Toiminnallista mediakasvatusta ja uusia mediataitoja: Opettamista ja opettelua kirjastoissa Nyt hihat heilumaan! hankkeen loppuraportti

Transkriptio

1 2015 Toiminnallista mediakasvatusta ja uusia mediataitoja: Opettamista ja opettelua kirjastoissa Nyt hihat heilumaan! hankkeen loppuraportti Hanna Kaisti, Hannele Kaipainen, Jenna Ojala ja Anna-Mari Andersson

2 Sisällys Tiivistelmä Nyt hihat heilumaan! hanke pähkinänkuoressa Miksi mediataitohanke? Hankkeen tavoitteet Laatu-hankkeen arviointi Nyt hihat heilumaan! -hankkeeseen liittyneet koulutukset Hämeenlinnassa toteutetut kokeilut Alakoululaisten kirjatrailerityöpajat Kirjatrailerityöpajaa varten tarvittavat asiat - ennakkolista Kirjatrailerityöpajaan mukaan otettavat asiat Kirjatraileripäivän jälkeen tehtävät asiat Tiedonhaun mobiilitehtävät yläkoululaisille Asiakkaat mukaan opastustoimintaan: Vertaisopastus tietokoneen ja netin käytössä Vertaisopastajien löytäminen Vertaisopastajien koulutus ennen opastusten aloittamista Vertaisopastajan tehtävät ja säännöt Mitä vertaisopastuksen järjestäminen vaatii kirjastolta? Miten vertaisopastus sujui? Palautekysely vertaisopastajille ja opastettaville Henkilökohtainen tietokone- ja nettiopastus E-aineistot näkyviksi: E-piste Hankkeen jatko Hämeenlinnassa Lahdessa toteutetut kokeilut Avoin animaatiopaja alakouluikäisille Peli-illat Järkee vai ei?- tapahtuma Tapahtuman sisältö Lahden muut Nyt hihat heilumaan- hankkeeseen liittyvät suunnitelmat Hankkeen onnistuminen Lahdessa Kouvolassa toteutetut kokeilut Kymenlaakson kirjastojen Kyyti.fi -sivuston vinkkivideoiden tekeminen Kouvolan kouluissa Kouluyhteistyö: Paikallisen OPS:in kehittäminen ja kirjastopolku

3 LIITTEET Laatu-hankeen arviointi- ja palautelomake Kirjatrailereiden kuvaus- ja julkaisulupa Kirjaston tablettitietokoneiden lainauslista Vertaisopastajan tehtävät ja säännöt (Vanhustyön keskusliitto)

4 Tiivistelmä Kirjastojen mediakasvatuksen ja mediataitojen opetuksen kehittämiseen tähdännyt hanke nimeltä Nyt hihat heilumaan! Laatutyön käytännön toteuttaminen aikuisten tietoteknisten taitojen ja koululaisten monilukutaidon edistämisessä Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden maakuntakirjastoissa toteutettiin vuonna Tässä Nyt hihat heilumaan! hankkeessa kokeiltiin vuoden aikana muun muassa: Asiakkaiden mukaan ottamista opastustoimintaan (senioreiden vertaisopastus) Eri tavoin toteutettuja koululaisten videokirjavinkkejä E-aineisto-opastuksen eri muotoja Henkilökohtaista netti- ja tietokoneopetusta aikuisille ajanvarauksella (tablettitietokoneiden peruskäyttö, sähköinen asiointi, tietokoneen ja netin peruskäyttö) Osallistumista paikallisen opetussuunnitelman laadintaan Koululaisten tiedonhaun opetusta mobiilitehtävillä ja QR-koodipolulla Mediakasvatuksen tekemistä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kirjaston ulkopuolella, mutta kirjaston lähtökohdista käsin Hankkeessa opittiin, muun muassa, että: Vertaisopastamista (= vapaaehtoiset opastajat opastamassa toisia kirjaston asiakkaita eri taidoissa) kannattaa kehittää edelleen, sillä se hyödyttää sekä opastettavia että opastajia ja lisää yhteisöllisyyttä. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, ilman kirjaston resursseja, vaan vertaisopastamiseen pitää nimetä koordinaattori, joka vastaa toiminnasta Tablettitietokoneita ja uusia sovelluksia voi hyödyntää opastamisessa ja tekemisessä monin eri tavoin. Monet sovellukset ovat helppoja ja ilmaisia, tai lähes ilmaisia. Vaikka opastuksessa mennään kirjaston aineisto edellä, mobiililaitteiden käyttö ja tekemällä oppiminen lisää erityisesti lasten ja nuorten innostusta. He haluavat myös jakaa tekemänsä esimerkiksi YouTuben kautta. Tablettitietokoneita kannattaa kuitenkin hyödyntää myös aikuisten e-aineistojen opastuksissa, vinkkauksissa ja tiedonhaun opastuksissa. Tablettitietokoneiden hyödyntämistä kannattaa kehittää koko ajan eteenpäin Kirjaston henkilökunnalla tulisi olla perustiedot tablettitietokoneiden käytöstä, mikäli kirjastossa on tabletteja asiakaskäytössä. Vähimmäisvaatimus on se, että henkilökunta osaa opastaa kirjaston aineiston myös e-aineiston käytössä tablettitietokoneellakin Kirjasto voi jalkautua tekemään mediakasvatusta kirjaston näkökulmasta myös kirjaston ulkopuolella, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Oppilaiden ja aikuisasiakkaiden omia mobiililaitteita ja kirjaston avointa verkkoa voi hyödyntää monin tavoin opastuksissa ja työpajoissa Henkilökohtainen asiakasopastaminen e-aineistojen käytössä, sähköisessä asioinnissa tai vaikkapa tablettitietokoneen käytössä on usein tehokkaampaa kuin kurssien kautta. Henkilökohtaista opastamista kannattaa kehittää kirjaston resurssien puitteissa Kirjasto voi tarjota erityisopastusta työpajamuodossa esimerkiksi kirjavinkkivideoiden tekemisessä tai animaatiotyöpajoja. Työpajojen lukumäärä ja päivämäärät voidaan rajata kirjaston resurssien mukaisesti 3

5 1. Nyt hihat heilumaan! hanke pähkinänkuoressa Käsissäsi tai ruudullasi on Nyt hihat heilumaan! Laatutyön käytännön toteuttaminen aikuisten tietoteknisten taitojen ja koululaisten monilukutaidon edistämisessä Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden maakuntakirjastoissa nimisen hankkeen loppuraportti. Raportin kirjoittamiseen osallistuivat Hanna Kaisti (hankkeen projektikoordinaattori), Jenna Ojala (Lahden kaupunginkirjasto), Hannele Kaipainen (Kouvolan kaupunginkirjasto) ja Anna-Mari Andersson (Kouvolan kaupunginkirjasto). Hankkeen toteuttamiseen osallistui kuitenkin paljon suurempi joukko ihmisiä Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastoista. Hankkeelle myönnettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastolta euroa kirjastotoiminnan kehittämiseen varatuista määrärahoista. Lisäksi Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kaupunginkirjastot osallistuivat hankkeen rahoitukseen. Hankerahaa käytettiin mm. projektikoordinaattorin palkkaamiseen, koulutusten järjestämiseen ja työpajoihin. Lisäksi Hämeenlinnaan ja Kouvolaan hankittiin molempiin hankerahoilla kymmenen tablettitietokonetta mediakasvatuskäyttöön. Hankkeesta käytettiin usein lyhempää nimeä Nyt hihat heilumaan! Tällä hihojen heiluttamisella viitattiin siihen, että hankkeessa tehtiin konkreettisia kokeiluja mediakasvatuksen, mediataitojen ja tietoyhteiskuntataitojen opastuksessa. Hankkeessa ei siis pohdittu teoriaa, vaan kokeilimme erilaisia ideoita yhdessä muiden toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. Kaikkea ei keksitty alusta asti itse, vaan nappasimme ideoita muista kirjastoista (kiitos Turku, Tampere ja Oulu!), ja sovelsimme niitä omiin tarpeisiimme. Osa kokeiluista liittyi tablettitietokoneiden ja erilaisten sovellusten hyödyntämiseen eri asiakasryhmien lasten, nuorten, aikuisten, senioreiden opastuksessa, työpajoissa ja vinkkauksessa. Hankkeella oli viisi lähtökohtaa: Aineistot digitalisoituvat, mobiililaitteet yleistyvät. Teknologia muuttaa sitä miten ja missä kirjaston asiakkaat hakevat, käyttävät ja tuottavat itse tietoa, kulttuuria ja viihdettä. Tämän tulee näkyä myös siinä millaista opetusta ja opastusta kirjasto tarjoaa eri asiakasryhmillle Monilukutaito pohjautuu hyvään peruslukutaitoon, mutta laajenee esimerkiksi kuvanlukutaitoon ja medialukutaitoon Itse tekemällä oppiminen eli toiminnallisuuden lisääminen mediataitojen oppimisessa Kaverilta tai vertaiselta oppiminen (ei vain kirjastonhoitajalta tai opettajalta) Henkilökohtaisen opastamisen kautta oppiminen ei pelkästään kursseja 1.1. Miksi mediataitohanke? Hanke haluttiin toteuttaa siksi, että teknologinen kehitys ja digitalisoituminen vaikuttavat siihen miten ihmiset hakevat, käyttävät ja tuottavat tietoa, kulttuuria ja viihdettä. Muutokset tulee huomioida myös kirjaston toiminnassa. Mobiiliteknologian käyttö ja aineistojen etäkäyttö lisääntyvät, palvelut siirtyvät yhä enenemässä määrin verkkoon. Ihmiset itse tuottavat ja jakavat materiaalia verkossa enemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. Myös oppiminen muuttuu niin aikuisten kuin lastenkin. Tämä kaikki vaikuttaa myös kirjastoon. 4

6 Koulujen uusi opetussuunnitelma (OPS 2016) tulee voimaan vuonna Se perustuu monilukutaidon käsitteelle. Monilukutaitoon liittyy perusluku- ja kirjoitustaidon lisäksi muitakin lukutaidon lajeja, esimerkiksi medialukutaito ja kuvanlukutaito. Monilukutaitoa on kyky hankkia, muokata, tuottaa, esittää, arvioida ja arvottaa tietoa erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Siinä missä ennen opetus- ja opastustilanteissa opittiin kuuntelemalla opettajaa tai kirjastonhoitajaa, nykyisin korostetaan tekemällä ja kokeilemalla oppimista. Opettajan ja kirjastonhoitajan lisäksi opitaan usein kaverilta tai vertaiselta. Monissa tilanteissa henkilökohtainen opastaminen on tehokkaampaa kuin ryhmäopetus. Nämä oppimiskäsityksessä tapahtuneet muutokset ovat kuvattu alla olevaan taulukkoon. Oppimisen painopiste ennen Oppimisen uudet muodot Kuuntelemalla oppiminen (passiivista) Tekemällä oppiminen (aktiivista) Opettajalta tai kirjastonhoitajalta oppiminen Kaverilta tai vertaiselta oppiminen Luennolla tai ryhmässä oppiminen Henkilökohtaisen opastuksen kautta oppiminen Taulukko 1: Oppimiskäsityksessä tapahtuneet muutokset 1.2. Hankkeen tavoitteet Nyt hihat heilumaan! hanke oli toinen peräkkäinen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen yhdessä toteuttama hanke. Sitä edelsi nk. Laatu-hanke eli Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke toteutettiin vuosien aikana. Koska näissä kahdessa projektissa toteuttavat kirjastot pysyivät samoina, oli luontevaa uudessa hankkeessa myös katsoa taaksepäin ja arvioida Laatu-hankkeen onnistumista ja sen jatkuvuutta. Vaikuttavuuden arvioinnin merkitys on viime aikoina korostunut ulkoisen rahoituksen hankkeissa. Nyt hihat heilumaan! hankkeessa oli siis kaksi tavoitetta: I. Ensimmäinen tavoite oli arvioida Laatu-hankkeen vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden arviointi tapahtui lomakekyselyllä, joka lähetettiin Laatu-hankkeeseen osallistuneille. Lomake on tämän raportin liitteenä ja tulokset raportin luvussa Lomakekyselyn lisäksi Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastot kertoivat Laatu-hankkeen vaikutuksista Nyt hihat heilumaan! -hankkeen aloitusseminaarissa II. Toinen tavoite oli tehdä konkreettisia uusia kokeiluja toisaalta lasten ja nuorten mediakasvatuksen toisaalta aikuisten tietoyhteiskunnassa tarvittavien mediataitojen opastuksessa. Tarkoituksena oli myös jakaa parhaimmat ideat muille kirjastoille mahdollisemman helposti sovellettavassa muodossa. Ideoiden jakaminen tapahtui yhteisseminaareissa, Kouvolassa järjestetyssä työseminaarissa ja hankkeen loppuseminaarissa Loppuseminaarin esitykset ovat verkossa: Lisäksi hankkeen tuloksista on kerrottu Forssassa Louna-kirjastojen seminaarissa ja Lahdessa Päijät-Hämeen kirjastojen seutu-infossa ja Myös tämä loppuraportti on osa ideoiden jakamista. 5

7 Jaettavat ideat pyrittiin tuotteistamaan siten, että ne on helppo toistaa myös muissa kirjastoissa. Tuotteistaminen tarkoittaa tässä tapauksessa vain sitä, että tehdyt toimet kuvaillaan mahdollisimman huolellisesti, jotta niiden toistaminen muualla olisi helppoa Laatu-hankkeen arviointi Laatu-hankkeen arviointi toteutettiin arviointi- ja palautelomakkeella. Lomake (kts. liite) lähetettiin sähköpostitse kaikille Laatu-hankkeeseen osallistuneille ja sitä tarjottiin myös paperiversiona hankkeen aloitusseminaarissa Lomakkeessa kysyttiin neljää asiaa: Kuinka aktiivisesti vastaaja oli osallistunut hankkeeseen Mikä yleisvaikutelma hankkeesta jäi Mikä meni hyvin Mitä olisi voinut vielä parantaa, tai miten vastaaja olisi itse toteuttanut vastaavan hankkeen Lisäksi lomakkeen lopussa oli tilaa muille kommenteille. Vastauksia tuli 10 kpl, mikä on reilut 20 prosenttia Laatu-hankkeeseen osallistuneista. Laatuhankkeessa osallistujat jakaantuivat neljään teemaryhmään: (i) Asiakas- ja tietopalvelu, tilat, laitteet ja aukiolo; (ii) kokoelmapalvelut; (iii) mediakasvatus ja tietoyhteiskuntapalvelut; (iv) asiakastapahtumat ja tilaisuudet. Jokainen teemaryhmä kokoontui vuoden aikana 4-5 kertaa, minkä lisäksi järjestettiin neljä kaikille yhteistä seminaaria. Kokouksissa ja yhteisseminaareissa keskusteltiin olemassa olevien valtakunnallisten laatusuositusten soveltamisesta käytäntöön, jaettiin hyviä ideoita, pohdittiin haasteita ja onnistumisia ja ideoitiin uusia laadullisen ja määrällisen mittaamisen tapoja sekä itsearvioinnin mahdollisuuksia. Teemaryhmissä pohdittiin kolmea keskeistä kysymystä: missä tilanteessa olemme nyt omassa kirjastossamme, mihin haluamme päästä ja miten saavutamme haluamamme tavoitteen. Laatuhankkeen lopputuloksena oli nk. laatumatriisi, joka oli osa Yllättävän hyvä kirjasto! Ehdotus Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatukäsikirjaksi nimistä raporttia. Lisäksi hankkeessa toteutettiin kirjaston ei-käyttäjäkysely fokusryhmähaastatteluilla. Laatu-hankkeen arviointilomakkeella saatu palaute hankkeesta oli hyvin positiivista: Hanketta piti erittäin hyödyllisenä kolme vastaajaa ja hyödyllisenä seitsemän vastaajaa. Voi kuitenkin olla, että negatiivisimmin hankkeeseen suhtautuneet jättivät hienotunteisuuttaan lomakkeen palauttamatta. Vastaajista kaksi oli osallistunut kaikkiin Laatu-hankkeen seminaareihin ja teemaryhmäkokouksiin, mutta valtaosa oli osallistunut melko aktiivisesti hankkeen toteuttamiseen. Vastausten mukaan Laatu-hankkeessa onnistuneita asioita olivat: Teemoja käsiteltiin teemaryhmissä laajasti, jolloin samoista asioista oli helppo jatkaa keskustelua omassa kirjastossa Teemaryhmissä oli osanottajaa monista eri kirjastoista niin suuremmista kuin pienemmistäkin jolloin vertaisoppimista tapahtui yli kirjastorajojen. Tämä ryhmätyöskentely ja muilta oppiminen sai useampia mainintoja Hankkeen koordinointia, aikataulutusta, informaation kulkua ja kokousjärjestelyä pidettiin hyvinä 6

8 Laatumatriisin ideaa ja käyttökelpoisuutta kehuttiin, samoin kuin hankkeen seminaareja ja työpajoja. Mitä olisi voinut hankkeessa vielä parantaa: Etäosallistumisen mahdollistaminen seminaareissa ja teemaryhmissä esim. Adobe Connect:in avulla. Tämä olisi mahdollistanut aktiivisempaa osallistumista kaukaa tuleville Hankkeen alkua olisi voinut nopeuttaa ja päästä nopeammin itse asiaan Lisää konkretiaa! Hankkeen tulosten levittämistä laajemmalle porukalle, ei vain aktiivisimmille Myös sitä kritisoitiin, että ainakin jo(i)ssain kirjastoissa henkilöiden valinta teemaryhmiin tapahtui osittain määräämällä, jolloin teema ei välttämättä sopinut omien työtehtävien sisältöön. Se vaikeutti osallistumista ja turhautti muutamaa osallistujaa ei antanut hänelle mitään. Vapaassa kommentointiosuudessa sanottiin mm. näin: Kiitos! Hyvä kun vähän hämmennettiin kaikkea. Kun vaan vielä jokainen kirjastolainen tajuaisi muuttuvat tuulet, niiden välttämättömyydet ja mahdollisuudet!. Laatumatriisin jatkokehittäminen on tärkeää, että jää käyttöön ja eläväksi. Opimme tuntemaan toisiamme, verkostoituminen, yhteenkuuluminen. Hieno homma! 1.4. Nyt hihat heilumaan! -hankkeeseen liittyneet koulutukset Laatu-hankkeen arviointi oli kuitenkin vain pieni osa Nyt hihat heilumaan! hanketta, joka keskittyi mediakasvatukseen ja mediataitoihin. Kirjastojen henkilökunnan koulutukset olivat tärkeä osa hanketta. Nyt hihat heilumaan! hankkeessa järjestettiin kaikille hankkeen kirjastoille avoimia koulutuksia erilaisiin mediataitoihin, tablettitietokoneen käyttöön, uusiin sovelluksiin sekä uudenlaisiin palvelukonsepteihin liittyen liittyen. Osa koulutuksista maksettiin Hämeenlinnan maakuntakirjastorahoista. Koulutukset olivat: Peruslukutaidosta monilukutaitoon Kirjasto, koulu ja uudet OPS:it / Päivi Jokitalo Pikakurssi mediakasvatukseen: kirjastonhoitajan ja -virkailijan työkalupakki / Viljami Tabell Kirjavinkkivideo-työpaja: Kirjatrailereiden tekeminen imovie-sovelluksella / Viljami Tabell Tabletit tutuiksi Tabletit kirjastojen työvälineinä työpaja /Anna-Kaisa Sjölund Lukuvalmentaja-konseptin esittely /Maria Kotila

9 Minustako musiikkivalmentaja? koulutus/ Juha Vyyryläinen ja Tommi Kemppinen Hämeenlinnassa toteutetut kokeilut Nyt hihat heilumaan! hankkeessa tarkoituksena oli tehdä kokeiluja ja kehittää kirjaston mediataitojen ja tietoyhteiskuntataitojen opetusta. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa toteutettiin seuraavat kokeilut: Lapsille ja nuorille: Kirjatrailerit 3. ja 4. luokkien kanssa imovie -sovelluksella Mobiilitehtävät 7.lk tiedonhaussa QR-koodipolku tiedonhaun opetuksessa 7.luokille (Kaurialan koulun opettajien kanssa) Koodikoulutyöpaja lapsille ja heidän vanhemmilleen (ulkopuolinen vetäjä) Aikuisille: Vertaisopastus tietokoneen ja netin käytössä Lomakkeella varattava henkilökohtainen opastus tietokoneen ja netin käyttöön sekä sähköiseen asiointiin E-aineisto-opastusta ja sähköisten aineistojen näkyväksi tekemistä kirjaston E-pisteellä 2.1. Alakoululaisten kirjatrailerityöpajat Kirjatrailerityöpajassa lapset vinkkaavat toisilleen lukemansa kirjan videoidun kirjasuosituksen avulla. Vinkkivideot tehdään 2-4 oppilaan ryhmätyönä miniipadeilla ja imovie-ohjelmalla. Kirjatrailereita tekemällä lapset oppivat tarinankerrontaa, kuvailmaisua ja ryhmätyön tekemistä. He oppivat myös kuvaamaan, äänittämään ja leikkaamaan videota imovie-sovelluksella. Idea ja malli kirjatraileripajojen tekemiseen saatiin Turun kaupunginkirjastosta Terhi Hannulalta. Turun kaupunginkirjasto on kehittänyt toiminnallista mediakasvatusta Lukuinto-hankkeessa ja jakoi auliisti tietoa, kokemuksia ja valmiita asiakirjapohjia Hämeenlinnan kirjaston käyttöön. Käytännön opit imoviesovelluksen käyttämiseen ja trailereiden tekemiseen puolestaan saatiin kahdesta Viljami Tabellin vetämistä koulutuksesta, jotka olivat avoimia kaikille hankkeeseen osallistuneille. Huhti-toukokuussa 2015 Hämeenlinnan kirjasto järjesti Hämeenlinnan yhteiskoulun kaikille 4.luokille ja Miemalan koulun 3.luokille luokkakohtaiset kirjatrailerityöpajat. Kirjatrailerityöpajoihin varattiin 8

10 aikaa neljä tuntia väli- ja ruokatunteineen. Vanhemmilta pyydettiin etukäteen kirjallinen kuvauslupa, joka on nähtävissä tämän raportin liitteenä. Työpajan aluksi katsottiin muutamia aikaisemmin tehtyjä trailereita. Sen jälkeen mietittiin oppilaiden kanssa yhdessä eri tapoja kertoa kirjan juoni kuvallisesti. Tarina voidaan kertoa vaikkapa haastattelemalla, näyttelemällä, piirtämällä tai käyttämällä leluja tai muuta kirjaston tai koulun rekvisiittaa. Oppilaat keskustelivat ryhmässä oman kirjansa juonesta ja tekivät kuvakäsikirjoituksen. Jälkimmäisissä työpajoissa kuvakäsikirjoituksen tekemisestä luovuttiin, koska se vei paljon aikaa, eikä oikeastaan vienyt asiaa juurikaan eteenpäin. Tärkeämpää oli miettiä mitkä olivat tarinan ydinkohdat (alkuasetelma ja päähenkilöt tarinan käännekohta loppuasetelma) ja mitä tarinasta halutaan kertoa sellaiselle, joka ei ole lukenut kirjaa. Sen jälkeen kun kirjan juonen pääkohdat oli mietitty, harjoiteltiin yhdessä videokuvaamista, editointia, äänittämistä ja alku- ja lopputekstien tekemistä. Monille imovie-ohjelma oli jo tuttu, mutta aina on mukana myös niitä, jotka eivät tunne ohjelmaa. imovie-ohjelman harjoitteluvaiheessa olisi hyvä, jos jokaisella oppilaalla tai oppilasparilla olisi ipad käytössä, vaikka traileri tehdäänkin ryhmätyönä. Lyhyen harjoittelun jälkeen ryhmät hajaantuivat tekemään omia trailereitaan. Työpajan lopuksi noin minuutin pituiset trailerit ladattiin kirjaston YouTube-kanavalle ja videot katsottiin yhdessä luokan kanssa. Trailerit ladattiin kirjaston YouTube sivulle listaamattomana, eli ne eivät näy ulkopuolisille ilman suoraa linkkiä videoon. Ne videot voidaan julkaista kirjaston Youtube-kanavalla, joissa jokaisen ryhmäläisen ja videolla kasvoillaan esiintyvän julkaisulupa on kunnossa. Videot voidaan jättää Youtubeen myös listaamattomiksi, jolloin ne eivät näy julkisesti, vaan ainoastaan tietyn linkin kautta. Linkkilista lähetetään opettajalle työpajan jälkeen ja opettaja jakaa linkit oppilaille. Oppilaat myös mielellään näyttävät vanhemmilleen ja kavereilleen tehdyt trailerit, joten videoiden jakamismahdollisuus on tärkeää. Palaute kirjatrailerityöpajoista oli erittäin positiivista. Lapset olivat erittäin luovia ja pitivät trailerityöpajoista. Myös opettajat pitivät pajaa hyödyllisenä ja hauskana tapana oppia toisaalta vertaisvinkkausta ja toisaalta kuvailmaisua. Pajat pidettiin kouluilla, mutta ne voisi yhtä hyvin pitää myös kirjastotiloissa. Pajassa on hyvä olla kaksi vetäjää kirjastosta. Heidän tulee osata imovie-ohjelman perusteet. Oppilaat oppivat nopeasti käyttämään ohjelmaa varsin luovasti. Esimerkki 3.luokkalaisten tekemästä trailerista: e3qt9q6k Esimerkki 4. luokkalaisten tekemästä trailerista: 9

11 Kirjatrailerityöpajaa varten tarvittavat asiat - ennakkolista Yhteydenotto kouluun: Työpajan ajasta ja paikasta sopiminen opettajan kanssa. Koska työpaja kestää noin neljä tuntia, ajan organisoiminen vaatii järjestelemistä. Kirjoista sovitaan opettajan kanssa. 3-5 hengen ryhmä lukee saman kirjan ja ryhmä tekee yhdessä siitä trailerin. Ryhmien koot riippuvat myös ipadien määrästä ja samojen kirjojen määrästä. Oppilaiden saatava kirja riittävän hyvissä ajoin luettavaksi Kuvauslupa: Opettajalle lähetetään sähköisesti kuvauslupalomake (kts. liite), jonka opettaja puolestaan toimittaa oppilaiden vanhemmille Tilat: Työpajatilalta vaaditaan nettiyhteyttä, videotykkiä, valkokangasta, läppäriä, jolla näyttää power point. Lisäksi tarvitaan hiljainen huone tai muu tila äänityksiä varten Kirjatrailerityöpajaan mukaan otettavat asiat Power point-esitys, joka toimii imovien käytön harjoittelun tukena ipadit, jolla työt tehdään (joko koulun tai kirjaston ipadit) Kuittauslomake, johon laitetaan jokaisen numeroidun ipadin käyttäjät. Tätä listaa tarvitaan paitsi ipadien jäljittämisessä, myös sen selvittämisessä, saako videon julkaista netissä vai ei. Printatut kuvauskäsikirjapohjat (jos niitä haluaa käyttää) Rekvisiittaa You Tube -kanavan tunnukset, johon videot ladataan (ipadin tykkiadapteri, jos You Tubeen lataaminen ei onnistu) Kirjatraileripäivän jälkeen tehtävät asiat Kirjatraileripajan jälkeen kirjasto lähettää opettajalle lista YouTube-linkeistä, joiden kautta julkisia ja listaamattomia (piilossa olevia) videoita pääsee katsomaan. Opettaja jakaa linkit oppilaille (listaamattomat vain sille ryhmälle, joka videon on tehnyt). Youtubeen viennin jälkeen videot poistetaan ipadeilta Tiedonhaun mobiilitehtävät yläkoululaisille Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on jo ennen Nyt hihat heilumaan! -hankkeen käynnistymistä tehty tiedonhaun mobillitehtäviä 7.luokkien tiedonhaun harjoituksia varten. Niitä testattiin hankkeen käynnistyttyä loppuvuodesta 2015, ja oppilaat olivat niistä erittäin innostuneita. Mobiilitehtävät ovat mobiililaitteella tai pöytäkoneella tehtävät, kirjaston verkkosivuilta löytyvät tiedonhaun tehtävät, jossa oppilas näkee heti onko vastaus oikein (vihreä) vai väärin (punainen). Mobiilitehtävien 10

12 laatimisessa on katsottu mallia Oulun kirjaston mobiilitehtävistä. Oppilaat saivat itse valita tekevätkö he perinteiset tiedonhaun tehtävät paperilomakkeella ja lyijykynällä, vaiko mobiilitehtävät. Kaikki valitsivat mobiilitehtävät. Kätevintä tiedonhaku oli silloin, jos käytettävissä oli puhelimen lisäksi myös toinen laite kirjaston ipad tai tietokone jolloin tietoa saattoi hakea isommalta ruudulta ja naputella vastauksen puhelimessa auki olevaan mobiilitehtäväkenttään. Hämeenlinnan kirjaston mobiilitehtävät ovat nähtävissä täällä (ylimmäisenä): Asiakkaat mukaan opastustoimintaan: Vertaisopastus tietokoneen ja netin käytössä Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa aloitettiin huhtikuussa 2015 vertaisopastuskokeilu, jossa vapaaehtoiset asiakkaat auttavat muita asiakkaita tietokoneen ja internetin peruskäytössä. Toiminta oli suunnattu senioreille ja valtaosa myös oli eläkeläisiä, mutta mukaan tuli myös keski-ikäisiä opastajia ja opastettavia. Näin ollen vertaisopastus ei tarkalleen ottaen ollut seniori-opastusta, vaikka Hämeenlinnan kirjasto olikin yksi Vanhustyön keskusliiton pilottikohteista Seniorit surffaa, nettiopastaja auttaa hankkeessa, jossa kehitetään uutta toimintamallia nettiopastuksen tarjoamiseksi iäkkäämmille ihmisille. Vanhustyön keskusliiton mukaan opastus on tehokkainta silloin, kun se on henkilökohtaista ja opastettava itse tekee omalla laitteellaan asioita ja opastaja istuu vieressä auttamassa. Palveluiden siirtyessä yhä enenevässä määrin verkkoon, tavallisten arkipäiväistenkin asioiden hoitaminen vaatii usein tietokoneen ja internetin käytön perustaitoja. Netistä saa myös paljon sellaisia palveluita, tietoa ja viihdykettä, jota ei muuten ole helposti saatavilla. Lisäksi vertaistoiminta lisää yhteisöllisyyden kokemusta ja vuorovaikutusta ihmisten välillä. Hämeenlinnan kirjastossa kokeiltiin vuoden aikana, miten asiakkaiden mukaan ottaminen opastustoimintaan onnistuu, ja miten vertaisopastuksen voisi konseptoida sopimaan moniin yleisiin kirjastoihin. Vertaisopastusta on toki kokeiltu jo aikaisemminkin muutamissa kirjastoissa (esim. Jyväskylässä ja pääkaupunkiseudulla), mutta niissä on ollut keskeisessä roolissa yhdistys (esim. Enter ry) tai opisto (esim. kansalaisopisto), joka on auttanut opastajien hankkimisessa ja vertaisopastuksen koordinoinnissa. Tässä pilotissa kirjasto itse hankkii opastettavat ja koordinoi toiminnan. Hämeenlinnan pääkirjastossa ja Lammin lähikirjastossa vertaisopastusta järjestettiin huhti-kesäkuussa 2015 viikoittain kahden tunnin ajan. Kesätauon jälkeen toimintaa jatkettiin syksyllä ja vertaisopastus laajeni syksyllä myös Hauhon lähikirjastoon. Kirjaston tavoitteena oli järjestää mahdollisimman matalan kynnyksen toiminta, johon voisi osallistua kuka vain, vaikka ilman mitään kokemusta tietokoneen käytöstä. Vertaisopastuksiin ei myöskään tarvinnut ilmoittautua, ja opastuksista kerrottiin näkyvästi paikallisissa lehdissä. Opastettava sai 11

13 halutessaan ottaa mukaan oman laitteensa, johon toivoi saavansa opastusta. Tahti oli verkkainen ja opastettava itse teki ja kokeili asioita Vertaisopastajien löytäminen Hämeenlinnassa vertaisopastus aloitettiin tyhjästä, ilman senioritai tietotekniikkayhdistysten apua tai valmiita opastajia. Vertaisopastamisesta kiinnostuneet löydettiin mediatiedotteiden avulla. Tiedote meni hyvin läpi eri viestimissä. Yle Hämeessä, Hämeen Sanomissa ja Kaupunkiuutisissa julkaistut jutut houkuttelivat 14 opastajaa. Monet olivat taustaltaan opettajia tai muuten aktiivisia toimijoita. Opastajilta ei kuitenkaan vaadita muuta kuin tietokoneen ja netinkäytön perustaidot. Usein parhaita opastajia ovat kärsivälliset ja ystävälliset ihmiset, jotka ovat tottuneet päivittäisessä elämässään itse käyttämään tietokonetta ja nettiä Vertaisopastajien koulutus ennen opastusten aloittamista Ennen vertaisopastuksen käynnistymistä Vanhustyön keskusliitto järjesti Hämeenlinnan kirjaston opastajille kahden tunnin mittaisen perehdytyskoulutuksen, jossa käytiin läpi haastavia asiakastilanteita. Opastajien perehdytyskoulutuksessa ennakoitiin vaikeita tilanteita kuten esim.: o Poika pakotti tulemaan Vertaisopastuksessa etsitään opastettavan omia motiiveja ja saatavia hyötyjä o Tietokone vielä paketissa, mitä teen? Vertaisopastuksessa ei tehdä laiteasetuksia, ei huoltoja, ei vikojen korjaamista o Muistisairas asiakas Edetään hitaasti, useita toistoja ja kerrataan opittua, kirjoitetaan tärkeät asiat ylös o Tehdäänkö myös kotikäyntejä? Vertaisopastajat eivät tee kotikäyntejä. Jos opastaja ja opastettava sopivat tapaavansa myöhemmin vertaisopastuksen ulkopuolella, tapaamiset on syytä sopia julkisiin tiloihin, esimerkiksi kirjastoon o Miten opastetaan verkkopankkia? Vertaisopastus tarjoaa vain teknistä tukea. Hän ei kirjoita opastettavan puolesta mitään tunnuksia. Opastaja ei maksa laskuja opastettavan puolesta. Vertaisopastaja on myös vaitiolovelvollinen kaikissa opastettavien asioissa. Koulutus ei siis ollut tekninen, vaan keskittyi nimenomaan sosiaalisiin tilanteisiin. Toisen perehdytyskoulutuksen (syksyllä) veti kirjaston koordinaattori eli ulkopuolista kouluttajaa ei tarvita. Koulutuksessa kirjaston koordinaattori keräsi opastajien yhteystiedot ja sosiaaliturvatunnukset. Kirjastolla on hyvä olla opastajien tiedot mahdollisia ongelmatilanteita varten. Opastajat myös 12

14 allekirjoittivat Vanhustyön keskusliiton opastajien tehtävät ja säännöt (alla ja raportin liitteenä). Samalla he myös ilmoittivat lomakkeella alustavat päivät jolloin he olivat valmiita tulemaan opastajiksi Vertaisopastajan tehtävät ja säännöt Vanhustyön keskusliitto on laatinut nettiopastajan tehtävät ja säännöt, jota käytettiin myös Hämeenlinnan vertaisopastuksessa. Vertaisopastajat allekirjoittivat tehtävät ja säännöt. 1. Vapaaehtoisen nettiopastajan ensisijainen tehtävä on opastaa ikääntyviä ihmisiä netin ja tietotekniikan käytössä. Opastukset tapahtuvat pääasiassa henkilökohtaisesti, eli opastaja neuvoo yhtä asiakasta kerrallaan. 2. Vapaaehtoistoiminta tapahtuu tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Vapaaehtoinen apu ei ole ammattiauttamista. 3. Vapaaehtoinen nettiopastaja on vaitiolovelvollinen. Asiakkaan asioista, yhteystiedoista tai mistään häneen liittyvistä asioista ei tule puhua nimillä eikä tunnistettavasti. Nettiopastaja pitää salassa opastuksessa opastettavan mahdollisesti ilmitulevat henkilökohtaiset ja luottamukselliset asiat. 4. Vapaaehtoinen nettiopastaja ei hoida opastettavan raha-asioita. 5. Vapaaehtoisena on hyvä huomioida ja muistaa selkeä viestiminen ja esimerkiksi opastettavan heikentynyt kuulo, näkö tai muisti. 6. Opastuksista ei oteta vastaan rahallista palkkiota, vaikka opastettava sellaista tarjoaisikin. Palkkana on molemminpuolinen hyvä mieli. 7. Vapaaehtoisena nettiopastajana toimiminen on vapaaehtoista. Jokaisella vapaaehtoisella on oikeus lopettaa toiminta, kun siltä tuntuu. Pidäthän huolta jaksamisestasi Mitä vertaisopastuksen järjestäminen vaatii kirjastolta? Vertaisopastamisen käynnistäminen kirjastossa ei ole vaikeaa, mutta se vaatii kirjastolta sitoutumista. Ei riitä, että kirjasto löytää opastajat ja opastettavat, vaan kirjaston kannattaa nimetä yhteyshenkilö tai koordinaattori, joka tukee opastajia ja on aina mukana opastustilanteissa. Jos opastusta on kirjastossa 2h/vko, on vertaisopastukseen varattava työaikaa yhteensä 3h/viikko. Opastuksen lisäksi aikaa menee opastajien yhteydenpitoon, kysymyksiin, tiedotukseen ym. Vertaisopastuksen järjestäminen vaatii kirjastolta seuraavia asioita: Tiedottamista: Kirjaston roolina oli tiedottaa toisaalta siitä, että kirjasto etsii vertaisopastajia ja toisaalta vertaisopastuksen alkamisesta. Perehdytyskoulutuksen järjestäminen aloitteleville opastajille: Kirjasto voi itse järjestää koulutuksen, jossa käydään läpi mahdollisia vaikeita sosiaalisia tilanteita (kts. yllä), sekä 13

15 vertaisopastajan tehtävät ja säännöt. Samalla kerätään opastajien yhteystiedot ja suunnitellaan kauden opastusvuorot alustavasti. Opastaja voi aina perua opastusvuoronsa, sillä kyse on vapaaehtoistyöstä. Opastajien työ tulee pitää mahdollisimman mukavana ja joustavana. Tilat: Hämeenlinnan pääkirjasto myös tarjosi atk-luokan vertaisopastuskäyttöön. Lammilla ja Hauholla vertaisopastuksen käytössä oli 1-2 asiakaskonetta ja asiakkaiden omat laitteet. Opastustilassa tulee olla pöytiä ja tuoleja niille, jotka tulivat omien läppäreidensä tai tablettitietokoneidensa kanssa. Tukea ja koordinaatiota: Opastajilla on oltava yhteyshenkilö kirjastossa, joka on myös mukana vertaisopastustilanteissa. Palautteen kokoaminen, palautepalaveri, kiitos ja kannustus: Kevään lopussa sekä opastettavilta että opastajilta kerättiin palautetta lomakkeella. Opastajat kutsuttiin myös loppukokoukseen, jossa mietittiin miten vertaisopastusta voisi kehittää vielä paremmaksi. Tämän ideointipalaverin päätteeksi opastajille tarjottiin lounas kirjaston lounaskahvilassa kiitokseksi hienosta työstä. Vapaaehtoisia vertaisopastajia kannattaa kohdella hyvin, sillä he tekevät arvokasta työtä. Aplodit vertaisopastustunnin aluksi (jolloin kaikki ovat vielä paikalla) ilahduttaa opastajia joka kerta. Kirjasto voi muistaa opastajia vuoden lopussa symbolisilla lahjoilla kuten kahvitarjoilulla tai pienillä lahjakorteilla Miten vertaisopastus sujui? Pääkirjaston atk-luokassa opastettavia kävi per kerta ja opastajia oli 7-10 kerrasta riippuen. Lammin lähikirjastossa kävijöitä oli 3-9 per kerta ja opastajia 2-4. Opastettavia oli lähes aina siis huomattavasti enemmän kuin opastajia. Vertaisopastus oli saanut hyvin näkyvyyttä paikallisissa sanomalehdissä ja ensimmäisellä kerralla pääkirjastoon tuli suoranainen vyöry opastettavia. Kaikki eivät mahtuneet mukaan, ja ulkopuolelle jääneet saivat mukaansa lomakkeen, jolla he saattoivat tilata henkilökohtaisen opastustunnin kirjastonhoitajalta (tästä kerrotaan raportissa luvussa 2.4). Asiakasvyörystä huolimatta opastettavat kokivat kevään palautekyselyn mukaan (kts. alla) saavansa hyvää opastusta. Monet opastettavista kävivät opastuksessa jokainen kerta Palautekysely vertaisopastajille ja opastettaville Kevään 2015 päätteeksi sekä opastettavilta että opastajilta kysyttiin lomakkeella mielipidettä siitä kuinka hyödyllisenä he pitivät vertaisopastusta (asteikolla 1-4), sekä miten he parantaisivat vertaisopastusta (avoin kysymys). Lisäksi lomakkeessa oli mahdollisuus antaa vapaata palautetta tai toivomuksia. Lomake oli jaossa kolmella viimeisellä vertaisopastuskerralla pääkirjastossa. Opastettavista 18 vastasi kyselyyn. Neljästätoista opastajasta kahdeksan vastasi kyselyyn. 14

16 Kysymykseen Kuinka hyödyllisenä pidät vertaisopastusta? saadut vastaukset: Vastausvaihtoehdot Opastajat Opastettavat Erittäin hyödyllisenä! Ei tarvitse muuttaa mitään 3 16 Pidin tätä hyödyllisenä, mutta voisi tehdä joitakin parannuksia 4 2 Ihan hyvä kokeilu, mutta pitäisi muuttaa paljon jotta haluaisin jatkaa 1 En kokenut saavani tästä juurikaan hyötyä Valtaosa kyselyyn vastanneista opastettavista antoi siis täydet pisteet ja pitivät vertaisopastusta erittäin hyödyllisenä. Opastajat olivat kriittisempiä ja toivoivat muutoksia. Lomakkeessa kysyttiin myös miten vastaaja haluaisi muuttaa vertaisopastusta, jotta siitä tulisi vielä parempi, ja siinä oli tilaa vapaalle kommentoinnille. Opastettavat eivät juuri kaivanneet muutoksia, mutta opastajat toivoivat muutoksia, vaikka kokivatkin opastamisen hyödylliseksi. Opastajat kokivat itse saavansa paljon opastustilaisuuksista tuntui hyvältä auttaa muita. Ongelmaksi koettiin se, että opastettavia oli niin paljon. Melkein joka kerta opastajat joutuivat opastamaan ainakin kahta ihmistä yhtä aikaa. Tästä ja muista kommenteista keskusteltiin palautepalaverissa, joka järjestettiin opastajille kesäkuussa. Palaverin jälkeen opastajille tarjottiin lounas kirjaston lounaskahvilassa. Palautepalaverin tuloksena päätettiin lyhentää opastusaikoja siten, että jokaiselle opastettavalle annetaan vain tunnin ajan opastusta, jonka jälkeen tulee uusi opastettava. Näin ollen yhtenä kahden tunnin opastuskertana opastaja voisi auttaa kahta opastettavaa henkilökohtaisesti. Lisäksi uusia opastajia etsitään mediatiedotteilla kaksi kertaa vuodessa, vuoden alussa ja syksyn alkaessa Henkilökohtainen tietokone- ja nettiopastus Hämeenlinnassa aloitettiin hankkeessa myös henkilökohtainen tietokone- ja nettiopastuskokeilu. Asiakas saattoi tilata lomakkeella henkilökohtaista opastusta kirjastonhoitajalta. Opastusajat olivat puolen tunnin tai tunnin mittaisia. Opastusta tarjottiin tietokoneen peruskäyttöön liittyvissä asioissa (myös tablettitietokone), sähköiseen asiointiin ja kirjaston e- aineistojen käyttöön. Varauslomake oli saatavilla kirjaston verkkosivuilla ja asiakaspalvelupisteessä. 95-vuotias opettelemassa tablettitietokonetta henkilökohtaisesssa opastuksessa Opastuksia tehtiin viiden kuukauden aikana noin 60 kpl. Kyselyjä tuli enemmän mitä ehdittiin opastamaan. Noin puolet kyselyistä tuli senioreilta, jotka eivät mahtuneet vertaisopastusryhmään ja joutuivat kääntymään ovelta pois. 15

17 Eniten henkilökohtaista opastusta kaivattiin tablettitietokoneen peruskäytössä. Erityisesti kohtuuhintainen Samsung Galaxy-tablettitietokone oli suosiossa ja siihen pyydettiin paljon opastuksia. Monelle seniorille tablettitietokone on elämän ensimmäinen tietokone. Tunnin opastuksessa ehdittiin käydä läpi Samsung-tablettitietokoneesta (esimerkki): Laitteen perustoiminnot: Käynnistys, unitila, äänen voimakkuuden säätö, kuulokeliitäntä, kotinäppäin, back-näppäin, sovellusten sulkeminen, wifi, lentotila, mitä ilmoitukset ovat ja miten ne poistetaan, näytön lukitus Asetusten muuttamisen perusperiaatteet Sovellusten lataamisen periaatteet (miten ladataan, maksullisuus/maksuttomuus, ehdot, mitä kannattaa huomioida ) Kamera: Kuvien ottaminen ja jakaminen, niiden löytäminen laitteesta, selfiet, videokuvaus Netin käyttö, perustiedonhaku Sähköpostin asentaminen ja peruskäytön opettaminen Yksi asiakkaan valitsema sovellus: Esim. verkkopankin käytön periaatteet (ei tarkkaa käytön opastusta), Yle Areena, iltapäivälehdet, Google Maps Opastus tapahtui aina siten, että laite oli aina asiakkaalla ja opastaminen oli suullista. Asiakas itse kokeili ja hallitsi laitetta. Samaa asiaa toistettiin monta kertaa ja polku lopputulokseen käytiin läpi useina toistoina. Eräänlaista henkilökohtaista opastusta tarjottiin myös osana tietokoneen käytön alkeiskurssia eli Verkkostartti kurssia. Verkkostartteja on pidetty kirjastossa jo kauan, mutta hankkeen aikana kokeiltiin sitä, että kurssille osallistuneille varattiin kahden tunnin ylimääräinen viikoittainen harjoitteluaika kirjaston atk-luokassa. Viikkoharjoittelussa kirjastonhoitaja oli paikalla tunnin ajan auttamassa ja opastamassa. Toisen tunnin kurssilaiset harjoittelivat itsenäisesti. Tämä palveli erityisesti niitä, joilla ei ole tietokonetta kotona. Koska kyse oli tietokoneen alkeiskurssista, kysymykset liittyivät usein selaimen avaamisen ja sulkemisen kaltaisiin perusasioihin. Kurssilaiset kokivat saavansa paljon hyötyä ylimääräisestä harjoittelumahdollisuudesta E-aineistot näkyviksi: E-piste Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lehtisaliin luotiin toukokuussa 2015 e- piste lisäämään e-aineiston näkyvyyttä kirjastotilassa sekä helpottamaan asiakkaiden e-aineistojen käyttöönottoa. E-pisteen tavoitteena oli tehdä kirjaston erilaisia e-aineistoja tunnetuksi. E- pisteessä tarjottiin myös opastusta e- aineistojen käyttöön ja apua e-kirjojen lukuohjelman lataamiseen omalle laitteelle. E-pisteen avajaispäivänä opastusta sai koko kirjaston aukioloajan. Tämän jälkeen opastusta jatkettiin kaksi kertaa viikossa juhannukseen asti. Opastukset käynnistyivät jälleen syyskuussa. 16

18 E-piste on yksinkertaisesti selkeästi opasteilla ja roll-upeilla merkitty alue, jossa asiakkaat voivat kokeilla kirjaston e-aineistojen käyttöä kirjaston koneella. E-pisteessä on lataavalla vaijerilla pöytään kytketty tablettitietokone, jossa on selkeät kuvakkeet eri e-aineistoihin. Vaijerissa on hälytysmekanismi joka hälyttää, jos vaijeri katkaistaan. E-pisteessä on tablettitietokoneen lisäksi myös kaksi pöytäkonetta e-aineistojen käyttöön, sekä sohvia, tuoleja ja pöytiä. E-piste on koristeltu isoin e- tunnuksin ja katosta riippuvilla e-viireillä. Oranssi e-symboli tulostettiin kirjastot.fi:n materiaalipankista. Sama e-symboli näkyi myös opastajien oransseissa t-paidoissa. E-pisteen pöydillä on flaiereita ja ohjeita e-aineiston käyttöön. Asiakas pääsee toki myös omalla mobiililaitteellaan kirjaston verkkoon ja Vanamo verkkokirjaston e-kirjastoon, jonne kirjaston e-aineistot on koottu. E-aineiston näkyvyyttä on lisätty myös hyllymerkein ( Tämä kirja saatavana myös e-kirjana) ja asiakkaille jaettavin kirjanmerkein. Lehtisaliin on sanoma- ja aikakauslehtien kohdalle on myös laitettu viite siitä, että kyseinen lehti on saatavilla myös sähköisenä. E-pisteen markkinointia varten tehtiin jaettavan materiaalin lisäksi kaksi roll-uppia, joista toinen markkinoi yleisesti e-aineistoja ja toinen Hämeenlinnan kirjaston omaa digipankkia Lydiaa. Roll-upit voi helposti ottaa mukaan silloin, kun e-aineistoja markkinoidaan kirjaston ulkopuolella. E-pisteen avajaispäivänä kaksi kirjastovirkailijaa jalkautui kauppakeskus Goodmaniin mainostamaan e-pistettä ja e- aineistoja. Merjan ja Pirjon (kuvassa) asut viittasivat Lydiaan, jonka kuva- ja muu Hämeenlinnaaineisto on 1800-luvulta ja luvun alusta. E-pisteen sijainnista pääkirjaston lehtisalissa tehtiin imoviesovelluksella lyhyt video, joka postattiin kirjaston Facebooksivuille. Videon tekeminen ja editointi veivät korkeintaan 10 minuuttia aikaa. Se näytti tältä: Hankkeen jatko Hämeenlinnassa Lähes kaikkia vuoden aikana tehtyjä kokeiluja jatketaan Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa myös hankkeen päätyttyä. Hyvin käynnistynyt senioreiden vertaisopastuskokeilu jatkuu. Vertaisopastusta pyritään mahdollisuuksien mukaan kehittämään eteenpäin ja kokeilemaan senioreiden lisäksi myös muissa asiakasryhmissä. Kirjastonhoitajan asiakkaille tarjoamaa henkilökohtaista laiteopastusta sen sijaan ei jatketa, vaan tietokoneiden ja tablettien sekä erilaisten ohjelmien ja sovellusten käyttöä opastetaan kursseilla, kuten on tehty aikaisemminkin. Lisäksi Hämeenlinnassa kokeillaan vertaisopastuksen rinnalle ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kirjaston asiakkaille tarjoamaa henkilökohtaista laiteopastusta. 17

19 Hämeenlinnassa jatketaan myös e-opastusta. Siihen erikoistunut virkailija kiertää kirjastoissa opastamassa, minkä lisäksi kirjastoissa järjestetään myös jatkossa erilaisia kampanjoita. E-pisteiden lisäksi myös muita tablettitietokoneita laitetaan esille kirjastotilaan asiakaskäyttöön. Koululaisten tiedonhaun mobiilitehtävien tekemistä myös jatketaan ja kirjatrailereita tehdään kouluille suunnattavissa työpajoissa. Mobiililaitteiden hyödyntämistä kehitetään edelleen. 3. Lahdessa toteutetut kokeilut 3.1. Avoin animaatiopaja alakouluikäisille Avointa animaatiopajaa alakouluikäisille lapsille ohjattiin Lahdessa kirjastolla tammikuusta toukokuuhun kerran kuussa. Osallistujat olivat innostuneita animaation tekemisestä ja imotion HDsovellus oli heille uusi kokemus. Monet lapset kertoivat aikovansa ladata sovelluksen myös omille ipadeilleen. Pajoihin osallistui yhteensä noin kymmenen lasta. Pienen osallistujamäärän vuoksi pajaa ei ole tulevaisuudessa tarkoituksenmukaista järjestää samanmuotoisena. Jatkossa animaatiopajaa tullaan Lahdessa ohjaamaan kutsutuille koululaisryhmille; käytännöstä on olemassa hyviä kokemuksia aikaisemmilta vuosilta. Animaatiopajan ohjaamista helpottava runko on olemassa kirjallisena ja se on tarvittaessa myös muiden kirjastojen käytettävissä Peli-illat Peli-iltoja pidettiin kirjastolla animaatiopajan tapaan kerran kuussa. Samaan aikaan pelattiin lastenosastolla kaikille sallittuja Play Station 4- ja Wii-konsolipelejä, sekä media- ja musiikkiosaston pelihuoneessa eri konsoleilla K12-pelejä. Pelit heijastettiin lastenosaston tapahtumatorilla isolle valkokankaalle. Pelaajia kävi yhden illan aikana muutamia. Viimeinen peli-illoista pidettiin poikkeuksellisesti pienemmässä tilassa, satuhuoneessa, ja tuolloin pelit houkuttelivat pieniä lapsia kokeilemaan pelaamista. Jatkoa ajatellen on syytä pohtia, missä tilassa alle 12-vuotiaille peli-illat järjestetään ja minkä ikäisille ne kohdennetaan. K12-peli-illat vetivät ensimmäisinä kertoina vain vähän pelaajia, mutta viimeisinä kertoina ne alkoivat löytämään yleisöä. Parhaimmillaan pelaamassa kävi 8 henkeä illan aikana. Pelaajat olivat pääsääntöisesti aikuisia noin 30-vuotiaita, mikä oli hienoa, että myös he löysivät itselleen sopivan tapahtuman kirjastosta. K12-peli-iltoja on tarkoitus jatkaa myöhemmin syksyllä Peli-iltoja pidettiin kirjastolla animaatiopajan tapaan kerran kuussa. Samaan aikaan pelattiin lastenosastolla kaikille sallittuja Play Station 4- ja Wii-konsolipelejä, sekä media- ja musiikkiosaston pelihuoneessa eri konsoleilla K12-pelejä. Pelit heijastettiin lastenosaston tapahtumatorilla isolle 18

20 valkokankaalle. Pelaajia kävi yhden illan aikana muutamia. Viimeinen peli-illoista pidettiin poikkeuksellisesti pienemmässä tilassa, satuhuoneessa, ja tuolloin pelit houkuttelivat pieniä lapsia kokeilemaan pelaamista. Jatkoa ajatellen on syytä pohtia, missä tilassa alle 12-vuotiaille peli-illat järjestetään ja minkä ikäisille ne kohdennetaan. K12-peli-illat vetivät ensimmäisinä kertoina vain vähän pelaajia, mutta viimeisinä kertoina ne alkoivat löytämään yleisöä. Parhaimmillaan pelaamassa kävi 8 henkeä illan aikana. Pelaajat olivat pääsääntöisesti aikuisia noin 30-vuotiaita, mikä oli hienoa, että myös he löysivät itselleen sopivan tapahtuman kirjastosta. K12-peli-iltoja on tarkoitus jatkaa. Tällä hetkellä toiveissa on järjestää aikuispelaajille myös omia K18-peli-iltoja Järkee vai ei?- tapahtuma Nyt hihat heilumaan! - hankkeen alussa virisi ajatus järjestää uudenlainen media-aiheisiin painottuva tapahtuma Nettiputki Lahdessa tutun Päihdeputki-tapahtuman tapaan. Mahdollisia yhteistyökumppaneita lähestyttiin sähköpostilla, jossa kerrottiin tapahtuman ajatuksesta: Nettiputken ajatuksena olisi herättää nuoret huomaamaan ja ajattelemaan riskejä, joita netissä ja sosiaalisen median käytössä tulee vastaan: nettikiusaaminen, omien tietojen leviäminen, kuvankäsittely ja miten se vaikuttaa omaan identiteettiin, keitä internetissä oikeasti saattaa liikkua jne.. Pian Lahden Nuorten palvelut kertoivat jo omasta ajatuksestaan järjestää kahdeksasluokkalaisille suunnattu tapahtuma, jonka sisältö ei vielä tuossa vaiheessa ollut selvä. Heillä oli kuitenkin mielessä samat yhteistyökumppanit, joihin kirjastoon suunnitellun tapahtuman tiimoilta oltiin oltu yhteyksissä. Kävi siis ilmi, että olimme ottaneet yhteyttä heihin juuri oikeaan aikaan. Nuorten palvelut kutsuivat eri toimijoita yhteiseen palaveriin, jossa todettiin, että kaikilla on halu suunnitella ja kehittää uudenlaista yhteistä tapahtumaa Lahteen. Palaverissa heiteltiin ajatuksia ja ilmiöitä, mitä tapahtuma voisi pitää sisällään. Tapahtuman yhteiseksi teemaksi valittiin omat valinnat, omat rajat ja oma koskemattomuus. Tapahtuman nimeksi tulikin: Järkee vai ei? - Omat valinnat, omat rajat ja oma koskemattomuus. Mukana Järkee vai ei? -tapahtumassa kirjaston lisäksi ovat: Lahden nuorisopalvelut/domino, Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkku, Helmi säästöpankki, Nuorten Exit, Monon Side ry sekä Nuortentalo Plazan työntekijät Tapahtuman sisältö Yhdessä todettiin, että kahdeksasluokkalaiset ovat hyvä ikäluokka tapahtuman kohderyhmäksi. Tapahtuma toteutetaan nuortentalo Plazalla koulupäivien aikana. Tapahtuma toteutuu siis vasta Nyt hihat heilumaan- hankkeen päättymisen jälkeen. Tässä vaiheessa itse tapahtuma on toteutusta vaille valmis. Käsiteltäviä aiheita tapahtumassa ovat mm. kiusaaminen, sosiaalisen median ja internetin ansat sekä itsensä suojaaminen, nuoren oikeus omiin rahoihin ja myös velvollisuuksiin joita omaan talouteen liittyy. Lisäksi tapahtumassa on esillä mm. kannabikseen ja alkoholiin keskittyvää päihdevalistusta sekä kerrotaan ilkivallasta ja sen hinnasta nuorille. 19

21 Kirjasto tulee omalla rastillaan painottamaan medianäkökulmaa, kuinka sosiaalisessa mediassa oleva tieto voi olla myös tuntemattomien saatavilla ja kuinka itseään voi tällä saralla suojata. Kirjasto hyödyntää myös aiheesta tehtyä videota. Lisäksi rastilla käsitellään kuvan muokkaamista siitä näkökulmasta, kuinka muokkaus vaikuttaa omaan käsitykseen itsestämme. Tarkoitus on ravistella mielikuvia. Palavereissa todettiin, että pilotoinnissa löysempi aikataulu on parempi, kuin mitä esimerkiksi päihdeputkessa on ollut. Suunniteltiin, että päivään mahtuisi neljä luokkaa ja luokka olisi tapahtumassa yhteensä kaksi tuntia. NUORTEN KANSSA KÄSITELTÄVÄ KUVAKAAPPAUS PIXIFLY- SOVELLUKSESTA Tapahtumasta on tarkoitus tehdä vuosittain järjestettävä. Pilottitapahtumassa kerätään oppilailta palautetta siitä mitkä asiat nuoret kokivat hyödyllisiksi ja mitä olisi parannettavaa. Tämän pohjalta jatketaan tulevien vuosien suunnitelmia, esimerkiksi arvioidaan onko jonkin rastin aiheellista jäädä pois tai radikaalisti muuttaa sisältöään. Jokaisen toimijan on syytä seurata, minkälaiset teemat olisivat ajankohtaisia nostaa esille nuorten kanssa käsiteltäviksi Lahden muut Nyt hihat heilumaan- hankkeeseen liittyvät suunnitelmat Nyt hihat heilumaan- hankkeen tiimoilta otettiin yhteyttä myös TE-palveluihin ja Nuorisopalveluiden työllisyyspalveluihin sekä heidän työpajatoimintaan mahdollisten CV-videopajojen järjestämisestä ammattikoulun keskeyttäneille ja/tai työpajalaisille. Yhteinen palaveri asiasta pidettiin syksyllä. Palaverissa todettiin, että Nuorisopalveluilla on vastaavanlaista toimintaa jo käynnissä, mutta he kokivat, että heillä käytössä oleva tila ja tekniikan määrä ei ole riittävä. Palaverissa sovittiin, että yhteistyö voisikin olla sitä, että Nuorisopalvelut alkavat käyttämään kirjaston tiloja ja tekniikkaa. Samalla nuoret tutustuvat kirjastoon tilana ja mahdollisesti myös sen palveluihin. Palaverista virisi uusi ajatus yhteistyöstä Nuorisopalveluiden Someneuvoston kanssa. Nuorista koostuva Someneuvosto kävi tutustumassa kirjaston palveluihin ja he jäivät miettimään minkälaisista nuoria kiinnostavista palveluista voisivat tuottaa sosiaaliseen mediaan materiaalia. 20

22 Hankkeen onnistuminen Lahdessa Nyt hihat heilumaan- hankkeen parasta antia oli suhteiden luominen uusiin yhteystyökumppaneihin ja uudenlaisten tapahtumien ja pajojen kokeilu. Saimme avattua viestintää toimijoihin, joiden kanssa emme aikaisemmin ole olleet yhteistyössä. Hankkeen alussa kuultuja kommentteja olivat muun muassa Ei olisi tullut mieleenkään, että joskus voisi istua kirjaston työntekijöiden kanssa palaverissa yhteisen tapahtuman tiimoilta. Tai: Ai, kirjastossa voi tehdä sellaistakin?! Saimme tiedotettua palveluistamme ja uudistettua mielikuvaa kirjastosta niiden toimijoiden keskuudessa, jotka ovat arjessaan paljon tekemisissä nuorten kanssa. Mukaan pääseminen monien toimijoiden järjestämään tapahtumaan on erittäin arvokasta. Uskon, että tulevaisuudessa Nyt hihat heilumaan- hankkeen ansiosta on helpompi olla yhteydessä uusienkin ajatusten kanssa erilaisiin yhteistyökumppaneihin. Päätapahtumaamme Järkee vai ei? voimme arvioida paremmin itse toteutuksen jälkeen. Tapahtumassa saamme tavattua nuoria ja keskustella heidän kanssaan mediakasvatukseen liittyvistä teemoista. Uskon myös, että kirjaston mukana olo tapahtumassa voi yllättää nuoret positiivisesti. Loppuseminaarissa Lahden otsikko olikin Ennakkoluulotonta yhteistyötä mediakasvatusta nuorille. 4. Kouvolassa toteutetut kokeilut Kouvolan kirjasto oli mukana Lahden ja Hämeenlinnan kirjastojen kanssa Nyt hihat heilumaan! hankkeessa, jossa pyritään aktivoimaan kirjaston eri käyttäjäryhmiä. Kouvolan kirjaston painopiste oli lapsissa ja nuorissa Kymenlaakson kirjastojen Kyyti.fi -sivuston vinkkivideoiden tekeminen Kouvolan kouluissa Kymenlaakson kirjastoilla on yhteinen Kyyti.fi -internetsivusto. Lasten ja nuorten sivuilla on sekä kirjallisia kirjavinkkejä että vinkkivideoita. Vinkkivideoita on vielä vähän, koska niiden tekeminen on työlästä. Useimmat kirjavinkit ovat kirjastojen omia, eivät asiakaskunnan itsensä tekemiä. Tästä poiki ajatus, että lapsia ja nuoria tulisi kannustaa vinkkivideoiden tekemiseen. Vertaisvinkkaus on ehkä tehokkainta vinkkausta, ja samalla luetun kirjan sisältöön joutuu paneutumaan intensiivisemmin muokatessaan sitä uudeksi sisällöksi. Lukeminen voisi olla mielekkäämpää, jos sillä on jokin näkyvä tavoite. Myös Kyyti.fi -sivuston käyttäjäkunta saattaisi lisääntyä, kun siellä on lasten ja nuorten itsensä tuottamaa materiaalia. Kouvolassa projektiin osallistui viisi opettajaa yhden kirjastonhoitajan kanssa. Helmikuussa ryhmäydyttiin tapaamalla kahdesti pääkirjaston Medianmajan tiloissa ja harjoiteltiin tekemään esiintymismaskeerauksia Kouvolan teatterin maskeeraajan opastamana. Maskeerausta harjoiteltiin myös siksi, että vielä silloin oli käsitys, etteivät lapset saa näyttäytyä videoissa tunnistettavasti omana itsenään. Myöhemmin tämä tieto kumottiin, joten maskeerauksesta tuli hauska lisä projektiin. Jokainen opettaja sai luokkaansa omaksi 21