vuotta energiaa Lahdessa osa 2 Lahti Energia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vuotta energiaa Lahdessa osa 2 Lahti Energia 1907-2007"

Transkriptio

1 vuotta energiaa Lahdessa osa 2 Lahti Energia Lahti Energia 100 vuotta

2 Sata vuotta valoa ja lämpöä Hyvin valaistu kaupunkialue on kaunista katsottavaa pimeinä iltoina. Sata vuotta sitten joulukuun 8. päivänä 1907 syttyivät ensimmäiset katuvalot Lahden kaupungissa. Lahden kaupunki oli perustanut kunnallisen sähkölaitoksen, Lahden kaupungin sähkölaitoksen, tuottamaan sähköä nopeasti kasvavan kaupungin tarpeisiin. Myöhemmin kunnallinen sähkölaitos muutettiin yhtiöksi, joka sai nimekseen Lahti Energia Oy. Yhtiön satavuotisen historian alkutaipaleista kerroimme viime lehdessä. Se on luettavissa myös Lahti Energian verkkosivuilta osoitteesta Kaupungin kasvu vaati lisää sähköä 1950-luvun alussa Lahden kaupungin sähkölaitoksen henkilöstömäärä oli noin sata, josta kaksi kolmannesta oli työntekijöitä. Sähkölaitoksen tehtäviä, muun muassa laskutusta, hoidettiin myös kaupungin muissa organisaatioissa. Lahti Energia 100 vuotta Asumisen mukavuus lisääntyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1950 enää joka viides kotitalous oli ilman sähköä. Viemäri, WC ja juokseva vesi alkoivat yleistyä. Toisen maailmansodan päättymisestä luvulle Lahdessa rakennettiin omakotialueita, mutta myös näyttäviä kerrostalokokonaisuuksia pystytettiin, muun muassa Hakatornit ja Kivimaan pistetalot. Lähiöitä syntyi, muun muassa Ruolan kerrostaloalue Möysään luvulla ryhdyttiin kaavoittamaan Mukkulaan puutarhakaupunkia. Suuria suunnitelmia oli myös Ahtialan alueen suhteen, jonne kaavailtiin jopa asukkaan sivukaupungin muodostamista. Voimakas rakentaminen lisäsi myös sähkön kulutusta. Niinpä 1960-luku olikin Lahti Energian historissa voimakasta rakentamisen aikaa. Silloin alkoi kaukolämpöverkon rakentaminen ja sen voimakas laajentuminen. Silloin rakennettiin myös useita lämpökeskuksia.

3 Kaukolämpöä ympäristön parhaaksi Näkymiä Rautatienkadun kaukolämmön rakennustyömailta. Kaupunginvaltuusto oli saanut päätettäväkseen kaukolämmön rakentamisen Lahteen Esitys oli monen sivun mittainen ja käsitteli vaikeaselkoisia teknisiä tietoja. Kun päätettäväksi tuli kaukolämpöasia, puheenvuoroja käytettiin vain muutamia ja kymmenen minuutin kuluttua puheenjohtaja nuiji vuosikymmenien suurimman hankkeen päätetyksi. Samalla tehtiin päätös myös Teivaanmäen voimalaitoksen rakentamisesta. Kaukolämmön rakentaminen oli pitkällinen urakka. Rauma-Repola Oy oli jo aloittanut lämmöntoimituksen vuonna 1958 tehtaan läheisyydessä olevalle alueelle. Rauma-Repolan kaukolämpöverkko siirtyi Lahti Energian omistukseen vuoden 1986 loppupuolella. Alussa sähkölaitoksen omaa verkkoa rakennettiin aivan Lahden keskustassa, muun muassa Rautatienkadulla ja Aleksanterinkadulla. Katuja revittiin auki ja suuria lämpöputkia asennettiin kaivantoihin. Työmaat vaikeuttivat liikkumista, mikä aiheutti keskustelua yleisönosastoissa ja kauppiaiden harmittelua asiakkaiden katoamisesta väljemmille vesille. Toisaalta kaukolämmön merkitys ymmärrettiin ja sen rakentamisen haitat siedettiin. Senaikuisessa lehtiartikkelissa kirjoitettiin niistä kaukolämmön eduista, joita ei voinut rahassa mitata: lämmön tasaisuudesta, energian säästöstä, ilman puhdistumisesta sekä öljy- ja nokikuljetusten vähenemisestä kaupungin vilkkailla kaduilla. 18. päivä elokuuta 1962 oli historiallinen hetki, kun ensimmäinen kaukolämpöasiakas liitettiin kaukolämpöverkkoon. Ensimmäinen lämmönkuluttaja oli Puistokatu 3, ja lämpö johdettiin Loviisankatu 4:ään rakennetusta lämpökeskuksesta, sillä voimalaa ei näin nopealla aikataululla oltu pystytty rakentamaan. Sen suunnittelu oli kuitenkin jo käynnissä. Kattava verkko Kaukolämpöverkko kattaa tällä hetkellä koko kaupungin niin, että kaikki merkittävä rakennuskanta on saatu liitetyksi verkkoon. Lahtelaisista noin 90 prosenttia asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Lahti Energian omistukseen ovat siirtyneet myös Nastolan, Vääksyn ja Salpakankaan kaukolämpöverkot. Lahti Energia 100 vuotta Kaukolämmön rakennustyömaa Rautatiekadulla.

4 Vihdoinkin oma voimala Teivaanmäen voimalaitoksen valvomo. Lahti Energian ensimmäinen lämmitysvoimalaitos, Teivaanmäen voimalaitos, käynnistettiin vuonna Käynnistäminen oli juhlava hetki. Turbogeneraattori tahdistettiin kaupungin sähköverkkoon ensimmäisen kerran Virallisesti laitos vihittiin käyttöön kuitenkin vasta saman vuoden marraskuussa kaupungin 60-vuotisjuhlaviikon aikana. Oman voimalaitoksen rakentaminen oli ollut pitkäaikainen toive. Ensimmäisen kerran sitä suunniteltiin jo 30-luvulla, vakavammin 50-luvun lopulla. Kaupunki oli kerran jo hankkinut voimalaitokselle tontinkin, jonka se kuitenkin myöhemmin myi Fennia Fanerille. Teivaanmäen voimalasta sähkölaitos sai omaa sähköä 30 vuoden tauon jälkeen. Voimalan ennakoitiin tuottavan jo seuraavana vuonna lähes kaiken kaukolämmön ja melkein puolet sähkölaitoksen tarvitsemasta sähköstä. Putki repeää Lahti Energia 100 vuotta Oli helmikuu vuonna 1966 ja 30 astetta pakkasta, kun Hakatornien asukkaiden silmien eteen levisi kauhistuttava näky. Fellmannin puistosta nousi valtava höyrypatsas ja maahan repesi aukko, josta alkoi syöksyä mutaista vettä. Näkyä ihmettelemään kiiruhtaville ihmisille selvisi nopeasti syy: Teivaanmäen voimalasta kaupunkiin kulkeva runkolinja oli revennyt. Pian huhu kiersi ympäri kaupunkia ja huolestuneet soittajat tukkivat Teivaanmäen valvomon puhelinlinjat. Kaikkia askarrutti sama kysymys: palellutaanko nyt tällaisilla paukkupakkasilla? Valvomossa puhelimeen vastailtiin ahkerasti ja rauhoiteltiin ihmisiä. Lämpötila saattoi laskea asunnoissa hieman, mutta ei huolestuttavassa määrin, sillä Loviisankadun lämpökeskuksesta ja Rauma-Repolalta saatiin lämpöä, kunnes runkolinja oli korjattu. Virheistä opitaan, sen sai ripeästi toiminut tekninen henkilökunta todeta. Kun jäinen maa oli saatu kovalla työllä kaivettua auki, putki paikattiin. Heti käyttöönoton jälkeen putki repesi uudelleen, mutta nyt paikatun kohdan vierestä. Siitä opittiin se, ettei putkia koskaan enää paikattu, vaan tilalle vaihdettiin aina uusi putki. Asenteet jätteenpolttoon muuttuvat Vuonna 1965 valmistui Mukkulan jätteenpolttolaitos. Sitä tervehdittiin silloin ympäristön puhdistajana. Tuohon aikaan monien kerrostalojen pihoilla oli omia jätteenpolttouuneja, joiden aiheuttamista saasteista puhuttiin tiukkaan sävyyn tiedotusvälineissä. Lähes 20 vuotta myöhemmin jätteenpolton vastustamisesta syntyi kansanliikkeitä. Helsingissä suljettiin Kyläsaaren jätteenpolttolaitos painostuksen seurauksena, ja Lahdessa syntyi niin sanottu Mukkula-liike, joka aloitti voimakkaan lehtikirjoittelun. Ympäristön puhdistajana tervehditystä laitoksesta oli tullut ympäristön likaaja. Roskien lajittelussa ei siihen aikaan vielä päästy syntypaikalla tapahtuvaan lajitteluun, ja lajittelu lämpövoimalassa osoittautui mahdottomaksi. Yhdyskuntajätteen käyttö polttoaineena lopetettiin Mukkulassa vuoden 1984 lopussa.

5 Teollisuusneuvos Lars Larsson Kesäkuun ensimmäisenä päivänä 1967 sähkölaitos sai uuden toimitusjohtajan, Lars Larssonin. Hänen johdollaan sähkölaitos siirtyi 70-luvulle, jota Larsson itse kuvaili tekniikan vuosikymmeneksi. Silloin rakennettiin uusi suurempi voimalaitos. Sähkön ja kaukolämmön siirtäminen nopeasti kasvaville asiakasjoukoille edellytti suuria panostuksia verkkoihin. Larssonin ansioksi on pitkälle luettava myös se, että sähkölaitoksesta tuli itsenäinen yhtiö. Karismaattinen persoona Lars Larsson oli karismaattinen persoona, joka tinkimättä ajoi johtamansa sähkölaitoksen etua. Hänen toimintaansa ja persoonaansa arvostettiin laajalti ja hänen ammattitaitoaan käytettiin hyväksi lukuisissa selvityksissä ja asiantuntijaryhmissä. Hän toimi myös monessa kunnallisessa luottamustehtävässä ja hänen vaikutuksensa näkyi paitsi sähkölaitoksen kehityksessä myös koko alalla. Itsenäinen yhtiö Lars Larsson aavisteli sähkömarkkinoille suuria muutoksia ja ymmärsi, että muuttuvilla markkinoilla vain nopeat menestyvät. Kunnallinen päätöksenteko oli hidasta, mistä syystä hänen näkemyksensä mukaan sähkölaitoksesta piti muodostaa itsenäinen yhtiö. Tämä tapahtui vuonna 1990, ja se oli vaatinut paljon työtä. Lahden silloinen kaupunginjohtaja Seppo Välisalo ja Lars Larsson olivat Lahti Energian ensimmäisen hallituksen puheenjohtajan Matti Katajan mukaan kuin kaksi matkasaarnaajaa, kun he kiertelivät eri ryhmien luona puhumassa yhtiöittämisen puolesta. Yhtiöittämisellä haettiin organisaatiota, joka vapaana kunnan byrokratian säännöksistä ja tarpeettomista rajoituksista voisi menestyä kilpailutilanteessa ja tuottaa omistajilleen kohtuullisen tuoton. Seppo Välisalon motiivina oli raha. Jos sähkölaitos olisi itsenäinen yhtiö, kaupungilla olisi huomattavasti paremmat mahdollisuudet saada yhtiöstä ulos rahaa. Kaupungin taloudellinen tilanne oli huono. Lamavuosina kaupunki oli menettänyt 9500 työpaikkaa. Vaikka sähkölaitos maksoi erilaisina korvauksina ja vuokrina kaupungille 35 miljoonaa markkaa, se ei niukkuuden aikana riittänyt. Siihen aikaan päätöksiä tehtiin konsensuksella, mikä tarkoitti sitä, että suurimmat puolueet sopivat asiat keskenään. Kokoomuksen Matti Kataja oli alusta asti yhtiöittämisen kannalla ja teki töitä asian puolesta muiden puolueiden keskuudessa. Kun yhtiöittämiselle oli saatu suurimpien puolueiden tuki, asiat etenivät nopeasti. 7. toukokuuta 1990 valtuusto teki yksimielisen päätöksen asiasta, ja 1. heinäkuuta uusi yhtiö aloitti toimintansa. Pitkäaikainen johtaja Lars Larsson teki mittavan työn energiahuollossa. Kun hän 27 vuotta myöhemmin jäi eläkkeelle, Lahden energiahuollon tila oli erinomainen ja energian hinta maan halvin. Toimitusjohtaja Lars Larsson sai ansioistaan teollisuusneuvoksen arvon. Vuonna 1994 hänelle myönnettiin Lahti-mitali. Lahti Energia 100 vuotta Sähkön siirtäminen yhä kasvaville asiakasjoukoille on edellyttänyt suuria investointeja sähköverkkoihin. Toimitusjohtaja Lars Larssonin toimikausi oli

6 Ensimmäinen hiilirekka saapuu Kymijärven voimalalle. Monien polttoaineiden voimalaitos Kymijärvelle Kymijärven voimalaitos valmistui vuonna Voimalaitos oli monessa mielessä historiallinen hanke. Se oli ensimmäinen yhteishanke, jossa valtiollinen energiayhtiö - Imatran Voima - ja kunnallinen sähkölaitos rakensivat yhteisen voimalaitoksen. Voimalaitoksen omistamista varten perustettiin Lahden Lämpövoima Oy, jonka osakkeet jakautuivat tasan Lahden kaupungin ja Imatran Voiman kesken. Myös ympäristöasiat nousivat aivan uudella tavalla esille. Kun vielä 1960-luvulla riitti, että voimalaitoksen savukaasuista poistettiin tuhka, asetettiin Kymijärven voimalan rakentamisen ehdoksi ympäristövaikutusten selvittäminen. Niinpä laitoksen suunnittelussa paneuduttiin ympäristöhaittojen vähentämiseen, ja esimerkiksi savupiipusta tehtiin mahdollisimman korkea, jotta päästöt saataisiin nousemaan ylös. Voimalaitos oli myös ensimmäinen Suomessa rakennettu höyryvoimalaitos, jolle piti hakea vesioikeuden lupa jäähdytysvesien ottoon. Se oli mielenkiintoista aikaa. Suunnitelmia tehtiin ja uusia ratkaisuja etsittiin yötä päivää, muistelee voimalan suunnittelua ja rakentamista johtanut sähkölaitoksen apulaisjohtaja Eero Rautio. Kaasuturbiinilaitos maakaasulle Voimalaitokselta saatiin kaukolämpötehoa runsaat 200 MW, sähkötehoa vastaavasti 100 MW. Kun maakaasu saatiin Lahteen vuonna 1986, Kymijärven voimalaitoksen yhteyteen rakennettiin kaasuturbiinilaitos, sähköteholtaan 30 MW ja kaukolämpöteholtaan 70 MW. Kaukolämmöstä yli 75 prosenttia tuotettiin Kymijärven voimalaitoksella vuonna Kaukolämmitys sopii parhaiten taajamien lämmitykseen. Kaukolämmitys on mittavaa energian ja ympäristön säästöä. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon ansiosta ympäristöpäästöt pienenevät noin 30 prosenttia verrattuna erilliseen sähkön ja lämmön tuotantoon. Kaukolämmitys on varma ja joustava, sillä lämmön tuotannossa voidaan käyttää eri polttoaineita kuten esimerkiksi maakaasua, kivihiiltä, puuta ja vaikkapa lajiteltua energiajätettä. Lahti Energia 100 vuotta

7 Öljykriisistä alku energiansäästölle Öljyn hinta aloitti dramaattisen nousun vuoden 1973 lopussa. Kun tonni vielä hetkeä aikaisemmin maksoi 140 markkaa, hinta ponkaisi nopeasti 340 markkaan. Huima nousu järisytti Lahdessa, niin kuin muuallakin, energiahuollon perusteita ja sai sähkölaitoksen johdon miettimään, miten Kymijärven voimalaitoksen tuotanto voitaisiin pitää käynnissä yhä kohoavilla polttoainehinnoilla. Öljykäyttöiseksi rakennettu laitos oli jo niin pitkällä, ettei sitä ollut enää mahdollista muuttaa muulle polttoaineelle soveltuvaksi. Kun sitten vuonna 1979 öljytonnista maksettiin jo 1300 markkaa, oli aika siirtyä muihin polttoaineisiin. Turvetta ei ollut saatavissa koko tarvetta vastaavasti, maakaasuputki näytti jäävän Kouvolaan, eikä puun polttaminen silloin tullut kysymykseen, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi kivihiili. Uskomattoman lyhyessä ajassa Kymijärven voimalaitos muutettiin käyttämään kivihiiltä, mikä takasi Lahdelle edullisen energian ja 1990-luvuilla. Öljykriisistä oli se hyöty, että se antoi sysäyksen energiansäästölle. Kun sähkön tarve oli jo vuosia kasvanut yli 10 prosenttia vuodessa, näkyi kulutuksessa selvä piikki alaspäin. Energiansäästö oli tullut jäädäkseen. Teollisuuden prosesseja muutettiin, rakennukset eristettiin paremmin, sisälämpötiloja laskettiin ja siirtymistä kotimaisiin energianlähteisiin edistettiin valtion tukitoimin. Nykyään energiansäästön motiivina on pikemminkin ympäristösyyt, mutta pohja säästöille luotiin kriisivuosina. Maakaasusta puhdas vaihtoehto muassa kantamalla maakaasuputkea Lahdesta Helsinkiin. Kaasua ei kuitenkaan ollut saatavana Lahteen, ei vaikka Lahti oli valmis rakentamaan oman putkensa Kouvolasta Lahteen. Tilanne muuttui vuonna 1984, kun tehtiin valtakunnallinen päätös jatkaa kaasuputkea Kouvolasta länteen ja Helsinkiin. Kun maakaasu saatiin Lahteen vuonna 1986, sitä alettiin välittömästi käyttää voimalan ja lämpökeskusten polttoaineena. Kymijärven voimalan kattiloiden uusimisen jälkeen siellä voitiin polttaa maakaasua ja kivihiiltä sellaisessa suhteessa, joka piti päästöt alhaisina. Puhtaalle energiamuodolle ilmaantui muitakin kysyjiä. Sen myyminen asiakkaille vaati maakaasuverkon rakentamisen. Nykyään maakaasulinja ylettyy Asikkalaan asti. Ajatusta maakaasulla lämpiävästä omakotialueesta päästiin testaamaan Puronrinteessä. Sieltä saatujen kokemusten pohjalta voitiin todeta maakaasun sopivan hyvin myös omakotitalojen lämmitykseen. Lahden MM-kisoissa vuonna 1989 kisasoihtu paloi puhtaasti maakaasulla. Kymijärven voimalaitoksen käyttämä kivihiili aiheutti keskusteluja, joissa ilman puhtaus oli keskeisenä aiheena. Myös kivihiilen kuljetusten seurauksia epäiltiin. Siksi maakaasun tuloa uudeksi energiavaihtoehdoksi tervehdittiin ilolla. Se ilmaantui energiakuvioihin 1980-luvun alkupuolella. Puhtaana energiamuotona se sai nopeasti puolestapuhujia. Lahtelaisia päättäjiä heräteltiin erilaisin tempauksin, muun Lahti Energia 100 vuotta

8 Suurten muutosten aika Toimitusjohtaja Pentti Kuusela ja hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Kataja. Vuonna 1994 toimitusjohtajaksi valittiin Pentti Kuusela, joka kuvaili itseään henkilöstölehdessä jätkänoloiseksi puurtajaksi. Kuusela oli tullut sähkölaitokselle tutkimusinsinööriksi jo vuonna Kun Kuusela valittiin toimitusjohtajaksi, hän kertoi, että hänellä on kaksi tavoitetta ylitse muiden: Sanoin, että haluan laajentaa toimialuetta ja pitää energian hinnat maan alhaisimpina. Ensimmäinen tavoite toteutui täydellisesti. Lahti Energia hankki omistukseensa Heinolan voimalaitoksen, Nastolan Sähkön, Salpakankaan Lämmön ja Vääksyn Lämmön. Myöhemmin on hankittu osakkeita tuulivoimaa hyödyntävästä Suomen Hyötytuulesta ja Etelä-Pohjanmaan Voimasta. Kuuselan toinen tavoite oli, että Lahti Energia on laadukas ja halpa energiantoimittaja ja myyjä, mutta kaupungin rahapula sotki nämä suunnitelmat. Mutta, vaikka sen seurauksena suuria rahavirtoja on ohjailtu kaupungin kassaan, on Kuusela pystynyt siitä huolimatta pitämään energiahinnat alhaalla. Juhlavuotenaan Lahti Energia kuuluu edelleen Suomen energiamyyjien edullisimpaan neljännekseen. Sähkömarkkinat vapautuivat Pentti Kuuselan tullessa toimitusjohtajaksi energiamarkkinoilla elettiin seesteistä aikaa. Silloin riitti, kun tehtiin sähköä ja kaukolämpöä hyvällä laadulla ja myytiin sopivaksi katsotulla hinnalla. Kaikki olivat tyytyväisiä. Kuusela ei pitkään saanut nauttia näistä leppoisista ajoista. Muutoksen airueena toimi vuonna 1995 alkanut sähkömarkkinoiden vapautuminen. Sähkön sirron ja myynnin eriyttäminen merkitsi sitä, että enää voimayhtiöt eivät yksin saaneet hyödyntää omia verkkojaan, vaan kuka tahansa sai siirtää sähköä toisen verkossa mihin tahansa, kunhan maksoi siirtohinnan, Kuusela selvittää. Sähkömarkkinoiden vapautumisesta tuli energiayhtiöille uusi kanava myydä sähköään. Lahti Energia 100 vuotta Vapautumisella on ollut vaikutuksia myös voimaloiden kokoon. Ennen tehtiin vain oman alueen kokoon soveltuva. Nyt voidaan tehdä kuinka suuri tahansa ja myydä sähköä NordPooliin. Voimalaitosta voidaan käyttää kaiken aikaa optimaalisella teholla. Jos sähköpörssissä on halpa hinta, voimalassa tuotetaan minimisähkö. Jos hinta on riittävän korkea, ajetaan täydellä teholla, Kuusela kertoo. Energiaviranomainen säätelee Vuonna 1995 perustettu Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen energiamarkkinavirasto säätelee erittäin tarkoin sähkön ja maakaasun toimitukseen liittyviä asioita. Myös lainsäädäntö on tullut vaikeaksi ja tuskaiseksi työmäärältään. Jatkuvasti vaaditaan raportteja ja selvityksiä, ja aina on kiire. Kaikki tämä työmäärä vaikuttaa hintoihin, ja maksaja on kuluttaja, Kuusela sanoo. EU:sta tuli vaatimus eriyttää sähkön myynti ja siirto. Tätä varten Lahti Energia on joutunut perustamaan uuden tytäryhtiön, LE-Sähköverkko Oy:n. Päästökauppa käy kalliiksi Suurin mullistus energiamarkkinoilla on Kuuselan mukaan Kioton sopimuksen tuoma päästökauppa, joka tulee nostamaan energian hintaa tuntuvasti. Harjoittelujaksolla, eli 2005 päästöoikeudet maksoivat yhtä paljon kuin kivihiilellä tehdyn sähkön polttoaine. Uusi jakso, joka alkaa 2008, näyttää tuovan meille kasvavat kustannukset. Joudumme ostamaan päästöoikeuksia suuret määrät, Kuusela kertoo. Kasvaneesta työtaakasta huolimatta henkilökunta on vuosien saatossa vähentynyt, mutta aina luonnollisen poistuman kautta. Koskaan ei ketään ole irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Nyt alamme olla sillä rajoilla, että kohta on alettava lisäämään henkilöstöä, Kuusela sanoo.

9 Ympäristöystävällinen satavuotias Näkymä Meri-Porin tuulipuistosta. Sata vuotta perustamisensa jälkeen Lahti Energia on nykyaikainen yhtiö, jonka tavoitteisiin kuuluvat korkea laatu ja ympäristöstään huolehtiminen. Hakemalla toiminnalleen laatu- ja ympäristösertifikaatit yhtiö on osoittanut laatutasonsa sekä ympäristövastuunsa myös ulkopuolisille arvioijille. Sertifikaattien hakeminen oli pitkällinen prosessi, johon osallistui koko henkilökunta, sillä hyvä laatu ja ympäristöstä huolehtiminen syntyvät koko henkilöstön toiminnan tuloksena. Yhtiö on sitoutunut seuraamaan energiantuotannon yhteydessä syntyviä päästöjä, kehittämään päästöraportointia sekä vähentämään toiminnan tuottamia jätemääriä. Lahti Energia on osakkaana myös tuulivoimalassa ja hyödyntää biokaasua, jotka molemmat ovat ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Luontoystävällistä sähköä Tuulivoimala käyttää ilmaista, uusiutuvaa raaka-ainetta, ja sen haitalliset ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Siinä on ympäristöstään huolehtiville ihmisille riittävästi syitä valita omaksi energialähteekseen tuulivoiman. Voidakseen tarjota asiakkailleen tuulisähköä Lahti Energia lähti osakkaaksi tuulivoimaa tuottavaan Suomen Hyötytuuli Oy:öön, jonka omistamissa tuulipuistoissa Meri-Porissa ja Raahessa tuotetaan tuulisähköä. Biokaasusta energiaa Biokaasua käytetään Lahdessa maakaasun tavoin polttoaineena. Biokaasu on pääasiassa mätänemisen tuloksena syntynyttä metaania. Sen lämpöarvo on hyvä, sillä kaasu syntyy eloperäisen aineksen hajotessa hapettomissa olosuhteissa. Tämän takia kaatopaikka on ihanteellinen biokaasun syntypaikka. Päijät-Hämeen Jätehuollon ja Lahti Energian yhteisten ponnistelujen tuloksena avattiin vuonna 2002 Kujalan kaatopaikalta suora biokaasulinja Hartwallin tehtaiden lämpökeskukseen. Lahti Energia toimittaa kaiken Hartwallin tarvitseman höyry- ja kaukolämpöenergian. Osa valmistuksessa tarvittavasta energiasta tuotetaan biokaasulla. Vesiurut kaupunkilaisten iloksi Pikku-Vesijärven rannalla musiikin, veden, värien ja valojen yhteistä sinfoniaa esittävät vesiurut Lahti Energia lahjoitti kaupunkilaisten iloksi 90-vuotisjuhlansa kunniaksi. Vesiuruilla on merkitystä myös Pikku-Vesijärven hyvinvoinnille. Urkujen seitsemän pumppua saavat lammen veden kiertämään, ja sen suihkuttaminen ilmaan auttaa tehokkaasti veden hapettamisessa. Lahti Energia 100 vuotta

10 Lahden kaupungin sähkölaitos perustettiin Lahden kaupunginvaltuuston taloustoimikunnan johtaja apteekkari Hjalmar Fellman otti vuosisadan alussa päätehtäväkseen sähkölaitoksen perustamisen. Hän otti oma-aloitteisesti yhteyttä insinööri Wuolteeseen ja antoi tämän tehtäväksi laitoksen suunnittelun. Vuoden 1907 talousarviota käsitellyt kaupunginvaltuusto hyväksyi taloustoimikunnan ehdotuksen sähkölaitoksen perustamisesta. Lahden kaupungin sähkölaitoksen toiminta käynnistyi 8. päivänä joulukuuta Ensimmäiset katuvalot syttyivät Lahdessa syttyivät ensimmäiset katuvalot kaupunkiin. Kolme päivää myöhemmin sähkö valaisi jo ensimmäisiä yksityisasuntojakin. Ensimmäisen täyden toimintavuoden jälkeen Lahden kaupungin sähkölaitoksella oli jo 170 yksityistä kuluttajaa. Tasavirrasta siirryttiin vaihtovirtaan Lahden kaupungin ja valtion tekemä sopimus yleisradioaseman rakentamisesta paikkakunnalle merkitsi sähkönkulutuksen kasvua ja suuren vastuun ottamista. Radioaseman sijoittuminen Lahteen vauhditti kaupungin siirtymistä tasasähköstä vaihtosähkön käyttäjäksi. Sähköä valtakunnan verkosta Sähkölautakunta päätyi suosittamaan sopimuksen tekemistä Valtion Koskivoimatoimiston (myöh. Imatran Voima Oy) kanssa, joka sen mielestä pystyi luotettavasti toimittamaan Lahteen sähköä. Sähköntoimitusten mahdollistamiseksi Valtion Koskivoimatoimisto rakensi samana vuonna Nikkilään 110/33 kv:n muuntoaseman, jolta sähkölaitos rakensi 33 kv:n johdon keskusasemalleen. Ensimmäinen kaukolämpöasiakas Lahden kaupunginvaltuusto päätti syksyllä 1961 kaukolämmityksen aloittamisen Lahdessa. Lämmöntoimitukset käynnistettiin jo seuraavana vuonna 1962 Loviisankadun väliaikaisesta lämpökeskuksesta. Ensimmäinen kaukolämpöasiakas oli Puistokatu 3, ja se liitettiin verkkoon Lahti Energia 100 vuotta

11 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto alkoi Varsinaiseen sähköntuotantoon päästiin vuoden 1965 syksyllä, jolloin Teivaanmäen turbogeneraattori tahdistettiin sähköverkostoon. Jo seuraavana vuonna Lahden kaupungin sähkölaitos pystyi tuottamaan kaiken kaukolämmön sekä melkein puolet tarvitsemastaan sähköstä. Kymijärven voimalaitos valmistui Lahdessa tarvittiin 70-luvun alussa voimalaitos. Suunnitelman toteuttamiseksi Lahden kaupunki solmi vuonna 1971 IVO:n kanssa sopimuksen, jossa osapuolet päättivät perustaa voimalaitosta varten Lahden Lämpövoima Oy:n. Voimalaitos valmistui vuonna 1975 ja se otettiin kaupalliseen käyttöön vuonna Maakaasun käyttö alkoi Lahdessa Vuonna 1986 Lahden energianhankinta muuttui merkittävästi. Maakaasun käyttö polttoaineena alkoi elokuun lopulla Lahden Lämpövoima Oy:n Kymijärven voimalaitoksessa. Myös voimalaitoksen yhteyteen rakennetun kaasuturbiinin käyttöönotto alkoi samoihin aikoihin. Lahti Energia Oy perustettiin Lahden Energialaitos muuttui lukien Lahti Energia Oy:ksi. Yhtiön koko osakekannan omistaa Lahden kaupunki. Energiantuotanto puulla aloitettiin Lahti Energia osti Suomen Kuitulevy Oy:n voimalaitoksen Heinolassa. Voimalaitos käyttää polttoaineena pääasiassa teollisuuden jätepuuta, puuhaketta ja puupölyä. Lahti Energia täytti 90 vuotta; vesiurkuesitykset aloitettiin Yhtiön 90-vuotisjuhlan kunniaksi Lahti Energia rakensi näyttävät vesiurut kaupunkilaisten ja matkailijoiden iloksi. Vesiurkuja on käynyt ihastelemassa tuhannet lahtelaiset samoin kuin kotija ulkomaiset turistitkin Lahti Energia 100 vuotta 11

12 Kymijärven voimalaitos sai kaasutinyksikön Kaasuttimessa poltetaan mm. kiinteistöistä kerättävää energiajätettä; näin syntyvä tuotekaasu johdetaan pääkattilaan. Tällä vähennetään merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Ratkaisu on ainutlaatuinen koko Euroopassa. Tuulivoimaa Porista Lahti Energia meni osakkaaksi Suomen Hyötytuuli Oy:öön. Lisää sähkö-, kaukolämpö- ja maakaasuasiakkaita Nastolan Sähkö Oy sulautettiin Lahti Energiaan. Lisää kaukolämpöasiakkaita Salpakankaan Lämpö Oy sulautettiin Lahti Energiaan. Lahti Energia sai Laatu- ja Ympäristösertifikaatin Lahti Energia sai SFS:n ensimmäisen energia-alalle myöntämän uuden laatustandardin mukaisen laatusertifikaatin SFS-EN ISO 9001:2000 sekä SFS-EN ISO 1400:1996 mukaisen ympäristösertifikaatin. Kumpikin sertifikaatti kattaa yhtiön koko toiminnan sisältäen energian myynnin, hankinnan, tuotannon ja jakelun, jakeluverkostojen suunnittelun, rakentamisen, käytön ja kunnossapidon sekä niihin liittyvät hallinto- ja yrityspalvelutoiminnot. Biokaasun hyötykäyttö Biokaasun hyötykäyttö aloitettiin Hartwallin lämpökeskuksessa elokuussa Biokaasu johdetaan suoraan Kujalan kaatopaikalta ja käytetään lämpökeskuksen kattilan polttoaineena. Tuulipuisto valmistui Raaheen Raahen Rautaruukin tehtaan alueelle valmistui tuulipuisto, joka koostuu viidestä 2,3 MW:n yksiköstä. Voimaloiden tornin korkeus on 80 m ja roottorin halkaisija 82,4 m. Tuulivoimalat kohoavat yli 120 m:n korkeuteen. Lahti Energia Oy omistaa 1/9 Suomen Hyötytuuli Oy:stä. Vääksyn Lämpö Oy ja Suomen 4G Oy sulautettiin Vuoden 2004 lopussa sulautettiin Vääksyn Lämpö Oy ja Suomen 4G Oy Lahti Energiaan. Lahden Lämpövoima Oy purkautui Vuoden 2004 lopussa loppui myös Lahden Lämpövoima Oy:n toiminta erillisenä osakeyhtiönä. Kymijärven voimalaitoksen energiantuotantoa jatkaa Lahti Energia Oy Tytäryhtiö LE-Sähköverkko Oy aloitti toimintansa Lahti Energia Oy eriytti verkkoliiketoimintansa omaksi yhtiökseen. LE-Sähköverkko Oy on osa Lahti Energian konsernia. Lahti Energia Oy täyttää 100 vuotta 12 Lahti Energia 100 vuotta

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA

ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA MIKKO LIUKKONEN ETELÄ-SAVON ENERGIA OY Osakeyhtiö Mikkelin Sähkölaitos perustettiin 9.10.1900. Sähkölaitos eli valonsynnytyslaitos valmistui 23.10.1901 ja katuvalaistus sytytettiin

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Lähienergialiiton kevätkokous

Lähienergialiiton kevätkokous Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson

Lisätiedot

Millä Tampere lämpiää?

Millä Tampere lämpiää? Millä Tampere lämpiää? Puuenergiaa päästöillä vai ilman UKK-instituutti 4.3.2013 Toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen Tampereen Energiantuotanto Oy Vahva alueellinen toimija Tampereen Sähkölaitos on vahvasti

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Täyskäännös kotimaiseen

Täyskäännös kotimaiseen Täyskäännös kotimaiseen Kestäviä energiaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin Paikallisena ja palvelevana energiayhtiönä olemme läsnä asiakkaidemme arjessa ja tarjoamme kestäviä ja monipuolisia energiaratkaisuja.

Lisätiedot

EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ

EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ Paavo Knaapi Jyväskylän Energia Oy 3.12.2010 www.jenergia.fi Sisältö Muutama sana Jyväskylän Energia yhtiöistä Kaukolämmityksen asema Suomessa Kaukolämmön tuotanto Jyväskylässä

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy Johanna Haverinen Keravan Energia on energiakonserni Keravan Energia -yhtiöt Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen

Lisätiedot

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut Tuotanto Kaukolämpö Sähkönmyynti Verkkopalvelut Sähköä ja lämpöä suomalaisille Kuopion Energia tuottaa ja toimittaa sähköä, kaukolämpöä, sekä sähköverkko- ja laajakaistapalveluja pääasiassa Kuopioon. Sähköä

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.

Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä. 1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Lahti Energia ratkaisija ilmastotyössä Energiateollisuuden kevätseminaari Lahden Sibeliustalolla

Lahti Energia ratkaisija ilmastotyössä Energiateollisuuden kevätseminaari Lahden Sibeliustalolla Lahti Energia Oy www.lahtienergia.fi etunimi.sukunimi@lahtienergia.fi asiakaspalvelu@lahtienergia.fi Puh. 029 000 8000 Lahti Energia ratkaisija ilmastotyössä Energiateollisuuden kevätseminaari 16.5. Lahden

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri

Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri Esitysmateriaalit Leanheat-yritys kahdella sivulla Tekoälysäädön toimintaperiaate Mitä tehdään ja mitä on saatu aikaiseksi? Yhteenveto ja käytännön

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Varma kaukolämpö, monipuolinen maakaasu. Ympäristöystävällistä lämpöä nykyaikaisimmalla tekniikalla

Varma kaukolämpö, monipuolinen maakaasu. Ympäristöystävällistä lämpöä nykyaikaisimmalla tekniikalla Varma kaukolämpö, monipuolinen maakaasu Ympäristöystävällistä lämpöä nykyaikaisimmalla tekniikalla IMATRAN LÄMPÖ OY Imatran Lämpö Oy vastaa asiakaslähtöisesti Imatran kaupungin omistamana osakeyhtiönä

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos

Kommenttipuheenvuoro Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos Kommenttipuheenvuoro 16.3.2017 Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos Mihin kuntien energialinjaukset voivat vaikuttaa? Sähkönsiirto Rakennetaan Smart Grid

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus ja KL siirtojohtoprojekti 1. Biolämpökeskus 2 x 15 MW + LTO puuhake (turve) 2. Imatran pääkaukolämpöverkot Vuoksenniska, Sienimäki ja Imatrankoski

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10. 14.10.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän LTYP Faktoja Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

ENEMMÄN KUIN ENERGIAA

ENEMMÄN KUIN ENERGIAA ENEMMÄN KUIN ENERGIAA Loiste-konsernin avainlukuja 2017 Loiste Oy perustettiin 17.6.2013 Loistekonsernin Avainlukuja avainlukuja (2016) 2017 SOTKAMO 24,23 % KAJAANI 75,77 % Kajaanin omistusosuus 75,77

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5. Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Tampereen Sähkölaitos Tieto johtamisen tukena

Tampereen Sähkölaitos Tieto johtamisen tukena Tampereen Sähkölaitos Tieto johtamisen tukena Johannes Lindell 29.10.2015 Agenda Tampereen Sähkölaitos Energiamarkkinat Tammervoima Tieto Tampereen Sähkölaitoksen johtamisen tukena Jo vuonna 1888 Pohjoismaiden

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus

Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus 15.9.2017 Kanteleen Voima Oy on lokakuussa 2006 perustettu sähköntuottaja. Yhtiön omistavat 28 yksityis- ja kuntaomisteista suomalaista pientä ja keskisuurta

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy 01/04/2019 Footertext 2 PÄÄSTÖMARKKINAT GLOBAALISTI Lähde: International Carbon Action Partnership, emission trading worldwide

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Kymijärvi IIIlämpölaitoshanke. luvitusprosessi. Ilmansuojelupäivät Eeva Lillman

Kymijärvi IIIlämpölaitoshanke. luvitusprosessi. Ilmansuojelupäivät Eeva Lillman Kymijärvi IIIlämpölaitoshanke luvitusprosessi Ilmansuojelupäivät 23.8.2017 Eeva Lillman Lahti Energia -konserni Lahti Energia Oy Emoyhtiö LE-Sähköverkko Oy Tytäryhtiö 100 % C-Ella Oy Osakkuusyhtiö 33,3

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Ympäristöohjelma kaudelle:

Ympäristöohjelma kaudelle: Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Vastuullista ja kestävää energiapalvelua. 20.4.2012 Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen

Vastuullista ja kestävää energiapalvelua. 20.4.2012 Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen Vastuullista ja kestävää energiapalvelua 20.4.2012 Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä. Sähköenergiaa noin 400 000 asiakkaalle Suomessa. Kaukolämpö

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä Samuli Rinne Jätettä on materiaali, joka on joko - väärässä paikassa -väärään aikaan tai - väärää laatua. Ylijäämäenergiaa on energia,

Lisätiedot