POHJOIS-SAVON TERVEYSKLUSTERI JA HYVINVOINTIA TUKEVAT ELINTARVIKKEET

Transkriptio

1 POHJOIS-SAVON TERVEYSKLUSTERI JA HYVINVOINTIA TUKEVAT ELINTARVIKKEET TOIMENPIDEOHJELMA Versio 3.3./ Luonnos

2 Tiivistelmä Tämä työ käsittää terveysklusteri ja hyvinvointia tukevat elintarvikkeet -kehittämisteeman toimenpideohjelman vuosille Toimenpideohjelma toimii Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän päätöksentekoa tukevana asiakirjana. Toimenpideohjelmaa laadittaessa ja kehityskokonaisuuksia rajattaessa on kuultu lukuisia alan asiantuntijoita yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta sekä kerätty tietoa ja näkemyksiä Pohjois-Savon alueen toimijoilta. Toimenpideohjelmassa kuvataan kokonaisuuden nykytila, kehitysnäkymiä, arvioidaan liiketoiminnan menestystekijöitä sekä esitetään kuusi toimenpidekokonaisuutta. Esitetyillä toimenpiteillä tähdätään vuodelle 2020 asetetun tavoitetilan toteuttamiseen: Pohjois-Savossa on ennakkoluuloton ja kansainvälisesti houkutteleva hyvinvoinnin innovaatioympäristö sekä monipuolinen ja kasvava yrityspohja. Visiota tukevat kuusi strategista toimenpidekokonaisuutta ovat seuraavat: 1. Luodaan uuden yritystoiminnan käynnistämistä tukevia kiihdyttämöitä 2. Edistetään referenssimarkkinoiden syntymistä ja pilottituotteiden käyttöönottoa 3. Luodaan tuotteistettu, yritysten tarpeita vastaava huipputason kehitysympäristö, jossa on sujuva palvelu 4. Edistetään merkittävästi arvoa tuotavien tuotteiden, palveluiden ja ratkaisujen luomista hyvinvoinnin tukemisen tarpeisiin 5. Edistetään vientiä ja kansainvälistä toimintaa, tuetaan siten kasvuyritysten syntymistä ja vahvistumista sekä hyvinvointimatkailua 6. Edistetään erikoistuneen tuotannon syntymistä, kasvua ja kustannustehokkuutta Kehittymistä varmistavat toimenpiteet vaativat toimijoiden välistä yhteistyötä, avarakatseisuutta ja riskinottoa. Toimenpiteet ovat mahdollistavia ja niillä pyritään luomaan liiketoimintaa tukevia ja kannustavia rakenteita, asenteita ja kokeiluja. Toimenpiteiden toivottiin olevan käytännönläheisiä, vaikuttavia ja tukevan yrityksien omien strategioiden suoraviivaista toteutusta sekä mahdollistavan joustavan vuoropuhelun ja ennakkoluulottoman, nopeatempoisen, mutta samalla pitkäjänteisen yhteistyön. Täten toimenpideohjelmassa esitetyissä toimenpiteissä keskeinen johtoajatus on: Ruokitaan asenteita, rakenteita ja toimia, jotka tukevat rohkeaa yrittämistä ja nopeaa kokeilemista. Otetaan etunojaa, riskiä ja ollaan ennakkoluulottomia edelläkävijöitä. Edellä kuvatut toimenpidekokonaisuudet ovat haastavia ja niiden läpivieminen vaatii sitoutumista ja pitkäjänteistä työtä. Aktivoinnin tulee olla eteenpäin ajavaa, ratkaisukeskeistä ja kohdennettua. Kohderyhmässä ovat ensisijaisesti sitoutuneet julkiset toimijat ja valikoidut motivoituneet kasvukykyiset yritykset. Aktivointityön päätehtävänä on helpottaa yhteistyötä ja kehityskokonaisuuksien käynnistämistä. Toimintatapoja uudistetaan kokeilun kautta. Rahoitusinstrumentteja pyritään hyödyntämään ennakkoluulottomasti ja avomielisesti keskustellen. 2

3 Sisällys 1. Johdanto Toimenpideohjelman rakenne ja työprosessi Terveysklusteri ja terveyttä tukevat elintarvikkeet: nykytila Toimijat ja osaamisen keihäänkärjet... 6 Verkostot Globaalit kehitysnäkymät Innovaatiotoiminta ja linjaukset Liiketoimintapotentiaali ja kehitysmahdollisuudet Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhkat Kansalliset haasteet Kehityskohteiden rajaukset: visio 2020 ja strategia Kehittymistä varmistavat toimenpiteet Toimenpiteet (TP) Aktivointimalli Seuranta / mittarit Lähteet Liite 1: Pohjois-Savon terveysklusterin keihäänkärjet Liite 2: Pohjois-Savon elintarvikeklusterin keihäänkärjet Liite 3: Toimenpideohjelman laatimisprosessi Liite 4: Ohjausryhmä ja toimenpideohjelman laatijat Liite 5: Haastattelurunko

4 1. Johdanto Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi marraskuussa 2013 maakuntasuunnitelman (2030) ja maakuntaohjelman ( ). Maakuntasuunnitelmassa on määritelty viisi Pohjois-Savon innovaatiokärkeä, joissa yhdistyvät tiede, teknologia ja osaaminen: 1) terveysklusteri, 2) vesi ja ilma, 3) kone ja energiateknologia, 4) puunjalostus sekä 5) elintarvikkeet. Nämä viisi ovat Pohjois-Savon älykkään erikoistumisen alat, millä suunnataan rakennerahastojen tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimia yritystoiminnan uusiutumisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Maakuntasuunnitelmassa kuvataan innovaatiokärkien tavoitteet ja osoitetaan kärkien osaamis- ja kehittämisresurssit. Maakuntaohjelmassa nimetään puolestaan kärkiin kohdistettavia kehittämistoimia. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) valitsi vuosien kehittämisteemoiksi kone- ja energiateknologian sekä terveysklusterin ja terveyttä tukevat elintarvikkeet. Teematyön tarkoituksena on kohdentaa kehittämispanostuksia alueen merkittävimmille aloille sekä niille aloille, joilta uskotaan syntyvän uutta kasvua ja joilla aktivoinnista on hyötyä. Näille kahdelle kokonaisuudelle laaditaan erilliset toimenpideohjelmat. Kehittämispanoksia suunnataan kaikille viidelle innovaatiokärjelle. Tämä työ Pohjois-Savon käsittää terveysklusteri ja hyvinvointia tukevat elintarvikkeet kehittämisteeman toimenpideohjelman vuosille Esitetyillä toimenpiteillä tähdätään vuodelle 2020 asetetun tavoitetilan toteuttamiseen. Toimenpideohjelma toimii Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän päätöksentekoa tukevana asiakirjana. Toimenpideohjelman on laatinut Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta Kuopio Innovation Oy yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. 4

5 2. Toimenpideohjelman rakenne ja työprosessi Toimenpideohjelmassa kuvataan aluksi Terveysklusteri ja hyvinvointia tukevat elintarvikkeet - kokonaisuuden nykytila Pohjois-Savossa. Seuraavaksi tarkastellaan kokonaisuuden kehitysnäkymiä ja arvioidaan liiketoiminnan menestystekijöitä. Nykytilakuvauksen ja liiketoimintamahdollisuuksien arvioinnin pohjalta on laadittu toimenpideohjelma, jonka mukaisilla rajatuilla ja kohdennetuilla kehittämistoimenpiteillä (strategia ) voitaisiin päästä asetettuun tavoitteiseen (visio 2020). Toimenpideohjelmaa laadittaessa ja kehityskokonaisuuksia rajattaessa on kuultu lukuisia alan asiantuntijoita ja kerätty tietoa ja näkemyksiä Pohjois-Savon alueen toimijoilta. Taustatietoa on kerätty alan tutkimuksista, selvityksistä, raporteista ja artikkeleista. Toimenpideohjelman laatimiseksi tehtiin 61 syvähaastattelua yrityksiin ja muihin organisaatioihin sekä järjestettiin kaksi avointa kuulemistilaisuutta. Kuulemistilaisuuksiin osallistui yhteensä nelisenkymmentä henkeä. Ensimmäisessä kuulemistilaisuudessa työstettiin työryhmissä näkemyksiä siihen, mistä uutta liiketoimintaa voi Pohjois-Savon alueelle synnyttää. Toisessa kuulemistilaisuudessa esiteltiin toimenpideohjelman luonnos ja koottiin mielipiteitä toimenpidekokonaisuuksien sisällöstä ja aktivointimallista. 5

6 3. Terveysklusteri ja terveyttä tukevat elintarvikkeet: nykytila 2014 Terveysklusteri on määritelty maakuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa kattavan seuraavat osaalueet: a) innovatiiviset lääkkeet ja henkilökohtainen lääketiede, b) terveyden teknologia, c) terveyden palvelukonseptit ja palveluvienti sekä d) terveyden edistäminen ja ruokavalio. Elintarvikkeiden osalta tämän toimenpidesuunnitelman sisällöksi alueen innovaatiokärjistä on rajattu e) terveyttä edistävät elintarvikkeet. Seuraavassa on kuvattu tämän määritelmän pohjalta Pohjois-Savon terveysklusteri ja terveyttä tukevat elintarvikkeet -teeman nykytila 2014; sen toimijat, osaamisen keihäänkärjet ja verkostot. Toimijat ja osaamisen keihäänkärjet Pohjois-Savon alueen terveys- ja elintarvikeklusterien toimijat a) kehittävät ja valmistavat uusia lääkkeitä, hoitoja ja terveydenhuollon laitteita, b) ideoivat ja tarjoavat terveyttä ja hyvinvointia tukevia palvelukonsepteja, c) kehittävät ratkaisuja terveyden edistämisen, etähoitoon ja terveellisen ruokavalion toteutukseen sekä d) tuottavat ja jalostavat puhtaita ja turvallisia hyvinvointia edistäviä elintarvikkeita. Kokoavana teemana kaikille klusterien toimijoille on hyvinvoinnin edistäminen (Kuva 1). Terveysklusteri ja terveyspalvelut työllistävät Pohjois-Savossa n henkeä ja elintarvikeala n henkeä. Kuva 1. Pohjois-Savon terveys- ja elintarvikeklusterit sekä niitä tukevia osaamisaloja yhdistävä teema on hyvinvoinnin edistäminen 6

7 Alueen lääkeklusterin yritysten toiminta on monipuolista ja kattaa koko lääkekehityksen vaiheet: sairauden syntymekanismien selvittäminen halutun vaikutustavan määrittelemiseksi, uuden lääkemolekyyliin kehittäminen, lääkkeen annostelumuodon kehittäminen, lääkkeiden valmistus ja lääkkeiden vaikuttavuuden arviointi terveydenhuollossa. Uuden lääkkeen kehittäminen maksaa miljardeja ja kestää kokonaisuudessaan keskimäärin 15 vuotta. Pohjois-Savon alueen parisenkymmentä lääkeyritystä ovat pääosin pieniä alle 50 henkeä työllistäviä ja ne keskittyvät tyypillisesti uusien lääkkeiden ja hoitojen kehittämisvaiheeseen. Lääkkeiden kehittämiseen liittyvät tutkimus- ja rekisteröintipalvelut työllistävät määrällisesti eniten. Uusia lääkkeitä kehittäessä yritykset on kansainvälistä kärkiluokkaa keskushermostoa rappeuttavissa sairauksissa (esim. muistisairaudet), syövässä ja kansansairauksissa (esim. sydän- ja verisuonitaudit, diabetes). Ainutlaatuista teknologiaosaamista löytyy viruspohjaisista geeniterapioista ja kuvantamisesta. Tulevaisuudessa lääkeklusteriin nivoutuu kasvavassa määrin IT-alan osaamista bioinformatiikan ja henkilökohtaisen lääketieteen yleistyessä. Terveysteknologiaksi luokitellaan diagnostiikka-, hoito- ja kuntoutuslaitteet, apuvälineet, kalusteet terveydenhuollon ja laboratorioiden käyttöön, terveydenhuollon tietotekniikan (eterveyden) ja mobiiliteknologian sovellukset, telelääketiede sekä myös terveydenhuollon laskennan, kommunikaation, robotiikan ja 3D-tulostuksen lääketieteen sovellukset. Alueen yritysten osaamisydintä ovat terveydenhuollon ohjelmistot, kuvantamistekniikat, lääketieteellinen fysiikka ja ihmisen mittaustekniikat. Sähköinen hyvinvointi, paikkariippumattomat palvelut ennaltaehkäisyyn ja asiakkaiden osallistamiseen omaan hoitoonsa sekä pelillisten menetelmien soveltaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ovat uusia kasvualoja. Teknologiat ovat monelta osin geneerisiä eli niitä voidaan soveltaa lääketieteen lisäksi monilla muilla asiakasaloilla. Pohjois-Savon alueella on reilu kolmekymmentä terveysteknologia yritystä. Yritykset työllistävät tyypillisesti alle 20 henkeä. Pohjois-Savon elintarvikeklusterin yritysten toiminta painottuu pääasiallisesti maidonjalostukseen, marja- ja erikoiskasvituotantoon ja tuotteisiin sekä juomien valmistukseen. Näiden lisäksi alueella on vahvaa ravitsemukseen liittyvää osaamista ja yritystoimintaa, joka linkittyy yksilöllisen ravitsemuksen kautta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, ylläpitämiseen sekä kansansairauksien ennaltaehkäisyyn. Alueen elintarvikeyrityksistä 73 % on alle viiden henkilön yrityksiä. Niiden lisäksi alueella on muutamia suuria yrityksiä ja kasvavia pk-yrityksiä. Viime vuosien aikana yritykset ovat investoineet uuteen valmistusteknologiaan ja liiketoiminnan laaja-alaiseen kehittämiseen tuoden sitä kautta uusia tuotteita ja kustannustehokkuutta liiketoimintoihinsa. Uutta kasvavaa liiketoimintapotentiaalia klusteriin on löydettävissä eri toimialojen rajapinnoilta nousevista uusista tuotteista, teknologioista ja palveluista, joita ovat mm. kliiniset ravitsemusvalmisteet, erityisruokavalio valmisteet, online mittausmenetelmät, prosessiteknologiat, desinfiointiteknologiat, enutrition ravitsemusratkaisut, pelillistäminen, hajautettu energiantuotanto ja sivuvirtojen hyödyntäminen. Elintarvikkeita tuottavien yritysten rinnalle onkin jo noussut ja on nousemassa klusteria tukevia ja monipuolistavia teknologiaja palveluyrityksiä. Yritysten lisäksi Pohjois-Savossa sijaitsevat innovaatiotoiminnan kannalta merkittävät tukijalat; alan korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Itä-Suomen yliopiston painoalojen (terveys, elintavat, ikääntyminen) perustutkimuksesta on syntynyt lukuisia alueen yrityksiä. Eniten kaupallista menestystä on syntynyt keskushermostoon liittyvästä tutkimuksesta, biolääketieteestä, kuvantamisesta ja lääketieteellisestä fysiikasta. Terveysteknologian palvelujen ja tekniseen kehitykseen liittyvät trendit, kuten yksilöllistetty hoito, mobiiliteknologiat, big data, pilvipalvelut, kehittämisen ekosysteemit, avoin data ja avoimet standardit luovat uusia mahdollisuuksia yhdessä vaikuttavuuden todentamisen ja potilasturvallisuuden kanssa. Vahvaa ravitsemusosaamista hyödynnetään hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkimuksen painoalueita ovat moderni epidemiologia, ravitsemustutkimus, vanhusten terveys, päihteet ja terveyspalvelututkimus. Savonia-ammattikorkeakoulun (Savonia) toimintaa profiloivat painoalat ovat alkutuotanto ja elintarvikkeet, energia, ympäristö ja turvallisuus, integroitu tuotekehitys ja käyttäjälähtöiset hyvinvointipalvelut. TKI-toimintaa ohjaa näkemys siitä, että sosiaali- ja terveys- 7

8 alalla sekä ravitsemus- ja matkailualalla tarvitaan palvelujen uudelleen muotoilua, monialaista näkemystä ja uusia menetelmiä asiakkaiden ja käyttäjien tarpeiden tunnistamiseen ja niiden ennakointiin. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kautta alueelle kanavoituu merkittävää optiikkaosaamista ja kuluttajatutkimusta. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kehitystoiminta keskittyy hoidon vaikuttavuuden saralle. Edellä kuvattu pohjoissavolaisten yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaamiskokonaisuus mahdollistaa luovien ratkaisujen tuottamisen terveydenhuollon haasteisiin ja omakohtaiseen hyvinvoinnin tukemiseen. Ratkaisut voivat olla tuotteita, palveluita ja teknologioita tai niiden yhdistelmiä (Kuva 2). Ne voivat olla lääkkeitä, laitteita, tuotteita, ravitsemusratkaisuja tai palvelukonsepteja ja suuntautua eri kohtiin terveydenhuollon ja omahoidon ketjua: ennalta ehkäisy, tukeva toiminta ja sairaudenhoito. Osaamisen kirkkaimmat kärjet ovat maailmalla tunnettuja omilla erikoisaloillaan, mutta yleisesti Pohjois-Savon terveys- ja hyvinvointiosaaminen uskotaan olevan varsin tuntematonta. Terveysklusterin osaamisen kirjo on kuvattu tarkemmin liitteen 1 taulukossa ja elintarvikeklusterin keihäänkärjet liitteessä 2. Kuva 2. Pohjoissavolainen keihäänkärkiosaaminen terveysklusterissa ja hyvinvointia tukevissa elintarvikkeissa Verkostot Terveysklusterin yritykset ovat monesti syntymästään asti kansainvälisiä. Verkostoja tarvitaan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja valmistukseen. Harvoin kaikki tarvittava osaaminen löytyy kotimaasta. Suomen markkinat ovat usein liian pienet, mutta toimivat parhaimmillaan referenssimarkkinoina ja ponnahdusalustana kansainväliseen markkinaan. Eurooppa katsotaan kotimarkkinaksi, mutta Euroopan ulkopuolelle tuotteiden vienti on haastavaa erilaisesta lainsäädännöstä johtuen. Euroopan alueella lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden (sis. terveydenhuollon tietojärjestelmät ja terveyspelit) ja ravintolisien myyntilupakäytännöt ovat pitkälti yhtenäiset ja myyntiluvan saa Suomen 8

9 ohella muihin Euroopan maihin. Sitä vastoin muille markkinoille suunnattaessa tulee anoa uusi myyntilupa. Euroopan, USA:n ja Japanin ulkopuolella myyntilupakäytännöt vaihtelevat huomattavasti. Suomen terveysteknologian suurimmat vientimarkkinat ovat USA, Eurooppa, Venäjä, Kiina, Kanada ja Japani. Terveysteknologia on Suomen toiseksi suurin korkean teknologian sektori, 38 prosenttia kaikesta korkean teknologian viennistä (2012). Lääkesektorilla tuotteiden vienti tapahtuu useimmiten lisensoimalla lääke jo kehitysvaiheessa kansainväliselle lääkejätille. Tutkimus- ja asiantuntijapalveluita tarjotaan puolestaan globaalisti, erityisesti pohjoiseurooppalaisille toimijoille. Koulutusvienti on vielä alkuvaiheessa. Pohjois-Savon elintarvikeklusterin verkostot ovat kehittyneet vahvasti lähimpiin alueellisiin ja kansallisiin kumppaneihin. Yhteistyötä tehdään raaka-aineiden toimittajien, muiden elintarvikeyrityksien sekä kuljetuksen ja jakelun suuntaan. Yhteistyötä tehdään myös alan kehittämiseksi linkittymällä vahvasti sekä tutkimukseen että muuhun kansalliseen ja kansainväliseen kehittämistoimintaan. Tulevaisuudessa haasteena ovat yhteistyön ja verkoston vahvempi laajentaminen loppukäyttäjiin, kuluttajiin sekä jatkojalostajiin, ravitsemispalveluyrityksiin, teknologiayrityksiin ja kaupan alalle. Nämä kumppanit tuottavat kuluttaja- ja tuoteinnovaatioita, tuovat kustannustehokkuutta ja avaavat markkinointikanavia. Elintarvikeyritysten tärkeimmät vientikohteet ovat tällä hetkellä Suomen lähialueet eli Pohjoismaat ja Baltian alue sekä tulevaisuudessa enenevässä määrin Venäjä. EU:n alueella tuotteiden vientiin liittyy vain jonkin verran kansallisia säädöksiä, joita tulee maakohtaisesti huomioida. Sen sijaan Venäjälle suuntautuvan viennin osalta viranomaistoiminnoissa, laitoshyväksynnöissä sekä lupakäytännöissä on vielä paljon haasteita ratkaistavana, jotta sujuvaa vientitoimintaa päästään harjoittamaan varsinkin pk-sektorin osalta ja haastavimmissa elintarvikeryhmissä, kuten maito-, kalaja lihatuotteissa. Kuva 3. Pohjois-Savon kansainväliset verkostot (suuntaa antava kuva, 9

10 4. Globaalit kehitysnäkymät Tässä kappaleessa tarkastellaan hyvinvoinnin markkinoita ja globaaleja trendejä, alan innovaatiotoiminnan suuntauksia sekä tuodaan esiin kehitysnäkymiin vaikuttavia kansallisia ja kansainvälisiä linjauksia ja uudistuksia. Globaalia kysyntää luovat ajurit on koottu yhteen alla olevassa kuvassa (Kuva 4). Seuraavassa on kerrottu tarkemmin kahdesta tekijästä, jotka nousivat voimakkaimmin esille haastatteluissa: terveydenhuollon reformit ja arvon tuotto asiakkaalle. Nämä kaksi tekijää heijastuvat voimakkaasti alan innovaatiotoimintaan ja kansallisiin sekä kansainvälisiin linjauksiin. Merkittävin kysyntää ja muutosta ohjaava tekijä hyvinvointimarkkinoilla on väestön ikääntyminen ja ikääntyvän väestön mukanaan tuomat haasteet yhteiskunnalle. Terveydenhuollon reformeilla pyritään uudistamaan terveydenhuoltoa niin, että turvallista hoitoa pystytään tarjoamaan kustannustehokkaasti mahdollisimman suurelle osalle koko väestöä. Merkittäviä reformeja on käynnissä ympäri maailman niin USA:ssa, Venäjällä ja Kiinassa kuin myös Suomessa. Toimet kohdistuvat niin terveydenhuollon rakenteeseen, rahoituskanaviin kuin tuotteisiin kohdistuviin rajoitteisiin ja tarpeisiin. Terveydenhuollon rakenteen uudistukset ja kustannustehokkuuteen liittyvä tarve sairauksien ennaltaehkäisemiseksi luovat uusia markkinoita monille sekä terveys- että elintarvikeklusterin tuotteille, teknologioille ja palveluille, ja siten ne osaltaan edistävät käyttäjälähtöisten innovaatioiden syntymistä. Liiketoimintaympäristö peräänkuuluttaa kustannusvaikuttavuutta, kestävää kehitystä ja yhteistyötä. Talouden kiristyessä tulevaisuudessa innovaatioiden saattaminen markkinoille on yhä haastavampaa. Raha on tiukassa. Rahalle vaaditaan (investoijat, ostajat) yhä enemmän näyttöä ja keskeiseksi nousee arvon tuotto asiakkaalle. Vaikka terveydenhuollon resurssien tiukentuessa katseet kääntyvät kohti terveyttä edistäviä toimia, on selkeä puute sellaisista hyvinvointia edistävistä ratkaisuista ja tuotteista, joille löytyy maksaja ja motivoitunut käyttäjä. Lisäksi vahvasti tiedostava kuluttaja, nopeasti vaihtuvat kulutustrendit, erilaiset yhä erikoistuneemmat kuluttajasegmentit ja yksilöllisten tuotteiden ja palveluiden vaatimukset tuovat sekä haasteita, että mahdollisuuksia uudelle hyvinvointiin liittyvälle liiketoiminnalle. 10

11 Kuva 4. Globaalia kysyntää luovat ajurit Innovaatiotoiminta ja linjaukset Lääkekehityksen lähtökohdaksi on nousemassa sairausmekanismien vahva ymmärtäminen ja tavoite sairauden pysyvään parantamiseen uusia hoitomuotoja hyödyntäen (mm. biologiset lääkkeet). Tulevaisuudessa, henkilökohtaisen lääketieteen yleistyessä, uuden tyyppiset kliiniset kokeet ovat tarpeen (varhain, nopeasti, pienillä potilasmäärillä) ja satsaukset genetiikkaan ja genomiikkaan lisääntyvät. Yritykset keskittyvät yhä kapeammille terapia-alueille ja yritysten välisiä tiedon esteitä murretaan. Alihankinta lisääntyy ja tuotteita kehitetään yhdessä sekä hankintaan ulkopuolelta. Lääkekehityksen rinnalle tulee uusien biomarkkerien etsiminen, jotta lääkehoito voidaan kohdentaa yhä tarkemmin oikealle potilasryhmälle. Tiedon hallinta, jakaminen ja kerääminen ovat keskeisessä roolissa (mm. biopankit, big data) ja uudenlaisia hybridiosaajia (BIO + IT) kaivataan. Terveysteknologian kasvutekijöitä ovat lisääntyvä potilasturvan kysyntä, siirtyminen vähemmän invasiivisiin leikkauksiin, avohoidon ja päiväkirurgian suosiminen sekä tarve turvallisemmille ja nopeammille non-invasiivisille diagnosointimenetelmille ja kustannustehokkaille kuntoutusratkaisuille. Sähköisten palvelujen hyödyntäminen on välttämätön edellytys ikääntyvien ja digitalisoituvien yhteiskuntien terveys- ja hyvinvointipalvelujen ja vaikuttavuuden parantamisessa. Uutta tietoa, menetelmiä ja näyttöä tarvitaan erityisesti sähköisiä välineitä ja järjestelmiä tehokkaasti hyödyntävien hyvinvoinnin ylläpidon ja palvelujen uudistamisen toimintamallien kehittämiseen sekä asiakaslähtöisten hyvinvointipalvelujen tiedonhallintaan. Asiakasnäkökulmasta erityisesti uusien menetelmien 11

12 hyödyntäminen tietojen hallinnassa ja analysoinnissa, laskennallisen älykkyyden hyödyntäminen sekä myös teknisten ratkaisujen yhteentoimivuus tuovat uusia mahdollisuuksia (mm. pelillisyys, avoin data, big data). Teknologian ja palveluiden kehitystyössä kansalainen on keskiössä. Tulevaisuudessa elintarvikeklusteri nähdään yhä monialaisempana kokonaisuutena, jonka liiketoiminta on monipuolista ja laajentuu peruselintarviketuotannosta yhä erikoistuneempiin tuotteisiin, yksilölliseen ravitsemukseen sekä tuotantoa tukeviin erilaisiin teknologioihin ja palveluihin. Kuluttajan ymmärtäminen nousee yhä enemmän keskiöön. Samalla myös laaja-alaisempi käsitys terveyteen ja hyvinvointiin liittyen tuo haasteita ja mahdollisuuksia alan ja yritysten kehitykselle. Pelkkä terveellisyys ja turvallisuus eivät enää riitä vaan moninaiset kuluttajaryhmät tulee huomioida erilaistuneiden tuotteiden ja palveluiden kautta. Vahvasti esiin on nousemassa ravitsemuksen merkitys mielihyvätasapainon ja sitä kautta yksilöllisen hyvinvoinnin edistäjänä. Myös elämysten ja kokemusten, pelillisyyden sekä uusien ravitsemusratkaisujen ja -palveluiden kautta voidaan odottaa uutta liiketoimintaa. Liiketoiminnan kehitysnäkymiin vaikuttavat erityisesti kansalliset/kansainväliset linjaukset TKIkehitysrahoitusten kanavoimisesta, tiedon hyödyntämistä helpottavat lakiuudistukset ja reformien mukanaan tuomat rajoitukset. Euroopan laajuisilla tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimilla pyritään viemään Eurooppa johtoasemaan terveys- ja hyvinvointi-innovaatioiden nopeasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla. Elintarvikealan kilpailukykyä halutaan kohentaa ja luoda ratkaisuja turvallisten, terveellisten ja kohtuuhintaisten elintarvikkeiden tuottamiseksi kaikille. Uusi biopankkilaki laajentaa ihmisperäisten näytekokoelmien käyttömahdollisuuksia uusien hoitojen, ennustavien menetelmien ja lääkkeiden kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyyttä ja tietojen hyödynnettävyyttä pyritään parantamaan uusilla lakimuutoksilla. Euroopan laajuinen potilasdirektiivi kannustaa jäsenvaltioiden yhteistyötä ja helpottaa potilaan hakeutumista terveydenhoitoon toiseen jäsenvaltioon. Potilas- ja kuluttajaturvallisuutta parantavat toimet luovat kysyntää laadukkaille suomalaisille tuotteille ja asiantuntijaosaamiselle, mutta murroksissa oleva lainsäädäntö ja kotimaisuusastevaatimukset vaikeuttavat markkinoille pääsyä. Terveysklusterin ja hyvinvointia tukevian elintarvikkeiden toimenpideohjelma tukee hyvin myös kansallista Työ- ja elinkeinoministeriön innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelma haastaa kaupunkiseutuja yhdessä luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Ohjelma alkaa vuonna 2014, ja sen edistyminen tarkistetaan kauden puolivälissä vuonna 2017, jolloin arvioidaan niiden edellytykset osallistua ohjelmaan loppukaudella INKA -ohjelman Tulevaisuuden terveys -painopistealueeseen työ- ja elinkeinoministeriö nimesi koordinoivaksi kaupungiksi Oulun, ja sen kumppaneiksi Kuopion, pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Vantaa), Tampereen ja Turun. Kuopion osalta INKA -ohjelman valmistelusta vastaa Kuopio Innovation Oy. 12

13 5. Liiketoimintapotentiaali ja kehitysmahdollisuudet Peilatessa edellä kuvattuja globaaleja ja kansallisia kehityssuuntia Pohjois-Savon alueen kärkiosaamisiin voidaan todeta, että ne ovat hyvin linjassa. Alueen kärkiosaamisilla on mahdollista aikaansaada merkittävää liiketoimintaa ja samalla vastata yhteiskunnan haasteisiin kestävän hyvinvoinnin rakentamiseksi. Pohjois-Savon alueen liiketoimintapotentiaalin täysmääräiseksi hyödyntämiseksi tulee alueen vahvuudet käyttää hyväksi, kääntää heikkoudet eduksi, tarttua mahdollisuuksiin ja minimoida tunnistetut uhat. Seuraavassa on esitelty syvähaastatteluissa ja muissa valmistelun yhteydessä käydyissä keskusteluissa esiin nousseet alueen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet sekä uhat ja koottu ne alla olevaan SWOT-kaavioon (Kuva 5). Sisäiset Ulkoiset Mahdollistavat Vahvuudet (S) maailman huippuluokkaa olevia alan osaajia korkea tiede ja koulutus luonto, lähiruoka olemassa olevat verkostot ja monialainen yhteistyö ensimmäinen asiakas monesti kansainvälinen, pakottaa kansainvälistymään ja löytämään kumppaneita terveys- ja hyvinvointiteknologia, terveydenhuollon tietotekniikka, kuvantaminen, lääkekehitys- ja valmistus, vaikuttavuus ja potilasturvallisuus, automatisointi, kuntoutusteknologiat kansallisesti vahva asema useiden elintarvikeraakaaineiden tuotannossa, jalostusosaaminen ja investoinnit teknologioiden soveltaminen eri aloilta toisille tukeva käytettävyyden ja teollisen muotoilun osaaminen halukkuus ja tarve tiivistää yhteistyötä alueella ala nostettu kehittämisen painopisteeksi Haittaavat Heikkoudet (W) yhteistyö yritysten, yliopiston, ammattikorkeakoulun ja terveydenhuollon organisaatioiden välillä osittain byrokratisoitunutta julkisia kehitysalustoja ei ole kunnolla tuotteistettu pirstaleinen ja lyhytjänteinen kehittämisen rahoitus, julkisten rahoitusinstrumenttien käytön haasteet rahoituksen puute, alkavien yritysten rahoitukseen keskittyvät rahastot ja osaajat puuttuvat (esim. Vigokiihdyttämö) ensimmäisen asiakkaan löytyminen vaatii panostuksia heikko kansainvälinen näkyvyys, markkinointi, lobbaus kustannusvaikuttavuus, aineeton arvonluonti, IPR fyysisesti kaukana markkinoista yritykset pieniä, riskinottokyky heikohkoa invest in toiminnot puutteelliset rohkeat visiot ja missiot puuttuvat Mahdollisuudet (O) Uhat (T) käyttäjälähtöisyys, kansalaisen osallisuuden lisääminen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kestämätön tiedon hallinta/hyödyntäminen, big data, avoin data kasvu, palveluiden kasaantuminen yksilöllinen hyvinvointi; kuluttaja- ja wellness-markkinat globaalit tai EU:n talouden ongelmat taantuma panostus yhteistyöhön, vahva verkostoyhteistyö tiukentuva, kansainvälisesti hajanainen regulaatio tuotteistetut ja helposti tavoitettavat kehitysympäristöt osaavan henkilöstön saatavuuden heikkeneminen referenssimarkkinoiden luonti, innovatiiviset julkiset hankinnat, rahoituksen väheneminen Public-Private-Partnership (PPP) mallin hyödyntä- rahoitusinstrumentit eivät kehity minen vähäiset resurssit alkavat hajautua; fokus häviää kansallinen yhteistyö, erikoistuminen, selkeä brändi liian varovainen lähestymistapa kumppanuuteen yksityisen ulkomaisten investointien myyntityön tehostaminen ja julkisen sektorin välillä hyvinvointimatkailu (terveyspalvelut + elämykset +ruoka) innovaatioita ei saada käyttöön läheiset markkinat, Gateway-ideologia: Venäjä, Eurooppa yhteistyö yritysten ja julkisten toimijoiden välillä ei sujuvoidu toimiva ja tehokas rahoitus, kiihdyttämö(t) viennin/myynnin tukeminen (tuotteet, palvelut, koulutus) verkostoyhteistyö vähenee erikoistuotannon lisääminen (valmistus, palvelukeskukset) liian tiukka alueellisuus, kansalliset ja kansainväliset mahdollisuudet sähköinen hyvinvointi, pelillisyys kapenevat Kuva 5. Pohjois-Savon terveysklusteri ja hyvinvointia tukevat elintarvikkeet, SWOT-analyysi Vahvuudet Selkein vahvuus muodostuu maailman luokan huippuosaajista, kasvavasta ja elinvoimaisesta yrityskannasta sekä korkeasta tieteen ja koulutuksen tasosta. Toimijat ovat verkottuneita ja tahtotila yhdessä tekemiseen on kova. Julkisesta tutkimuksesta kumpuaa innovaatioita ja uutta tietoa yritysten hyödynnettäväksi ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Kehitettävä teknologia taipuu useille eri toimialoille ja tukevaa osaamista löytyy muotoiluun, markkinointiin, käytettävyyteen ja ympäristöosaamiseen. Vetovoimaisuutta ja alueen imagoa voidaan rakentaa paitsi korkeasta erikoisosaamisesta, myös puhtaasta luonnosta, ruuasta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. 13

14 Heikkoudet Selvimmät heikkoudet alueella kohdistuvat pääomarahoituksen puuttumiseen, pirstaleiseen, lyhytjänteiseen ja vaikeasti hyödynnettävään kehittämisrahoitukseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön haasteisiin. Alueella ei ole kovin montaa kansainvälistä suuryritystä ja kotimarkkinoiden rajallisuus vaikeuttaa referenssien hankkimista. Alueelta löytyy useita kehitysympäristöjä, mutta niitä ei ole kunnolla tuotteistettu tai markkinoitu. Julkisilta toimijoilta puuttuu resursseja ja toimintamalleja asiakaslähtöisen yritysyhteistyön toteuttamiselle ja toimintaa kuvataan byrokratisoituneeksi. Yrityksissä tarvitaan täydentävää osaamista ja resursseja kansainvälisten markkinoiden ja kohderyhmän tavoittamiseen, arvonluontiin ja arvon osoittamiseen. Ilman näitä asiakkaiden tavoittaminen on vaikeaa, investointien saaminen haastavaa ja kasvu-uralle siirtyminen epätodennäköistä. Pohjois-Savo sijaitsee syrjässä ja liikenneyhteyksiä on karsittu. Tämä aiheuttaa niin logistisia kuin imagollisia haasteita. Mahdollisuudet Alueen mahdollisuudet nousevat käynnissä olevasta terveydenhuollon murroksesta. Markkinat kaipaavat kipeästi yksilöllisiä ennaltaehkäiseviä hyvinvointiratkaisuja ja tehokkaita hoitoja. Alue pystyy halutessaan tukemaan innovaatioiden kaupallista ja käyttöönottoa asiakaslähtöisellä kehitysympäristöllä (palvelut, tavoitettavuus), synnytettävillä referenssimarkkinoilla, rahoituksella sekä avomielisellä suhtautumisella julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön. Useat alueen yrityksistä ovat kasvuvaiheen kynnyksellä ja sopivalla piristysruiskeella näistä voidaan saada aikaiseksi menestystarinoita. Tehokas kiihdyttämö ja alkuvaiheen rahastot mahdollistaisivat uuden yritystoiminnan käynnistymisen ja houkuttelisivat sijoittumisia alueelle. Vaikka Suomen kotimarkkinat ovat pienet ja hajanaiset, Suomen läheisyydessä sijaitsee suuret markkina-alueet, kuten Eurooppa ja Venäjä. Tätä voidaan hyödyntää paitsi alueen yritysten vientitoiminnassa, myös toimimalla siltana Euroopan ja muiden maiden välillä. Uhkat Liiketoimintaa haittaavia uhkia on monia. Liiketoimintaa haastavana uhkana on terveydenhuollon kustannusten kestämätön kasvu ja resurssipula, joilla voi pahimmillaan olla monia seurannaisvaikutuksia yhteiskunnan taloustilanteelle. Tilannetta pahentaa hidas julkisten kilpailuttamiskäytäntöjen uudistaminen. Mikäli rahoitusratkaisuja ei saada toimiviksi aiheuttaa se väistämättä ongelmia, jos esimerkiksi yritystoiminnan käynnistämiseen tarvittava alkurahoitus puuttuu ja pääomaintensiivisessä kasvuvaiheessa piristysruiske jää saamatta. Kaivattu uudistuminen ja kasvu vaarantuvat, mikäli organisaatioiden välinen yhteistyö ei helpotu eikä siten mahdollista kaivattuja rohkeita ja nopeita kokeiluja. Myyntilupia säätelevän lainsäädännön kiristyminen nostaisi kehityskustannuksia entisestään ja tuontirajoitukset vaikeuttaisivat markkinoille pääsyä. Kansalliset haasteet Keskusteluissa nousi esiin muutamia seikkoja, joita voidaan pitää kehityksen kansallisina haasteina. Näistä ehkä merkittävin lienee rahoitusinstrumenttien vaikea hyödynnettävyys tämän päivän liiketoiminnassa. Julkinen rahoitus soveltuu hyvin suoraviivaiseen seinien rakentamiseen. Liiketoiminnan alkuvaiheessa rahoittajatahoilta kaivataan avarakatseisuutta. Uudet, ehkä jopa radikaalit, innovaatiot voivat olla vaikeasti avautuvia ja liiketoimintamallit poiketa totutusta. Näissä tilanteissa keskustelu yrittäjän ja rahoittajan välillä voi olla haastavaa ja rahoittajalta tarvitaan uskallusta ottaa riskiä ja hypätä tulevaisuuteen. Alkuvaiheen rahoituksen jälkeen tasapainotellaan tilanteessa, jossa mietitään milloin kehitystyötä on liian varhaista rahoittaa ja milloin se on liian lähellä kaupallistamista. Tiukoista projektisuunnitelmista pitäisi päästä yhä kokonaisvaltaisempaan kehitystyöhön, joka sallii myös markkinointitoimenpiteet kasvun vauhdittamiseksi. Valtion pääomasijoituksissa arkaillaan 14

15 eikä oteta riittävästi riskiä. Tämä luo investointikierroksilla merkittäviä ongelmia yksityisten ja mahdollisesti kansainvälisten sijoittajien vakuuttamisessa, koska se ensimmäinen kotimainen sijoittaja jää puuttumaan. Julkisella sektorilla on halukkuutta yritysyhteistyölle, mutta käytännön haasteita aiheuttaa resurssipula asiakaslähtöisten palveluprosessien luomiseksi sekä innovatiivisten hankintojen toteuttamiseksi. Kehitysalustojen rakentaminen on sujuvaa, mutta niiden hyödyntämisvaiheessa resurssit kuivuvat. Projektirahoitus ei mahdollista palveluiden riittävää tuotteistamista, markkinointia ja myyntiä alustojen ylösajovaiheessa toimivien käytäntöjen aikaansaamiseksi. Asiakaslähtöistä toimintaa vaikeuttaa asiakaspalvelun ja kannustimien puuttuminen organisaatioissa. Innovatiiviset hankinnat sisältävät aina riskin ja saattavat vaatia eritasoisia muutoksia organisaatiossa käyttöönottovaiheessa. Hankintoihin kannustamiseksi olisi tarpeen saada tukea erityisesti investointikuluihin ja lisäresursseja kaivataan koko prosessin läpiviemiseksi. 15

16 6. Kehityskohteiden rajaukset: visio 2020 ja strategia Edellä kuvatun Pohjois-Savon alueen terveysklusteri ja hyvinvointia tukevien elintarvikkeet -teeman nykytilan, globaalien kehitysnäkymien ja liiketoimintapotentiaalin pohjalta vaihtoehtoisia liiketoiminnan vahvistumista tukevia kehityskokonaisuuksia on hyvin monia. Tässä toimenpideohjelmassa on valittu syvähaastattelujen pohjalta sellaisia strategisia kehittämiskokonaisuuksia (strategia ), jotka pureutuvat kipukohtien ytimeen ja sitä kautta mahdollistavat menestystarinoiden syntymisen (visio 2020) (Kuva 6). Pohjois-Savon terveys- ja elintarvikeklusterit ovat elinvoimaisia ja toimijat kilpailukykyisiä omalla kapealla sarallaan. Näitä kahta klusteria yhdistävä teema on hyvinvointi. Hyvinvointi on terveyden ylläpitoa, sairauden asianmukaista hoitoa, ravitsevaa turvallista ruokaa ja aktiivista elämää. Monet alueen yrityksistä ovat pieniä ja kansainväliset menetystarinat vielä harvassa. Tästä huolimatta, olemassa oleva yritystoiminta sekä vankka tutkimus ja koulutus mahdollistavat alueen kehittymisen monipuoliseksi, dynaamiseksi ja kasvukykyiseksi hyvinvoinnin keskittymäksi, joka tuottaa yhä enemmän kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita globaalien markkinoiden kysyntää vastaaviin tarpeisiin ja houkuttelee sijoittumaan ja investoimaan alueelle uutta kasvua ruokkimaan. Visio 2020 Pohjois-Savossa on ennakkoluuloton ja kansainvälisesti houkutteleva hyvinvoinnin innovaatioympäristö sekä monipuolinen ja kasvava yrityspohja. Tavoitetilan saavuttaminen vaatii valintoja ja panostuksia. Osaamiskärkien sisältä on tarve löytää yhä enemmän terävyyttä, mutta toisaalta kokonaisvaltaisempia ja monialaisia lähestymiskulmia. Yritysten osalta on olennaista pystyä turvaamaan uusien innovaatioiden ja yritystoiminnan syntyminen sekä yritysten kasvu. Uuden tiedon ja osaamisen valuminen korkeatasoinen tutkimuksesta ja koulutuksesta yritystoiminnan kasvuaineiksi mahdollistetaan sujuvalla yhteistyöllä ja tulevaisuuteen katsovalla dynaamisella kehitysympäristöllä. Tämän toimenpideohjelman strategiaan on valittu kuusi toimenpidekokonaisuutta. Näihin rajauksiin vaikuttaneita esiin nousseita näkökohtia on kuvattu tarkemmin toimenpiteiden yhteydessä. Strategia TP1. Luodaan uuden yritystoiminnan käynnistämistä tukevia kiihdyttämöitä TP2. Edistetään referenssimarkkinoiden syntymistä ja pilottituotteiden käyttöönottoa TP3. Luodaan tuotteistettu, yritysten tarpeita vastaava huipputason kehitysympäristö, jossa on sujuva palvelu TP4. Edistetään merkittävästi arvoa tuotavien tuotteiden, palveluiden ja ratkaisujen luomista hyvinvoinnin tukemisen tarpeisiin TP5. Edistetään kansainvälistä toimintaa ja vientiä, tuetaan siten kasvuyritysten syntymistä ja vahvistumista ja hyvinvointimatkailua TP6. Edistetään erikoistuneen tuotannon syntymistä, kasvua ja kustannustehokkuutta 16

17 Kuva 6. Visio 2020 ja sitä tukeva strategiset kehityskokonaisuudet 17

18 7. Kehittymistä varmistavat toimenpiteet Kehittymistä varmistavat strategian mukaiset toimenpiteet vaativat toimijoiden välistä yhteistyötä, avarakatseisuutta, riskinottoa ja loppujen lopuksi raakaa työtä. Toimenpiteet ovat pitkälti mahdollistavia ja niillä pyritään luomaan liiketoimintaa tukevia ja kannustavia rakenteita, asenteita ja kokeiluja. Yrityshaastatteluissa toimenpiteiden a) toivottiin olevan käytännönläheisiä, vaikuttavia ja tukevan yrityksen oman strategian suoraviivaista toteutusta sekä b) mahdollistavan joustavan vuoropuhelun ja ennakkoluulottoman, nopeatempoisen yhteistyön julkisen sektorin, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, julkisia tukia myöntävien viranomaistahojen ja 3. sektorin kanssa. Julkisella puolella toimenpiteiden toivottiin helpottavan yritysyhteistyötä, edistävän tutkimustiedon valumista ja kaupallistamista sekä tuovan resursseja hankintoihin ja toimintaprosessien muutokseen. Molemmilta tahoilta nousi esiin tarve pureutua rahoitukseen liittyviin haasteisiin. Toimenpiteet (TP) Ensimmäisessä kokonaisuudessa keskitytään uuden liiketoiminnan käynnistämiseen, kokonaisuuksissa 2-4 helpotetaan uusien innovaatioiden syntymistä ja käyttöönottoa, kokonaisuus 5 keskittyy valittuihin kasvukykyisiin ja kasvuhaluisiin yrityksiin ja kokonaisuus 6 erikoistuneen tuotannon lisäämiseen alueella. Toimenpiteitä läpileikkaava johtoajatus tiivistyy seuraavasti: Ruokitaan asenteita, rakenteita ja toimia, jotka tukevat rohkeaa yrittämistä ja nopeaa kokeilemista. Otetaan etunojaa, riskiä ja ollaan ennakkoluulottomia edelläkävijöitä. TP1. Rohkea panostus, tehokas startti - perustetaan dynaamisia Kiihdyttämöitä, joissa on a) alkuvaiheen rahasto, b) käynnistystiimi ja c) väylä verkostoihin - pyritään ottamaan riskiä rahoituksessa ja siten aikaansaamaan positiivinen kierre Merkittävimmäksi ongelmaksi haastatteluissa nousi rahoituksen puute. Alkuvaiheessa kaivataan rahoituksen lisäksi osaavaa käynnistystiimiä. Mikäli alueelle pystyttäisiin luomaan kiihdyttämö /erikoistuneita kiihdyttämöitä, edistää se olennaisesti uuden liiketoiminnan syntymistä ja toimii alueelle sijoittuvan uuden yritystoiminnan houkuttimena. Pienellä alkuvaiheen sijoituksella saadaan aikaan tapahtumaketju, jonka myötä mukaan tulee yhä useampia rahoittajia. Raha tulee rahan luo ja menestystarinoiden syntyessä raha palaa kiertoon (esim. sarjayrittäjät, business enkelit). Sillä, että alkuvaiheen sijoitus saadaan kotimaasta tai parhaimmillaan kotiseudulta, on loppukädessä merkitystä. Julkisen rahoituksen saanti alkustartin tueksi on tärkeää. Rahoittajilta kaivataan avarakatseisuutta ja neuvoja jo silloin, kun liikeidea on vasta hahmotusvaiheessa. Julkisessa rahoituksen tulisi ottaa merkittävästi enemmän riskiä ja rahoitusinstrumentteja muokata nykypäivän liiketoiminnan tarpeisiin. 18

19 TP1. Rohkea panostus, tehokas startti Nykytila Tarvittava muutos Tavoitetila 2020 rahoituksen saaminen on haastavaa yritystoiminnan o alkuvaiheessa o kasvuvaiheessa rahoitusinstrumentit eivät vastaa nykyliiketoiminnan tarpeeseen o myyntitoiminta haastavaa o uudenlaiset liiketoiminta-mallit eivät sovi raameihin o pienet ja nopeat projektit vaikeita saada o pirstaleisuus, työläitä käyttää (hakemiseen käytetty aika vs. hyöty) o eivät ota riittävästi riskiä rahoitusinstrumenttien kehitystyö (mahdollisuuksien puitteissa) luodaan kiihdyttämö /erikoistuneita kiihdyttämöitä (esim. Vigo) julkisen puolen toimintakulttuurin muutos, virkamiesten ei pidä joutua pelkäämään päätöksiään otetaan selkeämmin kantaa ja etsitään yhdessä ratkaisuja jo suunnitteluvaiheessa luodaan tukirakenteita pääoman hankintaan pienimuotoiset, nopeat kokeilut mahdollisia alueelle syntynyt kiihdyttämöitä edistämään uuden liiketoiminnan syntymistä ja toimii alueelle sijoittuvan uuden yritystoiminnan houkuttimena menestystarinoita on syntynyt uskalletaan ottaa riskejä, otetaan etunojaa avoin neuvoa-antava vuoropuhelu rahoittajien ja hakijan välillä investointeja houkutellaan järjestelmällisesti alueelle kansallisessa yhteistyössä TP2. Ennakkoluulottomat referenssimarkkinat - lisätään innovatiivisia hankintoja; tuetaan hankintaprosessin uudistamista, hankintojen valmistelua ja investointeja - luodaan nopean kokeilun/testauksen rahoitus- ja toimintamalleja - tiivistetään yritysten, julkisen ja 3. sektorin vuoropuhelua sekä kansallista yhteistyötä - edistetään kansainvälisten kilpailutusorganisaatioiden hyödyntämistä Alueella kehitetään innovatiivisia tuotteita, palveluita ja teknologioita. Ensimmäisten referenssimarkkinoiden saaminen on tärkeää myynnin käynnistämiseksi. Ensimmäisiä asiakkaita voivat halutessaan olla alueen sairaalat, palvelutalot, koulut ja yritykset. Tarvelähtöisiä kehitysprojekteja, kokeiluja ja innovatiivisia hankintoja tulisi toteuttaa rohkeasti yksityisen, julkisen ja 3. sektorin yhteistyönä. Resursseja tarvitaan investointikuluihin, hankintaan integroitavien toimintojen kehittämiseen ja yhteistyötä vaikeuttavien rakenteellisten pullonkaulojen ratkaisemiseen. Ensimmäisenä asiakkaana toimiminen on aina riski. Tuota riskiä tulisi madaltaa. Hankinnat vaativat myös paljon työtä. Erityisesti julkisella sektorilla alkuvaiheessa uudistuksia tarvitaan niin organisaatioiden rakenteissa kuin asenteissa. Suomen markkinoiden ollessa rajalliset, kansallinen yhteistyö referenssimarkkinoiden synnyttämisessä on tarpeen. 19

20 TP2. Ennakkoluulottomat referenssimarkkinat Nykytila Tarvittava muutos Tavoitetila 2020 kehitetään hankintaprosesseja yhteistyö yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa hidasta ja sitä arkaillaan innovaatioiden kaupallistaminen ja ensimmäisten referenssien saaminen on haastavaa yhteistyö yritysten, yliopiston ja ammattikorkeakoulujen välillä osittain byrokratisoitunutta siirretään painopistettä hankinnoissa innovatiivisiin hankintoihin tuetaan hankintaprosessin uudistamista, hankintojen valmistelua ja investointeja lisätään vuoropuhelua yksityisen sektorin kanssa luodaan nopean kokeilun/testauksen rahoitus- ja toimintamalleja edistetään kansainvälisten kilpailutusorganisaa-tioiden hyödyntämistä suoraviivaistetaan toimintaprosesseja resursoidaan asiakaspalveluun ja yritysyhteistyö projektien seurantaan luodaan tutkimusryhmille kanavia yritysyhteistyön ennakkoluuloton yhteistyö toimii kansallinen yhteistyö referenssimarkkinoissa toimivaa tarvelähtöisiä kehitysprojekteja, kokeiluja ja innovatiivisia hankintoja tehdään rohkeasti yksityisen, julkisen ja 3. sektorin yhteistyönä yritykset saaneet todennetusti referenssejä alueelle referenssimarkkinat toimivat alueelle sijoittuvan uuden yritystoiminnan houkuttimena (sijoittuneita yrityksiä) nopea reagointi yritysten yhteistyöaloitteisiin sujuvat sopimuskäytännöt selkeät toimintamallit TP3. Dynaaminen ja avoin huipputason kehitysympäristö - konseptoidaan ja tuotteistetaan kehitysalustojen palvelut - luodaan asiakaspalvelun käytännöt; läpinäkyvät ja selkeät palveluprosessit, huomioidaan asiakaslähtöisyys, sujuvuus ja yritysyhteistyön kannustimet - kootaan yhteen alueen kehitysalustat (esim. sivusto), luodaan linkitys kansallisiin kehitysalustapalveluihin - laaditaan markkinointisuunnitelma ja resursoidaan markkinointitoimenpiteet - laaditaan kehityssuunnitelma ja toteutetaan sen mukaisia investointeja - mahdollistetaan kehitysympäristön hyödyntäminen tuotteiden/ratkaisujen myyntityötä tukevana koulutus- ja markkinointipaikkana (esim. kansainväliset jakelijat) Toiseksi merkittävimmäksi kehityskohteeksi haastatteluissa nousi alueen kehitysalustat ja niistä muodostuva kehitysympäristökokonaisuus. Alueella toimivien kehitysalustojen tuotteistus on osoittautunut haastavaksi ja hyödyntäminen on vaillinaista. Syynä ovat mm. projektirahoituksen lyhytjänteisyys ja taipumattomuus markkinointiin/myyntiin sekä yritysyhteistyötä vaikeuttavat organisaatiotason esteet. Kehitysympäristö halutaan vaivattomammin yritysten käytettäväksi ja saavutettavaksi. Sille tarvitaan sujuva asiakaspalvelu ja tiedon tulisi löytyä helposti. Tämä vaatii resursseja, sitoutumista ja yhteisiä pelisääntöjä. Infrastruktuurin jatkokehityksessä tulisi pyrkiä käyttämään resursseja entistä enemmän alustan hyödynnettävyyden parantamiseen liittyviin toimiin. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että uudet perustettavat alustat vastaisivat yhä paremmin liike-elämän tarpeisiin. Ennakkoluuloton kehittämisympäristö ja siinä vallitseva yrittäjyyttä tukeva yhdessä tekemisen henki tuovat merkittävää lisäarvoa yrityksissä tapahtuvalle kehitystyölle. Pilotointi- ja kehittämisympäristöjä alueella ovat mm. - Biocenter Kuopio - Digitaalisen median laboratorio 20

21 - Elintarvikkeiden terveysvaikutteiden tutkimuskeskus - EMC-laboratorio - Farmaseuttinen lääketutkimuskeskus - Future Food kuluttajatutkimus ja tuotekehitysalusta - Hyvinvointitutkimuskeskus, KWRC - Itä-Suomen genomikeskus - Kansallinen virusvektorilaboratorio - Kantasolukeskus - Kliinisen lääketieteen yksikkö, Kliininen tutkimuskeskus - Koe-eläinkeskus - Kuluttaja-elintarvike -platform, neuronaaliset ja metboliset vasteet - Kuvantamiskeskus - Mikrosensorilaboratorio - Neurosencing platform - NMR/MS-metabolomiikkalaboratoriot - Promis-keskus - Pelastusopiston harjoitusalue - SIB-Labs - Simula -simulaatiokeskus TP3. Dynaaminen ja avoin huipputason kehitysympäristö Nykytila Tarvittava muutos Tavoitetila 2020 alueella on monia kehitysalustoja, mutta niiden hyödyntäminen on vaillinaista tuotteistetaan kehitysalustojen palvelut alueen kehitysympäristöistä on selkeä palvelutarjonta luodaan asiakaspalvelun käy- sujuva ja tarvetta vastaava kehitysalustojen ja laboratorioiden yhteiskäyttö yritysten, tutkimuksen ja koulutuksen välillä vaillinaista tännöt; läpinäkyvät ja selkeät palveluprosessit, huomioidaan asiakaslähtöisyys, sujuvuus ja yritysyhteistyön kannustimet palveluprosessi uusissa kehitysalustoissa huomioidaan tuotteistus ja laaditaan markkinointisuunnitelma edistetään yhteiskäyttöä heti alkuvaiheessa varmistetaan kehitysalustojen ajantasaisuus ja edelläkävijyys kehitysalustojen yhteiskäyttö toimii ja niitä hyödynnetään te- yritysten on työlästä käyttää kehitysympäristön palveluita, tunnettuus on huono kansainvälisen yhteistyön aste on matala panostetaan harkitusti uusien kehitysalustojen rakentamiseen, vahva linkitys liiketoimintaan laaditaan markkinointisuunnitelma kootaan yhteen alueen kehitysalustat (esim. sivusto), luodaan linkitys kansallisiin kehitysalustapalveluihin (esim. INKAohjelma) työstetään yhteismateriaalia markkinointiin, erityisesti sähköisiin kanaviin hokkaasti ajantasaiset, toimivat ja ainutlaatuiset kehitysympäristöt kehitysympäristön palvelut on tunnettu ja niitä käytetään kehitysympäristöt toimivat alueelle sijoittuvan uuden yritystoiminnan houkuttimena (sijoittuneita yrityksiä) kehitysympäristöjä hyödynnetään tuotteiden/ratkaisujen myyntityötä tukevana koulutusja markkinointipaikkana (esim. kansainväliset jakelijat) selkeästi löydettävissä sähköisissä kanavissa (esim. Google, Bing) 21

22 TP4. Hyvinvoinnin edistämisestä menestyvää bisnestä - luodaan IdeaJalostamo, joka a) arvioi idean kaupallisia menestymisedellytyksiä, kustannusvaikuttavuutta ja arvon tuottoa asiakkaalle ja b) avustaa lupaavissa ideoissa, kunnes ne ovat kypsiä esiteltäväksi rahoittajille - tuetaan benchmarkkausta (mm. bisnesmalli, arvonluonti) - mahdollistetaan kehitettävän tuotteen/palvelun kokeileminen varhaisessa vaiheessa asiakaspinnassa - helpotetaan teknologian siirtoa tutkimuksesta liike-elämään - törmäytetään ja ajatellaan kokonaisvaltaisesti, luodaan wellfaremix ja hybridituotteita yhdistämällä lääke-hyvinvointi-ravinto-muotoilu-kulttuuri sekä palvelut ja teknologia Hyvinvoinnin edistämisestä kumpuavan liiketoiminnan mahdollisuudet nousivat esiin suurimmassa osassa haastatteluista. Ehkä juuri siksi, että se yhdistää lähes kaikkia toimijoita. Hyvinvointia edistäville tuotteille, palveluille ja ratkaisuille on globaalisti yhä kasvavampi kysyntä, mutta kaupallisesti menestyvien tuotteiden ja palveluiden aikaansaaminen on edelleen haastavaa. Parhaiten kaupallistettavissa lienee sellaiset ideat, joissa maksajana on kansalainen ja ratkaisu tuottaa välitöntä palkintoa/hyötyä/mielihyvää. Mikäli alueen kehitysympäristö pystytään virittämään palvelemaan tätä monimuotoista hyvinvoinnin kohderyhmää, tarjoaisi se yrityksille merkittää lisäarvoa muiden kaupunkien/maiden ekosysteemeihin nähden. Jos tämän lisäksi referenssimarkkinat saataisiin kytkettyä saumattomasti tähän kokonaisuuteen, houkuttelisi tämä syntyvä dynaaminen ekosysteemi alueelle varmasti myös kansainvälisiä toimijoita. Tukitoimia kaivataan hyvien ideoiden tunnistamiseen ja eteenpäin vientiin sekä uusien liiketoimintatapojen ja monialaisen osaamisen ennakkoluulottomaan hyödyntämiseen. Kehitysprojekteja tulisi pystyä toteuttamaan joustavasti ja mahdollisimman lähellä käyttäjiä/asiakkaita. IdeaJalostamon asiantuntijapooliin tulisi saada osaavat henkilöt, jotka yhdessä kattavat niin liiketoimintaosaamista, substanssia kuin markkinatarpeita. TP4. Hyvinvoinnin edistämisestä menestyvää bisnestä Nykytila Tarvittava muutos Tavoitetila 2020 kaupallisesti menestyvien tuotteiden ja palveluiden aikaansaaminen on haastavaa luodaan IdeaJalostamo, joka a) arvioi idean kaupallisia menestymisedellytyksiä, kustannusvaikuttavuutta ja arvon tuottoa asiakkaalle ja b) avustaa lupaavissa ideoissa, kunnes ne ovat kypsiä esiteltäväksi rahoittajille IdeaJalostamon asiantuntijapoolissa on osaavat henkilöt, jotka yhdessä kattavat niin liiketoimintaosaamista, substanssia kuin markkinatarpeita kehitysympäristöt eivät palvele kunnolla monimuotoista hyvinvoinnin kohderyhmää tuetaan benchmarkkausta (mm. bisnesmalli, arvonluonti) mahdollistetaan kehitettävän tuotteen/palvelun kokeileminen varhaisessa vaiheessa asiakaspinnassa uusien tuotteiden/palveluiden nopeat kokeilut ovat mahdollisia referenssimarkkinat joita toimivat kehitysympäristöt mahdollistavat ei ole syntynyt helpotetaan teknologian siirtoa tutkimuksesta liike-elämään törmäytetään ja ajatellaan kokonaisvaltaisesti, luodaan wellfaremix ja hybridituotteita yhdistämällä lääkehyvinvointi-ravinto-muotoilukulttuuri sekä palvelut ja teknologia dynaaminen ekosysteemi on houkutellut alueelle myös kansainvälisiä toimijoita kehitysympäristöt toimivat monialaisten hybridituotteiden synnyttämisessä ja alustoina referenssimarkkinoille 22

23 TP5. Piristysruiske viennille ja kansainväliselle toiminnalle - edistetään julkisen ja yksityisen rahoituksen hankintaa kasvun mahdollistamiseksi - toteutetaan kohdennettuja yrityksen strategiaa tukevia toimia valikoiduille yrityksille (kyky, tahtoa, oikea aika), kootaan AdvisoryBoard sparraajaksi - edistetään uusia markkina-avauksia ja yritysten yhteisponnistuksia - tuetaan markkinointia, hyödynnetään sähköisiä kanavia - tuodaan ja houkutellaan alueelle asiakkaita, suuryrityksiä, mediaa ja mielipidevaikuttajia, yhdistetään korkea teknologia, elämykset, luonto, ruoka, tapahtumat, kehitysympäristö - rakennetaan hyvinvointimatkailulle mahdollisuuksia: a) tuotteistetaan palvelut kokonaisvaltaisiksi konsepteiksi (terveyspalvelut, ruoka, virkistys ja kulttuuri), b) kohennetaan puitteita luksuspalveluille, c) laaditaan markkinointisuunnitelma, d) otetaan osaksi kaupunkien markkinointitoimenpiteitä ja e) resursoidaan kielitaitoisiin osaajiin Kansainvälinen liiketoiminta on usein haastavaa ja vaatii merkittäviä panostuksia. Tukemalla yritysten kansainvälistymisponnisteluita ja uusia markkina-avauksia on mahdollista saada alueelle enemmän kasvuyrityksiä. Kansainvälistymistä ja vientiä vauhdittavien toimenpiteiden tulisi olla kohdennettuja ja resursseja kaivataan eritoten lisärahoituksen hankintaan, markkinointiin ja potentiaalisten asiakkaiden tuomiseksi alueelle. Ongelmalliseksi kansainvälisen liiketoiminnan tekee se, että nykyiset rahoitusinstrumentit sallivat panostukset markkinointiin huonosti ja yritysten yhteisponnistuksia ei voi välttämättä toteuttaa kahden yrityksen voimin. Hyvinvointimatkailun mahdollisuudet kiinnostavat yhä kasvavassa määrin laaja kirjoa alueen toimijoita, mutta tällä hetkellä se on vielä jäsentymätöntä ja riittävän laadukkaat puitteet puuttuvat. TP5. Piristysruiske viennille ja kansainväliselle toiminnalle Nykytila Tarvittava muutos Tavoitetila 2020 kansainvälinen liiketoiminta on usein haastavaa ja vaatii merkittäviä panostuksia edistetään julkisen ja yksityisen rahoituksen hankintaa kasvun mahdollistamiseksi alueelle saadaan uusia kasvuyrityksiä rahoitusinstrumentit sallivat panostukset markkinointiin huonosti ja yritysten yhteisponnistuksia ei voi välttämättä toteuttaa kahden yrityksen voimin hyvinvointimatkailun mahdollisuudet kiinnostavat yhä kasvavassa määrin laaja kirjoa alueen toimijoita, mutta tällä hetkellä se on vielä jäsentymätöntä ja riittävän laadukkaat puitteet puuttuvat toteutetaan kohdennettuja yrityksen strategiaa tukevia toimia valikoiduille yrityksille (kyky, tahtoa, oikea aika), kootaan AdvisoryBoard sparraajaksi edistetään uusia markkinaavauksia ja yritysten yhteisponnistuksia tuetaan markkinointia, hyödynnetään sähköisiä kanavia tuodaan ja houkutellaan alueelle asiakkaita, suuryrityksiä, mediaa ja mielipidevaikuttajia, yhdistetään korkea teknologia, elämykset, luonto, ruoka, tapahtumat, kehitysympäristö rakennetaan hyvinvointimatkailulle mahdollisuuksia: a) tuotteistetaan palvelut kokonaisvaltaisiksi konsepteiksi (terveyspalvelut, ruoka, virkistys ja kulttuuri), b) kohennetaan puitteita luksuspalveluille, c) laaditaan markkinointisuunnitelma, d) otetaan osaksi kaupunkien markkinointitoimenpiteitä ja e) resursoidaan kielitaitoisiin osaajiin AdvisoryBoard -toiminta on laajasti käytössä ja sparrattavia yrityksiä useita yritysten yhteistoiminta on synnyttänyt uusia markkinaavauksia alueella käy useita kansainvälisiä toimijoita alue tunnetaan hyvinvointimatkailusta ja on haluttu kohde hyvinvointimatkailu on tuotteistettu kokonaisvaltaisiksi palveluiksi alueelle tulee hyvinvointimatkailijoista merkittäviä tuloja 23

24 TP6. Lisää erikoistunutta tuotantoa - tuetaan kilpailuetua luovien valmistusmenetelmien kehitystä ja kaupallistamista - helpotetaan uusien teknologioiden nopeaa testausta eri toimialojen sovelluksina - kannustetaan tuoteparannuksia peruselintarvikkeista hyvinvointia tukeviksi erikoistuotteiksi - tuetaan erikoistumista, tehokkuutta ja laatua tuovia investointeja - määritellään alue, jolle keskitetään hyvinvointia tukevien tuotteiden valmistusta ja houkutellaan sijoittumisia, mahdollistetaan valmistustoimintaan tarvittavien erikoistilojen kustannustehokkaampi rakentaminen/vuokraaminen - varmistetaan tehokkaat logistiikka- ja kuljetusratkaisut syrjäisyyden vastapainoksi Valmistustoimintaa siirretään monesti kustannussyistä halvan tuotannon maihin. Sitä on kuitenkin mahdollista lisätä sellaisilla osa-alueilla, joissa vaaditaan erityisosaamista (esim. biolääkkeet), lähellä oleva laadukas raaka-ainetuotanto (esim. elintarvikkeet) tai prosessien tehostaminen on mahdollista ja tarvitaan korkeaa laatua merkittävän kilpailuedun aikaansaamiseksi (esim. lääketuotanto, terveysteknologia, hyvinvointia tukevat elintarvikkeet ja erityisvalmisteet). Valmistustoimintaa voidaan lisätä paitsi houkuttelemalla sijoittumisia alueelle, myös edistämällä olemassa olevien yritysten vientiä, kasvua, kustannustehokkuutta ja uutta tuotekehitystä. Tässä kehityskokonaisuudessa tarvittavat toimet kohdistuvat valmistustoiminnalle soveltuvien tilojen rakentamiseen, logistiikkaratkaisuihin sekä uuden kilpailukykyä parantavan teknologian käyttöönottoon ja soveltamiseen eri toimialoille. TP6. Lisää erikoistunutta tuotantoa Nykytila Tarvittava muutos Tavoitetila 2020 valmistustoimintaa siirretään halvan tuotannon maihin tuetaan kilpailuetua luovien valmistusmenetelmien kehitystä ja kaupallistamista alueelle on syntynyt erityisosaamista vaativaa valmistustoimintaa (esim. biolääkkeet) erityisosaamista vaativat tuotteet (esim. biolääkkeet) tarvitsevat korkeaa laatua ja erityisvaatimuksia tuotantotiloilta Pohjois-Savo sijaitsee syrjässä ja liikenneyhteyksiä on karsittu helpotetaan uusien teknologioiden nopeaa testausta eri toimialojen sovelluksina kannustetaan tuoteparannuksia peruselintarvikkeista hyvinvointia tukeviksi erikoistuotteiksi tuetaan erikoistumista, tehokkuutta ja laatua tuovia investointeja määritellään alue, jolle keskitetään hyvinvointia edistävien tuotteiden valmistusta houkutellaan sijoittumisia, mahdollistetaan valmistustoimintaan tarvittavien erikoistilojen kustannustehokkaampi rakentaminen/vuokraaminen varmistetaan tehokkaat logistiikka- ja kuljetusratkaisut syrjäisyyden vastapainoksi lähellä olevaa laadukasta raakaainetuotantoa hyödynnetään enemmän valmistustoiminnalle soveltuvia tiloja on olemassa uutta kilpailukykyä parantavaa teknologiaa on otettu käyttöön ja sovellettu eri toimialoille logistiikka- ja kuljetusratkaisut mahdollistavat tehokaan toiminnan Aktivointimalli Edellä kuvatut toimenpidekokonaisuudet ovat haastavia ja niiden läpivieminen vaatii sitoutumista ja pitkäjänteistä työtä. Aktivoinnin täytyy olla eteenpäin ajavaa, ratkaisukeskeistä ja kohdennettua. Sen tulee tapahtua toimijoiden iholla. Ensisijaisessa kohderyhmässä ovat sitoutuneet julkiset toimijat ja valikoidut motivoituneet yritykset. Toimenpidekokonaisuuksista hyötyvät loppukädessä 24

25 kaikki, mutta uusien käytäntöjen läpiajaminen vaatii kokeiluja ja valikoituja pilotti-caseja. Aktivointityössä olisi hyvä keskittyä muutamien valittujen kehitysprojektien käynnistämiseen. Aktivaattorin ydintehtävänä on helpottaa yhteistyötä ja monimutkaisten kehityskokonaisuuksien käynnistämistä (Kuva 7). Tärkeintä työssä on edetä pala kerrallaan ja sitouttaa. Toimintatapoja uudistetaan kokeilujen kautta. Rahoitusinstrumentteja pyritään hyödyntämään ennakkoluulottomasti keskustellen. Joskus toimivin ratkaisu voi löytyä useampien rahoitusinstrumenttien kombinaatiosta. Hyvällä aktivaattorilla on yrittäjähenkeä ja taito viedä kokonaisuuksia käytännönläheisesti eteenpäin. Kuva 7. Aktivaattorin tehtävät koostuvat ydintoiminnoista (punaisella) sekä työn käynnistämisestä ja projektien etenemisen seurannasta nimetyissä kehityskokonaisuuksissa (vihreä, oranssi). Aktivaattorilta vaaditaan monipuolista osaamista useilta eri substanssialueilta. Toimivin ratkaisu saattaisi olla aktivaattoriparin muodostaminen. Aktivaattorin tueksi voisi olla hyvä koota asiantuntijaryhmä, joka pystyisi toiminnallaan lisäämään ydintoimijoiden sitoutumista valittuihin kehitystoimenpiteisiin sekä priorisoimaan tehtäväkokonaisuuksia. Toimenpideohjelman toteutusta edistäisi hankeraati, jossa olisi mahdollista yhteistyössä miettiä ja työstää projektikokonaisuuksia. Toimenpideohjelman toteutus vaatii resursseja ja vahvaa tahtotilaa monella tasolla (Kuva 8). Organisaatiotasolla rahoitusta tarvitaan toimintaprosessien kehittämiseen, hankintoihin ja kehitysprojekteihin. Tukitoimintojen osalta rahoitusta tarvitaan Kiihdyttämö, AdvisoryBoard ja IdeaJalostamo - toiminnoille. Yhteisenä laajoina poikkileikkaavina toimintona on markkinointi ja invest in -toiminnat. Näissä yhteistyötä tulisi tehdä kansallisella tasolla. 25

26 Kuva 8. Toimenpideohjelman resurssit ja ydintoimijat Toimenpiteiden täydellinen onnistuminen vaatii julkisilta rahoittajaorganisaatioilta uudistumista. Tämä ei varmastikaan ole kaikilta osin rahoitusteknisistä syistä mahdollista, mutta jokainen askel vie eteenpäin. Uudistuvassa liiketoiminnassa keskiöön nousevat nopeus ja omaperäiset ratkaisut. Rahoittajaorganisaatioilta kaivataan avarakatseisuutta. Valitettavan usein rahoitusinstrumentit pakottavat ottamaan mukaan sellaisia toimia mitä yritykset eivät tarvitse ja rahoitusta ei voida myöntää juuri siihen toimintaa mitä liiketoiminnan kehittämisen kannalta tarvittaisiin kipeimmin. Julkisten tukien anominen on yrityksille työlästä. Mitä varhaisemmin pystytään näkemään onko projekti rahoitus- ja toteutuskelpoinen, sitä enemmän on siitä varmasti hyötyä molemmille osapuolille. Ennakkoluulotonta vuoropuhelua kaivataan siihen miten tätä voitaisiin rahoittaa, jo silloin, kun idea on vielä hahmotusvaiheessa. Aktivaattorin tehtävänä on edistää yhteisymmärryksen löytymistä, toimia yrittäjien äänitorvena, nostaa esiin lupaavia projekteja ja uusia liiketoiminta-alueita ennakkoluulottomasti sekä tuoda esiin rahoitusinstrumenttien ongelmakohtia. Toimenpiteet onnistuessaan mahdollistavat uusien innovaatioiden syntymistä, uusien yritysten kasvua ja kytkennän globaaliin liiketoimintapotentiaaliin (Kuva 9). 26