1 on. teemme yhdessä. Minä Me kannan vastuun. Me teemme tulosta. Asiakas. Yritysvastuuraportti Ketjukulttuurimme kulmakivet

Transkriptio

1 Asiakas 1 on Me teemme tulosta Minä Me kannan vastuun teemme yhdessä Ketjukulttuurimme kulmakivet

2 Sisältö 1. Organisaation kuvaus 1.1 Raskone lyhyesti 1.2 Yhtiön ja organisaation rakenne 1.3 Toimitusjohtajan katsaus 2. Yritysvastuun johtaminen 2.1 Yritysvastuun johtaminen ja riskien hallinta 2.2 Missio, visio ja arvot 2.3 Sidosryhmät 2.4 Olennaisuusanalyysi 2.5 Yritysvastuun osa-alueet Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu Ympäristövastuu 2.6 Yritysvastuuriskit ja mahdollisuudet

3 1.1 Raskone lyhyesti Raskone on yksi Suomen suurimmista hyötyajoneuvojen ja työkonekaluston kunnossapitoon erikoistuneista yrityksistä. Palvelemme asiakkaitamme valtakunnallisesti 21 paikkakunnalla Raskaat ajoneuvot Perävaunut Työkoneet Henkilö- ja pakettiautot Toiminta perustuu monimerkkiosaamiseen ja merkkiriippumattomuuteen. Konserniin kuuluu emoyhtiö Raskone Oy:n lisäksi Pajakulma Oy. Raskone Oy Kotipaikka Helsinki Omistus Valtio 85% Governia Oy 15% Hallituksen puheenjohtaja Juho Lipsanen Pajakulma Oy Kotipaikka Tampere Omistus Raskone Oy 100% Hallituksen puheenjohtaja Kalevi Hasi Toimitusjohtaja Timo Seppä Toimitusjohtaja Juha Paappa Henkilöstömäärä 646 Henkilöstömäärä 103 Liikevaihto 2013 Liikevaihto ,2 Meur 18,6 Meur

4 1.2 Yhtiön ja organisaation rakenne Yhtiökokous Hallitus Tarkastusvaliokunta Palkitsemisvaliokunta Toimitusjohtaja Johtoryhmä Kenttäjohtaja Talousjohtaja Asiakkuusjohtaja Liiketoiminta-alueet RASKAS KALUSTO KEVYT KALUSTO PERÄVAUNUT ISOT ASIAKKUUDET Timo Seppä, Toimitusjohtaja Korjaamopalvelut 21 paikkakunnalla Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kajaani Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli Oulu Rovaniemi Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa Ylivieska Tukifunktiot TALOUS VARAOSAT HPS/TAKUUT HENKILÖSTÖ JA KIINTEISTÖT IT KEHITYS/HINNOITTELU MARKKINOINTI/KOULUTUS

5 1.3 Toimitusjohtajan katsaus Asiakas on meillä ykkönen Asiakkaiden kaluston huoltaminen ja korjaaminen sekä hyvä palvelu on meidän tärkein tehtävämme. Tavoitteenamme on olla asiakkaillamme vastuullinen kumppani. Viime lokakuussa asiakkaillemme tehdyn tutkimuksen mukaan tärkeintä on huoltopalveluiden nopea saatavuus, sovitussa aikataulussa pysyminen, korjauksen kerralla kuntoon saattaminen ja henkilöstön ammattitaito. Markkinatilanne jatkui vuonna 2013 erittäin haastavana. Kuorma-autojen huoltomarkkina supistui kuusi prosenttia vuodesta Raskoneen viimeisen kolmen vuoden tappiollinen tulos yhdistettynä haastavaan markkinatilanteeseen pakotti meidät käynnistämään viiden miljoonan säästöohjelman yhtiön taloudellisen aseman turvaamiseksi. Osana säästöohjelman toteuttamista kävimme viime vuonna koko henkilöstöä koskevan Yt-neuvottelun. Irtisanottaville olemme järjestäneet erillisen työnhakuvalmennuksen. Tänä vuonna tavoitteenamme on kiinteistökulujen pienennys miljoonalla ja muiden kiinteiden kulujen pienennys puolella miljoonalla eurolla. Yritysvastuusta omana kokonaisuutena emme ole puhuneet kovin pitkää, vaikka vastuullisuus onkin ollut osa jokapäiväistä toimintaamme. Tarve vastuullisuusasioiden esiintuomiselle ja kehittämiselle on kuitenkin kasvanut. Nyt tehty yritysvastuuraportti on Raskoneen historian kolmas. Se toteutetaan uudistetussa muodossa keskittyen kansainvälisen GRI G4 ohjeiston mukaisesti tekijöihin, jotka ovat yrityksemme ja sidosryhmien kannalta olennaisia. Olemme työstäneet olennaisuusanalyysin, jossa johtoryhmän apuna oli lähes sadan työntekijämme näkemys. Tässä raportissa olemme keskittyneet kaikkein olennaisimpiin yritysvastuuasioihin. Olemme nyt ottamassa ensimmäisiä askeleita hyvän yritysvastuuraportoinnin maailmassa. Uskomme että toiminnan avoimuus, säännöllinen vuoropuhelu sidosryhmien kanssa, kaikkein olennaisimpiin asioihin keskittyminen ja selkeät tavoitteet auttavat meitä onnistumaan. Kehitettävää meillä on paljon, mutta onneksi työ on aloitettu. Timo Seppä toimitusjohtaja Raskoneen taloudellisen tilanteen parantaminen on tärkeää omistajille ja sen myötä Raskone pystyy pitämään huolta henkilökunnastaan ja toimimaan luotettavana kumppanina päämiehille sekä tavarantoimittajille. Taloudellinen menestys mahdollistaa jatkossa yhtiölle isommat investoinnit henkilöstön kehittämiseen ja ympäristöasioiden huomioimiseen.

6 2.1 Yritysvastuun johtaminen ja riskien hallinta Yritysvastuu kuuluu Raskoneella hallituksen ja toimitusjohtajan tehtäväkenttään, käytännön työskentelyä ohjaa johtoryhmä, johon kuuluu toimitusjohtajan lisäksi talous-, kenttä- ja asiakkuusjohtaja. Vuosittain laadittavan Yritysvastuuraportin hyväksyy Raskoneen hallitus. Hyvä hallintotapa Raskone soveltaa liiketoiminnassaan hyvän hallintotavan ja läpinäkyvän kirjanpidon periaatteita (Code of Conduct) Raskoneen Eettiset ohjeet on julkaistu , ja ne ovat luettavissa kokonaisuudessaan eettiset_ohjeet/ Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien on voitava nähdä Raskone luotettavana ja rehellisenä yrityksenä, joka vastaa sitoumuksistaan. Raskone arvostaa pitkäaikaisia liikesuhteita, joiden avulla se voi luoda asiakkailleen ja omistajilleen lisäarvoa sekä tarjota henkilöstölleen turvallisia ja haasteellisia työpaikkoja. Toimimme lakien ja yhtiötä sitovien kansainvälisten sopimusten puitteissa. lisäksi vertailu toteutuneen ja budjetoidun välillä. Tarkastusvaliokunta TVK:n rooli yritysvastuujohtamisessa on yhtiön hyvän hallinnoinnin varmistaminen sekä kirjanpidon ja talouden raportointi, sisäisten valvontajärjestelmien ja ulkoisen tilintarkastajan toiminnan valvonnan varmistaminen. Jatkossa yritysvastuuraportin rakenne ja olennaisemmat sisällöt käsitellään tarkastusvaliokunnassa ennen hallituksen lopullista hyväksyntää. Palkitsemisvaliokunta vastaa henkilöstön palkitsemisjärjestelmien periaatteiden ja kriteerien käsittelystä sekä johdon ja henkilöstön palkitsemisjärjestelmien kriteerien toteutumisen seurannasta. Palkitsemisvaliokunta käy säännöllisesti läpi Raskoneelle olennaisten työtapaturma- ja sairauspoissaolojen kehitystä. Ympäristöjärjestelmä ISO ja Laatujärjestelmä ISO 9001 Raskoneelle on myönnetty ensimmäiset ISO sertifikaatit jo vuonna Sertifikaattien sisältävä toiminta on hyötyajoneuvojen ja työkonekaluston kunnossapito sekä materiaalin hankintapalvelua. Sertifikaattien voimassaoloa ylläpidetään toimipaikkakohtaisella auditoinnilla ja nykyiset sertifikaatti on voimassa vuoden 2015 loppuun. Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnana tavoitteena on varmistaa, että toiminta on tehokasta ja tuloksellista, liiketoimintariskit on hallittu asianmukaisesti, lakeja ja säännöksiä noudatetaan ja informaatio on luotettavaa. Sisäinen valvonta on osa liiketoiminnan johtamista, jota varmennetaan taloudellisten raporttien, sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastuksen avulla. Taloudellista ohjausta varten on raportointijärjestelmä, jonka tarkoituksena on tuottaa johdolle riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa toiminnan suunnittelua ja johtamista varten. Raportointijärjestelmää on edelleen kehitetty vuoden 2013 aikana. Talousosasto hoitaa rahoituksen, konsernilaskennan sekä veroasiat keskitetysti. Toiminnan ohjaamista varten laaditaan kuukausittaiset talousraportit, joissa esitetään toteutuneen tuloksen

7 2.2 Missio, visio ja arvot Vuonna 2011 aloitimme mittavan Fokus uudistumisprojektin, minkä yhteydessä uudistimme myös ulkoisen ilmeemme, värimaailmamme ja logomme. Kehitysprojektin yhteydessä hallitus tarkensi kesällä 2012 Raskoneen toiminta-ajatusta ja muita strategisia tavoitteita MISSIO Pidämme asiakkaan hyötyajoneuvojen pyörät pyörimässä VISIO Olemme vetovoimaisin hyötyajoneuvojen korjaamoketju ARVOT Onnistumme yhdessä Arvostamme toisiamme ja osaamistamme Pidämme sen minkä lupaamme Olemme asiakkaan luottamuksen arvoisia Toimimme vastuullisesti ympäristöasioissa

8 2.3 Sidosryhmät Mittaamme säännöllisesti asiakkaiden tyytyväisyyttä puhelinhaastattelulla. Teimme syksyllä 2013 laajemman asiakkastyytyväisyystutkimuksen selvittääksemme asiakkaiden odotuksia korjaus-ja huoltotoiminnan suhteen. Vuodesta 2014 alkaen otamme käyttöön nopeamman tekstiviestipohjaisen asiakastyytyväisyysmittauksen. Lisäksi meillä on asiakkaiden kanssa vuorovaikutuskanavina erilaiset asiakastapaamiset ja -tapahtumat. Henkilöstön osalta keskeisiä kanavia ovat muun muassa intranet ja sisäiset kuukausi-palaverit. Kukin yrityksemme johtajista kiertää korjaamomme 1-2 kertaan vuodessa. Kenttäkierroksen aikana tavataan alueen asiakasyrityksiä ja pidetään henkilöstöpalaveri. Henkilöstötyytyväisyyttä olemme mitanneet joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä ja seuraava tutkimus tehdään vuonna Muiden sidosryhmien osalta emme ole tehneet systemaattista kartoitusta. Asiakkaat Omistaja Henkilöstö Kumppanit RASKONEEN SIDOSRYHMÄT Päämiehet Tavarantoimittajat Alihankkijat

9 2.4 Olennaisuusanalyysi Raskoneen yritysvastuun painopistealueet perustuvat johdon näkemykseen ja henkilöstökyselyn tuloksiin. Noin sata henkilöä vastasi kyselyyn, jonka pohjalta johtoryhmä teki lopullisen analyysin. Niin sidosryhmien kuin Raskoneen liiketoiminnan kannalta tärkeimmäksi asiaksi nousi esimiestyö. Myös kannattavuuden turvaaminen sekä jakelun ja logistiikan optimointi ovat Raskoneen liiketoiminnan ja sidosryhmien kannalta kolmen tärkeimmän asian joukossa. Noin sata Sosiaalisen vastuun asiat on kerrottu sinisillä palloilla, taloudellisen vastuun asiat keltaisella ja ympäristövastuut vihreillä. Vaaka-akselilla on kuvattu merkitystä Raskoneelle ja pystyakselilla merkitystä sidosryhmille SOSIAALINEN VASTUU 1 Työturvallisuus 2 Sairauspoissaolot 3 Tasavertaisuus ja oikeuden mukaisuus 4 Koulutus 5 Esimiestyö TALOUDELLINEN VASTUU 6 Kannattavuus 7 Vakavaraisuus 8 Verojen ja velvoitteiden hoito 9 Hyvä hallinnointitapa Merkitys sidosryhmille YMPÄRISTÖVASTUU 10 Jätteiden käsittely ja hoito 11 Jakelun ja logistiikan optimointi 12 Energian käytön tehostaminen Merkitys Raskoneelle

10 Merkitys sidosryhmille Sosiaalinen vastuu 1 Työturvallisuus 2 Sairauspoissaolot 3 Tasavertaisuus ja oikeudenmukaisuus 4 Koulutus 5 Esimiestyö Merkitys Raskoneelle Raskoneen kannalta tärkein sosiaalisen vastuun asia on esimiestyö. Seuraavana tulevat sairauspoissaolot ja tasavertainen, oikeudenmukainen kohtelu. Raskone tukee ammatillista osaamista ja sen kehittymistä. Korjaamopäällikkö arvioi vuosittain yksikkönsä osaamista ja tulevaisuuden osaamistarpeita ja laatii yksikkönsä koulutussuunnitelman. Kunkin työntekijän koulutustarpeita käydään läpi kehityskeskusteluissa, ja koulutuspäivistä sovitaan esimiehen ja työntekijän välillä. Henkilöstön kouluttautumista tuetaan ja henkilöstöä kannustetaan osallistumaan ammattitaitoa kehittävään koulutukseen. Vastuualue Toteutettu 2013 Tavoite/toimenpiteet 2014 Työturvallisuus Valvonta toimipisteittäin Tapaturmia vähemmän kuin 60 kpl Sairauspoissaolo Tyky-neuvottelut otettu käyttöön Varhaisen puuttumisen malli Aslak Sairauspoissaolo 7,6 % Tasavertaisuus ja oikeudenmukaisuus Avattu Intraan henkilökunnalle avoin Heräte-kanava, epäkohtiin puuttumisesta varten Laadittu 2013 tasa-arvo suunnitelma yhteistyössä henkilökunnan edustajien kanssa Koulutus Ammattikoulutusta 841 pv Varaosahenkilöstön koulutus Työnjohdon koulutus Esimiestyö Kehityskeskustelu koulutus esimiehille Tulosvalmennus Sairauspoissaolot (mekaanikot) < 6,6% Riskinhallintajärjestelmä käyttöön Toteutetaan henkilöstötutkimus huomioiden myös tasa-arvokysymykset Monipuolinen koulutustarjonta Esimiestoiminnan tason nosto, henk tutk arvio yli 4,0 pist

11 Sosiaalinen vastuu, avainluvut Henkilöstö vuoden lopussa Henkilöstö keskimäärin Vakituisia % 97,6 95,7 96,9 Määräaikaisia % 2,4 4,3 3,1 Henkilöstön keski-ikä, vuotta Henkilöstön vaihtuvuus, ilman henkilöstövähennyksiä, % 9,8 12,9 11,5 Naisten osuus henkilöstöstä % 4,0 4,6 4,7 Esimiehistä, % Johtoryhmästä, % Hallituksesta, % Tapaturmataajuus, kpl/milj työtuntia Tapaturmien kokonaismäärä, kpl Sairauspoissaolot, % mekaanikot 7,6 7,6 7,1 Sairauspoissaolot, % toimihenkilöt 3,5 3,8 3,8 Koulutuspäiviä keskimäärin/hlö 1,4 2,7 1,7 Vuonna 2013 käytyjen YT-neuvottelujen johdosta irtisanottiin 58 henkilöä ja toteutettujen liikkeenluovutusten yhteydessä siirtyi 28 henkilöä uuden työnantajan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Irtisanottaville olemme järjestäneet erillisen työnhakuvalmennuksen yhteistyössä paikallisen TE-keskuksen kanssa.

12 Merkitys sidosryhmille Taloudellinen vastuu 6 Kannattavuus 7 Vakavaraisuus 8 Verojen ja velvotteiden hoito 9 Hyvä hallinointitapa Merkitys Raskoneelle Raskoneen kannalta tärkeimmät taloudelliset vastuut ovat kannattavuus ja vakavaraisuus. Vuonna 2013 aloitettiin 5 M säästöohjelma, joka tähtää yhtiön kannattavuuden parantamiseen. Vastuualue Toteutettu 2013 Tavoite/toimenpiteet 2014 Kannattavuus Aloitettu 5 M säästöohjelma Jatketaan vuonna 2013 aloitettua säästöohjelmaa Vakavaraisuus Sipo tavoite 3,6% Verojen ja velvoitteiden hoito tilintarkastus tilintarkastus Hyvä hallinnointitapa Luotu pitkäntähtäimen sisäisen valvonnan suunnitelma Aloitetaan sisäiset kontrollikäynnit toimipisteissä

13 Taloudellinen vastuu, avainluvut Rahavirrat sidosryhmille Meur 73,2 Liikevaihto Asiakkaat 28,9 Ostot Tavarantoimittajat 0 Osingot 25,1 Palkat ja työntekijöiltä perittävät maksut 13,3 * Verot *) sisältää työnantajan lakisääteiset maksut ja arvonlisäverot Liikevaihto, MEUR 73,2 77,3 80,5 Liiketulos, MEUR 2,0-2,5-3,2 % liikevaihdosta 2,8-3,2-4,0 Tulos ennen veroja, MEUR 2,2-1,9-2,6 % liikevaihdosta 3,0-2,4-3,3 Oman pääoman tuotto % 15,6-13,5-16,0 Omavaraisuusaste % 43,1 35,8 39,5

14 Merkitys sidosryhmille Ympäristövastuu 10 Jätteiden käsittely ja hoito 11 Jakelun ja logistiikan optimointi 12 Energian käytön tehostaminen Merkitys Raskoneelle RASKONE OY KORJAAMOPALVELUIDEN YMPÄRISTÖOHJELMA, sisältyy RTT-ohjelmaan (RTT = RaskoneToimintaTapa) julkaistu v 2008 Ympäristöohjelmassa on määritelty korjaamopalveluiden ympäristöpäämäärät ja jätehuoltosuunnitelmat. Raskoneen kumppanina jätehuollossa toimii jätelain edellytykset täyttävä Sita Suomi Oy. SITAn raportointijärjestelmästä saamme jätehuollosta kattavat tiedot sekä konsernitasolla että tyhjennyskohteittain reaaliaikaista seurantaa varten. Vuonna 2013 on toteutettu kaikissa toimipisteissä yhteistyökumppanin toimesta koulutusta kaatopaikkajätteen vähentämiseen. Toiminnassamme suurimman ympäristöriskin tuo jäteöljyjen käsittely ja varastointi. Riskin vähentämiseksi keruusäiliöt on sijoitettu lain edellyttämällä tavalla suoja-allastetuille alustoille ja niihin on lisätty säiliön täyttymisestä varoittava hälytysjärjestelmä. SITA huolehtii säännöllisesti säiliöiden tyhjennyksen. Ympäristöohjelman toteutumista seurataan auditointijärjestelmän avulla. Omatoimiseen valvontaan kuuluu keskittyminen kriittisiin alueisiin ja niiden poikkeustilanteiden syntymiseen. Poikkeamatilanteet raportoidaan kirjallisesti ja toimipisteen kehitysryhmä valmistelee korjaavat toimenpiteet ja valvoo niiden toteutumista. Ympäristöohjelman vastuuhenkilönä toimii korjaamopäällikkö ja koko korjaamotoiminnan ympäristöorganisaation vastaavana kenttäjohtaja. Raskone välttämää turhaa kuljettamista optimoimalla varastojaan keskitetysti. Oikean kokoiset tilauserät vaikuttavat kuljetusmääriin. Tukeudumme päämiesten luomiin logistiikkamalleihin, tämä tuo kuljetuksiin tehokkuutta ja vähentää ympäristön kuormitusta. Niiltä osin kun järjestämme logistiikan itse, kuljetuksissamme yhteistyökumppanina toimii Itella. ( Aloitamme keväällä 2014 Joensuun korjaamolla energian säästöön tähtäävän ja työskentelyolosuhteita parantavan valaistusta koskevan pilottihankkeen. Korjaamolla vaihdetaan kaikki vanhat loisteputkivalaisimet energiatehokkaisiin LED-valaisimiin. Hankkeella haemme kokemuksia LED -valaisimien käytöstä ja kestosta korjaamotiloissa. Käyttökokemuksien kartuttua teemme päätöksen valaisimien vaihdosta muilla korjaamoilla.

15 Ympäristövastuu, avainluvut Vastuualue Toteutettu Tavoite 2014 Jätteiden käsittely ja hoito Jakelun ja logistiikan optimointi Energian käytön tehostaminen Kaatopaikkajäte vähentynyt 19,4% Varaosaostojen keskittäminen Vastuullinen kumppanuus kuljetuksissa Käytössä olevien kiinteistöjen tilankäytön optimointi Jätemäärien osuudet Kaatopaikkajätteen vähentäminen 10% Pilottihanke Joensuun korjaamolla, valaisimien vaihto Energiatehokkaisiin LED-valaisimiin Kaatopaikkajäte 13 % Pahvi-, puu-, bio-, paperi-, lasi- ja muovijäte 13 % Metallijäte 31 % Energiajäte 12 % Ongelmajäte 31 % Metallijäte Ongelmajäte Energiajäte Pahvi-, puu-, bio-, paperi-, lasi- ja muovijäte Kaatopaikkajäte Jätteiden kokonaismäärä, tn Metallijäte, tn/uudelleen hyödyntämisen aste % 339/92 351/ /100 Ongelmajäte, tn/uudelleen hyödyntämisen aste % 343/88 393/89 220/75 Energiajäte, tn/uudelleen hyödyntämisen aste % 130/88 140/ /100 Pahvi, tn/uudelleen hyödyntämisen aste % 49/84 47/100 55/100 Puu, tn/uudelleen hyödyntämisen aste % 38/78 25/100 30/100 Biojäte, tn/uudelleen hyödyntämisen aste % 30/96 30/100 26/100 Paperi, tn/uudelleen hyödyntämisen aste % 16/75 20/100 20/100 Lasi, tn/uudelleen hyödyntämisen aste % 10/56 7/78 7,5/65 Muovi, tn/uudelleen hyödyntämisen aste % 1/98 1/100 1,0/100 Kaatopaikkajäte, tn/uudelleen hyödyntämisen aste % 150/0 186/0 220/0 Jätteiden hyötykäyttösuhde, % Vuoden 2012 Jätelaki edellyttää jätteen loppukäsittelijältä tarkempaa raportointia hyödyntämisasteesta. Vuoden 2013 alusta lähtien tehtaiden raportointi on tarkentunut. Vuoden 2013 luvut kertovat toteutuneen hyödyntämisasteen, kun aiemmat raportoinnit kertoivat arvion hyödyntämisasteesta.

16 2.6 Riskit ja mahdollisuudet Yrityksen kannattavuus ja esimiestyö ovat olennaisuusanalyysin mukaan tärkeimmät yritysvastuun osatekijät. Henkilöstön hyvällä ja oikeudenmukaisella johtamisella on iso merkitys yhtiön kannattavuuteen. Johtamisen kehittämisellä pyritään parantamaan työtyytyväisyyttä, vähentämään sairaspoissaoloja ja välttämään ennenaikaisia eläköitymisiä. Hyvä työnantajakuva parantaa sekä olemassa olevan henkilöstön työtyytyväisyyttä että edesauttaa ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointimahdollisuuksia, mikä on yhtiön menestymisen kannalta avaintekijä. Ympäristöriskit liittyvät huolto- ja korjaustoiminnassa syntyvien jätteiden käsittelyyn. Jäteöljyn varastointi ja käsittely on yksittäisistä asioista tärkein. Tällä hetkellä korjaamotoiminnassa ei kukaan kilpailija erotu voimakkaasti vihreänä korjaamona. Raskoneen onkin hyvä kartoittaa asiakkaiden näkemystä ympäristöasioiden merkityksestä tulevaisuudessa. Taloudellisena riskinä ovat asiakkaittemme liiketoiminnan edelleen supistuminen. Vähentyvä kuljetussuoritukset näkyvät kaluston huolto- ja korjaustarpeessa. Kiristynyt kilpailutilanne korjaamotoiminnassa painaa hintoja ja katteita alas. Isompien asiakkaiden yritysvastuutietoisuuden lisääntyessä myös kumppaneiden valinnassa annetaan arvoa vastuullisille toimijoille. Systemaattisella vastuullisuuden kehitystyöllä tämä voi avata mahdollisuuden Raskoneelle liiketoiminnan kasvattamiseen.