Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden toteutumisen seuranta- ja arviointiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden toteutumisen seuranta- ja arviointiraportti"

Transkriptio

1 Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden toteutumisen seuranta- ja arviointiraportti

2 Sisäasiainministeriön julkaisu Teema: Alueiden kehittäminen Taitto: Pentti Nuortimo Monistus: Sisäasiainministeriön monistamo 2007

3 Sisäasiainministeriö Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Sisäasiainministeriön asettama aluepoliittisten toimenpiteiden seurantaryhmä Puheenjohtaja, kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sihteeri, aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius Sihteeri, ylitarkastaja Matti Kemppainen Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Kuvailulehti Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointiraportti Julkaisun osat Tiivistelmä Valtioneuvosto päätti alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksellä määriteltiin valtakunnalliset aluekehittämisen tavoitteet ja painopisteet hallituskaudella Päätöksessä aluekehittämisen tavoitteet olivat: 1. alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen, 2. palvelurakenteen turvaaminen koko maassa ja 3. tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen. Aluepoliittisten toimenpiteiden seurantaryhmä edisti, koordinoi, seurasi ja arvioi toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia sekä raportoi ja teki ehdotuksia toimenpiteistä hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle (HALKE). Asetetut tavoitteet ja tehdyt toimenpiteet ovat toteutuneet suhteellisen hyvin. Seurantaryhmä esittää raportissa myös linjauksia ja toimenpiteitä aluekehittämisellä ja uuden tavoitepäätöksen valmistelua varten. Lähtökohtana oli politiikan eriyttäminen erilaisten alueiden vahvuuksien ja tarpeiden mukaan. Tarkoituksena oli parantaa heikosti menestyneiden alueiden kilpailukykyä, vahvistaa suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja tehostaa julkisten palvelujen tuotantoa. Yrittäjyyden edistäminen oli yksi päätöksen painopisteistä. Tavoitteena oli työllisyysasteen nousu ja työttömyyden aleneminen kaikissa maakunnissa. Alueiden kilpailukykyä ja erikoistumista vahvistettiin kehittämällä alueellista innovaatiopolitiikkaa ja osaamiskeskusohjelmaa ja parantamalla kaikkien alueiden edellytyksiä hyötyä lisääntyvästä t&k- rahoituksesta. Lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan alueellista vaikuttavuutta vahvistettiin ja suurten kaupunkiseutujen osaamispotentiaalia pystyttiin hyödyntämään aikaisempaa laajemmin. Liikenneyhteyksien kehittämisellä tavoiteltiin sekä alueiden kilpailukyvyn että tasapainoisen aluerakenteen vahvistamista. Tietoyhteiskuntakehitystä vauhditettiin varmistamalla kaikkien kansalaisten pääsy nopeiden ja kohtuuhintaisten tietoliikenneyhteyksien piiriin. Päätöksellä edistettiin kestävää kehitystä ja ympäristön korkeaa laatua, mikä osaltaan tukee myös alueiden kilpailukykyä ja vetovoimaa yritysten hyvänä toimintaympäristönä ja ihmisten laadukkaana asuinympäristönä. Kunnallisten peruspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi koko maassa hallitus käynnisti kunta- ja palvelurakenteen kehittämishankkeen (PARAS). Tasapainoista aluerakennetta vahvistettiin kehittämällä monikeskuksista, kilpailukykyistä pääkaupunkiseudun ja aluekeskusten verkostoa, joka pitää kaikki maakunnat elinvoimaisena ja mahdollistaa aikaisempaa tasaisemman taloudellisen kasvun koko maassa. Aluekehittämisen ohjelmiin varattiin riittävät taloudelliset voimavarat valtiontalouden kehysten ja talousarvioiden puitteissa. Hallitus vahvisti maakunnan liittojen roolia aluekehitysviranomaisina alueellisten toimien koordinoinnissa ja voimavarojen suuntaamisessa. Samalla keskeiset ministeriöt ottivat sektoripolitiikassaan aikaisempaa paremmin huomioon erityyppisten alueiden kehittämistarpeet ja -potentiaalit. Valtion toimintojen alueellistamista jatkettiin. Uusia, uudistettavia ja laajenevia yksiköitä ja toimintoja sekä eläköitymisen yhteydessä vapautuvaa työtä sijoitettiin pääkaupunkiseudulta lähinnä aluekeskuksiin. Aluepolitiikassa kansallinen alueiden kehittäminen ja sen tavoitteet ovat ensisijaisia. EU:n alue- ja rakennepolitiikka täydentää ja tukee kansallista politiikkaa. Tämä pätee myös uudella ohjelmakaudella. Avainsanat (asiasanat) Aluekehitys, aluerakenne, kilpailukyky, klusterit Muut tiedot Julkaisun verkkoversion ISBN-numero on (PDF) Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN Sisäasiainministeriön julkaisusarja 34/ Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 80 Suomi 20 + alv+ postikulut Julkinen Jakaja Kustantaja Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriö

4 Inrikesministeriet Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Uppföljningsgruppen för regionalpolitiska åtgärder tillsatt av inrikesministeriet Ordförande, kanslichef Ritva Viljanen Sekreterare, regionalutvecklingsdirektör Veijo Kavonius Sekreterare, överinspektör Matti Kemppainen Publikation (även den finska titeln) Presentationsblad Utgivningsdatum Typ av publikationen Rapport Uppdragsgivare Inrikesministeriet Datum för tillsättandet av organet Uppföljnings- och evalueringsrapport om genomförandet av de rikstäckande mål för regionutveckling som statsrådet har beslutat Publikationens delar Referat Statsrådet beslutade den 15 januari 2004 om rikstäckande mål för regionutveckling i enlighet med regionutvecklingslagen. Genom beslutet definierades de rikstäckande målen och tyngdpunkterna för regionutveckling under regeringsperioden I beslutet var målen för regional utveckling följande: 1. Förstärkning av regionernas konkurrenskraft, 2. Tryggad servicestruktur i hela landet och 3. Utvecklandet av en balanserad regionstruktur. Uppföljningsgruppen för regionalpolitiska åtgärder främjade, koordinerade, uppföljde och evaluerade konsekvenserna och genomförandet av åtgärderna samt rapporterade och lade fram förslag till ministerarbetsgruppen för förvaltning och regionutveckling. De tillsatta målen och verkställda åtgärderna har förverkligats relativt bra. I rapporten föreslår uppföljningsgruppen också riktlinjer och åtgärder för regionutvecklingen och förberedningen av ett nytt målbeslut. Utgånspunkten var politikens differentiering i enlighet med regionernas starka sidor och behov. Avsikten var att förbättra de regioners konkurrenskraft som klarar sig dåligt, förstärka de stora stadsregionernas internationella konkurrenskraft och effektivera produktionen av offentliga tjänster. Främjandet av företagsamheten var ett av beslutets tyngdpunkter. Målet var att höja sysselsättningsgraden och sänka arbetslösheten i alla landskap. Regionernas konkurrenskraft och specialisering stärktes genom att utveckla den regionala innovationspolitiken och kompetenscentraprogrammet och genom att förbättra alla regioners förutsättningar att ha nytta av den ökade FoUfinansieringen. Dessutom förstärktes det regionala inflytandet av universiteternas och yrkeshögskolornas verksamhet och man kunde utnyttja de stora stadsregionernas kompetenspotential mera omfattande än tidigare. Genom att utveckla trafikförbindelserna strävades efter att öka både regionernas konkurrenskraft och en balanserad regionstruktur. Man satte fart på informationssamhällets utveckling genom att säkra alla medborgarnas tillgång till snabba telekommunikationsförbindelser till rimligt pris. Genom beslutet främjades en hållbar utveckling av miljön och miljös höga kvalitet, som i sin del ökar regionernas komkurrenskraft och dragningskraft som en god verksamhetsmiljö för företagen och en högklassig livsmiljö för människorna. För att trygga tillgången till och kvaliteten på kommunal basservice i hela landet, inledde regeringen reformen av kommun- och servicestrukturen. En balanserad regionstruktur förstärktes genom att utveckla en flerkärnig konkurrenskraftig huvudstadsregion och ett nätverk av regioncentra, som håller alla landskap livskraftiga och möjliggör en landsomfattande ekonomisk tillväxt som är jämnare än tidigare. Till programmen för regional utveckling anvisades tillräckliga ekonomiska resurser inom ramen för de statsekonomiska ramarna och budgeterna. Regeringen stärkte den roll som landskapsförbunden har i egenskap av regionutvecklingsmyndigheter som koordinerar regionala åtgärder och handhar resursallokering. De centrala ministerierna tog också bättre hänsyn till utvecklingsbehoven och -potentialer i olika typer av regioner. Regionalisering av statens funktioner fortsattes. Nya enheter och funktioner som skall utvidgas eller förnyas samt arbete som i samband med pensionering befrias överfördes närmast till regioncentra utanför huvudstadsregionen. Inom regionalpolitiken är de nationella målen för regionutveckling primära. EU:s regional- och sturkturpolitik kompletterar och stöder den nationella politiken. Detta gäller också under den nya programperioden. Nyckelord Regionutveckling, regionstruktur, konkurrenskraft, klustren Övriga uppgifter ISBN-numret på nätversionen är (PDF) Seriens namn och nummer ISSN ISBN Inrikesministeriets publikationer 34/ Sidoantal Språk Pris Sekretessgrad 80 Finska 20 euro + moms Offentlig Distribution Förlag Inrikesministeriet Inrikesministeriet

5 Sisällysluettelo 1 aluepoliittisten toimenpiteiden seuranta tavoitteiden toteutumisen lähtökohdat alueellinen kehitys aluepoliittisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen Alueiden kansainvälisen ja kansallisen kilpailukyvyn vahvistaminen Palvelurakenteen turvaaminen koko maassa Tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen Alueelliset erityistoimet voimavarat ja hallinnon kehittäminen uuden tavoitepäätöksen lähtökohdat eu:n tavoiteohjelmat liite 1 Alueellinen kehitys vuoden 2006 lopussa

6 Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden toteutumisen seuranta- ja arviointiraportti Valtioneuvosto päätti alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksen mukaan tavoitteiden toteutumisen kokonaisseurannasta vastasi sisäasiainministeriö ja alueilla valtion aluehallintoviranomaiset sekä maakunnan liitot. Sisäasiainministeriö asetti kesäkuussa 2004 aluepoliittisten toimenpiteiden seurantaryhmän seuraamaan ja koordinoimaan valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavoitteiden toimeenpanoa ja muiden aluepoliittisten toimenpiteiden toteutumista. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimi kansliapäällikkö Ritva Viljanen ja varapuheenjohtajana ylijohtaja Silja Hiironniemi ( alkaen ylijohtaja Pekka Kilven tilalle) sisäasiainministeriöstä. Seurantaryhmän jäseninä toimivat erityisasiantuntija Satu Rönnqvist ( alkaen erityisasiantuntija Orian Bondestamin tilalle) valtioneuvoston kansliasta, ylijohtaja Jorma Karjalainen valtiovarainministeriöstä, hallintojohtaja Håkan Mattlin opetusministeriöstä, apulaisosastopäällikkö Heimo Hanhilahti maa- ja metsätalousministeriöstä, neuvotteleva virkamies Riitta Viren ( kansliapäällikkö Juhani Korpelan tilalle) liikenne- ja viestintäministeriöstä, teollisuusneuvos Marjukka Aarnio kauppa- ja teollisuusministeriöstä, osastopäällikkö Raimo Ikonen ( alkaen ylijohtaja Kari Välimäen tilalle) sosiaali- ja terveysministeriöstä, kansliapäällikkö Markku Wallin työministeriöstä, aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski ympäristöministeriöstä, maakuntajohtaja Olav Jern Pohjanmaan liitosta, maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo E. Korva Lapin liitosta, johtaja Pirkko Saarela Lapin TE-keskuksesta, maaherra Pirjo Ala-Kapee Itä-Suomen lääninhallituksesta, kaupunginjohtaja Kari Nenonen Oulun kaupungilta ja aluesuunnittelupäällikkö Kari Pakarinen Suomen Kuntaliitosta. Seurantaryhmän pääsihteerinä toimi aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius sisäasiainministeriöstä. Muina sihteereinä olivat erityisasiantuntija Olli T Alho ja ylitarkastaja Matti Kemppainen. Aluepoliittisten toimenpiteiden seurantaryhmä edisti, seurasi ja koordinoi toimeksiantonsa mukaisesti tavoitepäätöksen toimeenpanoa ja muiden aluepoliittisten toimenpiteiden toteutumista. Seurantaryhmä raportoi ja teki ehdotuksia aluepoliittisista toimenpiteistä Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle (HALKE). Seurantaryhmän toimikausi oli Työryhmä kokoontui 16 kertaa.

7 1 Aluepoliittisten toimenpiteiden seuranta Ministeriöt raportoivat valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavoitteiden toteutumista vuosien 2004 ja 2005 lopussa. Seurantatyöryhmä laati näiden tietojen pohjalta kaksi seuranta- ja arviointiraporttia helmikuussa 2005 ja Työryhmä teki samalla hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle kauppa- ja teollisuusministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, opetusministeriön, sisäasiainministeriön, työministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön hallinnonaloille aluekehittämistä tukevia toimenpide-ehdotuksia. HALKE hyväksyi kyseiset toimenpide-ehdotukset toukokuussa 2005 ja Pääosiltaan aluepoliittisen seurantaryhmän esitykset ja ministeriöiden tavoitteita toteuttavat toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin. Alueiden kehittämislain 10 a :n edellyttämän alueiden kehittämisen määrärahojen budjetointi ei kuitenkaan ole toteutunut lainsäätäjän odottamalla tavalla. Alueellisen kehityksen seuraamiseksi seurantaryhmä päätti tuottaa kaksi kertaa vuodessa seurantaraportin. Kehitystä arvioitiin sekä määrällisten indikaattoreiden että laadullisen seurannan avulla. Seurannassa käytettiin 17 tunnuslukua, joilla saatiin tietoa mm. koulutustason, työmarkkinatilanteen, muuttoliikkeen ja väestön, alueellisen bruttokansantuotteen, kuntatalouden ja hyvinvoinnin alueellisesta kehityksestä ja muutoksista.

8 2 Tavoitteiden toteutumisen lähtökohdat Alueiden kehittämislain tavoitteena on luoda edellytyksiä alueiden kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin takaavalle osaamiseen ja kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, elinkeinotoiminnan kehitykselle ja työllisyyden parantamiselle. Lisäksi tavoitteena on vähentää alueiden kehittyneisyyseroja ja parantaa väestön elinoloja sekä edistää alueiden tasapainoista kehittämistä. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista täsmennettiin hallitusohjelman pohjalta laissa määriteltyjä tavoitteita jolloin tavoitteiksi määriteltiin: 1. Alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen 2. Palvelurakenteen turvaaminen koko maassa 3. Tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen Tavoitteita toteutettaessa on otettu huomioon alueiden omat vahvuudet ja kilpailutekijät sekä erilaiset väestö-, elinkeino- ja aluerakenteen kehittämismahdollisuudet ja -tarpeet. Aluepoliittisia toimenpiteitä on kohdennettu eri alueiden tarpeiden mukaan. Erityisesti on pyritty vahvistamaan heikompien alueiden kehittymistä monipuolisella ja tehokkaalla aluepolitiikalla. Politiikan eriyttämisen ja kehittämisen lähtökohtana on ollut heikommin menestyneiden alueiden yleinen kilpailukyvyn parantaminen, suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen ja julkisten palvelujen tuotannon tehostaminen hyvän elämän edellytysten turvaamiseksi koko maassa. Tämä edellyttää erityistoimia syrjäisillä, harvaan asutuilla alueilla. Alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisen lähtökohtana on ollut alueiden erikoistumisen ja sen edellyttämän osaamisperustan vahvistaminen sekä teknologian ja tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien aikaisempaa tehokkaampi hyödyntäminen. Tämä on tapahtunut alueellista innovaatiopolitiikkaa ja osaamiskeskusohjelmaa kehittämällä ja parantamalla koko maan edellytyksiä hyötyä lisääntyvästä teknologia- ja osaamisrahoituksesta. Lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan alueellista vaikuttavuutta on lisätty ja suurten kaupunkiseutujen osaamispotentiaalia on hyödynnetty aikaisempaa laajemmin. Yrittäjyyden vahvistaminen ja yritysten toimintaedellytysten sekä osaamisen ja teknologian hyödyntämiskyvyn parantaminen ovat olleet johtoteemoja päätöstä toteutettaessa. Yksi keskeinen tavoite on ollut elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantaminen siten, että työllisyysaste paranee ja työttömyys alenee kaikissa maakunnissa. Samalla on pyritty siihen, että alueelliset kehityserot kaventuvat ja työllisyys lisääntyy myös siellä, missä työpaikkojen syntyminen on ollut heikkoa ja työttömyys suurinta. Alueellisten työmarkkinoiden toimivuutta on pyritty tehostamaan myös siitä syystä, että ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman saatavuus on muodostunut pulmaksi myös korkean työttömyyden alueilla. Tieto- ja viestintätekniikan ja liikenteen infrastruktuurin mahdollisuuksien hyödyntämistä on pyritty edistämään koko yhteiskunnassa laajasti siten, että sosiaalinen ja alueellinen tasa-arvo, kilpailukyky ja tuottavuus lisääntyvät. Liikenneyhteyksien kehittämisen tarkoituksena on ollut sekä alueiden kilpailukyvyn että tasapainoisen aluerakenteen vahvistaminen. Tietoyhteiskuntakehitystä on edistetty pyrkimällä varmistamaan kaikkien kansalaisten pääsy nopeiden ja kohtuuhintaisten tietoliikenneyhteyksien piiriin. Kestävä kehitys ja ihmisten elinympäristön ja luonnonympäristön hyvän laadun turvaaminen on ollut yhtenä päätöksen lähtökohtana. Samalla ympäristön korkealla laadulla on voitu tukea alueiden kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä lisäämällä niiden vetovoimaa sekä elinkeinotoiminnan että asukkaiden tarpeiden näkökulmasta.

9 Kunnallisten peruspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen, erityisesti syrjäisillä harvaan asutuilla alueilla ja nopeasti kasvavilla kaupunkiseuduilla, vaatii tehokkaita toimenpiteitä. Ne turvataan vain huolehtimalla toimintakykyisestä ja elinvoimaisesta kuntarakenteesta sekä palveluiden kestävästä rahoituksesta. Palveluiden tuottamista on edistetty tukemalla ylikunnallista, seudullista ja maakunnallista yhteistyötä sekä palvelurakenteiden ja palveluiden tuottamistapojen uusimista. Myös valtion palvelujen saatavuus on pyritty turvaamaan kaikilla seuduilla. Tasapainoista aluerakennetta on vahvistettu kehittämällä monikeskuksista, kilpailukykyistä pääkaupunkiseudun ja aluekeskusten verkostoa, joka pitää kaikki maakunnat elinvoimaisena ja mahdollistaa nykyistä tasaisemman taloudellisen kasvun koko maassa. Lähtökohtana on ollut, että jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi kaupunkiseutu, joka tarjoaa kilpailukykyisen sijaintipaikan erityyppisille yrityksille ja monipuoliset paikalliset työmarkkinat. Lisäksi maakunnissa on oltava hyvin menestyviä pienempiä kaupunkiseutuja, vahvoja kuntakeskuksia ja maaseutualueita, joiden yritykset ovat tehokkaasti verkottuneet sekä maakunnan sisällä että sen ulkopuolelle. Alueellisen kehittämisen ohjelmiin on varattu riittävät taloudelliset voimavarat. Hallitus on pyrkinyt vahvistamaan maakunnan liittojen roolia aluekehityslain mukaisina aluekehitysviranomaisina alueellisten toimien koordinoinnissa ja voimavarojen suuntaamisessa. Samalla kuitenkin myös keskeiset ministeriöt ovat ottaneet sektoripolitiikassaan aikaisempaa paremmin huomioon erityyppisten alueiden kehittämistarpeet ja -potentiaalit. Tavoitteiden toteuttamista on edistetty myös pyrkimällä lisäämään toimenpiteiden vaikuttavuutta ja suuntaamalla eri hallinnonalojen alueellista kehitystä tasapainottavia toimenpiteitä yhdensuuntaisesti. Ensisijaisesti on parannettu käytettävissä olevien aluekehittämisen voimavarojen kohdentamista, mutta niitä on myös jonkin verran lisätty. Valtion toimintojen pitkäjänteistä alueellistamista on jatkettu. Uusia, laajenevia ja uudistettavia toimintoja ja yksiköitä on sijoitettu pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ensisijaisesti aluekeskuksiin. Eläköitymisen yhteydessä vapautuvaa työtä siirretään tehtäväksi pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseviin toimipisteisiin. Toisaalta valtionhallinnon tuottavuushankkeella tulee olemaan työpaikkoja alueellisesti supistava vaikutus. Kansallinen alueiden kehittäminen ja sen tavoitteet asetettiin ensisijaisiksi alueellisen kehittämisen lähtökohdiksi. EU:n alue- ja rakennepolitiikka täydensi ja tuki kansallista politiikkaa. Sama aluepoliittinen työnjako jatkuu alkaneellakin ohjelmakaudella. Alueiden kehittämiseen suunnattavat EU:n rakennerahasto- ja maaseudun kehittämisvarat on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti nykyisellä rakennerahastokaudella. ESR -ohjelmien tavoitteena on keskittyä tärkeimpiin työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikan haasteisiin siten, että ne täydentävät ja tuovat aitoa lisäarvoa kansalliseen toimintaan.

10 3 Alueellinen kehitys Koko maan työllisten määrä kasvoi vuonna 2006 noin henkeä. Alueellisesti kasvu oli nopeinta Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa ja myös useimmissa muissa maakunnissa työllisyyskehitys oli myönteistä. Ainoastaan Kymenlaaksossa, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Kainuussa työllisten määrä kääntyi laskuun vuoteen 2005 verrattuna. Vuosina työllisten määrä on kasvanut yli henkilöllä ja on todennäköistä, että syksyn 2006 ja kevään 2007 hyvän talouskehityksen myötä hallituksen asettama työpaikan tavoite tullaan saavuttamaan. Työllisyyden kasvu on ollut alueellisesti tasapainoista siten, että työttömyys on alentunut kaikissa maakunnissa ja työpaikkojen määrä on kasvanut useimmissa maakunnissa. Määrällisesti työpaikat lisääntyivät eniten Uudenmaan, n, Varsinais-Suomen ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa, joiden osuus kasvusta oli yli 70 % vuosina Suhteellisesti työpaikkojen kasvu on ollut suurinta Pohjois-Karjalassa ja lla. Ajanjaksolla työllisten määrän kasvu on ollut selvästi suurempaa kuin vuosina , jolloin kasvu oli noin henkeä. ETLA:n ennusteen mukaan työllisten määrä kasvaisi vuosina noin henkeä ja kasvu jakautuisi suhteellisen tasapainoisesti eri maakuntien kesken. Työllisten määrän muutos maakunnittain , *) ja *) (Lähde: Tilastokeskus, *) arvio tehty ETLA:n ennusteen pohjalta) Yritystoiminnan liikevaihdon kehitys on ollut myönteistä kaikissa maakunnissa vuoden 2006 aikana. Yritysten kokonaisliikevaihto kasvoi vuoden 2006 alkupuolella koko maassa yli 10 % ja suurimmat kasvuluvut olivat yli 15% Itä-Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Väestönkehitys jatkui vuonna 2006 myönteisenä. Väestönkasvu oli voimakkainta Uudellamaalla, jossa maahanmuutto, maassamuutto sekä luonnollinen kasvu lisäsivät väkilukua. lla, Itä- Itä- Kanta-Häme Pohjois-Pohjan. Varsinais-Suomi Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä kasvu perustui lähinnä maassamuuttoon ja Pohjois-Pohjanmaalla korkeaan syntyvyyteen. Suhteellisesti eniten nettomuutto lisäsi väkilukua Kanta-Hämeessä, Itä-Uudellamaalla, lla ja Uudellamaalla, jonka muuttovoitto sekä maassamuuton että maahanmuuton osalta on jälleen kasvamassa. 10KOKO MAA Pohjanmaa Keski-Suomi

11 Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden toteutumisen seuranta- ja arviointiraportti Väkiluvun muutos osatekijöittäin (%) maakunnissa vuonna Itä Kanta-Häme Pohjois-Pohjan. Varsinais-Suomi KOKO MAA Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Itä- Keski-Pohjan. Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjan. Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Satakunta KOKO MAA Pohjois-Karjala Pohjanmaa Lappi Keski-Suomi Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Savo Keski-Pohjan. Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo -1,4-1,2-1,0-0,8-0,6-0,4-0,2 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 Etelä-Karjala luonnollinen kasvu maassamuutto siirtolaisuus Satakunta Pohjois-Karjala Työttömien työnhakijoiden Lappi määrä aleni vuonna 2006 kaikissa maakunnissa, voimakkaimmin kuitenkin Länsi-Suomen 10 Kymenlaakso maakunnissa, joissa suurten rakennus- ja teollisuusinvestointien aiheuttama työvoiman Etelä-Savo kysyntä on kohdistunut myös työttömänä olleisiin. Myös Uudellamaalla työttömyys on alkanut alentua myönteisen talouskehityksen myötä. Erityisen selvästi väheni vuonna Kainuu pitkäaikaistyöttömien ,4-1,2-1,0-0,8-0,6-0,4-0,2 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1, määrä luonnollinen kasvu maassamuutto siirtolaisuus Työllisten 4 määrän muutos (%) maakunnittain ja (Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) Koko maa Pirkanma a 11 Etelä- Karjala

12 Etla:n ennusteen mukaan työttömyysaste alenee ja vastaavasti työllisyysaste nousee vuosina noin yhden prosenttiyksikön verran tasaisesti kaikissa maakunnissa. Työllisyysasteen arvioidaan olevan koko maassa vuonna 2010 noin 70 % ja työttömyysasteen noin 6 %. Korkein työllisyysaste olisi Uudellamaalla yli 75 % ja matalin Kainuussa 62 %. Koko maassa ja erityisesti Itä-Suomen maakunnissa työikäisen väestön määrän väheneminen voimistuu 2010-luvulla suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Kasvava poistuma nostaa työllisyysastetta, vaikka työllisten määrä vähenisi samanaikaisesti. Työttömyysaste eräissä maakunnissa (Tilastokeskus) ja ennusteen mukaan (Etla) Koko maa Koko maa Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Kainuu Lappi Lappi e 2010e e 2010e Työllisyysaste eräissä maakunnissa (Tilastokeskus) ja ennusteen mukaan (Etla) Koko maa Koko maa Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Kainuu Lappi Lappi e 2010e e 2010e Kaikki toimialat Kaikki toimialat Teollisuus Teollisuus

13 80 75 Koko maa 1, Maassamuutto on hieman kasvanut viimevuosina, mutta maakuntien välinen muuttoliike on pysynyt lähes ennallaan. Kasvu näkyy ennen kaikkea kuntien välisessä kokonaismuuttoliikkeessä, koska siinä on mukana myös naapurikuntien välinen asunnonvaihtoon liittyvä muuttaminen Vuosina Uudenmaan muuttovoitto alkoi jälleen kasvaa 2000-luvun alun vähenemisen jälkeen. Vastaavasti eräiden maakuntien kuten Kainuu, Lappi ja Pohjois-Savo muuttotappiot ovat Lappi hieman kasvaneet e 2010e Maan sisäisen 50 muuttoliikkeen nettomuutto vuosina eräissä maakunnissa Maan sisäisen muuttoliikkeen nettomuutto vuosina eräissä maakunnissa , e 2010e Maahanmuuton nettomäärä kasvoi vuonna ja oli 2000 yhteensä noin henkeä ja vuonna 2006 sen arvioidaan olevan lähes henkeä. Uudenmaan osuus nettomaahanmuutosta on henkeä, mikä nostanee maakunnan kokonaisnettomuuton yli 6000 hengen vuonna Siirtolaisuuden nettomuutto koko maassa ja eräissä maakunnissa Lappi KOKO MAA Koko maa Pirkanma a Etelä- Karjala Pirkanma aetelä- Pohjanma Etelä- a Karjala Kainuu Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden toteutumisen seuranta- ja Koko arviointiraportti maa Pirkanma a Etelä- Karjala Pirkanma Etelä- a Pohjanma aetelä- Kainuu Karjala Etelä- Lappi Pohjanma a Kainuu Etelä-Karjala Etelä- Pohjanmaa Kainuu Etelä-Karjala Lappi Etelä- Pohjanmaa Kainuu Varsinais- Suomi KOKO MAA Päijät-Häme Kymenlaakso Varsinais- Suomi Päijät-Häme Kymenlaakso Koko maa Etelä- Pohjanma Lappi Seutukunnittain tarkasteltuna muuttovoitot ovat keskittyneet suuriin aluekeskuksiin. Myönteistä on että muuttovoittoa saaneiden keskusten määrä on lisääntynyt ja vuosina lähes jokaisessa maakunnassa suurin aluekeskus sai muuttovoittoa. Maaseudun muuttotappiot ovat edelleen suuret ja nuorten osuus väestöstä vähenee koko ajan. 13

14 4 Aluepoliittisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen 4.1 Alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen Tavoite/toimenpide: Alueellista innovaatiopolitiikkaa tehostetaan Alueiden kansainvälistä ja kansallista kilpailukykyä parannetaan vahvistamalla alueiden erikoistumista ja sen edellyttämää osaamisperustaa sekä teknologian ja tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämistä. Alueellista innovaatiopolitiikkaa ja osana sitä osaamiskeskusohjelmaa vahvistetaan, osaamisen hyödyntämistä keskusten ulkopuolella tuetaan, koko maan edellytyksistä hyötyä lisääntyvästä teknologia- ja osaamisrahoituksesta huolehditaan sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan alueellista vaikuttavuutta lisätään. Toteuma: n Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille on lainsäädännössä annettu uusi kolmas tehtävä. Yliopistoille on annettu velvoite koulutuksen ja tutkimuksen lisäksi muutenkin toiminnallaan edistää yhteiskunnan kehitystä. Ammattikorkeakoulujen tulee samoin osallistua oman alueensa yritystoiminnan, työelämän ja talouden kehittämiseen. Korkeakoulujen tuloskeskustelut tarkensivat ja määrittivät yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kolmatta tehtävää. n Osaamiskeskusohjelman konsepti uudistettiin vuosina Uudella ohjelmalla on aikaisempaa vahvempi kytkentä kansalliseen innovaatiopolitiikkaan ja kauppa- ja teollisuusministeriön rooli ohjelman toteutuksessa on keskeinen. Suuret kaupunkiseudut ovat valmistelleet tai tarkistaneet innovaatiostrategiansa. Uusi ohjelma käynnistyi vuoden 2007 alusta. Ohjelma tukee osaltaan kansallisesti merkittävien klustereiden (13 kpl) kilpailukykyä ja keskittyy kansainvälisesti korkeatasoisten osaamiskeskusten kehittämiseen. Uusi osaamiskeskusohjelma pohjautuu aluelähtöiseen klusteripohjaiseen toimintamalliin. Ohjelman yhtenä tehtävänä on koota yhteen kunkin klusterin kehitystä tukevien eri alueilla sijaitsevien osaamiskeskusten huippuosaamisen resurssit private public yhteistyönä ja lisätä tätä kautta niiden hyödynnettävyyttä koko klusterissa Ohjelmaan osallistuminen edellyttää uudentyyppistä yhteistyötä klusteriin kuuluvien toimijoiden välillä, selkeää toiminnallista fokusta ja alueiden pitkäjänteistä sitoutumista ohjelman toteuttamiseen. Keskeisiä toimijoita ovat alueen yritykset, tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja teknologiakeskukset. Merkittävien osaamisklustereiden ja niiden kehitystä tukevien osaamiskeskusten vahvistaminen. Klustereittaiset ohjelmakokonaisuudet ovat aikaisempia ohjelmia selvästi suuremmat. Osaamisklusterien valinnassa otettiin aiempaa enemmän huomioon kansalliset tavoitteet (mm. KTM/Tekes, TTN, OPM). n Valtioneuvoston periaatepäätöksellä käynnistetyssä Yritys-Suomi -palveluuudistuksessa on nimitetty erillinen työryhmä valmistelemaan innovaatiopalvelujen kehittämistä. Yritys-Suomi Innovaatiopalvelun tavoitteena on kehittää ja ottaa asteittain käyttöön verkostomaiseen yhteistyöhön perustuvat toimintamallit, joilla tehostetaan 14

15 innovaatiopalvelujen tarjontaa innovaatioihin tai uuteen tutkimustietoon perustuvien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa ja kaupallistamisessa. Lisäksi panostetaan tutkimuslaitosten ja yliopistojen roolin vahvistamiseen uuden tutkimustiedon ja -tulosten hyödyntämisessä yritystoiminnassa ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisessä. n TE-keskuksiin on perustettu teknologiaosastot ja niiden resursseja on lisätty määrätietoisesti. Myös Tekes on siirtänyt toimintojaan TE-keskuksiin. Tavoitteena on ollut vahvistaa alueiden teknologiaosaamista ja innovaatioiden käyttöönottoa. Seurantaryhmä: n Tehdyt teknologian ja innovaatiotoiminnan edistämistä ja siirtoa koskevat ratkaisut ovat olleet hyviä myös aluekehityksen kannalta. n Ammattikorkeakouluverkoston tehokas hyödyntäminen on erityisen tärkeää aluekehittämisen kannalta. Tulevaa korkeakoulujen rakenneuudistusta tehtäessä on arvioitava myös korkeakouluverkoston alueellista vaikuttavuutta. n Korkeakoulupolitiikassa on etsittävä ennakkoluulottomasti uusia toimintatapoja, joita edustaa mm. maakuntakorkeakouluajattelu. n Ammattikorkeakoulujen roolia alueiden kehittäjänä tulee vahvistaa. Tavoite/toimenpide: Yritystoiminnan edellytyksiä alueilla parannetaan. Alueellista elinkeinopolitiikkaa tehostamalla ja yrittäjyyttä lisäämällä parannetaan alueiden kilpailukykyä. Erityisesti yritysten toimintaedellytysten sekä osaamisen ja teknologian hyödyntämiskyvyn lisääminen on alueiden kehittämisen ohjelmien ja toimenpiteiden peruslähtökohtia. Toteuma: Hallitus on toteuttanut laajan yrittäjyyden politiikkaohjelman. Politiikkaohjelman osa-alueiden edistymisen seurannan päivitetty versio on nähtävillä politiikkaohjelman Internet-sivuilla. Vuosina yrittäjyyden politiikkaohjelman osa-alueet olivat: n Yrittäjyyskasvatus ja yritysneuvonta n Yritysten perustaminen, kasvu ja kansainvälistyminen n Yritystoimintaan vaikuttavat verot ja maksut n Alueiden yrittäjyys n Yrityksiä koskevat säädökset ja markkinoiden toiminta Vuosina yrittäjyyden politiikkaohjelman viisi osa-aluetta kuvasivat yritystoiminnan elinkaaren eri vaiheita. Kahden viimeisen hallitusvuoden aikana politiikkaohjelma koostui seuraavista osa-alueista: n Yritystoiminnan aloittamisen edistäminen n Kasvuyrittäjyyden edellytysten parantaminen n Yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdosten edistäminen 15

16 n Yrityspalveluiden kehittäminen osaamista ja innovatiivisuutta vahvistaen n Säädösympäristön ennustettavuus, markkinoiden toimivuus ja julkisen sektorin palvelutuotannon uudistaminen Yrittäjyyden politiikkaohjelmaa on johtanut ja koordinoinut kauppa- ja teollisuusministeri ja sen suunnittelua ja toteutuksen seurantaa varten perustettu ministeriryhmä. Ohjelmalla on ollut ohjelmajohtaja ja eri ministeriöissä nimetyt vastuuhenkilöt (VNK, OM, SM, VM, OPM, MMM, KTM, STM, TM ja YM), jotka yhdessä ohjelmajohtajan kanssa muodostivat politiikkaohjelman johtoryhmän. Lisäksi johtoryhmään kuului Kuntaliiton edustaja. Ohjelman osa-alueiden toteuttamista varten muodostettiin erillisiä ad hoc -ryhmiä. Kauppa- ja teollisuusministeriön ensimmäinen yrittäjyyskatsaus julkistettiin vuonna Siinä on esitetty yleiskuva yrittäjyyden ja yritystoiminnan toimintaedellytyksistä ja kehitystrendeistä Suomessa sekä seurattu yrittäjyyden politiikkaohjelman edistymistä. Erityisen huomion kohteena ovat olleet toimintansa aloittavat yritykset, yritysten kasvu ja vaikutus työllisyyteen. n Yrittäjyyskatsauksesta on muodostunut kauppa- ja teollisuusministeriön työväline, joka tukee yrittäjyyden osalta elinkeinopolitiikan suunnittelua ja toteutusta. Katsaus on luettavissa ministeriön Internet-sivuilla (www.ktm.fi). Seuraava yrittäjyyskatsaus valmistuu keväällä Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman kautta toteuttamista politiikkatoimista tärkeimpiä reformeja yrittäjyyden kannalta ovat olleet: n yrittäjien sosiaaliturvaan tehdyt parannukset n yrittäjyyskasvatukseen liittyvät kehittämistoimenpiteet n suuret veronalennukset ja verojärjestelmään tehdyt muutokset n yritystoiminnan aloitusvaiheen riskirahoitustoiminnan resursseja on lisätty n sähköistä asiointia on edistetty ja yritysten kohtaamaa byrokratiaa vähennetty n lisäksi mm. starttirahauudistuksella on ollut merkittäviä vaikutuksia yritysten perustamishalukkuuteen Yrittäjyyden politiikkaohjelmassa vuosina toteutettavaksi päätetyt toimenpiteet ovat suurelta osin jo saatettu päätökseen. Politiikkaohjelmassa on kuitenkin joitakin hankkeita, joiden loppuun saattaminen siirtyy seuraavalle vaalikaudelle. Tällaisia ovat mm: n kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla on käynnistetty laaja julkisten yrityspalveluiden uudistus n kasvuyrittäjyyden tehostaminen n verotilijärjestelmän käyttöönotto Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialalla usean eri organisaation yritysasiakkaille suunnattuja avustus-, rahoitus-, kehittämis- ja neuvontapalveluita on koottu organisaatioiden sisällä ja harvempiin organisaatioihin. Samalla yhteistyötä ja koordinointia hallinnonalalla on voimakkaasti edistetty. Esimerkkejä näistä ovat: n TE-keskuksiin on perustettu teknologian kehittämisosastot. n Vuonna 2005 toimintansa aloittanut kasvuyrityspalvelujen toimintamalli, jossa TE-keskukset, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, Finnvera Oyj ja Finpro ry pyrkivät tarjoamaan asiakkaille kaikkien organisaatioiden palvelut yhden organisaation kautta. 16

17 n käynnistetty Yritys-Suomi palvelu-uudistus, jonka toimeenpanossa kiinnitetään erityistä huomiota yrityspalvelujen verkostomaiseen tarjontaan ja palvelukanavakohtaiseen yhteistyöhön uusien yrityspalvelujen kehittämisessä n Vuoden 2007 alusta voimaan tullut laki yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä, joka mahdollistaa yrityksille tarjottavien toimenpiteiden nykyistä paremman yhteensovittamisen sekä koordinoidun tarjonnan. n Myös valtioneuvoston periaatepäätöksellä käynnistetyn Yritys-Suomi -palveluuudistuksen toimeenpanossa kiinnitetään erityistä huomiota yrityspalvelujen verkostomaiseen tarjontaan ja palvelukanavakohtaiseen yhteistyöhön uusien yrityspalvelujen kehittämisessä. n Yritystukilain muutoksella poistetaan ne aukot, joita on ollut maaseudun yritysten rahoituksessa. MMM ja KTM noudattavat samaa lainsäädäntöä. Tuissa ei ole enää maatilasidonnaisuutta. Valtioneuvoston Finnvera Oyj:lle luotto- ja takaustappioiden osittaisesta korvaamisesta antamat sitoumukset uusittiin vuoden 2005 alussa. n Tällöin korotettiin valtion korvausosuutta alkavista ja kasvuyrityksistä syntyvistä luotto- ja takaustappioista. Korotus mahdollisti Finnvera Oyj:lle suuremman riskinoton alkavien ja kasvavien yritysten osalta. Yrittäjyyden yleisiä edellytyksiä on parannettu. n lisäpanostuksilla tutkimukseen ja kehitykseen sekä panostuksilla alkuvaiheen yritysten pääomahuoltoon. Osana yrittäjyyden politiikkaohjelmaa vuoden 2005 ensimmäisessä lisätalousarviossa hyväksyttiin 13 miljoonan euron määräraha aloittavien innovaatioyritysten siemenrahoitukseen ja toimintaan erikoistunut rahasto on aloittanut Finnvera Oyj:n alaisuudessa syksyllä Toiminnan sujumista ja sen vaatiman rahoituksen riittävyyttä on arvioitu sitä mukaa kun kokemuksia toiminnasta on kertynyt. Lisäksi Finnvera Oyj:lle vuoden 2007 alusta myönnettävä verovapaus parantaa sen toimintaedellytyksiä ja laskee rahoituksen hintaa. Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) siemenrahoitusohjelma käynnistettiin vuonna Teknologian kehittämiskeskus (Tekes) käynnisti uuden alkuvaiheen teknologiayritysten rahoitukseen keskittyvän ohjelman vuonna KTM:n kasvuyrittäjyyden neuvonantoryhmän (2004) rahoitus- ja yrityspalveluesityksiä toteutetaan meneillään olevissa pääomarahoitus- ja yrityspalvelu-uudistuksissa. KTM on yhdessä yrittäjyyden politiikkaohjelman kanssa rahoittanut useita tutkimuksia kasvuyrittäjyyden elinkeinopoliittisen suunnittelun ja valmistelun tueksi. n MMM ja KTM:n yhteistyönä on tehty esitykset maaseudun mikroyritysten palveluiden ja tukijärjestelmiin liittyvien hallinnollisten menettelyjen kehittämiseksi. Yhtenä työryhmän tehtävänä on ollut yhteen sovittaa hallinnon alojen yritysten rahoitus- ja kehittämispalveluita kaudelle Konkreettisesti tämä näkyy alkavalla kaudella yritystukia säätelevän lainsäädännön valmistelussa ja EU:n maaseuturahaston ja aluerahaston rahoitusmenettelyissä. n Lisäksi yrittäjyyttä on edistetty erityisesti rakennerahastojen ja ESR:n tuella lukuisin toimenpitein ja projektein, joilla on edistetty mm. naisyrittäjyyttä, helpotettu yrittäjien sukupolvenvaihdoksia, kehitetty yrityspalveluiden yhden luukun periaatetta, poistettu yritystoiminnan esteitä ja parannettu yrittäjien oppisopimuskoulutusta sekä maatalousyrittäjien muutoksen hallintaa tilanteessa, jossa maataloudesta luovutaan. 17

18 Työministeriössä on toteutettu osana yrittäjyyden politiikkaohjelmaa starttirahajärjestelmän uudistus. n Starttirahajärjestelmää on muutettu vuoden 2005 alusta kolmevuotisena kokeiluna niin, että starttirahaa voidaan myöntää työttömien työnhakijoiden lisäksi palkka- tai kotityöstä yrittäjiksi ryhtyville sekä opintonsa päättäneille. n Starttiraha on nyt yleinen yrityksen perustamisen tuki ja siitä saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. Tällä hetkellä lähes joka kolmas uusi yritys perustetaan starttirahalla. n Vuonna 2004 starttirahalla aloitti uutta yritystä. Uudistuksen tultua voimaan vuonna 2005 luku oli Vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla aloitti starttiyritystä. Vuonna 2006 aloittaneiden starttiyritysten määrä nousseekin yli yritykseen. 43 % starttirahan saaneista on ollut ei-työttömiä. Syrjäisille, harvaan asutuille seuduille ei ole syntynyt riittävästi yrityksiä. Samaan aikaan yrittäjien määrä on noussut muualla maassa nopeasti. Lisäksi ns. kasvuyrityksiä on hyvin vähän Itä- ja Pohjois- Suomessa. Sen sijaan matkailu sekä kaivos- ja kiviteollisuus työllistävät merkittävästi Itä- ja Pohjois- Suomessa lähivuosina. Myös palvelualan yrittäjyyden ja palveluyritysten työllisyys kasvavat todennäköisesti myös ongelmallisimmilla alueilla. Ikääntyminen ja alhainen työllisyysaste on erityisen vaikea ongelma harvaan asutuilla alueilla. Aluepoliittisten toimenpiteiden seurantaryhmä onkin aiemmissa raporteissaan painottanut erityisteemana alueellisen yrittäjyyden, erityisesti kasvuhakuisen yrittäjyyden ja naisyrittäjyyden vahvistamista. n Tämä on toteutunut TE-keskusten työssä ja kasvuyrityspalveluissa, joissa TE-keskusten, Tekesin, Finnveran ja Finpron yhteistyönä selvitetään valittujen kasvuyritysten tarpeet ja organisaatiot yhdessä tukevat omilla ja yhdessä kehitetyillä tuotteilla yritysten kasvua. Laki sosiaalista yrityksistä tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Yritysten ja järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lisääntyneet nopeasti vuoden 1995 jälkeen. Nopeinta kasvu oli sosiaalipalveluissa. Yksityiset palveluntuottajat, järjestöt ja yritykset tuottivat vuonna 2004 yli neljäsosan kaikista sosiaalipalveluista ja noin viidesosan terveyspalveluista. Palvelutuotannon kokonaiskustannuksista laskettuna järjestöjen osuus oli sosiaalipalveluissa 17,4 % ja yritysten osuus 8,6 %. Terveyspalveluissa yritysten merkitys oli järjestöjä korostuneempi. Terveyspalveluiden kustannuksista järjestöjen osuus oli 4,3 % ja yritysten 18,4 %. n Sosiaalisia yrityksiä on perustettu vähemmän kuin odotettiin. Rekisterissä oli vuoden 2006 joulukuun alussa 72 sosiaalista yritystä, joiden palveluksessa rekisteröintihetkellä oli yhteensä 371 työntekijää. n Sosiaalisen yritystoiminnan keskeiseksi kehittämiskeinoksi asetettiin palkkatuki, jolla korvataan vajaakuntoisen työntekijän alentunutta työtehoa ja tuottavuutta sekä luodaan toiminnalle varmuutta ja jatkuvuutta. Käytännössä sosiaalisille yrityksille myönnettävä palkkatuen lisäosa on kuitenkin ollut marginaalinen. Palkkatuen taso ei ole ollut riittävän suuri houkuttelemaan yrityksiä rekisteröitymään sosiaalisiksi yrityksiksi. Myös palkkatukijaksojen lyhytkestoisuus ja vaihtelevat menettelytavat palkkatukipäätöksissä on koettu ongelmallisiksi. n Sosiaalisten yritysten lakia ollaan uudistamassa. Uusi laki astuu voimaan keväällä Seurantaryhmä esitti aikaisemmissa raporteissaan, että sosiaali- ja terveysministeriön tulee seurata yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa palveluyrittäjyyden toteutumista ja tehdä tarvittaessa lisäesityksiä kehittämislinjauksista ja säätelystä. Näin voidaan varautua mm. palvelurakennehankkeen vaikutuksiin ja vaatimuksiin palvelujen tuotannossa erityyppisillä alueilla. 18

19 n Kauppa- ja teollisuusministeriö selvittää ja valmistelee osana yrityspalvelujen kokonaishanketta erilaisille alueille ja erityyppisille alueellisille palveluyrityksille tarkoitettuja kehittämistoimenpiteitä. Lisäksi ministeriö kartoittaa ja laatii kasvuhakuisten yritysten kehittämistarpeet ja toimenpiteet yleensä ja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Esitykset ovat toteutuneet osittain. Erityisesti palveluyrityksille suunnattua tukipakettia ei kuitenkaan ole vielä käytössä. Palveluyrittäjyyden toteutumisen seuranta ja esitysten teko on edelleen meneillään. Seurantatyöryhmä: n Tehokas ja asiakaslähtöinen yrityspalvelujen tarjonta edellyttää, että palveluja tarjoavat ministeriöt käyvät läpi ja arvioivat tuotteensa ja yhteistyössä kehittävät niistä asiakkaan tarpeista lähteviä tuotepaketteja. Hallinnonalojen tulee kehittää tietojärjestelmänsä siten yhteensopiviksi, että tämä voidaan käytännössä toteuttaa kaikkialla maassa. n Starttirahajärjestelmä tulisi vakinaistaa. n ESR-toimenpiteillä tuetaan uuden yrittäjyyden ja yritystoiminnan syntymistä kohdentamalla toimia erityisesti sellaisille toimialoille ja henkilöryhmille, joilla toimintaympäristön ja rakennemuutoksen aiheuttama kehittämis- ja muutostarve on suurin. Uuden yritystoiminnan syntymisessä otetaan huomioon myös sosiaalisten yritysten ja muiden yrittäjyyden muotojen kehittämistarpeet. n Yrittäjien määrä on noussut koko maassa reippaasti. Syrjäisille, harvaan asutuille seuduille ei ole kuitenkaan syntynyt riittävästi yrityksiä. Myös kasvuyrityksiä on suhteellisen vähän Itä- ja Pohjois-Suomessa. Matkailu ja kaivos- ja kiviteollisuudessa on lähivuosina mahdollisuuksia lisätä merkittävästi työllisyyttä Itä- ja Pohjois- Suomessa. Palvelualan yrittäjyys ja palveluyritysten työllisyys kasvavat todennäköisesti myös ongelmallisimmilla alueilla. Tulevaisuudessa on edelleen painotettava voimakkaasti yrittäjyyden lisäämistä. Samalla tulee Itä- ja Pohjois-Suomen yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseen kehittää lisää räätälöityjä erityistoimia. Alueellista yrittäjyyttä vahvistavia toimenpiteitä tulisi kohdentaa erityisesti palveluyrittäjyyteen. n Laajenevan harvaan asutun maaseudun yrittäjyyden kehittäminen huomioidaan erityisenä seikkana rahoitusjärjestelmissä. n Hallinnonalojen tulee kehittää menettelyitä, joilla voidaan edistää pienten yritysten mahdollisuuksia palkata ensimmäisiä työntekijöitä. n Pk-yritysten kilpailukykyä parannetaan kaikilla aloilla lisäämällä osaamista, yhteistyötä ja verkostoitumista. Laajat toimialakohtaiset hankkeet ovat yksi keino elinkeinojen kehittämisessä. n Myös maaseudun pk-yrityksissä on runsaasti innovaatiopotentiaalia, mutta uusien ideoiden toteuttamiseksi tulee olla saatavissa riittävästi eri aloille suunnattua yritysten alkuvaiheen riski- ja innovaatiorahoitusta.. 19

20 Tavoite/toimenpide Työllisyysastetta nostetaan ja työttömyyttä alennetaan jokaisessa maakunnassa. Alueellisia työttömyyseroja kavennetaan. Alueellisten työmarkkinoiden toimivuutta parannetaan niin, että ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman saatavuus turvataan koko maassa. Työllisyyden politiikkaohjelman painotukset otetaan huomioon alueiden kehittämisen ohjelmissa ja toimenpiteissä. Toteuma Väestön ikääntymisen myötä työikäinen väestö alkaa vähentyä lähivuosina ja 2010-luvulla väheneminen voimistuu, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Monilla alueilla, erityisesti maaseudulla ja myös pienissä kaupungeissa, nuorten ja työikäisten määrä on vähentynyt jo usean vuoden ajan. Poistuman työvoimasta on ennakoitu olevan vuosina noin henkeä, mikä on noin 40 % työvoimasta. Kehitys on johtamassa työvoimasta ja erityisesti osaamiseen liittyvistä resursseista kaikilla alueilla ja sektoreilla. Työpolitiikan ja työmarkkinoiden muutosten keskeisinä haasteina ovat työllisyysasteen nostaminen, rakennetyöttömyyden purkaminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen. Lisäksi haasteena on ikääntyneiden pysyminen työmarkkinoilla ja työurien jatkaminen molemmista päistä. Työperusteinen maahanmuutto lisää ja monipuolistaa työvoiman tarjontaa. Määrällisten kysymysten rinnalla olennaista on tieto- ja taito-osaamisen kehittäminen ja työssä jaksamisen tukeminen. n Hallituksen työllisyystavoite on toteutunut hyvin. Työllisyysaste on kuitenkin edelleen huolestuttavan alhainen, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa, joiden hyvä työllisyyskehitys ei ole nostanut työllisten määrää tavoitteiden tasolle. Määräaikaisen ja osaaikatyön lisääntyminen on osin ongelmallista työntekijöiden näkökulmasta. n Työllisyysaste on noussut ja työttömyys alentunut jokaisessa maakunnassa. n Alueelliset työttömyyserot ovat kaventuneet. n Alueellisten työmarkkinoiden toimivuutta on parannettu. Kuitenkaan ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman saatavuutta ei ole pystytty turvamaan koko maassa ja kaikilla toimialoilla. n KTM:n ja TM:n seudulliset palvelupisteet eivät ole vielä riittävästi toteuttaneet työllisyysohjelman tavoitteita. Seurantaryhmä: n Tarvitaan vahvistettuja erityistoimia Itä- ja Pohjois-Suomessa osaavan työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. n Kasvavilla kaupunkiseuduilla tarvitaan vahvoja panostuksia erityisesti palvelualojen työvoimatarpeen turvaamisessa. 20

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012 Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu Petri Veijalainen 30.8.2012 Ohjelmarakenne (HALKE 23.3.2012) Yksi aluelähtöinen ohjelma, jossa molemmat rahastot (ESR+EAKR) Ohjelma

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot