vuotta energiaa Lahdessa osa 2 Lahti Energia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vuotta energiaa Lahdessa osa 2 Lahti Energia 1907-2007"

Transkriptio

1 vuotta energiaa Lahdessa osa 2 Lahti Energia Lahti Energia 100 vuotta

2 Sata vuotta valoa ja lämpöä Hyvin valaistu kaupunkialue on kaunista katsottavaa pimeinä iltoina. Sata vuotta sitten joulukuun 8. päivänä 1907 syttyivät ensimmäiset katuvalot Lahden kaupungissa. Lahden kaupunki oli perustanut kunnallisen sähkölaitoksen, Lahden kaupungin sähkölaitoksen, tuottamaan sähköä nopeasti kasvavan kaupungin tarpeisiin. Myöhemmin kunnallinen sähkölaitos muutettiin yhtiöksi, joka sai nimekseen Lahti Energia Oy. Yhtiön satavuotisen historian alkutaipaleista kerroimme viime lehdessä. Se on luettavissa myös Lahti Energian verkkosivuilta osoitteesta Kaupungin kasvu vaati lisää sähköä 1950-luvun alussa Lahden kaupungin sähkölaitoksen henkilöstömäärä oli noin sata, josta kaksi kolmannesta oli työntekijöitä. Sähkölaitoksen tehtäviä, muun muassa laskutusta, hoidettiin myös kaupungin muissa organisaatioissa. Lahti Energia 100 vuotta Asumisen mukavuus lisääntyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1950 enää joka viides kotitalous oli ilman sähköä. Viemäri, WC ja juokseva vesi alkoivat yleistyä. Toisen maailmansodan päättymisestä luvulle Lahdessa rakennettiin omakotialueita, mutta myös näyttäviä kerrostalokokonaisuuksia pystytettiin, muun muassa Hakatornit ja Kivimaan pistetalot. Lähiöitä syntyi, muun muassa Ruolan kerrostaloalue Möysään luvulla ryhdyttiin kaavoittamaan Mukkulaan puutarhakaupunkia. Suuria suunnitelmia oli myös Ahtialan alueen suhteen, jonne kaavailtiin jopa asukkaan sivukaupungin muodostamista. Voimakas rakentaminen lisäsi myös sähkön kulutusta. Niinpä 1960-luku olikin Lahti Energian historissa voimakasta rakentamisen aikaa. Silloin alkoi kaukolämpöverkon rakentaminen ja sen voimakas laajentuminen. Silloin rakennettiin myös useita lämpökeskuksia.

3 Kaukolämpöä ympäristön parhaaksi Näkymiä Rautatienkadun kaukolämmön rakennustyömailta. Kaupunginvaltuusto oli saanut päätettäväkseen kaukolämmön rakentamisen Lahteen Esitys oli monen sivun mittainen ja käsitteli vaikeaselkoisia teknisiä tietoja. Kun päätettäväksi tuli kaukolämpöasia, puheenvuoroja käytettiin vain muutamia ja kymmenen minuutin kuluttua puheenjohtaja nuiji vuosikymmenien suurimman hankkeen päätetyksi. Samalla tehtiin päätös myös Teivaanmäen voimalaitoksen rakentamisesta. Kaukolämmön rakentaminen oli pitkällinen urakka. Rauma-Repola Oy oli jo aloittanut lämmöntoimituksen vuonna 1958 tehtaan läheisyydessä olevalle alueelle. Rauma-Repolan kaukolämpöverkko siirtyi Lahti Energian omistukseen vuoden 1986 loppupuolella. Alussa sähkölaitoksen omaa verkkoa rakennettiin aivan Lahden keskustassa, muun muassa Rautatienkadulla ja Aleksanterinkadulla. Katuja revittiin auki ja suuria lämpöputkia asennettiin kaivantoihin. Työmaat vaikeuttivat liikkumista, mikä aiheutti keskustelua yleisönosastoissa ja kauppiaiden harmittelua asiakkaiden katoamisesta väljemmille vesille. Toisaalta kaukolämmön merkitys ymmärrettiin ja sen rakentamisen haitat siedettiin. Senaikuisessa lehtiartikkelissa kirjoitettiin niistä kaukolämmön eduista, joita ei voinut rahassa mitata: lämmön tasaisuudesta, energian säästöstä, ilman puhdistumisesta sekä öljy- ja nokikuljetusten vähenemisestä kaupungin vilkkailla kaduilla. 18. päivä elokuuta 1962 oli historiallinen hetki, kun ensimmäinen kaukolämpöasiakas liitettiin kaukolämpöverkkoon. Ensimmäinen lämmönkuluttaja oli Puistokatu 3, ja lämpö johdettiin Loviisankatu 4:ään rakennetusta lämpökeskuksesta, sillä voimalaa ei näin nopealla aikataululla oltu pystytty rakentamaan. Sen suunnittelu oli kuitenkin jo käynnissä. Kattava verkko Kaukolämpöverkko kattaa tällä hetkellä koko kaupungin niin, että kaikki merkittävä rakennuskanta on saatu liitetyksi verkkoon. Lahtelaisista noin 90 prosenttia asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Lahti Energian omistukseen ovat siirtyneet myös Nastolan, Vääksyn ja Salpakankaan kaukolämpöverkot. Lahti Energia 100 vuotta Kaukolämmön rakennustyömaa Rautatiekadulla.

4 Vihdoinkin oma voimala Teivaanmäen voimalaitoksen valvomo. Lahti Energian ensimmäinen lämmitysvoimalaitos, Teivaanmäen voimalaitos, käynnistettiin vuonna Käynnistäminen oli juhlava hetki. Turbogeneraattori tahdistettiin kaupungin sähköverkkoon ensimmäisen kerran Virallisesti laitos vihittiin käyttöön kuitenkin vasta saman vuoden marraskuussa kaupungin 60-vuotisjuhlaviikon aikana. Oman voimalaitoksen rakentaminen oli ollut pitkäaikainen toive. Ensimmäisen kerran sitä suunniteltiin jo 30-luvulla, vakavammin 50-luvun lopulla. Kaupunki oli kerran jo hankkinut voimalaitokselle tontinkin, jonka se kuitenkin myöhemmin myi Fennia Fanerille. Teivaanmäen voimalasta sähkölaitos sai omaa sähköä 30 vuoden tauon jälkeen. Voimalan ennakoitiin tuottavan jo seuraavana vuonna lähes kaiken kaukolämmön ja melkein puolet sähkölaitoksen tarvitsemasta sähköstä. Putki repeää Lahti Energia 100 vuotta Oli helmikuu vuonna 1966 ja 30 astetta pakkasta, kun Hakatornien asukkaiden silmien eteen levisi kauhistuttava näky. Fellmannin puistosta nousi valtava höyrypatsas ja maahan repesi aukko, josta alkoi syöksyä mutaista vettä. Näkyä ihmettelemään kiiruhtaville ihmisille selvisi nopeasti syy: Teivaanmäen voimalasta kaupunkiin kulkeva runkolinja oli revennyt. Pian huhu kiersi ympäri kaupunkia ja huolestuneet soittajat tukkivat Teivaanmäen valvomon puhelinlinjat. Kaikkia askarrutti sama kysymys: palellutaanko nyt tällaisilla paukkupakkasilla? Valvomossa puhelimeen vastailtiin ahkerasti ja rauhoiteltiin ihmisiä. Lämpötila saattoi laskea asunnoissa hieman, mutta ei huolestuttavassa määrin, sillä Loviisankadun lämpökeskuksesta ja Rauma-Repolalta saatiin lämpöä, kunnes runkolinja oli korjattu. Virheistä opitaan, sen sai ripeästi toiminut tekninen henkilökunta todeta. Kun jäinen maa oli saatu kovalla työllä kaivettua auki, putki paikattiin. Heti käyttöönoton jälkeen putki repesi uudelleen, mutta nyt paikatun kohdan vierestä. Siitä opittiin se, ettei putkia koskaan enää paikattu, vaan tilalle vaihdettiin aina uusi putki. Asenteet jätteenpolttoon muuttuvat Vuonna 1965 valmistui Mukkulan jätteenpolttolaitos. Sitä tervehdittiin silloin ympäristön puhdistajana. Tuohon aikaan monien kerrostalojen pihoilla oli omia jätteenpolttouuneja, joiden aiheuttamista saasteista puhuttiin tiukkaan sävyyn tiedotusvälineissä. Lähes 20 vuotta myöhemmin jätteenpolton vastustamisesta syntyi kansanliikkeitä. Helsingissä suljettiin Kyläsaaren jätteenpolttolaitos painostuksen seurauksena, ja Lahdessa syntyi niin sanottu Mukkula-liike, joka aloitti voimakkaan lehtikirjoittelun. Ympäristön puhdistajana tervehditystä laitoksesta oli tullut ympäristön likaaja. Roskien lajittelussa ei siihen aikaan vielä päästy syntypaikalla tapahtuvaan lajitteluun, ja lajittelu lämpövoimalassa osoittautui mahdottomaksi. Yhdyskuntajätteen käyttö polttoaineena lopetettiin Mukkulassa vuoden 1984 lopussa.

5 Teollisuusneuvos Lars Larsson Kesäkuun ensimmäisenä päivänä 1967 sähkölaitos sai uuden toimitusjohtajan, Lars Larssonin. Hänen johdollaan sähkölaitos siirtyi 70-luvulle, jota Larsson itse kuvaili tekniikan vuosikymmeneksi. Silloin rakennettiin uusi suurempi voimalaitos. Sähkön ja kaukolämmön siirtäminen nopeasti kasvaville asiakasjoukoille edellytti suuria panostuksia verkkoihin. Larssonin ansioksi on pitkälle luettava myös se, että sähkölaitoksesta tuli itsenäinen yhtiö. Karismaattinen persoona Lars Larsson oli karismaattinen persoona, joka tinkimättä ajoi johtamansa sähkölaitoksen etua. Hänen toimintaansa ja persoonaansa arvostettiin laajalti ja hänen ammattitaitoaan käytettiin hyväksi lukuisissa selvityksissä ja asiantuntijaryhmissä. Hän toimi myös monessa kunnallisessa luottamustehtävässä ja hänen vaikutuksensa näkyi paitsi sähkölaitoksen kehityksessä myös koko alalla. Itsenäinen yhtiö Lars Larsson aavisteli sähkömarkkinoille suuria muutoksia ja ymmärsi, että muuttuvilla markkinoilla vain nopeat menestyvät. Kunnallinen päätöksenteko oli hidasta, mistä syystä hänen näkemyksensä mukaan sähkölaitoksesta piti muodostaa itsenäinen yhtiö. Tämä tapahtui vuonna 1990, ja se oli vaatinut paljon työtä. Lahden silloinen kaupunginjohtaja Seppo Välisalo ja Lars Larsson olivat Lahti Energian ensimmäisen hallituksen puheenjohtajan Matti Katajan mukaan kuin kaksi matkasaarnaajaa, kun he kiertelivät eri ryhmien luona puhumassa yhtiöittämisen puolesta. Yhtiöittämisellä haettiin organisaatiota, joka vapaana kunnan byrokratian säännöksistä ja tarpeettomista rajoituksista voisi menestyä kilpailutilanteessa ja tuottaa omistajilleen kohtuullisen tuoton. Seppo Välisalon motiivina oli raha. Jos sähkölaitos olisi itsenäinen yhtiö, kaupungilla olisi huomattavasti paremmat mahdollisuudet saada yhtiöstä ulos rahaa. Kaupungin taloudellinen tilanne oli huono. Lamavuosina kaupunki oli menettänyt 9500 työpaikkaa. Vaikka sähkölaitos maksoi erilaisina korvauksina ja vuokrina kaupungille 35 miljoonaa markkaa, se ei niukkuuden aikana riittänyt. Siihen aikaan päätöksiä tehtiin konsensuksella, mikä tarkoitti sitä, että suurimmat puolueet sopivat asiat keskenään. Kokoomuksen Matti Kataja oli alusta asti yhtiöittämisen kannalla ja teki töitä asian puolesta muiden puolueiden keskuudessa. Kun yhtiöittämiselle oli saatu suurimpien puolueiden tuki, asiat etenivät nopeasti. 7. toukokuuta 1990 valtuusto teki yksimielisen päätöksen asiasta, ja 1. heinäkuuta uusi yhtiö aloitti toimintansa. Pitkäaikainen johtaja Lars Larsson teki mittavan työn energiahuollossa. Kun hän 27 vuotta myöhemmin jäi eläkkeelle, Lahden energiahuollon tila oli erinomainen ja energian hinta maan halvin. Toimitusjohtaja Lars Larsson sai ansioistaan teollisuusneuvoksen arvon. Vuonna 1994 hänelle myönnettiin Lahti-mitali. Lahti Energia 100 vuotta Sähkön siirtäminen yhä kasvaville asiakasjoukoille on edellyttänyt suuria investointeja sähköverkkoihin. Toimitusjohtaja Lars Larssonin toimikausi oli

6 Ensimmäinen hiilirekka saapuu Kymijärven voimalalle. Monien polttoaineiden voimalaitos Kymijärvelle Kymijärven voimalaitos valmistui vuonna Voimalaitos oli monessa mielessä historiallinen hanke. Se oli ensimmäinen yhteishanke, jossa valtiollinen energiayhtiö - Imatran Voima - ja kunnallinen sähkölaitos rakensivat yhteisen voimalaitoksen. Voimalaitoksen omistamista varten perustettiin Lahden Lämpövoima Oy, jonka osakkeet jakautuivat tasan Lahden kaupungin ja Imatran Voiman kesken. Myös ympäristöasiat nousivat aivan uudella tavalla esille. Kun vielä 1960-luvulla riitti, että voimalaitoksen savukaasuista poistettiin tuhka, asetettiin Kymijärven voimalan rakentamisen ehdoksi ympäristövaikutusten selvittäminen. Niinpä laitoksen suunnittelussa paneuduttiin ympäristöhaittojen vähentämiseen, ja esimerkiksi savupiipusta tehtiin mahdollisimman korkea, jotta päästöt saataisiin nousemaan ylös. Voimalaitos oli myös ensimmäinen Suomessa rakennettu höyryvoimalaitos, jolle piti hakea vesioikeuden lupa jäähdytysvesien ottoon. Se oli mielenkiintoista aikaa. Suunnitelmia tehtiin ja uusia ratkaisuja etsittiin yötä päivää, muistelee voimalan suunnittelua ja rakentamista johtanut sähkölaitoksen apulaisjohtaja Eero Rautio. Kaasuturbiinilaitos maakaasulle Voimalaitokselta saatiin kaukolämpötehoa runsaat 200 MW, sähkötehoa vastaavasti 100 MW. Kun maakaasu saatiin Lahteen vuonna 1986, Kymijärven voimalaitoksen yhteyteen rakennettiin kaasuturbiinilaitos, sähköteholtaan 30 MW ja kaukolämpöteholtaan 70 MW. Kaukolämmöstä yli 75 prosenttia tuotettiin Kymijärven voimalaitoksella vuonna Kaukolämmitys sopii parhaiten taajamien lämmitykseen. Kaukolämmitys on mittavaa energian ja ympäristön säästöä. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon ansiosta ympäristöpäästöt pienenevät noin 30 prosenttia verrattuna erilliseen sähkön ja lämmön tuotantoon. Kaukolämmitys on varma ja joustava, sillä lämmön tuotannossa voidaan käyttää eri polttoaineita kuten esimerkiksi maakaasua, kivihiiltä, puuta ja vaikkapa lajiteltua energiajätettä. Lahti Energia 100 vuotta

7 Öljykriisistä alku energiansäästölle Öljyn hinta aloitti dramaattisen nousun vuoden 1973 lopussa. Kun tonni vielä hetkeä aikaisemmin maksoi 140 markkaa, hinta ponkaisi nopeasti 340 markkaan. Huima nousu järisytti Lahdessa, niin kuin muuallakin, energiahuollon perusteita ja sai sähkölaitoksen johdon miettimään, miten Kymijärven voimalaitoksen tuotanto voitaisiin pitää käynnissä yhä kohoavilla polttoainehinnoilla. Öljykäyttöiseksi rakennettu laitos oli jo niin pitkällä, ettei sitä ollut enää mahdollista muuttaa muulle polttoaineelle soveltuvaksi. Kun sitten vuonna 1979 öljytonnista maksettiin jo 1300 markkaa, oli aika siirtyä muihin polttoaineisiin. Turvetta ei ollut saatavissa koko tarvetta vastaavasti, maakaasuputki näytti jäävän Kouvolaan, eikä puun polttaminen silloin tullut kysymykseen, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi kivihiili. Uskomattoman lyhyessä ajassa Kymijärven voimalaitos muutettiin käyttämään kivihiiltä, mikä takasi Lahdelle edullisen energian ja 1990-luvuilla. Öljykriisistä oli se hyöty, että se antoi sysäyksen energiansäästölle. Kun sähkön tarve oli jo vuosia kasvanut yli 10 prosenttia vuodessa, näkyi kulutuksessa selvä piikki alaspäin. Energiansäästö oli tullut jäädäkseen. Teollisuuden prosesseja muutettiin, rakennukset eristettiin paremmin, sisälämpötiloja laskettiin ja siirtymistä kotimaisiin energianlähteisiin edistettiin valtion tukitoimin. Nykyään energiansäästön motiivina on pikemminkin ympäristösyyt, mutta pohja säästöille luotiin kriisivuosina. Maakaasusta puhdas vaihtoehto muassa kantamalla maakaasuputkea Lahdesta Helsinkiin. Kaasua ei kuitenkaan ollut saatavana Lahteen, ei vaikka Lahti oli valmis rakentamaan oman putkensa Kouvolasta Lahteen. Tilanne muuttui vuonna 1984, kun tehtiin valtakunnallinen päätös jatkaa kaasuputkea Kouvolasta länteen ja Helsinkiin. Kun maakaasu saatiin Lahteen vuonna 1986, sitä alettiin välittömästi käyttää voimalan ja lämpökeskusten polttoaineena. Kymijärven voimalan kattiloiden uusimisen jälkeen siellä voitiin polttaa maakaasua ja kivihiiltä sellaisessa suhteessa, joka piti päästöt alhaisina. Puhtaalle energiamuodolle ilmaantui muitakin kysyjiä. Sen myyminen asiakkaille vaati maakaasuverkon rakentamisen. Nykyään maakaasulinja ylettyy Asikkalaan asti. Ajatusta maakaasulla lämpiävästä omakotialueesta päästiin testaamaan Puronrinteessä. Sieltä saatujen kokemusten pohjalta voitiin todeta maakaasun sopivan hyvin myös omakotitalojen lämmitykseen. Lahden MM-kisoissa vuonna 1989 kisasoihtu paloi puhtaasti maakaasulla. Kymijärven voimalaitoksen käyttämä kivihiili aiheutti keskusteluja, joissa ilman puhtaus oli keskeisenä aiheena. Myös kivihiilen kuljetusten seurauksia epäiltiin. Siksi maakaasun tuloa uudeksi energiavaihtoehdoksi tervehdittiin ilolla. Se ilmaantui energiakuvioihin 1980-luvun alkupuolella. Puhtaana energiamuotona se sai nopeasti puolestapuhujia. Lahtelaisia päättäjiä heräteltiin erilaisin tempauksin, muun Lahti Energia 100 vuotta

8 Suurten muutosten aika Toimitusjohtaja Pentti Kuusela ja hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Kataja. Vuonna 1994 toimitusjohtajaksi valittiin Pentti Kuusela, joka kuvaili itseään henkilöstölehdessä jätkänoloiseksi puurtajaksi. Kuusela oli tullut sähkölaitokselle tutkimusinsinööriksi jo vuonna Kun Kuusela valittiin toimitusjohtajaksi, hän kertoi, että hänellä on kaksi tavoitetta ylitse muiden: Sanoin, että haluan laajentaa toimialuetta ja pitää energian hinnat maan alhaisimpina. Ensimmäinen tavoite toteutui täydellisesti. Lahti Energia hankki omistukseensa Heinolan voimalaitoksen, Nastolan Sähkön, Salpakankaan Lämmön ja Vääksyn Lämmön. Myöhemmin on hankittu osakkeita tuulivoimaa hyödyntävästä Suomen Hyötytuulesta ja Etelä-Pohjanmaan Voimasta. Kuuselan toinen tavoite oli, että Lahti Energia on laadukas ja halpa energiantoimittaja ja myyjä, mutta kaupungin rahapula sotki nämä suunnitelmat. Mutta, vaikka sen seurauksena suuria rahavirtoja on ohjailtu kaupungin kassaan, on Kuusela pystynyt siitä huolimatta pitämään energiahinnat alhaalla. Juhlavuotenaan Lahti Energia kuuluu edelleen Suomen energiamyyjien edullisimpaan neljännekseen. Sähkömarkkinat vapautuivat Pentti Kuuselan tullessa toimitusjohtajaksi energiamarkkinoilla elettiin seesteistä aikaa. Silloin riitti, kun tehtiin sähköä ja kaukolämpöä hyvällä laadulla ja myytiin sopivaksi katsotulla hinnalla. Kaikki olivat tyytyväisiä. Kuusela ei pitkään saanut nauttia näistä leppoisista ajoista. Muutoksen airueena toimi vuonna 1995 alkanut sähkömarkkinoiden vapautuminen. Sähkön sirron ja myynnin eriyttäminen merkitsi sitä, että enää voimayhtiöt eivät yksin saaneet hyödyntää omia verkkojaan, vaan kuka tahansa sai siirtää sähköä toisen verkossa mihin tahansa, kunhan maksoi siirtohinnan, Kuusela selvittää. Sähkömarkkinoiden vapautumisesta tuli energiayhtiöille uusi kanava myydä sähköään. Lahti Energia 100 vuotta Vapautumisella on ollut vaikutuksia myös voimaloiden kokoon. Ennen tehtiin vain oman alueen kokoon soveltuva. Nyt voidaan tehdä kuinka suuri tahansa ja myydä sähköä NordPooliin. Voimalaitosta voidaan käyttää kaiken aikaa optimaalisella teholla. Jos sähköpörssissä on halpa hinta, voimalassa tuotetaan minimisähkö. Jos hinta on riittävän korkea, ajetaan täydellä teholla, Kuusela kertoo. Energiaviranomainen säätelee Vuonna 1995 perustettu Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen energiamarkkinavirasto säätelee erittäin tarkoin sähkön ja maakaasun toimitukseen liittyviä asioita. Myös lainsäädäntö on tullut vaikeaksi ja tuskaiseksi työmäärältään. Jatkuvasti vaaditaan raportteja ja selvityksiä, ja aina on kiire. Kaikki tämä työmäärä vaikuttaa hintoihin, ja maksaja on kuluttaja, Kuusela sanoo. EU:sta tuli vaatimus eriyttää sähkön myynti ja siirto. Tätä varten Lahti Energia on joutunut perustamaan uuden tytäryhtiön, LE-Sähköverkko Oy:n. Päästökauppa käy kalliiksi Suurin mullistus energiamarkkinoilla on Kuuselan mukaan Kioton sopimuksen tuoma päästökauppa, joka tulee nostamaan energian hintaa tuntuvasti. Harjoittelujaksolla, eli 2005 päästöoikeudet maksoivat yhtä paljon kuin kivihiilellä tehdyn sähkön polttoaine. Uusi jakso, joka alkaa 2008, näyttää tuovan meille kasvavat kustannukset. Joudumme ostamaan päästöoikeuksia suuret määrät, Kuusela kertoo. Kasvaneesta työtaakasta huolimatta henkilökunta on vuosien saatossa vähentynyt, mutta aina luonnollisen poistuman kautta. Koskaan ei ketään ole irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Nyt alamme olla sillä rajoilla, että kohta on alettava lisäämään henkilöstöä, Kuusela sanoo.

9 Ympäristöystävällinen satavuotias Näkymä Meri-Porin tuulipuistosta. Sata vuotta perustamisensa jälkeen Lahti Energia on nykyaikainen yhtiö, jonka tavoitteisiin kuuluvat korkea laatu ja ympäristöstään huolehtiminen. Hakemalla toiminnalleen laatu- ja ympäristösertifikaatit yhtiö on osoittanut laatutasonsa sekä ympäristövastuunsa myös ulkopuolisille arvioijille. Sertifikaattien hakeminen oli pitkällinen prosessi, johon osallistui koko henkilökunta, sillä hyvä laatu ja ympäristöstä huolehtiminen syntyvät koko henkilöstön toiminnan tuloksena. Yhtiö on sitoutunut seuraamaan energiantuotannon yhteydessä syntyviä päästöjä, kehittämään päästöraportointia sekä vähentämään toiminnan tuottamia jätemääriä. Lahti Energia on osakkaana myös tuulivoimalassa ja hyödyntää biokaasua, jotka molemmat ovat ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Luontoystävällistä sähköä Tuulivoimala käyttää ilmaista, uusiutuvaa raaka-ainetta, ja sen haitalliset ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Siinä on ympäristöstään huolehtiville ihmisille riittävästi syitä valita omaksi energialähteekseen tuulivoiman. Voidakseen tarjota asiakkailleen tuulisähköä Lahti Energia lähti osakkaaksi tuulivoimaa tuottavaan Suomen Hyötytuuli Oy:öön, jonka omistamissa tuulipuistoissa Meri-Porissa ja Raahessa tuotetaan tuulisähköä. Biokaasusta energiaa Biokaasua käytetään Lahdessa maakaasun tavoin polttoaineena. Biokaasu on pääasiassa mätänemisen tuloksena syntynyttä metaania. Sen lämpöarvo on hyvä, sillä kaasu syntyy eloperäisen aineksen hajotessa hapettomissa olosuhteissa. Tämän takia kaatopaikka on ihanteellinen biokaasun syntypaikka. Päijät-Hämeen Jätehuollon ja Lahti Energian yhteisten ponnistelujen tuloksena avattiin vuonna 2002 Kujalan kaatopaikalta suora biokaasulinja Hartwallin tehtaiden lämpökeskukseen. Lahti Energia toimittaa kaiken Hartwallin tarvitseman höyry- ja kaukolämpöenergian. Osa valmistuksessa tarvittavasta energiasta tuotetaan biokaasulla. Vesiurut kaupunkilaisten iloksi Pikku-Vesijärven rannalla musiikin, veden, värien ja valojen yhteistä sinfoniaa esittävät vesiurut Lahti Energia lahjoitti kaupunkilaisten iloksi 90-vuotisjuhlansa kunniaksi. Vesiuruilla on merkitystä myös Pikku-Vesijärven hyvinvoinnille. Urkujen seitsemän pumppua saavat lammen veden kiertämään, ja sen suihkuttaminen ilmaan auttaa tehokkaasti veden hapettamisessa. Lahti Energia 100 vuotta

10 Lahden kaupungin sähkölaitos perustettiin Lahden kaupunginvaltuuston taloustoimikunnan johtaja apteekkari Hjalmar Fellman otti vuosisadan alussa päätehtäväkseen sähkölaitoksen perustamisen. Hän otti oma-aloitteisesti yhteyttä insinööri Wuolteeseen ja antoi tämän tehtäväksi laitoksen suunnittelun. Vuoden 1907 talousarviota käsitellyt kaupunginvaltuusto hyväksyi taloustoimikunnan ehdotuksen sähkölaitoksen perustamisesta. Lahden kaupungin sähkölaitoksen toiminta käynnistyi 8. päivänä joulukuuta Ensimmäiset katuvalot syttyivät Lahdessa syttyivät ensimmäiset katuvalot kaupunkiin. Kolme päivää myöhemmin sähkö valaisi jo ensimmäisiä yksityisasuntojakin. Ensimmäisen täyden toimintavuoden jälkeen Lahden kaupungin sähkölaitoksella oli jo 170 yksityistä kuluttajaa. Tasavirrasta siirryttiin vaihtovirtaan Lahden kaupungin ja valtion tekemä sopimus yleisradioaseman rakentamisesta paikkakunnalle merkitsi sähkönkulutuksen kasvua ja suuren vastuun ottamista. Radioaseman sijoittuminen Lahteen vauhditti kaupungin siirtymistä tasasähköstä vaihtosähkön käyttäjäksi. Sähköä valtakunnan verkosta Sähkölautakunta päätyi suosittamaan sopimuksen tekemistä Valtion Koskivoimatoimiston (myöh. Imatran Voima Oy) kanssa, joka sen mielestä pystyi luotettavasti toimittamaan Lahteen sähköä. Sähköntoimitusten mahdollistamiseksi Valtion Koskivoimatoimisto rakensi samana vuonna Nikkilään 110/33 kv:n muuntoaseman, jolta sähkölaitos rakensi 33 kv:n johdon keskusasemalleen. Ensimmäinen kaukolämpöasiakas Lahden kaupunginvaltuusto päätti syksyllä 1961 kaukolämmityksen aloittamisen Lahdessa. Lämmöntoimitukset käynnistettiin jo seuraavana vuonna 1962 Loviisankadun väliaikaisesta lämpökeskuksesta. Ensimmäinen kaukolämpöasiakas oli Puistokatu 3, ja se liitettiin verkkoon Lahti Energia 100 vuotta

11 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto alkoi Varsinaiseen sähköntuotantoon päästiin vuoden 1965 syksyllä, jolloin Teivaanmäen turbogeneraattori tahdistettiin sähköverkostoon. Jo seuraavana vuonna Lahden kaupungin sähkölaitos pystyi tuottamaan kaiken kaukolämmön sekä melkein puolet tarvitsemastaan sähköstä. Kymijärven voimalaitos valmistui Lahdessa tarvittiin 70-luvun alussa voimalaitos. Suunnitelman toteuttamiseksi Lahden kaupunki solmi vuonna 1971 IVO:n kanssa sopimuksen, jossa osapuolet päättivät perustaa voimalaitosta varten Lahden Lämpövoima Oy:n. Voimalaitos valmistui vuonna 1975 ja se otettiin kaupalliseen käyttöön vuonna Maakaasun käyttö alkoi Lahdessa Vuonna 1986 Lahden energianhankinta muuttui merkittävästi. Maakaasun käyttö polttoaineena alkoi elokuun lopulla Lahden Lämpövoima Oy:n Kymijärven voimalaitoksessa. Myös voimalaitoksen yhteyteen rakennetun kaasuturbiinin käyttöönotto alkoi samoihin aikoihin. Lahti Energia Oy perustettiin Lahden Energialaitos muuttui lukien Lahti Energia Oy:ksi. Yhtiön koko osakekannan omistaa Lahden kaupunki. Energiantuotanto puulla aloitettiin Lahti Energia osti Suomen Kuitulevy Oy:n voimalaitoksen Heinolassa. Voimalaitos käyttää polttoaineena pääasiassa teollisuuden jätepuuta, puuhaketta ja puupölyä. Lahti Energia täytti 90 vuotta; vesiurkuesitykset aloitettiin Yhtiön 90-vuotisjuhlan kunniaksi Lahti Energia rakensi näyttävät vesiurut kaupunkilaisten ja matkailijoiden iloksi. Vesiurkuja on käynyt ihastelemassa tuhannet lahtelaiset samoin kuin kotija ulkomaiset turistitkin Lahti Energia 100 vuotta 11

12 Kymijärven voimalaitos sai kaasutinyksikön Kaasuttimessa poltetaan mm. kiinteistöistä kerättävää energiajätettä; näin syntyvä tuotekaasu johdetaan pääkattilaan. Tällä vähennetään merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Ratkaisu on ainutlaatuinen koko Euroopassa. Tuulivoimaa Porista Lahti Energia meni osakkaaksi Suomen Hyötytuuli Oy:öön. Lisää sähkö-, kaukolämpö- ja maakaasuasiakkaita Nastolan Sähkö Oy sulautettiin Lahti Energiaan. Lisää kaukolämpöasiakkaita Salpakankaan Lämpö Oy sulautettiin Lahti Energiaan. Lahti Energia sai Laatu- ja Ympäristösertifikaatin Lahti Energia sai SFS:n ensimmäisen energia-alalle myöntämän uuden laatustandardin mukaisen laatusertifikaatin SFS-EN ISO 9001:2000 sekä SFS-EN ISO 1400:1996 mukaisen ympäristösertifikaatin. Kumpikin sertifikaatti kattaa yhtiön koko toiminnan sisältäen energian myynnin, hankinnan, tuotannon ja jakelun, jakeluverkostojen suunnittelun, rakentamisen, käytön ja kunnossapidon sekä niihin liittyvät hallinto- ja yrityspalvelutoiminnot. Biokaasun hyötykäyttö Biokaasun hyötykäyttö aloitettiin Hartwallin lämpökeskuksessa elokuussa Biokaasu johdetaan suoraan Kujalan kaatopaikalta ja käytetään lämpökeskuksen kattilan polttoaineena. Tuulipuisto valmistui Raaheen Raahen Rautaruukin tehtaan alueelle valmistui tuulipuisto, joka koostuu viidestä 2,3 MW:n yksiköstä. Voimaloiden tornin korkeus on 80 m ja roottorin halkaisija 82,4 m. Tuulivoimalat kohoavat yli 120 m:n korkeuteen. Lahti Energia Oy omistaa 1/9 Suomen Hyötytuuli Oy:stä. Vääksyn Lämpö Oy ja Suomen 4G Oy sulautettiin Vuoden 2004 lopussa sulautettiin Vääksyn Lämpö Oy ja Suomen 4G Oy Lahti Energiaan. Lahden Lämpövoima Oy purkautui Vuoden 2004 lopussa loppui myös Lahden Lämpövoima Oy:n toiminta erillisenä osakeyhtiönä. Kymijärven voimalaitoksen energiantuotantoa jatkaa Lahti Energia Oy Tytäryhtiö LE-Sähköverkko Oy aloitti toimintansa Lahti Energia Oy eriytti verkkoliiketoimintansa omaksi yhtiökseen. LE-Sähköverkko Oy on osa Lahti Energian konsernia. Lahti Energia Oy täyttää 100 vuotta 12 Lahti Energia 100 vuotta

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012 Sisällysluettelo 1. Toimintavuosi 2012... 2 2. Omistussuhteet... 2 3. Yhtiön hallitus ja johto... 2 4. Toiminta-ajatus... 2 5. Laajenemisstrategia... 3 6. Tapahtumat tilikaudella... 4 7. Taksa... 5 8.

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISU

HELSINGIN ENERGIARATKAISU HELSINGIN ENERGIARATKAISU YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ JANNE RAUHAMÄKI, HELEN OY Hiilitieto ry:n talviseminaari 16.3.2016 Sisältö x 16.3.2016 2 HELEN OY Osakeyhtiö vuoden 2015 alusta Organisaatio 1.10.2015 alkaen

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa

>>  Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Riikinvoima Oy lyhyesti 100 % kunnallinen osakeyhtiö, osakkaina Varkauden Aluelämpö ja kahdeksan itä-suomalaista jätehuoltoyhtiötä Osakkaat huolehtivat noin 640 000

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Jouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus

Jouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus Jouttikallio tuulipuisto Projektikuvaus PROJEKTIKUVAU JOUTTIKALLIO 2/5 OX2 kehittää, rakentaa, rahoittaa ja operoi uusiutuvan energian hankkeita Pohjois- Euroopassa. Johdamme muutosta kohti kestävämpää

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä 12.11.2016 Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä KEMIN VESI OY Kemin Vesi vastaa Kemissä Vedenjakelusta Jäteveden

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY)

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 2015 VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 0 VUOSIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO Katsaus toimintavuoteen 2015 1 Hallinto ja yhtiön sulautuminen Vetelin Sähkölaitos Oy:n kanssa 2 Vuoden keskeiset tulos-

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä Pohjolan Voima 29.3.2016 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS...1 1. Katsaus edellisvuoteen...3 2. Edunvalvonta...4 2.1 Edunvalvonnan päätavoitteen toteutuminen...4 2.2. Edunvalvonnan sekundaarinen tavoite...5

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Kiertotaloutta käytännössä - Meneillään & tulossa. 26.5.2016 Christian Hindersson

Kiertotaloutta käytännössä - Meneillään & tulossa. 26.5.2016 Christian Hindersson Kiertotaloutta käytännössä - Meneillään & tulossa 26.5.2016 Christian Hindersson Kiertotalouden suunnannäyttäjä. SUEZ Suomessa Vuodesta 1998 lähtien Asiakaslupauksemme Olemme luotettava ja monipuolinen

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kaupunginvaltuusto 89 16.11.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö

Lisätiedot