Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden toteutumisen seuranta- ja arviointiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden toteutumisen seuranta- ja arviointiraportti"

Transkriptio

1 Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden toteutumisen seuranta- ja arviointiraportti

2 Sisäasiainministeriön julkaisu Teema: Alueiden kehittäminen Taitto: Pentti Nuortimo Monistus: Sisäasiainministeriön monistamo 2007

3 Sisäasiainministeriö Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Sisäasiainministeriön asettama aluepoliittisten toimenpiteiden seurantaryhmä Puheenjohtaja, kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sihteeri, aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius Sihteeri, ylitarkastaja Matti Kemppainen Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Kuvailulehti Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointiraportti Julkaisun osat Tiivistelmä Valtioneuvosto päätti alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksellä määriteltiin valtakunnalliset aluekehittämisen tavoitteet ja painopisteet hallituskaudella Päätöksessä aluekehittämisen tavoitteet olivat: 1. alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen, 2. palvelurakenteen turvaaminen koko maassa ja 3. tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen. Aluepoliittisten toimenpiteiden seurantaryhmä edisti, koordinoi, seurasi ja arvioi toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia sekä raportoi ja teki ehdotuksia toimenpiteistä hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle (HALKE). Asetetut tavoitteet ja tehdyt toimenpiteet ovat toteutuneet suhteellisen hyvin. Seurantaryhmä esittää raportissa myös linjauksia ja toimenpiteitä aluekehittämisellä ja uuden tavoitepäätöksen valmistelua varten. Lähtökohtana oli politiikan eriyttäminen erilaisten alueiden vahvuuksien ja tarpeiden mukaan. Tarkoituksena oli parantaa heikosti menestyneiden alueiden kilpailukykyä, vahvistaa suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja tehostaa julkisten palvelujen tuotantoa. Yrittäjyyden edistäminen oli yksi päätöksen painopisteistä. Tavoitteena oli työllisyysasteen nousu ja työttömyyden aleneminen kaikissa maakunnissa. Alueiden kilpailukykyä ja erikoistumista vahvistettiin kehittämällä alueellista innovaatiopolitiikkaa ja osaamiskeskusohjelmaa ja parantamalla kaikkien alueiden edellytyksiä hyötyä lisääntyvästä t&k- rahoituksesta. Lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan alueellista vaikuttavuutta vahvistettiin ja suurten kaupunkiseutujen osaamispotentiaalia pystyttiin hyödyntämään aikaisempaa laajemmin. Liikenneyhteyksien kehittämisellä tavoiteltiin sekä alueiden kilpailukyvyn että tasapainoisen aluerakenteen vahvistamista. Tietoyhteiskuntakehitystä vauhditettiin varmistamalla kaikkien kansalaisten pääsy nopeiden ja kohtuuhintaisten tietoliikenneyhteyksien piiriin. Päätöksellä edistettiin kestävää kehitystä ja ympäristön korkeaa laatua, mikä osaltaan tukee myös alueiden kilpailukykyä ja vetovoimaa yritysten hyvänä toimintaympäristönä ja ihmisten laadukkaana asuinympäristönä. Kunnallisten peruspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi koko maassa hallitus käynnisti kunta- ja palvelurakenteen kehittämishankkeen (PARAS). Tasapainoista aluerakennetta vahvistettiin kehittämällä monikeskuksista, kilpailukykyistä pääkaupunkiseudun ja aluekeskusten verkostoa, joka pitää kaikki maakunnat elinvoimaisena ja mahdollistaa aikaisempaa tasaisemman taloudellisen kasvun koko maassa. Aluekehittämisen ohjelmiin varattiin riittävät taloudelliset voimavarat valtiontalouden kehysten ja talousarvioiden puitteissa. Hallitus vahvisti maakunnan liittojen roolia aluekehitysviranomaisina alueellisten toimien koordinoinnissa ja voimavarojen suuntaamisessa. Samalla keskeiset ministeriöt ottivat sektoripolitiikassaan aikaisempaa paremmin huomioon erityyppisten alueiden kehittämistarpeet ja -potentiaalit. Valtion toimintojen alueellistamista jatkettiin. Uusia, uudistettavia ja laajenevia yksiköitä ja toimintoja sekä eläköitymisen yhteydessä vapautuvaa työtä sijoitettiin pääkaupunkiseudulta lähinnä aluekeskuksiin. Aluepolitiikassa kansallinen alueiden kehittäminen ja sen tavoitteet ovat ensisijaisia. EU:n alue- ja rakennepolitiikka täydentää ja tukee kansallista politiikkaa. Tämä pätee myös uudella ohjelmakaudella. Avainsanat (asiasanat) Aluekehitys, aluerakenne, kilpailukyky, klusterit Muut tiedot Julkaisun verkkoversion ISBN-numero on (PDF) Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN Sisäasiainministeriön julkaisusarja 34/ Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 80 Suomi 20 + alv+ postikulut Julkinen Jakaja Kustantaja Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriö

4 Inrikesministeriet Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Uppföljningsgruppen för regionalpolitiska åtgärder tillsatt av inrikesministeriet Ordförande, kanslichef Ritva Viljanen Sekreterare, regionalutvecklingsdirektör Veijo Kavonius Sekreterare, överinspektör Matti Kemppainen Publikation (även den finska titeln) Presentationsblad Utgivningsdatum Typ av publikationen Rapport Uppdragsgivare Inrikesministeriet Datum för tillsättandet av organet Uppföljnings- och evalueringsrapport om genomförandet av de rikstäckande mål för regionutveckling som statsrådet har beslutat Publikationens delar Referat Statsrådet beslutade den 15 januari 2004 om rikstäckande mål för regionutveckling i enlighet med regionutvecklingslagen. Genom beslutet definierades de rikstäckande målen och tyngdpunkterna för regionutveckling under regeringsperioden I beslutet var målen för regional utveckling följande: 1. Förstärkning av regionernas konkurrenskraft, 2. Tryggad servicestruktur i hela landet och 3. Utvecklandet av en balanserad regionstruktur. Uppföljningsgruppen för regionalpolitiska åtgärder främjade, koordinerade, uppföljde och evaluerade konsekvenserna och genomförandet av åtgärderna samt rapporterade och lade fram förslag till ministerarbetsgruppen för förvaltning och regionutveckling. De tillsatta målen och verkställda åtgärderna har förverkligats relativt bra. I rapporten föreslår uppföljningsgruppen också riktlinjer och åtgärder för regionutvecklingen och förberedningen av ett nytt målbeslut. Utgånspunkten var politikens differentiering i enlighet med regionernas starka sidor och behov. Avsikten var att förbättra de regioners konkurrenskraft som klarar sig dåligt, förstärka de stora stadsregionernas internationella konkurrenskraft och effektivera produktionen av offentliga tjänster. Främjandet av företagsamheten var ett av beslutets tyngdpunkter. Målet var att höja sysselsättningsgraden och sänka arbetslösheten i alla landskap. Regionernas konkurrenskraft och specialisering stärktes genom att utveckla den regionala innovationspolitiken och kompetenscentraprogrammet och genom att förbättra alla regioners förutsättningar att ha nytta av den ökade FoUfinansieringen. Dessutom förstärktes det regionala inflytandet av universiteternas och yrkeshögskolornas verksamhet och man kunde utnyttja de stora stadsregionernas kompetenspotential mera omfattande än tidigare. Genom att utveckla trafikförbindelserna strävades efter att öka både regionernas konkurrenskraft och en balanserad regionstruktur. Man satte fart på informationssamhällets utveckling genom att säkra alla medborgarnas tillgång till snabba telekommunikationsförbindelser till rimligt pris. Genom beslutet främjades en hållbar utveckling av miljön och miljös höga kvalitet, som i sin del ökar regionernas komkurrenskraft och dragningskraft som en god verksamhetsmiljö för företagen och en högklassig livsmiljö för människorna. För att trygga tillgången till och kvaliteten på kommunal basservice i hela landet, inledde regeringen reformen av kommun- och servicestrukturen. En balanserad regionstruktur förstärktes genom att utveckla en flerkärnig konkurrenskraftig huvudstadsregion och ett nätverk av regioncentra, som håller alla landskap livskraftiga och möjliggör en landsomfattande ekonomisk tillväxt som är jämnare än tidigare. Till programmen för regional utveckling anvisades tillräckliga ekonomiska resurser inom ramen för de statsekonomiska ramarna och budgeterna. Regeringen stärkte den roll som landskapsförbunden har i egenskap av regionutvecklingsmyndigheter som koordinerar regionala åtgärder och handhar resursallokering. De centrala ministerierna tog också bättre hänsyn till utvecklingsbehoven och -potentialer i olika typer av regioner. Regionalisering av statens funktioner fortsattes. Nya enheter och funktioner som skall utvidgas eller förnyas samt arbete som i samband med pensionering befrias överfördes närmast till regioncentra utanför huvudstadsregionen. Inom regionalpolitiken är de nationella målen för regionutveckling primära. EU:s regional- och sturkturpolitik kompletterar och stöder den nationella politiken. Detta gäller också under den nya programperioden. Nyckelord Regionutveckling, regionstruktur, konkurrenskraft, klustren Övriga uppgifter ISBN-numret på nätversionen är (PDF) Seriens namn och nummer ISSN ISBN Inrikesministeriets publikationer 34/ Sidoantal Språk Pris Sekretessgrad 80 Finska 20 euro + moms Offentlig Distribution Förlag Inrikesministeriet Inrikesministeriet

5 Sisällysluettelo 1 aluepoliittisten toimenpiteiden seuranta tavoitteiden toteutumisen lähtökohdat alueellinen kehitys aluepoliittisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen Alueiden kansainvälisen ja kansallisen kilpailukyvyn vahvistaminen Palvelurakenteen turvaaminen koko maassa Tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen Alueelliset erityistoimet voimavarat ja hallinnon kehittäminen uuden tavoitepäätöksen lähtökohdat eu:n tavoiteohjelmat liite 1 Alueellinen kehitys vuoden 2006 lopussa

6 Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden toteutumisen seuranta- ja arviointiraportti Valtioneuvosto päätti alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksen mukaan tavoitteiden toteutumisen kokonaisseurannasta vastasi sisäasiainministeriö ja alueilla valtion aluehallintoviranomaiset sekä maakunnan liitot. Sisäasiainministeriö asetti kesäkuussa 2004 aluepoliittisten toimenpiteiden seurantaryhmän seuraamaan ja koordinoimaan valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavoitteiden toimeenpanoa ja muiden aluepoliittisten toimenpiteiden toteutumista. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimi kansliapäällikkö Ritva Viljanen ja varapuheenjohtajana ylijohtaja Silja Hiironniemi ( alkaen ylijohtaja Pekka Kilven tilalle) sisäasiainministeriöstä. Seurantaryhmän jäseninä toimivat erityisasiantuntija Satu Rönnqvist ( alkaen erityisasiantuntija Orian Bondestamin tilalle) valtioneuvoston kansliasta, ylijohtaja Jorma Karjalainen valtiovarainministeriöstä, hallintojohtaja Håkan Mattlin opetusministeriöstä, apulaisosastopäällikkö Heimo Hanhilahti maa- ja metsätalousministeriöstä, neuvotteleva virkamies Riitta Viren ( kansliapäällikkö Juhani Korpelan tilalle) liikenne- ja viestintäministeriöstä, teollisuusneuvos Marjukka Aarnio kauppa- ja teollisuusministeriöstä, osastopäällikkö Raimo Ikonen ( alkaen ylijohtaja Kari Välimäen tilalle) sosiaali- ja terveysministeriöstä, kansliapäällikkö Markku Wallin työministeriöstä, aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski ympäristöministeriöstä, maakuntajohtaja Olav Jern Pohjanmaan liitosta, maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo E. Korva Lapin liitosta, johtaja Pirkko Saarela Lapin TE-keskuksesta, maaherra Pirjo Ala-Kapee Itä-Suomen lääninhallituksesta, kaupunginjohtaja Kari Nenonen Oulun kaupungilta ja aluesuunnittelupäällikkö Kari Pakarinen Suomen Kuntaliitosta. Seurantaryhmän pääsihteerinä toimi aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius sisäasiainministeriöstä. Muina sihteereinä olivat erityisasiantuntija Olli T Alho ja ylitarkastaja Matti Kemppainen. Aluepoliittisten toimenpiteiden seurantaryhmä edisti, seurasi ja koordinoi toimeksiantonsa mukaisesti tavoitepäätöksen toimeenpanoa ja muiden aluepoliittisten toimenpiteiden toteutumista. Seurantaryhmä raportoi ja teki ehdotuksia aluepoliittisista toimenpiteistä Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle (HALKE). Seurantaryhmän toimikausi oli Työryhmä kokoontui 16 kertaa.

7 1 Aluepoliittisten toimenpiteiden seuranta Ministeriöt raportoivat valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavoitteiden toteutumista vuosien 2004 ja 2005 lopussa. Seurantatyöryhmä laati näiden tietojen pohjalta kaksi seuranta- ja arviointiraporttia helmikuussa 2005 ja Työryhmä teki samalla hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle kauppa- ja teollisuusministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, opetusministeriön, sisäasiainministeriön, työministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön hallinnonaloille aluekehittämistä tukevia toimenpide-ehdotuksia. HALKE hyväksyi kyseiset toimenpide-ehdotukset toukokuussa 2005 ja Pääosiltaan aluepoliittisen seurantaryhmän esitykset ja ministeriöiden tavoitteita toteuttavat toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin. Alueiden kehittämislain 10 a :n edellyttämän alueiden kehittämisen määrärahojen budjetointi ei kuitenkaan ole toteutunut lainsäätäjän odottamalla tavalla. Alueellisen kehityksen seuraamiseksi seurantaryhmä päätti tuottaa kaksi kertaa vuodessa seurantaraportin. Kehitystä arvioitiin sekä määrällisten indikaattoreiden että laadullisen seurannan avulla. Seurannassa käytettiin 17 tunnuslukua, joilla saatiin tietoa mm. koulutustason, työmarkkinatilanteen, muuttoliikkeen ja väestön, alueellisen bruttokansantuotteen, kuntatalouden ja hyvinvoinnin alueellisesta kehityksestä ja muutoksista.

8 2 Tavoitteiden toteutumisen lähtökohdat Alueiden kehittämislain tavoitteena on luoda edellytyksiä alueiden kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin takaavalle osaamiseen ja kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, elinkeinotoiminnan kehitykselle ja työllisyyden parantamiselle. Lisäksi tavoitteena on vähentää alueiden kehittyneisyyseroja ja parantaa väestön elinoloja sekä edistää alueiden tasapainoista kehittämistä. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista täsmennettiin hallitusohjelman pohjalta laissa määriteltyjä tavoitteita jolloin tavoitteiksi määriteltiin: 1. Alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen 2. Palvelurakenteen turvaaminen koko maassa 3. Tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen Tavoitteita toteutettaessa on otettu huomioon alueiden omat vahvuudet ja kilpailutekijät sekä erilaiset väestö-, elinkeino- ja aluerakenteen kehittämismahdollisuudet ja -tarpeet. Aluepoliittisia toimenpiteitä on kohdennettu eri alueiden tarpeiden mukaan. Erityisesti on pyritty vahvistamaan heikompien alueiden kehittymistä monipuolisella ja tehokkaalla aluepolitiikalla. Politiikan eriyttämisen ja kehittämisen lähtökohtana on ollut heikommin menestyneiden alueiden yleinen kilpailukyvyn parantaminen, suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen ja julkisten palvelujen tuotannon tehostaminen hyvän elämän edellytysten turvaamiseksi koko maassa. Tämä edellyttää erityistoimia syrjäisillä, harvaan asutuilla alueilla. Alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisen lähtökohtana on ollut alueiden erikoistumisen ja sen edellyttämän osaamisperustan vahvistaminen sekä teknologian ja tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien aikaisempaa tehokkaampi hyödyntäminen. Tämä on tapahtunut alueellista innovaatiopolitiikkaa ja osaamiskeskusohjelmaa kehittämällä ja parantamalla koko maan edellytyksiä hyötyä lisääntyvästä teknologia- ja osaamisrahoituksesta. Lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan alueellista vaikuttavuutta on lisätty ja suurten kaupunkiseutujen osaamispotentiaalia on hyödynnetty aikaisempaa laajemmin. Yrittäjyyden vahvistaminen ja yritysten toimintaedellytysten sekä osaamisen ja teknologian hyödyntämiskyvyn parantaminen ovat olleet johtoteemoja päätöstä toteutettaessa. Yksi keskeinen tavoite on ollut elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantaminen siten, että työllisyysaste paranee ja työttömyys alenee kaikissa maakunnissa. Samalla on pyritty siihen, että alueelliset kehityserot kaventuvat ja työllisyys lisääntyy myös siellä, missä työpaikkojen syntyminen on ollut heikkoa ja työttömyys suurinta. Alueellisten työmarkkinoiden toimivuutta on pyritty tehostamaan myös siitä syystä, että ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman saatavuus on muodostunut pulmaksi myös korkean työttömyyden alueilla. Tieto- ja viestintätekniikan ja liikenteen infrastruktuurin mahdollisuuksien hyödyntämistä on pyritty edistämään koko yhteiskunnassa laajasti siten, että sosiaalinen ja alueellinen tasa-arvo, kilpailukyky ja tuottavuus lisääntyvät. Liikenneyhteyksien kehittämisen tarkoituksena on ollut sekä alueiden kilpailukyvyn että tasapainoisen aluerakenteen vahvistaminen. Tietoyhteiskuntakehitystä on edistetty pyrkimällä varmistamaan kaikkien kansalaisten pääsy nopeiden ja kohtuuhintaisten tietoliikenneyhteyksien piiriin. Kestävä kehitys ja ihmisten elinympäristön ja luonnonympäristön hyvän laadun turvaaminen on ollut yhtenä päätöksen lähtökohtana. Samalla ympäristön korkealla laadulla on voitu tukea alueiden kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä lisäämällä niiden vetovoimaa sekä elinkeinotoiminnan että asukkaiden tarpeiden näkökulmasta.

9 Kunnallisten peruspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen, erityisesti syrjäisillä harvaan asutuilla alueilla ja nopeasti kasvavilla kaupunkiseuduilla, vaatii tehokkaita toimenpiteitä. Ne turvataan vain huolehtimalla toimintakykyisestä ja elinvoimaisesta kuntarakenteesta sekä palveluiden kestävästä rahoituksesta. Palveluiden tuottamista on edistetty tukemalla ylikunnallista, seudullista ja maakunnallista yhteistyötä sekä palvelurakenteiden ja palveluiden tuottamistapojen uusimista. Myös valtion palvelujen saatavuus on pyritty turvaamaan kaikilla seuduilla. Tasapainoista aluerakennetta on vahvistettu kehittämällä monikeskuksista, kilpailukykyistä pääkaupunkiseudun ja aluekeskusten verkostoa, joka pitää kaikki maakunnat elinvoimaisena ja mahdollistaa nykyistä tasaisemman taloudellisen kasvun koko maassa. Lähtökohtana on ollut, että jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi kaupunkiseutu, joka tarjoaa kilpailukykyisen sijaintipaikan erityyppisille yrityksille ja monipuoliset paikalliset työmarkkinat. Lisäksi maakunnissa on oltava hyvin menestyviä pienempiä kaupunkiseutuja, vahvoja kuntakeskuksia ja maaseutualueita, joiden yritykset ovat tehokkaasti verkottuneet sekä maakunnan sisällä että sen ulkopuolelle. Alueellisen kehittämisen ohjelmiin on varattu riittävät taloudelliset voimavarat. Hallitus on pyrkinyt vahvistamaan maakunnan liittojen roolia aluekehityslain mukaisina aluekehitysviranomaisina alueellisten toimien koordinoinnissa ja voimavarojen suuntaamisessa. Samalla kuitenkin myös keskeiset ministeriöt ovat ottaneet sektoripolitiikassaan aikaisempaa paremmin huomioon erityyppisten alueiden kehittämistarpeet ja -potentiaalit. Tavoitteiden toteuttamista on edistetty myös pyrkimällä lisäämään toimenpiteiden vaikuttavuutta ja suuntaamalla eri hallinnonalojen alueellista kehitystä tasapainottavia toimenpiteitä yhdensuuntaisesti. Ensisijaisesti on parannettu käytettävissä olevien aluekehittämisen voimavarojen kohdentamista, mutta niitä on myös jonkin verran lisätty. Valtion toimintojen pitkäjänteistä alueellistamista on jatkettu. Uusia, laajenevia ja uudistettavia toimintoja ja yksiköitä on sijoitettu pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ensisijaisesti aluekeskuksiin. Eläköitymisen yhteydessä vapautuvaa työtä siirretään tehtäväksi pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseviin toimipisteisiin. Toisaalta valtionhallinnon tuottavuushankkeella tulee olemaan työpaikkoja alueellisesti supistava vaikutus. Kansallinen alueiden kehittäminen ja sen tavoitteet asetettiin ensisijaisiksi alueellisen kehittämisen lähtökohdiksi. EU:n alue- ja rakennepolitiikka täydensi ja tuki kansallista politiikkaa. Sama aluepoliittinen työnjako jatkuu alkaneellakin ohjelmakaudella. Alueiden kehittämiseen suunnattavat EU:n rakennerahasto- ja maaseudun kehittämisvarat on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti nykyisellä rakennerahastokaudella. ESR -ohjelmien tavoitteena on keskittyä tärkeimpiin työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikan haasteisiin siten, että ne täydentävät ja tuovat aitoa lisäarvoa kansalliseen toimintaan.

10 3 Alueellinen kehitys Koko maan työllisten määrä kasvoi vuonna 2006 noin henkeä. Alueellisesti kasvu oli nopeinta Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa ja myös useimmissa muissa maakunnissa työllisyyskehitys oli myönteistä. Ainoastaan Kymenlaaksossa, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Kainuussa työllisten määrä kääntyi laskuun vuoteen 2005 verrattuna. Vuosina työllisten määrä on kasvanut yli henkilöllä ja on todennäköistä, että syksyn 2006 ja kevään 2007 hyvän talouskehityksen myötä hallituksen asettama työpaikan tavoite tullaan saavuttamaan. Työllisyyden kasvu on ollut alueellisesti tasapainoista siten, että työttömyys on alentunut kaikissa maakunnissa ja työpaikkojen määrä on kasvanut useimmissa maakunnissa. Määrällisesti työpaikat lisääntyivät eniten Uudenmaan, n, Varsinais-Suomen ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa, joiden osuus kasvusta oli yli 70 % vuosina Suhteellisesti työpaikkojen kasvu on ollut suurinta Pohjois-Karjalassa ja lla. Ajanjaksolla työllisten määrän kasvu on ollut selvästi suurempaa kuin vuosina , jolloin kasvu oli noin henkeä. ETLA:n ennusteen mukaan työllisten määrä kasvaisi vuosina noin henkeä ja kasvu jakautuisi suhteellisen tasapainoisesti eri maakuntien kesken. Työllisten määrän muutos maakunnittain , *) ja *) (Lähde: Tilastokeskus, *) arvio tehty ETLA:n ennusteen pohjalta) Yritystoiminnan liikevaihdon kehitys on ollut myönteistä kaikissa maakunnissa vuoden 2006 aikana. Yritysten kokonaisliikevaihto kasvoi vuoden 2006 alkupuolella koko maassa yli 10 % ja suurimmat kasvuluvut olivat yli 15% Itä-Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Väestönkehitys jatkui vuonna 2006 myönteisenä. Väestönkasvu oli voimakkainta Uudellamaalla, jossa maahanmuutto, maassamuutto sekä luonnollinen kasvu lisäsivät väkilukua. lla, Itä- Itä- Kanta-Häme Pohjois-Pohjan. Varsinais-Suomi Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä kasvu perustui lähinnä maassamuuttoon ja Pohjois-Pohjanmaalla korkeaan syntyvyyteen. Suhteellisesti eniten nettomuutto lisäsi väkilukua Kanta-Hämeessä, Itä-Uudellamaalla, lla ja Uudellamaalla, jonka muuttovoitto sekä maassamuuton että maahanmuuton osalta on jälleen kasvamassa. 10KOKO MAA Pohjanmaa Keski-Suomi

11 Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden toteutumisen seuranta- ja arviointiraportti Väkiluvun muutos osatekijöittäin (%) maakunnissa vuonna Itä Kanta-Häme Pohjois-Pohjan. Varsinais-Suomi KOKO MAA Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Itä- Keski-Pohjan. Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjan. Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Satakunta KOKO MAA Pohjois-Karjala Pohjanmaa Lappi Keski-Suomi Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Savo Keski-Pohjan. Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo -1,4-1,2-1,0-0,8-0,6-0,4-0,2 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 Etelä-Karjala luonnollinen kasvu maassamuutto siirtolaisuus Satakunta Pohjois-Karjala Työttömien työnhakijoiden Lappi määrä aleni vuonna 2006 kaikissa maakunnissa, voimakkaimmin kuitenkin Länsi-Suomen 10 Kymenlaakso maakunnissa, joissa suurten rakennus- ja teollisuusinvestointien aiheuttama työvoiman Etelä-Savo kysyntä on kohdistunut myös työttömänä olleisiin. Myös Uudellamaalla työttömyys on alkanut alentua myönteisen talouskehityksen myötä. Erityisen selvästi väheni vuonna Kainuu pitkäaikaistyöttömien ,4-1,2-1,0-0,8-0,6-0,4-0,2 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1, määrä luonnollinen kasvu maassamuutto siirtolaisuus Työllisten 4 määrän muutos (%) maakunnittain ja (Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) Koko maa Pirkanma a 11 Etelä- Karjala

12 Etla:n ennusteen mukaan työttömyysaste alenee ja vastaavasti työllisyysaste nousee vuosina noin yhden prosenttiyksikön verran tasaisesti kaikissa maakunnissa. Työllisyysasteen arvioidaan olevan koko maassa vuonna 2010 noin 70 % ja työttömyysasteen noin 6 %. Korkein työllisyysaste olisi Uudellamaalla yli 75 % ja matalin Kainuussa 62 %. Koko maassa ja erityisesti Itä-Suomen maakunnissa työikäisen väestön määrän väheneminen voimistuu 2010-luvulla suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Kasvava poistuma nostaa työllisyysastetta, vaikka työllisten määrä vähenisi samanaikaisesti. Työttömyysaste eräissä maakunnissa (Tilastokeskus) ja ennusteen mukaan (Etla) Koko maa Koko maa Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Kainuu Lappi Lappi e 2010e e 2010e Työllisyysaste eräissä maakunnissa (Tilastokeskus) ja ennusteen mukaan (Etla) Koko maa Koko maa Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Kainuu Lappi Lappi e 2010e e 2010e Kaikki toimialat Kaikki toimialat Teollisuus Teollisuus

13 80 75 Koko maa 1, Maassamuutto on hieman kasvanut viimevuosina, mutta maakuntien välinen muuttoliike on pysynyt lähes ennallaan. Kasvu näkyy ennen kaikkea kuntien välisessä kokonaismuuttoliikkeessä, koska siinä on mukana myös naapurikuntien välinen asunnonvaihtoon liittyvä muuttaminen Vuosina Uudenmaan muuttovoitto alkoi jälleen kasvaa 2000-luvun alun vähenemisen jälkeen. Vastaavasti eräiden maakuntien kuten Kainuu, Lappi ja Pohjois-Savo muuttotappiot ovat Lappi hieman kasvaneet e 2010e Maan sisäisen 50 muuttoliikkeen nettomuutto vuosina eräissä maakunnissa Maan sisäisen muuttoliikkeen nettomuutto vuosina eräissä maakunnissa , e 2010e Maahanmuuton nettomäärä kasvoi vuonna ja oli 2000 yhteensä noin henkeä ja vuonna 2006 sen arvioidaan olevan lähes henkeä. Uudenmaan osuus nettomaahanmuutosta on henkeä, mikä nostanee maakunnan kokonaisnettomuuton yli 6000 hengen vuonna Siirtolaisuuden nettomuutto koko maassa ja eräissä maakunnissa Lappi KOKO MAA Koko maa Pirkanma a Etelä- Karjala Pirkanma aetelä- Pohjanma Etelä- a Karjala Kainuu Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden toteutumisen seuranta- ja Koko arviointiraportti maa Pirkanma a Etelä- Karjala Pirkanma Etelä- a Pohjanma aetelä- Kainuu Karjala Etelä- Lappi Pohjanma a Kainuu Etelä-Karjala Etelä- Pohjanmaa Kainuu Etelä-Karjala Lappi Etelä- Pohjanmaa Kainuu Varsinais- Suomi KOKO MAA Päijät-Häme Kymenlaakso Varsinais- Suomi Päijät-Häme Kymenlaakso Koko maa Etelä- Pohjanma Lappi Seutukunnittain tarkasteltuna muuttovoitot ovat keskittyneet suuriin aluekeskuksiin. Myönteistä on että muuttovoittoa saaneiden keskusten määrä on lisääntynyt ja vuosina lähes jokaisessa maakunnassa suurin aluekeskus sai muuttovoittoa. Maaseudun muuttotappiot ovat edelleen suuret ja nuorten osuus väestöstä vähenee koko ajan. 13

14 4 Aluepoliittisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen 4.1 Alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen Tavoite/toimenpide: Alueellista innovaatiopolitiikkaa tehostetaan Alueiden kansainvälistä ja kansallista kilpailukykyä parannetaan vahvistamalla alueiden erikoistumista ja sen edellyttämää osaamisperustaa sekä teknologian ja tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämistä. Alueellista innovaatiopolitiikkaa ja osana sitä osaamiskeskusohjelmaa vahvistetaan, osaamisen hyödyntämistä keskusten ulkopuolella tuetaan, koko maan edellytyksistä hyötyä lisääntyvästä teknologia- ja osaamisrahoituksesta huolehditaan sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan alueellista vaikuttavuutta lisätään. Toteuma: n Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille on lainsäädännössä annettu uusi kolmas tehtävä. Yliopistoille on annettu velvoite koulutuksen ja tutkimuksen lisäksi muutenkin toiminnallaan edistää yhteiskunnan kehitystä. Ammattikorkeakoulujen tulee samoin osallistua oman alueensa yritystoiminnan, työelämän ja talouden kehittämiseen. Korkeakoulujen tuloskeskustelut tarkensivat ja määrittivät yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kolmatta tehtävää. n Osaamiskeskusohjelman konsepti uudistettiin vuosina Uudella ohjelmalla on aikaisempaa vahvempi kytkentä kansalliseen innovaatiopolitiikkaan ja kauppa- ja teollisuusministeriön rooli ohjelman toteutuksessa on keskeinen. Suuret kaupunkiseudut ovat valmistelleet tai tarkistaneet innovaatiostrategiansa. Uusi ohjelma käynnistyi vuoden 2007 alusta. Ohjelma tukee osaltaan kansallisesti merkittävien klustereiden (13 kpl) kilpailukykyä ja keskittyy kansainvälisesti korkeatasoisten osaamiskeskusten kehittämiseen. Uusi osaamiskeskusohjelma pohjautuu aluelähtöiseen klusteripohjaiseen toimintamalliin. Ohjelman yhtenä tehtävänä on koota yhteen kunkin klusterin kehitystä tukevien eri alueilla sijaitsevien osaamiskeskusten huippuosaamisen resurssit private public yhteistyönä ja lisätä tätä kautta niiden hyödynnettävyyttä koko klusterissa Ohjelmaan osallistuminen edellyttää uudentyyppistä yhteistyötä klusteriin kuuluvien toimijoiden välillä, selkeää toiminnallista fokusta ja alueiden pitkäjänteistä sitoutumista ohjelman toteuttamiseen. Keskeisiä toimijoita ovat alueen yritykset, tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja teknologiakeskukset. Merkittävien osaamisklustereiden ja niiden kehitystä tukevien osaamiskeskusten vahvistaminen. Klustereittaiset ohjelmakokonaisuudet ovat aikaisempia ohjelmia selvästi suuremmat. Osaamisklusterien valinnassa otettiin aiempaa enemmän huomioon kansalliset tavoitteet (mm. KTM/Tekes, TTN, OPM). n Valtioneuvoston periaatepäätöksellä käynnistetyssä Yritys-Suomi -palveluuudistuksessa on nimitetty erillinen työryhmä valmistelemaan innovaatiopalvelujen kehittämistä. Yritys-Suomi Innovaatiopalvelun tavoitteena on kehittää ja ottaa asteittain käyttöön verkostomaiseen yhteistyöhön perustuvat toimintamallit, joilla tehostetaan 14

15 innovaatiopalvelujen tarjontaa innovaatioihin tai uuteen tutkimustietoon perustuvien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa ja kaupallistamisessa. Lisäksi panostetaan tutkimuslaitosten ja yliopistojen roolin vahvistamiseen uuden tutkimustiedon ja -tulosten hyödyntämisessä yritystoiminnassa ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisessä. n TE-keskuksiin on perustettu teknologiaosastot ja niiden resursseja on lisätty määrätietoisesti. Myös Tekes on siirtänyt toimintojaan TE-keskuksiin. Tavoitteena on ollut vahvistaa alueiden teknologiaosaamista ja innovaatioiden käyttöönottoa. Seurantaryhmä: n Tehdyt teknologian ja innovaatiotoiminnan edistämistä ja siirtoa koskevat ratkaisut ovat olleet hyviä myös aluekehityksen kannalta. n Ammattikorkeakouluverkoston tehokas hyödyntäminen on erityisen tärkeää aluekehittämisen kannalta. Tulevaa korkeakoulujen rakenneuudistusta tehtäessä on arvioitava myös korkeakouluverkoston alueellista vaikuttavuutta. n Korkeakoulupolitiikassa on etsittävä ennakkoluulottomasti uusia toimintatapoja, joita edustaa mm. maakuntakorkeakouluajattelu. n Ammattikorkeakoulujen roolia alueiden kehittäjänä tulee vahvistaa. Tavoite/toimenpide: Yritystoiminnan edellytyksiä alueilla parannetaan. Alueellista elinkeinopolitiikkaa tehostamalla ja yrittäjyyttä lisäämällä parannetaan alueiden kilpailukykyä. Erityisesti yritysten toimintaedellytysten sekä osaamisen ja teknologian hyödyntämiskyvyn lisääminen on alueiden kehittämisen ohjelmien ja toimenpiteiden peruslähtökohtia. Toteuma: Hallitus on toteuttanut laajan yrittäjyyden politiikkaohjelman. Politiikkaohjelman osa-alueiden edistymisen seurannan päivitetty versio on nähtävillä politiikkaohjelman Internet-sivuilla. Vuosina yrittäjyyden politiikkaohjelman osa-alueet olivat: n Yrittäjyyskasvatus ja yritysneuvonta n Yritysten perustaminen, kasvu ja kansainvälistyminen n Yritystoimintaan vaikuttavat verot ja maksut n Alueiden yrittäjyys n Yrityksiä koskevat säädökset ja markkinoiden toiminta Vuosina yrittäjyyden politiikkaohjelman viisi osa-aluetta kuvasivat yritystoiminnan elinkaaren eri vaiheita. Kahden viimeisen hallitusvuoden aikana politiikkaohjelma koostui seuraavista osa-alueista: n Yritystoiminnan aloittamisen edistäminen n Kasvuyrittäjyyden edellytysten parantaminen n Yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdosten edistäminen 15

16 n Yrityspalveluiden kehittäminen osaamista ja innovatiivisuutta vahvistaen n Säädösympäristön ennustettavuus, markkinoiden toimivuus ja julkisen sektorin palvelutuotannon uudistaminen Yrittäjyyden politiikkaohjelmaa on johtanut ja koordinoinut kauppa- ja teollisuusministeri ja sen suunnittelua ja toteutuksen seurantaa varten perustettu ministeriryhmä. Ohjelmalla on ollut ohjelmajohtaja ja eri ministeriöissä nimetyt vastuuhenkilöt (VNK, OM, SM, VM, OPM, MMM, KTM, STM, TM ja YM), jotka yhdessä ohjelmajohtajan kanssa muodostivat politiikkaohjelman johtoryhmän. Lisäksi johtoryhmään kuului Kuntaliiton edustaja. Ohjelman osa-alueiden toteuttamista varten muodostettiin erillisiä ad hoc -ryhmiä. Kauppa- ja teollisuusministeriön ensimmäinen yrittäjyyskatsaus julkistettiin vuonna Siinä on esitetty yleiskuva yrittäjyyden ja yritystoiminnan toimintaedellytyksistä ja kehitystrendeistä Suomessa sekä seurattu yrittäjyyden politiikkaohjelman edistymistä. Erityisen huomion kohteena ovat olleet toimintansa aloittavat yritykset, yritysten kasvu ja vaikutus työllisyyteen. n Yrittäjyyskatsauksesta on muodostunut kauppa- ja teollisuusministeriön työväline, joka tukee yrittäjyyden osalta elinkeinopolitiikan suunnittelua ja toteutusta. Katsaus on luettavissa ministeriön Internet-sivuilla (www.ktm.fi). Seuraava yrittäjyyskatsaus valmistuu keväällä Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman kautta toteuttamista politiikkatoimista tärkeimpiä reformeja yrittäjyyden kannalta ovat olleet: n yrittäjien sosiaaliturvaan tehdyt parannukset n yrittäjyyskasvatukseen liittyvät kehittämistoimenpiteet n suuret veronalennukset ja verojärjestelmään tehdyt muutokset n yritystoiminnan aloitusvaiheen riskirahoitustoiminnan resursseja on lisätty n sähköistä asiointia on edistetty ja yritysten kohtaamaa byrokratiaa vähennetty n lisäksi mm. starttirahauudistuksella on ollut merkittäviä vaikutuksia yritysten perustamishalukkuuteen Yrittäjyyden politiikkaohjelmassa vuosina toteutettavaksi päätetyt toimenpiteet ovat suurelta osin jo saatettu päätökseen. Politiikkaohjelmassa on kuitenkin joitakin hankkeita, joiden loppuun saattaminen siirtyy seuraavalle vaalikaudelle. Tällaisia ovat mm: n kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla on käynnistetty laaja julkisten yrityspalveluiden uudistus n kasvuyrittäjyyden tehostaminen n verotilijärjestelmän käyttöönotto Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialalla usean eri organisaation yritysasiakkaille suunnattuja avustus-, rahoitus-, kehittämis- ja neuvontapalveluita on koottu organisaatioiden sisällä ja harvempiin organisaatioihin. Samalla yhteistyötä ja koordinointia hallinnonalalla on voimakkaasti edistetty. Esimerkkejä näistä ovat: n TE-keskuksiin on perustettu teknologian kehittämisosastot. n Vuonna 2005 toimintansa aloittanut kasvuyrityspalvelujen toimintamalli, jossa TE-keskukset, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, Finnvera Oyj ja Finpro ry pyrkivät tarjoamaan asiakkaille kaikkien organisaatioiden palvelut yhden organisaation kautta. 16

17 n käynnistetty Yritys-Suomi palvelu-uudistus, jonka toimeenpanossa kiinnitetään erityistä huomiota yrityspalvelujen verkostomaiseen tarjontaan ja palvelukanavakohtaiseen yhteistyöhön uusien yrityspalvelujen kehittämisessä n Vuoden 2007 alusta voimaan tullut laki yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä, joka mahdollistaa yrityksille tarjottavien toimenpiteiden nykyistä paremman yhteensovittamisen sekä koordinoidun tarjonnan. n Myös valtioneuvoston periaatepäätöksellä käynnistetyn Yritys-Suomi -palveluuudistuksen toimeenpanossa kiinnitetään erityistä huomiota yrityspalvelujen verkostomaiseen tarjontaan ja palvelukanavakohtaiseen yhteistyöhön uusien yrityspalvelujen kehittämisessä. n Yritystukilain muutoksella poistetaan ne aukot, joita on ollut maaseudun yritysten rahoituksessa. MMM ja KTM noudattavat samaa lainsäädäntöä. Tuissa ei ole enää maatilasidonnaisuutta. Valtioneuvoston Finnvera Oyj:lle luotto- ja takaustappioiden osittaisesta korvaamisesta antamat sitoumukset uusittiin vuoden 2005 alussa. n Tällöin korotettiin valtion korvausosuutta alkavista ja kasvuyrityksistä syntyvistä luotto- ja takaustappioista. Korotus mahdollisti Finnvera Oyj:lle suuremman riskinoton alkavien ja kasvavien yritysten osalta. Yrittäjyyden yleisiä edellytyksiä on parannettu. n lisäpanostuksilla tutkimukseen ja kehitykseen sekä panostuksilla alkuvaiheen yritysten pääomahuoltoon. Osana yrittäjyyden politiikkaohjelmaa vuoden 2005 ensimmäisessä lisätalousarviossa hyväksyttiin 13 miljoonan euron määräraha aloittavien innovaatioyritysten siemenrahoitukseen ja toimintaan erikoistunut rahasto on aloittanut Finnvera Oyj:n alaisuudessa syksyllä Toiminnan sujumista ja sen vaatiman rahoituksen riittävyyttä on arvioitu sitä mukaa kun kokemuksia toiminnasta on kertynyt. Lisäksi Finnvera Oyj:lle vuoden 2007 alusta myönnettävä verovapaus parantaa sen toimintaedellytyksiä ja laskee rahoituksen hintaa. Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) siemenrahoitusohjelma käynnistettiin vuonna Teknologian kehittämiskeskus (Tekes) käynnisti uuden alkuvaiheen teknologiayritysten rahoitukseen keskittyvän ohjelman vuonna KTM:n kasvuyrittäjyyden neuvonantoryhmän (2004) rahoitus- ja yrityspalveluesityksiä toteutetaan meneillään olevissa pääomarahoitus- ja yrityspalvelu-uudistuksissa. KTM on yhdessä yrittäjyyden politiikkaohjelman kanssa rahoittanut useita tutkimuksia kasvuyrittäjyyden elinkeinopoliittisen suunnittelun ja valmistelun tueksi. n MMM ja KTM:n yhteistyönä on tehty esitykset maaseudun mikroyritysten palveluiden ja tukijärjestelmiin liittyvien hallinnollisten menettelyjen kehittämiseksi. Yhtenä työryhmän tehtävänä on ollut yhteen sovittaa hallinnon alojen yritysten rahoitus- ja kehittämispalveluita kaudelle Konkreettisesti tämä näkyy alkavalla kaudella yritystukia säätelevän lainsäädännön valmistelussa ja EU:n maaseuturahaston ja aluerahaston rahoitusmenettelyissä. n Lisäksi yrittäjyyttä on edistetty erityisesti rakennerahastojen ja ESR:n tuella lukuisin toimenpitein ja projektein, joilla on edistetty mm. naisyrittäjyyttä, helpotettu yrittäjien sukupolvenvaihdoksia, kehitetty yrityspalveluiden yhden luukun periaatetta, poistettu yritystoiminnan esteitä ja parannettu yrittäjien oppisopimuskoulutusta sekä maatalousyrittäjien muutoksen hallintaa tilanteessa, jossa maataloudesta luovutaan. 17

18 Työministeriössä on toteutettu osana yrittäjyyden politiikkaohjelmaa starttirahajärjestelmän uudistus. n Starttirahajärjestelmää on muutettu vuoden 2005 alusta kolmevuotisena kokeiluna niin, että starttirahaa voidaan myöntää työttömien työnhakijoiden lisäksi palkka- tai kotityöstä yrittäjiksi ryhtyville sekä opintonsa päättäneille. n Starttiraha on nyt yleinen yrityksen perustamisen tuki ja siitä saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. Tällä hetkellä lähes joka kolmas uusi yritys perustetaan starttirahalla. n Vuonna 2004 starttirahalla aloitti uutta yritystä. Uudistuksen tultua voimaan vuonna 2005 luku oli Vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla aloitti starttiyritystä. Vuonna 2006 aloittaneiden starttiyritysten määrä nousseekin yli yritykseen. 43 % starttirahan saaneista on ollut ei-työttömiä. Syrjäisille, harvaan asutuille seuduille ei ole syntynyt riittävästi yrityksiä. Samaan aikaan yrittäjien määrä on noussut muualla maassa nopeasti. Lisäksi ns. kasvuyrityksiä on hyvin vähän Itä- ja Pohjois- Suomessa. Sen sijaan matkailu sekä kaivos- ja kiviteollisuus työllistävät merkittävästi Itä- ja Pohjois- Suomessa lähivuosina. Myös palvelualan yrittäjyyden ja palveluyritysten työllisyys kasvavat todennäköisesti myös ongelmallisimmilla alueilla. Ikääntyminen ja alhainen työllisyysaste on erityisen vaikea ongelma harvaan asutuilla alueilla. Aluepoliittisten toimenpiteiden seurantaryhmä onkin aiemmissa raporteissaan painottanut erityisteemana alueellisen yrittäjyyden, erityisesti kasvuhakuisen yrittäjyyden ja naisyrittäjyyden vahvistamista. n Tämä on toteutunut TE-keskusten työssä ja kasvuyrityspalveluissa, joissa TE-keskusten, Tekesin, Finnveran ja Finpron yhteistyönä selvitetään valittujen kasvuyritysten tarpeet ja organisaatiot yhdessä tukevat omilla ja yhdessä kehitetyillä tuotteilla yritysten kasvua. Laki sosiaalista yrityksistä tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Yritysten ja järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lisääntyneet nopeasti vuoden 1995 jälkeen. Nopeinta kasvu oli sosiaalipalveluissa. Yksityiset palveluntuottajat, järjestöt ja yritykset tuottivat vuonna 2004 yli neljäsosan kaikista sosiaalipalveluista ja noin viidesosan terveyspalveluista. Palvelutuotannon kokonaiskustannuksista laskettuna järjestöjen osuus oli sosiaalipalveluissa 17,4 % ja yritysten osuus 8,6 %. Terveyspalveluissa yritysten merkitys oli järjestöjä korostuneempi. Terveyspalveluiden kustannuksista järjestöjen osuus oli 4,3 % ja yritysten 18,4 %. n Sosiaalisia yrityksiä on perustettu vähemmän kuin odotettiin. Rekisterissä oli vuoden 2006 joulukuun alussa 72 sosiaalista yritystä, joiden palveluksessa rekisteröintihetkellä oli yhteensä 371 työntekijää. n Sosiaalisen yritystoiminnan keskeiseksi kehittämiskeinoksi asetettiin palkkatuki, jolla korvataan vajaakuntoisen työntekijän alentunutta työtehoa ja tuottavuutta sekä luodaan toiminnalle varmuutta ja jatkuvuutta. Käytännössä sosiaalisille yrityksille myönnettävä palkkatuen lisäosa on kuitenkin ollut marginaalinen. Palkkatuen taso ei ole ollut riittävän suuri houkuttelemaan yrityksiä rekisteröitymään sosiaalisiksi yrityksiksi. Myös palkkatukijaksojen lyhytkestoisuus ja vaihtelevat menettelytavat palkkatukipäätöksissä on koettu ongelmallisiksi. n Sosiaalisten yritysten lakia ollaan uudistamassa. Uusi laki astuu voimaan keväällä Seurantaryhmä esitti aikaisemmissa raporteissaan, että sosiaali- ja terveysministeriön tulee seurata yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa palveluyrittäjyyden toteutumista ja tehdä tarvittaessa lisäesityksiä kehittämislinjauksista ja säätelystä. Näin voidaan varautua mm. palvelurakennehankkeen vaikutuksiin ja vaatimuksiin palvelujen tuotannossa erityyppisillä alueilla. 18

19 n Kauppa- ja teollisuusministeriö selvittää ja valmistelee osana yrityspalvelujen kokonaishanketta erilaisille alueille ja erityyppisille alueellisille palveluyrityksille tarkoitettuja kehittämistoimenpiteitä. Lisäksi ministeriö kartoittaa ja laatii kasvuhakuisten yritysten kehittämistarpeet ja toimenpiteet yleensä ja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Esitykset ovat toteutuneet osittain. Erityisesti palveluyrityksille suunnattua tukipakettia ei kuitenkaan ole vielä käytössä. Palveluyrittäjyyden toteutumisen seuranta ja esitysten teko on edelleen meneillään. Seurantatyöryhmä: n Tehokas ja asiakaslähtöinen yrityspalvelujen tarjonta edellyttää, että palveluja tarjoavat ministeriöt käyvät läpi ja arvioivat tuotteensa ja yhteistyössä kehittävät niistä asiakkaan tarpeista lähteviä tuotepaketteja. Hallinnonalojen tulee kehittää tietojärjestelmänsä siten yhteensopiviksi, että tämä voidaan käytännössä toteuttaa kaikkialla maassa. n Starttirahajärjestelmä tulisi vakinaistaa. n ESR-toimenpiteillä tuetaan uuden yrittäjyyden ja yritystoiminnan syntymistä kohdentamalla toimia erityisesti sellaisille toimialoille ja henkilöryhmille, joilla toimintaympäristön ja rakennemuutoksen aiheuttama kehittämis- ja muutostarve on suurin. Uuden yritystoiminnan syntymisessä otetaan huomioon myös sosiaalisten yritysten ja muiden yrittäjyyden muotojen kehittämistarpeet. n Yrittäjien määrä on noussut koko maassa reippaasti. Syrjäisille, harvaan asutuille seuduille ei ole kuitenkaan syntynyt riittävästi yrityksiä. Myös kasvuyrityksiä on suhteellisen vähän Itä- ja Pohjois-Suomessa. Matkailu ja kaivos- ja kiviteollisuudessa on lähivuosina mahdollisuuksia lisätä merkittävästi työllisyyttä Itä- ja Pohjois- Suomessa. Palvelualan yrittäjyys ja palveluyritysten työllisyys kasvavat todennäköisesti myös ongelmallisimmilla alueilla. Tulevaisuudessa on edelleen painotettava voimakkaasti yrittäjyyden lisäämistä. Samalla tulee Itä- ja Pohjois-Suomen yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseen kehittää lisää räätälöityjä erityistoimia. Alueellista yrittäjyyttä vahvistavia toimenpiteitä tulisi kohdentaa erityisesti palveluyrittäjyyteen. n Laajenevan harvaan asutun maaseudun yrittäjyyden kehittäminen huomioidaan erityisenä seikkana rahoitusjärjestelmissä. n Hallinnonalojen tulee kehittää menettelyitä, joilla voidaan edistää pienten yritysten mahdollisuuksia palkata ensimmäisiä työntekijöitä. n Pk-yritysten kilpailukykyä parannetaan kaikilla aloilla lisäämällä osaamista, yhteistyötä ja verkostoitumista. Laajat toimialakohtaiset hankkeet ovat yksi keino elinkeinojen kehittämisessä. n Myös maaseudun pk-yrityksissä on runsaasti innovaatiopotentiaalia, mutta uusien ideoiden toteuttamiseksi tulee olla saatavissa riittävästi eri aloille suunnattua yritysten alkuvaiheen riski- ja innovaatiorahoitusta.. 19

20 Tavoite/toimenpide Työllisyysastetta nostetaan ja työttömyyttä alennetaan jokaisessa maakunnassa. Alueellisia työttömyyseroja kavennetaan. Alueellisten työmarkkinoiden toimivuutta parannetaan niin, että ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman saatavuus turvataan koko maassa. Työllisyyden politiikkaohjelman painotukset otetaan huomioon alueiden kehittämisen ohjelmissa ja toimenpiteissä. Toteuma Väestön ikääntymisen myötä työikäinen väestö alkaa vähentyä lähivuosina ja 2010-luvulla väheneminen voimistuu, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Monilla alueilla, erityisesti maaseudulla ja myös pienissä kaupungeissa, nuorten ja työikäisten määrä on vähentynyt jo usean vuoden ajan. Poistuman työvoimasta on ennakoitu olevan vuosina noin henkeä, mikä on noin 40 % työvoimasta. Kehitys on johtamassa työvoimasta ja erityisesti osaamiseen liittyvistä resursseista kaikilla alueilla ja sektoreilla. Työpolitiikan ja työmarkkinoiden muutosten keskeisinä haasteina ovat työllisyysasteen nostaminen, rakennetyöttömyyden purkaminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen. Lisäksi haasteena on ikääntyneiden pysyminen työmarkkinoilla ja työurien jatkaminen molemmista päistä. Työperusteinen maahanmuutto lisää ja monipuolistaa työvoiman tarjontaa. Määrällisten kysymysten rinnalla olennaista on tieto- ja taito-osaamisen kehittäminen ja työssä jaksamisen tukeminen. n Hallituksen työllisyystavoite on toteutunut hyvin. Työllisyysaste on kuitenkin edelleen huolestuttavan alhainen, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa, joiden hyvä työllisyyskehitys ei ole nostanut työllisten määrää tavoitteiden tasolle. Määräaikaisen ja osaaikatyön lisääntyminen on osin ongelmallista työntekijöiden näkökulmasta. n Työllisyysaste on noussut ja työttömyys alentunut jokaisessa maakunnassa. n Alueelliset työttömyyserot ovat kaventuneet. n Alueellisten työmarkkinoiden toimivuutta on parannettu. Kuitenkaan ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman saatavuutta ei ole pystytty turvamaan koko maassa ja kaikilla toimialoilla. n KTM:n ja TM:n seudulliset palvelupisteet eivät ole vielä riittävästi toteuttaneet työllisyysohjelman tavoitteita. Seurantaryhmä: n Tarvitaan vahvistettuja erityistoimia Itä- ja Pohjois-Suomessa osaavan työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. n Kasvavilla kaupunkiseuduilla tarvitaan vahvoja panostuksia erityisesti palvelualojen työvoimatarpeen turvaamisessa. 20

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Alueiden kehittäminen

Maakuntien suhdannekehitys Alueiden kehittäminen Maakuntien suhdannekehitys 23-27 Alueiden kehittäminen SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 44/27 2 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 6.9.27 Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY 1.1 Asuntomarkkinoiden toimivuus A) Varainsiirtoveron asuntomarkkinavaikutukset B) Vuokra-asuntosijoitusalan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Maakunnan litto euroa. TVÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö _

Maakunnan litto euroa. TVÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö _ TVÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö _ Päätös 18.2.2010 Jakelussa mainituile OHJELMIIN SITOMATTOMAN MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN ALUEELINEN JAKO VUONNA 2010 Valtioneuvosto on tänään, asian

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot