Elektroniikkateollisuuden toimittajaverkoston huoltovarmuus ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Tietoyhteiskuntasektori Elektroniikkapooli
|
|
- Eeva-Kaarina Susanna Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Elektroniikkateollisuuden toimittajaverkoston huoltovarmuus ja toiminnan jatkuvuuden Tietoyhteiskuntasektori Elektroniikkapooli HVK Julkaisuja
2
3 Huoltovarmuuskeskus Julkaisuja Elektroniikkateollisuuden toimittajaverkoston huoltovarmuus ja toiminnan jatkuvuuden Tietoyhteiskuntasektori Elektroniikkapooli
4 2
5 3 Sisällysluettelo 1. Johdanto ja taustat 5 2. Selvityksen toteutus ja sisältö 9 3. Alan toimittajaverkosto muuttuu Toimialan kuvaus Toimittajaverkoston kuvaus Toimialan muutostrendit Muutosten seuraukset ja riskit liiketoiminnan jatkuvuudelle Globaalit megatrendit Johtaminen Henkilöstö ja osaaminen Hankinta Asiakkuus Keinot ja ratkaisumallit Suomen globaali painoarvo Johtaminen - miten liiketoiminnan hallinta säilyy Suomessa vaikka toiminnot siirtyvät muualle Osaamisen Hankinta Asiakkuuden hallinnan Sähkönsaannin - yrityksen kaikkiin prosesseihin ja kriisivalmiuteen vaikuttava yhteinen tekninen tekijä Suositukset huoltovarmuuden turvaamiseksi Yhteiskuntaa ja infrastruktuuria koskevat yleiset toimenpide-ehdotukset Huoltovarmuuskeskusta ja poolien toimintaa koskevat toimenpideehdotukset Suositukset yrityksille huoltovarmuuden varmistamiseksi 55 Lähdeviitteet 57
6 4 Lyhenteet BCP CRM EMS HRM ODM OEM RM SCM SHOK SRM (Business Continuity Planning) Yritystoiminnan jatkuvuussuunnittelu. Suunnitelman tavoitteena on luoda täsmällinen ja toimintalähtöinen suunnitelma kriisitilanteiden varalle ja turvata yritystoiminnan jatkuminen kriisitilanteessa. Suunnitelman avulla pyritään minimoimaan kriisin vaikutukset ja sen avulla voidaan suojata ja ylläpitää yrityksen rahavirtoja. (Customer Relationship Management) Asiakkuuden hallinta. Käsite, joka sisältää asiakaslähtöisen ajattelutavan organisaatiossa sekä siihen liittyvät tietojärjestelmät. Asiakaslähtöisessä ajattelussa asiakas nähdään yrityksen resurssiksi siinä missä henkilöstö, varallisuus, tuotteet ja yrityskulttuuri. Myynnin maksimoimiseksi asiakkaiden tarpeet pyritään kartoittamaan mahdollisimman perusteellisesti. (Electronic Manufacturing Services) Elektroniikan sopimusvalmistus. EMSyrityksillä ei ole pääsääntöisesti omia tuoteoikeuksia vaan ne valmistavat tuotteita tai niiden osia tilauksesta päähankkijalle. (Human Resource Management) Henkilöstön hallintajärjestelmä. (Original Design Manufacturer tai Original Design and Manufacturing) Nimitys tarkoittaa yritystä, joka suunnittelee ja valmistaa tuotteita, joita toiset yritykset markkinoivat omilla tuotenimillään. (Original Equipment Manufacturer) Päähankkija eli alkuperäisvalmistaja. Nimitys tarkoittaa laitteiston tai tuotteen suunnittelevaa, valmistavaa, lopputarkastavaa ja pakkaavaa yritystä, jonka nimi tai kauppanimi on merkitty tuotteeseen. Vastaa yleensä materiaalihankinnoista, laitteiden huollosta ja ylläpidosta, jotka ovat osaksi jo ulkoistettuja. (Risk Management) Riskien hallinta. Käsite tarkoittaa seurauksiltaan merkittävien kielteisten tapahtumien järjestelmällistä määrittelyä ja niihin varautumista. Merkittäviä riskejä ovat ne, joista tietoisuus vaikuttaa tai vaikuttaisi organisaation johdon päätöksentekoon. (Supply Chain Management) Tilaus- ja toimitusketjun hallinta. SCM-ohjelmistojen avulla yritykset parantavat operatiivista tehokkuuttaan kehittämällä toimitusketjujaan vastaamaan kovenevan kilpailun vaateita. Strategisen huippuosaamisen keskittymä. Suomalaisen teollisuuden ja tutkimuslaitosten perustamat organisaatiot, joiden avulla koordinoidaan teollisuuden tarvitsemaa tutkimustoimintaa. (Supplier Relations Management) Toimittajasuhteiden hoitaminen. SOPIVA Sopimuksiin perustuva kriiseihin varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla. VAP (VAPautettu aseellisesta palvelusta) Avainhenkilöiden käytettävyyden.
7 5 1. Johdanto ja taustat Valtioneuvoston asettamissa huoltovarmuuden tavoitteissa edellytetään turvattavan tiettyjen yhteiskunnan teknisten järjestelmien toiminta, kuten tietoliikenne, terveydenhuolto ja energiahuolto sekä tietotekniikan korjaus-, huolto- ja tukitoiminta. Elektroniikkapooli käynnisti elokuussa 2007 selvitysprojektin: Elektroniikkateollisuuden toimittajaverkoston huoltovarmuus ja toiminnan jatkuvuuden. Projektin päärahoittajaksi tuli puolustustaloudellinen suunnittelukunta (PTS) ja työn toteuttaminen tilattiin valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta (VTT). Tämä raportti on kyseisen selvitystyön tulos. Projektin tavoitteena oli selvittää, miten elektroniikkateollisuus pystyy omalta osaltaan varmistamaan yhteiskunnan elintärkeiden teknisten järjestelmien toimivuuden kriisitilanteessa. Kriisitilanteella tarkoitetaan vakavien poikkeusolojen lisäksi muita häiriötilanteita, jotka johtuvat esimerkiksi komponenttituotannon ja markkinoiden ongelmista, toimitusten vaikeutumisesta paikallisten häiriöiden tai onnettomuuksien takia. Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti sitä, miten voimakasta globaalia rakennemuutosta ja ulosliputusta parhaillaan läpikäyvä elektroniikkateollisuuden toimittajaverkosto kykenee edelleen varmistamaan kansallisten ja paikallisten kriittisten teknisten järjestelmien tuotetoimitus- ja kunnossapitopalvelut. Verkoston kriisivalmiuteen vaikuttavat olennaisesti liiketoimintaan normaalioloissakin kohdistuvat uudenlaiset häiriö- ja riskitekijät. Edellisessä sähkö- ja elektroniikkapoolin tutkimuksessa, joka selvitti samaa aihetta: Elektroniikkalaitteiden toiminnan turvaaminen kriisitilanteessa komponenttien saatavuus ja hankintakanavat (VTT, 2002) tarkasteltiin komponenttien saatavuuteen liittyviä ongelmia ja arvioitiin vaihtoehtoisten kansainvälisten hankintakanavien ja -menetelmien toimivuutta. Elektroniikan valmistuksen ulkoistaminen on selvityksen jälkeen jatkunut ja massatuotanto on siirretty lähemmäs markkinoita ja halvemman kustannustason maihin. Varhaisemmassa VARVE-tutkimuksessa (Lehtinen, 2000) on tarkasteltu perusteellisesti verkostoitumisen teoreettisia malleja silloisessa sähkötekniikan ja teollisuusautomatiikan teollisuudessa. Verkottuneen toiminnan pääperiaatteet ovat toki pysyneet ennallaan, mutta vuosituhannen vaihteen skenaarioissa ei osattu aavistaa nykyisten globaalien muutostrendien voimakkuutta ja aivan uusia uhkatekijöitä monimutkaisine seurausvaikutuksineen.
8 6 Globaalin verkostoitumisen lisääntyessä palvelun (huolto, tekninen tuki yms.) merkitys korostuu huomattavasti. Toimiva palvelu on erityisen tärkeää kriisitilanteessa. Mahdollisessa kriisitilanteessa myös tuotekehityksellä on tärkeä rooli, koska tuotetta voi olla tarve modifioida vastaamaan paremmin käyttötarkoitusta tai komponentin saatavuudessa tapahtunutta muutosta. Päähankkija ei välttämättä ole kriisitilanteessa avainasemassa, vaan tärkeämmässä asemassa ovat suorittavat osapuolet, kuten sopimusvalmistajat, huollosta ja ylläpidosta ym. palveluista vastaavat tahot jne. Ohjelmistot ja niiden ylläpito ovat yksi tärkeimmistä varmennettavista seikoista.
9 7 Tiivistelmä Sähkö- ja elektroniikka-alan kehitykselle ominaisia piirteitä ovat: markkinoiden globalisoituminen, josta on seurannut verkottumista yritysten laajeneva verkottuminen osaaviksi toimitusketjuiksi massatuotannon siirtyminen halvempiin maihin lähelle markkinoita tuotekehityksen keskittyminen vakaisiin innovatiivisiin ympäristöihin tuotteisiin liittyvät palvelut ovat merkittävässä roolissa langaton tiedonsiirto ja miniatyrisoiminen ovat tärkeitä tuotteissa palvelusisällön, verkkojen ja päätelaitteiden konvergenssi ohjelmistojen osuus on oleellinen tuotteissa Kiina, Venäjä, Etelä-Amerikka ja Afrikka vahvistuvat markkinaalueina Yksi parhaista yhteiskunnan elintärkeiden teknisten, teollisuuden toimittamien järjestelmien huoltovarmuuden turvaamisen takeista on normaalioloissa vahvat ja riskinsä hyvin hallitsevat yritykset. Huoltovarmuuden turvaaminen tapahtuu yrityksessä osana sen strategiaprosessia ja riskien hallintaa. Häiriöiden ennakointi ja jatkuvuussuunnittelu pienentävät häiriötilanteiden haitta- ja kustannusvaikutuksia. Kohdennetut toimenpidesuositukset ovat: Yhteiskuntaa ja infrastruktuuria koskevat yleiset toimenpide-ehdotukset - Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) hyödyntäminen - kansallisiin tai kansainvälisten suurhankkeisiin osallistuminen - Osaavan henkilöstön saatavuuden parantaminen Huoltovarmuuskeskusta ja poolien toimintaa koskevat toimenpideehdotukset - Sopimuksiin perustuvan varautumisen kehittäminen - Yritysten valmiuspäälliköiden kouluttaminen ja sitouttaminen Suositukset yrityksille huoltovarmuuden varmistamiseksi - Yritysten jatkuvuussuunnittelun kehittäminen
10 8 Projektin johto ja raportin laatijat Projektin johtoryhmänä toimi Elektroniikkapoolin poolitoimikunta, puheenjohtajanaan Jussi Ilmarinen, Nokia Siemens Networks Oyj:stä. Johtoryhmä muokkasi erityisesti raportin johtopäätöksiä ja suosituksia lukuun 7. Projektin tutkijoina ja raportin laatijoina toimivat Elektroniikkapoolin toimeksiannosta Helge Palmén, Satu Sjöblom, Antti Turtola VTT:ltä. VTT:n poolille toimittaman raportin numero on VTT-R Projektin työryhmä muokkasi, VTT:n tutkijoiden tukena, raportin sisältöä ja toimi aktiivisena sihteeristönä projektin kolmessa työpajassa. Projektiryhmään kuuluivat VTT:n tutkijoiden lisäksi Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, Timo Seppälä ja SAP Nordic Oy. Projektiryhmän puheenjohtajana toimi Leo Laaksonen, Elektroniikkapoolista. Raportin viimeistelyn ja kieliasun korjauksen suoritti insinöörieverstiluutnantti Jyri Kosola, Maavoimien Materiaalilaitoksen esikunta.
11 9 2. Selvityksen toteutus ja sisältö Raportin alussa luvussa 3 esitetään kirjallisuuslähteistä poimittuja toimialaa kuvaavia lukuarvoja ja kaavioita, yritysten verkostoitumista ja keskinäisiä suhteita. Toimialalla vallitsevia määrääviä rakenteellisia ja globaaleja muutostrendejä tarkastellaan luvussa 4. Yritysten näkemyksen keräämiseksi ja konkreettisen tilannekuvan luomiseksi selvitystyön yhteydessä järjestettiin kolme työpajaa, joihin jokaiseen osallistui parisenkymmentä yritysedustajaa. Työpajojen tehtävänä oli analysoida eri näkökulmista toimialan menestykseen liittyvät haasteet ja suurimmat yhteiset riskit sekä pohtia ratkaisuja koko verkoston kilpailukyvyn parantamiseksi ja strategioita liiketoiminnan turvaamiseksi. Ensimmäisessä työpajassa tarkasteltiin työryhmittäin toimialalla vallitsevia trendejä ja toimintaympäristössä sekä toimittajaketjujen rakenteissa tapahtuneita muutoksia. Siinä tunnistettiin merkittävimmät ja uudet liiketoiminnan jatkuvuuteen kohdistuvat riski- ja uhkatekijät. Lisäksi arvioitiin, miten erilaiset häiriötilanteet vaikuttavat järjestelmien toimintavarmuuteen ja miten näihin häiriöihin tulisi varautua. Tämän työpajan tulokset esitellään luvussa 5. Toisessa työpajassa kehitettiin keinoja ja ratkaisuehdotuksia edellisessä työpajassa valittuihin uhkakuviin. Projektiryhmä jalosti työpajojen ajatuksia ja toimitti niistä raportin luvun 6. Kolmas ylimääräisenä järjestetty seminaarityöpaja toteutettiin Sen avulla paneuduttiin syvällisemmin yritysten ja toimittajaverkostojen riskien hallinnan kysymyksiin ja liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelun (BCP) menetelmiin. Lisäksi tehtiin n. 20 yritysedustajan voimalla katselmus ja parannusehdotukset ns. Kypsyysanalyysi-arviointityökalun luonnokseen, osana uutta HUOVI-järjestelmää, jota huoltovarmuuskeskus kehittää. Työpajan tuottamat johtopäätökset ja ehdotukset on kirjattu raportin lukuun 7. Raportin suositukset ja toimenpide-ehdotukset huoltovarmuuden turvaamiseksi on koottu lukuun 7, joka laadittiin projektiryhmän ja Elektroniikkapoolin poolitoimikunnan yhteistyönä.
12 10 3. Alan toimittajaverkosto muuttuu Tässä luvussa esitetään yleisiä toimialaa kuvaavia lukuarvoja ja kaavioita. Lisäksi selvitetään alan yritysten verkostoitumisen periaatteet ja tarkastellaan sopimusvalmistuksen sekä toimittajaketjujen eri osapuolten suuruuksia ja niiden suhteellisessa koossa pitkällä aikavälillä nähtävissä olevaa radikaalia muutosta. Sopimusvalmistuksen rakennemuutos ja globalisoituminen vaikuttavat joka tapauksessa voimakkaasti elektroniikka-alan kansalliseen omavaraisuuteen ja kykyyn ylläpitää huoltovarmuutta Toimialan kuvaus Suomen elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2006 noin 26 mrd. euroa, jalostusarvo noin 8,1 mrd. euroa. Ala on tuotannon bruttoarvolla ja jalostusarvolla mitattuna Suomen suurin teollisuudenala. Työvoiman (n henkilöä) osuus koko teollisuuden työvoimasta on noin 12 %. Toimialan tuotteet voidaan jakaa esimerkiksi seuraavalla tavalla: Elektroniikka-alan tuotteet: tietoliikennevälineet ja -laitteet tietokoneet ja toimistoelektroniikka elektroniikan komponentit TV-, radiovastaanotin- ja tallennuslaitteet Sähkötekniset tuotteet: sähkömoottorit, generaattorit ja muuntajat sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteet eristetyt sähköjohtimet ja kaapelit valaistuslaitteet muut sähkölaitteet ja -koneet Instrumentit: lääkintäkojeet ja ortopediavälineet mittauslaitteet teollisuuden prosessinsäätölaitteet optiikka- ja valokuvausvälineet ja kellot
13 11 Kuva 1. Elektroniikka ja sähköteollisuuden tuotannon jakaantuminen Suomessa. Suomen elektroniikka- ja sähköteollisuus on hyvin tietoliikennelaitekeskeistä, kuten kuvasta 1 voidaan nähdä. Alan päätuotteita Suomessa ovat päätelaitteet eli matkapuhelimet, matkapuhelinverkkojen tukiasemat. Monipuolinen t&k-toiminta on koko toimialan menestyksen perusta. Tuotannon volyymista pääosa muodostuu Nokian ja sen yhteistyökumppanien liiketoiminnasta. Vuonna 2007 julkaistun toimialaraportin mukaan osa- ja valmistuspalvelujen osuus on pienentynyt noin 6 %:in, kun se parhaimmillaan oli yli 10 % kokonaistuotannosta. Elektroniikka- ja sähköteollisuus on perinteisesti katsottu aputoimialaksi, joka edesauttaa muiden toimialojen kehitystä. Sen rooli on kuitenkin muuttunut yhä tärkeämmäksi ja elektroniikka onkin ollut jo yli kymmenen vuoden ajan tietoyhteiskunnan kehityksen kulmakivi. Nykyisin se yhdistetään informaatio- ja kommunikaatioklusteriin (ICT-klusteri). Elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden toimipaikkojen lukumäärä on laskenut selvästi jo usean vuoden ajan. Vuonna 2005 elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistusta harjoittavia toimipaikkoja oli yhteensä Toimipaikat ovat keskittyneet Uudellemaalle, jossa sijaitsee noin kolmannes alan toimipaikoista ja 40 % henkilöstöstä.
14 Kuva 2. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Suomessa. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi elokuu, vuosi 2000 = 100. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa kiinteähintaista jalostusarvon muutosta toimialoittain. (Lähde: Tilastokeskus) Kuvasta 3 voidaan nähdä Suomen elektroniikka- ja sähköteollisuuden investointien kehitys viime vuosina. Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit ovat kasvaneet jatkuvasti, vuosina tapahtunutta pientä notkahdusta lukuun ottamatta. Kiinteät investoinnit sen sijaan ovat viime vuosina pysyneet melko vakiona. Niihin on laskettu mukaan myös tietokoneohjelmainvestoinnit, joiden viime vuosien huima kasvu vaikuttaa positiivisesti koko elektroniikkateollisuuden kiinteisiin investointeihin. Kuva 3. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden investoinnit Suomessa. (Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu: kesäkuu 2007)
15 13 Kotimaan myynnin osuus elektroniikka- ja sähköalan kotimaisesta liikevaihdosta oli vuonna 2006 vain noin 15 %. Kotimaan markkinat ovat siis pääosin tuonnin varassa. Vuoden 2006 luvut ovat arvioita, mutta markkinat näyttäisivät polkevan paikallaan ja supistuneen huippuvuodesta lähes 10 %. Kuva 4. Elektroniikka- ja sähköalan markkinat Suomessa vuonna Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tavaravienti on noin 13 mrd. euroa (2006). Se on noin viidennes koko teollisuuden viennistä ja vain noin 3,5 % edellisvuotta suurempi. Kauttakulkuviennillä täydennettynä viennissä päästään 15 mrd. euroon. Kuva 5. Viennin rakenne vuonna Elektroniikka- ja sähköteollisuuden kokonaistuonti oli noin 9,3 mrd. euroa (2006) ja se eroaa rakenteeltaan merkittävästi viennin rakenteesta. Tuonti on kasvanut edellisestä vuodesta noin 16 %.
16 14 Kuva 6. Tuonnin rakenne hyödykeryhmittäin (2006). Taulukosta 1 ja kuvasta 7 nähdään elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön määrän kehitys. Henkilöstön määrän kehitys on ollut viime vuosina tasaista vaikka se onkin laskenut 2000-luvun alun huippuvuosista noin 14 %. Taulukko 1. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö. Kuvassa 7 on esitetty toimialan henkilöstön määrän kehitys Suomessa ja tytäryhtiöissä ulkomailla. Henkilöstön määrä on kasvanut huomattavasti tytäryhtiöissä ulkomailla viime vuosina ja vuonna 2003 se ohittikin jo kotimaisen henkilöstön.
17 15 Kuva 7. Henkilöstömäärän kehitys. Suomen teollisuusyritysten liikevaihdon toimialakohtaisia muutoksia on esitetty kuvassa 8. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto on kasvanut viime vuosina, vaikka se onkin jäänyt jälkeen kone- ja metalliteollisuuden kasvuvauhdista. Kuva 8. Teollisuusyritysten liikevaihto.
18 16 Liiketoimintalogistiikka Alla oleva kuva on esitetty aiemmassa tutkimuksessa (Hienonen, 2003). Kuvassa olevat luvut ovat vuodelta Henkilöstön määrä on hieman laskenut vuodesta Alan vienti on sen sijaan hieman noussut. Muut viime vuosien aikana tapahtuneet muutokset myynnissä ja tuotannossa on esitetty aiemmin tässä luvussa. Tuonti Alihankkijat, valmistuspalvelut Laitevalmistajat Markkinointi, myynti, huolto ja ylläpito Työvoima henk. Työvoima henk. Työvoima henk. Työvoima 7000 henk. Laitetuonti ulkomailta 6,4 mrd Komponentti- ja osatuonti, akut, kaapelit ulkomailta 1,9 mrd 0,3 mrd Muut palvelut ja ostot esim. energia-, tietoliikenne-, kuljetus-, rahoitus-, toimitilat, yms 1,6 mrd Jälleenvienti 0,8 mrd Myynti Suomeen, laitemarkkinat Lopputuotevalmistus omalla henkilöstöllä Elektroniikka- ja sähköala Laitetuotanto ja kaapelit 17,9 mrd 1 mrd Alihankkijat, sopimusvalmistajat elektroniikka- ja sähköalalle 2,6 mrd 1,2 mrd Alihankkijan alihankkija 0,13 mrd 0,8 mrd 15,7 mrd 1,4 mrd 4,8 mrd 2,1 mrd Vienti 17,9 mrd 6,9 mrd Huolto- ja ylläpitopalvelujen myynti 0,6 mrd A S I A K K A A T Kuva 9. Elektroniikka- ja sähköalan liiketoimintalogistiikan yleiskuva (2002).
19 17 Kuvassa 10 on esitetty muutostrendejä kotimaan komponenttituotannossa, osavalmistuksessa ja kokoonpanossa viimeisten viiden vuoden aikana. Pylväissä vihreä väri esittää kotimaan suhteellista osuutta. Kuvan laadinnassa ei ole käytetty lukuarvoja ja se perustuu karkeisiin arvioihin. Muutokset ovat suuntaa antavia. Viiden viimeisen vuoden aikana komponenttituotanto on loppunut Suomesta lähes kokonaan. Myös kotimainen osavalmistus ja kokoonpano on vähentynyt merkittävästi. Samaan aikaan elektroniikka- ja sähkötuotteiden tuotannon kokonaisvolyymi on kuitenkin kasvanut (ks. kuva 2). Viimeisen viiden vuoden aikana palveluliiketoiminnan osuus kokonaisvolyymistä on kasvanut sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Kuva 10. Komponenttituotannon, osavalmistuksen, kokoonpanon, OEM / palveluliiketoiminnan muutostrendit viiden viimeisen vuoden aikana. Yhteenveto Suomen elektroniikka- ja sähköteollisuus on hyvin tietoliikennelaitekeskeistä. Alan päätuotteita Suomessa ovat matkapuhelimet, niiden tukiasemat ja monipuolinen tuotekehitystoiminta. Vuonna 2007 julkaistun toimialaraportin mukaan osa- ja valmistuspalvelujen osuus on pienentynyt noin 6 %:in, kun se parhaimmillaan oli yli 10 % kokonaistuotannosta. Osavalmistuksen siirtyminen pois Suomesta vaikuttaa myös komponenttien tuontiin. Osavalmistuksen siirtyessä pois Suomesta siirtyy samalla myös varaosien tuotanto toisaalle. Tämä voi vaikuttaa varaosahuoltoon ja siten myös huoltovarmuuteen. Elektroniikka- ja sähköalan yritysten tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit ovat kasvaneet Suomessa kiinteitä investointeja huomattavasti nopeammin. Kiinteiden investointien määrä onkin laskenut 2000-luvun alun huippuvuosista, kun taas tuotekehitysinvestoinnit ovat jatkuvasti kasvaneet.
20 18 Tutkimukseen ja kehitykseen panostaminen on toistaiseksi tarkoittanut sitä, että osaaminen on säilynyt Suomessa vaikka valmistusta onkin siirtynyt muualle. Kotimaan myynnin osuus elektroniikka- ja sähköalan kotimaisesta liikevaihdosta oli vuonna 2006 vain noin 15 %. Kotimaan markkinat ovat siis pääosin viennin varassa. Markkinat ovat viime vuosina pysyneet lähes samana, tosin laskua huippuvuodesta 2001 lähes 10 %. Tuonti on puolestaan kasvanut. Vuodesta 2005 (8 mrd.) vuoteen 2006 (9,3 mrd.) kasvua on noin 16 %. Vientiluvut olivat kasvaneet hieman (noin 3,5 %) vuonna 2006 edellisestä vuodesta noin 13 mrd. euroon. Kotimaisen myynnin pienentyessä ja viennin kasvaessa huoltovarmuuden kannalta kriittisten komponenttien saatavuus saattaa muodostua ongelmaksi mahdollisessa häiriötilanteessa. Elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden toimipaikkojen lukumäärä on ollut jo usean vuoden ajan lievässä laskussa. Henkilöstön määrän kehitys on ollut viime vuosina kuitenkin tasaista vaikka se onkin laskenut luvun alun huippuvuosista noin 14 %. Ulkomaisissa tytäryhtiöissä henkilöstön määrä on kasvanut selvästi viime vuosina ja vuonna 2003 se ohittikin jo kotimaisen henkilöstön. Yritykset hakevat kasvunsa nykyisin Suomen rajojen ulkopuolelta. Uusien toimintojen sijoittuminen muualle voi jatkossa pienentää kotimaisen toiminnan merkitystä. Tällöin myös osa osaamisesta saattaa siirtyä pysyvästi muualle. Tämä vaikuttaa suoraan näiden osaamisten varassa olevan huoltovarmuuden vaarantumiseen. Elektroniikka-alan liiketoiminnan arvo on kasvanut vuodesta 2002, vaikka komponenttituotanto on loppunut Suomesta lähes kokonaan ja suurin osa osavalmistuksesta ja kokoonpanosta on siirtynyt ulkomaille. Toiminnan painopiste on siirtynyt palveluliiketoimintaan ja lisäarvopalveluihin sekä ohjelmistotuotantoon.
21 Toimittajaverkoston kuvaus Jokaisella elektroniikkateollisuuden yrityksellä on oma toimittajaverkostomallinsa. Aikaisemmin verkosto tukeutui paikallisiin toimittajiin. Nykyisin toiminta on globaalia, joten tuotteita ja palveluita voidaan tuottaa missä tahansa. Verkostot ovatkin nykyisin kansainvälisiä ja jatkuvasti muuttuvia globaalisuus edellyttää standardointia; yhdenmukaisia työkaluja ja teknologiaa. Uusien toimittajien ja verkostojen muodostumiseen ajavat globalisoituneet markkinat, kiristyvä kilpailu ja hintapaineet. Verkoston muodostavien palvelujen, valmistuksen ja markkinoiden yhteyksiä voidaan tarkastella kuvan 11 avulla. Mekaniikka - Komponenttitoimittajat - Design - Modulitoimittajat - - Suunnittelualihankinta Sopimusvalmistajat - 1. ODM EMS - Valmistajat / päähankkijat - Brandi OEM markkinat Sulautetut ohjelmistot Lisärvoohjelmistot - Ohjelmistotoimittajat - Ulkoistetut palvelut - Palvelut, huolto ja muu After Sales - Kuva 11. Kaavakuva toimittajaverkostosta. Yritystoiminta on keskittynyt yhä enemmän omien ydinteknologioiden hallintaan. Käytännössä tämä ydinosaamisen keskittyminen on johtanut enenevässä määrin yhteistyön ja verkottumisen kautta haettavaan etuun, ts. toiminnallisen yhteistyön avulla pyritään saamaan tietyt palvelut / suoritukset edullisemmin ja nopeammin kuin omin voimin olisi mahdollista. Näin verkottuminen vapauttaa yritykset joukosta toimintoja, jotka joko toiminnan volyymin, teknologisen vaikeuden tai hinnan vuoksi ovat selvästi edullisempia hankkia yhteistyökumppaneilta kuin tehdä itse. Globaalit toimittajaverkostot ovat tyypillisiä suurille yrityksille. Toisaalta PK-yrityksillä on verkostoitumisessa paljon mahdollisuuksia, joita isot yritykset eivät pysty hyödyntämään. Pienillä yrityksillä on yleensä suuria enemmän mahdollisuuksia joustavaan, nopeaan toimintaan. Myös suurten yritysten raskas byrokratia voi muodostua kompastuskiveksi verkostossa. Verkottumalla pienikin yritys voi olla virtuaalisesti iso. Toisaalta verkottumisen ja ulkoistamisen seurauksena yritykset ovat voineet siirtää osan riskeistään useamman tahon kannettavaksi. Samalla siirtyy helposti myös osavastuu huoltovarmuuden velvoitteiden hoitamisesta. Kriisiaikana verkoston vastuiden tulisi kuitenkin olla selvillä.
22 20 Arvio verkoston todellisesta varautumiskyvystä voidaan tehdä arvioimalla kunkin toimittajan omaa kykyä vastata kriisin tuomiin varautumisvaatimuksiin. Verkostoitumisen myötä logistiikkaketjujen pituudet ovat kasvaneet. Toimijoita tietyn laitteen valmistuksessa on enemmän, vaikka päähankkijalle (OEM, Original Equipment Manufacturer) vastuullisia järjestelmä- tai osavalmistajia onkin yhä vähemmän. Kyse on päähankkijan kannalta merkittävästä liiketoiminnan muutoksesta, joka edellyttää johtamistavan muutosta ja organisaation avoimen tiedottamisen lisäämistä. Verkoston kyky pitää yllä huoltovarmuutta kriisitilanteessa riippuu enemmän yritysten välillä (mitä todennäköisimmin) olevasta heikosta lenkistä kuin yksittäisen yrityksen sisäisen prosessin pettämisestä. Jatkuvuussuunnittelu koko toimittajaverkoston läpi onkin tällä hetkellä suuri epävarmuustekijä ja tulevaisuuden kehityshaaste. Paikalliset usein itseriittoiset yritysverkostot ja lyhyet toimittajaketjut ovat vahvimmillaan lievissä ja lyhytkestoisissa normaaliolojen kriiseissä, joissa verkosto pystyy joustavasti tukemaan hetkellisesti heikkoja osiaan. Pitkäkestoisissa ja vakavissa globaaleissa kriiseissä taas kansainvälinen yhteistyöverkosto pystyy paremmin siirtämään resursseja ja toimintoja verkostossaan ja varmentamaan ainakin kokonaisuuden toiminnan jatkuvuuden. Sopimusvalmistus Päähankkijoilla ei ole resursseja eikä teknologioita, tuskin edes haluakaan, tuotteidensa omaan valmistamiseen, nykyisin ei aina edes suunnitteluun eikä tuotteistamiseen. Sopimusvalmistajilla (EMS, Electronics Manufacturing Services) taas on tarjota laajan skaalan palveluita. Sopimusvalmistaja kokoaa tuotteen tai sen osia toimeksiantajan ohjeiden mukaisesti joko itse hankkimistaan tai toimeksiantajan toimittamista komponenteista ja huolehtii siihen liittyvästä logistiikasta. Sopimusvalmistajayrityksillä ei siis ole pääsääntöisesti omia tuotteita, vaan ne valmistavat tuotteita tai niiden osia tilauksesta tai asiakaskohtaisesti päähankkijalle. Päähankkijat ostavat yhä suurempia kokonaisuuksia ja tuotteen elinkaaren alku- ja loppupäihin liittyviä tehtäviä pääsopimusvalmistajiltaan, jotka käyttävät tarvittaessa myös omia alihankkijoitaan. Resurssien puuttumisen lisäksi sopimusvalmistuksen yleistymiseen on vaikuttanut päähankkijoiden halu keskittyä loppuasiakashallintaan ja imagokysymyksiin ja jättää tuotanto ja sen vaihtelusta aiheutuvat riskit sopimusvalmistajille. Turvautuminen sopimusvalmistukseen on luonut päähankkijoille riippumattomuutta tietyistä perustekniikoista. Päähankkija voi tarpeen mukaan valita sellaisen teknologian ja toimittajan, joka vastaa juuri
23 21 kyseisen tuotteen vaatimuksia. Päähankkijat ovat nähneet rasittavaksi vaihtoehdoksi ylläpitää laaja-alaista tietotaitoa sekä investoida jatkuvasti muuttuviin ja kehittyviin tuotantoteknologioihin ja henkilöstön osaamisprosessitarpeisiin. Ulkoistamisen myötä yritysten yhteisvastuu lisääntyy ja sitä kautta yhteistyökyky ja vuorovaikutustaitojen osaaminen organisaation kaikissa tehtävissä korostuvat entisestään. Verkoston hallinnasta onkin tullut tuotannon avaintoiminto. Sopimusvalmistuksen uutta kehitystä edustaa kokonaisuuksien ulkoistaminen. Ulkoistaminen ulottuu yhä totaalisemmin arvoketjun alkupäästä (suunnittelu) jo perinteisen sopimusvalmistuksen kautta loppupään jälkimarkkinointiin, jonka merkitys tuotemerkin ohella korostuu kysynnän painottuessa kulutussektorille. Uusinta toimintakonseptia edustavat ODM-yritykset (Original Design Manufacturer tai Original Design and Manufacturing). Ne ottavat arvoketjussa vastattavakseen vähintään suunnittelun, usein pääosan suunnittelun, tuotteistamisen, valmistuksen ja testauksen. Toisaalta valmistusta joillakin teollisuusaloilla otetaan myös takaisin tai pidetään itsellä (mm. ydinosaamisen pitämiseksi itsellä). Toimitussuhteet Päähankkijan sopimusvalmistajalle antamat ennusteet ja ohjelmat osuvat yhä harvemmin kohdalleen. Päähankkija hakee joustoja sopimusvalmistajalta, joka puolestaan hakee joustoja omilta alihankkijoiltaan. Löyhemmästä yhteistyöstä on siirrytty strategiseen yhteistyöhön lukumääräisesti vähäisempien primaarialihankkijoiden kanssa. Yritysten väliset toimitussuhteet voidaan jakaa seuraavasti: Kumppanuussuhde (partnership) Pysyvä toimitussuhde Vuosisopimus Projektikohtainen Kertaluonteinen Satunnainen Listan ensimmäisillä on viimeisiä parempi suunnittelukapasiteetti, ongelmanratkaisukyky, isompi omien alihankkijoiden määrä, paremmat tuotantoteknologiat, monitaitoisempi henkilöstö ja parempi suhdanteiden sietokyky, mutta toisaalta suurempi riippuvuus harvalukuisesta päähankkija-asiakaskunnasta. Yritysten sopimuskäytännöt muuttuvat oleellisesti siirryttäessä yhä enemmän markkinapohjaisesta pienien tai kertaluontoisten kokonaisuuksien ostamisesta suurien palvelukokonaisuuksien ulkoistamiseen ja ostamiseen verkostolta. Sopimusten voimassaoloajat ovat muuttuneet lyhytaikaisista vuosisopimuksista usean vuoden pituisiksi yhteistyösopimuksiksi.
24 22 Keskinäinen yhteistyö on lisääntymässä kaikissa teollisuusmaissa, koska laajojen osatoimittajaketjujen hallinta on työlästä ja ongelmallista. Yhteenveto Yritystoiminta on keskittynyt yhä enemmän omien ydinteknologioiden hallintaan. Verkottuminen vapauttaa yritykset joukosta toimintoja, jotka ovat selvästi edullisempia hankkia yhteistyökumppaneilta kuin tehdä itse. Tästä seuraa, että yritykset ovat voineet siirtää myös osan riskeistään yhteistyökumppaneilleen. Samalla siirtyy helposti myös osavastuu huoltovarmuudesta. Päähankkijat ostavat yhä suurempia kokonaisuuksia pääsopimusvalmistajiltaan, jotka käyttävät omia alihankkijoitaan. Verkostoitumisen myötä myös logistiikkaketjujen pituudet ovat kasvaneet. Koska teollisuus on verkottunutta ja nopeasti muuttuvaa, on myös tuotannon hallinta ja resurssien allokointi osa järjestelmää. Päähankkijalta edellytetään johtamistavan muutosta ja mm. organisaation avoimen tiedottamisen lisäämistä. Resurssien puuttumisen lisäksi sopimusvalmistuksen yleistymiseen on vaikuttanut päähankkijoiden halu keskittyä loppuasiakashallintaan ja imagokysymyksiin ja jättää tuotanto ja sen riskit sopimusvalmistajille. Sopimusvalmistuksen uudempaa kehitystä edustaa kokonaisuuksien ulkoistaminen. Verkoston kyky pitää yllä huoltovarmuutta kriisitilanteessa riippuu enemmän yritysten välillä olevasta lenkistä, kuin yksittäisestä yrityksestä. Jatkuvuussuunnittelu koko toimittajaverkoston läpi onkin tällä hetkellä suuri kehityshaaste. Paikalliset yritysverkostot ja lyhyet toimittajaketjut ovat vahvimmillaan lievissä ja lyhytkestoisissa normaaliolojen kriiseissä. Pitkäkestoisissa ja vakavissa globaaleissa kriiseissä taas kansainvälinen yhteistyöverkosto pystyy paremmin turvaamaan kokonaisuuden toiminnan jatkuvuuden. Eri asia on kuitenkin, minkä kansallisvaltion huoltovarmuuteen näillä toimilla vaikutetaan.
Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet
VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva
LisätiedotMuutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt
LisätiedotTeollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa
Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön
LisätiedotTeknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa
TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,
LisätiedotVerkostojen tehokas tiedonhallinta
Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston
LisätiedotKONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus
KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009
LisätiedotTeollinen Internet. Tatu Lund
Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.
LisätiedotTRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö
TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
Lisätiedotwww.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT
www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa
LisätiedotTuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry
Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen
LisätiedotElinkeinoelämä ja huoltovarmuus
Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
Lisätiedot18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013
18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä
LisätiedotGlobaalit arvoketju & valmistus Suomessa
Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa Petri Rouvinen Etlatieto Oy Finnmobile Vaikuttajafoorumi Hotelli Rantasipi Airport 8.11.2012, 9.40 10.15 Suomen teollinen tulevaisuus? Suomen päävientialat vaikeuksissa
LisätiedotVauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta
Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation
LisätiedotTeknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010
Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen
Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10
LisätiedotLogistiikkaselvitys 2009
Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-
LisätiedotRahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja
Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt
LisätiedotUusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä
Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa
LisätiedotValmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku
Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotTalouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet
Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous
LisätiedotLOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia
LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,
LisätiedotLiiketoimintasuunnitelma vuosille
Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja
LisätiedotTIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.
TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,
LisätiedotOULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:
OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.
LisätiedotSuomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki
Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit
LisätiedotLiiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama
Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka
LisätiedotIndeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi
YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 -04-05 % % % % % % % % Lappi Teollisuus (D) - - - - 10 9 9 9 9 9 Rakentaminen (F) - - - - 12 12 12 12 12 12 Tukku- ja vähittäiskauppa
LisätiedotElintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008
Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet
LisätiedotSeuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.
KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys
LisätiedotSähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta
Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 17 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 1 7 7 1 1 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 17 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 7 9 7 9 Lähde: Pk-yritysbarometri,
LisätiedotPk-yritysbarometri, kevät 2019
Pk-yritysbarometri, kevät 219 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 7 14 14 1 15 65 6 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan
LisätiedotSuomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi
Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti, Keski-Pohjanmaan.9. : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut Keski-Pohjanmaa
LisätiedotTeollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group
Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen
LisätiedotPk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa
Pk-yritysbarometri, kevät 2 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 7 Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 2 4 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan vuoden aikana,
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 4 7 Uusimaa Pk-yritysbarometri,
LisätiedotMarkku Lindqvist D-tulostuksen seminaari
Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotHYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.
Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus
LisätiedotKONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta
KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2009: Hyvä kasvu liikevoitossa ja rahavirrassa Q2/2009 Q2/2008 Historiallinen muutos 1-12/2008 Saadut tilaukset
LisätiedotHitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?
Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?
LisätiedotPirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30
Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI 212 5.6.212 klo 11.3 Tampereen kauppakamari ICT-barometrin toteutus 212 ICT-barometri toteutettiin tänä vuonna Pirkanmaalla 11:nnen kerran. 11. ICT-barometri 212 / 5.6.212
LisätiedotLogistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI
Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI http://partnet.vtt.fi/serviisi/ Hankintalogistiikan ulkoistamisesta hankintatoimen ulkoistamiseen EGLO-ohjelman vuosiseminaari
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009
Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009
LisätiedotPuutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012
Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus
Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat
LisätiedotPk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo
Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan
LisätiedotHelmet Business Mentors Oy
Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala
LisätiedotSuomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi
Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla
LisätiedotPk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät
Pk-yritysbarometri, kevät 1 Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 11 Rakentaminen Kauppa 16 16 17 Palvelut 2 9 Muut 1 2 0 0 0 0 60 70 Keski-Pohjanmaa
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme
Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,
LisätiedotElintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä
Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotKatse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT For Industry -skenaariot Miten tehdä menestyksekästä liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus
Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua
LisätiedotTeknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja
Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista
LisätiedotLogistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa
1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotTEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?
TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki
Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki
Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:
LisätiedotOsavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010
Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009
LisätiedotYHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.
YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset
LisätiedotEsimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa
Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes
LisätiedotProCoach -kehitysohjelmat
ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,
LisätiedotDetection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015
Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia
LisätiedotTietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja
Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä
LisätiedotJohtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007
Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat
Lisätiedoterisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt.
erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt.fi ULKOISET RISKIT ULKOISET RISKIT Markkinariskit Markkinariskit
LisätiedotSuomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille
3.11.2010 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys
LisätiedotUponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy
Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto
LisätiedotEtteplan Oyj. Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys
Etteplan Oyj Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys Sisältö Etteplan sijoituskohteena Taloudellinen kehitys Näkymät 2010 Tarkemmat taloudelliset tiedot Johtava teollisuustekniikan
LisätiedotSuomen teknologiateollisuuden
Suomen teknologiateollisuuden haasteet TRIO-ohjelman päätösseminaari 2.12.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni TRIO-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Suomen teknologiateollisuuden haasteet
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Jukka Palokangas, pääekonomisti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Muutos: 1-7,28/1-7,27,%
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotTikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen
Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotKaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotItämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet
Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden
LisätiedotFingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja
Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:
LisätiedotTRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö
TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden
LisätiedotJohtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj
Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)
LisätiedotKriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen
Kriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen IPLU-projektin järjestämä seminaari IP-verkkojen luotettavuudesta, 17.5.2006 Kari Wirman 2 Yhteiskunnan toimintojen riippuvuudet
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu
Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotTeknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.
Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia
LisätiedotKauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015
Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri
LisätiedotPk-yritysbarometri, kevät 2017
Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61
LisätiedotPk-yritysbarometri, kevät 2018
Pk-yritysbarometri, kevät 201 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, kevät 201 alueraportti, 15.2.201 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 16 15 14 15 60
Lisätiedot