ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA"

Transkriptio

1 ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAHALLITUS ON HYVÄKSYNYT ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma on hyväksytty Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustossa

2 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma Julkaisu A:32 ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN x Suunnittelu ja taitto: I-print plus Painopaikka: I-print Oy Painosmäärä: kpl Seinäjoki 2010 Maakuntaohjelman ympäristöselostus Julkaisu A:33 ISBN (verkkojulkaisu) ISSN x Suunnittelu ja taitto: I-print plus Seinäjoki

3 ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAHALLITUS ON HYVÄKSYNYT ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA ON HYVÄKSYTTY ETELÄ-POHJANMAAN LIITON MAAKUNTAVALTUUSTOSSA

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 5 TIIVISTELMÄ 7 ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN KÄRKIHANKKEET 8 1. MAAKUNTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Ohjelman tehtävä ja valmisteluprosessi Etelä-Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät Alueelliset kehittämistarpeet EU-ohjelmien ja erityisohjelmien painotukset Maakuntaohjelman tavoitteet MAAKUNNAN KEHITTÄMISTOIMET Toimintalinja 1: HYVINVOIVA JA OSAAVA ETELÄPOHJALAINEN Toimintalinja 2: KILPAILUKYKYINEN JA INNOVATIIVINEN ELINKEINOELÄMÄ Toimintalinja 3: KEHITTYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Rahoituskehys vuosille Tiivistelmä ympäristöselostuksesta 47 4

5 ESIPUHE Eteläpohjalaisilla on tahtoa ja tekemisen meininkiä. Kehitysmyönteinen asenne on heijastunut myös maakuntaohjelman valmisteluun ja sisältöihin. Maakuntaohjelmalla on tärkeä merkitys maakuntatason yhteis- ja kehittämistyössä. On tärkeää tunnistaa maakunnan keskeiset ongelmakohdat, puutteet, haasteet ja vahvuudet, joiden pohjalta rakennetaan elinvoimaista maakuntaa. Tämä on pyritty varmistamaan ohjelman avoimella, vuorovaikutteisella ja laaja-alaisella valmistelulla. Etelä-Pohjanmaan maakunnan kehittämisessä on tilaa kaikille toimijoille. Maakuntaohjelmassa pyritään hahmottamaan alueen sisäistä työnjakoa, kehittämisvastuita sekä maakunnan moninaisia yhteistyöverkostoja. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma on maakunnan kehittämistahdon ilmaus, ja se ilmentää maakunnan poliittista kantaa lähivuosien kehityksen tavoitteista. Tämä maakuntaohjelma on valmisteltu poikkeuksellisen huonossa taloudellisessa tilanteessa, mikä on osin heijastunut ohjelman painopisteiden valintaan. Työllisyystilanteen paraneminen, yritysten uudistumiskyky uusine kasvun aloineen sekä kasvuyrittäjyys ovat ohjelman keskeisiä painopisteitä. Maakuntaohjelmakaudella on erityisen tärkeää panostaa alueen ykkösklusterin eli ruokamaakunnan vahvistamiseen sekä Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortion kehittämiseen. Lisäksi on parannettava koulutuksen työelämävastaavuutta, energia- ja ympäristöaloihin liittyvää yritystoimintaa, maakunnan liikenneverkkoja sekä Etelä-Pohjanmaan valtakunnallista ja kansainvälistä näkyvyyttä. Ohjelmassa painotetaan aikaisempaa enemmän yksilönäkökulmaa ja hyvinvoinnin merkitystä. Maakuntaohjelma prosessina on onnistunut ja synnyttänyt maakunnassa vahvan tahtotilan tulevaisuudesta. Jatkossa on keskeistä huolehtia siitä, että toimijat maakunnassa toteuttavat ohjelman tavoitteita. Ohjelman toimenpiteet ovat mahdollistavia ja antavat siten herätteitä maakunnan toimijoille kehittää ja ideoida innovatiivisilla, uusilla tavoilla Etelä-Pohjanmaata. Kiitämme kaikkia maakuntaohjelmatyöhön osallistuneita ja toivomme menestyksekästä työskentelyä Etelä- Pohjanmaan parhaaksi. Tämän ohjelman pohjalta voimme yhteistyössä toteuttaa maakuntasuunnitelman visiota Etelä-Pohjanmaa on hyvinvointia edistävä, kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyys- ja kulttuurimaakunta. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma on hyväksytty Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustossa Etelä-Pohjanmaan liitto Markus Aaltonen Tapio Liinamaa Asko Peltola Maakuntavaltuuston Maakuntahallituksen Maakuntajohtaja puheenjohtaja puheenjohtaja 5

6 TIIVISTELMÄ

7 2 TIIVISTELMÄ Toimintalinja 1: HYVINVOIVA JA OSAAVA ETELÄPOHJALAINEN Tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet: 1. Tavoite: Koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden lisääminen Korkeakoulupalvelujen saatavuuden ja kehityksen turvaaminen Tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja yritystoiminta -innovaatioketjun tiivistäminen Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön kehittäminen Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen ja uusien toimintamuotojen kehittäminen 2. Tavoite: Työllisyyden edistäminen Yrittäjävalmiuksien ja työelämätaitojen vahvistaminen Osaavan työvoiman turvaaminen Välityömarkkinoiden kehittäminen 3. Tavoite: Kansalaisten toimintakyvyn ja osallisuuden lisääminen Peruspalvelujen vahvistaminen Kansalaisten osallistumisedellytysten ja yhteisöllisyyden tukeminen Toimintakyvyn ja terveyden ylläpito ja vahvistaminen 4. Tavoite: Etelä-Pohjanmaan vetovoiman ja viihtyisyyden lisääminen Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden sekä vapaa-ajan palveluiden kehittäminen Virikkeisen toimintaympäristön, palvelujen ja tapahtumien kansainvälisyyden kehittäminen Etelä-Pohjanmaan näkyvyyden ja aluemarkkinoinnin lisääminen Toimintalinja 2: KILPAILUKYKYINEN JA INNOVATIIVINEN ELINKEINOELÄMÄ Tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet: 1. Tavoite: Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Liiketoimintaosaamisen kehittäminen Pk-yritysten kansainvälistämisen edistäminen Omistajan- ja sukupolvenvaihdosten palveluprosessien kehittäminen 2. Tavoite: Maan johtavan elintarvikeklusterin kehittäminen Elintarvikealan kehitystoiminta ja elintarvikealan toimintaedellytysten turvaaminen Kotimaisen raaka-aineen käytön turvaaminen elintarviketeollisuudessa Ruokamaakunnan markkinoinnin kehittäminen Pellolta pöytään -ketjun vahvistaminen Maatilojen välisen yhteistyön edistäminen 3. Tavoite: Toimivien teknologiateollisuuden verkostojen rakentaminen Teknologiateollisuuden innovaatioympäristöjen ja osaamiskeskittymien vahvistaminen Teknologiateollisuuden liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen Energia- ja ympäristöalaa palvelevan kone- ja laiteteknologian kehittäminen 4. Tavoite: Rakentamisen ja asumisen osaaminen maakunnan kilpailuvaltiksi Rakentamisen ja asumisen toimialojen kehittäminen Asiakaslähtöinen tuote- ja rakennussuunnittelu Uusien tuotteiden kehittäminen Energia-asioihin liittyvien uudenlaisten rakentamisratkaisujen kehittäminen Muotoiluosaamisen tason nostaminen 5. Tavoite: Palvelujen ja elämysten kehittäminen kannattavaksi yritystoiminnaksi Julkisiin ja yksityisiin palveluihin liittyvien uudenlaisten toimintamallien kehittäminen Luovien alojen yritysten liiketoiminnan vahvistaminen Matkailupalvelujen tuotteistaminen ja teemoittaminen 7

8 Toimintalinja 3: KEHITTYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet: 1. Tavoite: Asumisen ja elinkeinoelämän yhteysverkkojen palvelukyvyn kehittäminen Vt 19:n kehittäminen Tieinfrastruktuurin kehittäminen ja logistiikkakeskuksen perustaminen Maakunnallisen avoimen laajakaistaverkon kehittäminen Tampere Seinäjoki Oulu-välin kaksoisraiteistus sekä Haapamäen, Suupohjan ja Vaasan ratojen kehittäminen Joukko- ja palveluliikenteen toimintamallien kehittäminen Lentoliikenteen kehittäminen 2. Tavoite: Monimuotoisen ja puhtaan elinympäristön turvaaminen Maakunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen Vesistökuormituksen vähentäminen ja tulvariskien hallinta Luonnon, kulttuuriympäristöjen sekä rakennusperinnön hoito ja suojelu 3. Tavoite: Energiatuotannon omavaraisuusasteen nostaminen Uusiutuvien energialähteiden tuotanto sekä siihen liittyvä tutkimus, neuvonta ja koulutus Maakunnan turvetuotannolle soveltuvien ja suojelun arvoisten soiden kartoitus 4. Tavoite: Maakunnan yhteistyöverkostojen vahvistaminen Maakunnan sisäisen yhteistyön avartaminen Maakuntien yhteistoiminta-alueen käynnistäminen Voimauttava Länsi-Suomi- ja metropolialueyhteistyö Kansainvälisen yhteistyön lisääminen ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN KÄRKIHANKKEET Suuri osa maakuntaohjelman keskeisistä kehittämiskohteista mainitaan toimenpidetasolla, joiden kehittäminen tapahtuu ilman hankkeistusta. Alla olevaan listaan on koottu sellaisia maakunnan kärkiasioita, joiden rahoituksesta pääosa haetaan suoraan ministeriöistä. 1. Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortio Yliopistokeskuksen ja Epanet-verkoston rahoituspohjan varmistaminen. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen. Alueellisen pääoman täydentäjänä Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutuksen kehittämisrahastoon (korkeakoulusäätiö) tarvitaan valtion panostusta 1,2 milj. euroa / vuosi (OKM). 2. Maakunnan kehittämisrahan tasokorotus Osaamiskeskusohjelmien (elintarvike ja älytekniikka) jatkuvuuden turvaaminen. Lukuisia maakuntaohjelman toimenpiteitä hankkeistetaan ohjelmiin sitomattomalla maakunnan kehittämisrahalla, jonka tasoa tulee merkittävästi nostaa. Sitomatonta ja osaamiskeskusohjelmille varattua maakunnan kehittämisrahaa tarvitaan yhteensä vähintään 2 milj. euroa / vuosi (TEM). 3. Liikenneyhteyksien ensisijaiset hankkeet Vt 19: Seinäjoen itäinen ohikulkutie, kustannusarvio n. 60 milj. euroa (LVM). Vt 19: Seinäjoki Lapua-välin ohituskaistaparit, kustannusarvio n. 15 milj. euroa (LVM). Jalasjärven risteysjärjestelyt (vt 19 / vt 3), kustannusarvio n. 15 milj. euroa (LVM). Vt:n 18 (Vaasa Seinäjoki Jyväskylä) ja vt:n 3 (Ilmajoki Kurikka Jalasjärvi) palvelutason kehittäminen valtatietasoa vastaavaksi (LVM). Kt:n 63, kt:n 67, kt:n 68 ja kt:n 44 palvelutason ja liikenneturvallisuuden parantaminen (LVM). Ratainvestointien jatkorahoitukset: Pääradan (Tampere Seinäjoki Oulu) palvelutason parantaminen ja 2-raideosuuksien rakentaminen, kustannusarvio n. 90 milj. euroa / vuosi (LVM). 4. Bioetanolitehdasinvestointi Bioetanolitehdasinvestoinnin edistäminen vuonna 2010 käynnistyneen bioetanoliselvityksen perusteella (TEM). Selvityksessä kartoitetaan investointihalukkuutta ja erilaisia toteuttamismalleja investoinnille. 5. Etelä-Pohjanmaan monitoimiareena Urheilun ja yleisötapahtumien järjestämiseen soveltuva areena, jonka kustannusarvio 12 milj. euroa ja ministeriöiltä haettava rahoitusosuus 6 milj. euroa (TEM ja OKM). 8

9 1. MAAKUNTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 9

10 1. MAAKUNTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Ohjelman tehtävä ja valmisteluprosessi Maakuntaohjelman tehtävä Maakuntaohjelma on neljän vuoden eli kunnallisvaltuustojen toimikauden mittainen toimintasuunnitelma, joka toteuttaa maakuntasuunnitelma 2030:n linjauksia. Maakuntaohjelma on maakunnan kehittämistahdon ilmaus. Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja toimenpiteet sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Ohjelmassa otetaan huomioon valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet ja muut kansalliset linjaukset. Ohjelmassa sovitetaan yhteen maakunnassa toteutettavat kansalliset sekä EU:n rahoittamat ohjelmat. Maakuntaohjelma on pohjana vuosittain tehtävälle toteuttamissuunnitelmalle, joka sisältää ehdotuksen maakunta- ohjelman ja erityisohjelmien (=osaamiskeskusohjelmat, koheesio- ja kilpailukykyohjelmat) toteuttamisen kannalta keskeisiksi hankkeiksi ja toimenpiteiksi sekä arvion niiden rahoittamisesta. Viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluekehitykseen sekä huolehtia, ettei toimenpiteillä vaikeuteta niiden toteuttamista. Maakuntasuunnitelman 2030 vision mukaan Etelä-Pohjanmaa on hyvinvointia edistävä, kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyys- ja kulttuurimaakunta. Maakuntaohjelmassa määritellään toimenpiteet ja työnjako vision toteuttamiseksi sekä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät teemat. Maakuntaohjelmassa kiteytyvät Etelä-Pohjanmaan toimijoiden yhteiset lähivuosien tavoitteet. VN (TEM) MAAKUNTASUUNNITELMA Visio tavoiteltava kehitys Kehittämislinjaukset ja -strategia Tavoitetilan vaatima aluerakenne VN (YM) Valtakunnallinen tavoitepäätös alueiden kehittämiseksi MAAKUNTA- OHJELMA Kehittämistoimenpiteet MAAKUNTA- KAAVA Alueiden käyttö Valtakunnalliset suuntaviivat alueiden käytölle TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntaohjelman valmisteluprosessi Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030:tä ja maakuntaohjelma :ää valmisteltiin osin samanaikaisesti ja näiden asiakirjojen valmistelun tueksi perustettiin yhteinen ohjausryhmä. Suunnitteluasiakirjojen samanaikainen valmisteluaikataulu on johtanut asiakirjojen luontevaan linkitykseen, ja näin ollen maakuntasuunnitelman linjaukset ovat vahvasti ohjanneet maakuntaohjelman painotusten valintaa. Alueellisia koheesio- ja kilpailukykyohjelmia (KOKO) valmisteltiin Etelä-Pohjanmaalla kolmella alueella: Etelä-Pohjanmaan Järvialueella, Seinäjoen seudulla ja Suupohjassa. Ohjelma-asiakirjoista käytiin yhteen sovittavia neuvotteluja maakunnan liiton kanssa. Maakunnan alueella toteutettavat KOKO-ohjelmat ovat linjassa maakuntaohjelman tavoitteiden kanssa. Kesällä 2009 Etelä-Pohjanmaan liitossa tehtiin selvitys siitä, miten taloudellisten muutosten ja taantuman arvioidaan vaikuttavan Etelä-Pohjanmaan kunnalliskenttään ja erityisesti kuntien kehittämistoimintaan lähivuosien aikana. Selvitystä varten haastateltiin Etelä-Pohjanmaan maakunnan kaikkia 19 kaupungin- ja kunnanjohtajaa. Selvityksen tuloksia on hyödynnetty maakuntaohjelman valmistelutyössä. 10

11 Maakuntaohjelman laadintaan ovat vaikuttaneet myös edellisen maakuntaohjelman arvioinnin tulokset, toimintaympäristöanalyysi ja arvovalinnat. Net Effect Oy on arvioinut Länsi-Suomen allianssin WFA-alueella viiden maakunnan maakuntaohjelmat vuonna Syyskuussa 2009 järjestettiin edellisen maakuntaohjelman arviointi- ja nykyisen ohjelman valmistelutilaisuus, jossa konkretisoitiin maakuntasuunnitelman tavoitteita. Työpajan ajatuksia työstettiin eteenpäin loka marraskuussa 2009 viidessä työryhmässä, jotka kukin kokoontuivat kaksi kertaa pohtimaan teemansa kannalta nykytilan puutteita ja ongelmakohtia, tulevaisuuden haasteita, Etelä-Pohjanmaan vahvuuksia sekä toimenpiteitä Etelä-Pohjanmaan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Työryhmät olivat seuraavat: 1) yritystoiminnan edistäminen, 2) osaamisen vahvistaminen, 3) viihtyisyys ja vetovoimatekijät, 4) hyvinvoinnin edistäminen ja julkiset hyvinvointipalvelut sekä 5) infrastruktuurin kehittäminen. Työryhmiin kuului noin 100 henkilöä. Marraskuussa 2009 järjestettiin maakuntahallitukselle, maakunnan yhteistyöryhmälle ja maakuntaohjelman ohjausryhmälle strategiatilaisuus, jossa linjattiin ohjelman laadinnan painopisteitä. Maakuntahallitus, MYR, kulttuurilautakunta, ennakointiryhmä ja pk-neuvottelukunta ovat myös evästäneet kokouksissaan maakuntaohjelman valmistelua. Seutukierros käytiin tammi helmikuussa Ohjelma oli nähtävillä ja lausunnoilla helmi maaliskuussa Maakuntaohjelman valmistelusta on tiedotettu lehdissä, internetissä ja Etelä-Pohjanmaan liiton omissa verkostoissa. Maakuntaohjelman arviointitulosten mukaan erityisesti nuoret tulisi saada tiiviimmin mukaan ohjelman valmisteluun. Nyt valmistelussa on kiinnitetty huomiota laajempaan osallistujajoukkoon, mistä on esimerkkinä Etelä- Pohjanmaan maakuntaohjelmasivusto Facebookissa. Tällä sivustolla on julkaistu viikoittain vaihtuvaan teemaan liittyviä kysymyksiä ja informoitu laajaa yleisöä valmisteluvaiheista. Maakuntaohjelman valmisteluaineisto on ollut myös Etelä- Pohjanmaan liiton verkkosivuilla ja saatavilla paperiversiona Etelä-Pohjanmaan liitosta. Maakuntaohjelma kuuluu SOVA (suunnitelmien- ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi) -lainsäädännön piiriin, jonka mukaan ohjelman ympäristövaikutukset tulee arvioida riittävässä määrin valmistelun kuluessa. Laki edellyttää, että ympäristöarviointia tehdessä on kuultava muita viranomaisia ja yleisöä sekä laadittava ympäristöselostus. Ympäristövaikutusten arvioinnissa ja ympäristöselostuksen laadinnassa käytettiin hyväksi Etelä-Pohjanmaan YVA-ryhmän asiantuntemusta. Tässä asiakirjassa esitetään tiivistelmä ympäristöselostuksesta kappaleessa 3.2. (s. 47) Etelä-Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät Maatilayritysten lkm 2007 Teollisuustoimipaikkojen lkm 2007 Valm. rakennukset 2008* Maapinta-ala 2009, km2 Asuntotuotanto 2008* Henkilöautot 2008 Yli 65-vuotiaat 2008 Teollisuustoim. henkilöstö 2007 Toimipaikkojen lkm vuotiaat 2008 Alle 7-vuotiaat 2008 Väkiluku 2007 Väkiluku vuotiaat 2008 Työlliset 2007 Työvoima 2007 Työttömät, maalisk Teollisuustuot. bruttoarvo 2007 Poliisin tietoon tulleet rikokset 2008 Kuntien välinen lähtömuutto 2008 Rikoslakirikokset 2008 Teollisuustuot. jalostusarvo 2007 Majoitus- ja ravitsemistoimip Aluetilinpidon arvonlisäys bruttoperushint. 2007* Kuntien välinen tulomuutto 2008 Pitkäaikaistyöttömät, maalisk Teollisuustoim. vienti 2007 Ulkomaalaiset 2008 Ruotsinkieliset 2008 * ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö Etelä-Pohjanmaan profiili Osuus koko maasta (%) 11

12 Väestö ja muuttoliike Etelä-Pohjanmaan väestönmuutokset , henkeä Tilastokeskus, väestötilastot Kokonaismuutos Luonnollinen väestönlisäys Kokonaisnettomuutto Väestöllinen huoltosuhde alueittain (31.12), % 140 Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste Etelä-Pohjanmaa, kunnat, min Koko maa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa, kunnat, max

13 Nykytila: Etelä-Pohjanmaan väkiluku oli vuoden 2009 lopulla henkeä. Vuosina väkiluku on kasvanut eniten Seinäjoella (6 652 henkeä) ja Lapualla (128 henkeä). Samana aikana väestön määrä on laskenut eniten Kauhavalla, Alajärvellä ja Kurikassa, joissa kussakin väkiluku on vähentynyt yli tuhat henkeä. Väestönkasvu on ollut nopeinta Seinäjoella (13 %), ja väestö on vähentynyt nopeimmin Lappajärvellä ( 15 %) ja Karijoella ( 15 %). Vuonna 2009 maakunnan väkiluku aleni 13 henkeä. Etelä- Pohjanmaan väestö on sijoittunut melko tasaisesti eri puolille maakuntaa. Maakunnan väestön vähentyminen aiheutuu muualle Suomeen opiskelemaan siirtyvien muuttoliikkeestä, sillä vuosina maassamuutto oli tappiollista pelkästään vuotiaiden ikäryhmässä, mutta muissa ikäryhmissä voitollista. Suurimmat muuttotappiot aiheutuivat muutosta, joka suuntautui niihin seutukuntiin, joissa on suuria oppilaitoksia. Ulkomaalaisten osuus väestöstä oli Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2008 lopulla 0,8 prosenttia, kun koko maassa osuus oli noin kolminkertainen. Ulkomaalaisen väestön osuus Etelä- Pohjanmaalla oli maakuntien pienin. Etelä-Pohjanmaan kuntien vuotiaiden väestönmuutos (31.12.), % Koko maa -1,4 Etelä-Pohjanmaa -5,0-16,5 11,1-11,0-9,1-9, ,6 TEUVA -10,7 KARI- JOKI -9,5 KURIKKA -11,3 KAUHAJOKI -7,7 ILMAJOKI -1,7 KAUHAVA -9,1 LAPUA -3,4 SEINÄJOKI -2,6 JALASJÄRVI -10,3 EVIJÄRVI -11,2 LAPPAJÄRVI -16,1 VIMPELI -9,0 KUORTANE -9,4 ALAVUS -8,5 ALAJÄRVI -11,5 TÖYSÄ -3,1 SOINI -11,4 ÄHTÄRI -12,0 ISOJOKI -11,0 Lähde: Tilastokeskus. Väestöennuste Kehitysnäkymät: Tilastokeskuksen syyskuussa 2009 julkaistussa väestöennusteessa arvioidaan, että Etelä-Pohjanmaan väkiluku olisi vuoden 2030 lopulla henkeä. Maakunnan väestö kasvaisi vuosina noin henkeä eli kolme prosenttia. Väestönkasvun taustalla on väestön eliniän pidentyminen. Lähivuosien merkittävin muutos väestökehityksessä on se, että työikäisen väestön määrä alkaa ensi kertaa vähentyä. Työikäisten määrän lasku olisi väestöennusteen mukaan suurinta lähivuosina, mutta jatkuu tämän jälkeenkin. 13

14 Hyvinvointi Nykytila: Hyvinvointia kartoittavan tutkimuksen mukaan (Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2009) hyvinvointiongelmista suurimmiksi vuonna 2009 nähtiin päihteiden käyttö, työttömyys, alhainen tulotaso ja yksinäisyys. Yhtäältä vaikeimpia ongelmia liitettiin taloudelliseen toimeentuloon, huono-osaisuuteen sekä sosiaaliseen syrjäytymiseen kytkeytyviin päihde- ja mielenterveysongelmiin. Vähiten ongelmia liitettiin asumiseen, elinympäristöön ja ihmisten harrastusmahdollisuuksiin. Tutkimustulosten perusteella Etelä-Pohjanmaalla vaikeimmin hankittaviksi palveluiksi arvioitiin joukkoliikenne- ja korkeaasteen koulutuspalvelut. Erityisesti joukkoliikennepalvelujen saatavuus on merkittävä tekijä, sillä niiden toimimattomuus osaltaan vaikeuttaa muiden palvelujen saavutettavuutta. Tuloksella on samalla selkeä ekologinen ulottuvuus, sillä joukkoliikennettä suosimalla voidaan vähentää liikenteen ympäristöhaittoja. Helpoimmin hankittavissa oleviksi palveluiksi arvioitiin päivittäistavarakauppapalvelut, perusasteen opetuspalvelut sekä kirjasto- ja pankkipalvelut. Etelä-Pohjanmaan väestön terveydentila jää alle maan keskitason, kun mittarina käytetään Kelan ikävakioitua sairastavuusindeksiä. Sairastavuusindeksissä otetaan huomioon väestön kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Vuonna 2008 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ikävakioitu sairastavuusindeksi oli 107,8 (koko maan indeksi 100), ja indeksi parani hieman edellisvuodesta. Vuosien aikana indeksi on ollut matalin joko Seinäjoella, Ilmajoella tai Teuvalla. Korkein indeksin taso on tänä aikana ollut Evijärvellä ja Soinissa, joissa se on jokaisena vuonna ollut vähintään 115. Kehitysnäkymät: Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri tutkimustulosten mukaan kolmasosa vastaajista arvioi väestön hyvinvoinnin heikkenevän seuraavien neljän vuoden aikana. Erityisesti velkaongelmien, päihteiden käytön, psyykkisten pitkäaikaissairauksien sekä yksinäisyyden uskotaan pahenevan lähivuosina. Etelä-Pohjanmaa: Miten arvioitte seuraavien ongelmien muuttuvan toimialueellanne seuraavien neljän vuoden aikana? Osuus kysymykseen vastanneista 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Velkaongelmat Päihteiden käyttö Psyykkiset pitkäaikaissairaudet Yksinäisyys Alhainen tulotaso Fyysiset pitkäaikaissairaudet Työttömyys Omaisuusrikokset Väkivallan uhka kodin ulkopuolella Väkivallan uhka kotona Yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys Elinympäristön pilaantuminen Onnettomuudet ja tapaturmat Puutteelliset harrastusmahdollisuudet Elinympäristön epäviihtyisyys Liikenneturvallisuuteen liittyvät ongelmat Asunnottomuus Ahtaasti asuminen Liikkumisen esteet Asuntojen puutteellinen varustelu Lähde: Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2009-tutkimus. 1 (ongelma vaikeutuu) 2 (tilanne säilyy ennallaan) 3 (ongelma helpottuu) 14

15 Joukkoliikennepalvelujen, poliisin ja pelastustoimen palvelujen sekä työ- ja elinkeinohallinnon ja verohallinnon palvelujen hankkimisen helppouden arvioitiin heikentyvän lähivuosina. Lähipalvelujen, kuten huoltoasema-, päivähoito- ja perusasteen opetuspalvelujen osalta noin puolet vastaajista arvioi tilanteen pysyvän ennallaan. Myönteisimmin suhtaudutaan päivittäistavarakauppapalvelujen hankkimisen muuttumiseen, sillä puolet vastaajista arvioi palvelujen hankkimisen helpottuvan lähivuosina. Osaaminen ja innovaatiojärjestelmä Nykytila: Etelä-Pohjanmaan väestön koulutustaso nousee tasaisesti nuorten ikäluokkien kouluttautumisen myötä, mutta tutkintoja suorittaneiden väestöosuus on edelleen maan pienimpiä. Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on valtakunnan tasoa suurempi alle 55-vuotiaiden ikäryhmissä ja pienempi yli 55-vuotiaiden keskuudessa. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneita naisia on enemmän kuin miehiä. Korkea-asteen tutkintoja suorittanut väestö ikäryhmittäin Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa , % ikäryhmästä Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne Etelä-Pohjanmaa Koko maa Kaikki ikäluokat Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneita oli Etelä-Pohjanmaalla 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vuoden 2008 lopulla 61,9 prosenttia, kun valtakunnallinen osuus oli 65,5 prosenttia. Tutkintoja suorittaneiden väestöosuus oli suurin Seinäjoella (69,9 %) ja Ilmajoella (63,8 %) ja matalin Isojoella (48,0 %) sekä Soinissa (48,9 %). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on Etelä-Pohjanmaalla pieni, kun sitä verrataan valtakunnan tasoon. Vuoden 2008 lopussa 15 vuotta täyttäneistä maakunnan asukkaista oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 21,3 prosenttia, kun koko maassa osuus oli 26,9 prosenttia. Tutkimus- ja kehitysmenot olivat vuonna 2008 maakuntiemme pienimpien joukossa: euromääräinen summa oli 30,4 miljoonaa. Kehitysnäkymät: Väestön koulutustason nousu jatkuu, mutta työmarkkinoille ja koulutukseen tulevien nuorten ikäluokkien koko pienentyy ja työelämästä eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa suuremmaksi kuin on työmarkkinoille tulevien määrä. Aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa, ja myös nuorisoasteen koulutuksen järjestämisen tapoja joudutaan arvioimaan uudelleen. Myös eri tyyppisten koulutusmuotojen merkitys muuttuu: erityisesti oppisopimuskoulutuksen sekä ammattitutkintojen, erikoisammattitutkintojen ja ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen merkitys lisääntyy, kun ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukioon hakeutuvien nuorten ikäluokat ovat aiempaa pienempiä. 15

16 16 18-vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan määrän muutos alueittain , % Koko maa -9,8 Etelä-Pohjanmaa -13,4-32,0-26,1-26,0-16,0-15,9-12,0-11,9-3,4 TEUVA -26,0 KARI- JOKI -9,5 KURIKKA -16,6 KAUHAJOKI -12,9 ILMAJOKI -10,8 KAUHAVA -18,7 LAPUA -5,9 SEINÄJOKI -3,4 JALASJÄRVI -24,6 EVIJÄRVI -15,8 LAPPAJÄRVI -32,0 VIMPELI -26,8 KUORTANE -27,6 ALAVUS -12,0 ALAJÄRVI -16,2 TÖYSÄ -7,9 SOINI -20,5 ÄHTÄRI -28,1 ISOJOKI -12,5 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009 Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009 mukaan vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan koko pienentyisi vuosina koko maassa 10 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 13 prosenttia. Koko maakunnan keskimääräisikäluokan pienentyminen olisi noin 353 henkeä. Ikäluokka pienenisi kaikissa seutukunnissa: suhteellisesti vähiten Seinäjoen seutukunnassa ( 10 %) ja eniten Järviseudulla ( 21 %). Kunnittainen vähentyminen olisi pienin Seinäjoella ( 3 %) ja suurin Lappajärvellä ( 32 %). Eteläpohjalaisia innovaatiojärjestelmän avaintoimijoita ovat t&k (tutkimus- ja kehittämis) -toimintaa harjoittavat yritykset, Seinäjoen Teknologiakeskus Oy, Foodwest Oy, Logistics Center Oy, Thermopolis Oy, LifeIT Oyj, Mediwest Research Center Oy, Kuortaneen Urheiluopisto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen yliopistokeskus (Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistot, Tampereen teknillinen yliopisto ja Sibelius-Akatemia), Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, Epanet-tutkimusverkosto, ammatilliset ja aikuiskoulutuksen oppilaitokset (mm. Jalasjärven ammatillinen aikuiskoulutuskeskus JAKK, Teuvan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus TEAK, Suomen yrittäjäopisto, Koulutuskeskus Sedu, Suupohjan ammatti-instituutti, Järviseudun ammatti-instituutti), seudulliset kehittämisyhtiöt (Yrityskehitys Fasadi, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, Seinäjoen seudun elinkeinokeskus) ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). Huomattava osa innovaatioyksiköistä toimii koko maakunnan alueella. Osa yksiköistä on perustettu tukemaan paikallisten vahvuuksien kehittämistä eri puolille maakuntaa. Jatkossa on oletettavissa, että seudut profiloituvat entistä syvemmin vahvuuksiinsa. 16

17 Työllisyys Nykytila: Maailmanlaajuinen taantuma alkoi heijastua Etelä- Pohjanmaalle vuonna 2008, ja työttömyysaste oli vuoden 2009 aikana edellisvuotista korkeampi. Tammikuun 2010 lopulla työttömyysaste oli 11,1 %, eli 0,1 prosenttiyksikköä valtakunnallista tasoa pienempi. Korkein työttömyysaste oli Järviseudulla ja matalin Härmänmaan TE-toimiston alueella. Etelä-Pohjanmaalla on melko isoja eroja kuntien välisissä työttömyysasteissa. Tammikuussa 2010 työttömyysaste oli pienin Isojoella (7,1 %) ja korkein Soinissa (15,9 %). Etelä-Pohjanmaan työttömät työnhakijat , (ml. henk. koht. lomautetut), eräät ryhmät, henkeä (ei summautuva) Tilastokeskus, ALTIKA Miehet Naiset Alle 25-v Pitkäaikaistyöttömät / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /1 Taantuma on kohdistunut erityisesti miesvaltaisille aloille, kuten teollisuuteen ja rakentamiseen. Tammikuussa 2010 miesten työttömyysprosentti oli Etelä-Pohjanmaalla 12,9 prosenttia ja naisten 9,2 prosenttia. Isojoki oli ainoa kunta, joissa naisten työttömyysaste oli miehiä suurempi. Miesten työttömyysaste oli korkein Soinissa (19,1 %) ja naisten Töysässä (13,1 %). Kauhajoki, Kurikka, Soini, Teuva, Töysä ja Vimpeli olivat kuntia, joissa sekä miesten että naisten työttömyysaste ylitti 10 prosenttia. Taantuma on nostanut merkittävästi myös nuorten työttömyyttä. Tammikuussa 2010 alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Etelä-Pohjanmaalla 1 398, eli 211 enemmän kuin 12 kuukautta aiemmin. Nuorten osuus työttömistä työnhakijoista oli korkein Seinäjoella, noin 18 prosenttia. Kehitysnäkymät: Työttömyysasteen ennakoidaan lähivuosina nousevan Etelä-Pohjanmaalla korkeimmilleen vuonna 2010, jonka jälkeen se alkaa alentua. Joulukuussa 2009 julkaistun ETLA:n ennusteen mukaan maakunnan työttömyysaste olisi keskimäärin 9,4 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaisin luvuin. Työttömyys alkaisi tämän jälkeen alentua, mutta vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste olisi edelleen korkeampi kuin oli vuonna 2008 ennen taloustaantuman alkua. Taantuman kohdistuminen miesvaltaisille aloille ja miesten naisia matalampi koulutustaso voi hidastaa taantumasta elpymistä. 17

18 ETLA:n alue-ennuste: Työttömyysaste Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa , % ,6 16,3 16,8 16,6 15,1 15,4 14,8 14,6 14,6 ETLA:n alue-ennuste, elokuu ,6 11,4 11,7 11,5 11,4 11,1 10,4 9,1 9,1 8,9 9,1 12, ,2 9,8 7,8 9,0 7,7 8,8 8,4 7,3 7,7 7,8 9,0 9,5 11,0 8,8 10,5 7,6 9,5 8,5 Etelä-Pohjanmaa Koko maa 6 6,6 6,5 6,1 6,9 5,4 6,4 6,3 4 3,5 3,1 3,2 3, * 2008e 2009e 2010e 2011e 2012e 2013e Työvoiman poistuma raportin mukaan maakunnan työvoiman poistuma (siirtyminen eläkkeelle, kuolevuus, muuttoliike) olisi vuoden 2015 lopulle mennessä hieman koko maan suhteellista tasoa korkeampi. Raportin mukaan työllisten poistuma vuosina olisi henkeä. Työvoiman vuosittaisen kokonaispoistuman ennakoidaan kasvavan nykytasolta voimakkaasti aina vuoteen 2012, jolloin se olisi henkeä. Tämän jälkeen työmarkkinoilta poistuvien määrä pienenisi, mutta olisi silti nykytasoa isompi. Alueellisesti työvoiman kokonaispoistuma jakautuu hyvin epätasaisesti. Suhteessa työllisten määrään poistuma on suurin Suupohjassa, Kuusiokunnissa ja Järviseudulla. Seinäjoen seutukunnassa suhteellinen poistuma on muita maakunnan osia pienempi. Lähes joka viides työllisistä poistuva henkilö toimii tällä hetkellä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen toimialoilla. Vuosina maakunnallinen poistuma suhteessa työllisten määrään on korkeinta maa-, riista- ja kalataloudessa sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa. Kaupan, koulutuksen ja rakentamisen toimialoilla poistumaosuudet työllisistä ovat jonkin verran yli koko maan keskiarvojen. Yrittäjyys Nykytila: Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2008 lopulla noin yritystoimipaikkaa. Yritysten henkilöstömäärä oli noin ja liikevaihto 9,31 miljardia euroa. Eteläpohjalaiset yritykset ovat kuitenkin keskimäärin pieniä, sillä niiden toimipaikkaa kohden laskettu henkilöstömäärä oli 2,8, eli maakunnistamme pienin vuonna Vaikka maakunnassa yritystoimipaikkojen osuus suhteessa väestöön on vielä korkea, on Etelä-Pohjanmaalla yritysten nettomäärän lisäys tällä hetkellä alle maan keskitason. 18

19 Yritystoimipaikkojen henkilöstömäärä keskimäärin toimipaikkaa kohti maakunnittain 2008 (pl. aputoimipaikat) 6 Tilastokeskus, yritysrekisterin vuositilasto Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Kymenlaakso Etelä-Karjala Päijät-Häme Keski-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi Kainuu Pohjois-Savo Ahvenanmaa Pohjanmaa Kanta-Häme Lappi Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Seuraavassa on esitelty lyhyesti Etelä-Pohjanmaan kärkitoimialojen toimintaympäristötietoja: Maatalous: Etelä-Pohjanmaalla toimi vuonna 2009 noin maatilaa. Maatilojen määrä on kuitenkin ollut laskussa, ja se on vähentynyt vuoden 2000 jälkeen 20 prosenttia, mikä vastaa koko maan tasoa. Maataloudella on Etelä-Pohjanmaalla suurempi merkitys kuin Suomessa keskimäärin: vuonna 2007 Etelä-Pohjanmaan maatalous tuotti noin yhdeksän prosenttia toimialan koko maan arvonlisäyksestä. Maatalouden sivuelinkeinoista turkistarhaus on merkittävää erityisesti maakunnan pohjoisosassa. Maa- ja metsätalouden työpaikkaosuus oli tuolloin Etelä- Pohjanmaalla korkein Järviseudun seutukunnassa, 16 prosenttia. Osuus oli pienin Seinäjoen seutukunnassa (8,3 %), mutta tämäkin osuus oli noin kaksinkertainen koko maan tasoon verrattuna. Maatalouden kehityksellä on maakunnassa laajat alueelliset vaikutukset mm. elintarviketeollisuuteen, rakentamiseen ja kauppaan. Elintarviketeollisuus: Maatalouteen kytkeytyvä elintarviketeollisuus on Etelä-Pohjanmaalla merkittävä toimiala, sillä se oli tuotannon bruttoarvoltaan toiseksi suurin teollisuudenala vuonna 2007, ja alan maakunnallisen tuotannon rahamääräinen bruttoarvo oli Uudenmaan jälkeen korkein koko Suomessa. Elintarviketeollisuus oli viennin arvolla mitattuna maakunnan toiseksi suurin toimiala. Maakunnan elintarviketeollisuus on keskittynyt huomattavassa määrin Seinäjoen seudulle. Teknologiateollisuus: Teknologiateollisuuteen kuuluvat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus ja tietotekniikka-ala. Metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus ovat tuotannon bruttoarvolla mitattuna Etelä-Pohjanmaan teknologiateollisuuden suurimmat alat: vuonna 2007 niiden tuotannon bruttoarvo oli 1,26 miljardia euroa. Maakunnan koneiden ja laitteiden valmistuksen alan viennin arvo vuonna 2007 oli 244 miljoonaa euroa, eli teollisuusaloista eniten. Matkailu: Matkailun merkitys on Etelä-Pohjanmaalla pienempi kuin maassa keskimäärin, vaikka erityisesti Seinäjoen seutu tunnetaan valtakunnallisesti merkittävistä tapahtumista. Kuusiokunnissa matkailuala on hyvin merkittävä, ja seutukunnalle kohdistui Matkailun taloudelliset vaikutukset Etelä-Pohjanmaalla vuonna selvityksen mukaan vuonna 2008 lähes 40 prosenttia Etelä-Pohjanmaan välittömästä matkailutulosta. Matkailuala on maakunnan kansainvälistämisen kannalta merkittävässä asemassa. Välitön matkailutulo vuonna 2008 koko Etelä-Pohjanmaalla oli 330 miljoonaa euroa ja matkailun työllistävyysvaikutus oli kokoaikaista työpaikkaa. Valtaosa Etelä-Pohjanmaalle yöpymään tulevista matkailijoista on kotimaasta, sillä vuonna 2008 majoitusliikkeissä yöpyneistä hieman yli neljä prosenttia oli ulkomaalaisia. Noin ¾ matkoista oli vapaa-ajan matkoja. Luovat alat: Luoviin aloihin luetaan hyvin monenlaisia toimialoja, kuten esim. käsi- ja taideteollisuus, tapahtumatuotanto, mainonta, musiikki ja audiovisuaalinen sisällöntuotanto. Esimerkiksi kustantamisen, painamisen ja tallenteiden jäljen- 19

20 tämisen toimialan liikevaihto oli maakunnassa vuoden 2007 aikana lähes 71 miljoonaa euroa ja työpaikkamäärä vuoden lopulla noin 490 henkeä. Energiahuolto: Energiahuollon toimiala on välttämätön eri toimialojen tukiala. Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialalla oli Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2007 lopulla hieman alle 400 työpaikkaa. Etelä-Pohjanmaan sähkönkulutus oli vuonna gigawattituntia ja alueellinen sähköntuotanto kattoi kulutuksesta 42 prosenttia. Asumisen ja maatalouden osuus sähkönkulutuksesta oli 45 prosenttia, kun se oli koko maassa 36 prosenttia. Kehitysnäkymät: Maatalouden työpaikkamäärän arvioidaan supistuvan edelleen lähivuosina, koska alan toimintaympäristö on muuttunut entistä epävarmemmaksi mm. suurten tuottajahintojen vaihtelun takia. Silti maatalouden merkitys on maakunnassa suurempi kuin maassa keskimäärin. Maatalouteen liittyviä mahdollisuuksia ovat maatalouden tukipalvelujen ja niihin liittyvän yrittäjyyden kehittäminen sekä bioenergian ja tuulivoiman tuotanto. Etelä-Pohjanmaalla toimiva elintarviketeollisuus on kansallisesti merkittävä osa Suomen elintarviketeollisuutta. Alan suuret yritykset ovat kansainvälistyneet, ja tämä kehitys jatkunee edelleen. Pienet yritykset toimivat kotimarkkinoilla. Elintarviketeollisuus hankkii valtaosan raaka-aineistaan kotimaasta, ja Etelä-Pohjanmaan vahva maatalous mahdollistaa sen, että maakunnassa voi toimia eri kokoisia alan yrityksiä jatkossakin. Elintarviketeollisuus ei ole niin suhdanneherkkä kuin muut teollisuuden päätoimialat. Teknologiateollisuus: Taloustaantuman vaikutukset ovat olleet erityisesti teknologiateollisuudessa suuria, ja ala käy lähivuosina läpi rakennemuutosta, jonka aikana sen on kyettävä uudistamaan toimintatapojaan. Kansainvälinen taantuma vaikuttaa teknologiateollisuuteen Suomessa vielä pitkään, sillä yritysten valmistamat tuotteet ja palvelut ovat täällä enimmäkseen investointihyödykkeitä. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden osalta on edelleen tarvetta parantaa maamme houkuttelevuutta yritysten innovaatioiden kehityspaikkana. Kone- ja metallituoteteollisuudessa on tarve uudistaa toimintatapoja, mm. lisäämällä alan alihankkijoiden yhteistyötä sekä alan kilpailukykyä ja tuottavuutta globaalissa rakennemuutoksessa. Myös alan osaajien saatavuuteen eri koulutusasteilla tulee kiinnittää huomiota, kun taloudellinen kasvu aikanaan alkaa. Metallien jalostuksen toimialalla haasteena on mm. muuttaa ilmastopolitiikan vaikutukset myönteisiksi alan tuotannolle. Myös uusien osaajien saamiseen alalle ja alan koulutukseen tulee kiinnittää huomiota. Tietotekniikka-alalla lähivuosien haaste on alan tuottavuuden ja kannattavuuden huomattava parantaminen. Alalla on iso merkitys myös muiden toimialojen tuottavuuden ja vaikuttavuuden kohentamisessa: esimerkkinä tästä ovat terveydenhuollon tietotekniikka ja ohjelmistot. Matkailu: Kotimaisten matkailijoiden osuus lisääntynee lähivuosina taloustaantuman vaikutuksesta Etelä-Pohjanmaalla. Matkailun kysyntä on herkkä erilaisille talouskehityksen muutoksille, mutta yleensä ala toipuu niistä melko hyvin. Ala kytkeytyy yhä tiiviimmin erilaisiin muihin klustereihin, mistä esimerkkinä ovat elintarvike- ja hyvinvointiklusterit. Internetissä tapahtuva kehitys synnyttää uusia mahdollisuuksia alan jakeluteille ja järjestelmille, ja myös uusmedia tulee yhä lähemmäs matkailua. Erilaisten kulttuurien tunteminen on kansainvälisellä toimialalla tärkeää. Matkailun asiakassegmentointi on muuttumassa: tulevaisuudessa puhutaan enemmänkin sukupolvista kuin segmenteistä. Lähivuosina eläkkeelle siirtyvät suuret ikäluokat ovat tärkeä kotimainen matkailun kohderyhmä. Luovat alat: Luovien alojen työllisyys on länsimaissa nopeassa kasvussa. Luovien alojen työpaikat keskittyvät Suomessa vielä suuriin kaupunkeihin, mutta erityisesti vahva yrittäjyyden perinne luo niille lisääntyviä mahdollisuuksia myös Etelä-Pohjanmaalla. Tulevaisuudessa eniten kasvupotentiaalia on rajapinnoilla, joissa kulttuuri ja luovuus yhdistyvät mm. matkailualaan, hyvinvointipalveluihin, media- ja informaatioteknologiaan, asumis- ja lifestyle-sisältöihin sekä muoti- ja mainosteollisuuteen. Suurimpia haasteita ovat tuotekehityksen ja innovaatioiden edistäminen, luovien alojen yrityspalvelujen parantaminen, yritystoiminnan aloittamiskynnyksen madaltaminen sekä yhteistyöverkostojen kehittäminen. Energiahuolto: Etelä-Pohjanmaan energiatuotannon tavoitteena ovat korkea omavaraisuus, uusiutuvan energian osuuden nosto, energiatehokkuuden parantaminen ja kone- ja laiteteollisuuden kehittäminen. Maakunnan energiaomavaraisuuden nostamisella ja uusiutuvan energian käytöllä on myönteisiä vaikutuksia aluetalouteen ja työllisyyteen. 20

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 2/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 2/2012 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 2/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.3.2012 klo 9.00 Työttömien työnhakijoiden määrä jatkaa maltillista laskuaan

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 1/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 1/2012 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 1/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 21.2.2012 klo 9.00 Työttömien työnhakijoiden määrä maltillisessa laskussa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki Maakuntajohtaja Asko Peltola

Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki Maakuntajohtaja Asko Peltola Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki 24.11.2010 Maakuntajohtaja Asko Peltola Mikä on E-P:n liitto? Etelä-Pohjanmaan liitto on 19 kunnan muodostama

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 9/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 9/2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 9/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 5,8 % viime vuodesta

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 22.5.2012 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi hieman viime

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 11/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 11/2012 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 11/2012 Julkaisuvapaa perjantaina 21.12.2012 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 12,1 % viime

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 10/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 10/2012 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 10/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.11.2012 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 9,1 % viime

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 12/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 12/2012 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 12/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 22.1.2013 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 9,6 % viime

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 3/2014

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 3/2014 Julkaisuvapaa torstaina 24.4.2014 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 7 % viime vuodesta Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

2

2 2 Varsinainen jäsen Edunvalvontajäsen Kalajoki Kannus Kokkola Sievi Kruunupyy Toholampi Kaustinen Reisjärvi Veteli Halsua Lestijärvi Perho Kinnula 5 1 2 Kilometriä 6 7 9 2 25 21 215 22 2-2 - 4-6 Väestönlisäys

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leena Jäntti 12.10.2011 Aluekatsaukset tilastokeskus.fi/aluekatsaus Kerran vuodessa ilmestyviä kokoomajulkaisuja Valmiit diagrammit ja teemakartat

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä 30.1.2017 Sisältö 1 Maakuntaohjelman lähtökohdat... 3 2 Maakuntaohjelman tarkoitus ja sisältö...

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi 2016-2019 Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus VM:n työryhmän raportti 2014 Ohjausjärjestelmää uudistettu Tavoite Ohjausjärjestelmä strategisemmaksi,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma Kuntajohtajafoorum 5.11.2015 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot