmakauden alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelman seurantakomitean - Seurantakomitean työskentelyssä tarvittavien asiakirjojen on pääsääntöisesti oltava käytettävissä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta 2

3 - Kokouskutsu, esityslista ja liitemateriaali on lähetetty Päätösesitys: Todetaan seurantakomitean kokouksen osallistujat. Todetaan seurantakomitean kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Länsi-Suomen seurantakomiteoiden kokousten jäsenet todettiin nimenhuudolla ja kokoukseen osallistuneet varmistettiin kiertävällä nimilistalla. Todettiin kokousaineistojen toimitusajat. Päätös: Todettiin seurantakomitean kokouksen osallistujat. Todettiin seurantakomitean kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 3. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Päätösesitys: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Liite 3 3; Esityslista LS pdf 4. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Päätösesitys: Hyväksytään edellisen Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen seurantakomitean yhteiskokouksen pöytäkirja. Päätös: Hyväksyttiin Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen seurantakomitean yhteiskokouksen pöytäkirja. Liite 4 4 (esityslistan liite 1 Poytakirja_ES+LS_2011_11_22.pdf) 5. Seurantakomitean ja sen sihteeristön jäsenmuutokset Rakennerahastolain (1401/2006) 25 :n mukaan valtioneuvosto asettaa kullekin toimenpideohjelmalle seurantakomitean ja nimittää sen jäsenet seurantakomiteaa asetettaessa. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää vaihdoksista komitean kokoonpanossa. Valtioneuvosto on sisäasiainministeriön esittelystä asettanut Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelman seurantakomitean ja työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt seuraavista muutoksista seurantakomitean kokoonpanossa: Nykyinen jäsen neuvotteleva virkamies Juha Majanen valtiovarainministeriö ylitarkastaja Minna Perähuhta ympäristöministeriö aluejohtaja Uusi jäsen lainsäädäntöneuvos Rauno Lämsä valtiovarainministeriö suunnittelija Mauri Yltiö ympäristöministeriö aluejohtaja 3

4 Teuvo Pernu SAK maakunta-asiamies Antti Iso-Koivisto Suomen kuntaliitto alue- ja elinkeinopol. asiantuntija Ari Heikkinen STTK Ahti Ruoppila SAK maakunta-asiamies Ulla Karvo Suomen kuntaliitto alue- ja elinkeinopol. asiantuntija Mari Kokko STTK Lisäksi esitetään muutosta seurantakomitean sihteeristön kokoonpanoon Nykyinen jäsen aluekehitysasiantuntija Viveka Lanne Satakuntaliitto Uusi jäsen aluekehitysjohtaja Heikki Juurinen Satakuntaliitto Päätösesitys: Todetaan muutokset seurantakomitean kokoonpanossa. Länsi-Suomen EAKRohjelman seurantakomitea hyväksyy seurantakomitean sihteeristön jäsenmuutoksen esityksen mukaisesti. Työ- ja elinkeinoministeriö on, esityslistan lähettämisen jälkeen , tehnyt lisäksi seuraavan muutoksen Länsi-Suomen EAKR-seurantakomitean kokoonpanoon: Nykyinen jäsen Anneli Manninen NYTKIS ry. Uusi jäsen Laura Huhtasaari NYTKIS ry. Päätös: Todettiin Länsi-Suomen EAKR seurantakomitean kokoonpanossa tapahtuneet muutokset. Länsi-Suomen EAKR seurantakomitea hyväksyi seurantakomitean sihteeristön jäsenmuutoksen ja jäsenet. Liite 5 5; Länsi-Suomen EAKR-seurantakomitea.pdf ja liite 6 5; Sk-sihteeristö.pdf eli esityslistan liitteet 2 ja 3 6. Alueellisen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelman tilannekatsaus Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka käy läpi Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja toimintalinjojen etenemistä. Kuullaan myös mahdolliset hallintoviranomaisen ja maakuntien täydentävät selostukset. Päätösesitys: Merkitään esitykset ja käyty keskustelu tiedoksi. Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka esitti Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tilannekatsauksen. Ohjelma etenee suunnitellusti. Sidottu on 66,4 % ohjelmakauden julkisesta kokonaiskehyksestä ja 81,8 % irrotetusta EU+valtio kehyksestä. Loppu 18,2 % EU+valtio myöntövaltuudesta on siirtynyt ohjelman loppuvuosille paikkaamaan supistuneita kehyksiä. Huolta aiheuttaa kansallisen vastinrahoituksen riittävyys valtion vastinrahoituksen leikkausten jälkeen. 4

5 Yritysrahoituksen osalta Keski-Suomen TL 1:n osuus on suunnitellusti korostuneen suuri ja tämä riskinotto heijastuu myös kuntarahatilanteeseen. Yritysten kehittämisavustukset ovat olleet 85 % TL 1:n yritysrahoituksesta ja Finnvera 10 %:llaan kattaa pääosan lopusta. TL 2:sta pääosa 64 % yritysrahoituksesta käytetään Tekes-rahoitukseen ja 29 % yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksiin. Kokonaisuutena EAKR-ohjelmaa voidaan pitää kaupunkiohjelmana, jonka rahoituksesta pääosa 56,9 % on kohdistettu kaupunkialueille. Toimialoista suurin tukiosuus 31,9 % on kohdistettu metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistukseen, 12,1 % sahatavara- ja puutuotteiden sekä huonekalujen valmistukseen ja 7,8 % kumi- ja muovituotteiden valmistukseen. Lissabonin prosentti on 82,0 %, mikä ylittää jopa tavoitetason 81,1 %. Indikaattoritavoitteesta ollaan jäljessä erityisesti työpaikkojen osalta. Nämä ylimitoitettiin suunnitteluvaiheessa ja ilman Finnveran tulosten virallistamistakin jäänevät tässä suhdannetilanteessa saavuttamatta. Seppo Haukan esittelykalvot ovat liitteenä 7 6; L-S EAKR Katsaus K2012.pdf. Tämän jälkeen maakuntien edustajat kertoivat maakuntansa ohjelma-, työllisyys- ja taloustilanteesta: Keski-Suomi / Pirjo Peräaho: Vuonna 2008 alkanut taantuma vaikuttaa edelleen aluetalouteen; viennin pudotusta ei ole saatu vielä korvattua. Maailmantalouden hidas toipuminen ja teollisuuden rakennemuutos leikkaavat työpaikkoja ja pitkittävät uusien työpaikkojen syntyä. Myös julkinen sektori supistaa toimintaansa mm. Keuruun ja Jämsän Hallin varuskunnat lakkautetaan (-500 tp). Yritykset kuitenkin uskovat tulevaisuuteen ja investoivat. Heikoin tilanne on Saarijärven-Viitasaaren seudulla. MYR:ssä on keskusteltu Saarijärven-Viitasaaren seudun rahoituskiintiön avaamisesta yrityshankkeissa. Länsi-Suomen kuntarahoituksesta kolmannes on Keski-Suomen vastuulla. Valtionrahan leikkaamisen jälkeen kasvaneen kuntarahoitusvaatimuksen täyttäminen näyttää mahdottomalta. Julkinen rahoitus koostuu yliopiston, ammattikorkeakoulun, VTT:n ja kehittämisyhtiöiden osuuksista. Peruskuntien rahoitus supistuu. Jämsässä ja Keuruulla on tsempattu: seutujen yrityksissä vallitsee hyvä henki. Käynnistymässä on sekä yrityskohtaisia että yritysten yhteisiä kehittämishankkeita. Pirkanmaa /Jukka Alasentie: Vuonna 2008 laman myötä työllisen työvoiman määrä supistui nopeasti, mutta nopeilla korjaustoimilla tilanne on korjaantunut ja parantunut nopeimmin koko maassa. Pienet yritykset investoivat mutta pk-yritykset ovat varovaisempia. Pari isoa yrityshankettakin on vireillä. Nokian kriisin jäljiltä on perustettu uusia yrityksiä, koulutettu väkeä tai väki on siirtynyt muihin yrityksiin, mutta miten nyt toisella kierroksella onnistutaan sopeuttamisessa? Itse ohjelmatyön strategisuus on lisääntynyt; klusterit, isot kokonaisuudet jne. Yliopiston rooli on kasvanut, tavoitteena maailmanluokkaan siirtyminen. Nykyisen ohjelman tavoiteindikaattorit arvioitiin ylioptimistisesti, toisaalta nykyisessä ohjelmissa ei saa tehdä aikaisempia tulostoimenpiteitä ja nyt tehdään paljon toimenpiteitä, jotka ovat huonoja yrityksille, mutta hyviä elinkeinoelämälle. Tulevan kauden mittareita on harkittava tarkkaan. Kuntarahatavoitteiden saavuttaminen on epävarmaa. Etelä-Pohjanmaa / Heli Rintala: Taloudessa varovaista myönteisyyttä, mutta yritykset ovat vielä varovaisia. Työllisyys on kohtuullisen hyvä. Elinkeinojen kehittämisessä paino t&k hankkeissa, mutta kansainvälistymiseen tarvitaan lisäpanostusta. Alueen kärkiklusteri elintarviketeollisuus ei ole niin suhdanneherkkää; esimerkiksi maidontuotannossa raaka-aineen saatavuus haittaa. Metalliteollisuutta painavat suhdanteet, tosin yrityskohtaisesti vaihtelevasti. Huonekaluteollisuudessa yrittäjien / tekijöiden ikärakenne ja halpatuonti ovat haasteina; kehittämisessä lisää painoa life styleen. Ohjelmatyössä (haasteellisuus rajauksen myötä) tutkimus- 5

6 ja oppimisympäristöhankkeiden yritysvetoisuus on parantunut ja piristänyt ohjelmatyötä. TL 1:ssä on eniten sitomatonta rahaa ja hankkeita kaivataan; joitain suurempia vireillä. Rahoituskehyksen muutostarvetta tutkitaan. Kuntarahatilanne on hallinnassa. Kauhavan lentosotakoulun menetys on ollut kova isku alueelle ja myös amk-aloituspaikkojen leikkaus on menetys. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeet ovat keskittyneet elintarvike- ja metalliteollisuuteen mm. alumiinialan koulutuskeskus (3. suurin Suomessa). Nämä ovat tuoneet hyvin kuntarahaa ohjelmiin. Pohjanmaa / Varpu Rajaniemi: TL 1:n sidonta-aste huolettaa, ELYssä täytyy tehdä kansallisen rahan priorisointia. Liiton rahaa on jäljellä enää vähän, miten saadaan parhaiten tuottamaan? Pohjanmaalla TL 4:llä on parannettu myös yhteisöllisyyttä ja edistetty maahanmuuttoa. Työllisyystilanne on hyvä; kahdeksassa kunnassa työttömyysaste on alle 4 %. Pohjanmaalle on tärkeää saada ihmiset pysymään tai muuttamaan maakuntaan. Alueen yritykset ovat investoinneissaan hyvin varovaisia, koska ne ovat pääosin pk- ja alihankintayrityksiä. Kuntarahatilanne on toistaiseksi ollut hyvä, mutta nyt vaikuttaa talouden ohella taustalla myös kuntauudistus. Yhteistyö alueella toimii hyvin. Tulevan kauden indikaattoreita on syytä miettiä. Nykytilanteessa maakunnat tarvitsevat rakennerahastorahaa kehittämiseensä. Flat rate ja lump sum ovat tervetulleita yksinkertaistamistoimia; flat rate jo vakiintunut ja jo yksi lump sum hankekin. Ohjelma siis etenee hyvin ja rahatkin on lähes käytetty. Satakunta / Heikki Juurinen: Ei ole tapahtunut takaiskuja työllisyydessä, yritysten liikevaihdot palautuneet normaaleiksi ja samoin työpaikat. Vienti on vetänyt paremmin kuin keskimäärin, ainoa miinus on puunjalostusteollisuuden huono tilanne. Euroopan tilanteesta johtuen on varovainen ilmapiiri. Liiton EU-rahat on lähes sidottu ja varattu, mutta ELYn rahaa siirtyi tälle vuodelle, jolloin rahoituksen kysyntä on selvästi parantunut (pari hyvää kehittämishanketta vireillä). Tekes-rahoitus etenee hyvin. Kuntaraha saadaan kerrytettyä. Meriklusterin näkymät ovat nyt hyvät, jopa työvoimapulaa. Käydyssä keskustelussa kysyttiin tai todettiin, että - ohjelmatyö on samalla maakuntien sisäistä aluepolitiikkaa. - Hallintoa supistetaan tukien ohjaamiseksi entistä tehokkaammin yritystoiminnan tueksi. Etelä-Pohjanmaalla alumiinikeskus on hyvä esimerkki alueiden monipuolisesta kehittämisestä. - Alle 10 henkilön yrityksiä on paljon, mutta kasvuhakuisia pk-yrityksiä puolestaan liian vähän ja ne ovat jo nyt tiiviisti mukana kehittämistyössä. - Jos TL 1 etenee heikommin, miten maaseutuohjelman pienten yritysten rahoitus käy kaupaksi? - Varovaisuus on ymmärrettävää Euron nykytilanteessa, mutta toivottavaa on, että kuntarahavaikeudet voitetaan ohjelmakauden kuluessa. Moitittiin myös valtiovallan vastinrahaleikkauksia tilanteessa, jolloin kuntasektoria ravistellaan talouden lisäksi rakenteiden kautta. Vuoden 2013 TA-esityksessä ei kuitenkaan varattu puuttuvia valtion vastinrahoja. - Ohjelman strategisuus on lisääntynyt. Vaarantaako vastinrahan puute ohjelman täysimääräisen toteutumisen tai muuttaako se ohjelman sisältöä? On olemassa ristiriita TL 1 painottamisen ja kuntarahan kerryttämisen välillä. Päätös: Merkittiin tiedoksi Länsi-Suomen EAKR-ohjelman tilannekatsaus, maakuntien esitykset ja käyty keskustelu. Seppo Haukan esittelykalvot liitteenä 7 6; L-S EAKR Katsaus K2012.pdf 7. Pääomasijoitusrahastotoiminta EAKR-toimenpideohjelmissa 6

7 Erkki Välttilä Finnvera Oyj:stä esittelee EAKR-rahoitteista pääomasijoitustoimintaa. Päätösesitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi sijoituspäällikkö Erkki Välttilän esityksen ja käy keskustelun aiheesta. Sijoituspäällikkö Erkki Välttilä Veraventure Oy:stä esitteli pääomarahastotoimintaa ja sen käynnistymistä. Hallintarakenne on hieman monimutkainen eli varat 7,529 m on myönnetty Finnvera Oyj:lle, joka on sijoittanut varat edelleen tytäryhtiöönsä Aloitusrahasto Vera Oy:öön. Finnvera Oyj toimii välittävänä toimielimenä, mutta tuensaajana ja pääomasijoittajana toimii Aloitusrahasto Vera Oy, jonne on perustettu ohjelma-alueittaiset (4 kpl) seurantayksiköt. Finnvera Oy:n tytäryhtiö Veraventure Oy, jossa henkilökunta (18 henk. Helsinki, Tampere, Oulu ja Kuopiossa, tukeudutaan Finnveran Oyj:n aluekonttoriverkostoon), hallinnoi Aloitusrahasto Vera Oy:tä. Sijoitusten kohteena ovat pienet, alkavat, kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät yritykset, joilla on aidosti innovatiivinen tuote tai palvelu. Valittaessa arvioidaan teknologiaa ja/tai palvelukonseptia ja niiden hyödyntämistä ja lisäksi tuotteella tai palvelulla oltava kansainvälistä markkinapotentiaalia. Luonnollisesti yksi avaintekijöistä on uskottava yrittäjätiimi ja valmius sen täydentämiseen sekä realistinen ja uskottava liiketoimintasuunnitelma. Sijoitukset (tavoite 18 kpl) tehdään osakesijoituksina, mutta myös irtaantumismahdollisuus oltava hahmotettavissa. EAKR-sijoituksissa seurataan työllisyyttä, T&K työpaikkojen syntymistä sekä naisyrittäjyyttä. Länsi-Suomeen on tehty viisi sijoitusta (1,1 m, 3 kpl Pirkanmaalle ja 1 kpl Satakuntaan) ja 2 kpl on läpäissyt 1. käsittelyn (0,7 m, 1 kpl Pirkanmaalle ja 1 kpl Satakuntaan). Lisäksi hallituksessa on esillä jatkosijoitus Pirkanmaalle (yksi aikaisemmista sijoituspäätöksistä ei toteudukaan). Valmistelussa on kaksi hanketta sekä Satakuntaan että Etelä- Pohjanmaalle. L-S pääomarahaston varat saadaan sijoitettua tavoiteaikataulussa vuoden 2015 loppuun mennessä. Finnveran omien tilaisuuksien ja markkinoinnin ohella alueiden tulee tiedottaa rahoitusmahdollisuuksista toimijoilleen. Palautteessa sijoituksilta toivottiin enemmän riskinottoa, koska kysymyksessä on kuitenkin alueiden kehittäminen. Todettiin, että hakijoiden taholta pelätään jopa päätösvallan siirtymistä sijoituksen myötä. Päätökset ja sijoitusten toimialat ovat julkista tietoa, joka on haettavissa EURAsta. Eri rahastot ovat pääomamarkkinoilla yritysten eri kehitysvaiheen rahoittajina ja ne ovat keskittyneet yleensä siirtyneet myöhempiin rahoitusvaiheisiin; pääoman muutosvaiheisiin (ei niin riskipitoisia), isoihin kohteisiin. Alkavan vaiheen sijoittajia on vähän, joten tämä po-rahasto on aito pääoman lisälähde. Tuen saajat ovat EU-säännösten mukaisesti tiedotus- ja raportointivelvollisia. Tulevalla kaudella tarve Suomessa on Erkki Välttilän mukaan n. 20 m per vuosi. Päätös: Merkittiin esittely ja palautekeskustelu tiedoksi. Liite 8 7; EAKR LS sk 06_2012 POrahasto.pdf 8. EAKR-ohjelmien ja temaattisten osien arviointi (Sähköiset liitteet 4, 5 ja 6) EAKR-arviointiteemojen tuloksia esittelee Kimmo Viljamaa Ramboll Management Consulting Oy:stä. 7

8 Valtakunnallinen EAKR-toimenpideohjelmien arviointi on jaettu seuraaviin teemoihin: 1. EAKR-toimenpideohjelmien hallintojärjestelmän toimivuus 2. EAKR-rahoituksen vaikutus alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen 3. EAKR-rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen Päätösesitys: Seurantakomitea merkitsee arvioitsijan esitykset tiedoksi ja käy niiden pohjalta keskustelua. Kimmo Viljamaa Ramboll Management Consulting Oy:stä esitteli ohjelmien teema-arviointien 1-3 tuloksia. Hallintojärjestelmästä Kimmo Viljamaa totesi mm. että hankkeiden runsaat perumiset johtuvat Suomen konsultatiivisesta neuvontatavasta. Viranomaisilta ennen virallisen hakemuksen jättöä saatu tuki koettiin kyselyssä erityisen hyödylliseksi ja myös käsittelyaikojen vaihtelua ei koettu ongelmaksi. Tietojärjestelmä on raskas, mutta toimiva ja toimijat ovat ottaneet sen positiivisesti vastaan. Etuna silla on tiedon syöttämisen kertaluonteisuus. Ohjeistus ja tukikelpoisuustulkinta eivät ole aina yhtenevää ja maksatuksen takia hankkeiden talousihmiset on syytä ohjeistaa alusta pitäen. Suuraluekohtaiset ohjeet ja oppaat parantaisivat hanketyötä myös tulevalla ohjelmakaudella. Normaaliin talousseurantaan verrattuna EU-rahoituksen hallinnointi ja seuranta on jonkin verran työläämpää ja on arvioitu, että ohjelmatyön laskennallinen taakka on 8-10 % (9 11 m ), joka ei vielä sisällä MYR:jä, sihteeristöjä ym. Voitaisiinko liitteiden määrää vähentää ja yksinkertaistaa niitä, tietojärjestelmää kehittää projektien suunnittelua palvelevammaksi, väliraportointia ja maksatusta yksinkertaistaa jne. Hallintoviranomaisten säästöpaineet kohdistuvat välittävien toimielimien määrän vähentämiseen, jota tosin supistettiin jo ALKU-uudistuksen yhteydessä. Kehittämissuosituksena esitetään sähköisen allekirjoituksen käyttöönottoa, yhteishankkeissa päätoteuttajan allekirjoituksen tulisi riittää, tarvitaanko viralliset allekirjoitukset kaikkiin lomakkeisiin, ohjeistusta parannettava (ohjeet ja ohjaavat toimet), muutosloki rahoittajille, lomakkeen järjestys (ohj.ryhmä loppuun) ja valitut avainasiat voisivat siirtyä/kumuloitua automaattisesti loppuraporttipohjaan. Kansallisen tason hakuprosesseista ja ajoista ym. tarvittaisiin keskitettyä tiedottamista (esim. rakennerahastot.fi). EAKR-ohjelman vaikutuksia yrityksissä on selvitetty minitapaustutkimuksen ja 80 yrityksen kyselytutkimuksen kautta (21 LS). Pääosalla markkina-alueena on kansainväliset markkinat ja vähintäänkin koko Suomi. Pääosalla toimialana on C Teollisuus, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekn. toiminta, G Tukku- ja vähittäiskauppa tai J Informaatio ja viestintä. Kehittämisavustus koettiin merkitykseltään vähintäänkin kohtalaiseksi 70%:ssa yrityksiä ja 28 %:ssa erittäin suureksi. Avustus suurensi hankkeen kokoa, se toteutettiin laadukkaampana, sitä aikaistettiin tai avustus oli hankkeen ratkaiseva kimmoke. Tuki vaikutti seuraavana vuonna mediaaniyrityksissä n. 8,75 %, sitä seuraavina kolmena vuotena n. 10 % liikevaihdon kasvun. Tutkituista yrityksistä 81 % ilmoitti, että kehittämisavustuksella on ollut vaikutuksia yrityksen liiketoimintaosaamisen kasvuun ja merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat seuraaville osa-alueille: Yrityksen strategiseen suunnitteluun liittyvän osaamisen kehittäminen Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen Markkina- ja kilpailutilanteen kartoittamiseen liittyvä osaaminen 8

9 Yrityksen johtamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen Tutkittujen yritysten tulevaisuudennäkymät: Tavoitellun liikevaihdon kasvun mediaani on 68 % Henkilöstömäärän kasvuarvion mediaani on noin 4 htv. Kansainväliset kasvumarkkinat Kasvuhakuisimmat yritykset hakeutuvat erilaisiin verkostoitumis- ja kehittämishankkeisiin. Kolmannessa arviointiteemassa keskityttiin oppimisympäristöjen innovaatiotoimintaa ja verkostoitumista mittaavien indikaattoreiden kehittämiseen. Loppuraporteista laaditaan analyysit ja verkostoanalyysi sekä maakuntakohtaiset innovaatio- ja osaamisprofiilit. Jatkossa pyritään etsimään ja kehittämään tarvittavia seurantaindikaattoreita. Huomion keskipisteessä on toimintalinja 2. Alustavien havaintojen lisäksi esiteltiin esimerkkinä Pohjanmaan hankkeiden (10 kpl) tuloksia. Verkostoanalyysin pilottitutkimuksen kohdealueena oli Keski-Suomen maakunta. Puhelinhaastatteluvaiheeseen esille nousivat Keuruun osaamisverkosto esiselvitys ja Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa -hankkeet. Alustavina tuloksina voidaan arvioida, että nämä hankkeet ovat kyenneet houkuttelemaan keskimääräistä nopeammin kasvavia ja keskimääräistä kannattavampia yrityksiä, mikä on itsessään merkittävä tulos. Hankeanalyysin ja tilastoaineistojen pohjalta on muodostettu maakuntakohtaiset osaamis- ja innovaatioympäristöjen kuvaukset. Tavoitteena on tuottaa taustatietoa arviointiin. Profiilien sisältö: Osaamisen ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristö Tiivis yhteenveto kehittämislinjauksista ja strategioista Osaamisen ja innovaatiotoiminnan institutionaalinen rakenne (yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset) Keskeiset osaamiseen ja innovaatioihin liittyvät tilastomittarit suhteessa koko maahan Alueen elinkeinorakenteen tiivis kuvaus Osaamisympäristöjä, innovaatiotoimintaa ja verkottumista kehittävä hanketoiminta Hanketoiminnan volyymi ja kohdentuminen (teema-alueet, toteuttaja) Hanketoiminnan tulokset ja vaikutukset (sis. hankeanalyysin ja verkostoanalyysin tulokset) Alla esimerkkinä on Pohjanmaan ja koko maan osaamisprofiilin vertailu. 9

10 Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&K-menot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Yritysten T&K-menot / BKT Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt väestö Pohjanmaa Koko maa Päätös: Seurantakomitea merkitsi arvioitsijan esityksen ja käydyn keskustelun tiedoksi. Esittelykalvot liite 9 8;_LS_EAKR_arviointi_K2012.pdf ja teemaraportit (esityslistan liitteet 4, 5 ja 6 ) liitteinä; liite 10 8; EAKR_arviointi_teema 1_loppuraportti_26.3..pdf, liite 11 8; EAKR-ohjelman väliraportti -teema 2, toukokuu 2012.pdf ja liite 12 8; EAKR_Teema3_väliraportti_FINAL.pdf. 9. Alueellisen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelman vuosikertomuksen 2011 hyväksyminen (liite 7) Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka esittelee Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomuksen vuodelta Keskustellaan mahdollisista suosituksista (Esityslistan liite 7; vuosiraportin luku 10. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET). Päätösesitys: Hyväksytään Länsi-Suomen EAKR-ohjelman vuosikertomus 2011 ja merkitään mahdolliset seurantakomitean suositukset tiedoksi.. Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka esitteli Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomuksen vuodelta 2011 pääsisältöä ja sen johtopäätöksiä ja suosituksia (luku 10). Nykyistä Itämeristrategian ja Itämeriohjelman (Intereg) erillisyyttä ihmeteltiin. Marc Botman totesi, että Itämeri-strategia parantaa ohjelmia ja yhteistyötä tulevaisuudessa ja toivoi, että ohjelmatyössä Itämeri-strategia huomioidaan vahvemmin. Pekka Jounila totesi raportin vastaanottokelpoiseksi ja lopulliset kommentit saadaan jätön takarajasta kahden kuukauden kuluessa. Hän kaipasi enemmän tuloksia, konkretiaa (kansainvälisyys) ja kuvauksia. Päätös: Hyväksyttiin Länsi-Suomen EAKR-ohjelman vuosikertomus 2011 ja merkittiin seurantakomitean suositukset tiedoksi. Vuosikertomus 2011 on liitteenä 13 9; LS VRap pdf (esityslistan liite 7) ja esittelykalvot liite 14 9; L-S EAKR VRap-Suositukset K2012.pdf 10

11 Kokous keskeytettiin noin klo ja siirryttiin lyhyen tauon jälkeen projektiesittelyihin ja iltaohjelmaan. Kokousta jatkettiin seuraavana aamuna aamukahvien jälkeen klo Katsaus EU:n Itämeren alueen strategiaan Ylitarkastaja Harri Ahlgren työ- ja elinkeinoministeriöstä esittelee EU:n Itämeri-strategian ajankohtaisia asioita ja Itämeri-strategian toimeenpanoa rakennerahasto-ohjelmissa. Päätösesitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi Ahlgrenin esityksen. Ylitarkastaja Harri Ahlgren työ- ja elinkeinoministeriöstä esitteli EU:n Itämeri-strategian ajankohtaisia asioita ja Itämeri-strategian toimeenpanoa rakennerahasto-ohjelmissa. Länsi- Suomen EAKR-ohjelmassa Itämeri-strategian osuus sidonnoista on vähäisin 6,2 %. Komission tiedonanto : Neljä prioriteettia korvataan kolmella tavoitteella, joilla kullakin omat seurantaindikaattorit: Itämerestä ympäristöä säästävä alue Itämerestä vaurauden alue 1. Meren pelastaminen Itämerestä vetovoimainen 2. Alueen yhdistäminen hyvien yhteyksien alue Itämerestä turvallinen alue 3. Hyvinvoinnin lisääminen Itämeristrategian uusi graafinen ilme ja logo sekä omat www-sivut esiteltiin maaliskuussa 2012 (InteractPoint Turku) ja Itämeristrategian vuosifoorumi on Kööpenhaminassa kesäkuuta. Päätös: Seurantakomitea merkitsi Harri Ahlgrenin esityksen ja käydyn keskustelun tiedoksi. Esittelykalvot liitteenä 15 10; EUSBSR EAKR sk K2012.pdf. 11. ESR-toimenpideohjelman ajankohtaiskatsaus ESR-toimenpideohjelman ajankohtaiskatsauksen esittelee ESR-aluekoordinaattori Johanna Latvala (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus). Päätösesitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi ESR-ohjelman ajankohtaiskatsauksen. ESR-aluekoordinaattori Johanna Latvala (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus) esitteli ESRtoimenpideohjelman ajankohtaiskatsauksen. 11

12 ESR- toteumatilanne/länsi- Suomi Rahoittaja varattu EU + valtio rahoitus varattu kunta + muu julk. kunta% Maksatus toteutunut kunta Etelä-Pohjanmaan ELY Keski-Suomen ELY Pirkanmaan ELY Pohjanmaan ELY Satakunnan ELY Keski-Suomen liitto Kaikki yhteensä Toimintalinja Alueosio varatut Valtakunnallinen varatut yhteensä TL % TL % TL % TL % Yhteensä Länsi-Suomen maakuntien elinkeinoelämä on vaihtelevasti lähtemässä laman jäljiltä nousuun. Pitkittynyt lama ja sitä seurannut hitaan kasvun aika sekä jatkuva epävarmuus lisäävät toimijoiden varovaisuutta. Flat rate ja lump sum yksinkertaistavat hankehallintoa ja nopeuttavat maksatusvaihetta. Länsi-Suomen suuralue on ESR-toiminnan näkökulmasta heterogeeninen: kuntien ja kaupunkien halukkuus hakea ESR-hankkeita vaihtelee projektirahoituksen hakijoiden ja toteuttajien määrä on rajallinen ja se on vähenemässä edelliseen ohjelmakauteen verrattuna Rakennerahastotoiminnan asiakaslähtöisyys on parantunut ja hankkeita haetaan selkeillä asiakastarpeeseen pohjautuvilla kohdennetuilla hauilla (linkki kansalliseen työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaan). Lisäksi laajat teemoittaiset kehittämisprojektit selkeyttävät toimintaa. Hankkeissa kehitettyjen toimintatapojen juurruttamisessa hankkeiden toteutuksen vahvalla yhteydellä alueen organisaatioiden keskeisiin strategioihin on tärkeä merkitys. Lopuksi laitettiin ESR:n tiivistelmäkatsaus jakoon. Päätös: Seurantakomitea merkitsi ESR-ohjelman ajankohtaiskatsauksen käydyn keskustelun tiedoksi. Liite 16 11; ESR Katsaus LS MC EAKR K2012.ppt 12. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Elinkeinokalatalouden kehittämisohjelman ajankohtaiskatsaukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Elinkeinokalatalouden kehittämisohjelma ajankohtaiskatsaukset esittelee neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen (maa- ja metsätalousministeriö). Päätösesitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Elinkeinokalatalouden kehittämisohjelman ajankohtaiskatsaukset. 12

13 Päätös: Sirpa Karjalaisen oli estynyt saapumasta kokoukseen, joten hänen ajankohtaiskatsausta ei ollut. 13. Katsaus tulevaan ohjelmakauteen Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä työ- ja elinkeinoministeriöstä esittelee tulevan ohjelmakauden valmistelun nykyvaiheita ja haasteita. Aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie kertoo ohjelma-alueen ja maakuntien valmistautumisesta. Päätösesitys: Merkitään katsaus ja käyty keskustelu tiedoksi. Kaisa-Leena Lintilä esitteli tulevan ohjelmakauden valmistelun nykyvaiheita ja haasteita. Koheesioryhmän tämänhetkisessä luonnoksessa temaattiset tavoitteet ja investointiprioriteetit: TEEMA 1 (EAKR): PK-YRITYSTEN KILPAILUKYKY Yrittäjyys ja uudet liiketoimintamallit TEEMA 2 (EAKR): UUSIMMAN TIEDON JA OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN Tutkimus- ja innovointitoiminnan infrastruktuuri, huippuosaaminen, osaamiskeskukset, tuotekehitys, innovaatiot ja verkottuminen TEEMA 3 (EAKR): VÄHÄHIILINEN TALOUS KAIKILLA ALOILLA Uusiutuvat energianlähteet ja energiatehokkuus TEEMA 4 (EAKR) TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN SAATAVUUS, KÄYTTÖ JA LAATU (vain IS & PS) Tieto- ja viestintätekniikan tuotteet ja palvelut ja verkkokauppa TEEMA 5 (EAKR) KESTÄVÄ LIIKENNE JA PULLONKAULOJEN POISTAMINEN TÄRKEIMMISTÄ LIIKENNEVERKKOINFRASTRUKTUUREISTA (vain IS & PS) Alueellinen liikkuvuus TEEMA 6 (ESR): TYÖLLISYYS JA TYÖVOIMAN LIIKKUVUUS Työnhakijoiden ja työelämän ulkopuolella olevien pääsy työpaikkoihin, työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin ja naisten ja miesten tasa-arvo TEEMA 7 (ESR): KOULUTUS, AMMATTITAITO JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN Elinikäinen oppiminen, ammattitaito ja koulutusjärjestelmät työmarkkinoiden kannalta TEEMA 8 (ESR): SOSIAALINEN OSALLISUUS JA KÖYHYYDEN TORJUNTA Aktiivinen osallisuus Taustalla on HALKEn linjaukset (ohjelmarakenne, ohjelma-alueet, välittävät toimielimet ja MYR:n asema) ja tulevan kauden temaattiset keskustelut jatkuvat (HALKE , temaattiset teemat ja investointiprioriteetit sekä paikallinen kehittäminen). Keskustellaan myös valtakunnallisista kehittämisohjelmista ja alueellisista painopisteistä ja rahoitettavista toimista. Uusimpana käänteenä ovat YM:n vaateet teemotukseen. TEM:n tavoitteena on keskittää teemoja ja selkiinnyttää. Kokonaisuuden on toimittava ohjelmallisesti, jonka jälkeen voidaan laatia seurantaja ja tietojärjestelmät sekä kehittää vaikuttavuusindikaattorit. Rahoittajina toimivat ELYt ja liitot. Finnvera toimii pääomarahoittajana, mutta lainottajana olo on vielä keskusteltavana. Samoin Tekesin rooli on vielä sopimatta. Kaupunkipolitiikka (5%) ja paikallinen kehittäminen ovat keskustelun alla. Syksyn aikana saadaan luonnokset alueellisista suunnitelmista. Suomen rahoitussaanto varmistunee syksyllä ja HALKE tekee päätökset rahoituksen alueellisesta kohdentamisesta. Keväällä valmistuvat ohjelma ja kumppanuussopimus sekä käydään virallisia neuvotteluja 13

14 komission kanssa. Tavoitteena on ohjelman ja kumppanuussopimuksen saaminen komissioon heinäkuussa Näiden rinnalla valmistellaan tarvittavia lakeja (Aluekehityslaki ja rakennerahastolaki yhteen, rahoituslakiin yhdistämisiä, yritystukilaki, työllisyyspalvelulaki). Tietojärjestelmää uudistetaan niin, että päästään tekemään päätöksiä järjestelmäpohjaisesti (ei paperipäätöksiä). Alueiden kuuleminen tapahtuu MYR:n ja ARNE:n kautta. Kaisa-Leena Lintilän kalvot ovat liitteenä 17 13; KLL seurantakomitea.ppt. Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie peräänkuulutti strategisuutta, mikä tarkoittaa valintojen tekemistä teemojen ja investointiprioriteettien osalta. Kaupunkipolitiikka ja paikallinen kehittäminen eivät tue Suomen osaamis- ja innovaatiostrategiaa, niillä korvataan vain kansallisia resursseja. Jos tavoitteena on yhteinen valmistelu ja sitoutuminen, niin laatikoiden lisääminen ei tätä tue. Maakunnat toivovat ohjelmalta selkeämpää strategian keskittämistä, samoin valtakunnallisten teemojen tulee ministeriölähtöisinä olla selvästi muuta kuin mitä tehdään alueosioissa. Lisäarvo syntyy pääosin yritystukien kautta. Vaikuttavuutta on saatava yritysten kansainvälistymiseen ja kasvuun. Saarijärvi-Viitasaari seudun lisäresurssi 35 per henkilö on turvattava. Paikalliseen kehittämiseen on olemassa muitakin toimintamalleja kuin Leader (Tre). Kaupunkipolitiikan osuus riippuu pitkälti laskentatavasta ja osuus ESR:ä tulisi myös sisällyttää tähän. Hyvien vaikuttavuusindikaattoreiden miettiminen on tärkeää. Maaseutuohjelman valmistelua tehdään jossain erillään, vaikka näiden ohjelmien suunnittelussa on paljon yhteisiä asioita; yritysrahoitus, vähähiilisyys jne. Tuki-instrumenttien määrää tulee vähentää; 2 3 tukimallia riittää. Keskustelussa Esa Mikkonen toi ympäristöhallinnon näkemyksenä esille temaattisen keskittämisen vaaroja ja varoitteli sitoutumasta yksiin teemoihin. Varpu Rajaniemi muistutti, että kansallisten ja EU-varojen yhteensovitus ei saa tarkoittaa kansallisten varojen korvaamista EU-varoilla. Rauno Lämsä toivoi, että seurantakomitean palautteet mm. teemallisesta keskittämisestä ja toimintojen liiallisen lokeroitumisen välttämisestä otettava huomioon jatkovalmistelussa. Suomen saatava oikeidenmukainen osuus EU:n kehittämisvaroista ja kansallisesti ei pidä korvata valtion ennen rahoittamia tehtäviä EU-rahalla, vaan on rakennettava selkeä työnjako. Yksikönpäällikkö Marc Botman esitteli taustoja ja komission linjauksia tulevalle ohjelmakaudelle ja koheesiopolitiikassa tapahtuneita muutoksia. Nyt huomio on vaikutuksissa ja tuloksissa sekä tehokkaassa toteutuksessa ja temaattisessa keskittämisessä EU2020 strategian mukaisesti. Hän kävi puheenvuorossaan yksityiskohtaisesti läpi komission temaattisia tavoitteita, toimintamalleja ja komission ja jäsenvaltioiden keskinäisiä järjestelyjä. Lopuksi hän kävi läpi päätöksenteon ja valmistelun aikataulutusta neuvotteluvaiheittain komission ja jäsenvaltioiden välisen prosessin näkökulmasta. Marc Botmanin kalvot liitteenä 18 13; MC-2014-final.ppt Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen toi esille maakuntansa ja elinkeinoelämän odotuksia. Alue on eniten viennistä riippuvainen. Pääpaino ja keihäänkärki on energiateollisuus, jolla on runsaasti alihankintaa. Se kilpailee globaaleilla markkinoilla ja sen logistiset kustannukset ylittävät kilpailijoiden. Se potee paraikaakin työvoimapulaa. Merinovan kautta on saatu EU- ja Tekes-hankkeita, joilla korkeakoulut ja tutkimuslaitokset on pakotettu jalkautumaan pk-yrityksiin. Lentologistiikan tukeminen on tärkeää, samoin asiantuntijuuteen ja maahanmuuttajien kotouttamiseen panostaminen. Tulevalla ohjelmakaudella: 1. PK yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Uudet liiketoimintamallit ja kansainvälistymisen tukeminen. Ennen muuta kasvaville markkinoille. Kiina ja Aasia etusijassa. Osaamisen 14

15 suojaaminen kansainvälistymisessä. Patentit eivät auta. Yritysryhmien muodostaminen. Venäjällä pk-yrityksiä uhkaa korruptio, turvallisuusvaje ja työttömyys. Viranomaisten tuki ja arvovaltapalvelut tärkeitä. Maakunnan liitoilla voisi olla tässä rooli. Vienninedistämismatkat. Ystävyyskaupungit tms. Maahanmuuttajien yrittäjyyden tukeminen. Sukupolvenvaihdosten tukeminen. Sähköisen liiketoiminnan ja kaupallistamisen avustaminen. 2. Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen. Huippuosaaminen käyttöön? Korkeakoulujen jalkauttaminen yrityksiin. Tuki diplomitöille ja kesäharjoittelulle. Tekesin rooli keskeinen ja siinä osaamiskeskusten hyödyntäminen pk-yritysryhmien keräämisessä ja hankkeiden koordinoinnissa. Teknologian suojaaminen korostuu. 3. Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla. Pohjanmaan ja koko Suomen valtava mahdollisuus. Tuontienergian korvaaminen ja pyrkimys omavaraisuuteen. Mittaaminen ja Green imagon markkinointi vrt. Tukholma. Kaavoitus ja suunnittelu. Energiakonsultteja kiertämään. 4. Tieto ja viestintätekniikan saatavuuden, käytön ja laadun parantaminen. 5. Kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen. Suunnitteluun pitäisi olla rahaa jo etukäteen. Liikenneturvallisuuteen panostuksia. 6. Työllisyyden edistäminen ja työvoimanliikkuvuuden parantaminen. Nuorisotyöttömyys saatava kuriin. Takuutyö. Hallitusohjelmassa jo luvattu. Ulkomainen työvoima ja koko perheen kotouttaminen. 7. Elinikäinen oppiminen. Mahdollisuus vaihtaa alaa. Nyt nuoriso hakeutuu aloille, joissa vaikein työllistyä ja huonoin palkka. Heidän osaamistaan on kanavoitava uudella tavalla. 8. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta. Ajankohtainen aihe Etelä- Euroopassa. Toivottavasti pärjäämme paremmin. EAKR- ja ESR-ohjelmien yhteistyö antaa mahdollisuudet hyviin hankkeisiin. On oltava riittävän suuria kokonaisuuksia. Ne on pystyttävä markkinoimaan niin, että kuntarahan tai yritysrahoituksen saaminen ei suurin haaste. Keskustelussa todettiin selityksenä Länsi-Suomen muita ohjelma-alueita pienimpään hankekokoon 0,156 m (julkinen tuki), että se johtuu lukumääräisesti runsaista mutta markkamääräisesti pienistä yritystuista. Aivan pienistä yritystuista voidaan luopua, tarvitaan vaikuttavuutta. On käytävä selkiinnyttävä keskustelua yritystoiminnan tukemisen työnjaosta maaseutuohjelman kanssa. Päätös: Merkitään katsaukset ja käyty keskustelu tiedoksi. Kaisa-Leena Lintilän kalvot liite 17 13; KLL seurantakomitea.ppt ja Marc Botmanin kalvot liite 18 13; MC-2014-final.ppt. 14. Muut asiat Ei muita asioita. 15. Yhteenveto seurantakomitean esilletuomista asioista Puheenjohtaja kokoaa yhteen päivän aikana käytyä keskustelua. Päätösesitys: Merkitään tiedoksi puheenjohtajan yhteenveto. 15

16 Päätös: Puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilä totesi, että Vaasassa ja Pohjanmaalla on ohjelmien toteutuksessa vauhti päällä ja hyvää työtä jatketaan varmasti vielä loppukaudellakin. Evästyksenä uuteen ohjelmakauteen seurantakomitea tahtoo ohjelmilta keskittämistä, kohdentamista ja vaikuttavuutta sekä vahvaa strategista otetta. 16. Seuraava kokous Päätösesitys: Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomitea kokoontuu seuraavan kerran marras-joulukuussa Päätös: Puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilä totesi, että seurantakomitean seuraava kokous ja palautekeskustelu käydään joulukuussa. 17. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen n. klo 11 ja kokousväki siirtyi lounaalle. 16

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013 ESITYSLISTA Aika 17. 18.6.2013 17.6. klo 10 17, aulassa tarjolla kahvit alkaen

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 Aika 4.12.2013, 9:30-16:00 (aamukahvia tarjolla alkaen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012 Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu Petri Veijalainen 30.8.2012 Ohjelmarakenne (HALKE 23.3.2012) Yksi aluelähtöinen ohjelma, jossa molemmat rahastot (ESR+EAKR) Ohjelma

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi - WFA Seinäjoki Jyväskylä Pori Tampere TYÖLLISYYSTILANNE Maakunta Työvoiman Muutos 10-11 Työttömien Muutos 10-11 Työttömyysmäärä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelmien edistymiskatsaus

Rakennerahasto-ohjelmien edistymiskatsaus Rakennerahasto-ohjelmien edistymiskatsaus Työkokous maksajille, valvojille ja rahoittajille Helsinki 13.12.2011 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueosasto, rakennerahastoryhmä EAKR/ESR-välimaksut / rahoituskehys

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 Pöytäkirja ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 Aika Paikka Läsnä 4.12.2013, 9:30-16:00, varsinainen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

ELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto

ELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - mitä tuleva ohjelma mahdollistaa? ELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus Rovaniemi 29.11.2012 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä Esityksen sisältö Ohjelmien edistymistilanne Rahoitus Ydinindikaattorit

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITTEEN LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2011

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITTEEN LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2011 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 1 b 4 Alueiden kehittämisyksikkö PÖYTÄKIRJA LS 22.11.2011 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITTEEN LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, sisältö ja rahoitus Mari Kuparinen 3.6.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi valtakunnallinen ohjelma Molemmat rahastot

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ EAKR-ARVIOINTIEN ESITTELY

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ EAKR-ARVIOINTIEN ESITTELY TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ EAKR-ARVIOINTIEN ESITTELY ITÄ-SUOMEN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 12.6.2013 EAKR-ARVIOINNIT VUOSINA 2011-2013 Ramboll Management Consulting Oy on toteuttanut vuosina 2011 2013 EAKR-arviointeja

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2012 Pöytäkirja ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2012 Aika 17.12.2012 klo 10:00 16:15 Paikka Läsnä

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2011

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2011 Liite 1; PÖYTÄKIRJA 22.11.2011 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2011 Aika 22.11.2011 klo 9:30

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeri-foorumi Åbo Akademi, Arken 2.6.2014 Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto/Rakennerahastot Esityksen

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA Dnro 1107/051/2008 (SM-2007-01010-Ha63) (0/17/2007TM) Annettu Hallintoviranomaisen ohje nro 01/2008 3.4.2008 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolain (1401/2006) 11 :n 2

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen

Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen Suomen ohjelmat etenevät eurooppalaisittain hyvin Suomi on EAKR-ohelmatoteutuksessa kolmantena, kun verrataan maiden EAKR-ohjelmien

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelutilanne

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelutilanne Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelutilanne Rakennerahastojen alueellinen jako 2014-2020 Hanketoimintaan käytettävissä olevan rahoitus EU-rahoitus 2014-20 Itä- ja Pohjois-Suomi, perusrahoitus 476,3

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020 käyntiin Suomessa

Ohjelmakausi 2014-2020 käyntiin Suomessa Ohjelmakausi 2014-2020 käyntiin Suomessa EAKR Etelä-Suomessa 2007-2013 ja 2014-2020 - tuloksia, tähtihetkiä ja tulevaisuus 4.3.2014 Vierumäki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto (No

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 EURA 2014 rakennerahastojen tietopalvelu hakutoimintojen parantaminen: teemahaut, alueelliset haut, alasvetovalikot kartta(haku) englanninkielinen

Lisätiedot

Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet

Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet Onko Sinulla on kehittämisidea, joka koskee ihmisiä tai yrityksiä Länsi-Suomessa yli maakuntarajojen? Tavoitteenamme on jalostaa Sinun ja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa Ajankohtaista ESR-ohjelmassa 24.4.2012 Hanketapaaminen, Suomussalmi ESR-koordinaattori Verna Mustonen Kainuun ELY-keskus Hanke TL Toteuttaja Toteutusaika S11564 PALi Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Yleisö- ja keskustelutilaisuus Lentosotakoulun lakkauttamisesta Kauhava 20.2.2013 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Strategiayksikkö Pekka Rinta-Jouppi

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot