Elektroniikkateollisuuden toimittajaverkoston huoltovarmuus ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Tietoyhteiskuntasektori Elektroniikkapooli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elektroniikkateollisuuden toimittajaverkoston huoltovarmuus ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Tietoyhteiskuntasektori Elektroniikkapooli"

Transkriptio

1 Elektroniikkateollisuuden toimittajaverkoston huoltovarmuus ja toiminnan jatkuvuuden Tietoyhteiskuntasektori Elektroniikkapooli HVK Julkaisuja

2

3 Huoltovarmuuskeskus Julkaisuja Elektroniikkateollisuuden toimittajaverkoston huoltovarmuus ja toiminnan jatkuvuuden Tietoyhteiskuntasektori Elektroniikkapooli

4 2

5 3 Sisällysluettelo 1. Johdanto ja taustat 5 2. Selvityksen toteutus ja sisältö 9 3. Alan toimittajaverkosto muuttuu Toimialan kuvaus Toimittajaverkoston kuvaus Toimialan muutostrendit Muutosten seuraukset ja riskit liiketoiminnan jatkuvuudelle Globaalit megatrendit Johtaminen Henkilöstö ja osaaminen Hankinta Asiakkuus Keinot ja ratkaisumallit Suomen globaali painoarvo Johtaminen - miten liiketoiminnan hallinta säilyy Suomessa vaikka toiminnot siirtyvät muualle Osaamisen Hankinta Asiakkuuden hallinnan Sähkönsaannin - yrityksen kaikkiin prosesseihin ja kriisivalmiuteen vaikuttava yhteinen tekninen tekijä Suositukset huoltovarmuuden turvaamiseksi Yhteiskuntaa ja infrastruktuuria koskevat yleiset toimenpide-ehdotukset Huoltovarmuuskeskusta ja poolien toimintaa koskevat toimenpideehdotukset Suositukset yrityksille huoltovarmuuden varmistamiseksi 55 Lähdeviitteet 57

6 4 Lyhenteet BCP CRM EMS HRM ODM OEM RM SCM SHOK SRM (Business Continuity Planning) Yritystoiminnan jatkuvuussuunnittelu. Suunnitelman tavoitteena on luoda täsmällinen ja toimintalähtöinen suunnitelma kriisitilanteiden varalle ja turvata yritystoiminnan jatkuminen kriisitilanteessa. Suunnitelman avulla pyritään minimoimaan kriisin vaikutukset ja sen avulla voidaan suojata ja ylläpitää yrityksen rahavirtoja. (Customer Relationship Management) Asiakkuuden hallinta. Käsite, joka sisältää asiakaslähtöisen ajattelutavan organisaatiossa sekä siihen liittyvät tietojärjestelmät. Asiakaslähtöisessä ajattelussa asiakas nähdään yrityksen resurssiksi siinä missä henkilöstö, varallisuus, tuotteet ja yrityskulttuuri. Myynnin maksimoimiseksi asiakkaiden tarpeet pyritään kartoittamaan mahdollisimman perusteellisesti. (Electronic Manufacturing Services) Elektroniikan sopimusvalmistus. EMSyrityksillä ei ole pääsääntöisesti omia tuoteoikeuksia vaan ne valmistavat tuotteita tai niiden osia tilauksesta päähankkijalle. (Human Resource Management) Henkilöstön hallintajärjestelmä. (Original Design Manufacturer tai Original Design and Manufacturing) Nimitys tarkoittaa yritystä, joka suunnittelee ja valmistaa tuotteita, joita toiset yritykset markkinoivat omilla tuotenimillään. (Original Equipment Manufacturer) Päähankkija eli alkuperäisvalmistaja. Nimitys tarkoittaa laitteiston tai tuotteen suunnittelevaa, valmistavaa, lopputarkastavaa ja pakkaavaa yritystä, jonka nimi tai kauppanimi on merkitty tuotteeseen. Vastaa yleensä materiaalihankinnoista, laitteiden huollosta ja ylläpidosta, jotka ovat osaksi jo ulkoistettuja. (Risk Management) Riskien hallinta. Käsite tarkoittaa seurauksiltaan merkittävien kielteisten tapahtumien järjestelmällistä määrittelyä ja niihin varautumista. Merkittäviä riskejä ovat ne, joista tietoisuus vaikuttaa tai vaikuttaisi organisaation johdon päätöksentekoon. (Supply Chain Management) Tilaus- ja toimitusketjun hallinta. SCM-ohjelmistojen avulla yritykset parantavat operatiivista tehokkuuttaan kehittämällä toimitusketjujaan vastaamaan kovenevan kilpailun vaateita. Strategisen huippuosaamisen keskittymä. Suomalaisen teollisuuden ja tutkimuslaitosten perustamat organisaatiot, joiden avulla koordinoidaan teollisuuden tarvitsemaa tutkimustoimintaa. (Supplier Relations Management) Toimittajasuhteiden hoitaminen. SOPIVA Sopimuksiin perustuva kriiseihin varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla. VAP (VAPautettu aseellisesta palvelusta) Avainhenkilöiden käytettävyyden.

7 5 1. Johdanto ja taustat Valtioneuvoston asettamissa huoltovarmuuden tavoitteissa edellytetään turvattavan tiettyjen yhteiskunnan teknisten järjestelmien toiminta, kuten tietoliikenne, terveydenhuolto ja energiahuolto sekä tietotekniikan korjaus-, huolto- ja tukitoiminta. Elektroniikkapooli käynnisti elokuussa 2007 selvitysprojektin: Elektroniikkateollisuuden toimittajaverkoston huoltovarmuus ja toiminnan jatkuvuuden. Projektin päärahoittajaksi tuli puolustustaloudellinen suunnittelukunta (PTS) ja työn toteuttaminen tilattiin valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta (VTT). Tämä raportti on kyseisen selvitystyön tulos. Projektin tavoitteena oli selvittää, miten elektroniikkateollisuus pystyy omalta osaltaan varmistamaan yhteiskunnan elintärkeiden teknisten järjestelmien toimivuuden kriisitilanteessa. Kriisitilanteella tarkoitetaan vakavien poikkeusolojen lisäksi muita häiriötilanteita, jotka johtuvat esimerkiksi komponenttituotannon ja markkinoiden ongelmista, toimitusten vaikeutumisesta paikallisten häiriöiden tai onnettomuuksien takia. Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti sitä, miten voimakasta globaalia rakennemuutosta ja ulosliputusta parhaillaan läpikäyvä elektroniikkateollisuuden toimittajaverkosto kykenee edelleen varmistamaan kansallisten ja paikallisten kriittisten teknisten järjestelmien tuotetoimitus- ja kunnossapitopalvelut. Verkoston kriisivalmiuteen vaikuttavat olennaisesti liiketoimintaan normaalioloissakin kohdistuvat uudenlaiset häiriö- ja riskitekijät. Edellisessä sähkö- ja elektroniikkapoolin tutkimuksessa, joka selvitti samaa aihetta: Elektroniikkalaitteiden toiminnan turvaaminen kriisitilanteessa komponenttien saatavuus ja hankintakanavat (VTT, 2002) tarkasteltiin komponenttien saatavuuteen liittyviä ongelmia ja arvioitiin vaihtoehtoisten kansainvälisten hankintakanavien ja -menetelmien toimivuutta. Elektroniikan valmistuksen ulkoistaminen on selvityksen jälkeen jatkunut ja massatuotanto on siirretty lähemmäs markkinoita ja halvemman kustannustason maihin. Varhaisemmassa VARVE-tutkimuksessa (Lehtinen, 2000) on tarkasteltu perusteellisesti verkostoitumisen teoreettisia malleja silloisessa sähkötekniikan ja teollisuusautomatiikan teollisuudessa. Verkottuneen toiminnan pääperiaatteet ovat toki pysyneet ennallaan, mutta vuosituhannen vaihteen skenaarioissa ei osattu aavistaa nykyisten globaalien muutostrendien voimakkuutta ja aivan uusia uhkatekijöitä monimutkaisine seurausvaikutuksineen.

8 6 Globaalin verkostoitumisen lisääntyessä palvelun (huolto, tekninen tuki yms.) merkitys korostuu huomattavasti. Toimiva palvelu on erityisen tärkeää kriisitilanteessa. Mahdollisessa kriisitilanteessa myös tuotekehityksellä on tärkeä rooli, koska tuotetta voi olla tarve modifioida vastaamaan paremmin käyttötarkoitusta tai komponentin saatavuudessa tapahtunutta muutosta. Päähankkija ei välttämättä ole kriisitilanteessa avainasemassa, vaan tärkeämmässä asemassa ovat suorittavat osapuolet, kuten sopimusvalmistajat, huollosta ja ylläpidosta ym. palveluista vastaavat tahot jne. Ohjelmistot ja niiden ylläpito ovat yksi tärkeimmistä varmennettavista seikoista.

9 7 Tiivistelmä Sähkö- ja elektroniikka-alan kehitykselle ominaisia piirteitä ovat: markkinoiden globalisoituminen, josta on seurannut verkottumista yritysten laajeneva verkottuminen osaaviksi toimitusketjuiksi massatuotannon siirtyminen halvempiin maihin lähelle markkinoita tuotekehityksen keskittyminen vakaisiin innovatiivisiin ympäristöihin tuotteisiin liittyvät palvelut ovat merkittävässä roolissa langaton tiedonsiirto ja miniatyrisoiminen ovat tärkeitä tuotteissa palvelusisällön, verkkojen ja päätelaitteiden konvergenssi ohjelmistojen osuus on oleellinen tuotteissa Kiina, Venäjä, Etelä-Amerikka ja Afrikka vahvistuvat markkinaalueina Yksi parhaista yhteiskunnan elintärkeiden teknisten, teollisuuden toimittamien järjestelmien huoltovarmuuden turvaamisen takeista on normaalioloissa vahvat ja riskinsä hyvin hallitsevat yritykset. Huoltovarmuuden turvaaminen tapahtuu yrityksessä osana sen strategiaprosessia ja riskien hallintaa. Häiriöiden ennakointi ja jatkuvuussuunnittelu pienentävät häiriötilanteiden haitta- ja kustannusvaikutuksia. Kohdennetut toimenpidesuositukset ovat: Yhteiskuntaa ja infrastruktuuria koskevat yleiset toimenpide-ehdotukset - Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) hyödyntäminen - kansallisiin tai kansainvälisten suurhankkeisiin osallistuminen - Osaavan henkilöstön saatavuuden parantaminen Huoltovarmuuskeskusta ja poolien toimintaa koskevat toimenpideehdotukset - Sopimuksiin perustuvan varautumisen kehittäminen - Yritysten valmiuspäälliköiden kouluttaminen ja sitouttaminen Suositukset yrityksille huoltovarmuuden varmistamiseksi - Yritysten jatkuvuussuunnittelun kehittäminen

10 8 Projektin johto ja raportin laatijat Projektin johtoryhmänä toimi Elektroniikkapoolin poolitoimikunta, puheenjohtajanaan Jussi Ilmarinen, Nokia Siemens Networks Oyj:stä. Johtoryhmä muokkasi erityisesti raportin johtopäätöksiä ja suosituksia lukuun 7. Projektin tutkijoina ja raportin laatijoina toimivat Elektroniikkapoolin toimeksiannosta Helge Palmén, Satu Sjöblom, Antti Turtola VTT:ltä. VTT:n poolille toimittaman raportin numero on VTT-R Projektin työryhmä muokkasi, VTT:n tutkijoiden tukena, raportin sisältöä ja toimi aktiivisena sihteeristönä projektin kolmessa työpajassa. Projektiryhmään kuuluivat VTT:n tutkijoiden lisäksi Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, Timo Seppälä ja SAP Nordic Oy. Projektiryhmän puheenjohtajana toimi Leo Laaksonen, Elektroniikkapoolista. Raportin viimeistelyn ja kieliasun korjauksen suoritti insinöörieverstiluutnantti Jyri Kosola, Maavoimien Materiaalilaitoksen esikunta.

11 9 2. Selvityksen toteutus ja sisältö Raportin alussa luvussa 3 esitetään kirjallisuuslähteistä poimittuja toimialaa kuvaavia lukuarvoja ja kaavioita, yritysten verkostoitumista ja keskinäisiä suhteita. Toimialalla vallitsevia määrääviä rakenteellisia ja globaaleja muutostrendejä tarkastellaan luvussa 4. Yritysten näkemyksen keräämiseksi ja konkreettisen tilannekuvan luomiseksi selvitystyön yhteydessä järjestettiin kolme työpajaa, joihin jokaiseen osallistui parisenkymmentä yritysedustajaa. Työpajojen tehtävänä oli analysoida eri näkökulmista toimialan menestykseen liittyvät haasteet ja suurimmat yhteiset riskit sekä pohtia ratkaisuja koko verkoston kilpailukyvyn parantamiseksi ja strategioita liiketoiminnan turvaamiseksi. Ensimmäisessä työpajassa tarkasteltiin työryhmittäin toimialalla vallitsevia trendejä ja toimintaympäristössä sekä toimittajaketjujen rakenteissa tapahtuneita muutoksia. Siinä tunnistettiin merkittävimmät ja uudet liiketoiminnan jatkuvuuteen kohdistuvat riski- ja uhkatekijät. Lisäksi arvioitiin, miten erilaiset häiriötilanteet vaikuttavat järjestelmien toimintavarmuuteen ja miten näihin häiriöihin tulisi varautua. Tämän työpajan tulokset esitellään luvussa 5. Toisessa työpajassa kehitettiin keinoja ja ratkaisuehdotuksia edellisessä työpajassa valittuihin uhkakuviin. Projektiryhmä jalosti työpajojen ajatuksia ja toimitti niistä raportin luvun 6. Kolmas ylimääräisenä järjestetty seminaarityöpaja toteutettiin Sen avulla paneuduttiin syvällisemmin yritysten ja toimittajaverkostojen riskien hallinnan kysymyksiin ja liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelun (BCP) menetelmiin. Lisäksi tehtiin n. 20 yritysedustajan voimalla katselmus ja parannusehdotukset ns. Kypsyysanalyysi-arviointityökalun luonnokseen, osana uutta HUOVI-järjestelmää, jota huoltovarmuuskeskus kehittää. Työpajan tuottamat johtopäätökset ja ehdotukset on kirjattu raportin lukuun 7. Raportin suositukset ja toimenpide-ehdotukset huoltovarmuuden turvaamiseksi on koottu lukuun 7, joka laadittiin projektiryhmän ja Elektroniikkapoolin poolitoimikunnan yhteistyönä.

12 10 3. Alan toimittajaverkosto muuttuu Tässä luvussa esitetään yleisiä toimialaa kuvaavia lukuarvoja ja kaavioita. Lisäksi selvitetään alan yritysten verkostoitumisen periaatteet ja tarkastellaan sopimusvalmistuksen sekä toimittajaketjujen eri osapuolten suuruuksia ja niiden suhteellisessa koossa pitkällä aikavälillä nähtävissä olevaa radikaalia muutosta. Sopimusvalmistuksen rakennemuutos ja globalisoituminen vaikuttavat joka tapauksessa voimakkaasti elektroniikka-alan kansalliseen omavaraisuuteen ja kykyyn ylläpitää huoltovarmuutta Toimialan kuvaus Suomen elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2006 noin 26 mrd. euroa, jalostusarvo noin 8,1 mrd. euroa. Ala on tuotannon bruttoarvolla ja jalostusarvolla mitattuna Suomen suurin teollisuudenala. Työvoiman (n henkilöä) osuus koko teollisuuden työvoimasta on noin 12 %. Toimialan tuotteet voidaan jakaa esimerkiksi seuraavalla tavalla: Elektroniikka-alan tuotteet: tietoliikennevälineet ja -laitteet tietokoneet ja toimistoelektroniikka elektroniikan komponentit TV-, radiovastaanotin- ja tallennuslaitteet Sähkötekniset tuotteet: sähkömoottorit, generaattorit ja muuntajat sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteet eristetyt sähköjohtimet ja kaapelit valaistuslaitteet muut sähkölaitteet ja -koneet Instrumentit: lääkintäkojeet ja ortopediavälineet mittauslaitteet teollisuuden prosessinsäätölaitteet optiikka- ja valokuvausvälineet ja kellot

13 11 Kuva 1. Elektroniikka ja sähköteollisuuden tuotannon jakaantuminen Suomessa. Suomen elektroniikka- ja sähköteollisuus on hyvin tietoliikennelaitekeskeistä, kuten kuvasta 1 voidaan nähdä. Alan päätuotteita Suomessa ovat päätelaitteet eli matkapuhelimet, matkapuhelinverkkojen tukiasemat. Monipuolinen t&k-toiminta on koko toimialan menestyksen perusta. Tuotannon volyymista pääosa muodostuu Nokian ja sen yhteistyökumppanien liiketoiminnasta. Vuonna 2007 julkaistun toimialaraportin mukaan osa- ja valmistuspalvelujen osuus on pienentynyt noin 6 %:in, kun se parhaimmillaan oli yli 10 % kokonaistuotannosta. Elektroniikka- ja sähköteollisuus on perinteisesti katsottu aputoimialaksi, joka edesauttaa muiden toimialojen kehitystä. Sen rooli on kuitenkin muuttunut yhä tärkeämmäksi ja elektroniikka onkin ollut jo yli kymmenen vuoden ajan tietoyhteiskunnan kehityksen kulmakivi. Nykyisin se yhdistetään informaatio- ja kommunikaatioklusteriin (ICT-klusteri). Elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden toimipaikkojen lukumäärä on laskenut selvästi jo usean vuoden ajan. Vuonna 2005 elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistusta harjoittavia toimipaikkoja oli yhteensä Toimipaikat ovat keskittyneet Uudellemaalle, jossa sijaitsee noin kolmannes alan toimipaikoista ja 40 % henkilöstöstä.

14 Kuva 2. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Suomessa. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi elokuu, vuosi 2000 = 100. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa kiinteähintaista jalostusarvon muutosta toimialoittain. (Lähde: Tilastokeskus) Kuvasta 3 voidaan nähdä Suomen elektroniikka- ja sähköteollisuuden investointien kehitys viime vuosina. Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit ovat kasvaneet jatkuvasti, vuosina tapahtunutta pientä notkahdusta lukuun ottamatta. Kiinteät investoinnit sen sijaan ovat viime vuosina pysyneet melko vakiona. Niihin on laskettu mukaan myös tietokoneohjelmainvestoinnit, joiden viime vuosien huima kasvu vaikuttaa positiivisesti koko elektroniikkateollisuuden kiinteisiin investointeihin. Kuva 3. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden investoinnit Suomessa. (Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu: kesäkuu 2007)

15 13 Kotimaan myynnin osuus elektroniikka- ja sähköalan kotimaisesta liikevaihdosta oli vuonna 2006 vain noin 15 %. Kotimaan markkinat ovat siis pääosin tuonnin varassa. Vuoden 2006 luvut ovat arvioita, mutta markkinat näyttäisivät polkevan paikallaan ja supistuneen huippuvuodesta lähes 10 %. Kuva 4. Elektroniikka- ja sähköalan markkinat Suomessa vuonna Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tavaravienti on noin 13 mrd. euroa (2006). Se on noin viidennes koko teollisuuden viennistä ja vain noin 3,5 % edellisvuotta suurempi. Kauttakulkuviennillä täydennettynä viennissä päästään 15 mrd. euroon. Kuva 5. Viennin rakenne vuonna Elektroniikka- ja sähköteollisuuden kokonaistuonti oli noin 9,3 mrd. euroa (2006) ja se eroaa rakenteeltaan merkittävästi viennin rakenteesta. Tuonti on kasvanut edellisestä vuodesta noin 16 %.

16 14 Kuva 6. Tuonnin rakenne hyödykeryhmittäin (2006). Taulukosta 1 ja kuvasta 7 nähdään elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön määrän kehitys. Henkilöstön määrän kehitys on ollut viime vuosina tasaista vaikka se onkin laskenut 2000-luvun alun huippuvuosista noin 14 %. Taulukko 1. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö. Kuvassa 7 on esitetty toimialan henkilöstön määrän kehitys Suomessa ja tytäryhtiöissä ulkomailla. Henkilöstön määrä on kasvanut huomattavasti tytäryhtiöissä ulkomailla viime vuosina ja vuonna 2003 se ohittikin jo kotimaisen henkilöstön.

17 15 Kuva 7. Henkilöstömäärän kehitys. Suomen teollisuusyritysten liikevaihdon toimialakohtaisia muutoksia on esitetty kuvassa 8. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto on kasvanut viime vuosina, vaikka se onkin jäänyt jälkeen kone- ja metalliteollisuuden kasvuvauhdista. Kuva 8. Teollisuusyritysten liikevaihto.

18 16 Liiketoimintalogistiikka Alla oleva kuva on esitetty aiemmassa tutkimuksessa (Hienonen, 2003). Kuvassa olevat luvut ovat vuodelta Henkilöstön määrä on hieman laskenut vuodesta Alan vienti on sen sijaan hieman noussut. Muut viime vuosien aikana tapahtuneet muutokset myynnissä ja tuotannossa on esitetty aiemmin tässä luvussa. Tuonti Alihankkijat, valmistuspalvelut Laitevalmistajat Markkinointi, myynti, huolto ja ylläpito Työvoima henk. Työvoima henk. Työvoima henk. Työvoima 7000 henk. Laitetuonti ulkomailta 6,4 mrd Komponentti- ja osatuonti, akut, kaapelit ulkomailta 1,9 mrd 0,3 mrd Muut palvelut ja ostot esim. energia-, tietoliikenne-, kuljetus-, rahoitus-, toimitilat, yms 1,6 mrd Jälleenvienti 0,8 mrd Myynti Suomeen, laitemarkkinat Lopputuotevalmistus omalla henkilöstöllä Elektroniikka- ja sähköala Laitetuotanto ja kaapelit 17,9 mrd 1 mrd Alihankkijat, sopimusvalmistajat elektroniikka- ja sähköalalle 2,6 mrd 1,2 mrd Alihankkijan alihankkija 0,13 mrd 0,8 mrd 15,7 mrd 1,4 mrd 4,8 mrd 2,1 mrd Vienti 17,9 mrd 6,9 mrd Huolto- ja ylläpitopalvelujen myynti 0,6 mrd A S I A K K A A T Kuva 9. Elektroniikka- ja sähköalan liiketoimintalogistiikan yleiskuva (2002).

19 17 Kuvassa 10 on esitetty muutostrendejä kotimaan komponenttituotannossa, osavalmistuksessa ja kokoonpanossa viimeisten viiden vuoden aikana. Pylväissä vihreä väri esittää kotimaan suhteellista osuutta. Kuvan laadinnassa ei ole käytetty lukuarvoja ja se perustuu karkeisiin arvioihin. Muutokset ovat suuntaa antavia. Viiden viimeisen vuoden aikana komponenttituotanto on loppunut Suomesta lähes kokonaan. Myös kotimainen osavalmistus ja kokoonpano on vähentynyt merkittävästi. Samaan aikaan elektroniikka- ja sähkötuotteiden tuotannon kokonaisvolyymi on kuitenkin kasvanut (ks. kuva 2). Viimeisen viiden vuoden aikana palveluliiketoiminnan osuus kokonaisvolyymistä on kasvanut sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Kuva 10. Komponenttituotannon, osavalmistuksen, kokoonpanon, OEM / palveluliiketoiminnan muutostrendit viiden viimeisen vuoden aikana. Yhteenveto Suomen elektroniikka- ja sähköteollisuus on hyvin tietoliikennelaitekeskeistä. Alan päätuotteita Suomessa ovat matkapuhelimet, niiden tukiasemat ja monipuolinen tuotekehitystoiminta. Vuonna 2007 julkaistun toimialaraportin mukaan osa- ja valmistuspalvelujen osuus on pienentynyt noin 6 %:in, kun se parhaimmillaan oli yli 10 % kokonaistuotannosta. Osavalmistuksen siirtyminen pois Suomesta vaikuttaa myös komponenttien tuontiin. Osavalmistuksen siirtyessä pois Suomesta siirtyy samalla myös varaosien tuotanto toisaalle. Tämä voi vaikuttaa varaosahuoltoon ja siten myös huoltovarmuuteen. Elektroniikka- ja sähköalan yritysten tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit ovat kasvaneet Suomessa kiinteitä investointeja huomattavasti nopeammin. Kiinteiden investointien määrä onkin laskenut 2000-luvun alun huippuvuosista, kun taas tuotekehitysinvestoinnit ovat jatkuvasti kasvaneet.

20 18 Tutkimukseen ja kehitykseen panostaminen on toistaiseksi tarkoittanut sitä, että osaaminen on säilynyt Suomessa vaikka valmistusta onkin siirtynyt muualle. Kotimaan myynnin osuus elektroniikka- ja sähköalan kotimaisesta liikevaihdosta oli vuonna 2006 vain noin 15 %. Kotimaan markkinat ovat siis pääosin viennin varassa. Markkinat ovat viime vuosina pysyneet lähes samana, tosin laskua huippuvuodesta 2001 lähes 10 %. Tuonti on puolestaan kasvanut. Vuodesta 2005 (8 mrd.) vuoteen 2006 (9,3 mrd.) kasvua on noin 16 %. Vientiluvut olivat kasvaneet hieman (noin 3,5 %) vuonna 2006 edellisestä vuodesta noin 13 mrd. euroon. Kotimaisen myynnin pienentyessä ja viennin kasvaessa huoltovarmuuden kannalta kriittisten komponenttien saatavuus saattaa muodostua ongelmaksi mahdollisessa häiriötilanteessa. Elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden toimipaikkojen lukumäärä on ollut jo usean vuoden ajan lievässä laskussa. Henkilöstön määrän kehitys on ollut viime vuosina kuitenkin tasaista vaikka se onkin laskenut luvun alun huippuvuosista noin 14 %. Ulkomaisissa tytäryhtiöissä henkilöstön määrä on kasvanut selvästi viime vuosina ja vuonna 2003 se ohittikin jo kotimaisen henkilöstön. Yritykset hakevat kasvunsa nykyisin Suomen rajojen ulkopuolelta. Uusien toimintojen sijoittuminen muualle voi jatkossa pienentää kotimaisen toiminnan merkitystä. Tällöin myös osa osaamisesta saattaa siirtyä pysyvästi muualle. Tämä vaikuttaa suoraan näiden osaamisten varassa olevan huoltovarmuuden vaarantumiseen. Elektroniikka-alan liiketoiminnan arvo on kasvanut vuodesta 2002, vaikka komponenttituotanto on loppunut Suomesta lähes kokonaan ja suurin osa osavalmistuksesta ja kokoonpanosta on siirtynyt ulkomaille. Toiminnan painopiste on siirtynyt palveluliiketoimintaan ja lisäarvopalveluihin sekä ohjelmistotuotantoon.

21 Toimittajaverkoston kuvaus Jokaisella elektroniikkateollisuuden yrityksellä on oma toimittajaverkostomallinsa. Aikaisemmin verkosto tukeutui paikallisiin toimittajiin. Nykyisin toiminta on globaalia, joten tuotteita ja palveluita voidaan tuottaa missä tahansa. Verkostot ovatkin nykyisin kansainvälisiä ja jatkuvasti muuttuvia globaalisuus edellyttää standardointia; yhdenmukaisia työkaluja ja teknologiaa. Uusien toimittajien ja verkostojen muodostumiseen ajavat globalisoituneet markkinat, kiristyvä kilpailu ja hintapaineet. Verkoston muodostavien palvelujen, valmistuksen ja markkinoiden yhteyksiä voidaan tarkastella kuvan 11 avulla. Mekaniikka - Komponenttitoimittajat - Design - Modulitoimittajat - - Suunnittelualihankinta Sopimusvalmistajat - 1. ODM EMS - Valmistajat / päähankkijat - Brandi OEM markkinat Sulautetut ohjelmistot Lisärvoohjelmistot - Ohjelmistotoimittajat - Ulkoistetut palvelut - Palvelut, huolto ja muu After Sales - Kuva 11. Kaavakuva toimittajaverkostosta. Yritystoiminta on keskittynyt yhä enemmän omien ydinteknologioiden hallintaan. Käytännössä tämä ydinosaamisen keskittyminen on johtanut enenevässä määrin yhteistyön ja verkottumisen kautta haettavaan etuun, ts. toiminnallisen yhteistyön avulla pyritään saamaan tietyt palvelut / suoritukset edullisemmin ja nopeammin kuin omin voimin olisi mahdollista. Näin verkottuminen vapauttaa yritykset joukosta toimintoja, jotka joko toiminnan volyymin, teknologisen vaikeuden tai hinnan vuoksi ovat selvästi edullisempia hankkia yhteistyökumppaneilta kuin tehdä itse. Globaalit toimittajaverkostot ovat tyypillisiä suurille yrityksille. Toisaalta PK-yrityksillä on verkostoitumisessa paljon mahdollisuuksia, joita isot yritykset eivät pysty hyödyntämään. Pienillä yrityksillä on yleensä suuria enemmän mahdollisuuksia joustavaan, nopeaan toimintaan. Myös suurten yritysten raskas byrokratia voi muodostua kompastuskiveksi verkostossa. Verkottumalla pienikin yritys voi olla virtuaalisesti iso. Toisaalta verkottumisen ja ulkoistamisen seurauksena yritykset ovat voineet siirtää osan riskeistään useamman tahon kannettavaksi. Samalla siirtyy helposti myös osavastuu huoltovarmuuden velvoitteiden hoitamisesta. Kriisiaikana verkoston vastuiden tulisi kuitenkin olla selvillä.

22 20 Arvio verkoston todellisesta varautumiskyvystä voidaan tehdä arvioimalla kunkin toimittajan omaa kykyä vastata kriisin tuomiin varautumisvaatimuksiin. Verkostoitumisen myötä logistiikkaketjujen pituudet ovat kasvaneet. Toimijoita tietyn laitteen valmistuksessa on enemmän, vaikka päähankkijalle (OEM, Original Equipment Manufacturer) vastuullisia järjestelmä- tai osavalmistajia onkin yhä vähemmän. Kyse on päähankkijan kannalta merkittävästä liiketoiminnan muutoksesta, joka edellyttää johtamistavan muutosta ja organisaation avoimen tiedottamisen lisäämistä. Verkoston kyky pitää yllä huoltovarmuutta kriisitilanteessa riippuu enemmän yritysten välillä (mitä todennäköisimmin) olevasta heikosta lenkistä kuin yksittäisen yrityksen sisäisen prosessin pettämisestä. Jatkuvuussuunnittelu koko toimittajaverkoston läpi onkin tällä hetkellä suuri epävarmuustekijä ja tulevaisuuden kehityshaaste. Paikalliset usein itseriittoiset yritysverkostot ja lyhyet toimittajaketjut ovat vahvimmillaan lievissä ja lyhytkestoisissa normaaliolojen kriiseissä, joissa verkosto pystyy joustavasti tukemaan hetkellisesti heikkoja osiaan. Pitkäkestoisissa ja vakavissa globaaleissa kriiseissä taas kansainvälinen yhteistyöverkosto pystyy paremmin siirtämään resursseja ja toimintoja verkostossaan ja varmentamaan ainakin kokonaisuuden toiminnan jatkuvuuden. Sopimusvalmistus Päähankkijoilla ei ole resursseja eikä teknologioita, tuskin edes haluakaan, tuotteidensa omaan valmistamiseen, nykyisin ei aina edes suunnitteluun eikä tuotteistamiseen. Sopimusvalmistajilla (EMS, Electronics Manufacturing Services) taas on tarjota laajan skaalan palveluita. Sopimusvalmistaja kokoaa tuotteen tai sen osia toimeksiantajan ohjeiden mukaisesti joko itse hankkimistaan tai toimeksiantajan toimittamista komponenteista ja huolehtii siihen liittyvästä logistiikasta. Sopimusvalmistajayrityksillä ei siis ole pääsääntöisesti omia tuotteita, vaan ne valmistavat tuotteita tai niiden osia tilauksesta tai asiakaskohtaisesti päähankkijalle. Päähankkijat ostavat yhä suurempia kokonaisuuksia ja tuotteen elinkaaren alku- ja loppupäihin liittyviä tehtäviä pääsopimusvalmistajiltaan, jotka käyttävät tarvittaessa myös omia alihankkijoitaan. Resurssien puuttumisen lisäksi sopimusvalmistuksen yleistymiseen on vaikuttanut päähankkijoiden halu keskittyä loppuasiakashallintaan ja imagokysymyksiin ja jättää tuotanto ja sen vaihtelusta aiheutuvat riskit sopimusvalmistajille. Turvautuminen sopimusvalmistukseen on luonut päähankkijoille riippumattomuutta tietyistä perustekniikoista. Päähankkija voi tarpeen mukaan valita sellaisen teknologian ja toimittajan, joka vastaa juuri

23 21 kyseisen tuotteen vaatimuksia. Päähankkijat ovat nähneet rasittavaksi vaihtoehdoksi ylläpitää laaja-alaista tietotaitoa sekä investoida jatkuvasti muuttuviin ja kehittyviin tuotantoteknologioihin ja henkilöstön osaamisprosessitarpeisiin. Ulkoistamisen myötä yritysten yhteisvastuu lisääntyy ja sitä kautta yhteistyökyky ja vuorovaikutustaitojen osaaminen organisaation kaikissa tehtävissä korostuvat entisestään. Verkoston hallinnasta onkin tullut tuotannon avaintoiminto. Sopimusvalmistuksen uutta kehitystä edustaa kokonaisuuksien ulkoistaminen. Ulkoistaminen ulottuu yhä totaalisemmin arvoketjun alkupäästä (suunnittelu) jo perinteisen sopimusvalmistuksen kautta loppupään jälkimarkkinointiin, jonka merkitys tuotemerkin ohella korostuu kysynnän painottuessa kulutussektorille. Uusinta toimintakonseptia edustavat ODM-yritykset (Original Design Manufacturer tai Original Design and Manufacturing). Ne ottavat arvoketjussa vastattavakseen vähintään suunnittelun, usein pääosan suunnittelun, tuotteistamisen, valmistuksen ja testauksen. Toisaalta valmistusta joillakin teollisuusaloilla otetaan myös takaisin tai pidetään itsellä (mm. ydinosaamisen pitämiseksi itsellä). Toimitussuhteet Päähankkijan sopimusvalmistajalle antamat ennusteet ja ohjelmat osuvat yhä harvemmin kohdalleen. Päähankkija hakee joustoja sopimusvalmistajalta, joka puolestaan hakee joustoja omilta alihankkijoiltaan. Löyhemmästä yhteistyöstä on siirrytty strategiseen yhteistyöhön lukumääräisesti vähäisempien primaarialihankkijoiden kanssa. Yritysten väliset toimitussuhteet voidaan jakaa seuraavasti: Kumppanuussuhde (partnership) Pysyvä toimitussuhde Vuosisopimus Projektikohtainen Kertaluonteinen Satunnainen Listan ensimmäisillä on viimeisiä parempi suunnittelukapasiteetti, ongelmanratkaisukyky, isompi omien alihankkijoiden määrä, paremmat tuotantoteknologiat, monitaitoisempi henkilöstö ja parempi suhdanteiden sietokyky, mutta toisaalta suurempi riippuvuus harvalukuisesta päähankkija-asiakaskunnasta. Yritysten sopimuskäytännöt muuttuvat oleellisesti siirryttäessä yhä enemmän markkinapohjaisesta pienien tai kertaluontoisten kokonaisuuksien ostamisesta suurien palvelukokonaisuuksien ulkoistamiseen ja ostamiseen verkostolta. Sopimusten voimassaoloajat ovat muuttuneet lyhytaikaisista vuosisopimuksista usean vuoden pituisiksi yhteistyösopimuksiksi.

24 22 Keskinäinen yhteistyö on lisääntymässä kaikissa teollisuusmaissa, koska laajojen osatoimittajaketjujen hallinta on työlästä ja ongelmallista. Yhteenveto Yritystoiminta on keskittynyt yhä enemmän omien ydinteknologioiden hallintaan. Verkottuminen vapauttaa yritykset joukosta toimintoja, jotka ovat selvästi edullisempia hankkia yhteistyökumppaneilta kuin tehdä itse. Tästä seuraa, että yritykset ovat voineet siirtää myös osan riskeistään yhteistyökumppaneilleen. Samalla siirtyy helposti myös osavastuu huoltovarmuudesta. Päähankkijat ostavat yhä suurempia kokonaisuuksia pääsopimusvalmistajiltaan, jotka käyttävät omia alihankkijoitaan. Verkostoitumisen myötä myös logistiikkaketjujen pituudet ovat kasvaneet. Koska teollisuus on verkottunutta ja nopeasti muuttuvaa, on myös tuotannon hallinta ja resurssien allokointi osa järjestelmää. Päähankkijalta edellytetään johtamistavan muutosta ja mm. organisaation avoimen tiedottamisen lisäämistä. Resurssien puuttumisen lisäksi sopimusvalmistuksen yleistymiseen on vaikuttanut päähankkijoiden halu keskittyä loppuasiakashallintaan ja imagokysymyksiin ja jättää tuotanto ja sen riskit sopimusvalmistajille. Sopimusvalmistuksen uudempaa kehitystä edustaa kokonaisuuksien ulkoistaminen. Verkoston kyky pitää yllä huoltovarmuutta kriisitilanteessa riippuu enemmän yritysten välillä olevasta lenkistä, kuin yksittäisestä yrityksestä. Jatkuvuussuunnittelu koko toimittajaverkoston läpi onkin tällä hetkellä suuri kehityshaaste. Paikalliset yritysverkostot ja lyhyet toimittajaketjut ovat vahvimmillaan lievissä ja lyhytkestoisissa normaaliolojen kriiseissä. Pitkäkestoisissa ja vakavissa globaaleissa kriiseissä taas kansainvälinen yhteistyöverkosto pystyy paremmin turvaamaan kokonaisuuden toiminnan jatkuvuuden. Eri asia on kuitenkin, minkä kansallisvaltion huoltovarmuuteen näillä toimilla vaikutetaan.

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa

Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa Petri Rouvinen Etlatieto Oy Finnmobile Vaikuttajafoorumi Hotelli Rantasipi Airport 8.11.2012, 9.40 10.15 Suomen teollinen tulevaisuus? Suomen päävientialat vaikeuksissa

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 2 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 7 Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 2 4 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan vuoden aikana,

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät Pk-yritysbarometri, kevät 1 Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 11 Rakentaminen Kauppa 16 16 17 Palvelut 2 9 Muut 1 2 0 0 0 0 60 70 Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2009: Hyvä kasvu liikevoitossa ja rahavirrassa Q2/2009 Q2/2008 Historiallinen muutos 1-12/2008 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30 Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI 212 5.6.212 klo 11.3 Tampereen kauppakamari ICT-barometrin toteutus 212 ICT-barometri toteutettiin tänä vuonna Pirkanmaalla 11:nnen kerran. 11. ICT-barometri 212 / 5.6.212

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT

Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT For Industry -skenaariot Miten tehdä menestyksekästä liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI http://partnet.vtt.fi/serviisi/ Hankintalogistiikan ulkoistamisesta hankintatoimen ulkoistamiseen EGLO-ohjelman vuosiseminaari

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt.

erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt. erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt.fi ULKOISET RISKIT ULKOISET RISKIT Markkinariskit Markkinariskit

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys

Etteplan Oyj. Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys Etteplan Oyj Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys Sisältö Etteplan sijoituskohteena Taloudellinen kehitys Näkymät 2010 Tarkemmat taloudelliset tiedot Johtava teollisuustekniikan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 3.11.2010 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Suomen teknologiateollisuuden

Suomen teknologiateollisuuden Suomen teknologiateollisuuden haasteet TRIO-ohjelman päätösseminaari 2.12.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni TRIO-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Suomen teknologiateollisuuden haasteet

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Missä arvo syntyy 2.0?

Missä arvo syntyy 2.0? Missä arvo syntyy 2.0? Kuka luo arvon? Missä maissa arvo syntyy? Missä työtehtävissä arvo syntyy? 11.11.2011 Globalisaation muutos Kansallisista klustereista tullut globaaleja arvoverkostoja. Toiminnot

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden uudistuminen. Jyrki Poikkimäki VTT Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n tilaisuus 21.6.2010 Puistokatu 10, Sastamala

Valmistavan teollisuuden uudistuminen. Jyrki Poikkimäki VTT Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n tilaisuus 21.6.2010 Puistokatu 10, Sastamala Valmistavan teollisuuden uudistuminen Jyrki Poikkimäki VTT Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n tilaisuus 21.6.2010 Puistokatu 10, Sastamala 22/06/2010 2 Konepajateollisuus on Euroopan vahva teollinen

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

Talousjohtamisen uusi rooli

Talousjohtamisen uusi rooli 1 25.4.2013 Author / Subject Talousjohtamisen uusi rooli - case Ponsse Oyj Petri Härkönen, Ponsse Oyj 25.4.2013 Sanomatalo, Helsinki 2 Ponsse Oyj Talousjohtamisen muuttunut ja täydentyvä rooli Talousjohtaminen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot