Kehittyvät kylät. Elinvoimaa, yrittäjyyttä ja taitoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehittyvät kylät. Elinvoimaa, yrittäjyyttä ja taitoa"

Transkriptio

1 Kehittyvät kylät Elinvoimaa, yrittäjyyttä ja taitoa Rannikkopohjanmaan paikallinen kehitysohjelma Leader-toiminnalle Studiefrämjandet i Österbotten r.f.

2 Projektin kirjoitusryhmä: Mats Brandt, Gun Kaptens, Vivian Lygdbäck, Ben-Erik Nedergård, Håkan Westermark, Niklas Ulfvens (sihteeri), Carina Storhannus (sihteeri) Layout ja taitto: Anne Sjökvist

3 Sisältö Yhteenveto 4 1. Studiefrämjandet i Österbotten r.f. Koulutus- ja opetusorganisaatio 7 2. Sosiaalinen pääom voimanlähteenä: Alhaalta ylöspäin suunnitteluperspektiivi 8 3. Katsaus aikaisempiin kokemuksiin 9 4. Alueen valinta ja tilannekatsaus Rannikkopohjanmaa meidän alueemme Alueella on kolma omaleimasta osaa Väestörakenne ja toimeentulo Yrittäjyys ja elinkeinoelämä Tiedon ja taidon saatavuus Kylänäkökulmasta kohdattavia haasteita SWOT Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat SWOT-analyysin yhteenveto Strategiset valinnat Elinvoimaiset kylät Yrittäjänä Rannikkopohjanmaalla Kylät, joissa on tietotaitoa Toimenpidekokonaisuus 1 - Elinvoimaiset kylät Toimintalinja 1 - Yhteisiä resursseja Toimintalinja 2 - Kylien vetovoima Toimintalinja 3 - Lähipalveluklusteri Toimenpidekokonaisuus 2 Yrittäjänä Rannikkopohjanmaalla Toimintalinja 1 - Uusia yrittäjiä Toimintalinja 2 - Hyvinvointipalvelut Tomintalinja 3 - Elämyspalvelut Toimenpidekokonaisuus 3 - Kylät, joissa on tietotaitoa Toimintalinja 1 - Koulutus Toimintalinja 2 - Neuvonta ja tiedotus Toimintalinja 3 - Aikaisempien hankkeiden tulosten arviointi ja niistä saadun tiedon levittäminen Toimintalinja 4 - Kansainvälinen yhteistyö Ohjelman toteutus hallinto ja yhteistyökumppanit Operatiivinen organisaatio Yhteistyöverkosto Hallinnollinen ja toteuksellinen yhteistyö YHYRES ry:n kanssa Yhteistyö kaksikielisten LAG-ryhmien kanssa Ohjelman budjettikehys ja tavoitteiden yhteenveto 43 Liite 1 Studiefrämjandetin periaatteet hyvään hallintoon 46 Liite 2 Työnjako viranomaisten kanssa ja aluekeskusohjelma 47 Liite 3 Suuntaa-antava yhteistyösopimus 49 Liite 4 Yhteistyösopimus 51 Liite 5 Yhteistyösopimus Samarbetsavtal 52 Liite 6 Vahvuudet heikkoudet, mahdollisuudet uhat 53

4 Yhteenveto Studiefrämjandet i Österbotten r.f. on kehitysorganisaatio, jonka yhtenä kulmakivenä on Leader-projektien kaltainen toiminta. Studiefrämjandet on toiminut ohjelmavastuullisena projekteissa kuten Profilointi, mobilisointi ja globaalisuus (Leader II ) sekä Kestävän maaseutukehityksen kokeilu (POMO ) toiminta-alueen ulottuessa pohjoisessa Kokkolaan ja etelässä Kristiinankaupunkiin, eli Rannikkopohjanmaalle. Kaksikielisellä maaseutualueella asuu noin asukasta, joista suurin osa puhuu ruotsia, mikä antaa alueelle oman, kahden kulttuurin muodostaman profiilin. Merta on perinteisesti käytetty kaupankäyntiin, ja yhteydet sekä muihin Pohjoismaihin että kansainvälisesti ovat olleet luonnollinen osa toimintaa. Ohjelman lähtökohtana on kehitys, jollaista Rannikkopohjanmaan maaseudun asukkaat haluavat. Heidän tarpeensa, toiveensa ja priorisointinsa joita kylien, yhdistysten, yritysten ja kuntien edustajat tuovat esille on yhdistetty Studiefrämjandetin saamiin kokemuksiin vastaavista aikaisemmista projekteista maaseudun kehitystyössä vuodesta 1996 alkaen. Täten tärkeintä ei ole EU:n tai Suomen virallinen kanta, vaan tärkeintä on se mitä itse uskomme ruotsinkielisellä rannikkoseudulla. Ohjelman perustana on vakaumus siitä että elinvoimaiset kylät luovat mahdollisuuden yritysten sijoittumiseen tietylle paikkakunnalle, mikä taas vuorostaan parantaa paikkakunnan vetovoimaisuutta. Siksi on tärkeää panostaa sekä kylään että yrittäjyyteen. Perusarvoja toiminnassamme ovat usko tulevaisuuteen, aloitteellisuus, luovuus, kestävä kehitys ja paikallisuus. Sosiaalinen pääoma on sekä maaseudun että ohjelman voimanlähde. Ohjelman kohderyhmänä ovat kylät, yhdistykset ja yrittäjät, erityisasemassa ovat nuoret ja naiset. Ohjelma täydentää muita kehitysohjelmia erityisesti Studiefrämjandetin tavalla tehdä työtä. Ohjelmaa toteutetaan alhaalta ylöspäin periaatteella, joten työtä tehdään maaseudun asukkaiden ehdoilla. Ohjelman kautta rahoitusta hakevia projekteja arvioimassa on johtokunta, jolla on laajat tiedot sekä maantieteellisesti että tietotaidollisesti. Projektien arvioinnissa otetaan huomioon ohjelman sisältö sekä etukäteen määritellyt vaatimukset. Ohjelman tarkoituksena on tukea kylien kehitystä sekä yrittäjyyttä, joka täydentää ja tukee perinteisiä elinkeinoja kuten maataloutta ja tuotantoa. Studiefrämjandetin tulevaisuudenkuvassa on elinvoimaisia kyliä ja yritteliäitä yrittäjiä Rannikkopohjanmaan maaseudulla. Kylien kehittäminen on tärkeä ja keskeinen osa ohjelmaa. On mahdollista kehittää kylien, yhdistysten ja maatalousyrittäjien välistä yhteistyötä luomalla viihtyisiä asuinympäristöjä ja pitämällä maisemat avoimina. Asutus pyrkii keskittymään tietyllä tavalla, mutta samalla parantuvat asumis- ja yrittämismahdollisuudet koska informaatioja kommunikaatioteknologia luo uuden merkityksen käsitteelle lähi-, lähellä. Joitain palveluja voidaan käyttää nappia painamalla mutta niitä voidaan myös toimittaa asiakkaalle samalla tavalla. Tämä asettaa yritysympäristölle, oheistiedolle ja yhteistyölle uusia haasteita sekä antaa nuorille yrittäjille mahdollisuuden luoda itse omat työpaikkansa. Jotkut palvelut taas vaativat konkreettista paikallaoloa, mutta ne voidaan tuottaa kansallisesti tai kansainvälisesti, mikä asettaa vaatimuksia pienille paikallisille yrityksille valikoiman, osaamisen ja yhteistyön suhteen. Tehokas neuvonta ja oikeinsuunnattu tiedottaminen luo yhdessä kansainvälisten kontaktien ja vaikutteiden kanssa mahdollisuudet kehittää toimintaa ja yrittäjyyttä maaseudulla. Välimatka Kokkolasta Kristiinankaupunkiin on pitkä, mutta kokemus on opettanut että työtä voidaan tehdä lähellä ihmistä kun tunnemme oikeat organisaatiot, rakenteet ja työnjaon. Studiefrämjandetissa on tärkeää että jäsenistö edustaa monipuolisesti koko alueen intressiryhmiä, ja johtokunta on yhteydessä alueeseen ja omaa laajan asiantuntemuksen.

5 Visio 2013 Elinvoimaiset kylät, joissa on laaja palveluvalikoima ja luovat nuoret yrittäjät. Elinvoimaiset kylät Elinvoimaa ja elämisen laatua; maisema, luonto ja kulttuuri luovat hyvät olosuhteet asumiselle, toiminnalle ja tomeentulolle. Toimenpiteet: 1. Yhteiset resurssit 2. Kylien viehitysvoima 3. Lähipalveluklusteri 35% resursseista Operatiivinen toiminta 1. Kanslia 2. Yhteistyöverkosto 3. Tukitoimet 4. Hallinto 15% resursseista Kylät joissa on yrittäjyyttä Laajennettu yrityspohja joka tuottaa paikallisiin tarpeisiin suunniteltuja palveluita sekä kehittää elämyksiä paikallisiin tarpeisiin. Toimenpiteet: 1. Uusia yrittäjiä 2. Hyvinvointipalveluja 3. Elämysteollisuuden ja turismin palveluja 35% resursseista Kylät joissa on taitoa Aktiivinen oppiminen jossa kukin osallistuu tietotaidon jalostamiseen sekä inspiroivan ohjauksen saaminen Toimenpiteet: 1. Koulutus 2. Neuvonta ja informointi 3. Arviointi 4. Kansainvälinen yhteistyö 15% resursseista

6 Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Yhteistyö ja verkostoituminen luovat mahdollisuudet kylien ja alueiden kehittämiselle. Olemme asettaneet painopisteen yhteistyöhön Pohjanmaan lähialueilla ja erityisesti Kyrönmaalla, yhteistyö kaksikielisillä rannikkoalueilla sekä kansainvälinen yhteistyö tiettyjen alueiden kanssa. Yhdessä Kyrönmaan kanssa ehdotamme operatiivista yhteistyötä, jossa voimme käyttää yhteisiä henkilöstöresursseja informointiin ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä elektronista projektinhallintajärjestelmää. Toteutus ja hallinto Studiefrämjandet vastaa ohjelman operatiivisesta toteutuksesta. Studiefrämjandetin hallitus määrittelee suuntaviivat yhdistyksen kehitystyölle sekä ottaa kantaa yksittäisiin projekteihin. Studiefrämjandetilla on vahvat yhteydet Rannikkopohjanmaan yhdistyselämään koska suurin osa merkittävistä kattojärjestöistä on jäsenistössä edustettuina. Yhteistyö kuntien kanssa on merkittävässä roolissa jotta ohjelma voitaisiin viedä läpi, ja yrittäjät ja yksityishenkilöt antavat tietojaan alakohtaisten- ja projekteihin liittyvien haasteiden ratkaisemiseen. Tehokkaan toiminnan yksi perusedellytys on toimipisteiksi jaettu organisaatio, jolla on kanslia pohjoisessa, keskellä aluetta sekä etelässä. Kylätoimintaan suhteutettuna operatiivinen toteutus suoritetaan läheisessä yhteistyössä Svenska Österbottens Byar r.f.:n (Ruotsinkielisen Pohjanmaan kylät ry) kanssa kun taas yritystoiminnan osalta tehdään yhteistyötä paikallisten ja alueellisten yritysneuvontaorganisaatioiden kanssa. Mahdollisuus rahoittaa sosioekonomisten edellytysten kehittymistä rannikolla kalastusrahaston varoin avaa mielenkiintoisia yhteistyömuotoja, joista keskustellaan Rannikkopohjanmaan kalastajaliiton kanssa. Suhteessa viranomaisiin on työnjako TE-keskuksen ja erityisesti sen maaseutuosaston kanssa tärkeää päällekkäisyyksien välttämiseksi. Työnjaosta on syksyn 2005 mittaan alustavasti keskusteltu ja se konkretisoituu jatkuvilla neuvotteluilla. Viranomaisten, kuten Pohjanmaan liiton, Länsi-Suomen läänin ja Ympäristökeskuksen kanssa käydään jatkuvaa keskustelua maaseutuosaston ja sen sihteeristön sekä maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön välillä.

7 1. Studiefrämjandet i Österbotten r.f. koulutus- ja opetusorganisaatio Studiefrämjandet i Österbotten r.f. on yli 30 vuoden ajan toiminut yhteistyötahona Rannikkopohjanmaan yhdistyselämässä. Yhdistyksen jäsenkaartiin kuuluu sekä yksityishenkilöitä että pienyritysten, yhdistysten ja kuntien edustajia. Studiefrämjandet on viime vuosien aikana keskittänyt toimintansa maaseudun kehittämiseen ja on toiminut ohjelmaisäntänä Profilointi, mobilisointi ja globaalius (Leader II ) sekä Kestävän maaseutukehityksen kokeilu (POMO ) projekteissa. Tämän lisäksi toimintaan liittyy läheisesti maaseudun kehittämistyö POMO+ -ohjelman ohella (mm. kansallisissa projekteissa Kylätalous yhteisötalouden työmuotojen vahvistaminen Suomen maaseudulla ja Onni muuttaa maalle - Prima liv på landet ) sekä tehtävä toimia yhteistyöelimenä yhdityksille ja organisaatioille Rannikkopohjanmaalla. Yhdistyksen pykälien mukaan yhdistyksen tehtävänä on: Alueellisesti ja paikallisesti työskennellä innovatiivisesti maaseudun kehittämiseksi tavoitteena luoda ekologisesti, sosiaalisesti ja ekonomisesti kestävä kehitys Valtakunnan tasolla tehdä yhteistyötä ja toteuttaa Svenska Studieförbundet r.f:n ja Svenska Studiecentralenin yleisiä tavoitteita Toimia yhteistyöelimenä Rannikkopohjanmaan organisaatioille ja yhdistyksille Yhdistyksen korkein päättävä elin on jäsenkokous. Varsinaiset jäsenkokoukset pidetään keväällä ja syksyllä. Johtokunta käsittelee yhdistyksen asioita sekä ottaa yhdistykseen jäseniä. Johtokunta koostuu puheenjohtajasta sekä 8-11 muusta edustajasta, jotka valitaan niin että ne edustavat tasapuolisesti yksityishenkilöitä, yrityksiä, yhdistyksiä sekä kuntia. Lähtökohtana on että johtokunnassa on edustajia koko Rannikkopohjanmaan alueelta sekä tasapuolisesti naisia ja miehiä. Studiefrämjandetin jäsenistö koostuu 33 yksityishenkilöstä, 38 yhdistyksestä ja yrityksestä, 2 kuntayhtymästä ja 16 kunnasta. Jäsenyhdistyksemme koostuvat pääasiassa alueellisista keskusjärjestöistä joilla vuorostaan on henkilöjäseniä, joiden yhteismäärä on kaikkiaan reilusti yli jäsentä. Jäsenistöstämme löytyvät Österbottens Svenska Lantbrukssällskap, Österbottens Svenska Producentförbund, Svenska Österbottens Ungdomsförbund, Marttaliitto, Svenska Österbottens 4 H distrikt, Svenska Österbottens Byar, Landskapsföreningen Folkhälsan i Österbotten, Svenska Österbottens Pensionärsförbund, Österbottens fiskarförbund, Rannikon Metsäkeskus, Österbottens hantverk, FSSM ja Österbottens företagarförening. Organisaatioiden henkilökunnat takaavat monipuolisen ja laajan kehitystaidon. Jäsenistömme rakenteesta johtuen olemme tietoisesti jättäneet hankkimatta henkilöjäseniä jäsenyhdistystemme jäsenistöstä. Toisaalta yhdistyksemme on avoin kaikille jotka haluavat mukaan: henkilöjäsenet, yhdistykset ja yritykset sekä kunnat ja kuntaliitokset jotka haluvat liittyä meihin.

8 2. Sosiaalinen pääoma voimanlähteenä : Alhaalta ylöspäin suunnitteluperspektiivi Kehityksestä puhuttaessa on hyvä selvittää itselleen muutamia asioita: Kenen kehitysmääritelmää käytetään? Ketä varten kehitetään? Ohjelman lähtökohtana on kehitys, jollaista Rannikkopohjanmaan maaseudun asukkaat haluavat. Heidän tarpeensa, toiveensa ja priorisointinsa joita kylien, yhdistysten, yritysten ja kuntien edustajat tuovat esille on yhdistetty Studiefrämjandetin saamiin kokemuksiin vastaavista aikaisemmista projekteista maaseudun kehitystyössä vuodesta 1996 alkaen. Täten ei ole kyseessä EU:n tai Suomen virallinen kanta kehitykseen pääosassa, vaan tärkeintä on se mitä itse uskomme ruotsinkielisellä rannikkoseudulla. Ohjelman sisältö on työstetty avoimella prosessilla, johon yleisö on saanut osallistua. Varsinainen työ alkoi Studiefrämjandetin opintomatkalla Brysseliin tammikuussa Prosessi on käsittänyt sekä johtokunnan työskentelyä, avoimia julkisia seminaareja, alueellisia tapaamisia ja keskusteluja eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Kevään 2005 aikana järjestettiin kolmen alueellisen keskustelutilaisuuden sarja, jossa osallistuvat saivat nappia painamalla (mentometer kyselyllä) antaa mielipiteensä tulevan ohjelman kohderyhmistä ja painopistealueista. 1 Ohjelmajulkaisu on ollut saatavilla myös Studiefrämjandetin ja Svenska Österbottens byarin kotisivuilla. Jokaisella maantieteellisellä alueella on omat erityispiirteensä ja syvät juurensa omaan historiaan. Rannikkopohjanmaan ruotsinkieliset asukkaat ovat vuosisatojen ajan tulleet tunnetuiksi yrittäjähenkisyydestään, jonka pohjana ovat olleet kaupankäynti ja kontaktit meren yli. Yhtä tärkeää on ollut ideoiden ja ajatusten tuonti ja vienti, jota mm. paluumuuttajat sekä maastamuuttajat ovat tehneet. Rannikkopohjanmaa on erityisesti ollut maanviljelijöiden aluetta, jossa maa, vapaa omistus ja yhteinen vastuu kylästä ja seudusta ovat olleet tärkeitä. Jo keskiajalla kylät järjestäytyivät hoitamaan yhteisiä maa-alueita ja valvomaan kylän intressejä. 2 Yhteisten resurssien hyödyntämisestä on kasvanut vahvat perinteet yhdistys- ja osuuskuntatoiminnalle, ja kyky järjestäytyä yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Sosiaalinen pääoma on maaseudun ja ohjelman voimanlähde. Tapa ja perinne tarttua omiin ongelmiin ja aktiivisesti työskennellä ongelmien ratkaisemiseksi on vaikuttanut siten että kylien on ollut helppo ymmärtää miten työskennellään projektissa oman kylän ja uusien toimintamuotojen kehittämiseksi. Integroitu rannikkohallinto (ICZM) on siksi termi, jolle haluamme Leader ohjelman puitteissa antaa sisältöä. 3 Integroidut strategiat täytyy sopeuttaa maantieteellisiin olosuhteisiin ja kaikki asiaan liittyvät osapuolet on saatava aktiivisesti osallistumaan. Tämä siksi että rannikkoalueiden hallinta olisi ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Haluamme tehdä töitä näiden periaatteiden mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos jollain yhdistyksellä tai kylällä on suojeltua aluetta 1 Katso liite Työprosessin kuvaus ja ohjelman ankkuroituminen 2 Landet Annorlunda, Nils Villstrand 3 Komission tiedote neuvostolle ja eurooppaparlamentille rannikkoiden integroidusta hallinnasta: Yhteisstrategia, Bryssel , KOM(2000) 547 lopullinen.

9 varten käyttö- ja hoitosuunnitelma, kyläsuunnitelma tai vastaava hakemuksensa liitteeksi, voimme tukea taloudellisesti heidän projektiaan. Ohjelmassa keskitymme siihen, kuinka voimme saada vetovoimaisia elinympäristöjä, aktiivisia yrittäjiä ja toimintaa maaseudulle, ja tuemme paikallisia projekteja. Projektit voivat olla pieniä, pienelle maantieteelliselle alueelle keskittyneitä tai temaattisesti isomman alueen käsittäviä. Työskentelemällä alhaalta-ylöspäin periaatteella ja tukemalla taloudellisesti paikallista aloitteellisuutta ohjelma saavuttaa kokonaisuuksia, esim. projekti, joka tuottaa luontoelämyksiä jokilaaksossa tukee koko ruotsinkielisen pohjanmaan kehitystä ja voi laajeta naapurialueille. Mitään oikotietä uuteen maaseutuun ei ole. Haluamme maalata tulevaisuudenkuvan ja visioida sitä, miltä Rannikkopohjanmaa näyttää 20 vuoden kuluttua. Pohjana ovat ihmiset; heidän taitoihinsa perustuva monipuolisuus ja tästä lähtevä kilpailukyky. Tätä kokonaisuutta voidaan kutsua sirpalemosaiikiksi. 4 Siksi ohjelmankirjoitusvaiheessa on haluttu tutustua erilaisiin strategioihin ja ohjelmiin, jotka täydentävät ja tukevat paikallista ja alueellista panostamista johon Leader-projektikin keskittyy. Ohjelmassa on otettu huomioon eurooppalaiset, kansalliset, alueelliset ja paikalliset kehityssuuntaukset. Kysymykset kaupungista ja maasta, koulutuksesta ja yrittäjyydestä, kommunikaatioverkoston saatavuudesta on käsitelty niiden lähtökohtien pohjalta joita ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on Katsaus aikaisempiin kokemuksiin Studiefrämjandet on ottanut oppia kahdesta aikaisemmasta leadertyyppisestä ohjelmasta, jotka on toteutettu: Mobilisointi, profilointi ja globaalisuus (Leader II ) sekä Kestävän maaseutukehityksen kokeilu (POMO ). LEADER II ohjelman puitteissa myönnettiin rahoitus 169 projektille, joista 18 oli suoraa yritystukea. POMO+ -ohjelman puitteissa on mennessä myönnetty osarahoitus 107 projektille, joista kaikki (yhtä lukuunottamatta) ovat olleet yleisiä kehitysprojekteja. Projektit ovat tuottaneet työpaikkoja, uusia yrityksiä sekä toimintaa projektien parissa työskennelleille. 6 Ennen kaikkea projektit ovat tuoneet lisänsä sosiaaliseen pääomaan joka pitää maaseudun elävänä. Projekteissa luodaan aktiviteetteja, tapahtumia ja pienimuotoista infrastruktuuria (kylttejä, ulkoilma-alueita yms) joka tekee asuinympäristöstä viihtyisämmän ja lisää muuttoliikettä alueelle. Luonto ja kulttuuri ovat olleet tämän pääasiassa erilaisten yhdistysten järjestämän toiminnan kulmakiviä, ja panostuksen tuloksena on alueelle saatu lisää vierailijoita ja turisteja. POMO+ -ohjelman ja muiden määrätietoisesti toteutettujen projektien ansiosta on parannettu ja täydennetty hyvinvointipalvelujen valikoimaa, mikä vuorostaan on tuottanut uusia palveluja, tuotteita ja yrityksiä. Keskittymällä kluster-ajatteluun on luotu edellytyksiä yritystoimin- 4 Rannikkopohjanmaan laajan maaseutupolitiikan hallitustapa, Maaseutujaosto, Hannu Katajamäki Mikäli vertaamme aluettamme tiheäänasuttuun Keski-Eurooppaan meillä on paljon eroavaisuuksia. Eurooppalaisesta perspektiivistä katsottuna suurin osa Suomea on maaseutua (Urban rural relations in Europe, Espon Final Report Edited by Christer Bengs & Kaisa Schmidt-Thomé, Centre for Urban and Regional Studies, Helsinki University of Technology, ESPON programme). Asukastiheys ja suurten kaupunkien läheisyys vaikuttaa niin että konseptia kaupunki ja maaseutu ei voi täällä käyttää samalla tavalla kuin esim. Hollannissa. Emme voi myöskään verrata aluettamme Helsingin alueeseen, jossa vallitsee poismuuttopaine kohti kohtuullisen matkan päässä olevia lähikuntia. Vastaavia tendenssejä on havaittavissa pienemmässä mittakaavassa myös Rannikkopohjanmaalla, erityisesti Vaasan, Pietarsaaren ja Kokkolan kaupunkien alueella. Rannikkopohjanmaalla voimme käyttää termejä kaupunki ja maaseutu sisällyttäen näihin alihankintaa, kohtuullisen ajomatkan työpaikalle, sovellettua tutkimusta, asuinympäristöjä ja virkistystä. Hevosläheinen asuminen ei myöskään ole tuntematon käsite Rannikkopohjanmaalla. Erland Eklund, laivaseminaari Katso liite Rannikkopohjanmaan POMO+ -ohjelman toiminnantuloksista.

10 10 nalle niin että uusia yrityksiä on perustettu. Yrittäjyyden ja erityisesti nuorten yrittäjyyden tukeminen on huomioitu ohjelmatasolla. Studiefrämjandetin organisaatio on POMO+ -ohjelman aikana kehittynyt keskuksettomaksi kolmipistemalliksi, mikä LEADER II :een verrattuna on tehostanut työskentelyä. Kyläsuunnitelmat, jotka olivat lähtökohtana priorisoiduille kylänkehitystoimenpiteille, osoittautuivat LEADER II :n aikana tehokkaaksi työvälineeksi ja niitä täytyy käyttää työkaluna myös tulevassa työssä. POMO+ -ohjelman heikkoutena on että yhteistyö yrittäjien kanssa, jolla ei ole yhteyttä alkutuotantoon, ei ole onnistunut. Mikäli verrataan LEADER II ohjelmaa ja POMO+ -ohjelmaa on jälkimmäisen tarkoitus selkeästi ollut yleisten kehitysprojektien tukeminen. Tämä siksi että saimme käyttöömme vähemmän varoja kuin alunperin tarve osoitti, mistä syystä ohjelmaa muokattiin ja tiivistettiin. Yleisiä kehitysprojekteja asetettiin etusijalle TE-keskuksen maaseutuosaston huolehtiessa investoinneista ja yrityssidonnaisista projekteista. Kansainväliset projektit jäivät melkein kokonaan pois ohjelmasta. Kokemus osoitti että ohjelma saa suurimman mahdollisen iskuvoiman mikäli on mahdollisuus tukea kehitystä ja investointia kaikilla mahdollisilla ketjuun liittyvillä aloilla ja käyttää koko tukikapasiteettia: Yleisiä kehitysprojekteja, investointiprojekteja, yrityssidonnaisia projekteja ja kansainvälisiä projekteja. 4. Alueen valinta ja tilannekatsaus 4.1. Rannikkopohjanmaa meidän alueemme Eräs piirre joka vaikuttaa ohjelman muodostumiseen on työskentelyalueen koko. Pienempi työskentelyalue helpottaisi ohjelman maantieteellisten esimerkkialueiden kehittämistä tai toimien suuntaamista tiettyyn kohteeseen. Laajempi työskentelyalue vaikuttaa siten että ohjelman täytyy olla laajempi ja avoimempi että se voi vastata koko alueen erilaisiin erityistarpeisiin. Meidän mielestämme toimivan LAG-alueen analyysissä kysyttiin pitäisikö toiminnan kattaa koko rannikkoseutu vai pitäisikö alue jakaa kolmeen pienempään alueeseen talousaluejaon mukaisesti? Analyysi ja keskustelut tuottivat vastaukseksi että työskentelyalueen tulee olla ruotsinkielinen Rannikkopohjanmaa. Alueella on yhteinen kulttuuri ja yhteinen kieli, vahva yhdistysverkosto ja edunvalvontaorganisaatioiden toiminta kattaa koko alueen, tarpeet koko alueella ovat yhtenevät ja hajautettu työskentelytapa mahdollistaa työskentelyn lähellä ihmisiä koko kentän alueella. Alhaalta-ylöspäin perspektiivi taataan tiheällä yhdistysten verkoston ja hajautetun toimiston yhteistyöllä. Rannikkopohjanmaa säilyy yksikkönä riippumatta kuntarajojen muutoksista. Yksikön pohjana ovat yhteenkuuluvuus, luottamus, verkostoituminen ja yhteinen sosiaalinen pääoma, jotka ovat tärkeitä rakennuskiviä Leaderfilosofian totetuttamisessa. Rannikkopohjanmaa on 250 km pitkä rannikkokaistale, joka ulottuu pohjoisesta Kokkolasta etelään Kristiinankaupunkiin. Alue on laakeaa ja kivistä rannikkomaisemaa, jossa maankohoa-

11 11 misen vaikutukset näkyvät selvästi. Alueella on 16 kaupunkia ja kuntaa: Kokkolan kaupunki, Luodon kunta, Kruunupyyn kunta, Pietarsaaren kaupunki, Pedersören kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki, Oravaisten kunta, Vöyrin kunta, Maksamaan kunta, Mustasaaren kunta, Vaasan kaupunki, Maalahden kunta, Korsnäsin kunta, Närpiön kaupunki, Kaskisten kaupunki ja Kristiinankaupungin kaupunki. Ohjelman toimialue kattaa kaikki kaupungit ja kunnat, tosin sillä varauksella että Kokkolan ja Vaasan kaupungeissa toimitaan maaseutualueilla. Ruotsinkielisen pohjanmaan maaseudulla asuu noin asukasta. Näistä 79% on ruotsinkielisiä ja 21% suomenkielisiä. 7 Ruotsi on elävä kieli, joka yhdessä kulttuurin kanssa luo alueen profiilin. Yhdessä luodut paremmat elinolosuhteet, elinkeinojen kehittäminen ja edunvalvonta ovat luoneet pohjan yhteistyölle ja verkostoitumiselle Rannikkopohjanmaalla. Kansanliikkeet ja aktiivinen yhdistyselämä ovat alueelle ominaisia. Yhteenkuuluvuus näkyy kyvyssä tehdä yhdessä työtä yhteiseksi parhaaksi. Tämä sosiaalinen pääoma luo pohjaa viihtyvyydelle ja terveydelle sekä laajalle aktiviteettivalikoimalle ja elinvoimaiselle elinkeinoelämälle Alueella on kolme omaleimaista osaa Väestörakenne ja toimeentulo Rannikkopohjanmaan maaseutu voidaan jakaa karkeasti ydinmaaseutuun sekä maaseutuun, jolla on yhteisvaikutusalue kaupungin kanssa. Asukkaista 5554 asuu haja-asutusalueella, ydinmaaseudulla, yhteisvaikutusaluella ja keskustassa. 8 Mikäli maaseutua tarkastellaan kunnittain voidaan sama jaottelun kirjo löytää kaikkialta: Haja-asutusalue, ydinmaaseutu, yhteisvaikutusalue sekä keskusta. Rannikkopohjanmaa koostuu kolmesta talousalueesta Pietarsaaren alue pohjoisessa, Vaasan alue keskellä ja Suupohjan rannikkoseutu etelässä joilla on osittain erilaiset ennusteet väestönkehityksen, elinkeinojen ja yrittämisen suhteen. Näillä kolmella alueella on kuitenkin yhteinen visio funktioista ja rakenteista, jotka pohjautuvat paikallisiin suhteisiin, itsensäelättämiseen, omaan aktiivisuuteen sekä kulutuksen ja tuotannon laskettuihin/sitoutumattomiin ekologisiin arvoihin. 9 Erityisesti Vaasan, Pietarsaaren ja Kokkolan lähialueilta ihmiset käyvät töissä kaupungeissa, joten maaseutu muuttuu enemmän asuin- ja vapaa-ajan ympäristöksi kuin pysyy perinteisenä työssäkäyntiympäristönä: urbaania todellisuutta. Vaasan seudulla on korkeatasoisia ja monipuolisia koulutuslaitoksia ja monipuolinen elinkeinoelämärakenne. Vaasan alueella on peittävä ja monipuolinen liikenneverkosto, johon kuuluu rautatie, kansainvälinen lentokenttä sekä satama, josta kulkee laivaliikenne Uumajaan. Työpaikat keskittyvät Vaasan kaupunkiin työpaikkasuffisienssin ollessa noin 129%. Ympäristökunnilla on myös korkea toimeentulotaso työpaikkojen suhteen. 7 Vrt. Suomenkielinen asutus on edelleen pitkälti keskittynyt Kokkolan, Pietarsaaren, Vaasan, Kaskisten ja Kristiinankaupungin kaupunkien keskustoihin. 8 Taajama: Maalahden kunta Ydinmaaseutua: Kruunupyyn kunta, Pedrsören kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki, Oravaisten kunta, Maksamaan kunta, Vöyrin kunta, Korsnäsin kunta, Närpiön kaupunki ja Kristiinankaupungin kaupunki Yhteisvaikutusalue: Luodon kunta ja Mustasaaren kunta Keskusta: Kokkolan kaupunki, Pietarsaaren kaupunki, Vaasan kaupunki ja Kaskisten kaupunki Kts. Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Erityisohjelma aluekehityslain (602/2002) ja valtioneuvoston aluekehitysmääräyksen (1224/200) mukaan, Maa- ja metsätalousministeriö Kts. Väestömäärä (tilastokeskuksen tiedot). 9 Aluerakennesuunnitelma Suupohjaan 2030, Jaakko Pöyry Infra, Vasa 2005, Tämä on mainittuna Pietarsaaren alueen ja Suupohjan Aluerakennesuunnitelmassa vuodelle 2030, vaikkakin Vaasanseudulla on ollut vaikeuksia löytää yhtenäistä tahtoa.

12 12 Pietarsaaren alue koostuu viidestä kunnasta ja alue on tunnettu yrittäjyydestään. Pienten ja keskisuurten yritysten kirjo on suuri. Alueelle keskittyy suurin osa koko maan turkistuotannosta ja venetuotannosta, jotka ovatkin maakunnan kulmakiviä. Liikenneyhteydet alueella ovat hyvät, täältä löytyy sekä rautatie, lentokenttä että satama. Suupohjan rannikkoseudun muodostaa kolme kaupunkia, Kristiinankaupunki, Kaskinen ja Närpiö. Alueelle on keskittynyt erityisviljelyä kasvihuoneiden ja perunantuotannon merkeissä. Alueella vallitsee työvoimapula, jota on jo pitkään hoidettu työvoimantuonnilla. Tärkein väylä on pohjois-etelä suunnassa kulkeva valtatie 8, ja sitä täydentävä kantatie 64 sisämäähan päin. Tavarajunayhteys on Seinäjoelta Kaskisiin, ja sekä Kristiinankaupungissa että Kaskisissa on syväsatama. Väestörakenne vaihtelee paljon eri alueiden välillä. Väestönkasvu Suupohjan rannikolla on viime vuosien negatiivisen kehityksen jälkeen tasoittunut, Pietarsaaren kehitys on ollut heikosti positiivinen ja Vaasan seudulla pysytellyt maan keskitasolla. Väestön määrä Suupohjassa vuonna 2004 oli noin , Vaasan seudulla (poissulkien Vaasan kaupungin) ja Pietarsaaren alueella Yhteistä näille talousalueille on, että suuri määrä terveys- ja sosiaalipalvelujen, teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden työväestöstä eläköityy lähivuosina. Korkeampi työllisyysluku Väestö 2004 v. v. v. Suupohja Vaasanseutu Pietarsaaren seutu (poislukien Vaasa) (poislukien Pietarsaari) Väestöennuste muuttovirtoja ei huomioitu Suupohja Vaasanseutu (poislukien Vaasa) Pietarsaaren seutu (poislukien P:saari) 10 Ehdotus maakuntasuunnitelmaksi

13 Suupohjan alueella luokassa yli 55-vuotiaat kompensoi osaltaan väestörakenteen vääristymää. Mikäli katsotaan työssäkäyvien yli 55-vuotiaiden määrää on se Rannikkopohjanmaalla korkeampi kuin koko maan keskitaso, mikä osaltaan indikoi suurempaa työvoiman tarvetta tulevina vuosina. 11 Kun tämä yhdistetään kasvavaan sukupolvenvaihdostarpeeseen yritysten piirissä on haaste suuri, erityisesti koska työttömyysluvut maaseutukunnissa ovat maan alhaisimpia, joten korvaavan työvoiman ja uusien yrittäjien olisi osittain tultava muuttovirran tai työvoimantuonnin kautta. 13 Yli 55-vuotiaiden osuus aloittain Suupohja Vaasanseutu Pietarsaaren seutu Kaikki Maaja metsätalous Teollisuus Sähkönja vedentuotanto Rakentaminen Kauppa Majoitus ja ravintolapalvelut Liikenne Rahoitus Yrityselämä ym. Julkishallinto Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Koko maa Yli 55-vuotiaiden työntekijöiden määrä v Muut palvelut Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkishallinto Kuljetus, varastointi ja kommunikaatiopalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Kiinteistö- ja yrityselämänpalvelut Rahoitus Majoitus ja ravintolapalvelut Rakentaminen Sähkön- ja vedentuotanto Teollisuus Maa- ja metsätalous Pietarsaaren seutu Vaasan seutu Suupohja 11 Pohjanmaan TE-Keskuksen työmarkkina-analyysi, syksy 2005

14 14 Mikäli katsotaan ennustetta työvoiman jakaantumisesta ammattialoittain (henkilöä/vuosi) vuoteen 2015 saakka 12 nähdään että työvoiman maa- ja metsätaloudessa odotetaan jatkuvasti vähenevän, Teollisuuden ja rakennustoiminnan osalta vähenevän hieman, liikenteen parissa työskentelevien vähenevän jonkin verran ja postityön paljon. Teknisessä asiantuntijatyössä ennustetaan hienoista kasvua, palveluammateissa selkeää kasvua kun taas toimistotyötä tekevien määrän odotetaan jatkavan vähenemistään. Johtaja- ja asiantuntijatyössä odotetaan kasvua, samoin hoivatyössä voimakasta kasvua. Koulutustyön tarpeen ennustetaan vähenevän kun taas suojatyön tarve pysyy ennallaan. Kaiken kaikkiaan lasketaan työvoiman kokonaistarpeen olevan samaa tasoa vuonna 2015 kuin vuonna Yrittäjyys ja elinkeinoelämä Rannikkopohjanmaan elinkeinoelämän tunnusmerkkinä on vientiin keskittyvä suurteollisuus, hyvinkehittynyt alihankkijoiden verkosto ja elinvoimainen mikro- ja pienyritysten kaarti. Tuotantoteollisuus sekä maa- ja metsätalous ovat johtavat sektorit. On helppo yhtyä laajan Rannikkopohjanmaan maaseutupolitiikan periaateohjelman analyysiin 13 : Työpaikkanäkökulmasta katsottuna Rannikkopohjanmaan maaseutu ei ole yhtä kuin maatalous. Alkutuotannossa työskentelee haja-asutusalueella 20%, ydinmaaseudulla 21% ja kaupunkien läheisellä maaseudulla 11% kaikista työntekijöistä. Alkutuotannolla on ollut ja on edelleen kerroinvaikutukset huomioonottaen suuri merkitys Rannikkopohjanmaalla. Erikoistunut alkutuotanto on luonut mahdollisuudet hyvinvoinnille ja yrittäjyysajattelulle mutta haasteena tällä hetkellä on se, että yksiköiden koko kasvaa, sukupolvenvaihdokset eivät enää suju yhtä luonnollisesti kuin ennen ja kilpailu ulkomailta kasvaa. Alkutuotannossa työskentelevien määrä on vuosina vähentynyt 17,4%. Määrän pieneneminen oli kuitenkin vähäisempää kuin kansallisella tasolla joten Rannikkopohjanmaa on vahvistanut asemaansa kansallisesta näkökulmasta. Maatalouden kehittymiseen ovat selkeästi vaikuttaneet kasvihuoneviljelyyn ja turkistarhaukseen erikoistuminen. Ekologinen tuotanto on yleisempää kuin muualla Suomessa. Tavoitteena on parantaa elintarvikkeiden jalostuksen astetta. Erityisesti Suupohjassa työskennellään vahvan elintarvikeklusterin luomiseksi. Rannikkopohjanmaalla Vaasan seudulla on vahvasti vientiinkeskittyvä energiateknologian 14 ja metallin teollisuussektori, Pietarsaaren alueella muovi-, kemian- ja veneteollisuutta 15, massan- ja paperintuotantoa sekä Suupohjassa että Pietarsaaren seudulla. Alihankkijaverkostot, joita näille teollisuuden haaroille rakennetaan, ovat loistavia esimerkkejä kaupungin ja maaseudun yhteistyöstä. Mekaaninen puunjalostus koostuu noin 250 toimivasta yrityksestä, joiden työllistävä vaikutus on 1300 työpaikkaa. Metalli- ja korjaamoteollisuus tuottaa lähes 40% alueellisesta bruttotuotannosta. 16 Turismiin tehdyt panostukset alkavat vähitellen tuottaa laadukkaita turismituotteita ja lisää vierailijoita Ammattikoulutuksen tarpeen ennuste, loppuraportti, Pekka Kauppinen, Österbottens förbund, Pohjanmaan liitto, Vasa 2006 s Maakunta suurella maaseudulla, Periaateohjelma laajalle maaseudulle Rannikkopohjanmaalla, Pohjanmaan Liitto 2006, s Länsi-Suomen osaamiskeskus keskittää toimintansa energiatekniikkaan pohjoismaiden suurimman ebergiaklusterin ollessa Vaasassa. 15 Kts. Pietarsaaren seudun aluekeskusohjelma sekä Kokkolan aluekeskusohjelma ja osaamiskeskusohjelma Kemian teollinen soveltaminen. 16 Rannikkopohjanmaan maakuntaohjelman toteutussuunnitelma vv Tilastot vuodelta 2002 osoittavat että 1,1% alueen BKT:sta tulee turismista. Vastaava luku koko maassa on 2,4%.

15 Tiedon ja taidon saatavuus Nuoret ovat hyvin koulutettuja kun taas vanhempi väestö on maan keskitason alapuolella. Yli 15-vuotiaista noin 60%:lla on peruskoulun jälkeinen tutkinto. Alhaisin koulutustaso on vanhimmalla väestöllä ja erityisesti maa- ja metsätaloudessa. Tiedon saatavuus ja erityisesti saavutettavuus on kaikilla koulutuksen asteilla kasvanut viime vuosina mm. verkossa tapahtuvan koulutuksen lisääntymisen myötä. Internet ja median muutokset ovat merkinneet vallankumousta informaatiossa ja sen saatavuudessa. Tänä päivänä on mahdollista osallistua innovatiivisuuteen Rannikkopohjanmaalla samalla tavalla kuin missä tahansa maailman suurkaupungeista. On jokaisen omista kiinnostuksen kohteista kiinni, sattuuko olemaan oikeassa community ssa tai chatroom issa. 15 Tieto on keskeinen osa kehitystä. Rannikkopohjanmaalla on laaja koulutustarjonta, johon kuuluu neljä ammattioppilaitosta, kolme ammattikorkeakoulua ja kolme yliopistoa. Avoimen koulutuksen kansanopistot, työväen- ja kansalaisopistot täydentävät ja vahvistavat valikoimaa. Mielipidekyselyssä keväällä 2005 mainittiin uusille yrittäjille annettava tiedonsaanti ja neuvonta tärkeimmäksi yhteiskuntapoliittiseksi asiaksi maaseudun kehittämiseksi. Tältä pohjalta kynnyskysymyksiksi nouseekin: Kuinka tieto saadaan saavutettavaksi ja sopivaksi erilaisiin tarpeisiin? Kuinka muotoillaan kysymykset ja määritetään tarpeet että voidaan ostaa oikeanlaista tietotaitoa ja asiantuntijuutta? Kuinka tietoa jalostetaan ja kuinka se toimitetaan oikealle kohderyhmälle? Kuinka saadaan asiantuntijuus niin lähelle ihmistä kuin mahdollista? Kuinka hyödynnetään sitä huippuosaamista jota on olemassa eri koulutuslaitoksissa? Kuinka otetaan talteen ja hyödynnetään sitä erityisosaamista ja tietotaitoa jota on syntynyt eri projektien tuloksena viime vuosina? Kuinka otetaan vastaan ja prosessoidaan uusia vaikutteita ja ideoita muilta alueilta ja ulkomailta? Avoin koulutus voi normaalin toimintansa puitteissa antaa koulutusta joka tukee ohjelman toteuttamista. Tällä tavalla ohjelman resurssit priorisoidaan muun tyyppisiin panostuksiin. Koulutuslaitoksilla on omien tutkimus- ja kehitysyksikköjensä kautta erityisosaamista monilla eri aloilla. Meille erittäin tärkeää on kehittää lähempää yhteistyötä projektien ja ohjelmien arvioinnissa ja seuraamisessa esim. Åbo Akademin, Paikallisen kehityksen keskuksen ja muiden vastaavien toimijoiden kanssa Kylänäkökulmasta kohdattavia haasteita SWOT Kylärakenne ja asumiseen ja palveluihin vaikuttavat tekijät Rannikkopohjanmaalla on yli 100 kylää. Kylien koko vaihtelee kuntakeskuksista muutaman kymmenen talouden kyliin. Kylän elinvoimaisuuden kannalta ratkaisevaa ei kuitenkaan ole kylän koko tai etäisyys lähimpään suurempaan keskukseen. Sitoutuneesti ja avoimin mielin töitä tekevät ihmiset ovat avainasemassa kun ajatellaan kehitystä ja elinvoimaa, riippumatta siitä millainen kylä on kyseessä. SWOT-analyysissä on alhaalta-ylöspäin perspektiivistä katsoen määritelty vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia jotka erityisesti vaikuttavat kylien kehittymiseen. 18 Lista SWOTista löytyvistä tekijöistä on ohjelman liitteenä. 18 Vrt. Rannikkopohjanmaan kylien SWOT-analyysi, Alueellinen kylätoimintaohjelma Rannikkopohjanmaan kylille , tekijänä Svenska Österbottens Byar rf

16 Vahvuudet Maakuntamme vahvuus on hajautettu yhteiskuntarakenne. Meillä on edelleen hyvä saatavuus palveluihin, aktiviteetteihin ja elintilaan. Rannikkopohjanmaan kylärakenne alkoi kehittyä jo keskiajalla jokilaaksoihin sekä jokien delta-alueille. Kulttuurimaisemaa värittää 1600-luvulta peräisin oleva asutus, joka leveän nauhan tavoin seuraa jokia ja niiden laaksoja. Monia kyliä on syntynyt rannikolle kalastuksen vaikutuksesta. Kaupungit rakennettiin huolellisen suunnittelun tuloksena ja tunnusomaista alueelle on vanhojen puukaupunkien säännölliset ruutukaavat. Elinkeinorakenteen muutokset ovat ohentaneet kylärakennetta asutuksen keskittyessä taajamiin ja keskuskyliin. Tunnusomaista rannikolle ja saaristolle on suuri kesäasuntojen määrä, ja kesäaikaan monissa kunnissa väestön määrä lisääntyy huomattavasti. 19 Rannikkopohjanmaan kylien kylätoimikunnat ovat keskiajalta lähtien huolehtineet yhteisistä resursseistaan, kuten kalastusvesistä, metsistä ja laitumista. Kylän yhteishenki on hyvä ja tietotaitoa yhteisen hyvän puolesta työskentelemiseksi riittää. Sosiaalinen pääoma on suuri rikkaan yhdistyselämän ansiosta, mikä on huomattu viihtymistä ja eliniän pituutta koskevissa tutkimuksissa. Kylätasollakin on laaja kulttuuritarjonta ja elinvoimaista kulttuurielämää. Alueen kylillä on myös laaja yhteistyöverkosto. Alue on suurimmaksi osaksi ruotsinkielistä, mikä tuo yhteenkuuluvuutta ja luo identiteettiä. Ruotsinkieliset ja kansainväliset verkostot ylettyvät kylätasolle saakka. Rannikkopohjanmaan ainutlaatuista luontoa värittää meri ja rannikko. Maankohoaminen 8 mm vuodessa muuttaa maisemaa jatkuvasti sekä maalla että merellä. Rannikon ja meren läheisyys luo ainutlaatuisen saaristomiljöön ja maiseman joka jatkuvasti nousee merestä, alue onkin saanut Merenkurkun maailmanperintöstatuksen. Maaseutu tarjoaa luonnonläheistä asumista ja hyvän kasvuympäristön. Luonto ja kulttuuri tarjoavat sekä vakituisille asukkaille mahdollisuudet vapaa-ajan harrastuksiin että satunnaisille kävijöille tekemistä. Julkiset palvelut ovat kylissä kaiken kaikkiaan hyvät ja toimivat. Infrastruktuuri on hyvin rakennettu ja tontteja on myytävänä. Datakommunikaatiopalveluja löytyy joka kylästä, mikä lisää saavutettavuutta ja mahdollisuuksia tuottaa ja kuluttaa erilaisia palveluita. Nopeiden ja turvallisten datayhteyksien tarve kasvaa jatkuvasti. Yrittäjyyttä on paljon ja yksityisyrittäjinä toimeentulonsa hankkivia on eniten koko maassa. Yrittäjähenkisyyteen on aina yhdistynyt yrittäjyys, joka on ilmaissut sekä tahtoa selviytyä itse että avoimuutta hakea toimeentuloideoita myös kansainvälisiltä markkinoilta. Nuoria kiinnostaa yrittäjäksi ryhtyminen. Yritystoiminnan peruspilareina ovat edelleen alkutuotanto ja tuotannollinen teollisuus. Väestö on ammattitaitoista ja nuorten koulutustaso on korkea. Maaseudun kokiessa laajaa rakennemuutosta on Rannikkopohjanmaalla mahdollisuus käyttää hyväksi vahvuuksiaan kommunikaation, yhteyksien ja yhteistyön alueella. Nämä vahvuudet ovat tärkeitä kun otetaan huomioon että tietoyhteiskunta on menossa kohti kokonaisyhteiskuntaa. Kokonaisyhteiskunnassa on kommunikointikyky (etsiä ja hankkia tärkeää tietoa), verkostoituminen työelämässä sekä valmius ymmärtää konsepteja (kokonaisuuksia jotka liittyvät tuotteisiin, ruuanlaittoon, asumiseen jne) ratkaisevassa asumassa henkilökohtaisen-, alueellisen- ja koko maan menestymisen tasolla. Yhteiskunnassa tulee osata reagoida nopeasti ja joustavasti mutta samaan aikaan täytyy käsitellä monimuotoisia ja monimutkaisia kokonaisuuksia Ehdotus maakuntasuunnitelmaan Troed Troedsen, luento Merenkurkunneuvostossa Kokkolassa

17 Heikkoudet Väestö näyttää keskittyvän kuntien keskustoihin ja suurempiin kyliin. 21 Monissa kylissä taistellaan väestön ikääntymisen kanssa, ja väestön määrä pienenee. Nuorison määrän väheneminen vaikeuttaa harrastusmahdollisuuksien järjestämistä. Kylä saattaa olla liian pieni yksikkö yksin tuottamaan tarvittavia aktiviteetteja. Kylän pienuus saattaa myös hidastaa kylän kasvua, koska yrityksillä ei ole henkilökohtaisia eikä taloudellisia resursseja kehittää yritystä tai sen tuotteita. Valinnanvara koulutuksen, palvelujen ja vapaa-ajan mahdollisuuksian osalta on vähäinen. Yhä useammat kulkevat työmatkansa tai vapaa-ajan harrastuksiinsa kylän ulkopuolelle. Jotkut kylät ovat enemmänkin nukkuma-alueita. Ei ehkä olekaan niin itsestäänselvää osallistua työhön kylän yhteiseksi parhaaksi tai osallistua vapaa-ehtoistyöhön. 17 Välimatkat työpaikalle ja toisiin ihmisiin ovat pitkiä. Muutto koulutuksen tai työn perässä on ja on aina ollut suurta. Joukkoliikenne on olematonta ja etäisyys palveluihin on joissain tapauksissa pitkä. Kylien välinen yhteistyö yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi ei tulevaisuudessa ole itsestäänselvyys, kuin ei myöskään yhteistyö yli kielirajan. Yritysten kasvukynnys on korkea. Yrittäjäkaartin keski-ikä on korkea ja sukupolvenvaihdokset tapahtuvat hitaasti. Paikallisesti yksipuoliset elinkeinot aiheuttavat työvoimapulaa. Alkutuotannon jalostusarvo on yleisesti alhainen. Koulutuksensa päättävien tietotaidon taso ei aina vastaa tarjolla olevien työpaikkojen vaatimuksiin. Pienyrittäjät eivät aseta koulutusta etusijalle. Tiedon toimittamisessa sitä tarvitseville ja tiedon toimittamisessa oikeassa muodossa Mahdollisuudet Kylä tarjoaa turvallisen kasvu- ja asuinympäristön. Arvokkaat kulttuurihistorialliset miljööt ja luontoalueet tarjoavat mahdollisuudet luova viihtyisiä asuinympäristöjä, vapaa-ajan toimintaa ja vierailukohteita. Yhdessä kaikille ikäryhmille hyvän ja turvallisen asuinympäristön kanssa tämä antaa elämisen laatua. 21 Aluerakennesuunnitelma Suupohjassa 2030, Aluerakenneruunnitelma Pietarsaaren seudulle ja Aluerakennesuunnitelma Vaasan seudulle.

18 18 Rannikkopohjanmaalla kynnyskysymyksiä ovat osallistuminen ja demokratia erityisesti nuoria ja naisia on vähän mukana pohtimassa kysymyksiä jotka liittyvät oman alueen kehittämiseen, työpaikkojen luomiseen tai yrittäjyyden tukemiseen. Yhdistykset ja kolmas sektori toimivat dynamona käynnistämässä ja rakentamassa uusia toiminta- ja yritysmuotoja. Luontoja kulttuuriturismi sekä hyvinvointipalvelut tarjovat kolmannelle sektorille mahdollisuuksia saada lisäansioita ja kehittää liikemäistä toimintaa. Kohderyhmille sovellettuna voidaan yritysmäistä turismia kehittää. Nopeat datayhteydet tarjoavat uusia mahdollisuuksia etätyöhön ja koulutukseen sekä palvelujen tuottamiseen ja kuluttamiseen. Aikaisemmin innovaatiot levisivät suurkaupungista toiseen, mutta nyt ne voivat olla kenen tahansa saatavilla, missä tahansa, mikäli ihmiset ovat yhteydessä virtuaalisesti. Ei ole enää viivettä, joten myös meillä maaseudulla on mahdollista kaupallistaa innovaatio samalla tavalla kuin kaikkialla muuallakin. On mahdollisuus erikoistua elinkeinoelämän, musiikin, teollisuuden yms alalla ilman että tarvitsee muuttaa pois. Dynaamiset, useamman yrittäjän yritysympäristöt tuottavat uusia innovaatioita. Erityisosaajien on voitava jäädä paikalleen ja saavutettava toimivat markkinat, joille myydä palvelujaan. Kunnissa on voimakkaasti painotettu sitä, että muutosten täytyy tapahtua tavassa organisoida, käsitellä ja tuottaa palveluita. Erilaisissa alueellisissa selvityksissä on pyritty antamaan ehdotuksia siitä, kuinka tämä ratkaistaan. Keskusteluissa on noussut esiin myös kuntarakenteen muuttumisen tarve. Ainoa mitä tässä vaiheessa voidaan varmuudella sanoa on, että palvelusektorissa tarvitaan muutoksia. Nämä muutokset tulevat sekä asettamaan vaatimuksia jotta kyliä kuunneltaisiin enemmän että avaamaan mahdollisuuksia uusille palvelumuodoille ja yrittäjyydelle. Hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa väestön ikääntyessä ja ostokäyttäytymisen muuttuessa. Tarvitaan uusia ratkaisuja ikääntyvän väestön palvelu- ja asumistarpeisiin samalla kun huolehditaan lapsiperheistä ja keski-ikäisistäkin. Valtio on ottanut käyttöön kotitalousvähennyksen verotukseen ja kannustanut kunnallisten palvelusetelien käyttöön. Kunnallisella ja julkisella sektorilla keskustellaan palvelu-uudistuksen yhteydessä mm. kuntien, yhdistysten ja yksityisyritysten mahdollisuudesta toimia hyvinvointipalveluiden tuottajana. Erilaiset tilaaja-tuottaja mallit luovat uusia mahdollisuuksia työllistymiselle ja yrittäjyydelle maaseudulla. Haasteena on löytää paikalliset palveluntuottajat jotka joko yksin tai yhdessä vastaavat muuttuneeseen kysyntään. Joustavat työtavat tarjoavat mahdollisuuden sekä työntekijälle että työnantajalle organisoida työtä tehokkaasti ja lyhentää kodin ja työpaikan välimatkaa. 22 Tämän päivän nuoret tekevät huomisen kauppoja. Yhteiskunnan positiivinen asenne yrittäjyyteen kasvattaa mahdollisuutta että nuoret valitsevat ammattiurakseen yrittäjyyden. Rannikkopohjanmaalla tehdyn kyselyn mukaan 1200:sta kyselyyn vastanneesta 9-luokkalaisesta nuoresta 51% voisi ajatella käynnistävänsä oman yrityksen. 23 Ilahduttavan korkea luku kun ajatellaan että Rannikkopohjanmaan noin 8300 yrityksestä 3000 tarvitsee sukupolvenvaihdosta 10 vuoden sisällä, tai muuten yritys lakkaa toimimasta. Tässä täytyy osata yhdistää yrittäjyyden perinteet uudenlaiseen osaamiseen ja ammatilliseen suuntautumiseen, joita opiskelunsa päättävät nuoret alueella ja sen ulkopuolella omaavat. Yrittäjyyskoulutuksen olisi oltava osa kouluopetusta yrittäjyysmyönteisen hengen kannusta- 22 Joustavampia työtapoja Rannikkopohjanmaalla nykytilanteen, mahdollisuuksien ja intressien kartoitus, Maria Österåker ja Daniel Åkermark, Studiefrämjandet i Österbotten r.f. ja Pohjanmaan liitto Lapsi- ja nuorisopoliittiseen toimenpideohjelmaan liittyvä kysely joka suoritettiin Rannikkopohjanmaalla syksyllä 2005.

19 miseksi. Yrittäjälle tärkeitä ominaisuuksia ovat mm. luovuus, positiivinen omakuva, hyvä itseluottamus, kyky ottaa vastuuta, monipuolisuus ja halu ottaa riskejä. Näitä ominaisuuksia harjoitellaan ja kehitetään osallistumalla aktiivisesti yhdistystoimintaan. 19 Suunnatulla neuvonnalla ja informaation jalostamisella luodaan mahdollisuudet tavata ihmisiä ja yrittäjiä siellä missä he toimivat. Kansainväliset kontaktit, opintomatkat ja ideoiden vaihto antaa mahdollisuuden oppia tekemällä, learning by doing. Vahva verkosto ja ulospäinsuuntaunut toiminta, jossa on kontakteja sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla antaa mahdollisuuden saada uutta tietoa ja uusia ideoita kylään. N.k. megatrendit jotka vaikuttavat kehitykseen ovat lähes samanlaiset kaupungissa ja maaseudulla. Maaseudun osalta viisi tärkeintä trendiä ovat tärkeysjärjestyksessä seuraavasti: verkostotoiminta, informaatioteknologian kehittäminen, internetin kautta saatavien palveluiden kasvattaminen, väestön ikääntyminen ja työvoima. 24 Rannikkopohjanmaan maaseutu voidaan pääasiassa luokitella ydinmaaseuduksi ja maaseuduksi, jolla on yhteisvaikutusalue kaupungin kanssa. Nopeimmin kehittyvät kansalliset klusterit ovat ennusteen mukaan hyvinvointipalvelut, IT ja kommunikaatio sekä turismi. 25 Rannikkopohjanmaan menestystekijöksi Studiebefrämjadetin keväällä 2005 teettämän mielipidekyselyn mukaan tulivat tärkeysjärjestyksessä menestyvät yritykset, hyvin toimiva alueellinen yhteistyö, korkea kunnallisten palvelujen taso, turvallinen asuinympäristö sekä datakommunikaatiot ja tieyhteydet Uhat Negatiivinen väestönkehitys ja ikärakenne on itsessään uhka kylille, ja tämä näkyy mm. lakkautettuina kouluina ja kyläkauppoina. Kunnan talous ja mahdollisuudet ylläpitää kaikenkattavaa peruspalvelua heikkenevät. Ihmiset muuttavat isompiin kaupunkeihin alueen ulkopuolelle koska erityisaloilla ei ole koulutus- tai työnsaantimahdollisuuksia. Nuoret elävät netin kautta ja kansainvälisten joukkotiedotusvälineiden maailmassa, jossa he helposti kadottavat kosketuksen paikalliseen kulttuuriin ja juuriinsa. Kaukana sijaitsevat kylät ja todellinen haja-asutusalue uhkaavat jäädä julkisten satsausten, kuten tieverkosto, laajakaista ja vesijärjestelmä, ulkopuolelle. Maakuntaa uhkaa umpeenkasvu karjatalouden ja maanviljelyn muutosten seurauksena. Maatalouden nopea rakennemuutos heikentää toimeentulomahdollisuuksia. Elinkeinoelämän perusta on kylässä usein kapea eikä korkeasti koulutetuille ole työpaikkoja. Paikallisliikenne on olematonta ja kohonneet polttoainekustannukset tekevät pitkien työmatkojen ajamisesta kannattamatonta. Kansalliset ja monikansalliset suuryritykset tuottavat palveluita ilman paikallista ankkuroitumista. Pienimuotoisuus häviää verkostoklustereiden ja suuryritysten tuodessa markkinoille standardisoidut tuotteet ja halvat hinnat raaka-aineostojen keskittyessä suurille yrityksille. Kansainvälinen kilpailu on kovaa ja suoraa riippumatta siitä onko kyseessä suuryrityksen alihankkija tai turkistarhaaja. 24 Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit MATUKA, Yrjö Myllylä & Hannu Linturi, Espoo Odotettavissa olevat tärkeimmät työllistävät klusterit 2015 Yhteinen vaikutusalue: hyvinvointipalvelut, IT ja kommunikaatio sekä kuljetus ja logistiikka Ydinmaaseutu: Elintarvikkeet, turismi ja mekaaninen puunjalostus Taajama: Turismi, elintarvikkeet, mekaaninen puunjalostus ja ympäristö Odotettavissa olevat nopeimmat kasvuklusterit: - Yhteinen vaikutusalue: IT ja kommunikaatio, turismi ja mekaaninen puunjalostus - Ydinmaaseutu: Hyvinvointipalvelut ja IT ja kommunikaatio. - Taajama:Hyvinvointipalvelut, turismi ja mekaaninen puunjalostus Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit MATUKA, Yrjö Myllylä & Hannu Linturi, Espoo ss

20 SWOT-analyysin yhteenveto SWOT analyysi on koottu seuraavasti: toimenpidekokonaisuus joka perustuu Rannikkopohjanmaan vahvuuksiin ja ottaa huomioon mahdollisuudet joita ympäröivä maailma luo yrittäjyyden toimenpidekokonaisuus joka perustuu Rannikkopohjanmaan vahvuuksiin ja joka ennaltaehkäisee maaseutuun kohdistuvia uhkia kylien elinvoima toimenpidekokonaisuus joka vähentää Rannikkopohjanmaan heikkouksia ja valmistelee olemassaolevia kehitysmahdollisuuksia - tietotaito Vahvuudet Mahdollisuus Mitkä vahvuudet hyödyntävät mahdollisuuksia? Yrittäjyys ja kansainvälisyys ovat historiallisesti voimakkaita ja elinvoimaisia mikä mahdollistaa: Panostus uusiin yrittäjiin sejä yrittäjyys aloilla, jotka vaativat uusajattelua: Hyvinvointipalvelut sekä elämysteollisuuden palvelut (Sisältäen turismin) Panostus tähän toimenpidekokonaisuuteen tulee luomaan uusia yrityksiä, työpaikkokja ja palveluita. Uhka Mitkä vahvuudet estävät uhkia? Rannikkopohjanmaalla on hyvinvoiva maaseutu ja elinvoimaiset kylät mikä tarkoittaa panostusta: Yhteiset resurssit, kylien viehätysvoima sekä verkkopalveluklusteri Panostus tähän toimenpidekokonaisuuteen kehittää virkistys- ja ulkoilmamahdollisuuksia sekä lisää asumis-, vierailu- ja yritysympäristön vetovoimaa. Heikkoudet Mitä heikkouksia täytyy työstää mahdollisuuksien kasvattamiseksi? Tietotaito, täsmällinen informaatio joka antaa tarvittavaa erityisosaamista ja uusimmat innovaatiot saavutetaan: Panostamalla koulutukseen, neuvontaan ja tiedotukseen, yhteistyökumppaneiden kokemuksiin sekä kansainväliseen yhteistyöhön Panostus tähän toimenpidekokonaisuuteen kohottaa tietotaidon tasoa ja hyödyntää erikoistumisen, uusien ideoiden ja uusimpien innovaatioiden tuomia mahdollisuuksia.

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa 1.11.2016 Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Rahoitettavat yrityshankkeet valitaan Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien valintakriteereiden perusteella.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

AVOIN JA ARKTINEN. Kaivosalan tulevaisuuden kestävyyshaasteet ja niihin vastaaminen. Joanna Kuntonen-van t Riet

AVOIN JA ARKTINEN. Kaivosalan tulevaisuuden kestävyyshaasteet ja niihin vastaaminen. Joanna Kuntonen-van t Riet AVOIN JA ARKTINEN Kaivosalan tulevaisuuden kestävyyshaasteet ja niihin vastaaminen Joanna Kuntonen-van t Riet SISÄLTÖ Haasteet ja näkökulmat (kaivosala vs muut) & mahdolliset vastauskeinot Maankäyttö Resurssit

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9 Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020 LIITE 9 Peräpohjolan kehitys ry:n valintakriteerit hankkeille Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää maaseudun kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Mustasaaren strategia

Mustasaaren strategia Mustasaaren strategia 2007 2015 Mustasaari vetovoimainen ja tulevaisuuteen luottava kunta tarjoaa maan viihtyisimpiin kuuluvia asuinympäristöjä laadukkaita, helposti saatavilla olevia palveluja jotka perustuvat

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot