Salo 2020 Salon kaupungin päästöennuste vuodelle 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salo 2020 Salon kaupungin päästöennuste vuodelle 2020"

Transkriptio

1 Salo 2020 Salon kaupungin päästöennuste vuodelle 2020

2 Tilaaja: Salon kaupunki Tekijä: Ekokumppanit Oy Raportti

3 1 Johdanto Tulokset Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen vaikutus Rakennusten lämmitys Muu sähkönkulutus Liikenne Teollisuus ja työkoneet Maatalous Jätteiden ja jätevesien käsittely Paikallisen energiantuotannon skenaarioita Oletukset Sähkön ja lämmöntuotanto Rakennukset Sähkönkulutus Liikenne Teollisuus, työkoneet, maatalous ja jätehuolto Väestö, työpaikat ja palvelut Yleinen toimintaympäristö, teknologia ja asenteet Paikallisen energiantuotannon skenaariot Laskennasta Johtopäätöksiä: Miten kaupunki voi vaikuttaa päästöihin... 32

4 1 Johdanto Hyvä ennuste havainnollistaa, millainen tulevaisuuden tila voi olla mahdollinen nykytilanteen ja odotettavissa olevien muutosvoimien perusteella. Tämä raportti tarjoaa avauksia siihen, miten kuntatason päätöksillä ja toimenpiteillä voidaan vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen alueelliseen kehitykseen vaihtoehtoisissa lopputilanteissa ja millaiset mahdollisuudet Salon kaupungilla on vähentää paikallisia päästöjä. Ennusteen avulla voidaan tunnistaa keinot, joilla voidaan saavuttaa haluttu tulevaisuudentila ja välttää ei toivotut tulevaisuusvaihtoehdot. Raportissa esitellään yhden piste ennusteen sijaan kolme vaihtoehtoisiin ennusteskenaarioihin perustuvaa vuoteen 2020 ulottuvaa kasvihuonekaasupäästöennustetta. Trendiennuste on perusura, jossa Salon alueen päästöt jatkavat nykyisenlaista kehitystään ennakoitujen toimintaympäristön muutosten puitteissa. Uhkakuvamainen ennuste maalailee trendiä negatiivisemman kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulun. Tavoitteellinen ennustevaihtoehto kuvaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta toivottavampaa suuntaa Varsinais Suomen energia ja ilmastostrategian viitoittamalla tiellä kohti hiilineutraalimpaa kuntaa. Ennusteraportti rakenteeltaan seuraavanlainen. Perustuloksiin voi tutusta käymällä läpi luvun 2 tulosyhteenvedon ja luvun 5 johtopäätökset. Ennen toisen luvun toiminto ja sektoritarkasteluja käydään luvussa 2.1 läpi maankäyttöön liittyviä ennusteoletuksia. Luvuissa käsitellään päästöennusteita Salon vuoden 2009 energia ja kasvihuonekaasutaseraportissa käytetyn jaottelun pohjalta. Kaukolämpöä, erillislämmitystä ja sähkölämmitystä käsitellään luvussa 2.2, muuhun kuin lämmitykseen käytettyä sähköä luvussa 2.3, liikennettä luvussa 2.4, teollisuutta ja työkoneita luvussa 2.5, maataloutta luvussa 2.6 ja jätteiden käsittelyä luvussa 2.7. Luvussa 3 esitellään neljä paikalliseen energiantuotantoon liittyvää skenaariotarkastelua. Ennusteiden taustaoletuksia käydään läpi luvun 4 alaluvuissa. Raportin päättävässä johtopäätösluvussa pohditaan Salon kaupungin mahdollisuuksia vaikuttaa alueensa kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen. Ennusteet, laskentamallit, taustaoletukset ja raportin on tehnyt Marko Nurminen Ekokumppanit Oy:stä. Tekijä kiittää kaikkia ennusteisiin liittyneessä tiedonhaussa auttaneita ja ennustetuloksia kommentoineita henkilöitä. Kiitos. 2

5 2 Tulokset Salon trendipohjaisessa ennustevaihtoehdossa kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen oletetaan pysyvän nykyisenlaisena. Sitä muovaavat maltillisen ennakoidusti näköpiirissä olevat muutostekijät. P äästömäärä kasvaa trendivaihtoehdossa 2 prosenttia ennustelaskennan lähtövuodesta 2009 (Taulukko 1). 1 Uhkakuva hahmottelee trendiä negatiivisemman, mutta samalla myös mahdollisen tulevaisuusuran. Uhkana on, että päästöt ovat vuoden 2020 lopulla 21 prosenttia vertailuvuotta suuremmat. Tavoitteellisimmassa kolmannessa ennustevaihtoehdoista päästöjen kokonaismäärä laskee Salossa 14 prosenttia vuodesta Ennustamiselle luontaisen epävarmuuden vuoksi kokonaispäästöjen muutosten ennustelaskelmien virhemarginaali on karkeasti arvioiden ±2 4 prosenttiyksikköä. Taulukko 1 Kasvihuonekaasupäästölähteet Salon päästöennustevaihtoehdoissa. Päästölähde 2009 Päästöt (1000 tonnia CO 2 -ekv) Kokonaispäästöjen muutos vuonna Ennusteiden kasvihuonekaasupäästöjä verrataan ennusteen kanssa samanaikaisesti julkistetun Salon vuoden 2009 energia ja kasvihuonekaasutaseen tuloksiin. Vertailukohtina ei käytetä Varsinais Suomen Energiatoimiston Anne Ahtiaisen vuonna 2002 laatimaa Salon vuoden 2000 energia ja päästötaseen tuloksia, sillä ne sisältävät ainoastaan vuoden 2009 kuntaliitosta edeltäneen Salon alueen kasvihuonekaasupäästöt. Trendiennuste Uhkakuvaennuste Tavoiteennuste Kaukolämpö % 23 % 60 % Erillislämmitys 73 3 % 0 % 8 % Sähkölämmitys % 27 % 31 % Lämpöpumput alle % 214 % 191 % Muu sähkön käyttö 94 0 % 37 % 17 % Muu polttoainekäyttö 54 3 % 4 % 14 % Teollisuuslämpö 15 2 % 6 % 10 % Maatalouslämpö 19 0 % 5 % 5 % Työkoneet 20 6 % 0 % 26 % Liikenne % 29 % 3 % Jätehuolto % 0 % 30 % Teollisuusprosessit 0 0 % 0 % 0 % Maatalouden päästöt 68 1 % 2 % 4 % Yhteensä % 21 % 14 % Eniten kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaa liikenne. Tie ja raideliikenteessä syntyy kaikissa ennustevaihtoehdoissa kolmannes Salon kasvihuonekaasupäästöistä (Kuvio 1). Ennusteraportin lukujen 2.4 ja 4.4 oletukset liikennesuoritteen ja ajoneuvoteknologian kehityksestä muovaavat ennustevaihtoehtojen liikenteen päästömääriä. Ennusteet sisältävät myös kaupungin alueen läpikulkevan liikenteen päästöt. Salolaisten asuin ja palvelurakennusten lämmityksen päästöt muodostivat 30 prosenttia kokonaispäästöistä vuonna Lämmityksen päästöosuuteen sisältyy kauko ja sähkölämmitys, lämpöpumppujen sähkö ja kiinteistöjen öljy ja puulämmitys. Rakennusten lämmitys aiheuttaa trendi ja uhkakuvaennusteissa 29 prosenttia kokonaispäästöistä. Tavoitevaihtoehdossa neljännes päästöistä johtuu rakennusten lämmityksestä. Lämmityksen päästöjä tarkastellaan raportin luvussa 2.2 ja niiden oletuksia 3

6 luvussa 4.2. Teollisuuden ja maatalouden tuotantorakennusten lämmityksen päästöt sisältyvät teollisuus ja maatalouslukuihin 2.5 ja % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 17 % 17 % 14 % 2 % 2 % 31 % 33 % 1 % 1 % 3 % 3 % 1 % 2 % 33 % 16 % 16 % 18 % 12 % 12 % 10 % 8 % 6 % 8 % 10 % 11 % 10 % 2 % 1 % 19 % 1 % 35 % 16 % 14 % 6 % 5 % 3 % 2009 Trendi Uhka Tavoite Maatalous Jätehuolto Liikenne Työkoneet Teollisuuden polttoaineet Muu sähkön käyttö Erillislämmitys Lämmityssähkö Kaukolämpö Kuvio 1 Päästölähteiden osuudet Salon päästöennustevaihtoehdoissa. Rakennusten lämmityksen päästöt kasvavat eniten uhkakuvaennusteessa, jossa ne lisääntyvät 15 prosentilla. Tavoitemaisessa ennustevaihtoehdossa kaukolämmön, lämmityssähkön ja erillislämmityksen päästöt pienenevät 30 prosenttia. Trendissä päästöt pysyvät lähes nykyisellä tasollaan. Kaukolämmön ja sähkölämmityksen päästöjen ja päästöosuuksien muutokset riippuvat kulutusmäärien lisäksi lämmön ja sähköntuotannon ominaispäästöoletuksista (ks. luku 4.1). Trendi ja tavoite ennusteessa energiantuotannon päästökertoimet pienenevät ja uhkakuvassa ne suurenevat tonnia CO 2 ekv Trendi Uhka Tavoite Maatalouden tuotantotoiminta Jätteiden ja jätevesien käsittely Alueen tie ja raideliikenne Teollisuuden polttoaineet ja työkoneet Muu kuin lämmityksen sähkö Sähkölämmitys ja lämpöpumput Kiinteistökohtainen erillislämmitys Kaukolämpö Kuvio 2 Kasvihuonekaasupäästölähteet Salon päästöennustevaihtoehdoissa. Kulutetun sähkön tuotannosta aiheutui 24 prosenttia Salon vuoden 2009 päästöistä. Sähkön päästöosuus nousee ennusteissa prosenttia. (Kuvio 1). Päästömäärien muutoksiin vaikuttavat ennustevaihtoehtojen sähköntuotannon energialähteiden jakaumaoletukset. Taulukossa 1 ja Kuviossa 2 näkyvät sähköön liittyvät päästöt arvioitiin valtakunnallisen sähköntuotannon avulla. Ennusteen sähkönkulutuksen päästöistä ja niihin liittyvistä oletuksista kerrotaan luvuissa 2.3, 4.1 ja 4.3. Luvussa 3 käsitellään skenaariomaisesti neljää vaihtoehtoista paikallisen sähköntuotannon ratkaisua. 4

7 Taulukko 2 Asukaskohtaisten kasvihuonekaasupäästöt Salon päästöennustevaihtoehdoissa Per capita päästöjen muutos vuonna 2020 Päästölähde Päästöt Trendiennustennustennuste Uhkakuva Tavoite (tonnia CO 2 ekv/asukas) Kaukolämpö 1,1 5 % 14 % 63 % Erillislämmitys 1,3 10 % 7 % 14 % Sähkölämmitys 0,8 24 % 18 % 36 % Lämpöpumput 0,0 95 % 98 % 77 % Muu sähkön käyttö 1,7 7 % 27 % 23 % Muu polttoainekäyttö 0,9 4 % 2 % 15 % Teollisuuslämpö 0,3 9 % 1 % 17 % Maatalouslämpö 0,3 8 % 14 % 3 % Työkoneet 0,4 13 % 7 % 31 % Liikenne 3,3 1 % 20 % 10 % Jätehuolto 0,2 17 % 7 % 35 % Teollisuusprosessit 0,0 0 % 0 % 0 % Maatalouden päästöt 1,2 7 % 5 % 11 % Yhteensä 10,6 5 % 12 % 20 % Salon päästöennusteet huomioivat myös jätehuollosta, maataloustuotannosta, teollisuudesta ja työkoneista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Näistä päästölähteistä syntyy ennustevaihtoehdosta riippuen prosenttia lasketuista vuoden 2020 kokonaispäästöistä. Vuoden 2009 energia ja kasvihuonekaasutaselaskennassa käytetty Kasvener malli luokittelee muuksi polttoainekäytöksi teollisuus ja maataloustuotannon polttoaineiden käytön ja työkoneet. Muun polttoaineiden käytön päästöosuus on ennusteissa vuoden 2009 osuuden luokkaa eli noin kymmenesosa alueen päästöistä. Sektoreista ja toiminnoista kerrotaan tarkemmin raportin luvuissa ja oletusluvussa 4.5. tonnia CO 2 ekv/asukas 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Trendi Uhka Tavoite Maatalouden tuotantotoiminta Jätteiden ja jätevesien käsittely Alueen tie ja raideliikenne Teollisuuden polttoaineet ja työkoneet Muu kuin lämmityksen sähkö Sähkölämmitys ja lämpöpumput Kiinteistökohtainen erillislämmitys Kaukolämpö Kuvio 3 Asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt Salon päästöennustevaihtoehdoissa. Kaikki ennustevaihtoehdot perustuvat samaan väestönkasvuoletukseen. Tilastokeskuksen väestöennusteen pohjalta Salon väkimäärän oletetaan kasvavan vuosien 2009 ja 2020 välisenä aikana uudella asukkaalla. Ennusteiden päästökehitys näyttää suopeammalta, jos kokonaispäästöjen sijaan tarkastellaan asukasta kohti 5

8 laskettuja per capita määräisiä kasvihuonekaasupäästöjä (Taulukko 2 ja Kuvio 3). Trendivaihtoehdossa Salon asukaskohtaiset päästömäärät laskevat viitisen prosenttia nykytasolta. Uhkakuvassa per capita päästöt puolestaan kasvavat reilun kymmenyksen vertailuvuodesta Tavoitteellisimmassa ennusteessa asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat vuoden 2020 päättyessä viidenneksen nykyistä pienemmät. 2.1 Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen vaikutus Nyt tehtävien maankäytön päätösten vaikutukset näkyvät täysimääräisinä vasta vuosikymmenien päästä. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja toimintojen sijoittelu ovat hitaita, mutta pidemmällä tähtäimellä merkittävimpiä ja pitkävaikutteisimpia keinoja, joilla Salon kaupunki voi vaikuttaa alueensa päästöihin. Eheytyvä yhdyskuntarakenne saattaa vahvistaa muiden päästöjä vähentävien toimien vaikutusta, kun taas hajautuva kehitys voi heikentää muihin toimenpiteiden vaikutusta. Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen liittyvien ratkaisujen vaikutukset ovat epäsuorasti mukana kasvihuonekaasupäästöennusteissa rakentamisen ja liikenteen oletuksissa. Päätökset vaikuttavat rakentamisen määrään, asuinrakennusten talotyyppeihin sekä rakentamisen energiatehokkaaseen sijoittumiseen. Maankäytön ja liikenteen suunnittelu kytkeytyvät toisiinsa, sillä asuminen, palvelut, työpaikat ja muu maankäyttö aiheuttavat väistämättä liikennettä. Yhdyskuntarakenne määrittää varsinkin arkipäivisin tehtävien matkojen pituutta ja kulkutapavalintoja. Eheämpi yhdyskuntarakenne on pohja pienemmälle liikkumisen tarpeelle, kestävämmille kulkutapavalinnoille ja sitä kautta pienemmille liikenteen kasvihuonekaasupäästöille. Trendiennusteessa Salon maankäytöllinen kehitys on osin kaksijakoinen. Kaupungin keskusta alue eheytyy samalla kun reuna hajautuu. Haja asutuksen ohjausta ei tiukenneta, joskaan ei myöskään varsinaisesti suosita muusta yhdyskuntarakenteesta erillään olevaa rakentamista. Merkittävä osa uusista pientaloista valmistuu taajamaalueiden reunoille tai ulkopuolelle. Trendissä oletetaan nykyisenlainen kasvu Salon osaalueiden (liitoskuntien) väestön, rakentamisen ja asumisväljyyden osalta. Palvelujen saavutettavuus on säilynyt keskimäärin kohtalaisena. Saloon muutetaan pääasiassa alueen tarjoaman luonnonympäristön takia, eikä kaupunkimaisemmin rakennettujen taajamien vuoksi. Viherkaupunki imago painottuu Salon maaseutumaiseen vetovoimaan. Uhkakuva ennusteessa nykyinen rakenne on lähtenyt hajaantumaan. Hajarakentaminen lisääntyy ja sen hallitseminen on osoittautunut vaikeaksi. Vallitseva asumisihanne tilavasta talosta maaseudulla ruokkii rakenteen pirstaloitumista. Maaseutuympäristö, asumisen väljyys ja liiankin kysyntälähtöinen tonttitarjonta tekevät Salosta omakotirakentajan kannalta houkuttelevan paikkakunnan. Pyrkimykset tiiviimpään yhdyskuntarakenteeseen kariutuvat muotovapaan rakentamisen toiveiden ja kestävämmän maankäytön väliseen ristiriitaan. Nopeat väylät ovat taanneet, että tieliikenneyhteydet yhä kauempana oleville työpaikoille ja palveluihin ovat säilyneet sujuvina. Autoilu siirtääkin asutusta yhä kauemmaksi taajamista. Palvelut ovat hajautuneet suuriksi yksiköiksi. Tavoite ennusteessa Salon kaupunki on onnistunut luovimaan maankäytön erisuuntaisten paineiden ristiaallokossa, vaikka kaupungin kasvu on ollut omiaan hajottamaan yhdyskuntarakennetta, kasvattamaan liikenteen määrää ja heikentämään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Rakentaminen ohjautuu jo rakennettujen alueiden sisälle tai tiiviisti olemassa olevan rakenteen yhteyteen. Kaupungin keskusta reunaalueineen tarjoaa viihtyisän, monipuolisen ja muita ennustevaihtoehtoja veto 6

9 voimaisemman asuinalueen asukkailleen. Rakentaminen on asuin ja palvelurakenteita täydentävää. Salo on onnistunut tavoittamaan tonttitarjonnassaan monien suomalaisten haaveen asua luonnonläheisessä, rauhallisessa ja omakotivaltaisessa ympäristössä. Palveluihin liittyvät kysymykset on integroitu Salon kaupungin maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun. Selkeät pelisäännöt ovat tehostaneet Salon maankäyttöä tavoite ennusteessa. Erityyppiselle asuntorakentamiselle on luotu mahdollisuudet. Hajarakentaminen on saatu aktiivisella ja johdonmukaisella lupapolitiikalla hallintaan siten, että haja asutus ei ole muodostunut kaupungin kestävyyden kannalta kielteiseksi asiaksi. Haja alueita on saatu eheytettyä toimintakelpoisiksi ryppäiksi kunnioittaen samalla maaseutumaisten alueiden luonnon ja kulttuuriarvoja. Eheämmällä yhdyskuntarakenteella saadaan osaltaan hidastettua salolaisten henkilöautomatkojen määrän ja pituuden kasvua. Maankäyttö auttaa parantamaan tavoiteennusteessa kevyen ja julkisen liikenteen asemaa. Pikkukaupunkimaisina pysyneet arkipäivän toimintojen väliset etäisyydet kasvattavat kestävämpien kulkumuotojen osuuksia varsinkin, kun samalla kevyen liikenteen väylien kunto pidetään hyvänä ja linja autoliikenne toimii reunaehtoihinsa nähden hyvin. Salon Viherkaupunki ajatus toteutuu laajalla rintamalla. Viherkaupunki tarkoittaa tavoitteellisessa ennustevaihtoehdossa ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti kestävää yhteyttä kaupungin ja maaseutualueiden välillä. Viherkaupunki merkitsee myös vahvaa ja integroitua paikallista ilmastonäkemystä. Maankäyttöön, liikenteeseen, energiantuotantoon ja kulutukseen sekä rakentamiseen liittyvät valinnat pyrkivät selkeään päästöjen vähentämiseen. 2.2 Rakennusten lämmitys Salon kasvihuonepäästöennusteissa rakennusten lämmitykseen sisältyy asuin ja vapaaajanrakennusten lisäksi palvelu ja julkisen sektorin rakennusten lämmitys. Vuoden 2009 energia ja kasvihuonekaasutaselaskelmien mukaisesti teollisuuden ja maatalouden lämmöntuotannon päästöjä käsitellään sektoreittain luvuissa 2.5 ja 2.6. Teollisuuden käyttämä kaukolämpö sisältyy kuitenkin taselaskennan tavoin tähän rakennusten lämmitystä käsittelevään lukuun. Taulukko 3 Rakennusten lämmityksen kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Rakennukset 2009 Päästöt (1000 tonnia CO 2 -ekv) Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2020 Trendiennuste Uhkakuvaennuste Tavoiteennuste Kaukolämpö % 23 % 60 % Sähkölämmitys % 27 % 31 % Erillislämmitys 73 3 % 0 % 8 % Lämpöpumput alle % 214 % 191 % Yhteensä % 15 % 30 % Kokonaispäästöosuus 30 % 29 % 29 % 25 % Rakennusten lämmityksestä aiheutuu 29 prosenttia trendiennusteen kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöosuus on pienempi kuin vuonna Rakennusten lämmityksen kasvihuonekaasupäästöjen määrän kehitykseen vaikuttaa rakennuskannan muutokset. 7

10 Uudet rakennukset kattavat vanhempien rakennusten poistuman, uusien asukkaiden asuntotarpeen ja asumisväljyyden kasvun tonnia CO 2 ekv Lämpöpumput Erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö Trendi Uhka Tavoite Kuvio 4 Lämmityksen kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Asuinrakennustyyppien uudisrakennusosuudet ja lämmitystapajakaumat ovat säilyneet melko muuttumattomina. Kaukolämpö on kerrostalojen pääasiallinen lämmönlähde alueilla, joille lämpöverkko ulottuu. Sähkölämmitys on säilyttänyt asemansa suosituimpana pientalojen lämmitystapana. Öljylämmityksen suosio on hiipunut samalla kun maalämpöpumppujen käyttäjämäärä on kasvanut. 2 Vain pieni osa öljylämmittäjistä on vaihtanut muihin päästöttömämpiin lämmönlähteisiin. Ilmalämpöpumppujen määrä on kasvanut ja puuta hyödynnetään ahkerasti muiden lämmönlähteiden tukena. Trendissä energiatehokkuus on kehittynyt viiveellä tiedossa olevien määräysten muutosten mukaisesti. Rakentamisratkaisut ovat keskimäärin tasoa, eikä rakentajilla ole kannustetta toteuttaa haastavampia ratkaisuja. Korjausrakentamisessa tehdään vain pakolliset ja selkeästi teknis taloudellisesti kannattavat toimenpiteet rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Myös uhkakuvamaisessa ennustevaihtoehdossa rakennusten osuus Salon kokonaispäästöistä on 29 prosenttia. Kasvihuonekaasupäästöjen määrä on kasvanut vuosien 2009 ja 2020 välillä 15 prosenttia. Rakennusten lämmitystapajakaumassa ei tapahdu suuria muutoksia. Maankäyttöluvussa 2.1 hahmoteltu vahvistunut yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitys on kasvattanut vajaan kymmenen vuoden aikana pientalojen suhteellista osuutta. Kerrostalojen, rivitalojen ja tiiviimpien pientaloratkaisujen uudisrakentamisosuudet ovat pienentyneet nykyisestä. Lämmitystapojen jakauma on säilynyt muuttumattomana. Kaukolämmön kulutuksen kasvu on hiipunut. Sähkö on säilyttänyt asemansa yleisimpänä pientalojen lämmönlähteenä sähkön kallistumisesta ja maalämmön suosion kasvusta huolimatta. Vain pieni osa öljylämmittäjistä on vaihtanut päästöttömämpiin energialähteisiin. Ilmalämpöpumppujen käyttö on lisääntynyt ja polttopuuta hyödynnetään muiden lämmitysmuotojen tukena. Rakentamisen energiatehokkuuden kehitys on hidastunut uhkakuvaennusteessa 2010 luvun puolivälin vaatimustasolle. Monet teknisesti ja taloudellisesti 2 Taulukon 1 mukaisesti maalämpöpumppujen käyttämän sähkön kasvihuonekaasupäästöt moninkertaistuvat kaikissa ennustevaihtoehdoissa. Maalämmön päästöjen suhteellisen suuri kasvu selittyy ennusteissa oletetulla pumppujen määrän nopealla kasvulla. 8

11 järkevät energiatehokkuuskorjaukset jäävät tahtotilan ja kannusteiden puuttumisen vuoksi tekemättä. Tavoitteellisessa ennusteessa rakennusten kasvihuonekaasupäästöt pienentyvät kolmanneksen nykytasolta ja rakennusten päästöosuus supistuu vajaasta kolmanneksesta neljännekseen. Salo on onnistunut vauhdittamaan hitaasti etenevää muutosta väljästä rakentamisnäkemyksestä kohti eheämpää pientaloasumista maankäyttöluvun 2.1 mukaisesti. Keskusta alueiden ulkopuolisia pientalovaltaisia alueita on liitetty kaukolämpöverkkoon. Verkko kasvaa hallitusti siten, että kaikki halukkaat saadaan liitettyä kaukolämmön piiriin. Maalämmön suosio on lisääntynyt ja sähkölämmityksen osuus pienentyy. Öljylämmitteisissä rakennuksissa hyödynnetään biokomponentteja sisältävää öljyä. Ilmalämpöpumput ovat muuttuneet rakennuksien vakiovarusteiksi ja aurinkolämpöön perustuvat tukilämmitysjärjestelmät ovat yleistyneet. Puun lämmityskäyttö lisääntyy koko ajan. Rakennusmääräykset purevat tavoite ennusteessa ja osa uudisrakentamisesta lähestyy vuonna 2020 jo nollaenergiatasoa. Rakentajat ovat Salossa aktiivisia. Kaupunki on onnistuneesti kannustanut heitä hakemaan tavanomaista energiatehokkaampia ratkaisuja. Myös korjausrakentamista ohjataan onnistuneesti. Suurin osa taloudellisesti ja teknisesti mielekkäistä rakennuskannan energiankäyttöä tehostavista korjauksista toteutetaan. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukset ovat yleistyneet. Rakennuksiin ja alueisiin integroitua hajautettua energiantuotantoa on jonkin verran. Ylimääräinen pientuotettu sähkö on mahdollista syöttää sähköverkkoon. Kokonaisuudessaan hajautetun tuotannon vaikutusten oletetaan kuitenkin olevan vielä suhteellisen pienet vuonna Kaukolämmön ja sähkön tuotannon energialähdevalinnoilla on suuri merkitys rakennusten lämmityksen päästöihin. Kaukolämmön päästöosuuden suhteellinen kasvu kuvion 4 trendi ja uhkakuvavaihtoehdoissa johtuu siitä, että lämmityssähkön ominaispäästökerroin supistuu samalla kun kaukolämmön tuotannon polttoainejakauma ja sen päästökerroin pysyvät suhteellisen fossiilis ja turveperäisinä. Tavoite ennusteessa uusiutuvien energialähteiden osuus on noussut Salon alueen kaukolämmön tuotannossa liki 75 prosenttiin, kun trendi ja uhkakuvaennusteessa osuus on jäänyt alle viidennekseen. Sähkön ja kaukolämmön ominaispäästöoletuksia käsitellään tarkemmin raportin luvussa Muu sähkönkulutus Muuhun kuin lämmitykseen ja lämpöpumppuihin Salossa käytetyn sähkön tuotantoon liittyi vajaa viidennes ennustevaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöistä. Muun sähkön päästöt pysyvät trendiennusteessa nykytasolla. Uhkakuvassa päästömäärä kasvaa 37 prosentilla, kun taas tavoitemaisessa ennusteessa päästömäärä pienenee 17 prosentilla (Kotitalouksien sähkönkulutuksen oletetaan jatkavan trendiennusteessa kasvuaan sähkön kallistumisesta huolimatta. Uudistuva laitekanta tehostaa sähkönkäyttöä. Samanaikaisesti kasvava kulutus heikentää teknologian kehityksen ja energiansäästötoimenpiteiden myönteistä vaikutusta. Uhkakuvassa sähkölaitteiden ja sähköä käyttävän talotekniikan määrä kasvaa entisestään, kun kotien ja vapaa ajan asuntojen varustelutaso paranee. Tavoite ennusteessa salolaisten sähkönkulutuksen kasvu on lähtenyt taittumaan. Valaistuksessa, kylmälaitteissa ja viihde elektroniikassa otetaan koko ajan käyttöön uusia energiatehokkuutta parantavia teknisiä ratkaisuja. Eniten energiansäästöön vaikuttavat kuitenkin kuluttajat ja heidän sähkönkäyttötottumuksiensa muutokset. 9

12 Taulukko 4 ja Kuvio 5). Kotitalouksien sähkönkulutuksen oletetaan jatkavan trendiennusteessa kasvuaan sähkön kallistumisesta huolimatta. Uudistuva laitekanta tehostaa sähkönkäyttöä. Samanaikaisesti kasvava kulutus heikentää teknologian kehityksen ja energiansäästötoimenpiteiden myönteistä vaikutusta. Uhkakuvassa sähkölaitteiden ja sähköä käyttävän talotekniikan määrä kasvaa entisestään, kun kotien ja vapaa ajan asuntojen varustelutaso paranee. Tavoite ennusteessa salolaisten sähkönkulutuksen kasvu on lähtenyt taittumaan. Valaistuksessa, kylmälaitteissa ja viihde elektroniikassa otetaan koko ajan käyttöön uusia energiatehokkuutta parantavia teknisiä ratkaisuja. Eniten energiansäästöön vaikuttavat kuitenkin kuluttajat ja heidän sähkönkäyttötottumuksiensa muutokset. Taulukko 4 Muun kuin lämmityssähkön kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Palvelujen määrän kasvu lisää trendi ja uhkakuvaennusteissa palvelujen sähkönkulutusta. Sektori muuttuu nykyistä energiaintensiivisemmäksi, mikä merkitsee palvelun tuottamista kohti käytetyn sähkömäärän kasvua. Sektorilla ei ole kiinnitetty samalla tavoin huomiota energiatehokkuuden tärkeyteen kuin teollisuudessa. Tavoitemaisessa ennustevaihtoehdossa palvelusektorin laitekanta uusiutuu ja palvelualan sähkönsäästöpotentiaali alkaa realisoitua. Nykyistä kannustavammat energiatehokkuussopimukset vaikuttavat positiivisesti yksityisten ja julkisten palvelujen sähkönkulutukseen Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2020 Muu sähkönkulutus Päästöt Trendiennustennustennuste Uhkakuva Tavoite (1000 tonnia CO 2 -ekv) Kotitaloudet % 70 % 3 % Palvelut % 55 % 5 % Teollisuus % 22 % 33 % Maatalous 11 5 % 10 % 3 % Yhteensä 94 0 % 37 % 17 % Osuus päästöistä 16 % 16 % 18 % 16 % tonnia CO 2 ekv Maatalous Teollisuus Palvelut Kotitaloudet Trendi Uhka Tavoite 10 Kuvio 5 Muun sähkönkulutuksen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ennusteissa. Teollisuustuotannon kasvu lisää sektorin sähkönkulutusta (ks. myös teollisuussektoria käsittelevä luku 2.5). Trendi ja tavoite ennusteissa teollisuuden energiatehokkuuden

13 parantuminen tasaa tuotannon muutoksen energiankäytölle aiheuttamaa painetta. Luvussa 2.6 käsiteltävän maataloussektorin kuluttaman sähkön määrän oletetaan kaikissa ennustevaihtoehdoissa pysyvän lähellä nykyistä tasoa. Sähkönkäytön päästöennusteisiin vaikuttaa arvioidun kulutusmäärän kehityksen lisäksi se, millä energialähteillä sähkö tuotetaan. Ennustelaskelmissa oletetaan, että kaikki sähkö hankitaan valtakunnan verkosta. Trendi ja tavoitevaihtoehdoissa päästökauppa ja ydinvoiman tuotanto ovat saaneet pienennettyä sähkön ominaispäästökerrointa prosenttia. Uhkakuvassa kerroin kasvaa reilulla viidenneksellä. Jos luvun 4.1 ominaispäästöoletusten vaikutus jätettäisiin huomioimatta ja laskennassa käytettäisiin vuoden 2009 sähköntuotannon energialähteiden jakaumaa, muuhun kuin lämmitykseen käytetyn sähkön kasvihuonekaasupäästöjen määrä pysyisi trendissä nykytasolla. Uhkakuvassa päästöt kasvaisivat 30 prosenttia, kun taas tavoite ennusteessa ne pienenisivät 11 prosentilla. 2.4 Liikenne Liikenteen energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavat liikkumisen tarve, kulku ja kuljetustapavalinnat sekä kulkuneuvoteknologia. Nykykehityksen jatkuminen kasvattaa liikenteen päästöjä trendiennusteessa vuosien välillä 7 prosenttia (Taulukko 5 ja Kuvio 6). Uhkakuvassa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät 29 prosenttia. Tavoitemaisessa ennusteessa liikenteen päästöjen kasvu on kääntynyt laskuun. Päästöt ovat vuoden 2020 lopussa 3 prosenttia pienemmät kuin vuonna Kaikissa ennustevaihtoehdoissa raideliikenne aiheuttaa pari prosenttia liikenteen kokonaispäästöistä. Liikenteen päästöihin sisältyy aluepohjaisen laskentatavan vuoksi kaikki Salon tie ja raideliikenne, mukaan lukien alueen läpi kulkeva liikenne. Taulukko 5 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2020 Liikenne Päästöt Trendiennustennustennuste Uhkakuva Tavoite (1000 tonnia CO 2 -ekv) Tieliikenne % 29 % 3 % Raideliikenne 3 0 % 39 % 12 % Yhteensä % 29 % 3 % Kokonaispäästöosuus 31 % 32 % 33 % 35 % Liikenteen päästöosuus nousee 31 prosentin lähtötasolta vuoteen 2020 mennessä prosenttiin (Taulukko 5). Osuus kasvaa varsinkin tavoitevaihtoehdossa siksi, että sähkön ja lämmönkulutus ja energiantuotannon ominaispäästöt pienentyvät suhteessa enemmän kuin liikenteen päästöt. Uhkakuvaennusteessa liikenteen kokonaispäästöosuus jää päästöjen kasvusta huolimatta vain kolmannekseen muun energiantuotannon päästöjen kasvaessa samassa suhteessa liikenteen päästöjen kanssa. Salo sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kaupunkia halkoo itä länsisuunnassa valtatie 1 ja Salon läpi kulkee Turun ja Helsingin välinen rantarata. Päästöennusteen tie 3 Liikenteen ennustekohtaisten suoritemäärien ja kasvihuonekaasupäästöjen arviointiin liittyy muiden sektorien ja toimintojen ennustelaskentaa suurempaa epävarmuutta. Trendi ja tavoitevaihtoehdossa liikenteen päästökehityksen virhemarginaali voi kasvaa 5 prosenttiyksikköön. Uhkakuvaennusteessa marginaali voi olla jopa 10 prosenttiyksikköä. 11

14 ja rataverkko pohjautuu nykyiseen liikenneverkkoon (ks. oletukset luvusta 4.4). Trendija uhkakuvaennusteissa yhdyskuntarakenteen hajautuminen lisää salolaisten autoriippuvuutta. Hajautuva yhdyskuntarakenne kasvattaa uhkakuvassa muita ennustevaihtoehtoja enemmän toimintojen keskinäisiä etäisyyksiä ja lisää henkilöautolla liikkumisen tarvetta kaupungin sisällä. Asenteet, autoilua tukevat väyläratkaisut ja huonosti toimiva joukkoliikenne ovat vahvistaneet henkilöautokeskeistä näkökulmaa. Tavoite ennusteessa maankäytön ja liikenteen suunnittelu ovat integroituneet nykyistä vahvemmin toisiinsa. Eheytyvä rakenne pienentää liikkumistarvetta lyhentämällä palvelujen ja muiden toimintojen välisiä etäisyyksiä. Jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan taajamissa sujuvilla ja laadukkailla kevyen liikenteen olosuhteilla. Osa henkilöautoilijoista saadaan siirtymään kävelijöiksi, pyöräilijöiksi ja joukkoliikenteen käyttäjiksi. Liikkumisvalintoihin vaikutetaan laajan keinovalikoiman avulla tonnia CO 2 ekv Trendi Uhka Tavoite Raideliikenne Tieliikenne Kuvio 6 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Taloudelliset reunaehdot heikentävät mahdollisuutta synnyttää Saloon kattavaa joukkoliikennejärjestelmää. Trendiennusteessa paikallisen linja autoliikenteen kohtuullinen peruspalvelutaso on saatu ylläpidettyä keskustataajamassa ja kaupungin suurimpien taajama alueiden välillä. Uhkakuvassa joukkoliikenteen kulkutapaosuus näivettyy lisääntyneen autoilun vuoksi. Sisäisen linja autoliikenteen ylläpitäminen on vaikeaa, kun yhä useampaan suuntaan jakautuva liikkumistarve hankaloittaa kannattavien runkoreittien syntymistä. Tavoite ennusteessa on saatu aikaan perustasoa toimivampi linjaautoliikenne Salon keskusta alueella ja entisten kuntakeskusten välisillä yhteyksillä. Palvelut mukailevat keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistushankeen palvelutasolinjauksia. 4 Raideliikenteen palvelutaso on parantunut ja toimiva liityntäliikenne on sujuvoittanut salolaisten arjen matkaketjuja. Julkinen liikenne pystyy tavoite ennustevaihtoehdossa tarjoamaan varteen otettavan vaihtoehdon kotitalouksien kakkosautolle. Päästöennusteet eivät pyri arvottamaan yksityisautoilua, joukko ja kevyttä liikennettä mustavalkoisesti hyviin ja huonoihin vaihtoehtoihin. Liikennemuodon merkitys riippuu siitä, miten hyvin se täyttää matkustus ja kuljetustarpeet ja miten paljon siitä aiheutuu 4 KETJU hankkeesta löytyy lisätietoa Marja Rosenbergin ja Henriikka Weisteen raportista KETJU yhdistää kaupunki ja seutuliikenteet. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus (Liikenne ja viestintäministeriön julkaisuja 39/2009, Liikenne ja viestintäministeriö). Saloa koskevan seudullisen KETJU raportin tekivät Anna Saarlo ja Seppo Lampinen (Aluetyöryhmän raportti ). 12

15 kustannuksia ja haittoja. Henkilöauto on joissakin toimintaympäristöissä muita liikkumistapoja soveltuvampi vaihtoehto etenkin, jos ajoneuvo on moottoritekniikaltaan energiatehokas ja vähäpäästöinen. Teknologia ei tarjoa vielä 2020 luvun alussa patenttiratkaisua tieliikenteen päästöongelmiin, koska liikennemäärien kasvu syö ajoneuvotekniikan kehityksen tuomia etuja. Tieliikennesuoritteen laskennallinen kasvu on ennusteesta riippuen pienimmilläänkin 14 prosenttia ja suurimmillaan 36 prosenttia. 2.5 Teollisuus ja työkoneet Teollisuuden lämmöntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä aiheutui reilut 12 prosenttia salolaisten vuoden 2009 kasvihuonekaasupäästöistä. Mukana ovat myös rakennuksien lämmitystä tarkastelleeseen lukuun 2.2 sisältyvä teollisuusrakennusten kaukolämmitys ja muuhun sähkönkulutukseen (luku 2.3) sisältyvä teollisuuden sähkön käyttö. Salossa ei syntynyt vuonna 2009 poltetun kalkin, klinkkerin, tasolasin, teräksen, vedyn ja typpihapon tuotannon kaltaisiin teollisuusprosesseihin liittyviä suoria kasvihuonekaasupäästöjä. Taulukko 6 Teollisuuden kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2020 Teollisuus Päästöt Trendiennustennustennuste Uhkakuva Tavoite (1000 tonnia CO 2 -ekv) Lämmöntuotanto 15 2 % 6 % 10 % Työkoneet 5 6 % 0 % 26 % Teollisuusprosessit 0 0 % 0 % 0 % Sähkö % 22 % 33 % Kaukolämpö 9 17 % 11 % 49 % Yhteensä 72 7 % 9 % 35 % Kokonaispäästöosuus 12 % 10 % 11 % 9 % Salon teollisuustuotannon määrän kasvu seuraa kansallista kehitystä. Kaikissa ennusteissa tapahtuu hieman elinkeinorakenteen liukumaa teollisuudesta palvelujen suuntaan. Alkutuotanto ja jalostus painottuvat kuitenkin Salossa Varsinais Suomen keskimääräistä tilannetta enemmän. Palvelut työllistävät puolestaan suhteellisesti vähemmän salolaisia kuin maakunnassa keskimäärin. Elinkeinorakenne pysyy trendiennusteessa nykyisenkaltaisena. Yritysrakenne painottuu pienyrityksiin tonnia CO 2 ekv Kaukolämpö Sähkö Teollisuusprosessit Työkoneet Lämmöntuotanto Trendi Uhka Tavoite 13

16 Kuvio 7 Teollisuuden kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Trendi ja tavoite ennusteessa tieto ja viestintätekniikkaa valmistavan teollisuuden rooli pysyy Salossa merkittävänä. Uhkakuvassa tieto ja viestintätekniikan merkitys pienenee ja teollisuuden rakenne painottuu perinteisemmän pienen ja keskisuuren konepaja ja puusepänteollisuuden suuntaan. Päästöennusteet eivät ota kantaa siihen, miten teollisuuden ja yleensä toimialarakenteen radikaalimpi muutos vaikuttaisi Salon alueen kasvihuonekaasupäästöjen määrään vuonna Esimerkiksi raskaamman metalli ja prosessiteollisuuden yksikköjen perustaminen vaikuttaisi kuitenkin selvästi päästömäärään ja jakaumaan. Trendissä ja tavoitteessa osa teollisuuden öljynkäytöstä on korvautunut bioperäisillä polttoaineilla ja komponenteilla. Samanaikaisesti teollisen tuotannon energiatehokkuus on parantunut. Teollisuuden energiaintensiivisyyden vähentyminen ja energiankäytön tehostuminen näkyvät trendi ja tavoite ennusteessa myös pienempänä sähkönkulutuksena (Taulukko 6 ja Kuvio 7). Uhkakuvassa salolaisen teollisuuden öljyn kulutus pysyy nykytasolla, eikä sektorin energiatehokkuuskaan parane odotetulla tavalla. Teollisuusprosessien suorien päästöjen oletetaan pysyvän kaikissa ennustevaihtoehdoissa nykytasolla. Ajettavien, siirrettävien ja käsikäyttöisten työkoneiden määrän oletetaan kasvavan Salossa kansallista vauhtia. Biopohjaiset polttoaineet ja uuden konekannan parempi energiatehokkuus näkyvät trendi ja tavoite ennusteissa hieman nykyistä pienempinä työkoneiden kasvihuonekaasupäästöinä. Uhkakuvassa päästöt kasvavat jonkin verran biopolttoaineiden pienemmän osuuden vuoksi. Taulukon 6 ja kuvion 7 sisältämä teollisuuden työkoneet ryhmässä on kaikki muut paitsi maatalouden työkoneet; maatalouskoneet sisältyvät seuraavan luvun sektorikohtaiseen tarkasteluun. 2.6 Maatalous Salo pysyy kaikissa ennustevaihtoehdoissa keskimääräistä maatalousvaltaisempana kuntana. Maataloustuotannon suorien ja energiaperäisten kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan pysyvän joko nykyisellään tai vähenevän hieman (Taulukko 7 ja Kuvio 8). 5 Sektorin kokonaispäästöosuus on ennustevaihtoehdosta riippuen prosenttia; vuonna 2009 maatalous aiheutti viidenneksen päästöistä. Viljelysmaiden lannoituksesta sekä tuotantoeläinten ruoansulatuksesta ja lannasta johtuu noin 2/3 maatalouden päästöistä. Loppuosa oli sektorin lämmöntuotantoon, sähkönkulutukseen ja työkoneisiin liittyneitä energiapohjaisia kasvihuonekaasupäästöjä. Taulukko 7 Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. 5 Ennustelaskelmissa ei huomioitu maatalousmaahan liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä ja nieluja eikä muitakaan maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden vaikutuksia Salon alueen kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen. 14

17 2009 Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2020 Maatalous Päästöt Trendiennustennustennuste Uhkakuva Tavoite (1000 tonnia CO 2 -ekv) Lämmöntuotanto 19 0 % 5 % 5 % Työkoneet 12 6 % 0 % 26 % Sähkö 11 5 % 10 % 3 % Suorat päästöt 68 1 % 2 % 4 % Yhteensä % 3 % 6 % Kokonaispäästöosuus 19 % 18 % 16 % 22 % Trendivaihtoehdossa maatalouden tuotantomäärät pysyvät nykyisellä tasolla. Tuotannon suorat kasvihuonekaasupäästöt eivät juuri muutu. Uhkakuvassa sektorin päästöjen kasvua leikkaa maataloustuotannon supistuminen. Samalla ovat kuitenkin kasvaneet tuotannon ominaispäästöt. Tavoitteessa maatalouden toimintamahdollisuudet ovat säilyneet. Samalla kun tuotantomäärät ovat kasvaneet, viljelyn ja karjanhoidon suoria päästöjä on saatu vähennettyä mm. lannankäsittelyn metaanipäästöjä pienentämällä. Maataloussektorin sähkönkulutuksen päästöihin vaikuttavat merkittävästi sähköntuotannon päästöoletukset (luku 4.1). Tavoite ennusteessa maatiloilla on hyödynnetty energiansäästömahdollisuuksia ja maatilojen vapaaehtoista energiatehokkuusohjelmaa nykyistä enemmän. Puupolttoaineiden, maatalousperäisten biopolttoaineiden ja muun uusiutuvan energian käyttöä on lisätty. Tavoite ennusteen taustaoletuksena on, että maatalouden tuotannon yhteydessä syntyneitä jätteitä ja sivutuotteita kuten olkia ja korsia hyödynnetään tiloilla lämmöntuotannossa. Tilakokojen kasvu on muuttanut lannasta ja lietteestä tuotetun biokaasun tuotannon kannattavaksi toiminnaksi tonnia CO 2 ekv Sähkö Työkoneet Lämmöntuotanto Suorat päästöt Trendi Uhka Tavoite Kuvio 8 Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Tuotantoeläintalouden laajenemisella ja yhä suurempiin tuotantoyksiköihin perustuvan maatalouden suurteollistuminen vaikuttaa sektorin ja edelleen Salon kaltaisen keskimääräistä maatalousvaltaisemman alueen kokonaispäästöihin. Esimerkiksi eläimen suursikala saattaisi lisätä karkeasti arvioiden viitisen prosenttia maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja noin prosentin verran Salon kokonaispäästöjä. Toisin syntyviä päästöjä voisi kompensoida jonkin verran tilalla fossiilisia polttoaineita korvaavan biokaasun hyödyntäminen paikallisessa energiantuotannossa. 15

18 2.7 Jätteiden ja jätevesien käsittely Kaatopaikoille päätyvästä biohajoavasta jätteestä syntyy metaanipitoista kaasua. Salon energia ja kasvihuonekaasutaselaskelman mukaan kaatopaikkakaasu aiheutti vuonna 2009 yli 70 prosenttia jätehuollon kasvihuonekaasupäästöistä. Kompostoinnista syntyi viitisen prosenttia jätehuollon päästöistä ja vajaa neljännes oli jäteveden puhdistuksen aiheuttamia metaani ja typpioksiduulipäästöjä. Kokonaisuudessaan Salon alueella syntyneiden jätteiden ja jätevesien käsittelystä aiheutui kuitenkin vain parisen prosenttia alueen lähtövuoden kokonaispäästöistä. Trendi ja tavoite ennusteiden myönteinen jätehuollon päästökehitys johtuu jatkuvasti tehostuvasta biohajoavan aineksen käsittelystä ja kaatopaikkakaasun talteenotosta (Virhe. Kirjanmerkin viittaus itseensä ei kelpaa.). Samat tekijät pitävät uhkakuvaennusteessa kasvavien jätemäärien käsittelyn päästöt kurissa. Trendissä ja tavoitteessa jätemääriä vähentävät jätteen synnyn ennaltaehkäisy, kierrätys ja materiaalien uusiokäyttö. Kokonaisvaltainen jätteiden hyödyntäminen tehostaa jätehuoltoa kolmanneksen tavoitevaihtoehdossa. Tämä noudattaa Etelä ja Länsi Suomen jätesuunnitelman valtakunnallista tiukempaa kaatopaikkasijoittamisen tavoitetta. Tavoite ennusteessa on Korvenmäen jäteasemalle rakennettu biojätteen mädättämö. Se tuottaa yhdyskunnan, teollisuuden ja maatalouden biohajoavasta jätteestä metaanipitoista kaasua Korvenmäen biokaasuvoimalaitoksen käyttöön. Taulukko 8 Jätteiden ja jätevesien käsittelyn kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Jätehuolto 2009 Päästöt (1000 tonnia CO 2 -ekv) Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2020 Trendiennuste Uhkakuvaennuste Tavoiteennuste Jätteidenkäsittely % 0 % 30 % Kokonaispäästöosuus 2 % 2 % 2 % 1 % Etelä ja Länsi Suomen jätesuunnitelman mukaan jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjä saadaan pienennettyä myös jätteitä polttamalla. Kyseeseen tulisi fossiilisia polttoaineita korvaava energiakäyttö siten, että kierrätyskelpoista jätettä ei polteta. Salon kasvihuonekaasupäästöennusteet eivät ota kantaa jätteiden energiakäyttöön ja siihen liittyviin paikallisiin laitosratkaisuihin. Raportin luvussa 3 tarkastellaan kuitenkin skenaariomaisesti, miten paikallinen jätteenpoltto voisi mahdollisesti vaikuttaa laskettuihin päästöennusteisiin. 16

19 3 Paikallisen energiantuotannon skenaarioita Salon paikallinen sähköntuotanto pystyi kattamaan 5 prosenttia alueella vuonna 2009 kulutetusta sähkömäärästä. Luvussa 2 esiteltyjen päästöennusteiden oletuksena on, ettei paikkakunnan sisällä tapahtuva sähköntuotanto juurikaan lisäänny. Ennusteissa oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että Salossa kulutettu sähkö hankitaan valtakunnan verkosta. Sähkön ominaispäästöt pohjautuvat ennusteissa siten suurelta osin arvioihin suomalaisen sähköntuotannon ja nettoviennin kehityksestä. Tässä luvussa tarkastellaan skenaariomaisesti, miten paikalliset energiantuotannon ratkaisut vaikuttaisivat trendi, uhkakuva ja tavoite ennusteiden tuloksiin. Skenaariolaskelmissa oletetaan, että paikallisesti tuotettu sähkö kulutetaan Salossa ja mahdollinen kulutuksen ja tuotannon välinen alijäämä katetaan valtakunnan verkosta saatavalla sähköllä. Kahdessa skenaariossa paikalliset sähköntuotannon ratkaisut vaikuttavat myös kaukolämmityksen päästöihin. Laskelmat ovat suuntaa antavia, eivätkä mm. täytä jätehuollon elinkaariarvioinnin jätteen hyödyntämisestä syntyville säästöille asetettuja kriteerejä. Skenaariovaihtoehtoja on neljä. A skenaariossa Salossa toimii jätteitä polttava lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos. B skenaariossa paikkakunnalle on rakennettu jätevoimalaitoksen lisäksi tuulivoimalaitoskapasiteettia. Jätevoimalaitos on mitoitettu Korvenmäen jäteaseman ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaisesti. Sen oletetaan korvaavan tällä hetkellä käytössä olevan Vapo Oy:n yhteistuotantolaitoksen lämmöntuotannon. Skenaariot C ja D tarkastelevat erilaajuisia paikallisia tuulivoiman tuotantovaihtoehtoja tonnia CO 2 ekv Trendi TrendiA Uhka UhkaA Tavoite TavoiteA Jätehuolto Sähkö 20% Kaukolämpö 30% Erillislämmitys 50% Maatalous Muu polttoaine Liikenne Kuvio 9 Jätevoimalaitosskenaarion A vaikutus päästöennusteisiin (skenaarioennustevaihtoehtojen kuvaajat ovat TrendiA, UhkaA ja TavoiteA). Jätepolttoaineen kasvihuonekaasupäästökerroin riippuu sen sisältämästä fossiilisen ja biohajoavan hiilen osuuksista. A ja B skenaarioissa jätevoimalaitoksessa käytetään vuonna 2020 pääosin syntypaikkalajiteltua kotitalousjätettä ja palvelujen, teollisuuden sekä rakentamisen polttokelpoista jätettä. Jätepolttoaineiden rinnalla käytetään apu ja tukipolttoaineena biokaasua ja kevyttä polttoöljyä. Kaasu tuotettaan Korvenmäen alueelle rakennetussa mädättämössä. Se vastaa jätteenkäsittely ja kaasuntuotantokyvyltään jäteaseman ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitettyjä kapasiteettitietoja. 17

20 Jätevoimalaitoksen lämmöntuotanto korvaa skenaarioissa A ja B nykyisenkaltaisen yhteistuotantovoimalaitoksen kaukolämmön tuotannon. Tuotantomäärä vaihtelee ennustevaihtoehdosta riippuen GWh:n välillä. Voimalaitoksen sähkön nettotuotannon oletetaan olevan 50 GWh. Sähköntuotannon määrää ja ajoittumista on hankala arvioida, koska sähkö tuotetaan vapaille markkinoille, jossa tuotantorakennetta ohjaa sähkönkulutuksen hetkellinen vaihtelu. B skenaariossa on jätevoimalaitoksen sähkön tuotannon lisäksi 50 GWh paikallista tuulivoiman tuotantoa tonnia CO 2 ekv Trendi TrendiB Uhka UhkaB Tavoite TavoiteB Jätehuolto Sähkö 20% Kaukolämpö 30% Erillislämmitys 50% Maatalous Muu polttoaine Liikenne Kuvio 10 Jäte ja tuulivoimalaitosskenaarion B vaikutus päästöennusteisiin (skenaarioennustevaihtoehtojen kuvaajat ovat TrendiB, UhkaB ja TavoiteB). A ja B skenaarioiden jätevoimalaitos ei vähennä merkittävästi ennustevaihtoehtojen kokonaispäästöjä. 6 Kaukolämmön kasvihuonekaasupäästöt pienenevät trendi ja uhkakuvaennusteissa, koska jätepolttoaineen oletettu ominaispäästökerroin on pienempi kuin ennusteiden turve ja fossiilispainotteisten polttoaineyhdistelmien päästökertoimet (edellisen sivun kuvion 9 pylväät TrendiA ja UhkaA sekä yllä olevan kuvion 10 pylväät TrendiB ja UhkaB). Tavoite ennusteen biopolttoainepohjainen yhteistuotanto aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin jätepohjainen tuotanto (kuvion 9 kuvaaja TavoiteA ja kuvion 10 kuvaaja TavoiteB). Kulutetun sähkön päästöt kasvavat A skenaariossa, koska paikallisesti tuotetun sähkön ominaispäästöt ovat valtakunnan verkon keskiarvosähköä suuremmat (Kuvio 9). Skenaariossa B sähkön päästöjä pienentää paikallinen tuulivoima (Kuvio 10). Tuulivoiman rakentamista hankaloittavat tuotantoon soveltuvien sijoituspaikkojen rajallisuus ja tuulivoimalaitosten rakentamiseen liittyvien lupaprosessien hankaluudet. Tällä hetkellä Saloon on suunnitteilla useampi tuulivoimapuisto. Varsinais Suomen liiton tuulivoimaselvityksen 7 mukaan kaupungin alueelta löytyy suunnitelmissa pisimmälle ehtineen Näsen kartanon alueen lisäksi muitakin potentiaalisia tuulipuistojen sijoituspaikkoja. C skenaariossa oletetaan, että paikalliset tuulivoimalaitokset pystyvät tuottamaan vuoden 2020 aikana 100 GWh sähköä. Määrä kattaisi ennusteesta riippuen prosenttia Salon alueen sähkön tarpeesta. Vaihtoehtoisessa D skenaariossa 6 Tarkemmissa jätevoimalaitoslaskelmissa pitäisi huomioida nettomääräisesti energiantuotannon lisäksi siihen liittyvien kuljetusten ja prosessi talteen saatujen materiaalien hyötykäytön päästövaikutus (ks. esim. Benviroc Oy:n Suvi Monnin Ekokem Oy Ab:lle vuonna 2010 laatima Yhdyskuntajätteen käsittelyketjun hiilijalanjäljet selvitys). 7 Aleksis Klap, Heidi Saaristo ja Timo Juvonen (2011). Varsinais Suomen tuulivoimaselvitys (Varsinais Suomen liitto, Turku) 18

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus YM, MMM & TEM 2015 2 HS 29.10.2014 Bryssel. EU-maat ovat päässeet sopuun ilmasto- ja energiapolitiikan suurista

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet Low Carbon Finland 2050 -hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT 2 Rakennuskannan kehitys: baseline Terttu Vainio & Heljo, J., Nippala, E., Hekkanen,

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot