Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Lappi. Lappi Kimmo Kivinen, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Lappi. Lappi 11.04.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL"

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti Lappi Lappi Kimmo Kivinen, Capful Oy

2 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Lapin maaseudun kohtalonkysymykset OSA 4 Lapin maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 5 Lapin maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

3 3 OSA 1 Johdanto

4 4 Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 30% (54 / 178 vastaajaa). Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan 67 henkeä.

5 5 Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti

6 6 Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu

7 7 OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset

8 8 Keskeisiä kehittämisteemoja (1/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Yrittäjyyden kehittäminen asiakaslähtöiseksi (yht.39) Yrittäjyydestä yleisesti (17) Monialayrittäjyyden ja pienyrittäjien tukeminen Ansaintaketju toimivaksi: työ, osaaminen, hyöty Kilpailu ja kilpailuttaminen: suositaan tekijöitä ja osaajia, yhteishankintaa, laatua Erilaiset tarpeet eripuolella maakuntaa Reilusti riskirahaa kokeiluihin Klusterit ja välittäjäorganisaatiot SYP:n jatkaminen ja laaja osanottajakunta PPP Matkailu-hoivapalvelu: asennemuutos/mahdollisuus luomu vs. luonnollinen = laatu/määrä Työn arvostus ja mielekäs työ Tuotantolähtöisestä ajattelusta asiakaslähtöiseen ajatteluun (10) Personoitu konsepti Osallistava tuotekehitys Maaseutuun kohdistuvaan kysyntään vastaaminen Markkinoinnin kehittäminen (6) Yrittäjille konkreettisia työkaluja ja henkistä tukea pitkäjänteiseen kehittämiseen Kyky reagoida nopeasti uusiin aloitteisiin Selvitetään markkinapotentiaali: realistinen selvitys asiakaskunnasta Markkinointi- ja liiketoimintaosaamisen parantaminen Lappibrändi on keskittynyt matkailukeskuksiin. Markkinoinnilla asiakkaita keskusten ulkopuolelle? Maaseudun pienyrittäjyyden edistäminen ja maakunnan sisäinen arvoketju (5): Tuottajalta kuluttajalle Koulutusta Riskirahoitusta Arvostuksen asennemuutos ja lupa rikastua Arktisuus hyödyntämättömänä voimavarana Asiantuntijaverkostot (1): Yhteistyö, markkinointiosaaminen, tuotteistamisosaaminen, SOME ja E-osaaminen Hyvinvoiva yhteisö toimijana, sparraajat muualta! Ei puuhastelua vaan ammattimaisuutta Parhaat asiantuntijat eri vaiheisiin!

9 9 Keskeisiä kehittämisteemoja (2/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Infrastruktuurin kehittäminen (yht. 23) Infra: Tietoliikenne Tiestö Energia Perusväestön riittävyys Etäisyys: kustannukset, aika, määrät, keskittyminen Erilaisuus, uutuus, yrittäjyys, innovatiivisuus laatu Logistiikka Koulutus Palvelut Alueellinen omavaraisuus (yht.14): Energia ja ruoka (13) Laki elintarviketuotannosta ja hankinnoista paikallisuutta huomioivaksi (1) Asumisen ja rakentamisen mahdollistaminen (yht. 12) Kaavoitus, palvelut jne. Kansainvälisyys (yht.11) Matkailu: rajaesteiden poistaminen (5) Kansainvälinen autonominen lappi (3) Rajat ylittävät palvelut: luovat paikalliset ratkaisut (2) Yhteisen työmarkkina-alueen ja elinkeinojen hyödyntäminen (1) Kulttuurit, asenteet ja tiedotus (yht. 9) Rinnakkaiskulttuurit (5): Lappilaisuus, saamelaisuus, kulttuurit, asut, ruoka, näkyminen Hanke muu saame alue vahvistuu Asenneilmapiiri (3): Kannustavuus, yhteistyö, innovatiivisuus, asiakas/kysyntä, hallintobyrokratia Positiivinen lobbaus ja tiedotus alhaalta ylöspäin (1): arvot, asenteet, yhteinen tahto ja yhteinen ylpeys Lapistamme. Kravatti-lähetystöjä lappiin paikanpäälle!

10 10 Keskeisiä kehittämisteemoja (3/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Bioenergia (yht.9) Bioenergian käytön lisääminen on pakollista ( %) Pitäjänteisempää bioenergian käyttöä tukevaa lainsäädäntöä ja tukipolitiikkaa (4): Laitosinvestoinnit Raaka-aineen saanti Kokonaisvaltainen hyöty jätteen energiankäytöstä (3) Ajattelutavan muutos Lannan hajuhaitat vähenee Ravinnearvot paranee Imagoarvo vihreä kortti matkailukeskuksille Raaka-ainetta kilpailukykyiseen hintaan (2) Logistiikkaketju kuntoon Metsänomistajien aktivointi Palvelut (yht.9) Yrittäjäpalvelut (5): Seudulliset palvelut säilytettävä Pilotointia ja Pop-up-rahoitusta innovointiin: paikalliset rahastot (esimerkiksi kaivosalalta säätiöitynä) Asiantuntijayrittäjät (esimerkiksi metsänhoitopalvelut) Vähemmän byrokratiaa projekteihin Enemmän nuoria ja uusia ideoita Hoito-, hoiva-, ja hyvinvointipalvelut (2) Kuntien strateginen päätöksenteko Hajautetut palvelut Yhteiskunnallinen yrittäjyys Mummokommuunit Koulutus (1) Suunnattua, ennakoitua koulutusta alueen tarpeisiin Rajoitteiden voittaminen (1) Palvelujen järjestäminen sopimalla kunnan, kylien ja kolmannen sektorin kanssa.

11 11 Keskeisiä kehittämisteemoja (4/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Alueellisten vahvuuksien hyödyntäminen (yht. 8) Paikallisten resurssien tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen luovalla tavalla (6) Alueen erityispiirteiden tehokas hyödyntäminen (1): Hiljaisuus, pimeys, puhtaus, omaperäisyys Tuotteistaminen matkailuun Luomu Etätyöympäristö etätyökeskukset Heikkouksista vahvuuksia (1): Etäisyydet ovat eksoottisuutta Slow life, slow food... In the middle of nowhere! Voimavarojen hyödyntäminen: Luonnonvarojen tuotteistaminen aineellisiksi sekä aineettomiksi palveluiksi. Esimerkiksi Green Care Yhteistyön kehittäminen (yht.7) Verkostoituminen ja toimialojen välinen yhteistyö (7): Yhteistyön tarve on erityisen suuri, sillä Lapissa on monipuolinen ja osin ristiriitainen elinkeinorakenne ja pitkät etäisyydet Hajanaisen yrittäjäkunnan kerääminen yhteen: tutkimuksen, oppilaitosten, yrittäjien ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö Pilotointia, yrityshautomoita ja paikallisia innovaatiopajoja Matkailukeskusten verkostoituminen ympäröivään maaseutuun: alihankinta, ohjelmapalvelut, lähiruoka ja kansainväliset kontaktit. Nuuskijat, välittäjät kysyntäkuilu OSK-Malli Rohkaisu riskin ottamiseen ja yhteistyön aloittamiseen Yhteistyön tiivistäminen lähimarkkinoiden hyödyntämisessä Lähimarkkinoiden haltuunotto: aloitettava pienestä (esim.ruokapiirit), mutta tavoitteena ympärivuotinen kulutus ja kannattava toiminta Läheisyysperiaate: alueellinen tuntemus (aluelautakunnat ja välillisen päätöksenteon poistaminen) Esimerkiksi matkailuun mukaan kunnat, yritykset ja kolmas sektori

12 12 Keskeisiä kehittämisteemoja (5/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Aluetalous ja alueeseen perustuvat säädökset (yht. 5) Erityisverotus Progressiivinen tiiviysverotus Kaksoiskuntalaisuus Asuminen (yht. 3) Turvallinen ja luova asuinpaikka: erakoille, karanneille, luomutyypeille, eronneille, Paikallisen väestön huomiointi Muuton helpottaminen Yhteisöllinen asuminen (kylät ja 3-sektori) Maankäytön ja infran kehittäminen Palveluiden saavutettavuuden takaaminen Kansallisomaisuus käyttöön ja kiertoon!

13 13 Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Yrittäjyyden kehittäminen asiakaslähtöiseksi Infrastruktuurin kehittäminen Alueellinen omavaraisuus Asumisen ja rakentamisen mahdollistaminen (kaavoitus) Läpäisevät osaamisalueet Toimialat Elintarvikeketju (ml. maa-, riista ja porotalous sekä luonnontuoteala) Metsätalous Bioenergia Matkailu sekä hoito-, hoiva- ja hyvinvointipalvelut

14 14 OSA 3 Lapin maaseudun kohtalonkysymykset

15 15 Kohtalonkysymykset Toimintaympäristö ja alueen maaseutu TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1. Kuinka voidaan taata pitkäjänteinen kehittäminen ja suunnittelu? Kaavoituksen, tukien ja lainsäädännön vaikutukset? 2. Kuinka keskittävä politiikka vaikuttaa toimintaympäristöön? Ohjelmatyö ja sen tuoma pirstaleisuus ja pätkittäisyys estää pitkäjänteisen kehittämisen Maankäytön tarkempi suunnittelu ja maanomistajien huomiointi sekä oikeuksien parantaminen esim. kaivosvaltaukset Pitkäjänteisyyttä valtion politiikkaan Keskittäminen Tiukka lainsäädännön soveltaminen ALUEEN MAASEUTU 1. Kuinka toteutetaan maankäytön lainsäädännön ja ohjauksen uudistaminen huomioiden maanomistajat ja muut elinkeinotoimijat? 2. Pidetäänkö infra riittävän hyvällä tasolla? 3. Huomioidaanko asiakaslähtöisyys koko arvoketjussa? 4. Miten asuminen mahdollistetaan? (kaavoitus, palvelut) 5. Huomioidaanko nuoret maaseudun kehittämisessä? Tieverkosto, hoito ja sen kunto (varsinkin pikku tiet) Asukasmäärän lisääminen ja sen jakautuminen tasaisesti koko läänissä Kehittämisen byrokratia Ulkopuoliset määräävät kuinka Lapin luontoa käytetään, erilaisten tarpeiden yhteensovittaminen Monipuolinen yritystoiminta Asiakaslähtöinen kehittäminen, verkostoituminen, brändäys Elintarvikkeiden jalostus Positiivinen ajattelu, kannustava ilmapiiri Milloin loppuu maaseutuyrittäjävastainen aluehallintoviranomaistoiminta Maatalousyrittäjien jaksaminen Matkailijat Kaavoitus/uudet asukkaat sekä vetovoimaiset kylät Nuorten huomioiminen aluekehityksessä Maatalouden tukipolitiikka

16 16 OSA 4 Lapin maaseudun toimintaympäristön muutostekijät

17 17 Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät

18 18 Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

19 19 Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä)

20 20 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI E N N U S T E T T A V U U S Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Maaseudun elinkeinorakenne Luomu- ja lähiruoan suosio Ympäristö ja ilmastonmuutos Globalisaatio ja kansainvälistyminen Kolmannen sektorin rooli Kuntarakenteen muutokset Suomen vientimarkkinoiden kehitys Maahanmuuttajat maaseudulla EU:n poliittinen kehitys Euroopan talouden kehitys Tietoliikenneyhteydet Metsien käyttö Tieverkko/liikenneinfrastruktuuri Bio- ja lähienergian tuotanto Maaseutumatkailun kysyntä Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Energian hinta Muutokset elintarvikeketjussa Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko Suomen talous ja kilpailukyky Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 2 PIENI PIENI 2 4 V A I K U T T A V U U S 6 8 SUURI 10

21 21 OSA 5 Lapin maaseudun voimavarat ja rajoitteet

22 22 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET VOIMAVARAT JA RAJOITTEET KYSELYN PERUSTEELLA V O I M A V A R A T Puhdas ja monimuotoinen luonto Laajat luonnonvarat Osaavat, sitoutuneet ja aktiiviset ihmiset Edullinen, tilava ja rauhallinen asuinympäristö Yhteisöllisyys ja ihmiset Monipuolinen yritysperustainen elinkeinosektori Alueen erityisyys: arktisuus, erämaat ja Lappi-brändi Suhteellisen hyvä infrastruktuuri Maatalous ja lähiruoka Matkailu ja suuret matkailukeskukset Aito kulttuuri ja saamelaisuus Kansainvälisyys ja rajan läheinen sijainti Porotalous Kaivosteollisuus Pitkät etäisyydet ja markkinoiden kaukaisuus Vähenevä väestö, harva asutus ja väestön keskittyminen keskuksiin Hallintoon ja päätöksentekoon liittyvät ongelmat: ohjaus, rajoitteet ja yhteistyökyvyn puute Palveluiden vähäisyys ja kaukaisuus Väestön ikääntyminen Heikot liikenneyhteydet ja infrastruktuuri Yksipuolinen elinkeinotoiminta, pääoman vähäisyys ja heikko kannattavuus Keskittämisen ja muuttuvan maatalouspolitiikan tuoma epävarmuus Puutteet osaamisessa ja yrittäjävalmiuksissa Negatiiviset asenteet ja yhteistyön puute Heikot tietoliikenneyhteydet Maatalouden ongelmat Vaativat luonnonolot Työvoiman ja työllistymismahdollisuuksien puute Luonnon kuluttaminen: kaivostoiminta ja hakkuut R A J O I T T E E T

23 23 V O I M A V A R A T Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET VOIMAVARAT JA RAJOITTEET TYÖPAJAN PERUSTEELLA Luonnonvarojen tuotteistaminen aineellisiksi sekä myös aineettomiksi palveluiksi: Green Care Matkailukeskusten verkostoituminen ympäröivään maaseutuun ja alihankinta: matkailupalvelut ja lähiruoka Kansainvälisyys tulisi nähdä resurssina ja mahdollisuutena: matkailu ja kaupankäynti Luomu- ja lähiruoka, keruuluomualueet ja puhdas luomu Hiljaisuus ja pimeys Opiskelumahdollisuudet Nomadit Alueen erityisyys; laajavaikutteinen tekijä Matkailu ja asuminen; maalla on tilaa sekä käydä että asua: maaseudun ulkopuolisille toinen koti Korkeakouluopetus alueella: Lapin yliopisto ja ammattikorkeakoulut Tutkimuslaitokset (METLA, MTT, RKTL, GTK ) Uudet koulutusmallit: Problem basic learning-malli Monialayrittäjyys Persoonallisuudet oudot tyypit innovaattorit! Ihminen on tuottavimmillaan vuotiaana tätä väkeä on! Palvelujen järjestämiseen liittyvät rajoitteet: sopimalla kunnan ja kylien / kolmannen sektorin kanssa Asenteisiin liittyvät rajoitteet: Arvot, asenteet, tahto Viranhaltijoiden syvällinen osaaminen? Asiantuntijaverkoston puute Pääomien puute Ikääntyminen Väki vanhenee ja vähenee, talot autioituvat, asutus keskittyy metropoleihin Vanhat kotitalot pidetään kesämökkeinä, ei myydä muille Palvelujen alasajo ja keskittäminen Puuttuu työkaluja nopeisiin kokeiluihin rahoitus ja hallinto ei taivu helposti! Ei ole vielä kylliksi hyödynnetty verkko-opetusmahdollisuutta! Ei ole vakiintunutta yrityshautomotoimintaa Vertaisverkostoa ei ole osattu hyödyntää yritysten kehittämisessä Yksipuolinen vai monipuolinen elinkeinosektori verrattuna muihin? Lapissa porotalous, kaivosteollisuus, matkailu erityisyyksinä Mahdollisuuksia on mutta uusia yrittäjiä saatava lisää Matkailu on keskittynyt keskuksiin, ei laajemmin; sesonkiluonteisuus on ongelma. Kasvupotentiaali on ulkomailla. Matkailu pitäisi saada laajenemaan matkailukeskusten ulkopuolelle R A J O I T T E E T

24 24 LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

25 25 Learning Café Lappi 9 pöytää ja teemaa Pöydän kattaja Pöytä 1 Pöytä 2 Pöytä 3 Pöytä 4 Pöytä 5 Pöytä 6 Pöytä 7 Pöytä 8 Pöytä 9 Mikä on Lapin maaseudun kohtalonkysymys? Lähimarkkinoiden hyödyntäminen, kysynnän muutokset? lähiruoka matkailu Bioenergia kokeiluista käytäntöön Markkinoinnin kehittäminen Paikallisten tuotteiden ja kulttuurin Ihmisten asumaan ja yrittämään houkuttelu Maaseudun palvelut palvelujen turvaaminen palvelut tulonlähteenä Yrittäjyyden muodot ja tavat yksityisyrittäjyys arvoon Elintarvikeketju mukaan lukien alkutuotanto arktinen tuotanto kuljetuskustannukset Keskittämispolitiikka maankäyttö lähidemokratia aluepolitiikka Maaseutumatkailu keskusten ulkopuolinen matkailutarjonta matkailupalvelut Teemu Hauhia Eija Harju Lea Konttinen Anne Ristioja Laura Jänis Samu Rötkönen Juha Kutuniva Heli Talvitie Hanna-Leena Talvensaari Sirpa Karjalainen Seija Argillander Niilo Markkanen Rauno Kuha Antti Hannukkala Einari Rautio Pirjo Riskilä Eija Raasakka Anna-Kaisa Teurajärvi

26 26 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: KYSYNNÄN MUUTOKSET MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Energian hinnanmuutokset ja saatavuus vaikuttavat varmasti kysyntään esim. lähimatkailuun Lähiruoan kysyntä tulee kasvamaan ja laatukriteerit kiristymään Lähimatkailu tulee kasvamaan lamat eivät vaikuta tähän niin paljon kuin kaukomatkailuun! MAHDOLLISUUDET Kysynnän muutokset palveluissa luovat mahdollisuuksia tuotteiden vientiin ( matkamuistot, tuliaiset..) Lähiruoan ja matkailun integrointi Hyvinvointi- ja seniorimatkojen kysyntä kasvaa Ekologisuuden hyödyntäminen markkinoinnissa Ympäristöystävällisyyden hyödyntäminen tuotteistamisessa Lisätään ja monipuolistetaan paikallisten tuotteiden tarjontaa tarjoaa myös osa-aikaisia työtilaisuuksia Tuotteet olisi hyvä saada ketjujen markkinointiin laajempi asiakaskunta Kokonaan uudenlaiset erikoistuotteet (lemmikkituotteet porosta/lampaasta)) Sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa eri kuluttajaryhmien huomiointi! toi mi RISKIT Lappi joutuu kilpailemaan osaajista esim. matkailu- ja matkailualalla mm. Ruotsin kanssa Maaseudun väen vähetessä on vaarana, ettei pystytä vastaamaan kysyntään Jakelukanavat puutteelliset - lähiruoan toimittaminen asiakkaalle ontuu Jatkuva rakennemuutos ei suosi pienimuotoisia jalostavia tiloja maataloustuet suosivat isoja tiloja! STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Elintarvikelainsäädäntö muutettava Aloitettava pienestä esim. ruokapiirit, joka voi mahdollistaa ympärivuotisen ja kannattavan tuottamisen Tarve kokeiluille: asia testattava, tehtävä laskelmat, kokeilut vaikka oppilaitoksissa Yhteistyön tiivistäminen mm. kuntien ja yrittäjien kesken esim. matkailussa

27 27 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: BIOENERGIA KOKEILUSTA KÄYTÄNTÖÖN MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Maa- ja metsätilojen pirstoutuminen ja kehittämättömyys Metsänomistajien vieraantuminen omien metsien hoidosta Lapissa 4 biokaasulaitosta vuonna 2020 Öljyn hinnan nousu puun energiakäyttö lisääntyy Turpeen energiakäyttö vähenee Metsänhoitoyhdistysten merkitys tulee vähenemään, jos lakiehdotus menee läpi Tekniikka kehittyy mutta mitä vauhtia? MAHDOLLISUUDET Bioenergian työllistävä vaikutus Kilpailu lisääntyy ja toiminnan laatu lisääntyy Liikennepolttoaineet: biodiesel ja biokaasu Käyttämätöntä peltoa on paljon Biojätteen energiakäytön mahdollisuudet liittyen esim. matkailukeskusten jätehuoltoon ja yritysten ekosertifiointiin. Volyymin oltava riittävä. Uuden teknologian mahdollisuudet: eri polttoaineita Lähilämpölaitosten lisääntyminen, monialayrittäjyys ja kylien elinvoimaisuuden lisääntyminen RISKIT Tukipolitiikan ailahtelevuus Bioraaka-aineen saatavuus heikkenee ja hinta nousee Pienpuun polton hiukkaspäästöt, kiristyvät normit Suojelualueiden määrän lisääntyminen? Pula osaavasta työvoimasta maa- ja metsätaloudessa Bioenergiaan liittyvän yrittäjyyden kausiluonteisuus Raaka-aineen saatavuus ja korjuukustannukset Metsäteollisuuden tulevaisuus? STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET 1 Raaka-aineen saatavuus kilpailukykyiseen hintaan Logistiikkaketjujen kehittäminen Yrittäjyyden lisääminen, investointien tukeminen Metsänomistajien aktivointi Osaavan työvoiman kouluttaminen 2 Lainsäädännön ja tukipolitiikan oltava pitkäjänteistä Investointien tukeminen Syöttötariffin rajan alentaminen Turpeen käytön rajoitteet, pienpuun hiukkaspäästöt Bioraakajätteen hyödyntämisen tukeminen Suojelualueiden määrä 3 Kokonaisvaltainen hyöty Jätteen energiakäytttö Lannan hajuhaittojen väheneminen Ravinnearvojen paraneminen Vihreä kortti eli imagoarvo matkailuyrityksille Lisää strategisia johtopäätöksiä seuraavassa diassa

28 28 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: MARKKINOINNIN KEHITTÄMINEN - Paikallisten tuotteiden ja kulttuurin markkinointi - Ihmisten houkuttelu: asumaan ja yrittämään RISKIT MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kilpailu kovenee, mm. SOME Markkinoinnin uudet tekniset välineet Kansainväliset kohderyhmät Kysynnän organisoituminen, mm. lähiruokapiirit Kulttuurin ja asuinpaikan markkinointi myös itselle Monipaikkaisuus ja haaveiden toteuttaminen lisääntyy Mielikuvista painotusta faktatietoon MAHDOLLISUUDET Monipaikkaisuuden resurssit kylille ja markkinointiin Kulttuurimaiseman kerroksellisuus Facebook-ryhmä markkinoinnin välineenä Tuote- ja palveluperheet sekä ketjut Havaitaan oman kulttuurin mahdollisuudet: Palvelut lisääntyvät Vuorovaikutus palvelujen tuottajien ja kuluttajien välillä lisääntyy Olemassa olevan kaavan joustamattomuus Tuotekehityksen pysähtyminen Lähiruoan toimitusongelmat Tuotteiden lyhyt elinkaari Negatiivisen kuvan vahvistuminen Heikot markkinointiviestintätaidot Mikroyrityksen viesti hukkuu nettiin STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Yritysten verkostoitumista tulee tukea myös julkisin varoin Kyläkoulujen keittiöt kesäksi yritysten käyttöön Kansallinen valvonta luonnontuotealalla tulee kohtuullistaa EU:n tasolle Yrittäjille konkreettisia työkaluja ja henkistä tukea pitkäjänteiseen kehittämiseen Julkiset palvelut ketterimmiksi jotta ne palvelevat yrittäjiä ja asukkaita Kyky reagoida nopeasti uusiin aloitteisiin - kannustaa omaehtoiseen kehittämiseen

29 29 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: MAASEUDUN PALVELUT MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Yrittäjäpalvelut: Siirtyvät nettiin, tulevat laajemmin maksullisiksi ja toteutetaan hankkeilla Toivomus on, että byrokratiaa olisi vähemmän Henkilökohtainen neuvonta vähenee Yrittäjäpalvelut erikoistuvat. Maksullisuuden lisääntyminen ja paikalliset riskirahastot? Hoito- ja hoiva ja hyvinvointipalvelut: Kysyntä kasvaa, palvelut keskittyvät ja yksityistäminen laajenee. Ylikansalliset yhtiöt tai vastapainona hajautettuja kyläpalveluja. Palveluseteli muokkautuu ja palvelutalot yleistyvät. Koulutuspalvelut: Perusaste keskittyy, mutta toisaalta kiinnostus kyläkouluihin lisääntyy Toinen aste keskittyy (pysyykö Lapissa?) Oppilaitosyhteistyö lisääntyy. Lisänä mm. verkko-opetus. Liikenne- ja tietoliikennepalvelut: Periferiasssa infra rapautuu, mutta kaivoksia ja jäämerta palveleva infra vahvistuu. Veden ja viemäröinnin määräykset tiukkenevat Energiateknologia kehittyy ja hajautetut energiamuodot lisääntyvät. Kaiken mahdollisen hyödyttäminen energiaksi paikan päällä. Turvallisuuspalvelut teknologistuvat ja Poliisi sekä palokunta siirtyvät kuntakeskuksiin Nuorten palvelut: nettipalveluiden lisääntyminen ja entistä enemmän vapaaehtoistoimintaa Kulttuuripalvelut

30 30 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: MAASEUDUN PALVELUT MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Muutostekijöiden kehitys kts. edellinen dia MAHDOLLISUUDET Yrittäjäpohjaiset metsänhoitopalvelut metsänhoitoyhdistysten toimialalle Suunnattua koulutusta: metsä/bioenergia, kaivos, luonnontuoteala Hajautetut ratkaisut ovat mahdollisuuksia maaseudulle: maanomistajat hyötyjiksi Pienmittakaavassa palv.talot kylätaloihin: mummokommuunit Eläkeikä nousee, työnteko hidastuu iäkkäiden palvelu osaaikaeläkkeellä Moniosaajat: kylätalkkarit 3-sektorin rooli mm. kylä-vpk Ylikansallistuminen: pienten on lyöttäydyttävä yhteen. Kilpailutusosaamisen resurssien tarkistaminen kunnissa Oman rahoituksen osuuden vähentyminen yritysten yhteishankkeissa Rakennuslupiin helpotuksia: enemmän valtaa kunnille uusia asukkaita, koulut palvelut säilyy RISKIT Koulutuksen keskittyminen vie asukkaat muualle Verkkoon siirtyminen tekee haavoittuvaiseksi Viemäverkostojen kunto on iso ympäristöriski Hajautettu malli: mistä tulee hoitajat? Turvallisuuden teknologisoitumien lisää eristäytymistä Turvattomuus lisääntyy Riskinä nuorten syrjäytyminen ja hypernuoret Ylikansalliset uhkat pienille yrityksille Teiden talvikunnossapito rapautuu Kodinturvajoukot? STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Yrittäjyysvaikusten ja paikallistalousvaikutusten arviointi Suunnattua monitoimijuuskoulutusta: metsäbioenergia/kaivos/ hoiva/hyvinvointiala Oppilaitosyhteistyö, verkko-opetus ja koulutuksen yhteistyö elinkeinoelämän kanssa säilyttää koulutusta Yritystoimintaan pilotointimahdollisuuksia: Pop up rahoitusta ja development-setelit kehittämistarpeisiin Yhteiskunnallisen yrittäjyyden ymmärtäminen ja tukimuodot Energian ja hoivapalveluiden hajautetut ratkaisut Mobiilipohjaiset palvelut opastamisessa: reitit ja palvelut Kaivosyhtiöt rahoittamaan paikallisia kehittämissäätiöitä: perusinfra, pienten yritysten riskirahoitus ja stat up-rahoitus Nuoret mukaan kehittämistyöhön: ajatuksia, osallisuutta

31 31 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: YRITTÄJYYDEN MUODOT JA TAVAT MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Yritysten (etenkin palveluntuottajien) tulonmuodostus muuttuu: Tuotot saadaan useammista eri lähteistä, useammanlaisia tuotteita/palveluja ja maksajina myös kunnat ja valtio. Lupapolitiikka ja hallinnolliset toimenpiteet helpottuvat Aitojen luontoelämysten (revontulet, hiljaisuus, lumi jne.) merkitys tuotteina lisääntyy matkailutuotteena. Matkailun painopiste siirtyy massamatkailusta yksilöllisempiin ja pienryhminä toteutettuun rauhoittumis- ja kokemuslomailuun. Majoitus- ja matkailupalvelujen oheistoiminta lisääntyy. Suurten matkailukeskusten lisäksi Lappiin pieniä, kokonaisvaltaiseen palveluun perustuvia matkailupalvelukeskittymiä. Peruspalvelujen kohdalta keskittyminen jatkuu MAHDOLLISUUDET Lähellä tuotettujen elintarvikkeiden ja keruutuotteiden markkinat kasvavat ja mahdollistavat uusien yrittäjien alalle tulon sekä jo toimivien yritysten laajentumisen. Osuuskunnat voivat toimia yrityshautomoina, yritystoimintaan ohjaavana välivaiheena. Osuuskunta ei ole itseisarvo, se on nähtävä välineenä jonka avulla luodaan yrityksiä. Hyvinvointimatkailutuotteita aasialaisille (esim. potilasmatkailu, japanilaiset eläkeläiset) RISKIT Kansainväliset markkinat: Keski-Eurooppa, Aasia Lappilaisten tuotteiden brändääminen luksustuotteiksi. Tuotettava pieniä sarjoja/määriä hyvällä katteella. Volyymituotanto on epätodennäköinen vaihtoehto Asiakassegmentointi matkailupalvelujen osalta puutteellista; keskityttävä tuottavimpiin asiakasryhmiin Lainsäädäntö rajoittaa elintarvikealan pientuotantoa ja jatkojalostamista (myös kosmetiikka-ala) Suuruuden ekonomia: markkinoilla on tarve välittäjäorganisaatioille, jotka toimivat isojen ostajien ja pientuottajien välissä parantaen kilpailumahdollisuuksia. Isojen hankintarenkaiden käyttö heikentää pienten tuottajien ja palvelutarjoajien kilpailutilannetta. Välittäjäorganisaatiot voisivat yhdistellä pieniä tarjontaeriä isommiksi kokonaisuuksiksi. STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Lainsäädäntömenettelyn osaksi tulisi ottaa laaja vaikutusten arviointimenettely. Osuuskunnat voivat toimia yrityshautomoina, yritystoimintaan ohjaavana välivaiheena. Osuuskunta ei ole itseisarvo, se on nähtävä välineenä jonka avulla luodaan yrityksiä.

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Sodankylä Esitys aluekehityspäivillä Ylläs Saagassa

Sodankylä Esitys aluekehityspäivillä Ylläs Saagassa Sodankylä Esitys aluekehityspäivillä 8.9.2014 Ylläs Saagassa Case Sodankylä: Työtä ja arvonlisäystä Biotaloudesta Jukka Lokka, kehittämisjohtaja Sodankylä Arvioita kokonaispotentiaalista: Energia: Vaasan

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

AVOIN JA ARKTINEN. Kaivosalan tulevaisuuden kestävyyshaasteet ja niihin vastaaminen. Joanna Kuntonen-van t Riet

AVOIN JA ARKTINEN. Kaivosalan tulevaisuuden kestävyyshaasteet ja niihin vastaaminen. Joanna Kuntonen-van t Riet AVOIN JA ARKTINEN Kaivosalan tulevaisuuden kestävyyshaasteet ja niihin vastaaminen Joanna Kuntonen-van t Riet SISÄLTÖ Haasteet ja näkökulmat (kaivosala vs muut) & mahdolliset vastauskeinot Maankäyttö Resurssit

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ. Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä

ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ. Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä Tyrnäväläisten rohkeus ja ennakkoluulottomuus sekä ylpeys asuinympäristöstään ja juuristaan. Ainutlaatuinen kulttuuriympäristö ja maisema

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuuskuvat ja maaseutu osaamisen näkökulmasta

Nuorten tulevaisuuskuvat ja maaseutu osaamisen näkökulmasta Nuorten tulevaisuuskuvat ja maaseutu osaamisen näkökulmasta Tuomas Kuhmonen Tutkimusjohtaja, dos., KTT, MMM, agr. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Kuntaliiton pienkuntaseminaari Vaala 9.11.2016

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori

Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori Janne Marniemi Suvi Koskela Tilaisuuden ohjelma Klo 8.30-9.00 - Aamukahvi, järjestäjien tervehdyssanat 9.00-10.00 - Nuorisotyöttömyyden menneisyys, nykytila ja

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Maaseutumatkailun kansainvälistyvät mahdollisuudet. Birthe Suni Miehikkälä

Maaseutumatkailun kansainvälistyvät mahdollisuudet. Birthe Suni Miehikkälä Maaseutumatkailun kansainvälistyvät mahdollisuudet Birthe Suni 30.9.2015 Miehikkälä 90% Suomen pinta-alasta on maaseutua 2 20% Suomen väkiluvusta asuu maaseudulla 3 Mumbain asukastieheys 20 694 hlöä/km

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot