Elektroniikkateollisuuden toimittajaverkoston huoltovarmuus ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Tietoyhteiskuntasektori Elektroniikkapooli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elektroniikkateollisuuden toimittajaverkoston huoltovarmuus ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Tietoyhteiskuntasektori Elektroniikkapooli"

Transkriptio

1 Elektroniikkateollisuuden toimittajaverkoston huoltovarmuus ja toiminnan jatkuvuuden Tietoyhteiskuntasektori Elektroniikkapooli HVK Julkaisuja

2

3 Huoltovarmuuskeskus Julkaisuja Elektroniikkateollisuuden toimittajaverkoston huoltovarmuus ja toiminnan jatkuvuuden Tietoyhteiskuntasektori Elektroniikkapooli

4 2

5 3 Sisällysluettelo 1. Johdanto ja taustat 5 2. Selvityksen toteutus ja sisältö 9 3. Alan toimittajaverkosto muuttuu Toimialan kuvaus Toimittajaverkoston kuvaus Toimialan muutostrendit Muutosten seuraukset ja riskit liiketoiminnan jatkuvuudelle Globaalit megatrendit Johtaminen Henkilöstö ja osaaminen Hankinta Asiakkuus Keinot ja ratkaisumallit Suomen globaali painoarvo Johtaminen - miten liiketoiminnan hallinta säilyy Suomessa vaikka toiminnot siirtyvät muualle Osaamisen Hankinta Asiakkuuden hallinnan Sähkönsaannin - yrityksen kaikkiin prosesseihin ja kriisivalmiuteen vaikuttava yhteinen tekninen tekijä Suositukset huoltovarmuuden turvaamiseksi Yhteiskuntaa ja infrastruktuuria koskevat yleiset toimenpide-ehdotukset Huoltovarmuuskeskusta ja poolien toimintaa koskevat toimenpideehdotukset Suositukset yrityksille huoltovarmuuden varmistamiseksi 55 Lähdeviitteet 57

6 4 Lyhenteet BCP CRM EMS HRM ODM OEM RM SCM SHOK SRM (Business Continuity Planning) Yritystoiminnan jatkuvuussuunnittelu. Suunnitelman tavoitteena on luoda täsmällinen ja toimintalähtöinen suunnitelma kriisitilanteiden varalle ja turvata yritystoiminnan jatkuminen kriisitilanteessa. Suunnitelman avulla pyritään minimoimaan kriisin vaikutukset ja sen avulla voidaan suojata ja ylläpitää yrityksen rahavirtoja. (Customer Relationship Management) Asiakkuuden hallinta. Käsite, joka sisältää asiakaslähtöisen ajattelutavan organisaatiossa sekä siihen liittyvät tietojärjestelmät. Asiakaslähtöisessä ajattelussa asiakas nähdään yrityksen resurssiksi siinä missä henkilöstö, varallisuus, tuotteet ja yrityskulttuuri. Myynnin maksimoimiseksi asiakkaiden tarpeet pyritään kartoittamaan mahdollisimman perusteellisesti. (Electronic Manufacturing Services) Elektroniikan sopimusvalmistus. EMSyrityksillä ei ole pääsääntöisesti omia tuoteoikeuksia vaan ne valmistavat tuotteita tai niiden osia tilauksesta päähankkijalle. (Human Resource Management) Henkilöstön hallintajärjestelmä. (Original Design Manufacturer tai Original Design and Manufacturing) Nimitys tarkoittaa yritystä, joka suunnittelee ja valmistaa tuotteita, joita toiset yritykset markkinoivat omilla tuotenimillään. (Original Equipment Manufacturer) Päähankkija eli alkuperäisvalmistaja. Nimitys tarkoittaa laitteiston tai tuotteen suunnittelevaa, valmistavaa, lopputarkastavaa ja pakkaavaa yritystä, jonka nimi tai kauppanimi on merkitty tuotteeseen. Vastaa yleensä materiaalihankinnoista, laitteiden huollosta ja ylläpidosta, jotka ovat osaksi jo ulkoistettuja. (Risk Management) Riskien hallinta. Käsite tarkoittaa seurauksiltaan merkittävien kielteisten tapahtumien järjestelmällistä määrittelyä ja niihin varautumista. Merkittäviä riskejä ovat ne, joista tietoisuus vaikuttaa tai vaikuttaisi organisaation johdon päätöksentekoon. (Supply Chain Management) Tilaus- ja toimitusketjun hallinta. SCM-ohjelmistojen avulla yritykset parantavat operatiivista tehokkuuttaan kehittämällä toimitusketjujaan vastaamaan kovenevan kilpailun vaateita. Strategisen huippuosaamisen keskittymä. Suomalaisen teollisuuden ja tutkimuslaitosten perustamat organisaatiot, joiden avulla koordinoidaan teollisuuden tarvitsemaa tutkimustoimintaa. (Supplier Relations Management) Toimittajasuhteiden hoitaminen. SOPIVA Sopimuksiin perustuva kriiseihin varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla. VAP (VAPautettu aseellisesta palvelusta) Avainhenkilöiden käytettävyyden.

7 5 1. Johdanto ja taustat Valtioneuvoston asettamissa huoltovarmuuden tavoitteissa edellytetään turvattavan tiettyjen yhteiskunnan teknisten järjestelmien toiminta, kuten tietoliikenne, terveydenhuolto ja energiahuolto sekä tietotekniikan korjaus-, huolto- ja tukitoiminta. Elektroniikkapooli käynnisti elokuussa 2007 selvitysprojektin: Elektroniikkateollisuuden toimittajaverkoston huoltovarmuus ja toiminnan jatkuvuuden. Projektin päärahoittajaksi tuli puolustustaloudellinen suunnittelukunta (PTS) ja työn toteuttaminen tilattiin valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta (VTT). Tämä raportti on kyseisen selvitystyön tulos. Projektin tavoitteena oli selvittää, miten elektroniikkateollisuus pystyy omalta osaltaan varmistamaan yhteiskunnan elintärkeiden teknisten järjestelmien toimivuuden kriisitilanteessa. Kriisitilanteella tarkoitetaan vakavien poikkeusolojen lisäksi muita häiriötilanteita, jotka johtuvat esimerkiksi komponenttituotannon ja markkinoiden ongelmista, toimitusten vaikeutumisesta paikallisten häiriöiden tai onnettomuuksien takia. Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti sitä, miten voimakasta globaalia rakennemuutosta ja ulosliputusta parhaillaan läpikäyvä elektroniikkateollisuuden toimittajaverkosto kykenee edelleen varmistamaan kansallisten ja paikallisten kriittisten teknisten järjestelmien tuotetoimitus- ja kunnossapitopalvelut. Verkoston kriisivalmiuteen vaikuttavat olennaisesti liiketoimintaan normaalioloissakin kohdistuvat uudenlaiset häiriö- ja riskitekijät. Edellisessä sähkö- ja elektroniikkapoolin tutkimuksessa, joka selvitti samaa aihetta: Elektroniikkalaitteiden toiminnan turvaaminen kriisitilanteessa komponenttien saatavuus ja hankintakanavat (VTT, 2002) tarkasteltiin komponenttien saatavuuteen liittyviä ongelmia ja arvioitiin vaihtoehtoisten kansainvälisten hankintakanavien ja -menetelmien toimivuutta. Elektroniikan valmistuksen ulkoistaminen on selvityksen jälkeen jatkunut ja massatuotanto on siirretty lähemmäs markkinoita ja halvemman kustannustason maihin. Varhaisemmassa VARVE-tutkimuksessa (Lehtinen, 2000) on tarkasteltu perusteellisesti verkostoitumisen teoreettisia malleja silloisessa sähkötekniikan ja teollisuusautomatiikan teollisuudessa. Verkottuneen toiminnan pääperiaatteet ovat toki pysyneet ennallaan, mutta vuosituhannen vaihteen skenaarioissa ei osattu aavistaa nykyisten globaalien muutostrendien voimakkuutta ja aivan uusia uhkatekijöitä monimutkaisine seurausvaikutuksineen.

8 6 Globaalin verkostoitumisen lisääntyessä palvelun (huolto, tekninen tuki yms.) merkitys korostuu huomattavasti. Toimiva palvelu on erityisen tärkeää kriisitilanteessa. Mahdollisessa kriisitilanteessa myös tuotekehityksellä on tärkeä rooli, koska tuotetta voi olla tarve modifioida vastaamaan paremmin käyttötarkoitusta tai komponentin saatavuudessa tapahtunutta muutosta. Päähankkija ei välttämättä ole kriisitilanteessa avainasemassa, vaan tärkeämmässä asemassa ovat suorittavat osapuolet, kuten sopimusvalmistajat, huollosta ja ylläpidosta ym. palveluista vastaavat tahot jne. Ohjelmistot ja niiden ylläpito ovat yksi tärkeimmistä varmennettavista seikoista.

9 7 Tiivistelmä Sähkö- ja elektroniikka-alan kehitykselle ominaisia piirteitä ovat: markkinoiden globalisoituminen, josta on seurannut verkottumista yritysten laajeneva verkottuminen osaaviksi toimitusketjuiksi massatuotannon siirtyminen halvempiin maihin lähelle markkinoita tuotekehityksen keskittyminen vakaisiin innovatiivisiin ympäristöihin tuotteisiin liittyvät palvelut ovat merkittävässä roolissa langaton tiedonsiirto ja miniatyrisoiminen ovat tärkeitä tuotteissa palvelusisällön, verkkojen ja päätelaitteiden konvergenssi ohjelmistojen osuus on oleellinen tuotteissa Kiina, Venäjä, Etelä-Amerikka ja Afrikka vahvistuvat markkinaalueina Yksi parhaista yhteiskunnan elintärkeiden teknisten, teollisuuden toimittamien järjestelmien huoltovarmuuden turvaamisen takeista on normaalioloissa vahvat ja riskinsä hyvin hallitsevat yritykset. Huoltovarmuuden turvaaminen tapahtuu yrityksessä osana sen strategiaprosessia ja riskien hallintaa. Häiriöiden ennakointi ja jatkuvuussuunnittelu pienentävät häiriötilanteiden haitta- ja kustannusvaikutuksia. Kohdennetut toimenpidesuositukset ovat: Yhteiskuntaa ja infrastruktuuria koskevat yleiset toimenpide-ehdotukset - Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) hyödyntäminen - kansallisiin tai kansainvälisten suurhankkeisiin osallistuminen - Osaavan henkilöstön saatavuuden parantaminen Huoltovarmuuskeskusta ja poolien toimintaa koskevat toimenpideehdotukset - Sopimuksiin perustuvan varautumisen kehittäminen - Yritysten valmiuspäälliköiden kouluttaminen ja sitouttaminen Suositukset yrityksille huoltovarmuuden varmistamiseksi - Yritysten jatkuvuussuunnittelun kehittäminen

10 8 Projektin johto ja raportin laatijat Projektin johtoryhmänä toimi Elektroniikkapoolin poolitoimikunta, puheenjohtajanaan Jussi Ilmarinen, Nokia Siemens Networks Oyj:stä. Johtoryhmä muokkasi erityisesti raportin johtopäätöksiä ja suosituksia lukuun 7. Projektin tutkijoina ja raportin laatijoina toimivat Elektroniikkapoolin toimeksiannosta Helge Palmén, Satu Sjöblom, Antti Turtola VTT:ltä. VTT:n poolille toimittaman raportin numero on VTT-R Projektin työryhmä muokkasi, VTT:n tutkijoiden tukena, raportin sisältöä ja toimi aktiivisena sihteeristönä projektin kolmessa työpajassa. Projektiryhmään kuuluivat VTT:n tutkijoiden lisäksi Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, Timo Seppälä ja SAP Nordic Oy. Projektiryhmän puheenjohtajana toimi Leo Laaksonen, Elektroniikkapoolista. Raportin viimeistelyn ja kieliasun korjauksen suoritti insinöörieverstiluutnantti Jyri Kosola, Maavoimien Materiaalilaitoksen esikunta.

11 9 2. Selvityksen toteutus ja sisältö Raportin alussa luvussa 3 esitetään kirjallisuuslähteistä poimittuja toimialaa kuvaavia lukuarvoja ja kaavioita, yritysten verkostoitumista ja keskinäisiä suhteita. Toimialalla vallitsevia määrääviä rakenteellisia ja globaaleja muutostrendejä tarkastellaan luvussa 4. Yritysten näkemyksen keräämiseksi ja konkreettisen tilannekuvan luomiseksi selvitystyön yhteydessä järjestettiin kolme työpajaa, joihin jokaiseen osallistui parisenkymmentä yritysedustajaa. Työpajojen tehtävänä oli analysoida eri näkökulmista toimialan menestykseen liittyvät haasteet ja suurimmat yhteiset riskit sekä pohtia ratkaisuja koko verkoston kilpailukyvyn parantamiseksi ja strategioita liiketoiminnan turvaamiseksi. Ensimmäisessä työpajassa tarkasteltiin työryhmittäin toimialalla vallitsevia trendejä ja toimintaympäristössä sekä toimittajaketjujen rakenteissa tapahtuneita muutoksia. Siinä tunnistettiin merkittävimmät ja uudet liiketoiminnan jatkuvuuteen kohdistuvat riski- ja uhkatekijät. Lisäksi arvioitiin, miten erilaiset häiriötilanteet vaikuttavat järjestelmien toimintavarmuuteen ja miten näihin häiriöihin tulisi varautua. Tämän työpajan tulokset esitellään luvussa 5. Toisessa työpajassa kehitettiin keinoja ja ratkaisuehdotuksia edellisessä työpajassa valittuihin uhkakuviin. Projektiryhmä jalosti työpajojen ajatuksia ja toimitti niistä raportin luvun 6. Kolmas ylimääräisenä järjestetty seminaarityöpaja toteutettiin Sen avulla paneuduttiin syvällisemmin yritysten ja toimittajaverkostojen riskien hallinnan kysymyksiin ja liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelun (BCP) menetelmiin. Lisäksi tehtiin n. 20 yritysedustajan voimalla katselmus ja parannusehdotukset ns. Kypsyysanalyysi-arviointityökalun luonnokseen, osana uutta HUOVI-järjestelmää, jota huoltovarmuuskeskus kehittää. Työpajan tuottamat johtopäätökset ja ehdotukset on kirjattu raportin lukuun 7. Raportin suositukset ja toimenpide-ehdotukset huoltovarmuuden turvaamiseksi on koottu lukuun 7, joka laadittiin projektiryhmän ja Elektroniikkapoolin poolitoimikunnan yhteistyönä.

12 10 3. Alan toimittajaverkosto muuttuu Tässä luvussa esitetään yleisiä toimialaa kuvaavia lukuarvoja ja kaavioita. Lisäksi selvitetään alan yritysten verkostoitumisen periaatteet ja tarkastellaan sopimusvalmistuksen sekä toimittajaketjujen eri osapuolten suuruuksia ja niiden suhteellisessa koossa pitkällä aikavälillä nähtävissä olevaa radikaalia muutosta. Sopimusvalmistuksen rakennemuutos ja globalisoituminen vaikuttavat joka tapauksessa voimakkaasti elektroniikka-alan kansalliseen omavaraisuuteen ja kykyyn ylläpitää huoltovarmuutta Toimialan kuvaus Suomen elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2006 noin 26 mrd. euroa, jalostusarvo noin 8,1 mrd. euroa. Ala on tuotannon bruttoarvolla ja jalostusarvolla mitattuna Suomen suurin teollisuudenala. Työvoiman (n henkilöä) osuus koko teollisuuden työvoimasta on noin 12 %. Toimialan tuotteet voidaan jakaa esimerkiksi seuraavalla tavalla: Elektroniikka-alan tuotteet: tietoliikennevälineet ja -laitteet tietokoneet ja toimistoelektroniikka elektroniikan komponentit TV-, radiovastaanotin- ja tallennuslaitteet Sähkötekniset tuotteet: sähkömoottorit, generaattorit ja muuntajat sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteet eristetyt sähköjohtimet ja kaapelit valaistuslaitteet muut sähkölaitteet ja -koneet Instrumentit: lääkintäkojeet ja ortopediavälineet mittauslaitteet teollisuuden prosessinsäätölaitteet optiikka- ja valokuvausvälineet ja kellot

13 11 Kuva 1. Elektroniikka ja sähköteollisuuden tuotannon jakaantuminen Suomessa. Suomen elektroniikka- ja sähköteollisuus on hyvin tietoliikennelaitekeskeistä, kuten kuvasta 1 voidaan nähdä. Alan päätuotteita Suomessa ovat päätelaitteet eli matkapuhelimet, matkapuhelinverkkojen tukiasemat. Monipuolinen t&k-toiminta on koko toimialan menestyksen perusta. Tuotannon volyymista pääosa muodostuu Nokian ja sen yhteistyökumppanien liiketoiminnasta. Vuonna 2007 julkaistun toimialaraportin mukaan osa- ja valmistuspalvelujen osuus on pienentynyt noin 6 %:in, kun se parhaimmillaan oli yli 10 % kokonaistuotannosta. Elektroniikka- ja sähköteollisuus on perinteisesti katsottu aputoimialaksi, joka edesauttaa muiden toimialojen kehitystä. Sen rooli on kuitenkin muuttunut yhä tärkeämmäksi ja elektroniikka onkin ollut jo yli kymmenen vuoden ajan tietoyhteiskunnan kehityksen kulmakivi. Nykyisin se yhdistetään informaatio- ja kommunikaatioklusteriin (ICT-klusteri). Elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden toimipaikkojen lukumäärä on laskenut selvästi jo usean vuoden ajan. Vuonna 2005 elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistusta harjoittavia toimipaikkoja oli yhteensä Toimipaikat ovat keskittyneet Uudellemaalle, jossa sijaitsee noin kolmannes alan toimipaikoista ja 40 % henkilöstöstä.

14 Kuva 2. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Suomessa. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi elokuu, vuosi 2000 = 100. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa kiinteähintaista jalostusarvon muutosta toimialoittain. (Lähde: Tilastokeskus) Kuvasta 3 voidaan nähdä Suomen elektroniikka- ja sähköteollisuuden investointien kehitys viime vuosina. Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit ovat kasvaneet jatkuvasti, vuosina tapahtunutta pientä notkahdusta lukuun ottamatta. Kiinteät investoinnit sen sijaan ovat viime vuosina pysyneet melko vakiona. Niihin on laskettu mukaan myös tietokoneohjelmainvestoinnit, joiden viime vuosien huima kasvu vaikuttaa positiivisesti koko elektroniikkateollisuuden kiinteisiin investointeihin. Kuva 3. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden investoinnit Suomessa. (Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu: kesäkuu 2007)

15 13 Kotimaan myynnin osuus elektroniikka- ja sähköalan kotimaisesta liikevaihdosta oli vuonna 2006 vain noin 15 %. Kotimaan markkinat ovat siis pääosin tuonnin varassa. Vuoden 2006 luvut ovat arvioita, mutta markkinat näyttäisivät polkevan paikallaan ja supistuneen huippuvuodesta lähes 10 %. Kuva 4. Elektroniikka- ja sähköalan markkinat Suomessa vuonna Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tavaravienti on noin 13 mrd. euroa (2006). Se on noin viidennes koko teollisuuden viennistä ja vain noin 3,5 % edellisvuotta suurempi. Kauttakulkuviennillä täydennettynä viennissä päästään 15 mrd. euroon. Kuva 5. Viennin rakenne vuonna Elektroniikka- ja sähköteollisuuden kokonaistuonti oli noin 9,3 mrd. euroa (2006) ja se eroaa rakenteeltaan merkittävästi viennin rakenteesta. Tuonti on kasvanut edellisestä vuodesta noin 16 %.

16 14 Kuva 6. Tuonnin rakenne hyödykeryhmittäin (2006). Taulukosta 1 ja kuvasta 7 nähdään elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön määrän kehitys. Henkilöstön määrän kehitys on ollut viime vuosina tasaista vaikka se onkin laskenut 2000-luvun alun huippuvuosista noin 14 %. Taulukko 1. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö. Kuvassa 7 on esitetty toimialan henkilöstön määrän kehitys Suomessa ja tytäryhtiöissä ulkomailla. Henkilöstön määrä on kasvanut huomattavasti tytäryhtiöissä ulkomailla viime vuosina ja vuonna 2003 se ohittikin jo kotimaisen henkilöstön.

17 15 Kuva 7. Henkilöstömäärän kehitys. Suomen teollisuusyritysten liikevaihdon toimialakohtaisia muutoksia on esitetty kuvassa 8. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto on kasvanut viime vuosina, vaikka se onkin jäänyt jälkeen kone- ja metalliteollisuuden kasvuvauhdista. Kuva 8. Teollisuusyritysten liikevaihto.

18 16 Liiketoimintalogistiikka Alla oleva kuva on esitetty aiemmassa tutkimuksessa (Hienonen, 2003). Kuvassa olevat luvut ovat vuodelta Henkilöstön määrä on hieman laskenut vuodesta Alan vienti on sen sijaan hieman noussut. Muut viime vuosien aikana tapahtuneet muutokset myynnissä ja tuotannossa on esitetty aiemmin tässä luvussa. Tuonti Alihankkijat, valmistuspalvelut Laitevalmistajat Markkinointi, myynti, huolto ja ylläpito Työvoima henk. Työvoima henk. Työvoima henk. Työvoima 7000 henk. Laitetuonti ulkomailta 6,4 mrd Komponentti- ja osatuonti, akut, kaapelit ulkomailta 1,9 mrd 0,3 mrd Muut palvelut ja ostot esim. energia-, tietoliikenne-, kuljetus-, rahoitus-, toimitilat, yms 1,6 mrd Jälleenvienti 0,8 mrd Myynti Suomeen, laitemarkkinat Lopputuotevalmistus omalla henkilöstöllä Elektroniikka- ja sähköala Laitetuotanto ja kaapelit 17,9 mrd 1 mrd Alihankkijat, sopimusvalmistajat elektroniikka- ja sähköalalle 2,6 mrd 1,2 mrd Alihankkijan alihankkija 0,13 mrd 0,8 mrd 15,7 mrd 1,4 mrd 4,8 mrd 2,1 mrd Vienti 17,9 mrd 6,9 mrd Huolto- ja ylläpitopalvelujen myynti 0,6 mrd A S I A K K A A T Kuva 9. Elektroniikka- ja sähköalan liiketoimintalogistiikan yleiskuva (2002).

19 17 Kuvassa 10 on esitetty muutostrendejä kotimaan komponenttituotannossa, osavalmistuksessa ja kokoonpanossa viimeisten viiden vuoden aikana. Pylväissä vihreä väri esittää kotimaan suhteellista osuutta. Kuvan laadinnassa ei ole käytetty lukuarvoja ja se perustuu karkeisiin arvioihin. Muutokset ovat suuntaa antavia. Viiden viimeisen vuoden aikana komponenttituotanto on loppunut Suomesta lähes kokonaan. Myös kotimainen osavalmistus ja kokoonpano on vähentynyt merkittävästi. Samaan aikaan elektroniikka- ja sähkötuotteiden tuotannon kokonaisvolyymi on kuitenkin kasvanut (ks. kuva 2). Viimeisen viiden vuoden aikana palveluliiketoiminnan osuus kokonaisvolyymistä on kasvanut sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Kuva 10. Komponenttituotannon, osavalmistuksen, kokoonpanon, OEM / palveluliiketoiminnan muutostrendit viiden viimeisen vuoden aikana. Yhteenveto Suomen elektroniikka- ja sähköteollisuus on hyvin tietoliikennelaitekeskeistä. Alan päätuotteita Suomessa ovat matkapuhelimet, niiden tukiasemat ja monipuolinen tuotekehitystoiminta. Vuonna 2007 julkaistun toimialaraportin mukaan osa- ja valmistuspalvelujen osuus on pienentynyt noin 6 %:in, kun se parhaimmillaan oli yli 10 % kokonaistuotannosta. Osavalmistuksen siirtyminen pois Suomesta vaikuttaa myös komponenttien tuontiin. Osavalmistuksen siirtyessä pois Suomesta siirtyy samalla myös varaosien tuotanto toisaalle. Tämä voi vaikuttaa varaosahuoltoon ja siten myös huoltovarmuuteen. Elektroniikka- ja sähköalan yritysten tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit ovat kasvaneet Suomessa kiinteitä investointeja huomattavasti nopeammin. Kiinteiden investointien määrä onkin laskenut 2000-luvun alun huippuvuosista, kun taas tuotekehitysinvestoinnit ovat jatkuvasti kasvaneet.

20 18 Tutkimukseen ja kehitykseen panostaminen on toistaiseksi tarkoittanut sitä, että osaaminen on säilynyt Suomessa vaikka valmistusta onkin siirtynyt muualle. Kotimaan myynnin osuus elektroniikka- ja sähköalan kotimaisesta liikevaihdosta oli vuonna 2006 vain noin 15 %. Kotimaan markkinat ovat siis pääosin viennin varassa. Markkinat ovat viime vuosina pysyneet lähes samana, tosin laskua huippuvuodesta 2001 lähes 10 %. Tuonti on puolestaan kasvanut. Vuodesta 2005 (8 mrd.) vuoteen 2006 (9,3 mrd.) kasvua on noin 16 %. Vientiluvut olivat kasvaneet hieman (noin 3,5 %) vuonna 2006 edellisestä vuodesta noin 13 mrd. euroon. Kotimaisen myynnin pienentyessä ja viennin kasvaessa huoltovarmuuden kannalta kriittisten komponenttien saatavuus saattaa muodostua ongelmaksi mahdollisessa häiriötilanteessa. Elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden toimipaikkojen lukumäärä on ollut jo usean vuoden ajan lievässä laskussa. Henkilöstön määrän kehitys on ollut viime vuosina kuitenkin tasaista vaikka se onkin laskenut luvun alun huippuvuosista noin 14 %. Ulkomaisissa tytäryhtiöissä henkilöstön määrä on kasvanut selvästi viime vuosina ja vuonna 2003 se ohittikin jo kotimaisen henkilöstön. Yritykset hakevat kasvunsa nykyisin Suomen rajojen ulkopuolelta. Uusien toimintojen sijoittuminen muualle voi jatkossa pienentää kotimaisen toiminnan merkitystä. Tällöin myös osa osaamisesta saattaa siirtyä pysyvästi muualle. Tämä vaikuttaa suoraan näiden osaamisten varassa olevan huoltovarmuuden vaarantumiseen. Elektroniikka-alan liiketoiminnan arvo on kasvanut vuodesta 2002, vaikka komponenttituotanto on loppunut Suomesta lähes kokonaan ja suurin osa osavalmistuksesta ja kokoonpanosta on siirtynyt ulkomaille. Toiminnan painopiste on siirtynyt palveluliiketoimintaan ja lisäarvopalveluihin sekä ohjelmistotuotantoon.

21 Toimittajaverkoston kuvaus Jokaisella elektroniikkateollisuuden yrityksellä on oma toimittajaverkostomallinsa. Aikaisemmin verkosto tukeutui paikallisiin toimittajiin. Nykyisin toiminta on globaalia, joten tuotteita ja palveluita voidaan tuottaa missä tahansa. Verkostot ovatkin nykyisin kansainvälisiä ja jatkuvasti muuttuvia globaalisuus edellyttää standardointia; yhdenmukaisia työkaluja ja teknologiaa. Uusien toimittajien ja verkostojen muodostumiseen ajavat globalisoituneet markkinat, kiristyvä kilpailu ja hintapaineet. Verkoston muodostavien palvelujen, valmistuksen ja markkinoiden yhteyksiä voidaan tarkastella kuvan 11 avulla. Mekaniikka - Komponenttitoimittajat - Design - Modulitoimittajat - - Suunnittelualihankinta Sopimusvalmistajat - 1. ODM EMS - Valmistajat / päähankkijat - Brandi OEM markkinat Sulautetut ohjelmistot Lisärvoohjelmistot - Ohjelmistotoimittajat - Ulkoistetut palvelut - Palvelut, huolto ja muu After Sales - Kuva 11. Kaavakuva toimittajaverkostosta. Yritystoiminta on keskittynyt yhä enemmän omien ydinteknologioiden hallintaan. Käytännössä tämä ydinosaamisen keskittyminen on johtanut enenevässä määrin yhteistyön ja verkottumisen kautta haettavaan etuun, ts. toiminnallisen yhteistyön avulla pyritään saamaan tietyt palvelut / suoritukset edullisemmin ja nopeammin kuin omin voimin olisi mahdollista. Näin verkottuminen vapauttaa yritykset joukosta toimintoja, jotka joko toiminnan volyymin, teknologisen vaikeuden tai hinnan vuoksi ovat selvästi edullisempia hankkia yhteistyökumppaneilta kuin tehdä itse. Globaalit toimittajaverkostot ovat tyypillisiä suurille yrityksille. Toisaalta PK-yrityksillä on verkostoitumisessa paljon mahdollisuuksia, joita isot yritykset eivät pysty hyödyntämään. Pienillä yrityksillä on yleensä suuria enemmän mahdollisuuksia joustavaan, nopeaan toimintaan. Myös suurten yritysten raskas byrokratia voi muodostua kompastuskiveksi verkostossa. Verkottumalla pienikin yritys voi olla virtuaalisesti iso. Toisaalta verkottumisen ja ulkoistamisen seurauksena yritykset ovat voineet siirtää osan riskeistään useamman tahon kannettavaksi. Samalla siirtyy helposti myös osavastuu huoltovarmuuden velvoitteiden hoitamisesta. Kriisiaikana verkoston vastuiden tulisi kuitenkin olla selvillä.

22 20 Arvio verkoston todellisesta varautumiskyvystä voidaan tehdä arvioimalla kunkin toimittajan omaa kykyä vastata kriisin tuomiin varautumisvaatimuksiin. Verkostoitumisen myötä logistiikkaketjujen pituudet ovat kasvaneet. Toimijoita tietyn laitteen valmistuksessa on enemmän, vaikka päähankkijalle (OEM, Original Equipment Manufacturer) vastuullisia järjestelmä- tai osavalmistajia onkin yhä vähemmän. Kyse on päähankkijan kannalta merkittävästä liiketoiminnan muutoksesta, joka edellyttää johtamistavan muutosta ja organisaation avoimen tiedottamisen lisäämistä. Verkoston kyky pitää yllä huoltovarmuutta kriisitilanteessa riippuu enemmän yritysten välillä (mitä todennäköisimmin) olevasta heikosta lenkistä kuin yksittäisen yrityksen sisäisen prosessin pettämisestä. Jatkuvuussuunnittelu koko toimittajaverkoston läpi onkin tällä hetkellä suuri epävarmuustekijä ja tulevaisuuden kehityshaaste. Paikalliset usein itseriittoiset yritysverkostot ja lyhyet toimittajaketjut ovat vahvimmillaan lievissä ja lyhytkestoisissa normaaliolojen kriiseissä, joissa verkosto pystyy joustavasti tukemaan hetkellisesti heikkoja osiaan. Pitkäkestoisissa ja vakavissa globaaleissa kriiseissä taas kansainvälinen yhteistyöverkosto pystyy paremmin siirtämään resursseja ja toimintoja verkostossaan ja varmentamaan ainakin kokonaisuuden toiminnan jatkuvuuden. Sopimusvalmistus Päähankkijoilla ei ole resursseja eikä teknologioita, tuskin edes haluakaan, tuotteidensa omaan valmistamiseen, nykyisin ei aina edes suunnitteluun eikä tuotteistamiseen. Sopimusvalmistajilla (EMS, Electronics Manufacturing Services) taas on tarjota laajan skaalan palveluita. Sopimusvalmistaja kokoaa tuotteen tai sen osia toimeksiantajan ohjeiden mukaisesti joko itse hankkimistaan tai toimeksiantajan toimittamista komponenteista ja huolehtii siihen liittyvästä logistiikasta. Sopimusvalmistajayrityksillä ei siis ole pääsääntöisesti omia tuotteita, vaan ne valmistavat tuotteita tai niiden osia tilauksesta tai asiakaskohtaisesti päähankkijalle. Päähankkijat ostavat yhä suurempia kokonaisuuksia ja tuotteen elinkaaren alku- ja loppupäihin liittyviä tehtäviä pääsopimusvalmistajiltaan, jotka käyttävät tarvittaessa myös omia alihankkijoitaan. Resurssien puuttumisen lisäksi sopimusvalmistuksen yleistymiseen on vaikuttanut päähankkijoiden halu keskittyä loppuasiakashallintaan ja imagokysymyksiin ja jättää tuotanto ja sen vaihtelusta aiheutuvat riskit sopimusvalmistajille. Turvautuminen sopimusvalmistukseen on luonut päähankkijoille riippumattomuutta tietyistä perustekniikoista. Päähankkija voi tarpeen mukaan valita sellaisen teknologian ja toimittajan, joka vastaa juuri

23 21 kyseisen tuotteen vaatimuksia. Päähankkijat ovat nähneet rasittavaksi vaihtoehdoksi ylläpitää laaja-alaista tietotaitoa sekä investoida jatkuvasti muuttuviin ja kehittyviin tuotantoteknologioihin ja henkilöstön osaamisprosessitarpeisiin. Ulkoistamisen myötä yritysten yhteisvastuu lisääntyy ja sitä kautta yhteistyökyky ja vuorovaikutustaitojen osaaminen organisaation kaikissa tehtävissä korostuvat entisestään. Verkoston hallinnasta onkin tullut tuotannon avaintoiminto. Sopimusvalmistuksen uutta kehitystä edustaa kokonaisuuksien ulkoistaminen. Ulkoistaminen ulottuu yhä totaalisemmin arvoketjun alkupäästä (suunnittelu) jo perinteisen sopimusvalmistuksen kautta loppupään jälkimarkkinointiin, jonka merkitys tuotemerkin ohella korostuu kysynnän painottuessa kulutussektorille. Uusinta toimintakonseptia edustavat ODM-yritykset (Original Design Manufacturer tai Original Design and Manufacturing). Ne ottavat arvoketjussa vastattavakseen vähintään suunnittelun, usein pääosan suunnittelun, tuotteistamisen, valmistuksen ja testauksen. Toisaalta valmistusta joillakin teollisuusaloilla otetaan myös takaisin tai pidetään itsellä (mm. ydinosaamisen pitämiseksi itsellä). Toimitussuhteet Päähankkijan sopimusvalmistajalle antamat ennusteet ja ohjelmat osuvat yhä harvemmin kohdalleen. Päähankkija hakee joustoja sopimusvalmistajalta, joka puolestaan hakee joustoja omilta alihankkijoiltaan. Löyhemmästä yhteistyöstä on siirrytty strategiseen yhteistyöhön lukumääräisesti vähäisempien primaarialihankkijoiden kanssa. Yritysten väliset toimitussuhteet voidaan jakaa seuraavasti: Kumppanuussuhde (partnership) Pysyvä toimitussuhde Vuosisopimus Projektikohtainen Kertaluonteinen Satunnainen Listan ensimmäisillä on viimeisiä parempi suunnittelukapasiteetti, ongelmanratkaisukyky, isompi omien alihankkijoiden määrä, paremmat tuotantoteknologiat, monitaitoisempi henkilöstö ja parempi suhdanteiden sietokyky, mutta toisaalta suurempi riippuvuus harvalukuisesta päähankkija-asiakaskunnasta. Yritysten sopimuskäytännöt muuttuvat oleellisesti siirryttäessä yhä enemmän markkinapohjaisesta pienien tai kertaluontoisten kokonaisuuksien ostamisesta suurien palvelukokonaisuuksien ulkoistamiseen ja ostamiseen verkostolta. Sopimusten voimassaoloajat ovat muuttuneet lyhytaikaisista vuosisopimuksista usean vuoden pituisiksi yhteistyösopimuksiksi.

24 22 Keskinäinen yhteistyö on lisääntymässä kaikissa teollisuusmaissa, koska laajojen osatoimittajaketjujen hallinta on työlästä ja ongelmallista. Yhteenveto Yritystoiminta on keskittynyt yhä enemmän omien ydinteknologioiden hallintaan. Verkottuminen vapauttaa yritykset joukosta toimintoja, jotka ovat selvästi edullisempia hankkia yhteistyökumppaneilta kuin tehdä itse. Tästä seuraa, että yritykset ovat voineet siirtää myös osan riskeistään yhteistyökumppaneilleen. Samalla siirtyy helposti myös osavastuu huoltovarmuudesta. Päähankkijat ostavat yhä suurempia kokonaisuuksia pääsopimusvalmistajiltaan, jotka käyttävät omia alihankkijoitaan. Verkostoitumisen myötä myös logistiikkaketjujen pituudet ovat kasvaneet. Koska teollisuus on verkottunutta ja nopeasti muuttuvaa, on myös tuotannon hallinta ja resurssien allokointi osa järjestelmää. Päähankkijalta edellytetään johtamistavan muutosta ja mm. organisaation avoimen tiedottamisen lisäämistä. Resurssien puuttumisen lisäksi sopimusvalmistuksen yleistymiseen on vaikuttanut päähankkijoiden halu keskittyä loppuasiakashallintaan ja imagokysymyksiin ja jättää tuotanto ja sen riskit sopimusvalmistajille. Sopimusvalmistuksen uudempaa kehitystä edustaa kokonaisuuksien ulkoistaminen. Verkoston kyky pitää yllä huoltovarmuutta kriisitilanteessa riippuu enemmän yritysten välillä olevasta lenkistä, kuin yksittäisestä yrityksestä. Jatkuvuussuunnittelu koko toimittajaverkoston läpi onkin tällä hetkellä suuri kehityshaaste. Paikalliset yritysverkostot ja lyhyet toimittajaketjut ovat vahvimmillaan lievissä ja lyhytkestoisissa normaaliolojen kriiseissä. Pitkäkestoisissa ja vakavissa globaaleissa kriiseissä taas kansainvälinen yhteistyöverkosto pystyy paremmin turvaamaan kokonaisuuden toiminnan jatkuvuuden. Eri asia on kuitenkin, minkä kansallisvaltion huoltovarmuuteen näillä toimilla vaikutetaan.

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa

Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa Petri Rouvinen Etlatieto Oy Finnmobile Vaikuttajafoorumi Hotelli Rantasipi Airport 8.11.2012, 9.40 10.15 Suomen teollinen tulevaisuus? Suomen päävientialat vaikeuksissa

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30 Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI 212 5.6.212 klo 11.3 Tampereen kauppakamari ICT-barometrin toteutus 212 ICT-barometri toteutettiin tänä vuonna Pirkanmaalla 11:nnen kerran. 11. ICT-barometri 212 / 5.6.212

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Suomen teknologiateollisuuden

Suomen teknologiateollisuuden Suomen teknologiateollisuuden haasteet TRIO-ohjelman päätösseminaari 2.12.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni TRIO-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Suomen teknologiateollisuuden haasteet

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen Miksi palveluliiketoimintaa? Lisää myyntiä Tuotteen lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluja Syntyy uusinta- ja modernisointikauppaa, varaosa -liiketoimintaa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti 6.6.216 Lähde: Macrobond Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 6.6.216 Lähde: Macrobond, Eurostat Suomen tavaravienti

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Refecor Oy. Jyrki Portin. Sensoriverkot Massamarkkinoille Suunnittelun ja valmistuksen haasteita

Refecor Oy. Jyrki Portin. Sensoriverkot Massamarkkinoille Suunnittelun ja valmistuksen haasteita Refecor Oy Jyrki Portin Sensoriverkot Massamarkkinoille Suunnittelun ja valmistuksen haasteita Esittelyni 11 vuotta suunnittelukokemusta RF, antennit ja radioteknologiat Systeemisuunnittelu Elektroniikka,

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy. Teollinen Internet konepajateollisuudessa

Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy. Teollinen Internet konepajateollisuudessa Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy Teollinen Internet konepajateollisuudessa Absent Oy Teollisuuden palveluliiketoimintajärjestelmät Aftersales

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä

Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä Asiakkaan tarpeesta lisäarvoa tuotteelle; Palveluilla lisäarvoa asiakkaalle 3.11.2016, Teppo Aatola, toimitusjohtaja, Meconet Oy Ohjelma 10 min: Meconet konserni

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen käytännössä. Tl-tietojen ylläpito, Vasu-sovellusten käyttö, päivitys ja kehitys. 6.10.2005 Gilbert Appelgren

Tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen käytännössä. Tl-tietojen ylläpito, Vasu-sovellusten käyttö, päivitys ja kehitys. 6.10.2005 Gilbert Appelgren Tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen käytännössä Tl-tietojen ylläpito, Vasu-sovellusten käyttö, päivitys ja kehitys 6.10.2005 Gilbert Appelgren 1 Esityksen pääkohdat Tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot