Paavo Leskinen. Laitteisto termoelementtien epähomogeenisuuden mittaukseen. TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paavo Leskinen. Laitteisto termoelementtien epähomogeenisuuden mittaukseen. TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Paavo Leskinen Laitteisto termoelementtien epähomogeenisuuden mittaukseen Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja Työn ohjaaja Professori Pekka Wallin TkT Martti Heinonen

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Työn nimi: English title: Paavo Leskinen Laitteisto termoelementtien epähomogeenisuuden mittaukseen Apparatus for testing inhomogeneities in thermocouples Päivämäärä: Sivumäärä: 71 Osasto: Professuuri: Työn valvoja: Työn ohjaaja: Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto S-108 Mittaustekniikka Professori Pekka Wallin TkT Martti Heinonen Tämän diplomityön tavoite oli tutkia termoelementtien epähomogeenisuutta, tutkia sen mittaukseen tarkoitettuja menetelmiä sekä toteuttaa laitteisto epähomogeenisuuden mittausta varten. Merkittävimmät epähomogeenisuudet termoelementissä aiheutuvat mekaanisista vaurioista, pahanlaatuisesta hapettumisesta eli korroosiosta sekä saastumisesta diffuusion avulla. Vaurioita pystytään ehkäisemään käyttämällä termoelementtejä epäpuhtauksien takia suojaputkissa, välttämällä mekaanisia vaurioita sekä käyttämällä termoelementtejä niille tarkoitetulla lämpötila-alueella ja ympäristössä. Yleisin tapa mitata epähomogeenisuutta termoelementissä on muodostaa lämpötilagradientti, jota liikutetaan pitkin termoelementtiä. Menetelmät eroavat lämpötilagradientin muodostustavan sekä lämpötilagradienttien määrän mukaan. Tässä työssä rakennettiin laitteisto kahden gradientin menetelmällä, jossa mitataan lämpötilagradienttien muodostamien termojännitteiden erotusta. Laitteistossa käytettävä uuni rakennettiin infrapunasäteilijöistä ja sitä liikutetaan lineaariyksikön ja askelmoottorin avulla. Laitteistoa ohjataan mittausohjelmalla varustetulla tietokoneella. Mittausohjelma ohjelmoitiin Visual Basic ohjelmointikielellä. Rakennetulla laitteistolla voidaan havaita sellaiset epähomogeenisuudet, jotka vaikuttavat merkittävästi mittaustulokseen. Laitteisto soveltuu ainoastaan pitkien termoelementtien mittaukseen. Lyhemmillä termoelementeillä mitattava matka jää lyhyeksi, koska uunin leveys, lämpötilagradienttien leveys ja termoelementin upotussyvyys jäävesihauteeseen yhteensä vie mitattavasta pituudesta 30 cm. Avainsanat: termoelementti, termopari, TC, homogeenisuus, epähomogeenisuus, laitteisto

3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF MASTER S THESIS Author: Title of thesis: Finnish title: Paavo Leskinen Apparatus for testing inhomogeneities in thermocouples Laitteisto termoelementtien epähomogeenisuuden mittaukseen Date: 27 th September 2004 Pages: 71 Department: Chair: Supervisor: Instructor: Electrical and Communication Engineering S-108 Measurement Science and Technology Professor Pekka Wallin Dr.Tech Martti Heinonen The aim of this study was to investigate inhomogeneities in thermocouples, to explore methods for measuring such inhomogeneities and to construct an apparatus for carrying out these measurements. The major inhomogeneities in thermocouples are mechanical deformation, corrosion and diffusion contamination. These inhomogeneities can be prevented if thermocouples are covered with insulated sheaths, if mechanical damage is avoided and if thermocouples are used properly within the temperature range and in the environment for which they are designed. The most common method to measure inhomogeneities in thermocouples is to produce a temperature gradient and to move it along a thermocouple. Available methods differ only in the way the temperature gradient is produced and in the number of gradients used. In this work an apparatus based on a differential method was designed and constructed. Two temperature gradients are produced, and the difference of their respective emf voltages is then calculated. The gradients are generated by a furnace made of infrared heaters. A linear unit and a stepping motor are used to move the furnace. The apparatus is computer-controlled and an inhomogeneity-measuring program was programmed in Visual Basic. The apparatus was able to detect all major inhomogeneities. The length of the measured thermocouples must exceed 30 cm because of the length of the furnace, the range of the temperature gradients and the depth to which the thermocouples are immersed in an ice bath. Keywords: thermocouples, thermoelement, TC, homogeneity, inhomogeneity, apparatus

4 Alkulause Tämä diplomityö on tehty Mittatekniikan keskuksessa lämpötilaryhmässä. Työ aloitettiin marraskuussa 2003 ja valmistui syyskuussa Työni ohjaajana on toiminut tekniikan tohtori Martti Heinonen. Haluan kiittää häntä kannustuksesta sekä avusta työn teon eri vaiheissa. Kiitokset haluan osoittaa myös valvojalleni professori Pekka Wallinille. Erityiskiitokset laboratorioinsinööri Jorma Manniselle laitteiston rakennusvaiheessa saadusta avusta ja hyödyllisistä vinkeistä. Kiitokset myös erikoistutkija Thua Weckströmille lämpötilan mittaukseen liittyvästä opastuksesta. Mittatekniikan keskuksen työntekijöitä kiitän mukavasta ilmapiiristä. Lisäksi kiitos veljelleni Antti Leskiselle diplomityön ulko- ja kieliasun tarkastuksesta. Helsinki Paavo Leskinen 4

5 Sisältö Symboli- ja lyhenneluettelo 8 1 Johdanto 10 2 Lämpötilan mittaus Metrisopimus ja ITS Jäljitettävyys ja kalibrointi Mittausepävarmuus Tyypin A standardiepävarmuus Tyypin B standardiepävarmuus Yhdistetty ja laajennettu mittausepävarmuus Termoelementit Termosähköinen ilmiö Termoelementtityypit Jalometallitermoelementit Perusmetallitermoelementit Muut termoelementtityypit Termoelementin toleranssiluokat Jatko- ja kompensointijohdot

6 SISÄLTÖ Suojaputket Epähomogeenisuus termoelementeissä Epähomogeenisuuden aiheuttajat Epähomogeenisuuden mittaaminen Yhden gradientin menetelmä Kahden gradientin menetelmä Mittauslaitteiston toteutus Toiminnallinen malli Uuni Lämpötilan säätö Lineaariyksikön ohjaus Askelmoottorit Sarjaporttisignaalin muunnos Mittausohjelma Mittaustulokset Heat Pipe -mittaukset Uunin lämpötilaprofiili Epähomogeenisuuden mittaus Askelmainen epähomogeenisuus S-tyypin termoelementin epähomogeenisuus ja sen vaikutus mittausepävarmuuteen Pohdinta 59

7 SISÄLTÖ 7 8 Johtopäätökset 61 Kirjallisuutta 63 A Lämpötilagradientin vaikutus termojännitteeseen 65 B Elektroniikkapiiri 66 C Mittausepävarmuuden laskenta 68

8 Symboli- ja lyhenneluettelo a + a c I k q q i s S S avg t T T u U V V emf V 0 δv f δv i δv if V emf x x i X N Y Mitattavan suureen yläraja Mitattavan suureen alaraja Herkkyyskerroin Epähomogeenisuus Kattavuuskerroin Toistuvasti mitattujen arvojen keskiarvo Toistuvasti mitatut arvot Lämpötilagradientin paikka Seebeck-kerroin Seebeck-kertoimen keskiarvo Aika Lämpötila Lämpötilagradientti Standardiepävarmuus Laajennettu mittausepävarmuus Jännite Termojännite Homogeenisen termoelementin termojännite Uunin lämpötilan epästabiiliudesta aiheutuva termojännite Termoelementin epähomogeenisuudesta aiheutuva termojännite Termoelementin epähomogeenisuudesta ja uunin epästabiiliudesta aiheutuva termojännite Termojännitteen maksimi- ja minimiarvojen erotus Paikka Mitattavan suureen odotusarvo Mittaustulokseen vaikuttava tekijä Mittaustulos 8

9 SISÄLTÖ 9 BIPM Kansainvälinen paino- ja mittatoimisto (Bureau International des Poids et Mesures) BNE-LNE Bureau National de Métrologie - Laboratoire National d Essais CAD Tietokoneavusteinen suunnittelu (Computer Aided Design) CGPM Yleinen paino- ja mittakonferenssi (Conférence Générale des Poids et Mesures) EMF Termojännite (Electromotive Force) IEC Sähköalan kansainvälinen standardointijärjestö (International Electrotechnical Comission) IPTS-68 Kansainvälinen lämpötila-asteikko vuodelta 1968 (International Practical Temperature Scale of 1968) ITS-90 Kansainvälinen lämpötila-asteikko vuodelta 1990 (International Temperature Scale of 1990) MIKES Mittatekniikan keskus NIST National Institute of Standards and Technology PID Säätömuoto (Proportional Integral Derivative) SI Kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä (Système International d Unités) SP Ruotsin kansallinen testaus- ja tutkimuslaitos (Sveriges Provnings- och forskningsinstitut) TC Termoelementti (Thermocouple)

10 1 Johdanto Termoelementti on laajimmin käytetty lämpötila-anturi teollisuudessa. Sen yksinkertaisuus, alhainen hinta ja laaja lämpötila-alue ovat varmaan merkittävimmät syyt sen suosioon. Tarkkuuden ja luotettavuuden parantuessa epähomogeenisuudesta on tullut yhä merkittävämpi tekijä termoelementtimittauksissa. Koska termojännite syntyy pitkin termoelementtiä kohdissa, joissa lämpötila muuttuu, on sen homogeenisuus tärkeätä. Nykyään epähomogeenisuus on yksi merkittävimmistä mittausvirheiden syistä termoelementeissä [16]. Termoelementtejä kalibroitaessa niiden homogeenisuus tulisikin testata, jotta varmistetaan tarkka lämpötilan mittaus. Termoelementtien epähomogeenisuutta ei ole tutkittu paljon. Viimeaikoina kiinnostus on kuitenkin kasvanut ja monet tutkimuskeskukset ovat aloittaneet projekteja termoelementin epähomogeenisuuden tutkimiseksi. Yleisin menetelmä epähomogeenisuuden mittaukseen on muodostaa lämpötilagradientti ja liikuttaa sitä pitkin termoelementtiä. Menetelmät eroavat lähinnä lämpötilagradientin muodostustavan ja niiden määrän mukaan. Työn tavoitteena on tutkia termoelementeissä ilmenevien epähomogeenisuuksien vaikutusta mittaustuloksiin sekä menetelmiä niiden määrittämiseksi. Keskeisenä tavoitteena on myös rakentaa laitteisto, jolla voidaan havaita sellaiset epähomogeenisuudet, jotka vaikuttavat merkittävästi mittaustulokseen. Lisäksi epähomogeenisuusmittaustulos tulisi voida ottaa huomioon kalibrointien mittausepävarmuuksissa. Työn alussa luku 2 käsittelee lämpötilan mittausta, jäljitettävyyttä ja mittausepävarmuutta. Luvussa 3 käsitellään termoelementin toimintaa ja esitellään termoelementtityypit. Seuraavassa luvussa 4 käsitellään termoelementtien epähomogeenisuutta mm. epähomogeenisuuden aiheuttajia ja epähomogeenisuuden mittausmenetelmiä. Luvussa 5 käsitellään laitteiston rakentamista mm. laitteiston toteutusratkaisuun päätyminen ja toimintamalli. Luvussa 6 käsitellään mittaustuloksia. 10

11 2 Lämpötilan mittaus 2.1 Metrisopimus ja ITS-90 Vuonna 1875 järjestettiin Pariisissa kokous, jossa 17 eri maata allekirjoittivat metrisopimuksen. Metrisopimuksen tavoitteena oli mittayksikköjärjestelmän maailmanlaajuinen yhdenmukaistaminen. Samalla perustettiin Yleinen paino- ja mittakonferenssi CGPM (Conférence Générale des Poids et Mesures) ja Kansainvälinen painoja mittatoimisto BIPM (Bureau International des Poids et Mesures). CGPM:n tehtävä on kehittää SI-mittayksikköjärjestelmää sekä vahvistaa mittanormaalien määritelmät ja luonnonvakioiden arvot. BIPM:n tehtävä on mittanormaalien ylläpito, alan kehityksen koordinointi ja kansainvälisten vertailumittausten järjestäminen. Nykyään metrisopimuksen allekirjoittaneita maita on 51. Poikkeuksen tekevät mm. Yhdysvallat sekä Iso-Britannia. [19] SI-mittayksikköjärjestelmä on CGPM:n vahvistama kansainvälinen yksikköjärjestelmä, jota CGPM suosittelee käytettävän. Se rakentuu seitsemästä perusyksiköstä sekä lukuisista johdannaisyksiköistä. SI-järjestelmän perusyksiköiden määritelmät ovat [11]: Metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/ sekuntia. Kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen kilogramman prototyypin massa. Sekunti on kertaa sellaisen säteilyn jakson aika, joka vastaa cesium 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä. Ampeeri on ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja poikkipinnaltaan mitättömässä pyöreässä johtimessa, jotka ovat metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille newtonin voiman johtimen metriä kohti. 11

12 LUKU 2. LÄMPÖTILAN MITTAUS 12 Kelvin on termodynaamisen lämpötilan yksikkö ja se on 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta. Mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta perusosasta kuin 0,012 kilogrammassa hiili 12:ta on atomeja. Moolia käytettäessä perusosaset on yksilöitävä, ja ne voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä. Kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka lähettää tiettyyn suuntaan monokromaattista hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti. Kuva 2.1: ITS-90 lämpötila-asteikko Termodynamiikan lakeihin perustuvat lämpömittarit ovat joko liian monimutkaisia tai niiden tarkkuus ei ole riittävän hyvä käytännön mittauksiin. Tämän takia CGPM on laatinut käytännöllisemmän lämpötila-asteikon, joka vastaa mahdollisimman hyvin termodynaamista asteikkoa käytännön mittauksissa. Lämpötila-asteikko on International Temperature Scale of 1990 eli ITS-90 (kuva 2.1). Lämpötila-asteikkoa päivitetään määrätyin ajan välein. Edellinen versio IPTS-68 on vuodelta ITS-90 jäljittelee termodynaamista lämpötila-asteikkoa käyttämällä useita kiintopisteitä ja käyttämällä niiden välillä hyvin toistettavia lämpömittareita. Lämpötila lasketaan kiintopisteiden välillä interpolointikaavojen avulla. Asteikko ulottuu 0,65 K lämpötilasta yli 1000 C. Mittausalueella 0,65 K... 5 K lämpötila on määritelty höyrynpainelämpömittarilla, 3 K... 24,6 K heliumkaasulämpömittarilla, 13,8 K ,78 K platinaresistanssilämpömittareilla ja 961,78 K yläpuolella pyrometrilla

13 LUKU 2. LÄMPÖTILAN MITTAUS 13 Planckin säteilylain mukaan. Vielä 1900-luvun alkupuolella termoelementit kuuluivat ITS-lämpötila-asteikkoon, mutta nykyään korkeat lämpötilat määritellään asteikossa pyrometrilla. [16] 2.2 Jäljitettävyys ja kalibrointi Mittaustuloksen luotettavuutta ei paranneta lisäämällä desimaaleja mittaustulokseen vaan mittalaitetta säännöllisesti jäljitettävästi kalibroimalla. Kalibroinnilla tarkoitetaan menetelmää, jossa tunnetuissa olosuhteissa selvitetään mittalaitteen näyttämän ja mitattavan suureen vastaavien arvojen välinen yhteys. Kalibroinneista annetaan kalibrointitodistus, josta käy ilmi mittalaitteen poikkeama oikeasta arvosta sekä mittauksen epävarmuus. Yleensä kalibrointiin ei kuulu mittalaitteen näytön virittäminen, vaan poikkeama on otettava huomioon mittalaitetta käytettäessä. Kuva 2.2: Lämpötilan jäljitettävyysketju Jäljitettävyydellä tarkoitetaan mittaustuloksen yhteyttä yleensä kansalliseen tai kansainväliseen mittanormaaliin. Sen takaa jäljitettävyysketju, jossa kaikille vertailuille on ilmoitettu epävarmuus (kuva 2.2). Se ulottuu katkeamattomana SI-järjestelmän määritelmän mukaisesta mittanormaalista käyttäjän mittalaitteeseen asti. Akkreditoiduille laboratorioille on myönnetty tunnustus teknisestä pätevyydestä, laadunvarmistuksesta ja puolueettomuudesta. Näissä laboratorioissa jäljitettävyys on otettu

14 LUKU 2. LÄMPÖTILAN MITTAUS 14 huomioon. [19] 2.3 Mittausepävarmuus Mittaustulos Y on aina vain arvio mitattavan suureen arvosta. Sen lopullinen tulos riippuu monesta tekijästä X 1,X 2,...,X N [5, 8]. Y = f(x 1,X 2,...,X N ) (2.1) Vaikuttavia tekijöitä voi olla mm. ympäristön vaikutus mittauksiin, analogisen mittarin lukeminen tai mittalaitteen äärellinen resoluutio. Kuva 2.3: Mitattujen arvojen jakauma Mitatun ja mitattavan arvon erotusta kutsutaan mittausvirheeksi. Se jakaantuu systemaattiseen ja satunnaiseen virheeseen (kuva 2.3). Systemaattinen virhe on vakiosuuruista tai muuttuu säännönmukaisesti. Sitä on mahdollista kompensoida, jos se syntyy tunnetusta ilmiöstä. Satunnaista virhettä ei voida kompensoida, mutta

15 LUKU 2. LÄMPÖTILAN MITTAUS 15 sitä voidaan redusoida lisäämällä mittauspisteitä mittaukseen. Satunnainen virhe on yleensä normaalijakautunutta. Koska mittausvirhettä ei tiedetä, käytetään mittaustuloksen yhteydessä mittausepävarmuutta. Se kertoo alueen, jolla mitattava arvo todennäköisesti on. Jokaiselle mittaukseen vaikuttavalle tekijälle voidaan laskea oma standardiepävarmuus. Standardiepävarmuus määritetään mittaustuloksen keskihajontana. Jos mitattuja arvoja on useita, käytetään epävarmuuden määrittämiseksi tyypin A standardiepävarmuutta. Jos tilastollista menetelmää ei voida käyttää sovelletaan tyypin B standardiepävarmuutta Tyypin A standardiepävarmuus Tyypin A menetelmää voidaan soveltaa, kun useita riippumattomia havaintoja tehdään samoissa olosuhteissa. Ne noudattavat yleensä normaalijakaumaa. Mittaustulos saadaan laskemalla keskiarvo q toistuvasti mitatuista arvoista q i : q = 1 n n q i, (2.2) i=1 missä n on mittausarvojen lukumäärä. Standardiepävarmuus saadaan laskemalla keskiarvon keskihajonta n i=1 (q i q) 2 u(q) = n(n 1). (2.3) Tyypin B standardiepävarmuus Tyypin B standardiepävarmuuden määrittämisessä käytetään muuta kuin tilastollista menetelmää käyttämällä esim. aiempia mittaustuloksia, kokemusta käytetyistä materiaaleista ja laitteista, spesifikaatioita, kalibroinneissa syntynyttä dataa ja käsikirjoista löytyviä samanlaisiin mittauksiin määriteltyjä epävarmuuksia. Käytettäessä tyypin B menetelmää arvojen oletetaan useimmiten noudattavan tasajakaumaa. Usein tyypin B menetelmää käytettäessä tunnetaan vain ylä- ja alaraja, joiden välis-

16 LUKU 2. LÄMPÖTILAN MITTAUS 16 sä tiedetään mitattavan suureen olevan (esim. mittarin resoluutio). Tällöin voidaan ajatella todennäköisyyden olevan tasajakautunutta. Mitattavan suureen odotusarvo x i = a + a +, (2.4) 2 missä a on alaraja ja a + on yläraja. Standardiepävarmuudeksi saadaan keskihajonnasta u(x i )= a + a 12. (2.5) Yhdistetty ja laajennettu mittausepävarmuus Standardiepävarmuudet voidaan yhdistää, jolloin saadaan mittaustuloksen y standardiepävarmuus u(y) = N (c i u(x i )) 2 = i=1 (c 1 u(x 1 )) 2 + +(c N u(x N )) 2, (2.6) missä c on herkkyyskerroin. Herkkyyskerroin kertoo paljonko kyseinen epävarmuus muuttuu odotusarvon muuttuessa. Jos kaksi tai useampi muuttuja on riippuvainen toisistaan eli korreloi, täytyy näiden kovarianssi laskea ja lisätä standardiepävarmuuteen. Jos halutaan määrittää tietty todennäköisyys, jolla mitattava arvo on mittausepävarmuuden kattavalla alueella, voidaan määritellä laajennettu mittausepävarmuus. Laajennettu mittausepävarmuus U saadaan, kun mittauksen standardiepävarmuus kerrotaan kattavuuskertoimella k. Esim. k = 2vastaa 95 % todennäköisyyttä, mikäli mittausarvojen määrä on suuri ja kyseessä on normaalijakauma. U = ku(y) (2.7)

17 3 Termoelementit Termoelementti on eniten käytetty lämpötila-anturi teollisuudessa. Se on halpa ja luotettava, ja sitä voidaan käyttää laajalla lämpötila-alueella. Termoelementtejä löytyy ominaisuuksiltaan monenlaisia. Yksinkertaisuutensa takia se soveltuu myös hyvin erilaisiin sovelluksiin. Se koostuu kahdesta metallilangasta ja sitä voidaan käyttää ilman virtalähdettä. Termoelementeistä voidaan tehdä hyvin pieniä halkaisijaltaan, minkä takia niiden lämpötilavaste on nopea. Merkittävin rajoittava tekijä on sen tarkkuus, mikä johtuu mm. suhteellisen heikosta signaalista ja epälineaarisuudesta. Esim. K-tyypin termoelementillä 4,1 mv vastaa 100 C. Jos tarvitaan erityisen tarkkaa lämpötilan mittausta, joudutaan turvautumaan tarkempiin antureihin esim. vastusantureihin. Termoelementit eivät mittaa absoluuttista lämpötilaa vaan lämpötilaeroa, joten mittauksissa tarvitaan myös referenssilämpötila. Lämpötila-alue termoelementeillä on -200 C C. 3.1 Termosähköinen ilmiö Termoelementti koostuu kahdesta eri materiaalia olevasta metallilangasta, jotka on hitsattu toisesta päästä yhteen (kuva 3.1). Mittausliitosta (kuuma) lämmitettäessä elektronit saavat liike-energiaa ja alkavat hajaantua kohti vertailuliitosta (kylmä). Vertailuliitoksen puolelta ajautuu myös elektroneja mittausliitoksen puolelle, mutta mittausliitoksen elektronien suuremman liike-energian takia enemmän elektroneja ajautuu vertailuliitoksen puolelle. Tämä aiheuttaa epätasapainon johdoissa, joka synnyttää sähkömotorisen voiman (emf- tai termojännite). Tapahtumaa kutsutaan termosähköiseksi ilmiöksi tai Seebeck-ilmiöksi. Epätasapaino syntyy vain kohdissa, joissa on lämpötilaeroja eli lämpötilagradientteja. Termojännite ei siis synny mittausliitoksessa vaan lämpötilagradientin kohdalla. Termoelementeissä käytetään metalleja, koska ne ovat hyvin johtavia ja niissä on paljon vapaita elektroneja, jotka aiheuttavat termojännitteen. Termojännitteet syntyvät vaikka metallilangat olisivat samaa ma- 17

18 LUKU 3. TERMOELEMENTIT 18 teriaalia. Mutta kun jännitteet lasketaan yhteen, ne kumoavat toisensa. Sen tähden metallilangat täytyy olla eri materiaalia, jotta niissä syntyisi erisuuruiset jännitteet [3]. Kuva 3.1: Termoelementti mittaustilanteessa Termojännite termoelementissä differentiaalisen pienellä lämpötilaerolla dv emf =(S A S B ) dt, (3.1) missä S A ja S B ovat termoelementtilankojen Seebeck-kertoimet. Integroimalla lämpötila-alueen yli saadaan koko termoelementissä syntyvä termojännite V emf = T2 T 1 S A B dt, (3.2) missä T 1 ja T 2 ovat mittausliitoksen ja vertailuliitoksen lämpötilat ja S A B on termoelementtilankojen Seebeck-kertoimien erotus. Tässä oletetaan, että termoelementti on homogeeninen eikä S A B riipu paikasta. Perusteellisemmin termojännite on määritelty viivaintegraalilla lankaa myöten V emf = S(x, T ) T (x) d x, (3.3) l missä Seebeck-kertoimien erotus S(x, T ) on paikan ja lämpötilan funktio ja lämpötilagradientti T (x) paikan funktio. [15] Termojännite muutetaan lämpötilaksi IEC standardin mukaan [7]. IEC (International Electrotechnical Comission) julkaisi kyseisen standardin vuonna 1995, jossa on annettu termoelementtien referenssitaulukot ja laskentakaavat. Kuvassa 3.3 on esitelty standardin Seebeck-kertoimet eri termoelementtityypeille.

19 LUKU 3. TERMOELEMENTIT 19 Kuvassa 3.2 on havainnollistettu termojännitteen syntyminen termoelementissä. Kuvassa 3.2a on termoelementin lämpötila paikan suhteen. Termoelementissä on siis kaksi isotermistä aluetta x1... x2 ja x3... x4, joissa lämpötilagradientti on nolla (kuva 3.2b). Näiden välissä x2... x3 on lämpötilagradientti, joka on maksimissaan niiden keskivälissä. Seebeck-kerroin on jonkin verran riippuvainen lämpötilasta, minkä takia se muuttuu välillä x2... x3 (kuva 3.2c). Termojännite syntyy vain kohdassa, jossa on lämpötilagradienttia (kuva 3.2d). Termoelementissä voi esiintyä epähomogeenisuutta eli Seebeck-kertoimen epänormaalia muutosta paikan suhteen. Epähomogeenisuus kuvassa 3.2c aiheuttaa suuremman termojännitteen termoelementtiin. Lämpötila laskeminen ympäristön lämpötilasta jäävesihauteen lämpötilaan 0 C aiheuttaa myös pienen termojännitteen. Kuva 3.2: Termojännitteen muodostuminen termoelementissä Jos vertailuliitoksen lämpötila ei ole 0 C, täytyy mitattuun jännitteeseen tehdä korjaus (kompensointi). Ei riitä, että lisätään mitattuun lämpötilaan ympäristön lämpötila, vaan korjaus on tehtävä jännitetasossa. Tämä tehdään sen takia, koska Seebeck-kertoimen lämpötilariippuvuus ei ole lineaarista. Useimmissa mittalaitteissa on kompensointi valmiina. Vertailuliitos sijaitsee yleensä jonkin matkan päässä termoelementistä. Tällöin termoelementtiä ei voida jatkaa tavallisella kuparijohtimella

20 LUKU 3. TERMOELEMENTIT 20 vaan on käytettävä jatkokaapelia, joka on samanlaista materiaalia kuin termoelementti. Jos jatkokaapelina käytetään tavallista kuparijohtoa, syntyy liitokseen ylimääräinen virhettä aiheuttava termojännite. 3.2 Termoelementtityypit Termoelementit voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään. Jalometallitermoelementit (R, S, B), perusmetallitermoelementit (T, E, J, K, N) ja ei-standardoidut termoelementit. Termoelementtien herkkyyttä kuvaa Seebeck-kerroin. Kuvassa 3.3 on esitelty IEC standardin mukaisesti termoelementtien Seebeck-kertoimen lämpötilariippuvuus [7]. Kuvasta huomataan, että Seebeck-kerroin ei ole täysin riippumaton lämpötilasta. Paras lineaarisuus on jalometallitermoelementeillä. Kuva 3.3: Seebeck-kertoimien jänniteriippuvuus [21] Jalometallitermoelementit Jalometallitermoelementeissä perusmateriaalina on platina, johon on sekoitettu hieman rhodiumia. Materiaalien takia nämä termoelementit ovat kalliita, jopa pari sataa kertaa kalliimpia kuin perusmetallitermoelementit. Platinapohjaisten termoelementtien suurin etu on niiden käytettävyys suurilla lämpötiloilla. Ne kestävät paremmin

21 LUKU 3. TERMOELEMENTIT 21 korkeita lämpötiloja, eikä niihin synny niin helposti kemiallisia ja metallurgisia muutoksia. Lineaarisuus parantaa niiden mittaustarkkuutta, mutta toisaalta ne synnyttävät paljon pienemmän termojännitteen kuin perusmetallitermoelementit. [3, 16, 18] R 0 C C, korkeille lämpötiloille, hyvin samanlainen kuin S-tyyppi, jonkin verran suurempi Seebeck-kerroin S 0 C C, korkeille lämpötiloille, hieman stabiilimpi kuin R-tyyppi B 870 C C, korkeille lämpötiloille Perusmetallitermoelementit Perusmetallitermoelementtien perusmateriaalina on nikkeli. Nämä ovat paljon halvempia kuin platinapohjaiset termoelementit. Niiden lineaarisuus on kuitenkin huonompi. Tämän takia perusmetallitermoelementit eivät sovi laajalle lämpötilaalueelle, mikäli vaaditaan hyvää tarkkuutta. Korkeissa lämpötiloissa ne hapettuvat helposti ja niihin voi syntyä metallurgisia vaurioita. [3, 16, 18] T -200 C C, kosteutta kestävä ja hyvin stabiili E -200 C C, suurin Seebeck-kerroin kaikista yleisistä termoelementeistä, soveltuu hyvin alhaisten lämpötilojen mittaukseen J 0 C C, rauta ruostuu ja haurastuu, halpa K -200 C C, halpa termoelementti korkean lämpötilan mittaukseen, esiintyy green rot -korroosiota joissain ympäristöissä N 0 C C, paras perusmetallitermoelementti korkeille lämpötiloille, paranneltu versio K-tyypistä, stabiilimpi 1000 C:n tienoilla kuin K-tyyppi Muut termoelementtityypit Korkeammille lämpötiloille on standardoitujen termoelementtien lisäksi kehitetty termoelementtejä, joiden perusmateriaalina on volframi. Sen sulamispiste 3460 C on

22 LUKU 3. TERMOELEMENTIT 22 Taulukko 3.1: Termoelementtilankojen materiaalit [1] Tyyppi Materiaali(+) Materiaali(-) R Platina - 13 % Rhodium Platina S Platina - 10 % Rhodium Platina B Platina - 30 % Rhodium Platina - 6 % Rhodium T Kupari Nikkeli - 45 % Kupari E Nikkeli - 10 % Kromi Nikkeli - 45 % Kupari J Rauta Nikkeli - 45 % Kupari K Nikkeli - 10 % Kromi Nikkeli - 2 % Alumiini - 2 % Mangaani - 1 % Pii N Nikkeli - 14 % Kromi - 1,5 % Pii Nikkeli - 4,5 % Pii - 0,1 % Magnesium korkeampi kuin millään muulla metallilla. Tämän takia volframipohjaisilla termoelementeillä voidaan mitata jopa yli 2000 C lämpötiloissa. Valmistajat antavat näille termoelementeille tyyppikirjaimia, jotka ei ole kuitenkaan standardoituja esim. C (W - 26 % Re W) ja A (5 % Re W - 26 % Re W). Metalliseoksen valmistusvaiheessa seossuhde voi vaihdella ja aiheuttaa näin virhettä. Valmistamalla termoelementti puhtaista alkuaineista metalliseoksen sijaan vältetään seossuhteesta johtuvan virheen syntyminen. Tällaisia termoelementtejä ovat Au/Ptja Pt/Pd-termoelementit. Au/Pt-termoelementin käyttölämpötila ulottuu 1000 C asti ja Pt/Pd-termoelementin 1500 C asti Termoelementin toleranssiluokat Materiaalivalmistajilla on valmistusvaiheessa olevien epäpuhtauksien takia vaikeuksia tehdä seoksista täysin standardin mukaisia. Tämän takia termoelementeille on laadittu toleranssitaulukko, josta nähdään kuinka tarkasti uudet termoelementit vastaavat standardeja (taulukko 3.2). Taulukossa on määritelty standarditoleranssi ja

23 LUKU 3. TERMOELEMENTIT 23 spesiaalitoleranssi, joista jälkimmäinen on tiukempi luokitus. [1] Taulukko 3.2: Termoelementtien toleranssitaulukko Tyyppi Lämpötila-alue Standarditoleranssi Spesiaalitoleranssi (kumpi on isompi) (kumpi on isompi) RjaS ± 1,5 C tai ±0, 25 % T ± 0,6 C tai ±0, 1% T B ±0, 5% T ±0, 25 % T T ± 1 C tai ±0, 75 % T ± 0,5 C tai ±0, 4% T E ± 1,7 C tai ±0, 5% T ± 1 C tai ±0, 4% T J ± 2,2 C tai ±0, 75 % T ± 1,1 C tai ±0, 4% T KjaN ± 2,2 C tai ±0, 75 % T ± 1,1 C tai ±0, 4% T T ± 1 C tai ±1, 5% T E ± 1,7 C tai ±1 % T K ± 2,2 C tai ±2 % T 3.3 Jatko- ja kompensointijohdot Hyvin usein mittaustilanteessa referenssipistettä ei voida tuoda termoelementin viereen, jolloin tarvitaan jatkojohto niiden välille. Jos jatkojohdon tekee tavallisesta kuparijohdosta, mittaukseen tulee huomattavasti virhettä. Jatkojohdon täytyy olla samaa materiaalia kuin termoelementti, jottei ylimääräisiä termojännitteitä synny. Yleensä lämpötila ei tällä välillä enää muutu paljon. Se saattaa laskea esim. 30 C jäävesihauteen lämpötilaan 0 C. Tällöin johdon homogeenisuudella ei ole niin suurta merkitystä. Riittää, että se vastaa suunnilleen termoelementin Seebeck-käyrää tällä lämpötila-alueella. Jatkojohdosta voidaan tehdä esim. ohuempia ja näin taipuisampia vaikka tällöin johdon ominaisuudet hieman muuttuvatkin. Kompensointijatkojohto eroaa jatkojohdosta siten, että se on tehty eri materiaalista kuin termoelementti. Kompensointijatkojohdon ja termoelementin Seebeck-kertoimet vastaavat toisiaan vain käyttölämpötila-alueella. Se on halvempi, mutta sen käyttölämpötila-alue on pienempi kuin termoelementin kanssa samaa materiaalia olevalla jatkojohdolla. Esimerkiksi jalometallitermoelementtejä käytettäessä samaa materiaalia olevat jatkojohdot ovat hyvin kalliita platinan takia. Jatkojohdon avulla voidaan säätää myös

24 LUKU 3. TERMOELEMENTIT 24 termoelementin resistanssi sopivaksi mittausta varten. 3.4 Suojaputket Yleensä termoelementit on tapana suojata jonkinlaisella suojaputkella tai eristeellä eikä niitä käytetä paljaana. Suojaputket suojaavat termoelementtiä epäpuhtauksilta ja ovat samalla sähköinen eriste. Materiaaleja löytyy hyvin erilaisiin tilanteisiin mm. eri lämpötila-alueille. Monesti ajatellaan, että tärkeintä on suojata mittausliitos termoelementin kärjessä. Tärkeintä on kuitenkin suojata termoelementti siitä kohtaa, missä suurin lämpötilagradientti sijaitsee. Tämän takia suojan pitäisikin yltää kärjestä aina niin pitkälle, että termoelementin lämpötila on laskenut lähelle ympäristön lämpötilaa. Korkeissa lämpötiloissa käytetään yleensä keraamisia materiaaleja. Hankalissa olosuhteissa ei välttämättä yksi suojaeriste riitä. Tällöin joudutaan käyttämään useita eristeitä päällekkäin. Suojaputkea suunnitellessa kannattaa huomioida, että termoelementti tulisi voida vaihtaa helposti säännöllisin väliajoin.

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

Mitä kalibrointitodistus kertoo? Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.

Lisätiedot

Yksikkömuunnokset. Pituus, pinta-ala ja tilavuus. Jaana Ohtonen Språkskolan/Kielikoulu Haparanda-Tornio. lördag 8 februari 14

Yksikkömuunnokset. Pituus, pinta-ala ja tilavuus. Jaana Ohtonen Språkskolan/Kielikoulu Haparanda-Tornio. lördag 8 februari 14 Yksikkömuunnokset Pituus pinta-ala ja tilavuus lördag 8 februari 4 SI-järjestelmän perussuureet ja yksiköt Suure Suureen tunnus Perusyksikkö Yksikön lyhenne Määritelmä Lähde: Mittatekniikan keskus MIKES

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA

LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA 1/11 LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA 2/11 Metallit tuntoelinmateriaaleina Puolijohdepohjaiset vastusanturit eli termistorit 6/11 -Vastusanturit ovat yleensä metallista valmistettuja passiivisia antureita.

Lisätiedot

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus 15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Mikroskooppisten kohteiden

Mikroskooppisten kohteiden Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2014. 1015/2014 Valtioneuvoston asetus. mittayksiköistä. Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2014. 1015/2014 Valtioneuvoston asetus. mittayksiköistä. Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2014 1015/2014 Valtioneuvoston asetus mittayksiköistä Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje.

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Asennus: HUOM. Tarkemmat ohjeet ADC-16 englanninkielisessä User Manual issa. Oletetaan että muuntimen kaikki johdot on kytketty anturiin, käyttöjännite

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

OPAS. Kansainvälinen suure- ja yksikköjärjestelmä International System of Quantities and Units

OPAS. Kansainvälinen suure- ja yksikköjärjestelmä International System of Quantities and Units OPAS Kansainvälinen suure- ja yksikköjärjestelmä International System of Quantities and Units Sisällys Esipuhe....3 1 Kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä SI...4 2 Suure ja yksikkö....5 3 ISQ-suurejärjestelmä

Lisätiedot

METROLOGIA J4/2005. Lämpötilan mittaus. Thua Weckström

METROLOGIA J4/2005. Lämpötilan mittaus. Thua Weckström METROLOGIA J4/2005 Lämpötilan mittaus Thua Weckström 2. painos Helsinki 2005 Julkaisu J1/2005 Lämpötilan mittaus Toimittanut Thua Weckström 2. korjattu painos Helsinki 2005 Esipuhe Tämän ohjeen on laatinut

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Raimo A. Ketola Hjelt-instituutti / Oikeuslääketieteen osasto Lääketieteellinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 22.1.2013 1 Määritelmiä Mittaustulos:

Lisätiedot

Jäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi

Jäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi Testo 106-T1:ssä on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä ohueen mittauskärkeen joka ei jätä jälkiä. Testo 106-T1 soveltuu erinomaisesti elintarvikkeiden lämpötilojen mittaukseen esimerkiksi

Lisätiedot

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän 3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

PTU Kosteus-, lämpötila- ja painemittaukset

PTU Kosteus-, lämpötila- ja painemittaukset PTU Kosteus-, lämpötila- ja painemittaukset Mittaustekniikan lisensiaattikurssi 14.4.2010 Mittatekniikan keskus Sari Saxholm, p. 010 6054 432, @mikes.fi Mittatekniikan keskus MIKES Kansalliset mittanormaalilaboratoriot

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti Tehtävä 1 Selitä lyhyesti: a Mikä on Einsteinin ja Debyen kidevärähtelymallien olennainen ero? b Mikä ero vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa on kanonisella

Lisätiedot

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet 4. Olosuhteet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin iskutilavuuden mittaaminen ja laskeminen. Kyseinen on mahdollista

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

Testo 106 suojakotelolla Nopea mittari omavalvontaan.

Testo 106 suojakotelolla Nopea mittari omavalvontaan. Testo 106 suojakotelolla Nopea mittari omavalvontaan. Nopea mittaus ohuella mittapäällä jälkiä jättämättä Tarkka mittaustulos Äänihälytys Testo 106:ssa on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi

METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi SISÄLTÖ Mitä metrologia on Metrisopimus, MIKES Lämpötilan yksikkö kelvin, lämpötila-asteikko ITS-90 Valovoiman yksikkö kandela,

Lisätiedot

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5)

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5) 1.6.2001 1 (5) Varausta poistavien lattioiden mittausohje 1. Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää varausta poistavien lattioiden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

FERROMAGNEETTISET MATERIAALIT

FERROMAGNEETTISET MATERIAALIT FERROMAGNEETTISET MATERIAALIT MAGNEETTITEKNOLOGIAKESKUS Harri Kankaanpää DIAMAGNETISMI Vesi, elohopea, kulta, vismutti,... Magneettinen suskeptibiliteetti negatiivinen: 10-9...10-4 (µ r 1) Heikentää/hylkii

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

MITTATEKNIIKAN KESKUS. Julkaisu J1/2002 LÄMPÖTILAN MITTAUS. toimittanut. Thua Weckström

MITTATEKNIIKAN KESKUS. Julkaisu J1/2002 LÄMPÖTILAN MITTAUS. toimittanut. Thua Weckström MITTATEKNIIKAN KESKUS Julkaisu J1/2002 LÄMPÖTILAN MITTAUS toimittanut Thua Weckström Helsinki 2002 Esipuhe Tämän ohjeen on laatinut metrologian neuvottelukunnan lämpötilatyöryhmä, jonka tehtäviin kuuluu

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

Making LED lighting solutions simple TM. Tuomas.Lamminmaki@FutureElectronics.com

Making LED lighting solutions simple TM. Tuomas.Lamminmaki@FutureElectronics.com Making LED lighting solutions simple TM Tuomas.Lamminmaki@FutureElectronics.com LED valaisinsuunnittelun erityisvaatimukset Lämmön hallinta Liitäntälaite Optiikka ja värit LEDin valinta! Energia LEDissä

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 2007 S&A MATINTUPA 1. ILMAVIRTAUKSEN MITTAUS Suora, 1:n pisteen mittaus a) Kytke mittalaitteeseen virta. b) Paina UNITS - näppäintä ja valitse haluttu mittayksikkö

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

Digitaaliset paikoitusmittalaitteet

Digitaaliset paikoitusmittalaitteet Digitaaliset paikoitusmittalaitteet Magnescale Tel: +49 711 5858-777 E-Mail: smse-mp@eu.sony.com www.sonymanufacturing.com Luotettava mittausjärjestelmä korkeampi laatu ja parempi tuottavuus Sonyn magneettiset

Lisätiedot

Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen

Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen J2/2008 Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen Loppuraportti Thua Weckström Mittatekniikan keskus Espoo 2008 Julkaisu J2/2008 Pt100-anturin vertailu: kalibrointi

Lisätiedot

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,

Lisätiedot

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm. PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa

Lisätiedot

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014 Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014 SI järjestelmä Kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä Perussuureet ja perusyksiköt Suure Tunnus Yksikkö

Lisätiedot

Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus

Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Koneistusyritysten kehittäminen Mittaustekniikka Mittaaminen ja mittavälineet Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Yleistä Pidä työkalut erillään mittavälineistä Ilmoita rikkoutuneesta mittavälineestä

Lisätiedot

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA 1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla

Lisätiedot

Mustan kappaleen säteily

Mustan kappaleen säteily Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN Työn tavoite tutustua erilaisiin menetelmiin, jotka soveltuvat pienten, keskisuurten ja suurten vastusten mittaamiseen Työssä tutustutaan useisiin vastusmittauksen

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...

Lisätiedot

PUOLIJOHTEISTA. Yleistä

PUOLIJOHTEISTA. Yleistä 39 PUOLIJOHTEISTA Yleistä Pyrittäessä löytämään syy kiinteiden aineiden erilaiseen sähkön johtavuuteen joudutaan perehtymään aineen kidehilassa olevien atomien elektronisiin energiatiloihin. Seuraavassa

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012 Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212

Lisätiedot

Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008. Mittausraportti

Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008. Mittausraportti Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008 1. MITTAUSJÄRJESTELMÄ Mittausraportti Petri Kotilainen OH3MCK Mittausjärjestelmän lohkokaavio on kuvattu alla. Vastaanottoon käytettiin magneettisilmukkaantennia

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

UUDET TUOTTEET Laser Scan -mikrometri, kiinteä USB-näyttö LSM 5200

UUDET TUOTTEET Laser Scan -mikrometri, kiinteä USB-näyttö LSM 5200 UUDET TUOTTEET Laser Scan -mikrometri, kiinteä USB-näyttö LSM 5200 Tarkat tiedot sivulla 336. Sivu 333 335 Sivu 335 336 Anturijärjestelmät Laser Scan -mikrometrit Mittausyksiköt Laser Scan -mikrometrit

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? FINAS-päivä 27.1.2015 Risto Suominen Kalibroinneista akkreditointivaatimuksina käytettävissä standardeissa SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 5.6

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan

Lisätiedot

Yleistä. Digitaalinen termostaatti PIC-Thermo PROBYTE OY

Yleistä. Digitaalinen termostaatti PIC-Thermo PROBYTE OY Digitaalinen termostaatti PIC-Thermo PROBYTE OY Yleistä PROBYTE PIC-THERMO on digitaalisesti säädettävä termostaatti lämpötilaalueelle 50...+120C. Laite on tarkoitettu lämmönsäätäjäksi ja lämpötilavalvontalaitteeksi

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Kemometriasta Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Mistä puhutaan? Määritelmiä Määritys, rinnakkaismääritys Mittaustuloksen luotettavuus Kalibrointi Mittausten

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto 21.05.2012. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto 21.05.2012. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet SI-järjestelmä Antti Haarto 21.05.2012 Fysiikka ja muut luonnontieteet Ihminen on aina pyrkinyt selittämään havaitsemansa ilmiöt Kreikkalaiset filosofit pyrkivät selvittämään ilmiöt

Lisätiedot

-Motorracing Electronics WB-NÄYTTÖ KÄYTTÖOHJE. WB-näyttö Käyttöohje v1.0 12/2011 1/7

-Motorracing Electronics WB-NÄYTTÖ KÄYTTÖOHJE. WB-näyttö Käyttöohje v1.0 12/2011 1/7 WB-NÄYTTÖ KÄYTTÖOHJE 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1. SPESIFIKAATIO...3 2. ASENNUS... 4 2.1. MEKAANINEN ASENNUS...4 2.2. SÄHKÖINEN ASENNUS...4 3. KÄYTTÖOHJE... 6 3.1. INNOVATE LC-1 OHJELMOINTI...6

Lisätiedot

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön

Lisätiedot

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja NOKKA-AKSELIEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin nokka-akseli(e)n mittaaminen ja ominaisuuksien laskeminen. Ns. A-(perusympyrä)

Lisätiedot

Ohje laboratoriotöiden tekemiseen. Sisältö. 1 Ennen laboratorioon tuloa 2. 2 Mittausten suorittaminen 2

Ohje laboratoriotöiden tekemiseen. Sisältö. 1 Ennen laboratorioon tuloa 2. 2 Mittausten suorittaminen 2 OHJE 1 (13) Ohje laboratoriotöiden tekemiseen Sisältö 1 Ennen laboratorioon tuloa 2 2 Mittausten suorittaminen 2 3 Mittauspöytäkirja 2 3.1 Mittauspöytäkirjan hyväksyminen................. 3 3.2 Tietokoneella

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Normaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita.

Normaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita. Putkivastuksien vaippaputken raaka-aineet Vastuksen käyttölämpötila ja ympäristön olosuhteet määräävät minkälaisesta materiaalista vastuksen vaippaputki on valmistettu. Tavallisesti käytettäviä aineita

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 1. JOHDANTO 1.1. Turvallisuus Lue tämä käyttöopas huolellisesti läpi ja noudata sen sisältämiä ohjeita. Muuten mittarin käyttö voi olla vaarallista käyttäjälle ja mittari voi vahingoittua.

Lisätiedot

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen KEMA221 2009 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET ATKINS LUKU 4 1 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET Esimerkkejä faasimuutoksista? Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen Faasi = aineen

Lisätiedot

Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230. Anturirasialähetin

Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230. Anturirasialähetin Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230 Anturirasialähetin 1 ESITTELY HTB230 on anturirasiaan sijoitettava 2-johdinlähetin platina-, nikkeli- ja kuparivastusantureille. Se on ohjelmoitavissa PC:llä

Lisätiedot