Kehittyvät kylät. Elinvoimaa, yrittäjyyttä ja taitoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehittyvät kylät. Elinvoimaa, yrittäjyyttä ja taitoa"

Transkriptio

1 Kehittyvät kylät Elinvoimaa, yrittäjyyttä ja taitoa Rannikkopohjanmaan paikallinen kehitysohjelma Leader-toiminnalle Studiefrämjandet i Österbotten r.f.

2 Projektin kirjoitusryhmä: Mats Brandt, Gun Kaptens, Vivian Lygdbäck, Ben-Erik Nedergård, Håkan Westermark, Niklas Ulfvens (sihteeri), Carina Storhannus (sihteeri) Layout ja taitto: Anne Sjökvist

3 Sisältö Yhteenveto 4 1. Studiefrämjandet i Österbotten r.f. Koulutus- ja opetusorganisaatio 7 2. Sosiaalinen pääom voimanlähteenä: Alhaalta ylöspäin suunnitteluperspektiivi 8 3. Katsaus aikaisempiin kokemuksiin 9 4. Alueen valinta ja tilannekatsaus Rannikkopohjanmaa meidän alueemme Alueella on kolma omaleimasta osaa Väestörakenne ja toimeentulo Yrittäjyys ja elinkeinoelämä Tiedon ja taidon saatavuus Kylänäkökulmasta kohdattavia haasteita SWOT Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat SWOT-analyysin yhteenveto Strategiset valinnat Elinvoimaiset kylät Yrittäjänä Rannikkopohjanmaalla Kylät, joissa on tietotaitoa Toimenpidekokonaisuus 1 - Elinvoimaiset kylät Toimintalinja 1 - Yhteisiä resursseja Toimintalinja 2 - Kylien vetovoima Toimintalinja 3 - Lähipalveluklusteri Toimenpidekokonaisuus 2 Yrittäjänä Rannikkopohjanmaalla Toimintalinja 1 - Uusia yrittäjiä Toimintalinja 2 - Hyvinvointipalvelut Tomintalinja 3 - Elämyspalvelut Toimenpidekokonaisuus 3 - Kylät, joissa on tietotaitoa Toimintalinja 1 - Koulutus Toimintalinja 2 - Neuvonta ja tiedotus Toimintalinja 3 - Aikaisempien hankkeiden tulosten arviointi ja niistä saadun tiedon levittäminen Toimintalinja 4 - Kansainvälinen yhteistyö Ohjelman toteutus hallinto ja yhteistyökumppanit Operatiivinen organisaatio Yhteistyöverkosto Hallinnollinen ja toteuksellinen yhteistyö YHYRES ry:n kanssa Yhteistyö kaksikielisten LAG-ryhmien kanssa Ohjelman budjettikehys ja tavoitteiden yhteenveto 43 Liite 1 Studiefrämjandetin periaatteet hyvään hallintoon 46 Liite 2 Työnjako viranomaisten kanssa ja aluekeskusohjelma 47 Liite 3 Suuntaa-antava yhteistyösopimus 49 Liite 4 Yhteistyösopimus 51 Liite 5 Yhteistyösopimus Samarbetsavtal 52 Liite 6 Vahvuudet heikkoudet, mahdollisuudet uhat 53

4 Yhteenveto Studiefrämjandet i Österbotten r.f. on kehitysorganisaatio, jonka yhtenä kulmakivenä on Leader-projektien kaltainen toiminta. Studiefrämjandet on toiminut ohjelmavastuullisena projekteissa kuten Profilointi, mobilisointi ja globaalisuus (Leader II ) sekä Kestävän maaseutukehityksen kokeilu (POMO ) toiminta-alueen ulottuessa pohjoisessa Kokkolaan ja etelässä Kristiinankaupunkiin, eli Rannikkopohjanmaalle. Kaksikielisellä maaseutualueella asuu noin asukasta, joista suurin osa puhuu ruotsia, mikä antaa alueelle oman, kahden kulttuurin muodostaman profiilin. Merta on perinteisesti käytetty kaupankäyntiin, ja yhteydet sekä muihin Pohjoismaihin että kansainvälisesti ovat olleet luonnollinen osa toimintaa. Ohjelman lähtökohtana on kehitys, jollaista Rannikkopohjanmaan maaseudun asukkaat haluavat. Heidän tarpeensa, toiveensa ja priorisointinsa joita kylien, yhdistysten, yritysten ja kuntien edustajat tuovat esille on yhdistetty Studiefrämjandetin saamiin kokemuksiin vastaavista aikaisemmista projekteista maaseudun kehitystyössä vuodesta 1996 alkaen. Täten tärkeintä ei ole EU:n tai Suomen virallinen kanta, vaan tärkeintä on se mitä itse uskomme ruotsinkielisellä rannikkoseudulla. Ohjelman perustana on vakaumus siitä että elinvoimaiset kylät luovat mahdollisuuden yritysten sijoittumiseen tietylle paikkakunnalle, mikä taas vuorostaan parantaa paikkakunnan vetovoimaisuutta. Siksi on tärkeää panostaa sekä kylään että yrittäjyyteen. Perusarvoja toiminnassamme ovat usko tulevaisuuteen, aloitteellisuus, luovuus, kestävä kehitys ja paikallisuus. Sosiaalinen pääoma on sekä maaseudun että ohjelman voimanlähde. Ohjelman kohderyhmänä ovat kylät, yhdistykset ja yrittäjät, erityisasemassa ovat nuoret ja naiset. Ohjelma täydentää muita kehitysohjelmia erityisesti Studiefrämjandetin tavalla tehdä työtä. Ohjelmaa toteutetaan alhaalta ylöspäin periaatteella, joten työtä tehdään maaseudun asukkaiden ehdoilla. Ohjelman kautta rahoitusta hakevia projekteja arvioimassa on johtokunta, jolla on laajat tiedot sekä maantieteellisesti että tietotaidollisesti. Projektien arvioinnissa otetaan huomioon ohjelman sisältö sekä etukäteen määritellyt vaatimukset. Ohjelman tarkoituksena on tukea kylien kehitystä sekä yrittäjyyttä, joka täydentää ja tukee perinteisiä elinkeinoja kuten maataloutta ja tuotantoa. Studiefrämjandetin tulevaisuudenkuvassa on elinvoimaisia kyliä ja yritteliäitä yrittäjiä Rannikkopohjanmaan maaseudulla. Kylien kehittäminen on tärkeä ja keskeinen osa ohjelmaa. On mahdollista kehittää kylien, yhdistysten ja maatalousyrittäjien välistä yhteistyötä luomalla viihtyisiä asuinympäristöjä ja pitämällä maisemat avoimina. Asutus pyrkii keskittymään tietyllä tavalla, mutta samalla parantuvat asumis- ja yrittämismahdollisuudet koska informaatioja kommunikaatioteknologia luo uuden merkityksen käsitteelle lähi-, lähellä. Joitain palveluja voidaan käyttää nappia painamalla mutta niitä voidaan myös toimittaa asiakkaalle samalla tavalla. Tämä asettaa yritysympäristölle, oheistiedolle ja yhteistyölle uusia haasteita sekä antaa nuorille yrittäjille mahdollisuuden luoda itse omat työpaikkansa. Jotkut palvelut taas vaativat konkreettista paikallaoloa, mutta ne voidaan tuottaa kansallisesti tai kansainvälisesti, mikä asettaa vaatimuksia pienille paikallisille yrityksille valikoiman, osaamisen ja yhteistyön suhteen. Tehokas neuvonta ja oikeinsuunnattu tiedottaminen luo yhdessä kansainvälisten kontaktien ja vaikutteiden kanssa mahdollisuudet kehittää toimintaa ja yrittäjyyttä maaseudulla. Välimatka Kokkolasta Kristiinankaupunkiin on pitkä, mutta kokemus on opettanut että työtä voidaan tehdä lähellä ihmistä kun tunnemme oikeat organisaatiot, rakenteet ja työnjaon. Studiefrämjandetissa on tärkeää että jäsenistö edustaa monipuolisesti koko alueen intressiryhmiä, ja johtokunta on yhteydessä alueeseen ja omaa laajan asiantuntemuksen.

5 Visio 2013 Elinvoimaiset kylät, joissa on laaja palveluvalikoima ja luovat nuoret yrittäjät. Elinvoimaiset kylät Elinvoimaa ja elämisen laatua; maisema, luonto ja kulttuuri luovat hyvät olosuhteet asumiselle, toiminnalle ja tomeentulolle. Toimenpiteet: 1. Yhteiset resurssit 2. Kylien viehitysvoima 3. Lähipalveluklusteri 35% resursseista Operatiivinen toiminta 1. Kanslia 2. Yhteistyöverkosto 3. Tukitoimet 4. Hallinto 15% resursseista Kylät joissa on yrittäjyyttä Laajennettu yrityspohja joka tuottaa paikallisiin tarpeisiin suunniteltuja palveluita sekä kehittää elämyksiä paikallisiin tarpeisiin. Toimenpiteet: 1. Uusia yrittäjiä 2. Hyvinvointipalveluja 3. Elämysteollisuuden ja turismin palveluja 35% resursseista Kylät joissa on taitoa Aktiivinen oppiminen jossa kukin osallistuu tietotaidon jalostamiseen sekä inspiroivan ohjauksen saaminen Toimenpiteet: 1. Koulutus 2. Neuvonta ja informointi 3. Arviointi 4. Kansainvälinen yhteistyö 15% resursseista

6 Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Yhteistyö ja verkostoituminen luovat mahdollisuudet kylien ja alueiden kehittämiselle. Olemme asettaneet painopisteen yhteistyöhön Pohjanmaan lähialueilla ja erityisesti Kyrönmaalla, yhteistyö kaksikielisillä rannikkoalueilla sekä kansainvälinen yhteistyö tiettyjen alueiden kanssa. Yhdessä Kyrönmaan kanssa ehdotamme operatiivista yhteistyötä, jossa voimme käyttää yhteisiä henkilöstöresursseja informointiin ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä elektronista projektinhallintajärjestelmää. Toteutus ja hallinto Studiefrämjandet vastaa ohjelman operatiivisesta toteutuksesta. Studiefrämjandetin hallitus määrittelee suuntaviivat yhdistyksen kehitystyölle sekä ottaa kantaa yksittäisiin projekteihin. Studiefrämjandetilla on vahvat yhteydet Rannikkopohjanmaan yhdistyselämään koska suurin osa merkittävistä kattojärjestöistä on jäsenistössä edustettuina. Yhteistyö kuntien kanssa on merkittävässä roolissa jotta ohjelma voitaisiin viedä läpi, ja yrittäjät ja yksityishenkilöt antavat tietojaan alakohtaisten- ja projekteihin liittyvien haasteiden ratkaisemiseen. Tehokkaan toiminnan yksi perusedellytys on toimipisteiksi jaettu organisaatio, jolla on kanslia pohjoisessa, keskellä aluetta sekä etelässä. Kylätoimintaan suhteutettuna operatiivinen toteutus suoritetaan läheisessä yhteistyössä Svenska Österbottens Byar r.f.:n (Ruotsinkielisen Pohjanmaan kylät ry) kanssa kun taas yritystoiminnan osalta tehdään yhteistyötä paikallisten ja alueellisten yritysneuvontaorganisaatioiden kanssa. Mahdollisuus rahoittaa sosioekonomisten edellytysten kehittymistä rannikolla kalastusrahaston varoin avaa mielenkiintoisia yhteistyömuotoja, joista keskustellaan Rannikkopohjanmaan kalastajaliiton kanssa. Suhteessa viranomaisiin on työnjako TE-keskuksen ja erityisesti sen maaseutuosaston kanssa tärkeää päällekkäisyyksien välttämiseksi. Työnjaosta on syksyn 2005 mittaan alustavasti keskusteltu ja se konkretisoituu jatkuvilla neuvotteluilla. Viranomaisten, kuten Pohjanmaan liiton, Länsi-Suomen läänin ja Ympäristökeskuksen kanssa käydään jatkuvaa keskustelua maaseutuosaston ja sen sihteeristön sekä maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön välillä.

7 1. Studiefrämjandet i Österbotten r.f. koulutus- ja opetusorganisaatio Studiefrämjandet i Österbotten r.f. on yli 30 vuoden ajan toiminut yhteistyötahona Rannikkopohjanmaan yhdistyselämässä. Yhdistyksen jäsenkaartiin kuuluu sekä yksityishenkilöitä että pienyritysten, yhdistysten ja kuntien edustajia. Studiefrämjandet on viime vuosien aikana keskittänyt toimintansa maaseudun kehittämiseen ja on toiminut ohjelmaisäntänä Profilointi, mobilisointi ja globaalius (Leader II ) sekä Kestävän maaseutukehityksen kokeilu (POMO ) projekteissa. Tämän lisäksi toimintaan liittyy läheisesti maaseudun kehittämistyö POMO+ -ohjelman ohella (mm. kansallisissa projekteissa Kylätalous yhteisötalouden työmuotojen vahvistaminen Suomen maaseudulla ja Onni muuttaa maalle - Prima liv på landet ) sekä tehtävä toimia yhteistyöelimenä yhdityksille ja organisaatioille Rannikkopohjanmaalla. Yhdistyksen pykälien mukaan yhdistyksen tehtävänä on: Alueellisesti ja paikallisesti työskennellä innovatiivisesti maaseudun kehittämiseksi tavoitteena luoda ekologisesti, sosiaalisesti ja ekonomisesti kestävä kehitys Valtakunnan tasolla tehdä yhteistyötä ja toteuttaa Svenska Studieförbundet r.f:n ja Svenska Studiecentralenin yleisiä tavoitteita Toimia yhteistyöelimenä Rannikkopohjanmaan organisaatioille ja yhdistyksille Yhdistyksen korkein päättävä elin on jäsenkokous. Varsinaiset jäsenkokoukset pidetään keväällä ja syksyllä. Johtokunta käsittelee yhdistyksen asioita sekä ottaa yhdistykseen jäseniä. Johtokunta koostuu puheenjohtajasta sekä 8-11 muusta edustajasta, jotka valitaan niin että ne edustavat tasapuolisesti yksityishenkilöitä, yrityksiä, yhdistyksiä sekä kuntia. Lähtökohtana on että johtokunnassa on edustajia koko Rannikkopohjanmaan alueelta sekä tasapuolisesti naisia ja miehiä. Studiefrämjandetin jäsenistö koostuu 33 yksityishenkilöstä, 38 yhdistyksestä ja yrityksestä, 2 kuntayhtymästä ja 16 kunnasta. Jäsenyhdistyksemme koostuvat pääasiassa alueellisista keskusjärjestöistä joilla vuorostaan on henkilöjäseniä, joiden yhteismäärä on kaikkiaan reilusti yli jäsentä. Jäsenistöstämme löytyvät Österbottens Svenska Lantbrukssällskap, Österbottens Svenska Producentförbund, Svenska Österbottens Ungdomsförbund, Marttaliitto, Svenska Österbottens 4 H distrikt, Svenska Österbottens Byar, Landskapsföreningen Folkhälsan i Österbotten, Svenska Österbottens Pensionärsförbund, Österbottens fiskarförbund, Rannikon Metsäkeskus, Österbottens hantverk, FSSM ja Österbottens företagarförening. Organisaatioiden henkilökunnat takaavat monipuolisen ja laajan kehitystaidon. Jäsenistömme rakenteesta johtuen olemme tietoisesti jättäneet hankkimatta henkilöjäseniä jäsenyhdistystemme jäsenistöstä. Toisaalta yhdistyksemme on avoin kaikille jotka haluavat mukaan: henkilöjäsenet, yhdistykset ja yritykset sekä kunnat ja kuntaliitokset jotka haluvat liittyä meihin.

8 2. Sosiaalinen pääoma voimanlähteenä : Alhaalta ylöspäin suunnitteluperspektiivi Kehityksestä puhuttaessa on hyvä selvittää itselleen muutamia asioita: Kenen kehitysmääritelmää käytetään? Ketä varten kehitetään? Ohjelman lähtökohtana on kehitys, jollaista Rannikkopohjanmaan maaseudun asukkaat haluavat. Heidän tarpeensa, toiveensa ja priorisointinsa joita kylien, yhdistysten, yritysten ja kuntien edustajat tuovat esille on yhdistetty Studiefrämjandetin saamiin kokemuksiin vastaavista aikaisemmista projekteista maaseudun kehitystyössä vuodesta 1996 alkaen. Täten ei ole kyseessä EU:n tai Suomen virallinen kanta kehitykseen pääosassa, vaan tärkeintä on se mitä itse uskomme ruotsinkielisellä rannikkoseudulla. Ohjelman sisältö on työstetty avoimella prosessilla, johon yleisö on saanut osallistua. Varsinainen työ alkoi Studiefrämjandetin opintomatkalla Brysseliin tammikuussa Prosessi on käsittänyt sekä johtokunnan työskentelyä, avoimia julkisia seminaareja, alueellisia tapaamisia ja keskusteluja eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Kevään 2005 aikana järjestettiin kolmen alueellisen keskustelutilaisuuden sarja, jossa osallistuvat saivat nappia painamalla (mentometer kyselyllä) antaa mielipiteensä tulevan ohjelman kohderyhmistä ja painopistealueista. 1 Ohjelmajulkaisu on ollut saatavilla myös Studiefrämjandetin ja Svenska Österbottens byarin kotisivuilla. Jokaisella maantieteellisellä alueella on omat erityispiirteensä ja syvät juurensa omaan historiaan. Rannikkopohjanmaan ruotsinkieliset asukkaat ovat vuosisatojen ajan tulleet tunnetuiksi yrittäjähenkisyydestään, jonka pohjana ovat olleet kaupankäynti ja kontaktit meren yli. Yhtä tärkeää on ollut ideoiden ja ajatusten tuonti ja vienti, jota mm. paluumuuttajat sekä maastamuuttajat ovat tehneet. Rannikkopohjanmaa on erityisesti ollut maanviljelijöiden aluetta, jossa maa, vapaa omistus ja yhteinen vastuu kylästä ja seudusta ovat olleet tärkeitä. Jo keskiajalla kylät järjestäytyivät hoitamaan yhteisiä maa-alueita ja valvomaan kylän intressejä. 2 Yhteisten resurssien hyödyntämisestä on kasvanut vahvat perinteet yhdistys- ja osuuskuntatoiminnalle, ja kyky järjestäytyä yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Sosiaalinen pääoma on maaseudun ja ohjelman voimanlähde. Tapa ja perinne tarttua omiin ongelmiin ja aktiivisesti työskennellä ongelmien ratkaisemiseksi on vaikuttanut siten että kylien on ollut helppo ymmärtää miten työskennellään projektissa oman kylän ja uusien toimintamuotojen kehittämiseksi. Integroitu rannikkohallinto (ICZM) on siksi termi, jolle haluamme Leader ohjelman puitteissa antaa sisältöä. 3 Integroidut strategiat täytyy sopeuttaa maantieteellisiin olosuhteisiin ja kaikki asiaan liittyvät osapuolet on saatava aktiivisesti osallistumaan. Tämä siksi että rannikkoalueiden hallinta olisi ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Haluamme tehdä töitä näiden periaatteiden mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos jollain yhdistyksellä tai kylällä on suojeltua aluetta 1 Katso liite Työprosessin kuvaus ja ohjelman ankkuroituminen 2 Landet Annorlunda, Nils Villstrand 3 Komission tiedote neuvostolle ja eurooppaparlamentille rannikkoiden integroidusta hallinnasta: Yhteisstrategia, Bryssel , KOM(2000) 547 lopullinen.

9 varten käyttö- ja hoitosuunnitelma, kyläsuunnitelma tai vastaava hakemuksensa liitteeksi, voimme tukea taloudellisesti heidän projektiaan. Ohjelmassa keskitymme siihen, kuinka voimme saada vetovoimaisia elinympäristöjä, aktiivisia yrittäjiä ja toimintaa maaseudulle, ja tuemme paikallisia projekteja. Projektit voivat olla pieniä, pienelle maantieteelliselle alueelle keskittyneitä tai temaattisesti isomman alueen käsittäviä. Työskentelemällä alhaalta-ylöspäin periaatteella ja tukemalla taloudellisesti paikallista aloitteellisuutta ohjelma saavuttaa kokonaisuuksia, esim. projekti, joka tuottaa luontoelämyksiä jokilaaksossa tukee koko ruotsinkielisen pohjanmaan kehitystä ja voi laajeta naapurialueille. Mitään oikotietä uuteen maaseutuun ei ole. Haluamme maalata tulevaisuudenkuvan ja visioida sitä, miltä Rannikkopohjanmaa näyttää 20 vuoden kuluttua. Pohjana ovat ihmiset; heidän taitoihinsa perustuva monipuolisuus ja tästä lähtevä kilpailukyky. Tätä kokonaisuutta voidaan kutsua sirpalemosaiikiksi. 4 Siksi ohjelmankirjoitusvaiheessa on haluttu tutustua erilaisiin strategioihin ja ohjelmiin, jotka täydentävät ja tukevat paikallista ja alueellista panostamista johon Leader-projektikin keskittyy. Ohjelmassa on otettu huomioon eurooppalaiset, kansalliset, alueelliset ja paikalliset kehityssuuntaukset. Kysymykset kaupungista ja maasta, koulutuksesta ja yrittäjyydestä, kommunikaatioverkoston saatavuudesta on käsitelty niiden lähtökohtien pohjalta joita ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on Katsaus aikaisempiin kokemuksiin Studiefrämjandet on ottanut oppia kahdesta aikaisemmasta leadertyyppisestä ohjelmasta, jotka on toteutettu: Mobilisointi, profilointi ja globaalisuus (Leader II ) sekä Kestävän maaseutukehityksen kokeilu (POMO ). LEADER II ohjelman puitteissa myönnettiin rahoitus 169 projektille, joista 18 oli suoraa yritystukea. POMO+ -ohjelman puitteissa on mennessä myönnetty osarahoitus 107 projektille, joista kaikki (yhtä lukuunottamatta) ovat olleet yleisiä kehitysprojekteja. Projektit ovat tuottaneet työpaikkoja, uusia yrityksiä sekä toimintaa projektien parissa työskennelleille. 6 Ennen kaikkea projektit ovat tuoneet lisänsä sosiaaliseen pääomaan joka pitää maaseudun elävänä. Projekteissa luodaan aktiviteetteja, tapahtumia ja pienimuotoista infrastruktuuria (kylttejä, ulkoilma-alueita yms) joka tekee asuinympäristöstä viihtyisämmän ja lisää muuttoliikettä alueelle. Luonto ja kulttuuri ovat olleet tämän pääasiassa erilaisten yhdistysten järjestämän toiminnan kulmakiviä, ja panostuksen tuloksena on alueelle saatu lisää vierailijoita ja turisteja. POMO+ -ohjelman ja muiden määrätietoisesti toteutettujen projektien ansiosta on parannettu ja täydennetty hyvinvointipalvelujen valikoimaa, mikä vuorostaan on tuottanut uusia palveluja, tuotteita ja yrityksiä. Keskittymällä kluster-ajatteluun on luotu edellytyksiä yritystoimin- 4 Rannikkopohjanmaan laajan maaseutupolitiikan hallitustapa, Maaseutujaosto, Hannu Katajamäki Mikäli vertaamme aluettamme tiheäänasuttuun Keski-Eurooppaan meillä on paljon eroavaisuuksia. Eurooppalaisesta perspektiivistä katsottuna suurin osa Suomea on maaseutua (Urban rural relations in Europe, Espon Final Report Edited by Christer Bengs & Kaisa Schmidt-Thomé, Centre for Urban and Regional Studies, Helsinki University of Technology, ESPON programme). Asukastiheys ja suurten kaupunkien läheisyys vaikuttaa niin että konseptia kaupunki ja maaseutu ei voi täällä käyttää samalla tavalla kuin esim. Hollannissa. Emme voi myöskään verrata aluettamme Helsingin alueeseen, jossa vallitsee poismuuttopaine kohti kohtuullisen matkan päässä olevia lähikuntia. Vastaavia tendenssejä on havaittavissa pienemmässä mittakaavassa myös Rannikkopohjanmaalla, erityisesti Vaasan, Pietarsaaren ja Kokkolan kaupunkien alueella. Rannikkopohjanmaalla voimme käyttää termejä kaupunki ja maaseutu sisällyttäen näihin alihankintaa, kohtuullisen ajomatkan työpaikalle, sovellettua tutkimusta, asuinympäristöjä ja virkistystä. Hevosläheinen asuminen ei myöskään ole tuntematon käsite Rannikkopohjanmaalla. Erland Eklund, laivaseminaari Katso liite Rannikkopohjanmaan POMO+ -ohjelman toiminnantuloksista.

10 10 nalle niin että uusia yrityksiä on perustettu. Yrittäjyyden ja erityisesti nuorten yrittäjyyden tukeminen on huomioitu ohjelmatasolla. Studiefrämjandetin organisaatio on POMO+ -ohjelman aikana kehittynyt keskuksettomaksi kolmipistemalliksi, mikä LEADER II :een verrattuna on tehostanut työskentelyä. Kyläsuunnitelmat, jotka olivat lähtökohtana priorisoiduille kylänkehitystoimenpiteille, osoittautuivat LEADER II :n aikana tehokkaaksi työvälineeksi ja niitä täytyy käyttää työkaluna myös tulevassa työssä. POMO+ -ohjelman heikkoutena on että yhteistyö yrittäjien kanssa, jolla ei ole yhteyttä alkutuotantoon, ei ole onnistunut. Mikäli verrataan LEADER II ohjelmaa ja POMO+ -ohjelmaa on jälkimmäisen tarkoitus selkeästi ollut yleisten kehitysprojektien tukeminen. Tämä siksi että saimme käyttöömme vähemmän varoja kuin alunperin tarve osoitti, mistä syystä ohjelmaa muokattiin ja tiivistettiin. Yleisiä kehitysprojekteja asetettiin etusijalle TE-keskuksen maaseutuosaston huolehtiessa investoinneista ja yrityssidonnaisista projekteista. Kansainväliset projektit jäivät melkein kokonaan pois ohjelmasta. Kokemus osoitti että ohjelma saa suurimman mahdollisen iskuvoiman mikäli on mahdollisuus tukea kehitystä ja investointia kaikilla mahdollisilla ketjuun liittyvillä aloilla ja käyttää koko tukikapasiteettia: Yleisiä kehitysprojekteja, investointiprojekteja, yrityssidonnaisia projekteja ja kansainvälisiä projekteja. 4. Alueen valinta ja tilannekatsaus 4.1. Rannikkopohjanmaa meidän alueemme Eräs piirre joka vaikuttaa ohjelman muodostumiseen on työskentelyalueen koko. Pienempi työskentelyalue helpottaisi ohjelman maantieteellisten esimerkkialueiden kehittämistä tai toimien suuntaamista tiettyyn kohteeseen. Laajempi työskentelyalue vaikuttaa siten että ohjelman täytyy olla laajempi ja avoimempi että se voi vastata koko alueen erilaisiin erityistarpeisiin. Meidän mielestämme toimivan LAG-alueen analyysissä kysyttiin pitäisikö toiminnan kattaa koko rannikkoseutu vai pitäisikö alue jakaa kolmeen pienempään alueeseen talousaluejaon mukaisesti? Analyysi ja keskustelut tuottivat vastaukseksi että työskentelyalueen tulee olla ruotsinkielinen Rannikkopohjanmaa. Alueella on yhteinen kulttuuri ja yhteinen kieli, vahva yhdistysverkosto ja edunvalvontaorganisaatioiden toiminta kattaa koko alueen, tarpeet koko alueella ovat yhtenevät ja hajautettu työskentelytapa mahdollistaa työskentelyn lähellä ihmisiä koko kentän alueella. Alhaalta-ylöspäin perspektiivi taataan tiheällä yhdistysten verkoston ja hajautetun toimiston yhteistyöllä. Rannikkopohjanmaa säilyy yksikkönä riippumatta kuntarajojen muutoksista. Yksikön pohjana ovat yhteenkuuluvuus, luottamus, verkostoituminen ja yhteinen sosiaalinen pääoma, jotka ovat tärkeitä rakennuskiviä Leaderfilosofian totetuttamisessa. Rannikkopohjanmaa on 250 km pitkä rannikkokaistale, joka ulottuu pohjoisesta Kokkolasta etelään Kristiinankaupunkiin. Alue on laakeaa ja kivistä rannikkomaisemaa, jossa maankohoa-

11 11 misen vaikutukset näkyvät selvästi. Alueella on 16 kaupunkia ja kuntaa: Kokkolan kaupunki, Luodon kunta, Kruunupyyn kunta, Pietarsaaren kaupunki, Pedersören kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki, Oravaisten kunta, Vöyrin kunta, Maksamaan kunta, Mustasaaren kunta, Vaasan kaupunki, Maalahden kunta, Korsnäsin kunta, Närpiön kaupunki, Kaskisten kaupunki ja Kristiinankaupungin kaupunki. Ohjelman toimialue kattaa kaikki kaupungit ja kunnat, tosin sillä varauksella että Kokkolan ja Vaasan kaupungeissa toimitaan maaseutualueilla. Ruotsinkielisen pohjanmaan maaseudulla asuu noin asukasta. Näistä 79% on ruotsinkielisiä ja 21% suomenkielisiä. 7 Ruotsi on elävä kieli, joka yhdessä kulttuurin kanssa luo alueen profiilin. Yhdessä luodut paremmat elinolosuhteet, elinkeinojen kehittäminen ja edunvalvonta ovat luoneet pohjan yhteistyölle ja verkostoitumiselle Rannikkopohjanmaalla. Kansanliikkeet ja aktiivinen yhdistyselämä ovat alueelle ominaisia. Yhteenkuuluvuus näkyy kyvyssä tehdä yhdessä työtä yhteiseksi parhaaksi. Tämä sosiaalinen pääoma luo pohjaa viihtyvyydelle ja terveydelle sekä laajalle aktiviteettivalikoimalle ja elinvoimaiselle elinkeinoelämälle Alueella on kolme omaleimaista osaa Väestörakenne ja toimeentulo Rannikkopohjanmaan maaseutu voidaan jakaa karkeasti ydinmaaseutuun sekä maaseutuun, jolla on yhteisvaikutusalue kaupungin kanssa. Asukkaista 5554 asuu haja-asutusalueella, ydinmaaseudulla, yhteisvaikutusaluella ja keskustassa. 8 Mikäli maaseutua tarkastellaan kunnittain voidaan sama jaottelun kirjo löytää kaikkialta: Haja-asutusalue, ydinmaaseutu, yhteisvaikutusalue sekä keskusta. Rannikkopohjanmaa koostuu kolmesta talousalueesta Pietarsaaren alue pohjoisessa, Vaasan alue keskellä ja Suupohjan rannikkoseutu etelässä joilla on osittain erilaiset ennusteet väestönkehityksen, elinkeinojen ja yrittämisen suhteen. Näillä kolmella alueella on kuitenkin yhteinen visio funktioista ja rakenteista, jotka pohjautuvat paikallisiin suhteisiin, itsensäelättämiseen, omaan aktiivisuuteen sekä kulutuksen ja tuotannon laskettuihin/sitoutumattomiin ekologisiin arvoihin. 9 Erityisesti Vaasan, Pietarsaaren ja Kokkolan lähialueilta ihmiset käyvät töissä kaupungeissa, joten maaseutu muuttuu enemmän asuin- ja vapaa-ajan ympäristöksi kuin pysyy perinteisenä työssäkäyntiympäristönä: urbaania todellisuutta. Vaasan seudulla on korkeatasoisia ja monipuolisia koulutuslaitoksia ja monipuolinen elinkeinoelämärakenne. Vaasan alueella on peittävä ja monipuolinen liikenneverkosto, johon kuuluu rautatie, kansainvälinen lentokenttä sekä satama, josta kulkee laivaliikenne Uumajaan. Työpaikat keskittyvät Vaasan kaupunkiin työpaikkasuffisienssin ollessa noin 129%. Ympäristökunnilla on myös korkea toimeentulotaso työpaikkojen suhteen. 7 Vrt. Suomenkielinen asutus on edelleen pitkälti keskittynyt Kokkolan, Pietarsaaren, Vaasan, Kaskisten ja Kristiinankaupungin kaupunkien keskustoihin. 8 Taajama: Maalahden kunta Ydinmaaseutua: Kruunupyyn kunta, Pedrsören kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki, Oravaisten kunta, Maksamaan kunta, Vöyrin kunta, Korsnäsin kunta, Närpiön kaupunki ja Kristiinankaupungin kaupunki Yhteisvaikutusalue: Luodon kunta ja Mustasaaren kunta Keskusta: Kokkolan kaupunki, Pietarsaaren kaupunki, Vaasan kaupunki ja Kaskisten kaupunki Kts. Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Erityisohjelma aluekehityslain (602/2002) ja valtioneuvoston aluekehitysmääräyksen (1224/200) mukaan, Maa- ja metsätalousministeriö Kts. Väestömäärä (tilastokeskuksen tiedot). 9 Aluerakennesuunnitelma Suupohjaan 2030, Jaakko Pöyry Infra, Vasa 2005, Tämä on mainittuna Pietarsaaren alueen ja Suupohjan Aluerakennesuunnitelmassa vuodelle 2030, vaikkakin Vaasanseudulla on ollut vaikeuksia löytää yhtenäistä tahtoa.

12 12 Pietarsaaren alue koostuu viidestä kunnasta ja alue on tunnettu yrittäjyydestään. Pienten ja keskisuurten yritysten kirjo on suuri. Alueelle keskittyy suurin osa koko maan turkistuotannosta ja venetuotannosta, jotka ovatkin maakunnan kulmakiviä. Liikenneyhteydet alueella ovat hyvät, täältä löytyy sekä rautatie, lentokenttä että satama. Suupohjan rannikkoseudun muodostaa kolme kaupunkia, Kristiinankaupunki, Kaskinen ja Närpiö. Alueelle on keskittynyt erityisviljelyä kasvihuoneiden ja perunantuotannon merkeissä. Alueella vallitsee työvoimapula, jota on jo pitkään hoidettu työvoimantuonnilla. Tärkein väylä on pohjois-etelä suunnassa kulkeva valtatie 8, ja sitä täydentävä kantatie 64 sisämäähan päin. Tavarajunayhteys on Seinäjoelta Kaskisiin, ja sekä Kristiinankaupungissa että Kaskisissa on syväsatama. Väestörakenne vaihtelee paljon eri alueiden välillä. Väestönkasvu Suupohjan rannikolla on viime vuosien negatiivisen kehityksen jälkeen tasoittunut, Pietarsaaren kehitys on ollut heikosti positiivinen ja Vaasan seudulla pysytellyt maan keskitasolla. Väestön määrä Suupohjassa vuonna 2004 oli noin , Vaasan seudulla (poissulkien Vaasan kaupungin) ja Pietarsaaren alueella Yhteistä näille talousalueille on, että suuri määrä terveys- ja sosiaalipalvelujen, teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden työväestöstä eläköityy lähivuosina. Korkeampi työllisyysluku Väestö 2004 v. v. v. Suupohja Vaasanseutu Pietarsaaren seutu (poislukien Vaasa) (poislukien Pietarsaari) Väestöennuste muuttovirtoja ei huomioitu Suupohja Vaasanseutu (poislukien Vaasa) Pietarsaaren seutu (poislukien P:saari) 10 Ehdotus maakuntasuunnitelmaksi

13 Suupohjan alueella luokassa yli 55-vuotiaat kompensoi osaltaan väestörakenteen vääristymää. Mikäli katsotaan työssäkäyvien yli 55-vuotiaiden määrää on se Rannikkopohjanmaalla korkeampi kuin koko maan keskitaso, mikä osaltaan indikoi suurempaa työvoiman tarvetta tulevina vuosina. 11 Kun tämä yhdistetään kasvavaan sukupolvenvaihdostarpeeseen yritysten piirissä on haaste suuri, erityisesti koska työttömyysluvut maaseutukunnissa ovat maan alhaisimpia, joten korvaavan työvoiman ja uusien yrittäjien olisi osittain tultava muuttovirran tai työvoimantuonnin kautta. 13 Yli 55-vuotiaiden osuus aloittain Suupohja Vaasanseutu Pietarsaaren seutu Kaikki Maaja metsätalous Teollisuus Sähkönja vedentuotanto Rakentaminen Kauppa Majoitus ja ravintolapalvelut Liikenne Rahoitus Yrityselämä ym. Julkishallinto Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Koko maa Yli 55-vuotiaiden työntekijöiden määrä v Muut palvelut Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkishallinto Kuljetus, varastointi ja kommunikaatiopalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Kiinteistö- ja yrityselämänpalvelut Rahoitus Majoitus ja ravintolapalvelut Rakentaminen Sähkön- ja vedentuotanto Teollisuus Maa- ja metsätalous Pietarsaaren seutu Vaasan seutu Suupohja 11 Pohjanmaan TE-Keskuksen työmarkkina-analyysi, syksy 2005

14 14 Mikäli katsotaan ennustetta työvoiman jakaantumisesta ammattialoittain (henkilöä/vuosi) vuoteen 2015 saakka 12 nähdään että työvoiman maa- ja metsätaloudessa odotetaan jatkuvasti vähenevän, Teollisuuden ja rakennustoiminnan osalta vähenevän hieman, liikenteen parissa työskentelevien vähenevän jonkin verran ja postityön paljon. Teknisessä asiantuntijatyössä ennustetaan hienoista kasvua, palveluammateissa selkeää kasvua kun taas toimistotyötä tekevien määrän odotetaan jatkavan vähenemistään. Johtaja- ja asiantuntijatyössä odotetaan kasvua, samoin hoivatyössä voimakasta kasvua. Koulutustyön tarpeen ennustetaan vähenevän kun taas suojatyön tarve pysyy ennallaan. Kaiken kaikkiaan lasketaan työvoiman kokonaistarpeen olevan samaa tasoa vuonna 2015 kuin vuonna Yrittäjyys ja elinkeinoelämä Rannikkopohjanmaan elinkeinoelämän tunnusmerkkinä on vientiin keskittyvä suurteollisuus, hyvinkehittynyt alihankkijoiden verkosto ja elinvoimainen mikro- ja pienyritysten kaarti. Tuotantoteollisuus sekä maa- ja metsätalous ovat johtavat sektorit. On helppo yhtyä laajan Rannikkopohjanmaan maaseutupolitiikan periaateohjelman analyysiin 13 : Työpaikkanäkökulmasta katsottuna Rannikkopohjanmaan maaseutu ei ole yhtä kuin maatalous. Alkutuotannossa työskentelee haja-asutusalueella 20%, ydinmaaseudulla 21% ja kaupunkien läheisellä maaseudulla 11% kaikista työntekijöistä. Alkutuotannolla on ollut ja on edelleen kerroinvaikutukset huomioonottaen suuri merkitys Rannikkopohjanmaalla. Erikoistunut alkutuotanto on luonut mahdollisuudet hyvinvoinnille ja yrittäjyysajattelulle mutta haasteena tällä hetkellä on se, että yksiköiden koko kasvaa, sukupolvenvaihdokset eivät enää suju yhtä luonnollisesti kuin ennen ja kilpailu ulkomailta kasvaa. Alkutuotannossa työskentelevien määrä on vuosina vähentynyt 17,4%. Määrän pieneneminen oli kuitenkin vähäisempää kuin kansallisella tasolla joten Rannikkopohjanmaa on vahvistanut asemaansa kansallisesta näkökulmasta. Maatalouden kehittymiseen ovat selkeästi vaikuttaneet kasvihuoneviljelyyn ja turkistarhaukseen erikoistuminen. Ekologinen tuotanto on yleisempää kuin muualla Suomessa. Tavoitteena on parantaa elintarvikkeiden jalostuksen astetta. Erityisesti Suupohjassa työskennellään vahvan elintarvikeklusterin luomiseksi. Rannikkopohjanmaalla Vaasan seudulla on vahvasti vientiinkeskittyvä energiateknologian 14 ja metallin teollisuussektori, Pietarsaaren alueella muovi-, kemian- ja veneteollisuutta 15, massan- ja paperintuotantoa sekä Suupohjassa että Pietarsaaren seudulla. Alihankkijaverkostot, joita näille teollisuuden haaroille rakennetaan, ovat loistavia esimerkkejä kaupungin ja maaseudun yhteistyöstä. Mekaaninen puunjalostus koostuu noin 250 toimivasta yrityksestä, joiden työllistävä vaikutus on 1300 työpaikkaa. Metalli- ja korjaamoteollisuus tuottaa lähes 40% alueellisesta bruttotuotannosta. 16 Turismiin tehdyt panostukset alkavat vähitellen tuottaa laadukkaita turismituotteita ja lisää vierailijoita Ammattikoulutuksen tarpeen ennuste, loppuraportti, Pekka Kauppinen, Österbottens förbund, Pohjanmaan liitto, Vasa 2006 s Maakunta suurella maaseudulla, Periaateohjelma laajalle maaseudulle Rannikkopohjanmaalla, Pohjanmaan Liitto 2006, s Länsi-Suomen osaamiskeskus keskittää toimintansa energiatekniikkaan pohjoismaiden suurimman ebergiaklusterin ollessa Vaasassa. 15 Kts. Pietarsaaren seudun aluekeskusohjelma sekä Kokkolan aluekeskusohjelma ja osaamiskeskusohjelma Kemian teollinen soveltaminen. 16 Rannikkopohjanmaan maakuntaohjelman toteutussuunnitelma vv Tilastot vuodelta 2002 osoittavat että 1,1% alueen BKT:sta tulee turismista. Vastaava luku koko maassa on 2,4%.

15 Tiedon ja taidon saatavuus Nuoret ovat hyvin koulutettuja kun taas vanhempi väestö on maan keskitason alapuolella. Yli 15-vuotiaista noin 60%:lla on peruskoulun jälkeinen tutkinto. Alhaisin koulutustaso on vanhimmalla väestöllä ja erityisesti maa- ja metsätaloudessa. Tiedon saatavuus ja erityisesti saavutettavuus on kaikilla koulutuksen asteilla kasvanut viime vuosina mm. verkossa tapahtuvan koulutuksen lisääntymisen myötä. Internet ja median muutokset ovat merkinneet vallankumousta informaatiossa ja sen saatavuudessa. Tänä päivänä on mahdollista osallistua innovatiivisuuteen Rannikkopohjanmaalla samalla tavalla kuin missä tahansa maailman suurkaupungeista. On jokaisen omista kiinnostuksen kohteista kiinni, sattuuko olemaan oikeassa community ssa tai chatroom issa. 15 Tieto on keskeinen osa kehitystä. Rannikkopohjanmaalla on laaja koulutustarjonta, johon kuuluu neljä ammattioppilaitosta, kolme ammattikorkeakoulua ja kolme yliopistoa. Avoimen koulutuksen kansanopistot, työväen- ja kansalaisopistot täydentävät ja vahvistavat valikoimaa. Mielipidekyselyssä keväällä 2005 mainittiin uusille yrittäjille annettava tiedonsaanti ja neuvonta tärkeimmäksi yhteiskuntapoliittiseksi asiaksi maaseudun kehittämiseksi. Tältä pohjalta kynnyskysymyksiksi nouseekin: Kuinka tieto saadaan saavutettavaksi ja sopivaksi erilaisiin tarpeisiin? Kuinka muotoillaan kysymykset ja määritetään tarpeet että voidaan ostaa oikeanlaista tietotaitoa ja asiantuntijuutta? Kuinka tietoa jalostetaan ja kuinka se toimitetaan oikealle kohderyhmälle? Kuinka saadaan asiantuntijuus niin lähelle ihmistä kuin mahdollista? Kuinka hyödynnetään sitä huippuosaamista jota on olemassa eri koulutuslaitoksissa? Kuinka otetaan talteen ja hyödynnetään sitä erityisosaamista ja tietotaitoa jota on syntynyt eri projektien tuloksena viime vuosina? Kuinka otetaan vastaan ja prosessoidaan uusia vaikutteita ja ideoita muilta alueilta ja ulkomailta? Avoin koulutus voi normaalin toimintansa puitteissa antaa koulutusta joka tukee ohjelman toteuttamista. Tällä tavalla ohjelman resurssit priorisoidaan muun tyyppisiin panostuksiin. Koulutuslaitoksilla on omien tutkimus- ja kehitysyksikköjensä kautta erityisosaamista monilla eri aloilla. Meille erittäin tärkeää on kehittää lähempää yhteistyötä projektien ja ohjelmien arvioinnissa ja seuraamisessa esim. Åbo Akademin, Paikallisen kehityksen keskuksen ja muiden vastaavien toimijoiden kanssa Kylänäkökulmasta kohdattavia haasteita SWOT Kylärakenne ja asumiseen ja palveluihin vaikuttavat tekijät Rannikkopohjanmaalla on yli 100 kylää. Kylien koko vaihtelee kuntakeskuksista muutaman kymmenen talouden kyliin. Kylän elinvoimaisuuden kannalta ratkaisevaa ei kuitenkaan ole kylän koko tai etäisyys lähimpään suurempaan keskukseen. Sitoutuneesti ja avoimin mielin töitä tekevät ihmiset ovat avainasemassa kun ajatellaan kehitystä ja elinvoimaa, riippumatta siitä millainen kylä on kyseessä. SWOT-analyysissä on alhaalta-ylöspäin perspektiivistä katsoen määritelty vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia jotka erityisesti vaikuttavat kylien kehittymiseen. 18 Lista SWOTista löytyvistä tekijöistä on ohjelman liitteenä. 18 Vrt. Rannikkopohjanmaan kylien SWOT-analyysi, Alueellinen kylätoimintaohjelma Rannikkopohjanmaan kylille , tekijänä Svenska Österbottens Byar rf

16 Vahvuudet Maakuntamme vahvuus on hajautettu yhteiskuntarakenne. Meillä on edelleen hyvä saatavuus palveluihin, aktiviteetteihin ja elintilaan. Rannikkopohjanmaan kylärakenne alkoi kehittyä jo keskiajalla jokilaaksoihin sekä jokien delta-alueille. Kulttuurimaisemaa värittää 1600-luvulta peräisin oleva asutus, joka leveän nauhan tavoin seuraa jokia ja niiden laaksoja. Monia kyliä on syntynyt rannikolle kalastuksen vaikutuksesta. Kaupungit rakennettiin huolellisen suunnittelun tuloksena ja tunnusomaista alueelle on vanhojen puukaupunkien säännölliset ruutukaavat. Elinkeinorakenteen muutokset ovat ohentaneet kylärakennetta asutuksen keskittyessä taajamiin ja keskuskyliin. Tunnusomaista rannikolle ja saaristolle on suuri kesäasuntojen määrä, ja kesäaikaan monissa kunnissa väestön määrä lisääntyy huomattavasti. 19 Rannikkopohjanmaan kylien kylätoimikunnat ovat keskiajalta lähtien huolehtineet yhteisistä resursseistaan, kuten kalastusvesistä, metsistä ja laitumista. Kylän yhteishenki on hyvä ja tietotaitoa yhteisen hyvän puolesta työskentelemiseksi riittää. Sosiaalinen pääoma on suuri rikkaan yhdistyselämän ansiosta, mikä on huomattu viihtymistä ja eliniän pituutta koskevissa tutkimuksissa. Kylätasollakin on laaja kulttuuritarjonta ja elinvoimaista kulttuurielämää. Alueen kylillä on myös laaja yhteistyöverkosto. Alue on suurimmaksi osaksi ruotsinkielistä, mikä tuo yhteenkuuluvuutta ja luo identiteettiä. Ruotsinkieliset ja kansainväliset verkostot ylettyvät kylätasolle saakka. Rannikkopohjanmaan ainutlaatuista luontoa värittää meri ja rannikko. Maankohoaminen 8 mm vuodessa muuttaa maisemaa jatkuvasti sekä maalla että merellä. Rannikon ja meren läheisyys luo ainutlaatuisen saaristomiljöön ja maiseman joka jatkuvasti nousee merestä, alue onkin saanut Merenkurkun maailmanperintöstatuksen. Maaseutu tarjoaa luonnonläheistä asumista ja hyvän kasvuympäristön. Luonto ja kulttuuri tarjoavat sekä vakituisille asukkaille mahdollisuudet vapaa-ajan harrastuksiin että satunnaisille kävijöille tekemistä. Julkiset palvelut ovat kylissä kaiken kaikkiaan hyvät ja toimivat. Infrastruktuuri on hyvin rakennettu ja tontteja on myytävänä. Datakommunikaatiopalveluja löytyy joka kylästä, mikä lisää saavutettavuutta ja mahdollisuuksia tuottaa ja kuluttaa erilaisia palveluita. Nopeiden ja turvallisten datayhteyksien tarve kasvaa jatkuvasti. Yrittäjyyttä on paljon ja yksityisyrittäjinä toimeentulonsa hankkivia on eniten koko maassa. Yrittäjähenkisyyteen on aina yhdistynyt yrittäjyys, joka on ilmaissut sekä tahtoa selviytyä itse että avoimuutta hakea toimeentuloideoita myös kansainvälisiltä markkinoilta. Nuoria kiinnostaa yrittäjäksi ryhtyminen. Yritystoiminnan peruspilareina ovat edelleen alkutuotanto ja tuotannollinen teollisuus. Väestö on ammattitaitoista ja nuorten koulutustaso on korkea. Maaseudun kokiessa laajaa rakennemuutosta on Rannikkopohjanmaalla mahdollisuus käyttää hyväksi vahvuuksiaan kommunikaation, yhteyksien ja yhteistyön alueella. Nämä vahvuudet ovat tärkeitä kun otetaan huomioon että tietoyhteiskunta on menossa kohti kokonaisyhteiskuntaa. Kokonaisyhteiskunnassa on kommunikointikyky (etsiä ja hankkia tärkeää tietoa), verkostoituminen työelämässä sekä valmius ymmärtää konsepteja (kokonaisuuksia jotka liittyvät tuotteisiin, ruuanlaittoon, asumiseen jne) ratkaisevassa asumassa henkilökohtaisen-, alueellisen- ja koko maan menestymisen tasolla. Yhteiskunnassa tulee osata reagoida nopeasti ja joustavasti mutta samaan aikaan täytyy käsitellä monimuotoisia ja monimutkaisia kokonaisuuksia Ehdotus maakuntasuunnitelmaan Troed Troedsen, luento Merenkurkunneuvostossa Kokkolassa

17 Heikkoudet Väestö näyttää keskittyvän kuntien keskustoihin ja suurempiin kyliin. 21 Monissa kylissä taistellaan väestön ikääntymisen kanssa, ja väestön määrä pienenee. Nuorison määrän väheneminen vaikeuttaa harrastusmahdollisuuksien järjestämistä. Kylä saattaa olla liian pieni yksikkö yksin tuottamaan tarvittavia aktiviteetteja. Kylän pienuus saattaa myös hidastaa kylän kasvua, koska yrityksillä ei ole henkilökohtaisia eikä taloudellisia resursseja kehittää yritystä tai sen tuotteita. Valinnanvara koulutuksen, palvelujen ja vapaa-ajan mahdollisuuksian osalta on vähäinen. Yhä useammat kulkevat työmatkansa tai vapaa-ajan harrastuksiinsa kylän ulkopuolelle. Jotkut kylät ovat enemmänkin nukkuma-alueita. Ei ehkä olekaan niin itsestäänselvää osallistua työhön kylän yhteiseksi parhaaksi tai osallistua vapaa-ehtoistyöhön. 17 Välimatkat työpaikalle ja toisiin ihmisiin ovat pitkiä. Muutto koulutuksen tai työn perässä on ja on aina ollut suurta. Joukkoliikenne on olematonta ja etäisyys palveluihin on joissain tapauksissa pitkä. Kylien välinen yhteistyö yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi ei tulevaisuudessa ole itsestäänselvyys, kuin ei myöskään yhteistyö yli kielirajan. Yritysten kasvukynnys on korkea. Yrittäjäkaartin keski-ikä on korkea ja sukupolvenvaihdokset tapahtuvat hitaasti. Paikallisesti yksipuoliset elinkeinot aiheuttavat työvoimapulaa. Alkutuotannon jalostusarvo on yleisesti alhainen. Koulutuksensa päättävien tietotaidon taso ei aina vastaa tarjolla olevien työpaikkojen vaatimuksiin. Pienyrittäjät eivät aseta koulutusta etusijalle. Tiedon toimittamisessa sitä tarvitseville ja tiedon toimittamisessa oikeassa muodossa Mahdollisuudet Kylä tarjoaa turvallisen kasvu- ja asuinympäristön. Arvokkaat kulttuurihistorialliset miljööt ja luontoalueet tarjoavat mahdollisuudet luova viihtyisiä asuinympäristöjä, vapaa-ajan toimintaa ja vierailukohteita. Yhdessä kaikille ikäryhmille hyvän ja turvallisen asuinympäristön kanssa tämä antaa elämisen laatua. 21 Aluerakennesuunnitelma Suupohjassa 2030, Aluerakenneruunnitelma Pietarsaaren seudulle ja Aluerakennesuunnitelma Vaasan seudulle.

18 18 Rannikkopohjanmaalla kynnyskysymyksiä ovat osallistuminen ja demokratia erityisesti nuoria ja naisia on vähän mukana pohtimassa kysymyksiä jotka liittyvät oman alueen kehittämiseen, työpaikkojen luomiseen tai yrittäjyyden tukemiseen. Yhdistykset ja kolmas sektori toimivat dynamona käynnistämässä ja rakentamassa uusia toiminta- ja yritysmuotoja. Luontoja kulttuuriturismi sekä hyvinvointipalvelut tarjovat kolmannelle sektorille mahdollisuuksia saada lisäansioita ja kehittää liikemäistä toimintaa. Kohderyhmille sovellettuna voidaan yritysmäistä turismia kehittää. Nopeat datayhteydet tarjoavat uusia mahdollisuuksia etätyöhön ja koulutukseen sekä palvelujen tuottamiseen ja kuluttamiseen. Aikaisemmin innovaatiot levisivät suurkaupungista toiseen, mutta nyt ne voivat olla kenen tahansa saatavilla, missä tahansa, mikäli ihmiset ovat yhteydessä virtuaalisesti. Ei ole enää viivettä, joten myös meillä maaseudulla on mahdollista kaupallistaa innovaatio samalla tavalla kuin kaikkialla muuallakin. On mahdollisuus erikoistua elinkeinoelämän, musiikin, teollisuuden yms alalla ilman että tarvitsee muuttaa pois. Dynaamiset, useamman yrittäjän yritysympäristöt tuottavat uusia innovaatioita. Erityisosaajien on voitava jäädä paikalleen ja saavutettava toimivat markkinat, joille myydä palvelujaan. Kunnissa on voimakkaasti painotettu sitä, että muutosten täytyy tapahtua tavassa organisoida, käsitellä ja tuottaa palveluita. Erilaisissa alueellisissa selvityksissä on pyritty antamaan ehdotuksia siitä, kuinka tämä ratkaistaan. Keskusteluissa on noussut esiin myös kuntarakenteen muuttumisen tarve. Ainoa mitä tässä vaiheessa voidaan varmuudella sanoa on, että palvelusektorissa tarvitaan muutoksia. Nämä muutokset tulevat sekä asettamaan vaatimuksia jotta kyliä kuunneltaisiin enemmän että avaamaan mahdollisuuksia uusille palvelumuodoille ja yrittäjyydelle. Hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa väestön ikääntyessä ja ostokäyttäytymisen muuttuessa. Tarvitaan uusia ratkaisuja ikääntyvän väestön palvelu- ja asumistarpeisiin samalla kun huolehditaan lapsiperheistä ja keski-ikäisistäkin. Valtio on ottanut käyttöön kotitalousvähennyksen verotukseen ja kannustanut kunnallisten palvelusetelien käyttöön. Kunnallisella ja julkisella sektorilla keskustellaan palvelu-uudistuksen yhteydessä mm. kuntien, yhdistysten ja yksityisyritysten mahdollisuudesta toimia hyvinvointipalveluiden tuottajana. Erilaiset tilaaja-tuottaja mallit luovat uusia mahdollisuuksia työllistymiselle ja yrittäjyydelle maaseudulla. Haasteena on löytää paikalliset palveluntuottajat jotka joko yksin tai yhdessä vastaavat muuttuneeseen kysyntään. Joustavat työtavat tarjoavat mahdollisuuden sekä työntekijälle että työnantajalle organisoida työtä tehokkaasti ja lyhentää kodin ja työpaikan välimatkaa. 22 Tämän päivän nuoret tekevät huomisen kauppoja. Yhteiskunnan positiivinen asenne yrittäjyyteen kasvattaa mahdollisuutta että nuoret valitsevat ammattiurakseen yrittäjyyden. Rannikkopohjanmaalla tehdyn kyselyn mukaan 1200:sta kyselyyn vastanneesta 9-luokkalaisesta nuoresta 51% voisi ajatella käynnistävänsä oman yrityksen. 23 Ilahduttavan korkea luku kun ajatellaan että Rannikkopohjanmaan noin 8300 yrityksestä 3000 tarvitsee sukupolvenvaihdosta 10 vuoden sisällä, tai muuten yritys lakkaa toimimasta. Tässä täytyy osata yhdistää yrittäjyyden perinteet uudenlaiseen osaamiseen ja ammatilliseen suuntautumiseen, joita opiskelunsa päättävät nuoret alueella ja sen ulkopuolella omaavat. Yrittäjyyskoulutuksen olisi oltava osa kouluopetusta yrittäjyysmyönteisen hengen kannusta- 22 Joustavampia työtapoja Rannikkopohjanmaalla nykytilanteen, mahdollisuuksien ja intressien kartoitus, Maria Österåker ja Daniel Åkermark, Studiefrämjandet i Österbotten r.f. ja Pohjanmaan liitto Lapsi- ja nuorisopoliittiseen toimenpideohjelmaan liittyvä kysely joka suoritettiin Rannikkopohjanmaalla syksyllä 2005.

19 miseksi. Yrittäjälle tärkeitä ominaisuuksia ovat mm. luovuus, positiivinen omakuva, hyvä itseluottamus, kyky ottaa vastuuta, monipuolisuus ja halu ottaa riskejä. Näitä ominaisuuksia harjoitellaan ja kehitetään osallistumalla aktiivisesti yhdistystoimintaan. 19 Suunnatulla neuvonnalla ja informaation jalostamisella luodaan mahdollisuudet tavata ihmisiä ja yrittäjiä siellä missä he toimivat. Kansainväliset kontaktit, opintomatkat ja ideoiden vaihto antaa mahdollisuuden oppia tekemällä, learning by doing. Vahva verkosto ja ulospäinsuuntaunut toiminta, jossa on kontakteja sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla antaa mahdollisuuden saada uutta tietoa ja uusia ideoita kylään. N.k. megatrendit jotka vaikuttavat kehitykseen ovat lähes samanlaiset kaupungissa ja maaseudulla. Maaseudun osalta viisi tärkeintä trendiä ovat tärkeysjärjestyksessä seuraavasti: verkostotoiminta, informaatioteknologian kehittäminen, internetin kautta saatavien palveluiden kasvattaminen, väestön ikääntyminen ja työvoima. 24 Rannikkopohjanmaan maaseutu voidaan pääasiassa luokitella ydinmaaseuduksi ja maaseuduksi, jolla on yhteisvaikutusalue kaupungin kanssa. Nopeimmin kehittyvät kansalliset klusterit ovat ennusteen mukaan hyvinvointipalvelut, IT ja kommunikaatio sekä turismi. 25 Rannikkopohjanmaan menestystekijöksi Studiebefrämjadetin keväällä 2005 teettämän mielipidekyselyn mukaan tulivat tärkeysjärjestyksessä menestyvät yritykset, hyvin toimiva alueellinen yhteistyö, korkea kunnallisten palvelujen taso, turvallinen asuinympäristö sekä datakommunikaatiot ja tieyhteydet Uhat Negatiivinen väestönkehitys ja ikärakenne on itsessään uhka kylille, ja tämä näkyy mm. lakkautettuina kouluina ja kyläkauppoina. Kunnan talous ja mahdollisuudet ylläpitää kaikenkattavaa peruspalvelua heikkenevät. Ihmiset muuttavat isompiin kaupunkeihin alueen ulkopuolelle koska erityisaloilla ei ole koulutus- tai työnsaantimahdollisuuksia. Nuoret elävät netin kautta ja kansainvälisten joukkotiedotusvälineiden maailmassa, jossa he helposti kadottavat kosketuksen paikalliseen kulttuuriin ja juuriinsa. Kaukana sijaitsevat kylät ja todellinen haja-asutusalue uhkaavat jäädä julkisten satsausten, kuten tieverkosto, laajakaista ja vesijärjestelmä, ulkopuolelle. Maakuntaa uhkaa umpeenkasvu karjatalouden ja maanviljelyn muutosten seurauksena. Maatalouden nopea rakennemuutos heikentää toimeentulomahdollisuuksia. Elinkeinoelämän perusta on kylässä usein kapea eikä korkeasti koulutetuille ole työpaikkoja. Paikallisliikenne on olematonta ja kohonneet polttoainekustannukset tekevät pitkien työmatkojen ajamisesta kannattamatonta. Kansalliset ja monikansalliset suuryritykset tuottavat palveluita ilman paikallista ankkuroitumista. Pienimuotoisuus häviää verkostoklustereiden ja suuryritysten tuodessa markkinoille standardisoidut tuotteet ja halvat hinnat raaka-aineostojen keskittyessä suurille yrityksille. Kansainvälinen kilpailu on kovaa ja suoraa riippumatta siitä onko kyseessä suuryrityksen alihankkija tai turkistarhaaja. 24 Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit MATUKA, Yrjö Myllylä & Hannu Linturi, Espoo Odotettavissa olevat tärkeimmät työllistävät klusterit 2015 Yhteinen vaikutusalue: hyvinvointipalvelut, IT ja kommunikaatio sekä kuljetus ja logistiikka Ydinmaaseutu: Elintarvikkeet, turismi ja mekaaninen puunjalostus Taajama: Turismi, elintarvikkeet, mekaaninen puunjalostus ja ympäristö Odotettavissa olevat nopeimmat kasvuklusterit: - Yhteinen vaikutusalue: IT ja kommunikaatio, turismi ja mekaaninen puunjalostus - Ydinmaaseutu: Hyvinvointipalvelut ja IT ja kommunikaatio. - Taajama:Hyvinvointipalvelut, turismi ja mekaaninen puunjalostus Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit MATUKA, Yrjö Myllylä & Hannu Linturi, Espoo ss

20 SWOT-analyysin yhteenveto SWOT analyysi on koottu seuraavasti: toimenpidekokonaisuus joka perustuu Rannikkopohjanmaan vahvuuksiin ja ottaa huomioon mahdollisuudet joita ympäröivä maailma luo yrittäjyyden toimenpidekokonaisuus joka perustuu Rannikkopohjanmaan vahvuuksiin ja joka ennaltaehkäisee maaseutuun kohdistuvia uhkia kylien elinvoima toimenpidekokonaisuus joka vähentää Rannikkopohjanmaan heikkouksia ja valmistelee olemassaolevia kehitysmahdollisuuksia - tietotaito Vahvuudet Mahdollisuus Mitkä vahvuudet hyödyntävät mahdollisuuksia? Yrittäjyys ja kansainvälisyys ovat historiallisesti voimakkaita ja elinvoimaisia mikä mahdollistaa: Panostus uusiin yrittäjiin sejä yrittäjyys aloilla, jotka vaativat uusajattelua: Hyvinvointipalvelut sekä elämysteollisuuden palvelut (Sisältäen turismin) Panostus tähän toimenpidekokonaisuuteen tulee luomaan uusia yrityksiä, työpaikkokja ja palveluita. Uhka Mitkä vahvuudet estävät uhkia? Rannikkopohjanmaalla on hyvinvoiva maaseutu ja elinvoimaiset kylät mikä tarkoittaa panostusta: Yhteiset resurssit, kylien viehätysvoima sekä verkkopalveluklusteri Panostus tähän toimenpidekokonaisuuteen kehittää virkistys- ja ulkoilmamahdollisuuksia sekä lisää asumis-, vierailu- ja yritysympäristön vetovoimaa. Heikkoudet Mitä heikkouksia täytyy työstää mahdollisuuksien kasvattamiseksi? Tietotaito, täsmällinen informaatio joka antaa tarvittavaa erityisosaamista ja uusimmat innovaatiot saavutetaan: Panostamalla koulutukseen, neuvontaan ja tiedotukseen, yhteistyökumppaneiden kokemuksiin sekä kansainväliseen yhteistyöhön Panostus tähän toimenpidekokonaisuuteen kohottaa tietotaidon tasoa ja hyödyntää erikoistumisen, uusien ideoiden ja uusimpien innovaatioiden tuomia mahdollisuuksia.

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti Länsi-Turunmaan kaupungin strategiatyö Strategiatyöryhmän väliraportti Strategia Kuvaus siitä, miten valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän Luo tulevaisuudenkuvan ja osoittaa tavan sen saavuttamiseksi

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Visio, tavoite, keinot 2015. Visio

Visio, tavoite, keinot 2015. Visio MUSTASAARI vetovoimainen, tulevaisuuteen luottava kunta MUSTASAAREN ELINKEINOSTRATEGIA Visio, tavoite, keinot 2015 Visio Yritysystävällisen ilmapiirinsä ja erinomaisen sijaintinsa ansiosta Mustasaaren

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Kuntamarkkinat 14.9.2011 Tutkijatohtori Harri Raisio ja projektitutkija

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot