Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Lappi. Lappi Kimmo Kivinen, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Lappi. Lappi 11.04.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL"

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti Lappi Lappi Kimmo Kivinen, Capful Oy

2 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Lapin maaseudun kohtalonkysymykset OSA 4 Lapin maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 5 Lapin maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

3 3 OSA 1 Johdanto

4 4 Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 30% (54 / 178 vastaajaa). Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan 67 henkeä.

5 5 Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti

6 6 Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu

7 7 OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset

8 8 Keskeisiä kehittämisteemoja (1/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Yrittäjyyden kehittäminen asiakaslähtöiseksi (yht.39) Yrittäjyydestä yleisesti (17) Monialayrittäjyyden ja pienyrittäjien tukeminen Ansaintaketju toimivaksi: työ, osaaminen, hyöty Kilpailu ja kilpailuttaminen: suositaan tekijöitä ja osaajia, yhteishankintaa, laatua Erilaiset tarpeet eripuolella maakuntaa Reilusti riskirahaa kokeiluihin Klusterit ja välittäjäorganisaatiot SYP:n jatkaminen ja laaja osanottajakunta PPP Matkailu-hoivapalvelu: asennemuutos/mahdollisuus luomu vs. luonnollinen = laatu/määrä Työn arvostus ja mielekäs työ Tuotantolähtöisestä ajattelusta asiakaslähtöiseen ajatteluun (10) Personoitu konsepti Osallistava tuotekehitys Maaseutuun kohdistuvaan kysyntään vastaaminen Markkinoinnin kehittäminen (6) Yrittäjille konkreettisia työkaluja ja henkistä tukea pitkäjänteiseen kehittämiseen Kyky reagoida nopeasti uusiin aloitteisiin Selvitetään markkinapotentiaali: realistinen selvitys asiakaskunnasta Markkinointi- ja liiketoimintaosaamisen parantaminen Lappibrändi on keskittynyt matkailukeskuksiin. Markkinoinnilla asiakkaita keskusten ulkopuolelle? Maaseudun pienyrittäjyyden edistäminen ja maakunnan sisäinen arvoketju (5): Tuottajalta kuluttajalle Koulutusta Riskirahoitusta Arvostuksen asennemuutos ja lupa rikastua Arktisuus hyödyntämättömänä voimavarana Asiantuntijaverkostot (1): Yhteistyö, markkinointiosaaminen, tuotteistamisosaaminen, SOME ja E-osaaminen Hyvinvoiva yhteisö toimijana, sparraajat muualta! Ei puuhastelua vaan ammattimaisuutta Parhaat asiantuntijat eri vaiheisiin!

9 9 Keskeisiä kehittämisteemoja (2/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Infrastruktuurin kehittäminen (yht. 23) Infra: Tietoliikenne Tiestö Energia Perusväestön riittävyys Etäisyys: kustannukset, aika, määrät, keskittyminen Erilaisuus, uutuus, yrittäjyys, innovatiivisuus laatu Logistiikka Koulutus Palvelut Alueellinen omavaraisuus (yht.14): Energia ja ruoka (13) Laki elintarviketuotannosta ja hankinnoista paikallisuutta huomioivaksi (1) Asumisen ja rakentamisen mahdollistaminen (yht. 12) Kaavoitus, palvelut jne. Kansainvälisyys (yht.11) Matkailu: rajaesteiden poistaminen (5) Kansainvälinen autonominen lappi (3) Rajat ylittävät palvelut: luovat paikalliset ratkaisut (2) Yhteisen työmarkkina-alueen ja elinkeinojen hyödyntäminen (1) Kulttuurit, asenteet ja tiedotus (yht. 9) Rinnakkaiskulttuurit (5): Lappilaisuus, saamelaisuus, kulttuurit, asut, ruoka, näkyminen Hanke muu saame alue vahvistuu Asenneilmapiiri (3): Kannustavuus, yhteistyö, innovatiivisuus, asiakas/kysyntä, hallintobyrokratia Positiivinen lobbaus ja tiedotus alhaalta ylöspäin (1): arvot, asenteet, yhteinen tahto ja yhteinen ylpeys Lapistamme. Kravatti-lähetystöjä lappiin paikanpäälle!

10 10 Keskeisiä kehittämisteemoja (3/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Bioenergia (yht.9) Bioenergian käytön lisääminen on pakollista ( %) Pitäjänteisempää bioenergian käyttöä tukevaa lainsäädäntöä ja tukipolitiikkaa (4): Laitosinvestoinnit Raaka-aineen saanti Kokonaisvaltainen hyöty jätteen energiankäytöstä (3) Ajattelutavan muutos Lannan hajuhaitat vähenee Ravinnearvot paranee Imagoarvo vihreä kortti matkailukeskuksille Raaka-ainetta kilpailukykyiseen hintaan (2) Logistiikkaketju kuntoon Metsänomistajien aktivointi Palvelut (yht.9) Yrittäjäpalvelut (5): Seudulliset palvelut säilytettävä Pilotointia ja Pop-up-rahoitusta innovointiin: paikalliset rahastot (esimerkiksi kaivosalalta säätiöitynä) Asiantuntijayrittäjät (esimerkiksi metsänhoitopalvelut) Vähemmän byrokratiaa projekteihin Enemmän nuoria ja uusia ideoita Hoito-, hoiva-, ja hyvinvointipalvelut (2) Kuntien strateginen päätöksenteko Hajautetut palvelut Yhteiskunnallinen yrittäjyys Mummokommuunit Koulutus (1) Suunnattua, ennakoitua koulutusta alueen tarpeisiin Rajoitteiden voittaminen (1) Palvelujen järjestäminen sopimalla kunnan, kylien ja kolmannen sektorin kanssa.

11 11 Keskeisiä kehittämisteemoja (4/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Alueellisten vahvuuksien hyödyntäminen (yht. 8) Paikallisten resurssien tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen luovalla tavalla (6) Alueen erityispiirteiden tehokas hyödyntäminen (1): Hiljaisuus, pimeys, puhtaus, omaperäisyys Tuotteistaminen matkailuun Luomu Etätyöympäristö etätyökeskukset Heikkouksista vahvuuksia (1): Etäisyydet ovat eksoottisuutta Slow life, slow food... In the middle of nowhere! Voimavarojen hyödyntäminen: Luonnonvarojen tuotteistaminen aineellisiksi sekä aineettomiksi palveluiksi. Esimerkiksi Green Care Yhteistyön kehittäminen (yht.7) Verkostoituminen ja toimialojen välinen yhteistyö (7): Yhteistyön tarve on erityisen suuri, sillä Lapissa on monipuolinen ja osin ristiriitainen elinkeinorakenne ja pitkät etäisyydet Hajanaisen yrittäjäkunnan kerääminen yhteen: tutkimuksen, oppilaitosten, yrittäjien ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö Pilotointia, yrityshautomoita ja paikallisia innovaatiopajoja Matkailukeskusten verkostoituminen ympäröivään maaseutuun: alihankinta, ohjelmapalvelut, lähiruoka ja kansainväliset kontaktit. Nuuskijat, välittäjät kysyntäkuilu OSK-Malli Rohkaisu riskin ottamiseen ja yhteistyön aloittamiseen Yhteistyön tiivistäminen lähimarkkinoiden hyödyntämisessä Lähimarkkinoiden haltuunotto: aloitettava pienestä (esim.ruokapiirit), mutta tavoitteena ympärivuotinen kulutus ja kannattava toiminta Läheisyysperiaate: alueellinen tuntemus (aluelautakunnat ja välillisen päätöksenteon poistaminen) Esimerkiksi matkailuun mukaan kunnat, yritykset ja kolmas sektori

12 12 Keskeisiä kehittämisteemoja (5/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Aluetalous ja alueeseen perustuvat säädökset (yht. 5) Erityisverotus Progressiivinen tiiviysverotus Kaksoiskuntalaisuus Asuminen (yht. 3) Turvallinen ja luova asuinpaikka: erakoille, karanneille, luomutyypeille, eronneille, Paikallisen väestön huomiointi Muuton helpottaminen Yhteisöllinen asuminen (kylät ja 3-sektori) Maankäytön ja infran kehittäminen Palveluiden saavutettavuuden takaaminen Kansallisomaisuus käyttöön ja kiertoon!

13 13 Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Yrittäjyyden kehittäminen asiakaslähtöiseksi Infrastruktuurin kehittäminen Alueellinen omavaraisuus Asumisen ja rakentamisen mahdollistaminen (kaavoitus) Läpäisevät osaamisalueet Toimialat Elintarvikeketju (ml. maa-, riista ja porotalous sekä luonnontuoteala) Metsätalous Bioenergia Matkailu sekä hoito-, hoiva- ja hyvinvointipalvelut

14 14 OSA 3 Lapin maaseudun kohtalonkysymykset

15 15 Kohtalonkysymykset Toimintaympäristö ja alueen maaseutu TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1. Kuinka voidaan taata pitkäjänteinen kehittäminen ja suunnittelu? Kaavoituksen, tukien ja lainsäädännön vaikutukset? 2. Kuinka keskittävä politiikka vaikuttaa toimintaympäristöön? Ohjelmatyö ja sen tuoma pirstaleisuus ja pätkittäisyys estää pitkäjänteisen kehittämisen Maankäytön tarkempi suunnittelu ja maanomistajien huomiointi sekä oikeuksien parantaminen esim. kaivosvaltaukset Pitkäjänteisyyttä valtion politiikkaan Keskittäminen Tiukka lainsäädännön soveltaminen ALUEEN MAASEUTU 1. Kuinka toteutetaan maankäytön lainsäädännön ja ohjauksen uudistaminen huomioiden maanomistajat ja muut elinkeinotoimijat? 2. Pidetäänkö infra riittävän hyvällä tasolla? 3. Huomioidaanko asiakaslähtöisyys koko arvoketjussa? 4. Miten asuminen mahdollistetaan? (kaavoitus, palvelut) 5. Huomioidaanko nuoret maaseudun kehittämisessä? Tieverkosto, hoito ja sen kunto (varsinkin pikku tiet) Asukasmäärän lisääminen ja sen jakautuminen tasaisesti koko läänissä Kehittämisen byrokratia Ulkopuoliset määräävät kuinka Lapin luontoa käytetään, erilaisten tarpeiden yhteensovittaminen Monipuolinen yritystoiminta Asiakaslähtöinen kehittäminen, verkostoituminen, brändäys Elintarvikkeiden jalostus Positiivinen ajattelu, kannustava ilmapiiri Milloin loppuu maaseutuyrittäjävastainen aluehallintoviranomaistoiminta Maatalousyrittäjien jaksaminen Matkailijat Kaavoitus/uudet asukkaat sekä vetovoimaiset kylät Nuorten huomioiminen aluekehityksessä Maatalouden tukipolitiikka

16 16 OSA 4 Lapin maaseudun toimintaympäristön muutostekijät

17 17 Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät

18 18 Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

19 19 Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä)

20 20 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI E N N U S T E T T A V U U S Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Maaseudun elinkeinorakenne Luomu- ja lähiruoan suosio Ympäristö ja ilmastonmuutos Globalisaatio ja kansainvälistyminen Kolmannen sektorin rooli Kuntarakenteen muutokset Suomen vientimarkkinoiden kehitys Maahanmuuttajat maaseudulla EU:n poliittinen kehitys Euroopan talouden kehitys Tietoliikenneyhteydet Metsien käyttö Tieverkko/liikenneinfrastruktuuri Bio- ja lähienergian tuotanto Maaseutumatkailun kysyntä Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Energian hinta Muutokset elintarvikeketjussa Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko Suomen talous ja kilpailukyky Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 2 PIENI PIENI 2 4 V A I K U T T A V U U S 6 8 SUURI 10

21 21 OSA 5 Lapin maaseudun voimavarat ja rajoitteet

22 22 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET VOIMAVARAT JA RAJOITTEET KYSELYN PERUSTEELLA V O I M A V A R A T Puhdas ja monimuotoinen luonto Laajat luonnonvarat Osaavat, sitoutuneet ja aktiiviset ihmiset Edullinen, tilava ja rauhallinen asuinympäristö Yhteisöllisyys ja ihmiset Monipuolinen yritysperustainen elinkeinosektori Alueen erityisyys: arktisuus, erämaat ja Lappi-brändi Suhteellisen hyvä infrastruktuuri Maatalous ja lähiruoka Matkailu ja suuret matkailukeskukset Aito kulttuuri ja saamelaisuus Kansainvälisyys ja rajan läheinen sijainti Porotalous Kaivosteollisuus Pitkät etäisyydet ja markkinoiden kaukaisuus Vähenevä väestö, harva asutus ja väestön keskittyminen keskuksiin Hallintoon ja päätöksentekoon liittyvät ongelmat: ohjaus, rajoitteet ja yhteistyökyvyn puute Palveluiden vähäisyys ja kaukaisuus Väestön ikääntyminen Heikot liikenneyhteydet ja infrastruktuuri Yksipuolinen elinkeinotoiminta, pääoman vähäisyys ja heikko kannattavuus Keskittämisen ja muuttuvan maatalouspolitiikan tuoma epävarmuus Puutteet osaamisessa ja yrittäjävalmiuksissa Negatiiviset asenteet ja yhteistyön puute Heikot tietoliikenneyhteydet Maatalouden ongelmat Vaativat luonnonolot Työvoiman ja työllistymismahdollisuuksien puute Luonnon kuluttaminen: kaivostoiminta ja hakkuut R A J O I T T E E T

23 23 V O I M A V A R A T Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET VOIMAVARAT JA RAJOITTEET TYÖPAJAN PERUSTEELLA Luonnonvarojen tuotteistaminen aineellisiksi sekä myös aineettomiksi palveluiksi: Green Care Matkailukeskusten verkostoituminen ympäröivään maaseutuun ja alihankinta: matkailupalvelut ja lähiruoka Kansainvälisyys tulisi nähdä resurssina ja mahdollisuutena: matkailu ja kaupankäynti Luomu- ja lähiruoka, keruuluomualueet ja puhdas luomu Hiljaisuus ja pimeys Opiskelumahdollisuudet Nomadit Alueen erityisyys; laajavaikutteinen tekijä Matkailu ja asuminen; maalla on tilaa sekä käydä että asua: maaseudun ulkopuolisille toinen koti Korkeakouluopetus alueella: Lapin yliopisto ja ammattikorkeakoulut Tutkimuslaitokset (METLA, MTT, RKTL, GTK ) Uudet koulutusmallit: Problem basic learning-malli Monialayrittäjyys Persoonallisuudet oudot tyypit innovaattorit! Ihminen on tuottavimmillaan vuotiaana tätä väkeä on! Palvelujen järjestämiseen liittyvät rajoitteet: sopimalla kunnan ja kylien / kolmannen sektorin kanssa Asenteisiin liittyvät rajoitteet: Arvot, asenteet, tahto Viranhaltijoiden syvällinen osaaminen? Asiantuntijaverkoston puute Pääomien puute Ikääntyminen Väki vanhenee ja vähenee, talot autioituvat, asutus keskittyy metropoleihin Vanhat kotitalot pidetään kesämökkeinä, ei myydä muille Palvelujen alasajo ja keskittäminen Puuttuu työkaluja nopeisiin kokeiluihin rahoitus ja hallinto ei taivu helposti! Ei ole vielä kylliksi hyödynnetty verkko-opetusmahdollisuutta! Ei ole vakiintunutta yrityshautomotoimintaa Vertaisverkostoa ei ole osattu hyödyntää yritysten kehittämisessä Yksipuolinen vai monipuolinen elinkeinosektori verrattuna muihin? Lapissa porotalous, kaivosteollisuus, matkailu erityisyyksinä Mahdollisuuksia on mutta uusia yrittäjiä saatava lisää Matkailu on keskittynyt keskuksiin, ei laajemmin; sesonkiluonteisuus on ongelma. Kasvupotentiaali on ulkomailla. Matkailu pitäisi saada laajenemaan matkailukeskusten ulkopuolelle R A J O I T T E E T

24 24 LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

25 25 Learning Café Lappi 9 pöytää ja teemaa Pöydän kattaja Pöytä 1 Pöytä 2 Pöytä 3 Pöytä 4 Pöytä 5 Pöytä 6 Pöytä 7 Pöytä 8 Pöytä 9 Mikä on Lapin maaseudun kohtalonkysymys? Lähimarkkinoiden hyödyntäminen, kysynnän muutokset? lähiruoka matkailu Bioenergia kokeiluista käytäntöön Markkinoinnin kehittäminen Paikallisten tuotteiden ja kulttuurin Ihmisten asumaan ja yrittämään houkuttelu Maaseudun palvelut palvelujen turvaaminen palvelut tulonlähteenä Yrittäjyyden muodot ja tavat yksityisyrittäjyys arvoon Elintarvikeketju mukaan lukien alkutuotanto arktinen tuotanto kuljetuskustannukset Keskittämispolitiikka maankäyttö lähidemokratia aluepolitiikka Maaseutumatkailu keskusten ulkopuolinen matkailutarjonta matkailupalvelut Teemu Hauhia Eija Harju Lea Konttinen Anne Ristioja Laura Jänis Samu Rötkönen Juha Kutuniva Heli Talvitie Hanna-Leena Talvensaari Sirpa Karjalainen Seija Argillander Niilo Markkanen Rauno Kuha Antti Hannukkala Einari Rautio Pirjo Riskilä Eija Raasakka Anna-Kaisa Teurajärvi

26 26 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: KYSYNNÄN MUUTOKSET MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Energian hinnanmuutokset ja saatavuus vaikuttavat varmasti kysyntään esim. lähimatkailuun Lähiruoan kysyntä tulee kasvamaan ja laatukriteerit kiristymään Lähimatkailu tulee kasvamaan lamat eivät vaikuta tähän niin paljon kuin kaukomatkailuun! MAHDOLLISUUDET Kysynnän muutokset palveluissa luovat mahdollisuuksia tuotteiden vientiin ( matkamuistot, tuliaiset..) Lähiruoan ja matkailun integrointi Hyvinvointi- ja seniorimatkojen kysyntä kasvaa Ekologisuuden hyödyntäminen markkinoinnissa Ympäristöystävällisyyden hyödyntäminen tuotteistamisessa Lisätään ja monipuolistetaan paikallisten tuotteiden tarjontaa tarjoaa myös osa-aikaisia työtilaisuuksia Tuotteet olisi hyvä saada ketjujen markkinointiin laajempi asiakaskunta Kokonaan uudenlaiset erikoistuotteet (lemmikkituotteet porosta/lampaasta)) Sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa eri kuluttajaryhmien huomiointi! toi mi RISKIT Lappi joutuu kilpailemaan osaajista esim. matkailu- ja matkailualalla mm. Ruotsin kanssa Maaseudun väen vähetessä on vaarana, ettei pystytä vastaamaan kysyntään Jakelukanavat puutteelliset - lähiruoan toimittaminen asiakkaalle ontuu Jatkuva rakennemuutos ei suosi pienimuotoisia jalostavia tiloja maataloustuet suosivat isoja tiloja! STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Elintarvikelainsäädäntö muutettava Aloitettava pienestä esim. ruokapiirit, joka voi mahdollistaa ympärivuotisen ja kannattavan tuottamisen Tarve kokeiluille: asia testattava, tehtävä laskelmat, kokeilut vaikka oppilaitoksissa Yhteistyön tiivistäminen mm. kuntien ja yrittäjien kesken esim. matkailussa

27 27 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: BIOENERGIA KOKEILUSTA KÄYTÄNTÖÖN MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Maa- ja metsätilojen pirstoutuminen ja kehittämättömyys Metsänomistajien vieraantuminen omien metsien hoidosta Lapissa 4 biokaasulaitosta vuonna 2020 Öljyn hinnan nousu puun energiakäyttö lisääntyy Turpeen energiakäyttö vähenee Metsänhoitoyhdistysten merkitys tulee vähenemään, jos lakiehdotus menee läpi Tekniikka kehittyy mutta mitä vauhtia? MAHDOLLISUUDET Bioenergian työllistävä vaikutus Kilpailu lisääntyy ja toiminnan laatu lisääntyy Liikennepolttoaineet: biodiesel ja biokaasu Käyttämätöntä peltoa on paljon Biojätteen energiakäytön mahdollisuudet liittyen esim. matkailukeskusten jätehuoltoon ja yritysten ekosertifiointiin. Volyymin oltava riittävä. Uuden teknologian mahdollisuudet: eri polttoaineita Lähilämpölaitosten lisääntyminen, monialayrittäjyys ja kylien elinvoimaisuuden lisääntyminen RISKIT Tukipolitiikan ailahtelevuus Bioraaka-aineen saatavuus heikkenee ja hinta nousee Pienpuun polton hiukkaspäästöt, kiristyvät normit Suojelualueiden määrän lisääntyminen? Pula osaavasta työvoimasta maa- ja metsätaloudessa Bioenergiaan liittyvän yrittäjyyden kausiluonteisuus Raaka-aineen saatavuus ja korjuukustannukset Metsäteollisuuden tulevaisuus? STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET 1 Raaka-aineen saatavuus kilpailukykyiseen hintaan Logistiikkaketjujen kehittäminen Yrittäjyyden lisääminen, investointien tukeminen Metsänomistajien aktivointi Osaavan työvoiman kouluttaminen 2 Lainsäädännön ja tukipolitiikan oltava pitkäjänteistä Investointien tukeminen Syöttötariffin rajan alentaminen Turpeen käytön rajoitteet, pienpuun hiukkaspäästöt Bioraakajätteen hyödyntämisen tukeminen Suojelualueiden määrä 3 Kokonaisvaltainen hyöty Jätteen energiakäytttö Lannan hajuhaittojen väheneminen Ravinnearvojen paraneminen Vihreä kortti eli imagoarvo matkailuyrityksille Lisää strategisia johtopäätöksiä seuraavassa diassa

28 28 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: MARKKINOINNIN KEHITTÄMINEN - Paikallisten tuotteiden ja kulttuurin markkinointi - Ihmisten houkuttelu: asumaan ja yrittämään RISKIT MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kilpailu kovenee, mm. SOME Markkinoinnin uudet tekniset välineet Kansainväliset kohderyhmät Kysynnän organisoituminen, mm. lähiruokapiirit Kulttuurin ja asuinpaikan markkinointi myös itselle Monipaikkaisuus ja haaveiden toteuttaminen lisääntyy Mielikuvista painotusta faktatietoon MAHDOLLISUUDET Monipaikkaisuuden resurssit kylille ja markkinointiin Kulttuurimaiseman kerroksellisuus Facebook-ryhmä markkinoinnin välineenä Tuote- ja palveluperheet sekä ketjut Havaitaan oman kulttuurin mahdollisuudet: Palvelut lisääntyvät Vuorovaikutus palvelujen tuottajien ja kuluttajien välillä lisääntyy Olemassa olevan kaavan joustamattomuus Tuotekehityksen pysähtyminen Lähiruoan toimitusongelmat Tuotteiden lyhyt elinkaari Negatiivisen kuvan vahvistuminen Heikot markkinointiviestintätaidot Mikroyrityksen viesti hukkuu nettiin STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Yritysten verkostoitumista tulee tukea myös julkisin varoin Kyläkoulujen keittiöt kesäksi yritysten käyttöön Kansallinen valvonta luonnontuotealalla tulee kohtuullistaa EU:n tasolle Yrittäjille konkreettisia työkaluja ja henkistä tukea pitkäjänteiseen kehittämiseen Julkiset palvelut ketterimmiksi jotta ne palvelevat yrittäjiä ja asukkaita Kyky reagoida nopeasti uusiin aloitteisiin - kannustaa omaehtoiseen kehittämiseen

29 29 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: MAASEUDUN PALVELUT MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Yrittäjäpalvelut: Siirtyvät nettiin, tulevat laajemmin maksullisiksi ja toteutetaan hankkeilla Toivomus on, että byrokratiaa olisi vähemmän Henkilökohtainen neuvonta vähenee Yrittäjäpalvelut erikoistuvat. Maksullisuuden lisääntyminen ja paikalliset riskirahastot? Hoito- ja hoiva ja hyvinvointipalvelut: Kysyntä kasvaa, palvelut keskittyvät ja yksityistäminen laajenee. Ylikansalliset yhtiöt tai vastapainona hajautettuja kyläpalveluja. Palveluseteli muokkautuu ja palvelutalot yleistyvät. Koulutuspalvelut: Perusaste keskittyy, mutta toisaalta kiinnostus kyläkouluihin lisääntyy Toinen aste keskittyy (pysyykö Lapissa?) Oppilaitosyhteistyö lisääntyy. Lisänä mm. verkko-opetus. Liikenne- ja tietoliikennepalvelut: Periferiasssa infra rapautuu, mutta kaivoksia ja jäämerta palveleva infra vahvistuu. Veden ja viemäröinnin määräykset tiukkenevat Energiateknologia kehittyy ja hajautetut energiamuodot lisääntyvät. Kaiken mahdollisen hyödyttäminen energiaksi paikan päällä. Turvallisuuspalvelut teknologistuvat ja Poliisi sekä palokunta siirtyvät kuntakeskuksiin Nuorten palvelut: nettipalveluiden lisääntyminen ja entistä enemmän vapaaehtoistoimintaa Kulttuuripalvelut

30 30 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: MAASEUDUN PALVELUT MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Muutostekijöiden kehitys kts. edellinen dia MAHDOLLISUUDET Yrittäjäpohjaiset metsänhoitopalvelut metsänhoitoyhdistysten toimialalle Suunnattua koulutusta: metsä/bioenergia, kaivos, luonnontuoteala Hajautetut ratkaisut ovat mahdollisuuksia maaseudulle: maanomistajat hyötyjiksi Pienmittakaavassa palv.talot kylätaloihin: mummokommuunit Eläkeikä nousee, työnteko hidastuu iäkkäiden palvelu osaaikaeläkkeellä Moniosaajat: kylätalkkarit 3-sektorin rooli mm. kylä-vpk Ylikansallistuminen: pienten on lyöttäydyttävä yhteen. Kilpailutusosaamisen resurssien tarkistaminen kunnissa Oman rahoituksen osuuden vähentyminen yritysten yhteishankkeissa Rakennuslupiin helpotuksia: enemmän valtaa kunnille uusia asukkaita, koulut palvelut säilyy RISKIT Koulutuksen keskittyminen vie asukkaat muualle Verkkoon siirtyminen tekee haavoittuvaiseksi Viemäverkostojen kunto on iso ympäristöriski Hajautettu malli: mistä tulee hoitajat? Turvallisuuden teknologisoitumien lisää eristäytymistä Turvattomuus lisääntyy Riskinä nuorten syrjäytyminen ja hypernuoret Ylikansalliset uhkat pienille yrityksille Teiden talvikunnossapito rapautuu Kodinturvajoukot? STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Yrittäjyysvaikusten ja paikallistalousvaikutusten arviointi Suunnattua monitoimijuuskoulutusta: metsäbioenergia/kaivos/ hoiva/hyvinvointiala Oppilaitosyhteistyö, verkko-opetus ja koulutuksen yhteistyö elinkeinoelämän kanssa säilyttää koulutusta Yritystoimintaan pilotointimahdollisuuksia: Pop up rahoitusta ja development-setelit kehittämistarpeisiin Yhteiskunnallisen yrittäjyyden ymmärtäminen ja tukimuodot Energian ja hoivapalveluiden hajautetut ratkaisut Mobiilipohjaiset palvelut opastamisessa: reitit ja palvelut Kaivosyhtiöt rahoittamaan paikallisia kehittämissäätiöitä: perusinfra, pienten yritysten riskirahoitus ja stat up-rahoitus Nuoret mukaan kehittämistyöhön: ajatuksia, osallisuutta

31 31 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: YRITTÄJYYDEN MUODOT JA TAVAT MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Yritysten (etenkin palveluntuottajien) tulonmuodostus muuttuu: Tuotot saadaan useammista eri lähteistä, useammanlaisia tuotteita/palveluja ja maksajina myös kunnat ja valtio. Lupapolitiikka ja hallinnolliset toimenpiteet helpottuvat Aitojen luontoelämysten (revontulet, hiljaisuus, lumi jne.) merkitys tuotteina lisääntyy matkailutuotteena. Matkailun painopiste siirtyy massamatkailusta yksilöllisempiin ja pienryhminä toteutettuun rauhoittumis- ja kokemuslomailuun. Majoitus- ja matkailupalvelujen oheistoiminta lisääntyy. Suurten matkailukeskusten lisäksi Lappiin pieniä, kokonaisvaltaiseen palveluun perustuvia matkailupalvelukeskittymiä. Peruspalvelujen kohdalta keskittyminen jatkuu MAHDOLLISUUDET Lähellä tuotettujen elintarvikkeiden ja keruutuotteiden markkinat kasvavat ja mahdollistavat uusien yrittäjien alalle tulon sekä jo toimivien yritysten laajentumisen. Osuuskunnat voivat toimia yrityshautomoina, yritystoimintaan ohjaavana välivaiheena. Osuuskunta ei ole itseisarvo, se on nähtävä välineenä jonka avulla luodaan yrityksiä. Hyvinvointimatkailutuotteita aasialaisille (esim. potilasmatkailu, japanilaiset eläkeläiset) RISKIT Kansainväliset markkinat: Keski-Eurooppa, Aasia Lappilaisten tuotteiden brändääminen luksustuotteiksi. Tuotettava pieniä sarjoja/määriä hyvällä katteella. Volyymituotanto on epätodennäköinen vaihtoehto Asiakassegmentointi matkailupalvelujen osalta puutteellista; keskityttävä tuottavimpiin asiakasryhmiin Lainsäädäntö rajoittaa elintarvikealan pientuotantoa ja jatkojalostamista (myös kosmetiikka-ala) Suuruuden ekonomia: markkinoilla on tarve välittäjäorganisaatioille, jotka toimivat isojen ostajien ja pientuottajien välissä parantaen kilpailumahdollisuuksia. Isojen hankintarenkaiden käyttö heikentää pienten tuottajien ja palvelutarjoajien kilpailutilannetta. Välittäjäorganisaatiot voisivat yhdistellä pieniä tarjontaeriä isommiksi kokonaisuuksiksi. STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Lainsäädäntömenettelyn osaksi tulisi ottaa laaja vaikutusten arviointimenettely. Osuuskunnat voivat toimia yrityshautomoina, yritystoimintaan ohjaavana välivaiheena. Osuuskunta ei ole itseisarvo, se on nähtävä välineenä jonka avulla luodaan yrityksiä.

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010 TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy

Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

MUUTOSAJURIEN RYHMÄTYÖT, ryhmä 2

MUUTOSAJURIEN RYHMÄTYÖT, ryhmä 2 MUUTOSAJURIEN RYHMÄTYÖT, ryhmä 2 Minkä valitset tärkeimmäksi muutosajuriksi, miksi ja mikä on ennakoitu muutosvaikutus vuoteen 2040 mennessä? Ryhmä I - Talouskasvun hiipuminen? (luonnonvarojen kestokyky

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu Paula Laine

Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu Paula Laine Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu 27.5.2010 Paula Laine Agenda Sitran Maamerkit ohjelma (Maaseudun merkitykset) - Maamerkit ohjelman näkökulmat ja toiminnan painopisteet - Keinovalikoima

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Sodankylä Esitys aluekehityspäivillä Ylläs Saagassa

Sodankylä Esitys aluekehityspäivillä Ylläs Saagassa Sodankylä Esitys aluekehityspäivillä 8.9.2014 Ylläs Saagassa Case Sodankylä: Työtä ja arvonlisäystä Biotaloudesta Jukka Lokka, kehittämisjohtaja Sodankylä Arvioita kokonaispotentiaalista: Energia: Vaasan

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Tervetuloa Aamukahville!

Tervetuloa Aamukahville! Tervetuloa Aamukahville! Yhteistyö 21.9.2015 Eija Harju Yhteistyö = Elinkeinojen kehittäminen Kyse uudesta tavasta toimia Toimenpide yhteistyö - Lisätään yrittäjien tietämystä ja valmiuksia yhteistyöhön

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011 Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yleistä työpajasta KMO:n Biotaloustyöpaja pidettiin 5.5.2011 Hotel Arthurissa Osallistujia oli 46

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Metsäpolitiikka arvioitavana

Metsäpolitiikka arvioitavana Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIA

HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2017-2020 Pienkuntaseminaari Rovaniemi 3.4.2017 Tytti Määttä, pj, Harvaan asutun maaseudun (HAMA) verkosto, Vaalan kunnanjohtaja, Pienten kuntien neuvottelukunnan

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke (LT-INNO) Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Arctic Smart Rural Community. Lapin maaseudun tryffelit

Arctic Smart Rural Community. Lapin maaseudun tryffelit Arctic Smart Rural Community 4.4.2017 Lapin maaseudun tryffelit Mitä maaseudulla tapahtuu? 4.4.2017 Muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin voimistuu Ihmiset seuraavat rahaa Elintarvikkeita, energiaa, työtä

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot