Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia. Yrittäjän mahdollisuudet Tapahtumapaikka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia. Yrittäjän mahdollisuudet 31.1.2012 1.2.2012. Tapahtumapaikka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu,"

Transkriptio

1 Tapahtumapaikka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Sirkkalantie 12 A, auditorio M Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia Yrittäjän mahdollisuudet

2 Ohjelma Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia 8.45 Aamukahvit 9.00 Tervetulosanat Projektipäällikkö Ville Kuittinen 9.10 Avauspuheenvuoro Kansanedustaja Eero Reijonen 9.40 Güssing-mallin esittely Projektikoordinaattori, Christian Keglovits, EEE, Itävalta Uusiutuvien liikennepolttoaineiden vaikutukset talouden ja työllisyyden kannalta Pekka Tiainen, neuvotteleva virkamies TEM Aamupäivän yhteenveto Energia-asiamies Ilpo Mattila, MTK Lounas Itä-Suomen ensimmäinen bioetanolitehdas Aate Laukkanen, Suomen Bioetanoli Oy:n toimitusjohtaja Sähköautoilua uusiutuvalla energialla; Lebensland Kärnten-projektin esittely Projektipäällikkö Gerald Miklin, Carinthian maakunta, Itävalta Suomen ensimmäinen bioetanolilla toimiva jakeluauto: kannattavuus ja tulokset Kehityspäällikkö Mika Jyrkönen,Valio Oy Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Ari Lampinen, Suomen Biokaasuyhdistyksen puheenjohtaja Iltapäivän yhteenveto Professori Paavo Pelkonen Seminaari päättyy Ohjelma Yrittäjän mahdollisuudet 8.45 Aamukahvit 9.00 Tervetulosanat Projektipäällikkö Ville Kuittinen 9.10 Güssing-mallin esittely, tuottajan näkökulmasta Projektikoordinaattori Christian Keglovits, EEE, Itävalta 9.55 Uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotannon mahdollisuudet Energia-asiamies Ilpo Mattila, MTK Lebensland Kärnten-projektin esittely; taloudelliset näkökulmat Dražen Rosić, Carinthian maakunnan talouspoliittinen neuvonantaja, Itävalta Lounas Biokaasulaitoksen kannattavuus ja toiminta Suomessa Projektipäällikkö Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, sekä Mika Juvonen Biokymppi Oy:ltä Scanian bioetanolia hyödyntävä tekniikka Tuotepäällikkö Mika Jukkara, Scania Suomi Oy Suomen ensimmäinen bioetanolilla toimiva jakeluauto: käyttökokemukset, kannattavuus ja tulokset Kehityspäällikkö Mika Jyrkönen, Valio Oy Itä-Suomen ensimmäinen bioetanolitehdas, tuottajan mahdollisuudet Aate Laukkanen, Suomen Bioetanoli Oy:n toimitusjohtaja Päivän yhteenveto Kehityspäällikkö Timo Tahvanainen, Joensuun Tiedepuisto Oy Seminaari päättyy 2

3 Esipuhe Maailma on kasvavan energiakysymyksen edessä. Energiankulutus kasvaa maailmanlaajuisesti, perinteiset polttoaineet ovat loppumassa ja ilmastonmuutoksen hidastaminen herättää kaikki miettimään kestävämpiä energiaratkaisuja. Nämä haasteet ovat maailmanlaajuisia ja ne koskevat kaikkia maita ja alueita siispä myös Pohjois-Karjalassa on herättävä huomaamaan sekä energiakysymykseen liittyvät haasteet että mahdollisuudet. Ongelmien ratkaisut eivät ole globaaleja vaan alueellisia, joten paikallisia raaka-aineita kannattaa aina käyttää. Energiahaasteisiin pyritään vastaamaan yhteisillä päätöksillä. Euroopan Unioni on ottanut käyttöönsä niin sanotut tavoitteet. Näihin tavoitteisiin kuuluvat myös uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta sekä liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostaminen 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Meillä Pohjois-Karjalassa on myös uskallettu tarttua yhteiseen energiahaasteeseen. Maakunnassamme on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet oman ilmasto- ja energiaohjelman muodossa. Kasvihuonekaasuja pyritään vähentämään EU:n tavoitteita enemmän vuoteen Uusiutuvan energian osuus tulisi lisäksi tavoitteiden mukaan olla tuolloin yli 80%. Onkin mielestäni tärkeää huomata, että vaikka energiahaasteet ovat valtaisia ja maailmanlaajuiset ongelmat ovat erittäin vaikeita, ei ratkaisuja haasteisiin tarvitse etsiä maailman ääristä tai joidenkin muiden toimesta. Mitäpä, jos ratkaisut löytyisivätkin tästä ihan läheltä omasta maakunnasta? Lähellä tuotetun suosiminen näkyy nyt voimakkaasti esimerkiksi ruoka- ja elintarvikealalla. Uskotaan ja luotetaan siihen, että lähellä voidaan tuottaa hyviä raaka-aineita ja palveluita, ja samalla edistetään oman alueen hyvinvointia ja työllisyyttä. Tätä samaa ajatusta voisi ja pitäisi laajentaa nyt myös energiaosaamiseen. Eero Reijonen Kansanedustaja Eero Reijonen on liperiläinen kolmannen kauden kansanedustaja. Hän on jäsenenä valtiovarainvaliokunnassa (vj), puolustusvaliokunnassa, hallinto- ja turvallisuusjaostossa, asunto- ja ympäristöjaostossa sekä puheenjohtajana maatalousjaostossa. Eero Reijonen on Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia -päivän avaajana klo Miksi meillä Pohjois-Karjalassa sitten olisi edellytyksiä nousta Suomen johtavien uusiutuvien energialähteiden käytön ja tuotannon kärkisijoille? Maakun - tamme vahvuutena ovat erityisesti runsaat metsävarat. Meillä on maakunnassa runsaasti maailmanlaajuisesti johtavaa metsäalan osaamista ja tutkimusta. Lisäksi bioenergia-alan osaaminen on jo nyt huippuluokkaa. Tärkeää olisi koota alan visionäärit, osaajat ja tekijät yhteen, jotta koulutuksen ja osaamisen kautta saataisiin aikaan konkreettisia toimia yrityksiä, työpaikkoja ja uutta energiaosaamista. Yritykset ja työpaikat ovat avainasemassa maakunnan kehittämisessä. 3

4 Toisaalta pelkkä oman maakunnan alueella toimiva tekeminen ei riitä, vaan tarvitaan tukea ja tekoja myös lainsäädännön, säädösten ja muiden yhteiskunnallisten päätösten ja toimien kautta. Edellisen hallituksen aikana luotiin mittava uusiutuvan energian paketti, joka tähtää vuosien ja vuosikymmenten päähän. Nyt olisi tärkeää pitää nämä luodut suuntaviivat kirkkaina jatkossakin, jotta uusiutuvan energian tuottaminen ja kehittäminen jatkuisi myös tulevaisuudessa. Ilman yhteiskunnan vastaantuloa hyvätkään suunnitelmat eivät varmasti toteudu. Yksikään yrittäjä ei halua taistella näkymättömiä tuulimyllyjä vastaan. Suomen hiilidioksidipäästöistä noin viidennes syntyy liikenteessä. Liikenteen osalta Suomi ja Pohjois-Karjala ovat erilaisessa asemassa esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna. Suomi on harvaan asuttu maa, jossa on pitkät etäisyydet. Hyvin toimivalla liikenteellä on tärkeä merkitys yhteiskunnan ja talouselämän toimivuuden kannalta. Liikenteen osalta meillä on monia eri mahdollisuuksia, joista kuulemme tarkemmin tämän seminaarin aikana. Monelta osin olemme jääneet muiden maiden varjoon esimerkiksi biopolttoaineiden osalta. Esimerkiksi Ruotsissa biokaasuautoja on jo , kun Suomessa vastaava luku on 800. Valitettavan usein ihmiset suhteutuvat epäillen uusiin teknologioihin ja ratkaisuihin, sillä on helpompi luottaa vanhaan jo käytössä olevaan tekniikkaan. Monesti uusien ratkaisujen myötä hyötyä olisi moninkertaisesti, ja tuloksena olisi monialainen yhteistyön verkosto. Esimerkiksi biokaasun tuotanto maatiloilla hyödyttäisi paitsi maatalousyrittäjiä, se loisi jälleen lisää yrittämisen mahdollisuuksia monille muille aloille. Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen on usein suurin kynnys lähteä kehittämään toimintaa laajemmin. Tähän ongelmaan pitää löytää yhdessä toimivia ratkaisuja. Uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotannon ja käytön lisääminen edellyttää monialaista osaamista sekä osaamisen kehittämistä. Meillä on nyt mahdollisuus kehittää yhteiskuntaa tieteen avulla ja muokata yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan. Toivon, että saamme tämän seminaarin aikana uutta tietoa ja uusia ideoita erityisesti liikenteen uusiutuvien liikennepolttoaineiden osalta. Näiden tietojen pohjata voimme lähteä luomaan Pohjois-Karjalaan uutta liikennepolttoainestrategiaa, jolla luodaan osaamista, tietotaitoa, työpaikkoja, yrittäjyyttä ja hyvinvointia koko maakuntaan. Toivotan kaikille antoisaa seminaaria! Eero Reijonen 4

5 Güssing - Uusiutuvan energian parhaat käytännöt Güssing on pieni 4000 asukkaan kaupunki Itävallan kaakkoisosissa. Se on samalla asukkaan Güssingin alueen pääkaupunki. Lähtötilanne Vielä vuonna 1988 Güssingin alue oli tilastojen mukaan yksi Itävallan köyhimmistä. Maantieteellisesti epäsuotuisan, rajan läheisen sijaintinsa vuoksi merkittävää kauppaa tai teollisuutta ei alueella tuolloin ollut. Alueella ei niin ikään ollut minkäänlaista kuljetusinfrastruktuuria; ei rautateitä, ei moottoriteitä. Tämän vuoksi töitä oli niukasti ja 70% asukkaista matkusti viikoittain töihin muille paikkakunnille. Poismuutto alueelta oli myös suurta. Ongelmana oli myös huomattava pääoman virtaaminen pois alueelta, mikä johtui ulkopuolelta ostetusta energiasta (öljy, sähkövirta, polttoaineet), kun taas olemassa olevat resurssit (esim. 45% metsää) olivat pitkälti käyttämättä. Tämä johti 6,1 miljoonan euron menettämiseen (1991). Güssing-malli Hajautettua, paikallista uusiutuvan energian tuotantoa Käyttämällä omia uusiutuvia energianlähteitä Güssingin omissa energiantuotantolaitoksi ja myymällä näitä energiamuotoja omalle väestölle, rahan kiertää Güssingin alueen sisällä. Tämä malli ei ole uusi, vaan sitä on jo vuosikymmeniä käytetty juomavesien ja jätevesien kanssa. Ihmiset siis tuntevat tämän mallin jo entuudestaan ja ovat tottuneita sen käyttämiseen. Tämän innovatiivisen energiakonseptin käyttöönotto pani liikkeelle kestävään kehitykseen pohjautuvan prosessin, joka muutti aiemman taloudellisen matalasuhdanteen alueen viidessätoista vuodessa korkean taloudellisen statuksen omaavaksi alueeksi. Yksi ensimmäisistä infrastruktuurin parannuksista oli alueellisen lämmitysjärjestelmän rakentaminen vuonna 1996, mikä teki Güssingista kiinnostavan paikan yritysten perustamiselle. Yritysten perustamisen tukemista ja edistämistä varten laadittiin erityinen suunnitelma, joka toikin 50 uutta yritystä alueelle luoden yli 1000 suoraa ja välillistä työpaikkaa uusiutuvan energian alalla. Sen jälkeen Güssingista on kehittynyt tärkeä alue erilaiselle teollisuudelle, kuten parkettilattioiden valmistamiselle, jalopuun kuivaamiselle ja ympäristöteknologialle. Tärkein parannus Güssingin uusiutuvien energianlähteiden kehityksessä oli biomassavoimalaitoksen käyttöönotto vuonna EEE-verkosto Euroopan uusiutuvan energian keskus EEE (Europäische Zentrum für Erneuerbare Energie) perustettiin vuonna Se toimii keskeisenä koordinaattorina Güssing-malli -projektille ja lukuisille muille siihen liittyville tehtäville. EEE:n pääkonttori sijaitsee Güssingin ympäristöteknologiaan erikoistuneessa teknologiakeskuksessa, joka perustettiin yhteistyössä Burgenlandin maakunnan kanssa. Lisäksi perustettiin uusiutuviin energianlähteisiin ja aiheeseen liittyvien kokemuksien jakamiseen keskittyvä verkosto, johon kuuluu alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä partnereita. Myös suuri määrä kutsuja kansainvälisiin konferensseihin (EU, UNIDO, OSCE jne) sekä niissä pidetyt esitykset ovat esimerkkinä EEE:n pyrkimyksistä. Lukuisat yhteistyöprojektit (esim. BEN, Make it be, Coach Bioenergy EU:n rahoitusohjelmien Intelligent Energy Europe ja Central Europe ohjelmia) palvelevat alueellisten, kestävän kehityksen mukaisten, uusiutuvien energianlähteiden käyttämiseen kannustavien konseptien kehittämistä ja konkreettisten projektien toteutumista. Energiakonseptien kehittämiseen liittyvän kokemusten pohjalta EEE tarjoaa myös neuvontapalveluita sekä toimii välittäjänä potentiaalisten asiakkaiden ja tehdaslaitteistojen valmistajien välillä. Perustuen Güssing-malliin EEE tarjoaa energiakonsepteja, joiden pitkän aikavälin tarkoituksena on muuttaa kuntien ja alueiden energiajärjestelmiä uusiutuvaan energiaan pohjautuvaksi. EEE-verkosto rakentuu viiden perusperiaatteen varaan: Tuotantolaitosten esittely Kymmenen kilometrin säteellä Güssingista on yli 30 tuotantolaitosta, jotka käyttävät useita eri tekniikoita. Näissä tehtaissa on mahdollista vierailla milloin vain. Kaikista innovatiivisin tuotantolaitos on Güssingin biomassatehdas, joka perustuu FICFB-puunkaasutustekniikkaan, jolla tuotetaan lämpöä, sähköä ja myös synteettistä maakaasua ja synteettisiä polttonesteitä. Tutkimus ja kehitys Güssingin biomassatehtaan toteuttaminen vuonna 2001 samoin kuin Bioenergy tutkimusverkoston (Wienin teknillinen yliopisto ja Itävallan Grazissa sijaitseva Joanneum Research jne.) ja Güssingin tut- 5

6 kimusyhtiön GET- Güssing Energy Technologies -kilpailuverkoston perustaminen sai aikaan sen, että lukuisia sekä kansallisia että kansainvälisiä uusiutuvaa energiaa koskevia tutkimusprojekteja pantiin alulle Güssingissa. EEE koordinoi kaikkia esittelytehtaita, projekteja ja tutkimuksia sekä järjestää valmennusta ja täydennyskoulutusta tällä alalla. Güssingin moninainen tutkimustoiminta on vaikuttanut myös alueen vetovoimaan sekä laadukkaiden työpaikkojen syntyyn. Valmennus ja täydennyskoulutus Kattava ohjelma tapahtumineen ja seminaareineen tarjoaa tietoa innovatiivisista tekniikoista ja projekteista. Oppilaitoksille on näiden lisäksi myös tarjolla erikoisprojekteja ja koulutusohjelmia. Näiden kaikkien toimenpiteiden tarkoituksena on saada ihmiset tietoisiksi uusiutuvasta energiasta ja taata jatkuva kehitys ja laadunvarmistus biomassatuotannon alalla. Koulutuksen saralla tärkeä parannus on ns. Solar School - aurinkokoulun käyttöönotto. Kyseessä on Itävallan ja Unkarin välinen ylikansallinen projekti, johon kuuluu koulutusta mm. fotosähköön, aurinkopaneeleihin ja lämpöpumppuihin liittyen. Palvelut Energiakonseptien kehittämiseen liittyvän kokemuksensa pohjalta EEE tarjoaa myös neuvontapalveluita sekä toimii välittäjänä potentiaalisten asiakkaiden ja tehdaslaitteistojen valmistajien välillä. Perustuen Güssing-malliin EEE tarjoaa energiakonsepteja, joiden pitkän aikavälin tarkoituksena on muuttaa kuntien ja alueiden energiajärjestelmiä uusiutuvaan energiaan pohjautuvaksi. Jokaisella alueella on eri määrä muita luonnonvaroja käytettävissään ja erilainen energian tarve asukkaista, alueesta ja sen taloudesta riippuen. Myös jokaiselle alueelle yksilölliset energiansäästömahdollisuudet on otettava huomioon. Näiden syiden vuoksi EEE tarjoaa yksilöllisiä, räätälöityjä energiakonsepteja kunnille ja alueille. Vihreän energian matkailu Vuosittain ihmistä kaikkialta maailmasta saapuu Güssingiin tutustumaan sen moniin esittelytuotantolaitoksiin (biomassa, biokaasu, aurinkoenergia, fotosähköiset laitteistot). Vihreän energian konseptien mahdollistamasta matkailusta on tullut eräs alueen merkittävimmistä taloudellisista vahvuuksista. Sen lisäksi verkostoituminen kulttuuri- ja urheilujärjestöjen kanssa on johtanut lukuisiin yhteisiin toimintoihin (esim. eko-energia maraton). Lisätietoja: Euroopan uusiutuvan energian keskus EEE, Christian Keglovits Christian Keglovits (s. 1974) asuu ja työskentelee Itävallan kaakkoisosassa, Burgenlandin maakunnassa, 20km päässä Unkarin rajalta. Vuodesta 1993 lähtien hän on suorittanut opintoja Wienin teknillisessä yliopistossa sekä opiskellut röntgenalaa Wienin yleisessä sairaalassa. Vuodesta 2000 vuoden 2007 loppuun hän työskenteli toimittajana Itävallan Yleisradiossa Wienissä ja Burgenlandin pääkaupungissa Eisenstadtissa. Christian Keglovits on työskennellyt projektipäällikkönä, tiedottajana ja opettajana Euroopan uusiutuvan energian keskuksessa EEE:ssä keväästä 2008 saakka. Projektipäällikkönä hän on vastuussa ns. vihreän energian matkailusta EEE:n Güssingin osastolle, hän järjestää erityisdelegaatioiden (esim. EU, UNIDO, suurlähetystöt) vierailuja sekä koordinoi yhtiön mediasuhteita. Opettajana hän on esitellyt Güssing-mallia konferensseissa sekä Itävallassa että ulkomailla (Saksassa, Italiassa, Serbiassa, Japanissa jne.). Projektipäällikkönä hän myös koordinoi energiakonsepteja kunnille ja alueille. Christian Keglovits esittelee Güssing-mallin molempina päivinä, Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia -päivässä klo 9.40 päättäjien näkökulmasta, ja Yrittäjän mahdollisuudet-päivässä klo 9.10 tuottajien näkökulmasta. 6

7 Uusiutuvien liikennepolttoaineiden vaikutukset talouden ja työllisyyden kannalta Suomessa käytettävän 95E10 bensiinin joukossa on 10 % etanolia ja 98E5 bensiinin joukossakin 5 %. Bensiinin joukkoon sekoitettu etanoli on pääosin tuontituote, eikä kotimaista etanolituotantoa ole saatu käynnistettyä kunnolla. Biodieselin kohdalla tilanne on samanlainen, sillä kotimaista tuotantoa on vain vähäisissä määrin. Viljapohjaisen valkuais- ja etanolituotannon käynnistämisessä on ollut ongelmia, joista suurimpina rahoituksen järjestäminen hankkeille. Esimerkkihankkeen rahoitusvajeen on arvioitu olleen viime vuosina 5 10 %:n luokkaa. Vaikka rahoituksen järjestyminen on ollut yksi ongelma, on yleisemmällä tasolla merkittävämpi ongelma valtion tahtotilan puuttuminen. Isojen teollisten toimijoiden puuttuessa on pienemmiltäkin toimijoilta evätty rahoitusta. Erään kotimaisen valkuaisaine- ja ohjaetanolilaitoksen yhteiskuntataloudellisessa arvioinnissa havaittiin, että bioetanolilaitos työllistää suoraan laitokselle ja kuljetuksiin yhteensä 55 henkilöä sekä välillisesti viljelysektorille vaikutus olisi noin henkilötyö - vuotta, joka jakautuisi useille maatiloille laajalle alueelle. Näiden lisäksi laitoksen rakentamisen työllistävä vaikutus arvioitiin 330 henkilötyövuoteen. Sen lisäksi, että bioetanolituotannolla tuettaisiin maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä ja synnytettäisiin uusia teollisia työpaikkoja, on sillä lukuisia muita kerrannais - vaikutuksia. Kotimainen bioetanolituotannon kehittäminen parantaisi huoltovarmuutta, synnyttäisi innovaatiomahdollisuuksia, mahdollistaisi osaamisen vientiä sekä monipuolistaisi biomassojen käyttömahdollisuuksia. Pekka Tiainen Valtiotiet tohtori (taloustiede) Neuvotteleva virkamies, Työ- ja elinkeinoministeriö Pekka Tiainen esiintyy Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia -päivässä klo Valtiolla on erilaisia keinoja avustaa biopolttoainetuotannon käynnistämisessä. Suoran investointituen lisäksi valtio voisi olla lainan takaajana 10 %:n määrällä ja tällöin osa-omistajana 10 %:n osuudella. Hankkeiden riskit ovat rajoitetut, mutta mahdollisuudet merkittävät vaikutusten ulottuessa aina talouden, aluevaikutusten, työllisyyden kuin innovaatioidenkin kautta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Viime vuosien alhainen korkotaso olisi mahdollistanut kannattavan laitosinvestoinnin ja toteutuneilla hintasuhteilla laitokset olisivat tuottaneet yhteiskuntataloudellisia hyötyjä enemmän kuin valtion rahoitusosuus olisi ollut. 7

8 Uusiutuva energia on maaseudulla Suomen tulee lisätä uusiutuvan energian käyttöä saman verran mitä on nykyisten ja rakenteilla olevien ydinvoimaloiden energiantuotanto. Uusiutuvan energian osuuden tulee olla 38 prosenttia energian kokonaiskäytöstä vuonna Nyt se on noin 30 prosenttia. Tavoite on haasteellinen, mutta ei mahdoton. Tavoite on maaseudulle suuri mahdollisuus, onhan lähes kaikki uusiutuva energia maaseudulla. Maaseudun ihmiset ovat halukkaita tuottamaan ja myymään uusiutuvaa energiaa ihan kohtuuhintaan. Lämpöyrittäjyys on merkittävä, ja laajeneva toimintamuoto. Yhden lämpökeskuksen, noin 1 MW, lasketaan työllistävän hakkeenhankinnassa neljä henkilöä. Hakerahat jäävät myös alueelle, eivätkä häivy ties jonnekin kuten öljyrahat. Metsä on merkittävin uusiutuvan energian lähde. Puusta voi tehdä biodieseliä autoihin, sähköä vetureihin ja lämmittimiin, sekä lämpöä paukkupakkasiin. Ja puuta riittää, vielä selluun ja lankuksikin, puolet vuotuisesta kasvusta hakataan. Puusta tehty biodiesel, elintarviketeollisuuden jätteistä tehty bioetanoli ja biokaasu lasketaan tuplana, kun liikenteen biopolttoainetavoitetta toteutetaan. Tällöin toisin sanoen litra on direktiivin mukaan kaksi litraa, kun taas rypsistä ja ohrasta valmistettu polttoainelitra on vain litran veroinen. Tällä tavoin EU ohjaa uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotantoa hyödyntämään jäteperäisiä raaka-aineita sekä sellaista biomassaa joka ei kilpaile ruoantuotannon kanssa. Suomi onkin päättänyt huimapäisesti asettaa liikenteen biopolttoainetavoitteeksi 20 prosenttia 10 prosentin asemasta vuoteen 2020 mennessä. Rypsillä ja ohralla on liikennepolttoaineen raaka-aineena hyvätkin puolensa, koska sivutuotteena saadaan eläimille tarpeellista valkuaisrehua, eikä tarvitse raivata lisää sademetsiä soijapeltoja varten. Suomessa on peltoa tarjolla puolisen miljoonaa hehtaaria bioetanoliohralle, biodieselrypsille ja nurmiheinälle biokaasuntuotantoon, ja silti voimme syödä ja ruokkia eläimet kotimaisella viljalla. Valtiovalta vain puhaltelee synkkiä pilviä liikenteen biopolttoaineiden käytön edistämiseen. Biokaasulla ei ole oikein minkään sortin kannustimia, valtio on kitsas bioetanolitehtaiden osarahoittamisessa eikä biodieselikään saa muuta tukea kuin ymmärtäviä puheita. Ilpo Mattila agronomi Energia-asiamies, MTK Ilpo Mattila on koulutukseltaan agrologi, ja on työskennellyt MTK:lla vuodesta 1985 lähtien, vastuualueena energia-asiat. Työtehtävät ovat pääasiassa uusiutuvan energian käytön edistämistä. Käytännössä tehtäviin kuuluu kannustaa tutkijoita, neuvojia ja päättäjiä eduskuntaa ja hallitusta myöten toimimaan niin, että kotimaisista raaka-aineista tuotetun uusiutuvan energian ja liikennepolttoaineiden käyttöä voitaisiin lisätä. Tällä tavoin maaseudun ihmisille saataisiin lisää tuloja ja uusia työpaikkoja. Työtehtäviin kuuluu lisäksi maatalousteknologiaan liittyvät asiat, kuten myös maaseutu- ja energiayrittäjyyden edistäminen. Ilpo Mattila toimii Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia päivässä aamupäivän yhteen vetäjänä klo 11.10, sekä kertoo Yrittäjien mahdollisuudet päivässä klo 9.55 uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotannon mahdollisuuksista. 8

9 Itäsuomalaisesta ohrasta etanolia Euroopan parlamentin ja neuvoston uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämistä koskevan direktiivin 2009/28/EY (ns. RES - direktiivi) mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta koko EU:ssa tulee olla 10 % vuoteen 2020 mennessä. Liikenteen polttoaineista bensiinissä käytettävä biokomponentti on etanoli. Bioetanolin tuotannossa suurimmat tuottajamaat ovat USA ja Brasilia ja suurimmaksi osaksi maailman bioetanoli tuotetaan vielä ns. 1. sukupolven raaka-aineista kuten maissista, sokeriruo osta, vehnästä ja sokerijuurikkaasta. Arvioiden mukaan lignoselluloosapohjainen etanoli tulee korvaamaan noin 8 % etanolin kokonaistuotannosta vuosina Suomeen tuodaan merkittävä osa polttoaine-etanolin vuotuisesta tarpeesta kotimaisen tuotannon vähäisyyden takia. Suomen etanolituotanto liikennekäyttöä varten rajoittuu tällä hetkellä St. 1 liiketoimintaan, jossa etanolia valmistetaan polttoainekäyttöön erilaisista jäteraaka-aineista. Suomen Bioetanoli Oy on perustettu biomassalaitoshanketta varten vuonna Liiketoiminta-ajatuksena on tuottaa bioetanolia itäsuomalaisesta ohrasta ensisijaisesti Suomen markkinoille. Etanolin tuotannossa syntyvää valkuaispitoista rehua käytetään korvaamaan eläinten soijavalkuaisrehua, joka nykyisin suurimmaksi osaksi tuodaan Suomeen ulkomailta. Itä- Suomi on bioetanolilaitokselle sopiva sijaintipaikka, sillä tällä alueella on viljan alueellista ylituotantoa ja vähäinen viljaraaka-aineeseen pohjautuva teollinen toiminta. Lisäksi hyvät liikenneyhteydet puoltavat bioetanolilaitoksen sijoittamista Itä-Suomeen. Suunniteltu Suomen Bioetanoli Oy biomassalaitos koostuu bioetanolitehtaasta sekä tehtaaseen integroidusta puuhakkeella toimivasta CHP lämpövoimalaitoksesta. Hakepohjainen voimalaitos tuottaa sähköä CO2 neutraalisti, joka osaltaan varmistaa tuotettavan bioetanolin ekologisen ja taloudellisen kilpailukyvyn sekä täyttää vuonna 2017 tiukentuvat EU:n biopolttoainesäännökset. Aate Laukkanen Toimitusjohtaja Suomen Bioetanoli Oy Toiminut maanviljelijänä sekä vuodesta 1995 lähtien Kiteen Pontikan perustajana ja toimitusjohtajana. Vuodesta 2005 lähtien Suomen Bioetanoli Oy:n omistajana ja toimitusjohtajana bioetanoliprojektin suunnittelun ja investoinnin valmistelun parissa. Aate Laukkanen on myös toiminut useissa luottamustehtävissä Savon seudun maatalouden elinvoimaisuuden edistämiseksi. Aate Laukkanen esiintyy molempina päivinä. Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia päivässä klo ja Aate kertoo kokemuksiaan Suomessa uuden tuotantomuodon kehittämistaipaleelta valtion- ja alueviranomaisten sekä muiden päättäjien ja vaikuttajien toimintakentässä. Toisena päivänä hän kertoo yrittäjän taipaleesta uuden tuotantomuodon kehittämisessä 2000-luvun Suomessa. 9

10 Lebensland Kärnten -projekti Lebensland Kärnten -projektin tavoitteena on kehittää sähköisen liikenteen (e-mobility) markkinoita rakentamalla ja kehittämällä Carinthian maakunnan infrastruktuuria sähköisen liikenteen edistämisessä. Näyttää siltä, että olemme hyviä siinä mitä teemme Lebensland Kärnten projektin toiminta-ajatus on seuraava: "Tulevaisuudessa Itävalta tekee sähköautojen käyttämisestä yhtä helppoa ja kätevää kuin missä tahansa muussa Euroopan maassa." Ja me olemme matkalla sinne Sähköautot tulevat lähitulevaisuudessa hallitsemaan merkittävää osuutta ajoneuvoteollisuuden tuotannosta. Useiden eri hankkeiden tekemien arviointien mukaan tämä osuus tulisi olemaan niinkin korkea kuin 20-30% vuoteen 2020 mennessä. Pelkästään Itävallassa tämä tarkoittaisi 1,5 miljoonaa sähköautoa vuonna Saavuttaaksemme tämän kunnianhimoisen tavoitteen ja pystyäksemme vastaamaan tulevaisuuden teknologisiin vaatimuksiin on tärkeää ottaa asianmukaiset toimet käyttöön jo tänään. Nykypäivän tekniikoiden avulla me uskomme, että markkinaosuudesta voisi tulla paljon enemmänkin kuin 30 %. Carinthian maakunnassa sähköisten skoottereiden markkinaosuus on jo yli 20% ja vuonna 2010 myynti pelkästään Carinthian maakunnassa oli yli 2,5 miljoonaa euroa. Skoottereiden ajoneuvoluokassa on mahdollista saavuttaa 100%:n osuus sähköisistä kulkuneuvoista. Kiinnostus tähän teknologiseen muutokseen on suurta, minkä todistaa ne kävijää, jotka osallistuivat kuluttajamessuille viime vuoden huhtikuussa. Tämä todistaa myös sen, että ihmiset haluavat siirtyä polttomoottoreista sähköisiin moottoreihin aina kun mahdollista. Me uskomme, että näissä markkinoissa on kiinni miljardeja euroja, mutta hallinnoijana meidän tehtävämme ei ole ansaita rahaa. Tästä pääsemmekin Lebensland Kärnten projektin toiseen tavoitteeseen, jonka mukaan mahdollisimman monille ihmisille tarjottaisiin mahdollisuus ansaita niin paljon rahaa kuin mahdollista. Me tiedämme, että markkinat ovat olemassa vain silloin, kun joku ansaitsee rahaa. Meidän tehtävämme on auttaa jokaista, joka haluaa päästä sisään näille uusille markkinoille. Tavoitteenamme on, että elämänlaatu alueellamme nousee ja työttömyys laskee. Toisena tavoitteena on sekä ilmansaasteiden että melusaasteen vähentäminen. Nämä Gerald Miklin Projektipäällikkö IAM:n (teknologian ja vaihtoehtoisen liikenteen instituutti) varapääjohtaja Liikennejohtaja talousoikeuden ja infrastruktuurin osastolta (osas- to 7) Carinthian maakuntahallituksessa. Gerald Miklin (s. 1975) on Carinthian maakunnan asiantuntija talousoikeuden ja infrastruktuurin osastolta (osasto 7), vastuualueinaan liikenteen hallinta ja telematiikka sekä liikenneturvallisuus. Lisäksi hän osallistuu Itävallan tie-, rautatie- ja liikenneyhdistyksen sekä Itävallan teknologiainstituutin toimintaan. Vuonna 2008 hän toimi liikennejärjestelmäpäällikkönä jalkapallon EM-kisoissa Klagenfurtissa. Hän on Lebensland Kärnten -projektin alullepanija ja projektipäällikkönä hän on ollut vastuussa projektin kehittämisestä, suunnittelusta ja ohjauksesta vuodesta 2008 saakka. Vuodesta 2010 hän on toiminut IAM:n varapääjohtajana. Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia päivässä Gerald Miklin esittelee Lebensland Kärntenin klo13.05 ja kertoo mistä projekti sai alkunsa ja mitä tuloksia on saatu aikaan. Gerald kertoo mitä tarkoitetaan sähköisellä liikenteellä (e-mobility), mitä vaikutuksia sillä on alueeseen ja mitä mahdollisuuksia se voi tarjota niin päättäjille kuin yrittäjillekin. 10

11 molemmat tavoitteet ovat loogisia seurauksia toimistamme Mitä useammat alueet kehittävät yhdenmukaisia järjestelmiä, sitä käytettävämmäksi voimme sähköistä liikennöintiä tehdä. Sen vuoksi me tarjoamme myös tämän alan neuvontaa asiasta kiinnostuneille alueille ja yrityksille. Esimerkkinä hyvästä työstämme Mercedes Benz valitsi Carinthian maakunnan testaamaan 15 Mercedesin A-sarjan E-cell -mallikappaletta sillä perusteella, että yhtiön mielestä Carinthiassa on parhaat olosuhteet testiautojen kokeilemiseen. Lisäksi kaksi muuta valmistajaa ovat myös kiinnostuneita aloittamaan sähköisen liikenteen hankkeitaan Carinthiassa. Kaiken kaikkiaan yli 200 uutta, täysin sähköistä autoa, satoja sähköskoottereita ja tuhansia sähköpolkupyöriä tulee Carinthiaan tänä vuonna. Tämän perusteella voimme todeta, että Carinthia on johtava alue sähköisen liikenteen edistämisessä. Muita hyviä todisteita positiivisesta palautteesta toimintaamme kohtaan ovat messuvieraiden arviot Lebensland-messuista sekä järjestämästämme uuden liikenteen ja liikkuvuuden kongressista. Positiivinen palaute lisääntyy lisääntymistään. Edellä mainitussa kongressissa videoidut pääpuhujien esitykset on käyty katsomassa jo yli 1800 kertaa. Carinthian messutoimisto taisteli aiemmin pienenevien kävijämäärien kanssa, mutta Lebenslandin messujen avulla kävijämäärät voivat kasvaa jopa 30%. Ensimmäistä aiheeseen liittyvää sähköistä kirjaa ladattiin saksankielisellä alueella 1200 kertaa ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Tämä todistaa sen, että me osasimme tunnistaa kohderyhmämme ja sen tarpeet. Yleisessä tiedossa on, että energiaan ja siihen liittyviin, meille kaikille yhteisiin asioihin on lähiaikoina tulossa perustavaa laatua olevia muutoksia. Itse asiassa joitakin tällaisia muutoksia on jo havaittavissa Carinthiassa. Sähköautojen sekä uusiutuvan energian käytön avulla Carinthia myötävaikuttaa jo nyt käynnissä olevaan murrokseen polttoaineiden ja liikenteen aloilla. Lebensland Kärnten -projekti on jaettu viiteen eri osa-alueeseen: Latausasemat: Haasteena on tiheän latausasemien verkoston kehittäminen alueella. Saavuttaaksemme tämän tavoitteen me tarvitsemme valmistajan ja myyjän näille latausasemille sekä rakennusyrityksiä, sähköntuottajia sekä sähköverkon omistajan. Dražen Rosic Talousneuvonantaja Dražen Rosić (s Zagreb, Kroatia) on yrittäjä ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija. Hän on valmistunut Zagrebin yliopistosta talouden ja informaatioteknologian alalta ja on erikoistunut mikrotalousteoriaan. Hän on toiminut Carinthiasta, Itävallasta käsin jo 25 vuoden ajan ympäri Keski- ja Itä-Eurooppaa. Dražen Rosićilla on työkokemusta projekteista, myynnistä ja ostoista, henkilöstö- ja IT-hallinnosta julkishallinnon alalla, ohjelmistonkehityksessä, elektroniikka-alalla, vakuutusalalla sekä itsenäisenä yrittäjänä. Vuodesta 2009 hän on toiminut Carinthian aluehallituksen talouspoliittisena asiantuntijana sekä jäsenenä Lebensland Kärntenprojektin tiimissä, vastuualueenaan Eurooppa-projektien ja liiketoiminnan kehitys. Dražen Rosić esiintyy Yrittäjän mahdollisuudet päivässä klo ja esittää Lebensland Kärntenin talousnäkökulmasta. Dražen kertoo miten liiketoimintaa voi kehittää tai mitä yritysmahdollisuuksia sähköliikenne voi tarjota. Saamme kuulla, ketkä ovat toimijoita markkinoilla, sähköajoneuvojen hankinnasta ja kysynnästä sekä vaikutuksista yrityksen kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Ketkä ovat yrityksen näkökulmasta käyttäjiä ja asiakkaita, ja mikä merkitys on sähköliikenteen infrastruktuurilla. Dražen kertoo myös julkisen tuen roolista ja tärkeydestä sähköajoneuvojen käyttäjille ja ostajille. 11

12 Vihreä energia: Haasteena on tuottaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista energiaa sähköisillä kulkuneuvoilla ajamiseen. Sitä varten tarvitsemme sähköntuottajan, sijoitusasiantuntijoita sekä yrityksiä, jotka toimivat uusiutuvan energian tuottajina tai muina toimijoina energiantuotantolaitosten yhteydessä. Huolto: Asiakasta täytyy tukea myös ostohetken jälkeen. Sen vuoksi tarvitsemme huolto- ja ylläpitopalveluita sähköisille kulkuneuvoille. Tiedonhankinta ja tiedotus: Tietoa täytyy kerätä ja osata kohdentaa sitä oikeille tahoille. Meidän täytyy olla tekemisessä kaikkien asiastamme kiinnostuneiden kanssa riippumatta siitä, onko yrityksen toiminta-alue suoraan sähköisen liikenteen piirissä vai onko kyse epäsuorasta yhteydestä toimialaamme. Lebensland Kärnten -projektin erityispiirre on sen toimiminen paikallisena asiantuntijana. Tämä projekti on ainoa sähköisen liikenteen projekti, joka toimii aluehallinnon alaisuudessa. Ei-kaupallisena, aatteellisena toimijana projektimme ei kilpaile minkään markkinoilla olevan yrityksen kanssa, vaan tehtävämme on vain varmistaa markkinoiden olemassaolo. Tämä projekti työllistää neljä henkilöä, minkä lisäksi neljä työntekijää kahdessa eri toimistossa auttaa meitä messujen, tapahtumien ja mediakontaktien kanssa. Katsaus organisaatioomme: Osasto 7, Carinthian maakuntahallituksen talousoikeuden ja infrastruktuurin osasto, johtajanaan Albert Kreiner, on laissa määritelty täytäntöönpano- ja hallintoviranomainen, joka on vastuussa tie-, liikenne- ja kulkuneuvolakeihin liittyvissä asioissa sekä teiden ja rautateiden meluntorjunnassa. Osasto 7 kantaa vastuun sähköisen liikenteen kehittämisestä Carinthian hallinnon alaisuudessa, Lebensland Kärnten projektin periaatteiden pohjalta. Osasto 7:llä on vankka kokemus ja pätevyys seuraavilla aloilla: infrastruktuuriprojektien johtaminen, teiden rakentaminen/tieluvat, kansainvälinen kauppa (EU), rautateiden rakentaminen, ympäristövaikutusten arviointi, kuljetusten suunnittelu, paikkatietojärjestelmät (GIS), teiden turvallisuus, ja sähköinen liikenne (emobility) Osasto 7 työllistää yli 80 kokenutta asiantuntijaa yllä mainituilla aloilla. Talousoikeuden ja infrastruktuurin osastolla on lisäksi käytettävissään asiantuntijoita ja tietoa muilta Carinthian aluehallinnon osastoilta. Osasto 7 on yksi laajimmista ja tärkeimmistä julkisen hallinnon osastoista, minkä vuoksi talousoikeuden ja infrastruktuurin osastolla on suora yhteys sekä alueellisiin että kansallisiin päättäjiin. 12

13 Valio testaa jäte-etanolia jakelun polttoaineena Valio kokeilee jätteistä valmistetun, ympäristöystävällisen etanolin sopivuutta jakeluauton polttoaineeksi kolmevuoti - sessa RED95-etanolidieselhankkeessa. Valion jakeluauto on ensimmäinen jäteetanolia hyödyntävä kuorma-auto Suomessa. Hanke on St1:n, VTT:n, Scanian, Lassila & Tikanojan, Sita Finlandin, Helsingin seudun liikenteen, Helsingin Seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ja Valion yhteisprojekti, jossa selvitään bioetanolikäyttöisten kuorma- ja linja-autojen ympäristövaikutuksia ja energiankulutusta. Ensimmäisten testien tulokset ovat lupaavia ja hanke etenee nyt kenttätutkimusvaiheeseen. Päätös lähteä mukaan RED95-etanolidieselhankeeseen syntyi Valiossa helposti. Olemme hakeneet jakeluliikenteeseen mahdollisimman ympäristöystävällisiä lähitulevaisuuden ratkaisuvaihtoehtoja, joista etanolidieselkonsepti on jo valmis testattavaksi käytännössä. Tutkimushankkeessa käytettävien ajoneuvojen tekniikka perustuu Scanian etanolidieselteknologiaan, jota on käytetty mm. Ruotsissa jo yli kaksikymmentä vuotta. Hankkeen polttonesteenä käytetään St1:n uutta RED95-etanolidieseliä, joka perustuu yhtiön valmistamaan kotimaiseen jätepohjaiseen etanoliin. Hankkeessa tutkitaan 10 ajoneuvon avulla uuden etanolidieselin käytettävyyttä erilaisissa olosuhteissa, polttoaineen kulutusta sekä pakokaasupäästöjä raskaassa taajamaliikenteessä. St1:n kotimaisista jäteraaka-aineista valmistama etanoli on lähes hiilineutraalia. Se vähentää kaatopaikkajätteen määrää ja korvaa fossiilista liikenteen polttoainetta.tällä etanolidieselillä kulkeva raskas ajoneuvo tuottaa jopa 90 % vähemmän fossiilisia hiilidioksidipäästöjä ja 70 % vähemmän hiukkaspäästöjä kuin perinteisellä dieselillä kulkeva auto. Laboratoriotestien mukaan RED95-etanolidieselin energiatehokkuus on lähes samaa tasoa kuin tavallisen dieselin ja hiukkaspäästöt merkittävästi pienemmät eli kaasumoottoreiden luokkaa. Tulemmekin mielenkiinnolla seuraamaan raskaiden etanoliautojen toimintaa kenttäkokeissa, toteaa Nils-Olof Nylund, joka toimii VTT:llä liikenteen energiankäytön ja moottoritekniikan tutkimusprofessorina. Mika Jyrkönen Kehitys- ja logistiikkapäällikkö Tuotantotalouden DI joka on aloittanut Valiolla vuonna Työtehtävinä liiketoiminnan ja logistiikan kehitystehtävät. Mika Jyrkönen esiintyy Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia-päivässä klo kertoen kokeilun tuloksista ja kannattavuudesta. Yrittäjän mahdollisuudet -päivässä klo Mika kertoo myös etanolin käyttökokemuksista jakeluautossa. Eduskunnan joulukuussa hyväksymän lain mukaan liikenteen polttonesteiden energiasisällöstä 20 % tulee olla biopolttoainetta vuonna RED95-etanolidieselhanke on osa TransEco*-tutkimusohjelmaa. Lisätietoja: Kehitys- ja logistiikkapäällikkö Mika Jyrkönen, Valio Oy, puh

14 Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Euroopan parlamentti ja neuvosto antoi puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen direktiivin vuonna 2009 (2009/33/EY), jäljempänä puhtaiden ajoneuvojen hankintadirektiivi. Puhtaiden ajoneuvojen hankintadirektiivi edellyttää ympäristövaikutusten huomioon ottamista julkisen sektorin ajoneuvohankinnoilta ja henkilö- ja tavarankuljetuspalveluissa käytettäviltä ajoneuvoilta. Direktiivi astui voimaan joulukuussa vuonna 2010, mutta Suomen lainsäädäntöön se sisältyy vasta , jolloin Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011) tulee voimaan. Komissio ehti jo vaatia Suomelta selvitystä direktiivin noudattamatta jättämisestä. Vaikka direktiiviä ei ollut sisällytetty Suomen lainsäädäntöön, siitä tuli joulukuussa 2010 voimassa olevaa lainsäädäntöä, jota hankinnoista vastaavat olivat velvoitettuja noudattamaan, vaikka eivät siitä olisi tienneet. Tästä syystä Pohjois- Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke julkaisi Ari Lampisen kirjoittaman julkaisun Kilpailutusohje kunnille ja muille julkisen sektorin organisaatioille biokaasuajoneuvojen ja biokaasukäyttöisten kuljetuspalveluiden hankintaan. Tämä, ja muita julkaisuja löytyy osoitteesta Ari kertoo esityksessään direktiivin tuomista vaatimuksista hankinnoista ja kuinka päättäjät voivat edistää uusiutuvien liikennepolttoaineiden käyttöä. Biokaasun mobiilitankkausasema näytteillä seminaarin jälkeen paikoitusalueella Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke lainaa Gasumilta Mobiilitankkausaseman, joka mahtuu pakettiautoon tai henkilöauton vedettävissä olevaan peräkärryyn (tässä tapauksessa käytetään pakettiautoa). Se on halvin tapa saada biokaasun tankkausmahdollisuus uuteen paikkaan esim. odottaessa pysyvää tankkausasemaa. Se sopii myös vara-asemaksi varikoille, maatilojen asemaksi ym. Seinäjoen ja Keuruun liikennebiokaasuhankkeissa on tarkoitus saada paikkakunnalle ensimmäinen tankkausasema tätä vastaavalla tekniikalla. Ari Lampinen Ari Lampinen on Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeen projektipäällikkö ja Suomen Biokaasuyhdistyksen puheenjohtaja. Hänellä on uusiutuvaan energiaan ja ilmastonmuutokseen erikoistuneen ympäristöfyysikon tausta, jota hän on vahvistanut yhteiskuntatieteellisellä koulutuksella. Hän on toiminut päätoimisesti uusiutuvan energian liikennekäytön parissa vuodesta 2000 alkaen tutkijana, kouluttajana ja konsulttina monissa maissa. Ari Lampinen esiintyy Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia päivässä. Ari Lampinen esiintyy Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia -päivässä klo

15 Paavo Pelkonen MMT, Professori (emeritus) Itä-Suomen yliopisto Paavo Pelkonen (s. 1948) on valmistunut metsänhoitajaksi 1972, maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi 1973, lisensiaatiksi 1976 ja tohtoriksi Paavo Pelkonen on toiminut vuodesta 1973 lähtien tutkimus- ja opetustehtävissä Helsingin yliopistossa, Metsäntutkimuslaitoksessa, Itä-Suomen yliopistossa (ent. Joensuun yliopisto) sekä Kana - dassa Ontarion metsäntutkimuslaitoksessa. Hän on toiminut Joensuun yliopistossa dekaanina vuosina sekä sekä yliopiston rehtorina vuosina Yliopistotyönsä lisäksi Paavo Pelkonen on Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön toimikunnan puheen- johtaja ja Akatemian hallituksen jäsen (2006-), Metsäntutkimuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja (2009-) sekä Suomen Metsäyhdistyksen puheenjohtaja (2010-). Hän on myös metsäopetuksen maailmanjärjestön (IPFE) varapuheenjohtaja sekä Euroopan maa ta loustieteiden yliopistokoulutuksen akkreditointijärjestön (EAALS) hallituksen jäsen. Paavo Pelkonen toimii hallintotehtävissä OP-Pohjola-ryhmässä sekä Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj:ssä Paavo Pelkonen toimii Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia päivässä päivän yhteen vetäjänä klo

16 Biokaasulaitoksen kannattavuus ja toiminta Suomessa Ville Kuittinen käsittelee esityksessään maatilamittakaavan biokaasulaitoksen toimintaa ja biokaasuntuotannon kannattavuutta. Laskemat pohjautuvat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululla tehtyihin laskureihin ja laskelmiin, kuin myös Toni Taavitsaisen tekemään kannattavuusraporttiin. Mika Juvonen kertoo maatilamittakaavaa suuremmasta biokaasulaitoksen toiminnasta, käytännönkokemuksista ja haasteista. Ville Kuittinen ja Mika Juvonen esiintyvät Yrittäjän mahdollisuudet päivässä klo Orgaanisten jätteiden käsittelyä, energia ja lannoitetuotantoa Kiteellä BioKymppi Oy:n päätoimiala on orgaanisten jätteiden käsittely, energia- ja lannoitetuotanto. Kiteen Sopensuon biokaasulaitoksessa on mahdollista käsitellä orgaanista jätettä aina tonniin saakka. Laitos on 2-linjainen, jossa on mesofiilinen lietemädätys. Molemmista linjoista tulee kiinteää ja nestemäistä orgaanista lannoitetta peltoviljelyyn. Mädätyksessä käytettävät raaka-aineet ovat erilaisia biohajoavia jätteitä ja energiakasveja, mm. kotitalousbiojäte, elintarviketeollisuuden sivuvirrat (mm. III-luokan eläinjäte), karjanlanta, rasvanerotuskaivojen lietteet, jäteveden puhdistamoiden lietteet ja ruokohelpi. Raaka-aineista tuotetaan biokaasua ja orgaanisia lannoitteita, jotka soveltuvat myös käytettäväksi luomuviljelyn täydennyslannoitteena. Arvioiduilla tuotantomäärillä saadaan lannoitteita hehtaarille. Reaktoreissa syntyvä biokaasu ja Kiteen suljetulta kaatopaikalta kerättävällä kaatopaikkakaasu hyödynnetään chp-laitoksella, jolla tuotetaan sähköä ja lämpöä. Energiasta osa menee laitoksen omaan käyttöön, suurin osa sähköstä myydään valtakunnan verkkoon ja tulevaisuudessa sähköntuotannon yhteydessä syntyvä lämpö siirretään Kiteen kaukolämpöverkkoon. Bio- ja kaatopaikkakaasun määrä vastaa noin miljoonaa litraa kevyttä polttoöljyä. Tämä vastaa omakotitalon sähkön ja lämmön kulutusta. Ville Kuittinen Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Ville Kuittinen on toiminut viime vuodet projektipäällikkönä useissa kansallisissa ja kansainvälisissä uusiutuvan energian projekteissa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Lisäksi hän toimii biokaasualan opetustehtävissä. Aiemmin hän on työskennellyt biokaasualan tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa ja Itä-Suomen yliopistossa. Koulutukseltaan hän on biologi. Mika Juvonen Toimitusjohtaja, Biokymppi Oy Mika Juvonen on toiminut BioKymppi Oy:ssä vuodesta 2006 lähtien hankevastaavana ja vuodesta 2009 lähtien toimitusjohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Perlos Oyj:n tuotanto- ja kehityspäällikkönä ja Autotalo Laakkosen korjaamopäällikkönä. Hän on koulutukseltaan autoinsinööri ja opiskellut ympäristöteknologiaa. 16

17 Scania vihreää valoa biopolttoaineille Vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön kysyntä raskaassa kalustossa on lisääntynyt viimeksi kuluneen vuoden aikana ja muun muassa bioetanolia hyödyntävä moottoritekniikka on jo nykypäivää. Mika kertoo, millaista tekniikkaa vaaditaan käytettäessä bioetanolia raskaassa kalustossa, ja mitä se tarkoittaa yrityksen ja kuljettajan kannalta. Scanian dieselmoottorin tekniikka sovitettuna etanolikäyttöön on Scanian tehokas tapa hyödyntää vaihtoehtoisia polttoaineita raskaassa kalustossa. Moottorin polttoainejärjestelmä ja moottorin sisäosat on suunniteltu erityisesti etanolikäyttöä varten. Scanian etanolimoottori perustuu vastaavaan 270 hv diesel moottoriin ja on certifioitu EEV tasolle. Mika Jukkara Scania Suomi Oy Tuotepäällikkö, kuorma-autot Vastuualueena tehdasyhteydet/tekniikka Etanoli käy myös raskaaseen kalustoon. Yrittäjän mahdollisuudet-päivässä Mika Jukkara esittelee klo Scanian bioetanolia hyödyntävää moottoritekniikkaa. 17

18 kehittämispalvelut

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Bioetanoli liikennepolttoaineena RES - direktiivi (artikla 3(4)): uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta koko EU:ssa 10 % vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke Puheenjohtaja, Suomen biokaasuyhdistys

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku BIOJALOSTUKSEN INNOVAATIOPÄIVÄ 30.5.2013, Lappeenranta Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku St1 Biofuels Oy Patrick Pitkänen Globaali energiahaaste

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi)

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan 1. Kansallinen liikennebiokaasuseminaari Liikennebiokaasu ja Suomi, Tiedepuisto, Joensuu 31.5.2010 Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan Ari Lampinen, projektipäällikkö Joensuun Seudun

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe

GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät 10.6.2009, Vierumäki Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 GasHighWay

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Muuttuva toimintaympäristö ja Suomi Globaaleja haasteita Ilmastonmuutos Riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

BioGTS biojalostamokonsepti

BioGTS biojalostamokonsepti BioGTS biojalostamokonsepti Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna energiantuotantona BioGTS Biokaasu

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Hankeiltapäivä 19.11.2015 Lähde: International Synergies www.international-synergies.com 2 Teolliset Symbioosit Hankkeen toteuttaja ja hallinnoija:

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 -? Ari Alatossava Micropolis Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Hankkeen keskeiset tavoitteet

Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen kalustoratkaisu

Ympäristöystävällinen kalustoratkaisu Esityksen sisältö: - Taustaa ja hankkeen päätökseen liittyvät asiat - Pilottiprojektin tavoitteet - Pilottiprojektin sisältö ja tilanne vuoden 2011 lopussa Valio Oy 1.6.2012 1 Taustaa Selvitystyö lähti

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Kimmo Klemola Yliassistentti, teknillinen kemia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kaakkois-Suomen kemistiseuran öljyhuippu- ja bioenergiailta, Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Hinku-hankkeen esittely Kaupunginvaltuusto 25.10.2010 Kari Koski Kaupunginjohtaja 1 Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen kuvaus Hankeen tausta SYKKEEN pilottihanke, mukana viisi kuntaa Kuhmoinen, Mynämäki,

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010

JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010 W-FUEL edistää biokaasun tuotantoa ja liikennepolttoainekäyttöä Teemme Salon seudulla

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet. Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari

Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet. Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari Tulevaisuuden taustalla isot tavoitteet Ilmastopäästöjen vähentäminen Energiatehokkuuden lisääminen Öljyriippuvuuden

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco -tutkimusohjelman seminaari Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot