Salo 2020 Salon kaupungin päästöennuste vuodelle 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salo 2020 Salon kaupungin päästöennuste vuodelle 2020"

Transkriptio

1 Salo 2020 Salon kaupungin päästöennuste vuodelle 2020

2 Tilaaja: Salon kaupunki Tekijä: Ekokumppanit Oy Raportti

3 1 Johdanto Tulokset Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen vaikutus Rakennusten lämmitys Muu sähkönkulutus Liikenne Teollisuus ja työkoneet Maatalous Jätteiden ja jätevesien käsittely Paikallisen energiantuotannon skenaarioita Oletukset Sähkön ja lämmöntuotanto Rakennukset Sähkönkulutus Liikenne Teollisuus, työkoneet, maatalous ja jätehuolto Väestö, työpaikat ja palvelut Yleinen toimintaympäristö, teknologia ja asenteet Paikallisen energiantuotannon skenaariot Laskennasta Johtopäätöksiä: Miten kaupunki voi vaikuttaa päästöihin... 32

4 1 Johdanto Hyvä ennuste havainnollistaa, millainen tulevaisuuden tila voi olla mahdollinen nykytilanteen ja odotettavissa olevien muutosvoimien perusteella. Tämä raportti tarjoaa avauksia siihen, miten kuntatason päätöksillä ja toimenpiteillä voidaan vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen alueelliseen kehitykseen vaihtoehtoisissa lopputilanteissa ja millaiset mahdollisuudet Salon kaupungilla on vähentää paikallisia päästöjä. Ennusteen avulla voidaan tunnistaa keinot, joilla voidaan saavuttaa haluttu tulevaisuudentila ja välttää ei toivotut tulevaisuusvaihtoehdot. Raportissa esitellään yhden piste ennusteen sijaan kolme vaihtoehtoisiin ennusteskenaarioihin perustuvaa vuoteen 2020 ulottuvaa kasvihuonekaasupäästöennustetta. Trendiennuste on perusura, jossa Salon alueen päästöt jatkavat nykyisenlaista kehitystään ennakoitujen toimintaympäristön muutosten puitteissa. Uhkakuvamainen ennuste maalailee trendiä negatiivisemman kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulun. Tavoitteellinen ennustevaihtoehto kuvaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta toivottavampaa suuntaa Varsinais Suomen energia ja ilmastostrategian viitoittamalla tiellä kohti hiilineutraalimpaa kuntaa. Ennusteraportti rakenteeltaan seuraavanlainen. Perustuloksiin voi tutusta käymällä läpi luvun 2 tulosyhteenvedon ja luvun 5 johtopäätökset. Ennen toisen luvun toiminto ja sektoritarkasteluja käydään luvussa 2.1 läpi maankäyttöön liittyviä ennusteoletuksia. Luvuissa käsitellään päästöennusteita Salon vuoden 2009 energia ja kasvihuonekaasutaseraportissa käytetyn jaottelun pohjalta. Kaukolämpöä, erillislämmitystä ja sähkölämmitystä käsitellään luvussa 2.2, muuhun kuin lämmitykseen käytettyä sähköä luvussa 2.3, liikennettä luvussa 2.4, teollisuutta ja työkoneita luvussa 2.5, maataloutta luvussa 2.6 ja jätteiden käsittelyä luvussa 2.7. Luvussa 3 esitellään neljä paikalliseen energiantuotantoon liittyvää skenaariotarkastelua. Ennusteiden taustaoletuksia käydään läpi luvun 4 alaluvuissa. Raportin päättävässä johtopäätösluvussa pohditaan Salon kaupungin mahdollisuuksia vaikuttaa alueensa kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen. Ennusteet, laskentamallit, taustaoletukset ja raportin on tehnyt Marko Nurminen Ekokumppanit Oy:stä. Tekijä kiittää kaikkia ennusteisiin liittyneessä tiedonhaussa auttaneita ja ennustetuloksia kommentoineita henkilöitä. Kiitos. 2

5 2 Tulokset Salon trendipohjaisessa ennustevaihtoehdossa kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen oletetaan pysyvän nykyisenlaisena. Sitä muovaavat maltillisen ennakoidusti näköpiirissä olevat muutostekijät. P äästömäärä kasvaa trendivaihtoehdossa 2 prosenttia ennustelaskennan lähtövuodesta 2009 (Taulukko 1). 1 Uhkakuva hahmottelee trendiä negatiivisemman, mutta samalla myös mahdollisen tulevaisuusuran. Uhkana on, että päästöt ovat vuoden 2020 lopulla 21 prosenttia vertailuvuotta suuremmat. Tavoitteellisimmassa kolmannessa ennustevaihtoehdoista päästöjen kokonaismäärä laskee Salossa 14 prosenttia vuodesta Ennustamiselle luontaisen epävarmuuden vuoksi kokonaispäästöjen muutosten ennustelaskelmien virhemarginaali on karkeasti arvioiden ±2 4 prosenttiyksikköä. Taulukko 1 Kasvihuonekaasupäästölähteet Salon päästöennustevaihtoehdoissa. Päästölähde 2009 Päästöt (1000 tonnia CO 2 -ekv) Kokonaispäästöjen muutos vuonna Ennusteiden kasvihuonekaasupäästöjä verrataan ennusteen kanssa samanaikaisesti julkistetun Salon vuoden 2009 energia ja kasvihuonekaasutaseen tuloksiin. Vertailukohtina ei käytetä Varsinais Suomen Energiatoimiston Anne Ahtiaisen vuonna 2002 laatimaa Salon vuoden 2000 energia ja päästötaseen tuloksia, sillä ne sisältävät ainoastaan vuoden 2009 kuntaliitosta edeltäneen Salon alueen kasvihuonekaasupäästöt. Trendiennuste Uhkakuvaennuste Tavoiteennuste Kaukolämpö % 23 % 60 % Erillislämmitys 73 3 % 0 % 8 % Sähkölämmitys % 27 % 31 % Lämpöpumput alle % 214 % 191 % Muu sähkön käyttö 94 0 % 37 % 17 % Muu polttoainekäyttö 54 3 % 4 % 14 % Teollisuuslämpö 15 2 % 6 % 10 % Maatalouslämpö 19 0 % 5 % 5 % Työkoneet 20 6 % 0 % 26 % Liikenne % 29 % 3 % Jätehuolto % 0 % 30 % Teollisuusprosessit 0 0 % 0 % 0 % Maatalouden päästöt 68 1 % 2 % 4 % Yhteensä % 21 % 14 % Eniten kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaa liikenne. Tie ja raideliikenteessä syntyy kaikissa ennustevaihtoehdoissa kolmannes Salon kasvihuonekaasupäästöistä (Kuvio 1). Ennusteraportin lukujen 2.4 ja 4.4 oletukset liikennesuoritteen ja ajoneuvoteknologian kehityksestä muovaavat ennustevaihtoehtojen liikenteen päästömääriä. Ennusteet sisältävät myös kaupungin alueen läpikulkevan liikenteen päästöt. Salolaisten asuin ja palvelurakennusten lämmityksen päästöt muodostivat 30 prosenttia kokonaispäästöistä vuonna Lämmityksen päästöosuuteen sisältyy kauko ja sähkölämmitys, lämpöpumppujen sähkö ja kiinteistöjen öljy ja puulämmitys. Rakennusten lämmitys aiheuttaa trendi ja uhkakuvaennusteissa 29 prosenttia kokonaispäästöistä. Tavoitevaihtoehdossa neljännes päästöistä johtuu rakennusten lämmityksestä. Lämmityksen päästöjä tarkastellaan raportin luvussa 2.2 ja niiden oletuksia 3

6 luvussa 4.2. Teollisuuden ja maatalouden tuotantorakennusten lämmityksen päästöt sisältyvät teollisuus ja maatalouslukuihin 2.5 ja % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 17 % 17 % 14 % 2 % 2 % 31 % 33 % 1 % 1 % 3 % 3 % 1 % 2 % 33 % 16 % 16 % 18 % 12 % 12 % 10 % 8 % 6 % 8 % 10 % 11 % 10 % 2 % 1 % 19 % 1 % 35 % 16 % 14 % 6 % 5 % 3 % 2009 Trendi Uhka Tavoite Maatalous Jätehuolto Liikenne Työkoneet Teollisuuden polttoaineet Muu sähkön käyttö Erillislämmitys Lämmityssähkö Kaukolämpö Kuvio 1 Päästölähteiden osuudet Salon päästöennustevaihtoehdoissa. Rakennusten lämmityksen päästöt kasvavat eniten uhkakuvaennusteessa, jossa ne lisääntyvät 15 prosentilla. Tavoitemaisessa ennustevaihtoehdossa kaukolämmön, lämmityssähkön ja erillislämmityksen päästöt pienenevät 30 prosenttia. Trendissä päästöt pysyvät lähes nykyisellä tasollaan. Kaukolämmön ja sähkölämmityksen päästöjen ja päästöosuuksien muutokset riippuvat kulutusmäärien lisäksi lämmön ja sähköntuotannon ominaispäästöoletuksista (ks. luku 4.1). Trendi ja tavoite ennusteessa energiantuotannon päästökertoimet pienenevät ja uhkakuvassa ne suurenevat tonnia CO 2 ekv Trendi Uhka Tavoite Maatalouden tuotantotoiminta Jätteiden ja jätevesien käsittely Alueen tie ja raideliikenne Teollisuuden polttoaineet ja työkoneet Muu kuin lämmityksen sähkö Sähkölämmitys ja lämpöpumput Kiinteistökohtainen erillislämmitys Kaukolämpö Kuvio 2 Kasvihuonekaasupäästölähteet Salon päästöennustevaihtoehdoissa. Kulutetun sähkön tuotannosta aiheutui 24 prosenttia Salon vuoden 2009 päästöistä. Sähkön päästöosuus nousee ennusteissa prosenttia. (Kuvio 1). Päästömäärien muutoksiin vaikuttavat ennustevaihtoehtojen sähköntuotannon energialähteiden jakaumaoletukset. Taulukossa 1 ja Kuviossa 2 näkyvät sähköön liittyvät päästöt arvioitiin valtakunnallisen sähköntuotannon avulla. Ennusteen sähkönkulutuksen päästöistä ja niihin liittyvistä oletuksista kerrotaan luvuissa 2.3, 4.1 ja 4.3. Luvussa 3 käsitellään skenaariomaisesti neljää vaihtoehtoista paikallisen sähköntuotannon ratkaisua. 4

7 Taulukko 2 Asukaskohtaisten kasvihuonekaasupäästöt Salon päästöennustevaihtoehdoissa Per capita päästöjen muutos vuonna 2020 Päästölähde Päästöt Trendiennustennustennuste Uhkakuva Tavoite (tonnia CO 2 ekv/asukas) Kaukolämpö 1,1 5 % 14 % 63 % Erillislämmitys 1,3 10 % 7 % 14 % Sähkölämmitys 0,8 24 % 18 % 36 % Lämpöpumput 0,0 95 % 98 % 77 % Muu sähkön käyttö 1,7 7 % 27 % 23 % Muu polttoainekäyttö 0,9 4 % 2 % 15 % Teollisuuslämpö 0,3 9 % 1 % 17 % Maatalouslämpö 0,3 8 % 14 % 3 % Työkoneet 0,4 13 % 7 % 31 % Liikenne 3,3 1 % 20 % 10 % Jätehuolto 0,2 17 % 7 % 35 % Teollisuusprosessit 0,0 0 % 0 % 0 % Maatalouden päästöt 1,2 7 % 5 % 11 % Yhteensä 10,6 5 % 12 % 20 % Salon päästöennusteet huomioivat myös jätehuollosta, maataloustuotannosta, teollisuudesta ja työkoneista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Näistä päästölähteistä syntyy ennustevaihtoehdosta riippuen prosenttia lasketuista vuoden 2020 kokonaispäästöistä. Vuoden 2009 energia ja kasvihuonekaasutaselaskennassa käytetty Kasvener malli luokittelee muuksi polttoainekäytöksi teollisuus ja maataloustuotannon polttoaineiden käytön ja työkoneet. Muun polttoaineiden käytön päästöosuus on ennusteissa vuoden 2009 osuuden luokkaa eli noin kymmenesosa alueen päästöistä. Sektoreista ja toiminnoista kerrotaan tarkemmin raportin luvuissa ja oletusluvussa 4.5. tonnia CO 2 ekv/asukas 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Trendi Uhka Tavoite Maatalouden tuotantotoiminta Jätteiden ja jätevesien käsittely Alueen tie ja raideliikenne Teollisuuden polttoaineet ja työkoneet Muu kuin lämmityksen sähkö Sähkölämmitys ja lämpöpumput Kiinteistökohtainen erillislämmitys Kaukolämpö Kuvio 3 Asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt Salon päästöennustevaihtoehdoissa. Kaikki ennustevaihtoehdot perustuvat samaan väestönkasvuoletukseen. Tilastokeskuksen väestöennusteen pohjalta Salon väkimäärän oletetaan kasvavan vuosien 2009 ja 2020 välisenä aikana uudella asukkaalla. Ennusteiden päästökehitys näyttää suopeammalta, jos kokonaispäästöjen sijaan tarkastellaan asukasta kohti 5

8 laskettuja per capita määräisiä kasvihuonekaasupäästöjä (Taulukko 2 ja Kuvio 3). Trendivaihtoehdossa Salon asukaskohtaiset päästömäärät laskevat viitisen prosenttia nykytasolta. Uhkakuvassa per capita päästöt puolestaan kasvavat reilun kymmenyksen vertailuvuodesta Tavoitteellisimmassa ennusteessa asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat vuoden 2020 päättyessä viidenneksen nykyistä pienemmät. 2.1 Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen vaikutus Nyt tehtävien maankäytön päätösten vaikutukset näkyvät täysimääräisinä vasta vuosikymmenien päästä. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja toimintojen sijoittelu ovat hitaita, mutta pidemmällä tähtäimellä merkittävimpiä ja pitkävaikutteisimpia keinoja, joilla Salon kaupunki voi vaikuttaa alueensa päästöihin. Eheytyvä yhdyskuntarakenne saattaa vahvistaa muiden päästöjä vähentävien toimien vaikutusta, kun taas hajautuva kehitys voi heikentää muihin toimenpiteiden vaikutusta. Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen liittyvien ratkaisujen vaikutukset ovat epäsuorasti mukana kasvihuonekaasupäästöennusteissa rakentamisen ja liikenteen oletuksissa. Päätökset vaikuttavat rakentamisen määrään, asuinrakennusten talotyyppeihin sekä rakentamisen energiatehokkaaseen sijoittumiseen. Maankäytön ja liikenteen suunnittelu kytkeytyvät toisiinsa, sillä asuminen, palvelut, työpaikat ja muu maankäyttö aiheuttavat väistämättä liikennettä. Yhdyskuntarakenne määrittää varsinkin arkipäivisin tehtävien matkojen pituutta ja kulkutapavalintoja. Eheämpi yhdyskuntarakenne on pohja pienemmälle liikkumisen tarpeelle, kestävämmille kulkutapavalinnoille ja sitä kautta pienemmille liikenteen kasvihuonekaasupäästöille. Trendiennusteessa Salon maankäytöllinen kehitys on osin kaksijakoinen. Kaupungin keskusta alue eheytyy samalla kun reuna hajautuu. Haja asutuksen ohjausta ei tiukenneta, joskaan ei myöskään varsinaisesti suosita muusta yhdyskuntarakenteesta erillään olevaa rakentamista. Merkittävä osa uusista pientaloista valmistuu taajamaalueiden reunoille tai ulkopuolelle. Trendissä oletetaan nykyisenlainen kasvu Salon osaalueiden (liitoskuntien) väestön, rakentamisen ja asumisväljyyden osalta. Palvelujen saavutettavuus on säilynyt keskimäärin kohtalaisena. Saloon muutetaan pääasiassa alueen tarjoaman luonnonympäristön takia, eikä kaupunkimaisemmin rakennettujen taajamien vuoksi. Viherkaupunki imago painottuu Salon maaseutumaiseen vetovoimaan. Uhkakuva ennusteessa nykyinen rakenne on lähtenyt hajaantumaan. Hajarakentaminen lisääntyy ja sen hallitseminen on osoittautunut vaikeaksi. Vallitseva asumisihanne tilavasta talosta maaseudulla ruokkii rakenteen pirstaloitumista. Maaseutuympäristö, asumisen väljyys ja liiankin kysyntälähtöinen tonttitarjonta tekevät Salosta omakotirakentajan kannalta houkuttelevan paikkakunnan. Pyrkimykset tiiviimpään yhdyskuntarakenteeseen kariutuvat muotovapaan rakentamisen toiveiden ja kestävämmän maankäytön väliseen ristiriitaan. Nopeat väylät ovat taanneet, että tieliikenneyhteydet yhä kauempana oleville työpaikoille ja palveluihin ovat säilyneet sujuvina. Autoilu siirtääkin asutusta yhä kauemmaksi taajamista. Palvelut ovat hajautuneet suuriksi yksiköiksi. Tavoite ennusteessa Salon kaupunki on onnistunut luovimaan maankäytön erisuuntaisten paineiden ristiaallokossa, vaikka kaupungin kasvu on ollut omiaan hajottamaan yhdyskuntarakennetta, kasvattamaan liikenteen määrää ja heikentämään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Rakentaminen ohjautuu jo rakennettujen alueiden sisälle tai tiiviisti olemassa olevan rakenteen yhteyteen. Kaupungin keskusta reunaalueineen tarjoaa viihtyisän, monipuolisen ja muita ennustevaihtoehtoja veto 6

9 voimaisemman asuinalueen asukkailleen. Rakentaminen on asuin ja palvelurakenteita täydentävää. Salo on onnistunut tavoittamaan tonttitarjonnassaan monien suomalaisten haaveen asua luonnonläheisessä, rauhallisessa ja omakotivaltaisessa ympäristössä. Palveluihin liittyvät kysymykset on integroitu Salon kaupungin maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun. Selkeät pelisäännöt ovat tehostaneet Salon maankäyttöä tavoite ennusteessa. Erityyppiselle asuntorakentamiselle on luotu mahdollisuudet. Hajarakentaminen on saatu aktiivisella ja johdonmukaisella lupapolitiikalla hallintaan siten, että haja asutus ei ole muodostunut kaupungin kestävyyden kannalta kielteiseksi asiaksi. Haja alueita on saatu eheytettyä toimintakelpoisiksi ryppäiksi kunnioittaen samalla maaseutumaisten alueiden luonnon ja kulttuuriarvoja. Eheämmällä yhdyskuntarakenteella saadaan osaltaan hidastettua salolaisten henkilöautomatkojen määrän ja pituuden kasvua. Maankäyttö auttaa parantamaan tavoiteennusteessa kevyen ja julkisen liikenteen asemaa. Pikkukaupunkimaisina pysyneet arkipäivän toimintojen väliset etäisyydet kasvattavat kestävämpien kulkumuotojen osuuksia varsinkin, kun samalla kevyen liikenteen väylien kunto pidetään hyvänä ja linja autoliikenne toimii reunaehtoihinsa nähden hyvin. Salon Viherkaupunki ajatus toteutuu laajalla rintamalla. Viherkaupunki tarkoittaa tavoitteellisessa ennustevaihtoehdossa ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti kestävää yhteyttä kaupungin ja maaseutualueiden välillä. Viherkaupunki merkitsee myös vahvaa ja integroitua paikallista ilmastonäkemystä. Maankäyttöön, liikenteeseen, energiantuotantoon ja kulutukseen sekä rakentamiseen liittyvät valinnat pyrkivät selkeään päästöjen vähentämiseen. 2.2 Rakennusten lämmitys Salon kasvihuonepäästöennusteissa rakennusten lämmitykseen sisältyy asuin ja vapaaajanrakennusten lisäksi palvelu ja julkisen sektorin rakennusten lämmitys. Vuoden 2009 energia ja kasvihuonekaasutaselaskelmien mukaisesti teollisuuden ja maatalouden lämmöntuotannon päästöjä käsitellään sektoreittain luvuissa 2.5 ja 2.6. Teollisuuden käyttämä kaukolämpö sisältyy kuitenkin taselaskennan tavoin tähän rakennusten lämmitystä käsittelevään lukuun. Taulukko 3 Rakennusten lämmityksen kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Rakennukset 2009 Päästöt (1000 tonnia CO 2 -ekv) Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2020 Trendiennuste Uhkakuvaennuste Tavoiteennuste Kaukolämpö % 23 % 60 % Sähkölämmitys % 27 % 31 % Erillislämmitys 73 3 % 0 % 8 % Lämpöpumput alle % 214 % 191 % Yhteensä % 15 % 30 % Kokonaispäästöosuus 30 % 29 % 29 % 25 % Rakennusten lämmityksestä aiheutuu 29 prosenttia trendiennusteen kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöosuus on pienempi kuin vuonna Rakennusten lämmityksen kasvihuonekaasupäästöjen määrän kehitykseen vaikuttaa rakennuskannan muutokset. 7

10 Uudet rakennukset kattavat vanhempien rakennusten poistuman, uusien asukkaiden asuntotarpeen ja asumisväljyyden kasvun tonnia CO 2 ekv Lämpöpumput Erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö Trendi Uhka Tavoite Kuvio 4 Lämmityksen kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Asuinrakennustyyppien uudisrakennusosuudet ja lämmitystapajakaumat ovat säilyneet melko muuttumattomina. Kaukolämpö on kerrostalojen pääasiallinen lämmönlähde alueilla, joille lämpöverkko ulottuu. Sähkölämmitys on säilyttänyt asemansa suosituimpana pientalojen lämmitystapana. Öljylämmityksen suosio on hiipunut samalla kun maalämpöpumppujen käyttäjämäärä on kasvanut. 2 Vain pieni osa öljylämmittäjistä on vaihtanut muihin päästöttömämpiin lämmönlähteisiin. Ilmalämpöpumppujen määrä on kasvanut ja puuta hyödynnetään ahkerasti muiden lämmönlähteiden tukena. Trendissä energiatehokkuus on kehittynyt viiveellä tiedossa olevien määräysten muutosten mukaisesti. Rakentamisratkaisut ovat keskimäärin tasoa, eikä rakentajilla ole kannustetta toteuttaa haastavampia ratkaisuja. Korjausrakentamisessa tehdään vain pakolliset ja selkeästi teknis taloudellisesti kannattavat toimenpiteet rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Myös uhkakuvamaisessa ennustevaihtoehdossa rakennusten osuus Salon kokonaispäästöistä on 29 prosenttia. Kasvihuonekaasupäästöjen määrä on kasvanut vuosien 2009 ja 2020 välillä 15 prosenttia. Rakennusten lämmitystapajakaumassa ei tapahdu suuria muutoksia. Maankäyttöluvussa 2.1 hahmoteltu vahvistunut yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitys on kasvattanut vajaan kymmenen vuoden aikana pientalojen suhteellista osuutta. Kerrostalojen, rivitalojen ja tiiviimpien pientaloratkaisujen uudisrakentamisosuudet ovat pienentyneet nykyisestä. Lämmitystapojen jakauma on säilynyt muuttumattomana. Kaukolämmön kulutuksen kasvu on hiipunut. Sähkö on säilyttänyt asemansa yleisimpänä pientalojen lämmönlähteenä sähkön kallistumisesta ja maalämmön suosion kasvusta huolimatta. Vain pieni osa öljylämmittäjistä on vaihtanut päästöttömämpiin energialähteisiin. Ilmalämpöpumppujen käyttö on lisääntynyt ja polttopuuta hyödynnetään muiden lämmitysmuotojen tukena. Rakentamisen energiatehokkuuden kehitys on hidastunut uhkakuvaennusteessa 2010 luvun puolivälin vaatimustasolle. Monet teknisesti ja taloudellisesti 2 Taulukon 1 mukaisesti maalämpöpumppujen käyttämän sähkön kasvihuonekaasupäästöt moninkertaistuvat kaikissa ennustevaihtoehdoissa. Maalämmön päästöjen suhteellisen suuri kasvu selittyy ennusteissa oletetulla pumppujen määrän nopealla kasvulla. 8

11 järkevät energiatehokkuuskorjaukset jäävät tahtotilan ja kannusteiden puuttumisen vuoksi tekemättä. Tavoitteellisessa ennusteessa rakennusten kasvihuonekaasupäästöt pienentyvät kolmanneksen nykytasolta ja rakennusten päästöosuus supistuu vajaasta kolmanneksesta neljännekseen. Salo on onnistunut vauhdittamaan hitaasti etenevää muutosta väljästä rakentamisnäkemyksestä kohti eheämpää pientaloasumista maankäyttöluvun 2.1 mukaisesti. Keskusta alueiden ulkopuolisia pientalovaltaisia alueita on liitetty kaukolämpöverkkoon. Verkko kasvaa hallitusti siten, että kaikki halukkaat saadaan liitettyä kaukolämmön piiriin. Maalämmön suosio on lisääntynyt ja sähkölämmityksen osuus pienentyy. Öljylämmitteisissä rakennuksissa hyödynnetään biokomponentteja sisältävää öljyä. Ilmalämpöpumput ovat muuttuneet rakennuksien vakiovarusteiksi ja aurinkolämpöön perustuvat tukilämmitysjärjestelmät ovat yleistyneet. Puun lämmityskäyttö lisääntyy koko ajan. Rakennusmääräykset purevat tavoite ennusteessa ja osa uudisrakentamisesta lähestyy vuonna 2020 jo nollaenergiatasoa. Rakentajat ovat Salossa aktiivisia. Kaupunki on onnistuneesti kannustanut heitä hakemaan tavanomaista energiatehokkaampia ratkaisuja. Myös korjausrakentamista ohjataan onnistuneesti. Suurin osa taloudellisesti ja teknisesti mielekkäistä rakennuskannan energiankäyttöä tehostavista korjauksista toteutetaan. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukset ovat yleistyneet. Rakennuksiin ja alueisiin integroitua hajautettua energiantuotantoa on jonkin verran. Ylimääräinen pientuotettu sähkö on mahdollista syöttää sähköverkkoon. Kokonaisuudessaan hajautetun tuotannon vaikutusten oletetaan kuitenkin olevan vielä suhteellisen pienet vuonna Kaukolämmön ja sähkön tuotannon energialähdevalinnoilla on suuri merkitys rakennusten lämmityksen päästöihin. Kaukolämmön päästöosuuden suhteellinen kasvu kuvion 4 trendi ja uhkakuvavaihtoehdoissa johtuu siitä, että lämmityssähkön ominaispäästökerroin supistuu samalla kun kaukolämmön tuotannon polttoainejakauma ja sen päästökerroin pysyvät suhteellisen fossiilis ja turveperäisinä. Tavoite ennusteessa uusiutuvien energialähteiden osuus on noussut Salon alueen kaukolämmön tuotannossa liki 75 prosenttiin, kun trendi ja uhkakuvaennusteessa osuus on jäänyt alle viidennekseen. Sähkön ja kaukolämmön ominaispäästöoletuksia käsitellään tarkemmin raportin luvussa Muu sähkönkulutus Muuhun kuin lämmitykseen ja lämpöpumppuihin Salossa käytetyn sähkön tuotantoon liittyi vajaa viidennes ennustevaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöistä. Muun sähkön päästöt pysyvät trendiennusteessa nykytasolla. Uhkakuvassa päästömäärä kasvaa 37 prosentilla, kun taas tavoitemaisessa ennusteessa päästömäärä pienenee 17 prosentilla (Kotitalouksien sähkönkulutuksen oletetaan jatkavan trendiennusteessa kasvuaan sähkön kallistumisesta huolimatta. Uudistuva laitekanta tehostaa sähkönkäyttöä. Samanaikaisesti kasvava kulutus heikentää teknologian kehityksen ja energiansäästötoimenpiteiden myönteistä vaikutusta. Uhkakuvassa sähkölaitteiden ja sähköä käyttävän talotekniikan määrä kasvaa entisestään, kun kotien ja vapaa ajan asuntojen varustelutaso paranee. Tavoite ennusteessa salolaisten sähkönkulutuksen kasvu on lähtenyt taittumaan. Valaistuksessa, kylmälaitteissa ja viihde elektroniikassa otetaan koko ajan käyttöön uusia energiatehokkuutta parantavia teknisiä ratkaisuja. Eniten energiansäästöön vaikuttavat kuitenkin kuluttajat ja heidän sähkönkäyttötottumuksiensa muutokset. 9

12 Taulukko 4 ja Kuvio 5). Kotitalouksien sähkönkulutuksen oletetaan jatkavan trendiennusteessa kasvuaan sähkön kallistumisesta huolimatta. Uudistuva laitekanta tehostaa sähkönkäyttöä. Samanaikaisesti kasvava kulutus heikentää teknologian kehityksen ja energiansäästötoimenpiteiden myönteistä vaikutusta. Uhkakuvassa sähkölaitteiden ja sähköä käyttävän talotekniikan määrä kasvaa entisestään, kun kotien ja vapaa ajan asuntojen varustelutaso paranee. Tavoite ennusteessa salolaisten sähkönkulutuksen kasvu on lähtenyt taittumaan. Valaistuksessa, kylmälaitteissa ja viihde elektroniikassa otetaan koko ajan käyttöön uusia energiatehokkuutta parantavia teknisiä ratkaisuja. Eniten energiansäästöön vaikuttavat kuitenkin kuluttajat ja heidän sähkönkäyttötottumuksiensa muutokset. Taulukko 4 Muun kuin lämmityssähkön kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Palvelujen määrän kasvu lisää trendi ja uhkakuvaennusteissa palvelujen sähkönkulutusta. Sektori muuttuu nykyistä energiaintensiivisemmäksi, mikä merkitsee palvelun tuottamista kohti käytetyn sähkömäärän kasvua. Sektorilla ei ole kiinnitetty samalla tavoin huomiota energiatehokkuuden tärkeyteen kuin teollisuudessa. Tavoitemaisessa ennustevaihtoehdossa palvelusektorin laitekanta uusiutuu ja palvelualan sähkönsäästöpotentiaali alkaa realisoitua. Nykyistä kannustavammat energiatehokkuussopimukset vaikuttavat positiivisesti yksityisten ja julkisten palvelujen sähkönkulutukseen Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2020 Muu sähkönkulutus Päästöt Trendiennustennustennuste Uhkakuva Tavoite (1000 tonnia CO 2 -ekv) Kotitaloudet % 70 % 3 % Palvelut % 55 % 5 % Teollisuus % 22 % 33 % Maatalous 11 5 % 10 % 3 % Yhteensä 94 0 % 37 % 17 % Osuus päästöistä 16 % 16 % 18 % 16 % tonnia CO 2 ekv Maatalous Teollisuus Palvelut Kotitaloudet Trendi Uhka Tavoite 10 Kuvio 5 Muun sähkönkulutuksen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ennusteissa. Teollisuustuotannon kasvu lisää sektorin sähkönkulutusta (ks. myös teollisuussektoria käsittelevä luku 2.5). Trendi ja tavoite ennusteissa teollisuuden energiatehokkuuden

13 parantuminen tasaa tuotannon muutoksen energiankäytölle aiheuttamaa painetta. Luvussa 2.6 käsiteltävän maataloussektorin kuluttaman sähkön määrän oletetaan kaikissa ennustevaihtoehdoissa pysyvän lähellä nykyistä tasoa. Sähkönkäytön päästöennusteisiin vaikuttaa arvioidun kulutusmäärän kehityksen lisäksi se, millä energialähteillä sähkö tuotetaan. Ennustelaskelmissa oletetaan, että kaikki sähkö hankitaan valtakunnan verkosta. Trendi ja tavoitevaihtoehdoissa päästökauppa ja ydinvoiman tuotanto ovat saaneet pienennettyä sähkön ominaispäästökerrointa prosenttia. Uhkakuvassa kerroin kasvaa reilulla viidenneksellä. Jos luvun 4.1 ominaispäästöoletusten vaikutus jätettäisiin huomioimatta ja laskennassa käytettäisiin vuoden 2009 sähköntuotannon energialähteiden jakaumaa, muuhun kuin lämmitykseen käytetyn sähkön kasvihuonekaasupäästöjen määrä pysyisi trendissä nykytasolla. Uhkakuvassa päästöt kasvaisivat 30 prosenttia, kun taas tavoite ennusteessa ne pienenisivät 11 prosentilla. 2.4 Liikenne Liikenteen energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavat liikkumisen tarve, kulku ja kuljetustapavalinnat sekä kulkuneuvoteknologia. Nykykehityksen jatkuminen kasvattaa liikenteen päästöjä trendiennusteessa vuosien välillä 7 prosenttia (Taulukko 5 ja Kuvio 6). Uhkakuvassa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät 29 prosenttia. Tavoitemaisessa ennusteessa liikenteen päästöjen kasvu on kääntynyt laskuun. Päästöt ovat vuoden 2020 lopussa 3 prosenttia pienemmät kuin vuonna Kaikissa ennustevaihtoehdoissa raideliikenne aiheuttaa pari prosenttia liikenteen kokonaispäästöistä. Liikenteen päästöihin sisältyy aluepohjaisen laskentatavan vuoksi kaikki Salon tie ja raideliikenne, mukaan lukien alueen läpi kulkeva liikenne. Taulukko 5 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2020 Liikenne Päästöt Trendiennustennustennuste Uhkakuva Tavoite (1000 tonnia CO 2 -ekv) Tieliikenne % 29 % 3 % Raideliikenne 3 0 % 39 % 12 % Yhteensä % 29 % 3 % Kokonaispäästöosuus 31 % 32 % 33 % 35 % Liikenteen päästöosuus nousee 31 prosentin lähtötasolta vuoteen 2020 mennessä prosenttiin (Taulukko 5). Osuus kasvaa varsinkin tavoitevaihtoehdossa siksi, että sähkön ja lämmönkulutus ja energiantuotannon ominaispäästöt pienentyvät suhteessa enemmän kuin liikenteen päästöt. Uhkakuvaennusteessa liikenteen kokonaispäästöosuus jää päästöjen kasvusta huolimatta vain kolmannekseen muun energiantuotannon päästöjen kasvaessa samassa suhteessa liikenteen päästöjen kanssa. Salo sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kaupunkia halkoo itä länsisuunnassa valtatie 1 ja Salon läpi kulkee Turun ja Helsingin välinen rantarata. Päästöennusteen tie 3 Liikenteen ennustekohtaisten suoritemäärien ja kasvihuonekaasupäästöjen arviointiin liittyy muiden sektorien ja toimintojen ennustelaskentaa suurempaa epävarmuutta. Trendi ja tavoitevaihtoehdossa liikenteen päästökehityksen virhemarginaali voi kasvaa 5 prosenttiyksikköön. Uhkakuvaennusteessa marginaali voi olla jopa 10 prosenttiyksikköä. 11

14 ja rataverkko pohjautuu nykyiseen liikenneverkkoon (ks. oletukset luvusta 4.4). Trendija uhkakuvaennusteissa yhdyskuntarakenteen hajautuminen lisää salolaisten autoriippuvuutta. Hajautuva yhdyskuntarakenne kasvattaa uhkakuvassa muita ennustevaihtoehtoja enemmän toimintojen keskinäisiä etäisyyksiä ja lisää henkilöautolla liikkumisen tarvetta kaupungin sisällä. Asenteet, autoilua tukevat väyläratkaisut ja huonosti toimiva joukkoliikenne ovat vahvistaneet henkilöautokeskeistä näkökulmaa. Tavoite ennusteessa maankäytön ja liikenteen suunnittelu ovat integroituneet nykyistä vahvemmin toisiinsa. Eheytyvä rakenne pienentää liikkumistarvetta lyhentämällä palvelujen ja muiden toimintojen välisiä etäisyyksiä. Jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan taajamissa sujuvilla ja laadukkailla kevyen liikenteen olosuhteilla. Osa henkilöautoilijoista saadaan siirtymään kävelijöiksi, pyöräilijöiksi ja joukkoliikenteen käyttäjiksi. Liikkumisvalintoihin vaikutetaan laajan keinovalikoiman avulla tonnia CO 2 ekv Trendi Uhka Tavoite Raideliikenne Tieliikenne Kuvio 6 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Taloudelliset reunaehdot heikentävät mahdollisuutta synnyttää Saloon kattavaa joukkoliikennejärjestelmää. Trendiennusteessa paikallisen linja autoliikenteen kohtuullinen peruspalvelutaso on saatu ylläpidettyä keskustataajamassa ja kaupungin suurimpien taajama alueiden välillä. Uhkakuvassa joukkoliikenteen kulkutapaosuus näivettyy lisääntyneen autoilun vuoksi. Sisäisen linja autoliikenteen ylläpitäminen on vaikeaa, kun yhä useampaan suuntaan jakautuva liikkumistarve hankaloittaa kannattavien runkoreittien syntymistä. Tavoite ennusteessa on saatu aikaan perustasoa toimivampi linjaautoliikenne Salon keskusta alueella ja entisten kuntakeskusten välisillä yhteyksillä. Palvelut mukailevat keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistushankeen palvelutasolinjauksia. 4 Raideliikenteen palvelutaso on parantunut ja toimiva liityntäliikenne on sujuvoittanut salolaisten arjen matkaketjuja. Julkinen liikenne pystyy tavoite ennustevaihtoehdossa tarjoamaan varteen otettavan vaihtoehdon kotitalouksien kakkosautolle. Päästöennusteet eivät pyri arvottamaan yksityisautoilua, joukko ja kevyttä liikennettä mustavalkoisesti hyviin ja huonoihin vaihtoehtoihin. Liikennemuodon merkitys riippuu siitä, miten hyvin se täyttää matkustus ja kuljetustarpeet ja miten paljon siitä aiheutuu 4 KETJU hankkeesta löytyy lisätietoa Marja Rosenbergin ja Henriikka Weisteen raportista KETJU yhdistää kaupunki ja seutuliikenteet. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus (Liikenne ja viestintäministeriön julkaisuja 39/2009, Liikenne ja viestintäministeriö). Saloa koskevan seudullisen KETJU raportin tekivät Anna Saarlo ja Seppo Lampinen (Aluetyöryhmän raportti ). 12

15 kustannuksia ja haittoja. Henkilöauto on joissakin toimintaympäristöissä muita liikkumistapoja soveltuvampi vaihtoehto etenkin, jos ajoneuvo on moottoritekniikaltaan energiatehokas ja vähäpäästöinen. Teknologia ei tarjoa vielä 2020 luvun alussa patenttiratkaisua tieliikenteen päästöongelmiin, koska liikennemäärien kasvu syö ajoneuvotekniikan kehityksen tuomia etuja. Tieliikennesuoritteen laskennallinen kasvu on ennusteesta riippuen pienimmilläänkin 14 prosenttia ja suurimmillaan 36 prosenttia. 2.5 Teollisuus ja työkoneet Teollisuuden lämmöntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä aiheutui reilut 12 prosenttia salolaisten vuoden 2009 kasvihuonekaasupäästöistä. Mukana ovat myös rakennuksien lämmitystä tarkastelleeseen lukuun 2.2 sisältyvä teollisuusrakennusten kaukolämmitys ja muuhun sähkönkulutukseen (luku 2.3) sisältyvä teollisuuden sähkön käyttö. Salossa ei syntynyt vuonna 2009 poltetun kalkin, klinkkerin, tasolasin, teräksen, vedyn ja typpihapon tuotannon kaltaisiin teollisuusprosesseihin liittyviä suoria kasvihuonekaasupäästöjä. Taulukko 6 Teollisuuden kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2020 Teollisuus Päästöt Trendiennustennustennuste Uhkakuva Tavoite (1000 tonnia CO 2 -ekv) Lämmöntuotanto 15 2 % 6 % 10 % Työkoneet 5 6 % 0 % 26 % Teollisuusprosessit 0 0 % 0 % 0 % Sähkö % 22 % 33 % Kaukolämpö 9 17 % 11 % 49 % Yhteensä 72 7 % 9 % 35 % Kokonaispäästöosuus 12 % 10 % 11 % 9 % Salon teollisuustuotannon määrän kasvu seuraa kansallista kehitystä. Kaikissa ennusteissa tapahtuu hieman elinkeinorakenteen liukumaa teollisuudesta palvelujen suuntaan. Alkutuotanto ja jalostus painottuvat kuitenkin Salossa Varsinais Suomen keskimääräistä tilannetta enemmän. Palvelut työllistävät puolestaan suhteellisesti vähemmän salolaisia kuin maakunnassa keskimäärin. Elinkeinorakenne pysyy trendiennusteessa nykyisenkaltaisena. Yritysrakenne painottuu pienyrityksiin tonnia CO 2 ekv Kaukolämpö Sähkö Teollisuusprosessit Työkoneet Lämmöntuotanto Trendi Uhka Tavoite 13

16 Kuvio 7 Teollisuuden kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Trendi ja tavoite ennusteessa tieto ja viestintätekniikkaa valmistavan teollisuuden rooli pysyy Salossa merkittävänä. Uhkakuvassa tieto ja viestintätekniikan merkitys pienenee ja teollisuuden rakenne painottuu perinteisemmän pienen ja keskisuuren konepaja ja puusepänteollisuuden suuntaan. Päästöennusteet eivät ota kantaa siihen, miten teollisuuden ja yleensä toimialarakenteen radikaalimpi muutos vaikuttaisi Salon alueen kasvihuonekaasupäästöjen määrään vuonna Esimerkiksi raskaamman metalli ja prosessiteollisuuden yksikköjen perustaminen vaikuttaisi kuitenkin selvästi päästömäärään ja jakaumaan. Trendissä ja tavoitteessa osa teollisuuden öljynkäytöstä on korvautunut bioperäisillä polttoaineilla ja komponenteilla. Samanaikaisesti teollisen tuotannon energiatehokkuus on parantunut. Teollisuuden energiaintensiivisyyden vähentyminen ja energiankäytön tehostuminen näkyvät trendi ja tavoite ennusteessa myös pienempänä sähkönkulutuksena (Taulukko 6 ja Kuvio 7). Uhkakuvassa salolaisen teollisuuden öljyn kulutus pysyy nykytasolla, eikä sektorin energiatehokkuuskaan parane odotetulla tavalla. Teollisuusprosessien suorien päästöjen oletetaan pysyvän kaikissa ennustevaihtoehdoissa nykytasolla. Ajettavien, siirrettävien ja käsikäyttöisten työkoneiden määrän oletetaan kasvavan Salossa kansallista vauhtia. Biopohjaiset polttoaineet ja uuden konekannan parempi energiatehokkuus näkyvät trendi ja tavoite ennusteissa hieman nykyistä pienempinä työkoneiden kasvihuonekaasupäästöinä. Uhkakuvassa päästöt kasvavat jonkin verran biopolttoaineiden pienemmän osuuden vuoksi. Taulukon 6 ja kuvion 7 sisältämä teollisuuden työkoneet ryhmässä on kaikki muut paitsi maatalouden työkoneet; maatalouskoneet sisältyvät seuraavan luvun sektorikohtaiseen tarkasteluun. 2.6 Maatalous Salo pysyy kaikissa ennustevaihtoehdoissa keskimääräistä maatalousvaltaisempana kuntana. Maataloustuotannon suorien ja energiaperäisten kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan pysyvän joko nykyisellään tai vähenevän hieman (Taulukko 7 ja Kuvio 8). 5 Sektorin kokonaispäästöosuus on ennustevaihtoehdosta riippuen prosenttia; vuonna 2009 maatalous aiheutti viidenneksen päästöistä. Viljelysmaiden lannoituksesta sekä tuotantoeläinten ruoansulatuksesta ja lannasta johtuu noin 2/3 maatalouden päästöistä. Loppuosa oli sektorin lämmöntuotantoon, sähkönkulutukseen ja työkoneisiin liittyneitä energiapohjaisia kasvihuonekaasupäästöjä. Taulukko 7 Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. 5 Ennustelaskelmissa ei huomioitu maatalousmaahan liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä ja nieluja eikä muitakaan maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden vaikutuksia Salon alueen kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen. 14

17 2009 Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2020 Maatalous Päästöt Trendiennustennustennuste Uhkakuva Tavoite (1000 tonnia CO 2 -ekv) Lämmöntuotanto 19 0 % 5 % 5 % Työkoneet 12 6 % 0 % 26 % Sähkö 11 5 % 10 % 3 % Suorat päästöt 68 1 % 2 % 4 % Yhteensä % 3 % 6 % Kokonaispäästöosuus 19 % 18 % 16 % 22 % Trendivaihtoehdossa maatalouden tuotantomäärät pysyvät nykyisellä tasolla. Tuotannon suorat kasvihuonekaasupäästöt eivät juuri muutu. Uhkakuvassa sektorin päästöjen kasvua leikkaa maataloustuotannon supistuminen. Samalla ovat kuitenkin kasvaneet tuotannon ominaispäästöt. Tavoitteessa maatalouden toimintamahdollisuudet ovat säilyneet. Samalla kun tuotantomäärät ovat kasvaneet, viljelyn ja karjanhoidon suoria päästöjä on saatu vähennettyä mm. lannankäsittelyn metaanipäästöjä pienentämällä. Maataloussektorin sähkönkulutuksen päästöihin vaikuttavat merkittävästi sähköntuotannon päästöoletukset (luku 4.1). Tavoite ennusteessa maatiloilla on hyödynnetty energiansäästömahdollisuuksia ja maatilojen vapaaehtoista energiatehokkuusohjelmaa nykyistä enemmän. Puupolttoaineiden, maatalousperäisten biopolttoaineiden ja muun uusiutuvan energian käyttöä on lisätty. Tavoite ennusteen taustaoletuksena on, että maatalouden tuotannon yhteydessä syntyneitä jätteitä ja sivutuotteita kuten olkia ja korsia hyödynnetään tiloilla lämmöntuotannossa. Tilakokojen kasvu on muuttanut lannasta ja lietteestä tuotetun biokaasun tuotannon kannattavaksi toiminnaksi tonnia CO 2 ekv Sähkö Työkoneet Lämmöntuotanto Suorat päästöt Trendi Uhka Tavoite Kuvio 8 Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Tuotantoeläintalouden laajenemisella ja yhä suurempiin tuotantoyksiköihin perustuvan maatalouden suurteollistuminen vaikuttaa sektorin ja edelleen Salon kaltaisen keskimääräistä maatalousvaltaisemman alueen kokonaispäästöihin. Esimerkiksi eläimen suursikala saattaisi lisätä karkeasti arvioiden viitisen prosenttia maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja noin prosentin verran Salon kokonaispäästöjä. Toisin syntyviä päästöjä voisi kompensoida jonkin verran tilalla fossiilisia polttoaineita korvaavan biokaasun hyödyntäminen paikallisessa energiantuotannossa. 15

18 2.7 Jätteiden ja jätevesien käsittely Kaatopaikoille päätyvästä biohajoavasta jätteestä syntyy metaanipitoista kaasua. Salon energia ja kasvihuonekaasutaselaskelman mukaan kaatopaikkakaasu aiheutti vuonna 2009 yli 70 prosenttia jätehuollon kasvihuonekaasupäästöistä. Kompostoinnista syntyi viitisen prosenttia jätehuollon päästöistä ja vajaa neljännes oli jäteveden puhdistuksen aiheuttamia metaani ja typpioksiduulipäästöjä. Kokonaisuudessaan Salon alueella syntyneiden jätteiden ja jätevesien käsittelystä aiheutui kuitenkin vain parisen prosenttia alueen lähtövuoden kokonaispäästöistä. Trendi ja tavoite ennusteiden myönteinen jätehuollon päästökehitys johtuu jatkuvasti tehostuvasta biohajoavan aineksen käsittelystä ja kaatopaikkakaasun talteenotosta (Virhe. Kirjanmerkin viittaus itseensä ei kelpaa.). Samat tekijät pitävät uhkakuvaennusteessa kasvavien jätemäärien käsittelyn päästöt kurissa. Trendissä ja tavoitteessa jätemääriä vähentävät jätteen synnyn ennaltaehkäisy, kierrätys ja materiaalien uusiokäyttö. Kokonaisvaltainen jätteiden hyödyntäminen tehostaa jätehuoltoa kolmanneksen tavoitevaihtoehdossa. Tämä noudattaa Etelä ja Länsi Suomen jätesuunnitelman valtakunnallista tiukempaa kaatopaikkasijoittamisen tavoitetta. Tavoite ennusteessa on Korvenmäen jäteasemalle rakennettu biojätteen mädättämö. Se tuottaa yhdyskunnan, teollisuuden ja maatalouden biohajoavasta jätteestä metaanipitoista kaasua Korvenmäen biokaasuvoimalaitoksen käyttöön. Taulukko 8 Jätteiden ja jätevesien käsittelyn kasvihuonekaasupäästöt ennusteissa. Jätehuolto 2009 Päästöt (1000 tonnia CO 2 -ekv) Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2020 Trendiennuste Uhkakuvaennuste Tavoiteennuste Jätteidenkäsittely % 0 % 30 % Kokonaispäästöosuus 2 % 2 % 2 % 1 % Etelä ja Länsi Suomen jätesuunnitelman mukaan jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjä saadaan pienennettyä myös jätteitä polttamalla. Kyseeseen tulisi fossiilisia polttoaineita korvaava energiakäyttö siten, että kierrätyskelpoista jätettä ei polteta. Salon kasvihuonekaasupäästöennusteet eivät ota kantaa jätteiden energiakäyttöön ja siihen liittyviin paikallisiin laitosratkaisuihin. Raportin luvussa 3 tarkastellaan kuitenkin skenaariomaisesti, miten paikallinen jätteenpoltto voisi mahdollisesti vaikuttaa laskettuihin päästöennusteisiin. 16

19 3 Paikallisen energiantuotannon skenaarioita Salon paikallinen sähköntuotanto pystyi kattamaan 5 prosenttia alueella vuonna 2009 kulutetusta sähkömäärästä. Luvussa 2 esiteltyjen päästöennusteiden oletuksena on, ettei paikkakunnan sisällä tapahtuva sähköntuotanto juurikaan lisäänny. Ennusteissa oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että Salossa kulutettu sähkö hankitaan valtakunnan verkosta. Sähkön ominaispäästöt pohjautuvat ennusteissa siten suurelta osin arvioihin suomalaisen sähköntuotannon ja nettoviennin kehityksestä. Tässä luvussa tarkastellaan skenaariomaisesti, miten paikalliset energiantuotannon ratkaisut vaikuttaisivat trendi, uhkakuva ja tavoite ennusteiden tuloksiin. Skenaariolaskelmissa oletetaan, että paikallisesti tuotettu sähkö kulutetaan Salossa ja mahdollinen kulutuksen ja tuotannon välinen alijäämä katetaan valtakunnan verkosta saatavalla sähköllä. Kahdessa skenaariossa paikalliset sähköntuotannon ratkaisut vaikuttavat myös kaukolämmityksen päästöihin. Laskelmat ovat suuntaa antavia, eivätkä mm. täytä jätehuollon elinkaariarvioinnin jätteen hyödyntämisestä syntyville säästöille asetettuja kriteerejä. Skenaariovaihtoehtoja on neljä. A skenaariossa Salossa toimii jätteitä polttava lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos. B skenaariossa paikkakunnalle on rakennettu jätevoimalaitoksen lisäksi tuulivoimalaitoskapasiteettia. Jätevoimalaitos on mitoitettu Korvenmäen jäteaseman ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaisesti. Sen oletetaan korvaavan tällä hetkellä käytössä olevan Vapo Oy:n yhteistuotantolaitoksen lämmöntuotannon. Skenaariot C ja D tarkastelevat erilaajuisia paikallisia tuulivoiman tuotantovaihtoehtoja tonnia CO 2 ekv Trendi TrendiA Uhka UhkaA Tavoite TavoiteA Jätehuolto Sähkö 20% Kaukolämpö 30% Erillislämmitys 50% Maatalous Muu polttoaine Liikenne Kuvio 9 Jätevoimalaitosskenaarion A vaikutus päästöennusteisiin (skenaarioennustevaihtoehtojen kuvaajat ovat TrendiA, UhkaA ja TavoiteA). Jätepolttoaineen kasvihuonekaasupäästökerroin riippuu sen sisältämästä fossiilisen ja biohajoavan hiilen osuuksista. A ja B skenaarioissa jätevoimalaitoksessa käytetään vuonna 2020 pääosin syntypaikkalajiteltua kotitalousjätettä ja palvelujen, teollisuuden sekä rakentamisen polttokelpoista jätettä. Jätepolttoaineiden rinnalla käytetään apu ja tukipolttoaineena biokaasua ja kevyttä polttoöljyä. Kaasu tuotettaan Korvenmäen alueelle rakennetussa mädättämössä. Se vastaa jätteenkäsittely ja kaasuntuotantokyvyltään jäteaseman ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitettyjä kapasiteettitietoja. 17

20 Jätevoimalaitoksen lämmöntuotanto korvaa skenaarioissa A ja B nykyisenkaltaisen yhteistuotantovoimalaitoksen kaukolämmön tuotannon. Tuotantomäärä vaihtelee ennustevaihtoehdosta riippuen GWh:n välillä. Voimalaitoksen sähkön nettotuotannon oletetaan olevan 50 GWh. Sähköntuotannon määrää ja ajoittumista on hankala arvioida, koska sähkö tuotetaan vapaille markkinoille, jossa tuotantorakennetta ohjaa sähkönkulutuksen hetkellinen vaihtelu. B skenaariossa on jätevoimalaitoksen sähkön tuotannon lisäksi 50 GWh paikallista tuulivoiman tuotantoa tonnia CO 2 ekv Trendi TrendiB Uhka UhkaB Tavoite TavoiteB Jätehuolto Sähkö 20% Kaukolämpö 30% Erillislämmitys 50% Maatalous Muu polttoaine Liikenne Kuvio 10 Jäte ja tuulivoimalaitosskenaarion B vaikutus päästöennusteisiin (skenaarioennustevaihtoehtojen kuvaajat ovat TrendiB, UhkaB ja TavoiteB). A ja B skenaarioiden jätevoimalaitos ei vähennä merkittävästi ennustevaihtoehtojen kokonaispäästöjä. 6 Kaukolämmön kasvihuonekaasupäästöt pienenevät trendi ja uhkakuvaennusteissa, koska jätepolttoaineen oletettu ominaispäästökerroin on pienempi kuin ennusteiden turve ja fossiilispainotteisten polttoaineyhdistelmien päästökertoimet (edellisen sivun kuvion 9 pylväät TrendiA ja UhkaA sekä yllä olevan kuvion 10 pylväät TrendiB ja UhkaB). Tavoite ennusteen biopolttoainepohjainen yhteistuotanto aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin jätepohjainen tuotanto (kuvion 9 kuvaaja TavoiteA ja kuvion 10 kuvaaja TavoiteB). Kulutetun sähkön päästöt kasvavat A skenaariossa, koska paikallisesti tuotetun sähkön ominaispäästöt ovat valtakunnan verkon keskiarvosähköä suuremmat (Kuvio 9). Skenaariossa B sähkön päästöjä pienentää paikallinen tuulivoima (Kuvio 10). Tuulivoiman rakentamista hankaloittavat tuotantoon soveltuvien sijoituspaikkojen rajallisuus ja tuulivoimalaitosten rakentamiseen liittyvien lupaprosessien hankaluudet. Tällä hetkellä Saloon on suunnitteilla useampi tuulivoimapuisto. Varsinais Suomen liiton tuulivoimaselvityksen 7 mukaan kaupungin alueelta löytyy suunnitelmissa pisimmälle ehtineen Näsen kartanon alueen lisäksi muitakin potentiaalisia tuulipuistojen sijoituspaikkoja. C skenaariossa oletetaan, että paikalliset tuulivoimalaitokset pystyvät tuottamaan vuoden 2020 aikana 100 GWh sähköä. Määrä kattaisi ennusteesta riippuen prosenttia Salon alueen sähkön tarpeesta. Vaihtoehtoisessa D skenaariossa 6 Tarkemmissa jätevoimalaitoslaskelmissa pitäisi huomioida nettomääräisesti energiantuotannon lisäksi siihen liittyvien kuljetusten ja prosessi talteen saatujen materiaalien hyötykäytön päästövaikutus (ks. esim. Benviroc Oy:n Suvi Monnin Ekokem Oy Ab:lle vuonna 2010 laatima Yhdyskuntajätteen käsittelyketjun hiilijalanjäljet selvitys). 7 Aleksis Klap, Heidi Saaristo ja Timo Juvonen (2011). Varsinais Suomen tuulivoimaselvitys (Varsinais Suomen liitto, Turku) 18

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KUUMA 2030 Keski-Uudenmaan päästöskenaariot vuodelle 2030

KUUMA 2030 Keski-Uudenmaan päästöskenaariot vuodelle 2030 KUUMA 2030 Keski-Uudenmaan päästöskenaariot vuodelle 2030 Tilaaja: KUUMA-kunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula www.kuuma.fi Tekijä: Ekokumppanit Oy www.ekokumppanit.fi Loppuraportti

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009

Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009 Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009 Tilaaja: Salon kaupunki www.salo.fi Tekijä: Ekokumppanit Oy www.ekokumppanit.fi Raportti 1 Johdanto... 2 2 Ilmastonmuutos... 3 3 Ilmastositoumukset...

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Seudulliset ilmasto-ohjelmat

Seudulliset ilmasto-ohjelmat Seudulliset ilmasto-ohjelmat kuntien ja seutuyhteistyön roolit ja velvoitteet ilmastonmuutoksen hillinnässä Oulunseudun kuntapäättäjien Kestävä Yhdyskunta -seminaari 3.12.2008 Tutkimuspäällikkö Yhdyskuntasuunnittelun

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot