Salo 2020 Salon kaupungin päästöennuste vuodelle 2020

Transkriptio

1 Salo 2020 Salon kaupungin päästöennuste vuodelle 2020

2 Tilaaja: Salon kaupunki Tekijä: Ekokumppanit Oy Raportti

3 1 Johdanto Tulokset Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen vaikutus Rakennusten lämmitys Muu sähkönkulutus Liikenne Teollisuus ja työkoneet Maatalous Jätteiden ja jätevesien käsittely Paikallisen energiantuotannon skenaarioita Oletukset Sähkön ja lämmöntuotanto Rakennukset Sähkönkulutus Liikenne Teollisuus, työkoneet, maatalous ja jätehuolto Väestö, työpaikat ja palvelut Yleinen toimintaympäristö, teknologia ja asenteet Paikallisen energiantuotannon skenaariot Laskennasta Johtopäätöksiä: Miten kaupunki voi vaikuttaa päästöihin... 32

4 1 Johdanto Hyvä ennuste havainnollistaa, millainen tulevaisuuden tila voi olla mahdollinen nykytilanteen ja odotettavissa olevien muutosvoimien perusteella. Tämä raportti tarjoaa avauksia siihen, miten kuntatason päätöksillä ja toimenpiteillä voidaan vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen alueelliseen kehitykseen vaihtoehtoisissa lopputilanteissa ja millaiset mahdollisuudet Salon kaupungilla on vähentää paikallisia päästöjä. Ennusteen avulla voidaan tunnistaa keinot, joilla voidaan saavuttaa haluttu tulevaisuudentila ja välttää ei toivotut tulevaisuusvaihtoehdot. Raportissa esitellään yhden piste ennusteen sijaan kolme vaihtoehtoisiin ennusteskenaarioihin perustuvaa vuoteen 2020 ulottuvaa kasvihuonekaasupäästöennustetta. Trendiennuste on perusura, jossa Salon alueen päästöt jatkavat nykyisenlaista kehitystään ennakoitujen toimintaympäristön muutosten puitteissa. Uhkakuvamainen ennuste maalailee trendiä negatiivisemman kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulun. Tavoitteellinen ennustevaihtoehto kuvaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta toivottavampaa suuntaa Varsinais Suomen energia ja ilmastostrategian viitoittamalla tiellä kohti hiilineutraalimpaa kuntaa. Ennusteraportti rakenteeltaan seuraavanlainen. Perustuloksiin voi tutusta käymällä läpi luvun 2 tulosyhteenvedon ja luvun 5 johtopäätökset. Ennen toisen luvun toiminto ja sektoritarkasteluja käydään luvussa 2.1 läpi maankäyttöön liittyviä ennusteoletuksia. Luvuissa käsitellään päästöennusteita Salon vuoden 2009 energia ja kasvihuonekaasutaseraportissa käytetyn jaottelun pohjalta. Kaukolämpöä, erillislämmitystä ja sähkölämmitystä käsitellään luvussa 2.2, muuhun kuin lämmitykseen käytettyä sähköä luvussa 2.3, liikennettä luvussa 2.4, teollisuutta ja työkoneita luvussa 2.5, maataloutta luvussa 2.6 ja jätteiden käsittelyä luvussa 2.7. Luvussa 3 esitellään neljä paikalliseen energiantuotantoon liittyvää skenaariotarkastelua. Ennusteiden taustaoletuksia käydään läpi luvun 4 alaluvuissa. Raportin päättävässä johtopäätösluvussa pohditaan Salon kaupungin mahdollisuuksia vaikuttaa alueensa kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen. Ennusteet, laskentamallit, taustaoletukset ja raportin on tehnyt Marko Nurminen Ekokumppanit Oy:stä. Tekijä kiittää kaikkia ennusteisiin liittyneessä tiedonhaussa auttaneita ja ennustetuloksia kommentoineita henkilöitä. Kiitos. 2

5 2 Tulokset Salon trendipohjaisessa ennustevaihtoehdossa kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen oletetaan pysyvän nykyisenlaisena. Sitä muovaavat maltillisen ennakoidusti näköpiirissä olevat muutostekijät. P äästömäärä kasvaa trendivaihtoehdossa 2 prosenttia ennustelaskennan lähtövuodesta 2009 (Taulukko 1). 1 Uhkakuva hahmottelee trendiä negatiivisemman, mutta samalla myös mahdollisen tulevaisuusuran. Uhkana on, että päästöt ovat vuoden 2020 lopulla 21 prosenttia vertailuvuotta suuremmat. Tavoitteellisimmassa kolmannessa ennustevaihtoehdoista päästöjen kokonaismäärä laskee Salossa 14 prosenttia vuodesta Ennustamiselle luontaisen epävarmuuden vuoksi kokonaispäästöjen muutosten ennustelaskelmien virhemarginaali on karkeasti arvioiden ±2 4 prosenttiyksikköä. Taulukko 1 Kasvihuonekaasupäästölähteet Salon päästöennustevaihtoehdoissa. Päästölähde 2009 Päästöt (1000 tonnia CO 2 -ekv) Kokonaispäästöjen muutos vuonna Ennusteiden kasvihuonekaasupäästöjä verrataan ennusteen kanssa samanaikaisesti julkistetun Salon vuoden 2009 energia ja kasvihuonekaasutaseen tuloksiin. Vertailukohtina ei käytetä Varsinais Suomen Energiatoimiston Anne Ahtiaisen vuonna 2002 laatimaa Salon vuoden 2000 energia ja päästötaseen tuloksia, sillä ne sisältävät ainoastaan vuoden 2009 kuntaliitosta edeltäneen Salon alueen kasvihuonekaasupäästöt. Trendiennuste Uhkakuvaennuste Tavoiteennuste Kaukolämpö % 23 % 60 % Erillislämmitys 73 3 % 0 % 8 % Sähkölämmitys % 27 % 31 % Lämpöpumput alle % 214 % 191 % Muu sähkön käyttö 94 0 % 37 % 17 % Muu polttoainekäyttö 54 3 % 4 % 14 % Teollisuuslämpö 15 2 % 6 % 10 % Maatalouslämpö 19 0 % 5 % 5 % Työkoneet 20 6 % 0 % 26 % Liikenne % 29 % 3 % Jätehuolto % 0 % 30 % Teollisuusprosessit 0 0 % 0 % 0 % Maatalouden päästöt 68 1 % 2 % 4 % Yhteensä % 21 % 14 % Eniten kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaa liikenne. Tie ja raideliikenteessä syntyy kaikissa ennustevaihtoehdoissa kolmannes Salon kasvihuonekaasupäästöistä (Kuvio 1). Ennusteraportin lukujen 2.4 ja 4.4 oletukset liikennesuoritteen ja ajoneuvoteknologian kehityksestä muovaavat ennustevaihtoehtojen liikenteen päästömääriä. Ennusteet sisältävät myös kaupungin alueen läpikulkevan liikenteen päästöt. Salolaisten asuin ja palvelurakennusten lämmityksen päästöt muodostivat 30 prosenttia kokonaispäästöistä vuonna Lämmityksen päästöosuuteen sisältyy kauko ja sähkölämmitys, lämpöpumppujen sähkö ja kiinteistöjen öljy ja puulämmitys. Rakennusten lämmitys aiheuttaa trendi ja uhkakuvaennusteissa 29 prosenttia kokonaispäästöistä. Tavoitevaihtoehdossa neljännes päästöistä johtuu rakennusten lämmityksestä. Lämmityksen päästöjä tarkastellaan raportin luvussa 2.2 ja niiden oletuksia 3

6 luvussa 4.2. Teollisuuden ja maatalouden tuotantorakennusten lämmityksen päästöt sisältyvät teollisuus ja maatalouslukuihin 2.5 ja % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 17 % 17 % 14 % 2 % 2 % 31 % 33 % 1 % 1 % 3 % 3 % 1 % 2 % 33 % 16 % 16 % 18 % 12 % 12 % 10 % 8 % 6 % 8 % 10 % 11 % 10 % 2 % 1 % 19 % 1 % 35 % 16 % 14 % 6 % 5 % 3 % 2009 Trendi Uhka Tavoite Maatalous Jätehuolto Liikenne Työkoneet Teollisuuden polttoaineet Muu sähkön käyttö Erillislämmitys Lämmityssähkö Kaukolämpö Kuvio 1 Päästölähteiden osuudet Salon päästöennustevaihtoehdoissa. Rakennusten lämmityksen päästöt kasvavat eniten uhkakuvaennusteessa, jossa ne lisääntyvät 15 prosentilla. Tavoitemaisessa ennustevaihtoehdossa kaukolämmön, lämmityssähkön ja erillislämmityksen päästöt pienenevät 30 prosenttia. Trendissä päästöt pysyvät lähes nykyisellä tasollaan. Kaukolämmön ja sähkölämmityksen päästöjen ja päästöosuuksien muutokset riippuvat kulutusmäärien lisäksi lämmön ja sähköntuotannon ominaispäästöoletuksista (ks. luku 4.1). Trendi ja tavoite ennusteessa energiantuotannon päästökertoimet pienenevät ja uhkakuvassa ne suurenevat tonnia CO 2 ekv Trendi Uhka Tavoite Maatalouden tuotantotoiminta Jätteiden ja jätevesien käsittely Alueen tie ja raideliikenne Teollisuuden polttoaineet ja työkoneet Muu kuin lämmityksen sähkö Sähkölämmitys ja lämpöpumput Kiinteistökohtainen erillislämmitys Kaukolämpö Kuvio 2 Kasvihuonekaasupäästölähteet Salon päästöennustevaihtoehdoissa. Kulutetun sähkön tuotannosta aiheutui 24 prosenttia Salon vuoden 2009 päästöistä. Sähkön päästöosuus nousee ennusteissa prosenttia. (Kuvio 1). Päästömäärien muutoksiin vaikuttavat ennustevaihtoehtojen sähköntuotannon energialähteiden jakaumaoletukset. Taulukossa 1 ja Kuviossa 2 näkyvät sähköön liittyvät päästöt arvioitiin valtakunnallisen sähköntuotannon avulla. Ennusteen sähkönkulutuksen päästöistä ja niihin liittyvistä oletuksista kerrotaan luvuissa 2.3, 4.1 ja 4.3. Luvussa 3 käsitellään skenaariomaisesti neljää vaihtoehtoista paikallisen sähköntuotannon ratkaisua. 4

7 Taulukko 2 Asukaskohtaisten kasvihuonekaasupäästöt Salon päästöennustevaihtoehdoissa Per capita päästöjen muutos vuonna 2020 Päästölähde Päästöt Trendiennustennustennuste Uhkakuva Tavoite (tonnia CO 2 ekv/asukas) Kaukolämpö 1,1 5 % 14 % 63 % Erillislämmitys 1,3 10 % 7 % 14 % Sähkölämmitys 0,8 24 % 18 % 36 % Lämpöpumput 0,0 95 % 98 % 77 % Muu sähkön käyttö 1,7 7 % 27 % 23 % Muu polttoainekäyttö 0,9 4 % 2 % 15 % Teollisuuslämpö 0,3 9 % 1 % 17 % Maatalouslämpö 0,3 8 % 14 % 3 % Työkoneet 0,4 13 % 7 % 31 % Liikenne 3,3 1 % 20 % 10 % Jätehuolto 0,2 17 % 7 % 35 % Teollisuusprosessit 0,0 0 % 0 % 0 % Maatalouden päästöt 1,2 7 % 5 % 11 % Yhteensä 10,6 5 % 12 % 20 % Salon päästöennusteet huomioivat myös jätehuollosta, maataloustuotannosta, teollisuudesta ja työkoneista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Näistä päästölähteistä syntyy ennustevaihtoehdosta riippuen prosenttia lasketuista vuoden 2020 kokonaispäästöistä. Vuoden 2009 energia ja kasvihuonekaasutaselaskennassa käytetty Kasvener malli luokittelee muuksi polttoainekäytöksi teollisuus ja maataloustuotannon polttoaineiden käytön ja työkoneet. Muun polttoaineiden käytön päästöosuus on ennusteissa vuoden 2009 osuuden luokkaa eli noin kymmenesosa alueen päästöistä. Sektoreista ja toiminnoista kerrotaan tarkemmin raportin luvuissa ja oletusluvussa 4.5. tonnia CO 2 ekv/asukas 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Trendi Uhka Tavoite Maatalouden tuotantotoiminta Jätteiden ja jätevesien käsittely Alueen tie ja raideliikenne Teollisuuden polttoaineet ja työkoneet Muu kuin lämmityksen sähkö Sähkölämmitys ja lämpöpumput Kiinteistökohtainen erillislämmitys Kaukolämpö Kuvio 3 Asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt Salon päästöennustevaihtoehdoissa. Kaikki ennustevaihtoehdot perustuvat samaan väestönkasvuoletukseen. Tilastokeskuksen väestöennusteen pohjalta Salon väkimäärän oletetaan kasvavan vuosien 2009 ja 2020 välisenä aikana uudella asukkaalla. Ennusteiden päästökehitys näyttää suopeammalta, jos kokonaispäästöjen sijaan tarkastellaan asukasta kohti 5

8 laskettuja per capita määräisiä kasvihuonekaasupäästöjä (Taulukko 2 ja Kuvio 3). Trendivaihtoehdossa Salon asukaskohtaiset päästömäärät laskevat viitisen prosenttia nykytasolta. Uhkakuvassa per capita päästöt puolestaan kasvavat reilun kymmenyksen vertailuvuodesta Tavoitteellisimmassa ennusteessa asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat vuoden 2020 päättyessä viidenneksen nykyistä pienemmät. 2.1 Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen vaikutus Nyt tehtävien maankäytön päätösten vaikutukset näkyvät täysimääräisinä vasta vuosikymmenien päästä. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja toimintojen sijoittelu ovat hitaita, mutta pidemmällä tähtäimellä merkittävimpiä ja pitkävaikutteisimpia keinoja, joilla Salon kaupunki voi vaikuttaa alueensa päästöihin. Eheytyvä yhdyskuntarakenne saattaa vahvistaa muiden päästöjä vähentävien toimien vaikutusta, kun taas hajautuva kehitys voi heikentää muihin toimenpiteiden vaikutusta. Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen liittyvien ratkaisujen vaikutukset ovat epäsuorasti mukana kasvihuonekaasupäästöennusteissa rakentamisen ja liikenteen oletuksissa. Päätökset vaikuttavat rakentamisen määrään, asuinrakennusten talotyyppeihin sekä rakentamisen energiatehokkaaseen sijoittumiseen. Maankäytön ja liikenteen suunnittelu kytkeytyvät toisiinsa, sillä asuminen, palvelut, työpaikat ja muu maankäyttö aiheuttavat väistämättä liikennettä. Yhdyskuntarakenne määrittää varsinkin arkipäivisin tehtävien matkojen pituutta ja kulkutapavalintoja. Eheämpi yhdyskuntarakenne on pohja pienemmälle liikkumisen tarpeelle, kestävämmille kulkutapavalinnoille ja sitä kautta pienemmille liikenteen kasvihuonekaasupäästöille. Trendiennusteessa Salon maankäytöllinen kehitys on osin kaksijakoinen. Kaupungin keskusta alue eheytyy samalla kun reuna hajautuu. Haja asutuksen ohjausta ei tiukenneta, joskaan ei myöskään varsinaisesti suosita muusta yhdyskuntarakenteesta erillään olevaa rakentamista. Merkittävä osa uusista pientaloista valmistuu taajamaalueiden reunoille tai ulkopuolelle. Trendissä oletetaan nykyisenlainen kasvu Salon osaalueiden (liitoskuntien) väestön, rakentamisen ja asumisväljyyden osalta. Palvelujen saavutettavuus on säilynyt keskimäärin kohtalaisena. Saloon muutetaan pääasiassa alueen tarjoaman luonnonympäristön takia, eikä kaupunkimaisemmin rakennettujen taajamien vuoksi. Viherkaupunki imago painottuu Salon maaseutumaiseen vetovoimaan. Uhkakuva ennusteessa nykyinen rakenne on lähtenyt hajaantumaan. Hajarakentaminen lisääntyy ja sen hallitseminen on osoittautunut vaikeaksi. Vallitseva asumisihanne tilavasta talosta maaseudulla ruokkii rakenteen pirstaloitumista. Maaseutuympäristö, asumisen väljyys ja liiankin kysyntälähtöinen tonttitarjonta tekevät Salosta omakotirakentajan kannalta houkuttelevan paikkakunnan. Pyrkimykset tiiviimpään yhdyskuntarakenteeseen kariutuvat muotovapaan rakentamisen toiveiden ja kestävämmän maankäytön väliseen ristiriitaan. Nopeat väylät ovat taanneet, että tieliikenneyhteydet yhä kauempana oleville työpaikoille ja palveluihin ovat säilyneet sujuvina. Autoilu siirtääkin asutusta yhä kauemmaksi taajamista. Palvelut ovat hajautuneet suuriksi yksiköiksi. Tavoite ennusteessa Salon kaupunki on onnistunut luovimaan maankäytön erisuuntaisten paineiden ristiaallokossa, vaikka kaupungin kasvu on ollut omiaan hajottamaan yhdyskuntarakennetta, kasvattamaan liikenteen määrää ja heikentämään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Rakentaminen ohjautuu jo rakennettujen alueiden sisälle tai tiiviisti olemassa olevan rakenteen yhteyteen. Kaupungin keskusta reunaalueineen tarjoaa viihtyisän, monipuolisen ja muita ennustevaihtoehtoja veto 6

9 voimaisemman asuinalueen asukkailleen. Rakentaminen on asuin ja palvelurakenteita täydentävää. Salo on onnistunut tavoittamaan tonttitarjonnassaan monien suomalaisten haaveen asua luonnonläheisessä, rauhallisessa ja omakotivaltaisessa ympäristössä. Palveluihin liittyvät kysymykset on integroitu Salon kaupungin maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun. Selkeät pelisäännöt ovat tehostaneet Salon maankäyttöä tavoite ennusteessa. Erityyppiselle asuntorakentamiselle on luotu mahdollisuudet. Hajarakentaminen on saatu aktiivisella ja johdonmukaisella lupapolitiikalla hallintaan siten, että haja asutus ei ole muodostunut kaupungin kestävyyden kannalta kielteiseksi asiaksi. Haja alueita on saatu eheytettyä toimintakelpoisiksi ryppäiksi kunnioittaen samalla maaseutumaisten alueiden luonnon ja kulttuuriarvoja. Eheämmällä yhdyskuntarakenteella saadaan osaltaan hidastettua salolaisten henkilöautomatkojen määrän ja pituuden kasvua. Maankäyttö auttaa parantamaan tavoiteennusteessa kevyen ja julkisen liikenteen asemaa. Pikkukaupunkimaisina pysyneet arkipäivän toimintojen väliset etäisyydet kasvattavat kestävämpien kulkumuotojen osuuksia varsinkin, kun samalla kevyen liikenteen väylien kunto pidetään hyvänä ja linja autoliikenne toimii reunaehtoihinsa nähden hyvin. Salon Viherkaupunki ajatus toteutuu laajalla rintamalla. Viherkaupunki tarkoittaa tavoitteellisessa ennustevaihtoehdossa ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti kestävää yhteyttä kaupungin ja maaseutualueiden välillä. Viherkaupunki merkitsee myös vahvaa ja integroitua paikallista ilmastonäkemystä. Maankäyttöön, liikenteeseen, energiantuotantoon ja kulutukseen sekä rakentamiseen liittyvät valinnat pyrkivät selkeään päästöjen vähentämiseen. 2.2 Rakennusten lämmitys Salon kasvihuonepäästöennusteissa rakennusten lämmitykseen sisältyy asuin ja vapaaajanrakennusten lisäksi palvelu ja julkisen sektorin rakennusten lämmitys. Vuoden 2009 energia ja kasvihuonekaasutaselaskelmien mukaisesti teollisuuden ja maatalouden lämmöntuotannon päästöjä käsitellään sektoreittain luvuissa 2.5 ja 2.6. Teollisuuden käyttämä kaukolämpö sisältyy kuitenkin taselaskennan tavoin tähän rakennusten lämmitystä käsittelevään lukuun. Taulukko 3 Rakennusten lämmityksen kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Rakennukset 2009 Päästöt (1000 tonnia CO 2 -ekv) Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2020 Trendiennuste Uhkakuvaennuste Tavoiteennuste Kaukolämpö % 23 % 60 % Sähkölämmitys % 27 % 31 % Erillislämmitys 73 3 % 0 % 8 % Lämpöpumput alle % 214 % 191 % Yhteensä % 15 % 30 % Kokonaispäästöosuus 30 % 29 % 29 % 25 % Rakennusten lämmityksestä aiheutuu 29 prosenttia trendiennusteen kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöosuus on pienempi kuin vuonna Rakennusten lämmityksen kasvihuonekaasupäästöjen määrän kehitykseen vaikuttaa rakennuskannan muutokset. 7

10 Uudet rakennukset kattavat vanhempien rakennusten poistuman, uusien asukkaiden asuntotarpeen ja asumisväljyyden kasvun tonnia CO 2 ekv Lämpöpumput Erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö Trendi Uhka Tavoite Kuvio 4 Lämmityksen kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Asuinrakennustyyppien uudisrakennusosuudet ja lämmitystapajakaumat ovat säilyneet melko muuttumattomina. Kaukolämpö on kerrostalojen pääasiallinen lämmönlähde alueilla, joille lämpöverkko ulottuu. Sähkölämmitys on säilyttänyt asemansa suosituimpana pientalojen lämmitystapana. Öljylämmityksen suosio on hiipunut samalla kun maalämpöpumppujen käyttäjämäärä on kasvanut. 2 Vain pieni osa öljylämmittäjistä on vaihtanut muihin päästöttömämpiin lämmönlähteisiin. Ilmalämpöpumppujen määrä on kasvanut ja puuta hyödynnetään ahkerasti muiden lämmönlähteiden tukena. Trendissä energiatehokkuus on kehittynyt viiveellä tiedossa olevien määräysten muutosten mukaisesti. Rakentamisratkaisut ovat keskimäärin tasoa, eikä rakentajilla ole kannustetta toteuttaa haastavampia ratkaisuja. Korjausrakentamisessa tehdään vain pakolliset ja selkeästi teknis taloudellisesti kannattavat toimenpiteet rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Myös uhkakuvamaisessa ennustevaihtoehdossa rakennusten osuus Salon kokonaispäästöistä on 29 prosenttia. Kasvihuonekaasupäästöjen määrä on kasvanut vuosien 2009 ja 2020 välillä 15 prosenttia. Rakennusten lämmitystapajakaumassa ei tapahdu suuria muutoksia. Maankäyttöluvussa 2.1 hahmoteltu vahvistunut yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitys on kasvattanut vajaan kymmenen vuoden aikana pientalojen suhteellista osuutta. Kerrostalojen, rivitalojen ja tiiviimpien pientaloratkaisujen uudisrakentamisosuudet ovat pienentyneet nykyisestä. Lämmitystapojen jakauma on säilynyt muuttumattomana. Kaukolämmön kulutuksen kasvu on hiipunut. Sähkö on säilyttänyt asemansa yleisimpänä pientalojen lämmönlähteenä sähkön kallistumisesta ja maalämmön suosion kasvusta huolimatta. Vain pieni osa öljylämmittäjistä on vaihtanut päästöttömämpiin energialähteisiin. Ilmalämpöpumppujen käyttö on lisääntynyt ja polttopuuta hyödynnetään muiden lämmitysmuotojen tukena. Rakentamisen energiatehokkuuden kehitys on hidastunut uhkakuvaennusteessa 2010 luvun puolivälin vaatimustasolle. Monet teknisesti ja taloudellisesti 2 Taulukon 1 mukaisesti maalämpöpumppujen käyttämän sähkön kasvihuonekaasupäästöt moninkertaistuvat kaikissa ennustevaihtoehdoissa. Maalämmön päästöjen suhteellisen suuri kasvu selittyy ennusteissa oletetulla pumppujen määrän nopealla kasvulla. 8

11 järkevät energiatehokkuuskorjaukset jäävät tahtotilan ja kannusteiden puuttumisen vuoksi tekemättä. Tavoitteellisessa ennusteessa rakennusten kasvihuonekaasupäästöt pienentyvät kolmanneksen nykytasolta ja rakennusten päästöosuus supistuu vajaasta kolmanneksesta neljännekseen. Salo on onnistunut vauhdittamaan hitaasti etenevää muutosta väljästä rakentamisnäkemyksestä kohti eheämpää pientaloasumista maankäyttöluvun 2.1 mukaisesti. Keskusta alueiden ulkopuolisia pientalovaltaisia alueita on liitetty kaukolämpöverkkoon. Verkko kasvaa hallitusti siten, että kaikki halukkaat saadaan liitettyä kaukolämmön piiriin. Maalämmön suosio on lisääntynyt ja sähkölämmityksen osuus pienentyy. Öljylämmitteisissä rakennuksissa hyödynnetään biokomponentteja sisältävää öljyä. Ilmalämpöpumput ovat muuttuneet rakennuksien vakiovarusteiksi ja aurinkolämpöön perustuvat tukilämmitysjärjestelmät ovat yleistyneet. Puun lämmityskäyttö lisääntyy koko ajan. Rakennusmääräykset purevat tavoite ennusteessa ja osa uudisrakentamisesta lähestyy vuonna 2020 jo nollaenergiatasoa. Rakentajat ovat Salossa aktiivisia. Kaupunki on onnistuneesti kannustanut heitä hakemaan tavanomaista energiatehokkaampia ratkaisuja. Myös korjausrakentamista ohjataan onnistuneesti. Suurin osa taloudellisesti ja teknisesti mielekkäistä rakennuskannan energiankäyttöä tehostavista korjauksista toteutetaan. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukset ovat yleistyneet. Rakennuksiin ja alueisiin integroitua hajautettua energiantuotantoa on jonkin verran. Ylimääräinen pientuotettu sähkö on mahdollista syöttää sähköverkkoon. Kokonaisuudessaan hajautetun tuotannon vaikutusten oletetaan kuitenkin olevan vielä suhteellisen pienet vuonna Kaukolämmön ja sähkön tuotannon energialähdevalinnoilla on suuri merkitys rakennusten lämmityksen päästöihin. Kaukolämmön päästöosuuden suhteellinen kasvu kuvion 4 trendi ja uhkakuvavaihtoehdoissa johtuu siitä, että lämmityssähkön ominaispäästökerroin supistuu samalla kun kaukolämmön tuotannon polttoainejakauma ja sen päästökerroin pysyvät suhteellisen fossiilis ja turveperäisinä. Tavoite ennusteessa uusiutuvien energialähteiden osuus on noussut Salon alueen kaukolämmön tuotannossa liki 75 prosenttiin, kun trendi ja uhkakuvaennusteessa osuus on jäänyt alle viidennekseen. Sähkön ja kaukolämmön ominaispäästöoletuksia käsitellään tarkemmin raportin luvussa Muu sähkönkulutus Muuhun kuin lämmitykseen ja lämpöpumppuihin Salossa käytetyn sähkön tuotantoon liittyi vajaa viidennes ennustevaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöistä. Muun sähkön päästöt pysyvät trendiennusteessa nykytasolla. Uhkakuvassa päästömäärä kasvaa 37 prosentilla, kun taas tavoitemaisessa ennusteessa päästömäärä pienenee 17 prosentilla (Kotitalouksien sähkönkulutuksen oletetaan jatkavan trendiennusteessa kasvuaan sähkön kallistumisesta huolimatta. Uudistuva laitekanta tehostaa sähkönkäyttöä. Samanaikaisesti kasvava kulutus heikentää teknologian kehityksen ja energiansäästötoimenpiteiden myönteistä vaikutusta. Uhkakuvassa sähkölaitteiden ja sähköä käyttävän talotekniikan määrä kasvaa entisestään, kun kotien ja vapaa ajan asuntojen varustelutaso paranee. Tavoite ennusteessa salolaisten sähkönkulutuksen kasvu on lähtenyt taittumaan. Valaistuksessa, kylmälaitteissa ja viihde elektroniikassa otetaan koko ajan käyttöön uusia energiatehokkuutta parantavia teknisiä ratkaisuja. Eniten energiansäästöön vaikuttavat kuitenkin kuluttajat ja heidän sähkönkäyttötottumuksiensa muutokset. 9

12 Taulukko 4 ja Kuvio 5). Kotitalouksien sähkönkulutuksen oletetaan jatkavan trendiennusteessa kasvuaan sähkön kallistumisesta huolimatta. Uudistuva laitekanta tehostaa sähkönkäyttöä. Samanaikaisesti kasvava kulutus heikentää teknologian kehityksen ja energiansäästötoimenpiteiden myönteistä vaikutusta. Uhkakuvassa sähkölaitteiden ja sähköä käyttävän talotekniikan määrä kasvaa entisestään, kun kotien ja vapaa ajan asuntojen varustelutaso paranee. Tavoite ennusteessa salolaisten sähkönkulutuksen kasvu on lähtenyt taittumaan. Valaistuksessa, kylmälaitteissa ja viihde elektroniikassa otetaan koko ajan käyttöön uusia energiatehokkuutta parantavia teknisiä ratkaisuja. Eniten energiansäästöön vaikuttavat kuitenkin kuluttajat ja heidän sähkönkäyttötottumuksiensa muutokset. Taulukko 4 Muun kuin lämmityssähkön kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Palvelujen määrän kasvu lisää trendi ja uhkakuvaennusteissa palvelujen sähkönkulutusta. Sektori muuttuu nykyistä energiaintensiivisemmäksi, mikä merkitsee palvelun tuottamista kohti käytetyn sähkömäärän kasvua. Sektorilla ei ole kiinnitetty samalla tavoin huomiota energiatehokkuuden tärkeyteen kuin teollisuudessa. Tavoitemaisessa ennustevaihtoehdossa palvelusektorin laitekanta uusiutuu ja palvelualan sähkönsäästöpotentiaali alkaa realisoitua. Nykyistä kannustavammat energiatehokkuussopimukset vaikuttavat positiivisesti yksityisten ja julkisten palvelujen sähkönkulutukseen Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2020 Muu sähkönkulutus Päästöt Trendiennustennustennuste Uhkakuva Tavoite (1000 tonnia CO 2 -ekv) Kotitaloudet % 70 % 3 % Palvelut % 55 % 5 % Teollisuus % 22 % 33 % Maatalous 11 5 % 10 % 3 % Yhteensä 94 0 % 37 % 17 % Osuus päästöistä 16 % 16 % 18 % 16 % tonnia CO 2 ekv Maatalous Teollisuus Palvelut Kotitaloudet Trendi Uhka Tavoite 10 Kuvio 5 Muun sähkönkulutuksen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ennusteissa. Teollisuustuotannon kasvu lisää sektorin sähkönkulutusta (ks. myös teollisuussektoria käsittelevä luku 2.5). Trendi ja tavoite ennusteissa teollisuuden energiatehokkuuden

13 parantuminen tasaa tuotannon muutoksen energiankäytölle aiheuttamaa painetta. Luvussa 2.6 käsiteltävän maataloussektorin kuluttaman sähkön määrän oletetaan kaikissa ennustevaihtoehdoissa pysyvän lähellä nykyistä tasoa. Sähkönkäytön päästöennusteisiin vaikuttaa arvioidun kulutusmäärän kehityksen lisäksi se, millä energialähteillä sähkö tuotetaan. Ennustelaskelmissa oletetaan, että kaikki sähkö hankitaan valtakunnan verkosta. Trendi ja tavoitevaihtoehdoissa päästökauppa ja ydinvoiman tuotanto ovat saaneet pienennettyä sähkön ominaispäästökerrointa prosenttia. Uhkakuvassa kerroin kasvaa reilulla viidenneksellä. Jos luvun 4.1 ominaispäästöoletusten vaikutus jätettäisiin huomioimatta ja laskennassa käytettäisiin vuoden 2009 sähköntuotannon energialähteiden jakaumaa, muuhun kuin lämmitykseen käytetyn sähkön kasvihuonekaasupäästöjen määrä pysyisi trendissä nykytasolla. Uhkakuvassa päästöt kasvaisivat 30 prosenttia, kun taas tavoite ennusteessa ne pienenisivät 11 prosentilla. 2.4 Liikenne Liikenteen energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavat liikkumisen tarve, kulku ja kuljetustapavalinnat sekä kulkuneuvoteknologia. Nykykehityksen jatkuminen kasvattaa liikenteen päästöjä trendiennusteessa vuosien välillä 7 prosenttia (Taulukko 5 ja Kuvio 6). Uhkakuvassa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät 29 prosenttia. Tavoitemaisessa ennusteessa liikenteen päästöjen kasvu on kääntynyt laskuun. Päästöt ovat vuoden 2020 lopussa 3 prosenttia pienemmät kuin vuonna Kaikissa ennustevaihtoehdoissa raideliikenne aiheuttaa pari prosenttia liikenteen kokonaispäästöistä. Liikenteen päästöihin sisältyy aluepohjaisen laskentatavan vuoksi kaikki Salon tie ja raideliikenne, mukaan lukien alueen läpi kulkeva liikenne. Taulukko 5 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2020 Liikenne Päästöt Trendiennustennustennuste Uhkakuva Tavoite (1000 tonnia CO 2 -ekv) Tieliikenne % 29 % 3 % Raideliikenne 3 0 % 39 % 12 % Yhteensä % 29 % 3 % Kokonaispäästöosuus 31 % 32 % 33 % 35 % Liikenteen päästöosuus nousee 31 prosentin lähtötasolta vuoteen 2020 mennessä prosenttiin (Taulukko 5). Osuus kasvaa varsinkin tavoitevaihtoehdossa siksi, että sähkön ja lämmönkulutus ja energiantuotannon ominaispäästöt pienentyvät suhteessa enemmän kuin liikenteen päästöt. Uhkakuvaennusteessa liikenteen kokonaispäästöosuus jää päästöjen kasvusta huolimatta vain kolmannekseen muun energiantuotannon päästöjen kasvaessa samassa suhteessa liikenteen päästöjen kanssa. Salo sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kaupunkia halkoo itä länsisuunnassa valtatie 1 ja Salon läpi kulkee Turun ja Helsingin välinen rantarata. Päästöennusteen tie 3 Liikenteen ennustekohtaisten suoritemäärien ja kasvihuonekaasupäästöjen arviointiin liittyy muiden sektorien ja toimintojen ennustelaskentaa suurempaa epävarmuutta. Trendi ja tavoitevaihtoehdossa liikenteen päästökehityksen virhemarginaali voi kasvaa 5 prosenttiyksikköön. Uhkakuvaennusteessa marginaali voi olla jopa 10 prosenttiyksikköä. 11

14 ja rataverkko pohjautuu nykyiseen liikenneverkkoon (ks. oletukset luvusta 4.4). Trendija uhkakuvaennusteissa yhdyskuntarakenteen hajautuminen lisää salolaisten autoriippuvuutta. Hajautuva yhdyskuntarakenne kasvattaa uhkakuvassa muita ennustevaihtoehtoja enemmän toimintojen keskinäisiä etäisyyksiä ja lisää henkilöautolla liikkumisen tarvetta kaupungin sisällä. Asenteet, autoilua tukevat väyläratkaisut ja huonosti toimiva joukkoliikenne ovat vahvistaneet henkilöautokeskeistä näkökulmaa. Tavoite ennusteessa maankäytön ja liikenteen suunnittelu ovat integroituneet nykyistä vahvemmin toisiinsa. Eheytyvä rakenne pienentää liikkumistarvetta lyhentämällä palvelujen ja muiden toimintojen välisiä etäisyyksiä. Jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan taajamissa sujuvilla ja laadukkailla kevyen liikenteen olosuhteilla. Osa henkilöautoilijoista saadaan siirtymään kävelijöiksi, pyöräilijöiksi ja joukkoliikenteen käyttäjiksi. Liikkumisvalintoihin vaikutetaan laajan keinovalikoiman avulla tonnia CO 2 ekv Trendi Uhka Tavoite Raideliikenne Tieliikenne Kuvio 6 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Taloudelliset reunaehdot heikentävät mahdollisuutta synnyttää Saloon kattavaa joukkoliikennejärjestelmää. Trendiennusteessa paikallisen linja autoliikenteen kohtuullinen peruspalvelutaso on saatu ylläpidettyä keskustataajamassa ja kaupungin suurimpien taajama alueiden välillä. Uhkakuvassa joukkoliikenteen kulkutapaosuus näivettyy lisääntyneen autoilun vuoksi. Sisäisen linja autoliikenteen ylläpitäminen on vaikeaa, kun yhä useampaan suuntaan jakautuva liikkumistarve hankaloittaa kannattavien runkoreittien syntymistä. Tavoite ennusteessa on saatu aikaan perustasoa toimivampi linjaautoliikenne Salon keskusta alueella ja entisten kuntakeskusten välisillä yhteyksillä. Palvelut mukailevat keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistushankeen palvelutasolinjauksia. 4 Raideliikenteen palvelutaso on parantunut ja toimiva liityntäliikenne on sujuvoittanut salolaisten arjen matkaketjuja. Julkinen liikenne pystyy tavoite ennustevaihtoehdossa tarjoamaan varteen otettavan vaihtoehdon kotitalouksien kakkosautolle. Päästöennusteet eivät pyri arvottamaan yksityisautoilua, joukko ja kevyttä liikennettä mustavalkoisesti hyviin ja huonoihin vaihtoehtoihin. Liikennemuodon merkitys riippuu siitä, miten hyvin se täyttää matkustus ja kuljetustarpeet ja miten paljon siitä aiheutuu 4 KETJU hankkeesta löytyy lisätietoa Marja Rosenbergin ja Henriikka Weisteen raportista KETJU yhdistää kaupunki ja seutuliikenteet. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus (Liikenne ja viestintäministeriön julkaisuja 39/2009, Liikenne ja viestintäministeriö). Saloa koskevan seudullisen KETJU raportin tekivät Anna Saarlo ja Seppo Lampinen (Aluetyöryhmän raportti ). 12

15 kustannuksia ja haittoja. Henkilöauto on joissakin toimintaympäristöissä muita liikkumistapoja soveltuvampi vaihtoehto etenkin, jos ajoneuvo on moottoritekniikaltaan energiatehokas ja vähäpäästöinen. Teknologia ei tarjoa vielä 2020 luvun alussa patenttiratkaisua tieliikenteen päästöongelmiin, koska liikennemäärien kasvu syö ajoneuvotekniikan kehityksen tuomia etuja. Tieliikennesuoritteen laskennallinen kasvu on ennusteesta riippuen pienimmilläänkin 14 prosenttia ja suurimmillaan 36 prosenttia. 2.5 Teollisuus ja työkoneet Teollisuuden lämmöntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä aiheutui reilut 12 prosenttia salolaisten vuoden 2009 kasvihuonekaasupäästöistä. Mukana ovat myös rakennuksien lämmitystä tarkastelleeseen lukuun 2.2 sisältyvä teollisuusrakennusten kaukolämmitys ja muuhun sähkönkulutukseen (luku 2.3) sisältyvä teollisuuden sähkön käyttö. Salossa ei syntynyt vuonna 2009 poltetun kalkin, klinkkerin, tasolasin, teräksen, vedyn ja typpihapon tuotannon kaltaisiin teollisuusprosesseihin liittyviä suoria kasvihuonekaasupäästöjä. Taulukko 6 Teollisuuden kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2020 Teollisuus Päästöt Trendiennustennustennuste Uhkakuva Tavoite (1000 tonnia CO 2 -ekv) Lämmöntuotanto 15 2 % 6 % 10 % Työkoneet 5 6 % 0 % 26 % Teollisuusprosessit 0 0 % 0 % 0 % Sähkö % 22 % 33 % Kaukolämpö 9 17 % 11 % 49 % Yhteensä 72 7 % 9 % 35 % Kokonaispäästöosuus 12 % 10 % 11 % 9 % Salon teollisuustuotannon määrän kasvu seuraa kansallista kehitystä. Kaikissa ennusteissa tapahtuu hieman elinkeinorakenteen liukumaa teollisuudesta palvelujen suuntaan. Alkutuotanto ja jalostus painottuvat kuitenkin Salossa Varsinais Suomen keskimääräistä tilannetta enemmän. Palvelut työllistävät puolestaan suhteellisesti vähemmän salolaisia kuin maakunnassa keskimäärin. Elinkeinorakenne pysyy trendiennusteessa nykyisenkaltaisena. Yritysrakenne painottuu pienyrityksiin tonnia CO 2 ekv Kaukolämpö Sähkö Teollisuusprosessit Työkoneet Lämmöntuotanto Trendi Uhka Tavoite 13

16 Kuvio 7 Teollisuuden kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Trendi ja tavoite ennusteessa tieto ja viestintätekniikkaa valmistavan teollisuuden rooli pysyy Salossa merkittävänä. Uhkakuvassa tieto ja viestintätekniikan merkitys pienenee ja teollisuuden rakenne painottuu perinteisemmän pienen ja keskisuuren konepaja ja puusepänteollisuuden suuntaan. Päästöennusteet eivät ota kantaa siihen, miten teollisuuden ja yleensä toimialarakenteen radikaalimpi muutos vaikuttaisi Salon alueen kasvihuonekaasupäästöjen määrään vuonna Esimerkiksi raskaamman metalli ja prosessiteollisuuden yksikköjen perustaminen vaikuttaisi kuitenkin selvästi päästömäärään ja jakaumaan. Trendissä ja tavoitteessa osa teollisuuden öljynkäytöstä on korvautunut bioperäisillä polttoaineilla ja komponenteilla. Samanaikaisesti teollisen tuotannon energiatehokkuus on parantunut. Teollisuuden energiaintensiivisyyden vähentyminen ja energiankäytön tehostuminen näkyvät trendi ja tavoite ennusteessa myös pienempänä sähkönkulutuksena (Taulukko 6 ja Kuvio 7). Uhkakuvassa salolaisen teollisuuden öljyn kulutus pysyy nykytasolla, eikä sektorin energiatehokkuuskaan parane odotetulla tavalla. Teollisuusprosessien suorien päästöjen oletetaan pysyvän kaikissa ennustevaihtoehdoissa nykytasolla. Ajettavien, siirrettävien ja käsikäyttöisten työkoneiden määrän oletetaan kasvavan Salossa kansallista vauhtia. Biopohjaiset polttoaineet ja uuden konekannan parempi energiatehokkuus näkyvät trendi ja tavoite ennusteissa hieman nykyistä pienempinä työkoneiden kasvihuonekaasupäästöinä. Uhkakuvassa päästöt kasvavat jonkin verran biopolttoaineiden pienemmän osuuden vuoksi. Taulukon 6 ja kuvion 7 sisältämä teollisuuden työkoneet ryhmässä on kaikki muut paitsi maatalouden työkoneet; maatalouskoneet sisältyvät seuraavan luvun sektorikohtaiseen tarkasteluun. 2.6 Maatalous Salo pysyy kaikissa ennustevaihtoehdoissa keskimääräistä maatalousvaltaisempana kuntana. Maataloustuotannon suorien ja energiaperäisten kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan pysyvän joko nykyisellään tai vähenevän hieman (Taulukko 7 ja Kuvio 8). 5 Sektorin kokonaispäästöosuus on ennustevaihtoehdosta riippuen prosenttia; vuonna 2009 maatalous aiheutti viidenneksen päästöistä. Viljelysmaiden lannoituksesta sekä tuotantoeläinten ruoansulatuksesta ja lannasta johtuu noin 2/3 maatalouden päästöistä. Loppuosa oli sektorin lämmöntuotantoon, sähkönkulutukseen ja työkoneisiin liittyneitä energiapohjaisia kasvihuonekaasupäästöjä. Taulukko 7 Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. 5 Ennustelaskelmissa ei huomioitu maatalousmaahan liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä ja nieluja eikä muitakaan maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden vaikutuksia Salon alueen kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen. 14

17 2009 Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2020 Maatalous Päästöt Trendiennustennustennuste Uhkakuva Tavoite (1000 tonnia CO 2 -ekv) Lämmöntuotanto 19 0 % 5 % 5 % Työkoneet 12 6 % 0 % 26 % Sähkö 11 5 % 10 % 3 % Suorat päästöt 68 1 % 2 % 4 % Yhteensä % 3 % 6 % Kokonaispäästöosuus 19 % 18 % 16 % 22 % Trendivaihtoehdossa maatalouden tuotantomäärät pysyvät nykyisellä tasolla. Tuotannon suorat kasvihuonekaasupäästöt eivät juuri muutu. Uhkakuvassa sektorin päästöjen kasvua leikkaa maataloustuotannon supistuminen. Samalla ovat kuitenkin kasvaneet tuotannon ominaispäästöt. Tavoitteessa maatalouden toimintamahdollisuudet ovat säilyneet. Samalla kun tuotantomäärät ovat kasvaneet, viljelyn ja karjanhoidon suoria päästöjä on saatu vähennettyä mm. lannankäsittelyn metaanipäästöjä pienentämällä. Maataloussektorin sähkönkulutuksen päästöihin vaikuttavat merkittävästi sähköntuotannon päästöoletukset (luku 4.1). Tavoite ennusteessa maatiloilla on hyödynnetty energiansäästömahdollisuuksia ja maatilojen vapaaehtoista energiatehokkuusohjelmaa nykyistä enemmän. Puupolttoaineiden, maatalousperäisten biopolttoaineiden ja muun uusiutuvan energian käyttöä on lisätty. Tavoite ennusteen taustaoletuksena on, että maatalouden tuotannon yhteydessä syntyneitä jätteitä ja sivutuotteita kuten olkia ja korsia hyödynnetään tiloilla lämmöntuotannossa. Tilakokojen kasvu on muuttanut lannasta ja lietteestä tuotetun biokaasun tuotannon kannattavaksi toiminnaksi tonnia CO 2 ekv Sähkö Työkoneet Lämmöntuotanto Suorat päästöt Trendi Uhka Tavoite Kuvio 8 Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Tuotantoeläintalouden laajenemisella ja yhä suurempiin tuotantoyksiköihin perustuvan maatalouden suurteollistuminen vaikuttaa sektorin ja edelleen Salon kaltaisen keskimääräistä maatalousvaltaisemman alueen kokonaispäästöihin. Esimerkiksi eläimen suursikala saattaisi lisätä karkeasti arvioiden viitisen prosenttia maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja noin prosentin verran Salon kokonaispäästöjä. Toisin syntyviä päästöjä voisi kompensoida jonkin verran tilalla fossiilisia polttoaineita korvaavan biokaasun hyödyntäminen paikallisessa energiantuotannossa. 15

18 2.7 Jätteiden ja jätevesien käsittely Kaatopaikoille päätyvästä biohajoavasta jätteestä syntyy metaanipitoista kaasua. Salon energia ja kasvihuonekaasutaselaskelman mukaan kaatopaikkakaasu aiheutti vuonna 2009 yli 70 prosenttia jätehuollon kasvihuonekaasupäästöistä. Kompostoinnista syntyi viitisen prosenttia jätehuollon päästöistä ja vajaa neljännes oli jäteveden puhdistuksen aiheuttamia metaani ja typpioksiduulipäästöjä. Kokonaisuudessaan Salon alueella syntyneiden jätteiden ja jätevesien käsittelystä aiheutui kuitenkin vain parisen prosenttia alueen lähtövuoden kokonaispäästöistä. Trendi ja tavoite ennusteiden myönteinen jätehuollon päästökehitys johtuu jatkuvasti tehostuvasta biohajoavan aineksen käsittelystä ja kaatopaikkakaasun talteenotosta (Virhe. Kirjanmerkin viittaus itseensä ei kelpaa.). Samat tekijät pitävät uhkakuvaennusteessa kasvavien jätemäärien käsittelyn päästöt kurissa. Trendissä ja tavoitteessa jätemääriä vähentävät jätteen synnyn ennaltaehkäisy, kierrätys ja materiaalien uusiokäyttö. Kokonaisvaltainen jätteiden hyödyntäminen tehostaa jätehuoltoa kolmanneksen tavoitevaihtoehdossa. Tämä noudattaa Etelä ja Länsi Suomen jätesuunnitelman valtakunnallista tiukempaa kaatopaikkasijoittamisen tavoitetta. Tavoite ennusteessa on Korvenmäen jäteasemalle rakennettu biojätteen mädättämö. Se tuottaa yhdyskunnan, teollisuuden ja maatalouden biohajoavasta jätteestä metaanipitoista kaasua Korvenmäen biokaasuvoimalaitoksen käyttöön. Taulukko 8 Jätteiden ja jätevesien käsittelyn kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Jätehuolto 2009 Päästöt (1000 tonnia CO 2 -ekv) Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2020 Trendiennuste Uhkakuvaennuste Tavoiteennuste Jätteidenkäsittely % 0 % 30 % Kokonaispäästöosuus 2 % 2 % 2 % 1 % Etelä ja Länsi Suomen jätesuunnitelman mukaan jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjä saadaan pienennettyä myös jätteitä polttamalla. Kyseeseen tulisi fossiilisia polttoaineita korvaava energiakäyttö siten, että kierrätyskelpoista jätettä ei polteta. Salon kasvihuonekaasupäästöennusteet eivät ota kantaa jätteiden energiakäyttöön ja siihen liittyviin paikallisiin laitosratkaisuihin. Raportin luvussa 3 tarkastellaan kuitenkin skenaariomaisesti, miten paikallinen jätteenpoltto voisi mahdollisesti vaikuttaa laskettuihin päästöennusteisiin. 16

19 3 Paikallisen energiantuotannon skenaarioita Salon paikallinen sähköntuotanto pystyi kattamaan 5 prosenttia alueella vuonna 2009 kulutetusta sähkömäärästä. Luvussa 2 esiteltyjen päästöennusteiden oletuksena on, ettei paikkakunnan sisällä tapahtuva sähköntuotanto juurikaan lisäänny. Ennusteissa oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että Salossa kulutettu sähkö hankitaan valtakunnan verkosta. Sähkön ominaispäästöt pohjautuvat ennusteissa siten suurelta osin arvioihin suomalaisen sähköntuotannon ja nettoviennin kehityksestä. Tässä luvussa tarkastellaan skenaariomaisesti, miten paikalliset energiantuotannon ratkaisut vaikuttaisivat trendi, uhkakuva ja tavoite ennusteiden tuloksiin. Skenaariolaskelmissa oletetaan, että paikallisesti tuotettu sähkö kulutetaan Salossa ja mahdollinen kulutuksen ja tuotannon välinen alijäämä katetaan valtakunnan verkosta saatavalla sähköllä. Kahdessa skenaariossa paikalliset sähköntuotannon ratkaisut vaikuttavat myös kaukolämmityksen päästöihin. Laskelmat ovat suuntaa antavia, eivätkä mm. täytä jätehuollon elinkaariarvioinnin jätteen hyödyntämisestä syntyville säästöille asetettuja kriteerejä. Skenaariovaihtoehtoja on neljä. A skenaariossa Salossa toimii jätteitä polttava lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos. B skenaariossa paikkakunnalle on rakennettu jätevoimalaitoksen lisäksi tuulivoimalaitoskapasiteettia. Jätevoimalaitos on mitoitettu Korvenmäen jäteaseman ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaisesti. Sen oletetaan korvaavan tällä hetkellä käytössä olevan Vapo Oy:n yhteistuotantolaitoksen lämmöntuotannon. Skenaariot C ja D tarkastelevat erilaajuisia paikallisia tuulivoiman tuotantovaihtoehtoja tonnia CO 2 ekv Trendi TrendiA Uhka UhkaA Tavoite TavoiteA Jätehuolto Sähkö 20% Kaukolämpö 30% Erillislämmitys 50% Maatalous Muu polttoaine Liikenne Kuvio 9 Jätevoimalaitosskenaarion A vaikutus päästöennusteisiin (skenaarioennustevaihtoehtojen kuvaajat ovat TrendiA, UhkaA ja TavoiteA). Jätepolttoaineen kasvihuonekaasupäästökerroin riippuu sen sisältämästä fossiilisen ja biohajoavan hiilen osuuksista. A ja B skenaarioissa jätevoimalaitoksessa käytetään vuonna 2020 pääosin syntypaikkalajiteltua kotitalousjätettä ja palvelujen, teollisuuden sekä rakentamisen polttokelpoista jätettä. Jätepolttoaineiden rinnalla käytetään apu ja tukipolttoaineena biokaasua ja kevyttä polttoöljyä. Kaasu tuotettaan Korvenmäen alueelle rakennetussa mädättämössä. Se vastaa jätteenkäsittely ja kaasuntuotantokyvyltään jäteaseman ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitettyjä kapasiteettitietoja. 17

20 Jätevoimalaitoksen lämmöntuotanto korvaa skenaarioissa A ja B nykyisenkaltaisen yhteistuotantovoimalaitoksen kaukolämmön tuotannon. Tuotantomäärä vaihtelee ennustevaihtoehdosta riippuen GWh:n välillä. Voimalaitoksen sähkön nettotuotannon oletetaan olevan 50 GWh. Sähköntuotannon määrää ja ajoittumista on hankala arvioida, koska sähkö tuotetaan vapaille markkinoille, jossa tuotantorakennetta ohjaa sähkönkulutuksen hetkellinen vaihtelu. B skenaariossa on jätevoimalaitoksen sähkön tuotannon lisäksi 50 GWh paikallista tuulivoiman tuotantoa tonnia CO 2 ekv Trendi TrendiB Uhka UhkaB Tavoite TavoiteB Jätehuolto Sähkö 20% Kaukolämpö 30% Erillislämmitys 50% Maatalous Muu polttoaine Liikenne Kuvio 10 Jäte ja tuulivoimalaitosskenaarion B vaikutus päästöennusteisiin (skenaarioennustevaihtoehtojen kuvaajat ovat TrendiB, UhkaB ja TavoiteB). A ja B skenaarioiden jätevoimalaitos ei vähennä merkittävästi ennustevaihtoehtojen kokonaispäästöjä. 6 Kaukolämmön kasvihuonekaasupäästöt pienenevät trendi ja uhkakuvaennusteissa, koska jätepolttoaineen oletettu ominaispäästökerroin on pienempi kuin ennusteiden turve ja fossiilispainotteisten polttoaineyhdistelmien päästökertoimet (edellisen sivun kuvion 9 pylväät TrendiA ja UhkaA sekä yllä olevan kuvion 10 pylväät TrendiB ja UhkaB). Tavoite ennusteen biopolttoainepohjainen yhteistuotanto aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin jätepohjainen tuotanto (kuvion 9 kuvaaja TavoiteA ja kuvion 10 kuvaaja TavoiteB). Kulutetun sähkön päästöt kasvavat A skenaariossa, koska paikallisesti tuotetun sähkön ominaispäästöt ovat valtakunnan verkon keskiarvosähköä suuremmat (Kuvio 9). Skenaariossa B sähkön päästöjä pienentää paikallinen tuulivoima (Kuvio 10). Tuulivoiman rakentamista hankaloittavat tuotantoon soveltuvien sijoituspaikkojen rajallisuus ja tuulivoimalaitosten rakentamiseen liittyvien lupaprosessien hankaluudet. Tällä hetkellä Saloon on suunnitteilla useampi tuulivoimapuisto. Varsinais Suomen liiton tuulivoimaselvityksen 7 mukaan kaupungin alueelta löytyy suunnitelmissa pisimmälle ehtineen Näsen kartanon alueen lisäksi muitakin potentiaalisia tuulipuistojen sijoituspaikkoja. C skenaariossa oletetaan, että paikalliset tuulivoimalaitokset pystyvät tuottamaan vuoden 2020 aikana 100 GWh sähköä. Määrä kattaisi ennusteesta riippuen prosenttia Salon alueen sähkön tarpeesta. Vaihtoehtoisessa D skenaariossa 6 Tarkemmissa jätevoimalaitoslaskelmissa pitäisi huomioida nettomääräisesti energiantuotannon lisäksi siihen liittyvien kuljetusten ja prosessi talteen saatujen materiaalien hyötykäytön päästövaikutus (ks. esim. Benviroc Oy:n Suvi Monnin Ekokem Oy Ab:lle vuonna 2010 laatima Yhdyskuntajätteen käsittelyketjun hiilijalanjäljet selvitys). 7 Aleksis Klap, Heidi Saaristo ja Timo Juvonen (2011). Varsinais Suomen tuulivoimaselvitys (Varsinais Suomen liitto, Turku) 18