4/2010. Reima Salminen: Laivanrakennuksen huippuosaajat ovat Suomesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2010. Reima Salminen: Laivanrakennuksen huippuosaajat ovat Suomesta"

Transkriptio

1 4/2010 Reima Salminen: Laivanrakennuksen huippuosaajat ovat Suomesta

2 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Esa Kulmala Laivanrakennus pysyy Suomessa STX Finland Oy:n telakalla Turussa tehdään lujasti töitä uusien tilauk sien saamiseksi ja tuottavuuden tehostamiseksi. Projektikoordinaattori ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Reima Salmisen mukaan ydinosaaminen telakalla on edelleen välttämätöntä, kun uusia innovaatioita kehitetään yhdessä asiakkaan kanssa. Reima Salmisen mukaan korkeatasoinen osaaminen Turussa on vuosien aikana kehittynyttä ja kehitettyä. Ydinosaaminen onkin välttämätöntä telakalla, mutta myös yhteistyö verkostojen kanssa, joiden kanssa ideat ja innovaatiot räätälöidään laivaerittelyn ja sopimuksen mukaisesti kunkin asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Työtä on siirretty huomattava määrä pois laivasta eri tehtaisiin ja pajoihin tehtäväksi ja laivaa kootaan kuin lego-taloa valmiiksi varustelluista suurlohkoista, Salminen kuvaa nykymenoa. Tällöin matkustaja-alusten rakentaminen vaatii muutakin kuin perinteisiä laivanrakennustaitoja. Merillä lipuvien loistohotellien suunnittelussa ei ole asetettu rajoja kekseliäisyydelle. Laatu ja viimeistely ovat kuitenkin ratkaisevia aluksen lopullisen menestyksen kannalta. Telakkateollisuus työllistää runsaasti kokonaistoimittajia ja alihankkijoita. Sanotaankin, että jokainen työpaikka telakalla tarkoittaa vähintään kolmea lisätyöpaikkaa muualla. Kokonaistoimittajia on suuressa projektissa mukana kymmeniä, joista osa työllistää edelleen alihankkijoita. Palkittu insinöörityö STX Finlandin suunnittelutiimille myönnettiin vastikään Suomalainen Insinöörityöpalkinto. Tiimi suunnitteli Turun telakalla rakennetun maailman suurimman matkustajaristeilylaivan Oasis of the Seas n runkorakennekonseptin. Erityisenä haasteena suunnittelussa oli palkinnon jakajan Tekniikan Akateemiset TEK:n mukaan loistoristeilijältä vaadittavat ominaisuudet, rakenteen valtava koko ja kompleksisuus. Tilat on järjestetty myös täysin uudella tavalla: laivan yläosa on jaettu kahdeksi hotellitorniksi, tornien välissä on kävelykatu ja ulkotilana keskuspuisto. Risteilijää on verrattu pieneen kaupunkiin, jossa on seitsemän korttelia: keskuspuisto, kävelysilta ja ostoskatu, allas- ja urheilualue, kylpylä- ja hoitoalue, yökerhoalue sekä lasten ja nuorten alue. Tässä täyden palvelun kaupungissa matkustaa asukasta, joita palvelee yli henkilön miehistö. Halkaistu runkorakenne aiheuttaa muun muassa sen, että laivan rakenteissa jännevälit ovat poikkeuksellisen suuria. Rakenteellisia haasteita toivat myös parvekeaukkoa, valtavat lasirakenteet ja suuret, vähin tukirakentein toteutetut ulokkeet. Luovia ratkaisuja vaativat myös laajat avoimet tilat. Laivassa on esimerkiksi kolmen kannen korkuinen ruokasali asiakkaalle, teatteri katsojalle sekä ulkoilmavesishowteatteri 600 henkilölle. Kesätöistä insinööriksi varustelusuunnitteluun Reima Salminen aloitti tutustumisen telakkatyöhön kesällä 1967 laivaputkiasentajan apulaisena. Putkistot tehtiin tuolloin pelkän kaavion avulla valmiissa laivan rungossa käyttämällä apuna rautalangasta väännettyjä mallineita, joiden mukaan putket valmistettiin verstaalla. Nykyään suunnittelu tapahtuu usean suunnittelijan yhteistyönä 3D-tietokonemallissa, josta tulostetaan erityyppiset valmistus- ja asennuspiirustukset osaluetteloineen. Esivalmisteputkitiedot siirtyvät sähköisinä datatiedostoina valmistavalle tehtaalle, koneistosuunnittelussa projektikoordinaattorina työskentelevä Salminen kertoo. Kovassa kilpailussa pärjättävä Olemme alallamme huippuosaajia maailmassa, mikä kyllä takaa laivanrakennuksen jatkumisen Suomessa, kun vaan muut reunaehdot täyttyvät, Salminen uskoo. Reunaehdoilla hän tarkoittaa muun muassa valtion toimia. Valtion tehtyä päätöksen tukipaketista meillä on paremmat mahdollisuudet selvitä äärimmäisen kovassa kilpailussa ja pudotuspelissä muiden telakoiden kanssa uusista laivatilauksista, Salminen sanoo. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, montako telakkaa Suomessa toimii muutaman vuoden kuluttua. Salminen on nähnyt laivanrakennuksessa nousuja ja laskuja ennenkin 5 10 vuoden välein, mutta ei näin pahaa kuin nyt. Turun telakalla työllisyyskuopan etureuna tuli vastaan yli vuosi sitten. Taka reuna alkaa häämöttää horisontissa vasta, kun saamme uusia tilauksia. Projektien koosta riippuen varsinainen tuotanto kun alkaa 6 12 kuukauden kuluttua tilauksesta. Teemme lujasti työtä uusien tilauksien saamiseksi ja tuottavuutemme edelleen tehostamiseksi. Lomautetuista pyrimme myös pitämään hyvää huolta monin tavoin, sanoo ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä toimiva Salminen. Hänen mottonsa on vaikeuksien kautta voittoon ja uuteen nousuun. n 10

3 Insinöörit ovat tyytyväisiä eduskunnan hyväksymään lisäbudjettiin, joka antaa paremmat edellytykset uusien laivatilausten saamiseksi. Alalla toivotaan, että tämän myötä mahdollisimman monien telakoilla työskentelevien insinöörien työpaikka voidaan turvata. Turun telakan tällä hetkellä viimeinen alus Allure luovutetaan marraskuussa tilaajalleen. UUSI INSINÖÖRI 11

4 edunvalvonta Teksti: Päivi-Maria Isokääntä Kuva: Kimmo Turtiainen Haastavimmat telakkateollisuuden työt tehdään Suomessa Insinöörien toimenkuvat muuttuvat jatkossa telakkateollisuudessa, visioi Satakunnan Insinöörien puheenjohtaja Markku Uusitalo. STX Europen Rauman telakalla projekti-insinöörinä työskentelevän Markku Uusitalon mukaan tulevaisuudessa Suomen telakoilla tehdään teknisesti haastavimmat ja aikataulukriittisemmät projektit. Jatkossa Suomessa tarvitaan insinöörejä, joilla on entistä enemmän osaamista projektinjohtamisesta, taloushallinnosta ja käyttöönotosta. Telakalla työskentelevät insinöörit toimivat yhä useammin projektinjohto-, pääsuunnittelu- ja valvontatehtävissä. Tämän lisäksi insinöörejä työskentelee tulevaisuudessa myös alihankkijoiden kautta ulkomailla. Vaikka Uusitalo näkeekin telakkateollisuuden tulevaisuuden kohtalaisen myönteisenä, ilmassa on silti uhkakuvia. Suuret laite- ja järjestelmätoimittajat vähentävät yhä enemmän omaa valmistustaan Suomessa. Tällöin olemme riippuvaisempia koko maailman markkinatilanteesta rahoitusta unohtamatta. STX:n Rauman telakalla työtilanne on nyt hyvä. Töitä on tiedossa ainakin vuoden 2012 alkuun asti, Markku Uusitalo kertoo. Telakkateollisuus työllistää insinöörejä Telakkateollisuus työllistää satoja insinöörejä ja diplomi-insinöörejä Turussa ja Raumalla. Jos mukaan lasketaan myös alihankkijoiden palveluksessa työskentelevät insinöörit ja diplomi-insinöörit, lukumäärä on noin Telakkateolli- 12

5 Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää suudessa työskentelevät insinöörit toimivat myynnissä, suunnittelussa, ostossa, tuotannossa ja logistiikassa. Monen eri alojen osaajia tarvitaan laivan rakentamiseen. Suomalainen insinööriosaaminen on korkeatasoista ja telakkateollisuus on jo hyvin erikoistunutta. STX Europen Rauman telakalla tehdään autolauttoja, pienempiä risteily- ja erikoisaluksia, Turun telakalla isoja risteilylaivoja sekä Helsingin telakalla matkustaja-autolauttoja. Suomalainen insinööriosaaminen on korkeatasoista ja telakkateollisuus on jo hyvin erikoistunutta. Uusitalon mukaan STX:n Suomen telakoiden nykyinen tilauskanta sisältää neljä laivaa, joista kaksi on matkustajaautolauttaa P&O Ferries -varustamolle, yksi antarktinen tutkimus- ja huoltoalus Etelä-Afrikan ympäristöministeriölle ja risteilijäalus Royal Caribbean -varustamolle. Tämän lisäksi Helsingin telakalla on kaksi konversioprojektia: Nordic Ferry Servicen matkustajalautta Hammerodden ja Suomen Ympäristökeskuksen öljyntorjunta-alus Hall. Telakkateollisuuden ahdinko heijastunut insinööreihin Telakkateollisuuden ahdinko on koskettanut insinöörejä niin lomautusten kuin irtisanomisten merkeissä. Turun telakalta on sekä lomautettu että irtisanottu insinöörejä, mutta Rauman telakalla irtisanomisiin ei ole päädytty. STX:n Rauman telakalla eletään jo normaalitilanteessa, eli töitä riittää kaikille ainakin vuoden 2012 alkuun saakka. Uusien tilausten saaminen on kuitenkin kovin haasteellista, sillä vapaata laivanrakennuskapasiteettia löytyy erityisesti Kaukoidästä, Kiinasta ja Koreasta, Uusitalo sanoo. n Edustajakokoukselle uudet puheenjohtajat Uuden Insinööriliiton edustajakokoukselle valittiin uudet puheenjohtajat kevään edustajakokouksessa kesäisen lämpimässä Turussa Kaksivuotiskaudella edustajakokousta johtavat Arto Isomäki Helsingin Insinööreistä ja Markku Uusitalo Satakunnan Insinööreistä. Uudet puheenjohtajat antoivat Turussa vuorotellen näyttöä napakasta kokousjohtamisesta. Arto Isomäelle marssijärjestys on selvä hallitus johtaa liittoa ja Isomäki edustajakokousta sen päätöksiä kunnioittaen. Markku Uusitalo kertoi tarttuvansa objektiivisesti, asiantuntevasti ja keskustelua sallivasti tehtäväänsä. Työmarkkinatilanne puhutti Markku Uusitalo (vas.) ja Arto Isomäki johtavat edustajakokousta seuraavat kaksi vuotta. Puheenjohtaja Pertti Porokari (oik.) onnittelemassa. Puheenjohtaja Pertti Porokari selvitti kokoukselle työmarkkinatilannetta sekä eri alojen työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluja. Viime syksynä alkanut neuvottelukierros toi teknologiateollisuuden ratkaisun myötä 0,5 prosentin palkankorotuksen, josta työnantajaleiri alkoi käyttää nimitystä palkka-ankkuri. EK:n haukat vahtivat tiukasti, että mikään ala ei maksaisi suurempia korotuksia. Ankkuri pitikin pitkään, kun talouden taantuma kuritti aloja tiukalla otteellaan, Porokari totesi. Myös kuntapuolelle saatiin ratkaisu. Teknisten sopimus tuotti kuntasektorin kaikkein heikoimmat palkankorotukset. Se ei ollut mikään yllätys, kun neuvottelijat kisasivat Akava-yhteistyössä JUKO:n kanssa samasta kakusta, Porokari sanoi. Valtion sopimukset tulivat parempaan ajankohtaan ja tuottivat enemmän. Jäsenemme painivat tosin valtion sektorilla raskaissa tuottavuus-, alueellistamis- ja uudelleenorganisointi-ohjelmissa. Porokarin mukaan yksityisellä sektorilla insinöörien ja muiden ylempien toimihenkilöiden menestystä sopimustoiminnassa on haitannut ikävällä tavalla Toimihenkilöunionin ylläpitämä työehtosopimusten rajariita. Sääntömuutos pöydälle UIL:n sääntöjen muuttamista on valmisteltu parin vuoden ajan. Muutoksia on kaavailtu muun muassa varapuheenjohtajien lukumäärään, liiton nimeen sekä edustuksellisuuteen. Sääntömuutosasia jätettiin nyt kuitenkin pöydälle ja asian käsittelyä jatketaan syksyllä. Tilinpäätös ja vuosikertomus Edustajakokous hyväksyi vuosikertomuksen vuodelta 2009 ja vahvisti vuosikausiin tuloksellisimman tilinpäätöksen. Edustajakokous valtuutti hallituksen käyttämään tarvittaessa työtaistelurahastossa olevia varoja työmarkkinatoimenpiteisiin. n UUSI INSINÖÖRI 13

6 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Kuvat: Heikki Hänninen / Haaga-Helia Korkeakoulupoliittinen keskustelu oli suosituin tilaisuus toukokuisilla ammattikorkeakoulupäivillä. Ammattikorkeakoulupäivillä Helsingissä pohdittiin muun muassa suomalaista korkeakoulupolitiikkaa. Ammattikorkeakoulujen tulevaa suunnitellaan nyt Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola pohti puheenvuorossaan, mitä suomalaiset voisivat oppia Yhdysvaltojen korkeakoulujärjestelmästä. Hänen mukaansa eurooppalaiset korkeakoulut eivät ole globaalisti kilpailukykyisiä. Maailman sadasta parhaasta yliopistosta 35 on Yhdysvalloissa. Suurimmat eroavaisuudet Euroopan ja USA:n välillä liittyvät korkeakoulujen rahoitukseen ja lukukausimaksuihin. Euroopassa korkeakoulut ovat julkisia hyödykkeitä ja niitä rahoitetaan verovaroista. Sen sijaan Yhdysvalloissa yksityiset ja voittoa tavoittelevat korkeakoulut ovat yleisiä. Koska Yhdysvaltoihin on virrannut väkeä ympäri maailman, USA:n korkeakouluissa on paljon kansainvälisiä opiskelijoita ja opettajia. Varmolan mukaan tohtoriopiskelijoista peräti puolet on ulkomaalaisia. USA houkuttelee parhaita tekijöitä ympäri maailmaa. Varmolan mielestä Suomenkin korkeakoululaitos tarvitsee kansainvälisiä opettajia. Hän esitti laskelmia, että Suomessa pitäisi olla 40 ammattikorkeakoulua, jos täällä olisi samanlainen rakenne kuin Yhdysvalloissa. Huippututkimusta tekevien yliopistojen määrä olisi viisi ja tohtoriopintoja tarjoavia yliopistoja 10. Yleisessä keskustelussa nousikin esiin siitä, onko yliopistojen määrä sopivalla tasolla. Eikö niiden määrästä pitäisi keskustella avoimesti? Perusosaajat ammattikorkeakouluista Kansanedustaja Aila Paloniemeä ihmetytti puheenvuorossaan, miksi ammattikorkeakoulut ovat viime vuosiin asti joutuneet puolustamaan asemaansa. Hän näkee kuitenkin muutoksen olevan käsillä. Suomalaiset alkavat ymmärtää, että ammattikorkeakoulut tuottavat perusosaajia esimerkiksi tekniikkaan. Kansanedustaja Aila Paloniemen mielestä alueellisesti ammattikorkeakoulut ja yliopistot voivat hoitaa paljonkin yhteisesti asioita, vaikka tutkinnot pidetään erillisinä. Paloniemi otti kantaa ajankohtaiseen ammattikorkeakouluverkoston supistamiskeskusteluun. Hänen mielestään uusien, luovien ratkaisujen pohtiminen ei ole mahdollista, kun ajatukset lukitaan 14

7 pelkästään oppilaitosten lukumääriin. Ammattikorkeakouluverkko on rakenteeltaan hajanainen, koska verkosto rakennettiin vanhan päälle. Sen tähden rakennemuutosta tarvitaan, mutta Paloniemen mukaan tällä hetkellä rakennemuutos etenee hämärässä eikä siitä käydä laajaa keskustelua. Kansanedustaja kritisoi opetusministeriötä korkeakoulupolitiikasta. Ammattikorkeakoulujen pitää olla läpinäkyviä ja avoimia kaikessa toiminnassaan. Eikö opetusministeriöltäkin pitäisi vaatia samaa? Hänen mielestään opetusministeriön on käytävä koulutusasioissa enemmän vuoropuhelua eri politiikkalohkojen kesken. Sektoriministereillä on liikaa valtaa valtioneuvostossa. Paloniemen mukaan pelkkä suuruus ei takaa laatua eikä nopeuta opiskelijoiden valmistumisaikoja. Resursseja on yhdistettävä järkevästi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken. Järjestelmä on Paloniemen mukaan ajanut yliopistot tekemään soveltavaa tutkimusta perustutkimuksen kustannuksella. Soveltava tutkimus on ammattikorkeakoulujen tehtävä, hän muistuttaa. Koulutusohjelmia on karsittava Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE pohti koulutusohjelmaprojektissaan, miten selkeyttää ja yhtenäistää rakenteita ja nimikkeitä. On kouluttajan, opiskelijan ja työnantajan yhteinen etu, että koulutusjärjestelmän tuotteet ovat mahdollisimman selkeät, sanoo ARENEn puheenjohtaja Vesa Saarikoski. Projektin alussa haastateltiin sidosryhmiä. Tulosten perusteella laadittiin koulutusalakohtaisille kehittämisryhmille ohjeet, miten ne tarkastelevat ja arvioivat koulutusohjelmia. Tekniikan ja liikenteen ala Kehittämistyhmä esitti, että koulutusohjelmarakenne jäsentyy koulutusohjelmakokonaisuuksien kautta. Niiden määrää haluttiin vähentää noin kymmeneen. Ryhmä esittää seuraavia kokonaisuuksia: koneala sähköala prosessiala energia-ala rakentaminen logistiikka informaatioteknologia. Johto- ja ohjausryhmä kannattaa tekniikan koulutusohjelmien karsimista ja laajempien kokonaisuuksien muodostamista. Ryhmä esittää, että koulutusohjelmakokonaisuuden kehittämistä jatketaan Inssi-hankkeessa. n Hajanaisuus suuri ongelma Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto SAMOK näkee ammattikorkeakoulujen hajanaisuuden isompana ongelmana kuin niiden lukumäärän. Sen tähden ammattikorkeakoulujen lukumäärän vähentäminen ei voi olla ensisijainen tavoite. SAMOK:n puheenjohtaja Simo Takasen mielestä yhtenäiset kampusalueet takaavat paremmat mahdollisuudet asumis-, terveys- ja liikuntapalveluiden järjestämiselle. Takasen mukaan ammattikorkeakoulurahoitusta on uudistettava. Valtion on huolehdittava perusrahoituksesta, jonka perusteeksi on tultava suoritetut tutkinnot. Nykyinen rahoitusjärjestelmä ei Takasen mielestä mahdollista nopeasti valmistumista. Sen sijaan opiskelijoiden hyvinvointi voi vaikuttaa myös valmistumisaikoihin. UUSI INSINÖÖRI Korkeakoulupoliittisessa paneelissa olivat mukana rehtori Tapio Varmola (vas.)sekä kansanedustaja Aila Paloniemi ja hänen vieressään puheenjohtaja Simo Takanen. Puhetta johti Laurean rehtori Pertti Rauhala (toinen vas.) Ammattikorkeakouluopiskelijat pitää siirtää YTHS:n piiriin. Se takaa yhdenvertaisen ja laadukkaan terveydenhuollon kaikille korkeakouluopiskelijoille. Yleisökeskustelussa toivottiin pitkäjännitteisyyttä ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiseen. Neljän vuoden sijaan on pohdittava, millaista korkeakoulujärjestelmää tarvitaan 15 vuoden kuluttua. n 15

8 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Kuva: Anne Nisula Kaksi palkansaajakeskusjärjestöä riittää hyvin OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemen mukaan kolme keskusjärjestöä on jäsenkunnan rahojen tuhlausta. Kahden järjestön mallilla selvitään mainiosti. Akavan 1. varapuheenjohtaja Erkki Kangasniemen mielestä kolme palkansaajakeskusjärjestöä on turhaa byrokratiaa. Sen sijaan hän vastustaa vain yhden keskusjärjestön järjestelmää, jonka hän näkee heikentävän korkeasti koulutettujen asemaa. Se johtaisi samantyyppiseen solidaarisuuden puutteeseen kuin tulopoliittiset sopimukset huonoimmillaan ovat olleet. Jotta koulutuksen arvostus suomalaisessa yhteiskunnassa varmistetaan ja jos keskusjärjestöjärjestelmä säilyy, niin toisen järjestön pitää olla Kangasniemen mukaan koulutusta puolustava. Hän muistuttaa, että korkeasti koulutettujen Akava on nykyään yhtä suuri maksavien jäsenten osalta kuin toimihenkilökeskusjärjestö STTK. Akava on kasvanut kahta kautta: STTK:sta on tullut jäsenjärjestöjä Akavaan ja suomalaisten koulutustaso on noussut. Kangasniemi ei ota kantaa, minkä nimisiä tulevat keskusjärjestöt olisivat eikä hän usko muutoksen tapahtuvan kahden keskusjärjestön yhtymisellä, vaan liittojen on oltava aktiivisia. Ainoana heikkoutena kahden keskusjärjestön mallissa hän näkee mahdollisuuden, että lyhyellä aikavälillä saattaa syntyä kinastelua siitä, mihin raja järjestöjen välillä vedetään. Nykyisin ihmisten koulutustasot ovat jo sitä luokkaa, että on paljon heitä, jotka voisivat kuulua samaan keskusjärjestöön. Kangasniemi veikkaa, että suunnitelmat keskusjärjestöjen määrän vähenemisestä eivät etene hetkeen työmarkkinakentällä tapahtuvien henkilövaihdosten vuoksi. Muutokset edellyttävät henkilöiden luottamuksellisia välejä. Hän pitää epäonnistumisena sitä, jos Suomessa on kolme keskusjärjestöä vielä 6 10 vuoden kuluttua. Kangasniemellä on vankka tuntuma suomalaiseen työmarkkinakenttään. Kun hän jättää Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajuuden kesällä, hän on ollut pitkäaikaisin suomalainen työmarkkinapuheenjohtaja. Kausi OAJ:n johdossa on kestänyt 19 vuotta yhtä kauan hän on toiminut Akavan 1. varapuheenjohtajana. Yhteensä päätoiminen ura työmarkkinatehtävissä on kestänyt 35 vuotta. Kangasniemi on myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja. Palkka-ankkuri tupojen tilalle Päättyvä työmarkkinalukuvuosi oli lähtökohdiltaan hankala ja haastava. Yksi syy Joskus olen toivonut, että olisin teollisuusliiton puheenjohtaja, jotta työtaistelu-uhat kohdistuisivat suoraan työnantajaan. Opettajajärjestössä ne ovat kohdistuneet esimerkiksi lapsiin, joiden pitää päästä kouluun. Työnantajan lisäksi vastustajia on ollut paljon, Erkki Kangasniemi sanoo. on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tiukka linja: tupoa ei tehdä, sen sijaan EK ajoi Teknologiateollisuus ry etunenässään 0,5 prosentin palkka-ankkuria. Vaikeutensa toivat Suomen taloustilanne ja julkisen sektorin näkökulmasta Tehyn aiheuttamat paineet, kun samoissa tehtävissä maksettiin eri palkkaa. Kangasniemi näkee työnantajien kovemman linjan taustalla muun muassa Palvelutyönantajat PT ja Teollisuus ja Työnantajat TT yhtymisen yhdeksi järjestöksi 2000-luvun puolivälissä. Työnantajaa voi syyttää kovan linjan takia monesta selkkauksesta. Kangasniemi arvioi, että työnantajapuoli on valmis vaarantamaan isoja asioita, koska on mielestään joutunut antamaan liikaa periksi konsensuksen alttarille. Arvelen, että työnantajilla tapah- 16

9 tui arviointivirhe. Kun he päättivät, ettei tehdä tupoa, taloustilanne ei näyttänyt tältä. Tässä taloustilanteessa ei olisi päätetty näin: vaikea perääntyä, kun tarpeeksi pitkälle menee. Kangasniemi ei haikaile tupon perään, mutta vaatii, että työnantajankin pitää olla rehellinen. Tupojen aikaan keskustelemalla sai vaikuttaa palkkaratkaisuun. Nyt se tehtäisiin työnantajan mielestä yhden tahon kanssa, ja muut vain toteuttaisivat sitä. Neuvottelujärjestöt puolustavat pienempiä Luukkainen on OAJ:n uusi puheenjohtaja Kasvatustieteen tohtori Olli Luukkainen valittiin toukokuussa OAJ:n puheenjohtajaksi seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Hän aloittaa tehtävässään 1. elokuuta. Luukkainen vaatii valtiota kantamaan suurempaa vastuuta koulutuksen rahoituksesta ja näin turvaamaan laadukkaat koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelut kaikissa kunnissa. Tämä edellyttää hänen mukaansa joiltakin osin myös lainsäädännön kiristämistä. n Elämänurana opettajien edunvalvonta Puheenjohtajan tehtävät heinäkuun lopussa jättävä Erkki Kangasniemi on luotsannut OAJ:tä 19 vuotta. Töihin opettajajärjestöön hän tuli 1970-luvulla. Kun aloitin järjestötehtävät, Suomessa oli 15 itsenäistä opettajajärjestöä eri keskusjärjestöissä. Nykyään kaikki lastentarhanopettajista yliopistonlehtoreihin kuuluvat samaan järjestöön, maailman ensimmäisenä maana. Kangasniemen mukaan matkan varrella olleista isoista ristiriidoista ja kulttuurieroista on selvitty hyvin. Opettajien järjestäytymisaste on yli 95 prosenttia. Syksyllä Kangasniemi luopuu myös JUKOn puheenjohtajuudesta ja Akavan varapuheenjohtajuudesta. Korkeasti koulutettujen näkökulmasta tupoajan heikkoja puolia olivat ylisolidaariset palkkaratkaisut, joissa koulutetut eivät ole pärjänneet. Yksityissektorilla ratkaisuja on korjattu jonkun verran palkkaliukumilla, julkisella puolella sen sijaan ei. Meillä on pienempi palkkahaitari kuin oikeastaan missään maailmassa. Koulutuksen merkitys palkkaan on erittäin pieni, julkisella sektorilla vielä pienempi. Tupoilla saatiin paljon hyvää kuten työrauhaa ja monia työelämän laatuun liittyviä kysymyksiä. Onko tupottomassa tilanteessa solidaarisuutta riittävästi, Kangasniemi pohtii. Akavassa on muutama vahva järjestö, mutta tilannetta parantaa kaksi vahvaa neuvottelujärjestöä, YTN ja JUKO. Esimerkiksi OAJ ja Uusi Insinööriliitto ovat keskeinen runko neuvottelujärjestötoiminnassa. Emme tarvitse ihan yhtä paljon neuvottelujärjestöjä kuten monet muut. Kangasniemen mukaan muutaman tuhannen jäsenen liitot eivät pysty hoitamaan oikeata edunvalvontatoimintaa. Pienet liitot odottavat usein keskusjärjestön tai neuvottelujärjestön hoitavan liittotehtäviä. Palvelut maksavat, mutta niistä ei haluttaisi maksaa oikeassa suhteessa. Kangasniemi kannustaakin pienempiä liittoja yhdistämään varsinaisen edunvalvonnan. Identiteetti ja proiloituminen jäsenkuntaan nähden pystytään säilyttämään, vaikka mennään isompiin kokonaisuuksiin. Itsenäisinä edunvalvontajärjestöinä yli 30 akavalaista järjestöä on valtava määrä. Herraklubista ammattijärjestöksi Erkki Kangasniemen mukaan Akavassa tapahtui ratkaiseva muutos vuonna 1976, jolloin opettaja ja insinöörijärjestöt liittyivät keskusjärjestöön. Silloin se kasvoi ja siihen liittyivät ensimmäiset ammattijärjestöt. Sitä ennen Akavaa pidettiin herraklubina. Vuonna 1984 julkisen sektorin lakolla Eläkkeelle on aikaa Kangasniemi ei vielä tiedä, mitä hän tekee, kun siirtyy eläkkeelle ensi vuonna ainakin näistä tehtävistä. Tällä hetkellä en odota, että vihdoinkin pääsen toteuttamaan itseäni. Vaikka olenkin työhullu, olen ehtinyt vuosittain rullaluistelemaan 1000 kilometriä ja hiihtämään 1000 kilometriä sekä pelaamaan tennistä. Hän arvelee, ettei liikuntaa voi enää tuosta lisätä. Hän ei myöskään odota, että vihdoin pääsee matkoille, koska vapaaehtoisesti reissaaminen ei kiinnosta. Varmaan syksyn mittaan selkiintyy: mietin sitten, kun eläkepäivät ovat ajankohtaisia. n oli ratkaiseva merkitys, jotta Akavasta tuli varteenotettava sopijaosapuoli. Pitkälti 2000 luvulle saakka keskusjärjestöjen ylivoimaisesti tärkein tehtävä oli tulopoliittiset neuvottelut luvulla niiden rooli on jo muuttunut, mutta on edelleen radikaalisti muutoksessa. Keskusjärjestöt joutuvat hakemaan uutta roolia, ettei keinotekoisesti tarvitse keksiä, mitä työryhmiä pitää perustaa, jotta hommia niille riittää, Kangasniemi kärjistää. Esimerkiksi en mitenkään keksi, miten ajankohtaisessa eläkekysymyksessä olisi niin suuret intressiristiriidat keskusjärjestöjen sisällä, että kolme tarvitaan hoitamaan sitä. Teoriassa voi olla sellainenkin malli, että neuvottelujärjestöjen rooli kasvaisi vielä olennaisesti. Sekä keskusjärjestön että neuvottelujärjestöjen roolit eivät voi kasvaa, sillä se on resurssikysymys. Koko ajan on kyse jäsenkunnan rahoista. Jäsenkunnalta pyydetään rahaa edunvalvontaan eikä sitä saa laittaa turhaan byrokratiaan, Kangasniemi painottaa. Hänen mukaansa myös työmarkkinoilla on iso muutos edessä. Niin kova paine on siirtää ratkaisuja paikallistasolle, ettei sitä kokonaan pysty estämään. n UUSI INSINÖÖRI 17

10 osaaminen Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Jarmo Teinilä Taloussähkön kulutuksessa energiaa voitaisiin säästää jopa kahden ydinvoimalan verran, sanoo Maaria Laukkanen. Energiaa säästämään Mikään muu ei kiinnosta niin paljon kuin ilmastonmuutokseen vaikuttaminen, Maaria Laukkanen toteaa tyynesti. Häntä kiinnostaa ennen kaikkea energian säästäminen rakentamisessa. 18 Laukkanen Ecological Solutions on nuori ja energinen yritys, joka tarjoaa rakennusalan yrityksille ja yksityisille asunnonomistajille tietoa ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista haasteista ja apua energiaa säästävien rakennusratkaisujen suunnittelussa Maaria Laukkanen teki insinöörityönsä rakennusten energiatehokkuuden parantamisen merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Nyt hän toimii itse energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen erikoisopettajana Metropoliassa. Laukkanen on monessa mukana. Hän pääsi mukaan Ympäristökeskuksen tulevan synergiatalon suunnittelujoukkueeseen energia-asioita miettimään. Ekotehokas passiivitoimitalo tulee Viikin Tiedepuiston alueelle. Kesäkuussa hän lähtee Espanjaan jännittämään, miten suomalaiset opiskelijat pärjäävät kilpailussa energiatehokkuuden kuninkuudesta. Aalto-yliopiston opiskelijat osallistuvat Solar Decathlon Europe kilpailuun plusenergiakoetalo Luukulla. Luukkua ovat suunnitelleet opiskelijat kaikilta Aalto-yliopiston osa-alueilta. Arkkitehdit ja insinöörit, sisustajat ja talousihmiset jatkavat kilpailun jälkeenkin tuotteistamisen merkeissä. Vastaavaa käytännön tuotteistamista ja innovointia voisi hyvin olla meilläkin Metropoliassa, Laukkanen toivoo. Tietotaitoa olisi vastaavaan ja yleishenkenä ammattikorkeakoulussa on käytännönläheisyys. LVI-insinöörit, rakennusosasto ja ympäristöinsinöörit pitäisi saada läheisempään yhteistyöhön. Syksyllä Laukkanen lähtee Belgiaan opettamaan energiaa säästävää rakentamista ja jatkaa opetustyötä Metropoliassa. Energian säästämisessä valtava potentiaali Maaria Laukkanen on huolissaan energian hukkakäytöstä. Energian säästämisessä löytyisi potentiaalia ainakin parin ydinvoimalan verran. Taloussähkön kulutus on kolminkertaistunut 1970-luvulta ja siellä piilee valtava energiansäästöpotentiaali. Jopa 10 prosenttia taloussähköenergiasta menee hukkaan elektroniikan standby-tilan yllä pitoon. Laukkasen mukaan voitaisiin säästää 12 TWh sähköä vuodessa, jos suoralla

11 sähköllä lämmitettävät rakennuksemme muutettaisiin uusiutuvilla energioilla lämpiäviksi. Tämä on lähes saman verran kuin kaksi Olkiluoto 2:ta tuottaa vuosittain.* Vielä kolmannen kakkosreaktorin verran voimme säästää, jos saamme nipistettyä 30 prosenttia kotitaloussähkön kulutuksesta. Taloautomaation, liiketunnistimien, energiaa säästävien kodinkoneiden ja valaistuksen avulla kotitaloussähkön kulutuksesta saataisiin varmaan nipistettyä 10 prosenttia. Energian hinta on Suomessa hyvin alhainen, joten sen verotusta voitaisiin nostaa uusiutuvan energiantuotannon tukemiseen. Hyviä kulutusta seuraavia mittareita kaivattaisiin markkinoille pikaisesti. Nokian Smart Home -kokeilussa kännykkään sai reaaliaikaista tietoa energiankulutuksesta. Se laski sähkön käyttöä liki 30 prosenttia. Muitakin vastaavia kokemuksia on. Laukkasen mukaan kookkaat omakotitalot ovat erityisiä energiasyöppöjä. Ne pääsevät liian helposti energiatodistuksen A-luokkaan verrattuna paljon vähemmän kuluttaviin pienempiin asuntoihin. Laukkanen esittää esimerkin: 520 neliömetrin omakotitalo, jossa on 4 makuuhuonetta ja jonka laskennallinen energiakulutus vuodessa on kwh, pääsee A-luokkaan. Energiatodistuksen C-luokkaan joutuu samalla seinäratkaisulla ja pohjan muodolla 170 neliömetrin omakotitalo, jossa on saman verran makuuhuoneita ja energiankulutus on vain vajaa kwh. Hyvällä rakentamisella voidaan päästä jopa niin pitkälle, että rakennus pysyy lämpimänä ihmisistä ja laitteista tulevalla lämmöllä. Ilmanvaihto ja tiiviys kulkevat käsi kädessä. 0-energiataso on tavoitteena EU:ssa jo vuonna Korjausrakentamisen merkitys Korjausrakentamisella on Laukkasen mukaan suurempi merkitys energiatehokkuuden säästämiseksi kuin uudisrakentamisella. Mutta kaukolämpöverkossa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ei vähennä hiilidioksidipäästöjä. Kun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa syntyvää kaukolämpöä ei tarvita kuten ennen, ainoa seuraus on voimalan hyötysuhteen huononeminen. Ilmakehään vapautuu enemmän hiilidioksidia hyödynnettyyn energiaan nähden. Helsingin Energia on ottanut haasteen vastaa. Pääpolttoaineena käytetään jatkossa biomassaa ja biokaasua, joita saadaan omasta takaa toisin kuin kivihiiltä tai maakaasua. Näin me energiaomavaraistumme ja saamme samalla tuhansia uusia työpaikkoja, Laukkanen sanoo. Uusiutuvalle energialle tarvittaisiin meilläkin takuuhinta. Syöttötariilla on pystytty muissa Euroopan maissa lisäämään monipuolisesti uusiutuvaa energiaa kantaverkossa. Investointikustannukset esimerkiksi biokaasuvoimaloihin tai tuulivoimaloihin ovat ilman tariia Suomessa ylivoimaiset. Meillä on 20 prosenttia halvempi sähkö kuin EU-maissa keskimäärin. Puurakentaminen kunniaan Laukkanen ihmettelee myös puurakentamisen huonoa suosiota Suomessa. Puuteollisuus on Suomessa edelleen sahalähtöistä ja kuutiot ovat sille tärkeitä. Kilpailukyky massatuotannossa ei kuitenkaan enää riitä. Nyt tarvitaan älypuuta. Muualla Euroopassa Ruotsin Växsjötä, Lontoota ja Pariisia myöten rakennetaan jopa yhdeksänkerroksisia puisia kerrostaloja. Meillä ongelmana ovat puurakentamisen suhteettoman tiukat palomääräykset. Ne pitäisi pikaisesti saada eurooppalaiselle tasolle. n * Lähteenä Energiateollisuuden Juha Naukkarisen eri sektorien sähkönkulutusta koskeva selvitys. UUSI INSINÖÖRI 19

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutuksen uudet suuntaukset Jarmo Perttula 1. Suhdanteiden vaikutus Hakijoiden määrä lisääntyy jopa moninkertaistuu Lomautusten sijaan lomautuskoulutus esim. telakka

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Opettajien edunvalvoja

Opettajien edunvalvoja Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

Ajankohtaista edunvalvonnasta

Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen 13.5.2015 Jyväskylä Ammatilliset opettajat, AO, ry varapuheenjohtaja OAJ:n ammatilliset opettajat, OAO 2. varapuheenjohtaja OAJ:n valtuutettu

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät 19.3.2012 2 HAASTE? Mikä tai mitkä ovat it-alan edunvalvontahaasteita? Työehtosopimuksen

Lisätiedot

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ylempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö toimii asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Ylemmän toimihenkilön työtehtäville on ominaista niiden suhteellisen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

suomalainen palkkarakenne

suomalainen palkkarakenne suomalainen palkkarakenne Muutokset syyt seuraukset Rita Asplund & Merja Kauhanen (toim.) Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Palkansaajien tutkimuslaitos Taloustieto Oy ETLA B245 ISSN 0356-7443 Palkansaajien

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet. Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014

Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet. Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014 Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014 Isännöintiala on osa kiinteistö- ja rakentamisalaa Koko kiinteistö- ja rakentamisklusteri: - Työllistää

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa. Pekka Heikonen Pemamek Oy

Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa. Pekka Heikonen Pemamek Oy Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa Pekka Heikonen Pemamek Oy PEMAMEK YRITYSESITTELY Pemamek Pemamek perustettiin Loimaalle 1970 Uusi tehdas valmistui 2003, pinta-ala on 7500 m 2 Pemamek

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Mitä energialähteitä näet kuvassa? Fossiiliset

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Energia - ja sähköalan näkökulma - TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA JA NÄKYMISTÄ ENNAKOINTIKAMARI LVIS

Energia - ja sähköalan näkökulma - TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA JA NÄKYMISTÄ ENNAKOINTIKAMARI LVIS Energia - ja sähköalan näkökulma - TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA JA NÄKYMISTÄ TO 17.11.2009 ENNAKOINTIKAMARI LVIS Johanna Aholainen HELEN KONSERNI esittely Helen konserni on energia-alan osaaja, joka

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat

Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat 1 22.4.2015 Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat 1. Apteekkien Työnantajaliitto (Kaupan liitto) Palvelualojen PAM Apteekkien

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot