e Antti Korpilahti Antero Varhimo Sirkka Keskinen Jussi Lemmetty

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "e Antti Korpilahti Antero Varhimo Sirkka Keskinen Jussi Lemmetty"

Transkriptio

1 METSATEHO / MÄTYKUITUPUU MIIMILATVALÄPIMITA VAIKUTUS PUUHAKITAA JA SELLUVALMISTUKSEE e Antti Korpilahti Antero Varhimo Sirkka Keskinen Jussi Lemmetty Ensiharuennuksen kuitupuulla sellun tuotantokustannukset olivat edullisimmillaan, lwn minimilatvaläpimitta vaihteli välillä ; suhteelliset sellun tuotantokustannuhset vaihtelivat silloin välillä. Viiden senttimetrin minimiläpimitalla ne olivat 3 ja neljän sekä yhdeksän senttimetrin läpimitoilla. Kuitupuun minimilatvaläpimitan vaikutus sellun tuotantokustannuksiin oli ensiharvennuspuulla suurempi kuin myöhempien hakkuiden puulla, jolla suhteelliset kustannukset vaihtelivat välillä 2, kun minimilatvaläpimittaa muutettiin :stä :iin. Tuotantokustannukset sisälsivät kantohinnan, puun hankintakustannukset, tehdaskäsittelyn ja sellunvalmistuksen muuttuvat kustannukset sekä sivutuotehyvitykset. JOHDATO Rungosta saatavan kuitupuun määrä ja pölkkyjen mitat riippuvat sovellettavasta minimilatvaläpimitasta ja pölkytysohjeesta. Pölkkyjen mittojen muuttuminen vaikuttaa puutavaran korjuutyöhön ja muuhun käsittelyyn käsittelyyksikköjen koon j a käsittelyn ajanmenekkien muuttumisen vuoksi. Puuraakaaineen ominaisuudet, kuten kuoren osuus, puuaineen tiheys ja kuidunpituus vaihtelevat rungon eri osissa. Minimimittojen muuttaminen vaikuttaa näistä syistä myös massanvalmistuksen puunkulutukseen, massan laatuun, sivutuotteiden määrään ja energiataseeseen. äiden seikkojen kautta massanvalmistuksen kustannukset ja massan ominaisuudetkin muuttuvat. Metsäteho on tutkinut puunkorjuuta, puutavar a n kuljetusta ja käsittelyä erilaisissa toimintaoloissa. KCL puolestaan on tutkinut mm. pienpuun ominaisuuksia ja kuitupuun minimiläpimitan vaikutusta sellunvalmistuksessa. Tämä t utkimus tehtiin Metsätehon ja KCL:n yhteistyönä, ja siinä selvitettiin minimiläpimitan vaikutusta sekä puunhankintaan että sellunvalmistukseen. Tutkimus tehtiin mäntykuitupuulla, j a a ineistona käytettiin käytännön leimikkotietoja. Metsätehossa määritettiin kuitupuukertymät ja hankintakustannukset, KCL:ssa tehtiin sellunvalmi tuksen tarkastelut. TUTKIMIE Tutkimuksessa tarkasteltiin puunhankinna n ja sellunvalmistuk en kustannuks ia ensiharvenn uksen, myöhemmä n h arvennuksen ja pääteh akkuun mäntykuitupuulla. Ensiharvennuksen ainei tona käytettiin aiempien tutkimusten yhteydessä mitattujen ensiharvennusmä nniköiden runkolukusarjoja. Puusto kuvattiin 2 :n rinnankorkeusläpimittaluokin, ja puille m ääritettiin myös pituusvaihtelu lä pimittaluokan sisällä. Poistuman tilavuus oli 2, m 3 /ha a inespuuta, kun minimilatvalä pimitta oli. Myöhemmän h arvennuksen ja pääteh akkuun leimikkoaineistona k äytettiin pystymittausaineiston männiköitä. Harvennuksessa poistuma oli m 3 /ha ainespuuta, josta puolet oli kuitupuuta, kun minimilatvaläpimitta oli. Pääteh akkuussa poistuma oli 2 m 3 /ha,jo ta kuitupuuta m 3 /ha. Rungot pölkytettiinja niiden tilavuudct laskettiin eril a isille mi nimilatvaläpimitoi lle run kokäyräyhtälöiden avu la. Tässä ra portissa esitetään tu lokset tarka telui s ta, joissa pölkkyjen pituus oli 2, metri ä. METSÄTEOLLISUUS

2 H akkuun j a metsäkuljetuksen ajanmenekit maaritettiin laskennallisesti työnvaiheittain. Lasken ta peru stui aiempiin tutkimustietoihin, joita t äydennettiin puutavar a n valmistuksesta hankituilla aikatutkimusti edoilla. Puutavar a n valmistuksen tarkastelu perustui keskikokoisen yksioteharvesterin j a met säkulj etus keskikokoisen kuormatraktorin k äyttöön. Puutavar a n ka ukokuljetus oletettiin t ehtäväksi tavanomaisella puutavaravarusteisella autoyhdistelmällä. Sellunvalmis tuksen tarkastelut tehtiin KCL:ssa aiempien tutkimusten yhteydessä r akennetulla laske nta mallilla. Laskentaperusteet tarkistettiin mm. ensiha rve nnusmäntyjen ominaisuuksia ja rumpukuorinn a n puuainesh ävikkiä koskevilla uusimmilla tutkimustuloksilla. Laskentamallissa otetaan huomioon mm. puuaineen tiheyden vaihtelu rungon eri osissa, puua ineen h ävikki tehdaskäsittelyn aika na, valkaistun massan saanto, energiatase j a sivutuotteet. Puuraak a a ineen ominaisuudet vaihtelevat puun eri korkeuksilla. Sellunvalmistuksen t arkastelussa vaihtelu otettiin huomioon siten, että lähtötiedot mää ritettiin runkopuull e 2 :n ka penemisalueittain. Tehd askäsittelyn osalta tarkastelu k äsitt ää vain muuttuva t ku stannukset. käyttöosan pienenemisen että pienimpien runkojen poisjäämisen vuoksi. Kun minimilatvaläpimittaa muutettiin, rungon ainespuutilavuuden muutos oli ku ssakin rinna n korkeusläpimittaluokassa suurilla minimiläpimitoilla s uurempi kuin pienillä. Esimerkiksi rinnan tasalt a :n luokissa rungon suhteelliset ainespuutilavuudet olivat eri minimiläpimitoilla oheisen asetelman mukaiset. Rinnantasalta :n rungoilla minimilatvaläpimitta saattoi olla enintään. Sen mukaista tilavuutta merkittiin sadalla. Järeämmillä rungoilla vertailut tehtiin :n latvaläpimitan mukaisiin t ilavuuksiin. Rungon suhteellinen ainespuutilavuus, kun d 3 on TULOKSET ESIHARVEUKSESSA Poistettavat rungot ja ainespuukertymä Hakkuu, metsäkuljetus ja kaukokuljetus Kun kuitupuun minimilatvaläpimitta oli, poistettavista rungoista valtaosa kuului rinnankorkeusläpimittaluokkiin j a. Kun minimiia tvalä pimitta nostettiin :iin j a suuremmaksi, ainespuun mitat täyttävien runkojen lukumäär ä väheni merkittävästi j a samalla ainespuukertymä piene ni (ta ulukko ). Kertymä pieneni sekä rungon Minimilatvaläpimitta vaikuttaa hakkuun työnvaih eista suor anaisesti vain puutavaranvalmistuksen (ka rsinna n ja katkonnan) ajanmenekkiin. Muiden työnvaiheiden puukohtainen ajanmenekki ei juurikaan muutu, mutta ainespuutilavuuden muutosten vuoksi h ak k uun tuottavuus muuttuu. Hakkuun työnvaiheittaiset aj a nmenekit muodostuvat seuraavasti: TAULUKKO Poistuma männikön ensiharvennuksessa erilaisilla kuitupuun minimiläpimitoilla Poistuma, kpl/ha Rungonkoko, dm3 ainespuuta 2 2,,2 2,,3 2,3,3 3, 2,, 3, 3, 2, 22,, 2 AinesSuhteelpuuIinen kertymä, kertymä m3/ha kuj.tupuulle sovellettava minimilä pimitta ei juurikaan vaikuta työpist eiden lukumäärään ja siirtymisten kokonaisaikaan, mutta kun minimiläpimitta suuren ee, ainespuukertymä vähenee ja siirtymisaika/m 3 kasvaa kaatoaika riippuu puun kokonaistilavuudesta j a k asvaa puun koon suuretessa; puukohtainen aika ei riipu minimiläpimitasta, mutta aikam 3 muuttuu ainespuutilavuuden muuttuessa puutavaranvalmistuksen aj a nmen ekki riippuu karsintamatkasta j a rungon katk aisujen luk um äär ästä; kun minimiläpimitta suurenee, valmistusaika vähenee kun ensiharve nnuksessa sovelletaan s u uria minimilatvalä pimittoja, ajourilta on raivattava ala mittaisia puita, mikä lisää h akkuun ajanmenekkiä ja kustannuksia.

3 Minimilatvalä pimitta vaikuttaa metsäkuljetukseen kahdella tavalla. Kun minimimittaa suurennetaan, kertym ä leimikolta ja samasta työpisteestä k uormattava puumäär ä vähenevät. e alentavat metsäkuljetukse n tuottavuutta. Toi saalta pölkkyjen j äreytyminen parantaa kuorman kiintotilavuutta, mutta se ei riitä korvaamaan kertymän muutoksesta johtuvaa tuottavuuden lasku a. Tämän tutkimuksen en siharvennusleimikolla h akkuun j a metsäkuljetuksen s uhte elliset t uottav uude t eri minimilatvaläpimitoilla esitetään taulukossa 2. TAULU KKO 2 Kuitupuun minimilatvaläpimitan vaikutus hakkuun ja metsäkuljetuksen su hteel liseen tuottavuuteen Kuilupuun suhteelliset hankintakustannukset ensiharvennusmänniköllä Erittely Minimilatvaläpimitta, Hakkuu Metsäkuljetus, 2m 2 2 Kaukokuljetus, km Muut, 3 mkfm3 Hankintakust. yhteensä minimilatvaläpimitta oli (taulukko 3). j a : n minimiläpimitoilla h a nkintakustann ukset olivat noin % suuremm at kuin vertailuna olleen :n läpimita n tapauksessa, j a :n lä pimitalla lähes nelj änn eksen suuremmat. Suhteellinen tuottavuus Hakkuu TAULUKKO 3 Metsäkuljetus 2 Sellunvalmistus Sellunvalmistuksen tarkasteluja varten ainespuukertymä laskettiin rungoittain 2 :n paksuusalueittain (kuva ). Sellunvalmistukseen vaikuttavat seikat, kuten ain espuun h ävikki j a puuaineen ominaisuudet, määritettiin pölkkyjen paksuusalueittain. Kuitupuun minimilä pimitta vaikuttaa puutavar an autokuljetukseen suoran aisesti vain vähän. Kokonaishankintakustannuksien määrityksessä muut kustannukset, kuten puutavarankäsittely, mittaus ja organisaatiokustannukset, pidettiin sama nsuuruisina eri läpimittavaihtoehdoissa. Kuitupuun hankintakustannukset olivat tutkimuksen leimikolla k äytännöllisesti katsoen samansuuruiset, kun Rumpukuorinnan tutkimukset osoittavat, että ainespuun h ävikki on suuri varsinkin silloin, kun pienilä pimittaiset pölkyt takertuvat rummun kuorirakoihin ja katkeilevat. Kun kuoriraot ovat mm leveät, ainespuun hävikki lisääntyy voimakkaasti silloin, kun minimiläpimittaa pienennetään :stä :iin. Tarkast elluilla minimilatvalä pimitoilla keskimääräinen ainespuun h ävikki vaihteli ensiharvennuspuulla 3,, %. m3/ha r,,.,,,. usalue, 3 I?JI 2 E!l2 2 [)... Min imi latvaläpimitta, Kuva. A inespuu kertymä ensi harvennusmä nnikössä eri m inim iläpimitoilla run kojen paks uusalueitta in 3

4 ..... c:=j puunkulutus tuotantokustannus 2 "", " n r:::j.. r r... Rungon paksuusalue, Kuva 2. Suhteellinen puunkulutus ja sellunvalmistuskustannukset rungon paksuusalueittain ensi harven nusmännyllä Sellutonnin valmistuksee n ta rvittava puumäär ä riippuu kuorintah ä vikin lisäksi oleellisesti puuaineen tiheydest ä ja osuudesta kuorellisesta runkopuusta. Edullisinta sellunvalmistus on rungon 2 :n läpimittaalueelta, jolloin puunkulutuskin on pienimmill ään (kuva 2). Tarkast ellun ensiha rvennusleimikon puilla sellunvalmistus oli edullisimmill aan :n minimilä pimitta a sovellettaessa. Valmistuskust annukset oliva t kuite nkin :n minimilä pimitoill a jokseenkin sam a nsuurui set (ta ulukko ). Pienemm ät minimilatval ä pimita t johtiva t korkeampiin kokona iskusta nnuksiin, samoin :n vaihtoehto. Ta rkast elu koski siis sellunvalmistuksen kust a nnuksia; sen ulkopuol elle jäivä t saadun massan ominaisuudet ja niiden a rvotta minen. T a ulukossa esitetty puun samaku st a nnushinta osoittaa sen kuitupuun suhteellisen tehd ashinnan, jolla sellunvalmistuksen kokotaulukko Sellunvalmistustarkastelun päätu lokset ensi harven nusmännyllä. Arvot suhtee llisia, vertailuperusteena :n minimilatvaläpimitan tilan ne Erittely Pu un tehdashinta Puunkulutus 2 Puuhäviö, % 3,,,3,2, Sellunvalmistuskust. 3 Puun samakustannushinta 3, 2,3 2 naiskust a nnukset ovat kaikissa t a pauksissa :n minimilatvalä pimittavaihtoehdon mukaisia. TULOKSET MYÖHEMMISSÄ HARVEUKSISSA JA PÄÄTEHAKKUISSA Ainespuukertymä Myöh emmissä h arvennuksissa j a päät ehakkuussa minimilatvalä pimita n muutokset vaikuttavat vain rungoist a saat avaan kuit upuukertym ään. Paist ett avien runkoj en lukumäär ä on kussakin vaihtoeh dossa sam a. Siksi kuitupuun määr ä vaihtelee n äissä hakkuutavoissa paljon väh emmän kuin en siharvennuksessa (t a ulukko ). Sam aan suuntaan T AULUKKO Kuitupuukertymät männikön m uussa harvennuksessa ja päätehakkuussa erilaisi lla minimiläpimitoilla Muu harvennus Kertymä, m 3/ha Päätehakkuu Suht. kertymä Kertymä, m 3/ha Suht. kertymä 3, 2,2 3,, 3,3 2 3,, 32,, 2,, 2 2, 2,

5 vaikuttaa lisäksi se, että järeiden runkojen kuitupuuosa kapenee voimakkaammin kuin pienikokoinen ensiharvennuspuu. Tiheä metsikkö Hoidettu metsikkö Korjuu ja kuljetus 2 Kuitupuun minimilatvaläpimitan ja määrän muutos ei vaikuta muissa hakkuissa kuin ensiharvennuksessa niin voimakkaasti ja samalla tavoin puunkorjuun tuottavuuteen ja kustannuksiin kuin pelkkää kuitupuuta valmistettaessa ja kulj etettaessa. Kun puunhankinnan kustannuksille :n vaihtoehdossa annettiin arvo, vaihtelivat hankinta. kustannukset myöhemmässä h arvennuksessa ja päätehakkuussa 2, kun latvaläpimitta vaihteli :stä :iin Kuva 3. Suhteelliset sellunvalmistuskustannukset erilaisilla ensiharvennusmänniköillä. Vertailuarvona () tiheä metsikkö, minimiläpimitta Sellunvalmistus Myöhemmistä hakkuista saatava kuitupuu poikkesi koostumukseltaan oleellisesti ensiharvennuspuusta. Runkojen pienimpien kapenemisalueiden puumäärät olivat vain muutamia prosentteja kuitupuun kokonaiskertymistä. Pienen tiheyden omaavan ja sellun saannon kannalta huonon puuraakaaineen määrä oli vähäinen, ja puunkulutus sellutonnia kohti säilyi hyvänä eri minimiläpimitoilla. Puunkäsitt elyn ainespuun hävikki oli enimmillään myöhempien ha:rvennusten puulla, % ja päätehakkuun vaihtoehdoissa, %. Sellunvalmistuskustannukset vaihtelivat melko vähän eri minimiläpimitoilla (taulukko ). Hoidettu ensiharvennus... 2 Tiheä ensiharvennus Päätehakk uu ttmuu harvennus... 2 _ / _:: ;z El!!! l!i i!i Kuva. Suhteelliset sellunvalmistuskustannukset männyllä. Vertailuarvona () päätehakkuu, minimiläpimitta TAULUKKO Erittely Suhteellinen tehdashinta ja sellun tuotantokustannukset muun harvennuksen ja päätehakkuun mäntykuilupuulla TARKASTELU Muu harvennus Puun tehdashinta 2 Sellun tuotantokustannukset Päätehakkuu Puun tehdashinta Sellun tuotantokustannukset 2 Puunhankintaa ja sellunvalmistusta tarkasteltiin erityyppisillä ensiharvennusleimikoilla. Sellunvalmistuksen kustannukset muodostuivat sitä korkeammiksi mitä enemmän pienikokoisia puita otettiin käsittelyyn. e lisäsivät kustannuksia erityisesti pienimpiä minimiläpimittoja sovellettaessa (kuva 3). Kuvassa tiheä metsikkö esittää edellä raportoitua ensiharvennusleimikkoa. Siinä rinnantasalta ja senttisten puiden osuus oli kolmannes poistuman koko runkoluvusta, mutta niistä ei saatu :n latvaläpimitalla ainespuuta. Hoidetun met.s ikön vaihtoehdossa pienimmät puut olivat rinnantasalta senttisiä. iiden osuus poistuman runkoluvusta oli noin %.

6 Sellunvalmistus ensiharvennuspuusta on huomattavasti kalliimpaa kuin myöhempien harvennusten ja päätehakkuun kuitupuusta (kuva ). Kun ensiharvennuksessa hakataan pelkästään pienikokoisia kuitupuita, hakkuun tuottavuusjää pieneksi ja kustannukset, jotka kaikki kohdistuvat kuitupuulle, muodostuvat suuriksi. Myöhemmissä harvennuksissa ja päätehakkuissa merkittävästä osasta tai valtaosasta hakattavia puita saadaan sekä tukkia että k uitupuuta. Silloin myös merkittävä osa kaikille puutavaralajeille yhteisestä tekoajasta ja sitä vastaavista kustannuksista kohdistuu t ukkipuulle. Lisäksi myöhempien hakkuiden kuiturungotkin ovat järeämpiä kuin ensiharvennuksen rungot, jolloin korjuun tuottavuus on suurempi. Ensiharvennuspuun korjuukustannukset ovatkin noin kolminkertaiset päätehakkuun kuitupuun korjuuseen nähden. Järeiden runkojen latvat (kuitupuuosa) kapenevat voimakkaammin kuin ensiharvennuspuiden r ungot. Siitä seuraa, että runkojen pienimpien läpimittaalueiden puumäärä jää myöhemmissä hakkuissa suhteellisesti paljon pienemmäksi kuin ensiharvennuksissa. Siksi sellun valmistaminenkin on edullisempaa myöhemmistä hakkuista saatavasta puutavarasta kuin ensiharvennuspuusta. Ensiharvennusten puunkorjuuta on pyritty tehostamaan mm. joukkokäsittelyllä. Joukkokäsittelykokeiluissa koneellisen hakkuun tehotuntituottavu utta on ensiharvennuksissa voitu lisätä noin 2 %. äin suuri tuottavuuden lisäys alentaa korjuukustannuksia selvästi. Edellä kuvatulla tiheäpuustoisella leimikolla :n minimiläpimittaa soveuettaessa sellun suhteelliset tuotantokustannukset alenisivat tasolle 2 (ks. kuva 3). Ensiharvennuspuu n hankintaan on kehitetty myös kokopuunakorjuun menetelmiä. Kokeiluissa ja tutkimuksiin perustuvissa laskelmissa niillä tuotetun selluhakkeen tuotantokustannukset ovat jääneet joissakin tapauksissa selvästi pienemmiksi kuin karsittuna tavaralajina korju un, rumpukuorinnan ja haketuksen kustannukset. Minimiläpimittatarkastelu kuitenkin osoittaa, että sellu nvalmistu s latvakuitupuuta sisältävästä kokopuuraakaaineesta ei välttämättä ole kokonaistaloudellisesti kovinkaan edullista. Paitsi sellun valmistuskustannukset myös sen paperitekniset ominaisuudet riippuvat pu uraakaaineesta. Siten puu n eri osista ja erilaisista puista tehdyt massat ovat eriarvoisia. Tässä t utkimuksessa näitä arvosuhteita ei pyritty selvittämään. e Asiasanat: kuitupuu, minimiläpimitta, sellu nvalmistus Metsäteho Review / EFFECT OF TOP DIAMETER O WOOD HAAVESTIG AD PRODUCTIO OF PIE PULP The aim of the study was to clarify how the wood yie ld, harvesting cost a nd the production cost of pulp depend on the top diameter of pulpwood. The study focused on pine wood; both harvesting ofpulpwood stems from selective thinnings as well as the tops of sawtimber stems were studied. The study was done in cooperation by Metsäteho and the Finnish Pulp and Paper Research Institute. In the case of first thinning, when the average stem size was about, m 3, the production cost (incl uding harvesting cost) of pulp was quite stable when the minimmn top diameter varied between and. When the top diameter was set at fo ur or i,en centimetres, pulp production cost some o/o extra. When applying a very small top diameter, pulp production suffered for the low density of the top wood materia!, the proportional high bark content ofpulpwood, and losses ofwood materia! during debarking and pulp production. When applying a top diameter of ten centimetres or even greater top diametres, the wood yield from stands remained low resulting in uneconomically high harvesting costs. In later thinnings and combined sawtimber and pulpwood harvesting, the stru cture of the harvesting costs differed from that of first thinning, resulting in only moderate changes in the production cost of pulp. Key words : pulp wood, minimmn top diameter, pulp production METSÄTEHO Postios: PL, HELSIKI ISS 233X Helsinki Painovalmiste Katuos: Unioninkatu, HELSIKI Faksi: () 22 Puhelin : () 2 2

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset

Lisätiedot

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI

Lisätiedot

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5

Lisätiedot

Joukkohakkuu aines- ja energiapuun

Joukkohakkuu aines- ja energiapuun Metsätehon raportti 137 20.9.2002 Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen

Lisätiedot

Tavaralaji- ja energia-ainespuumenetelmien kilpailukyky ensiharvennuksilla

Tavaralaji- ja energia-ainespuumenetelmien kilpailukyky ensiharvennuksilla Tavaralaji- ja energia-ainespuumenetelmien kilpailukyky ensiharvennuksilla Antti Korpilahti Asko Poikela Metsätehon raportti 36 19.12.1997 Konsortiohanke: A. Ahlström Osakeyhtiö, Enso Oyj, Metsähallitus,

Lisätiedot

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005 Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu. 20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii

Lisätiedot

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 . IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka

Lisätiedot

Ensiharvennusmänty sellutehtaan raaka-aineena. Metsätehon raportti 24 30.5.1997

Ensiharvennusmänty sellutehtaan raaka-aineena. Metsätehon raportti 24 30.5.1997 mänty sellutehtaan raaka-aineena Vesa Imponen Pentti Hakkila Risto Lilleberg Olavi Pennanen Antero Varhimo Metsätehon raportti 24 30..199 Konsortiohanke Asiasanat: ensiharvennusmänty, raaka-aineominaisuudet,

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

KORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275

KORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275 METSÄTEHON KATSAUS l0/968 PUUTAVARAN PITUUDEN J A K A R S I N N A N LAADUN VAIKUTUS KORJUUKUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275 Metsäteho on suorittanut useita tutkimuksia, joilla on pyritty

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 3/2011 (748) BIOENERGIA - ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa

Lisätiedot

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

Energiapuun hankinta nuorista metsistä

Energiapuun hankinta nuorista metsistä Metsätehon raportti 141 5.12.2002 Energiapuun hankinta nuorista metsistä Antti Korpilahti Jouko Örn Energiapuun hankinta nuorista metsistä Antti Korpilahti Jouko Örn Metsätehon raportti 141 5.12.2002 Konsortiohanke:

Lisätiedot

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella

Lisätiedot

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren

Lisätiedot

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Energiapuun hankinta taimikon harvennuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä

Energiapuun hankinta taimikon harvennuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä Energiapuun hankinta taimikon harvennuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä Bioenergian tutkimusohjelmassa saavutettujen tulosten arviointi Tutkimusohjelman johtoryhmän toimeksianto Jarmo Hämäläinen Antti

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA

e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA ,. ~ ~ ETS..TEHO e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA Jarmo Hämäläinen Risto Lilleberg Tutkimuksessa kokeiltiin Naarva-kaatolaitteella varustettua kuormatraktoria varttuneen taimikon harvennuksessa

Lisätiedot

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

KEHITTYVÄ PUUHUOLTO 2007 SEMINAARI METSÄAMMATTILAISILLE

KEHITTYVÄ PUUHUOLTO 2007 SEMINAARI METSÄAMMATTILAISILLE Seminaari metsäammattilaisille KEHITTYVÄ PUUHUOLTO 2007 Seminaari metsäammattilaisille KEHITTYVÄ PUUHUOLTO 2007 Seminaarijulkaisu 14. 15.2.2007 Paviljonki Jyväskylä ISBN: 978-951-673-198-1 (nid.) ISBN:

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat

Lisätiedot

Hake-, osapuu- ja puutavaralajimenetelmien taloudellisuus sellutehtaan puunhankinnassa

Hake-, osapuu- ja puutavaralajimenetelmien taloudellisuus sellutehtaan puunhankinnassa Hake-, osapuu- ja puutavaralajimenetelmien taloudellisuus sellutehtaan puunhankinnassa Vesa Imponen Sirkka Keskinen Antti Korpilahti Jussi Lemmetty Risto Lilleberg Olavi Pennanen Asko Poikela Tuomo Vuorenpää

Lisätiedot

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin

Lisätiedot

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg METSÄTEHO 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOISSUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA Risto Lilleberg FMG 991756 H hakkuukoneeseen kehitettyä joukkokäsittelylaitetta tutkittiin PohjoisSuomen päätehakkuissa ja selvitettiin

Lisätiedot

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti

Lisätiedot

VAKOLAn tiedote 82/2000

VAKOLAn tiedote 82/2000 414, Maatalouden tutkimuskeskus VAKOLAn tiedote 82/2000 Jukka Pietilä, Henrik Heräjärvi, Reta Stöd Pienen pyöreän puun käyttö rakentamisessa II Suomen rakennuspuuvarat Rakennuspuun korjuukustannukset Rakennuspuun

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Männyn ja koivun ensiharvennusmetsiköiden

Männyn ja koivun ensiharvennusmetsiköiden Konsortiohanke Männyn ja koivun ensiharvennusmetsiköiden ja puuaineen ominaisuuksia Antti Korpilahti Antero Varhimo Mats Backman Kaarlo Rieppo Metsätehon raportti 85 10.1.2000 Männyn ja koivun ensiharvennusmetsiköiden

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Tutkimuskokonaisuus ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Vesa Imponen ja Jouko Örn Rahoittajat Osakkaat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa

Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 26 22.7.1997 Konsortiohanke: Enso Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pinomäki Oy, UPM-Kymmene

Lisätiedot

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967 METSÄTEHON KATSAUS 15/1967 LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tied~tuksesta 269 Metsätehon toimesta suoritettiin kustannustilastoihin, aikatutkimuksiin

Lisätiedot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien

Lisätiedot

Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät

Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät ISBN 951-40-1964-4 ISSN 1795-150X Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät Jani Heikkilä, Juha Laitila, Vesa Tanttu, Jari Lindblad, Matti Sirén, Antti Asikainen, Karri Pasanen ja Kari

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010 Jyrki Raitila, projektipäällikkö 1 Hankkeen organisointi ja kesto Hanketta hallinnoi Keski-Suomen metsäkeskus Hankkeen toteutus metsäkeskuksen

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo

Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET

KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET 0 METSÄTEHON KATSAUS E R I 1 L I N E N PUUTAVARAN KAHMAINNOSTURI KUORMAUKSESSA Erilaisien hankintamenetelmien tutkimisen yhteydessä kerättiin aineistoa myös autoonkuormauksesta. Tällöin pyrittiin selvittämään

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences

Lisätiedot

tehostamisvaraa? WOODVALUE hankkeen tuloksia Heikki Korpunen Hämeenlinna 6.9.2012

tehostamisvaraa? WOODVALUE hankkeen tuloksia Heikki Korpunen Hämeenlinna 6.9.2012 Onko puun hankinnan ja käytön ketjuissa tehostamisvaraa? WOODVALUE hankkeen tuloksia PUUvastaa haasteisiin: Puutametsästä markkinoille Heikki Korpunen Hämeenlinna 6.9.2012 Esityksen sisältö Puun arvoketjututkimuksen

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE 25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä

Lisätiedot

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 3/1995 HARVENNUSTAPA MÄNNIKÖN ENSIHARVENNUKSESSA. Risto Lilleberg

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 3/1995 HARVENNUSTAPA MÄNNIKÖN ENSIHARVENNUKSESSA. Risto Lilleberg METSÄTEHO 3/1995 HARVENNUSTAPA MÄNNIKÖN ENSIHARVENNUKSESSA Risto Lilleberg Tässä tutkimuksessa selvitettiin alaharvennuksen ja laatuharvennuksen eroja puuntuotannon, puunkorjuun ja puun j alostusarvon

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

Puutavaran tilavuuspainon määrittäminen. Metsätehon raportti 7 5.12.1996. Osakkaiden yhteishanke

Puutavaran tilavuuspainon määrittäminen. Metsätehon raportti 7 5.12.1996. Osakkaiden yhteishanke Puutavaran tilavuuspainon määrittäminen Jari Marjomaa Kimmo Uurtamo Metsätehon raportti 7 5.12.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: puutavaran mittaus, tehdasmittaus, puutavaran tuoretiheys Helsinki

Lisätiedot

Puuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena

Puuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena Puuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena Antti Asikainen Metla, Joensuu EU Open Days: Bioenergia yksi Itä- Suomen mahdollisuuksista 30.10.2009 Kuopio Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan

Lisätiedot