Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia. Yrittäjän mahdollisuudet Tapahtumapaikka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia. Yrittäjän mahdollisuudet 31.1.2012 1.2.2012. Tapahtumapaikka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu,"

Transkriptio

1 Tapahtumapaikka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Sirkkalantie 12 A, auditorio M Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia Yrittäjän mahdollisuudet

2 Ohjelma Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia 8.45 Aamukahvit 9.00 Tervetulosanat Projektipäällikkö Ville Kuittinen 9.10 Avauspuheenvuoro Kansanedustaja Eero Reijonen 9.40 Güssing-mallin esittely Projektikoordinaattori, Christian Keglovits, EEE, Itävalta Uusiutuvien liikennepolttoaineiden vaikutukset talouden ja työllisyyden kannalta Pekka Tiainen, neuvotteleva virkamies TEM Aamupäivän yhteenveto Energia-asiamies Ilpo Mattila, MTK Lounas Itä-Suomen ensimmäinen bioetanolitehdas Aate Laukkanen, Suomen Bioetanoli Oy:n toimitusjohtaja Sähköautoilua uusiutuvalla energialla; Lebensland Kärnten-projektin esittely Projektipäällikkö Gerald Miklin, Carinthian maakunta, Itävalta Suomen ensimmäinen bioetanolilla toimiva jakeluauto: kannattavuus ja tulokset Kehityspäällikkö Mika Jyrkönen,Valio Oy Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Ari Lampinen, Suomen Biokaasuyhdistyksen puheenjohtaja Iltapäivän yhteenveto Professori Paavo Pelkonen Seminaari päättyy Ohjelma Yrittäjän mahdollisuudet 8.45 Aamukahvit 9.00 Tervetulosanat Projektipäällikkö Ville Kuittinen 9.10 Güssing-mallin esittely, tuottajan näkökulmasta Projektikoordinaattori Christian Keglovits, EEE, Itävalta 9.55 Uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotannon mahdollisuudet Energia-asiamies Ilpo Mattila, MTK Lebensland Kärnten-projektin esittely; taloudelliset näkökulmat Dražen Rosić, Carinthian maakunnan talouspoliittinen neuvonantaja, Itävalta Lounas Biokaasulaitoksen kannattavuus ja toiminta Suomessa Projektipäällikkö Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, sekä Mika Juvonen Biokymppi Oy:ltä Scanian bioetanolia hyödyntävä tekniikka Tuotepäällikkö Mika Jukkara, Scania Suomi Oy Suomen ensimmäinen bioetanolilla toimiva jakeluauto: käyttökokemukset, kannattavuus ja tulokset Kehityspäällikkö Mika Jyrkönen, Valio Oy Itä-Suomen ensimmäinen bioetanolitehdas, tuottajan mahdollisuudet Aate Laukkanen, Suomen Bioetanoli Oy:n toimitusjohtaja Päivän yhteenveto Kehityspäällikkö Timo Tahvanainen, Joensuun Tiedepuisto Oy Seminaari päättyy 2

3 Esipuhe Maailma on kasvavan energiakysymyksen edessä. Energiankulutus kasvaa maailmanlaajuisesti, perinteiset polttoaineet ovat loppumassa ja ilmastonmuutoksen hidastaminen herättää kaikki miettimään kestävämpiä energiaratkaisuja. Nämä haasteet ovat maailmanlaajuisia ja ne koskevat kaikkia maita ja alueita siispä myös Pohjois-Karjalassa on herättävä huomaamaan sekä energiakysymykseen liittyvät haasteet että mahdollisuudet. Ongelmien ratkaisut eivät ole globaaleja vaan alueellisia, joten paikallisia raaka-aineita kannattaa aina käyttää. Energiahaasteisiin pyritään vastaamaan yhteisillä päätöksillä. Euroopan Unioni on ottanut käyttöönsä niin sanotut tavoitteet. Näihin tavoitteisiin kuuluvat myös uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta sekä liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostaminen 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Meillä Pohjois-Karjalassa on myös uskallettu tarttua yhteiseen energiahaasteeseen. Maakunnassamme on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet oman ilmasto- ja energiaohjelman muodossa. Kasvihuonekaasuja pyritään vähentämään EU:n tavoitteita enemmän vuoteen Uusiutuvan energian osuus tulisi lisäksi tavoitteiden mukaan olla tuolloin yli 80%. Onkin mielestäni tärkeää huomata, että vaikka energiahaasteet ovat valtaisia ja maailmanlaajuiset ongelmat ovat erittäin vaikeita, ei ratkaisuja haasteisiin tarvitse etsiä maailman ääristä tai joidenkin muiden toimesta. Mitäpä, jos ratkaisut löytyisivätkin tästä ihan läheltä omasta maakunnasta? Lähellä tuotetun suosiminen näkyy nyt voimakkaasti esimerkiksi ruoka- ja elintarvikealalla. Uskotaan ja luotetaan siihen, että lähellä voidaan tuottaa hyviä raaka-aineita ja palveluita, ja samalla edistetään oman alueen hyvinvointia ja työllisyyttä. Tätä samaa ajatusta voisi ja pitäisi laajentaa nyt myös energiaosaamiseen. Eero Reijonen Kansanedustaja Eero Reijonen on liperiläinen kolmannen kauden kansanedustaja. Hän on jäsenenä valtiovarainvaliokunnassa (vj), puolustusvaliokunnassa, hallinto- ja turvallisuusjaostossa, asunto- ja ympäristöjaostossa sekä puheenjohtajana maatalousjaostossa. Eero Reijonen on Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia -päivän avaajana klo Miksi meillä Pohjois-Karjalassa sitten olisi edellytyksiä nousta Suomen johtavien uusiutuvien energialähteiden käytön ja tuotannon kärkisijoille? Maakun - tamme vahvuutena ovat erityisesti runsaat metsävarat. Meillä on maakunnassa runsaasti maailmanlaajuisesti johtavaa metsäalan osaamista ja tutkimusta. Lisäksi bioenergia-alan osaaminen on jo nyt huippuluokkaa. Tärkeää olisi koota alan visionäärit, osaajat ja tekijät yhteen, jotta koulutuksen ja osaamisen kautta saataisiin aikaan konkreettisia toimia yrityksiä, työpaikkoja ja uutta energiaosaamista. Yritykset ja työpaikat ovat avainasemassa maakunnan kehittämisessä. 3

4 Toisaalta pelkkä oman maakunnan alueella toimiva tekeminen ei riitä, vaan tarvitaan tukea ja tekoja myös lainsäädännön, säädösten ja muiden yhteiskunnallisten päätösten ja toimien kautta. Edellisen hallituksen aikana luotiin mittava uusiutuvan energian paketti, joka tähtää vuosien ja vuosikymmenten päähän. Nyt olisi tärkeää pitää nämä luodut suuntaviivat kirkkaina jatkossakin, jotta uusiutuvan energian tuottaminen ja kehittäminen jatkuisi myös tulevaisuudessa. Ilman yhteiskunnan vastaantuloa hyvätkään suunnitelmat eivät varmasti toteudu. Yksikään yrittäjä ei halua taistella näkymättömiä tuulimyllyjä vastaan. Suomen hiilidioksidipäästöistä noin viidennes syntyy liikenteessä. Liikenteen osalta Suomi ja Pohjois-Karjala ovat erilaisessa asemassa esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna. Suomi on harvaan asuttu maa, jossa on pitkät etäisyydet. Hyvin toimivalla liikenteellä on tärkeä merkitys yhteiskunnan ja talouselämän toimivuuden kannalta. Liikenteen osalta meillä on monia eri mahdollisuuksia, joista kuulemme tarkemmin tämän seminaarin aikana. Monelta osin olemme jääneet muiden maiden varjoon esimerkiksi biopolttoaineiden osalta. Esimerkiksi Ruotsissa biokaasuautoja on jo , kun Suomessa vastaava luku on 800. Valitettavan usein ihmiset suhteutuvat epäillen uusiin teknologioihin ja ratkaisuihin, sillä on helpompi luottaa vanhaan jo käytössä olevaan tekniikkaan. Monesti uusien ratkaisujen myötä hyötyä olisi moninkertaisesti, ja tuloksena olisi monialainen yhteistyön verkosto. Esimerkiksi biokaasun tuotanto maatiloilla hyödyttäisi paitsi maatalousyrittäjiä, se loisi jälleen lisää yrittämisen mahdollisuuksia monille muille aloille. Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen on usein suurin kynnys lähteä kehittämään toimintaa laajemmin. Tähän ongelmaan pitää löytää yhdessä toimivia ratkaisuja. Uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotannon ja käytön lisääminen edellyttää monialaista osaamista sekä osaamisen kehittämistä. Meillä on nyt mahdollisuus kehittää yhteiskuntaa tieteen avulla ja muokata yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan. Toivon, että saamme tämän seminaarin aikana uutta tietoa ja uusia ideoita erityisesti liikenteen uusiutuvien liikennepolttoaineiden osalta. Näiden tietojen pohjata voimme lähteä luomaan Pohjois-Karjalaan uutta liikennepolttoainestrategiaa, jolla luodaan osaamista, tietotaitoa, työpaikkoja, yrittäjyyttä ja hyvinvointia koko maakuntaan. Toivotan kaikille antoisaa seminaaria! Eero Reijonen 4

5 Güssing - Uusiutuvan energian parhaat käytännöt Güssing on pieni 4000 asukkaan kaupunki Itävallan kaakkoisosissa. Se on samalla asukkaan Güssingin alueen pääkaupunki. Lähtötilanne Vielä vuonna 1988 Güssingin alue oli tilastojen mukaan yksi Itävallan köyhimmistä. Maantieteellisesti epäsuotuisan, rajan läheisen sijaintinsa vuoksi merkittävää kauppaa tai teollisuutta ei alueella tuolloin ollut. Alueella ei niin ikään ollut minkäänlaista kuljetusinfrastruktuuria; ei rautateitä, ei moottoriteitä. Tämän vuoksi töitä oli niukasti ja 70% asukkaista matkusti viikoittain töihin muille paikkakunnille. Poismuutto alueelta oli myös suurta. Ongelmana oli myös huomattava pääoman virtaaminen pois alueelta, mikä johtui ulkopuolelta ostetusta energiasta (öljy, sähkövirta, polttoaineet), kun taas olemassa olevat resurssit (esim. 45% metsää) olivat pitkälti käyttämättä. Tämä johti 6,1 miljoonan euron menettämiseen (1991). Güssing-malli Hajautettua, paikallista uusiutuvan energian tuotantoa Käyttämällä omia uusiutuvia energianlähteitä Güssingin omissa energiantuotantolaitoksi ja myymällä näitä energiamuotoja omalle väestölle, rahan kiertää Güssingin alueen sisällä. Tämä malli ei ole uusi, vaan sitä on jo vuosikymmeniä käytetty juomavesien ja jätevesien kanssa. Ihmiset siis tuntevat tämän mallin jo entuudestaan ja ovat tottuneita sen käyttämiseen. Tämän innovatiivisen energiakonseptin käyttöönotto pani liikkeelle kestävään kehitykseen pohjautuvan prosessin, joka muutti aiemman taloudellisen matalasuhdanteen alueen viidessätoista vuodessa korkean taloudellisen statuksen omaavaksi alueeksi. Yksi ensimmäisistä infrastruktuurin parannuksista oli alueellisen lämmitysjärjestelmän rakentaminen vuonna 1996, mikä teki Güssingista kiinnostavan paikan yritysten perustamiselle. Yritysten perustamisen tukemista ja edistämistä varten laadittiin erityinen suunnitelma, joka toikin 50 uutta yritystä alueelle luoden yli 1000 suoraa ja välillistä työpaikkaa uusiutuvan energian alalla. Sen jälkeen Güssingista on kehittynyt tärkeä alue erilaiselle teollisuudelle, kuten parkettilattioiden valmistamiselle, jalopuun kuivaamiselle ja ympäristöteknologialle. Tärkein parannus Güssingin uusiutuvien energianlähteiden kehityksessä oli biomassavoimalaitoksen käyttöönotto vuonna EEE-verkosto Euroopan uusiutuvan energian keskus EEE (Europäische Zentrum für Erneuerbare Energie) perustettiin vuonna Se toimii keskeisenä koordinaattorina Güssing-malli -projektille ja lukuisille muille siihen liittyville tehtäville. EEE:n pääkonttori sijaitsee Güssingin ympäristöteknologiaan erikoistuneessa teknologiakeskuksessa, joka perustettiin yhteistyössä Burgenlandin maakunnan kanssa. Lisäksi perustettiin uusiutuviin energianlähteisiin ja aiheeseen liittyvien kokemuksien jakamiseen keskittyvä verkosto, johon kuuluu alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä partnereita. Myös suuri määrä kutsuja kansainvälisiin konferensseihin (EU, UNIDO, OSCE jne) sekä niissä pidetyt esitykset ovat esimerkkinä EEE:n pyrkimyksistä. Lukuisat yhteistyöprojektit (esim. BEN, Make it be, Coach Bioenergy EU:n rahoitusohjelmien Intelligent Energy Europe ja Central Europe ohjelmia) palvelevat alueellisten, kestävän kehityksen mukaisten, uusiutuvien energianlähteiden käyttämiseen kannustavien konseptien kehittämistä ja konkreettisten projektien toteutumista. Energiakonseptien kehittämiseen liittyvän kokemusten pohjalta EEE tarjoaa myös neuvontapalveluita sekä toimii välittäjänä potentiaalisten asiakkaiden ja tehdaslaitteistojen valmistajien välillä. Perustuen Güssing-malliin EEE tarjoaa energiakonsepteja, joiden pitkän aikavälin tarkoituksena on muuttaa kuntien ja alueiden energiajärjestelmiä uusiutuvaan energiaan pohjautuvaksi. EEE-verkosto rakentuu viiden perusperiaatteen varaan: Tuotantolaitosten esittely Kymmenen kilometrin säteellä Güssingista on yli 30 tuotantolaitosta, jotka käyttävät useita eri tekniikoita. Näissä tehtaissa on mahdollista vierailla milloin vain. Kaikista innovatiivisin tuotantolaitos on Güssingin biomassatehdas, joka perustuu FICFB-puunkaasutustekniikkaan, jolla tuotetaan lämpöä, sähköä ja myös synteettistä maakaasua ja synteettisiä polttonesteitä. Tutkimus ja kehitys Güssingin biomassatehtaan toteuttaminen vuonna 2001 samoin kuin Bioenergy tutkimusverkoston (Wienin teknillinen yliopisto ja Itävallan Grazissa sijaitseva Joanneum Research jne.) ja Güssingin tut- 5

6 kimusyhtiön GET- Güssing Energy Technologies -kilpailuverkoston perustaminen sai aikaan sen, että lukuisia sekä kansallisia että kansainvälisiä uusiutuvaa energiaa koskevia tutkimusprojekteja pantiin alulle Güssingissa. EEE koordinoi kaikkia esittelytehtaita, projekteja ja tutkimuksia sekä järjestää valmennusta ja täydennyskoulutusta tällä alalla. Güssingin moninainen tutkimustoiminta on vaikuttanut myös alueen vetovoimaan sekä laadukkaiden työpaikkojen syntyyn. Valmennus ja täydennyskoulutus Kattava ohjelma tapahtumineen ja seminaareineen tarjoaa tietoa innovatiivisista tekniikoista ja projekteista. Oppilaitoksille on näiden lisäksi myös tarjolla erikoisprojekteja ja koulutusohjelmia. Näiden kaikkien toimenpiteiden tarkoituksena on saada ihmiset tietoisiksi uusiutuvasta energiasta ja taata jatkuva kehitys ja laadunvarmistus biomassatuotannon alalla. Koulutuksen saralla tärkeä parannus on ns. Solar School - aurinkokoulun käyttöönotto. Kyseessä on Itävallan ja Unkarin välinen ylikansallinen projekti, johon kuuluu koulutusta mm. fotosähköön, aurinkopaneeleihin ja lämpöpumppuihin liittyen. Palvelut Energiakonseptien kehittämiseen liittyvän kokemuksensa pohjalta EEE tarjoaa myös neuvontapalveluita sekä toimii välittäjänä potentiaalisten asiakkaiden ja tehdaslaitteistojen valmistajien välillä. Perustuen Güssing-malliin EEE tarjoaa energiakonsepteja, joiden pitkän aikavälin tarkoituksena on muuttaa kuntien ja alueiden energiajärjestelmiä uusiutuvaan energiaan pohjautuvaksi. Jokaisella alueella on eri määrä muita luonnonvaroja käytettävissään ja erilainen energian tarve asukkaista, alueesta ja sen taloudesta riippuen. Myös jokaiselle alueelle yksilölliset energiansäästömahdollisuudet on otettava huomioon. Näiden syiden vuoksi EEE tarjoaa yksilöllisiä, räätälöityjä energiakonsepteja kunnille ja alueille. Vihreän energian matkailu Vuosittain ihmistä kaikkialta maailmasta saapuu Güssingiin tutustumaan sen moniin esittelytuotantolaitoksiin (biomassa, biokaasu, aurinkoenergia, fotosähköiset laitteistot). Vihreän energian konseptien mahdollistamasta matkailusta on tullut eräs alueen merkittävimmistä taloudellisista vahvuuksista. Sen lisäksi verkostoituminen kulttuuri- ja urheilujärjestöjen kanssa on johtanut lukuisiin yhteisiin toimintoihin (esim. eko-energia maraton). Lisätietoja: Euroopan uusiutuvan energian keskus EEE, Christian Keglovits Christian Keglovits (s. 1974) asuu ja työskentelee Itävallan kaakkoisosassa, Burgenlandin maakunnassa, 20km päässä Unkarin rajalta. Vuodesta 1993 lähtien hän on suorittanut opintoja Wienin teknillisessä yliopistossa sekä opiskellut röntgenalaa Wienin yleisessä sairaalassa. Vuodesta 2000 vuoden 2007 loppuun hän työskenteli toimittajana Itävallan Yleisradiossa Wienissä ja Burgenlandin pääkaupungissa Eisenstadtissa. Christian Keglovits on työskennellyt projektipäällikkönä, tiedottajana ja opettajana Euroopan uusiutuvan energian keskuksessa EEE:ssä keväästä 2008 saakka. Projektipäällikkönä hän on vastuussa ns. vihreän energian matkailusta EEE:n Güssingin osastolle, hän järjestää erityisdelegaatioiden (esim. EU, UNIDO, suurlähetystöt) vierailuja sekä koordinoi yhtiön mediasuhteita. Opettajana hän on esitellyt Güssing-mallia konferensseissa sekä Itävallassa että ulkomailla (Saksassa, Italiassa, Serbiassa, Japanissa jne.). Projektipäällikkönä hän myös koordinoi energiakonsepteja kunnille ja alueille. Christian Keglovits esittelee Güssing-mallin molempina päivinä, Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia -päivässä klo 9.40 päättäjien näkökulmasta, ja Yrittäjän mahdollisuudet-päivässä klo 9.10 tuottajien näkökulmasta. 6

7 Uusiutuvien liikennepolttoaineiden vaikutukset talouden ja työllisyyden kannalta Suomessa käytettävän 95E10 bensiinin joukossa on 10 % etanolia ja 98E5 bensiinin joukossakin 5 %. Bensiinin joukkoon sekoitettu etanoli on pääosin tuontituote, eikä kotimaista etanolituotantoa ole saatu käynnistettyä kunnolla. Biodieselin kohdalla tilanne on samanlainen, sillä kotimaista tuotantoa on vain vähäisissä määrin. Viljapohjaisen valkuais- ja etanolituotannon käynnistämisessä on ollut ongelmia, joista suurimpina rahoituksen järjestäminen hankkeille. Esimerkkihankkeen rahoitusvajeen on arvioitu olleen viime vuosina 5 10 %:n luokkaa. Vaikka rahoituksen järjestyminen on ollut yksi ongelma, on yleisemmällä tasolla merkittävämpi ongelma valtion tahtotilan puuttuminen. Isojen teollisten toimijoiden puuttuessa on pienemmiltäkin toimijoilta evätty rahoitusta. Erään kotimaisen valkuaisaine- ja ohjaetanolilaitoksen yhteiskuntataloudellisessa arvioinnissa havaittiin, että bioetanolilaitos työllistää suoraan laitokselle ja kuljetuksiin yhteensä 55 henkilöä sekä välillisesti viljelysektorille vaikutus olisi noin henkilötyö - vuotta, joka jakautuisi useille maatiloille laajalle alueelle. Näiden lisäksi laitoksen rakentamisen työllistävä vaikutus arvioitiin 330 henkilötyövuoteen. Sen lisäksi, että bioetanolituotannolla tuettaisiin maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä ja synnytettäisiin uusia teollisia työpaikkoja, on sillä lukuisia muita kerrannais - vaikutuksia. Kotimainen bioetanolituotannon kehittäminen parantaisi huoltovarmuutta, synnyttäisi innovaatiomahdollisuuksia, mahdollistaisi osaamisen vientiä sekä monipuolistaisi biomassojen käyttömahdollisuuksia. Pekka Tiainen Valtiotiet tohtori (taloustiede) Neuvotteleva virkamies, Työ- ja elinkeinoministeriö Pekka Tiainen esiintyy Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia -päivässä klo Valtiolla on erilaisia keinoja avustaa biopolttoainetuotannon käynnistämisessä. Suoran investointituen lisäksi valtio voisi olla lainan takaajana 10 %:n määrällä ja tällöin osa-omistajana 10 %:n osuudella. Hankkeiden riskit ovat rajoitetut, mutta mahdollisuudet merkittävät vaikutusten ulottuessa aina talouden, aluevaikutusten, työllisyyden kuin innovaatioidenkin kautta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Viime vuosien alhainen korkotaso olisi mahdollistanut kannattavan laitosinvestoinnin ja toteutuneilla hintasuhteilla laitokset olisivat tuottaneet yhteiskuntataloudellisia hyötyjä enemmän kuin valtion rahoitusosuus olisi ollut. 7

8 Uusiutuva energia on maaseudulla Suomen tulee lisätä uusiutuvan energian käyttöä saman verran mitä on nykyisten ja rakenteilla olevien ydinvoimaloiden energiantuotanto. Uusiutuvan energian osuuden tulee olla 38 prosenttia energian kokonaiskäytöstä vuonna Nyt se on noin 30 prosenttia. Tavoite on haasteellinen, mutta ei mahdoton. Tavoite on maaseudulle suuri mahdollisuus, onhan lähes kaikki uusiutuva energia maaseudulla. Maaseudun ihmiset ovat halukkaita tuottamaan ja myymään uusiutuvaa energiaa ihan kohtuuhintaan. Lämpöyrittäjyys on merkittävä, ja laajeneva toimintamuoto. Yhden lämpökeskuksen, noin 1 MW, lasketaan työllistävän hakkeenhankinnassa neljä henkilöä. Hakerahat jäävät myös alueelle, eivätkä häivy ties jonnekin kuten öljyrahat. Metsä on merkittävin uusiutuvan energian lähde. Puusta voi tehdä biodieseliä autoihin, sähköä vetureihin ja lämmittimiin, sekä lämpöä paukkupakkasiin. Ja puuta riittää, vielä selluun ja lankuksikin, puolet vuotuisesta kasvusta hakataan. Puusta tehty biodiesel, elintarviketeollisuuden jätteistä tehty bioetanoli ja biokaasu lasketaan tuplana, kun liikenteen biopolttoainetavoitetta toteutetaan. Tällöin toisin sanoen litra on direktiivin mukaan kaksi litraa, kun taas rypsistä ja ohrasta valmistettu polttoainelitra on vain litran veroinen. Tällä tavoin EU ohjaa uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotantoa hyödyntämään jäteperäisiä raaka-aineita sekä sellaista biomassaa joka ei kilpaile ruoantuotannon kanssa. Suomi onkin päättänyt huimapäisesti asettaa liikenteen biopolttoainetavoitteeksi 20 prosenttia 10 prosentin asemasta vuoteen 2020 mennessä. Rypsillä ja ohralla on liikennepolttoaineen raaka-aineena hyvätkin puolensa, koska sivutuotteena saadaan eläimille tarpeellista valkuaisrehua, eikä tarvitse raivata lisää sademetsiä soijapeltoja varten. Suomessa on peltoa tarjolla puolisen miljoonaa hehtaaria bioetanoliohralle, biodieselrypsille ja nurmiheinälle biokaasuntuotantoon, ja silti voimme syödä ja ruokkia eläimet kotimaisella viljalla. Valtiovalta vain puhaltelee synkkiä pilviä liikenteen biopolttoaineiden käytön edistämiseen. Biokaasulla ei ole oikein minkään sortin kannustimia, valtio on kitsas bioetanolitehtaiden osarahoittamisessa eikä biodieselikään saa muuta tukea kuin ymmärtäviä puheita. Ilpo Mattila agronomi Energia-asiamies, MTK Ilpo Mattila on koulutukseltaan agrologi, ja on työskennellyt MTK:lla vuodesta 1985 lähtien, vastuualueena energia-asiat. Työtehtävät ovat pääasiassa uusiutuvan energian käytön edistämistä. Käytännössä tehtäviin kuuluu kannustaa tutkijoita, neuvojia ja päättäjiä eduskuntaa ja hallitusta myöten toimimaan niin, että kotimaisista raaka-aineista tuotetun uusiutuvan energian ja liikennepolttoaineiden käyttöä voitaisiin lisätä. Tällä tavoin maaseudun ihmisille saataisiin lisää tuloja ja uusia työpaikkoja. Työtehtäviin kuuluu lisäksi maatalousteknologiaan liittyvät asiat, kuten myös maaseutu- ja energiayrittäjyyden edistäminen. Ilpo Mattila toimii Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia päivässä aamupäivän yhteen vetäjänä klo 11.10, sekä kertoo Yrittäjien mahdollisuudet päivässä klo 9.55 uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotannon mahdollisuuksista. 8

9 Itäsuomalaisesta ohrasta etanolia Euroopan parlamentin ja neuvoston uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämistä koskevan direktiivin 2009/28/EY (ns. RES - direktiivi) mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta koko EU:ssa tulee olla 10 % vuoteen 2020 mennessä. Liikenteen polttoaineista bensiinissä käytettävä biokomponentti on etanoli. Bioetanolin tuotannossa suurimmat tuottajamaat ovat USA ja Brasilia ja suurimmaksi osaksi maailman bioetanoli tuotetaan vielä ns. 1. sukupolven raaka-aineista kuten maissista, sokeriruo osta, vehnästä ja sokerijuurikkaasta. Arvioiden mukaan lignoselluloosapohjainen etanoli tulee korvaamaan noin 8 % etanolin kokonaistuotannosta vuosina Suomeen tuodaan merkittävä osa polttoaine-etanolin vuotuisesta tarpeesta kotimaisen tuotannon vähäisyyden takia. Suomen etanolituotanto liikennekäyttöä varten rajoittuu tällä hetkellä St. 1 liiketoimintaan, jossa etanolia valmistetaan polttoainekäyttöön erilaisista jäteraaka-aineista. Suomen Bioetanoli Oy on perustettu biomassalaitoshanketta varten vuonna Liiketoiminta-ajatuksena on tuottaa bioetanolia itäsuomalaisesta ohrasta ensisijaisesti Suomen markkinoille. Etanolin tuotannossa syntyvää valkuaispitoista rehua käytetään korvaamaan eläinten soijavalkuaisrehua, joka nykyisin suurimmaksi osaksi tuodaan Suomeen ulkomailta. Itä- Suomi on bioetanolilaitokselle sopiva sijaintipaikka, sillä tällä alueella on viljan alueellista ylituotantoa ja vähäinen viljaraaka-aineeseen pohjautuva teollinen toiminta. Lisäksi hyvät liikenneyhteydet puoltavat bioetanolilaitoksen sijoittamista Itä-Suomeen. Suunniteltu Suomen Bioetanoli Oy biomassalaitos koostuu bioetanolitehtaasta sekä tehtaaseen integroidusta puuhakkeella toimivasta CHP lämpövoimalaitoksesta. Hakepohjainen voimalaitos tuottaa sähköä CO2 neutraalisti, joka osaltaan varmistaa tuotettavan bioetanolin ekologisen ja taloudellisen kilpailukyvyn sekä täyttää vuonna 2017 tiukentuvat EU:n biopolttoainesäännökset. Aate Laukkanen Toimitusjohtaja Suomen Bioetanoli Oy Toiminut maanviljelijänä sekä vuodesta 1995 lähtien Kiteen Pontikan perustajana ja toimitusjohtajana. Vuodesta 2005 lähtien Suomen Bioetanoli Oy:n omistajana ja toimitusjohtajana bioetanoliprojektin suunnittelun ja investoinnin valmistelun parissa. Aate Laukkanen on myös toiminut useissa luottamustehtävissä Savon seudun maatalouden elinvoimaisuuden edistämiseksi. Aate Laukkanen esiintyy molempina päivinä. Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia päivässä klo ja Aate kertoo kokemuksiaan Suomessa uuden tuotantomuodon kehittämistaipaleelta valtion- ja alueviranomaisten sekä muiden päättäjien ja vaikuttajien toimintakentässä. Toisena päivänä hän kertoo yrittäjän taipaleesta uuden tuotantomuodon kehittämisessä 2000-luvun Suomessa. 9

10 Lebensland Kärnten -projekti Lebensland Kärnten -projektin tavoitteena on kehittää sähköisen liikenteen (e-mobility) markkinoita rakentamalla ja kehittämällä Carinthian maakunnan infrastruktuuria sähköisen liikenteen edistämisessä. Näyttää siltä, että olemme hyviä siinä mitä teemme Lebensland Kärnten projektin toiminta-ajatus on seuraava: "Tulevaisuudessa Itävalta tekee sähköautojen käyttämisestä yhtä helppoa ja kätevää kuin missä tahansa muussa Euroopan maassa." Ja me olemme matkalla sinne Sähköautot tulevat lähitulevaisuudessa hallitsemaan merkittävää osuutta ajoneuvoteollisuuden tuotannosta. Useiden eri hankkeiden tekemien arviointien mukaan tämä osuus tulisi olemaan niinkin korkea kuin 20-30% vuoteen 2020 mennessä. Pelkästään Itävallassa tämä tarkoittaisi 1,5 miljoonaa sähköautoa vuonna Saavuttaaksemme tämän kunnianhimoisen tavoitteen ja pystyäksemme vastaamaan tulevaisuuden teknologisiin vaatimuksiin on tärkeää ottaa asianmukaiset toimet käyttöön jo tänään. Nykypäivän tekniikoiden avulla me uskomme, että markkinaosuudesta voisi tulla paljon enemmänkin kuin 30 %. Carinthian maakunnassa sähköisten skoottereiden markkinaosuus on jo yli 20% ja vuonna 2010 myynti pelkästään Carinthian maakunnassa oli yli 2,5 miljoonaa euroa. Skoottereiden ajoneuvoluokassa on mahdollista saavuttaa 100%:n osuus sähköisistä kulkuneuvoista. Kiinnostus tähän teknologiseen muutokseen on suurta, minkä todistaa ne kävijää, jotka osallistuivat kuluttajamessuille viime vuoden huhtikuussa. Tämä todistaa myös sen, että ihmiset haluavat siirtyä polttomoottoreista sähköisiin moottoreihin aina kun mahdollista. Me uskomme, että näissä markkinoissa on kiinni miljardeja euroja, mutta hallinnoijana meidän tehtävämme ei ole ansaita rahaa. Tästä pääsemmekin Lebensland Kärnten projektin toiseen tavoitteeseen, jonka mukaan mahdollisimman monille ihmisille tarjottaisiin mahdollisuus ansaita niin paljon rahaa kuin mahdollista. Me tiedämme, että markkinat ovat olemassa vain silloin, kun joku ansaitsee rahaa. Meidän tehtävämme on auttaa jokaista, joka haluaa päästä sisään näille uusille markkinoille. Tavoitteenamme on, että elämänlaatu alueellamme nousee ja työttömyys laskee. Toisena tavoitteena on sekä ilmansaasteiden että melusaasteen vähentäminen. Nämä Gerald Miklin Projektipäällikkö IAM:n (teknologian ja vaihtoehtoisen liikenteen instituutti) varapääjohtaja Liikennejohtaja talousoikeuden ja infrastruktuurin osastolta (osas- to 7) Carinthian maakuntahallituksessa. Gerald Miklin (s. 1975) on Carinthian maakunnan asiantuntija talousoikeuden ja infrastruktuurin osastolta (osasto 7), vastuualueinaan liikenteen hallinta ja telematiikka sekä liikenneturvallisuus. Lisäksi hän osallistuu Itävallan tie-, rautatie- ja liikenneyhdistyksen sekä Itävallan teknologiainstituutin toimintaan. Vuonna 2008 hän toimi liikennejärjestelmäpäällikkönä jalkapallon EM-kisoissa Klagenfurtissa. Hän on Lebensland Kärnten -projektin alullepanija ja projektipäällikkönä hän on ollut vastuussa projektin kehittämisestä, suunnittelusta ja ohjauksesta vuodesta 2008 saakka. Vuodesta 2010 hän on toiminut IAM:n varapääjohtajana. Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia päivässä Gerald Miklin esittelee Lebensland Kärntenin klo13.05 ja kertoo mistä projekti sai alkunsa ja mitä tuloksia on saatu aikaan. Gerald kertoo mitä tarkoitetaan sähköisellä liikenteellä (e-mobility), mitä vaikutuksia sillä on alueeseen ja mitä mahdollisuuksia se voi tarjota niin päättäjille kuin yrittäjillekin. 10

11 molemmat tavoitteet ovat loogisia seurauksia toimistamme Mitä useammat alueet kehittävät yhdenmukaisia järjestelmiä, sitä käytettävämmäksi voimme sähköistä liikennöintiä tehdä. Sen vuoksi me tarjoamme myös tämän alan neuvontaa asiasta kiinnostuneille alueille ja yrityksille. Esimerkkinä hyvästä työstämme Mercedes Benz valitsi Carinthian maakunnan testaamaan 15 Mercedesin A-sarjan E-cell -mallikappaletta sillä perusteella, että yhtiön mielestä Carinthiassa on parhaat olosuhteet testiautojen kokeilemiseen. Lisäksi kaksi muuta valmistajaa ovat myös kiinnostuneita aloittamaan sähköisen liikenteen hankkeitaan Carinthiassa. Kaiken kaikkiaan yli 200 uutta, täysin sähköistä autoa, satoja sähköskoottereita ja tuhansia sähköpolkupyöriä tulee Carinthiaan tänä vuonna. Tämän perusteella voimme todeta, että Carinthia on johtava alue sähköisen liikenteen edistämisessä. Muita hyviä todisteita positiivisesta palautteesta toimintaamme kohtaan ovat messuvieraiden arviot Lebensland-messuista sekä järjestämästämme uuden liikenteen ja liikkuvuuden kongressista. Positiivinen palaute lisääntyy lisääntymistään. Edellä mainitussa kongressissa videoidut pääpuhujien esitykset on käyty katsomassa jo yli 1800 kertaa. Carinthian messutoimisto taisteli aiemmin pienenevien kävijämäärien kanssa, mutta Lebenslandin messujen avulla kävijämäärät voivat kasvaa jopa 30%. Ensimmäistä aiheeseen liittyvää sähköistä kirjaa ladattiin saksankielisellä alueella 1200 kertaa ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Tämä todistaa sen, että me osasimme tunnistaa kohderyhmämme ja sen tarpeet. Yleisessä tiedossa on, että energiaan ja siihen liittyviin, meille kaikille yhteisiin asioihin on lähiaikoina tulossa perustavaa laatua olevia muutoksia. Itse asiassa joitakin tällaisia muutoksia on jo havaittavissa Carinthiassa. Sähköautojen sekä uusiutuvan energian käytön avulla Carinthia myötävaikuttaa jo nyt käynnissä olevaan murrokseen polttoaineiden ja liikenteen aloilla. Lebensland Kärnten -projekti on jaettu viiteen eri osa-alueeseen: Latausasemat: Haasteena on tiheän latausasemien verkoston kehittäminen alueella. Saavuttaaksemme tämän tavoitteen me tarvitsemme valmistajan ja myyjän näille latausasemille sekä rakennusyrityksiä, sähköntuottajia sekä sähköverkon omistajan. Dražen Rosic Talousneuvonantaja Dražen Rosić (s Zagreb, Kroatia) on yrittäjä ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija. Hän on valmistunut Zagrebin yliopistosta talouden ja informaatioteknologian alalta ja on erikoistunut mikrotalousteoriaan. Hän on toiminut Carinthiasta, Itävallasta käsin jo 25 vuoden ajan ympäri Keski- ja Itä-Eurooppaa. Dražen Rosićilla on työkokemusta projekteista, myynnistä ja ostoista, henkilöstö- ja IT-hallinnosta julkishallinnon alalla, ohjelmistonkehityksessä, elektroniikka-alalla, vakuutusalalla sekä itsenäisenä yrittäjänä. Vuodesta 2009 hän on toiminut Carinthian aluehallituksen talouspoliittisena asiantuntijana sekä jäsenenä Lebensland Kärntenprojektin tiimissä, vastuualueenaan Eurooppa-projektien ja liiketoiminnan kehitys. Dražen Rosić esiintyy Yrittäjän mahdollisuudet päivässä klo ja esittää Lebensland Kärntenin talousnäkökulmasta. Dražen kertoo miten liiketoimintaa voi kehittää tai mitä yritysmahdollisuuksia sähköliikenne voi tarjota. Saamme kuulla, ketkä ovat toimijoita markkinoilla, sähköajoneuvojen hankinnasta ja kysynnästä sekä vaikutuksista yrityksen kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Ketkä ovat yrityksen näkökulmasta käyttäjiä ja asiakkaita, ja mikä merkitys on sähköliikenteen infrastruktuurilla. Dražen kertoo myös julkisen tuen roolista ja tärkeydestä sähköajoneuvojen käyttäjille ja ostajille. 11

12 Vihreä energia: Haasteena on tuottaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista energiaa sähköisillä kulkuneuvoilla ajamiseen. Sitä varten tarvitsemme sähköntuottajan, sijoitusasiantuntijoita sekä yrityksiä, jotka toimivat uusiutuvan energian tuottajina tai muina toimijoina energiantuotantolaitosten yhteydessä. Huolto: Asiakasta täytyy tukea myös ostohetken jälkeen. Sen vuoksi tarvitsemme huolto- ja ylläpitopalveluita sähköisille kulkuneuvoille. Tiedonhankinta ja tiedotus: Tietoa täytyy kerätä ja osata kohdentaa sitä oikeille tahoille. Meidän täytyy olla tekemisessä kaikkien asiastamme kiinnostuneiden kanssa riippumatta siitä, onko yrityksen toiminta-alue suoraan sähköisen liikenteen piirissä vai onko kyse epäsuorasta yhteydestä toimialaamme. Lebensland Kärnten -projektin erityispiirre on sen toimiminen paikallisena asiantuntijana. Tämä projekti on ainoa sähköisen liikenteen projekti, joka toimii aluehallinnon alaisuudessa. Ei-kaupallisena, aatteellisena toimijana projektimme ei kilpaile minkään markkinoilla olevan yrityksen kanssa, vaan tehtävämme on vain varmistaa markkinoiden olemassaolo. Tämä projekti työllistää neljä henkilöä, minkä lisäksi neljä työntekijää kahdessa eri toimistossa auttaa meitä messujen, tapahtumien ja mediakontaktien kanssa. Katsaus organisaatioomme: Osasto 7, Carinthian maakuntahallituksen talousoikeuden ja infrastruktuurin osasto, johtajanaan Albert Kreiner, on laissa määritelty täytäntöönpano- ja hallintoviranomainen, joka on vastuussa tie-, liikenne- ja kulkuneuvolakeihin liittyvissä asioissa sekä teiden ja rautateiden meluntorjunnassa. Osasto 7 kantaa vastuun sähköisen liikenteen kehittämisestä Carinthian hallinnon alaisuudessa, Lebensland Kärnten projektin periaatteiden pohjalta. Osasto 7:llä on vankka kokemus ja pätevyys seuraavilla aloilla: infrastruktuuriprojektien johtaminen, teiden rakentaminen/tieluvat, kansainvälinen kauppa (EU), rautateiden rakentaminen, ympäristövaikutusten arviointi, kuljetusten suunnittelu, paikkatietojärjestelmät (GIS), teiden turvallisuus, ja sähköinen liikenne (emobility) Osasto 7 työllistää yli 80 kokenutta asiantuntijaa yllä mainituilla aloilla. Talousoikeuden ja infrastruktuurin osastolla on lisäksi käytettävissään asiantuntijoita ja tietoa muilta Carinthian aluehallinnon osastoilta. Osasto 7 on yksi laajimmista ja tärkeimmistä julkisen hallinnon osastoista, minkä vuoksi talousoikeuden ja infrastruktuurin osastolla on suora yhteys sekä alueellisiin että kansallisiin päättäjiin. 12

13 Valio testaa jäte-etanolia jakelun polttoaineena Valio kokeilee jätteistä valmistetun, ympäristöystävällisen etanolin sopivuutta jakeluauton polttoaineeksi kolmevuoti - sessa RED95-etanolidieselhankkeessa. Valion jakeluauto on ensimmäinen jäteetanolia hyödyntävä kuorma-auto Suomessa. Hanke on St1:n, VTT:n, Scanian, Lassila & Tikanojan, Sita Finlandin, Helsingin seudun liikenteen, Helsingin Seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ja Valion yhteisprojekti, jossa selvitään bioetanolikäyttöisten kuorma- ja linja-autojen ympäristövaikutuksia ja energiankulutusta. Ensimmäisten testien tulokset ovat lupaavia ja hanke etenee nyt kenttätutkimusvaiheeseen. Päätös lähteä mukaan RED95-etanolidieselhankeeseen syntyi Valiossa helposti. Olemme hakeneet jakeluliikenteeseen mahdollisimman ympäristöystävällisiä lähitulevaisuuden ratkaisuvaihtoehtoja, joista etanolidieselkonsepti on jo valmis testattavaksi käytännössä. Tutkimushankkeessa käytettävien ajoneuvojen tekniikka perustuu Scanian etanolidieselteknologiaan, jota on käytetty mm. Ruotsissa jo yli kaksikymmentä vuotta. Hankkeen polttonesteenä käytetään St1:n uutta RED95-etanolidieseliä, joka perustuu yhtiön valmistamaan kotimaiseen jätepohjaiseen etanoliin. Hankkeessa tutkitaan 10 ajoneuvon avulla uuden etanolidieselin käytettävyyttä erilaisissa olosuhteissa, polttoaineen kulutusta sekä pakokaasupäästöjä raskaassa taajamaliikenteessä. St1:n kotimaisista jäteraaka-aineista valmistama etanoli on lähes hiilineutraalia. Se vähentää kaatopaikkajätteen määrää ja korvaa fossiilista liikenteen polttoainetta.tällä etanolidieselillä kulkeva raskas ajoneuvo tuottaa jopa 90 % vähemmän fossiilisia hiilidioksidipäästöjä ja 70 % vähemmän hiukkaspäästöjä kuin perinteisellä dieselillä kulkeva auto. Laboratoriotestien mukaan RED95-etanolidieselin energiatehokkuus on lähes samaa tasoa kuin tavallisen dieselin ja hiukkaspäästöt merkittävästi pienemmät eli kaasumoottoreiden luokkaa. Tulemmekin mielenkiinnolla seuraamaan raskaiden etanoliautojen toimintaa kenttäkokeissa, toteaa Nils-Olof Nylund, joka toimii VTT:llä liikenteen energiankäytön ja moottoritekniikan tutkimusprofessorina. Mika Jyrkönen Kehitys- ja logistiikkapäällikkö Tuotantotalouden DI joka on aloittanut Valiolla vuonna Työtehtävinä liiketoiminnan ja logistiikan kehitystehtävät. Mika Jyrkönen esiintyy Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia-päivässä klo kertoen kokeilun tuloksista ja kannattavuudesta. Yrittäjän mahdollisuudet -päivässä klo Mika kertoo myös etanolin käyttökokemuksista jakeluautossa. Eduskunnan joulukuussa hyväksymän lain mukaan liikenteen polttonesteiden energiasisällöstä 20 % tulee olla biopolttoainetta vuonna RED95-etanolidieselhanke on osa TransEco*-tutkimusohjelmaa. Lisätietoja: Kehitys- ja logistiikkapäällikkö Mika Jyrkönen, Valio Oy, puh

14 Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Euroopan parlamentti ja neuvosto antoi puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen direktiivin vuonna 2009 (2009/33/EY), jäljempänä puhtaiden ajoneuvojen hankintadirektiivi. Puhtaiden ajoneuvojen hankintadirektiivi edellyttää ympäristövaikutusten huomioon ottamista julkisen sektorin ajoneuvohankinnoilta ja henkilö- ja tavarankuljetuspalveluissa käytettäviltä ajoneuvoilta. Direktiivi astui voimaan joulukuussa vuonna 2010, mutta Suomen lainsäädäntöön se sisältyy vasta , jolloin Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011) tulee voimaan. Komissio ehti jo vaatia Suomelta selvitystä direktiivin noudattamatta jättämisestä. Vaikka direktiiviä ei ollut sisällytetty Suomen lainsäädäntöön, siitä tuli joulukuussa 2010 voimassa olevaa lainsäädäntöä, jota hankinnoista vastaavat olivat velvoitettuja noudattamaan, vaikka eivät siitä olisi tienneet. Tästä syystä Pohjois- Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke julkaisi Ari Lampisen kirjoittaman julkaisun Kilpailutusohje kunnille ja muille julkisen sektorin organisaatioille biokaasuajoneuvojen ja biokaasukäyttöisten kuljetuspalveluiden hankintaan. Tämä, ja muita julkaisuja löytyy osoitteesta Ari kertoo esityksessään direktiivin tuomista vaatimuksista hankinnoista ja kuinka päättäjät voivat edistää uusiutuvien liikennepolttoaineiden käyttöä. Biokaasun mobiilitankkausasema näytteillä seminaarin jälkeen paikoitusalueella Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke lainaa Gasumilta Mobiilitankkausaseman, joka mahtuu pakettiautoon tai henkilöauton vedettävissä olevaan peräkärryyn (tässä tapauksessa käytetään pakettiautoa). Se on halvin tapa saada biokaasun tankkausmahdollisuus uuteen paikkaan esim. odottaessa pysyvää tankkausasemaa. Se sopii myös vara-asemaksi varikoille, maatilojen asemaksi ym. Seinäjoen ja Keuruun liikennebiokaasuhankkeissa on tarkoitus saada paikkakunnalle ensimmäinen tankkausasema tätä vastaavalla tekniikalla. Ari Lampinen Ari Lampinen on Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeen projektipäällikkö ja Suomen Biokaasuyhdistyksen puheenjohtaja. Hänellä on uusiutuvaan energiaan ja ilmastonmuutokseen erikoistuneen ympäristöfyysikon tausta, jota hän on vahvistanut yhteiskuntatieteellisellä koulutuksella. Hän on toiminut päätoimisesti uusiutuvan energian liikennekäytön parissa vuodesta 2000 alkaen tutkijana, kouluttajana ja konsulttina monissa maissa. Ari Lampinen esiintyy Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia päivässä. Ari Lampinen esiintyy Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia -päivässä klo

15 Paavo Pelkonen MMT, Professori (emeritus) Itä-Suomen yliopisto Paavo Pelkonen (s. 1948) on valmistunut metsänhoitajaksi 1972, maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi 1973, lisensiaatiksi 1976 ja tohtoriksi Paavo Pelkonen on toiminut vuodesta 1973 lähtien tutkimus- ja opetustehtävissä Helsingin yliopistossa, Metsäntutkimuslaitoksessa, Itä-Suomen yliopistossa (ent. Joensuun yliopisto) sekä Kana - dassa Ontarion metsäntutkimuslaitoksessa. Hän on toiminut Joensuun yliopistossa dekaanina vuosina sekä sekä yliopiston rehtorina vuosina Yliopistotyönsä lisäksi Paavo Pelkonen on Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön toimikunnan puheen- johtaja ja Akatemian hallituksen jäsen (2006-), Metsäntutkimuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja (2009-) sekä Suomen Metsäyhdistyksen puheenjohtaja (2010-). Hän on myös metsäopetuksen maailmanjärjestön (IPFE) varapuheenjohtaja sekä Euroopan maa ta loustieteiden yliopistokoulutuksen akkreditointijärjestön (EAALS) hallituksen jäsen. Paavo Pelkonen toimii hallintotehtävissä OP-Pohjola-ryhmässä sekä Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj:ssä Paavo Pelkonen toimii Yhteistyöllä aluetalousvaikutuksia päivässä päivän yhteen vetäjänä klo

16 Biokaasulaitoksen kannattavuus ja toiminta Suomessa Ville Kuittinen käsittelee esityksessään maatilamittakaavan biokaasulaitoksen toimintaa ja biokaasuntuotannon kannattavuutta. Laskemat pohjautuvat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululla tehtyihin laskureihin ja laskelmiin, kuin myös Toni Taavitsaisen tekemään kannattavuusraporttiin. Mika Juvonen kertoo maatilamittakaavaa suuremmasta biokaasulaitoksen toiminnasta, käytännönkokemuksista ja haasteista. Ville Kuittinen ja Mika Juvonen esiintyvät Yrittäjän mahdollisuudet päivässä klo Orgaanisten jätteiden käsittelyä, energia ja lannoitetuotantoa Kiteellä BioKymppi Oy:n päätoimiala on orgaanisten jätteiden käsittely, energia- ja lannoitetuotanto. Kiteen Sopensuon biokaasulaitoksessa on mahdollista käsitellä orgaanista jätettä aina tonniin saakka. Laitos on 2-linjainen, jossa on mesofiilinen lietemädätys. Molemmista linjoista tulee kiinteää ja nestemäistä orgaanista lannoitetta peltoviljelyyn. Mädätyksessä käytettävät raaka-aineet ovat erilaisia biohajoavia jätteitä ja energiakasveja, mm. kotitalousbiojäte, elintarviketeollisuuden sivuvirrat (mm. III-luokan eläinjäte), karjanlanta, rasvanerotuskaivojen lietteet, jäteveden puhdistamoiden lietteet ja ruokohelpi. Raaka-aineista tuotetaan biokaasua ja orgaanisia lannoitteita, jotka soveltuvat myös käytettäväksi luomuviljelyn täydennyslannoitteena. Arvioiduilla tuotantomäärillä saadaan lannoitteita hehtaarille. Reaktoreissa syntyvä biokaasu ja Kiteen suljetulta kaatopaikalta kerättävällä kaatopaikkakaasu hyödynnetään chp-laitoksella, jolla tuotetaan sähköä ja lämpöä. Energiasta osa menee laitoksen omaan käyttöön, suurin osa sähköstä myydään valtakunnan verkkoon ja tulevaisuudessa sähköntuotannon yhteydessä syntyvä lämpö siirretään Kiteen kaukolämpöverkkoon. Bio- ja kaatopaikkakaasun määrä vastaa noin miljoonaa litraa kevyttä polttoöljyä. Tämä vastaa omakotitalon sähkön ja lämmön kulutusta. Ville Kuittinen Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Ville Kuittinen on toiminut viime vuodet projektipäällikkönä useissa kansallisissa ja kansainvälisissä uusiutuvan energian projekteissa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Lisäksi hän toimii biokaasualan opetustehtävissä. Aiemmin hän on työskennellyt biokaasualan tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa ja Itä-Suomen yliopistossa. Koulutukseltaan hän on biologi. Mika Juvonen Toimitusjohtaja, Biokymppi Oy Mika Juvonen on toiminut BioKymppi Oy:ssä vuodesta 2006 lähtien hankevastaavana ja vuodesta 2009 lähtien toimitusjohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Perlos Oyj:n tuotanto- ja kehityspäällikkönä ja Autotalo Laakkosen korjaamopäällikkönä. Hän on koulutukseltaan autoinsinööri ja opiskellut ympäristöteknologiaa. 16

17 Scania vihreää valoa biopolttoaineille Vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön kysyntä raskaassa kalustossa on lisääntynyt viimeksi kuluneen vuoden aikana ja muun muassa bioetanolia hyödyntävä moottoritekniikka on jo nykypäivää. Mika kertoo, millaista tekniikkaa vaaditaan käytettäessä bioetanolia raskaassa kalustossa, ja mitä se tarkoittaa yrityksen ja kuljettajan kannalta. Scanian dieselmoottorin tekniikka sovitettuna etanolikäyttöön on Scanian tehokas tapa hyödyntää vaihtoehtoisia polttoaineita raskaassa kalustossa. Moottorin polttoainejärjestelmä ja moottorin sisäosat on suunniteltu erityisesti etanolikäyttöä varten. Scanian etanolimoottori perustuu vastaavaan 270 hv diesel moottoriin ja on certifioitu EEV tasolle. Mika Jukkara Scania Suomi Oy Tuotepäällikkö, kuorma-autot Vastuualueena tehdasyhteydet/tekniikka Etanoli käy myös raskaaseen kalustoon. Yrittäjän mahdollisuudet-päivässä Mika Jukkara esittelee klo Scanian bioetanolia hyödyntävää moottoritekniikkaa. 17

18 kehittämispalvelut

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon biopolttoainetutkimus Nils-Olof Nylund 20.4.2010 Liikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke 26.5.2010 Hotelli Scandic Continental, Helsinki Öljy ja Kaasualan Keskusliitto Toimitusjohtaja Helena Vänskä MIKSI POLTTOAINEET UUDISTUVAT? Ilmastonmuutoksen hillintä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Biokaasua maatiloille

Biokaasua maatiloille Biokaasua maatiloille Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke, Puhas Oy Puheenjohtaja, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen 12.10.2016 Tausta Jari Laurisella kaasuautoilukokemusta n. 200 000 km verran. Lähipiirissä käyttökokemusta lisäksi n.

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

13 February Olli Oamkilainen 1

13 February Olli Oamkilainen 1 13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot