Labquality-päivät 2008 Virtsan punasolujen dysmorfia. Timo Kouri, LKT, dosentti Hall apulaisylilääkäri OYS, Laboratorio

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Labquality-päivät 2008 Virtsan punasolujen dysmorfia. Timo Kouri, LKT, dosentti Hall apulaisylilääkäri OYS, Laboratorio 8.2.2008 1"

Sami Mäkelä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Labquality-päivät 2008 Virtsan punasolujen dysmorfia Timo Kouri, LKT, dosentti Hall apulaisylilääkäri OYS, Laboratorio

2 Sisällys Määritelmä Kliininen merkitys Menetelmä Tulkinta

3 Määritelmä: Virtsan punasolujen dysmorfialla tarkoitetaan punasolujen koon tai muodon selvää poikkeavuutta (tuoreessa virtsanäytteessä) normaali koko: halkaisija 4-7 µm pelkkä turpoaminen ei ole dysmorfiaa muoto: pyöreä, kaksoiskovera nimitykset: normaali = isomorfinen punasolu poikkeava = dysmorfinen punasolu

halkaisija 4-7 µm pelkkä turpoaminen ei ole dysmorfiaa muoto: pyöreä,

4 Esimerkkejä dysmorfisista soluista (JCCLS) Sysmex J Int 2006 Dysmorfiaa eivät ole - Ekinosyytit - Satunnaiset saostumat solun pinnalla -Makrosyytit -Varjosolut - Fragmentit vaikeita

5 Kliininen merkitys silloin, kun virtsassa on vain punasoluja = isoloitu hematuria Punasoluvirtsaisuus voi olla dysmorfista: johtuu munuaisista isomorfista: johtuu alemmista virtsateistä Merkitys potilaan diagnostiikassa dysmorfinen hematuria sisätauti- tai lastenlääkärille isomorfinen hematuria urologille

isomorfista: johtuu alemmista virtsateistä Merkitys potilaan diagnostiikassa

6 Hematurian esiintyvyys Hematuriaa esiintyy 2-16 % potilaista (liuska posit) 1-5 % potilaista (sakan mikroskopia) Hengenvaarallinen tauti on 2-9 %:lla kaikista hematuriapotilaista usein viaton 12-34%:lla yli 50-vuotiaista potilaista Virtsaelinsyöpiä vasta yli 40-vuotiailla Hyvänlaatuinen munuaisperäinen hematuria: vain 2/132 potilasta kehitti taudin 2-5 v seurannassa, kun munuaisfunktio oli normaali (Schramek ym, 1989)

50-vuotiaista potilaista Virtsaelinsyöpiä vasta yli 40-vuotiailla Hyvänlaatuinen munuaisperäinen hematuria:

7 Hematuria: terveiden 95% viitevälin yläraja on 8 Eryt x 10 6 /l (n = 1007, Fairley & Birch, 1993) N Viitevälin yläraja Oireettomia hematuriapotilaita, usein hyvä ennuste Eryt x 10 6 /l

8 Hematurian toteaminen Hematurian raja? 50 Eryt x 10 6 /l / = 6 Eryt / nk (riippuu näkökentästä) jos näkökenttäluku = 18, niin 1 nk = 0,12 µl Hävikit visuaalimikroskopiassa sentrifugaatio noin 50% 3 Eryt/nk näytteen seisominen: 0 100% solun näkeminen (vaaleakenttä vs faasimikroskopia) Hävikit/väärät positiiviset automaattilaskennassa sekoittuminen bakteereihin / hiivasoluihin

0,12 µl Hävikit visuaalimikroskopiassa sentrifugaatio noin 50% 3 Eryt/nk näytteen seisominen: 0

9 Verivirtsaisuuden munuaisperäiset syyt Primaariset munuaiskeräsen sairaudet Glomerulonefriitit IgA-nefropatia (Bergerin tauti) Sekundaariset munuaiskerässairaudet (liittyneenä systeemisairauksiin) Henoch Schönleinin oireyhtymä Systeemisen lupus erythematosuksen munuaistauti Antityvikalvoglomerulonefriitti (sisältää Goodpasturen oireyhtymän) Systeeminen vaskuliitti Wegenerin granulomatoosi Perinnölliset munuaiskerässairaudet Hereditaarinen nefriitti (Alportin oireyhtymä) Fabryn tauti Tubulaariset sairaudet Tubulointerstitiaaliset nefropatiat Pyelonefriitit Papillanekroosi (useita syitä) Vaskulaariset sairaudet Munuaisinfarkti Munuaislaskimotukos Pahanlaatuinen hypertensio Arteriovenoosinen epämuodostuma Kylkikipu-verivirtsaisuusoireyhtymä Kasvaimet Adenokarsinooma Wilmsin tuumori Kystat Angiomyolipooma Multippeli myelooma Metaboliset syyt Hyperkalsiuria Hyperoksaluria Hyperurikosuria Kystinuria Periytyvät rakkulamunuaistaudit Polykystinen munuaistauti Medullaarinen kystinen munuaistauti Medullaarinen sienimunuainen Kivet Vesimunuainen Vammat

Perinnölliset munuaiskerässairaudet Hereditaarinen nefriitti (Alportin oireyhtymä) Fabryn tauti Tubulaariset sairaudet Tubulointerstitiaaliset nefropatiat Pyelonefriitit Papillanekroosi (useita

10 Punasolujen dysmorfiatutkimus (U-ErytDys) on tärkeä isoloidun hematurian esiselvitys (O Lindell, Duodecim 2000) Ei alle 40-v

11 Punasolujen dysmorfian preanalytiikka Laboratorion valmistautuminen: tutkimuksessa ajanvaraus. NÄYTE: 10 ml laadukasta keskisuihkunäytettä. Näytteeksi otetaan aamuvirtsan jälkeinen toinen näyte enintään kahden tunnin rakkoinkubaation jälkeen. Erityisesti lapsilla on vältettävä liikaa pesua, ettei aiheutettaisi hematuriaa. LÄHETYS: Näyte on toimitettava laboratorioon tutkittavaksi tunnin sisällä sen saamisesta. Näyte lähetetään huoneenlämmössä. Näyte on mikroskopoitava 2 tunnin kuluessa näytteenannosta. Fiksatiivin käyttö ei ole yleistynyt

Erityisesti lapsilla on vältettävä liikaa pesua, ettei aiheutettaisi hematuriaa.

12 Visuaalimikroskopian menetelmä (U-ErytDys) Kammiolaskenta, ei sentrifugointia, lasketaan vähintään 200 punasolua tai koko kammiollinen statistiikan takia (SD = n) Fuchs-Rosenthal -kammio: 0.2 µm syvä 2x 3.2 µl tilavuus Havaitseminen: faasikontrastioptiikka, ei värjäystä

kammiollinen statistiikan takia (SD = n) Fuchs-Rosenthal -kammio: 0.

13 Mikroskopian tekniikat Vaaleakenttä Faasikontrasti

14 Fuchs-Rosenthalin kammio, 16 x 0,2 µl = 3,2 µl A-ruutu 1 mm 2 = 0,2 µl Fuchs - Rosenthalin kammio, syvyys 0.2 mm B-ruutu B-ruutu = ohut, kaksinkertainen viiva, 1/16 mm 2 A-ruutu = paksu, kolminkertainen viiva, 1 mm 2 x 0.2 mm = 0.2 µl 4 x 4 A-ruutua = 3.2 µl

2 mm B-ruutu B-ruutu = ohut, kaksinkertainen viiva, 1/16 mm 2

15 Menetelmä Mikroskoopissa lasketaan dysmorfiset ja normaalin näköiset (isomorfiset) punasolut. Riittävän tarkkuuden saavuttamiseksi soluja tulee laskea yhteensä yli 200 kpl (laskennan CV < 7%). Kun tähän määrään on päästy, tarkistetaan, mitä tilavuutta laskettu tulos vastaa. Enintään lasketaan kuitenkin yksi kammiollinen (3.2 µl). Jos punasoluja on alle 20/µL, ei dysmorfisia punasoluja eritellä. Erikseen lasketaan solukalvojen pullistumia sisältävät akantosyytit (dysmorfisten solujen alaryhmä). VAATII opastettua harjoittelua: yo-sairaaloissa

Kun tähän määrään on päästy, tarkistetaan, mitä tilavuutta laskettu tulos vastaa. Enintään lasketaan kuitenkin yksi kammiollinen (3.2 µl).

16 Tuloslomake

17 Tulokset U-Eryt (punasolujen kokonaispitoisuus, kpl/nk). Laskettu punasolujen pitoisuus (kpl/µl) ) kerrotaan luvulla 0.12, jotta saadaan kpl/nk (jos mikroskoopin näkökenttäluku = 18) E-Dysmorf (dysmorfisten solujen prosenttiosuus kaikista punasoluista). Tähän lasketaan mukaan myös akantosyytit. E-Akantos (akantosyyttien prosenttiosuus kaikista punasoluista). Näytelaatu: EDUST tai EI EDUST (edustava tai epäedustava näyte). Näytteen epäedustavuus voi johtua virtsatieinfektiosta, huonosta näytepesusta, näytteen sakkaisuudesta, alkalisuudesta (ph 8-9) tai laimeudesta. Jos U-SUHTI-O tai matalampi eikä näytteessä ole muita puutteita, vastataan Näytelaatu-kohtaan LAIMEA

Tähän lasketaan mukaan myös akantosyytit. E-Akantos (akantosyyttien prosenttiosuus kaikista punasoluista). Näytelaatu: EDUST tai EI EDUST (edustava tai epäedustava näyte).

18 Vastausformaatti U-ERYT 13 kpl/nk Dysmorf 75 % Akantos 7 % Näyte EDUST

19 Terveiden viiteväli Normaalisti punasoluja on sakassa enintään 2/nk, kammiossa laskettuna enintään noin 10 Eryt/µL eli 10 x E6/L. Automaattilaskurilla voidaan päästä ad 20 x E6/L viiterajaan, osittain taustaongelmien takia. Terveiden virtsassa olevat harvat punasolut saattavat olla dysmorfisia

Automaattilaskurilla voidaan päästä ad 20 x E6/L viiterajaan, osittain

20 U-ErytDys -tulkinta Terveiden henkilöiden satunnaiset virtsan punasolut ovat usein dysmorfisia. Näytteessä tulee esiintyä selvä hematuria (100 x E6/l tai enemmän). Dysmorfisia 80 % 20-80% 20% cut-off (Fassett et al 1982) Lisäksi glomerulaarisessa hematuriassa akantosyyttejä on yli 5% kaikista punasoluista (normaalisti alle 1% punasoluista)

Dysmorfisia 80 % 20-80% 20% cut-off (Fassett et al 1982) Lisäksi glomerulaarisessa

21 Kirjallisuus Fassett RG, Horgan BA, Mathew TH: Detection of glomerular bleeding by phase-contrast microscopy. Lancet 1982, i: Honkanen E, Tallgren LG: Faasikontrastimikroskopia hematurian tasodiagnostiikassa. Suomen Lääkäril 1984; 39(30): Schramek P et al. Value of urinary erythrocyte morphology in assessment of symptomless microhaematuria. Lancet 1989; ii: Köhler H, Wandel E, Brunck B. Acanthocyturia. A characteristic marker for glomerular bleeding. Kidney Int 1991; 40: Fairley KF, Birch DF: Microscopic urinalysis in glomerulonephritis. Kidney Int 1993; 44 (suppl 42): S9-S12. Kitamoto Y et al. Differentiation of hematuria using a uniquely shaped red cell. Nephron 1993; 64: Lindell O: Verta virtsassa. Duodecim 2000; 116: ECLM. European Urinalysis Guidelines (toim. Kouri T, Fogazzi G, Gant V, Hallander H, Hofmann W, Guder WG.) Scand J Clin Lab Invest 2000; 60 Suppl 231:

Samankaltaiset tiedostot

Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet. Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008

Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008 Menetelmät: mikroskopia Kammiolaskenta / peitinlasimenetelmä; vaaleakenttä- / faasikontrastioptiikka; ei värjäystä