(XURRSSDODLQHQWLHWR\KWHLVNXQWD

Transkriptio

1 63((&+ (UNNL/LLNDQHQ Euroopan komission jäsen vastuualueenaan yritystoiminta ja tietoyhteiskunta (XURRSSDODLQHQWLHWR\KWHLVNXQWD STTK:n Tietoalan Foorumi +HOVLQNLKHOPLNXXWD

2 Dynaaminen tietoon perustuva talous luo perustan kestävälle kasvulle, lisääntyvälle työllisyydelle ja sosiaaliselle yhteisyydelle. Nämä tavoitteet valtioiden ja hallitusten päämiehet vahvistivat Euroopalle Lissabonin huippukokouksessa kohta kaksi vuotta sitten. Tietoyhteiskunnan eurooppalainen malli painottaa sekä kilpailukykyä että sosiaalista yhteisyyttä. Syntyperä, sukupuoli, varallisuus tai kotipaikka saati vammaisuus eivät saa johtaa syrjäytymiseen tietoyhteiskunnasta. Päinvastoin, tietotekniikan mahdollisuuksia pitää käyttää hyväksi lähtökohtaerojen tasoittamiseen. Nyt kun kaksi vuotta on kulunut siitä kun Lissabonin strategia lyötiin lukkoon, EU valmistautuu uuteen huippukokoukseen Barcelonassa. On aika katsoa, mihin asti on päästy ja mitkä ovat nyt suurimmat haasteet. Millainen on Euroopan kilpailukyky maailmanlaajuisesti? Miten pitkälle on päästy eeuropen toteuttamisessa? Millaisia haasteita on edessä tietoteknisen osaamisen kehittämisessä? Ensinnäkin kilpailukyvystä: Kun verrataan EU:ta Yhdysvaltoihin nähdään, että EU:n kansantuote henkeä kohti on kaksi kolmasosaa USA:n vastaavasta. Elintasoero on ollut näin suuri viimeksi 60-luvulla. (Laajentuneessa EU:ssa ero tulee kasvamaan, koska EU:n keskimääräinen varallisuus luonnollisesti madaltuu. Senkin vuoksi on nyt katsottava, miten käänne saadaan aikaan.) Tämä ero johtuu kahdesta tekijästä. Pääsyy on se, että EU:n työllisyys on alhaisempi, vaikka työllisyysaste onkin viime vuosina noussut. Kolmella neljästä työikäisestä on Yhdysvalloissa työpaikka, EU:ssa kahdella kolmesta. Se selittää 2/3 erosta. Toiseksi, keskimääräinen tuottavuus henkilöä kohti on alhaisempi EU:ssa kuin USA:ssa. Tästä selittyy 1/3. Miksi tuottavuuden kasvu on niin tärkeätä? Siksi, että työpaikkatasolla luotu vauraus vaikuttaa kansankunnan hyvinvointiin kaikilla tasoilla. Yksilötasolla se merkitsee parantuvaa elintasoa, koska palkankorotusvara lisääntyy. Yrityksille tuottavuuden kasvu luo investointipohjaa: tuottavuus merkitsee kuluttajien lisääntynyttä ostovoimaa. Valtiontaloudelle lisääntyvä tuottavuus merkitsee kasvavaa veropohjaa ja valtiontalouden liikkumavaraa haluttiinpa sitä sitten käyttää verotuksen keventämiseen tai sosiaaliturvan lujittamiseen tai molempiin. Siksi on huolestuttavaa, että tuottavuuden kehitys on kääntynyt Euroopalle epäedullisempaan suuntaan. Vielä 90-luvun alkuvuosiin asti Eurooppa kiri, työvoiman tuottavuus lisääntyi ja välimatka USA:han supistui puolivälissä oltiin noin 80 prosentin tasossa. Mutta sen jälkeen eli 90-luvun jälkipuoliskolla USA:n tuottavuuskasvu kiihtyi, kun se EU:ssa puolestaan hidastui. Tuottavuusero on jälleen revähtänyt. 2

3 Miksi? Euroopan maiden välillä on melkoisia eroja, ja on jopa maita, joissa sekä työllistyneisyys että tuottavuus on nousset nopeammin kuin USA:ssa, näitä maita ovat esimerkiksi Suomi ja Irlanti 90-luvun jälkipuoliskolla. Mutta ongelma on siinä, että Euroopan taloudet keskimäärin ja varsinkin niistä suurimmat ovat tuottavuuskehityksessä olleet USA:ta hitaampia. Ongelma näkyy hyvin selvästi verrattaessa teollisuuden tuottavuutta eri maissa. Irlannissa ja Suomessa tuottavuuskasvu on ollut kovaa ja lujempaa kuin Yhdysvalloissa, mutta keskiarvona Eurooppa jää jälkeen Miksi tuottavuuskuilu on revähtänyt? Siksi, että USA:ssa tutkimusvaltaiset toimialat olivat tuottavuusvetureita koko 90- luvun ajan, kun taas Euroopassa tehtiin vuosikymmenen alussa rakennemuutoksia, investoinnit olivat suurimmat pääomavaltaisilla aloilla. Eurooppa pääsi kiinni tutkimusvetoiseen tuottavuuskehitykseen vasta vuosikymmen jälkipuoliskolla. Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat USA:ssa useimmilla toimialoilla suuremmat kuin Euroopassa. Esimerkiksi informaatio- ja viestintätekniikan tutkimuspanos on Yhdysvalloissa kolminkertainen EU:n tasoon verrattuna. Nämä EU:n selvitykset Euroopan kilpailukyvystä osoittavat, että korkea tuotekehityspanos ja toimialan tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Kiinniotto edellyttää että EU:ssa investoidaan enemmän tutkimukseen. Eroa on varsinkin yksityisen sektorin tutkimuspanoksissa. Toisaalta on tärkeää, että tietotekniikan mahdollisuudet käytetään hyväksi täysimääräisesti. Se edellyttää tietotekniikkainvestointien lisäksi että yhtäältä yritykset ja julkinen sektori muuttavat toimintatapojaan ja organisaatiotaan ja toisaalta panostetaan tuntuvasti työvoiman koulutukseen, tietoihin ja taitoihin. EU:n tasolla tietoon pohjautuvan talouden vahvistaminen on kärkitavoitteita. eeurope-toimintaohjelma on sen toteuttamisessa lippulaiva. Sen tavoitteena edistää halvempien, nopeampien ja myös turvallisempien Internet- yhteyksien leviämistä sekä investoida ihmisiin ja osaamiseen. Euroopan kilpailukyky riippuu siitä, miten hyvin eeurooppa pystyy vastaamaan nyt edessä oleviin haasteisiin. Yritykset ja kotitaloudet on saatava ensin Internetin piiriin yleensäkin, ja sen jälkeen jatkuvakytkentäisten, nopeiden ja edullisten laajakaistaverkkojen piiriin. Verkossa on oltava käyttäjiä aidosti kiinnostavaa sisältöä äidinkielellä. Vain se tuo viime kädessä koko väestön Internetin piiriin. Julkisen sektorin tulisi olla verkottumisessa edelläkävijöitä, sillä julkisten palvelun saaminen verkkoon parantaa sekä palvelujen laatua että hallinnon tehokkuutta. Verkkoturvallisuutta on edistettävä ja ennen kaikkea: kaikille on turvattava tietotekninen lukutaito, joka antaa edellytykset selviytyä tietoyhteiskunnassa. Paljon on siis vielä tehtävää. Mutta ensinnäkin, miten pitkällä ollaan nyt eeuropen toteuttamisessa? Tänään Internetiä käyttää noin puolet eurooppalaisista joko kotoa käsin, töistä, kirjastoista tai muista julkisista Internet pisteistä. Internet-yhteydet lisääntyivät nopeasti parina viime vuonna, niin että nyt 38 prosentilla kotitalouksista on Internet yhteys. 3

4 Euroopassa on kuitenkin vielä paljon eroja eri maiden välillä. Sen sijaan matkapuhelimissa Eurooppa on menestystarina Yhdysvaltain rinnalla. Lisäksi matkapuhelimien suhteet erot Euroopan maiden välillä ovat tänään hyvin vähäisiä. Asteittain uusien tuotteiden saapuessa markkinoille ja palvelujen kehittyessä langattomat Internet-tyyppiset yhteydet tulevat olemaan merkittävä tekijä myös erojen tasoittamisessa eurooppalaisten välillä. Halvempi, nopeampi ja turvallisempi Internet on eeuroopan keskeisiä tavoitteita. Kilpailu painaa ja on painanut hintoja alas. Tavanomainen kotikäyttäjä maksaa 20 tunnin surffailusta, ei ruuhka-aikana, kotitietokoneellaan tänään euroa. Tämä on kuitenkin enemmän kuin Yhdysvalloissa. Laajakaistayhteyksien hinnat ovat luonnollisesti korkeammat. Mutta viime vuonna voimaan tullut paikallisverkkojen kilpailun vapauttaminen on jo pudottamassa hintoja ja tuottamassa innovatiivisia hinnoittelumalleja. Jos mennään yritysmaailmaan, sama hintakuvio toistuu, pääsääntöisesti hinnat ovat alentuneet mutta pysyvät vertailukohdetta korkeampina. Voi sanoa, että yrityksillä kautta Euroopan on verkkoyhteydet. Reilusti yli puolella on myös oma kotisivu. Viime aikoina myös pk-yritykset ovat verkottuneet. Sähköinen kaupankäynti ja Internet tulee tavanomaiseksi osaksi yritysten liiketoimintaa. Verkkomarkkinat lisäävät yrityksissä tarjontaketjujen tehokkuutta tavarantoimittajilta kuluttajaan. Tämä edellyttää suuria ja tuntuvia muutoksia yritysten tavassa toimia. Sähköinen kaupankäynti kuluttajamarkkinoilla kasvaa, mutta kuitenkin edelleen hitaammin kuin varsinkin Internetin alkuvuosina odotettiin. Syitä ovat monia ja arkijärjellä ymmärrettäviä. Sähköisessä kaupassa pärjää parhaiten tuote, jonka voi toimittaa perille verkossa tai joka ainakin mahtuu postiluukusta. Kun mennään tämän yli, logistiikan haasteet kasvavat moninkertaisiksi. Yksi sähköisen kaupan hidasteista voi olla myös Internetin turvallisuus. Tietokoneiden ja tietoverkkojen turvallisuudesta on tullut yhä kasvava huolenaihe. Parin viime vuoden aikana turvallisuusriskit ovat lisääntyneet, ja yhä useammat ovat kokeneet varsinkin virushyökkäyksiä. Turvallisuuden parantamiseksi on vielä paljon tehtävää. Tänä vuonna siihen aiotaan EU:ssa kiinnittää erityistä huomiota alkaen tietoisuuden herättämisestä ja päätyen tarvittaessa säätelytoimenpiteisiin. Mutta ei riitä, että Internet on edullinen ja turvallinen käyttää, oleellista on, että kaikilla on sekä mahdollisuus että taidot käyttää Internetiä. Internet-taitojen harjoittaminen alkaa kouluista, joissa kaikille on annettava perusosaaminen. Lähes kaikissa kouluissa Euroopassa on jo Internet-yhteys. Mutta vielä on aivan liikaa oppilaita yhden Internet-koneen ympärillä. 4

5 Nyt pitäisi painopistettä siirtää siihen suuntaan, että yhteydet ovat riittävät, että Internet integroituu myös opetussuunnitelmiin ja että opettajat osaltaan saavat Internet koulutusta. Ne jotka ovat käyneet koulunsa ennen tietokoneaikaa tarvitsevat taitoihinsa täydennystä. Kukaan ei ole liian vanha oppimaan. Uusi tekniikka itsessään voi olla siinä myös avuksi. Euroopan maissa on nimittäin yksi yhteinen piirre. Ja se on, että kaikkialla EUmaissa tietotekniikkakoulutusta saaneiden työntekijöiden määrä on selvästi pienempi kuin tietokoneita käyttävien työntekijöiden määrä. 75 prosenttia työntekijöitä käyttää tietokoneita, vain kolmannes työntekijöistä oli saanut tietokonekoulutusta, ja vain hyvin harvat päivittävät tai voivat päivittää taitojansa säännöllisesti. Internetin edut ovat täysin hyödynnettävissä vasta sitten, kun laajakaistayhteys on kaikkien ulottuvilla. Toistaiseksi näin on vain kuudessa prosentissa kotitalouksista. EU:n Barcelonassa pidettävälle huippukokoukselle laaditussa raportissa todetaan, että laajakaistaiset Internet yhteydet ovat keskeinen tekijä parannettaessa talouden suorituskykyä. Laajakaistaverkot muodostavat verkostoituneen ja yhdentyneen yhteiskunnan selkärangan. Yhdysvalloissa on arvioitu, että koko maan kattavan laajakaistaverkon vaikutus talouteen olisi noin 500 miljardia dollaria tuottavuuden ja tehokkuuden lisääntyessä. Muutokset olisivat suurimpia koulutuksessa, terveydenhuollossa, julkisessa hallinnossa, viestintäteollisuudessa ja viihdeteollisuudessa, eli aloilla, jotka voivat tehokkaasti hyödyntää laajakaistaisen Internetin mahdollisuuksia välittää nopeasti ääntä ja kuvaa, multimediaa, sekä suuria määriä tietoa. Jo nyt hallitukset ja julkiset hallinnot eri maissa ovat lisänneet vilkkaasti tietotarjontaa omilla verkkosivuillaan. Tässä on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Verkkovälitteisyys voi lisätä julkihallinnon tehokkuutta ja parantaa palvelun laatua. Verkkosivu on hyvä alku, muta se on sittenkin vain kuin näyteikkuna palvelutarjonnasta. Paljon suurempi ja myös vaikuttavampi asia on muuttaa hallinnon toimintatapa vastaamaan interaktiivista, reaaliaikaista kysyntä- tai palvelutilannetta. Paraskaan tekniikka, nopeinkaan verkko ei kuitenkaan riitä. Sen rinnalla on pidettävä huolta siitä, että verkon sisältötarjonta vastaa kuluttajien ja kansalaisten tarpeita ja odotuksia. Kaikille tarkoitetussa tietoyhteiskunnassa on oltava tarjolla äidinkieliset ja kulttuurisesti monimuotoiset palvelut maantieteellisesti kattavina. Tieto- ja viestintätekniikka on ala, jolla tuottavuus on kasvanut nopeasti ja tietotekniikkapanos on lisännyt tuottavuutta myös muilla aloilla. Tämä dynamiikka näkyy myös työpaikkakasvuna ja työvoimapulana. Tieto- ja viestintätekniikan työpaikat ovat lisääntyneet 13 prosentin vuosivauhtia. Kun työllisyys lisääntyy ja tuottavuus kasvaa, kyseessä on kansakunnan varallisuutta lisäävä hyvä kierre. Haaste on levittää osaamista ja turvata ammattilaisten saatavuus. Mutta yhtä tärkeää on luja perusta: koulun on annettava digitaaliajan perustaidot kaikille. Se merkitsee myös lähtökohtaerojen tasoittamista. 5

6 Teollisuuden esittämien arvioiden mukaan pitkän aikavälin pula ammattilaisista jatkuu. Sen vuoksi on teollisuus on ja yhdessä mm. yliopistojen kanssa ensin pyrkinyt määrittelemään osaamisprofiilit eli tulevat tarpeet ja sitten näihin sopivat koulutusohjelmat. On luonnollista että ala itse on kiinnostunut erikoisosaamisen turvaamisesta. Mutta yhtä tärkeätä on nähdä se koulutuksen tarve, joka on muissa ammattiryhmissä. Esimerkiksi kun verkkovälitteinen terveydenhuolto etenee, tietotekniikkataidot tulevat osaksi sen alan ammattitaitoa. Tai kun julkishallinnon palvelut ovat verkossa, virkakunnan on osattava verkkotaidot. Yhtäältä tarvitaan tietotekniikan huippuosaajia sekä teknologiaan että sisältötuotantoihin. Samanaikaisesti on selvää, että lähes kaikissa töissä on jo nyt mukana vahva verkkotalouden ja tietotekniikkaosaamisen komponentti. Nopearytminen teknologinen ympäristö muuttaa ammattikuvia. Se on suuri haaste opetuksen sisällöille ja muodolle. Työpaikka toisen palveluksessa on se, mitä suomalainen haluaa. Kaikista eurooppalaisista suomalaisissa on vähiten niitä oman yrityksen perustamista itsensä työllistämiseksi. Sen sijaan Suomessa arvostetaan yrittäjyyttä yhtälailla kuin muuallakin. Kaikki sitä arvostavat, mutta harva sitä tavoittelee. Tämä kaksijakoinen suhtautuminen on etenkin pohjoismainen ja suomalainen ilmiö. Yrittäjyys on kuitenkin tärkeätä, koska se on yksi tapa kanavoida ideoita ja innovatiivisuutta, tuoda talouteen kasvupohjaa ja monimuotoisuutta. Hyvät kuulijat, - Tuottavuuden kasvu lisää kansakunnan varallisuutta, luo yrityksille kasvupohjaa ja ennen kaikkea parantaa yksilötasolla elintasoa. - Panostukset tutkimukseen, tietotekniikan hyödyntämiseen ja henkiseen pääomaan lisäävät tuottavuutta. - Osaaminen ja tietotekniset taidot mahdollistavat valmiuksia työmarkkinoilla ja tuottavat sitä henkistä pääomaa, jonka turvin tietopohjainen talous voi kasvaa. - eeuroppa- strategia on osoittanut toimivuutensa. Uusi eeurooppa-2005 ohjelma on Espanjan tavoitteena nykyisellä puheenjohtajakaudella. Keskeisiä tavoitteita on saada (1) käyttäjä keskipisteeseen. Se vaatii monikielistä sisältöä ja palveluja. (2) Laajakaistan mahdollisuus on ulotettava kaikkialla. (3) Julkisen hallinnon on oltava tiennäyttäjänä. (4) Verkkojen turvallisuutta on parannettava. (5) Kansalaisen lähtökohtaerojen tasoittamisesta on kannettava huolta kunnes Internet on yhtä yleinen kuin sähkö kotitalouksissa. 6