POHJOIS-SAVON TERVEYSKLUSTERI JA HYVINVOINTIA TUKEVAT ELINTARVIKKEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-SAVON TERVEYSKLUSTERI JA HYVINVOINTIA TUKEVAT ELINTARVIKKEET"

Transkriptio

1 POHJOIS-SAVON TERVEYSKLUSTERI JA HYVINVOINTIA TUKEVAT ELINTARVIKKEET TOIMENPIDEOHJELMA Versio 3.3./ Luonnos

2 Tiivistelmä Tämä työ käsittää terveysklusteri ja hyvinvointia tukevat elintarvikkeet -kehittämisteeman toimenpideohjelman vuosille Toimenpideohjelma toimii Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän päätöksentekoa tukevana asiakirjana. Toimenpideohjelmaa laadittaessa ja kehityskokonaisuuksia rajattaessa on kuultu lukuisia alan asiantuntijoita yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta sekä kerätty tietoa ja näkemyksiä Pohjois-Savon alueen toimijoilta. Toimenpideohjelmassa kuvataan kokonaisuuden nykytila, kehitysnäkymiä, arvioidaan liiketoiminnan menestystekijöitä sekä esitetään kuusi toimenpidekokonaisuutta. Esitetyillä toimenpiteillä tähdätään vuodelle 2020 asetetun tavoitetilan toteuttamiseen: Pohjois-Savossa on ennakkoluuloton ja kansainvälisesti houkutteleva hyvinvoinnin innovaatioympäristö sekä monipuolinen ja kasvava yrityspohja. Visiota tukevat kuusi strategista toimenpidekokonaisuutta ovat seuraavat: 1. Luodaan uuden yritystoiminnan käynnistämistä tukevia kiihdyttämöitä 2. Edistetään referenssimarkkinoiden syntymistä ja pilottituotteiden käyttöönottoa 3. Luodaan tuotteistettu, yritysten tarpeita vastaava huipputason kehitysympäristö, jossa on sujuva palvelu 4. Edistetään merkittävästi arvoa tuotavien tuotteiden, palveluiden ja ratkaisujen luomista hyvinvoinnin tukemisen tarpeisiin 5. Edistetään vientiä ja kansainvälistä toimintaa, tuetaan siten kasvuyritysten syntymistä ja vahvistumista sekä hyvinvointimatkailua 6. Edistetään erikoistuneen tuotannon syntymistä, kasvua ja kustannustehokkuutta Kehittymistä varmistavat toimenpiteet vaativat toimijoiden välistä yhteistyötä, avarakatseisuutta ja riskinottoa. Toimenpiteet ovat mahdollistavia ja niillä pyritään luomaan liiketoimintaa tukevia ja kannustavia rakenteita, asenteita ja kokeiluja. Toimenpiteiden toivottiin olevan käytännönläheisiä, vaikuttavia ja tukevan yrityksien omien strategioiden suoraviivaista toteutusta sekä mahdollistavan joustavan vuoropuhelun ja ennakkoluulottoman, nopeatempoisen, mutta samalla pitkäjänteisen yhteistyön. Täten toimenpideohjelmassa esitetyissä toimenpiteissä keskeinen johtoajatus on: Ruokitaan asenteita, rakenteita ja toimia, jotka tukevat rohkeaa yrittämistä ja nopeaa kokeilemista. Otetaan etunojaa, riskiä ja ollaan ennakkoluulottomia edelläkävijöitä. Edellä kuvatut toimenpidekokonaisuudet ovat haastavia ja niiden läpivieminen vaatii sitoutumista ja pitkäjänteistä työtä. Aktivoinnin tulee olla eteenpäin ajavaa, ratkaisukeskeistä ja kohdennettua. Kohderyhmässä ovat ensisijaisesti sitoutuneet julkiset toimijat ja valikoidut motivoituneet kasvukykyiset yritykset. Aktivointityön päätehtävänä on helpottaa yhteistyötä ja kehityskokonaisuuksien käynnistämistä. Toimintatapoja uudistetaan kokeilun kautta. Rahoitusinstrumentteja pyritään hyödyntämään ennakkoluulottomasti ja avomielisesti keskustellen. 2

3 Sisällys 1. Johdanto Toimenpideohjelman rakenne ja työprosessi Terveysklusteri ja terveyttä tukevat elintarvikkeet: nykytila Toimijat ja osaamisen keihäänkärjet... 6 Verkostot Globaalit kehitysnäkymät Innovaatiotoiminta ja linjaukset Liiketoimintapotentiaali ja kehitysmahdollisuudet Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhkat Kansalliset haasteet Kehityskohteiden rajaukset: visio 2020 ja strategia Kehittymistä varmistavat toimenpiteet Toimenpiteet (TP) Aktivointimalli Seuranta / mittarit Lähteet Liite 1: Pohjois-Savon terveysklusterin keihäänkärjet Liite 2: Pohjois-Savon elintarvikeklusterin keihäänkärjet Liite 3: Toimenpideohjelman laatimisprosessi Liite 4: Ohjausryhmä ja toimenpideohjelman laatijat Liite 5: Haastattelurunko

4 1. Johdanto Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi marraskuussa 2013 maakuntasuunnitelman (2030) ja maakuntaohjelman ( ). Maakuntasuunnitelmassa on määritelty viisi Pohjois-Savon innovaatiokärkeä, joissa yhdistyvät tiede, teknologia ja osaaminen: 1) terveysklusteri, 2) vesi ja ilma, 3) kone ja energiateknologia, 4) puunjalostus sekä 5) elintarvikkeet. Nämä viisi ovat Pohjois-Savon älykkään erikoistumisen alat, millä suunnataan rakennerahastojen tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimia yritystoiminnan uusiutumisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Maakuntasuunnitelmassa kuvataan innovaatiokärkien tavoitteet ja osoitetaan kärkien osaamis- ja kehittämisresurssit. Maakuntaohjelmassa nimetään puolestaan kärkiin kohdistettavia kehittämistoimia. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) valitsi vuosien kehittämisteemoiksi kone- ja energiateknologian sekä terveysklusterin ja terveyttä tukevat elintarvikkeet. Teematyön tarkoituksena on kohdentaa kehittämispanostuksia alueen merkittävimmille aloille sekä niille aloille, joilta uskotaan syntyvän uutta kasvua ja joilla aktivoinnista on hyötyä. Näille kahdelle kokonaisuudelle laaditaan erilliset toimenpideohjelmat. Kehittämispanoksia suunnataan kaikille viidelle innovaatiokärjelle. Tämä työ Pohjois-Savon käsittää terveysklusteri ja hyvinvointia tukevat elintarvikkeet kehittämisteeman toimenpideohjelman vuosille Esitetyillä toimenpiteillä tähdätään vuodelle 2020 asetetun tavoitetilan toteuttamiseen. Toimenpideohjelma toimii Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän päätöksentekoa tukevana asiakirjana. Toimenpideohjelman on laatinut Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta Kuopio Innovation Oy yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. 4

5 2. Toimenpideohjelman rakenne ja työprosessi Toimenpideohjelmassa kuvataan aluksi Terveysklusteri ja hyvinvointia tukevat elintarvikkeet - kokonaisuuden nykytila Pohjois-Savossa. Seuraavaksi tarkastellaan kokonaisuuden kehitysnäkymiä ja arvioidaan liiketoiminnan menestystekijöitä. Nykytilakuvauksen ja liiketoimintamahdollisuuksien arvioinnin pohjalta on laadittu toimenpideohjelma, jonka mukaisilla rajatuilla ja kohdennetuilla kehittämistoimenpiteillä (strategia ) voitaisiin päästä asetettuun tavoitteiseen (visio 2020). Toimenpideohjelmaa laadittaessa ja kehityskokonaisuuksia rajattaessa on kuultu lukuisia alan asiantuntijoita ja kerätty tietoa ja näkemyksiä Pohjois-Savon alueen toimijoilta. Taustatietoa on kerätty alan tutkimuksista, selvityksistä, raporteista ja artikkeleista. Toimenpideohjelman laatimiseksi tehtiin 61 syvähaastattelua yrityksiin ja muihin organisaatioihin sekä järjestettiin kaksi avointa kuulemistilaisuutta. Kuulemistilaisuuksiin osallistui yhteensä nelisenkymmentä henkeä. Ensimmäisessä kuulemistilaisuudessa työstettiin työryhmissä näkemyksiä siihen, mistä uutta liiketoimintaa voi Pohjois-Savon alueelle synnyttää. Toisessa kuulemistilaisuudessa esiteltiin toimenpideohjelman luonnos ja koottiin mielipiteitä toimenpidekokonaisuuksien sisällöstä ja aktivointimallista. 5

6 3. Terveysklusteri ja terveyttä tukevat elintarvikkeet: nykytila 2014 Terveysklusteri on määritelty maakuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa kattavan seuraavat osaalueet: a) innovatiiviset lääkkeet ja henkilökohtainen lääketiede, b) terveyden teknologia, c) terveyden palvelukonseptit ja palveluvienti sekä d) terveyden edistäminen ja ruokavalio. Elintarvikkeiden osalta tämän toimenpidesuunnitelman sisällöksi alueen innovaatiokärjistä on rajattu e) terveyttä edistävät elintarvikkeet. Seuraavassa on kuvattu tämän määritelmän pohjalta Pohjois-Savon terveysklusteri ja terveyttä tukevat elintarvikkeet -teeman nykytila 2014; sen toimijat, osaamisen keihäänkärjet ja verkostot. Toimijat ja osaamisen keihäänkärjet Pohjois-Savon alueen terveys- ja elintarvikeklusterien toimijat a) kehittävät ja valmistavat uusia lääkkeitä, hoitoja ja terveydenhuollon laitteita, b) ideoivat ja tarjoavat terveyttä ja hyvinvointia tukevia palvelukonsepteja, c) kehittävät ratkaisuja terveyden edistämisen, etähoitoon ja terveellisen ruokavalion toteutukseen sekä d) tuottavat ja jalostavat puhtaita ja turvallisia hyvinvointia edistäviä elintarvikkeita. Kokoavana teemana kaikille klusterien toimijoille on hyvinvoinnin edistäminen (Kuva 1). Terveysklusteri ja terveyspalvelut työllistävät Pohjois-Savossa n henkeä ja elintarvikeala n henkeä. Kuva 1. Pohjois-Savon terveys- ja elintarvikeklusterit sekä niitä tukevia osaamisaloja yhdistävä teema on hyvinvoinnin edistäminen 6

7 Alueen lääkeklusterin yritysten toiminta on monipuolista ja kattaa koko lääkekehityksen vaiheet: sairauden syntymekanismien selvittäminen halutun vaikutustavan määrittelemiseksi, uuden lääkemolekyyliin kehittäminen, lääkkeen annostelumuodon kehittäminen, lääkkeiden valmistus ja lääkkeiden vaikuttavuuden arviointi terveydenhuollossa. Uuden lääkkeen kehittäminen maksaa miljardeja ja kestää kokonaisuudessaan keskimäärin 15 vuotta. Pohjois-Savon alueen parisenkymmentä lääkeyritystä ovat pääosin pieniä alle 50 henkeä työllistäviä ja ne keskittyvät tyypillisesti uusien lääkkeiden ja hoitojen kehittämisvaiheeseen. Lääkkeiden kehittämiseen liittyvät tutkimus- ja rekisteröintipalvelut työllistävät määrällisesti eniten. Uusia lääkkeitä kehittäessä yritykset on kansainvälistä kärkiluokkaa keskushermostoa rappeuttavissa sairauksissa (esim. muistisairaudet), syövässä ja kansansairauksissa (esim. sydän- ja verisuonitaudit, diabetes). Ainutlaatuista teknologiaosaamista löytyy viruspohjaisista geeniterapioista ja kuvantamisesta. Tulevaisuudessa lääkeklusteriin nivoutuu kasvavassa määrin IT-alan osaamista bioinformatiikan ja henkilökohtaisen lääketieteen yleistyessä. Terveysteknologiaksi luokitellaan diagnostiikka-, hoito- ja kuntoutuslaitteet, apuvälineet, kalusteet terveydenhuollon ja laboratorioiden käyttöön, terveydenhuollon tietotekniikan (eterveyden) ja mobiiliteknologian sovellukset, telelääketiede sekä myös terveydenhuollon laskennan, kommunikaation, robotiikan ja 3D-tulostuksen lääketieteen sovellukset. Alueen yritysten osaamisydintä ovat terveydenhuollon ohjelmistot, kuvantamistekniikat, lääketieteellinen fysiikka ja ihmisen mittaustekniikat. Sähköinen hyvinvointi, paikkariippumattomat palvelut ennaltaehkäisyyn ja asiakkaiden osallistamiseen omaan hoitoonsa sekä pelillisten menetelmien soveltaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ovat uusia kasvualoja. Teknologiat ovat monelta osin geneerisiä eli niitä voidaan soveltaa lääketieteen lisäksi monilla muilla asiakasaloilla. Pohjois-Savon alueella on reilu kolmekymmentä terveysteknologia yritystä. Yritykset työllistävät tyypillisesti alle 20 henkeä. Pohjois-Savon elintarvikeklusterin yritysten toiminta painottuu pääasiallisesti maidonjalostukseen, marja- ja erikoiskasvituotantoon ja tuotteisiin sekä juomien valmistukseen. Näiden lisäksi alueella on vahvaa ravitsemukseen liittyvää osaamista ja yritystoimintaa, joka linkittyy yksilöllisen ravitsemuksen kautta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, ylläpitämiseen sekä kansansairauksien ennaltaehkäisyyn. Alueen elintarvikeyrityksistä 73 % on alle viiden henkilön yrityksiä. Niiden lisäksi alueella on muutamia suuria yrityksiä ja kasvavia pk-yrityksiä. Viime vuosien aikana yritykset ovat investoineet uuteen valmistusteknologiaan ja liiketoiminnan laaja-alaiseen kehittämiseen tuoden sitä kautta uusia tuotteita ja kustannustehokkuutta liiketoimintoihinsa. Uutta kasvavaa liiketoimintapotentiaalia klusteriin on löydettävissä eri toimialojen rajapinnoilta nousevista uusista tuotteista, teknologioista ja palveluista, joita ovat mm. kliiniset ravitsemusvalmisteet, erityisruokavalio valmisteet, online mittausmenetelmät, prosessiteknologiat, desinfiointiteknologiat, enutrition ravitsemusratkaisut, pelillistäminen, hajautettu energiantuotanto ja sivuvirtojen hyödyntäminen. Elintarvikkeita tuottavien yritysten rinnalle onkin jo noussut ja on nousemassa klusteria tukevia ja monipuolistavia teknologiaja palveluyrityksiä. Yritysten lisäksi Pohjois-Savossa sijaitsevat innovaatiotoiminnan kannalta merkittävät tukijalat; alan korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Itä-Suomen yliopiston painoalojen (terveys, elintavat, ikääntyminen) perustutkimuksesta on syntynyt lukuisia alueen yrityksiä. Eniten kaupallista menestystä on syntynyt keskushermostoon liittyvästä tutkimuksesta, biolääketieteestä, kuvantamisesta ja lääketieteellisestä fysiikasta. Terveysteknologian palvelujen ja tekniseen kehitykseen liittyvät trendit, kuten yksilöllistetty hoito, mobiiliteknologiat, big data, pilvipalvelut, kehittämisen ekosysteemit, avoin data ja avoimet standardit luovat uusia mahdollisuuksia yhdessä vaikuttavuuden todentamisen ja potilasturvallisuuden kanssa. Vahvaa ravitsemusosaamista hyödynnetään hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkimuksen painoalueita ovat moderni epidemiologia, ravitsemustutkimus, vanhusten terveys, päihteet ja terveyspalvelututkimus. Savonia-ammattikorkeakoulun (Savonia) toimintaa profiloivat painoalat ovat alkutuotanto ja elintarvikkeet, energia, ympäristö ja turvallisuus, integroitu tuotekehitys ja käyttäjälähtöiset hyvinvointipalvelut. TKI-toimintaa ohjaa näkemys siitä, että sosiaali- ja terveys- 7

8 alalla sekä ravitsemus- ja matkailualalla tarvitaan palvelujen uudelleen muotoilua, monialaista näkemystä ja uusia menetelmiä asiakkaiden ja käyttäjien tarpeiden tunnistamiseen ja niiden ennakointiin. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kautta alueelle kanavoituu merkittävää optiikkaosaamista ja kuluttajatutkimusta. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kehitystoiminta keskittyy hoidon vaikuttavuuden saralle. Edellä kuvattu pohjoissavolaisten yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaamiskokonaisuus mahdollistaa luovien ratkaisujen tuottamisen terveydenhuollon haasteisiin ja omakohtaiseen hyvinvoinnin tukemiseen. Ratkaisut voivat olla tuotteita, palveluita ja teknologioita tai niiden yhdistelmiä (Kuva 2). Ne voivat olla lääkkeitä, laitteita, tuotteita, ravitsemusratkaisuja tai palvelukonsepteja ja suuntautua eri kohtiin terveydenhuollon ja omahoidon ketjua: ennalta ehkäisy, tukeva toiminta ja sairaudenhoito. Osaamisen kirkkaimmat kärjet ovat maailmalla tunnettuja omilla erikoisaloillaan, mutta yleisesti Pohjois-Savon terveys- ja hyvinvointiosaaminen uskotaan olevan varsin tuntematonta. Terveysklusterin osaamisen kirjo on kuvattu tarkemmin liitteen 1 taulukossa ja elintarvikeklusterin keihäänkärjet liitteessä 2. Kuva 2. Pohjoissavolainen keihäänkärkiosaaminen terveysklusterissa ja hyvinvointia tukevissa elintarvikkeissa Verkostot Terveysklusterin yritykset ovat monesti syntymästään asti kansainvälisiä. Verkostoja tarvitaan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja valmistukseen. Harvoin kaikki tarvittava osaaminen löytyy kotimaasta. Suomen markkinat ovat usein liian pienet, mutta toimivat parhaimmillaan referenssimarkkinoina ja ponnahdusalustana kansainväliseen markkinaan. Eurooppa katsotaan kotimarkkinaksi, mutta Euroopan ulkopuolelle tuotteiden vienti on haastavaa erilaisesta lainsäädännöstä johtuen. Euroopan alueella lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden (sis. terveydenhuollon tietojärjestelmät ja terveyspelit) ja ravintolisien myyntilupakäytännöt ovat pitkälti yhtenäiset ja myyntiluvan saa Suomen 8

9 ohella muihin Euroopan maihin. Sitä vastoin muille markkinoille suunnattaessa tulee anoa uusi myyntilupa. Euroopan, USA:n ja Japanin ulkopuolella myyntilupakäytännöt vaihtelevat huomattavasti. Suomen terveysteknologian suurimmat vientimarkkinat ovat USA, Eurooppa, Venäjä, Kiina, Kanada ja Japani. Terveysteknologia on Suomen toiseksi suurin korkean teknologian sektori, 38 prosenttia kaikesta korkean teknologian viennistä (2012). Lääkesektorilla tuotteiden vienti tapahtuu useimmiten lisensoimalla lääke jo kehitysvaiheessa kansainväliselle lääkejätille. Tutkimus- ja asiantuntijapalveluita tarjotaan puolestaan globaalisti, erityisesti pohjoiseurooppalaisille toimijoille. Koulutusvienti on vielä alkuvaiheessa. Pohjois-Savon elintarvikeklusterin verkostot ovat kehittyneet vahvasti lähimpiin alueellisiin ja kansallisiin kumppaneihin. Yhteistyötä tehdään raaka-aineiden toimittajien, muiden elintarvikeyrityksien sekä kuljetuksen ja jakelun suuntaan. Yhteistyötä tehdään myös alan kehittämiseksi linkittymällä vahvasti sekä tutkimukseen että muuhun kansalliseen ja kansainväliseen kehittämistoimintaan. Tulevaisuudessa haasteena ovat yhteistyön ja verkoston vahvempi laajentaminen loppukäyttäjiin, kuluttajiin sekä jatkojalostajiin, ravitsemispalveluyrityksiin, teknologiayrityksiin ja kaupan alalle. Nämä kumppanit tuottavat kuluttaja- ja tuoteinnovaatioita, tuovat kustannustehokkuutta ja avaavat markkinointikanavia. Elintarvikeyritysten tärkeimmät vientikohteet ovat tällä hetkellä Suomen lähialueet eli Pohjoismaat ja Baltian alue sekä tulevaisuudessa enenevässä määrin Venäjä. EU:n alueella tuotteiden vientiin liittyy vain jonkin verran kansallisia säädöksiä, joita tulee maakohtaisesti huomioida. Sen sijaan Venäjälle suuntautuvan viennin osalta viranomaistoiminnoissa, laitoshyväksynnöissä sekä lupakäytännöissä on vielä paljon haasteita ratkaistavana, jotta sujuvaa vientitoimintaa päästään harjoittamaan varsinkin pk-sektorin osalta ja haastavimmissa elintarvikeryhmissä, kuten maito-, kalaja lihatuotteissa. Kuva 3. Pohjois-Savon kansainväliset verkostot (suuntaa antava kuva, 9

10 4. Globaalit kehitysnäkymät Tässä kappaleessa tarkastellaan hyvinvoinnin markkinoita ja globaaleja trendejä, alan innovaatiotoiminnan suuntauksia sekä tuodaan esiin kehitysnäkymiin vaikuttavia kansallisia ja kansainvälisiä linjauksia ja uudistuksia. Globaalia kysyntää luovat ajurit on koottu yhteen alla olevassa kuvassa (Kuva 4). Seuraavassa on kerrottu tarkemmin kahdesta tekijästä, jotka nousivat voimakkaimmin esille haastatteluissa: terveydenhuollon reformit ja arvon tuotto asiakkaalle. Nämä kaksi tekijää heijastuvat voimakkaasti alan innovaatiotoimintaan ja kansallisiin sekä kansainvälisiin linjauksiin. Merkittävin kysyntää ja muutosta ohjaava tekijä hyvinvointimarkkinoilla on väestön ikääntyminen ja ikääntyvän väestön mukanaan tuomat haasteet yhteiskunnalle. Terveydenhuollon reformeilla pyritään uudistamaan terveydenhuoltoa niin, että turvallista hoitoa pystytään tarjoamaan kustannustehokkaasti mahdollisimman suurelle osalle koko väestöä. Merkittäviä reformeja on käynnissä ympäri maailman niin USA:ssa, Venäjällä ja Kiinassa kuin myös Suomessa. Toimet kohdistuvat niin terveydenhuollon rakenteeseen, rahoituskanaviin kuin tuotteisiin kohdistuviin rajoitteisiin ja tarpeisiin. Terveydenhuollon rakenteen uudistukset ja kustannustehokkuuteen liittyvä tarve sairauksien ennaltaehkäisemiseksi luovat uusia markkinoita monille sekä terveys- että elintarvikeklusterin tuotteille, teknologioille ja palveluille, ja siten ne osaltaan edistävät käyttäjälähtöisten innovaatioiden syntymistä. Liiketoimintaympäristö peräänkuuluttaa kustannusvaikuttavuutta, kestävää kehitystä ja yhteistyötä. Talouden kiristyessä tulevaisuudessa innovaatioiden saattaminen markkinoille on yhä haastavampaa. Raha on tiukassa. Rahalle vaaditaan (investoijat, ostajat) yhä enemmän näyttöä ja keskeiseksi nousee arvon tuotto asiakkaalle. Vaikka terveydenhuollon resurssien tiukentuessa katseet kääntyvät kohti terveyttä edistäviä toimia, on selkeä puute sellaisista hyvinvointia edistävistä ratkaisuista ja tuotteista, joille löytyy maksaja ja motivoitunut käyttäjä. Lisäksi vahvasti tiedostava kuluttaja, nopeasti vaihtuvat kulutustrendit, erilaiset yhä erikoistuneemmat kuluttajasegmentit ja yksilöllisten tuotteiden ja palveluiden vaatimukset tuovat sekä haasteita, että mahdollisuuksia uudelle hyvinvointiin liittyvälle liiketoiminnalle. 10

11 Kuva 4. Globaalia kysyntää luovat ajurit Innovaatiotoiminta ja linjaukset Lääkekehityksen lähtökohdaksi on nousemassa sairausmekanismien vahva ymmärtäminen ja tavoite sairauden pysyvään parantamiseen uusia hoitomuotoja hyödyntäen (mm. biologiset lääkkeet). Tulevaisuudessa, henkilökohtaisen lääketieteen yleistyessä, uuden tyyppiset kliiniset kokeet ovat tarpeen (varhain, nopeasti, pienillä potilasmäärillä) ja satsaukset genetiikkaan ja genomiikkaan lisääntyvät. Yritykset keskittyvät yhä kapeammille terapia-alueille ja yritysten välisiä tiedon esteitä murretaan. Alihankinta lisääntyy ja tuotteita kehitetään yhdessä sekä hankintaan ulkopuolelta. Lääkekehityksen rinnalle tulee uusien biomarkkerien etsiminen, jotta lääkehoito voidaan kohdentaa yhä tarkemmin oikealle potilasryhmälle. Tiedon hallinta, jakaminen ja kerääminen ovat keskeisessä roolissa (mm. biopankit, big data) ja uudenlaisia hybridiosaajia (BIO + IT) kaivataan. Terveysteknologian kasvutekijöitä ovat lisääntyvä potilasturvan kysyntä, siirtyminen vähemmän invasiivisiin leikkauksiin, avohoidon ja päiväkirurgian suosiminen sekä tarve turvallisemmille ja nopeammille non-invasiivisille diagnosointimenetelmille ja kustannustehokkaille kuntoutusratkaisuille. Sähköisten palvelujen hyödyntäminen on välttämätön edellytys ikääntyvien ja digitalisoituvien yhteiskuntien terveys- ja hyvinvointipalvelujen ja vaikuttavuuden parantamisessa. Uutta tietoa, menetelmiä ja näyttöä tarvitaan erityisesti sähköisiä välineitä ja järjestelmiä tehokkaasti hyödyntävien hyvinvoinnin ylläpidon ja palvelujen uudistamisen toimintamallien kehittämiseen sekä asiakaslähtöisten hyvinvointipalvelujen tiedonhallintaan. Asiakasnäkökulmasta erityisesti uusien menetelmien 11

12 hyödyntäminen tietojen hallinnassa ja analysoinnissa, laskennallisen älykkyyden hyödyntäminen sekä myös teknisten ratkaisujen yhteentoimivuus tuovat uusia mahdollisuuksia (mm. pelillisyys, avoin data, big data). Teknologian ja palveluiden kehitystyössä kansalainen on keskiössä. Tulevaisuudessa elintarvikeklusteri nähdään yhä monialaisempana kokonaisuutena, jonka liiketoiminta on monipuolista ja laajentuu peruselintarviketuotannosta yhä erikoistuneempiin tuotteisiin, yksilölliseen ravitsemukseen sekä tuotantoa tukeviin erilaisiin teknologioihin ja palveluihin. Kuluttajan ymmärtäminen nousee yhä enemmän keskiöön. Samalla myös laaja-alaisempi käsitys terveyteen ja hyvinvointiin liittyen tuo haasteita ja mahdollisuuksia alan ja yritysten kehitykselle. Pelkkä terveellisyys ja turvallisuus eivät enää riitä vaan moninaiset kuluttajaryhmät tulee huomioida erilaistuneiden tuotteiden ja palveluiden kautta. Vahvasti esiin on nousemassa ravitsemuksen merkitys mielihyvätasapainon ja sitä kautta yksilöllisen hyvinvoinnin edistäjänä. Myös elämysten ja kokemusten, pelillisyyden sekä uusien ravitsemusratkaisujen ja -palveluiden kautta voidaan odottaa uutta liiketoimintaa. Liiketoiminnan kehitysnäkymiin vaikuttavat erityisesti kansalliset/kansainväliset linjaukset TKIkehitysrahoitusten kanavoimisesta, tiedon hyödyntämistä helpottavat lakiuudistukset ja reformien mukanaan tuomat rajoitukset. Euroopan laajuisilla tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimilla pyritään viemään Eurooppa johtoasemaan terveys- ja hyvinvointi-innovaatioiden nopeasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla. Elintarvikealan kilpailukykyä halutaan kohentaa ja luoda ratkaisuja turvallisten, terveellisten ja kohtuuhintaisten elintarvikkeiden tuottamiseksi kaikille. Uusi biopankkilaki laajentaa ihmisperäisten näytekokoelmien käyttömahdollisuuksia uusien hoitojen, ennustavien menetelmien ja lääkkeiden kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyyttä ja tietojen hyödynnettävyyttä pyritään parantamaan uusilla lakimuutoksilla. Euroopan laajuinen potilasdirektiivi kannustaa jäsenvaltioiden yhteistyötä ja helpottaa potilaan hakeutumista terveydenhoitoon toiseen jäsenvaltioon. Potilas- ja kuluttajaturvallisuutta parantavat toimet luovat kysyntää laadukkaille suomalaisille tuotteille ja asiantuntijaosaamiselle, mutta murroksissa oleva lainsäädäntö ja kotimaisuusastevaatimukset vaikeuttavat markkinoille pääsyä. Terveysklusterin ja hyvinvointia tukevian elintarvikkeiden toimenpideohjelma tukee hyvin myös kansallista Työ- ja elinkeinoministeriön innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelma haastaa kaupunkiseutuja yhdessä luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Ohjelma alkaa vuonna 2014, ja sen edistyminen tarkistetaan kauden puolivälissä vuonna 2017, jolloin arvioidaan niiden edellytykset osallistua ohjelmaan loppukaudella INKA -ohjelman Tulevaisuuden terveys -painopistealueeseen työ- ja elinkeinoministeriö nimesi koordinoivaksi kaupungiksi Oulun, ja sen kumppaneiksi Kuopion, pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Vantaa), Tampereen ja Turun. Kuopion osalta INKA -ohjelman valmistelusta vastaa Kuopio Innovation Oy. 12

13 5. Liiketoimintapotentiaali ja kehitysmahdollisuudet Peilatessa edellä kuvattuja globaaleja ja kansallisia kehityssuuntia Pohjois-Savon alueen kärkiosaamisiin voidaan todeta, että ne ovat hyvin linjassa. Alueen kärkiosaamisilla on mahdollista aikaansaada merkittävää liiketoimintaa ja samalla vastata yhteiskunnan haasteisiin kestävän hyvinvoinnin rakentamiseksi. Pohjois-Savon alueen liiketoimintapotentiaalin täysmääräiseksi hyödyntämiseksi tulee alueen vahvuudet käyttää hyväksi, kääntää heikkoudet eduksi, tarttua mahdollisuuksiin ja minimoida tunnistetut uhat. Seuraavassa on esitelty syvähaastatteluissa ja muissa valmistelun yhteydessä käydyissä keskusteluissa esiin nousseet alueen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet sekä uhat ja koottu ne alla olevaan SWOT-kaavioon (Kuva 5). Sisäiset Ulkoiset Mahdollistavat Vahvuudet (S) maailman huippuluokkaa olevia alan osaajia korkea tiede ja koulutus luonto, lähiruoka olemassa olevat verkostot ja monialainen yhteistyö ensimmäinen asiakas monesti kansainvälinen, pakottaa kansainvälistymään ja löytämään kumppaneita terveys- ja hyvinvointiteknologia, terveydenhuollon tietotekniikka, kuvantaminen, lääkekehitys- ja valmistus, vaikuttavuus ja potilasturvallisuus, automatisointi, kuntoutusteknologiat kansallisesti vahva asema useiden elintarvikeraakaaineiden tuotannossa, jalostusosaaminen ja investoinnit teknologioiden soveltaminen eri aloilta toisille tukeva käytettävyyden ja teollisen muotoilun osaaminen halukkuus ja tarve tiivistää yhteistyötä alueella ala nostettu kehittämisen painopisteeksi Haittaavat Heikkoudet (W) yhteistyö yritysten, yliopiston, ammattikorkeakoulun ja terveydenhuollon organisaatioiden välillä osittain byrokratisoitunutta julkisia kehitysalustoja ei ole kunnolla tuotteistettu pirstaleinen ja lyhytjänteinen kehittämisen rahoitus, julkisten rahoitusinstrumenttien käytön haasteet rahoituksen puute, alkavien yritysten rahoitukseen keskittyvät rahastot ja osaajat puuttuvat (esim. Vigokiihdyttämö) ensimmäisen asiakkaan löytyminen vaatii panostuksia heikko kansainvälinen näkyvyys, markkinointi, lobbaus kustannusvaikuttavuus, aineeton arvonluonti, IPR fyysisesti kaukana markkinoista yritykset pieniä, riskinottokyky heikohkoa invest in toiminnot puutteelliset rohkeat visiot ja missiot puuttuvat Mahdollisuudet (O) Uhat (T) käyttäjälähtöisyys, kansalaisen osallisuuden lisääminen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kestämätön tiedon hallinta/hyödyntäminen, big data, avoin data kasvu, palveluiden kasaantuminen yksilöllinen hyvinvointi; kuluttaja- ja wellness-markkinat globaalit tai EU:n talouden ongelmat taantuma panostus yhteistyöhön, vahva verkostoyhteistyö tiukentuva, kansainvälisesti hajanainen regulaatio tuotteistetut ja helposti tavoitettavat kehitysympäristöt osaavan henkilöstön saatavuuden heikkeneminen referenssimarkkinoiden luonti, innovatiiviset julkiset hankinnat, rahoituksen väheneminen Public-Private-Partnership (PPP) mallin hyödyntä- rahoitusinstrumentit eivät kehity minen vähäiset resurssit alkavat hajautua; fokus häviää kansallinen yhteistyö, erikoistuminen, selkeä brändi liian varovainen lähestymistapa kumppanuuteen yksityisen ulkomaisten investointien myyntityön tehostaminen ja julkisen sektorin välillä hyvinvointimatkailu (terveyspalvelut + elämykset +ruoka) innovaatioita ei saada käyttöön läheiset markkinat, Gateway-ideologia: Venäjä, Eurooppa yhteistyö yritysten ja julkisten toimijoiden välillä ei sujuvoidu toimiva ja tehokas rahoitus, kiihdyttämö(t) viennin/myynnin tukeminen (tuotteet, palvelut, koulutus) verkostoyhteistyö vähenee erikoistuotannon lisääminen (valmistus, palvelukeskukset) liian tiukka alueellisuus, kansalliset ja kansainväliset mahdollisuudet sähköinen hyvinvointi, pelillisyys kapenevat Kuva 5. Pohjois-Savon terveysklusteri ja hyvinvointia tukevat elintarvikkeet, SWOT-analyysi Vahvuudet Selkein vahvuus muodostuu maailman luokan huippuosaajista, kasvavasta ja elinvoimaisesta yrityskannasta sekä korkeasta tieteen ja koulutuksen tasosta. Toimijat ovat verkottuneita ja tahtotila yhdessä tekemiseen on kova. Julkisesta tutkimuksesta kumpuaa innovaatioita ja uutta tietoa yritysten hyödynnettäväksi ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Kehitettävä teknologia taipuu useille eri toimialoille ja tukevaa osaamista löytyy muotoiluun, markkinointiin, käytettävyyteen ja ympäristöosaamiseen. Vetovoimaisuutta ja alueen imagoa voidaan rakentaa paitsi korkeasta erikoisosaamisesta, myös puhtaasta luonnosta, ruuasta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. 13

14 Heikkoudet Selvimmät heikkoudet alueella kohdistuvat pääomarahoituksen puuttumiseen, pirstaleiseen, lyhytjänteiseen ja vaikeasti hyödynnettävään kehittämisrahoitukseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön haasteisiin. Alueella ei ole kovin montaa kansainvälistä suuryritystä ja kotimarkkinoiden rajallisuus vaikeuttaa referenssien hankkimista. Alueelta löytyy useita kehitysympäristöjä, mutta niitä ei ole kunnolla tuotteistettu tai markkinoitu. Julkisilta toimijoilta puuttuu resursseja ja toimintamalleja asiakaslähtöisen yritysyhteistyön toteuttamiselle ja toimintaa kuvataan byrokratisoituneeksi. Yrityksissä tarvitaan täydentävää osaamista ja resursseja kansainvälisten markkinoiden ja kohderyhmän tavoittamiseen, arvonluontiin ja arvon osoittamiseen. Ilman näitä asiakkaiden tavoittaminen on vaikeaa, investointien saaminen haastavaa ja kasvu-uralle siirtyminen epätodennäköistä. Pohjois-Savo sijaitsee syrjässä ja liikenneyhteyksiä on karsittu. Tämä aiheuttaa niin logistisia kuin imagollisia haasteita. Mahdollisuudet Alueen mahdollisuudet nousevat käynnissä olevasta terveydenhuollon murroksesta. Markkinat kaipaavat kipeästi yksilöllisiä ennaltaehkäiseviä hyvinvointiratkaisuja ja tehokkaita hoitoja. Alue pystyy halutessaan tukemaan innovaatioiden kaupallista ja käyttöönottoa asiakaslähtöisellä kehitysympäristöllä (palvelut, tavoitettavuus), synnytettävillä referenssimarkkinoilla, rahoituksella sekä avomielisellä suhtautumisella julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön. Useat alueen yrityksistä ovat kasvuvaiheen kynnyksellä ja sopivalla piristysruiskeella näistä voidaan saada aikaiseksi menestystarinoita. Tehokas kiihdyttämö ja alkuvaiheen rahastot mahdollistaisivat uuden yritystoiminnan käynnistymisen ja houkuttelisivat sijoittumisia alueelle. Vaikka Suomen kotimarkkinat ovat pienet ja hajanaiset, Suomen läheisyydessä sijaitsee suuret markkina-alueet, kuten Eurooppa ja Venäjä. Tätä voidaan hyödyntää paitsi alueen yritysten vientitoiminnassa, myös toimimalla siltana Euroopan ja muiden maiden välillä. Uhkat Liiketoimintaa haittaavia uhkia on monia. Liiketoimintaa haastavana uhkana on terveydenhuollon kustannusten kestämätön kasvu ja resurssipula, joilla voi pahimmillaan olla monia seurannaisvaikutuksia yhteiskunnan taloustilanteelle. Tilannetta pahentaa hidas julkisten kilpailuttamiskäytäntöjen uudistaminen. Mikäli rahoitusratkaisuja ei saada toimiviksi aiheuttaa se väistämättä ongelmia, jos esimerkiksi yritystoiminnan käynnistämiseen tarvittava alkurahoitus puuttuu ja pääomaintensiivisessä kasvuvaiheessa piristysruiske jää saamatta. Kaivattu uudistuminen ja kasvu vaarantuvat, mikäli organisaatioiden välinen yhteistyö ei helpotu eikä siten mahdollista kaivattuja rohkeita ja nopeita kokeiluja. Myyntilupia säätelevän lainsäädännön kiristyminen nostaisi kehityskustannuksia entisestään ja tuontirajoitukset vaikeuttaisivat markkinoille pääsyä. Kansalliset haasteet Keskusteluissa nousi esiin muutamia seikkoja, joita voidaan pitää kehityksen kansallisina haasteina. Näistä ehkä merkittävin lienee rahoitusinstrumenttien vaikea hyödynnettävyys tämän päivän liiketoiminnassa. Julkinen rahoitus soveltuu hyvin suoraviivaiseen seinien rakentamiseen. Liiketoiminnan alkuvaiheessa rahoittajatahoilta kaivataan avarakatseisuutta. Uudet, ehkä jopa radikaalit, innovaatiot voivat olla vaikeasti avautuvia ja liiketoimintamallit poiketa totutusta. Näissä tilanteissa keskustelu yrittäjän ja rahoittajan välillä voi olla haastavaa ja rahoittajalta tarvitaan uskallusta ottaa riskiä ja hypätä tulevaisuuteen. Alkuvaiheen rahoituksen jälkeen tasapainotellaan tilanteessa, jossa mietitään milloin kehitystyötä on liian varhaista rahoittaa ja milloin se on liian lähellä kaupallistamista. Tiukoista projektisuunnitelmista pitäisi päästä yhä kokonaisvaltaisempaan kehitystyöhön, joka sallii myös markkinointitoimenpiteet kasvun vauhdittamiseksi. Valtion pääomasijoituksissa arkaillaan 14

15 eikä oteta riittävästi riskiä. Tämä luo investointikierroksilla merkittäviä ongelmia yksityisten ja mahdollisesti kansainvälisten sijoittajien vakuuttamisessa, koska se ensimmäinen kotimainen sijoittaja jää puuttumaan. Julkisella sektorilla on halukkuutta yritysyhteistyölle, mutta käytännön haasteita aiheuttaa resurssipula asiakaslähtöisten palveluprosessien luomiseksi sekä innovatiivisten hankintojen toteuttamiseksi. Kehitysalustojen rakentaminen on sujuvaa, mutta niiden hyödyntämisvaiheessa resurssit kuivuvat. Projektirahoitus ei mahdollista palveluiden riittävää tuotteistamista, markkinointia ja myyntiä alustojen ylösajovaiheessa toimivien käytäntöjen aikaansaamiseksi. Asiakaslähtöistä toimintaa vaikeuttaa asiakaspalvelun ja kannustimien puuttuminen organisaatioissa. Innovatiiviset hankinnat sisältävät aina riskin ja saattavat vaatia eritasoisia muutoksia organisaatiossa käyttöönottovaiheessa. Hankintoihin kannustamiseksi olisi tarpeen saada tukea erityisesti investointikuluihin ja lisäresursseja kaivataan koko prosessin läpiviemiseksi. 15

16 6. Kehityskohteiden rajaukset: visio 2020 ja strategia Edellä kuvatun Pohjois-Savon alueen terveysklusteri ja hyvinvointia tukevien elintarvikkeet -teeman nykytilan, globaalien kehitysnäkymien ja liiketoimintapotentiaalin pohjalta vaihtoehtoisia liiketoiminnan vahvistumista tukevia kehityskokonaisuuksia on hyvin monia. Tässä toimenpideohjelmassa on valittu syvähaastattelujen pohjalta sellaisia strategisia kehittämiskokonaisuuksia (strategia ), jotka pureutuvat kipukohtien ytimeen ja sitä kautta mahdollistavat menestystarinoiden syntymisen (visio 2020) (Kuva 6). Pohjois-Savon terveys- ja elintarvikeklusterit ovat elinvoimaisia ja toimijat kilpailukykyisiä omalla kapealla sarallaan. Näitä kahta klusteria yhdistävä teema on hyvinvointi. Hyvinvointi on terveyden ylläpitoa, sairauden asianmukaista hoitoa, ravitsevaa turvallista ruokaa ja aktiivista elämää. Monet alueen yrityksistä ovat pieniä ja kansainväliset menetystarinat vielä harvassa. Tästä huolimatta, olemassa oleva yritystoiminta sekä vankka tutkimus ja koulutus mahdollistavat alueen kehittymisen monipuoliseksi, dynaamiseksi ja kasvukykyiseksi hyvinvoinnin keskittymäksi, joka tuottaa yhä enemmän kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita globaalien markkinoiden kysyntää vastaaviin tarpeisiin ja houkuttelee sijoittumaan ja investoimaan alueelle uutta kasvua ruokkimaan. Visio 2020 Pohjois-Savossa on ennakkoluuloton ja kansainvälisesti houkutteleva hyvinvoinnin innovaatioympäristö sekä monipuolinen ja kasvava yrityspohja. Tavoitetilan saavuttaminen vaatii valintoja ja panostuksia. Osaamiskärkien sisältä on tarve löytää yhä enemmän terävyyttä, mutta toisaalta kokonaisvaltaisempia ja monialaisia lähestymiskulmia. Yritysten osalta on olennaista pystyä turvaamaan uusien innovaatioiden ja yritystoiminnan syntyminen sekä yritysten kasvu. Uuden tiedon ja osaamisen valuminen korkeatasoinen tutkimuksesta ja koulutuksesta yritystoiminnan kasvuaineiksi mahdollistetaan sujuvalla yhteistyöllä ja tulevaisuuteen katsovalla dynaamisella kehitysympäristöllä. Tämän toimenpideohjelman strategiaan on valittu kuusi toimenpidekokonaisuutta. Näihin rajauksiin vaikuttaneita esiin nousseita näkökohtia on kuvattu tarkemmin toimenpiteiden yhteydessä. Strategia TP1. Luodaan uuden yritystoiminnan käynnistämistä tukevia kiihdyttämöitä TP2. Edistetään referenssimarkkinoiden syntymistä ja pilottituotteiden käyttöönottoa TP3. Luodaan tuotteistettu, yritysten tarpeita vastaava huipputason kehitysympäristö, jossa on sujuva palvelu TP4. Edistetään merkittävästi arvoa tuotavien tuotteiden, palveluiden ja ratkaisujen luomista hyvinvoinnin tukemisen tarpeisiin TP5. Edistetään kansainvälistä toimintaa ja vientiä, tuetaan siten kasvuyritysten syntymistä ja vahvistumista ja hyvinvointimatkailua TP6. Edistetään erikoistuneen tuotannon syntymistä, kasvua ja kustannustehokkuutta 16

17 Kuva 6. Visio 2020 ja sitä tukeva strategiset kehityskokonaisuudet 17

18 7. Kehittymistä varmistavat toimenpiteet Kehittymistä varmistavat strategian mukaiset toimenpiteet vaativat toimijoiden välistä yhteistyötä, avarakatseisuutta, riskinottoa ja loppujen lopuksi raakaa työtä. Toimenpiteet ovat pitkälti mahdollistavia ja niillä pyritään luomaan liiketoimintaa tukevia ja kannustavia rakenteita, asenteita ja kokeiluja. Yrityshaastatteluissa toimenpiteiden a) toivottiin olevan käytännönläheisiä, vaikuttavia ja tukevan yrityksen oman strategian suoraviivaista toteutusta sekä b) mahdollistavan joustavan vuoropuhelun ja ennakkoluulottoman, nopeatempoisen yhteistyön julkisen sektorin, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, julkisia tukia myöntävien viranomaistahojen ja 3. sektorin kanssa. Julkisella puolella toimenpiteiden toivottiin helpottavan yritysyhteistyötä, edistävän tutkimustiedon valumista ja kaupallistamista sekä tuovan resursseja hankintoihin ja toimintaprosessien muutokseen. Molemmilta tahoilta nousi esiin tarve pureutua rahoitukseen liittyviin haasteisiin. Toimenpiteet (TP) Ensimmäisessä kokonaisuudessa keskitytään uuden liiketoiminnan käynnistämiseen, kokonaisuuksissa 2-4 helpotetaan uusien innovaatioiden syntymistä ja käyttöönottoa, kokonaisuus 5 keskittyy valittuihin kasvukykyisiin ja kasvuhaluisiin yrityksiin ja kokonaisuus 6 erikoistuneen tuotannon lisäämiseen alueella. Toimenpiteitä läpileikkaava johtoajatus tiivistyy seuraavasti: Ruokitaan asenteita, rakenteita ja toimia, jotka tukevat rohkeaa yrittämistä ja nopeaa kokeilemista. Otetaan etunojaa, riskiä ja ollaan ennakkoluulottomia edelläkävijöitä. TP1. Rohkea panostus, tehokas startti - perustetaan dynaamisia Kiihdyttämöitä, joissa on a) alkuvaiheen rahasto, b) käynnistystiimi ja c) väylä verkostoihin - pyritään ottamaan riskiä rahoituksessa ja siten aikaansaamaan positiivinen kierre Merkittävimmäksi ongelmaksi haastatteluissa nousi rahoituksen puute. Alkuvaiheessa kaivataan rahoituksen lisäksi osaavaa käynnistystiimiä. Mikäli alueelle pystyttäisiin luomaan kiihdyttämö /erikoistuneita kiihdyttämöitä, edistää se olennaisesti uuden liiketoiminnan syntymistä ja toimii alueelle sijoittuvan uuden yritystoiminnan houkuttimena. Pienellä alkuvaiheen sijoituksella saadaan aikaan tapahtumaketju, jonka myötä mukaan tulee yhä useampia rahoittajia. Raha tulee rahan luo ja menestystarinoiden syntyessä raha palaa kiertoon (esim. sarjayrittäjät, business enkelit). Sillä, että alkuvaiheen sijoitus saadaan kotimaasta tai parhaimmillaan kotiseudulta, on loppukädessä merkitystä. Julkisen rahoituksen saanti alkustartin tueksi on tärkeää. Rahoittajilta kaivataan avarakatseisuutta ja neuvoja jo silloin, kun liikeidea on vasta hahmotusvaiheessa. Julkisessa rahoituksen tulisi ottaa merkittävästi enemmän riskiä ja rahoitusinstrumentteja muokata nykypäivän liiketoiminnan tarpeisiin. 18

19 TP1. Rohkea panostus, tehokas startti Nykytila Tarvittava muutos Tavoitetila 2020 rahoituksen saaminen on haastavaa yritystoiminnan o alkuvaiheessa o kasvuvaiheessa rahoitusinstrumentit eivät vastaa nykyliiketoiminnan tarpeeseen o myyntitoiminta haastavaa o uudenlaiset liiketoiminta-mallit eivät sovi raameihin o pienet ja nopeat projektit vaikeita saada o pirstaleisuus, työläitä käyttää (hakemiseen käytetty aika vs. hyöty) o eivät ota riittävästi riskiä rahoitusinstrumenttien kehitystyö (mahdollisuuksien puitteissa) luodaan kiihdyttämö /erikoistuneita kiihdyttämöitä (esim. Vigo) julkisen puolen toimintakulttuurin muutos, virkamiesten ei pidä joutua pelkäämään päätöksiään otetaan selkeämmin kantaa ja etsitään yhdessä ratkaisuja jo suunnitteluvaiheessa luodaan tukirakenteita pääoman hankintaan pienimuotoiset, nopeat kokeilut mahdollisia alueelle syntynyt kiihdyttämöitä edistämään uuden liiketoiminnan syntymistä ja toimii alueelle sijoittuvan uuden yritystoiminnan houkuttimena menestystarinoita on syntynyt uskalletaan ottaa riskejä, otetaan etunojaa avoin neuvoa-antava vuoropuhelu rahoittajien ja hakijan välillä investointeja houkutellaan järjestelmällisesti alueelle kansallisessa yhteistyössä TP2. Ennakkoluulottomat referenssimarkkinat - lisätään innovatiivisia hankintoja; tuetaan hankintaprosessin uudistamista, hankintojen valmistelua ja investointeja - luodaan nopean kokeilun/testauksen rahoitus- ja toimintamalleja - tiivistetään yritysten, julkisen ja 3. sektorin vuoropuhelua sekä kansallista yhteistyötä - edistetään kansainvälisten kilpailutusorganisaatioiden hyödyntämistä Alueella kehitetään innovatiivisia tuotteita, palveluita ja teknologioita. Ensimmäisten referenssimarkkinoiden saaminen on tärkeää myynnin käynnistämiseksi. Ensimmäisiä asiakkaita voivat halutessaan olla alueen sairaalat, palvelutalot, koulut ja yritykset. Tarvelähtöisiä kehitysprojekteja, kokeiluja ja innovatiivisia hankintoja tulisi toteuttaa rohkeasti yksityisen, julkisen ja 3. sektorin yhteistyönä. Resursseja tarvitaan investointikuluihin, hankintaan integroitavien toimintojen kehittämiseen ja yhteistyötä vaikeuttavien rakenteellisten pullonkaulojen ratkaisemiseen. Ensimmäisenä asiakkaana toimiminen on aina riski. Tuota riskiä tulisi madaltaa. Hankinnat vaativat myös paljon työtä. Erityisesti julkisella sektorilla alkuvaiheessa uudistuksia tarvitaan niin organisaatioiden rakenteissa kuin asenteissa. Suomen markkinoiden ollessa rajalliset, kansallinen yhteistyö referenssimarkkinoiden synnyttämisessä on tarpeen. 19

20 TP2. Ennakkoluulottomat referenssimarkkinat Nykytila Tarvittava muutos Tavoitetila 2020 kehitetään hankintaprosesseja yhteistyö yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa hidasta ja sitä arkaillaan innovaatioiden kaupallistaminen ja ensimmäisten referenssien saaminen on haastavaa yhteistyö yritysten, yliopiston ja ammattikorkeakoulujen välillä osittain byrokratisoitunutta siirretään painopistettä hankinnoissa innovatiivisiin hankintoihin tuetaan hankintaprosessin uudistamista, hankintojen valmistelua ja investointeja lisätään vuoropuhelua yksityisen sektorin kanssa luodaan nopean kokeilun/testauksen rahoitus- ja toimintamalleja edistetään kansainvälisten kilpailutusorganisaa-tioiden hyödyntämistä suoraviivaistetaan toimintaprosesseja resursoidaan asiakaspalveluun ja yritysyhteistyö projektien seurantaan luodaan tutkimusryhmille kanavia yritysyhteistyön ennakkoluuloton yhteistyö toimii kansallinen yhteistyö referenssimarkkinoissa toimivaa tarvelähtöisiä kehitysprojekteja, kokeiluja ja innovatiivisia hankintoja tehdään rohkeasti yksityisen, julkisen ja 3. sektorin yhteistyönä yritykset saaneet todennetusti referenssejä alueelle referenssimarkkinat toimivat alueelle sijoittuvan uuden yritystoiminnan houkuttimena (sijoittuneita yrityksiä) nopea reagointi yritysten yhteistyöaloitteisiin sujuvat sopimuskäytännöt selkeät toimintamallit TP3. Dynaaminen ja avoin huipputason kehitysympäristö - konseptoidaan ja tuotteistetaan kehitysalustojen palvelut - luodaan asiakaspalvelun käytännöt; läpinäkyvät ja selkeät palveluprosessit, huomioidaan asiakaslähtöisyys, sujuvuus ja yritysyhteistyön kannustimet - kootaan yhteen alueen kehitysalustat (esim. sivusto), luodaan linkitys kansallisiin kehitysalustapalveluihin - laaditaan markkinointisuunnitelma ja resursoidaan markkinointitoimenpiteet - laaditaan kehityssuunnitelma ja toteutetaan sen mukaisia investointeja - mahdollistetaan kehitysympäristön hyödyntäminen tuotteiden/ratkaisujen myyntityötä tukevana koulutus- ja markkinointipaikkana (esim. kansainväliset jakelijat) Toiseksi merkittävimmäksi kehityskohteeksi haastatteluissa nousi alueen kehitysalustat ja niistä muodostuva kehitysympäristökokonaisuus. Alueella toimivien kehitysalustojen tuotteistus on osoittautunut haastavaksi ja hyödyntäminen on vaillinaista. Syynä ovat mm. projektirahoituksen lyhytjänteisyys ja taipumattomuus markkinointiin/myyntiin sekä yritysyhteistyötä vaikeuttavat organisaatiotason esteet. Kehitysympäristö halutaan vaivattomammin yritysten käytettäväksi ja saavutettavaksi. Sille tarvitaan sujuva asiakaspalvelu ja tiedon tulisi löytyä helposti. Tämä vaatii resursseja, sitoutumista ja yhteisiä pelisääntöjä. Infrastruktuurin jatkokehityksessä tulisi pyrkiä käyttämään resursseja entistä enemmän alustan hyödynnettävyyden parantamiseen liittyviin toimiin. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että uudet perustettavat alustat vastaisivat yhä paremmin liike-elämän tarpeisiin. Ennakkoluuloton kehittämisympäristö ja siinä vallitseva yrittäjyyttä tukeva yhdessä tekemisen henki tuovat merkittävää lisäarvoa yrityksissä tapahtuvalle kehitystyölle. Pilotointi- ja kehittämisympäristöjä alueella ovat mm. - Biocenter Kuopio - Digitaalisen median laboratorio 20

21 - Elintarvikkeiden terveysvaikutteiden tutkimuskeskus - EMC-laboratorio - Farmaseuttinen lääketutkimuskeskus - Future Food kuluttajatutkimus ja tuotekehitysalusta - Hyvinvointitutkimuskeskus, KWRC - Itä-Suomen genomikeskus - Kansallinen virusvektorilaboratorio - Kantasolukeskus - Kliinisen lääketieteen yksikkö, Kliininen tutkimuskeskus - Koe-eläinkeskus - Kuluttaja-elintarvike -platform, neuronaaliset ja metboliset vasteet - Kuvantamiskeskus - Mikrosensorilaboratorio - Neurosencing platform - NMR/MS-metabolomiikkalaboratoriot - Promis-keskus - Pelastusopiston harjoitusalue - SIB-Labs - Simula -simulaatiokeskus TP3. Dynaaminen ja avoin huipputason kehitysympäristö Nykytila Tarvittava muutos Tavoitetila 2020 alueella on monia kehitysalustoja, mutta niiden hyödyntäminen on vaillinaista tuotteistetaan kehitysalustojen palvelut alueen kehitysympäristöistä on selkeä palvelutarjonta luodaan asiakaspalvelun käy- sujuva ja tarvetta vastaava kehitysalustojen ja laboratorioiden yhteiskäyttö yritysten, tutkimuksen ja koulutuksen välillä vaillinaista tännöt; läpinäkyvät ja selkeät palveluprosessit, huomioidaan asiakaslähtöisyys, sujuvuus ja yritysyhteistyön kannustimet palveluprosessi uusissa kehitysalustoissa huomioidaan tuotteistus ja laaditaan markkinointisuunnitelma edistetään yhteiskäyttöä heti alkuvaiheessa varmistetaan kehitysalustojen ajantasaisuus ja edelläkävijyys kehitysalustojen yhteiskäyttö toimii ja niitä hyödynnetään te- yritysten on työlästä käyttää kehitysympäristön palveluita, tunnettuus on huono kansainvälisen yhteistyön aste on matala panostetaan harkitusti uusien kehitysalustojen rakentamiseen, vahva linkitys liiketoimintaan laaditaan markkinointisuunnitelma kootaan yhteen alueen kehitysalustat (esim. sivusto), luodaan linkitys kansallisiin kehitysalustapalveluihin (esim. INKAohjelma) työstetään yhteismateriaalia markkinointiin, erityisesti sähköisiin kanaviin hokkaasti ajantasaiset, toimivat ja ainutlaatuiset kehitysympäristöt kehitysympäristön palvelut on tunnettu ja niitä käytetään kehitysympäristöt toimivat alueelle sijoittuvan uuden yritystoiminnan houkuttimena (sijoittuneita yrityksiä) kehitysympäristöjä hyödynnetään tuotteiden/ratkaisujen myyntityötä tukevana koulutusja markkinointipaikkana (esim. kansainväliset jakelijat) selkeästi löydettävissä sähköisissä kanavissa (esim. Google, Bing) 21

22 TP4. Hyvinvoinnin edistämisestä menestyvää bisnestä - luodaan IdeaJalostamo, joka a) arvioi idean kaupallisia menestymisedellytyksiä, kustannusvaikuttavuutta ja arvon tuottoa asiakkaalle ja b) avustaa lupaavissa ideoissa, kunnes ne ovat kypsiä esiteltäväksi rahoittajille - tuetaan benchmarkkausta (mm. bisnesmalli, arvonluonti) - mahdollistetaan kehitettävän tuotteen/palvelun kokeileminen varhaisessa vaiheessa asiakaspinnassa - helpotetaan teknologian siirtoa tutkimuksesta liike-elämään - törmäytetään ja ajatellaan kokonaisvaltaisesti, luodaan wellfaremix ja hybridituotteita yhdistämällä lääke-hyvinvointi-ravinto-muotoilu-kulttuuri sekä palvelut ja teknologia Hyvinvoinnin edistämisestä kumpuavan liiketoiminnan mahdollisuudet nousivat esiin suurimmassa osassa haastatteluista. Ehkä juuri siksi, että se yhdistää lähes kaikkia toimijoita. Hyvinvointia edistäville tuotteille, palveluille ja ratkaisuille on globaalisti yhä kasvavampi kysyntä, mutta kaupallisesti menestyvien tuotteiden ja palveluiden aikaansaaminen on edelleen haastavaa. Parhaiten kaupallistettavissa lienee sellaiset ideat, joissa maksajana on kansalainen ja ratkaisu tuottaa välitöntä palkintoa/hyötyä/mielihyvää. Mikäli alueen kehitysympäristö pystytään virittämään palvelemaan tätä monimuotoista hyvinvoinnin kohderyhmää, tarjoaisi se yrityksille merkittää lisäarvoa muiden kaupunkien/maiden ekosysteemeihin nähden. Jos tämän lisäksi referenssimarkkinat saataisiin kytkettyä saumattomasti tähän kokonaisuuteen, houkuttelisi tämä syntyvä dynaaminen ekosysteemi alueelle varmasti myös kansainvälisiä toimijoita. Tukitoimia kaivataan hyvien ideoiden tunnistamiseen ja eteenpäin vientiin sekä uusien liiketoimintatapojen ja monialaisen osaamisen ennakkoluulottomaan hyödyntämiseen. Kehitysprojekteja tulisi pystyä toteuttamaan joustavasti ja mahdollisimman lähellä käyttäjiä/asiakkaita. IdeaJalostamon asiantuntijapooliin tulisi saada osaavat henkilöt, jotka yhdessä kattavat niin liiketoimintaosaamista, substanssia kuin markkinatarpeita. TP4. Hyvinvoinnin edistämisestä menestyvää bisnestä Nykytila Tarvittava muutos Tavoitetila 2020 kaupallisesti menestyvien tuotteiden ja palveluiden aikaansaaminen on haastavaa luodaan IdeaJalostamo, joka a) arvioi idean kaupallisia menestymisedellytyksiä, kustannusvaikuttavuutta ja arvon tuottoa asiakkaalle ja b) avustaa lupaavissa ideoissa, kunnes ne ovat kypsiä esiteltäväksi rahoittajille IdeaJalostamon asiantuntijapoolissa on osaavat henkilöt, jotka yhdessä kattavat niin liiketoimintaosaamista, substanssia kuin markkinatarpeita kehitysympäristöt eivät palvele kunnolla monimuotoista hyvinvoinnin kohderyhmää tuetaan benchmarkkausta (mm. bisnesmalli, arvonluonti) mahdollistetaan kehitettävän tuotteen/palvelun kokeileminen varhaisessa vaiheessa asiakaspinnassa uusien tuotteiden/palveluiden nopeat kokeilut ovat mahdollisia referenssimarkkinat joita toimivat kehitysympäristöt mahdollistavat ei ole syntynyt helpotetaan teknologian siirtoa tutkimuksesta liike-elämään törmäytetään ja ajatellaan kokonaisvaltaisesti, luodaan wellfaremix ja hybridituotteita yhdistämällä lääkehyvinvointi-ravinto-muotoilukulttuuri sekä palvelut ja teknologia dynaaminen ekosysteemi on houkutellut alueelle myös kansainvälisiä toimijoita kehitysympäristöt toimivat monialaisten hybridituotteiden synnyttämisessä ja alustoina referenssimarkkinoille 22

23 TP5. Piristysruiske viennille ja kansainväliselle toiminnalle - edistetään julkisen ja yksityisen rahoituksen hankintaa kasvun mahdollistamiseksi - toteutetaan kohdennettuja yrityksen strategiaa tukevia toimia valikoiduille yrityksille (kyky, tahtoa, oikea aika), kootaan AdvisoryBoard sparraajaksi - edistetään uusia markkina-avauksia ja yritysten yhteisponnistuksia - tuetaan markkinointia, hyödynnetään sähköisiä kanavia - tuodaan ja houkutellaan alueelle asiakkaita, suuryrityksiä, mediaa ja mielipidevaikuttajia, yhdistetään korkea teknologia, elämykset, luonto, ruoka, tapahtumat, kehitysympäristö - rakennetaan hyvinvointimatkailulle mahdollisuuksia: a) tuotteistetaan palvelut kokonaisvaltaisiksi konsepteiksi (terveyspalvelut, ruoka, virkistys ja kulttuuri), b) kohennetaan puitteita luksuspalveluille, c) laaditaan markkinointisuunnitelma, d) otetaan osaksi kaupunkien markkinointitoimenpiteitä ja e) resursoidaan kielitaitoisiin osaajiin Kansainvälinen liiketoiminta on usein haastavaa ja vaatii merkittäviä panostuksia. Tukemalla yritysten kansainvälistymisponnisteluita ja uusia markkina-avauksia on mahdollista saada alueelle enemmän kasvuyrityksiä. Kansainvälistymistä ja vientiä vauhdittavien toimenpiteiden tulisi olla kohdennettuja ja resursseja kaivataan eritoten lisärahoituksen hankintaan, markkinointiin ja potentiaalisten asiakkaiden tuomiseksi alueelle. Ongelmalliseksi kansainvälisen liiketoiminnan tekee se, että nykyiset rahoitusinstrumentit sallivat panostukset markkinointiin huonosti ja yritysten yhteisponnistuksia ei voi välttämättä toteuttaa kahden yrityksen voimin. Hyvinvointimatkailun mahdollisuudet kiinnostavat yhä kasvavassa määrin laaja kirjoa alueen toimijoita, mutta tällä hetkellä se on vielä jäsentymätöntä ja riittävän laadukkaat puitteet puuttuvat. TP5. Piristysruiske viennille ja kansainväliselle toiminnalle Nykytila Tarvittava muutos Tavoitetila 2020 kansainvälinen liiketoiminta on usein haastavaa ja vaatii merkittäviä panostuksia edistetään julkisen ja yksityisen rahoituksen hankintaa kasvun mahdollistamiseksi alueelle saadaan uusia kasvuyrityksiä rahoitusinstrumentit sallivat panostukset markkinointiin huonosti ja yritysten yhteisponnistuksia ei voi välttämättä toteuttaa kahden yrityksen voimin hyvinvointimatkailun mahdollisuudet kiinnostavat yhä kasvavassa määrin laaja kirjoa alueen toimijoita, mutta tällä hetkellä se on vielä jäsentymätöntä ja riittävän laadukkaat puitteet puuttuvat toteutetaan kohdennettuja yrityksen strategiaa tukevia toimia valikoiduille yrityksille (kyky, tahtoa, oikea aika), kootaan AdvisoryBoard sparraajaksi edistetään uusia markkinaavauksia ja yritysten yhteisponnistuksia tuetaan markkinointia, hyödynnetään sähköisiä kanavia tuodaan ja houkutellaan alueelle asiakkaita, suuryrityksiä, mediaa ja mielipidevaikuttajia, yhdistetään korkea teknologia, elämykset, luonto, ruoka, tapahtumat, kehitysympäristö rakennetaan hyvinvointimatkailulle mahdollisuuksia: a) tuotteistetaan palvelut kokonaisvaltaisiksi konsepteiksi (terveyspalvelut, ruoka, virkistys ja kulttuuri), b) kohennetaan puitteita luksuspalveluille, c) laaditaan markkinointisuunnitelma, d) otetaan osaksi kaupunkien markkinointitoimenpiteitä ja e) resursoidaan kielitaitoisiin osaajiin AdvisoryBoard -toiminta on laajasti käytössä ja sparrattavia yrityksiä useita yritysten yhteistoiminta on synnyttänyt uusia markkinaavauksia alueella käy useita kansainvälisiä toimijoita alue tunnetaan hyvinvointimatkailusta ja on haluttu kohde hyvinvointimatkailu on tuotteistettu kokonaisvaltaisiksi palveluiksi alueelle tulee hyvinvointimatkailijoista merkittäviä tuloja 23

24 TP6. Lisää erikoistunutta tuotantoa - tuetaan kilpailuetua luovien valmistusmenetelmien kehitystä ja kaupallistamista - helpotetaan uusien teknologioiden nopeaa testausta eri toimialojen sovelluksina - kannustetaan tuoteparannuksia peruselintarvikkeista hyvinvointia tukeviksi erikoistuotteiksi - tuetaan erikoistumista, tehokkuutta ja laatua tuovia investointeja - määritellään alue, jolle keskitetään hyvinvointia tukevien tuotteiden valmistusta ja houkutellaan sijoittumisia, mahdollistetaan valmistustoimintaan tarvittavien erikoistilojen kustannustehokkaampi rakentaminen/vuokraaminen - varmistetaan tehokkaat logistiikka- ja kuljetusratkaisut syrjäisyyden vastapainoksi Valmistustoimintaa siirretään monesti kustannussyistä halvan tuotannon maihin. Sitä on kuitenkin mahdollista lisätä sellaisilla osa-alueilla, joissa vaaditaan erityisosaamista (esim. biolääkkeet), lähellä oleva laadukas raaka-ainetuotanto (esim. elintarvikkeet) tai prosessien tehostaminen on mahdollista ja tarvitaan korkeaa laatua merkittävän kilpailuedun aikaansaamiseksi (esim. lääketuotanto, terveysteknologia, hyvinvointia tukevat elintarvikkeet ja erityisvalmisteet). Valmistustoimintaa voidaan lisätä paitsi houkuttelemalla sijoittumisia alueelle, myös edistämällä olemassa olevien yritysten vientiä, kasvua, kustannustehokkuutta ja uutta tuotekehitystä. Tässä kehityskokonaisuudessa tarvittavat toimet kohdistuvat valmistustoiminnalle soveltuvien tilojen rakentamiseen, logistiikkaratkaisuihin sekä uuden kilpailukykyä parantavan teknologian käyttöönottoon ja soveltamiseen eri toimialoille. TP6. Lisää erikoistunutta tuotantoa Nykytila Tarvittava muutos Tavoitetila 2020 valmistustoimintaa siirretään halvan tuotannon maihin tuetaan kilpailuetua luovien valmistusmenetelmien kehitystä ja kaupallistamista alueelle on syntynyt erityisosaamista vaativaa valmistustoimintaa (esim. biolääkkeet) erityisosaamista vaativat tuotteet (esim. biolääkkeet) tarvitsevat korkeaa laatua ja erityisvaatimuksia tuotantotiloilta Pohjois-Savo sijaitsee syrjässä ja liikenneyhteyksiä on karsittu helpotetaan uusien teknologioiden nopeaa testausta eri toimialojen sovelluksina kannustetaan tuoteparannuksia peruselintarvikkeista hyvinvointia tukeviksi erikoistuotteiksi tuetaan erikoistumista, tehokkuutta ja laatua tuovia investointeja määritellään alue, jolle keskitetään hyvinvointia edistävien tuotteiden valmistusta houkutellaan sijoittumisia, mahdollistetaan valmistustoimintaan tarvittavien erikoistilojen kustannustehokkaampi rakentaminen/vuokraaminen varmistetaan tehokkaat logistiikka- ja kuljetusratkaisut syrjäisyyden vastapainoksi lähellä olevaa laadukasta raakaainetuotantoa hyödynnetään enemmän valmistustoiminnalle soveltuvia tiloja on olemassa uutta kilpailukykyä parantavaa teknologiaa on otettu käyttöön ja sovellettu eri toimialoille logistiikka- ja kuljetusratkaisut mahdollistavat tehokaan toiminnan Aktivointimalli Edellä kuvatut toimenpidekokonaisuudet ovat haastavia ja niiden läpivieminen vaatii sitoutumista ja pitkäjänteistä työtä. Aktivoinnin täytyy olla eteenpäin ajavaa, ratkaisukeskeistä ja kohdennettua. Sen tulee tapahtua toimijoiden iholla. Ensisijaisessa kohderyhmässä ovat sitoutuneet julkiset toimijat ja valikoidut motivoituneet yritykset. Toimenpidekokonaisuuksista hyötyvät loppukädessä 24

25 kaikki, mutta uusien käytäntöjen läpiajaminen vaatii kokeiluja ja valikoituja pilotti-caseja. Aktivointityössä olisi hyvä keskittyä muutamien valittujen kehitysprojektien käynnistämiseen. Aktivaattorin ydintehtävänä on helpottaa yhteistyötä ja monimutkaisten kehityskokonaisuuksien käynnistämistä (Kuva 7). Tärkeintä työssä on edetä pala kerrallaan ja sitouttaa. Toimintatapoja uudistetaan kokeilujen kautta. Rahoitusinstrumentteja pyritään hyödyntämään ennakkoluulottomasti keskustellen. Joskus toimivin ratkaisu voi löytyä useampien rahoitusinstrumenttien kombinaatiosta. Hyvällä aktivaattorilla on yrittäjähenkeä ja taito viedä kokonaisuuksia käytännönläheisesti eteenpäin. Kuva 7. Aktivaattorin tehtävät koostuvat ydintoiminnoista (punaisella) sekä työn käynnistämisestä ja projektien etenemisen seurannasta nimetyissä kehityskokonaisuuksissa (vihreä, oranssi). Aktivaattorilta vaaditaan monipuolista osaamista useilta eri substanssialueilta. Toimivin ratkaisu saattaisi olla aktivaattoriparin muodostaminen. Aktivaattorin tueksi voisi olla hyvä koota asiantuntijaryhmä, joka pystyisi toiminnallaan lisäämään ydintoimijoiden sitoutumista valittuihin kehitystoimenpiteisiin sekä priorisoimaan tehtäväkokonaisuuksia. Toimenpideohjelman toteutusta edistäisi hankeraati, jossa olisi mahdollista yhteistyössä miettiä ja työstää projektikokonaisuuksia. Toimenpideohjelman toteutus vaatii resursseja ja vahvaa tahtotilaa monella tasolla (Kuva 8). Organisaatiotasolla rahoitusta tarvitaan toimintaprosessien kehittämiseen, hankintoihin ja kehitysprojekteihin. Tukitoimintojen osalta rahoitusta tarvitaan Kiihdyttämö, AdvisoryBoard ja IdeaJalostamo - toiminnoille. Yhteisenä laajoina poikkileikkaavina toimintona on markkinointi ja invest in -toiminnat. Näissä yhteistyötä tulisi tehdä kansallisella tasolla. 25

26 Kuva 8. Toimenpideohjelman resurssit ja ydintoimijat Toimenpiteiden täydellinen onnistuminen vaatii julkisilta rahoittajaorganisaatioilta uudistumista. Tämä ei varmastikaan ole kaikilta osin rahoitusteknisistä syistä mahdollista, mutta jokainen askel vie eteenpäin. Uudistuvassa liiketoiminnassa keskiöön nousevat nopeus ja omaperäiset ratkaisut. Rahoittajaorganisaatioilta kaivataan avarakatseisuutta. Valitettavan usein rahoitusinstrumentit pakottavat ottamaan mukaan sellaisia toimia mitä yritykset eivät tarvitse ja rahoitusta ei voida myöntää juuri siihen toimintaa mitä liiketoiminnan kehittämisen kannalta tarvittaisiin kipeimmin. Julkisten tukien anominen on yrityksille työlästä. Mitä varhaisemmin pystytään näkemään onko projekti rahoitus- ja toteutuskelpoinen, sitä enemmän on siitä varmasti hyötyä molemmille osapuolille. Ennakkoluulotonta vuoropuhelua kaivataan siihen miten tätä voitaisiin rahoittaa, jo silloin, kun idea on vielä hahmotusvaiheessa. Aktivaattorin tehtävänä on edistää yhteisymmärryksen löytymistä, toimia yrittäjien äänitorvena, nostaa esiin lupaavia projekteja ja uusia liiketoiminta-alueita ennakkoluulottomasti sekä tuoda esiin rahoitusinstrumenttien ongelmakohtia. Toimenpiteet onnistuessaan mahdollistavat uusien innovaatioiden syntymistä, uusien yritysten kasvua ja kytkennän globaaliin liiketoimintapotentiaaliin (Kuva 9). 26

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 EU:n RIS3 -ohjeistus Älykkään erikoistumisen lähestymistavassa (EU: RIS3) painotetaan: Alueellisia vahvuuksia ja kilpailukykyä

Lisätiedot

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 1 Uusi innovaatioparadigma innovaatioiden painopisteen muutos käytäntölähtöisyyden korostuminen

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen 23.4.2015 Helsingin elinkeinopäivä Sosiaali- ja terveysviraston arvoverkko 2015 (tubu)

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen

Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen 8.1.2015 Elinvoima edellä tulevaisuuden kuntaan -seminaari Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen Tekes Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat ohjelmapäällikkö Sampsa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen Pärjäin-pilotti Säröstä Pyrintöön Jani Koskinen Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman ja ICT 2015 -raportin esityksiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa,

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot