4/2010. Reima Salminen: Laivanrakennuksen huippuosaajat ovat Suomesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2010. Reima Salminen: Laivanrakennuksen huippuosaajat ovat Suomesta"

Transkriptio

1 4/2010 Reima Salminen: Laivanrakennuksen huippuosaajat ovat Suomesta

2 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Esa Kulmala Laivanrakennus pysyy Suomessa STX Finland Oy:n telakalla Turussa tehdään lujasti töitä uusien tilauk sien saamiseksi ja tuottavuuden tehostamiseksi. Projektikoordinaattori ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Reima Salmisen mukaan ydinosaaminen telakalla on edelleen välttämätöntä, kun uusia innovaatioita kehitetään yhdessä asiakkaan kanssa. Reima Salmisen mukaan korkeatasoinen osaaminen Turussa on vuosien aikana kehittynyttä ja kehitettyä. Ydinosaaminen onkin välttämätöntä telakalla, mutta myös yhteistyö verkostojen kanssa, joiden kanssa ideat ja innovaatiot räätälöidään laivaerittelyn ja sopimuksen mukaisesti kunkin asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Työtä on siirretty huomattava määrä pois laivasta eri tehtaisiin ja pajoihin tehtäväksi ja laivaa kootaan kuin lego-taloa valmiiksi varustelluista suurlohkoista, Salminen kuvaa nykymenoa. Tällöin matkustaja-alusten rakentaminen vaatii muutakin kuin perinteisiä laivanrakennustaitoja. Merillä lipuvien loistohotellien suunnittelussa ei ole asetettu rajoja kekseliäisyydelle. Laatu ja viimeistely ovat kuitenkin ratkaisevia aluksen lopullisen menestyksen kannalta. Telakkateollisuus työllistää runsaasti kokonaistoimittajia ja alihankkijoita. Sanotaankin, että jokainen työpaikka telakalla tarkoittaa vähintään kolmea lisätyöpaikkaa muualla. Kokonaistoimittajia on suuressa projektissa mukana kymmeniä, joista osa työllistää edelleen alihankkijoita. Palkittu insinöörityö STX Finlandin suunnittelutiimille myönnettiin vastikään Suomalainen Insinöörityöpalkinto. Tiimi suunnitteli Turun telakalla rakennetun maailman suurimman matkustajaristeilylaivan Oasis of the Seas n runkorakennekonseptin. Erityisenä haasteena suunnittelussa oli palkinnon jakajan Tekniikan Akateemiset TEK:n mukaan loistoristeilijältä vaadittavat ominaisuudet, rakenteen valtava koko ja kompleksisuus. Tilat on järjestetty myös täysin uudella tavalla: laivan yläosa on jaettu kahdeksi hotellitorniksi, tornien välissä on kävelykatu ja ulkotilana keskuspuisto. Risteilijää on verrattu pieneen kaupunkiin, jossa on seitsemän korttelia: keskuspuisto, kävelysilta ja ostoskatu, allas- ja urheilualue, kylpylä- ja hoitoalue, yökerhoalue sekä lasten ja nuorten alue. Tässä täyden palvelun kaupungissa matkustaa asukasta, joita palvelee yli henkilön miehistö. Halkaistu runkorakenne aiheuttaa muun muassa sen, että laivan rakenteissa jännevälit ovat poikkeuksellisen suuria. Rakenteellisia haasteita toivat myös parvekeaukkoa, valtavat lasirakenteet ja suuret, vähin tukirakentein toteutetut ulokkeet. Luovia ratkaisuja vaativat myös laajat avoimet tilat. Laivassa on esimerkiksi kolmen kannen korkuinen ruokasali asiakkaalle, teatteri katsojalle sekä ulkoilmavesishowteatteri 600 henkilölle. Kesätöistä insinööriksi varustelusuunnitteluun Reima Salminen aloitti tutustumisen telakkatyöhön kesällä 1967 laivaputkiasentajan apulaisena. Putkistot tehtiin tuolloin pelkän kaavion avulla valmiissa laivan rungossa käyttämällä apuna rautalangasta väännettyjä mallineita, joiden mukaan putket valmistettiin verstaalla. Nykyään suunnittelu tapahtuu usean suunnittelijan yhteistyönä 3D-tietokonemallissa, josta tulostetaan erityyppiset valmistus- ja asennuspiirustukset osaluetteloineen. Esivalmisteputkitiedot siirtyvät sähköisinä datatiedostoina valmistavalle tehtaalle, koneistosuunnittelussa projektikoordinaattorina työskentelevä Salminen kertoo. Kovassa kilpailussa pärjättävä Olemme alallamme huippuosaajia maailmassa, mikä kyllä takaa laivanrakennuksen jatkumisen Suomessa, kun vaan muut reunaehdot täyttyvät, Salminen uskoo. Reunaehdoilla hän tarkoittaa muun muassa valtion toimia. Valtion tehtyä päätöksen tukipaketista meillä on paremmat mahdollisuudet selvitä äärimmäisen kovassa kilpailussa ja pudotuspelissä muiden telakoiden kanssa uusista laivatilauksista, Salminen sanoo. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, montako telakkaa Suomessa toimii muutaman vuoden kuluttua. Salminen on nähnyt laivanrakennuksessa nousuja ja laskuja ennenkin 5 10 vuoden välein, mutta ei näin pahaa kuin nyt. Turun telakalla työllisyyskuopan etureuna tuli vastaan yli vuosi sitten. Taka reuna alkaa häämöttää horisontissa vasta, kun saamme uusia tilauksia. Projektien koosta riippuen varsinainen tuotanto kun alkaa 6 12 kuukauden kuluttua tilauksesta. Teemme lujasti työtä uusien tilauksien saamiseksi ja tuottavuutemme edelleen tehostamiseksi. Lomautetuista pyrimme myös pitämään hyvää huolta monin tavoin, sanoo ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä toimiva Salminen. Hänen mottonsa on vaikeuksien kautta voittoon ja uuteen nousuun. n 10

3 Insinöörit ovat tyytyväisiä eduskunnan hyväksymään lisäbudjettiin, joka antaa paremmat edellytykset uusien laivatilausten saamiseksi. Alalla toivotaan, että tämän myötä mahdollisimman monien telakoilla työskentelevien insinöörien työpaikka voidaan turvata. Turun telakan tällä hetkellä viimeinen alus Allure luovutetaan marraskuussa tilaajalleen. UUSI INSINÖÖRI 11

4 edunvalvonta Teksti: Päivi-Maria Isokääntä Kuva: Kimmo Turtiainen Haastavimmat telakkateollisuuden työt tehdään Suomessa Insinöörien toimenkuvat muuttuvat jatkossa telakkateollisuudessa, visioi Satakunnan Insinöörien puheenjohtaja Markku Uusitalo. STX Europen Rauman telakalla projekti-insinöörinä työskentelevän Markku Uusitalon mukaan tulevaisuudessa Suomen telakoilla tehdään teknisesti haastavimmat ja aikataulukriittisemmät projektit. Jatkossa Suomessa tarvitaan insinöörejä, joilla on entistä enemmän osaamista projektinjohtamisesta, taloushallinnosta ja käyttöönotosta. Telakalla työskentelevät insinöörit toimivat yhä useammin projektinjohto-, pääsuunnittelu- ja valvontatehtävissä. Tämän lisäksi insinöörejä työskentelee tulevaisuudessa myös alihankkijoiden kautta ulkomailla. Vaikka Uusitalo näkeekin telakkateollisuuden tulevaisuuden kohtalaisen myönteisenä, ilmassa on silti uhkakuvia. Suuret laite- ja järjestelmätoimittajat vähentävät yhä enemmän omaa valmistustaan Suomessa. Tällöin olemme riippuvaisempia koko maailman markkinatilanteesta rahoitusta unohtamatta. STX:n Rauman telakalla työtilanne on nyt hyvä. Töitä on tiedossa ainakin vuoden 2012 alkuun asti, Markku Uusitalo kertoo. Telakkateollisuus työllistää insinöörejä Telakkateollisuus työllistää satoja insinöörejä ja diplomi-insinöörejä Turussa ja Raumalla. Jos mukaan lasketaan myös alihankkijoiden palveluksessa työskentelevät insinöörit ja diplomi-insinöörit, lukumäärä on noin Telakkateolli- 12

5 Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää suudessa työskentelevät insinöörit toimivat myynnissä, suunnittelussa, ostossa, tuotannossa ja logistiikassa. Monen eri alojen osaajia tarvitaan laivan rakentamiseen. Suomalainen insinööriosaaminen on korkeatasoista ja telakkateollisuus on jo hyvin erikoistunutta. STX Europen Rauman telakalla tehdään autolauttoja, pienempiä risteily- ja erikoisaluksia, Turun telakalla isoja risteilylaivoja sekä Helsingin telakalla matkustaja-autolauttoja. Suomalainen insinööriosaaminen on korkeatasoista ja telakkateollisuus on jo hyvin erikoistunutta. Uusitalon mukaan STX:n Suomen telakoiden nykyinen tilauskanta sisältää neljä laivaa, joista kaksi on matkustajaautolauttaa P&O Ferries -varustamolle, yksi antarktinen tutkimus- ja huoltoalus Etelä-Afrikan ympäristöministeriölle ja risteilijäalus Royal Caribbean -varustamolle. Tämän lisäksi Helsingin telakalla on kaksi konversioprojektia: Nordic Ferry Servicen matkustajalautta Hammerodden ja Suomen Ympäristökeskuksen öljyntorjunta-alus Hall. Telakkateollisuuden ahdinko heijastunut insinööreihin Telakkateollisuuden ahdinko on koskettanut insinöörejä niin lomautusten kuin irtisanomisten merkeissä. Turun telakalta on sekä lomautettu että irtisanottu insinöörejä, mutta Rauman telakalla irtisanomisiin ei ole päädytty. STX:n Rauman telakalla eletään jo normaalitilanteessa, eli töitä riittää kaikille ainakin vuoden 2012 alkuun saakka. Uusien tilausten saaminen on kuitenkin kovin haasteellista, sillä vapaata laivanrakennuskapasiteettia löytyy erityisesti Kaukoidästä, Kiinasta ja Koreasta, Uusitalo sanoo. n Edustajakokoukselle uudet puheenjohtajat Uuden Insinööriliiton edustajakokoukselle valittiin uudet puheenjohtajat kevään edustajakokouksessa kesäisen lämpimässä Turussa Kaksivuotiskaudella edustajakokousta johtavat Arto Isomäki Helsingin Insinööreistä ja Markku Uusitalo Satakunnan Insinööreistä. Uudet puheenjohtajat antoivat Turussa vuorotellen näyttöä napakasta kokousjohtamisesta. Arto Isomäelle marssijärjestys on selvä hallitus johtaa liittoa ja Isomäki edustajakokousta sen päätöksiä kunnioittaen. Markku Uusitalo kertoi tarttuvansa objektiivisesti, asiantuntevasti ja keskustelua sallivasti tehtäväänsä. Työmarkkinatilanne puhutti Markku Uusitalo (vas.) ja Arto Isomäki johtavat edustajakokousta seuraavat kaksi vuotta. Puheenjohtaja Pertti Porokari (oik.) onnittelemassa. Puheenjohtaja Pertti Porokari selvitti kokoukselle työmarkkinatilannetta sekä eri alojen työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluja. Viime syksynä alkanut neuvottelukierros toi teknologiateollisuuden ratkaisun myötä 0,5 prosentin palkankorotuksen, josta työnantajaleiri alkoi käyttää nimitystä palkka-ankkuri. EK:n haukat vahtivat tiukasti, että mikään ala ei maksaisi suurempia korotuksia. Ankkuri pitikin pitkään, kun talouden taantuma kuritti aloja tiukalla otteellaan, Porokari totesi. Myös kuntapuolelle saatiin ratkaisu. Teknisten sopimus tuotti kuntasektorin kaikkein heikoimmat palkankorotukset. Se ei ollut mikään yllätys, kun neuvottelijat kisasivat Akava-yhteistyössä JUKO:n kanssa samasta kakusta, Porokari sanoi. Valtion sopimukset tulivat parempaan ajankohtaan ja tuottivat enemmän. Jäsenemme painivat tosin valtion sektorilla raskaissa tuottavuus-, alueellistamis- ja uudelleenorganisointi-ohjelmissa. Porokarin mukaan yksityisellä sektorilla insinöörien ja muiden ylempien toimihenkilöiden menestystä sopimustoiminnassa on haitannut ikävällä tavalla Toimihenkilöunionin ylläpitämä työehtosopimusten rajariita. Sääntömuutos pöydälle UIL:n sääntöjen muuttamista on valmisteltu parin vuoden ajan. Muutoksia on kaavailtu muun muassa varapuheenjohtajien lukumäärään, liiton nimeen sekä edustuksellisuuteen. Sääntömuutosasia jätettiin nyt kuitenkin pöydälle ja asian käsittelyä jatketaan syksyllä. Tilinpäätös ja vuosikertomus Edustajakokous hyväksyi vuosikertomuksen vuodelta 2009 ja vahvisti vuosikausiin tuloksellisimman tilinpäätöksen. Edustajakokous valtuutti hallituksen käyttämään tarvittaessa työtaistelurahastossa olevia varoja työmarkkinatoimenpiteisiin. n UUSI INSINÖÖRI 13

6 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Kuvat: Heikki Hänninen / Haaga-Helia Korkeakoulupoliittinen keskustelu oli suosituin tilaisuus toukokuisilla ammattikorkeakoulupäivillä. Ammattikorkeakoulupäivillä Helsingissä pohdittiin muun muassa suomalaista korkeakoulupolitiikkaa. Ammattikorkeakoulujen tulevaa suunnitellaan nyt Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola pohti puheenvuorossaan, mitä suomalaiset voisivat oppia Yhdysvaltojen korkeakoulujärjestelmästä. Hänen mukaansa eurooppalaiset korkeakoulut eivät ole globaalisti kilpailukykyisiä. Maailman sadasta parhaasta yliopistosta 35 on Yhdysvalloissa. Suurimmat eroavaisuudet Euroopan ja USA:n välillä liittyvät korkeakoulujen rahoitukseen ja lukukausimaksuihin. Euroopassa korkeakoulut ovat julkisia hyödykkeitä ja niitä rahoitetaan verovaroista. Sen sijaan Yhdysvalloissa yksityiset ja voittoa tavoittelevat korkeakoulut ovat yleisiä. Koska Yhdysvaltoihin on virrannut väkeä ympäri maailman, USA:n korkeakouluissa on paljon kansainvälisiä opiskelijoita ja opettajia. Varmolan mukaan tohtoriopiskelijoista peräti puolet on ulkomaalaisia. USA houkuttelee parhaita tekijöitä ympäri maailmaa. Varmolan mielestä Suomenkin korkeakoululaitos tarvitsee kansainvälisiä opettajia. Hän esitti laskelmia, että Suomessa pitäisi olla 40 ammattikorkeakoulua, jos täällä olisi samanlainen rakenne kuin Yhdysvalloissa. Huippututkimusta tekevien yliopistojen määrä olisi viisi ja tohtoriopintoja tarjoavia yliopistoja 10. Yleisessä keskustelussa nousikin esiin siitä, onko yliopistojen määrä sopivalla tasolla. Eikö niiden määrästä pitäisi keskustella avoimesti? Perusosaajat ammattikorkeakouluista Kansanedustaja Aila Paloniemeä ihmetytti puheenvuorossaan, miksi ammattikorkeakoulut ovat viime vuosiin asti joutuneet puolustamaan asemaansa. Hän näkee kuitenkin muutoksen olevan käsillä. Suomalaiset alkavat ymmärtää, että ammattikorkeakoulut tuottavat perusosaajia esimerkiksi tekniikkaan. Kansanedustaja Aila Paloniemen mielestä alueellisesti ammattikorkeakoulut ja yliopistot voivat hoitaa paljonkin yhteisesti asioita, vaikka tutkinnot pidetään erillisinä. Paloniemi otti kantaa ajankohtaiseen ammattikorkeakouluverkoston supistamiskeskusteluun. Hänen mielestään uusien, luovien ratkaisujen pohtiminen ei ole mahdollista, kun ajatukset lukitaan 14

7 pelkästään oppilaitosten lukumääriin. Ammattikorkeakouluverkko on rakenteeltaan hajanainen, koska verkosto rakennettiin vanhan päälle. Sen tähden rakennemuutosta tarvitaan, mutta Paloniemen mukaan tällä hetkellä rakennemuutos etenee hämärässä eikä siitä käydä laajaa keskustelua. Kansanedustaja kritisoi opetusministeriötä korkeakoulupolitiikasta. Ammattikorkeakoulujen pitää olla läpinäkyviä ja avoimia kaikessa toiminnassaan. Eikö opetusministeriöltäkin pitäisi vaatia samaa? Hänen mielestään opetusministeriön on käytävä koulutusasioissa enemmän vuoropuhelua eri politiikkalohkojen kesken. Sektoriministereillä on liikaa valtaa valtioneuvostossa. Paloniemen mukaan pelkkä suuruus ei takaa laatua eikä nopeuta opiskelijoiden valmistumisaikoja. Resursseja on yhdistettävä järkevästi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken. Järjestelmä on Paloniemen mukaan ajanut yliopistot tekemään soveltavaa tutkimusta perustutkimuksen kustannuksella. Soveltava tutkimus on ammattikorkeakoulujen tehtävä, hän muistuttaa. Koulutusohjelmia on karsittava Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE pohti koulutusohjelmaprojektissaan, miten selkeyttää ja yhtenäistää rakenteita ja nimikkeitä. On kouluttajan, opiskelijan ja työnantajan yhteinen etu, että koulutusjärjestelmän tuotteet ovat mahdollisimman selkeät, sanoo ARENEn puheenjohtaja Vesa Saarikoski. Projektin alussa haastateltiin sidosryhmiä. Tulosten perusteella laadittiin koulutusalakohtaisille kehittämisryhmille ohjeet, miten ne tarkastelevat ja arvioivat koulutusohjelmia. Tekniikan ja liikenteen ala Kehittämistyhmä esitti, että koulutusohjelmarakenne jäsentyy koulutusohjelmakokonaisuuksien kautta. Niiden määrää haluttiin vähentää noin kymmeneen. Ryhmä esittää seuraavia kokonaisuuksia: koneala sähköala prosessiala energia-ala rakentaminen logistiikka informaatioteknologia. Johto- ja ohjausryhmä kannattaa tekniikan koulutusohjelmien karsimista ja laajempien kokonaisuuksien muodostamista. Ryhmä esittää, että koulutusohjelmakokonaisuuden kehittämistä jatketaan Inssi-hankkeessa. n Hajanaisuus suuri ongelma Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto SAMOK näkee ammattikorkeakoulujen hajanaisuuden isompana ongelmana kuin niiden lukumäärän. Sen tähden ammattikorkeakoulujen lukumäärän vähentäminen ei voi olla ensisijainen tavoite. SAMOK:n puheenjohtaja Simo Takasen mielestä yhtenäiset kampusalueet takaavat paremmat mahdollisuudet asumis-, terveys- ja liikuntapalveluiden järjestämiselle. Takasen mukaan ammattikorkeakoulurahoitusta on uudistettava. Valtion on huolehdittava perusrahoituksesta, jonka perusteeksi on tultava suoritetut tutkinnot. Nykyinen rahoitusjärjestelmä ei Takasen mielestä mahdollista nopeasti valmistumista. Sen sijaan opiskelijoiden hyvinvointi voi vaikuttaa myös valmistumisaikoihin. UUSI INSINÖÖRI Korkeakoulupoliittisessa paneelissa olivat mukana rehtori Tapio Varmola (vas.)sekä kansanedustaja Aila Paloniemi ja hänen vieressään puheenjohtaja Simo Takanen. Puhetta johti Laurean rehtori Pertti Rauhala (toinen vas.) Ammattikorkeakouluopiskelijat pitää siirtää YTHS:n piiriin. Se takaa yhdenvertaisen ja laadukkaan terveydenhuollon kaikille korkeakouluopiskelijoille. Yleisökeskustelussa toivottiin pitkäjännitteisyyttä ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiseen. Neljän vuoden sijaan on pohdittava, millaista korkeakoulujärjestelmää tarvitaan 15 vuoden kuluttua. n 15

8 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Kuva: Anne Nisula Kaksi palkansaajakeskusjärjestöä riittää hyvin OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemen mukaan kolme keskusjärjestöä on jäsenkunnan rahojen tuhlausta. Kahden järjestön mallilla selvitään mainiosti. Akavan 1. varapuheenjohtaja Erkki Kangasniemen mielestä kolme palkansaajakeskusjärjestöä on turhaa byrokratiaa. Sen sijaan hän vastustaa vain yhden keskusjärjestön järjestelmää, jonka hän näkee heikentävän korkeasti koulutettujen asemaa. Se johtaisi samantyyppiseen solidaarisuuden puutteeseen kuin tulopoliittiset sopimukset huonoimmillaan ovat olleet. Jotta koulutuksen arvostus suomalaisessa yhteiskunnassa varmistetaan ja jos keskusjärjestöjärjestelmä säilyy, niin toisen järjestön pitää olla Kangasniemen mukaan koulutusta puolustava. Hän muistuttaa, että korkeasti koulutettujen Akava on nykyään yhtä suuri maksavien jäsenten osalta kuin toimihenkilökeskusjärjestö STTK. Akava on kasvanut kahta kautta: STTK:sta on tullut jäsenjärjestöjä Akavaan ja suomalaisten koulutustaso on noussut. Kangasniemi ei ota kantaa, minkä nimisiä tulevat keskusjärjestöt olisivat eikä hän usko muutoksen tapahtuvan kahden keskusjärjestön yhtymisellä, vaan liittojen on oltava aktiivisia. Ainoana heikkoutena kahden keskusjärjestön mallissa hän näkee mahdollisuuden, että lyhyellä aikavälillä saattaa syntyä kinastelua siitä, mihin raja järjestöjen välillä vedetään. Nykyisin ihmisten koulutustasot ovat jo sitä luokkaa, että on paljon heitä, jotka voisivat kuulua samaan keskusjärjestöön. Kangasniemi veikkaa, että suunnitelmat keskusjärjestöjen määrän vähenemisestä eivät etene hetkeen työmarkkinakentällä tapahtuvien henkilövaihdosten vuoksi. Muutokset edellyttävät henkilöiden luottamuksellisia välejä. Hän pitää epäonnistumisena sitä, jos Suomessa on kolme keskusjärjestöä vielä 6 10 vuoden kuluttua. Kangasniemellä on vankka tuntuma suomalaiseen työmarkkinakenttään. Kun hän jättää Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajuuden kesällä, hän on ollut pitkäaikaisin suomalainen työmarkkinapuheenjohtaja. Kausi OAJ:n johdossa on kestänyt 19 vuotta yhtä kauan hän on toiminut Akavan 1. varapuheenjohtajana. Yhteensä päätoiminen ura työmarkkinatehtävissä on kestänyt 35 vuotta. Kangasniemi on myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja. Palkka-ankkuri tupojen tilalle Päättyvä työmarkkinalukuvuosi oli lähtökohdiltaan hankala ja haastava. Yksi syy Joskus olen toivonut, että olisin teollisuusliiton puheenjohtaja, jotta työtaistelu-uhat kohdistuisivat suoraan työnantajaan. Opettajajärjestössä ne ovat kohdistuneet esimerkiksi lapsiin, joiden pitää päästä kouluun. Työnantajan lisäksi vastustajia on ollut paljon, Erkki Kangasniemi sanoo. on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tiukka linja: tupoa ei tehdä, sen sijaan EK ajoi Teknologiateollisuus ry etunenässään 0,5 prosentin palkka-ankkuria. Vaikeutensa toivat Suomen taloustilanne ja julkisen sektorin näkökulmasta Tehyn aiheuttamat paineet, kun samoissa tehtävissä maksettiin eri palkkaa. Kangasniemi näkee työnantajien kovemman linjan taustalla muun muassa Palvelutyönantajat PT ja Teollisuus ja Työnantajat TT yhtymisen yhdeksi järjestöksi 2000-luvun puolivälissä. Työnantajaa voi syyttää kovan linjan takia monesta selkkauksesta. Kangasniemi arvioi, että työnantajapuoli on valmis vaarantamaan isoja asioita, koska on mielestään joutunut antamaan liikaa periksi konsensuksen alttarille. Arvelen, että työnantajilla tapah- 16

9 tui arviointivirhe. Kun he päättivät, ettei tehdä tupoa, taloustilanne ei näyttänyt tältä. Tässä taloustilanteessa ei olisi päätetty näin: vaikea perääntyä, kun tarpeeksi pitkälle menee. Kangasniemi ei haikaile tupon perään, mutta vaatii, että työnantajankin pitää olla rehellinen. Tupojen aikaan keskustelemalla sai vaikuttaa palkkaratkaisuun. Nyt se tehtäisiin työnantajan mielestä yhden tahon kanssa, ja muut vain toteuttaisivat sitä. Neuvottelujärjestöt puolustavat pienempiä Luukkainen on OAJ:n uusi puheenjohtaja Kasvatustieteen tohtori Olli Luukkainen valittiin toukokuussa OAJ:n puheenjohtajaksi seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Hän aloittaa tehtävässään 1. elokuuta. Luukkainen vaatii valtiota kantamaan suurempaa vastuuta koulutuksen rahoituksesta ja näin turvaamaan laadukkaat koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelut kaikissa kunnissa. Tämä edellyttää hänen mukaansa joiltakin osin myös lainsäädännön kiristämistä. n Elämänurana opettajien edunvalvonta Puheenjohtajan tehtävät heinäkuun lopussa jättävä Erkki Kangasniemi on luotsannut OAJ:tä 19 vuotta. Töihin opettajajärjestöön hän tuli 1970-luvulla. Kun aloitin järjestötehtävät, Suomessa oli 15 itsenäistä opettajajärjestöä eri keskusjärjestöissä. Nykyään kaikki lastentarhanopettajista yliopistonlehtoreihin kuuluvat samaan järjestöön, maailman ensimmäisenä maana. Kangasniemen mukaan matkan varrella olleista isoista ristiriidoista ja kulttuurieroista on selvitty hyvin. Opettajien järjestäytymisaste on yli 95 prosenttia. Syksyllä Kangasniemi luopuu myös JUKOn puheenjohtajuudesta ja Akavan varapuheenjohtajuudesta. Korkeasti koulutettujen näkökulmasta tupoajan heikkoja puolia olivat ylisolidaariset palkkaratkaisut, joissa koulutetut eivät ole pärjänneet. Yksityissektorilla ratkaisuja on korjattu jonkun verran palkkaliukumilla, julkisella puolella sen sijaan ei. Meillä on pienempi palkkahaitari kuin oikeastaan missään maailmassa. Koulutuksen merkitys palkkaan on erittäin pieni, julkisella sektorilla vielä pienempi. Tupoilla saatiin paljon hyvää kuten työrauhaa ja monia työelämän laatuun liittyviä kysymyksiä. Onko tupottomassa tilanteessa solidaarisuutta riittävästi, Kangasniemi pohtii. Akavassa on muutama vahva järjestö, mutta tilannetta parantaa kaksi vahvaa neuvottelujärjestöä, YTN ja JUKO. Esimerkiksi OAJ ja Uusi Insinööriliitto ovat keskeinen runko neuvottelujärjestötoiminnassa. Emme tarvitse ihan yhtä paljon neuvottelujärjestöjä kuten monet muut. Kangasniemen mukaan muutaman tuhannen jäsenen liitot eivät pysty hoitamaan oikeata edunvalvontatoimintaa. Pienet liitot odottavat usein keskusjärjestön tai neuvottelujärjestön hoitavan liittotehtäviä. Palvelut maksavat, mutta niistä ei haluttaisi maksaa oikeassa suhteessa. Kangasniemi kannustaakin pienempiä liittoja yhdistämään varsinaisen edunvalvonnan. Identiteetti ja proiloituminen jäsenkuntaan nähden pystytään säilyttämään, vaikka mennään isompiin kokonaisuuksiin. Itsenäisinä edunvalvontajärjestöinä yli 30 akavalaista järjestöä on valtava määrä. Herraklubista ammattijärjestöksi Erkki Kangasniemen mukaan Akavassa tapahtui ratkaiseva muutos vuonna 1976, jolloin opettaja ja insinöörijärjestöt liittyivät keskusjärjestöön. Silloin se kasvoi ja siihen liittyivät ensimmäiset ammattijärjestöt. Sitä ennen Akavaa pidettiin herraklubina. Vuonna 1984 julkisen sektorin lakolla Eläkkeelle on aikaa Kangasniemi ei vielä tiedä, mitä hän tekee, kun siirtyy eläkkeelle ensi vuonna ainakin näistä tehtävistä. Tällä hetkellä en odota, että vihdoinkin pääsen toteuttamaan itseäni. Vaikka olenkin työhullu, olen ehtinyt vuosittain rullaluistelemaan 1000 kilometriä ja hiihtämään 1000 kilometriä sekä pelaamaan tennistä. Hän arvelee, ettei liikuntaa voi enää tuosta lisätä. Hän ei myöskään odota, että vihdoin pääsee matkoille, koska vapaaehtoisesti reissaaminen ei kiinnosta. Varmaan syksyn mittaan selkiintyy: mietin sitten, kun eläkepäivät ovat ajankohtaisia. n oli ratkaiseva merkitys, jotta Akavasta tuli varteenotettava sopijaosapuoli. Pitkälti 2000 luvulle saakka keskusjärjestöjen ylivoimaisesti tärkein tehtävä oli tulopoliittiset neuvottelut luvulla niiden rooli on jo muuttunut, mutta on edelleen radikaalisti muutoksessa. Keskusjärjestöt joutuvat hakemaan uutta roolia, ettei keinotekoisesti tarvitse keksiä, mitä työryhmiä pitää perustaa, jotta hommia niille riittää, Kangasniemi kärjistää. Esimerkiksi en mitenkään keksi, miten ajankohtaisessa eläkekysymyksessä olisi niin suuret intressiristiriidat keskusjärjestöjen sisällä, että kolme tarvitaan hoitamaan sitä. Teoriassa voi olla sellainenkin malli, että neuvottelujärjestöjen rooli kasvaisi vielä olennaisesti. Sekä keskusjärjestön että neuvottelujärjestöjen roolit eivät voi kasvaa, sillä se on resurssikysymys. Koko ajan on kyse jäsenkunnan rahoista. Jäsenkunnalta pyydetään rahaa edunvalvontaan eikä sitä saa laittaa turhaan byrokratiaan, Kangasniemi painottaa. Hänen mukaansa myös työmarkkinoilla on iso muutos edessä. Niin kova paine on siirtää ratkaisuja paikallistasolle, ettei sitä kokonaan pysty estämään. n UUSI INSINÖÖRI 17

10 osaaminen Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Jarmo Teinilä Taloussähkön kulutuksessa energiaa voitaisiin säästää jopa kahden ydinvoimalan verran, sanoo Maaria Laukkanen. Energiaa säästämään Mikään muu ei kiinnosta niin paljon kuin ilmastonmuutokseen vaikuttaminen, Maaria Laukkanen toteaa tyynesti. Häntä kiinnostaa ennen kaikkea energian säästäminen rakentamisessa. 18 Laukkanen Ecological Solutions on nuori ja energinen yritys, joka tarjoaa rakennusalan yrityksille ja yksityisille asunnonomistajille tietoa ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista haasteista ja apua energiaa säästävien rakennusratkaisujen suunnittelussa Maaria Laukkanen teki insinöörityönsä rakennusten energiatehokkuuden parantamisen merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Nyt hän toimii itse energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen erikoisopettajana Metropoliassa. Laukkanen on monessa mukana. Hän pääsi mukaan Ympäristökeskuksen tulevan synergiatalon suunnittelujoukkueeseen energia-asioita miettimään. Ekotehokas passiivitoimitalo tulee Viikin Tiedepuiston alueelle. Kesäkuussa hän lähtee Espanjaan jännittämään, miten suomalaiset opiskelijat pärjäävät kilpailussa energiatehokkuuden kuninkuudesta. Aalto-yliopiston opiskelijat osallistuvat Solar Decathlon Europe kilpailuun plusenergiakoetalo Luukulla. Luukkua ovat suunnitelleet opiskelijat kaikilta Aalto-yliopiston osa-alueilta. Arkkitehdit ja insinöörit, sisustajat ja talousihmiset jatkavat kilpailun jälkeenkin tuotteistamisen merkeissä. Vastaavaa käytännön tuotteistamista ja innovointia voisi hyvin olla meilläkin Metropoliassa, Laukkanen toivoo. Tietotaitoa olisi vastaavaan ja yleishenkenä ammattikorkeakoulussa on käytännönläheisyys. LVI-insinöörit, rakennusosasto ja ympäristöinsinöörit pitäisi saada läheisempään yhteistyöhön. Syksyllä Laukkanen lähtee Belgiaan opettamaan energiaa säästävää rakentamista ja jatkaa opetustyötä Metropoliassa. Energian säästämisessä valtava potentiaali Maaria Laukkanen on huolissaan energian hukkakäytöstä. Energian säästämisessä löytyisi potentiaalia ainakin parin ydinvoimalan verran. Taloussähkön kulutus on kolminkertaistunut 1970-luvulta ja siellä piilee valtava energiansäästöpotentiaali. Jopa 10 prosenttia taloussähköenergiasta menee hukkaan elektroniikan standby-tilan yllä pitoon. Laukkasen mukaan voitaisiin säästää 12 TWh sähköä vuodessa, jos suoralla

11 sähköllä lämmitettävät rakennuksemme muutettaisiin uusiutuvilla energioilla lämpiäviksi. Tämä on lähes saman verran kuin kaksi Olkiluoto 2:ta tuottaa vuosittain.* Vielä kolmannen kakkosreaktorin verran voimme säästää, jos saamme nipistettyä 30 prosenttia kotitaloussähkön kulutuksesta. Taloautomaation, liiketunnistimien, energiaa säästävien kodinkoneiden ja valaistuksen avulla kotitaloussähkön kulutuksesta saataisiin varmaan nipistettyä 10 prosenttia. Energian hinta on Suomessa hyvin alhainen, joten sen verotusta voitaisiin nostaa uusiutuvan energiantuotannon tukemiseen. Hyviä kulutusta seuraavia mittareita kaivattaisiin markkinoille pikaisesti. Nokian Smart Home -kokeilussa kännykkään sai reaaliaikaista tietoa energiankulutuksesta. Se laski sähkön käyttöä liki 30 prosenttia. Muitakin vastaavia kokemuksia on. Laukkasen mukaan kookkaat omakotitalot ovat erityisiä energiasyöppöjä. Ne pääsevät liian helposti energiatodistuksen A-luokkaan verrattuna paljon vähemmän kuluttaviin pienempiin asuntoihin. Laukkanen esittää esimerkin: 520 neliömetrin omakotitalo, jossa on 4 makuuhuonetta ja jonka laskennallinen energiakulutus vuodessa on kwh, pääsee A-luokkaan. Energiatodistuksen C-luokkaan joutuu samalla seinäratkaisulla ja pohjan muodolla 170 neliömetrin omakotitalo, jossa on saman verran makuuhuoneita ja energiankulutus on vain vajaa kwh. Hyvällä rakentamisella voidaan päästä jopa niin pitkälle, että rakennus pysyy lämpimänä ihmisistä ja laitteista tulevalla lämmöllä. Ilmanvaihto ja tiiviys kulkevat käsi kädessä. 0-energiataso on tavoitteena EU:ssa jo vuonna Korjausrakentamisen merkitys Korjausrakentamisella on Laukkasen mukaan suurempi merkitys energiatehokkuuden säästämiseksi kuin uudisrakentamisella. Mutta kaukolämpöverkossa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ei vähennä hiilidioksidipäästöjä. Kun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa syntyvää kaukolämpöä ei tarvita kuten ennen, ainoa seuraus on voimalan hyötysuhteen huononeminen. Ilmakehään vapautuu enemmän hiilidioksidia hyödynnettyyn energiaan nähden. Helsingin Energia on ottanut haasteen vastaa. Pääpolttoaineena käytetään jatkossa biomassaa ja biokaasua, joita saadaan omasta takaa toisin kuin kivihiiltä tai maakaasua. Näin me energiaomavaraistumme ja saamme samalla tuhansia uusia työpaikkoja, Laukkanen sanoo. Uusiutuvalle energialle tarvittaisiin meilläkin takuuhinta. Syöttötariilla on pystytty muissa Euroopan maissa lisäämään monipuolisesti uusiutuvaa energiaa kantaverkossa. Investointikustannukset esimerkiksi biokaasuvoimaloihin tai tuulivoimaloihin ovat ilman tariia Suomessa ylivoimaiset. Meillä on 20 prosenttia halvempi sähkö kuin EU-maissa keskimäärin. Puurakentaminen kunniaan Laukkanen ihmettelee myös puurakentamisen huonoa suosiota Suomessa. Puuteollisuus on Suomessa edelleen sahalähtöistä ja kuutiot ovat sille tärkeitä. Kilpailukyky massatuotannossa ei kuitenkaan enää riitä. Nyt tarvitaan älypuuta. Muualla Euroopassa Ruotsin Växsjötä, Lontoota ja Pariisia myöten rakennetaan jopa yhdeksänkerroksisia puisia kerrostaloja. Meillä ongelmana ovat puurakentamisen suhteettoman tiukat palomääräykset. Ne pitäisi pikaisesti saada eurooppalaiselle tasolle. n * Lähteenä Energiateollisuuden Juha Naukkarisen eri sektorien sähkönkulutusta koskeva selvitys. UUSI INSINÖÖRI 19

12 sisältö Korkeatasoinen osaaminen suomalaistelakoilla on vuosien aikana kehittynyt. Haastavimmat telakkateollisuuden työt tehdään Suomessa, arvioi projekti-insinööri Markku Uusitalo. Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on ajankohtaista juuri nyt. Rehtorit Tapio Varmola ja Pertti Rauhala (oik.) keskustelivat aiheesta amk-päivillä. Pääkirjoitus... 5 Ay-liikettä tarvitaan Uutisia... 6 Kolumni... 8 Miehen malli myrkkyä työmarkkinoille Puheenjohtajan palsta... 9 Ylempien toimihenkilöiden sopimustoiminta on jatkuvaa neuvottelua Edunvalvontaa Laivanrakennus pysyy Suomessa Edustajakokous valitsi uudet puheenjohtajat Ammattikorkeakoulujen tulevaa suunnitellaan nyt Kangasniemi: Kaksi palkansaajakeskusjärjestöä riittää hyvin Osaaminen Insinööri ilmastonvartijana: Energiaa säästämään Vapaalla Kesäloma on työnarkomaanin ainoa palautumisen paikka Lentämisen hauskuus ja hyöty Insinöörit pallolajien huipulla Oulussa Maailmalta Virossa opiskelu valtion suojeluksessa IMF haluaa raamittaa Nokiaa Tutkittua Monivaiheinen työura ennakoi palkanmuutoksia Oikeutta Fujitsun työntekijöille voitto pitkän väännön jälkeen Opiskelija-asiaa Järjestäytyminen kannattaa Tapahtumia Kannen kuva: Esa Kulmala 2

13 vapaalla Teksti: Aleksi Vienonen n Kuva: Pekka Sipola Kesäloma on työnarkomaanin ainoa palautumisen paikka Työterveyslaitoksen tutkija Jari Hakanen varoittaa kesälomalla työskentelemisen vaaroista. Petollisinta kesälomalla työskenteleminen on heille, jotka tekevät muutenkin vapaa-ajallaan töitä. Työntekijäryhmät, jotka tekevät töitä myös vapaa-ajallaan, tarvitsivat kaikkein eniten kesälomaa palautumiseen. Näille ihmisille kesäloma voi olla ainoa hetki vuodessa, jolloin töistä kokonaan irtautuminen on mahdollista. Kunnollisen palautumisen kannalta on ehdottoman tärkeää päästä irtautumaan työstä, Hakanen sanoo. Hän huomauttaa, että kesälomalla työskentelyä ei ole kunnolla tutkittu. Aihepiiristä on julkaistu vain suhteellisen ylimalkaisia kyselytutkimuksia, jotka eivät täytä työelämätutkimuksen kriteereitä. Niissä ei ole esimerkiksi kunnolla määritelty, mitä kesälomalla työnteko tarkoittaa. Työn imu voi viedä tuhoon Jari Hakasen päätutkimusaihe on niin sanottu työn imu. Työntekijä kokee työn imua, jos hän on aidosti innostunut työstään ja kokee työnsä tärkeäksi. Varjopuolena työn imussa on, että työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy. Työajan valumista vapaa-ajalle tapahtuu eniten heillä, joilla työpaineet ovat jo muutenkin kovat ja heillä, jotka ovat työriippuvaisia. Lisäksi töitä valuu kotiin heillä, jotka ovat aidosti innostuneita töistään. Silloin kyse on niin sanotusta työn imusta. Sitä esiintyy, jos työntekijä aidosti kokee, että oma työ on tärkeätä, Hakanen sanoo. Vaikka työn imu on pääosin positiivinen ilmiö, siitä on pahimmillaan vain lyhyt matka työriippuvuuteen. Yksi työnarkomanian tunnusmerkki on, että kesäloman lähestyminen ei tunnukaan vapauttavalta, vaan pikemminkin ahdistavalta. Kaikki mikä näyttää työriippuvaisuudelta ei välttämättä sitä ole. Verrattuna työssä ylikuormitettuun kollegaan työriippuvaisen tunnistaa muun muassa siitä, että paine yltiöpäiseen työntekoon tulee sisältä päin. Kännykkä kiinni Tutkija Jari Hakanen muistuttaa, että kesälomalla tai vapaa-ajalla työskentelyn torjuminen on periaatteessa helppoa. Pitää osata laittaa kännykkä kiinni ja olla avaamatta työsähköposteja. Käytännössä töiden sivuun jättäminen on vaikeaa, koska taustalla vaikuttaa suomalaisen työkulttuurin muutos. Työntekijän odotetaan yhä useammin kantavan vastuuta oman työn vastuualueista myös vapaa-ajalla. Jos jokin työpaikalla menee pieleen, alaiset, kollegat tai esimiehet soittavat perään riippumatta lomasta, vuorokauden ajasta tai viikonpäivästä. Töiden valuminen vapaa-ajalle normalisoituu. Olisi esimerkiksi hyvä, että työasioissa otettaisiin yhteyttä säälliseen aikaan. Työsähköpostia ei kannata lomalla silmäillä eikä työpuheluihin vastata. Kesäloma voi olla ainoa hetki vuodessa, jolloin töistä voi irtautua kokonaan. Työajan valuminen vapaa-ajalle johtuu osin yhteiskunnan toimihenkilöistymisestä ja työtehtävien vastuiden lisääntymisestä. Myös suorittavassa työtehtävissä vastuut lisääntyvät, ja työntekijän rooli muuttuu yhä enemmän toimihenkilön kaltaiseksi. Silloin työpuhelin voi piristä yöunien tai kesälomareissun keskellä. n 20

14 Jopa 60 prosenttia tekee töitä kesälomallaan? Toukokuun alussa julkistetun viestintätoimisto Sopranon kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista jopa 60 prosenttia tekee töitä kesälomansa aikana. Työsähköpostinsa tarkistaa kesälomallakin vähintään 57 prosenttia vastaajista. Työterveyslaitoksen työelämätutkija Jari Hakanen huomauttaa kuitenkin, että tutkimus ei täytä tieteellisen tutkimuksen kriteereitä. Tässä oli ongelmia otoksen edustavuudesta ja kysymyksetkin olivat johdattelevia, Hakanen sanoi. Koska selvitys tehtiin sähköpostikyselynä, se painottui liikaa toimihenkilöihin ja ylempiin toimihenkilöihin. Siinä ei myöskään kunnolla määritelty, mikä lasketaan kesälomalla työskentelyksi. Yrityksen medianäkyvyyttä hakevan kyselytutkimuksen tulokset levisivät vailla lähdekritiikkiä lähes kaikkiin viestimiin valtamedioita myöden. Hakasen mielestä kyselytutkimus osoitti, että kesälomalla työskentelemisen ongelma on olemassa. Se osoitti myös puutteita nykyisessä työelämätutkimuksessa. Tämä havahdutti siihen, että kesälomalla työskentelyä ei ole juuri tutkittu. UUSI INSINÖÖRI 21

15 vapaalla Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Mikko Maliniemi Lentämisen hauskuus ja hyöty Lentäminen on hauskaa. Lentolupakirja taskussa pääsee yläilmoihin maisemia ihailemaan joko yksin tai yhdessä kaverien tai perheen kanssa. Huviin voi myös yhdistää hyödyn. Näin tekee kuopiolainen Matti Hukkanen. Hän osallistuu vapaaehtoiseen etsintä- ja metsäpalotorjuntaan. 22 Kuopion Lentäjissä on parisataa jäsentä. Mukaan mahtuu sekä miehiä että naisia, myös insinöörejä. Yhdistävä voimakas tekijä on kiinnostus lentämiseen. Matti Hukkasella on ollut lentolupakirja jo 19 vuotta. Hän kertoo olleensa kiinnostunut lentämisestä pikkupojasta lähtien. Kun vihdoin ajan ja talouden puolesta oli mahdollista, hän hankki lentolupakirjan. Ei ole harmittanut yhtään, Hukkanen myhäilee suu messingillä. Hänen mielestään huvi on tärkeää, mutta aina ei jaksa kiertää Puijon tornia tai näyttää tuttaville mökkirantamaisemia ilmasta käsin. Pelastustoiminta tuo tiettyä tarkoitusta ja ryhdikkyyttä lentämiseen, Hukkanen toteaa. Kuopion Lentäjät ovatkin aktiivisesti yhteistyössä muun muassa Suomen Lento pelastusseuran, Karjalan lennoston, poliisin, Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ja Kuopion Järvipelastajien kanssa. Uusi kone jouluksi Kuopion Lentäjät on viimeisen kymmenen vuoden ajan pommittanut joulupukkia kirjeillään. Toivelistalla ykkösenä on ollut saada nykyaikaisempaa lentokalustoa kerholaisten käyttöön. Uusi Cessna saapuikin sopivasti ennen joulua USA:sta Tanskaan. Koneen kasaamisen ja perusteellisen tarkastuksen jälkeen se lennettiin Ruotsin kautta kotikentille. Vihdoin viime syksynä alkoi kuulua huhuja, että toiveet oli otettu vastaan, kertoo kerhon aktiivi Matti Hukkanen. Uusi karhea Cessna 172 SP Skyhawk oli rullattu ulos tehtaasta vuonna 2002, mutta sillä oli lennetty USA:ssa vain 69 tuntia. Konetta oli säilytetty hallissa ja huollot oli tehty ohjekirjojen mukaan. Koneen ohjaamo on niin kutsuttua late Cessna -tyyliä eli mittarit ovat analogisia viisarinäyttöisiä. Modernimpi versio digitaalisine viisareineen ja kuvaruutuineen olisi aiheuttanut Hukkasen mukaan lentäjille mittavan koulutus- ja harjoittelujakson, jotta olisi opittu toimimaan uudessa ympäristössä. Jatkuvaa koulutusta Kuopion Lentäjät järjestää jäsenilleen jatkuvaa koulutusta paitsi itse lentämisessä niin myös etsintä-, pelastus- ja palovalvontalentämisessä yhdessä Suomen Len-

16 topelastusseuran ja viranomaisten kanssa. Toukokuun lopulla järjestetty kolmipäiväinen lentopelastuskurssi toimi samalla vapaaehtoisen lentopelastuksen jatkokurssina. Kuopion pääharjoituksissa opittiin paitsi ilma-, vesistö- ja maastoetsintää sekä palolentokoulutusta myös johtamista hätätilanteissa. Konekalustona oli Rissalan SAR (Search and Rescue) -tukikohdan käytettävissä oleva lentokalusto ja muiden tukikohtien tuomaa omaa lentokalustoa. Kuopion Lentäjien uusi Cessna oli ollut kuitenkin niin ahkerassa käytössä, että sen huoltojakso täyttyi ja kone joutui määräaikaishuoltoon juuri ennen harjoitusta. Turvallisuudesta ei tingitä, vaikka olisi ollut mieluisaa käyttää uutta konetta tositoimissa ja antaa muidenkin kerhojen pilottien päästä uuden koneen ohjaimiin, Hukkanen kertoo. Perjantaista sunnuntaihin kestävään koulutukseen osallistui noin 30 vapaaehtoisen lentopelastuspalvelun lentäjää, tehtävänjohtajaa ja tähystäjää. Kurssille osallistui erityisesti Pohjois-Savon sekä Itä- ja Kaakkois-Suomen tukikohtien vapaaehtoisia. Kurssin aikana lentokoneilla tehtiin noin 30 harjoituslentoa. Lennoilla harjoitettiin lentäjien ja tähystäjien taitoja, kohteen etsimistä maastosta ja vesialueelta sekä yhteistyötä viranomaisten kanssa ja pelastusmiehistön opastusta pelastettavan kohteen luokse, Hukkanen kertoo. Etsintälennon miehistö valmistautumassa lentoon. Vas. Pekka Malinen, Juha Hartikainen ja Jari Alalahti. Vapaaehtoiset lentopelastajat ovat hälytysvalmiudessa toukokuun alusta syyskuun loppuun. Todellisiin etsintätehtäviin päästiin kurssin viimeisenä päivänä, kun harjoituslennon aikana poliisilta tuli tilaus henkilöetsintään. Vapaaehtoiset lentopelastajat ovat hälytysvalmiudessa toukokuun alusta syyskuun loppuun. Lentäjille ja tähystäjille on jaettu viikkovuorot, joten kaksi-kolme kertaa kesässä saa päivystää. Ja henkilöetsintälentoja tulee noin viisi kappaletta vuodessa. Esimerkiksi viime vuonna tuli SARhälytyksiä viisi kappaletta ja niistä kaksi etsintää johti etsittävän henkilön löytymiseen. Muissa tapauksissa etsittävä oli löytynyt ennen kuin kone ennätti etsintäalueelle. Metsäpalojen etsintä on mittavampaa toimintaa. Silloin lennetään tiettyä valvontareittiä pitkin ja tähyillään mahdollisia metsäpalon alkuja. Kerholla on kaksi valvontareittiä lennettävänä. Metsäpalovaroitusten aikana lennetään parhaimmillaan neljä valvontakierrosta päivässä. Yhteen kierrokseen menee noin kaksi tuntia aikaa. UUSI INSINÖÖRI 23

17 vapaalla Teksti: Mikko Sormunen Kuvat: Jarkko Heikkinen ja Katri Siivola Insinöörit pallolajien huipulla Oulussa Kaksi tekniikan taitajaa on yltänyt lajinsa huipulle Oulussa ja kantaa vastuuta kahdessa palloilun pääsarjajoukkueessa. Marko Aho oli lentopallossa Suomen mestaruuden voittaneen Sun Volleyn avainpelaaja. Pesäpallossa mitalia tavoittelevan Lipon peliä juonii tärkeällä lukkarin paikalla Hannu Huuskonen. Tietotekniikan insinööri Marko Aho oli lentopallossa Suomen mestaruuden voittaneen Sun Volleyn avainpelaaja. Hakkurin tehtävänä on iskeä pallo vastustajan kenttään tarkkuudella, viekkaudella ja ennen kaikkea voimalla. 33-vuotias Aho on tämän kevään uusia insinöörejä. Opinnot alkoivat jo 1990-luvulla, mutta intensiivisempi tutkinnon suorittaminen käynnistyi viisi vuotta sitten. Nyt paperit Rovaniemen ammattikorkeakoulusta ovat saapuneet. Rovaniemen Insinööriopiskelijoista Oulun Insinöörien jäseneksi siirtynyt Aho opiskeli koko ajan urheilu-uran ohessa. Loppuvaiheessa päiviä täyttivät myös työt tietotekniikan palvelualan yrityksessä Nice Oy:ssä. 26-vuotias Hannu Huuskonen sen sijaan valmistui nopeasti kotikaupunkinsa Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Paperikoneteknologian työpaikat vaan katosivat alan myllerryksessä. Valmistumisen jälkeen Huuskonen työskenteli suunnittelualan Elomaticilla. Viime vuoden hän on keskittynyt pesäpalloon päätoimisesti, kun insinöörin töitä ei Oulusta ole löytynyt. Lento- ja pesäpallossa eivät rahat pelaajapalkkioissa liiku. Jo se pakottaa miettimään uraa pidemmälle ja hankkimaan koulutusta, maajoukkueessakin pelannut Aho vastaa, kun kysyn, miksi pelaajien koulutustasot ovat perinteisesti sisäpalloilulajeissa ja pesiksessä korkeammat kuin jalkapallossa ja jääkiekossa. Vähän pelottaa niiden nuorten jääkiekkoilijoiden puolesta, jotka laittavat kaiken yhden kortin varaan. Lentopalloilijoiden on pakko miettiä oikeaa elämääkin, hän jatkaa. Pesäpallossa lukkarina Pesäpallossa mitalia tavoittelevan Lipon peliä juonii tärkeällä lukkarin paikalla insinööri Hannu Huuskonen. Ulkopelivuorolla koko pelin rytmi on lukkarin käsissä. Vastustajan pelin sotkeminen vaatii vahvaa päätä ja voimakasta itseluottamusta. Pesäpallossa lukkarin paikalle valikoituvat älykkäimmät ja juonikkaimmat pallonlyöjät. Huuskonen kuitenkin väittää, ettei insinöörimatematiikan kaavoista eikä todennäköisyyslaskelmista ole juuri ollut hyötyä. Ihmistuntemusta lukkari sen sijaan tarvitsee, jotta osaa valita jokaiselle lyöjälle sopivan tavan syöttää. Pesäpallo ja joukkueurheilu opettaa monenlaisia myös työelämässä tarvittavia taitoja. Tässä oppii olemaan ryhmässä ja saa olla erilaisten ihmisten kanssa. Urheilu opettaa tekemään nopeita päätöksiä ja valmistaa olemaan tiukoissa paikoissa. Pitää kantaa vastuuta ja näyttää esimerkkiä aivan kuten työelämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä, Aho täydentää. Urheilussa saadaan valmentajilta jatkuvasti rankkaakin palautetta. Työelämässä virheistä ei samalla tavalla suoraan 24

18 Marko Ahon pitkä ura huipentui Lentopalloliiton toimitusjohtajan luovuttamaan Suomen mestaruuspokaaliin sanota. Ehkä pitäisi. Joka tapauksessa en ota työelämässä palautteen antamisesta itseeni, kun sitä on kokenut niin paljon urheilussa. Ainesta luottamusmieheksi Ensi kesänä Insinööriliiton laaka lentää ja voima näkyy Hannu Huuskosen lyöntivuoroilla. Hänen mailassaan on tukena Uuden Insinööriliiton tarra. Aho olisi puheidensa perusteella hyvä valinta paitsi lentopallojoukkueen kapteeniksi myös insinöörien luottamusmieheksi. Hyvä joukkuehenki on yhtä tärkeä työpaikalla kuin urheilussa. Ilmapiiri töissä vaikuttaa hyvin paljon siihen, miten homma tehdään. Työpaikalla pitää uskaltaa puhua asioiden oikeilla nimillä ja siten voittaa mahdolliset ongelmat. Sun Volleyn historian ensimmäisen Suomen mestaruuden takeena oli juuri loistava joukkuehenki. Joukkue ei ollut yhtä nimivahva kuin vastustajansa varsinkaan sen jälkeen, kun lentisliigan pistepörssin neljä kertaa voittanut Aho loukkaantui puolivälieräsarjassa. Vaikka mies ei ratkaisupeleihin jalkavamman vuoksi voinut osallistua, kannusti pelipukuun sonnustautunut joukkuepelaaja pelikavereitaan kohti mestaruutta. Bambi-lempinimellä tunnetun lähes kaksimetrisen hakkurin yli kymmenvuotinen pääsarjaura huipentui ensimmäiseen Suomen mestaruuteen. Tästä eteenpäin työ on selkeästi ykkönen ja sen ehdoilla jatkan pelaamista. Huuskoselle on tulevana kesänä tulossa enemmän vastuuta mitalisuosikkina kauteen lähteneessä Lipossa. Miestä on povattu yhdeksi sarjan avainpelaajista. Olen tehnyt valtavasti hommia. Valmentajan vaatimustaso on ollut kova ja se on näkynyt parantuneena fysiikkana. Lipon legendaarisen lukkarin Kari Kallion lyöntinumeron viisi saaneelle Huuskoselle on tiedossa roolia myös sisäpeliin. Kauden ensimmäisessä pelissä insinööri kiitti vastuusta ja juoksi koko kauden ensimmäisen kunnarin. Ajolähtötilanteessa tehty kunniajuoksu ratkaisi pelin ja myös syöttölautasen äärellä syntyi tulosta niin, että mies valittiin ottelun avainpelaajaksi. UUSI INSINÖÖRI 25

19 maailmalta Teksti: Kirsi Tamminen n Kuva: Matti Rutonen Teknisten alojen opiskelu Viron valtion suojeluksessa Ministeri Tõnis Lukasin mielestä koulutusaiheiset keskustelut ovat samankaltaisia Virossa ja Suomessa. Viro on päässyt koulutuksessa hyviin tuloksiin pienillä resursseilla, sanoo opetusja tiedeministeri Tõnis Lukas (vas.). Oikealla istuu opetusneuvos Mika Keränen Viron opetus- ja tiedeministeriöstä. eljän vuoden perustutkinnon suo- virolaisinsinööreillä on -Nrittaneilla ollut hankaluuksia työskennellä Suomessa, sillä vaatimuksena on lähtökohtaisesti ollut viisivuotinen tutkinto, sanoo Viron opetus- ja tiedeministeri Tõnis Lukas. Nyt valmistuvilla insinööreillä tätä ongelmaa ei pitäisi enää olla. Euroopan unionin direktiivien mukaan oman alansa ammattilaiset, joilla on oikeus harjoittaa ammattiaan omassa maassaan, voivat tehdä sitä myös EU:n muissa jäsenmaissa, hän jatkaa. Liittyminen EU:hun vaikutti myönteisesti myös teknisen koulutuksen tasoon Virossa. Teknisten aineiden opetus sekä oppimisympäristön kehittäminen niin ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja korkeakouluissa on vahvistunut EU:n rakennerahastojen tuella. Myös opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus on kasvanut. Teknisten alojen opiskelijat ovat saaneet 10 prosenttia stipendeistä. Valtio kannustaa teknisille aloille Viron opetusministeriön mukaan valtio arvostaa teknistä koulutusta muiden luonnontieteiden ja teknologian osana. Lähes 40 prosenttia valtion rahoittamista opiskelijapaikoista Viron korkeakouluissa on suunnattu luonnontieteisiin ja teknologiaan. Tästä rahoituksesta runsas viidennes on suunnattu nimenomaan tekniikkaan, tuotantoon ja rakennusaloille. Ongelmana Virossa on, etteivät nuoret ole järin innostuneita opiskelemaan teknisillä aloilla. Kilpailua on vähän ja teknisille aloille pääsee hyvin helposti opiskelemaan. Opetusministeriön arvion mukaan suurin ongelma on kuitenkin opintojen keskeyttäminen. Se johtuu osittain työmarkkinoiden paineesta: opiskelijat saavat työpaikan ja jatkavat opintoja sivutoimisesti. Kansainvälinen taantuma on tosin jarruttanut tätä kehitystä. Panostamme valtiotasolla paljon nuoriin ja yritämme herättää heidän kiinnostusta luonnontieteellisiä ja teknisiä aloja kohtaan, Lukas kertoo. Myös lukion uusissa opintosuunnitelmissa on tavoitteena lisätä lukioaineisiin vapaaehtoisia teknologia-aineita kuten rakennuspiirtämistä, 3D-suunnittelua, robotiikkaa sekä IT-sovelluksia. Lukasin mukaan Viron nopea kehitys informaatioteknologiassa perustuu nopeaan kehitykseen koulujärjestelmässä. Jo 1990-luvun puolessa välissä Toomas Hendrik Ilves, Viron nykyinen presidentti, lanseerasi Tiikerin loikka -projektin. Hanke toi kouluihin tietokoneet ja internetin. Nyt ovat näkyvissä ensimmäiset innovaatiot, joita nuoret ovat aikuisina kehittäneet, Lukas kertoo. Esimerkkinä hän mainitsee Skypen, joka on internetin verkkopuheluihin tarkoitettu ilmainen sovellus. Sen kehittämisessä on ollut mukana virolaisia nuorukaisia. Opiskelijat vähenevät rajusti Tõnis Lukas on huolissaan maansa korkeakoulutuksen tasosta lähivuosina, sillä opiskelijamäärä vähenee opiskelijasta opiskelijaan. Pystyykö vironkielinen korkeakoulutusopetus säilymään maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä, hän aprikoi. Vironkielistä opetusta arvostetaan ja sen säilymistä pidetään tärkeänä. Ongelmana on syntyvien virolaisten määrän lasku. Kun 1990-luvun taitteessa Virossa syntyi vuosittain lasta, niin 10 vuotta myöhemmin syntyneiden määrä oli Nyttemmin syntyvyys on kääntynyt nousuun: tänä vuonna arvioidaan Virossa syntyvän lasta. Myös lukioita joudutaan lakkauttamaan runsaasti. Niiden määrä putoaa jyrkästi seuraavan kolmen vuoden aikana: neljännes ja paikoitellen jopa puolet lukioista sulkee ovensa. n 26

20 Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Kansainvälinen metalli haluaa raamittaa Nokiaa IMF:n pääsihteeri Jyrki Raina haluaa kehittää vuoropuhelua Nokian kanssa. Globaaleilla markkinoilla Nokiaan kohdistuu paineita sekä kuluttajilta että sijoittajilta. Hyvistä käytännöistä kertova yrityksen eettinen koodi Code of conduct ei enää ole riittävä osoitus vastuullisuudesta. IMF:n pääsihteeri Jyrki Raina ja IMF:n suomalaisten jäsenliittojen puheenjohtajat Pertti Porokari UIL:stä, Heikki Kauppi TEK:stä, Antti Rinne TU:sta ja Riku Aalto Metalliliitosta tapasivat Nokian johdosta Esko Ahon ja Olli- Pekka Kallasvuon tunnustellakseen mahdollisuuksia kansainvälisestä yhteistyöstä. IMF edustaa noin 25 miljoonaa metallityöntekijää yli 200 ammattiliitossa yli 100 maassa. Eniten jäseniä on autoklusterissa, seuraavaksi suurimmat ovat ICT-, teräs- ja laivanrakennusteollisuus. IMF on solminut 19 raamisopimusta metallialalla. Raamisopimus on monikansallisen yrityksen ja ay-liikkeen välinen globaali sopimus, jolla sovitaan siitä, että yritys kunnioittaa keskeisiä työelämän perusoikeuksia ja siitä, että sopimuksen noudattamista valvotaan. Yksikään suomalainen yritys ei ole raamisopimusta henkilöstönsä kanssa vielä solminut. IMF:n pääsihteeri Jyrki Raina toivookin, että suomalaisten lippulaiva ja maailman tärkeimpiin kuuluva ICTalan yritys Nokia kiinnostuisi asiasta. Hän kävi IMF:n suomalaisten jäsenliittojen UIL:n, TEK:n, TU:n ja Metalliliiton puheenjohtajien kanssa tapaamassa Nokian johtoa toukokuussa tunnustellakseen mahdollisuuksia kansainvälisestä yhteistyöstä. Tapaamisessa sovittiin, että vuoropuhelua jatketaan. Nokia tarjosi myönteistä globaalia kumppanuutta työehtojen kehittämiseksi. Raina uskoo, että Nokiakin vielä allekirjoittaa raamisopimuksen IMF:n kanssa. Kansainvälinen raamisopimus on osoitus yrityksessä toimivasta valvonnasta. Samalla se on hyvä viestintäkanava. Alihankintaketjujen riskit Raina kiertää työkseen liittonsa asialla eri puolilla maailmaa ja näkee aitiopaikalta globalisaation mukanaan tuomat ongelmat. Työntekijöiden oikeuksien ja ammattiyhdistysliikkeen toiminnan puolustaminen vaatii meiltä jatkuvaa ja nopeaa IMF:n pääsihteeri Jyrki Raina toivoo suomalaisilta metallialan liitoilta vetoapua suomalaisten globaalien yritysten valvomisessa. puuttumista, pääsihteeri toteaa. Siksi on tärkeää rakentaa ay-verkostoja ylikansallisiin yrityksiin. Varsinkin alihankintaketjuissa muhii ympäristöön liittyviä riskipommeja, Raina tietää. Luulisi yritysten olevan kiinnostuneita maineensa puhtaana pitämisestä. Myös vuokratyövoiman käyttö ja epätyypilliset työt ovat räjähtämässä käsiin. IMF haluaakin olla partneri globaalisti toimivien yritysten kanssa. Parhaiten se tapahtuu neuvottelemalla niiden kanssa raamisopimus. Näin pelisäännöt työntekijöiden kohtelusta ja ay-liikkeen oikeuksista on sovittu maailmanlaajuisesti. n UUSI INSINÖÖRI 27

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutuksen uudet suuntaukset Jarmo Perttula 1. Suhdanteiden vaikutus Hakijoiden määrä lisääntyy jopa moninkertaistuu Lomautusten sijaan lomautuskoulutus esim. telakka

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta Ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palvelussuhteen ehdoista

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Opettajien edunvalvoja

Opettajien edunvalvoja Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Ajankohtaista edunvalvonnasta

Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen 13.5.2015 Jyväskylä Ammatilliset opettajat, AO, ry varapuheenjohtaja OAJ:n ammatilliset opettajat, OAO 2. varapuheenjohtaja OAJ:n valtuutettu

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

OSAAMISEN TULEVAISUUS

OSAAMISEN TULEVAISUUS OSAAMISEN TULEVAISUUS SKOL konsulttipäivä 10.4.2017 Markku Moilanen, SKOL ry hallituksen puheenjohtaja, Ramboll Finland Oy hallituksen puheenjohtaja 1 OSAAMINEN VANHENEE, ELLEI SITÄ UUDISTETA JATKUVASTI

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2012

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2012 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2012 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK TYÖLLISYYSKATSAUS I/2012 1 782 diplomi- insinööriä työttöminä maaliskuussa 2012, lomautettuja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

B-Joukkue - Pelaajapalaveri

B-Joukkue - Pelaajapalaveri B-Joukkue - Pelaajapalaveri 12.5.2016 B-joukkueen pelaajat + toimihenkilöt Jääkiekkoliiton Arvot B-joukkueen Arvot B-joukkueen Tavoite Pelaajien toiveet Harjoittelu Pelaaminen Harjoittelu ja säännöt Pelaaminen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

suomalainen palkkarakenne

suomalainen palkkarakenne suomalainen palkkarakenne Muutokset syyt seuraukset Rita Asplund & Merja Kauhanen (toim.) Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Palkansaajien tutkimuslaitos Taloustieto Oy ETLA B245 ISSN 0356-7443 Palkansaajien

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot