Talo Tähti. toteuttaa Leo-Pekka Tähden unelman ITÄMEREN KUNTOUTTAMINEN VAATII PALJON AIKAA KIPSILLÄ HUIPPUPAPERIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talo Tähti. toteuttaa Leo-Pekka Tähden unelman ITÄMEREN KUNTOUTTAMINEN VAATII PALJON AIKAA KIPSILLÄ HUIPPUPAPERIA"

Transkriptio

1 nro ITÄMEREN KUNTOUTTAMINEN VAATII PALJON AIKAA KIPSILLÄ HUIPPUPAPERIA LINNANMÄKI LUOTTAA TUNNELMAN VETOVOIMAAN Talo Tähti toteuttaa Leo-Pekka Tähden unelman KEMIRAN SIDOSRYHMÄLEHTI

2 pääkirjoitus Hyvä tuuri ei vain riitä! KEMIRA-LEHTI on Kemiran sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. JULKAISIJA Kemira Oyj Porkkalankatu 3 PL 330, Helsinki puh Päätoimittaja Kari Savolainen puh KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut Kornetintie 6, PL Sanoma Magazines Johtaja Leena Jaakkola Toimitus Jukka Miettinen Hannu Virtanen Ulkoasu Marjut Jouhki PAINOPAIKKA Hansaprint Oy, Vantaa 2005 ISSN Painos kpl PAPERI Galerie One 80 g/m 2. Sen päällystyksessä käytetään Kemiran CoCoatkalsiumsulfaattipigmenttiä. Kannen kuva: Juha Salminen Kemira lyhyesti Kemira on kansainvälinen teollisuuskonserni, joka keskittyy monipuolista osaamista vaativille kemianalan sektoreille. Kokonaispalvelumme ja tuotteemme ovat mukana sellun ja paperin valmistuksessa, puhtaan veden tuotannossa, teollisuuden prosesseissa sekä maalipinnoissa. Tuotantoa meillä on noin 30 maassa ja henkilöstöä meillä on lähes Liikevaihtomme on noin kaksi miljardia euroa. Perjantaina 3. helmikuuta Kemiran Helsingborgin tehdas ja sen naapurit kokivat ikävän yllätyksen. Ulkona liikkuminen tehtaan tuntumassa rajoitettiin turvallisuussyistä muutamaksi vuorokaudeksi minimiin. Kyseessä oli Kemiran historian suurin säiliöonnettomuus, jossa tonnia rikkihappoa valui maahan ja osa mereen. Syntyi höyrypilvi, jossa oli mukana myös haitallisia happopisaroita. Onneakin oli matkassa, sillä kukaan ei loukkaantunut vakavasti. KAIKKI MERKITTÄVÄT SÄILIÖT TARKASTETAAN. Naapureiden ohella huolestuneita olivat asiakkaat, yhteistyökumppanit, oma väki, omistajat ja suuri yleisö. Pelastustöissä mukana olleet ovat saaneet julkisuudessakin kiitosta siitä, että he hoitivat hyvin työnsä kovassa paineessa. Tieto kulki ja onnettomuuden seuraukset pystyttiin rajoittamaan minimiin. Onnettomuuden pääsyy tiedetään. Maan alla tehtaalle kulkenut lähes metrin halkaisijaltaan oleva jäähdytysvesiputki rikkoutui ja paineella purkautunut vesi söi maan varastosäiliön perustusten alta. Säiliö kallistui ja repeytyi, jolloin happo valui ulos. On myös selvinnyt, että putki ja säiliö ovat 1960-luvulta. Säiliö oli tarkistettu edellisen kerran 2001 ulkopuolisen arvioitsijan toimesta. Sen sijaan vesiputkien tarkastuksista virallisia määräyksiä ei ole. Vesiputken rikkoutumiseen ei ollut osattu varautua eikä etenkään siitä seuranneeseen dominoefektiin: yksi tapahtuma seurasi toista kiihtyvällä tahdilla. Vastaavaa ei ole tapahtunut aiemmin Kemirassa eikä tiettävästi ihan vähään aikaan missään muuallakaan. Nyt Kemira käy läpi kaikki merkittävät säiliöt varmistuakseen, etteivät Ruotsin tapahtumat toistu. Lisäksi tarvitaan muutoksia koulutuksessa, riskikartoituksissa, laatujärjestelmissä, tiedon kulussa, tuotannossa, kunnossapidossa, rakennustekniikassa sekä johtamisessa. Ja silti aina on oltava valmiina myös pahimpaan. Onneen luottaminen ei teollisessa toiminnassa ole hyväksyttävää. Turvallisuuskäytäntöjä on parannettava, jotta luottamus säilyy. Yksi turvallisuusmittari on se, kuinka paljon onnettomuuksia työpaikalla sattuu. Kemirassa LTA-luku (= tapaturmien aiheuttamat poissaolot miljoonaa työtuntia kohti) on vuoden 1998 luvusta 16,3 laskenut 6,7:ään vuonna Silti parhaat kemian yhtiöt ovat tasolla alle 2, joten tehtävää turvallisuudessa riittää. Pieter-Jan Bots Turvallisuuspäällikkö

3 8 TEHOKASTA HANKINTAA Tehokas hankintatoimi hyödyttää myös Kemiran asiakkaita, ostojohtaja Pekka Ojanpää uskoo. 30 TIKKURILA odottaa kasvua Ukrainassa. 12 TITAANIDIOKSIDIA käytetään kosmetiikassa antamaan UV-suojaa.. 29 KUVA LUMENE Sisältö 8 Hankintoja asiakkaan eduksi Tehokas hankintatoimi palvelee myös Kemiran asiakkaiden etuja. 11 Eurooppa tarvitsee kemiaa Vahva kemianteollisuus on välttämätön Euroopan uudistuskyvylle. 12 Titaanidioksidi antaa suojaa Titaanidioksidia käytetään kosmetiikassa suojaamaan ihoa auringon UV-säteiltä. 14 Urheilija saa oman talon Talkoina toteutettava Talo Tähti palkitsee pyörätuolikelaajan huippusuorituksista. 18 Vahvaa tuotanto-osaamista Kemiran ostama Finnish Chemicals on johtavia natriumkloraation toimittajia. 20 Uusi paperikone Ruotsiin Kvarnsvedenissä käynnistyy uusi paperikone marraskuussa. 24 Itämeri kuntoutuu hitaasti Itämeren tilan parantamiseksi ei ole oikotietä, vain hidas polku. 30 Tikkurila vahvana Ukrainassa Tikkurilan maaleiila on vahva ja tunnettu asema Ukrainan kasvavilla markkinoilla. 34 Lisää kipsiä paperin pinnalle Siilinjärven kalsiumsulfaattipigmenttitehdas investoi tuotannon lisäämiseen. 38 Opetus kansainvälistyy Metsäteollisuuden kansainvälistyminen heijastuu myös alan opetukseen. 42 Linnanmäki on tunnelmaa Koko perheelle elämyksiä tarjoava Lintsi luottaa tunnelman vetovoimaan. MAALIPURKKIEN kierrätys on hyvä tapa edistää kestävää kehitystä. JOKA NUMEROSSA 4 Ajan ihminen Lukiolainen Márton Vass on kemian taitaja. 5 Ajan asiat Kemian alan ja Kemiran kuulumiset 33 Kynävieras Taloustoimittaja Erkki Sinkko 41 Kemiran osavuosikatsaus Kemiralla oli vankka alkuvuosi. 45 Missä Mille luuraa? Etsi Milleniun-logo lehdestä. 46 Ristikko Voita nahkalompakko. 2/2005 Kemira 3

4 ajan ihminen Teksti Matti Välimäki Kuva Vesa- TEKSTI MATTI VÄLIMÄKI KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ KEMIAN TAITAJA Márton Vass Lukiolaisten kemian Suomen mestaruuden voitti tänä vuonna Turun Klassikon lukion unkarilainen vaihto-oppilas Márton Vass. Mártonilla on Unkarista vastaavista kilpailuista jo kaksi hopeasijaa, joten hän on ilmeisen kiinnostunut kemiasta. 1. Mikä kemiassa kiehtoo? No, ainakin ala on tullut tutuksi jo pienestä pitäen. Isäni on kemisti-insinöri ja äitini apteekkari, joten kemiasta on puhuttu meillä ruokapöydässäkin. Innoittajinani ovat toimineet myös kotoa löytyneet kemian kirjat. Pidän erityisesti orgaanisesta kemiasta ja molekyylibiologiasta. On haastavaa rakennella yksinkertaisemmista molekyyleistä isoja monimutkaisia molekyyliyhdistelmiä. 2. Onko kemianopetus erilaista Unkarissa kuin Suomessa? Selvä ero on ainakin se, että Unkarissa kemia on pakollista sekä yläasteella että lukiossa. Jotenkin tuntuu, että pääsemme vähän syvemmälle asioihin. Esimerkiksi matemaattisten aineiden opettajien järjestön MAOL:in järjestämä kemian mestaruuskoe ei ollut teoriaosuudeltaan ihan yhtä vaativa kuin vastaavat kokeet Unkarissa. Laboratoriokoe oli kyllä aika samanlainen. Siinä selvitettiin eri rautayhdisteiden määrää liuoksessa. 3. Entä poikkeavatko koululaitos, opetus ja oppilaat muuten toisistaan? Unkarissa lukiotasolla ei ole valinnaisia kursseja, joten luokka pysyy koko ajan yhdessä. Tämä lujittaa yhteishenkeä. Toisaalta Suomessa oppilaat tutustuvat koulussa useampiin ihmisiin, joten tuttavapiireistä muodostuu laajoja. 4. Miksi halusit tulla vaihto-oppilaaksi nimenomaan Suomeen? Halusin oppia Suomen kieltä. Suomen kieli kiinnostaa minua senkin takia, että J.R.R. Tolkien hyödynsi sitä kirjoittaessaan Taru Sormusten herrasta -trilogiaa. Hän kehitteli suomen pohjalta teoksessa käyttämäänsä haltijakieltä. Myös suosikkimetallibändini Nightwish ja Sonata Arctica ovat suomalaisia. Ja täällä olen tutustunut niin ikään mielenkiintoiseen yhtyeeseen nimeltään Teräsbetoni. Aivan: kemiaa, rautayhdisteitä ja metallimusiikkia. Nehän toimivat mukavasti yhteen. 4 Kemira 4 Kemira 2/2005

5 ajan asiat LYHYESTI» Tikkurila on laajentanut yhteistyötä Allergia- ja Astmaliiton kanssa. Nyt myös Jokeri-maalilla on oikeus käyttää liiton yhteistyötunnusta. Remontti-Ässällä tunnus on ollut jo vuodesta Molemmilla maaleilla on myös Euroopan ympäristömerkki.» Kemiran ympäristöindeksi, jolla seurataan seitsemää keskeistä päästöä ja tavanomaisen jätteen määrää, putosi vuonna 2004 puoleen verrattuna vuoden 2003 tasoon ja oli enää 17 % vuoden 1990 vertailutasosta. Samoin työtapaturmat vähenivät edelleen.» Johtamistaidon Opiston (JTO) keräämien tietojen mukaan Kemira Oyj:n Oulun toimipaikka on edelleen kymmenen aloiteaktiivisimman yrityksen joukossa. Viime vuonna sijoitus oli yhdeksäs (8./v. 2003). Aloitteiden määrä on Oulussa nelinkertaistunut vuodesta 1990 ja aloitteita tehtiin viime vuoden aikana 85,6 aloitetta/100 henkeä.» Kansainväliset SPCI 2005 paperi- ja selluteollisuuden messut järjestetään Tukholmassa Alansa merkittävimpiin kuuluvassa tapatumassa esittäytyvät sellu- ja paperiteollisuudelle tuotteita ja palveluja toimittavat yritykset. Näytteilleasettajia on 31 maasta.» Kemira Oyj:n vuoden 2001 optio-ohjelmaan liittyvillä optio-oikeuksilla on merkitty yhteensä uutta Kemiran osaketta. Merkintähinta oli optio-ehtojen mukaisesti 2,81 euroa/osake. Kemiran osakepääoma on korotuksen jälkeen ,51 euroa. Osakkeiden lukumäärä on kappaletta. Amerikkalainen vesikemikaaliyhtiö Kemiron siirtyy kokonaan Kemiran omistukseen Kemira asemat Pohjois-Amerikan vedenpuhdistuskemikaalimarkkinoilla vahvistuivat edelleen, kun se osti loput 40 % amerikkalaisesta vedenpuhdistuskemikaaleja valmistavasta Kemiron Companies Inc:istä. Kemira on tähän asti omistanut Kemironista 60 % ja yhtiön perustaja, toimitusjohtaja Lawrence Hjersted 40 %. Hjersted jatkaa edelleen Kemiran Pohjois-Amerikan vesikemikaaliliiketoimintojen johtajana. Olemme jo nyt maailman suurin saostuskemikaalien tuottaja ja sitoudumme yhä voimakkaammin kehittämään myös Pohjois-Amerikan vesihuoltoa. Yhdysvallat ja Kanada muodostavat maailman suurimman vedenpuhdistuskemikaalien markkinan, Kemiran vedenpuhdistuskemikaaliliiketoiminnan johtaja Lennart Johansson arvioi. Kemiran Pohjois-Amerikan vedenpuhdistusliiketoiminnan ytimen muodostavat Kemiron ja viime vuonna ostettu Eaglebrook International Group. Ne tarjoavat sekä kunta- että teollisuusasiakkailleen laajan valikoiman rauta- ja alumiinipohjaisia kokonaisratkaisuja. Liikevaihtoa yhtiöillä on noin 165 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Henkilöstöjen määrä on noin 500. POHJOIS-AMERIKASSA OVAT MAAILMAN SUURIMMAT VESIKEMIKAALIMARKKINAT. Kemiralla on runsaat kaksikymmentä vesikemikaalialan tuotantolaitosta ja jakeluyksikköä Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Pohjois-Amerikan pääkonttori on Floridassa ja muuta hallintoa on myös Mattesonissa, Illinois'ssa. Yhdysvaltojen tehtaat ovat Bartowissa (FL), Mojavessa (CA), Fontanassa (CA), St. Louis ssa (MO), Rowley ssä (Utah), Houstonissa (Texas), Gastoniassa (NC), Savannahissa (GA), Spokanessa (WA), East Chicagossa (IN), Pearlingtonissa (MS), Rowleyssä (UT) ja Edgemoorissa (DE). Kanadan tuotantolaitokset toimivat Brantfordissa (ON), Ottawassa (ON) and Varennesissa (QU). 2/2005 Kemira 5

6 ajan asiat CHEMBIOSSA ELETTIIN RUUSUN AIKAA Kemira lähti mukaan tämänvuotiseen kemian- ja bioalan suurnäyttelyyn Helsingin Chembio 2005:een ruusujen kera. Yhtiön osasto houkutteli kävijöitä nimittäin ennen muuta kemiallisilla taikatempuilla, joissa ruusut vaihtoivat väriä kemian keinoin. Kävijöitä messuilla oli kaikkiaan vajaat Kemiran osaston värjättyjen ruusujen salaisuus oli seuraava: ruusun terälehtien vahapinta häivytettiin ensin asetonikylvyllä, sen jälkeen kukat laitettiin hetkeksi laimeaan ammoniakkihöyryyn ja kas höyrykylpy muutti valkoisen kukan keltaiseksi, vaaleanpunaisen vihreäksi ja punaisen siniseksi. Kuvassa Espoon tutkimuskeskuksen taikurit Kirsi Jormanainen (vas.) ja Hanna Suominen. METSÄ VETÄÄ KEMIANTEOLLISUUTTA Kemianteollisuus ry:n talouskatsauksen mukaan Suomen kemianteollisuuden tuotanto pysyi kasvu-uralla vuoden 2004 loppuun asti. Tilanteeseen ei odoteta suuria muutoksia. ETLA ennustaa kemianteollisuudelle 2,6 prosentin kasvua kuluvalle vuodelle. Peruskemikaalien tuotanto kääntyi kasvuun keväällä 2004 ja pysyi loppuvuoden korkealla tasolla. Etenkin sellu- ja paperiteollisuuden käyttämien kemikaalien kysyntä oli kasvussa. Titaanidioksidin markkinatilanne on parantunut ja hinnat lähteneet nousuun. Sekä uudis- että korjausrakentamisen kasvu vuonna 2004 näkyi maalien menekissä. Painoväreissä kotimainen kysyntä on pysynyt tasaisena. Maalien ja painovärien vienti lähinnä Venäjälle ja Baltian maihin jatkoi kasvuaan. IHMISLÄHEISIÄ NETTIHANKKEITA PALKITTIIN Ensimmäisen Millennium-teknologiapalkinnon vuonna 2004 saanut brittiläinen Sir Tim Berners-Lee vieraili kevään aikana Oulussa ja Tampereella. Vierailut toimivat lähtölaukauksena uudelle Millenniumhankkeelle, jossa etsitään maailmanlaajuisesti vuoden 2006 palkinnon saajaa. Sekä Oulussa että Tampereella jaettiin tunnustukset kolmelle ihmisläheisesti www:tä ja internetiä hyödyntävälle hankkeelle. Oulussa tunnustuspalkinnon saivat terveyspalvelu Poliklinikka.net, Internet Relay Chat (IRC) sekä mobiili- ja verkko-oppimisympäristö Moop. Tampereella palkittavien hankkeiden joukkoon nousivat terveydenhuollon laboratorioiden internet-ajanvaraus, Päivölän kansanopiston matematiikkalinja sekä Internet-bussi Netti-Nysse. MAAILMALTA» Kemikaalituotanto kasvoi Kiinassa viime vuonna 14 %. Kasvunopeus oli kolminkertainen verrattuna koko maailman kemikaalituotannon kasvuun. (European Chemical News )» Tuotekehityksen ansiosta eukalyptus on hienopaperin raaka-aineena jo parempi kuin koivu. Koivun tutkimus onkin Suomessa jäänyt vähiin. (Talouselämä 13/05)» Uusin vesien laatuluokitus kertoo, että Suomen järvien veden laatu on pääosin pysynyt ennallaan, mutta merialueiden tila on selvästi heikentynyt. (Ympäristö-lehti 2/05)» Preussinsini oli ensimäinen moderni synteettinen pigmentti. Tämä sininen rautayhdiste syntyi sattumalta erään värinvalmistajan kokeissa 1700-luvun alussa. (Tiede-lehti 2/04)» Saksa on maailman tehokkain maa kierrättämään paperia (74 %), mutta vain prosenttiyksikön tehokkaampi kuin Suomi. (Paperinkeräys Oy, ilm. HS ) 6 Kemira 2/2005

7 ajan asiat Yrityskaupat vahvistettiin OSAKEMARKKINAT Kilpailuviranomaiset ovat hyväksyneet Kemira Oyj:n ja Erikem Luxembourg S.A.:n välisen kaupan Finnish Chemicals Oy:stä. Samoin on vahvistettu hollantilaisen erikoiskemikaaliyhtiö Verdugt BV:n (kuvassa) myynti Kemiralle. Myyjinä olivat pääomasijoitusyhtiö CVC Capital Partners sekä yhtiön toimiva johto. ANSSI SOILA JATKAA HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJANA Kemiran yhtiökokous valitsi nimitysvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti uudelle, vuoden mittaiselle toimikaudelle seitsenjäsenisen hallituksen, jonka puheenjohtajana jatkaa Sponda Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, dipl.ins., ekon. Anssi Soila ja varapuheenjohtajana dipl.ins. Eija Malmivirta. Hallituksessa jatkavat myös toimitusjohtaja Elizabeth Armstrong, liikkeenjohdon konsultti Ove Mattsson, kauppa- ja teollisuusministeriön omistajapolitiikan yksikön johtaja Markku Tapio, Suominen Yhtymä Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Bergholm ja Oy Metsä-Botnia Ab:n Rauman sellutehtaan tehtaanjohtaja Kaija Pehu-Lehtonen. Myös Kemira Oyj:n nykyinen hallintoneuvosto jatkaa puheenjohtajanaan kansanedustaja Aulis Ranta-Muotio. 1. varapuheenjohtaja on kansanedustaja Mikko Elo ja 2. varapuheenjohtaja kansanedustaja Heikki A. Ollila. KEMIRASTA HELSINGIN JUHLAVIIKKOJEN KUMPPANI Kemira ja Helsingin Juhlaviikot ovat solmineet kaksivuotisen yritysyhteistyösopimuksen. Kemira osallistuu samalla myös WWF:n Itämeri-työhön, joka on Juhlaviikkojen erikoisprojekti. Voit käydä klikkautumassa Helsingin Juhlaviikkojen www-sivuilla (www. helsinginjuhlaviikot.fi) Itämeren ystäväksi ja saada samalla vinkkejä siitä, mitä voit henkilökohtaisesti tehdä Itämeren tilan parantamiseksi. KEMIRA MYI LOPUT GROWHOW:N OSAKKEENSA Kemira Oyj on myynyt kaikki omistamansa Kemira GrowHow Oyj:n osaketta. Osakkeet vastaavat noin 14,6 prosenttia Kemira GrowHow Oyj:n osakepääomasta. Myyntihinta oli 6,00 euroa osakkeelta ja Kemira Oyj sai myynnistä noin 50,1 miljoonaa euroa, ennen myynnistä aiheutuneita palkkioita ja kuluja. Osakemyynnin pääjärjestäjänä toimi Alfred Berg / ABN AMRO Rothschild. Ostajat olivat institutionaalisia sijoittajia Suomesta ja ulkomailta. Kauppa mahdolistui, kun Kemira Oyj vapautui Kemira GrowHow Oyj:n listautumisen yhteydessä lokakuussa 2004 sovitusta myyntirajoituksesta (lock-up). 12 euron raja ylittyi Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kemiran osakekurssi saavutti ensimmäisen kerran 12 euron rajan, ja näin yhtiön markkina-arvo nousi lähes 1,5 miljardiin euroon P/B-luvun (Price/Book, markkinaarvo/oma pääoma) ollessa 1,6. Kahdessa vuodessa tapahtunut arvonnousu on ollut huomattava, sillä kun maaliskuun päätöskurssi nyt oli 11,95 euroa niin kaksi vuotta aikaisemmin päätöskurssi oli 6,05 euroa, yhtiön markkina-arvo 740 miljoonaa euroa ja P/B-luku 0,7. Kemiran tammi maaliskuun tulos oli markkinoiden odotusten mukainen. Liikevoitto nousi katsauskaudella 43 prosenttia vuoden 2004 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna ja osakekohtainen tulos nousi 0,04 eurosta 0,15 euroon (pro forma). Tulosjulkistuksen jälkeisellä viikolla osakekurssi vaihteli 10,30 ja 10,70 euron välillä, kun tulosjulkistusta edeltäneen päivän päätöskurssi oli 10,50 euroa. Kemiraa seuraavista analyytikoista yksi nosti Kemiran osakkeen suosituksensa aikaisemmalta tasolta vähennä tasolle lisää. 12,0 10,0 Kirjoittaja on Kemira Oyj:n sijoittajasuhdepäällikkö Päivi Antola. 8,0 6,0 4,0 HEX/KEMIRA KURSSIKEHITYS Kemira HEXPORTFOLIO TAPAHTUMAKALENTERI klo 9.00 osavuosikatsaus 6 kk klo 9.00 osavuosikatsaus 9 kk 2/2005 Kemira 7

8 Hallitsemalla hankintansa ja logistiikkansa Kemira pitää huolta myös asiakkaidensa kilpailukyvystä, ostojohtaja Pekka Ojanpää uskoo.

9 TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVAT PEKKA JÄRVELÄINEN Hankintoja asiakkaan eduksi Kun korkealuokkaisiin raaka-aineisiin ja logistiikkaan liittyvät kustannukset saadaan pidetyksi kilpailijoihin nähden suhteellisen alhaisina, yhtiön mahdollisuus panostaa tuotekehitykseen ja muihin toimintoihin paranee. Ostotoimella on keskeinen merkitys Kemiran asiakaslähtöisessä liiketoiminnassa. Konsernin kaikki yksiköt kilpailevat tuotteillaan ja palveluillaan osuuksista valituilla markkinoilla. Tämä arvoketjun yläpäässä käytävä kilpailu on kaikille tuttua. Usein ei ehkä ajatella, että kilpailu on yhtä kovaa arvoketjun jokaisessa osassa, myös raaka-aineiden hankinnassa, Kemiran ostojohtaja Pekka Ojanpää muistuttaa. Kemira on on onnistunut suhteellisen pienestä koostaan huolimatta turvaamaan kaikkien avainraaka-aineidensa saannin. Tilanne markkinoilla on Ojanpään mukaan kuitenkin haasteellinen. HINNAT OLLEET TUNTUVASSA NOUSUSSA Monien Kemiralle välttämättömien avainraaka-aineiden hinnat ovat nousseet viime vuoden aikana. Heilahtelut ovat prosenteista kymmeniin, jopa useisiin kymmeniin prosentteihin. Meidän haasteemme tässä tilanteessa on säilyttää ostotoimen suhteellinen kilpailuky ja tätä kautta taata toimitusvarmuus asiakkaan suuntaan. Kemiran avainraaka-aineiden hintojen nousuun Ojanpää esittää kolme keskeistä syytä. Ensimmäinen syy on öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu, joka jatkunee edelleen. Se vaikuttaa väistämättä öljypohjaisten raaka-aineiden hintojen nousuun ja näin ollen meidän tuotantokustannuksiimme. Kemiran tuotannossa propyleeni, etyleeni ja bentseeni ovat tällaisia öljypohjaisia raaka-aineita. Öljyn hinnan nousu näkyy myös logistiikkakustannuksissa, koska merkittävä osa kuljetuksistamme tapahtuu maanteillä. Toinen Kemiran kustannuksia lisäävä tekijä on Ojanpään mukaan Kiina-vetoinen raaka-aineiden kysyntä. Kiinan talouskasvu heijastuu kemikaalien ja erilaisten metallien kuten teräksen ja alumiinin hintoihin. Meille tärkeä tuote on esimerkiksi alumiinihydraatti, jota käytetään koagulanttituotannossa, siis vedenpuhdistuskemikaalina. Tällä alueella hinnat ovat nousseet merkittävästi viime ja tämän vuoden aikana. Kolmas syy hankintakustannustemme nousuun on ollut raaka-aineita tuottavan kemianteollisuuden haluttomuus investoida uuteen kapasiteettiin viime vuosien aikana. Ei ole tehty investointeja, koska kannattavuus on ollut rajallinen. Nyt kun kysyntä on kasvanut, investointihalukkuus on lisääntynyt. Uuden tuotannon perustamiseen kuluu kuitenkin vähintään vuosi, usein kaksikin vuotta. KORVAAVIEN TUOTTEIDEN KÄYTTÖÄ TUTKITAAN Osan raaka-aineiden saatavuuteen liittyvistä ongelmista kemistit voivat ratkaista laboratorioissaan löytämällä korvaavia aineita. Yhtenä monista esimerkeistä mainittakoon, että akryylihapon voimme korvata edullisemmalla akryyliamidilla. Vaihtoehtojen etsiminen on ajankohtaista paitsi raaka-aineiden kallistumisen myös EU:n uuden kemikaaliasetuksen takia. On mahdollista, että asetuksen tullessa voimaan joitakin Kemiran käyttämiä raaka-aineita jää pois markkinoilta, jolloin joutuisimme korvaamaan ne toisilla. Hankintatoimen on pidettävä eri tuotealojen tutkimusja kehitysyksiköt ajan tasalla raaka-aineiden saatavuudesta ja hinnoista.» 2/2005 Kemira 9

10 Useat tuotteemme ovat lukuisista aineista koostuvia formulaatioita. On tärkeätä päästä ajoissa tutkimaan, kuinka yhden aineen korvaaminen toisella vaikuttaa asiakkaalle tarjottavaan ratkaisuun. OSTOJEN KESKITTÄMINEN KANNATTAA Ojanpää toteaa, että esimerkiksi Kemiran metsäteollisuudelle tarjoamat ratkaisut syntyvät yhteistyössä asiakkaan kanssa. Raaka-aineiden laatu ja hinta vaikuttavat asiakkaan valintoihin, ja tämän takia myös hankintatoimen on oltava lähellä asiakasta. Kemiran tuottavuuden kannalta on olennaisen tärkeää, että arvoketjun kaikki osat ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Tietokatko jossakin ketjun osassa voi lisätä kustannuksia merkittävästi. Kemiran käyttäessä eri tuotealoilla tuhansia kemikaaleja raaka-aineina hankintatoimen yhtenäistäminen tuo kustannussäästöjä. Olemme keskittäneet hankintojamme kokoamalla eri bisnesten välisiä yhteisiä raaka-aineita yhteen. Työ on edelleen käynnissä, mutta jo nyt näemme selvästi, että ostovoiman maksimointi yhteisissä raaka-aineissa parantaa suhteellista kilpailukyämme. Ojanpää korostaa eri liiketoimintayksiköiden ostojohtajien yhteistyön merkitystä synergioiden löytämisessä. Keskinäisen yhteistyön lisäksi olennaisen tärkeää on yhteistyö raaka-aineiden toimittajien kanssa. Tehokas hankintatoimi vaatii tiivistä yhteydenpitoa ja informaation vaihtoa. Tämä on ihmisten välistä, luottamukselle perustuvaa bisnestä. Hankintatoimi on integraatiossa mukana jo ennen yrityskauppaa ja luonnollisesti sen jälkeen. On varmistettava, että avainraaka-aineiden saatavuus hankittavilla yrityksillä on kunnossa. On katsottava, kuinka hankittavan yrityksen ostovoima saadaan yhdistettyä koko Kemiran ostovoimaan. Samoin tutkitaan logistiikan tehokkuus ja synergiat. Kemira on Ojanpään mukaan tehnyt logistiikkapuolella samankaltaisia ratkaisuja kuin raaka-aineissa. Olemme yhdistäneet Kemiran eri liiketoimintojen logistiikkatarpeita ja keskittäneet logistisia hankintoja. Yhdistämme logistiikkaratkaisujamme Suomessa, Euroopassa ja globaalisti niin paljon kuin mahdollista. Pyrimme katsomaan kokonaisuutta ja välttämään osaoptimointia. Näin pääsem- HANKINTATOIMEN ON OLTAVA LÄHELLÄ ASIAKASTA. me kustannustehokkuuteen. Ojanpää korostaa, että hinta ei Kemiralle ole logistiikan kokonaisuudessa ainoa tekijä. Logistiikassa me painotamme ennen kaikkea turvallisuutta. Palvelun laatu ja hinta ovat tärkeitä tekijöitä, mutta turvallisuus on tärkein. Kustannustehokkuus lähtee kokonaisuuksien hallinnasta, Pekka Ojanpää uskoo. TURVALLISUUS ENNEN KAIKKEA Kemira kasvaa paitsi orgaanisesti myös yritysostoin. Millainen painoarvo raaka-aineiden saatavuudella ja logistiikan toimivuudella on yrityskaupoissa? 10 Kemira 2/2005

11 Eurooppa nyt VAHVA KEMIANTEOLLISUUS TUKEE EU:N UUDISTUMISTA Vahva kemianteollisuus Ceficin raportissa todetaan on välttämätön Euroopan uudistuskyvylle, nettävän lähivuosina kilpailuky- EU:n kemianteollisuuden me- vauraudelle ja kansalaisten hyvinvoinnille, korostetaan eurooppalaisen kemianteollisuuden kyään maailmanmarkkinoilla. Liiketoimintaympäristön kehitykseen vaikuttaa etenkin kolvioidaan Ceficin raportissa, jossa arme seikkaa: lainsäädäntö, alan tulevaisuuden näkymiä vuoteen 2015 saakka. Raportissa vaaditaan energia ja kuljetukset. EU on tiukentamassa terveys-, turvallisuus- ja ympäristölakejaan enem- nopeita toimia kilpailukyvyn parantamiseksi Kemiaa män kuin useim- teollisuuden ja tarvitaan missa muissa viranomaisten tiiviillä maissa. Esimerkiksi uuden kemikaa- kehitettäessä yhteistyöllä. Horizon 2015: Perspectives eri alojen lituotteen tuominen markkinoille for the European tuotteita. Chemical Industry - vie EU:ssa kolme raporttia on ollut laatimassa 150 kemianalan asiantuntijaa. EU:n osuus johtavana kemianteollisuuden tuottajana ja tutkimus- ja kehityspanostajana on ilman nopeita toimia rapautumassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kansainvälisestä kaupasta ja kilpailukyvystä Ceficissä vastaava johtaja René van Sloten muistuttaa, että EU:n kemianteollisuus on avaintekijä monien taloussektoreiden kannattavalle kehittämiselle ja uusien elinkelpoisten sovellusten lähde. Kemia tukee lukemattomia keksintöjä informaatioteknologiassa, ilmailussa, lääketieteessä, kertaa enemmän aikaa ja maksaa kymmenen kertaa enemmän kuin Yhdysvalloissa. Rene van Sloten sanoo Ceficin raportin sisältävän monia avaintekijöitä kemianteollisuuden kilpailukyvyn kohentamiseksi teollisuuden ja viranomaisten yhteistyöllä. Näitä avaintekijöitä ovat keksinnöt, imago ja maine, kansainvälinen kauppa, lainsäädäntö, energia ja logistiikka. Näillä kaikilla alueilla Euroopan kemianteollisuus kohtaa haittoja, jotka vaikuttavat kilpailukykyyn. Jotta näihin haasteisiin voidaan tehokkaasti vastata, on teollisuuden ja viranomais- hygieniassa, ravinteissa, ten löydettävä hyvä yhteisym- asumisessa, vaatetuksessa ja monissa muissa asioissa. Kemia stimuloi uusia keksintöjä bio- ja nanoteknologiassa, jotka märrys keinoista, joilla niihin puututaan. Van Slotten korostaa, että vielä ei ole liian myöhäistä puolestaan synnyttävät puuttua kehitykseen. Ensimmärrys uusia prosesseja ja sovelluksia, kuten esimerkiksi terveysvaikutteiset tuotteet. mäisenä askeleena oikeaan suuntaan Cefic ehdottaa EU:n senioreista koostuvaa neuvonantajaryhmää, joka kokoaisi yhteen edustajat EU:n komissiosta, parlamentista ja jäsenvaltioista, pienten ja suurten kemianteollisuuden yrityksistä, kauppajärjestöistä ja tiedemaailmasta. Tämän ryhmän tehtävänä olisi aloittaa rakentava vuoropuhelu mianteollisuus kohtaa Euroopassa. Päätarkoitus olisi kehittää yhdessä selkeä, pitkän aikavälin visio Euroopan kemianteollisuudelle. Seurauksena olisi yhteinen toimintasuunnitelma avaintekijöistä, joilla turvataan Euroopan kemianteollisuuden tulevaisuus kansallisella ja yriten Euroopan viranomaistystasolla. kanssa poliittisista, taloudellisista ja ympäristöön kohdistuvista haasteista, joita ke- TEKSTI JUKKA-PEKKA JÄRVENTAUS EU:N OSUUS KEMIANTEOLLISUUDEN TUOTANNOSTA LASKEE Lähde: Cefic Luvut eivät sisällä lääketeollisuutta LIKI KOLMANNES AUTON MATERIAALEISTA KEMIANTEOLLISUUDEN TUOTTEITA Σ=31%/auto* Lähde: Cefic * Eurooppalainen keskiluokan henkilöauto 2/2005 Kemira 11

12 Titaanidioksidi antaa auringonsuojaa 12 Kemira 2/2005

13 Ihoaan ei kannata auringossa polttaa, sillä hipiällä on norsun muisti. Mikrokiteinen titaanidioksidi antaa suojan auringon haitallisia ultraviolettisäteitä vastaan niin aurinkovoiteissa kuin päivittäin käytettävässä kosmetiikassakin. TEKSTI HILKKA LAHTI KUVAT LUMENE Kemira Pigmentsin tehtaalla Porissa tuotetaan titaanidioksidipigmenttiä ja mikrokiteistä titaanidioksidia myös kosmetiikkateollisuuden raaka-aineeksi. Titaanidioksidipigmenttiä on käytetty kosmetiikkateollisuudessa jo iät ja ajat lisäämään värien syvyyttä. Uudempi tuote on mikrokiteinen titaanidioksidi, jota käytetään suoja-aineena auringon ultraviolettisäteitä vastaan, erikoistuotteiden tuotepäällikkö Leena Kujansivu sanoo. Tieto auringon säteiden haitoista on havahduttanut ihmiset suojautumaan auringolta. Mitä enemmän kuluttajat ovat saaneet tietoa ultraviolettisäteiden haitoista, sitä enemmän he ovat alkaneet etsiä kosmetiikkatuotteita, joissa on UV-suoja, tekninen asiakaspalvelupäällikkö Heli Aro huomauttaa. HYVÄ JA PAHA AURINKO Auringon ultraviolettisäteily on ihosyövän riskitekijä ja ylenmääräinen auringonpalvonta myös rypistyttää ja vanhentaa ihoa. Vaikka auringosta muutoin nauttisikin, siltä suojautuminen on järkevää, sillä iho muistaa elämänsä aikana saamansa säteilymäärän. Aurinkovoiteiden ja kosmetiikkatuotteiden aurinkosuoja-aineet jaetaan kemiallisiin ja fysikaalisiin. Kemialliset eli orgaaniset suoja-aineet estävät säteiden vaikutusta absorboimalla niitä itseensä, kun taas fysikaaliset suoja-aineet, joihin mikrokiteinen titaanioksidikin kuuluu, toimivat kilpenä auringon ja ihon välissä. Mikrokiteinen titaanidioksidi suojaa heijastamalla haitallisia ultraviolettisäteitä pois iholta. Titaanidioksidi ei imeydy ihoon eikä herkistä: Tämän takia sitä voi suositella myös lapsille ja herkkäihoisille, jotka saattavat reagoida kemiallisiin suoja-aineisiin, Kujansivu toteaa. Fysikaalisia suoja-aineita suositellaankin alle kouluikäisten lasten auringon suojaksi. Aurinkovoiteessa pitää olla suoja sekä UVA- että UVBsäteilyä vastaan. Mikrokiteinen titaanidioksidi on hyväksytty EU-direktiivien mukaiseksi UV-suoja-aineeksi. Tätä ennen hyväksyttyihin UV-suoja-aineisiin kelpuutettiin vain orgaanisia aineita, Kujansivu mainitsee. EU:n hyväksyntää edelsikin monivuotinen työ ja mittavat titaanidioksidituotteiden puhtaus- ja turvallisuustutkimukset. VALKOISTA JA LÄPINÄKYVÄÄ Perinteisesti titaanidioksidipigmenttiä on käytetty kosmetiikassa ja hygieniatuotteissa lisäämään värien syvyyttä; toimimaan ikään kuin valkoisena kankaana, jota vasten värit näyttävät entistä hehkuvammilta. Titaanidioksidipigmenttiä hyödynnetään muun muassa huulipunissa, luomiväreissä, puutereissa ja värivoiteissa. Mikrokiteistä titaanidioksidia puoletaan käytetään meikkivoiteissa ja muissa ihovoiteissa tai huulipunissa sen muodostaman UV-suojan takia. Aine on väriltään liki läpinäkyvää. NYKYÄÄN AURINGONSUOJA ON ITSESTÄÄN SELVÄ OMINAISUUS LIKI KAIKESSA KOSMETIIKASSA. Nykyään auringonsuoja on melkein itsestään selvä ominaisuus melkein missä tahansa kosmetiikkatuotteessa. Päivittäiskosmetiikassa auringonsuojakerroin on matalampi kuin varsinaisissa auringonsuojavoiteissa. Elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa raakaaineen mikrobiologiselle puhtaudelle asetetaan tiukat vaatimukset. Titaanidioksidi on hajutonta, mautonta ja myrkytöntä. Näiden ominaisuuksien merkitys vain korostuu, kun sitä käytetään erikoistuotteiden valmistuksessa. 2/2005 Kemira 13

14 Talo Tähti toteuttaa huippu-urheilijan TEKSTI PEKKA SÄILÄ KUVAT JUHA SALMINEN Ateenan paralympialaisten kaksinkertaisella kultamitalistilla Leo-Pekka Tähdellä riittää kiirettä, sillä edessä on kahdet arvokisat. Kilpailukauden kruunaa oman talon valmistuminen kesän loppulla. 14 Kemira 2/2005

15 unelman Leo-Pekka Tähti harjoittelee räjähtäviä lähtöjä valmentajansa Juha Flinckin opastuksella. 2/2005 Kemira 15

16 Suuret harrastajamäärät tekevät pyörätuolikelauksesta vaativan ja haastavan. Kaksinkertainen kultamitalisti Leo-Pekka Tähti on jo osoittanut pystyvänsä voittamaan haasteita. Leo-Pekka Tähti on juuri saanut päätökseen harjoitukset Porin Karhuhallissa. Valmentaja Juha Flinckin opastuksella on harjoiteltu räjähtäviä lähtöjä. Räjähtävät lähdöt ovat pyörätuolikelauksen pikamatkoilla ratkaisevassa asemassa. Lähtönopeus on ollut vahvin aseeni, mutta haluan kehittää sitä edelleen, Tähti kertoo. Leo-Pekka Tähti ponnahti kerralla kuuluisuuteen uutena suomalaisena urheilusankarina ja vammaisurheilun esille nostajana Ateenan paralympialaisissa viime kesänä. Suomen joukkueen kirkkaimpana tähtenä hän voitti pyörätuolikelauksen pikamatkat 100 ja 200 metrillä. Aikaisemmin Tähti on kunnostautunut myös pyörätuolikoripallon maajoukkuepelaajana. Pyörätuolikelaus on ollut paralympialaisten ohjelmassa alusta asti, eli Rooman kisoista vuodesta Nykyisin lajia harrastetaan kaikkialla maailmassa. Suuret harrastajamäärät tekevät lajista erittäin vaativan ja haastavan, Tähteä valmentava Flinck kertoo. Huippu-urheilijan kalenteri on tänäkin On muutakin ajateltavaa kuin urheilu. Tällä hetkellä myös oman talon rakentaminen motivoi pysymään palkkatöissä.rätuolikelaus kesänä täyteen buukattu: pyö- on näytöslaji Helsingissä elokuussa järjestettävissä yleisurheilun MM-kisoissa. Tähti osallistuu kisoissa TALO NOUSEE TIIMITYÖNÄ Harjoitusten päätyttyä lähdemmekin Tähden autolla katsomaan, miten Talo DATANOMIN TYÖ RYTMITTÄÄ ELÄMÄÄ MUKAVASTI. ON MUUTAKIN AJATELTAVAA KUIN URHEILU. päämatkojensa 100 ja 200 met- rin kilpailuihin. Kauden toisena päätavoitteena Tähdeksi ristityn omakotitalon työmaa edistyy. on taistella mestaruuksis- Ateenan olympia-menestyksen ta pyörätuolikelauksen EM-kisoissa Espoossa 100, 200 ja 400 metrin matkoilla, heti MM-kisojen jälkeen. Kilpaurheilun ohella Tähti työskentelee osapäiväisesti datanomina kotikaupunkinsa Porin palveluksessa. Työ rytmittää elämää mukavasti. myötä Tähdelle päätettiin rakentaa talkootyönä oma talo hänen kotikaupunkiinsa. Kun sopiva tontti löytyi Porin Lukkarinrannasta, aloitettiin sen raivaaminen talkoovoimin. Tähden talo on porilaisten ja 80 rakennusalan yrityksen yhteinen projekti. Porin ta- 16 Kemira 2/2005

17 lousalueen elinkeinoelämä lähti ripeästi liikkeelle sen jälkeen, kun suomalaisen rakennusteollisuuden yhteenliittymä, porilainen Rakentaja.fipalvelu päätti sitoutua hankkeeseen. Koska taloprojektissa on mukana useita yrityksiä ja lahjoituksia saa tehdä verovapaasti euroon saakka, ei Tähti joudu maksamaan juurikaan lahjaveroa. Esimerkiksi talon rungon toimittaa Kastelli-talot ja Tikkurila osallistuu maalitoimituksiin. Keittiökalusteetkin tulevat usealta eri toimittajalta. Ei tämä minulle kuitenkaan täysin ilmaista ole. Maksan itse työmiesten palkat. Toki rakennusprojekti tulee näin huomattavasti halvemmaksi, kuin jos hankkisin kaiken itse alusta loppuun, Tähti myöntää. Keväisenä iltapäivänä työmaa näyttää olevan vielä alkuvaiheessaan. Talon perustukset ovat tosin jo valmiina ja kattotuolitkin toimitettu tontille. Nelihenkinen työporukka ahkeroi putkitusten kimpussa. Vaikea uskoa tältä näkemältä, että talo olisi muuttovalmiina jo kesän lopussa. Niin se on kuitenkin minulle luvattu. Rakenteilla oleva talo on Tähden ensimmäinen oma koti. L:n muotoiseksi piirrettyyn, yksikerroksiseen taloon tulee asumispinta-alaa 155 neliötä. Autotallille ja varastolle neliöitä on piirretty 60. Taloon tulee kolme makuuhuonetta, olohuone, työtilat, keittiö, kodinhoitohuone ja sauna pesuhuoneineen. Terassi sijoittuu samaan tasoon talon muiden tilojen kanssa. Harjoittelutiloja en halunnut, koska töitä ei ole kiva tuoda kotiin, Tähti toteaa kysymykseen mahdollisesta punttisalista. UUTTA NÄKÖKULMAA ASUNTOSUUNNITTELUUN Tähti osallistui itse talonsa suunnitteluun alkuvaiheesta lähtien. Tavallisesti asuntosuunnittelussa asioita katsotaan noin 1,60 metrin korkeudelta. Tähden kohdalla on kuitenkin laskeuduttu 40 senttiä matalammalle, jotta HARJOITTELUTILOJA EN UUTEEN TALOONI HALUNNUT. TÖITÄ EI OLE KIVA TUODA KOTIIN. kodin toimivuus olisi paras mahdollinen. Apuna suunnittelussa toimi talon arkkitehti Matti Asmala. Pohjana keskusteluille olivat Tähden ja Kastellitalojen aikaisemmin keskenään pitämät palaverit. Suunnittelussa on huomioitu kaapistojen ja työtasojen sijoittelu sekä ovien avautuminen. Kynnyksiä ei juurikaan ole ja kaikissa tiloissa pääsee pyörätuolilla esteettömästi liikkumaan. Pihamaa pyritään rakentamaan mahdollisimman helppohoitoiseksi. Suurin osa pihan pinta-alasta peittyy isolla terassilla ja maapeitekasveilla, jotka tarvitsevat vain vähän hoitoa. Taloon tulee myös isot ikkunat, jotta näköalat olisivat esteettömät myös tuolissa istuen, Tähti kertoo. Talon on tarkoitus valmistua niin, että yleisö pääsee tutustumaan siihen jo heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Tähden koti toimineekin malliesimerkkinä liikuntaesteisyyden huomioivasta rakentamisesta. Odotan innolla muuttoa uuteen kotiin. Toivottavasti minulla on tämän kesän arvokilpailuista myös mitaleita kotiintuomisina, Tähti toteaa lähtiessään työmaalta valmistautumaan illan harjoitukseen. Pyörätuolikelaus on näytöslaji yleisurheilun MM-kisoissa Helsingissä elokuussa. Suomen mitalitoiveet ovat korkealle. 2/2005 Kemira 17

18 TEKSTI HANNU VIRTANEN KUVAT JUHA SALMINEN Finnish Chem tarjoaa vahvaa tuotanto-osa Finnish Chemicals on maailman johtavia ja tehokkaimpia natriumkloraatin toimittajia. Tuotantonsa kehittämiseen vahvasti panostanut yritys on ollut tiiviisti mukana suomalaisen metsäteollisuuden menestyksessä. Natriumkloraattia käytetään nykyaikaisten sellunvalmistusprosessien tavallisimman valkaisukemikaalin, klooridioksidin, tuottamisessa. Finnish Chemicals valmistaa natriumkloraattia Äetsässä ja Joutsenossa itse kehittämällään kennoteknologialla. Tuotantolaitoksemme ovat erinomaisessa iskussa. Sähkökemia, johon kloorialkali- ja kloraattiteknologiamme perustuvat, on perinteistä ydinosaamistamme. Sen oheen olemme sittemmin kehittäneet myös teknologian natriumboorihydridin valmistukseen. Tuotantolaitoksemme kestävät vertailun minkä tahansa kilpailevien teknologioiden kanssa, Finnish Chemicalsin sellu- ja paperikemikaalidivisioonaa vetänyt Jarmo Savolainen sanoo. Nykyisin Savolainen vastaa koko Kemiran valkaisukemikaaliliiketoiminnasta Kemiran ostettua Finnish Chemicalsin kansainvälisten pääomasijoittajien hallinnoimalta Erikem Luxembourg S.A.:lta. Äetsän ja Joutsenon lisäksi Finnish Chemicals valmistaa kloraattia Etelä-Carolinan Eastoverissa ja Georgian Augustassa USA:ssa sekä klooridioksidia Kuusankoskella. Äetsässä ja Joutsenossa yritys tuottaa myös kemikaaleja muun muassa lääke- ja vesikemikaaliteollisuuden tarpeisiin. Finnish Chemicals on niin ikään Suomen suurin natronlipeän maahantuoja. Henkilöstön kokonaisvahvuus on noin 450 henkilöä, joista lähes puolet toimii Kokemäenjokilaaksossa Äetsässä. TAUSTALLA OMA TEKNOLOGIA Yhtiö perustettiin vuonna 1937 tuottamaan klooria kovassa kasvussa olleen selluteollisuuden tarpeisiin. Perustajat olivat eurooppalaisia kemianteollisuusjättejä. 18 Kemira 2/2005

19 icals amista Kemira-omistajuus avaa Finnish Chemicalsille uusia markkinamahdollisuuksia, Kristo Korpela (vas.) ja Jarmo Savolainen uskovat. Kloorin kulutus väheni dramaattisesti 1980-luvun lopulla selluteollisuuden luopuessa ympäristösyistä kloorivalkaisusta. Finnish Chemicalsille se merkitsi korvaavan natriumkloraattituotannon nopeaa lisäämistä. Tässä onnistuttiin hyvin ja sen jälkeen kloraattiteknologiaa on kehitetty edelleen ja lisätty tuotantoa kysynnän kasvun ja markkinoiden laajentumisen myötä. Vuonna 2000 Finnish Chemicals osti amerikkalaisen Huron Techin. Amerikassa oltiin vasta tuolloin siirtymässä pois kloorivalkaisusta ja Finnish Chemicals halusi mukaan avautuville kloraattimarkkinoille. Lisäksi Huron Techillä oli tarjottavanaan kiinnostavaa osaamista. Yritys oli kehittänyt etenkin elektrolyysissä käytettävien anodien pinnoitusteknologiaa, minkä hyödyntämisellä tuotantoa saadaan hienoviilattua entistäkin energiatehokkaammaksi. SÄHKÖN HINTAHEILUNTA ANTAA PELIVARAA Tuotannon kannattavuuden ratkaiseekin pitkälti sen energiatehokkuus ja sähkön kulloinenkin hinta. Enimmillään Finnish Chemicals on käyttänyt saman verran sähköä vuodessa kuin Tampereen kaupunki kaikkine alueen teollisuuslaitoksineen. Finnish Chemicalsin 1,2 terawattitunnin vuosikulutus vastaa noin 1,5 prosenttia koko Suomen sähköenergian kulutuksesta. Sähkön hinta vaihtelee vuodenajan ja vuorokauden ajan mukaan. Tämän hintavaihtelun hyödyntämiseksi meidän on kannattanut rakentaa reservikapasiteettia. Kun sähkö on halvinta, tuotanto pyörii täydellä teholla ja hinnan ollessa huipussaan se voidaan pudottaa jopa kolmasosaan tästä, Savolainen selvittää. Natriumkloraatin tuotantokapasiteetti lähentelee 250 tuhatta tonnia vuodessa. Kapasiteetti on mitoitettu alunperin kotimarkkinaa varten. Aika ajoin on kuitenkin kannattanut valmistaa enemmän kuin täällä on ollut kysyntää. Tästä sai alkunsa vientimarkkinoiden hakeminen. Enimmillään reilu kolmannes tuotannosta on mennyt vientiin. Viime aikoina dollarin halpuus on rajoittanut viennin kannattavuutta dollaripohjaisilla markkinoilla ja supistanut kyseisen viennin osuutta. LÄHEMMÄKSI ASIAKASTA Tuotantotehokkuuden lisäksi Finnish Chemicals on panostanut logistisiin palveluihinsa. Natriumkloraatti toimitetaan asiakkaalle joko kiteisenä tai liuoksena. Yhtiö on ottanut vastuuta asiakkaan varastotilanteen seurannasta ja huolehtii toimitusten oikea-aikaisuudesta. Kuusankosken tehtaalla valmistettava klooridioksidi johdetaan» 2/2005 Kemira 19

20 Natriumkloraatti toimitetaan asiakkaille joko kiteisenä tai liuoksena. Finnish Chemicals huolehtii toimitusten oikea-aikaisuudesta. Tuotanto tapahtuu yhtiön itsensä kehittämällä kennoteknologialla. Kennot on suurelta osin myös valmistettu itse. putkilinjaa pitkin läheiselle sellutehtaalle aina asiakkaan kulloisenkin tarpeen mukaan. Mekaanisen massan ditioniittivalkaisuun yritys on kehittänyt oman natriumboorihydiridituotteensa. Tästä on tuotteistettu edelleen myös valmis ditioniittiliuos, mikä palvelee erityisesti pienempiä käyttäjiä ja minkä ansiosta valkaisu on entistä turvallisempaa. Sellu- ja paperiteollisuudelle tehtävät ydintuotteet ovat poikineet ajan myötä rinnalleen hieno- ja erikoiskemikaaleja. Noin 80 prosenttia liikevaihdosta on ollut sellu- ja paperiteollisuuden tuotteita. Erikois- ja hienokemikaalit ovat kuitenkin kasvava tuotealue. Niistä saatava hinta voi olla yli satakertainen perustuotteisiin verrattuna. Hienokemian tuotteet menevät kokonaisuudessaan vientiin. VAKAA TYÖNANTAJA Finnish Chemicals on Äetsän ja sen lähialueen suurin teollinen työnantaja. Monesta perheestä yrityksen palveluksessa on useampi henkilö useammasta sukupolvesta. Kaksi nykyistä työntekijää on tehnyt yrityksessä jo 50 vuoden työuran. Finnish Chemicals on ollut vakaa työnantaja ja haluttu työpaikka. Kaikki täällä työskentelevät ovat jonkin asteen moniosaajia ja työ on sisällöllisesti vaihtelevaa, pääluottamusmies Kristo Korpela sanoo. Hän itse työskentelee tehtaan konekorjaamolla. Korpelan mukaan kytkeytyminen osaksi Kemira-konsernia on saanut hyvän vastaanoton tehtaalla ja vahvistanut työntekijöiden uskoa toiminnan tulevaisuuteen. Kemiran kiinnostus yritystä kohtaan on ollut yleisesti tiedossa. Toimimme valtaosin alueilla, jotka Kemirakin on ilmoittanut painopistealueikseen. Uskon, että Kemiraomistajuus lisää mahdollisuuksiamme kasvattaa markkinoita ja lisätä tuotantoamme. OHITTAMATTOMAT SYNERGIAEDUT Finnish Chemicalsin oston myötä Kemira sai paperimassan valkaisuun täyden tuotepaletin ainoana toimittajana maailmassa. Näin yrityksen asema sellun ja paperin valmistajien strategisena yhteistyökumppanina vahvistui entistään. Alalla ollaan siirtymässä aiempaa kokonaisvaltaisempaan palveluun. Kemikaalitoimittaja ottaa vastattavakseen yhä suuremman osan sellun valmistusprosessista, tehtaiden kemikaalihallinnasta ja vedenkäsittelystä. Tähän muutokseen osallistuminen helpottuu, kun meillä on halussamme koko valkaisuketju sekä vesi- ja paperikemikaaliosaamista, Kemiran Pulp and Paper -liiketoiminta-alueen johtaja Juhani Lindholm sanoo. 20 Kemira 2/2005 Asemamme asiakkaan silmissä vahvistuu varmasti sikälikin, että voimme aiempaa puolueettomammin korostaa kokonaisuuksien optimointia. Meidän ei tarvitse suosia tiettyjä kemikaaleja liiketoimintamme lisäämiseksi. Tämä avaa uusia näkymiä myös tutkimustoiminnallemme ja lisää varmasti sen tuloksellisuutta. Mahdolliset uudet valkaisukemikaalitehtaat voidaan nyt rakentaa natriumkloraattia ja vetyperoksidia tuottavina kombinaatteina. Kloraatin valmistuksessa syntyy vetyä, mikä on peroksidin raaka-aine. Etenkin kehittyvillä markkinoilla, kuten Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa, uusien sellutehtaiden yhteyteen voidaan lisäksi perustaa asiakasta paikan päällä palvelevia valkaisukemikaaliasemia. Vedenpuhdistuskemikaaleissa löytyy vastaavia toiminnallisia etuja Kemwaterin päästessä integroitumaan raaka-ainelähteilleen. Lindholmin mukaan Finnish Chemicals oli Kemiran ostoslistalla kaikkiaan liki 25 vuotta. Kahden edellisen yritystä koskeneen omistusjärjestelyn aikaan vuosina 1982 ja 1996 tilanne ei kuitenkaan ollut Kemiran kannalta otollinen. Nyt tilaisuudesta otettiin vaari. Näemme tässä ohittamattomat kasvun ja kustannustehokkuuden lisäämismahdollisuudet. On itsestämme kiinni, miten hyvin onnistumme hyödyntämään ne. Asiakkailta saatu palaute on tukenut omia arvioitamme synergiaeduista.

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Kemiralla vahva heinä syyskuu Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.11.2005 Sisältö Kemiran heinä syyskuu Tammi syyskuu Liiketoiminta-alueet heinä syyskuussa Kemiran osakkeen kehitys Muutoksen

Lisätiedot

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 1 Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 28.7.2005 IR: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Kemiran tammi - kesäkuu Liiketoiminta-alueet tammi

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Kari Savolainen 2.11.2005 (7)

Kari Savolainen 2.11.2005 (7) Kari Savolainen 2.11. (7) Kemiran osavuosikatsaus tammi-syyskuu KEMIRALLA VAHVA HEINÄ-SYYSKUU Liikevaihto 543,0 milj. euroa (heinä-syyskuu : 453,4), kasvu 20. Liikevoitto 59,2 milj. euroa (46,1), kasvu

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2007 Esityksen sisältö 1. Liiketoimintaympäristö 2. Strateginen tarkastelu ja tulosparannustoimet 3. Vuoden

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja IR: Andreas Langhoff, tel +358 1 862 114 29.4.28 1 Sisältö Kemira-konserni Q1 Liiketoiminta-alueet Q1 Näkymät 28 2 Kemira-konserni Q1

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Q1 lyhyesti Liikevaihto 24,1 (28,8) miljoonaa euroa Liikevoitto 1,4 (3,5) miljoonaa euroa Exel Compositesin liikevoitto 2,9 (4,3) miljoonaa euroa Exel Sports Brandsin

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 16.11.2005 Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Nykytilanne Tavoite Kohti parempaa kannattavuutta ja

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.1. 31.12.2005

Tilinpäätöstiedote 1.1. 31.12.2005 Tilinpäätöstiedote 1.1. 31.12.2005 Kari Kallio, toimitusjohtaja Ramirent-konserni lyhyesti Ramirent on yksi Euroopan johtava konevuokraamo. Tällä hetkellä Ramirentillä on 270 (223) toimipistettä yhdessätoista

Lisätiedot

Muutos jatkuu. Timo Leppä, viestintäjohtaja , Lahden Seurahuone. Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, puh.

Muutos jatkuu. Timo Leppä, viestintäjohtaja , Lahden Seurahuone. Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, puh. Muutos jatkuu Timo Leppä, viestintäjohtaja 30.11.2005, Lahden Seurahuone Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Nykytilanne Tavoite Kohti erinomaista kannattavuutta

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/ / Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-9/ / Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-9/2013 1.11.2013 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Veroilmoitus_tehty Tarjouspyyntö_hyväksytty Eläkkeet_maksettu Asiakaspalaute vastaanotettu Työvuoro_vastaanotettu Asiakaspalaute_lähetetty

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus (1.11.2007 30.4.2008) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 29.5.2008

Osavuosikatsausjulkistus (1.11.2007 30.4.2008) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 29.5.2008 Osavuosikatsausjulkistus (1.11.2007 30.4.2008) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 29.5.2008 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus Q2/2008(marras-huhtikuu)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Metsä Board Osavuosikatsaus 1Q 2013

Metsä Board Osavuosikatsaus 1Q 2013 Osavuosikatsaus 1Q 213 Merkittävimmät tapahtumat vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä Taivekartongin markkinatilanne parani edelliseen vuosineljännekseen verrattuna in laajennettujen taivekartonkikoneiden

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 26 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-26 7 6 5 4 3 Infrastruktuuri & ympäristö Energia Metsäteollisuus 2 1 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985 1991

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2010 12.8.2010 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi Liikevaihto 67,8 miljoonaa euroa (61,9 MEUR), kasvua 9,7 % Liikevoitto

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja

Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2011 Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja Tammi-syyskuu 2011 lyhyesti: Markkinaolosuhteet paranivat edelleen Tammi-syyskuu 2011 Liikevaihto tammi-syyskuussa 2011

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.8 Esitys 3.4.8 8 Suominen yhteensä Milj. EUR Q1/8 Q1/7 Q4/7 7 Liikevaihto 54,5 54,3 54,1 15, Liikevoitto ennen arvonalennuksia liikearvosta -,1 1,3 -,6 1,7 Liikevoitto -,1 1,3-6,8

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

Suominen Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen Oyj

Suominen Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen Oyj Suominen Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2012 Esitys 25.4.2012 Suominen Oyj 25.4.2012 1 Suominen tänään Kuitukankaaat lasten pyyhintään, henkilökohtaiseen hygieniaan ja kotitalouspyyhkeisiin Kosteuspyyhkeet,

Lisätiedot

Vuoden neljänneksen tulos

Vuoden neljänneksen tulos Vuoden 2010 1. neljänneksen tulos 28.5.2010 Vastuunrajoitus Tässä presentaatiossa oleva informaatio on Ruukki Group Oyj:n omaisuutta ( Yhtiö ), ja informaatio on tarkoitettu vain niille tahoille, joille

Lisätiedot

M-real. Tilannekatsaus. Juha Laine. Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Sijoitus-Invest 2008

M-real. Tilannekatsaus. Juha Laine. Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Sijoitus-Invest 2008 M-real Tilannekatsaus Juha Laine Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja 12.-13.11.2008 Sijoitus-Invest 2008 Esityksen sisältö 1. Yleistä 2. Liiketoimintaympäristö 3. M-realin strateginen tarkastelu 4. Tuloskehitys,

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

Kemiran tulos 1-3/

Kemiran tulos 1-3/ Kemiran tulos 1-3/24 Kemiran liiketoiminnot Pulp & Paper Chemicals Kemwater Paints & Coatings Industrial Chemicals Growhow GrowHow 2 738 (23) Muut Pulp & Paper Chemicals Aasia Muut Suomi Amerikka GrowHow

Lisätiedot

Exel Composites Reinforcing Your Business

Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta 2.9.2013 Exel Composites Reinforcing Your Business Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Exel Composites on kansainvälinen pultruusioalan yritys, jolla on tuotantolaitoksia

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja Kemira Tammi - kesäkuu 2011 Harri Kerminen, toimitusjohtaja 28.7.2011 HUOMAUTUS Tämä esitys sisältää tai sen voidaan katsoa sisältävän tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat liittyvät tulevaisuuden

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014 Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

SYSOPENDIGIA osavuosikatsaus 10-12/2007 ja tilinpäätös Juha Varelius, Toimitusjohtaja

SYSOPENDIGIA osavuosikatsaus 10-12/2007 ja tilinpäätös Juha Varelius, Toimitusjohtaja SYSOPENDIGIA osavuosikatsaus 10-12/2007 ja tilinpäätös 2007 Juha Varelius, Toimitusjohtaja 05.02.2008 SYSOPENDIGIA lyhyesti Pääkonttori Helsingissä Toimistoja Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Munksjö Älykästä paperiteknologiaa. Arvopaperin Rahapäivä Helsinki Pia Aaltonen-Forsell, CFO

Munksjö Älykästä paperiteknologiaa. Arvopaperin Rahapäivä Helsinki Pia Aaltonen-Forsell, CFO Munksjö Älykästä paperiteknologiaa Arvopaperin Rahapäivä Helsinki 15.9.2016 Pia Aaltonen-Forsell, CFO 1 2 3 4 Munksjö lyhyesti Strategia, markkinat ja liiketoiminta-alueet Taloudellinen kehitys ja taloudelliset

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Tulostiedote Esitys Suominen Yhtymä Oyj

Suominen Yhtymä Oyj. Tulostiedote Esitys Suominen Yhtymä Oyj Suominen Yhtymä Oyj Tulostiedote 1.1. 31.12.211 Esitys 17.2.212 Suominen Yhtymä Oyj 17.2.212 1 Suomisen 211 lyhyesti Avainluvut ja keskeiset tapahtumat Milj. Q4/211 Q4/21 211 21 Liikevaihto 85,5 45,3 216,3

Lisätiedot

Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta Oulussa 6.11.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta Oulussa 6.11.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta Oulussa 6.11.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Exel Composites on kansainvälinen pultruusioalan yritys, jolla on tuotantolaitoksia

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

UPM:N UUDEN LIIKETOIMINTARAKENTEEN MUKAISET TALOUDELLISET TIEDOT

UPM:N UUDEN LIIKETOIMINTARAKENTEEN MUKAISET TALOUDELLISET TIEDOT UPM:N UUDEN LIIKETOIMINTARAKENTEEN MUKAISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1.2012 30.9.2013 UPM:n uuden liiketoimintarakenteen mukaiset taloudelliset tiedot 1.1.2012 30.9.2013 UPM ilmoitti 6.8.2013 uudistavansa

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2011 11.8.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto laski 3,1 prosenttia Liikevaihto 65,7 (67,8) miljoonaa euroa Liikevoitto kertaeristä

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot