ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA"

Transkriptio

1 ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAHALLITUS ON HYVÄKSYNYT ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma on hyväksytty Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustossa

2 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma Julkaisu A:32 ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN x Suunnittelu ja taitto: I-print plus Painopaikka: I-print Oy Painosmäärä: kpl Seinäjoki 2010 Maakuntaohjelman ympäristöselostus Julkaisu A:33 ISBN (verkkojulkaisu) ISSN x Suunnittelu ja taitto: I-print plus Seinäjoki

3 ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAHALLITUS ON HYVÄKSYNYT ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA ON HYVÄKSYTTY ETELÄ-POHJANMAAN LIITON MAAKUNTAVALTUUSTOSSA

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 5 TIIVISTELMÄ 7 ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN KÄRKIHANKKEET 8 1. MAAKUNTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Ohjelman tehtävä ja valmisteluprosessi Etelä-Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät Alueelliset kehittämistarpeet EU-ohjelmien ja erityisohjelmien painotukset Maakuntaohjelman tavoitteet MAAKUNNAN KEHITTÄMISTOIMET Toimintalinja 1: HYVINVOIVA JA OSAAVA ETELÄPOHJALAINEN Toimintalinja 2: KILPAILUKYKYINEN JA INNOVATIIVINEN ELINKEINOELÄMÄ Toimintalinja 3: KEHITTYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Rahoituskehys vuosille Tiivistelmä ympäristöselostuksesta 47 4

5 ESIPUHE Eteläpohjalaisilla on tahtoa ja tekemisen meininkiä. Kehitysmyönteinen asenne on heijastunut myös maakuntaohjelman valmisteluun ja sisältöihin. Maakuntaohjelmalla on tärkeä merkitys maakuntatason yhteis- ja kehittämistyössä. On tärkeää tunnistaa maakunnan keskeiset ongelmakohdat, puutteet, haasteet ja vahvuudet, joiden pohjalta rakennetaan elinvoimaista maakuntaa. Tämä on pyritty varmistamaan ohjelman avoimella, vuorovaikutteisella ja laaja-alaisella valmistelulla. Etelä-Pohjanmaan maakunnan kehittämisessä on tilaa kaikille toimijoille. Maakuntaohjelmassa pyritään hahmottamaan alueen sisäistä työnjakoa, kehittämisvastuita sekä maakunnan moninaisia yhteistyöverkostoja. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma on maakunnan kehittämistahdon ilmaus, ja se ilmentää maakunnan poliittista kantaa lähivuosien kehityksen tavoitteista. Tämä maakuntaohjelma on valmisteltu poikkeuksellisen huonossa taloudellisessa tilanteessa, mikä on osin heijastunut ohjelman painopisteiden valintaan. Työllisyystilanteen paraneminen, yritysten uudistumiskyky uusine kasvun aloineen sekä kasvuyrittäjyys ovat ohjelman keskeisiä painopisteitä. Maakuntaohjelmakaudella on erityisen tärkeää panostaa alueen ykkösklusterin eli ruokamaakunnan vahvistamiseen sekä Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortion kehittämiseen. Lisäksi on parannettava koulutuksen työelämävastaavuutta, energia- ja ympäristöaloihin liittyvää yritystoimintaa, maakunnan liikenneverkkoja sekä Etelä-Pohjanmaan valtakunnallista ja kansainvälistä näkyvyyttä. Ohjelmassa painotetaan aikaisempaa enemmän yksilönäkökulmaa ja hyvinvoinnin merkitystä. Maakuntaohjelma prosessina on onnistunut ja synnyttänyt maakunnassa vahvan tahtotilan tulevaisuudesta. Jatkossa on keskeistä huolehtia siitä, että toimijat maakunnassa toteuttavat ohjelman tavoitteita. Ohjelman toimenpiteet ovat mahdollistavia ja antavat siten herätteitä maakunnan toimijoille kehittää ja ideoida innovatiivisilla, uusilla tavoilla Etelä-Pohjanmaata. Kiitämme kaikkia maakuntaohjelmatyöhön osallistuneita ja toivomme menestyksekästä työskentelyä Etelä- Pohjanmaan parhaaksi. Tämän ohjelman pohjalta voimme yhteistyössä toteuttaa maakuntasuunnitelman visiota Etelä-Pohjanmaa on hyvinvointia edistävä, kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyys- ja kulttuurimaakunta. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma on hyväksytty Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustossa Etelä-Pohjanmaan liitto Markus Aaltonen Tapio Liinamaa Asko Peltola Maakuntavaltuuston Maakuntahallituksen Maakuntajohtaja puheenjohtaja puheenjohtaja 5

6 TIIVISTELMÄ

7 2 TIIVISTELMÄ Toimintalinja 1: HYVINVOIVA JA OSAAVA ETELÄPOHJALAINEN Tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet: 1. Tavoite: Koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden lisääminen Korkeakoulupalvelujen saatavuuden ja kehityksen turvaaminen Tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja yritystoiminta -innovaatioketjun tiivistäminen Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön kehittäminen Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen ja uusien toimintamuotojen kehittäminen 2. Tavoite: Työllisyyden edistäminen Yrittäjävalmiuksien ja työelämätaitojen vahvistaminen Osaavan työvoiman turvaaminen Välityömarkkinoiden kehittäminen 3. Tavoite: Kansalaisten toimintakyvyn ja osallisuuden lisääminen Peruspalvelujen vahvistaminen Kansalaisten osallistumisedellytysten ja yhteisöllisyyden tukeminen Toimintakyvyn ja terveyden ylläpito ja vahvistaminen 4. Tavoite: Etelä-Pohjanmaan vetovoiman ja viihtyisyyden lisääminen Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden sekä vapaa-ajan palveluiden kehittäminen Virikkeisen toimintaympäristön, palvelujen ja tapahtumien kansainvälisyyden kehittäminen Etelä-Pohjanmaan näkyvyyden ja aluemarkkinoinnin lisääminen Toimintalinja 2: KILPAILUKYKYINEN JA INNOVATIIVINEN ELINKEINOELÄMÄ Tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet: 1. Tavoite: Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Liiketoimintaosaamisen kehittäminen Pk-yritysten kansainvälistämisen edistäminen Omistajan- ja sukupolvenvaihdosten palveluprosessien kehittäminen 2. Tavoite: Maan johtavan elintarvikeklusterin kehittäminen Elintarvikealan kehitystoiminta ja elintarvikealan toimintaedellytysten turvaaminen Kotimaisen raaka-aineen käytön turvaaminen elintarviketeollisuudessa Ruokamaakunnan markkinoinnin kehittäminen Pellolta pöytään -ketjun vahvistaminen Maatilojen välisen yhteistyön edistäminen 3. Tavoite: Toimivien teknologiateollisuuden verkostojen rakentaminen Teknologiateollisuuden innovaatioympäristöjen ja osaamiskeskittymien vahvistaminen Teknologiateollisuuden liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen Energia- ja ympäristöalaa palvelevan kone- ja laiteteknologian kehittäminen 4. Tavoite: Rakentamisen ja asumisen osaaminen maakunnan kilpailuvaltiksi Rakentamisen ja asumisen toimialojen kehittäminen Asiakaslähtöinen tuote- ja rakennussuunnittelu Uusien tuotteiden kehittäminen Energia-asioihin liittyvien uudenlaisten rakentamisratkaisujen kehittäminen Muotoiluosaamisen tason nostaminen 5. Tavoite: Palvelujen ja elämysten kehittäminen kannattavaksi yritystoiminnaksi Julkisiin ja yksityisiin palveluihin liittyvien uudenlaisten toimintamallien kehittäminen Luovien alojen yritysten liiketoiminnan vahvistaminen Matkailupalvelujen tuotteistaminen ja teemoittaminen 7

8 Toimintalinja 3: KEHITTYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet: 1. Tavoite: Asumisen ja elinkeinoelämän yhteysverkkojen palvelukyvyn kehittäminen Vt 19:n kehittäminen Tieinfrastruktuurin kehittäminen ja logistiikkakeskuksen perustaminen Maakunnallisen avoimen laajakaistaverkon kehittäminen Tampere Seinäjoki Oulu-välin kaksoisraiteistus sekä Haapamäen, Suupohjan ja Vaasan ratojen kehittäminen Joukko- ja palveluliikenteen toimintamallien kehittäminen Lentoliikenteen kehittäminen 2. Tavoite: Monimuotoisen ja puhtaan elinympäristön turvaaminen Maakunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen Vesistökuormituksen vähentäminen ja tulvariskien hallinta Luonnon, kulttuuriympäristöjen sekä rakennusperinnön hoito ja suojelu 3. Tavoite: Energiatuotannon omavaraisuusasteen nostaminen Uusiutuvien energialähteiden tuotanto sekä siihen liittyvä tutkimus, neuvonta ja koulutus Maakunnan turvetuotannolle soveltuvien ja suojelun arvoisten soiden kartoitus 4. Tavoite: Maakunnan yhteistyöverkostojen vahvistaminen Maakunnan sisäisen yhteistyön avartaminen Maakuntien yhteistoiminta-alueen käynnistäminen Voimauttava Länsi-Suomi- ja metropolialueyhteistyö Kansainvälisen yhteistyön lisääminen ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN KÄRKIHANKKEET Suuri osa maakuntaohjelman keskeisistä kehittämiskohteista mainitaan toimenpidetasolla, joiden kehittäminen tapahtuu ilman hankkeistusta. Alla olevaan listaan on koottu sellaisia maakunnan kärkiasioita, joiden rahoituksesta pääosa haetaan suoraan ministeriöistä. 1. Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortio Yliopistokeskuksen ja Epanet-verkoston rahoituspohjan varmistaminen. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen. Alueellisen pääoman täydentäjänä Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutuksen kehittämisrahastoon (korkeakoulusäätiö) tarvitaan valtion panostusta 1,2 milj. euroa / vuosi (OKM). 2. Maakunnan kehittämisrahan tasokorotus Osaamiskeskusohjelmien (elintarvike ja älytekniikka) jatkuvuuden turvaaminen. Lukuisia maakuntaohjelman toimenpiteitä hankkeistetaan ohjelmiin sitomattomalla maakunnan kehittämisrahalla, jonka tasoa tulee merkittävästi nostaa. Sitomatonta ja osaamiskeskusohjelmille varattua maakunnan kehittämisrahaa tarvitaan yhteensä vähintään 2 milj. euroa / vuosi (TEM). 3. Liikenneyhteyksien ensisijaiset hankkeet Vt 19: Seinäjoen itäinen ohikulkutie, kustannusarvio n. 60 milj. euroa (LVM). Vt 19: Seinäjoki Lapua-välin ohituskaistaparit, kustannusarvio n. 15 milj. euroa (LVM). Jalasjärven risteysjärjestelyt (vt 19 / vt 3), kustannusarvio n. 15 milj. euroa (LVM). Vt:n 18 (Vaasa Seinäjoki Jyväskylä) ja vt:n 3 (Ilmajoki Kurikka Jalasjärvi) palvelutason kehittäminen valtatietasoa vastaavaksi (LVM). Kt:n 63, kt:n 67, kt:n 68 ja kt:n 44 palvelutason ja liikenneturvallisuuden parantaminen (LVM). Ratainvestointien jatkorahoitukset: Pääradan (Tampere Seinäjoki Oulu) palvelutason parantaminen ja 2-raideosuuksien rakentaminen, kustannusarvio n. 90 milj. euroa / vuosi (LVM). 4. Bioetanolitehdasinvestointi Bioetanolitehdasinvestoinnin edistäminen vuonna 2010 käynnistyneen bioetanoliselvityksen perusteella (TEM). Selvityksessä kartoitetaan investointihalukkuutta ja erilaisia toteuttamismalleja investoinnille. 5. Etelä-Pohjanmaan monitoimiareena Urheilun ja yleisötapahtumien järjestämiseen soveltuva areena, jonka kustannusarvio 12 milj. euroa ja ministeriöiltä haettava rahoitusosuus 6 milj. euroa (TEM ja OKM). 8

9 1. MAAKUNTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 9

10 1. MAAKUNTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Ohjelman tehtävä ja valmisteluprosessi Maakuntaohjelman tehtävä Maakuntaohjelma on neljän vuoden eli kunnallisvaltuustojen toimikauden mittainen toimintasuunnitelma, joka toteuttaa maakuntasuunnitelma 2030:n linjauksia. Maakuntaohjelma on maakunnan kehittämistahdon ilmaus. Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja toimenpiteet sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Ohjelmassa otetaan huomioon valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet ja muut kansalliset linjaukset. Ohjelmassa sovitetaan yhteen maakunnassa toteutettavat kansalliset sekä EU:n rahoittamat ohjelmat. Maakuntaohjelma on pohjana vuosittain tehtävälle toteuttamissuunnitelmalle, joka sisältää ehdotuksen maakunta- ohjelman ja erityisohjelmien (=osaamiskeskusohjelmat, koheesio- ja kilpailukykyohjelmat) toteuttamisen kannalta keskeisiksi hankkeiksi ja toimenpiteiksi sekä arvion niiden rahoittamisesta. Viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluekehitykseen sekä huolehtia, ettei toimenpiteillä vaikeuteta niiden toteuttamista. Maakuntasuunnitelman 2030 vision mukaan Etelä-Pohjanmaa on hyvinvointia edistävä, kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyys- ja kulttuurimaakunta. Maakuntaohjelmassa määritellään toimenpiteet ja työnjako vision toteuttamiseksi sekä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät teemat. Maakuntaohjelmassa kiteytyvät Etelä-Pohjanmaan toimijoiden yhteiset lähivuosien tavoitteet. VN (TEM) MAAKUNTASUUNNITELMA Visio tavoiteltava kehitys Kehittämislinjaukset ja -strategia Tavoitetilan vaatima aluerakenne VN (YM) Valtakunnallinen tavoitepäätös alueiden kehittämiseksi MAAKUNTA- OHJELMA Kehittämistoimenpiteet MAAKUNTA- KAAVA Alueiden käyttö Valtakunnalliset suuntaviivat alueiden käytölle TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntaohjelman valmisteluprosessi Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030:tä ja maakuntaohjelma :ää valmisteltiin osin samanaikaisesti ja näiden asiakirjojen valmistelun tueksi perustettiin yhteinen ohjausryhmä. Suunnitteluasiakirjojen samanaikainen valmisteluaikataulu on johtanut asiakirjojen luontevaan linkitykseen, ja näin ollen maakuntasuunnitelman linjaukset ovat vahvasti ohjanneet maakuntaohjelman painotusten valintaa. Alueellisia koheesio- ja kilpailukykyohjelmia (KOKO) valmisteltiin Etelä-Pohjanmaalla kolmella alueella: Etelä-Pohjanmaan Järvialueella, Seinäjoen seudulla ja Suupohjassa. Ohjelma-asiakirjoista käytiin yhteen sovittavia neuvotteluja maakunnan liiton kanssa. Maakunnan alueella toteutettavat KOKO-ohjelmat ovat linjassa maakuntaohjelman tavoitteiden kanssa. Kesällä 2009 Etelä-Pohjanmaan liitossa tehtiin selvitys siitä, miten taloudellisten muutosten ja taantuman arvioidaan vaikuttavan Etelä-Pohjanmaan kunnalliskenttään ja erityisesti kuntien kehittämistoimintaan lähivuosien aikana. Selvitystä varten haastateltiin Etelä-Pohjanmaan maakunnan kaikkia 19 kaupungin- ja kunnanjohtajaa. Selvityksen tuloksia on hyödynnetty maakuntaohjelman valmistelutyössä. 10

11 Maakuntaohjelman laadintaan ovat vaikuttaneet myös edellisen maakuntaohjelman arvioinnin tulokset, toimintaympäristöanalyysi ja arvovalinnat. Net Effect Oy on arvioinut Länsi-Suomen allianssin WFA-alueella viiden maakunnan maakuntaohjelmat vuonna Syyskuussa 2009 järjestettiin edellisen maakuntaohjelman arviointi- ja nykyisen ohjelman valmistelutilaisuus, jossa konkretisoitiin maakuntasuunnitelman tavoitteita. Työpajan ajatuksia työstettiin eteenpäin loka marraskuussa 2009 viidessä työryhmässä, jotka kukin kokoontuivat kaksi kertaa pohtimaan teemansa kannalta nykytilan puutteita ja ongelmakohtia, tulevaisuuden haasteita, Etelä-Pohjanmaan vahvuuksia sekä toimenpiteitä Etelä-Pohjanmaan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Työryhmät olivat seuraavat: 1) yritystoiminnan edistäminen, 2) osaamisen vahvistaminen, 3) viihtyisyys ja vetovoimatekijät, 4) hyvinvoinnin edistäminen ja julkiset hyvinvointipalvelut sekä 5) infrastruktuurin kehittäminen. Työryhmiin kuului noin 100 henkilöä. Marraskuussa 2009 järjestettiin maakuntahallitukselle, maakunnan yhteistyöryhmälle ja maakuntaohjelman ohjausryhmälle strategiatilaisuus, jossa linjattiin ohjelman laadinnan painopisteitä. Maakuntahallitus, MYR, kulttuurilautakunta, ennakointiryhmä ja pk-neuvottelukunta ovat myös evästäneet kokouksissaan maakuntaohjelman valmistelua. Seutukierros käytiin tammi helmikuussa Ohjelma oli nähtävillä ja lausunnoilla helmi maaliskuussa Maakuntaohjelman valmistelusta on tiedotettu lehdissä, internetissä ja Etelä-Pohjanmaan liiton omissa verkostoissa. Maakuntaohjelman arviointitulosten mukaan erityisesti nuoret tulisi saada tiiviimmin mukaan ohjelman valmisteluun. Nyt valmistelussa on kiinnitetty huomiota laajempaan osallistujajoukkoon, mistä on esimerkkinä Etelä- Pohjanmaan maakuntaohjelmasivusto Facebookissa. Tällä sivustolla on julkaistu viikoittain vaihtuvaan teemaan liittyviä kysymyksiä ja informoitu laajaa yleisöä valmisteluvaiheista. Maakuntaohjelman valmisteluaineisto on ollut myös Etelä- Pohjanmaan liiton verkkosivuilla ja saatavilla paperiversiona Etelä-Pohjanmaan liitosta. Maakuntaohjelma kuuluu SOVA (suunnitelmien- ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi) -lainsäädännön piiriin, jonka mukaan ohjelman ympäristövaikutukset tulee arvioida riittävässä määrin valmistelun kuluessa. Laki edellyttää, että ympäristöarviointia tehdessä on kuultava muita viranomaisia ja yleisöä sekä laadittava ympäristöselostus. Ympäristövaikutusten arvioinnissa ja ympäristöselostuksen laadinnassa käytettiin hyväksi Etelä-Pohjanmaan YVA-ryhmän asiantuntemusta. Tässä asiakirjassa esitetään tiivistelmä ympäristöselostuksesta kappaleessa 3.2. (s. 47) Etelä-Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät Maatilayritysten lkm 2007 Teollisuustoimipaikkojen lkm 2007 Valm. rakennukset 2008* Maapinta-ala 2009, km2 Asuntotuotanto 2008* Henkilöautot 2008 Yli 65-vuotiaat 2008 Teollisuustoim. henkilöstö 2007 Toimipaikkojen lkm vuotiaat 2008 Alle 7-vuotiaat 2008 Väkiluku 2007 Väkiluku vuotiaat 2008 Työlliset 2007 Työvoima 2007 Työttömät, maalisk Teollisuustuot. bruttoarvo 2007 Poliisin tietoon tulleet rikokset 2008 Kuntien välinen lähtömuutto 2008 Rikoslakirikokset 2008 Teollisuustuot. jalostusarvo 2007 Majoitus- ja ravitsemistoimip Aluetilinpidon arvonlisäys bruttoperushint. 2007* Kuntien välinen tulomuutto 2008 Pitkäaikaistyöttömät, maalisk Teollisuustoim. vienti 2007 Ulkomaalaiset 2008 Ruotsinkieliset 2008 * ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö Etelä-Pohjanmaan profiili Osuus koko maasta (%) 11

12 Väestö ja muuttoliike Etelä-Pohjanmaan väestönmuutokset , henkeä Tilastokeskus, väestötilastot Kokonaismuutos Luonnollinen väestönlisäys Kokonaisnettomuutto Väestöllinen huoltosuhde alueittain (31.12), % 140 Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste Etelä-Pohjanmaa, kunnat, min Koko maa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa, kunnat, max

13 Nykytila: Etelä-Pohjanmaan väkiluku oli vuoden 2009 lopulla henkeä. Vuosina väkiluku on kasvanut eniten Seinäjoella (6 652 henkeä) ja Lapualla (128 henkeä). Samana aikana väestön määrä on laskenut eniten Kauhavalla, Alajärvellä ja Kurikassa, joissa kussakin väkiluku on vähentynyt yli tuhat henkeä. Väestönkasvu on ollut nopeinta Seinäjoella (13 %), ja väestö on vähentynyt nopeimmin Lappajärvellä ( 15 %) ja Karijoella ( 15 %). Vuonna 2009 maakunnan väkiluku aleni 13 henkeä. Etelä- Pohjanmaan väestö on sijoittunut melko tasaisesti eri puolille maakuntaa. Maakunnan väestön vähentyminen aiheutuu muualle Suomeen opiskelemaan siirtyvien muuttoliikkeestä, sillä vuosina maassamuutto oli tappiollista pelkästään vuotiaiden ikäryhmässä, mutta muissa ikäryhmissä voitollista. Suurimmat muuttotappiot aiheutuivat muutosta, joka suuntautui niihin seutukuntiin, joissa on suuria oppilaitoksia. Ulkomaalaisten osuus väestöstä oli Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2008 lopulla 0,8 prosenttia, kun koko maassa osuus oli noin kolminkertainen. Ulkomaalaisen väestön osuus Etelä- Pohjanmaalla oli maakuntien pienin. Etelä-Pohjanmaan kuntien vuotiaiden väestönmuutos (31.12.), % Koko maa -1,4 Etelä-Pohjanmaa -5,0-16,5 11,1-11,0-9,1-9, ,6 TEUVA -10,7 KARI- JOKI -9,5 KURIKKA -11,3 KAUHAJOKI -7,7 ILMAJOKI -1,7 KAUHAVA -9,1 LAPUA -3,4 SEINÄJOKI -2,6 JALASJÄRVI -10,3 EVIJÄRVI -11,2 LAPPAJÄRVI -16,1 VIMPELI -9,0 KUORTANE -9,4 ALAVUS -8,5 ALAJÄRVI -11,5 TÖYSÄ -3,1 SOINI -11,4 ÄHTÄRI -12,0 ISOJOKI -11,0 Lähde: Tilastokeskus. Väestöennuste Kehitysnäkymät: Tilastokeskuksen syyskuussa 2009 julkaistussa väestöennusteessa arvioidaan, että Etelä-Pohjanmaan väkiluku olisi vuoden 2030 lopulla henkeä. Maakunnan väestö kasvaisi vuosina noin henkeä eli kolme prosenttia. Väestönkasvun taustalla on väestön eliniän pidentyminen. Lähivuosien merkittävin muutos väestökehityksessä on se, että työikäisen väestön määrä alkaa ensi kertaa vähentyä. Työikäisten määrän lasku olisi väestöennusteen mukaan suurinta lähivuosina, mutta jatkuu tämän jälkeenkin. 13

14 Hyvinvointi Nykytila: Hyvinvointia kartoittavan tutkimuksen mukaan (Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2009) hyvinvointiongelmista suurimmiksi vuonna 2009 nähtiin päihteiden käyttö, työttömyys, alhainen tulotaso ja yksinäisyys. Yhtäältä vaikeimpia ongelmia liitettiin taloudelliseen toimeentuloon, huono-osaisuuteen sekä sosiaaliseen syrjäytymiseen kytkeytyviin päihde- ja mielenterveysongelmiin. Vähiten ongelmia liitettiin asumiseen, elinympäristöön ja ihmisten harrastusmahdollisuuksiin. Tutkimustulosten perusteella Etelä-Pohjanmaalla vaikeimmin hankittaviksi palveluiksi arvioitiin joukkoliikenne- ja korkeaasteen koulutuspalvelut. Erityisesti joukkoliikennepalvelujen saatavuus on merkittävä tekijä, sillä niiden toimimattomuus osaltaan vaikeuttaa muiden palvelujen saavutettavuutta. Tuloksella on samalla selkeä ekologinen ulottuvuus, sillä joukkoliikennettä suosimalla voidaan vähentää liikenteen ympäristöhaittoja. Helpoimmin hankittavissa oleviksi palveluiksi arvioitiin päivittäistavarakauppapalvelut, perusasteen opetuspalvelut sekä kirjasto- ja pankkipalvelut. Etelä-Pohjanmaan väestön terveydentila jää alle maan keskitason, kun mittarina käytetään Kelan ikävakioitua sairastavuusindeksiä. Sairastavuusindeksissä otetaan huomioon väestön kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Vuonna 2008 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ikävakioitu sairastavuusindeksi oli 107,8 (koko maan indeksi 100), ja indeksi parani hieman edellisvuodesta. Vuosien aikana indeksi on ollut matalin joko Seinäjoella, Ilmajoella tai Teuvalla. Korkein indeksin taso on tänä aikana ollut Evijärvellä ja Soinissa, joissa se on jokaisena vuonna ollut vähintään 115. Kehitysnäkymät: Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri tutkimustulosten mukaan kolmasosa vastaajista arvioi väestön hyvinvoinnin heikkenevän seuraavien neljän vuoden aikana. Erityisesti velkaongelmien, päihteiden käytön, psyykkisten pitkäaikaissairauksien sekä yksinäisyyden uskotaan pahenevan lähivuosina. Etelä-Pohjanmaa: Miten arvioitte seuraavien ongelmien muuttuvan toimialueellanne seuraavien neljän vuoden aikana? Osuus kysymykseen vastanneista 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Velkaongelmat Päihteiden käyttö Psyykkiset pitkäaikaissairaudet Yksinäisyys Alhainen tulotaso Fyysiset pitkäaikaissairaudet Työttömyys Omaisuusrikokset Väkivallan uhka kodin ulkopuolella Väkivallan uhka kotona Yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys Elinympäristön pilaantuminen Onnettomuudet ja tapaturmat Puutteelliset harrastusmahdollisuudet Elinympäristön epäviihtyisyys Liikenneturvallisuuteen liittyvät ongelmat Asunnottomuus Ahtaasti asuminen Liikkumisen esteet Asuntojen puutteellinen varustelu Lähde: Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2009-tutkimus. 1 (ongelma vaikeutuu) 2 (tilanne säilyy ennallaan) 3 (ongelma helpottuu) 14

15 Joukkoliikennepalvelujen, poliisin ja pelastustoimen palvelujen sekä työ- ja elinkeinohallinnon ja verohallinnon palvelujen hankkimisen helppouden arvioitiin heikentyvän lähivuosina. Lähipalvelujen, kuten huoltoasema-, päivähoito- ja perusasteen opetuspalvelujen osalta noin puolet vastaajista arvioi tilanteen pysyvän ennallaan. Myönteisimmin suhtaudutaan päivittäistavarakauppapalvelujen hankkimisen muuttumiseen, sillä puolet vastaajista arvioi palvelujen hankkimisen helpottuvan lähivuosina. Osaaminen ja innovaatiojärjestelmä Nykytila: Etelä-Pohjanmaan väestön koulutustaso nousee tasaisesti nuorten ikäluokkien kouluttautumisen myötä, mutta tutkintoja suorittaneiden väestöosuus on edelleen maan pienimpiä. Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on valtakunnan tasoa suurempi alle 55-vuotiaiden ikäryhmissä ja pienempi yli 55-vuotiaiden keskuudessa. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneita naisia on enemmän kuin miehiä. Korkea-asteen tutkintoja suorittanut väestö ikäryhmittäin Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa , % ikäryhmästä Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne Etelä-Pohjanmaa Koko maa Kaikki ikäluokat Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneita oli Etelä-Pohjanmaalla 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vuoden 2008 lopulla 61,9 prosenttia, kun valtakunnallinen osuus oli 65,5 prosenttia. Tutkintoja suorittaneiden väestöosuus oli suurin Seinäjoella (69,9 %) ja Ilmajoella (63,8 %) ja matalin Isojoella (48,0 %) sekä Soinissa (48,9 %). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on Etelä-Pohjanmaalla pieni, kun sitä verrataan valtakunnan tasoon. Vuoden 2008 lopussa 15 vuotta täyttäneistä maakunnan asukkaista oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 21,3 prosenttia, kun koko maassa osuus oli 26,9 prosenttia. Tutkimus- ja kehitysmenot olivat vuonna 2008 maakuntiemme pienimpien joukossa: euromääräinen summa oli 30,4 miljoonaa. Kehitysnäkymät: Väestön koulutustason nousu jatkuu, mutta työmarkkinoille ja koulutukseen tulevien nuorten ikäluokkien koko pienentyy ja työelämästä eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa suuremmaksi kuin on työmarkkinoille tulevien määrä. Aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa, ja myös nuorisoasteen koulutuksen järjestämisen tapoja joudutaan arvioimaan uudelleen. Myös eri tyyppisten koulutusmuotojen merkitys muuttuu: erityisesti oppisopimuskoulutuksen sekä ammattitutkintojen, erikoisammattitutkintojen ja ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen merkitys lisääntyy, kun ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukioon hakeutuvien nuorten ikäluokat ovat aiempaa pienempiä. 15

16 16 18-vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan määrän muutos alueittain , % Koko maa -9,8 Etelä-Pohjanmaa -13,4-32,0-26,1-26,0-16,0-15,9-12,0-11,9-3,4 TEUVA -26,0 KARI- JOKI -9,5 KURIKKA -16,6 KAUHAJOKI -12,9 ILMAJOKI -10,8 KAUHAVA -18,7 LAPUA -5,9 SEINÄJOKI -3,4 JALASJÄRVI -24,6 EVIJÄRVI -15,8 LAPPAJÄRVI -32,0 VIMPELI -26,8 KUORTANE -27,6 ALAVUS -12,0 ALAJÄRVI -16,2 TÖYSÄ -7,9 SOINI -20,5 ÄHTÄRI -28,1 ISOJOKI -12,5 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009 Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009 mukaan vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan koko pienentyisi vuosina koko maassa 10 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 13 prosenttia. Koko maakunnan keskimääräisikäluokan pienentyminen olisi noin 353 henkeä. Ikäluokka pienenisi kaikissa seutukunnissa: suhteellisesti vähiten Seinäjoen seutukunnassa ( 10 %) ja eniten Järviseudulla ( 21 %). Kunnittainen vähentyminen olisi pienin Seinäjoella ( 3 %) ja suurin Lappajärvellä ( 32 %). Eteläpohjalaisia innovaatiojärjestelmän avaintoimijoita ovat t&k (tutkimus- ja kehittämis) -toimintaa harjoittavat yritykset, Seinäjoen Teknologiakeskus Oy, Foodwest Oy, Logistics Center Oy, Thermopolis Oy, LifeIT Oyj, Mediwest Research Center Oy, Kuortaneen Urheiluopisto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen yliopistokeskus (Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistot, Tampereen teknillinen yliopisto ja Sibelius-Akatemia), Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, Epanet-tutkimusverkosto, ammatilliset ja aikuiskoulutuksen oppilaitokset (mm. Jalasjärven ammatillinen aikuiskoulutuskeskus JAKK, Teuvan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus TEAK, Suomen yrittäjäopisto, Koulutuskeskus Sedu, Suupohjan ammatti-instituutti, Järviseudun ammatti-instituutti), seudulliset kehittämisyhtiöt (Yrityskehitys Fasadi, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, Seinäjoen seudun elinkeinokeskus) ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). Huomattava osa innovaatioyksiköistä toimii koko maakunnan alueella. Osa yksiköistä on perustettu tukemaan paikallisten vahvuuksien kehittämistä eri puolille maakuntaa. Jatkossa on oletettavissa, että seudut profiloituvat entistä syvemmin vahvuuksiinsa. 16

17 Työllisyys Nykytila: Maailmanlaajuinen taantuma alkoi heijastua Etelä- Pohjanmaalle vuonna 2008, ja työttömyysaste oli vuoden 2009 aikana edellisvuotista korkeampi. Tammikuun 2010 lopulla työttömyysaste oli 11,1 %, eli 0,1 prosenttiyksikköä valtakunnallista tasoa pienempi. Korkein työttömyysaste oli Järviseudulla ja matalin Härmänmaan TE-toimiston alueella. Etelä-Pohjanmaalla on melko isoja eroja kuntien välisissä työttömyysasteissa. Tammikuussa 2010 työttömyysaste oli pienin Isojoella (7,1 %) ja korkein Soinissa (15,9 %). Etelä-Pohjanmaan työttömät työnhakijat , (ml. henk. koht. lomautetut), eräät ryhmät, henkeä (ei summautuva) Tilastokeskus, ALTIKA Miehet Naiset Alle 25-v Pitkäaikaistyöttömät / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /1 Taantuma on kohdistunut erityisesti miesvaltaisille aloille, kuten teollisuuteen ja rakentamiseen. Tammikuussa 2010 miesten työttömyysprosentti oli Etelä-Pohjanmaalla 12,9 prosenttia ja naisten 9,2 prosenttia. Isojoki oli ainoa kunta, joissa naisten työttömyysaste oli miehiä suurempi. Miesten työttömyysaste oli korkein Soinissa (19,1 %) ja naisten Töysässä (13,1 %). Kauhajoki, Kurikka, Soini, Teuva, Töysä ja Vimpeli olivat kuntia, joissa sekä miesten että naisten työttömyysaste ylitti 10 prosenttia. Taantuma on nostanut merkittävästi myös nuorten työttömyyttä. Tammikuussa 2010 alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Etelä-Pohjanmaalla 1 398, eli 211 enemmän kuin 12 kuukautta aiemmin. Nuorten osuus työttömistä työnhakijoista oli korkein Seinäjoella, noin 18 prosenttia. Kehitysnäkymät: Työttömyysasteen ennakoidaan lähivuosina nousevan Etelä-Pohjanmaalla korkeimmilleen vuonna 2010, jonka jälkeen se alkaa alentua. Joulukuussa 2009 julkaistun ETLA:n ennusteen mukaan maakunnan työttömyysaste olisi keskimäärin 9,4 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaisin luvuin. Työttömyys alkaisi tämän jälkeen alentua, mutta vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste olisi edelleen korkeampi kuin oli vuonna 2008 ennen taloustaantuman alkua. Taantuman kohdistuminen miesvaltaisille aloille ja miesten naisia matalampi koulutustaso voi hidastaa taantumasta elpymistä. 17

18 ETLA:n alue-ennuste: Työttömyysaste Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa , % ,6 16,3 16,8 16,6 15,1 15,4 14,8 14,6 14,6 ETLA:n alue-ennuste, elokuu ,6 11,4 11,7 11,5 11,4 11,1 10,4 9,1 9,1 8,9 9,1 12, ,2 9,8 7,8 9,0 7,7 8,8 8,4 7,3 7,7 7,8 9,0 9,5 11,0 8,8 10,5 7,6 9,5 8,5 Etelä-Pohjanmaa Koko maa 6 6,6 6,5 6,1 6,9 5,4 6,4 6,3 4 3,5 3,1 3,2 3, * 2008e 2009e 2010e 2011e 2012e 2013e Työvoiman poistuma raportin mukaan maakunnan työvoiman poistuma (siirtyminen eläkkeelle, kuolevuus, muuttoliike) olisi vuoden 2015 lopulle mennessä hieman koko maan suhteellista tasoa korkeampi. Raportin mukaan työllisten poistuma vuosina olisi henkeä. Työvoiman vuosittaisen kokonaispoistuman ennakoidaan kasvavan nykytasolta voimakkaasti aina vuoteen 2012, jolloin se olisi henkeä. Tämän jälkeen työmarkkinoilta poistuvien määrä pienenisi, mutta olisi silti nykytasoa isompi. Alueellisesti työvoiman kokonaispoistuma jakautuu hyvin epätasaisesti. Suhteessa työllisten määrään poistuma on suurin Suupohjassa, Kuusiokunnissa ja Järviseudulla. Seinäjoen seutukunnassa suhteellinen poistuma on muita maakunnan osia pienempi. Lähes joka viides työllisistä poistuva henkilö toimii tällä hetkellä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen toimialoilla. Vuosina maakunnallinen poistuma suhteessa työllisten määrään on korkeinta maa-, riista- ja kalataloudessa sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa. Kaupan, koulutuksen ja rakentamisen toimialoilla poistumaosuudet työllisistä ovat jonkin verran yli koko maan keskiarvojen. Yrittäjyys Nykytila: Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2008 lopulla noin yritystoimipaikkaa. Yritysten henkilöstömäärä oli noin ja liikevaihto 9,31 miljardia euroa. Eteläpohjalaiset yritykset ovat kuitenkin keskimäärin pieniä, sillä niiden toimipaikkaa kohden laskettu henkilöstömäärä oli 2,8, eli maakunnistamme pienin vuonna Vaikka maakunnassa yritystoimipaikkojen osuus suhteessa väestöön on vielä korkea, on Etelä-Pohjanmaalla yritysten nettomäärän lisäys tällä hetkellä alle maan keskitason. 18

19 Yritystoimipaikkojen henkilöstömäärä keskimäärin toimipaikkaa kohti maakunnittain 2008 (pl. aputoimipaikat) 6 Tilastokeskus, yritysrekisterin vuositilasto Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Kymenlaakso Etelä-Karjala Päijät-Häme Keski-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi Kainuu Pohjois-Savo Ahvenanmaa Pohjanmaa Kanta-Häme Lappi Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Seuraavassa on esitelty lyhyesti Etelä-Pohjanmaan kärkitoimialojen toimintaympäristötietoja: Maatalous: Etelä-Pohjanmaalla toimi vuonna 2009 noin maatilaa. Maatilojen määrä on kuitenkin ollut laskussa, ja se on vähentynyt vuoden 2000 jälkeen 20 prosenttia, mikä vastaa koko maan tasoa. Maataloudella on Etelä-Pohjanmaalla suurempi merkitys kuin Suomessa keskimäärin: vuonna 2007 Etelä-Pohjanmaan maatalous tuotti noin yhdeksän prosenttia toimialan koko maan arvonlisäyksestä. Maatalouden sivuelinkeinoista turkistarhaus on merkittävää erityisesti maakunnan pohjoisosassa. Maa- ja metsätalouden työpaikkaosuus oli tuolloin Etelä- Pohjanmaalla korkein Järviseudun seutukunnassa, 16 prosenttia. Osuus oli pienin Seinäjoen seutukunnassa (8,3 %), mutta tämäkin osuus oli noin kaksinkertainen koko maan tasoon verrattuna. Maatalouden kehityksellä on maakunnassa laajat alueelliset vaikutukset mm. elintarviketeollisuuteen, rakentamiseen ja kauppaan. Elintarviketeollisuus: Maatalouteen kytkeytyvä elintarviketeollisuus on Etelä-Pohjanmaalla merkittävä toimiala, sillä se oli tuotannon bruttoarvoltaan toiseksi suurin teollisuudenala vuonna 2007, ja alan maakunnallisen tuotannon rahamääräinen bruttoarvo oli Uudenmaan jälkeen korkein koko Suomessa. Elintarviketeollisuus oli viennin arvolla mitattuna maakunnan toiseksi suurin toimiala. Maakunnan elintarviketeollisuus on keskittynyt huomattavassa määrin Seinäjoen seudulle. Teknologiateollisuus: Teknologiateollisuuteen kuuluvat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus ja tietotekniikka-ala. Metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus ovat tuotannon bruttoarvolla mitattuna Etelä-Pohjanmaan teknologiateollisuuden suurimmat alat: vuonna 2007 niiden tuotannon bruttoarvo oli 1,26 miljardia euroa. Maakunnan koneiden ja laitteiden valmistuksen alan viennin arvo vuonna 2007 oli 244 miljoonaa euroa, eli teollisuusaloista eniten. Matkailu: Matkailun merkitys on Etelä-Pohjanmaalla pienempi kuin maassa keskimäärin, vaikka erityisesti Seinäjoen seutu tunnetaan valtakunnallisesti merkittävistä tapahtumista. Kuusiokunnissa matkailuala on hyvin merkittävä, ja seutukunnalle kohdistui Matkailun taloudelliset vaikutukset Etelä-Pohjanmaalla vuonna selvityksen mukaan vuonna 2008 lähes 40 prosenttia Etelä-Pohjanmaan välittömästä matkailutulosta. Matkailuala on maakunnan kansainvälistämisen kannalta merkittävässä asemassa. Välitön matkailutulo vuonna 2008 koko Etelä-Pohjanmaalla oli 330 miljoonaa euroa ja matkailun työllistävyysvaikutus oli kokoaikaista työpaikkaa. Valtaosa Etelä-Pohjanmaalle yöpymään tulevista matkailijoista on kotimaasta, sillä vuonna 2008 majoitusliikkeissä yöpyneistä hieman yli neljä prosenttia oli ulkomaalaisia. Noin ¾ matkoista oli vapaa-ajan matkoja. Luovat alat: Luoviin aloihin luetaan hyvin monenlaisia toimialoja, kuten esim. käsi- ja taideteollisuus, tapahtumatuotanto, mainonta, musiikki ja audiovisuaalinen sisällöntuotanto. Esimerkiksi kustantamisen, painamisen ja tallenteiden jäljen- 19

20 tämisen toimialan liikevaihto oli maakunnassa vuoden 2007 aikana lähes 71 miljoonaa euroa ja työpaikkamäärä vuoden lopulla noin 490 henkeä. Energiahuolto: Energiahuollon toimiala on välttämätön eri toimialojen tukiala. Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialalla oli Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2007 lopulla hieman alle 400 työpaikkaa. Etelä-Pohjanmaan sähkönkulutus oli vuonna gigawattituntia ja alueellinen sähköntuotanto kattoi kulutuksesta 42 prosenttia. Asumisen ja maatalouden osuus sähkönkulutuksesta oli 45 prosenttia, kun se oli koko maassa 36 prosenttia. Kehitysnäkymät: Maatalouden työpaikkamäärän arvioidaan supistuvan edelleen lähivuosina, koska alan toimintaympäristö on muuttunut entistä epävarmemmaksi mm. suurten tuottajahintojen vaihtelun takia. Silti maatalouden merkitys on maakunnassa suurempi kuin maassa keskimäärin. Maatalouteen liittyviä mahdollisuuksia ovat maatalouden tukipalvelujen ja niihin liittyvän yrittäjyyden kehittäminen sekä bioenergian ja tuulivoiman tuotanto. Etelä-Pohjanmaalla toimiva elintarviketeollisuus on kansallisesti merkittävä osa Suomen elintarviketeollisuutta. Alan suuret yritykset ovat kansainvälistyneet, ja tämä kehitys jatkunee edelleen. Pienet yritykset toimivat kotimarkkinoilla. Elintarviketeollisuus hankkii valtaosan raaka-aineistaan kotimaasta, ja Etelä-Pohjanmaan vahva maatalous mahdollistaa sen, että maakunnassa voi toimia eri kokoisia alan yrityksiä jatkossakin. Elintarviketeollisuus ei ole niin suhdanneherkkä kuin muut teollisuuden päätoimialat. Teknologiateollisuus: Taloustaantuman vaikutukset ovat olleet erityisesti teknologiateollisuudessa suuria, ja ala käy lähivuosina läpi rakennemuutosta, jonka aikana sen on kyettävä uudistamaan toimintatapojaan. Kansainvälinen taantuma vaikuttaa teknologiateollisuuteen Suomessa vielä pitkään, sillä yritysten valmistamat tuotteet ja palvelut ovat täällä enimmäkseen investointihyödykkeitä. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden osalta on edelleen tarvetta parantaa maamme houkuttelevuutta yritysten innovaatioiden kehityspaikkana. Kone- ja metallituoteteollisuudessa on tarve uudistaa toimintatapoja, mm. lisäämällä alan alihankkijoiden yhteistyötä sekä alan kilpailukykyä ja tuottavuutta globaalissa rakennemuutoksessa. Myös alan osaajien saatavuuteen eri koulutusasteilla tulee kiinnittää huomiota, kun taloudellinen kasvu aikanaan alkaa. Metallien jalostuksen toimialalla haasteena on mm. muuttaa ilmastopolitiikan vaikutukset myönteisiksi alan tuotannolle. Myös uusien osaajien saamiseen alalle ja alan koulutukseen tulee kiinnittää huomiota. Tietotekniikka-alalla lähivuosien haaste on alan tuottavuuden ja kannattavuuden huomattava parantaminen. Alalla on iso merkitys myös muiden toimialojen tuottavuuden ja vaikuttavuuden kohentamisessa: esimerkkinä tästä ovat terveydenhuollon tietotekniikka ja ohjelmistot. Matkailu: Kotimaisten matkailijoiden osuus lisääntynee lähivuosina taloustaantuman vaikutuksesta Etelä-Pohjanmaalla. Matkailun kysyntä on herkkä erilaisille talouskehityksen muutoksille, mutta yleensä ala toipuu niistä melko hyvin. Ala kytkeytyy yhä tiiviimmin erilaisiin muihin klustereihin, mistä esimerkkinä ovat elintarvike- ja hyvinvointiklusterit. Internetissä tapahtuva kehitys synnyttää uusia mahdollisuuksia alan jakeluteille ja järjestelmille, ja myös uusmedia tulee yhä lähemmäs matkailua. Erilaisten kulttuurien tunteminen on kansainvälisellä toimialalla tärkeää. Matkailun asiakassegmentointi on muuttumassa: tulevaisuudessa puhutaan enemmänkin sukupolvista kuin segmenteistä. Lähivuosina eläkkeelle siirtyvät suuret ikäluokat ovat tärkeä kotimainen matkailun kohderyhmä. Luovat alat: Luovien alojen työllisyys on länsimaissa nopeassa kasvussa. Luovien alojen työpaikat keskittyvät Suomessa vielä suuriin kaupunkeihin, mutta erityisesti vahva yrittäjyyden perinne luo niille lisääntyviä mahdollisuuksia myös Etelä-Pohjanmaalla. Tulevaisuudessa eniten kasvupotentiaalia on rajapinnoilla, joissa kulttuuri ja luovuus yhdistyvät mm. matkailualaan, hyvinvointipalveluihin, media- ja informaatioteknologiaan, asumis- ja lifestyle-sisältöihin sekä muoti- ja mainosteollisuuteen. Suurimpia haasteita ovat tuotekehityksen ja innovaatioiden edistäminen, luovien alojen yrityspalvelujen parantaminen, yritystoiminnan aloittamiskynnyksen madaltaminen sekä yhteistyöverkostojen kehittäminen. Energiahuolto: Etelä-Pohjanmaan energiatuotannon tavoitteena ovat korkea omavaraisuus, uusiutuvan energian osuuden nosto, energiatehokkuuden parantaminen ja kone- ja laiteteollisuuden kehittäminen. Maakunnan energiaomavaraisuuden nostamisella ja uusiutuvan energian käytöllä on myönteisiä vaikutuksia aluetalouteen ja työllisyyteen. 20

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki Maakuntajohtaja Asko Peltola

Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki Maakuntajohtaja Asko Peltola Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki 24.11.2010 Maakuntajohtaja Asko Peltola Mikä on E-P:n liitto? Etelä-Pohjanmaan liitto on 19 kunnan muodostama

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN TULEVAISUUSNÄKYMIÄ HAHMOTELLAAN

ETELÄ-POHJANMAAN TULEVAISUUSNÄKYMIÄ HAHMOTELLAAN ETELÄ-POHJANMAAN TULEVAISUUSNÄKYMIÄ HAHMOTELLAAN Työryhmätyöskentelyä: skenaario, tavoitetarkastelua 1. kokous: 2. kokous: KV-trendien jalkauttaminen E- P:lle, massan keruu Toimintaympäristöanalyysiä,

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 1 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUSTYÖN PERIAATTEITA: Ei erillisiä valmisteluryhmiä Vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Yleisö- ja keskustelutilaisuus Lentosotakoulun lakkauttamisesta Kauhava 20.2.2013 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Strategiayksikkö Pekka Rinta-Jouppi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Maakuntaohjelma. sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet,

Maakuntaohjelma. sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet, muut olennaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Yritys-Suomi seudulliset yrityspalvelut

Yritys-Suomi seudulliset yrityspalvelut Yritys-Suomi seudulliset yrityspalvelut Etelä-Pohjanmaa Seutu Yp koordinaattoreiden työkokous 21.3.2013 Eliisa Rissanen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaa asukkaita n 194 000 18 kuntaa (Töysä-Alavus

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot